suomen vÄestÖpoliittiset haasteet ja ... › fi › naineduskuntatoimii › ...tutkijoiden ja...

JULKAISU 1/2009

TUTKAS Tutkijoiden ja kansanedustajien seura

SUOMEN VÄESTÖPOLIITTISET

HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET

Toimittanut Ulrica Gabrielsson

Tutkijoiden ja kansanedustajien seura - TUTKAS - järjesti keskiviikkona 11.2.2009 keskuste-lutilaisuuden "Suomen väestöpoliittisen haasteet ja mahdollisuudet". Tilaisuuden avasi Tutkaksen puheenjohtaja, kansanedustaja Kimmo Kiljunen. Alustajina toi-mivat VTT, erikoistutkija Timo Kauppinen, VTT, erikoistutkija Sakari Karvonen sekä VTT, eri-koistutkija Tuija Martelin Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta, VTM, tutkija Elina Einiö Helsingin yliopistosta, VTT, tutkimus- ja kehittämispäällikkö Tiina Pensola Kuntoutussääti-öltä sekä dosentti, Väestöntutkimuslaitoksen johtaja Ismo Söderling Väestöliitosta. Tilaisuuteen osallistui noin 100 henkilöä. Tähän julkaisuun sisältyy kaikki tilaisuudessa pidetyt alustukset.

SISÄLLYSLUETTELO

Kuinka Suomi jakautuu 2000-luvulla? Hyvinvoinnin muuttuvat alue-erot VTT, erikoistutkija Timo Kauppinen ja VTT, erikoistutkija Sakari Karvonen, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Elinaika pitenee, mutta miten muuttuu vanhusten toimintakyky?

VTT, erikoistutkija Tuija Martelin, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Vanhusten laitoshoito. Syyt ja hoidon kesto VTM, tutkija Elina Einiö, Helsingin yliopisto

Kuka jaksaa jatkaa työssä? Ikääntyvien työikäisten väestöryhmittäiset toiminta- ja työkykyerot

VTT, tutkimus- ja kehittämispäällikkö Tiina Pensola, Kuntoutussäätiö Onko perhepolitiikalla väliä? Dosentti, Väestöntutkimuslaitoksen johtaja Ismo Söderling, Väestöliitto

VTT, erikoistutkija Timo Kauppinen VTT, erikoistutkija Sakari Karvonen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos KUINKA SUOMI JAKAUTUU 2000-LUVULLA? HYVINVOINNIN MUUTTUVAT ALUE-EROT

19.5.2009 Suomen väestöpoliittiset haasteet ja mahdollisuudet /Timo M. Kauppinen ja Sakari Karvonen 1

Kuinka Suomi jakautuu 2000-luvulla?

Hyvinvoinnin muuttuvat alue-erot


Esityksen rakenne

• Tausta: alueelliset hyvinvointierot Suomessa• Alueellisen hyvinvoinnin mittaaminen• Hyvinvoinnin ulottuvuudet 2000-luvulla• Kuntien ryhmittyminen hyvinvoinnin mukaan• Kuntaerojen muutokset 1995-2005

Elinajanodotteen itä–länsi -ero


Miesten elinajanodote (vuosia) jaksolla 1991–95 alueittain

Lähde: Pitkänen ym. 2000


Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0−17 -v., % vastaavanikäisistä

0.0

0.2

0.4

0.6

0.8

1.0

1.2

1.4

1.6

1.8

2000 01 02 03 04 05 06 07

%

Suurimmat kaupungit

Muut kaupungit

Kaupunkien läheinen maaseutu

Ydinmaaseutu

Harvaan asuttu maaseutu

Lähde: Sotkanet

Hyvinvoinnin alueelliset erot Suomessa• Historiallisesti erot olleet suuret• Kannisto (1947): Kuolleisuuden itä–länsi -ero

ainakin 1930-luvulta asti• Teollistuneisuus (ja siihen liittyen

kaupungistuneisuus) erottanut eri osia keskeisesti (Riihinen 1965)

• 1970-90-luvun tutkimus: mm. elintaso, turvallisuus ja psykososiaalinen hyvinvointi alueita erottavina tekijöinä

• 2000-luku: koettu hyvinvointi ei eroa kuntatyyppien välillä: tyytyväisyys elämään yhtä yleistä riippumatta kunnan maaseutumaisuudesta


Alueen hyvinvointi väestön hyvinvointina

• Tavanomainen tapa mitata alueellista hyvinvointia: summa/koostumus yksilöiden hyvinvoinnista

– Alueen hyvinvoinnin voidaan kuitenkin katsoa koostuvan yksilöiden hyvinvoinnin ohella myös ”aidosti” alueellisista ilmiöistä

• Runsaasti aluetason tietoa, etenkin resurssejakuvaavaa aineistoa on helpoiten saatavilla, tarpeentyydytystä koskevaa tietoa heikommin ja kyvykkyyteen liittyvää tietoa huonosti

• Hyvinvoinnin moniulotteisuus: esim. materiaalinen hyvinvointi (elintaso), terveys, psykososiaalinen hyvinvointi, turvallisuus, osallisuus, palvelujen saatavuus


Tutkimuskysymykset ja -aineisto

1. Millaisia ovat hyvinvoinnin alueelliset erot 2000-luvun puolivälissä?

2. Ovatko erot muuttuneet 1990-luvun puolivälistä2000-luvun puoliväliin?

• Aineisto ja menetelmät:– Indikaattoreita Sotkanet- ja Altika-tietokannasta– Moniulotteinen hyvinvoinnin mittaus: 42 muuttujaa

tiivistettiin 8 summamuuttujaan ennakko-oletusten sekä korrelaatio- ja faktorianalyysin avulla

– Muodostettiin hyvinvointiryhmät ryhmittelyanalyysin avulla



Hyvinvoinnin ulottuvuuksia kuvaavat tiedot

Deprivaatio PienituloisuusasteTyöllisyysastePuutteellisesti varustetut asunnot

Sosiaaliturva- Toimeentulotukea saaneet henkilötriippuvuus Yleistä asumistukea saaneet asuntokunnat

TyöttömyysasteNuorisotyöttömyysaste

Sairastavuus Erityiskorv. lääkkeisiin oikeutetutSairaalahoidon potilaat

Perheiden Yksinhuoltajaperheiden osuushajanaisuus Avioeronneisuus 25-64-vuotiailla

65 vuotta täyttäneiden yhden hengen as.kunnatPäihteet ja Päihteiden vuoksi laitoshoidossa olleetlastensuojelu Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17-vuotiaat

Lastensuoj. avohuoll. tukitoim. piirissä 0-17-v.Väkivalta Henkeen ja terveyteen kohd. rikokset

Päihtyneiden säilöönototHuumeet Huumausainerikokset

OmaisuusrikoksetPoliittinen osallisuus Äänestysprosentti kunnallisvaaleissa

Hyvinvoinnin kuntaryhmät (1/3)Hyvän elintason kunnat• Vähäinen sairastavuus, vähäinen deprivaatio,

keskimääräistä matalampi äänestysaktiivisuus – Esim. Hollola, Parainen, Pohja, Valkeala, Pyhtää

Sosiaalisen irrallisuuden kunnat• Korkea huume- ja väkivaltarikollisuus,

psykososiaaliset ongelmat yleisiä, alhainen äänestysaktiivisuus, paljon sosiaaliturvariippuvuutta mutta vähän deprivaatiota, melko vähän sairastavuutta

– Esim. Hämeenlinna, Lappeenranta, Riihimäki, Kuopio, Tampere


Hyvinvoinnin kuntaryhmät (2/3)Hyvinvoivat kunnat• Erityisesti suuri äänestysaktiivisuus, vähäinen

sosiaaliturvariippuvuus, vähäiset päihteisiin ja lastensuojeluun liittyvät ongelmat

– Esim. Maalahti, Oravainen, Alahärmä, Närpiö, Uusikaarlepyy

Vaatimattoman elintason kunnat• Keskimääräistä korkeampi deprivaatio ja

sairastavuus, melko korkea äänestysaktiivisuus, keskimääräistä vähäisempi rikollisuus

– Esim. Virrat, Lavia, Alastaro, Ruokolahti, Savitaipale


Hyvinvoinnin kuntaryhmät (3/3)Huonostivoivat kunnat• Korkea sairastavuus, deprivaatio ja

sosiaaliturvariippuvuus, keskimääräistä enemmän väkivaltaan sekä päihteisiin ja lastensuojeluun liittyviä ongelmia, melko alhainen äänestysaktiivisuus

– Esim. Pihtipudas, Kangasniemi, Viitasaari, Utajärvi, Kitee



Hyvinvoinnin alueellinen rakenne 2000-luvun puolivälissä


Hyvinvoinnin alueellinen rakenne 1990-luvun puolivälissä


Deprivaation muutos

Keskimääräinen pienituloisuusaste manner-Suomen maaseudun kunnissa 1995-2006


02468

101214161820

1995

1996

1997

1998

1999

2000

2001

2002

2003

2004

2005

2006

%

Kaikki

Itä

Länsi


Eroista ja niiden muutoksista• Väestön hyvinvoinnin erot liittyvät vahvasti

kuntatyyppiin, mutta myös maantieteellisillä tekijöilläon merkitystä

• Alueiden väliset hyvinvointierot paikantuneet maantieteellisesti entistä vahvemmin

– Itä- ja Pohjois-Suomen kunnat entistä selvemmin huono-osaisia

– Hyväosaisimpina erottuvat Pohjanmaan rannikon (ruotsinkieliset) kunnat

• Kaupunkien läheisen maaseudun positiivinen kehitys

• 1990-luvun laman aikainen ja sitä seurannut rakennemuutos osaselityksenä muutoksille

VTT, erikoistutkija Tuija Martelin Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ELINAIKA PITENEE, MUTTA MITEN MUUTTUU VANHUSTEN TOIMINTAKYKY?

Suomen väestöpoliittiset haasteet ja mahdollisuudet TUTKAS-seminaari 11.2.2009

Tuija Martelin, Seppo Koskinen, Päivi Sainio, Tommi Härkänen ja Harri Rissanen

Elinaika pitenee, mutta miten muuttuu vanhusten toimintakyky?

Esityksen sisältö:

1. Elinajanodotteen kehitys2. Toimintakyvyn muutokset3. Toimintakyvyn erot4. Kehitysnäkymät

Esitys perustuu suurelta osin laskelmiin, jotka työryhmä on tehnyt

VNK:n ikääntymisraporttia varten (Laine ym., 2009).

Elinajanodotteen kehitys 1885-2007: 0-, 65- ja 80-vuotiaat naiset

0

10

20

30

40

50

60

70

80

90

1860 1880 1900 1920 1940 1960 1980 2000 2020Vuosi

Elin

ajan

odot

e

0-vuotiaat65-vuotiaat80-vuotiaat

Lähde: Tilastokeskus

Elinajanodotteen kehitys 1885-2007:0-, 65- ja 80-vuotiaat miehet

0

10

20

30

40

50

60

70

80

1860 1880 1900 1920 1940 1960 1980 2000 2020Vuosi

Elin

ajan

odot

e

0-vuotiaat65-vuotiaat80-vuotiaat

Lähde: Tilastokeskus

Mitä toimintakyky tarkoittaa?• kyky suoriutua erilaisista tehtävistä

• fyysinen (liikkumiskyky, aistitoiminnat)• psyykkinen (kognitio, emootiot)• sosiaalinen (yhteisön jäsen, odotuksiin

vastaaminen)

• kyky toimia (mihin kykenee/kykenisi)• toimiminen (mitä tekee)

19281326Sanomalehden lukeminen35452844Puolen kilometrin kävely35442433(1 kerrosväli)

Portaiden nouseminen

48522735Ostoskassin (5 kg) kantaminen 100 m

23331728Kaupassa asiointi13141013Asunnossa liikkuminen15151616Pukeutuminen

2000-01

1978-80

2000-01

1978-80

NaisetMiehetSuoriutumisessa vaikeuksia tai ei suoriudu lainkaan (%)

Eräiden toimintarajoitusten yleisyys 65-99-vuotiailla vuosina 1978-80 ja 2000-2001

Lähde: Koskinen ym. 2009

Miksi toimintakyky on parantunut?

• Toimintakykyä heikentävät sairaudet vähentyneet

• Sairauksien hoito ja kuntoutus on tehostunut• Monet elintavat muuttuneet terveellisemmiksi• Sukupolvien kuormitushistorioiden erilaisuus• Toimintaympäristö muuttunut• Asenneympäristö muuttunut

Toimintakyky vaihtelee mm.

• iän• sukupuolen• sosioekonomisen aseman

mukaan

IKÄ

2000-01

%100

80

60

40

20

055-59 60-64 65-69 70-74 75-79 80-84 85+ 55-59 60-65 66-69 70-74 75-79 80-84 85+

Naiset Miehet

2000-01

1978-801978-80

Vaikeuksia liikkumisessa* (%)

* Portaiden nousu, ostoskassin kantaminen, 0,5 km kävely; lähde: Martelin ym. 2004

IKÄ

2000-01

%100

80

60

40

20

055-59 60-65 66-69 70-74 75-79 80-84 85+ 55-59 60-65 66-69 70-74 75-79 80-84 85+

Naiset Miehet

2000-01

1978-801978-80

Vaikeuksia perustoiminnoissa* (%)

*pukeutuminen/riisuutuminen,vuoteeseen asettuminen, asunnossa liikkuminen; lähde: Martelin ym. 2004

Eräiden toimintarajoitteiden yleisyys (%) koulutusryhmittäin 65 vuotta täyttäneessä väestössä vuosina 2000 – 01.

50

40

30

20

10

0Portaidennousu

Kielellinen sujuvuus Kaupassa

asiointiNäöntark-kuus

Portaidennousu

Kielellinen sujuvuus Kaupassa

asiointiNäöntark-kuus

% Naiset Miehet

Perusaste

KeskiasteKorkea-aste

Lähde: Koskinen ym. 2007

• Toimintakyvyn rajoitusten takia apua tarvitsevien suomalaisten lukumäärä olisi vain puolet nykyisestä, jos koko väestössä toimintakyky olisi yhtä hyvä kuin korkea-asteen koulutuksen suorittaneiden ryhmässä!

Kehitysnäkymät?• Perusskenaario: toimintarajoitteiden yleisyys

vähenee samaa tahtia kuin jaksolla 1980-2000• Pessimistinen vaihtoehto: toimintarajoitteiden

yleisyys vakiintuu jokaisessa ikäryhmässä vuoden 2000 tasolle

• Optimistinen vaihtoehto: muut väestöryhmät saavuttavat ylimmän koulutusryhmän tason ja sen jälkeen kehitys jatkuu samaa vauhtia kuin jaksolla 1980-2000Miten kehittyy toimintarajoitteista kärsivien 55 vuotta täyttäneiden määrä?

Esimerkki: perustoiminnat

• Asunnossa liikkuminen• Pukeutuminen/riisuutuminen• Vuoteeseen asettuminen / vuoteesta

nouseminen

Avun tarve

0

100

200

300

400

500

600

700

1980 2000 2020 2040

Tuhatta

Perustoimintojen rajoituksista kärsivien 55 vuotta täyttäneiden määrän kehitysnäkymät

ennustelaskelmien ja asiantuntija-arvioiden valossa

Pessimistinen Perusskenario Optimistinen

Jatkuuko toimintakyvyn paraneminen?Vastaan:• Lihavuuden lisääntyminen• Alkoholin ja päihteiden käytön yleistyminen• Työelämän koventuneet vaatimukset• Sosiaalisen syrjäytymisen yleistyminen?

Jatkuuko toimintakyvyn paraneminen?Puolesta:• Tupakoinnin vähentyminen• Sairauksien ja niiden aiheuttamien haittojen

parantuneet ehkäisy- ja hoitomahdollisuudet• Varhaiskuntoutuksen lisääminen• Ikääntyvien toimintakyvyn edistäminen• Elinympäristön muutokset• Koulutustason nousu

Tiivistelmä1. Toimintakyky heikkenee iän myötä2. Toimintakyky on parantunut 20 v. aikana,

mutta- vanhimmissa ikäryhmissä (75+, 85+) muutoksen

suunta ja suuruus vaihtelevat3. Suuria väestöryhmittäisiä eroja, esim.

koulutuksen mukaan4. Iäkkäiden määrä kasvaa nopeasti

tulevaisuudessa => toimintarajoitteisten määrä kasvaa, mutta

- kasvu on kuitenkin selvästi vähäisempää, jos aiempi pääosin myönteinen kehitys jatkuu

Iäkkäiden toimintakyvyn kohentuminen on mahdollista, jos...• Keskeiset kansanterveyden uhat saadaan torjutuksi

(lihavuus, alkoholinkäyttö jne.)

• Toimintakyvyn ylläpitäminen ja parantaminen otetaan huomioon mm. iäkkäiden palveluja suunniteltaessa

• Kiinnitetään huomiota erityisesti nyt huonommassa asemassa olevien iäkkäiden terveyden ja toimintakyvyn parantamiseen

Kiitos!

Kirjallisuusviitteet:Koskinen S, Härkänen T, Martelin T, Rissanen H, Sainio P. Ikääntyvän väestön

terveys, toimintarajoitteet ja työkyky: kehitysnäkymät vuoteen 2040. (käsikirjoitus, 2009)

Koskinen S, Martelin T, Sainio P. Iäkkäiden toimintakyky: ulottuvuudet, viimeaikaiset muutokset ja kehitysnäkymät. Teoksessa Martelin T,Kuosmanen N (toim.) Ikääntyminen ja toimintakyky: haasteet tutkimukselle. Kolmas Kansallinen ikääntymisen foorumi 9.11.2006. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B24/2007.s. 15-25.

Laine V, Sinko P, Vihriälä V, talousneuvoston sihteeristö: Ikääntymisraportti. Kokonaisarvio ikääntymisen vaikutuksista ja varautumisen riittävyydestä.VNK:n julkaisusarja 1/2009.

Martelin T, Sainio P, Koskinen S. Ikääntyvän väestön toimintakyvyn kehitys. Teoksessa: Kautto M, toim. Ikääntyminen voimavarana. Tulevaisuusselonteon liiteraportti 5. Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 33/2004, s. 117–131.

VTM, tutkija Elina Einiö Helsingin yliopisto VANHUSTEN LAITOSHOITO. SYYT JA HOIDON KESTO.

Vanhusten laitoshoito.Syyt ja hoidon kesto

11.2.2009VTM Elina Einiö (o.s. Nihtilä)Väestöntutkimuksen yksikköSosiologian laitosHelsingin yliopisto

2

Miksi tutkitaan

Väestö ikääntyy Vanhusväestö ikääntyyLaitoshoito on kallistaUseimmat haluavat asua kotonaan

3

Pitkäaikaisen laitoshoidon yleisyys 65 vuotta täyttäneillä Suomessa 1981-2006

0.0

1.0

2.0

3.0

4.0

5.0

6.0

7.0

8.0

1981

1982

1983

1984

1985

1986

1987

1988

1989

1990

1991

1992

1993

1994

1995

1996

1997

1998

1999

2000

2001

2002

2003

2004

2005

2006

%

Laitoshoito yhteensäLaitoshoito yhteensä ilman tehostettua palveluasumistaVanhainkotiTerveyskeskusMuu sairaalahoitoTehostettu palveluasuminen

5.6

3.5

2.12.1

1.3

0.1

7.3

4.9

1.5

0.9

Lähde: Nikiforov & Salmela 1995, Noro 1998, SVT Sosiaaliturva 2008, Stakes julkaisematon

4

Viitekehys: Laitoshoitoon vaikuttavat tekijät

LaitoshoitoToimintakykySairaudet / Tapaturmat

Sosio-demografiset taustatekijät

Hoiva- ja tukipalvelut kotona

5

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää

Mitkä sosiodemografiset tekijät lisäsivät/vähensivät laitoshoitoon siirtymisen todennäköisyyttä 65 vuotta täyttäneillä vuosina 1998-2003

6

Pitkäaikainen laitoshoito

Laitos:Vanhainkoti tai vastaava (sis. tehostettu palveluasuminen)Terveyskeskus / sairaala

Pitkäaikainen hoito:Pitkäaikaishoidon päätöstaiHoidon kesto yli 90 vrk

7

Tutkimuksen toteutus

Rekisteriaineisto

Tilastokeskus, Stakes, Kela40% satunnaisotanta 65 vuotta täyttäneistä v.1997 (N=280 722)

Laitoshoitoon siirtyminen: tammikuu 1998 – syyskuu 2003

MenetelmäTilastollisia menetelmiä: mm. Coxin duraatiomalli

8

Mitkä sairaudet?

Lisäsivät laitoshoidon todennäköisyyttä*DementiaParkinsonin tautiAivohalvausMielenterveysongelmatLonkkamurtumaDiabetes (naisilla +50%, miehillä +65%)

*Tilastollisissa malleissa kontrolloitu: ikä, krooniset sairaudet, äidinkieli, asuinjärjestelyt, koulutus,

tulot, ammattiin perustuva sosioekonominen asema, asunnon omistaminen, talotyyppi, asunnon varustetaso, auto, maakunta, asuinkunnan kaupunkimaisuus (Lähde: Nihtilä ym. 2008a).

9

Mitkä sosiodemografiset taustatekijät?

Olivat yhteydessä laitoshoitoon siirtymiseen

Korkea ikä (65-69: 4%, +85: 39%, 1.1.1998-30.9.2003)Sukupuoli nainen (nainen 15%; mies 10%, 1.1.1998-30.9.2003)

Yksinasuminen (naisilla +17%, miehillä +40%)*

Matalat tulot (alin vs. ylin tulokvintiili n.+15%)*

Vuokralla asuminen (n. +20%)*Erittäin puutteellinen asunto (n. +10-15%)*

Kaupungissa asuminen (naisilla)*

Leskeksi jääminen (naisilla +50%, miehillä +70%)


tulot, ammattiin perustuva sosioekonominen asema, asunnon omistaminen, talotyyppi, asunnon varustetaso, auto, maakunta, asuinkunnan kaupunkimaisuus (Lähde: Nihtilä & Martikainen 2007,

2008b, 2008c)

10

Laitoshoidon suhteellinen todennäköisyys puolison kuoleman jälkeen

(puoliso elossa: hr=1), 65+ puolison kanssa asuvat naiset

0 10 20 30 40

01

23

45

Time since spouse´s death (months)

Haz

ard

ratio

s

0-1

1-2

2-6

6-12

12-2

4

24-3

6

36-6

0

0.0

0.5

1.0

1.5

2.0

2.5

3.0

3.5

4.0

4.5

5.0

3.62

2.05 (a,b)

1.56 (a) 1.70 (a)1.21 (a,b) 1.33 (a) 1.30 (a)

Note. Dif ference from duration category of 0 to 1 month at the 5% significance level (a)

Difference from previous duration category at the 5% signif icance level (b)

0-1 month since spouse’s death

(Lähde: Nihtilä & Martikainen 2008c)

Women

11


Eivät olleet yhteydessä laitoshoidon todennäköisyyteen*

Ammattiin perustuva sosioekonominen asemaRuotsi äidinkielenä

Hissi kerrostalossa

Koulutusaste (naisilla)

Kaupungissa asuminen (miehillä)


tulot, ammattiin perustuva sosioekonominen asema, asunnon omistaminen, talotyyppi, asunnon

varustetaso, auto, maakunta, asuinkunnan kaupunkimaisuus (Lähde: Nihtilä & Martikainen 2007).

12


Olivat yhteydessä matalampaan laitoshoidon todennäköisyyteen*

AutoOmakotitalossa asuminen

Korkea koulutus (miehillä)

*Tilastollisissa malleissa kontrolloitu: ikä, krooniset sairaudet, äidinkieli, asuinjärjestelyt, koulutus, tulot, ammattiin perustuva sosioekonominen asema, asunnon omistaminen, talotyyppi, asunnon varustetaso, auto, maakunta, asuinkunnan kaupunkimaisuus (Lähde: Nihtilä & Martikainen 2007)

13

Pitkäaikaisen laitoshoidon kesto

1.laitoshoitojakso keskimäärin 1064 vrk naisilla, 686 vrk miehillä

28% naisista ja miehistä palasi kotiin 1.laitoshoitojaksoltaLaitoshoidosta palasi kotiin todennäköisemmin jos oli nuorempi,

omisti asunnon tai oli korkeat tulot*

Laitoshoito kesti kauemmin jos oli asunut yksin ennen hoitoa

*Tilastollisissa malleissa kontrolloitu: ikä, krooniset sairaudet, asuinjärjestelyt, tulot, asunnon

omistaminen (Lähde: Martikainen ym. 2009)

14

Lopuksi

Kotona asumista tuettava (yksinasuvat, leskeksi jääneet

pienituloiset, puutteellisesti asuvat)

Laitoshoidon tarve tulevaisuudessa: vanhusväestön määrä,

ikärakenne, toimintakyky, yksinasuvien osuus, muiden

palvelujen kattavuus jne.

Kiitos!

VTT, tutkimus- ja kehittämispäällikkö Tiina Pensola Kuntoutussäätiö KUKA JAKSAA JATKAA TYÖSSÄ? IKÄÄNTYVIEN TYÖIKÄISTEN VÄESTÖRYHMITTÄISET TOIMINTA- JA TYÖKYKYEROT

11.2.2009 VTT Tiina Pensola

Kuka jaksaa jatkaa työssä? Ikääntyvien Kuka jaksaa jatkaa työssä? Ikääntyvien työikäisten väestöryhmittäiset toimintatyöikäisten väestöryhmittäiset toiminta-- ja ja

työkykyerottyökykyerot


010

2030

405060

708090

100

Ikä

-40000 -20000 0 20000 40000

Mies Nainen

Lähde: www.stat.fi

iän ja sukupuolen mukaanSuomen väestörakenne vuonna 2006


Työllisten ikäjakauma

0 %10 %20 %30 %40 %50 %60 %70 %80 %90 %

100 %

1990 1997 2000 2006 2018(ennuste)

60-7445-5930-4415-29


020

4060

8010

0Ik

ä

40000 20000 20000 40000

Mies Nainentyölliset miehet työlliset naiset

Lähde: www.stat.fi

iän sukupuolen ja työllisyyden mukaanSuomen väestörakenne vuonna 2006


55-64-vuotiaiden työllisyysaste 2000-8

0

10

20

30

40

50

60

70

80

90

100

%

20 00 2002 2004 2006 2008vuo si

naiset: 55-59 mie het: 6 0-64miehet: 55-5 9 naiset: 60-64

Lähde:ww w.sta t.f i


Osa-aikatyön syy

100 %100 %yht.

78%49 %Haluaa osa-aikaa

15 %31 %Terveys

7 %20 %Ei kokoaikaa

60 – 64-vuotiaat(24 %)

55 – 59-vuotiaat(10 %)

Syy

Lähde: Työolotutkimus 2008 (Tilastokeskus)


Voivatko ikääntyneet työntekijät tehdä ansiotyötä?

• Yhteiskunnan tarve ja antamat mahdollisuudet (rajoitteet/intensiivit)

• Työvoiman kysyntä (tarve / työnantajien asenteet)• Työntekijöiden terveys, toiminta- ja työkyky, motivaatio• Työntekijöiden toiminta/työkyky suhteessa työn

vaatimuksiin • Valmiudet tarvittaessa vaihtaa työtehtäviä ja työpaikkaa


55 – 64-vuotiaiden työllisyysaste Pohjoismaissa vuonna 2006

0102030405060708090

IS NO SE DK FI

NaisetMiehet

Lähde: Nordic Statistical Yearbook 2007


55–64-vuotiaiden työllisyysaste 1963-2006 (lähde: OECD Labour Force Statistics)

01 02 03 04 05 06 07 08 09 0

1 0 0

%

19 6 0 19 7 0 19 8 0 1 99 0 2 00 0 20 1 0m ie h e t: 5 5 -5 9

0102030405060708090

10 0

%

1 96 0 1 97 0 1 9 80 1 9 90 2 00 0 2 01 0m i eh e t: 6 0 -6 4

01 02 03 04 05 06 07 08 09 0

1 0 0

%

19 6 0 19 7 0 19 8 0 1 99 0 2 00 0 20 1 0n a ise t: 55 - 59

0102030405060708090

10 0

%

1 96 0 1 97 0 1 9 80 1 9 90 2 00 0 2 01 0n a ise t: 60 - 6 4

VTT Tiina Pensola


Rajoittavien pitkäaikaissairauksien esiintyvyys ja koettu terveys, 45–74-

vuotiaat naiset ja miehet

0

10

20

30

40

50

60

70

80

90

100

%

nainen mies45 50 55 60 65 70 45 50 55 60 65 70

Rajoittavat pitkäaikaissairaudet

pitkäaikainen sairaus, vika tai vamma

0

10

20

30

40

50

60

70

80

90

100

%

nainen mies45 50 55 60 65 70 45 50 55 60 65 70

Koettu terveys

hyvä kohtalainen huono

VTT Tiina Pensola


0

50

100

150

200

20-29 30-39 40-49 50-59 60-65 20-29 30-39 40-49 50-59 60-651 2 1 2 1 2 1 2 1 2 1 2 1 2 1 2 1 2 1 2

mies nainen

kasvain muutmielenterveys sydän&verenkiertotules

tapa

ukse

t / 1

0.00

0

*työkyvyttömyyseläkejärjestelmän mukaiset eläkkeet

jakson (1997-2001 ja 2002-6) ja syyn mukaan naisille ja miehilleAlkaneet työkyvyttömyyseläkkeet* (per 10.000) iän;


Liikuntakyvyn rajoittuminen

0

20

40

60

80

45-49 50-54 55-59 60-64 65-69 70-74

Ikä

Naiset %

0

20

40

60

80

45-49 50-54 55-59 60-64 65-69 70-74

Ikä

Miehet %

VTT Tiina Pensola


Selviytyminen kyykistystestissä

0

20

40

60

80

100

%

Naiset Miehet55-59 60-6 4 65-69 7 0-74 55-59 60-64 6 5-69 70-74

ei onnistu vaikeuksia ei vaikeuksia


Liikuntakyky: työlliset ja muut

020

4060

8010

0

työssä muu työssä muu50-54 55-59 60-64 50-54 55-59 60-64 50-54 55-59 60-64 50-54 55-59 60-64

nainen mies

ei vaikeuksia vaikeuksia ei suoriudu

%

kassin kanto, kävely, portaiden nousu VTT Tiina Pensola


Mitatut (mmse) ja koetut muistivaikeudet 55-64-vuotiailla naisilla ja miehillä

työssäkäynnin ja sosiaaliryhmän mukaan

0

10

20

30

40

50

%

n ai n en m ie styös s ä m uu työs s ä m uu

M ita tu t m uis tiv aik e ud et

yth a thty ön t jä 1 t yön tjä 2

0

10

20

30

40

50

%

n a in e n m ie styös s ä m uu työs s ä m uu

K oe tu t m u is tiv a ik e ud et

yth a thtyön t jä 1 t yö n t jä 2


Koettu työkyky iän mukaan, naiset & miehet

020

4060

8010

0os

uus

(%)

45-49 50-54 55 -59 60-64 65-69 70-74

erinom ainen he ikkenevä osi ttainen työkyvytönTyökyky


Eri tekijöiden osuus toimihenkilöiden ja yrittäjien paremmasta työkyvystä

suhteessa työntekijöihin 55–69-vuotiailla

1

1,21,4

1,6

1,8

22,2

2,4

2,6

ylem-tmh alem.tmh yrittäjät

työn raskausfyys.tokyuupumusarvostuskoulutus

1=hyvän työkyvyn osuus työntekijöillä


Koettu työkyky iän ja sosiaaliryhmän mukaan, naiset ja miehet

Lähde: Pensola 2008

0

1 0

2 0

3 0

4 0

5 0

6 0

7 0

8 0

9 0

1 0 0

y .tm h a .tm h työ n te ki jä t m a a nv .yri t.

58-6 2-vu otiaa t

0

1 0

2 0

3 0

4 0

5 0

6 0

7 0

8 0

9 0

1 0 0

y.tm h a .tmh työn te ki jä t ma a n v.yri t.

63 -67 -v u otiaa t


Ihanne eläkeikä, suunniteltu työnjättöikä

• Ihanne eläkeikä = 62 vuotta• Aiottu eläkeikä = 63 vuotta

(Lähde: Pensola ym. 2008)


45–62-vuotiaiden palkansaajien osuus, jotka arvioivat jatkavansa työssä 63-vuotiaana ja 65-

vuotiaana (Työolotutkimus 2008)

0102030405060708090

100

45 48 51 54 57 60 45 48 51 54 57 60 63

Jatkaminen 63-vuotiaana Jatkaminen 65-vuotiaana


020

4060

8010

0Ik

ä40000 20000 20000 40000

Mies Nainentyövoimaan kuuluvat miehet työvoimaan kuuluvat naiset työlliset miehet työlliset naiset

Lähde: www.stat.fi

iän sukupuolen ja työvoima-aseman mukaanSuomen väestörakenne vuonna 2006


Mikä vie voimia? …Kiire…Stressi…

• ”…joutuu hoitamaan vähemmällä työajalla entiset työt.”

• ”vaatimustaso ja paineet työssä kasvavat kovalla nopeudella, pelko, ettei pysy tahdissa mukana”

• ”joustamattomuus ja pakkotahtisuus”• ”koko ajan voimiensa äärirajoilla”


… mikä saisi jaksamaan ja jatkamaan

• varmuus työpaikasta (80 %:lle tärkeää jatkamisen kannalta)

• hyvä työterveyshuolto ja kuntoutusmahdollisuudet• joustavat työajat – ikävapaapäivät, palautuminen• kohtuullinen työmäärä ja kiire • koulutus, osaamisen ylläpito• hyvä esimiestyö• työpaikan arvostava ilmapiiri• mielenkiintoiset työtehtävät


Kuka jaksaa jatkaa?• kaikki eivät jaksa – noin joka toinen ikäluokasta

työkykyinen 63+ vuotiaana• kasvaako ikääntyvien eriarvoisuus?• toiminta- & työkyvystä huolehtiminen ennen

eläkeikää• työnantajien ja -tekijöiden asenteiden ja odotusten

kohtaaminen • tarvittavat työaikajoustot? • jo eläköityneiden työntekomahdollisuudet


Kiitos!

Dosentti, Väestöntutkimuslaitoksen johtaja Ismo Söderling Väestöliitto ONKO PERHEPOLITIIKALLA VÄLIÄ?

Onko perhepolitiikalla väliä?

Kansanedustajien seuran Tutkaksen ja Suomen Väestötieteen Yhdistyksen seminaari, Helsinki 11.2.2009.Eduskuntatalo

Ismo Sö[email protected] 050-511 3586

2

Does Family Policy Matter?Effects of Family Policies on Demographic Behaviour

3

DIALOG-hanke:

-Mukana 14 EU-maata

-Toteutettiin vuosina 2000-2008

-Survey-aineisto: N = 35,377 vastausta (Suomi: 3.816)

-Tuotokset: lukuisia raportteja, monografioita ja kymmeniä tieteellisiäartikkeleita.

Hankkeen tavoite:

Selvittää perheellistymiseen, syntyvyyteen ja ikääntymiseen liittyviä tekijöitä ja kehittääniihin liittyvää (perhe)politiikkaa

4

1,60 1,84 1,90 2,100

1000

2000

3000

4000

5000

6000

7000

Tuha

nsia +13500/20000

+13500+10000

Kokonaishedelmällisyys

Nettomuutto

Väkiluku 2007

Suomen väestö 2040 eri muuttoliike- ja hedelmällisyysoletuksilla

5

65-79-vuotiaiden ja 80 vuotta täyttäneiden osuus vuonna 2040eri muuttoliike- ja hedelmällisyysoletuksilla

2007

1000

0

1350

0

1350

0/20

000

1000

0

1350

0

1350

0/20

000

1000

0

1350

0

1350

0/20

000

1000

0

1350

0

1350

0/20

000

0

5

10

15

20

25

30

35

40%

80+ vuotiaat65-79-vuotiaat

1.84 1.901.60 2.10 Kokonaishedelmällisyys

Nettomuutto

Työikäinen (20-64-v.) väestö vuonna 2040eri muuttoliike- ja hedelmällisyysoletuksilla

1,60 1,84 1,90 2,100

500

1000

1500

2000

2500

3000

3500

Tuha

nsia

+13500/20000 +13500 +10000

Kokonaishedelmällisyys

Nettomuutto

Työikäinen väestö 2007

7

Demografisella kehityksellä Euroopassa kuitenkin selkeitäseurauksia (Fokkema and Esveldt 2005):

1. Inhimillisen pääoman väheneminen

2. Rasitetut eläke- ja sosiaaliturvajärjestelmät

3. Vaikeudet hoitaa ikääntyvää väestöä

Käytettyjä keinoja:

1. Suositaan työvoiman maahanmuuttoa

2. Tehdään eläkepoliittisia ratkaisuja (nostetaan eläkeikää…)

3. Perhepolitiikan motiivina toimia hedelmällisyyden kannustimena (Cohen et al. 2007; Laroque and Salanié 2008. Vaikutusta myös lastenhankinnan ajoitukseen)

8

Perhepolitiikan käsite

Suomalaisen perhepolitiikan tavoitteena on luoda lapsille turvallinen kasvuympäristö sekävarmistaa, että vanhemmilla on aineelliset ja henkiset mahdollisuudet synnyttää ja kasvattaa lapsia.

Yhteiskunta tasaa erilaisin, pääosin valtion takaamin tulonsiirroin sekä kunnan vastuulla olevin lasten hoitojärjestelyin lasten perheille aiheuttamia kustannuksia. Perhevapaajärjestelmä turvaa molempien vanhempien tasavertaiset mahdollisuudet osallistua lasten hoitoon.

http://www.stm.fi/Resource.phx/vastt/perhe/prpol/index.htxVäestöliiton perhepoliittinen ohjelma

9

Perhepolitiikka

Sosiaalipoliittiset perhetasaukset

-Lapsiperheiden hyvinvoinnin tukeminen

-Lapsiperheköyhyyden poistaminen

Sata-komiteaVäestöliiton Perhepoliittinen ohjelmaRitakallio and Bradshaw 2007

Syntyvyys-vaikutus

-(lisä)lapsen hankinnan ajoitus

-päätös (lisä)lapsen hankinnasta

Väestöliiton perhepoliittinen ohjelmaValtioneuvoston kanslian Ikääntymisraportti

10

Teesit: miksi julkinen valta ei yleensä ole ollut kiinnostunut akuuteista perhe- ja väestöhaasteista?

Harvat maat eivät ole Euroopassa vielä kokeneet suoranaista väestön vähenemistä (tai havainneet väen vähenemiseen liittyviä haasteita)

Maailman väestökysymys on polarisoitunut, globaalisti on ’epähienoa’valittaa oman maan väestökysymyksestä

Useat hallitukset eivät ole ymmärtäneet, että kyse on pysyvästädemografisesta muutoksesta, johon on pakko ryhtyä varautumaan (vrt. ilmastonmuutos)

Valtiolla/viranomaisilla ei ole ’veto’-oikeutta lisääntymiskysymyksiin (Pres. Eisenhower: viranomaisilla ei ole asiaa sänkykamariin)

Yleisesti ottaen ollaan neuvottomia perhepolitiikan keinoista, niiden luonteesta ja toimivuudesta (vrt. lyhyen vs. pitkän aikavälin vaikutukset)

Väestöpolitiikan käsitteellä on läntisessä Euroopassa huono maine.

Porvoo 23.10.2008Allin Päivän esitelmä 31.1.2008

11

Antiteesi:

Vaikka syntyvyyden ja lapsiluvun katsotaan kuuluvan yksilöiden vapaan valinnan piiriin, on viime vuosina väestön ikääntymiseen liittyvä huoli monissa maissa lisännyt kiinnostusta syntyvyyden edistämiseen tähtäävään politiikan harjoittamiseen (Ageing Horizons 2007)

12

DIALOG-tutkimus: Aikomus hankkia lisälapsi(a) vanhemmuuden mukaan, %, 20-40-vuotiaat

Lähde: Fokkema and Esveldt 2005

13

87

61

19

11

11

Aikomus hankkia lisälapsi(a) nykyisen lapsiluvun mukaan, %, 20-40-vuotiaat

14

Tiedusteltiin erilaisia perhepoliittisia preferenssejä:

1. Perhevapaat ja työjärjestelyt

-Parannus vanhempainvapaaseen

-Joustavat työaikajärjestelyt

-Parempi mahdollisuus osa-aikatyöhön

2. Päivähoitomahdollisuudet

-Paremmat päivähoitopaikat (facilities)

-Iltapäivähoitopaikkoja koululaisille

3. Rahalliset kannustimet

-Alennettu tulovero

-tulosidonnainen perhetuki

-Syntymäavustus

-Kotihoidon tuki

-Korotettu lapsilisä

-Kolukustannusten laskeminen

-Parempi asuminen

15

“Jos aikaisemmin esittämänne perhepoliittiset esitykset toteutettaisiin, olisiko niillä vaikutusta teidän henkilökohtaiseen elämäänne?” Hyväksyttekö/hylkäättekö seuraavat näkemykset:

Aikoo hankkia lapsen, ja:1.…silloin minun olisi helpompi saavuttaa alkujaan aikomani lapsiluku (68 %)

2. …silloin minulla olisi mahdollisuus hankkia seuraava lapsi aikaisemmin (37 %)

Ei aikonut hankkia (lisä)lasta, mutta:3. …voisin harkita (lisä)lapsen hankintaa (22 %)

4. …voisin todennäköisesti päättää hankkia (lisä)lapsen (18 %)

Kaikissa neljässä kohdassa tärkein priorisoitu perhepoliittinen uudistus SUOMESSA liittyi ”kotihoidon tukeen” (”Allowance for care-taking parents”).

16

Perhepolitiikan mahdollinen vaikutus aiottuun lapsilukuun, vastaajat 20 –40 v.

Lähteet: Fokkema and Esveldt 2005; 2008

17

Yhteenvetoa ja johtopäätöstä:Tarve monipuoliseen ja tehostettuun perhepolitiikkaan on olemassa

Perinteisesti perhepolitiikan vaikutus on ollut enemmänkin lastenhankinnan ajoituksessa kuin lisälapsen hankinnassa (vrt. Grant et al. 2004; Gauthier 1997)

Perhepolitiikkaan liittyvillä lupauksilla on vaikutusta (ainakin) lastenhankintaan liittyviin suunnitelmiin

Perhepoliittiset uudistukset kannattaa räätälöidä kohderyhmittäin: lapsettomille tärkeämpää työajan joustot, kun taas jo lapsen hankkineille kotihoidon tuki (vrt. Miettinen ja Rotkirch 2008)

Toisaalta Suomessa(kin) on vahva näkemys tiukista elinvaiheista (70 % hyväksyy väitteen, että ammatti on hankittava ennen lapsia, vrt. Paajanen, Miettinen ja Jääskeläinen 2008; Avramov and Cliquet 2003)

17

Yhteenvetoa ja johtopäätöstä:Tarve monipuoliseen ja tehostettuun perhepolitiikkaan on olemassa

Perinteisesti perhepolitiikan vaikutus on ollut enemmänkin lastenhankinnan ajoituksessa kuin lisälapsen hankinnassa (vrt. Grant et al. 2004; Gauthier 1997)

Perhepolitiikkaan liittyvillä lupauksilla on vaikutusta (ainakin) lastenhankintaan liittyviin suunnitelmiin

Perhepoliittiset uudistukset kannattaa räätälöidä kohderyhmittäin: lapsettomille tärkeämpää työajan joustot, kun taas jo lapsen hankkineille kotihoidon tuki (vrt. Miettinen ja Rotkirch 2008)

Toisaalta Suomessa(kin) on vahva näkemys tiukista elinvaiheista (70 % hyväksyy väitteen, että ammatti on hankittava ennen lapsia, vrt. Paajanen, Miettinen ja Jääskeläinen 2008; Avramov and Cliquet 2003)

18

Eurooppalainen perhepolitiikka on hajanainen: se mikätoimii yhdessä maassa, ei välttämättä toimi muualla. Siitähuolimatta:

…olisiko Ruotsin tie myös meidän tiemme: yhdistetään tiukemmin perhe- ja tasa-arvopolitiikka: Tutkimustulosten perusteella on hyvin tiedossa, että lisääntyvä tasa-arvo sukupuolten välillä lisää myös syntyvyyttä (vrt. Oláh and Bernhardt 2008; Puur et al. 2008; Valtioneuvoston Ikääntymisraportti 2009).

Perhepolitiikka maksaa. Toisaalta on tiedossamme, ettämerkittävä enemmistö suomalaisista (noin 80 %) on valmis hyväksymään veronkorotukset, jos siten voidaan säilyttääsosiaaliturvan taso (Forma ja Saarinen 2008).

Lopuksi: lastenhankinta on jokaisen yksilön ja parin oma asia. Perhepolitiikan tehtävänä on tukea yksilöitä ja perheitäheidän omissa toiveissaan.

19

Kiitos ja hyvää hiihtämistä

Kiitokset: Anneli Miettinen, Ulla-Maija Mattila, Minna SääväläVäestöliitto

Kirjallisuusluettelo saatavissa tekijältä

suomen vÄestÖpoliittiset haasteet ja ... › fi › naineduskuntatoimii › ...tutkijoiden ja...

Documents