kasvupalvelujen tarkastelua tehtäväalueittain€¦ · • rahoitusprosessi ja toiminnallinen...

Kasvupalvelujen tarkastelua tehtäväalueittain

ELY-keskus ja

TE-toimisto

8.2.2017

Yrityskehittäminen jaRahoitustoiminta

Jaakko Ryymin

ELY-keskus

8.2.2017

Rahoittavat viranomaiset 2014-2020, 2019 18 aluetta?

8.2.2017KESELY Jaakko Ryymin3

RR- suuralueet

RR-ELYt

Koordinoivat liitot

Etelä-Suomi

(Hämeen ELY)

(Uudenmaan liitto)

Häme

Uusimaa

Kaakkois-Suomi

Länsi-Suomi

(Keski-Suomen ELY)

(Pirkanmaan liitto)

Keski-Suomi

Pirkanmaa

Varsinais-Suomi

Satakunta

Pohjanmaa + (Keski-Pohjanmaa)

Etelä-Pohjanmaa

Itä-Suomi

(Etelä-Savon ELY)

(Pohjois-Karjalan liitto)

Etelä-Savo

Pohjois-Karjala

Pohjois-Savo

Pohjois-Suomi

(Pohjois-Pohjanmaan ELY)

(Lapin liitto)

Pohjois-Pohjanmaa

Kainuu

Lappi

Huomioita Kasvupalveluihin rahoituksen näkökulmasta

• Rahoitus on EU- tasolla valtiontukea tuen saajalle

– Voiko ulkoistaa esim. yksityiselle toimijalle?

• Rahoitusprosessi ja toiminnallinen prosessi

• Keskeinen periaate tehtävien eriyttäminen

– Myöntö, maksatus, tarkastus, takaisinperintä, pysyvyyden seuranta

– Lisäksi merkittävässä roolissa neuvonta, sidosryhmäyhteistyö

• Palvelun riippumattomuuden varmistaminen asiakkaan kannalta

• Toiminnan kustannustehokkuus ja keskitetyt tietojärjestelmät

– Yhteiset prosessit, koordinaatio, asiakkaille tasalaatuiset palvelut

– Mikä olisi palvelun tuottajan ansaintalogiikka ja tarvittavat investoinnit?

• Maakunnallisen asiakasvolyymin riittävyys?

• Osaamisen ja resurssien joustava jakaminen jatkossa?

– Tekijöitä ei riitä jaettavaksi jokaiseen maakuntaan

– Onko tahtotilaa enää luovuttaa osaamista ja resursseja toisen maakunnan käyttöön?

– Asiakkaat kilpailee kansallisesti ja globaalisti markkinoista maakunnista riippumatta ja tarvitsevat parasta osaamista

8.2.2017

5

Rahoitustoiminta 2014- 2020 (ELY)

Rakennerahasto ELYt (4 suuraluetta)

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020- rakennerahasto-ohjelma (EAKR ja ESR) ja kansallinen rahoitus

Yrityksen kehittämispalvelut (KANS)

-analyysi, konsultointi (max. 15 pv),

-koulutus

Yrityksen kehittämisavustus ja toimintaympäristön kehittämisavustus (EAKR)

-pk- yritysten kilpailukyky-Uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja

hyödyntäminen

-investoinnit ja kehittäminen; kv, T&K

Kehittämishankkeet (ESR)

-työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

-koulutus, ammattitaito, elinikäinen oppiminen

-sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta

Alueelliset ELY-keskukset (15)

Maaseutuohjelma 2014-2020

Perustamistuki

Investoinnin toteutettavuustutkimus

Investointituki

Innovaatiotuki

Mikro- ja pienyrityksetAnnex I pk- yritykset

EAKR- Yritykset, yhteisöt

ESR- yhteisöt, työnhakijat ja kansalaiset

Vallan ja vastuun uusjako. Maakuntauudistuksen vaikutukset ELY-keskusten ja TE-toimistojen tehtäviin ja aluekehittämisjärjestelmään –VM raportti

19.1.2017

• ” Uudistuksen myötä nämä keskitetysti hoidetut tehtävät hajautetaan perustettaviin maakuntiin, mihin sisältyy huomattavia henkilöstömäärään ja henkilöstön osaamiseen liittyviä riskejä. Tutkimuksen mukaan nykyiset toimivat käytännöt olisi hyvä pitää mukana uudistuksen jatkovalmistelussa.”

• ” Tutkimuksen mukaan Suomessa kannattaisi aktiivisesti hakea verkostomaisia, alue- ja hallintorajat ylittäviä ratkaisuja, joissa kuntien, maakuntien ja valtion keskinäiset suhteet määrittyisivät substanssiperusteisesti. Verkostomainen organisoituminen parantaisi edellytyksiä kansallisen kokonaisedun saavuttamiseen esimerkiksi työllisyys-, innovaatio- ja elinkeinopolitiikassa. Tutkimuksen mukaan uhkana on, että maakunnat käpertyvät itseensä, jolloin kansallinen kokonaisetu kärsii ja maakuntien eriytyvä kehitys vauhdittuu.”

• Tutkimuksen perusteella olisi tärkeä huomioida kunnat ja niiden tehtävien suhde perustettaviin maakuntiin uudistuksen jatkovalmistelussa. Erilaisten rajapintojen hallinta on tulevassa rakenteessa asiakkaan ja kustannustehokkuuden näkökulmasta avainasemassa.

• Edustuksellinen järjestelmä näyttäisi olevan käytännössä ainoa itsehallinnon peruskriteereistä, joka maakunnissa uudistuksen myötä toteutuu. Sen sijaan verotusoikeus, oikeus hankkia varoja määrättyjen poliittisten tehtävien hoitamiseen ja yleinen toimiala jäävät maakunnilta puuttumaan, jolloin voidaan tutkimuksen mukaan puhua korkeintaan rajallisesta itsehallinnosta.

8.2.2017

Maksatustoiminta

Jukka T. Raivio

ELY-keskus

8.2.2017

Maksatus ja paikan päällä varmennus

• Rakennerahastot ja kansalliset yritystuet– Julkinen hallintotehtävä kauden 2014-2020 sulkemiseen saakka (v. 2022!)

– Jakoon 7 maakunnalle

– Maakuntien liitot ja ELY sopivat maakuntien yhteistyöstä?

• Milloin? Toimialue?

– Kansallisen yritystuen rahoitus lakkaa 2017 – maksatus jälkikäteen

– Miten tehtävät hoidetaan ohjelmakaudella 2022-2027? Markkinoille?

• Maaseuturahasto ja kansalliset avustukset ja lainat– Ei sovelleta kasvupalvelulakia – jatkunee ennallaan

– Keski-Suomen maakuntaan

• sijoittuuko eri yksikköön kuin rr-maksatus?

8.2.2017 Toimisto | Otsikko 8

Maksatus ja paikan päällä varmennus

• Rakennerahastojen resurssit– Maksatushenkilöstö 6 paikkakunnalla, K-Pohjanmaalla ei ketään

• Henkilöstön siirto maakuntiin työnjaon pohjalta

– Nyt töitä tehty joustavasti yli maakuntarajojen

– Ei siirrettävissä suoraan nykytyönjaon pohjalta

– Haasteita eriyttämisessä, sijaisuuksissa …

– Asiakaspalvelun erilaistuminen

– Ruotsinkielisten hankkeiden palvelut

– Valtakunnalliset ESR-hankkeet?

• Onko henkilöstöllä sanan sijaa siirroissa?

– 13 maksatusasiantuntijasta 9 teknisellä tuella

• jos jaetaan maakunnittain osa siirtynee toimintamenoille


Työllisyyden ja osaamisen kehittäminen sekä hankintatoiminta

Marja Pudas

ELY-keskus

8.2.2017

Keski-Suomen ELY-keskuksessa tehdyt hankinnat TE-toimiston asiakkaille v. 2016.

Eri vuosina euromäärät vaihtelevat, mutta suuruusluokka on suunnilleen samaa tasoa.

• Työvoimakoulutus

– Tutkintatavoitteinen (koko tutkinnot ja osatutkinnot) työvoimakoulutus noin 2,5 milj. euroa

• Viimeiset alkavat vuonna 2017 ja päättyvät 2018 syksyllä – siirtyy OKM:n hallinnonalalle

– Lisä- ja täydennyskoulutukset sekä eri alojen ammatilliset perusteet – noin 5-6 milj. euroa

– Yrittäjyyskoulutukset – noin 250 000 euroa

– Kotoutumiskoulutus – noin 2,5 euroa (osa maahanmuuttajille suunnatusta työvoimakoulutuksesta sisältyy lisä- ja täydennyskoulutuksiin sekä eri alojen ammatillisiin perusteisiin)

– Yhteishankintakoulutukset – ELYn rahoitusosuus noin 1 milj. euroa (+ yritykset maksavat osan)

• RekryKoulutus, TäsmäKoulutus ja MuutosKoulutus

• Valmennukset

– Uravalmennukset – noin 480 000 euroa

– Työnhakuvalmennukset – noin 740 000 euroa

– Työhönvalmennus – noin 650 000 euroa

• Asiantuntija-arviot

– Yritystoiminnan arviointi – noin 260 000 euroa

– Kotouttamislain mukainen alkukartoitus – noin 46 000 euroa

– Ammattitaito- ja osaamiskartoitukset – noin 160 000 euroa

– Laaja-alainen työkyvyn arviointi – noin 175 000 euroa

– Erikoislääkärin tutkimukset – noin 75 000 euroa

– Neuropsykologin tutkimukset – noin 90 000 euroa


Maakuntauudistuksen vaikutukset ja haasteet, esim.

• Hankintatoiminta

– Maakunnallisella tasolla tapahtuva hankinta takaa sen, että palvelut eivät mene muutamien isojen palvelun tuottajien markkinoiksi – myös paikallistuntemusta tarvitaan palvelujen tuottamisessa

– Koska nykyisiä julkisia palveluja siirtyy markkinoille, hankintatoiminnan volyymi kasvaa

– Uusia palveluja tulossa markkinoille – markkinoita olisi kyettävä synnyttämään riittävän ajoissa

– Tarvitaan hankintojen kehittämistä prosessimaisemmiksi, ”saattaen vaihdettava”-ajattelu

– On vielä epävarmaa, saadaanko kaikkiin uusiin palveluihin (aidosti) vaihtoehtoisia palveluntarjoajia eri puolille Keski-Suomea

– Henkilötyövuodet: nykyinen hankintoja tekevä henkilöstömäärä on hyvin niukka

– Riittävien määrärahojen varmistaminen maakunnallisessa päätöksenteossa?

• Asiakasvaikutukset

– Järjestäjätasolla on syytä olla resurssia asiakastarpeiden arviointiin/palvelutarpeiden puutteiden havaitsemiseen yms. toimintaan – tai vaihtoehtoisesti tätä on hankittava

– Jos palvelujen tarjoajat eivät käytä samoja tietojärjestelmiä, asiakkuuksien ja asiakkuusprosessien hallinta ei onnistu –tietojärjestelmien oltava valtakunnallisia

– Asiakkuusprosessien hallinta tulee joka tapauksessa olemaan haastavaa

– Asiakkaalla voi olla vaikeuksia osata valita eri palvelun tuottajien kesken – laadunseuranta?

– Maahanmuuttajien erityistarpeet eri asiakasprosesseissa – miten järjestetään ja rahoitetaan?

• Maahanmuuton tehtävät

– Kunnille maksettava laskennalliset korvaukset jäänevät valtion maksettavaksi, mutta ne on jo nyt pitkälle automatisoitu

– Muiden tehtävien osalta valtakunnallisetkin ratkaisut ovat vielä auki, useita selvityk


Työnvälitys ja yrityskehittäminen

Minna Heino

TE-toimisto

8.2.2017

Työnvälityspalvelut henkilöasiakkaille

Uusien työnhakija-asiakkaiden vastaanotto ja rekisteröinti

• Nyt jo pitkälle sähköistetty palvelu, asiantuntijat tekevät palveluohjauksen rekisteröintitietojen pohjalta ja työttömyysturvan ns. alta pois > keväällä -17 alkukartoitus ja palveluohjaus tehdään sähköisesti > osuvuus?

Työnvälityspalvelut työnhakija-asiakkaille työmarkkinat edellä

• Asiakkaan osaamiseen ja työnhakuun liittyvä kartoitus, työnhaun profilointi, työllistymissuunnitelma, työnhaun seuranta, työllistymismahdollisuuksien arviointi suhteessa työmarkkinoihin

• Neuvonta ja ohjaus TÖIHIN ja PALVELUIHIN; TE-toimisto etsii ja tarjoaa työnhakijalle hänelle soveltuvia työpaikkoja; työtarjoukset ja ehdolleasettelut, työnhakuklubit, CV-netti, EURES, AVO, jne.

Työnvälityspalveluiden tuottaminen markkinalähtöisesti, tukee mm. alueellisen liikkumisen lisääntymistä ja työmarkkinaehtoista toimintaa; kokeiltu jo hallituksen kärkihankkeiden työnvälityksen ostopalvelupilottien kautta > Keski-Suomessa rakennusalan ostopalvelupilotti > TULOKSELLISUUUS? Ovatko palveluntuottajat valmiita?

Työnvälityspalveluiden tuottaminen jatkossa yhä monimuotoisemmin eri palvelukanavien kautta; hallituksen kärkihankkeena Työmarkkinatori kehitteillä = digitaalinen työnvälityspalvelu, jossa kohtaavat työvoiman tarvitsijat ja työvoiman tarjoajat

Työnvälityksen asiakasseteli? > entä asiakkaat, jotka tarvitsevat enemmän kantaaottavuutta ja sparrausta?

Kun tuotetaan, kuka ohjaa ja neuvoo palveluihin, kuka kilpailuttaa ja hankkii palveluntuottajat, kuka määrittää palveluille hankintakriteerit, kuka seuraa palvelun tuloksellisuutta ja laatua, kuka seuraa asiakkaan palveluprosessin etenemistä, kuinka kauan asiakas on työnvälityksen ostopalvelujen piirissä?

• Rekrytointitilaisuudet ja –tapahtumat yhteistyössä yritysten ja kumppaneiden kanssa > kuka järjestää jatkossa vai järjestetäänkö? Voidaan ostaa esim. tapahtumanjärjestäjiltä > tapahtumien jälkeiset jatkotoimet?

Vuorotteluvapaisiin liittyvät palvelut sekä työnantajille että työnhakijoille > siirtymässä

8.2.2017 14

Työnvälityspalvelut työnantajille > rekrytointi ja osaaminen –palvelut makussa• avointen työpaikkojen vastaanotto ja julkaiseminen Avoimet paikat –palvelussa (www.te-palvelut.fi), ehdokashaku,

työtarjoukset, rekrytointitilaisuuksien- ja kampanjoiden järjestäminen, tukea työllistämiseen, CV-vahtipalvelu tuotettavissa markkinalähtöisesti, mutta tulee olla yhteinen asiakastietojärjestelmä ja palveluiden markkinointi ja neuvonta

valtakunnallisesti esim. Yritys-Suomi –palvelun kautta > Keski-Suomea leimaa suuret ehdolle asettelujen määrät

• Työnantajien puhelinpalvelu, nyt toimistokohtainen > keskitetäänkö valtakunnallisesti, kuka tuottaa ja mitä tuottaa?• Ulkomaisen työvoiman hankintaa tukevat EURES- työnvälityspalvelut

Eurooppalaiseen työnvälitykseen liittyvät tehtävät maakunnat sopivat keskenään (nyt työluvat keskitetty) > EU/ETA-maiden Eures -portaali jatkaa toimintaansa (EU jäsenmaiden rahoituksella?)

Huomioitava Valtakunnallinen Työvoiman liikkuvuus ESR –hanke 2020 saakka > toiminnan kehittäminen, uudet palvelut, EURES-toimeksiantojen lisääminen

Työnvälitys digitalisoituu > mutta entä kohtaanto-ongelmiin, rekrytointiongelmiin pureutuminen > tarvitaan selvityksiä ja tutkittua tietoa, kenttätyötä

Yrityspalvelut• Yritysten perustamiseen liittyvät palvelut; neuvonta, valtakunnallinen Yritys-Suomen puhelinpalvelu ja sähköinen

asiointi (perusneuvonta), starttirahan valmistelu ja päätöksenteko, starttirahalausunnot Tuotettavissa markkinalähtöisesti, kehitysyhtiöiden ja kuntien elinkeinoyksiköiden rooli ja maakunnan strategia?

• Toiminnassa olevien yritysten laaja-alaiset palvelut; yrityskäynnit, palvelutarpeen mukainen toiminta ja ohjaus palveluntuottajien piiriin, palvelujen markkinointi, henkilöstön kehittämiseen liittyvät palvelut (yhteishankinta); kasvupotentiaalisten yritysten tukeminen, yritystoiminnan säilyttämisen tukeminen yhdessä kumppaneiden kanssa Tuotettavissa markkinalähtöisesti, yrityskäyntien ostoa jo kokeiltu, mutta palveluohjaus ontuu kokeilussa Neuvonta ja ohjaus? Palvelutarpeen kartoittaminen? > puolueettomuus, tasapuolisuus, koko palvelukentän tunteminen Yritysten toiveena yhden luukun periaate, sama kuka palvelun tuottaa > asiakasseteli Tärkeää maakunnallisten kumppanuuksien ja yhteistyön vahvistaminen, vahva elinkeinostrategia !

• Henkilöstön vähentämiseen liittyvät muutosturvapalvelut > taattava tulevaisuudessakin

Työnantaja- ja yrityspalvelut

http://www.te-palvelut.fi/

Osaamisen kehittäminen

Anna-Kaisa Räsänen

TE-toimisto

8.2.2017

Työvoimakoulutus: Lisä- ja täydennyskoulutukset sekä eri alojen ammatilliset perusteet-koulutukset, yrittäjyyskoulutukset, kotoutumiskoulutus, yhteishankintakoulutukset (RekryKoulutus, TäsmäKoulutus ja MuutosKoulutus)

Valmennuspalvelut: Uravalmennukset, työnhakuvalmennukset, työhönvalmennus

Asiantuntija-arviot: Kotouttamislain mukainen alkukartoitus, ammattitaito- ja osaamiskartoitukset, yritystoiminnan arviointi, työkykyyn liittyvät arvioinnit ja tutkimukset

Tehtävät: - Suunnittelu- ja kehittämistyö

- Asiakasohjaus/ -hankinta koulutuksiin (ml. tiedottaminen)

- Opiskelijavalintojen tekeminen

- Palvelun aikainen yhteydenpito asiakkaaseen ja palveluntuottajaan (esim. ongelmatilanteet)

- Laadun seuranta

- Asiakaspalautteen kerääminen ja jatkotyöstäminen

Asiantuntijapalvelut ja ammatinvalinta- ja urasuunnittelupalvelutTehtävät: - Asiakkaiden palvelutarpeen määrittely

- Ammatillisen osaamisen kehittämissuunnitelman laatiminen

- Urasuunnittelu (uudelleen kouluttautuminen, täydennyskoulutus)

- Asiakkaan ohjaus palvelutarpeen mukaisiin palveluihin ja niiden välillä

- Palvelun aikainen yhteydenpito asiakkaaseen ja palveluntuottajaan

- Päätösten valmistelu ja teko (palkkatuki, työkokeilu, koulutuskokeilu…)

- Ongelmatilanteisiin puuttuminen

- Tiedon vaihto maksajan (Kela ja työttömyyskassat) kanssa


Pohdintoja ja huomioita palveluiden järjestämiseen ja asiakasohjaukseen

• Palveluita suunniteltaessa on tunnistettava työmarkkinoiden tarpeet (työmarkkinalähtöisyys) -> tiivis ja jatkuva yhteistyö eri toimijoiden kanssa sekä tiedon järjestelmällinen kerääminen ja hyödyntäminen palveluiden suunnitteluvaiheessa varmistettava. Miten kerätään tieto asiakkaiden osaamisen vajeesta suhteessa työmarkkinoiden tarpeisiin? Henkilöresursointi ja tiedon keruu tavat ja menetelmät varmistettava.

• Asiakkaiden palveluprosessien hankinta -> hankitaan kokonaisia palveluprosesseja, joissa vastuu asiakkaan poluttamisesta on palveluntuottajalla. Ongelmatilanteet, sanktiointi – kuka ottaa vastuun käytäntöön viemisestä? Onko jatkossa merkittävän julkisen vallan käyttöä?

• Palveluntuottajien ymmärrys alueen koko palveluverkostosta/ -tarjonnasta -> asiakkaan palveluista palveluihin ohjaaminen. Kuka huolehtii, että yhteistyötä tehdään asiakkaan hyväksi, kilpailuasetelma?

• Palveluiden tulee olla joustavia ja työllistymiseen johtavia (ketteryys ja nopeus) -> palvelut valittavissa ns. tarjottimelta yksilöllisesti, ei liian pitkiä. Kuka hallinnoi palvelutarjotinta?

• Palvelupolun määrittelyssä tulee huomioida asiakkaan aiempi osaaminen (asiakaslähtöisyys) -> asiakkaan alkukartoitus tärkeää, valitaan riittävän tasoiset ja kestoiset palvelut asiakkaan lähtötaso huomioiden, työssä opitaan lisää, työnantajien rooli ja vastuu osaamisen syventämisessä.

• Asiakasohjaus palveluihin tulee olla napakkaa ja määrätietoista (kantaaottavuus) -> erityisesti palveluprosessin alku- sekä nivelvaiheissa, jotta asiakas ei jää liian pitkäksi aikaa paikoilleen.

• Asiakkaan asuinkunnasta riippumatta palveluiden saatavuus ja tarjonta tulee olla tasa-arvoista ja -laatuista (yhdenvertaisuus) -> kuka ja miten seurataan palvelutarjonnan kattavuutta ja laatua? Sähköinen järjestelmä, johon kerätään tietoa ja joka on järjestäjätahon käytössä?

• Tiedon siirto saatava turvalliseksi ja aukottomaksi -> yksi yhteinen asiakasrekisteri mukaan valituilla palveluntuottajilla? -> palveluista toiseen siirtyminen on jouhevampaa ja tieto kulkee mukana, ei aloiteta alusta.

• Asiakas ei saa kokea, että hänen asiaa hoitaa useampi taho ja asiat etenevät hitaasti -> työn/ tiedon siirtely hidastaa asioidenkäsittelyä -> asiat tehdään kerralla loppuun. Laaja amm.osaaminen >< syvä erikoisosaaminen.

• Kuinka paljon asiakas voi itse valita palveluiden välillä ja pystyykö siihen itsenäisesti? Palvelukartta, prosessien kuvaaminen,palveluiden erot näkyvissä, palveluiden kohderyhmät – kuka hyötyy, ja mistä?

• Maahanmuuttaja-asiakkaiden palvelu ja itsenäinen toiminta vaatii enemmän huomiota; yhteinen kieli - tulkkauspalvelut, erilainen kulttuuri – asioihin suhtautuminen

• Ammatinvalinta- ja urasuunnittelupalvelut -> palvelukokonaisuus, ostetaan ulkopuolelta, huomioitava sen linkittäminen jatkopalveluihin


Tuettu työllistäminen(ml. TYP-toiminta)

Leena Kauhanen

TE-toimisto

8.2.2017

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) eli kuntien sosiaali-ja terveyspalveluiden, TE-palveluiden ja Kelan kuntoutuspalveluiden lailla säädetty yhteistyö asiakkaan työllistymisen edistämiseksi• kumotaanko laki tai muutetaanko sitä?

– kasvupalveluiden rooli?– kuntien rooli?– sote:n rooli ?– Kelan rooli?

• palveluiden yhteensovittaminen (työllistyminen, kuntoutus, sosiaali-ja terveydenhuolto)?• Kenellä kokonaisvastuu asiakkaan prosessista• Onko palveluita markkinoilta saatavissa? Kuka järjestää ellei ole? Nykylainsäädännön mukaiset

vastuut (työllisyys, sote, kuntoutus) vai muuttuuko lainsäädäntö? Yhteispalvelua tarvitsevien kaikki palvelut (ml. työllisyyspalvelut) soteen vai kasvupalvelu/sote yhteistyönä?

• asiakkaita palvelun piirissä Keski-Suomessa 1/2017 n. 3 500, v. 2015 arvioitu kokonaismäärä n. 5000

Osatyökykyisten työllistymisen edistäminen ja työkykykoordinaatio• toimijoiden välinen yhteistyö TYP-palvelun ulkopuolella olevien osatyökykyisten asiakkaiden

osalta, (erityisesti työllistymisen ja kuntoutuksen palveluiden yhteensovittaminen, menettelyohje tehty v. 2015)?

• Kenellä jatkossa kokonaisvastuu asiakkaan prosessista?

Välityömarkkinoiden toiminta tulevaisuudessa• Jos toiminta markkinoilla, niin miten turvataan palvelumahdollisuuksia vaikeammin

työllistyville asiakkaille? Löytyykö palveluntarjoajia, kun prosessit pitkiä ja avoimille työmarkkinoille siirtyminen kohderyhmällä haasteellista?

Muita pohdittavia asioita• Erityisesti kohdat 1 ja 2; Miten asiakkaan palvelu saadaan etenemään tarkoituksenmukaisena

prosessina, jossa eri toimijoiden palveluita yhteen sovitetaan asiakkaan palvelutarpeen mukaisesti? Tarvitaanko palveluohjausta?

• Kuka kantaa kokonaisvastuun asiakkaan prosessista ja tekee ratkaisun asiakkaan tarvitsemasta palvelusta?

• Miten prosessin omistaja määräytyy etenkin palveluiden nivelvaiheissa? Tarvitaanko palveluohjausta?

• Miten vastuun osalta muodostuu neutraliteetti, jos vastuu on palvelun tuottajalla? Ohjataanko tarkoituksenmukaisiin palveluihin vai ”omiin palveluihin”?

• Miten turvataan niiden asiakkaiden palvelu/tarkoituksenmukaiset palveluprosessit, jotka eivät itse pysty vastuuta kantamaan?

• Miten turvataan niiden asiakkaiden palvelu, jotka eivät pysty asioimaan verkkopalveluissa? Tässä ryhmässä mm. maahanmuuttajia (haasteena kielitaito), ikääntyneitä työnhakijoita (haasteena osaaminen ja välineiden puute), hyvin pienituloisia (haasteena osaaminen ja välineiden puute)

• Mitä palveluita jatkossa asiakkaille jotka eivät työllisty avoimille työmarkkinoille? • Yhteispalvelupisteiden tulevaisuus?

Yhteiset palvelut

Pirjo Raittila-Parkkinen

TE-toimisto

8.2.2017

• Työttömyysturvan asiantuntijalausunnot: nyt työttömyysturvan asiantuntijalausunnot keskitettynä eriytettynä asiantuntijatehtävänä, muut työttömyysturvaan liittyvät tehtävät osana asiakasprosessia ja osana asiantuntijatyötä

-> Työttömyysturvan työnjakotyöryhmä on esittänyt työttömyysturva- ja vuorotteluvapaajärjestelmien toimeenpanoon liittyvien tehtävien siirtämistä Kelan ja työttömyyskassojen hoidettavaksi, vuoden 2018 alusta alkaen: sisältäisi työttömyysturvan perus- ja asiantuntijalausunnot sekä asiakkaiden kuulemisen selvityspyyntöjen muodossa

-> Jatkovalmistelu on käynnistynyt TEM, STM ja keskeisten työelämän järjestöjen yhteistyönä 1/2017

-> Mahdolliset lainsäädäntömuutokset valmistellaan kevään 2017 aikana

-> Vaikuttaa TE-toimistojen henkilöstön asemaan ja tehtäviin

-> Merkittävä osa julkisen vallan tehtävistä siirtyisi pois maakunnalta

• Palkkatuki- ja starttirahapäätökset: nyt palkkatukipäätösten ja starttirahapäätösten valmistelu on osa asiakkaan palveluprosessia, osa asiantuntijatyötä ja julkisen vallan tehtävää; päätöksenteko keskitettynä eriytettynä asiantuntijatehtävänä

-> Palkkatukipäätöksen valmistelu: lienee järjestämistehtävä, julkinen hallintotehtävä maakunnassa, mutta miten niveltyy sujuvasti tuotannossa oleviin asiakasprosesseihin? Toisaalta on avattu keskustelua siitä, jos palkkatukien päätöksentekoa voisi tehdä tuotannossa – tehtävät voisivat siis olla järjestämis- tai tuottamistehtäviä, riippuen miten tämä kysymys ratkaistaan (lainsäädännössä)?

-> Palkkatukipäätöksenteko säilynee julkisena hallintotehtävänä, maakunnan tehtävänä

-> Starttirahapäätöksen valmistelu ja päätöksenteko: Työttömyysturvan työnjakoryhmä on esittänyt starttirahan siirtämistä tuottajatehtäviin, jolloin pääsääntöisesti palveluntuottaja myöntäisi starttirahan maakunnan sille asettamissa rajoissa; perusteluna on se, että malli tukee asiakkaan palveluprosessia –tehtävät voisivat olla siis järjestämis- tai tuottamistehtäviä riippuen siitä, miten tämä kysymys ratkaistaan (lainsäädännössä)?8.2.2017 Toimisto | Otsikko 23

• Henkilöasiakkaiden puhelinpalvelu: yleisneuvonta ja ohjaus TE-palveluihin, työhön ja koulutukseen sekä työttömyysturvaan liittyen – Vuoden 2017 alusta alkaen TE-toimistojen yhteinen henkilöasiakaspuhelinpalvelu hoidetaan valtakunnallisen työnjohdon alaisuudessa, hallinnollisesti asiantuntijat TE-toimistoissa (noin 124 hvt koko maassa vuoden 2017 alussa)

-> Puhelinpalvelu on sisällöllisesti kasvupalvelua

-> Puhelinpalvelu voidaan lukea järjestämistehtäviin, jos sen roolina on asiakkaan ohjaus ja neuvonta kasvupalvelujen valinnassa

-> Toisaalta neuvontapalveluja ja siten puhelinpalvelua voidaan hoitaa myös palvelujen tuotannossa

-> Onko jollakin taholla prosessivastuu asiakkaan tilanteesta?

-> Valtakunnallisuus – maakunnallisuus ?

• Viestintä- ja assistenttipalvelut

-> Tukipalvelua maakunnassa?


8.2.2017

kasvupalvelujen tarkastelua tehtäväalueittain€¦ · • rahoitusprosessi ja toiminnallinen...

Documents