KANSANTALOUDEN DYNAMIIKKA

- ONKO SUOMEN TALOUDESSA

VIELÄ POTKUA? Toimittanut Ulrica Gabrielsson

Tutkijoiden ja kansanedustajien seura - TUTKAS - järjesti tiistaina 14.2.2006 keskuste-lutilaisuuden "Kansantalouden dynamiikka – onko Suomen taloudessa vielä potkua?". Tilaisuuden avasi Tutkaksen puheenjohtaja, kansanedustaja Kalevi Olin. Alustajina toi-mivat toimitusjohtaja Sixten Korkman EVAsta, professori Pirjo Ståhle Turun kauppakor-keakoulun Tulevaisuuden tutkimuskeskuksesta, yrittäjä, väitöskirjan tekijä Eeva Eskola, johtaja Reino Hjerppe VATT:sta sekä valtiotieteen lisensiaatti, seniorikonsultti Leif Son-kin TP Group Finland Oy:stä. Kommenttipuheenvuoron pitivät kansanedustajat Matti Ahde /sdp ja Kimmo Sasi/kok. Tilaisuuteen osallistui noin 90 henkilöä. Tähän julkaisuun sisältyy Sixten Korkmanin ja Reino Hjerppen tilaisuudessa pidetyt alustukset sekä Leif Sonkinin kommentti.

SISÄLLYSLUETTELO

Suomen kansantalouden uudistumiskyky Toimitusjohtaja Sixten Korkman, EVA, ETLA Suuret ikäluokat eläkkeellä – palvelukysynnän nousukausi edessä Johtaja Reino Hjerppe, VATT Kommentti

Valt.lis., seniorikonsultti Leif Sonkin, TP Group Finland Oy

Toimitusjohtaja Sixten Korkman EVA, ETLA SUOMEN KANSANTALOUDEN UUDISTUMISKYKY

• erinomainen visio• hyvä agenda (vaikkakin ylipitkä) • mystifioiva metodi • byrokraattinen prosessi• tuotos tyhjää retoriikkaa ja katteettomia

lupauksia-----------------------

- vallan ja vastuun jako?- benchmarking, peer pressure jäänyt taka-alalle- suhde yhteisömenetelmään

MITÄ ON LISSABON?

• lisää T&K-panostuksia määrällisesti?• kasvuyrittäjyyden kannustimet?• aivokierron keskeisyys• (huippu)osaajien houkutteleminen

- työperusteinen maahanmuuttopolitiikka- asenteet & viranomaistoiminta- osaamiskeskittymät & tutkimuksen huippuyksilöt- ulkomaisten asiantuntijoiden verotus

• kansallisen osaamisen ja globaalin omistamisen pulmallinen yhdistelmä

HAASTEET: OSAAMISTALOUS

3Lähde:OECD 2005

”Aivotase-indeksi”Maassa oleskelevien ulkomaalaisten tiede- ja teknologia-ammattilaisten suhde

maasta lähteneisiin tiede- ja teknologia-ammattilaisiin vuonna 2001.

0 1 2 3 4 5 6 7 8

PuolaMexicoSuomiKorea

UnkariJapani

SlovakiaSaksa

PortugaliAlankomaat

Iso-BritanniaEU19EU15

KreikkaIrlanti

UusiTanskaTsekki

ItävaltaTurkkiBelgia

RanskaNorja

EspanjaRuotsi

KanadaSveitsi

LuxemburgYhdysvallat

Australia

• kysynnän ja tarjonnan kohtaamispulma• työperusteiseen maahanmuuttopolitiikkaan• globalisaation ja kotimaisen solidaarisuuden

dilemma: heikon tuottavuuden aloillapalkat laskevat (USA) tai työttömyys nousee (EU)- sosiaalimaksujen alentaminen (kohdennetusti?)- verotuksen alentaminen (kohdennetusti?)- suora matalapalkkatuki- palvelualojen kehittäminen

• paikallinen palkoista sopiminen

HAASTEET: TYÖMARKKINAT

• julkisen sektorin menopaineet mittavia- eläkkeet- terveydenhuolto- ja vanhusten hoivamenot

• verotusta kiristettävä merkittävästi pitkälläaikavälillä- onko viisasta/realistista kiristyvän verokilpailun

oloissa?- tai olisiko ryhdyttävä ongelman purkamiseen?

• ainakin eläkejärjestelmän soisi olevan kansan-taloudellisesti stabiili; ”folkhemmet” esimerkkinä

HAASTEET: KESTÄVÄ HYVINVOINTI-VALTIO

v. 2030 v. 2050Tanska 4.0 4.8Ruotsi 1.3 2.2Saksa 1.0 2.7Italia 1.0 1.7Ranska 1.9 2.9UK 2.2 4.0EU25 1.6 3.4EU15 1.9 3.7

Suomi 4.7 5.2

IKÄSIDONNAISET JULKISET MENOTmuutos v:sta 2004, % BKT:sta (EPC)

Johtaja Reino Hjerppe VATT SUURET IKÄLUOKAT ELÄKKEELLÄ – PALVELUKYSYNNÄN NOUSUKAUSI EDESSÄ

Suuret ikäluokat eläkkeellä -palvelukysynnän nousukausi edessä?Ylijohtaja Reino HjerppeValtion taloudellinen tutkimuskeskus VATTTutkijoiden ja kansanedustajien seuran – TUTKAS keskustelutilaisuusKansantalouden dynamiikka - onko Suomen taloudessa vielä potkua?14.2.2006, Eduskunnan auditorio

2

Suomalaisten ikääntyminen

Suomalaiset elävät pitempään terveempinä

3

Väestön ikärakenteen kehitys

0,0

0,1

0,2

0,3

0,4

0,5

0,6

0,7

0,8

0,9

1,0

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100Ikä

Väe

stöo

suus

198520052030

Lähde: Riihelä, Sullström: Väestön ikääntyminen, kulutus, säästäminen, tulot ja eriarvoisuus

4

Suomalaisten ikääntyminen

Suomalaiset elävät pitempään terveempinäNopea huoltosuhteen kasvu 2010-luvulla

5

2523

1625

2623

2121

2925

2726

2326

2420

2418

242223

1919

2116

2624

2026

25

1013

1211

712

119

99

1210

1810

915

812

77

1215

1414

1212

1013

1111

0 10 20 30 40 50

BelgiaSaksa

RanskaItalia

LuxemburgAlankomaat

TanskaKreikka

EspanjaIrlanti

ItävaltaPortugali

SUOMIRuotsi

Iso-BritanniaTsekin tasavalta

ViroKyprosLatvia

LiettuaUnkariMaltaPuola

SloveniaSlovakia

KUUTOSETLISÄTYT EU-maatUUDET EU-maat

EU15EU25

Vanhushuoltosuhde 2004

Muutos vuodesta 2004 vuoteen 2025

Vanhushuoltosuhde EU-maissa 2004 ja 2025

Lähde: Riihelä, Sullström: Väestön ikääntyminen, kulutus, säästäminen, tulot ja eriarvoisuus

6

Suomalaisten ikääntyminen

Suomalaiset elävät pitempään terveempinäNopea huoltosuhteen kasvu 2010-luvullaNaisenemmistö vähenee ikääntyneiden joukossa

7

Naisten lukumäärä 100 miestä kohden vuosina 2005 ja 2020

Vuosi 2005

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90

50

100

150

200

250

300 Vuosi 2020

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90

50

100

150

200

250

300

Lähde: Riihelä, Sullström: Väestön ikääntyminen, kulutus, säästäminen, tulot ja eriarvoisuus

8

Kansantaloudellisesti merkittävät ”kolmannen iän” aktiviteetit

Kulutusrakenteen muutosTerveys- ja sosiaalipalvelujen kysyntäUudet elintapatrendit

Mitä olemme saaneet selville ikääntyvien kulutuksesta?

10Lähde: Riihelä, Sullström: Väestön ikääntyminen, kulutus, säästäminen, tulot ja eriarvoisuus

Kulutus ja tulot vuonna 2001

11

Kulutuksen budjettiosuuksien muutokset vuosina 1900 - 2004

Lähde: Riihelä, Sullström: Väestön ikääntyminen, kulutus, säästäminen, tulot ja eriarvoisuus

KestokulutustavaratPuolikestävät kulutustavaratKertakulutustavaratPalvelut

12

Ikäprofiilit erilaisille tuloille ja velalle vuosina 1985 ja 2001

Tuotannotekijätulot

0

5000

10000

15000

20000

25000

15 20 25 30 35 40 45 50 55 60 65 70 75 80

Eur

oa

19852001

Saadut tulonsiirrot

0

5000

10000

15000

20000

25000

15 20 25 30 35 40 45 50 55 60 65 70 75 80

Eur

oa

Maksetut tulonsiirrot

0

5000

10000

15000

20000

25000

15 20 25 30 35 40 45 50 55 60 65 70 75 80

Eur

oa

Käytettävissä olevat tulot

0

5000

10000

15000

20000

25000

15 20 25 30 35 40 45 50 55 60 65 70 75 80

Eur

oa

Velat

0

5000

10000

15000

20000

25000

15 20 25 30 35 40 45 50 55 60 65 70 75 80

Eur

oa

Lähde: Riihelä: Kotitalouksien kulutus ja säästäminen: ikäprofiilien ja kohorttien kuvaus

13

Tulojen ja kulutuksen ikäprofiilit 1985 - 2001

Tulot

0

5000

10000

15000

20000

15 20 25 30 35 40 45 50 55 60 65 70 75 80

Viiteenkilön ikä

euro

a

19851990199519982001

Kulutus

0

5000

10000

15000

20000

15 20 25 30 35 40 45 50 55 60 65 70 75 80

Viitehenkilön ikä

Lähde: Riihelä: Kotitalouksien kulutus ja säästäminen: ikäprofiilien ja kohorttien kuvaus

14

Kulutusasteiden ikäprofiilit 1985 ja 2001

0,0

0,2

0,4

0,6

0,8

1,0

1,2

1,4

1,6

15 20 25 30 35 40 45 50 55 60 65 70 75 80

Viitehenkilön ikä

Kul

utus

aste

1985

2001

Lähde: Riihelä: Kotitalouksien kulutus ja säästäminen: ikäprofiilien ja kohorttien kuvaus

Säästäminen

15

Tulojen ja kulutuksen kasvu vuodesta 1985 vuoteen 2001 kohorteittain

0

20

40

60

80

100

120

0 10 20 30 40 50 60 70

Viitehenkilön ikä vuonna 1985

Kas

vu, %

Tulot Kulutus

Lähde: Riihelä: Kotitalouksien kulutus ja säästäminen: ikäprofiilien ja kohrttien kuvaus

16

Kulutuksen ikäprofiilit hyödykkeiden kestoluokituksen mukaan 1985 - 2001

Kestotavarat

-1000

1000

3000

5000

7000

9000

15 20 25 30 35 40 45 50 55 60 65 70 75 80

Eur

oa

19851990199519982001

Puolikestävät

-1000

1000

3000

5000

7000

9000

15 20 25 30 35 40 45 50 55 60 65 70 75 80

Kertatavarat

-1000

1000

3000

5000

7000

9000

15 20 25 30 35 40 45 50 55 60 65 70 75 80Viitehenkilön ikä

Euro

a

Palvelut

-1000

1000

3000

5000

7000

9000

15 20 25 30 35 40 45 50 55 60 65 70 75 80Viitehenkilön ikä

Lähde: Riihelä: Kotitalouksien kulutus ja säästäminen: ikäprofiilien ja kohorttien kuvaus

17

Kulutuksen kasvu kohorteittain kestoluokituksen mukaan 1985 - 2001

-80

-60

-40

-20

0

20

40

60

80

15 25 35 45 55 65 75

Viitehenkilön ikä vuonna 1985

Kasv

u, %

KestotavaratPuolikestävätKertatavaratPalvelut

Lähde: Riihelä: Kotitalouksien kulutus ja säästäminen: ikäprofiilien ja kohorttien kuvaus

18

Miten julkinen kulutus kehittyy?

Painottuu terveydenhoitoon ja sosiaalipalveluihinMiten terveinä ihmiset säilyvät?Halutaan todennäköisesti paremman laatuisia palvelujaEdellinen vähentää, jälkimmäinen lisää kysyntää

19

Kuntoisuuden merkitys

Elinikä kasvaaMiten väestön kuntoisuus kehittyy?Suuri merkitys julkisille menoilleTätä tulee tutkia

20

Julkisten palvelujen tuottavuuden merkitys

Palvelujen kysynnän aiheuttamia menopaineita voidaan hillitä parantamalla julkisten palvelujen tuottavuuttaTuottavuuden nostamiseen ei ole ilmeisiä ja helppoja keinoja

21

Johtopäätökset

Ikääntyneiden kulutuksessa palvelukysyntä on todellakin kasvanut merkittävästiVoidaan otaksua palvelukysynnän (sekä yksityisen että julkisen) kasvavan myös tulevaisuudessaKestokulutushyödykkeiden kysyntä laskee vahvasti vahoilla ikäryhmilläSäästämisaste kasvaa jatkuvasti iän mukanaJulkisten palvelujen kysyntään vaikuttavat olennaisesti väestön kuntoisuus ja tulokehitysTulokehitys lisää todennäköisesti myös parempien palvelujen laadun kysyntää

Valt.lis., seniorikonsultti Leif Sonkin TP Group Finland Oy KOMMENTTI

TUTKAS - KESKUSTELUTILAISUUS EDUSKUNNAN AUDITORIO 14.2.2006

SUURET IKÄLUOKAT ELÄKKEELLÄ –PALVELUKYSYNNÄN NOUSUKAUSI EDESSÄ

Kommenttipuheenvuoro Reino Hjerppen alustukseen

Leif Sonkinseniorikonsultti, valt.lis.

TP Group Finland Oy - Keskustakehitys

SUURET IKÄLUOKAT ELÄKKEELLÄ –PALVELUKYSYNNÄN NUOSUKAUSI EDESSÄ

Suuret ikäluokat ovat sekä suuret että erilaiset kuin edelliset:

- Suurten ikäluokkien terveydentila on entistä parempi- Suurten ikäluokkien elämäntyylit poikkeavat edellisten

ikäluokkien elämäntyyleistä- Suurten ikäluokkien taloudellinen tilanne on parempi kuin

edellisillä ikäluokilla- Suurten ikäluokkien palvelukysyntää muuttuu aiemmasta

Onko näin ja miten tämä tulee näkymään?

SUURTEN IKÄLUOKKIEN TERVEYDENTILA ON ENTISTÄ PAREMPI

- KTL:n Terveys 2000 osoitti että vuodesta 1980 vuoteen 2000 oli tapahtunut 3 vuoden myönteinen siirtymä terveydentilassa

- Vuonna 2000 ikääntyvät elivät terveinä yhtä pitkään kuin kaiken kaikkiaan 1980, päälle tuli saman verran raihnaisia vuosia. Miten 2000 – 2020?

- Toisaalta ”hoidettujen” mutta tarkistuksia ym. tarvitsevien henkilöiden määrä kasvaa

- Miten paljon elämäntapasairauksia potevien määrä tulee kasvamaan?

SUURTEN IKÄLUOKKIEN ELÄMÄNTYYLIT POIKKEAVAT EDELLISTEN IKÄLUOKKIEN

ELÄMÄNTYYLEISTÄ

- Yhä useampi elää yhä pitempään aktiivista seniorielämän-vaihetta ennen kuin vanhuus tuntuu

- Harrastukset ja elämäntyyli säilyvät sellaisinaan yhä korkeampaan ikään

- Ei pidä silti unohtaa, että moni iäkäs on yksin ja syrjäytyy- Esiintyy myös kielteisiä asioita yhä iäkkäimmillä:

- Ruotsissa 78-vuotias tuomittiin murhasta- Saksassa kolme yli 80-vuotiasta ryösti pankin

Senioritalo tarjoaa monta etua

vaivatonta asumista

elämisen turvallisuutta

palvelut saatavilla

liikkumisen helppoutta

terveellisen kodin

”Nyt kun jalka vielä nousee, on hyvä miettiä, miten asua ja tulla toimeen omillaan mahdollisimman pitkään.”

Mitä palveluita senioriasunnon asukas käyttää tai haluaisi käyttää?

0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

Ateriapalvelu kotiin

Ateria ruokalassa / ravintolassa

Saattajapalvelut

Kyytipalvelut: taksi yms.

Siivouspalvelu

Pyykinpesu- ja silityspalvelu

Kotipalvelu, kodinhoito

Liikunta- ja kuntosalipalvelut

Hierojan palvelu

Kotisairaanhoitopalvelu

Lääkäripalvelu

Kampaajan, parturin palvelu

Jalkojenhoitajan palvelu

Ostan tällä hetkellä Voisin/haluaisin ostaa En todennäköisesti osta

SUURTEN IKÄLUOKKIEN TALOUDELLINEN TILANNE ON PAREMPI KUIN EDELLISILLÄ

IKÄLUOKILLA

- Yhä useammalla on yhä parempi työeläke- Yhä suurempi osa naisista on työeläke- Toisaalta yhä useampi joutuu itse kokonaan kustantamaan

erilaiset kevyet kotipalvelut ja palveluasumispalvelut kun kunnat joutuvat keskittymää kaikkein huonokuntoisimpiin

KUOLINRISKI PIENENEE

ESPOON KAUPUNGIN IKÄIHMISTEN PALVELUTARPEIDEN ARVIOINTIEnnusteet kuolevista per ikäryhmä

Kuolleet Kuolleet/ikäryhmäIkäryhmä 2010 2020 2040 2010 2020 20400-49 146 127 100 0,85 0,72 0,5850-54 60 57 43 3,79 3,30 2,4755-59 79 72 51 5,37 4,34 3,0460-64 115 83 56 7,70 5,92 3,6765-69 113 111 69 10,98 8,92 5,3170-74 135 201 134 20,11 16,32 10,4175-79 175 236 252 37,19 28,99 21,4280-84 221 273 419 67,26 59,05 46,9485-89 201 269 597 121,60 115,55 102,5990+ 143 235 709 226,98 222,96 222,26Yhteensä 1388 1664 2430 5,68 6,29 8,73

Espoon kaupungin ikäihmisten tarpeiden arviointi

Ennuste kuolevista/ikäryhmä

0

20

40

60

80

100

120

140

2010 2020 2040

Kuolleet/ikäryhmä

0-4950-5455-5960-6465-6970-7475-7980-8485-89

SUURTEN IKÄLUOKKIEN PALVELUKYSYNTÄÄ MUUTTUU AIEMMASTA

- Seniorit eivät tarvitse erityisiä vanhuspalveluja moneen vuoteen. Helsingissä noin 70 % yli 75-vuotiaista ei käytä kaupungin vanhuspalveluja

- Palvelukysyntä kasvaa, mutta aluksi ei kunnan palveluista. Yhä useampi haluaa ostaa ikääntyneiden kuntopalveluja, elämänlaatupalveluja ja erilaisia hemmottelupalveluja

- Kuolinriski ja todennäköisesti myös pitkäaikaissairaan-hoidon aloitusajankohta siirtyy yhä korkeampaan ikävaiheeseen

- On todennäköistä, että raskaita ja kalliita pitkäaikais-hoidon palveluja ei tulla tarvitsemaan niin paljon kuin mitä suurten ikäryhmien määrä kasvaa, mm. Espoon selvitys

- Mutta vaikka suhteellinen tarve pienenee, kasvaa ikääntyvien volyymi monessa kunnassa niin paljon, että kokonaisvaikutus voimakkaasti lisää palvelukysyntää