Suomen Luterilainen EvankeliumiyhdistysPyhän Sydämen kappelin kannatusrenkaan tiedotuslehti

14. vuosikerta 1/2015

Kappelin Kaikuja

2

Pääkirjoitus

”Aina soikoon kiitos Herran, synnit an-teeksi kun sain. Armon annat joka kerran, vaikka väärin teenkin vain. Ymmärtää en armoas saata, kallis Kuningas. Rak-kauteesi vaivun suureen, kun saan jäädä ristin juureen.” SK 39:1

Jumalan valtava anteeksianto ja armol-lisuus yllättävät meidät kerta toisensa jälkeen. Tämä saa aikaan kiitollisen mielen ja ilon siitä, että syntien anteek-siantamus on totta tänäänkin. Ei ole olemassa niin suurta tai pientä syntistä, etteikö Jumalan Armo ja anteeksianto riittäisi jokaiselle katuvalle ja syntinsä tunnustavalle. Tämän valtavan ihmeen äärelle saamme suunnata ajatuksemme meneillään olevalla paastonajalla. Saam-me ihmetellä, kuinka Jumala lähetti Jeesuksen tänne maailman kärsimään ja kuolemaan meidän syntiemme vuoksi. Ihmettelemistä tässä asiassa riittääkin, kun tiedämme Jumalan Sanan mukaan asian olevan täydellisen totta. Pelastus on siis valmiina vastaanotettavaksi ja jokainen syntinsä tunnustava ja hylkää-vä saa Armon osakseen. Emme pelastu

omilla teoillamme, emmekä erinomai-suudellamme. Taivaaseen saavutaan ainoastaan Kristuksen Armon ja syntien anteeksiantamuksen avulla. Jeesus avasi tien Taivaaseen omalla ristinkuolemal-laan ja kuolleista ylösnousemisellaan. Kaikki on siis jo valmiina! Tie on Tai-vaaseen avattu, Pyhässä Raamatussa se on ilmoitettu, kasteessa lahjoitettu ja uskossa saamme pelastuksen vas-taanottaa omalle kohdallemme. Tätä maailmankaikkeuden suurinta asiaa me saamme kuuluttaa siellä missä olemme ja vaikutamme, aina lähipiiristämme maailman ääriin saakka.

”Tämä viesti kuuluttakaa, kertokaa kai-kille: On Taivaan valtakunta nyt tullut lähelle. Poikansa Isä Taivaan lähetti maa-ilmaan, näin pelastuksen tietä kansoille avaamaan.” SK 404:1

Kevään merkkejä ilmassa

Hyvä Taivaallinen Isämme on historian kuluessa antanut maahamme erilaisia herätyksen aikoja. Jumalan kädessä on se, milloin ja miten Hän haluaa aivan

Kuvaaja: Pia Haataja

3

Keräyslupa 2015-2016:Poliisihallituksen 13.1.2015 m y ö n t ä m ä n k e r ä y s l u v a n POL-2014-12480 mukaisesti Suomen Luterilainen Evanke-liumiyhdistys ry voi kerätä varoja 13.1.2015-31.12.2016 koko Suo-messa Ahvenanmaata lukuun otta-matta julistus-, opetus- ja diakonia-työhön kotimaassa sekä yhdistyksen lähetyskohteissa ulkomailla.

erityisellä tavalla kutsua kadotettuja sieluja Jumalan Valtakunnan osalli-suuteen. Minusta tuntuu siltä, että eri puolilla Suomea tällaisia kevään merk-kejä alkaa olla jo näkyvissä. Ihmiset etsivät vastauksia elämänsä vaikeisiin kysymyksiin ja ennen kaikkea uutta merkityksellistä suuntaa elämälleen. Ilmassa on herätyksen tuoksua! Siksi rohkaisenkin Sinua, kerro luontevasti lähimmäisillesi ja vähän vieraammille-kin oman elämäsi perustasta, Jeesuk-sesta Kristuksesta! Aluksi saatat saada jopa ”kylmää kyytiä”, mutta jossakin vaiheessa kiinnostus saattaa aivan oikeasti herätä. Minusta tuntuu, että meitä tunnustavia kristittyjä ollaan val-mistamassa Jumalan antamaa herätystä varten. Herätys ei varmastikaan tule menemään meidän totuttujen kaavo-jemme mukaan ja siksipä onkin todella tärkeää, että rukoillen valmistaudumme ja samalla pyydämme Jumalan mielen mukaista herätystä. Ei ole olemassa ulkoisilta tavoiltaan mitään sapluunaa, että kuinka uskoon tullaan. Ainoastaan uskon kohde, Jeesus Kristus ja syntien anteeksiantamus ovat samoja. Ulkoi-set menot ja tyylit ovat sivuseikkoja. Hyvä Pyhän Sydämen kappelin ystävä! Haastan Sinut rukoilemaan herätystä pääkaupunkiseudulle ja koko Suomeen! Rukoilethan myös uskovan seurakun-nan puolesta, että herätyksen saapuessa olisimme pitkämielisiä ja rakastaen ottaisimme tavoiltaan ja tyyleiltään erilaisia ihmisiä Kristuksen perheväen yhteyteen! Nyt on Kristuksen aika!”On kallein ystävä Jeesus, Hän tällais-takin rakastaa ja vaikka Hän virheeni tuntee, ei rakkaintaan voi unohtaa. Nyt tahdon vain riemusta laulaa, kun pääsin

Pankkiyhteystiedot Pyhän Sydämen kappelin toiminnan tukemiseksi:

Tilinro: Danske Bank FI13 8000 1500 7791 95Saaja: SLEY, PL 184, 00181 HelsinkiViitenro: 10078 89200 41311 40515Keräyslupa no: POL-2014-12480

Kappelin tulot v.2014:

Kannatusrengas 7738,46 euroaKolehdit 80 492,32 euroaYhteensä 88 230, 78 euroa

Taivaan Isä lahjasi siunatkoon!

mä vapauteen, kun sain Isän lapseksi tulla ja suojaansa ihmeelliseen.” SK 324:1

Jorma Tikkamäkipäätoimittaja

4

Fanny (Francis Jane) Crosby 24.3.1820 – 12.2.1915 (New York), eräs Siionin kanteleen laulaja

”Oh, what a happy soul I am, Although I cannot see, I am resolved that in this world Contented I will be.

How many blessings I enjoy That other people don’tTo weep and sigh because I’m blind I cannot nor I won’t.”

Vapaa käännös: ”Kuinka onnellinen sielu olenkaan, vaikka en voi nähdä! Olen päättänyt aikoa olla tässä maailmassa tyytyväinen.

Kuinka paljon muita enemmän minua onkaan siunattu. Sokeuteni vuoksi itkeä ja huokailla en voi enkä tahdo.”

(kirjoitti 8-vuotias newyorkilaistyttö Francis Jane Crosby)

”Mielestäni on todella sääli, ettei Mestari antanut teille näköä, kun hän siunasi teitä niin monilla muilla lahjoil-la,” huomautti eräs hyvää tarkoittava saarnaaja.

Fanny Crosby vastasi heti, koska oli kuullut samanlaisia kommentteja aikaisemminkin. ”Tiedättekö, että jos syntyessäni olisin voinut esittää yhden toiveen, se olisi ollut, että olisin synty-nyt sokeana?” sanoi runoilija, joka oli voinut nähdä vain elämänsä kuuden ensimmäisen viikon ajan. ”Sillä, kun pääsen taivaaseen, ensimmäiset kasvot, jotka ilahduttavat silmiäni ovat Vapah-tajani kasvot.”

Tätä kirjoitettaessa on juuri kulunut sata vuotta erään tunnetuimman ja rakastetuimman laulurunoilijan kuo-lemasta. Hänen laulujaan lauletaan ympäri maailmaa, ja hänen lauluru-nojensa lukumäärän lasketaan olevan jossain 8000 – 9000 välillä. Siionin kanteleessa hänen laulujaan on kolme: 137. Jeesus, luona ristisi, 262. Nyt Jee-suksesta laulan — molempien säveltäjä niinikään newyorkilainen muusikko William Howard Doane — sekä 356. Varmana laulaa Herrasta saan, säveltäjä Fannyn ystävä Phoebe Palmer Knapp. Nämä laulut lukeutuvat Kanteleenkin suosituimpiin.

5

Fanny Crosby syntyi vaatimattomaan perheeseen lapsena Putnamissa New Yorkin kaakkoisosassa 24. 3.1820. Sairastuttuaan vain parin kuukauden ikäisenä hän joutui puoskarin käsiin, koska perheen lääkäri oli muualla. Lääkäriksi tekeytynyt puoskari määräsi hoidoksi kuumia sinappihauteita sil-mien päälle. Sairaus hellittikin, mutta hoito aiheutti sokeuden. Paljastuttuaan puoskariksi lääkäri katosi. Muutaman kuukauden kuluttua Crosbyn isä kuoli. Hänen äitinsä oli hakeuduttava sisäköksi huolehtiakseen perheestä, ja Fannyn kasvatti lähinnä hänen kristitty isoäitinsä. Fannyn rakkaus runouteen syntyi varhain. Hänen vain 8-vuotiaa-na kirjoittama ensimmäinen runonsa kuvastaa hänen koko elämän aikaista kieltäytymistään itsesäälistä. Nautties-saan runojen kirjoittamisesta hän myös innokkaasti opetteli ulkoa Raamattua. Opetellessaan viisi lukua viikossa hän jopa jo lapsuudessaan voi lukea ulkoa Mooseksen kirjoja, evankeliumeja, Sa-nanlaskuja, Laulujen laulua ja monia psalmeja ja niiden jakeita.

Äidin kova työ kannatti. Hiukan ennen 15. syntymäpäiväänsä Crosby lähetettiin vasta perustettuun New Yorkin Sokeiden Instituuttiin, josta tuli hänen kotinsa 23 vuodeksi: 12 vuodeksi opiskelijana, 11:ksi opettajana. Aluksi hän paneutui omaan runouteensa ja häntä pyydettiin kirjoittamaan runoja monenlaisiin tilaisuuksiin. Ajan oloon rehtori kehotti häntä välttämään moisia ”häiriötekijöitä” koulutuksensa hyväk-si. ”Meillä ei ole oikeutta turhuuksiin eläessämme kaiken olevaisen hallitsi-jan ja Luojan todellisuudessa, ” sanoi rehtori.

Viimein kiertävän kallonmuotojen tutkijan, frenologin, vierailu muutti koulun mielen sytyttäen uudelleen Crosbyn intohimon runouteen. Vaikka frenologiaa pidetään nykyään nauret-tavana tieteenä, olivat tutkijan sanat profeetalliset: ”Tässä on runoilijatar. Rohkaiskaa häntä kaikin mahdollisin tavoin. Lukekaa hänelle parhaita kirjoja ja opettakaa hänelle hienoin, mitä ru-noudesta löytyy. Kuulette vielä jonain päivänä tästä nuoresta naisesta.” Siihen ei mennyt kauan. 23 –vuotiaana Cros-by lähetettiin vierailulle kongressiin ja ystävystymään presidenttien kanssa. Itse asiassa hän tunsi kaikki aikansa huippujohtajat, erityisesti Grover Clevelandin, joka toimi Sokeiden Ins-tituutin johtajana ennen presidentiksi valintaansa.

Crosby avioitui instituutin toisen jäse-nen, aikaisemman oppilaan Alexander van Alstynen kanssa 1858. Yhtenä New Yorkin arvostetuimmista urkureista tä-mä kirjoitti musiikin useisiin Crosbyn hymneihin. Crosby sävelsi itse vain muutamia, vaikka soittikin harppua, pianoa, kitaraa ja muita instrumentteja. Yhä useammin muusikot tulivat hake-maan häneltä tekstejä. Eräänä päivänä esimerkiksi muusikko William Doane pistäytyi hänen kotinsa yllätysvisiitille pyytäen häneltä sanoja tuoreeseen sävel-määnsä, joka piti esitettämän Cincinna-tissa tulevassa pyhäkoulutapahtumassa. Ongelma oli, että juna oli lähdössä 35 minuutin kuluttua. Doane istui pianon ääreen ja soitti sävelmän. ”Musiikkisi viesti on: ”Turvassa Jeesuksen käsissä” (Safe in the Arms of Jesus), sanoi Crosby kirjoittaen laulun sanat välittömästi. ”Lue se junassa ja pidä kiirettä. Ethän

6

halua myöhästyä!” Laulusta tuli yksi Crosbyn suosituimmista.

Vaikka hänen julkaisusopimukseensa kuului toimittaa kolme laulua viikossa kustantajalleen, usein kirjoittaen kuusi tai seitsemän ja saaden noin dollarin-kaksi kappaleelta tuli monista uskomat-toman suosittuja. Kun Dwight Moody ja Ira Sankey alkoivat käyttää niitä tapahtumissaan, alkoivat ne herättää yhä enemmän huomiota. Niihin kuu-luivat mm. ”Blessed Assurance” (Sk356 Varmana laulaa Herrasta saan), ”All the Way My Savior Leads Me” (Koko tien hän kanssain kulkee), ”Pass Me Not, O Gentle Savior” (Kuule pyyntöni, oi Jee-sus), edellä mainittu ”Safe in the Arms of Jesus” ja ”Jesus, Keep Me Near the Cross” (Sk137 Jeesus, luona ristisi)

Fanny Crosby osasi kirjoittaa hyvin monitahoisia ja -tasoisia hymnejä ja säveltää klassiseen tyyliin, mutta hän piti parempana kirjoittaa yksinker-taisia, tunnerikkaita säkeitä, joita voi käyttää evankeliointiin. Hän jatkoi kirjoittamista runsas kuukausi ennen 95-vuotispäiväänsä, 12. helmikuuta 1915 tapahtuneeseen kuolemaansa saakka. Hänen viimeiset säkeensä olivat: ”You will reach the river brink, some sweet day, bye and bye,” - Vapaasti käännettynä: ’Jonain suloisena päivänä saavutat joen rannan, askel askeleelta.’ Fanny ehkä aavisti tulevansa sen ’Jor-daninsa’ rannalle, jonka ylitettyään hän olisi perillä ja saisi ensi kertaa katsoa ja nähdä – nähdä rakkaan Vapahtajansa kasvoista kasvoihin. RIP, Fanny (Rest In Peace – Lepää rauhassa)! Nähdään – bye and bye! Ja sinulle, ystävä, Taivaan Isän siunaamaa paastonaikaa sekä Ylösnou-semuksen juhlaa, Jeesus elää!

Kullervo Puumalakappelin kanttori

Lähde: Christian history.net – sivusto

7

Rakastatko Herraa?

Minä rakastan sinua, Herra,sinä olet minun voimani. Sinä päästit minut turvaan, sinä olet vuorilinnani.Jumalani, sinuun minä turvaudun,sinä olet kallio, olet kilpeni, sinulta saan avun ja suojan. Kun kutsun Herraa, ylistettyä, saan avun vihollisiani vastaan.Kuoleman paulat kiertyivät ympärilleni,tuhon pyörteet minua kauhistivat. Tuonelan paulat kietoivat minut, näin edessäni kuoleman ansat.Silloin minä huusin hädässäni Herraa,kutsuin avuksi Jumalaani. Ääneni kantautui hänen temppeliinsä, ja hän kuuli minun huutoni.

Ps. 18: 2-7

Daavid aloittaa psalmin 18 rakkauden-tunnustuksella: ”Minä rakastan sinua, Herra”. Se on uskovan sydämen puhet-ta. Jumala on tullut rakkaaksi. Sydän on löytänyt ilon Hänessä. Rakastatko

Sinä Jumalaa? Voitko laulaa Daavidin kanssa: ”Minä rakastan sinua, Herra”? Vai koetko Jumalan armottomaksi ja kaukaiseksi? Sitä on hyvä itseltään ky-sellä. Jos joudut tunnustamaan kokevasi Jumalan armottomaksi ja kaukaiseksi, uskallan sanoa, että Sinulla on väärä kuva Hänestä ja siksi sielusi palelee.

Daavid piirsi eteemme oikean kuvan Herrasta. Hän kuvasi Jumalan Tur-vakseen ja Auttajakseen. ”Sinä päästit minut turvaan, sinä olet vuorilinnani. Jumalani, sinuun minä turvaudun, sinä olet kallio, olet kilpeni, sinulta saan avun ja suojan.” Daavid sai koh-data Jumalan rakkauden, ja siksi hänen sydämensä syttyi rakkauteen Jumalaa kohtaan.

Jumala auttaa Sinuakin, kun turvaudut Häneen. Hän ei ole kaukana vaan tulee lähelle ja lupaa: ”…minä pidän sinusta huolen” (Hoos. 14: 9). Jumalaan voit luottaa. Ei Hän Sinulle ongelmatonta elämää anna; syntisinä joudumme kärsimään synnin seurauksista. Mutta

Kuvaaja: Pia Haataja

8

Hän johdattaa Sinua (Jer. 31: 9) ja antaa Sinulle tulevaisuuden ja toivon (Jer. 29: 11).

Daavid jatkaa Jumalan pelastaneen hänet kuolemasta: ”Kuoleman paulat kiertyivät ympärilleni, tuhon pyörteet minua kauhistivat. Tuonelan paulat kie-toivat minut, näin edessäni kuoleman ansat.” Kuolema on Raamatun mukaan vihollisista viimeinen (1. Kor. 15: 26). Sen mahtia ei yksikään ihminen voita. Mutta Jumala on jo voittanut – Kris-tuksessa. Jeesus Kristus, Jumalan Poika, tuli ihmiseksi voittaakseen synnin ja kuoleman vallan. Hän sovitti meidän syntimme kärsimisellään ja ristinkuo-lemallaan. Nousemalla kuolleista Hän sinetöi voittonsa kuolemasta. Siksi Ju-malan antama toivo kantaa kuoleman yli ja Hänen lupaamansa tulevaisuus kestää iankaikkisesti.

Näet Jumalan rakkauden Jeesuksessa. Hänen sovintotyönsä tähden Jumala on armahtanut Sinut. Pyhä Paavali

kirjoittaa Roomalaiskirjeen 3. luvussa: ”…kaikki ovat tehneet syntiä ja ovat vailla Jumalan kirkkautta mutta saavat hänen armostaan lahjaksi vanhurskau-den, koska Kristus Jeesus on lunastanut heidät vapaiksi. Hänet Jumala on aset-tanut sovitusuhriksi, hänen verensä tuo sovituksen uskossa vastaanotettavaksi”. (Room. 3: 23-25.) Saat ottaa Jumalan anteeksiantamuksen vastaan uskolla, ilman omia ansioitasi! Saat lahjaksi iankaikkisen elämän! Sitä on ansaitse-maton armo.

Ja kun lähestyt Jumalaa Jeesuksen tähden syntisi anteeksi uskoen, Hän ei tunnukaan armottomalta ja kaukaiselta vaan armolliselta ja läheiseltä – eikö totta? Sinä saat avun ja voit sanoa Daa-vidin kanssa: ”…minä huusin hädässäni Herraa, kutsuin avuksi Jumalaani. Ääneni kantautui hänen temppeliinsä, ja hän kuuli minun huutoni.” Jumala rakastaa ensin. Hän antaa anteeksi ar-mosta. Hän pitää huolta ja kantaa. Hän vie taivaaseen. Se sytyttää sydämemme laulamaan: ”Minä rakastan sinua, Her-ra”! Aamen.

Teemu HaatajaKappelin pastori

9

Luther-kirkon kaikuja

Startti helmikuussa 2014Paluu Helsingin Luther-kirkkoon lähti liikkeelle tasan vuosi sitten pidetyssä Sleyn johtoryhmän kokouksessa. Idea Luther-kirkosta syntyi aivan yllättäen esityslistan ulkopuolisessa vapaassa keskustelussa. Heräsi ajatus, olisiko meillä mahdollisuus palata takaisin Luther-kirkkoon ja palauttaa se yöker-hosta takaisin alkuperäiseen ja oikeaan käyttöönsä? Hetkessä huomasimme olevamme yksimielisen innostuneita selvittämään, voisiko tämän ajatuk-sen kanssa päästä oikeasti eteenpäin. Alkoi hektinen neljän kuukauden rupeama, jonka aikana tapahtui val-tava määrä erilaisia asioita. Kesäkuun puoleen väliin mennessä kaikki palaset olivat asettuneet kohdalleen ja Sleyn hallitus teki historiallisen päätöksen, joka sinetöi Sleyn paluun takaisin kotiin.

Pitkä historia ja komea tarina

Kotiin palaamisen takana on pitkä historia ja komea tarina. Sley perus-tettiin vuonna 1873 Helsingissä. Vain viisi vuotta tämän jälkeen valmistui Malminkatu 12:n kohdalle kaksi-kerroksinen punatiilinen rakennus, jonka toisessa kerroksessa sijaitsi Sleyn rukoushuone ja ensimmäisessä ker-roksessa Sleyn toimisto. 1800-luvun

loppupuolella evankelisessa liikkeessä elettiin Helsingissä voimakasta herä-tyksen ja kasvun aikaa. Toimintaan tuli mukaan paljon uusia ihmisiä ja olemassa olevat tilat kävivät pieniksi. Vuonna 1894 valmistui Fredrikinkatu 42:n kohdalle uusi rukoushuone. Mal-minkadun puoleinen rakennus koro-tettiin vuonna 1908 viisikerroksiseksi toimistotaloksi. Vuonna 1931 Fredri-kinkadun rukoushuone uudistettiin ko-konaan ja se vihittiin Luther-kirkoksi. 1960-luvusta lähtien Sleyn toiminta Helsingissä alkoi supistua ja 1970-lu-vulla toiminta kutistui niin vähäiseksi, että yhdistys alkoi harkita huonoon kuntoon päässeen kirkkorakennuksen sekä asuinkäytössä olleen kadunvarsi-rakennuksen purkamista. Tarkoituksena oli rakentaa tilalle uusi liike- ja toimis-totalo. Asiat menivät kuitenkin toisella tavalla kuin oli suunniteltu ja erinäisten vaiheiden jälkeen Sley myi koko kiin-teistön vuonna 1989 vakuutusyhtiö Sammolle ja rakennusyhtiö Polarille. Nyt Sley palaa takaisin samaan osoit-teeseen, mistä kaikki lähti Helsingissä aikoinaan liikkeelle vuona 1878.

Luther-kirkon toimintavisio

Saimme Luther-kirkon uudestaan haltuumme 1.9.2014 ja viime syksyn aikana kirkolla järjestettiin yli 20

10

erilaista ideointi- ja suunnittelutilai-suutta. Tämän työskentelyn pohjalta syntyi Helsingin Luther-kirkon toi-mintavisio, jonka Sleyn hallitus vahvisti 11.12.2014. Tämän Kristus-keskeisen vision mukaan avoin, kodikas ja ru-koileva Luther-kirkon yhteisö kutsuu mukaan niitä pääkaupunkiseudun asukkaita, jotka eivät Jeesusta tunne ja tarjoaa hengellisen kasvupaikan kaikille tulijoille. Vision toteuttamiseen liittyy viiden koon strategia, jonka avainsanat ovat: Kristussanoma, Kutsuminen, Kynnyksettömyys, Kohtaaminen ja Kasvaminen.

Luther-kirkon suhde Pyhän Sydämen Kappeliin

Luther-kirkon ja Pyhän Sydämen Kappelin välille ei tule muodostumaan minkäänlaista kilpailuasetelmaa. Mo-lemmissa paikoissa toiminnan tarkoitus ja perusta ovat samat. Tarkoituksena on levittää Kristuksen evankeliumia ja perustana on Pyhä Raamattu ja siinä ilmoitettu Jumalan Sana. Luther-kirkko tulee profiloitumaan eri tavalla kuin Pyhän Sydämen Kappeli. Luther-kirkon sijainti aivan Helsingin ydinkeskustassa määrittää sen toimintaa. Kohderyh-mänä ovat mm. Kampin nuoriso ja Narinkkatorin kiireiset ohikulkijat. Tämän lähtökohdan mukaan muotou-tuvat tavoittamisen keinot ja toiminnan muodot.

Rukouksen varassa

Luther-kirkkoa on viety alusta asti eteenpäin rukouksen varassa. Kaikissa

vaiheissa on turvauduttu aivan konkreet-tisesti siihen, että Jumala on Sanassaan luvannut rukousten tulevan kuulluiksi. Tässä on ollut paljon harjoittelemista ja hyvänä harjoitteluympäristönä on toiminut Luther-kirkolla lokakuussa aloitetut torstain rukoushetket. Niissä on yhdessä rukoiltu hankkeeseen liitty-vien ajankohtaisten asioiden puolesta. On opeteltu, että Jumalan käsky ja lupaus koskevat tämänkin hankkeen kaikkia asioita. ”Älkää olko mistään huolissanne, vaan saattakaa aina se, mitä tarvitsette, rukoillen, anoen ja kiittäen Jumalan tietoon”. Olemme myös saaneet kokea tähän käskyyn liit-tyvän Jumalan lupauksen olevan totta; ” Silloin Jumalan rauha, joka ylittää kaiken ymmärryksen, varjelee teidän sydämenne ja ajatuksenne, niin että pysytte Kristuksessa Jeesuksessa”. Näillä rukoushetkillä on ollut suuri merkitys ja siunaus.

Toiminta käynnistyy helmikuussa 2016

Tämä kevät valmistellaan Luther-kirkon remonttia. Rakennustyöt pääsevät käyntiin todennäköisesti elokuussa ja kirkko avautunee helmikuussa 2016. Nyt aletaan myös täysipainoisesti suun-nitella toimintaa ja koota vapaaehtoisia vastuunkantajia. Lähtökohtaisesti Lut-her-kirkon toiminta tulee perustumaan pitkälti vapaaehtoisten panokseen.

Herätyksen aika?

Luther-kirkko on meille annettu iso uusi mahdollisuus tavoittaa ihmisiä. Olemme tarttuneet mahdollisuuteen

11

ja kaikissa Luther-kirkon asioissa ha-luamme mennä evankeliumi edellä. Kysymme nyt, mitä kaikkea Luther-kirkon tuleva toiminta voi merkitä Jumalan valtakunnan työlle. Ilmassa on

herätyksen merkkejä ja Luther-kirkon vision mukaisesti jatkuvasti rukoilemme hengellistä herätystä pääkaupunkiseu-dulle. Heikki KymäläinenSLEY:n hallintojohtaja

12

Mahdotonta

Paikalle tuli miehiä, jotka kantoivat vuoteella halvaantunutta. He yrittivät tuoda hänet sisälle taloon asettaakseen hänet Jeesuksen eteen. Tungoksessa he eivät kuitenkaan saaneet tuoduksi häntä sisään, ja niin he kiipesivät ka-tolle, irrottivat tiiliä ja laskivat sairaan vuoteineen kaikkien keskelle Jeesuksen eteen. Kun Jeesus näki heidän uskonsa, hän sanoi: ”Ystäväni, sinun syntisi on annettu anteeksi.”

Silloin lainopettajat ja fariseukset ajattelivat: ”Mikä mies tämä on? Hän herjaa Jumalaa, kun puhuu noin. Ku-ka muu kuin Jumala voi antaa syntejä anteeksi?”

Mutta Jeesus oli selvillä siitä, mitä he ajattelivat, ja sanoi heille: ”Mitä te oi-kein ajattelette? Kumpi on helpompaa, sanoa: ’Sinun syntisi on annettu anteek-si’, vai sanoa: ’Nouse ja kävele’? Mutta jotta tietäisitte, että Ihmisen Pojalla on valta antaa maan päällä syntejä anteeksi” -- hän puhui nyt halvaantuneelle -- ”mi-nä sanon sinulle: nouse, ota vuoteesi ja mene kotiisi.”

Heti paikalla mies kaikkien nähden nousi jalkeille, otti vuoteen, jolla oli maannut, ja lähti kotiinsa ylistäen Jumalaa.(Luuk 5:18-25)

Milloin ketteriä menetelmiä tarvitaan

Valmistuttuani teologiksi olen viettänyt suurimman osan tähänastisesta työuras-tani tietojärjestelmäprojektien parissa. Tietojärjestelmäprojekteissa on aivan olennaista selvittää, kuinka helpolla tai vaikealla alueella projektissa liikutaan. Olen oppinut, että pääsääntöisesti tietojärjestelmäprojektit ovat vaikeita, pahuksen vaikeita tai suorastaan kaoot-tisia. Tutkimukset tietävät kertoa, että keskimäärin yli 50 prosenttia tietojär-jestelmäprojekteista epäonnistuu.

Alalla onkin kehitetty erityisiä menetel-miä kompleksisen (pahuksen vaikean) ja kaoottisen reunamailla roikkuville projekteille. Näissä yhtenä ideana on, että kun ei voida oikein tietää mitä tapahtuu, täytyy yrittää tökkiä asioita edes jotenkuten oikeaan suuntaan

13

ja olla valmiina hyppäämään sivuun mahdollisimman nopeasti jos jotakin sattuu romahtamaan. Näitä menetelmiä kutsutaankin hyvin kuvaavasti ketteriksi menetelmiksi.

Se, että luet tätä lehteä antaa kuitenkin viitteitä siitä että et ole ensisijaisesti kiin-nostunut tietojärjestelmäprojekteista vaan uskosta, armosta ja kristittynä elä-misestä. Mutta ei hätää, pääsemme kyllä sinne tuota pikaa. Käytössä olevista ketteristä menetelmistä huolimatta olen nimittäin viime aikoina alkanut eritys-esti arvostaa mahdottomuutta. Syntisen ihmisen pelastuminen on nimittäin aika mahdotonta - no, oikeastaan rehellisesti sanottuna täysin mahdotonta.

Ketterien menetelmien teho kristityn elämässä

Monissa hyvissäkin puheissa pyritään toisinaan palauttamaan syntisen ihmi-sen pelastuminen pahuksen vaikealle tai edes kaoottiselle tasolle jotta pelastumis-ta voitaisiin yrittää hallita uskovaisten ketterillä menetelmillä. Meille annetaan hyviä neuvoja siitä kuinka Jumala pitää meistä enemmän jos vältämme syntejä. Ja kerrotaan kuinka voimme välttää syntejä jos oikein keskitymme - jos ei nyt ihan tänään niin ainakin huomenna - ja kuinka tekemällä erilaisia uskonnol-

lisia tai hengellisiä suoritteita voidaan kenties tökkiä asioita oikeaan suuntaan. Mutta nämä hyvää tarkoittavat neuvot unohtavat että mehän olemme tässä pohjimmiltaan mahdottoman äärellä.

Mahdottomalla alueella ihmisen työs-kentely on kerta kaikkiaan mahdotonta. Hienoimmillakaan menetelmillä tai koko maailman osaamisella ja tiedolla et saa aikaan minkäänlaista vaikutusta lopputulokseen. Mahdottomuudessa ei ole aste-eroja. Ja se on hienoa. Hienoa siksi, että kun viimein tajuaa olevansa mahdottomalla alueella huomaakin ole-vansa Jumalan alueella. Alueella, jossa Jumala välittää syntisestä ihmisestä. Alueella jossa et pysty tekemään mitään pelastumisesi eteen mutta Jumala voi tehdä, haluaa tehdä ja on jo tehnyt kai-ken. Tämä on se syy, miksi olen oppinut arvostamaan mahdottomuutta.

Alussa olleessa Luukkaan evankeliumin katkelmassa on hyvä esimerkki mahdot-tomuudesta. Kumpi on vaikeampaa, antaa synnit anteeksi vaiko käskeä halvaantunutta kävelemään? Olettaen että tavoitellaan onnistumista eikä pelkkää puhetta, vastaus lienee että kumpikin, eikä kumpikaan. Sillä kyse on mahdottomuudesta. Siitä missä ihmisen mahdollisuudet loppuvat ja ollaan kokonaan Jumalan alueella.

Antti Eväsoja

14

Asiantuntijan projektipäällikölle piirtämä tietojärjestelmäintegraatioita havain-nollistava kaavio. Vaikea, mutta ei mahdoton.

Kuvaaja: Pia Haataja

15

Pieni Suuri Raamattukurssi armonvälineistä - Kristillisen uskon tueksi ja iloksi!

Helsinki 21. - 22.3.2015

Meilahden seurakunta

LAUANTAI 21.3.

Meilahden kirkolla (Pihlajatie 16, Hki)13.00 Tervetuloa! Hannu Ronimus - Jumala puhuu - miten? Jukka Niemelä14.00 Neljä kastetta, Jukka Niemelä- Kristillisen kasteen lahja (Gal. 3:27), Markku Niemelä- Kasteen velvoitus (Room.6:3-6), Jukka NiemeläPäiväjuoma15.00 Paaston kautta pääsiäisen iloon, Hannu Ronimus16.00 ”Minä uskon syntien anteeksiantamisen”Kristuksen ruumis ja veri - meidän edestämme annettu ja vuodatettu. (1. Kor.10: 16-17)Markku Niemelä17.00 Loppurukous ja siunaus

SUNNUNTAI 22.3.

11.00 Messu Meilahden kirkossa. (Pihlajatie 16, Hki)Liturgina Hannu Ronimus, saarnaajana Markku Niemelä, kanttorina Pete Vuorio, HEK Kullervo Puumalan johtamana. Kirkkokahvit.Klo 14.00 Messu Länsi-Pasilan kappelissa. (Maistraatintori, Winqvistinkatu 2)Liturgina Hannu Ronimus, saarnaajana Markku Niemelä, kanttorina Pete Vuorio. HEK Kullervo Puumalan johtamana. Kirkkokahvit. Kolme todistajaa. Raamattuopetus, Jukka Niemelä. Tiedustelut: Jorma Tikkamäki 040 552 9754, Jukka Niemelä 050 557 0872

Paaston kautta Pääsiäisen iloon!

16

Vajavaisia, mutta rakastettuja

Toteutin noin kuukausi sitten pitkäai-kaisen haaveeni. Otin kaksi kääpiölup-pakorvakania, Nyytin ja Tuitun. Tuittu on vaalea tyttö. Lyhyen tutustumisen perusteella neiti on vauhdikas ja välillä melko omapäinen tapaus. Nyyti taas on tumma poika, joka katselee mieluummin rauhassa aikansa, mutta tutustuttuaan omaa myös päättäväisen luonteen ja on energinen. Nämä sisarukset ovat molem-mat ihania ja täysin erilaisia luonteita.Nuo kolmikuiset kanivauvat ottivat minut nopeasti osaksi porukkaa, siksi turvalliseksi ihmiseksi. Molemmat kyllä tuntuvat käyttäytyvän ihan hyvin vierai-denkin kanssa, mutta monesta pienestä asiasta huomaa, että minä olen osa noi-den pienten arkea. Parhaita hetkiä on, kun Nyyti kerjää minulta rapsutuksia, tai kun Tuittu hyppää sohvan selkänojalle ja nuolaisee niskaani ohi mennessään. Noita luottamuksenosoituksia eivät vieraat saa.

Toisaalta välillä tuntuu, että Nyytin ja Tuitun kanssa saa hakata päätä seinään. Useamman kerran minun on pitänyt läh-teä jonnekin, mutta Nyyti vain kököttää tyytyväisenä sohvan alla, eikä tahtoisi tulla millään pois. Tuittu taas rakastaa kiipeilyä ja neidin saa välillä nostaa mon-ta kertaa peräkkäin pois paikasta, johon ei ole lupaa mennä. Välillä nuo todella kokeilevat rajoja, eikä oppi tahdo mennä

perille. Silti Nyyti ja Tuittu ovat ääret-tömän rakkaita. Olivat heti alusta asti, vaikkemme vielä juuri tunteneetkaan. Isoisäni totesi kaneistani, että siinä olen saanut hyvät ystävät.

Välillä Tuitun ja Nyytin juoksuspurt-teja ja käsittämättömän taitavia ja tarkkoja hyppyjä katsellessa mietin Jumalan luomistyötä. Nuokin pienet ovat hänen käsialaansa. Aivan kuten jokainen eläin ja ihminen.

Tätä tekstiä kirjoittaessa olen jo muu-tamaan otteeseen käynyt ohjaamassa Tuitun muualle, kun neiti jyrsii luvatta paperipussia - siitä huolimatta, että Tuittu sai tänään oman pienen pahvi-laatikon, jota saisi tuhota niin paljon kuin tahtoo. Joka kerta ei huvittaisi. Mutta sydän sulaa, kun Tuittu taas hetken päästä hyppii ilosta lattialla. Rajoja ja kärsivällisyyttä koetellessakin nuo ovat rakkaita.

Tämä muistuttaa Jumalan rakkau-desta. Kuinka vajavaisia me ihmiset olemmekaan - kuinka vajavaista mei-dän rakkautemme on. On mahdotonta edes yrittää ymmärtää, kuinka paljon Jumala meitä rakastaa täydellisellä rakkaudellaan. Ja kuinka hän mei-tä rakastaa, meitä syntisiä ihmisiä, jotka kokeilemme rajoja jatkuvasti,

17

toisinaan täysin tiedostamattamme, toisinaan täysin tietoisena siitä, että liikumme harmaalla alueella.

En ihmettelisi yhtään, vaikka Jumala joskus kyllästyisikin ohjaamaan meidät kerta toisensa jälkeen pois vääristä pai-koista takaisin oikealle tielle. Jos kahden kanin kanssa saa välillä huokaista muu-tamaan kertaan, en tahdo edes tietää mitä Jumala ajattelee meidän ihmisten eloa katsellessa. Kuitenkin hän on lu-vannut pitää meistä huolen, eikä hänen kärsivällisyytensä lopu kesken.

Minä olen hyvä paimen. Minä tunnen lampaani, ja ne tuntevat minut, niin kuin Isä tuntee minut ja minä Isän. Minä panen henkeni alttiiksi lampaiden puolesta.”

Näin lupaa Jeesus Johanneksen evankeliumissa ja tähän lupaukseen saamme luottaa joka päivä. Silloinkin, kun tajuamme koetelleemme meille asetettuja rajoja ja olemme ehkä jo ylittäneet ne.

Teksti ja kuva Saara Räty

18

Isä meidän

Kun illalla astelen vuoteeseen, ja mieleni hiljennän hartauteen, kädet ristin ja menneestä päivästä kiitän, Isä meidän-rukouksen loppuun liitän. Rukous tuttu on ja käy sujuvasti, sen olenhan osannut lapsesta asti. Ja kuitenkin - kesken rukouksen väliin sanoihin juutun ja kompastelen: Anna anteeksi meidän syntimme, kuten toisillemme ne annamme. Yhä rukousta jatkan, mutta annanko minä? Miksi tauko taas tässä, sydän tuttuja polkuja kiertelemässä? Herra, miten voisikaan anteeksi antaa, ilman syytä kun toinen kaunaa kantaa? Minun tuleeko olla se ensimmäinen, tuo sovinnon anoja, lähimmäinen, eikö vuoro jo toisen, miksi jälleen minun, Herra, siihen uskon yhtyvän myöskin sinun? On pyyntöni oikea, näin hetken luulen, kunnes murheisen äänen kuiskaavan kuulen:

Minä ristillä kärsin, ja tähtesi kuolin, sinun syntisi iskivät terävin nuolin, ne sovitin kaikki, oman henkeni annoin koko maailman tuomion päälläni kannoin. Minä anteeksi annoin ja rakastin ensin, myös velkasi ylle ristin piirsin. Yhä voisitko kulkea kaunaisin mielin ja muistella mennyttä katkerin kielin. Jos veli ei veljeksi täällä saa tulla, kuinka yhteinen Isäkään voisi olla? Armonaika on sopia, kädet käsiin liittää yhdessä laulain suuresta lahjasta kiittää, iloita siitä, kun Herra on hyvä, hänen rakkautensa on varma ja syvä. Näin, Jeesus, nyt lastasi ohjaat ja kannat, päivän puutteet ja synnit taas anteeksi annat. Päivän jälkeen kun vuoteeseen astelen, Isä meitää jälleen opettelen. Anneli Räty

19

Messu sunnuntaisin klo 11

Pyhän Sydämen kappelissa, os. Kirstinkatu 1 Rukoushetki ennen messua klo 10.30

01.03. Pekka Huhtinen Pekka Huhtinen08.03. Lauri Thurén Lauri Thurén15.03. Teemu Haataja Hannu Kippo22.03. Ari Norro Teuvo Huhtinen29.03. Palmusunnuntai

Teemu Haataja Teemu Haataja30.03. Hiljaisen viikon maanantain ahtisaarna lo 18

Reijo Arkkila Reijo Arkkila31.03. Hiljaisen viikon tiistain ahtisaarna klo 18

Reijo Arkkila Reijo Arkkila01.04. Hiljaisen viikon keskiviikon ahtisaarna klo 18

Reijo Arkkila Reijo Arkkila02.04. Kiirastorstai klo 18

Teemu Haataja Reijo Arkkila03.04. Pitkäperjantai sanajumalanpalvelus klo 11

Aleksi Kuokkanen Aleksi Kuokkanen05.04. Pääsiäispäivä

Teemu Haataja Martti Laitinen06.04. 2. pääsiäispäivä

Ari Norro Ari Norro12.04. Lauri Thurén Lauri Thurén19.04. Teemu Haataja Jukka Niemelä26.04. Tapio Kiviranta Tapio Kiviranta03.05. Antti Rusama Antti Rusama10.05. Teemu Haataja Reijo Arkkila14.05. Helatorstai

Teemu Haataja Teemu Haataja17.05. Ari Norro Ari Norro

Pvm Liturgi Saarnaaja

20

Kappelin pastori:Teemu Haatajap.041 4776375teemu.haataja@sley.fi

Pääsuntio: Olli Oleniuspuh 044 3416900psksuntio@gmail.com

Kappelipelimanni: Kullervo Puumala, p. 0400-568666, kullervo.puumala@sley.fi

Kahvitusvastaava: Ulla Puukangasp. 050 3252523sydiskahvit@gmail.com

Pyhäkoulu- ja raamattukerhovastaava: Marjut Veikkola,p. 050-5740303marjut.veikkola@saunalahti.fi

KAPPELIN KAIKUJENTOIMITUSKUNTA

Päätoimittaja: Jorma Tikkamäkip. 040-552 9754jorma.tikkamaki@gmail.com

Kappelin pastori:Teemu Haatajateemu.haataja@sley.fi

Kappelipelimanni: Kullervo Puumalakullervo.puumala@sley.fi

Toimittaja: Saara RätyTaitto: Kaisa KoponenKansikuva: Pia Haataja

Jos osoitteesi muuttuu, muistathan ilmoittaa siitä joko jorma.tikkamaki@gmail.com (puh. 040-5529754) tai sinikka.ahvenainen@sley.fi.

Yhteystietoja

KAPPELIN VASTUUNKANTAJAT