kauppa kannattavaksi, palvelut paremmiksi! - opas onnistuneeseen yritystoimintaan pohjois-karjalassa

KAUPPA KANNATTAVAKSI,PALVELUT PAREMMIKSI!

OPAS ONNISTUNEESEEN YRITYSTOIMINTAAN POHJOIS-KARJALASSA

Loppuraportti | Kauppa ja palvelut elinvoimaisiksi Pohjois-Karjalassa -hanke | Huhtikuu 2014

SAATTEEKSI

1. Projektin taustaa

2. Pohjois-Karjalan yrityskanta

2.1 Aloittaneet ja lopettaneet yritykset

2.2 Kaupan alan ja palvelualojen

suhteelliset osuudet yrityskannasta

3. Yrityshaastattelut

3.1 Haastattelulomake ja –otanta

3.2 haastatteluiden toteutus

4. Tulokset

4.1 yritystoiminnan aloitus

4.2 pohjois-karjala liiketoiminta-alueena

4.3 tulevaisuus – mihin olemme matkalla?

5. Kehittämisehdotukset

5.1 yritystoiminnan alkuvaiheen tavoitteet

ja jalkautuminen yrityksiin

5.2 yritysten välinen yhteistyö ja sen kehit-

täminen

5.3 Muun alueellisen yhteistyön kehittämi-

nen ja alueen resurssien parempi hyödyn-

täminen

6. Loppusanat

LÄHTEET

LIITTEET

SISÄLLYS-LUETTELO

3

4

8

9

11

15

15

16

18

18

23

37

43

44

46

49

51

53

55

3SAATTEEKSI

Tämä käsikirja on tuotettu osana “Kauppa ja pal-

velut elinvoimaisiksi Pohjois-Karjalassa” –hanketta.

Hanketta ovat rahoittaneet Euroopan Unionin Sosi-

aalirahastosta Pohjois-Karjalan ELY-keskus ja kunta-

rahoittajana Joensuun Seudun Kehittämisyhtiö JO-

SEK Oy. Hankkeen toteutti ja hallinnoi Itä-Suomen

yliopiston Koulutus- ja kehittämispalvelu Aducate.

Hankkeen lähtökohtana on ollut Pohjois-Karjalan

alueella esitetty huoli siitä, että varsinkin kaupan alan

ja palvelualojen yritysten aloittamisaste on huomat-

tavan matala verrattuna yrityskannan kasvuun kan-

sallisella tasolla. Tämän lisäksi, varsinkin taajamissa

Joensuun ulkopuolella on havaittavissa kaupan alan

ja palvelualojen yritysten haasteiden lisääntyminen.

Ympäryskunnista on lopetettu huomattavan paljon

em. alojen yrityksiä eikä uusia ole syntynyt tilalle.

Tämän lisäksi myös olemassa olevilla yrityksillä on

haasteita toimia kannattavasti. Tämä koskee erityi-

sesi alkavia yrityksiä. Pienissä taajamissa toimivien,

alkavien yritysten selviytymisedellytykset voivat olla

huomattavan erilaiset verrattuna suurempiin kes-

kuksiin. Näiden ominaispiirteiden huomioiminen on

aiheellista, sillä kaupan alan ja palvelualojen yri-

tyksillä on suuri merkitys alueen elinvoimaisuuteen,

houkuttelevuuteen sekä monipuoliseen tarjontaan.

Näistä lähtökohdista käsin aloitettiin toukokuussa

2013 Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen rahoittamana

kertakorvaushanke (lump sum), jonka avulla pyrittiin

alueelliset ja yritysten erityispiirteet huomioiden luo-

maan ratkaisumalleja toimintansa aloittaneiden (0-3

vuotta toimineet) yritysten kohtaamien haasteiden ja

ongelmien ratkaisemiseksi. Työ aloitettiin tutustumal-

la Pohjois-Karjalan yritysrakenteeseen tarkemmin ja

pyrkimällä tunnistamaan sekä nousevia että laskevia

toimialoja kaupan ja palveluiden aloilta. Varsinai-

nen selvitystyö tapahtui tämän jälkeen jalkautumalla

kentälle haastattelemaan yrityksiä ja yrittäjiä yritys-

toiminnan aloitusta, aluetta sekä nykyhetkeä ja tule-

vaisuutta koskevien teemojen ympäriltä. Yrityshaas-

tatteluja toteutettiin kaupan alan ja palvelualojen

yrityksille yhteensä 35 eri puolilla Pohjois-Karjalan

maakuntaa, pääpainon ollessa kuitenkin pienem-

missä taajamissa. Yrittäjät suhtautuivat haastattelui-

hin sekä projektiin erinomaisen positiivisesti, sekä

näkivät tällaisen selvityksen tarpeellisena.

Yrityshaastatteluiden tulokset sekä niiden pohjalta

luonnostellut erilaiset ratkaisumallit on esitelty täs-

sä raportissa. Tulokset jakaantuvat kolmeen osaan

koskien yritystoiminnan aloitukseen, alueeseen

(maakunta/kunta) sekä nykyhetkeen ja tulevaisuu-

teen liittyviä teemoja. Raportissa on lisäksi kuvattu

Pohjois-Karjalan yritysrakennetta sekä maakunnan

kilpailukykyä ja väestönkehitystä – kummankin vai-

kuttaessa oleellisesti yritysten elinvoimaisuuteen.

Tätä projektia ei olisi voitu toteuttaa ilman Poh-

jois-Karjalan ELY-keskuksen ja Joensuun Seudun Ke-

hittämisyhtiö JOSEK Oy:n taloudellista tukea. Kum-

mallekin taholle kuuluu siis iso kiitos uskomisesta ja

luottamisesta projektiin. Suurin kiitos projektin onnis-

tuneesta läpiviennistä kuuluu kuitenkin pohjoiskar-

jalaisille yrittäjille, jotka kiireidensä keskellä ottivat

haastattelijan vastaan henkilökohtaisesti tai löysivät

aikaa puhelinhaastatteluun. Kiitos, ilman teitä tätä

projektia ei olisi ollut mahdollista toteuttaa.

Joensuussa, 8.4.2014

Sampsa Wulff

4

1 PROJEKTINTAUSTAA

Tämän projektin lähtökohtana on ollut huoli yrityskannan

supistumisesta Pohjois-Karjalassa. Yritysten väheneminen

on nähtävissä etenkin pienemmillä paikkakunnilla kuten

Outokumpu, Polvijärvi ja Tohmajärvi. Kuitenkin, myös pie-

nemmät paikkakunnat tarvitsevat yrityksiä ja niiden muka-

naan tuomaa elinvoimaisuutta.

Elinvoimaiset yritykset ja aktiivinen yritystoiminta vaikut-

tavat alueiden kilpailukykyyn merkittävästi. Yritykset li-

säävät hyvinvointia muun muassa luomalla työpaikkoja

ja houkuttelemalla alueille matkailijoita. Nämä seikat ko-

rostuvat varsinkin kaupan toimialoilla sekä palvelualoilla.

Vallitsevan taloustilanteen aikana, kun yritykset supistavat

toimintojaan ja irtisanovat henkilökuntaansa, on yrittäjyy-

den edellytysten parantaminen välttämätöntä alueellisen

kilpailukyvyn turvaamiseksi. Varsinkin toimintansa vasta

aloittaneiden yritysten kohdalla tämä on tärkeää, sillä

merkittävä osa lopettaa yritystoiminnan ensimmäisten

elinvuosien aikana. Uusien yritysten lopettaminen hävit-

tää paljon innovaatiopotentiaalia. Lopettaminen johtuu

usein siitä, että uudet yritykset kohtaavat alkuvaiheen toi-

minnassaan monia sellaisia haasteita, jotka pidempään

5toimineet yritykset ovat jo onnistuneet selättämään.

Yritysten tukeminen ja selviytymisen edistäminen on

tarpeellista monesta muustakin syystä. Ensinnäkin,

yritykset luovat työpaikkoja ainakin yrittäjän työ-

panoksen verran, monesti jopa enemmän. Etenkin

pk-yritysten, ja vielä tarkemmin mikroyritysten rooli

työllistäjinä on Suomessa todella suuri. Tilastokes-

kuksen (2013) mukaan henkilöstömäärällä mitattu

kasvu on ollut nopeinta nimenomaan mikroyrityksis-

sä, ja hitainta puolestaan suuryrityksissä. Esimerkiksi

vuonna 2013 jopa yli 40 prosenttia kaikista uusista

työpaikoista syntyi alle kymmenen henkeä työllistä-

viin mikroyrityksiin, ja näiden rooli työllistäjänä tulee

tulevaisuudessa kasvamaan entisestään. Työpai-

koilla taas on suora vaikutus yleiseen hyvinvointiin.

Lisäksi, yrityksillä ja yritysaktiivisuudella on monesti

yhteys alueelliseen vaurauteen. Ne alueet, joilla

on paljon menestyviä yrityksiä, ovat yleensä vau-

raampia myös muilla mittareilla. Yrityksillä on myös

merkitystä aleuiden yleiseen houkuttelevuuteen.

Peruspalveluiden (esim. sosiaali- ja terveydenhuol-

lon palvelut) lisäksi ihmiset tahtovat lähelleen erilai-

sia kaupan alan toimijoita sekä muita palveluiden

tuottajia. Vahvalla erikoiskaupan ja palvelualojen

tarjonnalla alueiden on helpompi pitää kiinni vä-

henevästä väestöpohjastaan, sekä tämän lisäksi

houkutella uusia asukkaita esim. pa-

luumuuttajien muodossa. Ongelmana

on kuitenkin vähenevän väestöpohjan

vaikutus yrityksiin, kuinka saada yri-

tykset toimimaan kannattavasti samal-

la kun asiakaspohja vähenee? Tämä

on ollut yksi tätä projektia ohjaava

teema.

Tässä projektissa haluttiin selvittää ni-

menomaan perinteisten yritysten, so.

kaupan alan toimijoiden ja palveluyri-

tysten kohtaamia alkuvaiheen haas-

teita sekä sitä, miten näihin haasteisiin

tulisi vastata. Nykypäivänä kohdenne-

taan runsaasti resursseja mm. korkean

teknologian yrityksiin sekä ns. ”born

global” –yrityksiin. Samaan aikaan saatetaan kui-

tenkin unohtaa, tai ainakin jättää vähemmälle huo-

miolle, perinteiset toimijat. Kuitenkin juuri nämä

perinteisiä toimialoja edustavat, perinteiset yrittäjät

ovat etenkin maaseutualueiden tuki ja selkäranka.

Pienempien paikkakuntien yritykset jäävät monesti

suurempien keskusten high tech –yritysten ja omalla

alueellaan toimivien maaseutuyritysten varjoon. Täs-

sä projektissa puheenvuoro annettiin näille yrittäjille

haastattelemalla heitä heidän kokemistaan alkuvai-

heen ongelmista ja niihin vastaamisesta, yrityksen

perustamistilanteesta, toiminta-alueeseen liittyvistä

tekijöistä sekä nykyhetkestä ja tulevaisuudesta.

Projektissa haastatellut yritykset ovat pääosin pie-

niä ja paikallisilla markkinoilla toimivia mikroyrityk-

siä. Niiden alueellinen merkitys on kuitenkin suuri.

Nämä yritykset ovat alueiden kivijalkoja. Ne työl-

listävät aina vähintään yrittäjän itsensä, ja monella

olisi potentiaalia työllistää lisää työntekijöitä. Nämä

pienet yritykset vaikuttavat myös alueiden vetovoi-

maisuuteen merkittävällä panoksella. Tämä korostuu

etenkin nykyaikana, kun ihmiset arvostavat entistä

enemmän paikallisesti tuotettuja palveluita ja pai-

kallisia tuotteita.

Kuvio 1. Selvityshankkeen viitekehys.

6Oheisessa kuviossa 1 on esitetty tämän selvityspro-

jektin viitekehys. Viitekehyksen keskiössä on yritysten

elinvoimaisuus ja ulkoreunoilla elinvoimaisuuteen

oleellisesti liittyvät tekijät. Yritysten tulevaan menes-

tymiseen ja elinvoimaisuuteen vaikuttavat niin pe-

rustamistilanne ja siinä tehdyt valinnat ja investoinnit

kuin alueelliset toimijat kuten yritysneuvontakin. Li-

säksi jokaisella yrityksellä on kotipaikka. Nämä ko-

tipaikan seudulliset erityispiirteet määrittävät myös

osaltaan yrityksen tulevaisuutta. Viimeisenä vaikut-

tavana tekijänä tässä mallissa ovat liiketoiminnassa

koetut haasteet sekä nykyinen kilpailukyky. Liiketoi-

minnan haasteet voivat liittyä sekä perustamistilan-

teessa tehtyihin (vääriin) valintoihin, yritysneuvon-

nan osittaiseen epäonnistumiseen sekä tietenkin itse

liiketoiminta-alueeseen.

Yritysten elinvoimaisuuden lisääminen on yritysten

laadullista kehittämistä. Yritysten kehittämisessä

voidaan nähdä kaksi eri suuntaa, kokonaan uu-

sien yritysten syntymisen edistäminen eli määrälli-

nen kehitys, ja jo mainittu laadullinen kehittäminen.

Laadullisella kehittämisellä tähdätään siihen, että

yritykset kykenisivät selviytymään kriittisten alkuvuo-

sien yli samalla toimintaansa kehittäen. Puhutaan

uuden liiketoiminnan synty- ja kasvuedellytysten pa-

rantamisesta, jolloin kehittämistoimenpiteitä voidaan

suunnata esimerkiksi tuotekehityshankkeiden edistä-

miseen tai markkina-alueen laajentamiseen.

Yrityksiä kehitettäessä ja niiden toimintaedellytyksiä

ja tätä kautta elinvoimaisuutta parantaessa, tahtoi-

simme uskoa siihen, että kehitys olisi riippuvaista

alueen omista toimijoista ja näiden toimenpiteistä ei-

vätkä alueen ulkopuolelta määräytyvistä kehityksen

ehtotekijöistä. Tällöin puhutaan endogeenisesta, eli

sisäsyntyisestä kasvusta. Endogeenisen kasvumallin

mukaan tulevaisuus on vahvasti alueen omien toimi-

joiden hallinnassa. Omaehtoinen kehitys vastustaa

keskusten ja periferioiden syntymistä ja pitää tavoit-

teenaan vähintäänkin mosaiikkimaisen alueraken-

teen kehitystä. Huomioitavaa on, että tällaisessa

kehitysmallissa alueen keskusasema ei ole edellytys,

eikä myöskään tae, alueen menestymiselle. Tässä

mallissa kysymys on nimenomaan alhaalta ylös-

päin tapahtuvasta kehittämisestä. Alhaalta ylöspäin

tapahtuvan kehityksen strategiat ovat perustarveo-

rientoituneita, työvoimaintensiivisiä, pienessä mitta-

kaavassa toimivia paikallisiin resursseihin perustu-

via ja usein maaseutukeskeisiä. Lisäksi ne puoltavat

Kuvio 2. Endogeenisen kasvun malli (mukaillen Niittykangas 2003).

7mieluummin sopivan kuin korkean teknologian hyö-

dyntämistä. Alueellista toimintaympäristöä voidaan

kehittää omaehtoisesti ja endogeenisesti siten, että

se tukee entistä paremmin uusien yritysten ja työ-

paikkojen syntymistä sekä alueen jo olemassa ole-

vien yritysten uudistumista, innovaatiotoimintaa ja

kehittymistä.

Paikallisen, endogeenisen kehitysprosessin luon-

teenomaisia piirteitä on kuvattu kuviossa 2.

TIEDON JA INHIMILLISEN ULKOISVAIKUTUSTEN HYÖDYNTÄMINEN JA EDISTÄMINEN

Ulkoisvaikutusten olemassaolo kulminoituu yritys-

ten väliseen vuorovaikutukseen. Yritykset hyötyvät

sekä toisistaan että toistensa kehittämistoimenpi-

teistä ja investoinneista. Tämä kuitenkin vaatii sen,

että yrityksillä on keskenään sekä formaalia että

epävirallisempaa yhteistoimintaa eri muodoissaan.

Lisäksi yritysten ja esimerkiksi alueen oppilaitosten

välillä tulisi olla tiivistä yhteistoimintaa. Näin endo-

geeninen alueellinen kehitys voidaankin itse asiassa

nähdä endogeenisen oppimisprosessin tuloksena.

Pienyritysvaltainen toimintaympäristö, kuten tässä

projektissa tarkastellut seutukunnat, ja riittävä yri-

tysvaranto mahdollistavat ulkoisvaikutusten synnyn,

koska pienet yritykset ovat suuria yrityksiä vahvem-

min riippuvaisia toisten yritysten ja eri tukiorganisaa-

tioiden (esim. seudulliset kehittämisyhtiöt) toiminnas-

ta. Ulkoisvaikutusten syntyminen vaatii lisäksi myös

paikallista yrittäjyyttä ja sellaisia yrityksiä, jotka ovat

vahvasti sidoksissa alueeseen. Tämä puolestaan

tarkoittaa sitä, että sosiaalisilla verkostoilla ja hen-

kilötason vuorovaikutussuhteilla on tärkeä merkitys

tiedon siirtymisessä yritysten välillä.

PAIKALLISTEN TOIMIJOIDEN JA INSTITUUTIOI-DEN AKTIIVINEN TOIMINTA

Tällä tarkoitetaan yksinkertaisesti sitä, että alueen

kehittyminen edellyttää paitsi yrittäjien, myös mui-

den paikallisten toimijoiden ja instituutioiden aktiivis-

ta roolia kehittämisen alkuunpanijoina ja paikallisten

kilpailuetujen luojina. Kaikkea ei voi jättää vain yrit-

täjien hoidettavaksi, vaan päämäärätietoista toimin-

taa pitää esiintyä kaikilla tasoilla ja tahoilla.

ALUEELLISEN IDENTITEETIN VAHVUUS

Osaltaan endogeeninen kehitys perustuu myös vah-

vaan alueelliseen identiteettiin eli vuorovaikutussuh-

teiden maailmaan, jonka kannustamana ja vuoksi

toimenpiteisiin ryhdytään. Pitääkseen tiivisti yhteyttä

toisiinsa ja oppiakseen toisiltaan, toimijat eivät voi

sijaita liian kaukana toisistaan. Paikallinen toimin-

taympäristö muodostuu lähinnä sosiaalisista verkos-

toista, mikä suosii tilannetta jossa toimijoilla on sa-

manlainen kulttuurinen tausta. Tällöin alueidentiteetti

voi olla se tekijä, mikä yhdistää toimijoita. Alueiden-

titeetti voidaan ymmärtää sekä alueiden kulttuurin

omaleimaisuutena että sillä voidaan tarkoittaa tie-

tyllä alueella asuvien ihmisten yhteenkuuluvuuden ja

aluetietoisuuden tunnetta.

VAHVA ”KEHITYSETHOS”

Sitä liikkeellepanevaa voimaa, joka saa aikaan alu-

eellisen kehityksen ennen kaikkea alueen yrityksissä

mutta myös muiden alueellisten toimijoiden keskuu-

dessa, kuvaa vahva kehittämisen tahto. Tämä edel-

lyttää kuitenkin kehittämisen painopisteiden tunnista-

mista, tavoitteiden määrittämistä ja kykyä resursoida

niiden toteuttamiseen tähtäävää toimintaa. Onnis-

tumiseen vaikuttavat lisäksi toimijoiden tavoitteiden

samansuuntaisuus sekä olemassa oleva institutio-

naalinen rakenne ja sen joustavuus.

Loppuosa tästä raportista rakentuu siten, että kap-

paleessa 2 on kuvattu Pohjois-Karjalan yrityskantaa

sekä aloittaneita ja lopettaneita yrityksiä. Kappa-

leessa 3 esitellään haastattelututkimuksen tausta,

haastatteluotanta sekä perusteet metodin valinnalle.

Kappale 4 on tuloskappale jossa esitellään projektin

aikana toteutettujen yrityshaastatteluiden varsinaiset

tulokset. Kappaleessa 5 esitellään haastattelutu-

losten pohjalta kehittämisehdotuksia siihen, miten

pohjoiskarjalaisten kaupan alan ja palvelualojen

yritysten elinvoimaisuutta voitaisiin parantaa ja sel-

viytymisen mahdollisuuksia lisätä. Kappale 6 on yh-

teenvetokappale.

8

2 POHJOIS-KARJALAN

YRITYSKANTA

Seuraavassa tarkastellaan Pohjois-Karjalan kaupan alan

ja palvelualan yrityskantaa sekä aloittaneita ja lopetta-

neita yrityksiä. Tarkasteluun on otettu vuodet 2009–2011,

koska vuoden 2012 tietoja ei ollut vielä saatavissa. Läh-

teinä on käytetty Tilastokeskuksen tilastoja sekä Toimiala

Online -tietokantaa. Kaupan alan ja palvelualan osalta

on käytetty seuraavia Tilastokeskuksen Toimialaluokitus

2008 -pääluokkia.

Kaupan ala: G Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajo-

neuvojen ja moottoripyörien korjaus (45–47).

Palveluala: H Kuljetus ja varastointi (49–53), I Majoitus-

ja ravitsemistoiminta (55–56), J Informaatio ja viestintä

(58–63), L Kiinteistöalan toiminta (68), M Ammatillinen,

tieteellinen ja tekninen toiminta (69–75), N Hallinto- ja

tukipalvelutoiminta (77–82), R Taiteet, viihde ja virkistys

(90–93), S Muu palvelutoiminta (94–96).

On syytä huomioida, että kerätyt ja käytetyt tilastotiedot

eivät ole välttämättä aivan tarkkoja tai vertailukelpoisia,

johtuen mm. eri tilastojen hieman erilaisista koonti- ja sisäl-

9

lyttämisperusteista sekä niiden koostamisessa käyte-

tyistä tietolähteistä. Tilastotietoja voidaan kuitenkin

pitää suhteellisen luotettavana tausta-aineistona

tarkasteltaessa kaupan alan ja palvelualan yrityksiä

Pohjois-Karjalassa. Tilastotietojen mahdollisimman

luotettavan vertailukelpoisuuden varmistamiseksi

tilastotietoja vertaillaan suoraan ainoastaan silloin

kun vertailtavat tiedot on poimittu samasta tilastosta,

jolloin tietojen koonti- ja sisällyttämisperusteet sekä

käytetyt tietolähteet ovat yhdenmukaisia.

Kaikki toimialat Yrityskanta Aloitetut Lopetetut

2009 330 721 31 281 25 981

2010 337 954 33 215 21 440

2011 348 976 32 463 24388,0

Kaupan ala Yrityskanta Aloitetut Lopetetut

2009 59 321 5 563 5 315

2010 59 702 5 748 4 408

2011 60 685 5 390 4691,0

Palveluala Yrityskanta Aloitetut Lopetetut

2009 162 609 16 207 12 160

2010 167 612 17 143 10 380

2011 174 279 17 064 11844,0

PAGE 8

Taulukko 1. Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Suomessa 2009-2011.

Kuvio 3. Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Suomessa vuosina 2009-2011.

2.1 Aloittaneet ja lopettaneet yri-tykset

Yrityskanta sekä aloittaneet ja lopettaneet yritykset

Suomessa vuosina 2009–2011 kaikilta toimialoilta

sekä kaupan alalta ja palvelualalta ovat koottuina

taulukkoon 1 ja kuvioon 3. Yleisesti ottaen voidaan

sanoa, että koko maan yrityskanta on kasvanut

melko tasaisesti niin kaikilla toimialoilla, kuin myös

kaupan alalla ja palvelualalla. Aloittaneiden ja lo-

pettaneiden yritysten määrät ovat pysyneet melko

vakaina. Vuonna 2010 aloittaneita yrityksiä on ollut

10hieman enemmän ja lopettaneita yrityksiä hieman

vähemmän sekä kaikilla toimialoilla että kaupan

alalla ja palvelualalla, mikä näkyy myös niiden vuo-

den 2011 yrityskannoissa.

Pohjois-Karjalan yrityskanta sekä aloittaneet ja lo-

pettaneet yritykset vuosina 2009–2011 kaikilta toi-

mialoilta sekä kaupan alalta ja palvelualalta ovat

koottuina taulukkoon 2 sekä kuvioon 2. Pohjois-Kar-

jalan kokonaisyrityskanta on kasvanut vuosina

2009–2011. Vuonna 2011 se oli 8576. Aloittanei-

Kaikki toimialat Yrityskanta Aloitetut Lopetetut

2009 8 400 699 636

2010 8 517 744 529

2011 8 576 588 569

Kaupan ala Yrityskanta Aloitetut Lopetetut

2009 1 474 109 117

2010 1 489 133 114

2011 1 483 107 114

Palveluala Yrityskanta Aloitetut Lopetetut

2009 3 811 321 288

2010 3 873 344 234

2011 3 911 272 250

PAGE 10

Taulukko 2. Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Pohjois-Karjalassa 2009-2011.

ta yrityksiä oli eniten (744), ja lopettaneita yrityksiä

vähiten (529), vuonna 2010. Vähiten aloittaneita

yrityksiä oli vuonna 2011 (588). Eniten lopettaneita

yrityksiä oli vuonna 2009 (636). Kaupan alan yri-

tyskanta on kasvanut vuosina 2009–2011 ainoas-

taan hieman. Vuonna 2009 se oli 1474, sen olles-

sa 1483 vuonna 2011. Palvelualan yrityskanta on

kasvanut vuosina 2009–2011. Vuonna 2009 se oli

3811, sen ollessa 3911 vuonna 2011. Palvelualalla

aloittaneiden yritysten määrä on vaihdellut 300 mo-

lemmin puolin, lopettaneiden yritysten määrän vaih-

Kuvio 4. Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Pohjois-Karjalassa vuosina 2009-2011.

112.2 Kaupan alan ja palvelualojen suhteelliset osuudet yrityskannasta

Kaupan alan ja palvelualan suhteellista osuutta pys-

tyy tarkastelemaan havainnollisemmin prosenttimuo-

toisesta taulukosta, jossa edellisten taulukoiden kau-

pan alan ja palvelualan luvut on suhteutettu kaikkien

toimialojen lukuihin Suomessa ja Pohjois-Karjalassa

(Taulukko 3 ja Kuvio 5 seuraavalla sivulla).

Kaupan alan yritysten osuus yrityskannasta Poh-

jois-Karjalassa on pysynyt noin 17,5 prosentissa,

vähentyen hieman. Vastaavasti palvelualan yritys-

ten osuus on pysynyt noin 45,5 prosentissa Poh-

jois-Karjalan yrityskannasta, lisääntyen hieman.

Kaupan alan ja palvelualan yritysten osuus yhteen-

sä Pohjois-Karjalan yrityskannasta on pysynyt hyvin

tarkasti 62,9 prosentissa sen ollessa 63,0 prosenttia

vuonna 2010. Pohjois-Karjalan yrityskannasta siis

hieman alle kaksi kolmasosaa, 62,9 prosenttia, on

kaupan alan ja palvelualan yrityksiä. Kaupan alan

yritysten osuus aloittaneista yrityksistä on noussut

15,6 prosentista 18,2 prosenttiin ja palvelualan

Suomi Yrityskanta Aloitetut Lopetetut

2009 Kaupan ala 17,9 17,8 20,5

Palveluala 49,2 51,8 46,8

Yhteensä 67,1 69,6 67,3

2010 Kaupan ala 17,7 17,3 20,6


Yhteensä 67,1 68,9 69,0

2011 Kaupan ala 17,4 16,6 19,2


Yhteensä 67,3 69,2 67,8

Pohjois-Karjala Yrityskanta Aloitetut

2009 Kaupan ala 17,5 15,6 18,4


Yhteensä 62,9 61,5 63,7

2010 Kaupan ala 17,5 17,9 21,6


Yhteensä 63,0 64,1 65,8

2011 Kaupan ala 17,3 18,2 20,0


Yhteensä 62,9 64,5 63,9

PAGE 57

Taulukko 3. Kaupan alan ja palvelualojen osuudet (%:a) yrityskannasta 2009-2011.

yritysten osuus vastaavasti 45,9 prosentista 46,3

prosenttiin. Kaupan alan ja palvelualan yritysten

yhteisosuus aloittaneista yrityksistä on noussut 61,5

prosentista 64,5 prosenttiin. Kaupan alan yritys-

ten osuus lopettaneista yrityksistä on vaihdellut 20

prosentin molemmin puolin, sen ollessa tasan 20,0

prosenttia vuonna 2011. Palvelualan yritysten osuus

lopettaneista yrityksistä on puolestaan alentunut

45,3 prosentista 43,9 prosenttiin. Kaupan alan ja

palvelualan yritysten yhteisosuus lopettaneista yri-

tyksistä on vaihdellut 65 prosentin molemmin puolin,

sen ollessa 63,9 prosenttia vuonna 2011.

Verrattaessa Pohjois-Karjalan prosentuaalisia

osuuksia koko Suomen osuuksiin, voidaan huomata,

että kaupan alan ja palvelualan osuudet yrityskan-

nasta ovat hieman pienempiä kuin Suomessa valta-

kunnallisesti. Myös osuudet aloittaneista yrityksistä

ovat Pohjois-Karjalassa pääsääntöisesti hieman pie-

nempiä kuin valtakunnallisesti, poikkeuksena kuiten-

kin kaupan ala vuosina 2010 ja 2011, jolloin aloit-

taneiden yritysten osuus on ollut Pohjois-Karjalassa

12

suurempi kuin valtakunnallisesti. Yhtä lailla osuudet

lopettaneista yrityksistä ovat Pohjois-Karjalassa

pääsääntöisesti hieman pienempiä kuin valtakun-

nallisesti, poikkeuksena kuitenkin jälleen kaupan ala

vuosina 2010 ja 2011, jolloin lopettaneiden yritysten

osuus on ollut Pohjois-Karjalassa suurempi kuin val-

takunnallisesti.

Joensuun seutukunnassa toimi 73,1 prosenttia Poh-

jois-Karjalan kaikista yrityksistä, 74,9 prosenttia

kaupan alan yrityksistä ja 75,4 prosenttia palve-

lualan yrityksistä vuonna 2011. Keski-Karjalan seu-

tukunnassa toimi 14,0 prosenttia Pohjois-Karjalan

kaikista yrityksistä, 11,9 prosenttia kaupan alan

yrityksistä ja 12,2 prosenttia palvelualan yrityksistä

vuonna 2011. Pielisen Karjalan seutukunnassa toimi

12,9 prosenttia Pohjois-Karjalan kaikista yrityksistä,

13,2 prosenttia kaupan alan yrityksistä ja 12,5 pro-

senttia palvelualan yrityksistä vuonna 2011.

Kaupan alan ja palvelualan suhteellista osuutta tar-

kastellaan jälleen prosenttimuotoisesta taulukosta,

jossa edellisten taulukoiden kaupan alan ja palve-

lualan luvut on suhteutettu kaikkien toimialojen lukui-

hin Pohjois-Karjalan seutukunnissa (Taulukko 4). Jo

aikaisemmin esitetty Pohjois-Karjalan prosenttimuo-

toinen tarkastelu on esitetty myös tässä yhteydessä

seutukuntien tarkastelun helpottamiseksi.

Joensuun seutukunnan prosentuaaliset osuudet ver-

rattuna koko Pohjois-Karjalan osuuksiin ovat pää-

sääntöisesti korkeampia niin yrityskannassa kuin

myös aloittaneissa ja lopettaneissa yrityksissä. Poik-

keuksena tästä on ainoastaan palvelualan lopetta-

neet yritykset vuonna 2010 (44,0). Keski-Karjalan

seutukunnan prosentuaaliset osuudet verrattuna

koko Pohjois-Karjalan osuuksiin ovat pääsääntöisesti

Kuvio 5. Kaupan alan ja palvelualojen prosenttiosuudet aloitetuista ja lopeteutuista yrityksistä suhteessa kaikkiin toimialoihin vuosina

2009-2011 koko maassa ja Pohjois-Karjalassa.

13Pohjois-Karjala Yrityskanta Aloitetut Lopetetut

2009 Kaupan ala 17,5 15,6 18,4


Yhteensä 62,9 61,5 63,7

2010 Kaupan ala 17,5 17,9 21,6


Yhteensä 63,0 64,1 65,8

2011 Kaupan ala 17,3 18,2 20,0


Yhteensä 62,9 64,5 63,9

Joensuun seutukunta Yrityskanta Aloitetut

2009 Kaupan ala 18,1 16,2 19,8


Yhteensä 64,7 63,8 66,2

2010 Kaupan ala 18,0 18,0 23,7


Yhteensä 64,6 64,6 67,7

2011 Kaupan ala 17,7 19,5 21,1


Yhteensä 64,7 68,6 65,4

Keski-Karjalan seutukunta Yrityskanta Aloitetut

2009 Kaupan ala 15,0 8,4 14,3


Yhteensä 54,1 47,0 50,7

2010 Kaupan ala 14,9 15,0 15,7


Yhteensä 54,9 62,0 56,9

2011 Kaupan ala 14,7 13,1 10,5


Yhteensä 54,5 51,2 52,4

Pielisen Karjalan seutukunta Yrityskanta Aloitetut

2009 Kaupan ala 17,1 19,7 13,5


Yhteensä 62,2 60,6 60,8

2010 Kaupan ala 17,5 21,0 13,0


Yhteensä 62,2 62,9 60,8

2011 Kaupan ala 17,7 16,1 26,2


Yhteensä 61,8 53,2 70,8

PAGE 12

Taulukko 4. Kaupan alan ja palvelualojen osuudet (%:a) alueiden yrityskannasta sekä aloittaneista että lopettaneista yrityksistä vuosina

2009-2011.

14matalampia yrityskannassa sekä aloittaneissa ja lo-

pettaneissa yrityksissä. Poikkeuksena kuitenkin pal-

velualan aloittaneet yritykset vuonna 2010 (47,0).

Pielisen Karjalan seutukunnan prosentuaaliset osuu-

det verrattuna koko Pohjois-Karjalan osuuksiin ovat

yrityskannassa ja aloittaneissa yrityksissä pääsään-

töisesti matalampia. Poikkeuksia yrityskannassa

ovat kaupan ala vuosina 2010 (17,5 tarkemmalla

desimaalitarkkuudella tarkasteltuna) ja 2011 (17,7).

Poikkeukset aloittaneissa yrityksissä ovat kaupan ala

vuosina 2009 (19,7) ja 2010 (21,0). Lopettaneissa

yrityksissä puolestaan Pielisen Karjalan osuudet ovat

hieman enemmässä määrin suurempia kuin koko

maakunnan luvut. Poikkeuksia siitä ovat palveluala

kaikkina tarkasteltuina vuosina (2009: 47,3; 2010:

47,8; 2011: 44,6) sekä kaupan ala vuonna 2011

(26,2)

Kuvio 6. Kaupan alan ja palvelualojen prosenttiosuudet aloitetuista ja lopeteutuista yrityksistä suhteessa kaikkiin toimialoihin vuosina

2009-2011 Pohjois-Karjalan maakunnassa sekä seutukunnissa.

15

3 YRITYS-HAASTATTELUT

3.1 Haastattelulomake ja –otanta

Haastattelut toteutettiin puolistrukturoidun teemahaas-

tattelun periaatteella. Puolistrukturoitu teemahaastattelu

etenee siten, että kaikille haastateltaville esitetään samat

tai likimain samat kysymykset samassa järjestyksessä.

Puolistrukturoitu haastattelu sopii tilanteeseen, jossa ha-

lutaan tietoa juuri tietyistä asioista, eikä haastateltaville

näin ollen ole tarpeellista antaa kovin suuria vapauksia

haastattelutilanteessa.

Tämän projektin tavoitteita silmällä pitäen puolistrukturoitu

teemahaastattelu oli paras lähestymistapa. Haastattelulo-

make oli jaettu taustatietoihin sekä kolmeen eri teemaan.

Teemoiksi valikoitui yrityksen aloitustilannetta luotaava

teema, yrityksen toiminta-aluetta käsittelevä teema sekä

nykyhetkeen ja tulevaisuuteen keskittyvä teema. Näiden

teemojen sisällä oli eri määrä ennalta mietittyjä kysymyk-

siä. Kaikkia ennalta mietittyjä kysymyksiä ei välttämättä

kysytty jokaiselta haastateltavalta, jos haastattelun ede-

tessä tuli ilmi seikkoja jotka puolsivat jonkun/joidenkin

kysymysten kysymättä jättämistä. Samoin haastattelija

16saattoi oman kokemuksensa ja asiantuntemuksensa

perusteella kysyä juuri tiettyyn tilanteeseen sopivia

jatkokysymyksiä.

Haastattelulomakkeen suunnittelussa hyödynnettiin

projektille nimettyä asiantuntijaryhmää josta käytet-

tiin nimitystä kehittämisryhmä. Tähän ryhmään kuului

henkilöitä kaikista kolmesta seudullisesta kehittämis-

yhtiöstä, Joensuun Tiedepuiston yrityshautomosta

sekä Outokummun matkailupalvelusta. Kehittämis-

ryhmän rooli haastattelulomakkeen laadinnassa oli

keskeinen. Ryhmä antoi asiantuntevia kommentteja

ja vinkkejä lomakkeen jatkotyöstöön, jonka lisäksi

heidän paikallistuntemuksestaan oli suuri apu so-

pivia kysymyksiä mietittäessä. Haastattelulomake

myös esitestattiin toteuttajaorganisaatiossa sekä

muutamilla yrittäjillä ja todettiin toimivaksi. Haastat-

telulomake on tämän raportin liitteenä 1.

Otannan suunnittelussa kehittämisryhmän rooli oli

ilmeinen. Hankkeen tavoitteena oli haastatella noin

40 pohjoiskarjalaista yrittäjää siten, että n. 20 haas-

tattelua suoritettaisiin Joensuun seutukunnassa ja n.

10 haastattelua Pielisen Karjalan sekä Keski-Karja-

lan seutukunnassa kummassakin. Lisäksi tavoitteena

oli, että noin puolet haastatelluista edustaisivat kau-

pan alaa ja loput olisivat palvelualojen yrityksiä.

Haastatteluotannan suunnittelussa kehittämisryh-

män paikallistuntemus nousi todella suureen arvoon.

Ryhmäläisiltä pyydettiin, ja myös saatiin, ehdotuksia

mielenkiintoisista haastateltavista yrityksistä. Alku-

peräinen tavoite oli, että haastateltavat yritykset

olisivat iältään 0-3 –vuotiaita, mutta tähän ei aivan

päästy. Osa haastatelluista yrityksistä oli pidempään

kuin kolme vuotta toimineita. Tähän vaikutti mm. se,

että sopivia yrityksiä ei välttämättä löytynyt kyseisel-

lä ikärajauksella. Lopulliseksi haastatteluotannaksi

muodostui 35 yritystä, jotka jakaantuivat verraten

tasaisesti kaupan alan yrityksiin sekä palveluyrityk-

siin. Lisähaastatteluja ei nähty tarpeellisiksi, koska

toteutetuilla 35 yrityshaastattelulla saavutettiin sa-

turaatiopiste, eli haastattelut eivät tuottaneet enää

uutta tietoa. Alueellinen edustavuus toteutui myös,

joskin Keski-Karjalan seutukunnan voidaan nähdä

olleen hieman aliedustettuna. Projektin tuloksiin täl-

lä ei kuitenkaan ole vaikutusta, koska kuten tulos-

kappaleessa ilmenee, alueellisia eroja seutukuntien

välillä ei juuri ollut. Alla olevassa taulukossa 5 on

esitelty lopullinen haastatteluotanta.

3.2 Haastatteluiden toteutus

Haastattelut toteutettiin syksyn 2013 aikana eri

puolilla Pohjois-Karjalaa, pääpainon kuitenkin ol-

lessa keskuskaupunki Joensuun sijaan pienemmillä

paikkakunnilla. Suurin osa haastatteluista, yhteensä

20, toteutettiin Joensuun seutukunnan alueella. Kes-

ki-Karjalassa haastatteluita suoritettiin kuusi kappa-

letta ja Pielisen Karjalassa yhdeksän.

Toimialoittaisesti haastattelut jakaantuivat myös ver-

raten tasaisesti. 15 haastateltua edusti kaupan alaa

ja 20 palvelualoja. On kuitenkin hyvä huomioida,

että iso osa haastatelluista saattoi edustaa sekä kau-

pan alaa että palvelualoja, tällöin luokittelu tapah-

tui YTJ-tietopalvelun virallisen toimialaluokituksen

mukaan.

Haastatteluita aloitettaessa ajatuksena oli, että

haastattelut toteutettaisiin puhelimitse. Puhelinhaas-

tatteluihin päädyttiin siksi, että kokemus on osoittanut

yrittäjien lähtevän helpommin mukaan puhelimitse

tapahtuviin haastatteluihin, koska nämä voidaan to-

TOIMIALA Joensuun sk Keski-Karjalansk

PielisenKarjalan sk

YHTEENSÄ

Kauppa 9 2 4 15

Palvelut 11 4 5 20

YHTEENSÄ 20 6 9 35

PAGE 14

Taulukko 5. Yrityshaastattelut toimialoittain ja seutukunnittain.

17

teuttaa miltei ajasta ja paikasta riippumatta. Kuiten-

kin, 14 haastattelua 35:stä eli 40 prosenttia haas-

tatteluista tehtiin paikan päällä tapaamalla yrittäjä.

Paikan päällä toteutettavat haastattelut ovat monesti

antoisampia kuin puhelinhaastattelut, mutta niitä on

toisaalta vaikeampi järjestää. Etenkin mitä pienem-

mästä yrityksestä on kyse, sitä hankalampi on saada

sovittua haastatteluaikaa yrittäjien kanssa, koska he

ovat niin kiinni ja kiireisiä arkityönsä parissa.

Haastatteluiden osalta voidaan pitää positiivisena

sitä, että miltei kaikki kontaktoidut yrittäjät suostuivat

haastateltaviksi. Puhtaita kieltäytymisiä ei ollut kuin

aivan muutama, jonka lisäksi joukossa oli sellaisia

yrittäjiä joilla ei yksinkertaisesti ollut aikaa osallis-

tuja haastatteluun. Kuitenkin myös he kokivat, että

tällaisesta projektista jossa puheenvuoro annetaan

yrittäjille, on suurta hyöytä kehittämistoimenpiteitä

suunniteltaessa. Suuri kiitos projektin onnistuneesta

toteutuksesta kuuluukin yrittäjille, heille jotka osallis-

tuivat haastatteluihin, sekä myös heille, jotka eivät

kiireidensä vuoksi pystyneet haastattelua antamaan.

Tyypillinen haastattelu kesti ajallisesti noin puoli tun-

tia, pisimmän ollessa kuitenkin ajaltaan miltei 1,5

tuntia. Jokainen haastattelu nauhoitettiin jotta niihin

voitiin palata tulosten analysointivaiheessa. Haas-

tateltaville kerrottiin aina nauhoituksesta, ja heille

annettiin myös mahdollisuus siitä kieltäytyä. Haas-

tattelulomake osoittautui käytännössä toimivaksi, ja

sillä saatiin tietoa juuri niihin tutkimusongelmiin joihin

tietoa haluttiin saada.

Projektin tiedonkeräysmetodiksi valittiin haastattelu,

koska selvityksen tavoitteena oli selvittää yrittäjien

mielipidettä siitä, mitä heidän toiminta-alueellaan

tulisi tehdä että pienet kaupan alan ja palvelualo-

jen yritykset olisivat entistä elinvoimaisempia. Lisäksi

tavoitteena oli selvittää niin yrityksen aloitusvaihee-

seen kuin nykyhetkeen ja tulevaisuuteenkin liittyviä

tekijöitä. Haluttaessa aitoa, vastaajasta itsestään

nousevaa tietoa, on haastattelu perusteltu valinta

tiedonkeruumenetelmäksi.Kuvio 7. Haastatteluprosessi

18

4 TULOKSET Tässä kappaleessa käsitellään projektin varsinaisia tulok-

sia. Tuloksia käsitellään haastattelulomakkeen teemojen

mukaan omissa alakappaleissaan, mutta eri alateemoja

on tarpeen mukaan yhdistetty toisiinsa esityksen selkeyt-

tämiseksi. Tuloskappaleesta löytyvien sitaattien perässä

JSK tarkoittaa Joensuun seutukuntaa, KSK Keski-Karjalan

seutukuntaa ja PSK Pielisen Karjalan seutukuntaa. Lisäksi

sitaatit on pyritty kirjoittamaan siten, että yksittäistä yrittä-

jää tai yritystä ei niistä voi tunnistaa. Anonymiteetin säilyt-

tämiseksi esimerkiksi maininta toimialasta ja kotikunnasta

on jätetty pois.

4.1 Yritystoiminnan aloitus

MIKSI YRITTÄJÄKSI?

Haastateltujen yrittäjien yritystoiminnan aloittamista ku-

vaavat hyvin termit ”pakkoyrittäjyys” sekä ”itsensä työllis-

täminen”. Pakkoyrittäjyydellä tarkoitetaan sitä, että muita

keinoja työllistymiseen ja elannon hankkimiseksi ei ole

kuin oman yrityksen perustaminen. Haastatelluista 35 yrit-

täjästä kymmenen yrittäjää sanoivat suoraan, että muita

19

vaihtoehtoja toimeentulon hankkimiseksi ei ollut kuin

yrittäjäksi lähteminen. Yhteensä 16 yrittäjää taas sa-

noi, että suurin motivaattori ja tavoite omalle yrityk-

selle oli itsensä työllistäminen.

Toki kaikki haastatellut yrittäjät eivät olleet lähteneet

yrittäjäksi pakon edessä, joukossa oli myös useam-

”…No, meni siinä työ alta. Entinen työnantaja kun lopetti niin piti keksiä sit jotain muuta. Ja sit sitä päädyttiin tällaiseen yrittäjyyteen…” (Mies, JSK)

”…Koskaan ei oo ollu ehkä selvää että yrittäjätie ois se ainutkertanen juttu…Meiän kohalla on jotenkin sattunut että ei oo ollu meillä töitä…ollaan vähän niinku sitä sukupol-vee joka jäi vähän niinku pätkätöitten varraan… Nämä on tullu vähän vaan, ei oo ollu niinku ihan itestäänselvyys…” (Nainen, JSK)

”

”…Tuntui että on markkinarako joka piti täyttää ja sit tuntu että tämmöselle muutto-tappioalueelle tarvitaan piristystä…oli sopiva elämäntilanne ja siitähän se sitten lähti…” (Nainen, KSK)

”…Noo’o…se oli ollu mielessä jo pitemmän aikaa ja tuota…tuota sitten sattu tämmönen sattumien summa että työpaikka jossa olin töissä tuli myytäväks…sitten ostin sen…” (Mies, PSK)

”

pia sellaisia henkilöitä joille yrittäjyys on elämäntapa

tai se on ollut pidempiaikainen unelma. Haastatel-

luissa oli myös puhtaasti markkinalähtöisiä yrityksiä

eli sellaisia, joissa yrittäjä oli havainnut markkina-

raon johon tahtoi iskeä kiinni. Olipa osa haastatte-

luista yrittäjistä lähtenyt yrittäjäksi ostamalla entisen

työnantajansa yrityksenkin.

Kuvio 8. Yrittäjien itseilmaisemien motiiviperusteiden laajennettu perusryhmittely (mukaillen Niittykangas 2003).

YRITTÄJYYDEN MOTIIVIT

EKSPRESSIIVISET

ITSE ILMAISTUT PERUSTAMISMOTIIVIT

Toimeentulo (turvaaminen ja parantaminen),työttömyys tai työn puute

Elämäntehtävä, itsensä toteuttaminen

KOKEMUS YRITTÄJYYDESTÄ

KOETTU YRITYKSEN MERKITYS

Toimeentulo, työ tai ammatti

Itsenäisyys ja vapaus, yrittämisen halu, kiinnostus alaan

INSTRUMENTAALISET

20Pakkoyrittäjyydestä puhuttaessa on kuitenkin syytä

pitää mielessä, että tilanne ei missään tapauksessa

ole staattinen. Usein, vaikka yrittäjäksi on lähdetty

enemmän tai vähemmän pakon sanelemana, muut-

tuu yrittäjyyden merkitys myöhemmin positiiviseksi

kokemukseksi. Toimiessaan yrittäjänä yksilö alkaa

hiljalleen havaita myös yrittäjyyden myönteisiä

puolia ja sen tarjoamia mahdollisuuksia. Toinen

näkökulma pakkoyrittäjyyteen on lisäksi se, että

pakkoyrittäjyys ei sulje pois innovatiivisuutta ja kas-

vua. Esimerkiksi haastavien taloudellisten aikojen

vallitessa, kun yritykset vähentävät työntekijöitään,

uusien yritysten perustamisen määrä tyypillisesti kas-

vaa kun palkansaajat alkavat työllistämään itseään

yrittäjinä. Vaikka lähtökohta tälle on ollut sävyltään

negatiivinen (työttömyys tai sen uhka), voi mahdol-

linen irtisanominen kuitenkin toimia mahdollisuutena

toteuttaa itseään ja omaa liikeideaansa. Se voi olla

jotain, jota henkilö on miettinyt jo pidempään, muttei

ole uskaltanut ottaa riskiä irtisanoutua palkkatyös-

tään.

Aiemmat tutkimukset ja selvitykset yrittäjien itse ilmai-

semista yrittäjyyden motiiveista jakavat perustamis-

motiivit karkeasti kahteen luokkaan: ekspressiivisiin

(vetotekijä, ”toivottu yrittäjyys”) ja instrumentaalisiin

(työntötekijä, ”pakkoyrittäjyys”) motiiveihin. Ensiksi

mainitut ovat sävyltään positiivisia ja liittyvät mm.

itsensä ilmaisemiseen, vapauteen sekä aitoon ha-

luun toimia yrittäjänä. Jälkimmäiset ovat sävyltään

negatiivisia, ja liittyvät juurikin työttömyyteen tai

työn puutteeseen sekä toimeentulon turvaamiseen

tai parantamiseen. Kuviossa 8 on kuvattu yrittäjien

itse ilmaisemien perustamismotiiveiden perustyypit-

telyä. Kuviosta huomataan, että vaikka lähtötilanne

yrittäjyyteen olisi sävyltään negatiivinen, kokemus

yrittäjyydestä voi kuitenkin muuttua positiiviseksi yrit-

täjänä toimittaessa.

YRITYSTOIMINNAN ALKUVAIHEEN TAVOITTEET

Aiempi yrittäjyystutkimus on osoittanut, että yritystoi-

minnan aloitusvaihe on äärimmäisen kriittinen myö-

hemmän onnistumisen kannalta. Pakkoyrittäjyys ei

luo parhaita mahdollisia lähtökohtia menestyksek-

”…Tavoitteena on ilman muuta kas-vattaa toimintaa kansalliseksi ket-juksi…haluan tarjota laadukasta ja autenttista kotimaani ruokaa, sellaista ei mielestäni Suomesta saa vaikka muuta väitetään…” (Mies, JSK)

”…No, lähinnä varmaan nostaa firma silleen että alkais tuottaa ja kannattais pittää…Ne oli varmaan tavotteet…” (Nainen, JSK)

”…No oli tavoitteena saada se (myymälä) taas kuntoon ja tuotteet kuntoon…saada ne asiakkaat takasin ja näyttää, että kyllä täältä-kin saa, että säilyttää tämä palvelu paikkakunnalla…” (Nainen, PSK)

”…No kyllä myö tähättiin heti Suomen suurimmaks toimialamme verkkokaupaks… ja tietyllä mit-tarilla se ollaan jo saavutettukkin…että kyllä lähettiin heti sillä ajatukel-la että kasvetaan” (Nainen, JSK)

”

käälle yritystoiminnalle, mutta kunnollisella suunnit-

telulla ja tavoitteiden asettamisella voidaan tätäkin

paikata.

Yhtenä haastattelukysymyksenä kysyttiinkin yritystoi-

minnalle alkuvaiheessa asetettuja tavoitteita. Kuten

yllä on jo todettu, valtaosalla yrittäjistä alkuvaiheen

tavoitteet liittyivät itsensä työllistämiseen. Haastatel-

tujen joukossa oli kuitenkin myös vahvasti kasvuorie-

ntoineita yrittäjiä, joille oli alusta asti tärkeää kas-

vattaa yritystään. Muita alkuvaiheen tavoitteita, pl.

itsensä työllistäminen ja toimeentulon hankkiminen,

olivat mm. tarjota laadukasta palvelua tai laaduk-

kaita ja uniikkeja tuotteita, työllistää alueen ihmisiä,

laajentaa toimintaa käsittämään useamman toimi-

paikan, kasvattaa verkkokauppaa, saada (ostettu)

yritys kannavttavaksi jne. Kuten eräskin yrittäjä tote-

aa:

21

Haastattelut tukevat osaltaan aiempaa yrittäjyystut-

kimusta alkuvaiheen tavoitteiden osalta. Ne yrittäjät,

joilla oli alussa selkeät ja riittävän kunnianhimoiset

tavoitteet, olivat tyytyväisempiä niin työhönsä kuin

yrityksensä tulevaisuuden näkymiinkin. Vaikka yri-

tystoiminnan aloittamiseen liittyvät tekijät voivat olla

moninaisia sisältäen myös ns. pakkoyrittäjyyden,

ei tavoitteiden asettamisesta tulisi tinkiä. Tavoitteita

asetettaessa olisikin hyvä pitää mielessä, että kaikki

tavoitteet eivät ole vain taloudellisia. Haastatelluil-

la yrittäjillä tyypillisin taloudellinen tavoite oli oman

toimeentulon turvaaminen, eli taloudelliset tavoitteet

olivat luonteeltaan enemmän henkilökohtaisia. Sen

sijaan niillä yrittäjillä, joilla tavoitteena oli esimer-

kiksi voimakas liikevaihdon kasvu, tavoitteet liittyivät

yritykseen, eivät yrittäjään itseensä.

Tavoitteiden osalta alkavan yrittäjän ja hänelle neu-

vontaa tarjoavien tahojen tulisi huomioida yrityksen

taloudellisten tavoitteiden lisäksi myös esimerkiksi

asiakkaisiin, tuotteisiin tai tuotantoon liittyvät tavoit-

teet. Asiakas on yrittäjän varsinainen palkanmaksa-

ja, ja tämä tulisi aina pitää mielessä. Aito huolenpito

asiakkaasta on tärkeää jo siksi, että uusien asiak-

kaiden hankkiminen on huomattavasti vaikeampaa

kuin vanhojen pitäminen. Monelle alkavalle yrittä-

jälle asiakkaisiin liittyvät tavoitteet ja niiden asetta-

minen voivat olla vaikeaa, koska asiakaspohjaa ei

vielä ole. Tällöin tulisikin miettiä, keitä ovat yrityksen

potentiaaliset asiakkaat, ja toisaalta pohtia myös

sitä, kuka ei ole asiakas – tämä korostuu varsinkin

asiantuntijapalveluyrityksissä.

Tuotteisiin ja tuotantoon liittyvien tavoitteiden tulisi

ilmaista se, miten yrittäjä aikoo pysyä mukana kil-

pailussa. Tuotteet myydään aina kilpailluilla mark-

kinoilla markkinoiden ja kilpailijoiden määräämään

hintaan. Yritystoiminnan tulos tehdään kuitenkin sillä,

kuinka paljon tuotetta tai palvelua ostetaan ja pal-

jonko sen tuottaminen yrittäjälle maksaa, eli tuo-

tannon tehokkuudella. Tämä on yleispätevä sääntö

kaikille toimialoille, myös palvelu on tuottamista ja

sen tuottaminen maksaa. Puhuttaessa konkreettisesta

tuotteesta, on tuotteella itsellään tietenkin merkittävä

vaikutus siitä saatavaan hintaan. Tuotteen tulee olla

siis laadukas ja hyvin tehty, sellainen jonka asiakas

tahtoo ostaa toistekin, tai jos kyseessä on esimerkiksi

kestokulutustavara niin sellainen, mitä asiakas suosit-

telisi ystävilleen. Vähittäiskaupan puolella huomiota

tulisi kiinnittää tavoitteiden muodossa mm. myymä-

lätilan miljööseen sekä tuotteiden esillepanoon,

myymäläkalusteiden laatuun, asiakaspalveluun jne.

ALKUVAIHEEN ONGELMAT

Vaikka yrittäjäksi olisi lähdetty omasta halusta, ja

vaikka tavoitteet olisivat olleet selkeät ja riittävän

korkealle asetetut, on yrittäjäksi lähteminen aina

haasteellinen tilanne eikä ongelmiltakaan aina voi

välttyä. Tosin, haastatelluista yrittäjistä seitsemän

sanoi, että heillä ei ollut alkuvaiheessa mitään on-

gelmia. Koska tyypillisesti alkava yrittäjä kuitenkin

kohtaa haasteita ja ongelmia, pyrittiin haastatteluis-

sa selvittämään näitä tyypillisimpiä ongelmia, joita

pohjoiskarjalaiset yrittäjät ovat yritystoimintaa aloit-

taessaan kohdanneet. Tämän lisäksi yrittäjiltä kysyt-

tiin miten he ongelmistaan selvisivät.

Byrokratian aiheuttamat ongelmat eivät varmasti

ole kenellekään yllätys. Miltei puolet haastatteluista

yrittäjistä, yhteensä 15 yrittäjää, nostivat byrokrati-

an ja erilaiset paperityöt suurimmaksi ongelmakseen

yritystoimintaa aloitettaessa. Byrokratian ongelmat

liittyivät mm. tukipäätösten viipymiseen, kaava- ja

lupa-asioihin sekä yleisiin rahoitukseen liittyviin on-

gelmiin kuten starttirahapäätösten viipymiseen sekä

pankkien nihkeään suhtautumiseen. Joitain haasta-

teltuja arvelutti myös yrittäjien tai yrittäjäksi aikovien

tasapuolinen kohtelu mm. starttirahan myöntämisen

perusteissa sekä muissa julkisissa tuissa.

”…No oli sen verran tavoitteita että saan kaikki tillaukset tehtyä mitä oli entiseltä yrittäjältä jäänyt, että siinä oli jo tavotetta kerrakseen…että sen puoleen heleppo oli lähtee kun valmiit asiakkaat oli..” (Nainen, KSK)

”

22”…Varmaan semmonen ehkä byrokratia, ja semmonen byrokratia että oli hirveesti asioita jota piti selvittää ja sit miettiä mistä lähtee selvittämään…Vähän pelotti että missataanko nyt jotakin, että onko unohettu jostakin nyt pyytää jotakin lupaa joka pitäs olla olemassa…Selvittiin googlettamalla ja kyselemällä ihmisiltä…kehittämisyhtiöltä saatiin myös apua…” (Nainen, KSK)

”…Siis tämmönen paperityö ja sitten…suurimmat ongelmat mulle aiheutu siitä kun mä lähdin Leaderin rahotusta hakemaan…ja anomaan…niin sen Leaderin kanssa asioimi-nenja sinne kaikki maailman laskennalliset systeemit piti olla jo etukäteen tiedossa…niin ne kyllä oli aika vaikeet…” (Nainen, JSK)

”…Emmä oikeesta ongelmista puhusi muuten mutta se alotuksen viivästyminen oli ylleensä näistä tukipäätöksistä ja muuten…se oli niinku se isoin ongelma…että aiemminkin oisin lähteny…” (Mies, PSK)

”

Muita haastatelluille ongelmia ja haasteita aiheutta-

neita tekijöitä olivat mm. asiakkaisiin ja ennen kaik-

kea asiakkaiden hankkimiseen liittyvät tekijät sekä

syrjäiseen sijaintiin liittyvät seikat. Muutamalla haas-

tatellulla oli ollut myös ongelmia sopivan liiketilan

löytämisessä. Toki moni vastaaja mainitsi myös alu-

eensa negatiivisen kehityksen ongelmallisena oman

liiketoimintansa kannalta, mutta toisaalta moni siihen

myös sopeutui joko pakon sanelemana tai muuten.

Suomalaiset ovat sisukasta kansaa, ja tämän to-

distavat osaltaan myös pohjoiskarjalaiset yrittäjät.

Vaikka ongelmia yritystoiminnan aloituksessa on ol-

lutkin, niistä on selvitty päättäväisellä työllä sekä pe-

riksiantamattomuudella. Toki Suomessa on tarjolla

runsaasti erilaisia yrittäjille suunnattuja palveluita, ja

näitä palveluita monet haastatellut yrittäjät ovatkin

käyttäneet. Julkisten palveluiden tarjoajien rooli ei

”…No joo, tämä on ehkä tämä asiakkaiden löytyminen ollut se suurin haaste ja on edel-leenkin jossakin määrin…Ja sanotaan näin että sitä haastetta vieläkin vähän puntaroi-daan…” (Nainen, JSK)

”…Tietysti niinku isoin ongelma niinku hyvin monella muullakin on se asiakaskunnan löytyminen…Et se minkä takia uskalsin tähän lähteä oli se, että mulla oli noiden entisistä työtehtävistä johtuen, tai niiden ansiosta sanotaan pikemmin näin sillai hyvä kontakti-verkostot että mie tunnen paljon noita tarvittavia henkilöitä tästä maakunnasta ja ne tuntee miut….Sen puolesta uskalsin sit niinku lähtee tähän…” (Nainen, KSK)

”…No totta kai tämä on tämä sijainti…Miun mielestä se ei oo ikinä ollu sellanen ongelma itelleni, mutta joillekin se on…Kun on hiekkatie ja vähän pitempi matka tänne…” (Nainen, KSK)

”

kuitenkaan ole mutkaton, kuten tässä luvussa tullaan

myöhemmin todistamaan. Kuitenkin, moni yrittäjä

koki saaneensa etenkin yritystoiminnan alkuvaihees-

sa arvokasta apua alueellisilta toimijoilta kuten esi-

merkiksi seudullisilta kehittämisyhtiöiltä. Positiiviseen

kokemukseen liittyi monesti hyvät henkilökemiat.

Yrittäjät saattoivat kokea, että juuri joku tietty hen-

kilö jostain tietystä organisaatiosta oli ollut heille se

suurin apu. Tämä korostuu etenkin pienemmillä paik-

kakunnilla, jossa ihmiset tyypillisesti tuntevat toinen

toisensa suuria kaupunkeja paremmin.

Kuviossa 2 kuvatussa endogeenisen kasvun mallis-

sa yhtenä kasvuun, menestymiseen ja kilpailuetujen

luomiseen liittyvänä tekijänä korostetaan paikallisten

toimijoiden ja instituutioiden aktiivista roolia. Tämä

korostui myös tämän projektin yrityshaastatteluissa,

moni haastateltu yrittäjä nosti esiin mm. paikallisen

23yritysneuvonnan roolin. Paikallista yritysneuvontaa

ja sen roolia ei tule missään nimessä ylenkatsoa.

Paikallisilta toimijoilta löytyy tyypillisesti paras pai-

kallistuntemus sekä suuremman, alueellisen kuvan

hahmottamiskyky. Paikalliset toimijat pystyvät neu-

vontatyössään katsomaan yksittäisen yrityksen li-

”…Tuolta yritysneuvonnan kauttahan sitä tehtiin sitten niitä hakemuksia ja paperia…” (Nainen, KSK)

”…Tää paikkakunnan tää PIKES:in yritysneuvoja oli siinä mulle hyvin suurena tukena siinä alussa…että ilman heitä minä en ois kyllä pärjänny…” (Nainen, PSK)

”säksi esimerkiksi seutukuntaa kokonaisuutena ja sitä,

mihin aloittava yritys seutukunnan yrityskentässä si-

joittuu. Näin he pystyvät myös palvelemaan alkavia

(ja toimivia) yrittäjiä paremmin endogeenisen kas-

vun näkökulmasta.

4.2 Pohjois-karjala liiketoimin-ta-alueena

Tässä alaluvussa paneudutaan yrittäjien mielipitee-

seen siitä, millaisia Pohjois-Karjalan maakunta ja

heidän oma seutukuntansa ovat liiketoiminta-aluei-

na. Kappaleessa luodaan myös katsaus siihen,

millaisena yrittäjät kokevat alueellisten toimijoiden

kuten seudullisten kehittämisyhtiöiden ja muiden jul-

kisten palveluntarjoajien roolit yritystoiminnan kan-

nalta.

Usein, kun puhutaan Pohjois-Karjalasta alueena,

esiin nostetaan heikkenevä kilpailukyky sekä nega-

tiivinen väestön kehitys. Tämän lisäksi vallalla on kä-

sitys, että Pohjois-Karjalan väestö ikääntyy nopeasti.

Ennen kuin annamme puheenvuoron yrittäjille, esi-

tetään seuraavaksi tiivis katsaus Pohjois-Karjalan

kilpailukyvystä verrattuna muihin maakuntiin poh-

jautuen ”Maakuntien kilpailukykyanalyysi 1995–

2012” –analyysiin.

POHJOIS-KARJALAN KILPAILUKYKY

Puhuttaessa kilpailukyvystä pitää ensiksi selvittää,

mitä kilpailukyvyllä oikeastaan tarkoitetaan. Termille

kilpailukyky ei ole olemassa yksiselitteistä määritel-

mää ja sitä voidaankin tarkastella monesta eri näkö-

kulmasta ja käyttämällä useita eri muuttujia.

Selvityksessä ”Maakuntien kilpailukykyanalyysi

1995–2012” alueiden kilpailukyvyllä käsitetään

maakunnan kykyä ylläpitää ja synnyttää kasvua

sekä parantaa alueen houkuttelevuutta ja muuntau-

tumiskykyä toimintaympäristön muutoksissa. Analyy-

siin valittiin alueiden muutosta ja dynamiikkaa ku-

vaavia muuttujia joiden oli täytettävä kolme ehtoa:

käytettyjen muuttujien oli kyettävä kuvaamaan aluei-

den yleistä muutosta, oli oltava suhteellisia muuttujia

sekä oltava vertailukelpoisia pitkällä aikavälillä.

Muuttujia olivat mm. alueen BKT euroina asukasta

kohdin sekä tämän muutosprosentti eri ajankohtina

(1995, 2000, 2008 ja 2012), alueen työllisyys- ja

työttömyysaste prosentteina, alueen väestönlisäys

(promilleina), alueen muuttovoitto, alueen kunti-

en kunnallisverot euroina asukasta kohden, alueen

kuntien lainat euroina asukasta kohden, tutkinnon

suorittaneiden prosenttiosuus sekä ylemmän korkea-

koulututkinnon tai tutkijan tutkinnon suorittaneiden

prosenttiosuus yli 15-vuotiaista.

Analyysissa päädytään tulokseen, että Pohjois-Kar-

jala on Suomen 14. kilpailukykyisin maakunta.

Selvityksessä on tarkasteltu alueiden kilpailukykyä

EU:n puiteohjelmakausien mukaisina vuosina 1995,

2000, 2008 ja 2012. Vaikka Pohjois-Karjalan sijoi-

tus on huomattavan matala, on se kuitenkin parempi

kuin vuosina 1995 ja 2008. Näinä vuosina Poh-

jois-Karjala oli vasta 16. kilpailukykyisin maakunta.

Työllisyyden ja työttömyyden osalta Pohjois-Karja-

lan tilanne on huolestuttava. Vuonna 2011 sekä työl-

lisyys- että työttömyysasteella mitattuna Pohjois-Kar-

24jala sijoittui heikoiten kaikista maakunnista. Vuonna

2011 maakunnan työllisyysaste oli 62,2 % jossa oli

muutosta vuoteen 1995 7,2 prosenttia. Muutoslu-

ku oli koko valtakunnan kolmanneksi pienin, taka-

na vain Kymenlaakso ja Etelä-Karjala. Vastaavasti

vuonna 2012 työttömyysaste oli Pohjois-Karjalassa

koko valtakunnan suurin, yhteensä 14,5 %. Vuoteen

1995 verrattuna maakunnan työttömyysaste las-

ki yhteensä 5,1 prosentilla, vain Kymenlaaksossa,

Varsinais-Suomessa, Etelä-Karjalassa ja Uudella-

maalla työttömyysaste laski vähemmän.

Viranomaistahojen esiin nostama ongelma maa-

kunnan väestön vähenemisestä pitää paikkansa

myös alueiden kilpailukykyä kuvaavan analyysin

mukaan. Vuosien 1995 ja 2012 välillä Pohjois-Kar-

jalan väestönmuutos oli -6,5 %, takana vain Kainuu

(-15 %), Etelä-Savo (-11,5 %) ja Lappi (-9,2 %).

Tarkasteltaessa kunnallisverotuloja huomataan, että

Pohjois-Karjalan maakunta sai kaikista maakunnista

vähiten kunnallisvero-euroja per asukas mitattuna.

Tähän voi osaltaan vaikuttaa alueen negatiivinen

väestönkehitys. Vuonna 2012 Pohjois-Karjalan kun-

nallisverotulot per asukas olivat 2416 euroa, kun

samaan aikaan vastaava luku Uudellamaalla joka

sai eniten kunnallisverotuloja per asukas, oli 3638

euroa. Kunnallisverotulot per asukas myös kasvoi-

vat Pohjois-Karjalassa vähiten kaikista maakunnista

aikavälillä 1995–2012, muutos vuoden 1995 tilan-

teeseen oli vain 1013 euroa.

Toisaalta, samaan aikaan kun maakunta kamppai-

lee hitaasti kasvavien kunnallisverotulojen kanssa,

myös kuntalainat asukasta kohden mitattuna ovat

Pohjois-Karjalassa matalat. Vuonna 2012 kuntalai-

nat per asukas olivat maakunnassa toiseksi mata-

limmat kaikista maakunnista velkaa ollen 1511 eu-

roa per asukas. Muutos vuoden 1995 tilanteeseen

oli maltilliset 725 euroa, vain Satakunnassa kuntien

lainat per asukas kasvoivat vähemmän (560 €) per

asukas kuin Pohjois-Karjalassa.

Väestön koulutuksen osalta Pohjois-Karjalalla me-

nee huomattavasti paremmin. Vuonna 2012 yhteen-

sä 67,2 % pohjoiskarjalaisista oli suorittanut jonkun

tutkinnon, muutoksen vuoden 1995 tilanteeseen ol-

lessa 14,2 %. Kaikista maakunnista, tämä luku oli

seitsemänneksi suurin. Akateemisten osuudella, eli

niiden jotka ovat suorittaneet ylemmän korkeakoulu-

tutkinnon tai tutkijan koulutuksen, mitattuna Poh-

jois-Karjala sijoittui vuonna 2011 kymmenenneksi

kun yhteensä 5,8 prosentilla maakunnan asukkaista

oli ylempi korkeakoulututkinto. Muutosta vuoteen

1995 verrattuna oli 2,6 prosenttia.

Analyysissa pisteytettiin kaikki yllä esitellyt muuttujat

jokaisen ajanjakson kohdalla pisteiden 1-10 välillä

maakunnan sijoituksen perusteella siten, että jokai-

sen muuttujan kohdalla parhaimman arvon saa-

nut maakunta sai 10 pistettä ja heikoimman arvon

saanut maakunta sai yhden pisteen. Maksimiarvo

yhden vuoden osalta on siis 100 pistettä (10 muut-

tujaa kertaa 10 pistettä parhaimmasta arvosta) ja

minimiarvo 10 pistettä. Muuttujien välillä ei ollut pai-

notuksia, eli kaikki 10 muuttujaa olivat keskenään

samanarvoisia. Vuonna 1995 Pohjois-Karjalan

saamat pisteet olivat 33, vuonna 2000 40, vuon-

na 2008 pisteet olivat 35,5 ja viimein vuonna 2012

Pohjois-Karjala sai 39,5 pistettä joka oikeutti jo yllä

mainitulle 14. sijalle kaikkien maakuntien vertailussa.

Kaikkien vuosien yhteenlasketut pisteet Pohjois-Kar-

jalan osalta olivat 148 jotka oikeuttivat 16. sijaan,

ja keskiarvopisteet per muuttuja olivat 3,7. Tarkas-

teluajanjakson aika Pohjois-Karjalan kokonaissijoi-

tus muuttui kahdella ylöspäin sijasta 16 sijaan 14.

Suurimmat positiiviset muutokset samalla aikavälillä

olivat Keski-Pohjanmaalla sekä Satakunnassa, jotka

kummatkin paransivat sijoitustaan viidellä pykälällä

sijoittuen vuonna 2012 kolmanneksitoista ja kuuden-

neksi. Suurin negatiivinen muutos oli voimakkaan

rakennemuutoksen Kymenlaaksossa jonka sijoitus

tippui kymmenellä sijalla vuoden 1995 sijasta kuusi

vuoden 2012 sijaan 16.

Analyysia tulkittaessa on hyvä huomioida, että Suo-

messa on valtavia alueittaisia eroja alue- ja kunta-

taloutta, työllisyyttä, vetovoimaa ja koulutustasoa

kuvaavien kilpailukykyä mittavien indikaattoreiden

25osalta. Koko tarkasteluajanjaksolla, alueiden ase-

ma suhteessa toisiinsa eri indikaattoreilla mitattuna

on säilynyt pääosin samankaltaisena. Kilpailukyky-

analyysissa tämä tiivistetään siten, että vahvat alueet

ovat säilyneet vahvoina ja heikot heikkoina. Siinä

nostetaan esiin myös polkuriippuvuuden käsite, so.

alue joka pärjää hyvin yhdellä mittarilla, pärjää

usein hyvin muillakin ja päinvastoin. Alueiden me-

nestyminen tai menestymättömyys perustuu siis yh-

den yksittäisen muuttujan tai osatekijän sijaan usean

osatekijän yhteisvaikutukseen. Lisäksi alueiden ase-

maan liittyvät muutokset tapahtuvat yleensä hitaasti

eivätkä ole näin ollen heti havaittavissa. Analyysissa

esittääkin, että hänen tulosten valossa kilpailuky-

vyltään optimaalisella, ns. ”ideaaliseudulla”, olisi

Helsingin seudun kaltainen vauraus, Pietarsaaren ja

Vaasan kaltainen työllisyystilanne, Tampereen seu-

dun vetovoima, Rauman seudun kuntatalous sekä

suurten yliopistoseutujen kaltainen koulutusrakenne.

Työ- ja elinkeinoministeriön vuoden 2013 Alueba-

rometrin mukaan Pohjois-Karjalan maakunnan ta-

lousnäkymät ovat parantuneet. Selvityksen mukaan

maakunnan luottamusluku oli nyt -5, kun koko maan

osalta vastaava luku oli -12. Talousnäkymien pa-

rantumiseen ovat vaikuttaneet mm. muita maakuntia

maltillisempi velanotto sekä teollisuuden paremmat

investointiodotukset. Myös Aluebarometrin mukaan

Pohjois-Karjalan verotuloja kuvaava saldoluku jäi

muita maakuntia alhaisemmaksi, aivan kuten yllä

olevassa Alueiden kilpailukyky 1995–2012 –selvi-

tyksessäkin.

POHJOIS-KARJALAN VÄESTÖNKEHITYS

Koska jäljempänä esitettävissä yrittäjien mielipiteissä

Pohjois-Karjalasta liiketoiminta-alueena esiin nouse-

vat vahvasti maakunnan negatiivinen väestönkehitys

sekä väestön ikääntyminen, on hyvä silmäillä tilasto-

ja ja selvittää, vastaavatko nämä mielipiteet totuutta.

Pohjois-Karjalan maakunnassa asui vuonna 2013

Tilastokeskuksen mukaan 163 227 henkilöä. Näis-

tä 35 832 oli 65-vuotiataita tai vanhempia. Poh-

jois-Karjalan väestöstä ikääntyneitä oli siis miltei

22 % väestöstä. Vaikka Tilastokeskus määritteleekin

työvoimaan kuuluvaksi kaikki 15-74 –vuotiaat työlli-

set tai työttömät henkilöt, on tässä selvityksessä pää-

dytty käsittelemään 65-vuotiaita ja sitä vanhempia

erillisenä ryhmänään, koska kansaneläkkeen eläke-

ikä on määritelty Kelan toimesta 65 vuoteen.

Taulukkoon 6 on kerätty Tilastokeskuksen tuottamaa

ennustetietoa väestönkehityksestä. Alkuvuotena on

päädytty käyttämään projektin toteutusvuotta 2013.

Mainittakoon tässä yhteydessä, että vuonna 2000

Pohjois-Karjalan maakunnassa asui 171 609 hen-

kilöä ja vuonna 2010 165 754 henkilöä. Vuodes-

ta 2000 vuoteen 2013 maakunnan väkiluku on siis

laskenut hieman vajaalla viidellä prosentilla. Ennus-

teita tarkasteltaessa huomataan, että vain Joensuun

seutukunta tulisi kasvattamaan väkilukuaan vuoteen

2040 tultaessa. Sielläkin väestönkasvu on hyvin mal-

tillista hieman yli kahden prosentin kasvulla. Muissa

seutukunnissa väestö tulee sen sijaan vähenemään

ennusteen mukaan miltei viidenneksellä. Joensuun

seutukunnan ollessa asukasluvultaan maakunnan

suurin seutukunta, ei koko maakunnan väestönke-

hitys vuoteen 2040 jää kuitenkaan kuin hieman yli

kaksi prosenttia negatiiviseksi.

Tässä yhteydessä on kuitenkin syytä huomioida maa-

kuntakeskus Joensuun merkitys. Joensuun väkiluku

tulee kasvamaan ja ympäryskuntien kuten Outokum-

pu ja Polvijärvi laskemaan. Esimerkiksi Outokummun

väestö tulee vähenemään noin 14 % vuodesta 2013

vuoteen 2014. Vuonna 2013 Outokummussa oli

7 240 asukasta, ja Tilastokeskuksen ennusteen mu-

kaan vuoteen 2040 mennessä väkiluku on tippunut

noin tuhannella henkilöllä 6 210 asukkaaseen. Polvi-

järvellä väestönkehitys ei ole aivan yhtä negatiivista,

mutta sielläkin asukasluku tulee ennusteen mukaan

tippumaan noin seitsemällä prosentilla 4 733 asuk-

kaasta 4 412 asukkaaseen. Joensuun asukasluku

tulee samalla aikavälillä kasvamaan ennusteen mu-

kaan reilulla viidellä prosentilla 74 486 asukkaasta

78 513 asukkaaseen.

Kokonaisväestönkehityksen kannalta olennaisem-

paa on kuitenkin se, että ikääntyneiden osuus vä-

26estöstä tulee kasvamaan huomattavan paljon. Toki

tämä haaste on valtakunnallisesti vielä merkittäväm-

pi (ikääntyneiden osuus tulee kasvamaan noin 48

prosentilla), mutta valtakunnan tasolla väestömää-

rän kokonaiskehitys on tarkasteluajanjaksolla positii-

vista noin kymmenen prosentin kasvulla (5 452 773

=> 5 984 898). Pohjois-Karjalassa ikääntyneiden

kokonaismäärä tulee kasvamaan noin 37 prosen-

tilla vuodesta 2013 vuoteen 2040 mennessä. Toki

ikääntyneiden absoluuttinen osuus väestöstä ei kas-

va näin radikaalisti. Vuonna 2013 65-vuotiaiden

tai sitä vanhempien osuus maakunnan väestöstä oli

21,95 % ja vuonna 2040 se tulee ennusteen mukaan

olemaan 30,56 %, kasvua siis vajaa seitsemän pro-

senttia kun suhteutetaan ikääntyneiden osuus koko

väestöön.

Väestön ikääntyminen ei ole vain haaste, vaan se

luo myös mahdollisuuksia uudelle liiketoiminnalle

sekä olemassa olevan liiketoiminnan laajentami-

selle. Näitä mahdollisuuksia käsitellään tarkemmin

kappaleessa 4.3.

”…Noo…miten mie nyt sanosin, kyllähän myö jonkin verran saahaan myös rajakunnilta asiakkaita…kyllähän myö pärjätään mutta ei voi kehua…kyllä paljon ihmiset mennee Joensuuhuun…sitten on pyritty pitämään valikoima semmosena että ne kellä ei oo autoja niin meiltä saa” (Nainen, JSK)

POHJOIS-KARJALA LIIKETOIMINTA-ALUEENA – HEIKKOUDET JA VAHVUUDET YRITTÄJIEN MUKAAN

Edellä on esitetty tutkimuksiin ja tilastoihin pohjau-

tuvaa faktatietoa Pohjois-Karjalan maakunnasta

liiketoiminta-alueena. Seuraavaksi käydään läpi

yrittäjien mielipiteitä alueesta ja selvitetään, vastaa-

vatko yrittäjien esittämät mielipiteet omasta aluees-

taan aiempia tutkimuksia ja selvityksiä. Aivan aluksi

yrittäjiltä kysyttiin yksinkertaisesti sitä, mitä he ajat-

televat omasta seutukunnastaan / Pohjois-Karjalan

maakunnasta liiketoiminta-alueena.

Kuten arvata saattaa, suurin osa haastatelluista yrit-

täjistä näki toiminta-alueensa hyvin haasteellisena.

Yhteensä 20 haastateltua nosti ensimmäisenä esiin

sanan ”haasteellisuus” jossain muodossaan. Tyypil-

lisimmiksi haasteiksi koettiin jo yllä esitetyt väestön

poismuutto, ikääntyminen sekä heikkenevä ostovoi-

ma. Myös yrittäjien keskinäinen kateus sekä ihmisten

”uuden pelko” saivat mainontoja kuten syrjäinen si-

jaintikin.

”…Hankala…se että jos miettii että täällä on moni yrittäjä sellanen että on tullut muualta…paikalliset on sissäänpäinlämpiäviä…mie on aina sanonut, että pelekällä paikallisella osto-voimalla ei tee leipää…toki iso kiitos heille kuuluu..” (Nainen, JSK)”

Taulukko 6. Pohjois-Karjalan väestöennuste vuoteen 2040 (Tilastokeskus 2014).

2013 2020 2030 2040

2,42% 50,00%

-18,75% 25,00%

-18,18% 16,66%

-2,45% 37,14%

Väestö / 65-vuotiaat ja yli Muutos %

Joensuun sk 124 294 24 688 126 265 30 609 127 965 36 238 127 728 36 001

Keski-Karjalan sk 16 216 4 431 15 107 5 243 14 180 5 816 13 385 5 383

Pielisen Karjalan sk 22 717 6 713 21 004 7 713 19 386 8 196 18 087 7 268

POHJOIS-KARJALA 163 227 35 832 162 376 43 565 161 531 50 250 159 200 48 652

27

”…No…suomalaiset ja pohjoiskarjalaiset etenkin on hyvin perinteisiä…tämä aiheuttaa ongelmia etenkin nuorille yrityksille…pitää opettaa asiakkaita…” (Mies, JSK)

”…Kylllähän tää on niin alueena niin tää on niin laaja alue…vähän…asukaslukunen…lajaa alue…ihmisilllä vaikee kulukee…ja sitten tuo työttömyys sitten vaikuttaa siihen…” (Mies, PSK)

”…Sanotaan sillain silleen kun aatellaan ihan alasta riippumatta niin tota…varmaan sil-lain…toki maantiede asettaa omat etunsa ja haittanasa…pikkasenhan myö ollaan kaukana keskuksista...” (Nainen, KSK)

”

Vaikka suurimmalle osalle haastatelluista tuli ensim-

mäisenä mieleen oman toiminta-alueensa haasteel-

lisuus, ei tämä kuitenkaan kerro koko totuutta. Haas-

tatellut näkivät kaikkien haasteiden keskellä myös

mahdollisuuksia ja hyödyntämätöntä potentiaalia.

Tyypillisimmin nämä liittyivät mm. matkailun luomiin

mahdollisuuksiin sekä kauniiseen luontoon ja sen

esiintuontiin markkinoinnissa. Ystävälliset ihmiset, ns.

karjalainen vieraanvaraisuus, nähtiin myös alueen

ehdottomana voimavarana. Tämä liittyy sekä asi-

akkaisiin että yrittäjiin itseensä, pohjoiskarjalaisten

yrittäjien palveluasenne ja –motivaatio on korkea,

ja toisaalta asiakkaat ovat verraten uskollisia.

Lisäksi useampi haastateltu yrittäjä muistutti sii-

tä tosiasiasta, että kaikki muuttoliike ei suuntaudu

vaan alueelta poispäin, paljon on myös alueelle

takaisinmuuttajia – näistä ei vaan mediassa puhu-

ta. Edelleen ihmiset arvostavat nykyään paikallista

tekemistä ja paikallisesti tuotettuja palveluita sekä

tuotteita enemmän kuin joitain vuosia sitten, ihmiset

elämäntavat ja –arvot ovat muuttuneet, ja tämä luo

mahdollisuuksia myös pienempien paikkakuntien

yrittäjille.

Haastatellut näkivät siis oman liiketoiminta-alueensa

haasteellisena, mutta uskoivat kuitenkin alueen vah-

vuuksiin. Paljon tapetilla ollut ikääntyminen tuli esiin

monessa haastattelussa, mutta ei missään tapauk-

sessa aina vain negatiivisena asiana. Nykyajan

eläkeläisillä on enemmän rahaa käytössään kuin

koskaan ennen, ja he sitä myös mielellään itseen-

sä käyttävät. Tämä luo aivan uusia liiketoiminnan

mahdollisuuksia, kun poistunutta nuorison kysyntää

voidaan korvata juuri ikääntyneille räätälöidyillä

palveluilla ja tuotteilla.

Yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä 2013 2020 2030 2040 Muutos %

Joensuun sk 19,86 % 24,24 % 28,32 % 28,19 % 8,32 %

Keski-Karjalan sk 27,32 % 34,71 % 41,02 % 40,22 % 12,89 %

Pielisen Karjalan sk 29,55 % 36,72 % 42,28 % 40,18 % 10,63 %

POHJOIS-KARJALA 21,95 % 26,83 % 31,11 % 30,56 % 8,61 %

PAGE 24

Taulukko 7. Ikääntyneiden osuus Pohjois-Karjalan ja seutukuntien väestöstä (Tilastokeskus 2014).

”…No heikkoutena voijjaan sannoo se että meillä on ikäjakauma täällä paikkakunnalla…meillä on eläkeläisiä paljon, toki potentiaalisia asiakkaita hyökin…ja sijainti...” (Nainen, JSK)”

28Moni vastaaja pitikin tärkeänä, että vastatakseen

ajan haasteisiin, heidän pitää panostaa palvelui-

densa tuotteistamiseen ja paketoimiseen. Tässä yrit-

täjien välinen yhteistyö on tärkeää. Haastatteluiden

pohjalta kuitenkin ilmeni, että pohjoiskarjalaisten

yrittäjien keskuudessa on havaittavissa huomatta-

vissa määrin keskinäistä kateutta. Yhteistyöstä kyllä

puhutaan paljon, mutta tekeminen jää vähemmälle.

Yrittäjät saattavat kokeilla yhteistyötä, mutta jos tu-

lokset eivät näy välittömästi viivan alla, yhteistyö lo-

petetaan. Toisin sanoen yrittäjät eivät jaksa keskittyä

ja paneutua yhteistyön rakentamiseen, joka osal-

taan aiheuttaa keskinäisiä ristiriitoja ja jopa kateutta

ja katkeruutta.

”…Nojaa…omalta kohalta voisin sannoo että aika huonosti…yrittä-jät ei varmaan vaan jotenkin jaksa keskittyä ja panostaa…se kun siinä on niin paljon erilaisia ihmisiä ja keskinäistä tekemistä niin siinä varmaan tulee sit niitä ristiriitoja…” (Nainen, KSK)

”

HEIKKOUDET (-) VAHVUUDET (+)

Yleinen talous- ja työllisyystilanne Kaunis luonto

Väestön ikääntyminen Uskolliset asiakkaat

Kuluttajien ostokäyttäytyminen => suositaanedullisia ketjuliikkeitä vaikka toivotaanerikoiskaupan tarjontaa ja odotetaan näidenpitävän suuria varastoja, kuluttajat ovatäärimmäisen hintaorientoituneita

Väestön ikääntyminen on haasteen lisäksi myösmahdollisuus => kuluttaminen saattaavähentyä mutta samalla se erikoistuu,eläkeläisillä on nykyään enemmän rahakäytössä

”Tee-se-itse” –mentaliteetti, palveluista eitahdota maksaa

Palveluasenne

Osaavan työvoiman saatavuus, etenkin nuorettekijät muuttavat mieluummin suurempiinkeskuksiin

Luotettavat ihmiset ja motivoituneettyöntekijät, ”jalat maassa” –asenne

Työntekijän palkkaamiseen liittyvät riskit, jotkaliittyvät osaltaan osaavan työvoimansaatavuuteen

Matkailun luomat mahdollisuudet, näidenhyödyntämisessä ollaan vasta alkutekijöissään

Pitkät välimatkat, korostuu etenkiniäkkäämpien kuluttajien kohdalla

Asumisen edullisuus

Yrittäjien keskinäinen kateus Ikääntyvät väestön palveluiden kysyntä kasvaatasaisesti

Kasvun rajat, paikallisesti voidaan kasvaa vaintiettyyn pisteeseen

Paikallisuus ja henkilökohtaisen palvelunarvostus

Vähenevät tukivarat Takaisinmuutto alueelle

Venäjän läheisyys ja sen luomatmahdollisuudet

PAGE 30

Kuten eräs yrittäjä Pielisen Karjalasta osuvasti tiivis-

tää kysyttäessä yrittäjien välisen yhteistyön toimivuu-

desta:

Taulukko 8. Pohjois-Karjala liiketoiminta-alueena – heikkoudet ja vahvuudet

29”…Tehhään (yhteistyötä)…mutta täällä on minunkin mielestä sitä että on kärhämää toisten välillä…var-maan suurin on että mietitään että se on se katteus…toiset ei välttämät-tä neuvo että keltä vois saaha…ei varmaan kaikki mieti sitä että keltä pieneltä yrittäjältä sen sais…” (Nainen, JSK)

”Toinen yrittäjä Joensuun seutukunnasta toteaa yh-

teistyöstä seuraavalla tavalla:

Vaikka edellä olevat ovat vain yksittäisiä esimerk-

kejä, niin kuvatun kaltainen ajattelutapa on erittäin

yleistä yrittäjien keskuudessa seutukunnasta riippu-

matta. Haastatelluista yrittäjistä yhteensä 19 mainitsi

yrittäjien välisessä yhteistyössä olevan ongelmia,

näistä 13 nostivat erikseen syyksi keskinäisen ka-

teuden. Myös ajanpuute on tekijä, joka vaikeuttaa

yhteistyötä. Tekemistä oman yrityksen parissa on jo

itsessään niin paljon, että yhteistyökuvioiden mietti-

miselle ei tunnu enää jäävän aikaa.

Edellä on esitelty yrittäjien näkemyksiä Pohjois-Kar-

jalan alueen heikkouksista ja vahvuuksista. Koska

me ihmiset olemme erilaisia, näemme me myös asiat

eri tavalla. Kuitenkin haasteet ja toisaalta mahdol-

lisuudet olivat sellaisia, joita ennen haastattelujen

toteuttamista niiden arveltiinkin olevan. Edellisellä

sivulla taulukossa 8 on esitetty tiivistetysti yrittäjien

mainitsemia Pohjois-Karjalan heikkouksia ja vah-

vuuksia.

TYYPILLINEN ASIAKAS

Kuten yritystoiminnan alkuvaiheen tavoitteita käsitte-

levässä osiossa kappaleessa 4.1 todettiin, on yrittä-

jälle tärkeää tunnistaa ja tuntea asiakkaansa. Myös

yleisemmin liiketoiminnan ja elinkeinojen kehittämi-

sen kannalta on tärkeää tietää, millaisia ovat alueen

yritysten tyypilliset asiakkaat.

Yrityshaastatteluissa yrittäjiä pyydettiin kuvailemaan

heidän tyypillisiä asiakkaitaan, so. mistä he tulevat,

millaista heidän kulutus-/ostokäyttäytymisensä on,

mikä on matkailun ja matkailijoiden merkitys jne. Toi-

saalta samalla kysymyksellä pystyttiin hyvin arvioi-

maan, miten hyvin yrittäjät tunnistavat potentiaalisia

uusia asiakasryhmiä.

Haastatteluiden perusteella yrittäjät tietävät ver-

raten hyvin keitä heidän asiakkaansa ovat. Vasta-

ukset, joita haastatteluissa saatiin, olivat hyvin sel-

keitä ja asiakasryhmän olivat hyvin tiedostettuja ja

yrittäjät tuntuivat tietävän mistä heidän asiakkaansa

tulevat. Ympäripyöreitä vastauksia siitä, että asiak-

kaita ovat kaikki ihmiset maan ja taivaan välillä, ei

tullut ainuttakaan. Asiakkaita koskevassa haastatte-

luosuudessa korostui matkailun merkitys. Matkailijat

ja loma-asukkaat olivat merkittävä asiakasryhmä

neljälle viidestä vastaajasta. Ohessa on muutamia

poimintoja haastatteluista.

”…No tuon toisen puolen asiakkai-ta tulee ympäri Suomen ja ulko-mailta…suurimmat ulkomaalaiset asiakasryhmät ovat tällä hetkellä venäläiset ja britit…toisellakin puolella asiakkaat tulee nykyään yllättävän laajalta, ei oo vaan tästä Pohjois-Karjalasta vaan on myös Pohjois-Savosta ja sit on Etelä-Sa-vosta..sanotaan että tollanen sadan kilometrin ympyrän jos piirtää niin sen sisältä…” (Mies, JSK)

”…Varmaan tyypillinen on metsä-mies tai –nainen…näitä erähenkisiä ihmisiähän täällä on tosi paljon…eli metsästävistä ihmisistä ja niiden koirista...se on se suurin asiakaskan-ta…asiakkaita tulee oman kunnan lisäksi naapurikunnista…niissä kun ei tämmöstä liikettä ole..” (Nainen, PSK)

”…Paljonhan tähän matkailijoita-kin tulee…Loma-aika tuo totta kai oman lisän…se tyypillinen asiakas on se ostava asiakas semmonen kes-ki-ikänen naisihminen…naisiahan nää on 95-prosenttisesti nää miun

”

30asiakkaat…” (Nainen, JSK)

”…Kyllä se tyypillinen asiakas on sellanen 20-40-vuotias mies…ja keski-ikäisiä naisia kans, se oli vähän yllättävää…” (Mies, JSK)

”…Mulla käy tosi monen ikästä, mutta varmaan se tyypillinen…aika iso ikähaarukka tullee, mut se 30-60-vuotiaat on se…eniten rahhaa käyttävät on ne työssäkäyvät 30-45-vuotiaat täältä omalta alueel-ta…ja loma-aikaan sen huomaa…(venäläiset) matkailijat ja mökkiäli-set käy..” (Nainen, JSK)

”…Kesä on todella vilkasta…matkailun vaikutuksen huomaa…tyypillisesti käy ihan normaaleja perheitä…” (Nainen, KSK)

”

YLEISTÄ ALUEESTA

Haastatelluilta yrittäjiltä kysyttiin myös muita heidän

toiminta-alueeseensa liittyviä kysymyksiä. Näitä oli-

vat mm. kysymykset liittyen erilaisten tapahtumien

merkitykseen sekä karjalaisuuden korostamiseen

liiketoiminnassa. Paikallisuuden korostamisella voi

etenkin nykyaikana olla suuri rooli varsinkin vähit-

täiskaupan alalla. Kuluttajat hakevat tänä päivänä

elämyksiä ja autenttisuutta, massatuotetut tuotteet

ja palvelut eivät enää vetoa asiakkaisiin niin kuin

aiemmin.

Tapahtumilla tarkoitetaan tässä erilaisia ihmisiä liik-

keelle saattavia tapahtumia kuten Hämärän kaupan

ilta Lieksassa tai Kumpujaiset Outokummussa. Yrittä-

jät näkevät tapahtumien järjestämisen pääsääntöi-

sesti tarpeellisena. Haastatelluista yrittäjistä yhteen-

sä 19 oli sitä mieltä, että tapahtumat ovat tärkeitä

alueelle ja liiketoiminnalle. Vain kuusi haastateltua

sanoi, että tapahtumia ei tarvita. Lopuilla ei ollut ai-

heeseen selkeää mielipidettä. He saattoivat ajatel-

la, että tapahtumat ovat ”ihan kivoja”, mutta niillä ei

ole vaikutusta liiketoimintaan.

Tapahtumien osalta mietintää yrittäjissä aiheutti nii-

den järjestäminen, eli kuka ottaa tapahtumista ko-

pin. Tässä nähdään selkeä yhtymäpinta edellä esi-

tettyyn ongelmaan yrittäjien välisestä yhteistyöstä.

Vaikka tapahtumat nähdään tarpeellisena, aiheutuu

niiden järjestämisestä vaivaa jota varten yhteistyötä

tarvitsisi tiivistää. Tämä taas ei monesti ole mahdol-

lista keskinäisen kateuden ja luottamuksen puuteen

johdosta. Muutama yrittäjä ehdottikin, että tapahtu-

mien järjestäminen tulisi ulkoistaa ammattilaisille eli

tapahtumatuottajille. Myös kuntien ja kyläyhdistys-

ten rooli nähtiin tärkeänä, yrittäjiä itseään unohta-

matta.

”…No ainakin kannattais kokkeilla tämmöstä…Ite oon aina ollu valmis lähtemään mukkaan tämmösiin tempauksiin…mutta siihen pitäs sit-ten saaha aina mukkaan usseempia yrittäjiä tämmösiä tempauksiin…mutta kyllä se olis niinku mahdolli-suus saada aina väkkee liikkeelle…” (Nainen, JSK)

”…Siinäpä vasta kysymys (kenen vastuulla tulisi olla)…yrittäjien ite pitäs olla aktiivinen ja saada sitä rinkiä muodostettua, mutta se vaan tahtoo aina sitten jäähä yhen harteille…yrittäjäyhdistyksenkään tehtävä se ei voi yksistään olla ja resurssit on vähäset…tuo on kyllä vaikee kysymys…” (Nainen, JSK)

”…Minun mielestä se ei oo pelkäs-tään yrittäjien vastuulla…minun mielestä kuntienkin pitäs ymmärtää se että yrittäjät tuo kuitenkin kun-nillekkin rahhaa… pitäs muistaa että se on vähän semmonen ympyrä että kun raha liikkuu niin kaikki hyötyy…minun mielestä sitä vois kaupunki tukkee vaikka muutamall työntekijällä tai pienellä panostuksella…” (Nainen, JSK)

”

31”…Jaa’a….heititpäs pahan…toki-han meillä on niitä tapahtumia ollu mutta aina niitä vois olla enem-mänkin… ja kunta on hyvin ottau-tunu… kyllä se niin kans on että jos halluu että jottain tapahtuu niin pittää itekkin olla aktiivinen eikä olettaa että joku muu tekkee sen sun puolesta…” (Nainen, KSK)

Moni haastateltu yrittäjä näki karjalaisuuden ja pai-

kallisuuden korostamisen hyödyntämisen liiketoimin-

taan merkittävänä. Etenkin paikallinen asenne on

sellainen, jota yrittäjien mukaan pitäisi tuoda enem-

män esiin päivittäisessä toiminnassa. Karjalaiset

tunnetaan iloisina ja palvelualttiina ihmisinä, ja tätä

ei yrittäjien mukaan tulisi sivuttaa toiminnassa. Eräs

naispuolinen yrittäjä tiivistää asian osuvasti:

”Karjalaisuutta voidaan tuoda esille ihan omassa toiminnassa…Ihan silleen että ollaan ilosia ja ulospäin suuntautuneita….ja voitais pukkeu-tua silleen karjalaisittain…ja oliskin suotavaa että joskus uskallettais olla silleen…” (Nainen, JSK)

”Pohjois-Karjalasta ja pohjoiskarjalaisesta liiketoi-

minnasta ei voida puhua puhumatta venäläisistä.

Asiakkaita koskevassa osiossa tuli jo ilmi venäläis-

ten matkailijoiden merkitys yrittäjien liiketoiminnalle.

Tässä on kuitenkin vielä kehitettävää. Osa asioista

on hyvin triviaaleja liittyen venäjänkielisiin opastei-

siin ja esimerkiksi ruokalistoihin ravintoloissa, osa

liittyy asenteisiin. Etenkin vanhempien yrittäjien sekä

paikallisten asukkaiden keskuudessa esiintyy jossain

määrin ennakkoluuloja venäläisiä kohtaan. Osa

vastaajista nosti Venäjän matkailun merkityksen esiin

myös toiseen suuntaan. Suomalaisia käy paljon Ve-

näjällä lomamatkoilla ja esim. kalastamassa, nämä

ovat erittäin potentiaalista asiakaskuntaa jos heille

pystyttäisiin tuotteita ja palveluita paremmin mark-

kinoimaan.

Matkailuun liittyen haasteita, ja toisaalta mahdolli-

suuksia, luo palveluiden ja tuotteiden parempi pake-

tointi. Tässä on kuitenkin yrittäjien keskuudessa sekä

osaamis- että aikapuutteita. Yhteistyön merkitys ko-

rostuu edelleen, miten saada yrittäjäkunta ymmärtä-

mään että kaikkea ei kannata tehdä yksin? Monella

palveluntarjoajalla olisi hyvin paketoitavissa olevia

palvelutuotteita, jos vain sopiva yhteistyökumppani

löytyisi. Myyntiin ja markkinointiin, etenkin verkko-

markkinointiin, moni yrittäjä toivoisi enemmän tek-

nistä apua.

”…Teknistä…verkkosivujen teke-minen ja nettikaupan tekkoo…pirun paljon vie aikaa kun alkaa päivittämmään….ja sit kun ei ossaa oikein niitä tekstejä tehä” (Nainen, KSK)

”…Venäjän suuntaan vois markki-nointia ja mainoksia tehostaa…siis ihan venäjänkielellä..” (Nainen, KSK)

”…Yhessä pitäs tehä enemmän Venäjän suuntaan… yhteismarkki-nointia ja yhessä suunnitella…ei oo heleppoo…” (Nainen, PSK)

”…Jonkin verran tuntuu että pe-lätään vielä venäläisiä eikä niistä tykätä…asenteet kuntoon…ei jäähä historiaan vaan katotaan etteen-päin…” (Nainen, JSK)

”…Löytää venäläisille uusia tuotteita ja palveluita…jossain määrinhän venäläiset käyttää jo terveydenhoi-topalveluita, mutta siinä ois var-masti sellanen kehittämisenpaika…siinä ois sellanen markkina josta varmasti löytäis uusia asiakkaita…” (Nainen, KSK)

”

32Venäläisten matkailuun liittyen pohjoiskarjalaisten

yritysten ja yrittäjien tulisi siis tiivistää yhteistyötään

usealla eri tasolla aina markkinoinnista palvelujen

paketoimiseen. Venäläinen matkailija varaa mat-

kansa tyypillisesti hyvin lyhyellä, noin kahden viikon,

varoitusajalla. Yrityksiltä tulisi löytyä kyvykkyyttä

vastata tähän, ja apuna toimisi palvelujen saumaton

paketointi ja tuotteistaminen siten, että myös vaati-

valle venäläiselle asiakkaalle voidaan tuottaa hä-

nen haluamaansa palvelua lyhyellä varoitusajalla.

Vaikka Pohjois-Karjalaan suuntautuva venäläismat-

kailu onkin luonteeltaan enemmän ostosmatkailua,

myös lomamatkailu yöpymisineen on nousussa. Lo-

mamatkoillaan venäläiset asiakkaat panostavat voi-

makkaasti lapsiin ja luksukseen. Lapsia tahdotaan

hemmotella ja matkakohteet valitaan monesti sen

mukaan. Venäläiset arvostavat myös korkeaa laa-

tua ja luksusta, tässä Suomi ja Pohjois-Karjala ovat

jäljessä esimerkiksi Suomen naapurimaita.

Valtaosa Pohjois-Karjalaan tulevista venäläisistä

matkailijoista tulee Karjalan tasavallasta, mutta myös

Pietarin ja Moskovan kaltaisista suurkaupungeista

tulee venäläisiä Suomeen matkalle. Pohjois-Karja-

lassa näiden lähtökaupunkien rooli on kuitenkin vie-

lä rajallinen, mutta mahdollisuuksia ko. kaupungeis-

ta tulevien matkailijoiden houkuttelemiseksi alueelle

olisi. Vaikka suurkaupungeista tulevat venäläismat-

kailijat suosivat useissa tapauksissa sellaista luksusta

mm. majoituksen suhteen jota Pohjois-Karjalasta ei

löydy, on alueella muita vahvuuksia. Hektisen suur-

kaupunkielämän vastapainoksi monet etsivät mat-

koiltaan rauhaa ja hiljaisuutta luonnon helmasta ja

mökeiltä, ja tämä on jotain mitä Pohjois-Karjalalla

on tarjota. Varsinkin taloudellisen laskusuhdanteen

aikana, kun ostosmatkailu saattaa vähentyä, olisi

venäläisille syytä markkinoida maakunnan mui-

ta vaihtoehtoja kuten puhdasta luontoa ja kauniita

maisemia. Mökkien varusteluun ja palvelujen kor-

keaan laatuun tulisi kuitenkin panostaa, ja etenkin

Pietarista tuleville matkailijoille tulisi olla rauhan ja

hiljaisuuden lisäksi tarjolla lisäksi erilaisia aktiviteet-

teja. Siinä missä moskovalaiset hakevat lomaltaan

enemmän luonnonrauhaa ja yksityisyyttä, arvostaa

pietarilainen matkailija myös monipuolisia aktivi-

teettejä. Nämä eivät missään nimessä ole toisiaan

poissulkevia vaihtoehtoja, yrittäjiltä vaaditaan vaan

mielikuvista ja uskallusta ajatella uudella tavalla.

Koska etenkin kauempaa tulevat venäläismatkailijat

käyttävät matkoja suunnitellessaan erilaisia matkan-

järjestäjiä, tulisi yhteistyötä näiden suuntaan kehit-

tää. Suomalaiset matkailijat ovat tottuneita omatoi-

mimatkailijoita ja meille Interentin käyttö ja sieltä

matkan ja aktiviteettien hankkiminen on luontevaa,

mutta venäläiset ovat tältä osin erilaisia. Varsinkin

mitä kokemattomampi matkailija on kyseessä, sitä

enemmän he käyttävät paikallisia matkanjärjestäjiä.

Tämä tulisi yrittäjien ottaa huomioon palveluitaan

markkinoidessa.

Pohjois-Karjalalla alueena on useita vahvuuksia,

mutta toisaalta myös heikkouksia suhteessa Venä-

jään. Edellä käsiteltiin matkailua, mutta pitää kui-

tenkin muistaa että Venäjä tarjoaa muitakin mah-

dollisuuksia kuin pelkästään matkailun. Vahvuuksia

suhteessa Venäjään ovat Pohjois-Karjalan elin-

keinopoliittisen Venäjä-strategia 2015 mukaan mm.

venäläiset maahanmuuttajat ja muut osaavat Venä-

jä-asiantuntijat, maantieteellisesti strateginen sijainti

rajan lähellä, hyvä maine Venäjällä sekä luonto ja

turvallisuus. Heikkouksina samainen strategia näkee

puolestaan mm. venäjän kielen taitoisten ja venä-

läisten maahanmuuttajien osaamisen vähäisen hyö-

dyntämisen, Venäjän liiketoimintaosaajien vähäi-

sen määrän ja venäläisten kauppatapojen huonon

tuntemuksen sekä uskalluksen ja pitkäjänteisyyden

puutteen. Kaikesta huolimatta nämäkin heikkoudet

voidaan kääntää vahvuuksiksi aidolla halulla ja ny-

kyisten vahvuuksien hyväksikäytöllä.

ALUEELLISTEN TOIMIJOIDEN ROOLI JA YRITYS-TEN TUKEMINEN

Kappaleessa 4.1 käsiteltiin alueellisten toimijoiden

kuten seudullisten kehittämisyhtiöiden ja muiden

yritysneuvontaa tarjoavien tahojen roolia yrityksen

perustamisvaiheessa. Haastatellut kokivat, että alu-

eellisilla toimijoilla oli suuri rooli heidän yrittäjäpol-

kunsa alkutaipaleella. Toisaalta valitettavan usein

33

haastatteluissa nousi esiin se, että yrittäjät kokivat

jääneensä yksin heti yrityksen perustamisen jälkeen.

Monella yrittäjällä oli sellainen tuntuma, että heti

kun yritystunnus on saatu ja yritystoiminta aloitettu,

niin yritysneuvojen ja –kehittäjien mielenkiinto lop-

pui. Toisin sanoen yrittäjät kokivat, että alueellisille

yrityskehittäjille ja muille toimijoille tuntui olevan tär-

keintä saada alueelle uusia yrityksiä – niiden kuulu-

miset ja menestyminen eivät sitten enää niin kiinnos-

taneetkaan.

Haastatellut toivoivat siis vahvasti alueellisten yritys-

neuvojien ja yritysten kanssa töitä tekevien tahojen

jalkautumista yrityksiin. Haastatelluista yhteensä 23

oli sitä mieltä, että yritysten kanssa töitä tekevät or-

ganisaatiot jäävät tällä hetkellä kovin etäisiksi heti

yrityksen perustamisen jälkeen. Monet myös ihmet-

telivät, että miten voidaan tehdä töitä yritysten paris-

sa jos ei tunneta kenttää.

Toki aina ongelma ei ole vain yritysneuvojien ja

muiden henkilöiden jalkautumisessa, vaan yrittäjät

kyllä tiedostavat myös oman roolinsa avunhankin-

nassa. Tässä taas moni yrittäjä kokee, että apua ja

tietoa olisi varmasti saatavilla jos vaan tietäisi mistä

”…Olisi se kiva jos joskus käytäisiin kysymässä mitä kuuluu…ei aina tarvii olla virallista asiaa…tuntuu että sieltä päästä ootetaan että ollaan ongelmissa, sitten vasta soitetaan…” (Nainen, JSK)

”…No eipä sitä yrityksen perustamisen jälkeen oo kettään näkyny, sie oot varmaan eka…No kunta anto kukkia ku laajennettiin, siinä se…Kiva olis tuntee että meistä piettäis huolta…” (Nainen, JSK)

”…Tuntuu että tämä alan yrittäjjää ei oikein arvosteta…ajateltiin että yritetään liian pienesti…” (Nainen, PSK)

”…No tuota tuota…varmaan toivosin tietyllä tavalla esimerkiks JOSEK:ilta että jos on vaik-ka tietyn ajan yritys toiminut niin otettas vaikka ihan oma-aloitteisesti sieltä päin yhteyttä että hei miten mennee…että ootko kaivannut mittään apua ja tarviitko mittään vinkkejä tai muita…että se jo paljon auttas..kun ei oo välttämättä sitä työyhteisöö jonka kanssa ratkasta…niin paljon helpompi ois jonkun toisen kanssa funtsii…” (Nainen, JSK)

”…Jotenkin tuntuu että näin pientä yrittäjjää ei samalla tavalla arvosteta…ei kysellä mitä kuuluu ja miten mennee sen jäläkeen kun yritys on pystytetty…” (Nainen, JSK)

”

etsiä. Monet kokevat, että palvelut on ”piilotettu”

liian tehokkaasti, ja että informaatiotulvan keskeltä

on vaikeaa poimia itselle tärkeää tietoa. Tässäkin

jalkautumisella ja palveluista tiedottamisella voi-

si olla merkittävästi suurempi rooli. Toisaalta suurin

osa yrittäjistä koki, että kunhan apua vain osasi ha-

kea ja pyytää, saatu palvelu oli erittäin laadukasta.

Ongelmana vain tuntui olevan se, että palveluista ei

tiedetty ja arjen kiireiden keskellä tiedonetsintä on

hankalaa jo ajanpuutteenkin takia.

”…No joo, ehkä oon ittekkin vähän huonosti perehtyny, mutta sitä tie-toa on vaan niin paljon…eli mistä sitä lähtis sitten ettimään…” (Nai-nen, JSK)

”…Kyllä sitä varmaan ois joo, aika ei vaan taho riittää selevittelemään..” (Mies, PSK)

”

34Alueellisiin toimijoihin lasketaan myös erilaiset tut-

kimus- ja oppilaitokset. Vaikka haastatellut eivät

juurikaan nostaneet esiin yhteistyötä tutkimus- ja op-

pilaitosten kanssa, puoltavat aiemmat tutkimukset ja

selvitykset yritysten ja oppilaitosten välisen yhteistyön

merkitystä. Siinä missä yritysten välinen yhteistyö

sekä yrittäjien ja yrityskehittäjien keskinäinen vuoro-

puhelu on tärkeää, myös oppi- ja tutkimuslaitoksilla

on suuri rooli. Tämä voi korostua varsinkin korkean

teknologina alueilla, mutta myös perinteisemmissä

kaupan toiminnoissa ja ennen kaikkea palveluliike-

toiminnassa uusina toimintamalleina ja uusina pal-

veluinnovaatioina. Kokemus on osoittanut, että jos

tietylle alueelle on kerääntynyt inhimillistä pääomaa

ja teknologista osaamista, korkeakouluja ja muita

oppi- ja tutkimuslaitoksia, luovat nämä informaa-

tioverkkoja ja ihmisten välistä vuorovaikutusta siten,

että sillä on vaikutusta alueen kilpailukykyyn. Tyypil-

lisimmin alueet joilta löytyy em. tekijöitä, ovat muita

alueita kilpailukykyisempiä.

Pohjois-Karjalasta löytyy sekä korkeatasoisia op-

pilaitoksia, että korkeatasoista tutkimusta. Keihään-

kärkinä toimivat oppilaitospuolella luonnollisesti

Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampus sekä Kare-

lia-ammattikorkeakoulu. Kummallakin toimijalla olisi

tarjota myös kaupan alan ja palvelualojen yrittäjil-

le tukea ja palveluita, mutta yrittäjät eivät ole näitä

palveluita välttämättä kovin hyvin löytäneet. Tässä

tosin on peiliin katsomisen paikka myös oppilaitok-

silla itsellään. Jos yrittäjät ”syyttivät” yritysneuvojia

ja –kehittäjiä siitä että nämä eivät jalkaudu kentälle,

niin tilanne on hyvin samansuuntainen myös oppi-

laitosten suhteen. Etenkin yliopisto koetaan etäiseksi

ja jollain tapaa ”mystiseksi”. Koetaan, että yliopis-

ton palvelut menevät yli pienen yrityksen tarpeiden

ja ymmärryksen. Kuitenkaan asia ei näin ole, mutta

etenkin yliopiston tulisi kiinnittää enemmän huomiota

palveluidensa oikeanlaiseen markkinointiin ja esille-

tuontiin.

Konkreettisimmin oppilaitosten ja yritysten välinen

yhteistyö voisi näkyä mm. opinnäytetöiden ja har-

joittelijoiden kautta. Moni yrittäjä valittelee aika-,

raha- ja osaamispulaa tiettyihin toimintoihin kuten

vaikka markkina- ja asiakasselvitysten tai verkko-

liiketoiminnan kehittämiseen. Kuitenkin samaan ai-

kaan maakunnassa on oppilaitoksia joista löytyy

korkeatasoista opetusta ja lahjakkaita opiskelijoita

jotka odottavat, että pääsisivät näyttämään kyky-

jään aidossa ympäristössä. Kehittämällä yrittäjien

ja oppilaitosten välistä yhteistyötä saavutettaisiin

win-win-win –tilanne. Yrittäjät saisivat osaavia ja

motivoituneita opiskelijoita viemään läpi erilaisia

projekteja, opiskelijat saisivat arvokasta käytännön

työelämäkokemusta ja oppilaitokset saisivat tietoa

opetuksensa toimivuudesta käytännössä.

Miten alkavia (ja jo toimivia) yrityksiä pitäisi sitten

yritysten mielestä tukea? Mistä löytää apua yrittä-

jille? Suurin osa vastaajista näkee tärkeimpänä tuki-

keinona jo yllä esitetyn yritysneuvojien jalkautumisen

ja aktivoitumisen yrittäjien asialle myös perustamisen

jälkeen. Toki myös rahallista tukea kaivataan, mutta

kaikki eivät ajattele näin. Joidenkin mielestä rahal-

lista tukea on jopa liikaa saatavilla. Tämä aiheuttaa

sen, että yrittäjät tottuvat alussa saamaan asioita

”ilmaiseksi”. Myöhemmin sitten arkirealismi voi is-

keä vasten kasvoja. Rahallisen tuen suhteen jotkin

vastaajat kokivat lisäksi, että rahaa on kyllä tarjolla,

mutta se kohdennetaan väärin. Puhuttiin jopa ”pie-

nen piirin pyörimisestä”.

”…Rahaa kyllä on joo, mutta sen kohdentaminen ei aina ole ihan järkevää…ei kait näin pitäisi sanoa, ja ei asia varmaan ihan näin mus-tavalkoinen olekkaan, mutta välillä tuntuu että pitää tuntea oikeat hen-kilöt ja olla heidän suosiossaan että rahaa saisi…” (Mies, JSK)

”…Periaatteessa miun mielestä tääl-lä on tuettu ehkä pikkasen liikaakin [rahallisesti]…koska täällä on ollut tosin paljon EU-rahalla pyöritettyjä projekteja jossa yritykset on saaneet kaiken lähestulkoon ilmaseks…

”

35

täällä on yritykset niinku opetettu siihen että asiat tehhään heijän puolestaan ja vielä ilmaseks…” (Nainen, KSK)

”…Kyllähän se raha ois…että pääsis alkuun…ja työvoima…mulla on pari ollu nyt työkokeilussa…” (Nai-nen, KSK)

”

Yritysten rahallisessa tukemisessa ohjaava näkö-

kulma voisi olla kasvu. Väheneviä tukivaroja voisi

olla viisasta kohdistaa kasvupotentiaalisiin yrityk-

siin ja yrittäjiin mieluummin, kuin antaa kaikille jo-

tain. Haasteena tässä on se, että miten tunnistetaan

kasvumahdollisuudet ja ne yritykset, joilla on aitoa

kasvupotentiaalia ja kasvukykyä. Suuri osa alkavis-

ta yrittäjistä, etenkin perinteisemmillä toimialoilla, ei

ole välttämättä kasvuhakuisia. Silloin keskiöön nou-

see kasvukyky. Vaikka ei ole identifioitu mitään sel-

keää kaavaa millä tunnistaa kasvukykyiset yritykset,

on olemassa muutamia tekijöitä joilla on merkitystä

arvioitaessa yrityksen kasvupotentiaalia. Näitä ovat

mm. yrityksen perustajan kokemus ja koulutus, toimi-

vat markkina- tai tuoteideat, mahdollisuus rakentaa

yritykselle selkeä ja toimiva kasvua tukeva liiketoi-

mintamalli, yrittäjän tietämys tuotteiden ja/tai pal-

veluiden kehittämisestä, yrityksen riittävät resurssit

sekä yrittäjän liiketoimintaosaaminen.

Toki kaikkien yritysten ei tarvitse olla kasvuyrityksiä,

eikä kasvuyrityksiä tulisikaan suosia muiden yritys-

ten kustannuksella. Mutta arvioitaessa vähäisiä ra-

hallisia resursseja, joudutaan väistämättä tekemään

valintoja tuettavien yritysten välillä. Tällöin yrityksen

kasvupotentiaali ja –kyky voisi olla toimiva mittari.

Tukia arvioitaessa on myös hyvä arvioida sitä, mikä

on rahallisen tuen aito vaikutus esimerkiksi yksit-

täiseen yritykseen. Eri yrittäjäryhmillä on myöskin

erilaiset intressit tuen myöntämisperusteiden suh-

teen. Alkavat yrittäjät ovat sitä mieltä, että julkisen

vallan tulee tukea heidän pyrkimyksiään. Toimivien

pienyrittäjien intresseissä on taas se, että heitä tulisi

kohdella suurista yrityksistä poikkeavalla tavalla esi-

merkiksi verotuskäytäntöihin liittyen. Makrotalouden

näkökulmasta taas kummankin näkemyksen toden-

peräisyys on huomattavasti epäselvempi. Kokemuk-

seen perustuvat havainnot eri maista osoittavat, että

yksittäisiin yrityksiin kohdistuvia tukia on usein etu-

käteen yliarvioitu. Yritystuet aiheuttavat myös kustan-

nuksia, tämäkään raha ei ole ilmaista, vaan jonkun

maksettavaksi se tulee kuitenkin. Tyypillisimmin ve-

ronmaksajien. Tämän johdosta tulisikin käyttää hyvin

maltillisia arvioita tuen positiivisista vaikutuksista ja

toisaalta, verraten pessimistisiä arvioita sen kustan-

nuksista. Etenkin, kun empiiriseen kokemukseen pe-

rustuen on huomattu, että yrittäjät tekevät esimerkiksi

investointeja tuesta huolimatta.

Yrityskummitoiminnan käynnistämistä toivoi moni

haastateltu yrittäjä. Monet kokevat, että vertaistuki

puuttuu ja juuri se voisi olla ratkaisevaa menesty-

misen kannalta. Toki tässäkin haasteena on monesti

ajan puute. Edelleen työelämässä olevilla yrittäjillä

ei yleensä juuri aikaa löydy, ja toisaalta eläköity-

neet yrittäjät saattavat kokea että heidän panoksen-

sa yhteiskunnalle on jo annettu.

Kuitenkin yrittäjän antama vierihoito toiselle yrittäjäl-

le on jotain, mitä jokainen yrittäjä tarvitsee – vaikka

ei sitä aina tiedostaisi. Yrityskummin tai mentorin tar-

joama keskusteluapu voi olla juuri sitä, mitä alkava

yrittäjä tarvitsee. Mentorin kanssa voidaan puhua

luottamuksellisesti omista ongelmista, kysyä koke-

muksista yrittäjyydestä ja kysyä mielipiteitä ja neuvo-

ja. Toki yritysneuvoja tai –kehittäjä voi myös täyttää

näitä tehtäviä, mutta ei kuitenkaan kokonaan. On eri

asia puhua ”yrittäjältä yrittäjälle” yrittäjien ”omista”

asioista, joista vain toinen yrittäjä osaa sanoa jotain

hyödyllistä ja uskottavaa.

Seudullisessa kehittämistoiminnassa tulisikin pyrkiä

yleisiin tai toimialakohtaisiin kummiryhmiin joiden

jäsenet lupautuisivat pitkäjänteiseen ja luottamuk-

selliseen sekä riittävän usein tapahtuvaan yhteistyö-

hön 1-3 ei-kilpailevan yrittäjän kanssa. He voisivat

neuvonnan ja opastuksen avulla juurruttaa yrityksiin

hyviä käytänteitä sekä edistää liiketoimintaa ja ra-

kentaa verkostosuhteita, ja näin toimimalla antaa

36uskottavuutta aloittavalle yrittäjälle. Yrityskummit

voisivat toiminnallaan välittää yhteisöllisiä asentei-

ta ja talouden ja seudun kulttuuriperintöä, arkista

keskustelua ja mielipiteidenvaihtoa väheksymättä.

Yrityskummit pitäisivät myös taholtaan yhteyttä ke-

hitystoimen edustajiin, jolloin ongelmatilanteissa

varhainen puuttuminen helpottuisi entisestään. Tämä

olisi oleellista varsinkin yritysten ensimmäisten toi-

mintavuosien aikana, koska tiedämme ensimmäisten

parin kolmen vuoden olevan kriittisiä yrityksen hen-

gissä säilymisen ja menestymisen kannalta.

Mentoritoimintaan liittyen pitäisi myös luopua val-

litsevasta ajatuksesta eli siitä, että yrityskummeiksi

hankitaan arvossapidettyjä julkisuuden henkilöi-

tä tai suurten yritysten eläköityneitä johtajia. Tämä

heijastaa auktoriteettiuskoa ja vähäistä luottamusta

omaan ajatteluun. Vaikka näillä henkilöillä voi olla

todella paljon annettavaa alkavalle yritykselle, eivät

he silti välttämättä ole ideaaleja. Miten hyvin eläk-

keelle jäänyt suuryrityksen johtaja tuntee paikallisen

yhden henkilön erikoistavarakaupan? Onko hän

aina tavoitettavissa kun tarve vaatii? Edustavatko

yrittäjä ja kummi samaa ”sosiaaliluokkaa”? Onko

heidän tietonsa toimialasta ajantasaista ja pienen

yrityksen tarpeisiin sopivaa? Nämä ovat hyviä ky-

symyksiä mietittäväksi yleisesti yrityskummeja haalit-

taessa.

Yksi haastatteluissa usein esiin noussut seikka yritys-

ten tukemiseen liittyen oli paikallisuuden suosiminen

myös päättäjätasolla. Kunnat, kaupungit ja muut

alueelliset toimijat kyllä yrittäjien mielestä korostavat

paikallisuutta ja paikallisten tuotteiden ja palvelui-

den suosimista lehtien palstoilla ja juhlapuheissaan,

mutta totuus on monesti toinen. Jos osa yrittäjistä koki

että kuluttajat ovat hintaorientoituneita, niin samaa

sanottiin myös julkisesta sektorista. Pienetkin han-

kinnat hankintaan muualta kuin ”omalta kylältä”, ja

usein argumenttina käytetään hintaa tai sopimuksia.

Yrittäjien muistuttavatkin päättäjiä siitä, että mitä

vähemmän kysyntää tuotteille ja palveluille on, sitä

korkeammaksi myös hinta muodostuu ja vice versa.

Lisäksi, suosimalla paikallisia tuottajia julkinen sek-

tori ja sen toimijat lähettäisivät viestin myös yksityisil-

le kuluttajille: suosikaa paikallista. Tällä puolestaan

voisi olla suuriakin kerrannaisvaikutuksia yritysten

toimintaedellytysten säilymiseksi ja parantumiseksi.

Yhtenä verraten helppona keinona auttaa paikallisia

yrittäjiä tulisikin olla julkisten hankintojen kohden-

taminen omalle alueelle, oli tämä sitten kunta, seu-

tukunta tai maakunta. Esimerkiksi kouluruokailujen

osalta tilanne on monesti se, että ruoat ja raaka-ai-

neet tulevat keskitetysti oman alueen ulkopuolelta,

vaikka omalta kylältä saisi varmasti laadukasta ja

tuoretta ruokaa ja samalla autettaisiin paikallisia

pienyrittäjiä. Julkisten hankintojen osalta pitäisi muu-

tenkin suosia oman alueen yrittäjiä jos heillä on tar-

jota sopivia tuotteita tai palveluita. Toki Suomessa

on vallalla hankintalaki joka määrää osaltaan me-

nettelyä julkisista hankinnoista, mutta tämäkin on uu-

distumassa. Uutta hankintalakia on valmisteltu mm.

kasvuedellytysten vahvistamiseksi ja siinä valmis-

tellaan esitystä muun muassa hankintamenettelyjen

yksinkertaistamiseksi, erilaisten laatutekijöiden huo-

mioimiseksi, pk-yritysten tarjouskilpailuihin osallistu-

”…Nää kun on pieniä paikkakuntia missä myö toimitaan niin taval-laan että se raha liikkus sillain että tuettas sitä pientä yrittäjjää, että käytettäis sen palveluita…Niinku sais sitä myöten sitä tukkee niinku epäsuorasti..” (Nainen, KSK)

”

”…Ois ihan kiva jos vaikka alueen oppilaitokset ja muut suosisivat lähiruokaa..” (Mies, JSK)”

”...Kyllä se oman kylän toimijoiden suosiminen on ihan ehoton… pal-jon puhutaan että paikallista pitäs suosia, mutta sitten kunta tekkee hankinnat jostain ihan muualta…” (Nainen, JSK)

”

37mismahdollisuuksien parantamiseksi, kynnysarvojen

nostamiseksi sekä valitusmenettelyn tiukentamiseksi.

Tämä tarjoaa julkisille toimijoille entistä paremmat

mahdollisuudet suosia paikallisia yrittäjiä omissa

hankinnoissaan, enää ei voida mennä niin helposti

lain taakse piiloon. Pohjois-Karjalan eri julkiset toimi-

jat voisivat olla tässä tiennäyttäjinä muulle Suomelle.

”…Kyllä kaupungin pitäisi tukea yrittäjiä sekä hankinnoissaan että yhteismarkkinoinnissa…paljon patistetaan yhessä markkinoimaan, mutta mittään tukkee siihen ei saa-ha...” (Nainen, JSK)

”Lopuksi, mutta ei vähiten yllättävästi, yrittäjät nostivat

esiin myös asioita joihin alueelliset toimijat eivät voi

juurikaan vaikuttaa. Näitä ovat mm. yrityksen vero-

tukseen liittyvät tekijät. Yrittäjien mielestä Suomessa

suositaan suuria yrityksiä pienyritysten kustannuksel-

la. Myös työntekijöiden palkkaamiseen liittyvät on-

gelmat puhuttivat haastateltuja. Pienelle yritykselle

työntekijän palkkaaminen on valtava kuluerä joka

sisältää suuren riskin esim. virherekrytoinnin suhteen.

Halukkuutta, tai ainakin tarvetta, lisätyövoiman

palkkaamisen olisi useallakin haastatellulla yrittä-

jällä, mutta työnantajamaksut ja pelko rekrytoinnin

epäonnistumisesta pidättävät heidät rekrytointipää-

töksen tekemisestä. Lisäksi kun muistetaan yrittäjien

maininta siitä, että osaavaa työvoimaa ei ole välttä-

mättä helposti saatavilla, ymmärtää heidän huolen-

sa entistä paremmin.

Työvoimatarpeeseen liittyen on hyvä muistaa jo

edellä tässä kappaleessa esitetty oppilaitosyhteis-

työ. Pohjois-Karjalasta löytyy useita laadukkaita

oppilaitoksia kaikilta koulutustasoilta, mutta näiden

hyödyntäminen on yrityksillä kovin vähäistä etenkin

keskuskaupunki Joensuun ulkopuolella. Ottamalla

harjoittelijan tai opinnäytetyön tekijän töihin, yrit-

täjän on helppo ”testata” työntekijää ja pienentää

rekrytoimisen riskiä. Toki myös harjoittelija tarvitsee

ohjausta ja neuvontaa, mutta samalla hänestä ai-

heutuvat kustannukset ovat pienet hyötyyn verrattu-

na. Oppilaitosyhteistyön kehittämisessä tulisi pyrkiä

siihen, että yritykset aktiivisesti etsisivät ja oppilaitok-

set aktiivisesti tarjoaisivat opiskelijoita harjoitteluun

ja opinnäytetöiden tekijöiksi. Välittäjänä näiden vä-

lissä voisivat toimia esimerkiksi paikalliset yrittäjäjär-

jestöt tai seudulliset kehittämisyhtiöt, jotka tuntevat

alueen yritykset ja niiden tarpeet.

4.3 Tulevaisuus – mihin olemme matkalla?

MITEN RAKENTAA VALOISA TULEVAISUUS?

Tulososion lopuksi luodaan vielä nopea silmäys tu-

levaisuuteen ja yrittäjien mietteisiin siitä, miten tu-

levaisuuteen tulisi varautua ja mitä tarvitsisi tehdä,

että alueen yrityksillä menisi entistä paremmin. Edel-

lisessä alaluvussa 4.2 esitetyt asiat ovat toki tule-

vaisuudenkin kannalta äärimmäisen tärkeitä, mutta

seuraavaksi perehdytään muihin haastateltujen yrit-

täjien esiin nostamiin tekijöihin.

Karkeasti ottaen tulevaisuuteen liittyvät tekijät voi-

daan jakaa kahteen osaan. Niihin, joihin alueen toi-

mijoilla ja yrityksillä on mahdollisuus vaikuttaa, sekä

niihin joihin vaikutusmahdollisuudet ovat pienet.

Jälkimmäisiin kuuluu esimerkiksi huoli mahdollisista

valtiovallan taholta tulevista kuntien pakkoliitoksis-

ta. Toteutuessaan kuntaliitoksilla olisi vaikutusta mm.

alueiden peruspalveluiden säilymiseen, jolla osal-

taan olisi vaikutuksia mm. alueen väestöpohjaan.

Muita, valtiovallan päätösten takana olevia tekijöitä

ovat jo mainittu työntekijöiden palkkaamiseen liitty-

vät tekijät sekä yritysverotus.

Sen sijaan asioita joihin yrittäjät voivat itse vaikuttaa,

ovat mm. uusien asiakkaiden sekä uusien liiketoimin-

tamallien aktiivinen etsintä. Haastatellut yrittäjät tie-

dostavat hyvin, että tuleen ei saa jäädä makaamaan

vaan liiketoimintaa on koko ajan kehitettävä. Alueil-

le suuntautuu koko ajan muuttoliikettä myös takaisin-

päin jonka lisäksi monet etelän ruuhkakeskuksissa

asuvat miettivät takaisin kotikonnuille palaamista. Li-

säksi ikääntyminen luo aivan uusia liiketoimintamah-

dollisuuksia, koska nykyajan eläkeläisillä on rahaa

38käytettävissään huomattavasti aiempia sukupolvia

enemmän.

Matkailun kehittäminen on myös monen kaupan

alan ja palvelualan yrittäjän mielestä ensiarvoisen

tärkeää. Positiivista tässä on se, että valtaosa yrittä-

jistä toteaa että matkailun hyödyntämisessä ollaan

vasta alkutekijöissään, kirvestä ei ole siis heitetty

kaivoon vaan päinvastoin virtaa kehittämiseen on.

Venäläiset matkailijat nähdään itseoikeutetusti po-

tentiaalisimpana kohderyhmänä, ongelmana vaan

on miten saada heidät pysähtymään myös pienem-

mille paikkakunnille. Tässä keskeistä on yritysten

ja julkisen sektorin yhteistyö. Yhteistyöltä toivotaan

lisäksi, että yrittäjien mielipiteet ja ideat otettaisiin

aidosti huomioon esimerkiksi erilaisten kehittämis-

hankkeiden osalta. Nyt monet yrittäjät kokevat, että

hankkeet ja projektit ovat liian ”ylhäältä annettuja”,

ts. julkinen sektori ajattelee tietävänsä mikä on yrit-

täjille parhaaksi kysymättä heiltä itseltään. Kehittä-

mishankkeiden tulisikin haastateltujen mielestä olla

yrittäjistä itsestään lähteviä. Jälleen ongelmana on

aikapula, päivittäinen työ vie leijonanosan yrittäjän

päivästä, joten aikaa ja tarmoa kehittämishankkei-

den vetämiselle ei enää ole.

tai että muualla asuvat lapset ossaisi ostaa ikkääntyneille vanhemmilleen palveluita omalta pitäjältä…” (Nai-nen, JSK)

”…Kriittiinen tekijä on peruspal-veluiden säilyminen, sillon täällä pyssyy ihmiset ja saadaan myös muuttoliikettä alueelle päinkin…kyllä kaikki lähtee perusteista…” (Nainen, JSK)

”…Varmaan mahollisimman paljon semmosta yhteiystyötä…ja kaupun-gin olla kiinnostunut siitä ja tehä yhteistyötä yrittäjien kanssa…palve-lusetelien kehittäminen vois olla yks...”(Nainen, PSK)

”…Kyllä se siitä lähtee että näitä ongelmia mietitään yhessä kunnan kanssa…ei myö yrittäjät yksinään pystytä näitä ratkomaan…pitäisi kuunnella aidosti yrittäjjää ja otta heijjät mukkaan päätöksentek-koon…” (Nainen, KSK)

”…Kyllä se vois olla jos sais kunnal-ta jotenkin appuu markkinoija näitä juttuja alueelta lähteneille…että meilläpä on tämmöstä, tuu takas…

”

Kuten todettua, moni haastatelluista näki ikäänty-

misen haasteen lisäksi suurena mahdollisuutena.

Esimerkiksi kevyet hoivapalvelut sekä niihin liittyvä

oheistoiminta ja tuotetarjonta voisi tarjota alueen yri-

tyksille mahdollisuuksia myös tulevaisuudessa. Vä-

estön ikääntyminen on väistämätöntä, joten siinä ei

auta surkutella vaan asialle voi tehdä jotain.

”…Kyllä joo, tähän ikääntymiseen liittyen…niin siihenhän meijän kaikkien pitäis pyrkiä vastaamaan…siellä on palvelu- ja tuotetarpeita ja rahhaa…siihen pitäis saaha jottain tarjottavaakin…nykyajan eläkeläi-nen kun voi olla hyvinkin nuorekas ja menevä, ei ne mummot ennää vaan mökissään pysy…” (Nainen, JSK)

”Koska ikääntyneiden liikkuminen etenkin haja-asu-

tusalueilla on haasteellista julkisen liikenteen karsi-

misen johdosta, voisivatkin yrittäjät alkaa yhdessä

tarjoamaan esimerkiksi kotiinkuljetuksia tai kaupun-

geista tuttuja palveluliikenteen palveluita. Jos yrit-

täjät yhdessä järjestäisivät esimerkiksi vanhuksille

kuljetuspalveluita kuntakeskuksiin, saataisiin sillä

alueen ikääntyvä väestö sitoutettua entistä parem-

min käyttämään oman paikkakunnan palveluita.

Joillain yrittäjillä onkin jo käytössä esim. kotiinkulje-

tuspalveluita iäkkäämmille ja syrjemmällä asuville

asiakkaille, mutta nämä eivät ole välttämättä järin

organisoituja. Yhteistyö olisi voimaa tässäkin.

39”…Joo, kyllä mie jonkin verran vien asiakkaille ihan kotiovelle saakka näitä tuotteita…samassahan sii-nä menis muittenkin yrittäjien ja esimerkiks kauppaostokset…vaan ei kukkaan oikein kysy tai innos-tu tämmösestä kun ehotettaan…” (Nainen, PSK)

”Ikääntyminen luo myös muunlaisia mahdollisuuksia

uudelle liiketoiminnalle sekä olemassa olevan liike-

toiminnan laajentamiselle. Selkeimmin tämä näyt-

täytyy esimerkiksi jo mainittuna erilaisten kotipalve-

luiden (kuten siivous, kevyt hoiva, jne.) kysynnän ja

tarjonnan kasvuna, mutta myös muita mahdollisuuk-

sia on. Nykypäivän eläkeläiset ovat varakkaampia

kuin koskaan, ja he myös käyttävät rahaan itseensä

ja omaan hyvinvointiinsa. Esimerkiksi eläkeläisten

matkailu on ollut viime vuodet tasaisessa kasvussa

ja oletettavaa on, että kasvu jatkuu myös tulevaisuu-

dessa.

Eläkeläisille suunnatuissa palveluissa olisi kuitenkin

syytä huomioida se fakta, että he ovat eläkeläisiä.

Esimerkiksi eläkeläisille suunnattu markkinointi on

turhan monesti sairauskeskeistä, vaikka todellisuu-

dessa heitä puhuttelee paremmin toimintakykyä ja

aktiivisuutta korostava lähestymistapa. Vanhemmat

ikäluokat eivät kuitenkaan ole yhtenäinen ryhmä,

vaan yksilölliset erot myös vanhemman väestön kes-

kuudessa ovat suuria niin elämäntyylissä, fyysisessä

kunnossa kuin preferensseissä ja tarpeissakin. Tämä

puolestaan luo mahdollisuuksia etenkin sellaisille,

tyypillisesti pienille ja paikallisille toimijoille, joiden

palveluissa merkityksellisyydellä ja arvoilla on kes-

keinen rooli ja joita on helppo räätälöidä asiakkaan

tarpeiden mukaan.

Matkailuelinkeinoa ajatellen eläkeläiset voisivat olla

vastaus sesonkien ulkopuolisen ajan hiljaisuuteen

josta moni matkailualan yrittäjä kärsii. Eläkeläiset

ovat nimenomaan se ryhmä, jolla on mahdollisuuk-

sia matkailla ja lomailla sesonkien ulkopuolella. Elä-

keläiset ovat tyypillisesti suosineet bussimatkoja ja

tämä näyttäisi jatkuvan edelleen. Kuitenkin, yleensä

tällaiset matkat suuntautuvat esimerkiksi teattereihin

ja erilaisten nähtävyyksien ihailuun. Suomi, ja Poh-

jois-Karjala etunenässä, on kuitenkin täynnä hyö-

dyntämätöntä potentiaalia. Eläkeläisille tulisi tarjota

myös elämysmatkailua. Näiden ei tarvitse olla mi-

tään extreme-elämyksiä, vaan aivan perinteiset sie-

ni- ja marjaretket asiantuntevine oppaineen hyville

apajille olisivat varmasti suosittuja. Näitä voitaisiin

edelleen kehittää ja esimerkiksi marjaretkien yhtey-

teen voisi rakentaa erilaisia mehustus-, hilloamis- ja

säilömistapahtumia. Myös esteettömyys on keskeis-

tä. Sellainen liikkuminen, mikä nuoremmille ei tuota

minkäänlaisia ongelmia, voi pitää varttuneemman

väestön poissa matkailukohteista. Matkailuyrittäjien

tulisikin varmistaa esteetön ja turvallinen liikkuminen

myös vanhemmille asiakkaille.

Haastatellut yrittäjät eivät vielä juurikaan harjoitta-

neet verkkokauppaa vaikka se on tulevaisuutta. Osa

yrittäjistä ei myöskään nähnyt verkkoliiketoiminnan

mahdollisuuksia ja toisaalta uhkia. Nykyään, kun

verkosta ostaminen yleistyy ja helpottuu päivä päi-

vältä, on verkkoliiketoiminta jotain mitä ei voi sivut-

taa. Ainakin pitäisi selvittää omat mahdollisuudet

verkkoliiketoimintaan.

Vielä noin vuosikymmen sitten useat yrittäjät etenkin

kaupan alalla, korostetusti erikoiskaupassa, eivät

huomioineet Internetiä ja sähköistä kaupankäyntiä

liiketoiminnassaan riittävän voimakkaasti. Tuolloin

asia miellettiin ”nettishoppailauksi”, pienen ryhmän

harrastamaksi toiminnaksi joka ei tuottanut omalle

yritykselle juurikaan lisäarvoa eikä sitä myöskään

nähty uhkana. Ajat ovat kuitenkin muuttuneet. Tä-

mänkin projektin yrityshaastatteluissa usein toistuva

teema oli verkkoliiketoiminta. Kaikki haastatellut yrit-

täjät eivät olleet vielä mukana verkkoliiketoiminnas-

sa ja osalle e-business oli jotain jossa oltiin mukana

”pakosta” kun poiskaan ei voi jäädä. Tietenkin jou-

kossa oli myös yrittäjiä jotka hyödynsivät Internetin

tarjoamia mahdollisuuksia liiketoiminnalleen aktiivi-

sesti joka päiväisessä toiminnassaan.

Suurimpana haasteena verkkoliiketoiminnalle yrittä-

40jät kokivat osaamisen ja ajan puutteen. Kuten tässä-

kin raportissa on useaan kertaan todettu, ovat yrit-

täjät kiireisiä päivittäisessä työssään eikä heillä näin

ollen riitä aikaa verkkoliiketoiminnan miettimiselle.

He kuitenkin tiedostavat sen, että jos yritys on ver-

kossa, on verkkosivujen ja mahdollisen verkkokau-

pan oltava ajan tasalla koko ajan, muuten kuluttajat

äänestävät hiirellään. Myös osaamispuutteita verk-

koliiketoiminaan oli monilla. Nämä puuteet liittyivät

sekä tekniseen osaamiseen että verkkoliiketoiminnan

tarjoaminen mahdollisuuksien tunnistamattomuu-

teen. Tekninen toteutus olisi toki helposti ostettavissa

ulkoa, mutta se on monesti liikaa pienen yrityksen

maksukyvylle.

”…Kyllähän ne asiakkaat on kaiken a ja o, mistä saaha lissää asiakkai-ta…internetti se vois olla ratkasu, mutta kun emmie ymmärrä siitä mittään…” (Mies, PSK)

”

”…Verkkokauppa…sen tämä vaatis ja se ois hyvä…mutta mie en sitä ossoo tehä ja sitä pitäs koko ajan päivittääkkin…eli apua verkkokau-pan tekemisseen tarttis…” (Nainen, KSK)

”

Verkkoliiketoimintaa voisikin kokeilla alkaa raken-

nettavaksi yhteistyöllä yrittäjien kesken. Yhteistyön

voisi aloittaa esimerkiksi yrittäjien yhdessä raken-

tamalla Internet –sivustolla, jossa olisi tarjolla tuot-

teita ja palveluita useilta eri yrittäjiltä saman nimen

alla. Tämä sivusto olisi hyvä rakentaa sellaiseksi,

että asiakas voisi aidosti sieltä ostaa ja tilata tuot-

teita ja palveluita. Nykyään tämän tyyppiset sivustot

ovat usein luonteeltaan enemmänkin ns. ”informaa-

tioportaaleita” joista löytyy tietoa vaikkapa tietyn

kunnan palveluista. Yrittäjien yhteistyössä ideoima

sähköinen markkinapaikka veisi tätä ajatusta eteen-

päin. Esimerkkinä voisi toimia vaikka maailmankuu-

lu amazon.com –verkkokirjakauppa, jossa saman

kattonimen alle on kerätty tuhansien kauppiaiden

tuotteita. Asiakkaalle kyseinen sivusto näyttäytyy

kuitenkin yhtenä kokonaisuutena. Etuja tämän tyyli-

selle ratkaisulle olisi mm. mahdollisuus säästää aikaa

sekä rahaa. Jos yrittäjät liittyisivät yhteen, voisivat he

helpommin ulkoistaa markkinapaikan teknisen to-

teutuksen ja ylläpidon kolmannelle osapuolelle ja

saavuttaa näin kustannussäästöjä. Nykyään yrittäjät

saattavat tehdä hyvinkin samankaltaisia sähköisen

liiketoiminnan ratkaisuja erillään toisistaan ja näin

jokainen maksaa itse verkkosivustonsa toteutukses-

ta. Lisäksi yhteinen ja yhdessä rakennettu sähköinen

markkinapaikka voisi olla hyvä alku syvemmän yh-

teistyön rakentamiselle.

Verkkokauppaan ja verkkoliiketoimintaan liittyen on

myös hyvä huomioida kansallinen verkkokaupan

volyymi. Suomalaiset ostivat vuonna 2013 verkos-

ta tavaroita ja palveluita yhteensä 10,5 miljardilla

eurolla. Näistä yli puolet oli erilaisia palveluita ja

noin kolmasosa vähittäiskaupan tuotteita. Verkko-

kauppatilastoa on pidetty vuodesta 2010 lähtien,

ja tänä aikana suomalaisten verkkoon kuluttama

summa on kasvanut 18 prosenttia. Vähittäiskaupan

puolella kasvu on ollut vielä nopeampaa. Vuodesta

2010 vuoteen 2013 vähittäiskaupan verkko-ostok-

set kasvoivat 25 prosenttia 3,4 miljardiin euroon.

Vaikka verkko-ostaminen onkin lisääntynyt ja yleis-

tynyt vauhdikkaasti, kasvuvaraa vielä on. Esimerkik-

si vähittäiskaupan puolella verkko-ostosten osuus on

edelleen alle kahdeksan prosenttia, tosin erikois- ja

tavaratalokaupassa osuus on huomattavasti suurem-

pi.

Internet tarjoaisi yrittäjille loistavia kasvun ja erikois-

tumisen mahdollisuuksia. Verkkoliiketoiminta etenkin

kaupan puolella ei ole riippuvainen paikallisesta ky-

synnästä koska Internet on kaikkialla ja se on aina

auki. Internet tarjoaa myös mahdollisuuden erikoistu-

miseen johonkin tiettyyn, kapeaan sektoriin jolle pai-

kallinen kysyntä ei ole riittävää. Kun potentiaalisen

asiakaskunnan muodostaa koko maailma, luulisi jo

jääräpäisimmänkin yrittäjän innostuvan aiheesta –

etenkin kun mietitään millaisia rahoja verkkokaupas-

sa liikkuu. Se, mitä tämä kuitenkin vaatii, on osaa-

minen. Liian usein suomalaiset verkkokaupat ovat

rakenteeltaan kömpelöitä ja visuaaliselta ilmeeltään

41heikkoja, pahimmassa tapauksessa valikotkin ovat

vain suomeksi. Suomalaisille ja pohjoisskarjalaisille

yrittäjille voisikin olla mahdollisuus lähteä uudista-

maan verkkokaupan toimintalogiikkaa ns. isolla kä-

dellä. Tähän asti tyypillinen verkkokauppa rakentuu

siten, että tuotteet ovat listattuina sivuille josta niitä

pääsee katsomaan klikkaamalla tuotteen nimeä.

Teknisesti olisi kuitenkin täysin mahdollista toteuttaa

verkkokauppa vastaamaan ns. normaalia kaupas-

sakäyntiä virtuaalitodellisuuden avulla. Vaatteita

voisi esimerkiksi katsoa digitaalisesta peilistä, ostok-

set voisi kerätä virtuaaliselta hyllyltä jne. Tämä virtu-

aalimyymälä voisi olla jokaisen oman kodin lisäksi

myös esimerkiksi kivijalkaliikkeessä, jossa erona voi-

si olla tarkempi näyttölaite ja/tai erilaisia mittalait-

teita. Vaikka kaikki tämä on teknisesti mahdollista,

sitä ei ole toteutettu. Suurimpana tekijänä tähän ovat

rahan, osaamisen ja tiedon puute. Lyöttäytymällä

yhteen ja julkisen sektorin tuella, rahoitusta voisi saa-

da järjestymään helpommin. Alueen oppilaitoksista

puolestaan löytyisi varmasti osaamista tekniseen

toteutukseen. Konsepti kuulostaa toki kaukaiselta,

ehkä jopa utopistiselta, mutta on hyvä muistaa että

kaikkien tuntema palvelu Facebookkin lähti pienen

opiskelijapiirin ideasta keskinäisestä tiedonkulusta ja

on sittemmin kasvanut miljardibisnekseksi. Tämä on

Internetin hienous, vain taivas on rajana!

Se, mitä yrittäjien mielestä tulevaisuus vaatii, kiertyy

jälleen takaisin yhdessä tekemiseen ja alueellisten

toimijoiden jalkautumiseen yrityksiin. Yrittäjät tarvit-

sevat apua moniin eri asioihin, kuten yllä mainittuun

verkkokaupan kehittämiseen, mutta apua joko ei

osata hakea, tai sitä ei ehditä hakea. Haastatellut

yrittäjät toivovatkin nykyistä aktiivisempaa otetta

sekä yritysneuvonnalta että kunnilta. Tulevaisuuso-

sion voisikin tiivistää yksinkertaisesti sanapariin ”yh-

dessä eteenpäin” tarkoittaen sekä yrittäjien keski-

näistä yhteistyötä, että tiiviimpää yhteistyötä muiden

alueellisten toimijoiden kanssa.

YRITTÄJIEN TULEVAISUUDENNÄKYMÄT JA TAVOITTEET

Sen lisäksi, että yrittäjiltä kysyttiin haastatteluissa

mitä heidän mielestään alueella tulisi tehdä jotta

yrityksillä menisi paremmin, pyydettiin heitä valaise-

maan myös omia tulevaisuudennäkymiään. Vaikka

ajat ovat haasteelliset ja alueen ostovoima tuntuu

koko ajan heikkenevän, löytyy yrittäjiltä silti vielä

uskoa tulevaisuuteen. Tulevaisuudennäkymien ja

-tavoitteidenkin osalta yrittäjät voidaan jakaa käy-

tännössä kahteen ryhmään: niihin, joiden tavoittee-

na on säilyttää yritystoiminta nykyisellä tasolla sekä

niihin, jotka uskovat tulevaisuudessa kasvuun ja ke-

hittävät liiketoimintaansa aktiivisesti kasvua silmällä

pitäen.

Niiden haastateltujen osalta, joilla pääasiallinen

tavoite oli säilyttää liiketoiminta nykyisessä muodos-

saan, korostui myös alkuvaiheen tavoitteiden puu-

te – tai nämä tavoitteet olivat liittyneet pääasiassa

itsensä työllistämiseen. Monen kohdalla tämäkin

koettiin haasteellisena, asioita, jotka mietityttivät,

olivat mm. oma jaksaminen sekä yrittäjyyden ja per-

he-elämän yhteensovittaminen. Omaa jaksamista

voisi edistää palkkaamalla työntekijän, mutta kuten

jo aiemmin on todettu, liittyy tähän huomattavia ta-

loudellisiakin riskejä.

”…Kyllä se pysyy siinä missä alko-kin…jos ei työntekijää saaha niin liike lopetetaan…” (Nainen, SK)

”…Kyllä se vähän mietityttää että mitenkäs se tämä perhe-elämän ja yrittäjyyden yhteensovittaminen onnistuu..” (Nainen, PSK)

”…Suurimpana tulevaisuudessa on oma jaksaminen…työtä on niin pal-jon…yrittäjät pitäs vaikka pakottaa lomalle, heh….mutta joo, yrittäjän jaksamiseen pitäs kyllä kiinnittää huomiota…” (Nainen, JSK)

”…Kyllä mie tulevaisuuen niin nään, että edelleen yrittäjänä ollaan..” (Nainen, KSK)

”

42Niillä yrittäjillä, jotka olivat asettaneet yrityksel-

leen alkuvaiheessa muitakin tavoitteita kuin itsensä

työllistämisen, oli tyypillisesti myös tulevaisuudelle

enemmän tavoitteita kuin yritystoiminnan säilyt-

täminen. Tyypillisimmät tavoitteet liittyivät uusien

asiakasryhmien löytämiseen ja tavoittamiseen, sekä

korkean laadun ylläpitämiseen ja edelleen paranta-

miseen. Nämä haastatellut suhtautuivat myös yritys-

ten väliseen yhteistyöhön erittäin positiivisesti, mm.

yhteismarkkinoinnilla nähtiin potentiaalia uusien

”…Kyllä siitä lähetään, että haluan kehittää omaa työtä edelleen ja korostaa tätä meijän karjalaisuutta…” (Nainen, KSK)

”…Kyllä jos me halutaan olla alamme suurin, niin kyllähän se asiakkaitten rooli on ilmeinen…kyllä myö ainakin kysellään asiakkaitten mielipiteitä ja peilataan niitä sitten tuotekehitykseen…” (Nainen, JSK)

”…Joo se asiakkaitten merkitys on ilmeinen, monelta mielipahalta ollaan vältytty…ideoita on ollu vaikka millasia, mutta asiakkailla kun on testattu niin ne on sit hylätty…” (Nainen, PSK)

”…Kyllä tavotteena on laajentaa valikoimaa ja laajentaa asiakaskuntaa…nämä kulkee vähän käsikkäin, enemmän valikoimaa niin voi olla enemmän asiakkaita…asiakkailta on kyselty mitä hyö halluuvat…” (Nainen, JSK)

”…Tavotteena on että yritys pyörii viien vuoden päästä fyysisesti ilman yrittäjiä ulkopuolis-ten työntekijöitten voimin…kahesta kolmeen uutta työntekijää ois tavotteena…tietosuutta yrityksestä pittää lisätä markkinoinnin avulla ja muutenkin kehittää jatkuvasti… (Nainen, KSK)

”

asiakasryhmien saavuttamisessa. Samoin tunnis-

tettiin mahdollisuus tuotteiden ja palveluiden yhtei-

seen paketointiin ja tuotteistamiseen. Näille yrittäjille

myös asiakkaiden rooli liiketoiminnan kehittämisessä

oli tyypillisesti selvä, asiakkailta kerättiin aktiivisesti

palautetta tuotteista/palveluista ja asiakkaita saa-

tettiin jopa osallistaa yrityksen kehittämiseen.

43

5 KEHITTÄMIS-EHDOTUKSET

Tämän projektin pääasiallisena tavoitteena oli yrittäjiä

haastattelemalla kerätä tietoa siitä, millaisia ovat tyy-

pilliset haasteet, joita kaupan alan ja palvelualojen yrit-

täjät kohtaavat toimintansa alkuvaiheessa. Haasteet ja

ongelmat tunnistamalla projektin tavoitteena oli tuottaa

ehdotuksia ratkaisumalleiksi siihen, miten näitä haastei-

ta voitaisiin välttää. Lisäksi projektin tavoitteena oli etsiä

mahdollisia ratkaisuja tulevaisuutta ajatellen; mitkä voisi-

vat olla kaupan alan ja palvelualojen yritysten vahvuuk-

sia ja mahdollisuuksia tulevaisuudessa. Kaiken tämän

tarkoituksena oli seudullisen elinvoimaisuuden lisääminen

kohderyhmän yritysten joukossa.

Tässä kappaleessa esitellään projektin tulosten pohjal-

ta hahmoteltuja toimintatapoja ja toimenpidesuosituksia

siihen, miten yrityksiä ja yrittäjiä tulisi tukea paremman

elinvoimaisuuden saavuttamiseksi. Vahvimpana toiminta-

tapana projektin tulosten valossa on alueellisten, yritysten

kanssa töitä tekevien organisaatioiden, proaktiivisempi

toiminta yrittäjien suuntaan. Tämä nousi esiin suurimpana

yksittäisenä tekijänä yrityshaastatteluista. Tähän seikkaan

linkittyy voimakkaasti myös yritystoiminnan tavoitteet, so.

44liiketoiminnan tavoitteiden määrittely riittävän kor-

kealle tasolle sekä niiden toteutumisen aktiivinen

seuranta.

Muita haastattelujen pohjalta nousseita toimintata-

poja tai toimintamalleja ovat mm. yritysten välisen

yhteistyön lisääminen, verkkoliiketoiminnan kehit-

täminen ja työvoiman saatavuuden varmistaminen

ja helpottaminen esimerkiksi työkokeiluiden kautta.

Alueeseen liittyviä seikkoja ovat mm. peruspalvelui-

den varmistaminen, julkisorganisaatioiden hankin-

tojen kohdentaminen oman alueen yrityksiin sekä

erilaisten kulttuuri- ja palveluseteleiden käytön lisää-

minen.

Kuvio 9. Endogeeninen kasvu käytännössä (mukaillen Silander ym. 1997).

Seudullisessa kehittämisessä olisi hyvä lähteä jo

kappaleessa 1 esitetystä endogeenisesta, eli aluee-

seen itseensä pohjautuvasta kehityksestä. Endogee-

nisella kehityksellä tarkoitetaan tässä ennen kaikkea

kehitystä, jonka juuret ovat alueen yrityksissä ja nii-

den toiminnalle edellytyksiä luovien ja uuden liike-

toiminnan syntyyn aktiivisesti vaikuttamaan pyrkivien

eri alueellisten toimijoiden toiminnassa. Kuviossa c2

avattiin endogeenisen kasvun prosessia yleisellä ta-

solla, oheisessa kuviossa 9 on hahmoteltu mitä tämä

voisi käytännössä tarkoittaa. Kuviossa alueellinen

yritysten kehittäminen on luokiteltu kolmeen pääryh-

mään. Luokittelua tukevat sekä tämä selvitysprojekti,

aiemmat yrittäjille suunnatut kyselyt sekä yrittäjyys-

ja aluepolitiikkatutkimus yleisesti.

Kuviosta 9 näemme, että yrittäjien keskinäinen yh-

teistyö ja tekeminen on oleellista alueen yritysten

elinvoimaisuuden parantumiseen ja kasvuun. Lisäksi

julkisen sektorin toimijoiden tulisi olla aktiivisesti ja

aiempaa tiiviimmin mukana yritysten arjessa. Myös

ulkoisten toimijoiden kuten rahoittajien ja yrittäjäjär-

jestöjen aiempaa vahvempaa läsnäoloa kaivataan yrityskentällä. Projektin tulosten pe-

rusteella alueelliset resurssit eivät ole

täydellisesti käytössä, ja esimerkiksi

alueen oppilaitosten ja yritysten vä-

lisessä yhteistyössä olisi kehittämisen

varaa mm. harjoittelijoiden ja opin-

näytetyön tekijöiden osalta.

5.1 Yritystoiminnan al-kuvaiheen tavoitteet ja jalkautuminen yrityksiin

Tämän projektin tulokset vahvistavat

aiempaa yrittäjyystutkimusta yritys-

toiminnan alkuvaiheen tavoitteiden

merkityksestä. Yritystoiminnalle ase-

tetut tavoitteet voivat muodostua, ja

monesti muodostuvat, yrityksen jat-

kon kannalta äärimmäisen kriittisiksi.

Yritysten menestymistä ja elinvoimai-

suutta on perusteltua lähestyä yrityksen tavoitteis-

ta ja niiden toteutumisesta käsin. Se, että yrityksen

toiminta jatkuu kriittisten ensimmäisten vuosien jäl-

keen osoittaa, että yritys on kyennyt ainakin jossain

määrin täyttämään sidosryhmien odotukset. Tämän

johdosta tavoitteet ovat yritystoiminnan jatkumisen

ja menestymisen kannalta hyvä mittari.

Lopettaneille ja vaikeuksissa oleville yrityksille on

tyypillistä perustamisvaiheen suunnittelemattomuus.

Nämä yritykset siirtävät tyypillisesti perustamisvai-

45heen ongelmat yritystoiminnan kriittisille alkuvuosille.

Suunnitelmallisuus ja tavoitteet korostuivat myös tä-

män projektin yrityshaastatteluissa. Niiden yritysten,

joiden omistajat olivat tyytyväisimpiä yritystoimin-

taan ja näkivät sekä nykyhetken että tulevaisuuden

positiivisessa valossa, tavoitteet olivat alusta asti

asetettu riittävän korkealle riittävän selkeinä. Myös

alkuvaiheen suunnitelmallisuus ja paneutuminen

mm. liiketoimintasuunnitelmaan, markkina- ja kilpai-

lija-analyyseihin sekä hinnoittelulaskelmiin oli näille

yrityksille tyypillistä.

Vastaavasti niiden yritysten kohdalla, joiden omista-

jat näkivät sekä tämän hetkisen tilanteensa että tule-

vaisuuden vaikeuksien ja haasteiden sävyttämänä,

olivat tavoitteet olleet tyypillisesti itsensä työllistä-

minen. Monesti näiden yritysten omistajat olivat ns.

”pakkoyrittäjiä”. Yrittäjäksi oli lähdetty, koska muu-

takaan työtä ei ollut saatavilla.

Tavoitteisiin liittyy kiinteästi myös alueellisten toimi-

joiden rooli. Yrityksen perustamisvaiheessa yritys-

neuvojien ja rahoittajien tulisi kiinnittää entistä enem-

män huomiota yrittäjän liiketoiminnalleen asettamiin

tavoitteisiin. Tavoitteet pitäisi määritellä riittävän kun-

nianhimoisesti ja niiden toteutumista tulisi myös seu-

rata. Yksi toimiva vaihtoehto voisi olla, että yrityksen

saama julkinen rahoitus sidottaisiin entistä enemmän

liiketoiminnan tavoitteisiin ja yrityksen kasvupotenti-

aaliin ja -kykyyn.

Suurimpana tekijänä yritysneuvojien jalkatutumiseen

toimivat kuitenkin yrityksen alkuvaiheen tavoitteet.

Jos yrittäjä käy yritysneuvonnassa esim. kehittämis-

yhtiön edustajan luona ennen yrityksen perustamis-

ta, tulisi tässä tilanteessa yhdessä miettiä liiketoimin-

nan tavoitteet. Yrittäjäksi aikovia ”ei saisi päästää”

yrittäjiksi ennen, kuin tavoitteet on yhdessä jumpattu

riittävälle tasolle. Jos tässä vaiheessa huomataan,

että yrittäjällä on esimerkiksi puutteita osaamises-

saan, voitaisiin häntä ohjata koulutukseen ennen

yrittäjäksi lähtöä. Näin toimimalla voitaisiin välttää

turhia yrityskuolemia.

Yritysneuvojien ja muiden alueellisten toimijoiden

toivottiin siis jalkautuvan yrityksiin selvästi nykyistä

enemmän. Yrittäjillä oli monessa tapauksessa sel-

lainen tuntuma, että heti kun yritys on perustettu ja

y-tunnus saatu, alueelliset toimijat unohtavat heidät.

Monesti kontakti esimerkiksi seudullisen kehittämis-

yhtiön taholta tapahtuu vasta siinä vaiheessa, kun

yritys ja yrittäjä ovat jo ongelmissa. Jalkautumal-

la alueen yrityksiin nämä mahdolliset ongelmat ja

haasteet voitaisiin tunnistaa aiemmin ja niihin olisi

helpompi puuttua. Yrittäjät toivoivat myös heidän

parissa työtä tekeviltä organisaatioilta ja niiden

henkilöstöltä epävirallisia käyntejä ja yhteydenotto-

ja. Yrityksissä voisi käydä tai yrittäjille voisi soittaa

vaikka vaan kyselläkseen kuulumisia. Tällä voisi

olla suuri vaikutus mm. siihen, että yrittäjät kokisi-

vat että heidän työtään arvostetaan. Lisäksi, suurin

osa haastatelluista yrittäjistä oli yksinyrittäjiä eivätkä

kaikki kuuluneet esimerkiksi yrittäjäjärjestöön. Tällöin

näillä epävirallisilla käynneillä voi olla suurikin mer-

kitys yrittäjien jaksamiseen.

Tämän jälkeen jalkautumalla yrityksiin yritysneu-

vojien ja –kehittäjien olisi helppoa tarkistaa missä

yritys on menossa liiketoiminnalle asetettujen tavoit-

teiden osalta. Näissä tapaamisissa voitaisiin päivit-

tää onnistumiset ja epäonnistumiset ja mahdollisesti

tarkastaa tavoitteita oikeaan suuntaan. Lisäksi, kuten

jo edellä on todettu, yrityksiin jalkautuminen mah-

dollistaa aikaisen puuttumisen mahdollisiin ongel-

miin. Tämä ensimmäinen käynti olisi järkevää ajoit-

taa ½ -1 vuoden päähän yrityksen perustamisesta.

Seurantaa ei tulisi kuitenkaan lopettaa vielä tässä

vaiheessa, vaan seuraava käynti voisi olla viimeis-

tään noin kolmen vuoden päästä yrityksen perusta-

misesta. Tässä tapaamisessa yrittäjiä tulisi muistuttaa

ja rohkaista jatkuvaan kehittämiseen ja lisäksi yritys-

neuvoja ja yrittäjä voisivat yhdessä alkaa hahmot-

tamaan toimintasuunnitelmaa tuleville vuosille. Seu-

raavalla sivulla olevaan kuvioon 10 on hahmoteltu

edellä esitettyä ideaa jalkautumisen ja tavoitteiden

yhdistämisestä.

1. PERUSTAMISVAIHE

* Tavoitteiden asetanta mahdollisine välitavoitteineen

* Rahoituksen sitominen selkeisiin tavoitteisiin* Ei “päästetä” yrittäjäksi vajavaisilla tavoitteilla* Jos osaamispuutteita, ensiksi koulutusta ennen kuin yrittäjäksi (vältetään turhia yrityskuolemia)

46

5.2 Yritysten välinen yhteistyö ja sen kehittäminen

Yritysten välinen yhteistyö, eli verkostoituminen, on

olennainen osa nykypäivän liiketoimintaa. Tämä

korostuu etenkin vallitsevan taloustilanteen aikana,

kaikkea ei voi eikä kannata tehdä itse. Haastatelluil-

la pohjoiskarjalaisilla yrittäjillä oli kuitenkin varsin

negatiivisia kokemuksia yritysten välisen yhteistyön

toimimisesta alueellaan. Miten myydä yrittäjille aja-

tus siitä, että tekemällä yhteistyötä pystytään vas-

taamaan asiakkaiden vaatimuksiin nopeudesta,

joustavuudesta, kustannustehokkuudesta ja laadusta

paremmin kuin toimimalla yksin?

Haastatteluiden pohjalta muodostui kuva siitä, että

suurin yksittäinen tekijä yritysten välisen yhteistyön

kehittämiselle – tai edes aloittamiselle – on usein

kateus. Yrittäjät kokivat, että yhteistyöponnisteluis-

sakin kukin verkoston jäsen ajattelee ensiksi itseään

ja omaa liiketoimintaansa, ei yhteistyötä nimenoma-

na verkostona. Jos yrittäjät mieltäisivät yhteistyön ja

mahdollisen liiketoimintaverkoston yrityksensä kan-

nalta strategiseksi valinnaksi jossa ajatellaan verkos-

ton parasta, voisi heidän ajattelutapansa muuttua.

Toinen yhteistyön puutteeseen oleellisesti liittyvä te-

kijä oli aika. Yrittäjät ovat niin kiinni päivittäisessä

työssään, että aikaa yhteistyösuhteiden ja verkos-

tojen luomiselle ei yksinkertaisesti tunnu riittävän.

Kuitenkin yhteistyön tekeminen olisi äärimmäisen

tärkeää etenkin Pohjois-Karjalan syrjäisemmillä seu-

duilla, jossa jo pitkät välimatkat hankaloittavat toi-

mintaa.

Yhteistyön kehittämisen ja syventämisen tulisi siis

lähteä luottamuksen rakentamisesta. Luottamuksen

rakentaminen ei tapahdu itsestään ja yhteistyö ei

tule onnistumaan vain päättämällä, että näin toimi-

taan. Myös luottamukseen pohjautuvassa yhteistyön

rakentamisessa tulisi haastatteluiden perusteella

lähteä tavoitteista. Moni haastateltu yrittäjä joka oli

yhteistyötä tehnyt, toi ainakin rivien välistä esiin sen,

että kaikille yhteistyökumppaneille eivät tavoitteet

olleet välttämättä selkeät. Yhteistyön rakentamisen

tulisikin lähteä neuvotteluista siitä, mitä yhteistyöllä

tavoitellaan ja mikä on se hyöty ja lisäarvo, jonka

kukin verkostoon kuuluva yritys saa. Tavoitteet pitäisi

viilata sellaisiksi, että jokainen yritys ja yrittäjä voi

niihin sitoutua. Jos näin ei ole, yhteistyö ei tule toimi-

maan ja kokemukset verkostosta muodostuvat nega-

tiivisiksi. Lisäksi yhteistyön tavoitteita määriteltäessä

on syytä pitää mielessä kaksi perusperiaatetta: jo-

kaisen yhteistyön jäsenen tulisi pystyä keskittymään

omalle ydinosaamisalueelle ja tämän lisäksi yhteis-

työ vaatii kompromisseja.

Haastatteluiden perusteella muodostui käsitys, että

Kuvio 10. Tavoitteiden ja jalkautumisen suhde.

1. PERUSTAMISVAIHE

* Tavoitteiden asetanta mahdollisine välitavoitteineen

* Rahoituksen sitominen selkeisiin tavoitteisiin* Ei “päästetä” yrittäjäksi vajavaisilla tavoitteilla* Jos osaamispuutteita, ensiksi koulutusta ennen kuin yrittäjäksi (vältetään turhia yrityskuolemia)

2. SEURANTA (1/2-1 vuoden toiminnan jälkeen)

* Jalkautuminen yrityksiin* Tilannepäivitykset (väli)tavoitteiden toteu-tumisen osalta, missä onnistuttu ja missä ei

* Mahdollistaa aikaisen puuttumisen* Tavoitteiden tarkistaminen

3. SEURANTA (n. 3 vuotta)

* Jalkautuminen yrityksiin* Yrittäjien rohkaisu jatkuvaan kehittämiseen (yrittäjiltä tämä monesti unohtuu vaikka näh-

dään tärkeänä)* Toimintasuunnitelman päivitys tuleville vuosille

* Välietapit

47kompromisseihin taipuminen oli yrittäjille monessa

tapauksessa kovin hankalaa. Tämä liittyy siihen, että

yhteistyön osapuolet ajattelevat ensin omaa yritys-

tään, vasta sen jälkeen verkostoa. Osaltaan tähän

voi olla vaikutusta puutteellisilla tavoitteilla. Yhteis-

työn tavoitteita voisikin lähteä pohtimaan kahden

ylätason tavoitteen kautta. Näitä ovat toiminnan ja

kannattavuuden kehittäminen sekä uusien mahdol-

lisuuksien tunnistaminen. Oheisessa taulukossa on

kuvattu näiden kahden ylätason tavoitteen lisäksi

alatavoitteita.

TOIMINNAN JA KANNATTAVUUDENKEHITTÄMINEN

UUSIEN MAHDOLLISUUKSIENTUNNISTAMINEN

Keskittyminen ydinosaamiseen Markkinavoima ja markkina-alueen laajentaminen

Yhteisten tiedonkulun käytäntöjen muodostaminen

Voimavarojen ja kyvykkyyksien yhdistäminen

Kustannusten alentaminen Laaja-alaisten tuote- ja palvelukonseptien kehittäminen

Palvelun tuottamisen tai tuotteiden toimittamisen nopeuttaminen

Uudet liiketoimintamallit ja ansaintalogiikat

Toiminnan joustavuuden lisääminen Uusien teknologioiden verkottunut kehittäminen ja uusien toimialojen tunnistaminen

Tiiviimpi asiakastyö ja parempi tuntuma asiakkaisiin

Asiakkaiden laaja-alaisempi (myös maantieteellinen) palveleminen

PAGE 47

Taulukko 9. Yhteistyön tavoitteet (mukaillen VTT 2007).

Yllä olevassa taulukossa 9 on hahmoteltu joitain

esimerkkejä siihen, mitä yritysten yhdessä sopimat

tavoitteet voisivat olla. Päätavoitteena kaikilla yh-

teistyön osapuolilla on yleisesti toiminnan ja kan-

nattavuuden kehittäminen, ja/tai uusien mahdolli-

suuksien tunnistaminen. Alatavoitteista esimerkiksi

kustannusten alentaminen voi olla sellainen, johon

voidaan vaikuttaa useilla eri toimenpiteillä. Näitä

voisivat olla esimerkiksi yhteiset laitehankinnat, yh-

dessä toteutettu alueellinen markkinointi jne. Toimin-

taa taas saadaan joustavammaksi esimerkiksi siten,

että silloin kun jollain yrittäjällä on kiirettä, ohjataan

asiakas toisen palveluntuottajan luokse.

Tavoitteiden määritteleminenkään ei poista yrittäjien

aikaresurssiin liittyvää pulaa. Vaikka tahtotila yhteis-

työlle olisi olemassa, ei käytettävissä oleva aika rii-

tä. Etenkin kun haastatteluiden perusteella yhteistyö

on näennäistä mm. tapahtumien ym. tuottamisessa;

vastuu jää tyypillisesti yhden yrittäjän hartioille.

Mikä siis avuksi? Moni yrittäjä ehdotti, että yhteis-

työverkoston rakentamisen voisi antaa ulkopuolisen

toimijan hoidettavaksi, ts. palkata verkostokoordi-

naattorin. Toisena vaihtoehtona esitettiin sitä, että

jos verkoston kokoamisesta vastaa joku yksittäinen

yrittäjä, hänen olisi saatava ainakin omaa ansion-

menetystään vastaava korvaus tehdystä työstä.

Toisaalta useampi yrittäjä mainitsi haastattelutilan-

teessa julkiset tukivarat ja niiden vähentymisen. Täs-

sä yhteydessä moni esitti, että vähenevät tukivarat

tulisi kohdentaa joillekin tietyille ydinaloille ja kar-

sia päällekkäisyyksiä. Nythän moni yrittäjä saattaa

saada esimerkiksi EU-tukia hyvin samankaltaiseen

toimintaan. Tukivaroja voisikin ajatella käytettävän

yritysten yhteistyön tiivistämiseen entisestään siten,

että verkostoa ja yhteistä toimintamallia lähtisi ko-

48koamaan ulkopuolinen taho. Toki jo tällä hetkellä

alueella on käynnissä yritysten yhteistyöhön liittyviä

projekteja kuten esimerkiksi Outokummun kaupun-

gin Aarrekaupunki –hanke. Osalla yrittäjistä on hy-

viä kokemuksia hankkeista, osalla kokemukset eivät

ole niin positiivisia. Yhtenä mainittuna tekijänä oli

usein se, että yrittäjät kokevat hankkeet ”ylhäältä

annetuiksi”. Tällä he tarkoittavat sitä, että ulkopuo-

liset organisaatiot suunnittelevat hankkeita yrittäjien

puolesta vailla täyttä käsitystä aidosta tarpeesta. Li-

säksi samat tahot saattavat olla päättämässä hank-

keiden rahoituksesta.

Toimintaa voisikin yrittäjien mielestä kehittää siten,

että hanke- ja projektitarpeet tulisivat yrittäjiltä it-

seltään ja näissä tulisi painottaa yhteistyötä ja ver-

kostoitumista. Julkisia tukivaroja tulisi suunnata yh-

teistyöhankkeille, ja yrittäjien mielestä parasta olisi

jos näille hankkeille saataisiin ulkopuolinen vetäjä.

Julkisilla varoilla toteutetuilla yhteistyöprojekteilla

yrittäjät voisivat testata yhteistyötä sekä luoda omaa

tapaansa toimia, ja parhaassa tapauksessa hank-

keiden jälkeen toiminta vakiintuisi osaksi yrittäjien ja

yritysten normaalia toimintaa.

Ulkopuolisen vetäjän vastuulla olisi aluksi kasata

sopiva nippu yrityksiä yhteistyöverkostoon. Koke-

mukset alueella ovat osoittaneet, että tämä voi olla

haasteellinen tehtävä. Pohjatyö on siis tehtävä hyvin.

Kun verkosto on kasattu, lähdetään määrittelemään

tavoitteita ja verkoston liikeideaa. Kun verkostolla

on oma liikeidea, on yrittäjien helpompi sitoutua

yhteistyöhön. Tämän jälkeen tulee määritellä yh-

teistyön edellytykset eli se, millaisia näkemyksiä

kullakin yrittäjällä on yhteistyön mahdollisuuksista

ja yhteistyötavoista. Edellä mainitut asiat on syytä

Kuvio 10. Yhteistyön luominen (mukaillen VTT 2007).

kirjata ylös ja muodostaa

näiden pohjalta yhteis-

työlle strategia. Strategia

voi varsinkin pienyrittäjän

korvaan kuulostaa kovin

suurelta sanalta, mutta

käytännössä se tarkoitta

vain suunnitelmaa valitun

päämäärän saavuttami-

seksi. Yhteistyön etenemis-

tä ja tavoitteiden toteutu-

mista tulee myös seurata

aktiivisesti, jotta mahdol-

listen korjausliikkeiden te-

keminen on mahdollista.

Viimeisenä mietittävänä

asiana on markkinointi.

Miten markkinoida ver-

kostoa siten, että se näyt-

täytyy asiakkaalle nimen-

omaan verkostona eikä

yksittäisinä toimijoina. Täl-

löin verkostosta saadaan

irti paras mahdollinen

hyöty. Tätä prosessia on

kuvattu kuviossa 10.

495.3 Muun alueellisen yhteistyön kehittäminen ja alueen resurssien parempi hyödyntäminen

Edellä kappaleessa 5.2 kuvattiin yritysten välisen

yhteistyön kehittämistä, tässä kappaleessa paneu-

dutaan muuhun alueellisen yhteistyön kehittämiseen.

Kappaleessa 5.1 esitettiin toimintamallia alueellis-

ten, yritysten kanssa työtä tekevien toimijoiden ak-

tiivisempaan jalkautumiseen, nyt luodaan pikainen

katsaus muihin yhteistyön muotoihin.

Pohjois-Karjalasta ja sen seutukunnista löytyy paljon

hyödyntämätöntä resurssia, jonka tehokkaammasta

käytöstä myös alueen palvelualan ja kaupan alan

yritykset hyötyisivät. Pohjois-Karjala sijaitsee maan-

tieteellisesti otollisella paikalla ajatellen Venäjä-yh-

teistyötä ja maakunnalla on noin 320 kilometriä

yhteistä rajaa Venäjän kanssa. Kuitenkin, projektissa

haastatellut yritykset eivät juuri hyödyntäneet Venä-

jää liiketoiminnassaan. Yrittäjät kyllä tiedostivat Ve-

näjän läheisyyden ja näkivät venäläiset asiakkaat

tärkeinä omalle liiketoiminnalleen, mutta varsinainen

Venäjä-yhteistyö loisti poissaolollaan. Myydäkseen

ja markkinoidakseen tuotteitaan ja palveluitaan en-

tistä tehokkaammin myös venäläisille asiakkaille,

olisi syytä arvioida yhteistyön tekemistä rajanta-

kaisten yritysten kanssa. Koska pohjoiskarjalaisten

yrittäjien Venäjä-tuntemus ei aina ole kauhean vah-

vaa, olisi mielekästä ajatella että venäläinen yhteis-

työkumppani voisi tuoda huomattavaa lisäarvoa

liiketoimintaan. Tässä hyvänä apuna voisivat toimia

Pohjois-Karjalassa asuvat venäläiset maahanmuut-

tajat ja heidän tietämyksensä venäläisistä toiminta-

tavoista. Venäläisiä maahanmuuttajia voisi käyttää

brokereina, välittäjinä, pohjoiskarjalaisten ja venä-

läisten yritysten välillä.

Broker –toiminta yleisesti on jotain, mitä Pohjois-Kar-

jalan alueella voisi kehittää. Broker sijoittuu toimin-

nallisesti perinteisen yritysneuvonnan ja kappalees-

sa 4.2 kuvatun yrityskummitoiminnan välimaastoon.

Siinä, missä perinteinen yritysneuvonta on verraten

virallista ja jopa ”jäykkää ja yrityskummitoiminta on

epävirallista ajatusten vaihtoa, tuo broker toiminnal-

laan elementtejä näistä kummastakin. Brokerit ovat

koulutettuja asiantuntijoita yrityksiä ja yrittäjiä varten

ja he auttavat omalta osaltaan yrittäjiä löytämään

oikeat asiantuntijat ja luomaan verkostoja. Brokerin

tehtävänä on sparrata sekä yrittäjiä että yrityskehit-

täjiä. Brokereiden avulla yritykset saavat käyttöön-

sä laajan tietämyksen olemassa olevista erilaisista

kehittämisvaihtoehdoista, ja brokerit osaavat sovit-

taa yrityksen tarpeet oikeisiin palveluihin ja kertoa

yrittäjille eri palveluiden ja rahoituslähteiden toimin-

nasta. Näin kehittämistyö on entistä tarkempaan ja

onnistumisprosentti nousee. Broker –toiminta sopii

ennen kaikkea kasvuyrityksille heidän kasvupyrki-

myksissään.

Pohjois-Karjalan alueella toimii myös useita laaduk-

kaita oppilaitoksia, joiden tarjonta ja yrittäjien tar-

peet eivät tällä hetkellä kohtaa parhaalla mahdol-

lisella tavalla. Oppilaitoksista kirkkaimman kärjen

muodostavat luonnollisesti Itä-Suomen yliopiston

Joensuun kampus sekä Karelia-ammattikorkeakoulu.

Näistä etenkin yliopisto on jäänyt kovin vieraaksi

useille alueen yrittäjille. Yliopistoa hyödyntävät toi-

minnassaan lähinnä korkean teknologian yritykset

sekä erilaiset tutkimusliiketoimintaa harjoittavat yri-

tykset. Kuitenkin, yliopistolla olisi tarjota palvelui-

ta myös perinteisille kaupan alan ja palvelualojen

yrittäjille. Kaikki vastuu oppilaitosyhteistyön vähäi-

syydestä ei kuitenkaan lankea yrittäjien niskaan,

myös oppilaitokset itse voisivat tehdä palveluitaan

ja tarjontaansa paremmin näkyväksi ja helpommin

lähestyttäviksi. Oppilaitosyhteistyön konkreettisin

ilmenemismuoto tämän projektin viiteryhmässä voi-

sikin olla opiskelijoiden tarjoaminen harjoittelijoiksi

ja opinnäytetyön tekijöiksi. Pohdittavana voisi olla

esimerkiksi jonkinlaisen tietokannan rakentaminen

siten, että opiskelija voisi ilmoittautua ko. palveluun

vapaaehtoisesti harjoittelijaksi tai tekemään esimer-

kiksi pro gradu –tutkielmaansa, ja yrittäjä voisi tästä

tietokannasta etsiä omia tarpeitaan vastaavan in-

nokkaan opiskelijan. Teknisesti tällaisen toteuttami-

nen olisi täysin mahdollista.

50Alla olevaan taulukkoon on kasattu tiivistetysti tä-

män projektin pohjalta nousseita keskeisimpiä kehit-

tämissuosituksia.

KEHITTÄMISSUOSITUS SAAVUTETTU HYÖTY

Yritysten alkuvaiheen parempi tavoiteasetanta Yritystoiminta on suunnitelmallisempaa jaselkeät tavoitteet johtavat parempiin tuloksiin

Yritysneuvojien jalkautuminen alueenyrityksiin

Yritysneuvonta pystyy paremmin vastaamaanyritysten alkuvaiheessa kokemiin haasteisiin jaongelmiin ja ohjaamaan yrityksiä kasvu-uralle,yrittäjät saavat rohkaisua toimintaansa

Yritysten välisen yhteistyön parantaminen jasyventäminen

Yritykset saavuttavat kilpailuetuahyödyntäessään toinen toistensa osaamista,yrityksiltä vapautuu resursseja omaanydintoimintaansa

Yrityskummitoiminnan kehittäminen Yrittäjät saavat tukea ja keskustelukumppaninsamassa tilanteessa olleelta ”kollegalta”,epävirallisen tiedonvaihdon mukanaan tuomathyödyt

Broker-toiminnan kehittäminen Yrittäjät saavat asiantuntijan avukseenetsimään ja kartoittamaan omaantilanteeseensa parhaiten sopivia asiantuntijoitaja verkostokumppaneita

Oppilaitosyhteistyön kehittäminen Yrittäjät saavat apua tarvitsemiinsatoimintoihin esimerkiksi harjoittelijoiden taiopinnäytetyön tekijöiden kautta, rekrytoinninriskit vähenevät

Venäjä-osaamisen kehittäminen Yrittäjien on helpompi myydä ja markkinoidapalveluitaan venäläisille asiakkaille, yrittäjienon helpompi löytää yhteistyökumppaneitaVenäjältä

Palveluiden kehittämien ikääntyneilleasiakkaille

Yritykset, varsinkin matkailuyritykset, saavatlisää asiakkaita myös sesonkiaikojenulkopuolella

Verkkoliiketoiminnan kehittäminen Yritykset eivät ole enää niin riippuvaisiapaikallisesta kysynnästä, syrjäisen sijainninaiheuttaminen haasteiden väheneminen

PAGE 54

Taulukko 10. Projektin keskeisimmät kehittämissuositukset.

51

6 LOPPUSANAT Tämän projektin tarkoitus oli pohjoiskarjalaisia yrittäjiä

haastattelemalla kartoittaa heidän kokemiaan tyypillisim-

piä ongelmia ja haasteita etenkin yrittäjyyden alkuvaiheil-

la. Tunnistamalla näitä ongelmia, pyrittiin projektissa tuot-

tamaan kehittämisehdotuksia/toimintamalleja ongelmien

välttämiseksi ja niistä selviämiseksi. Lisäksi projektissa

pyrittiin tunnistamaan niitä vahvuuksia ja mahdollisuuk-

sia, joita hyödyntämällä pohjoiskarjalaiset kaupan alan

ja palvelualojen yritykset olisivat tulevaisuudessa entistä

elinvoimaisempia.

Projektissa jalkauduttiin yrityskentälle selvittämään yrittä-

jien mielipiteitä siitä, mitä alueella tulisi tehdä jotta seu-

dullinen elinvoimaisuus lisääntyisi. Tässä raportissa on

esitetty haastatteluiden tuloksia sekä niiden pohjalta luo-

tuja kehittämisehdotuksia. Vahvimpana tekijänä yritysten

elinvoimaisuuden parantamiseksi projektissa nousi yritys-

neuvonnan rooli sen jälkeen, kun yritys on perustettu ja

toiminta aloitettu. Haastatelluista yrittäjistä valtaosa koki,

että heidät ”unohdetaan” sen jälkeen kun varsinainen yri-

tystoiminta on alkanut. Haastatteluiden perusteella enem-

män huomiota tulisi kiinnittää myös yrityksen perustamisen

52suunnitelmallisuuteen ja alkuvaiheen tavoitteisiin.

Haastattelut tukevat aiempaa yrittäjyystutkimusta sii-

tä, että mitä paremmin yrityksen perustamisvaihe on

suunniteltu, ja mitä tarkemmin tavoitteet ovat määri-

teltyinä, sitä todennäköisempää on myös yrityksen

myöhempi menestyminen. Jalkautumalla yrityksiin

näiden tavoitteiden toteutumista voidaan myös seu-

rata ja tehdä mahdollisia korjausliikkeitä jos näyttää

siltä, että yritystoiminta on ajautumassa sivuraiteelle.

Yhteistyö on voimaa yritystoiminnassa yleisesti, mut-

ta etenkin nykypäivänä kun asiakkaat tahtovat en-

tistä spesifimpiä tuotteita ja palveluita. Tekemällä

yhteistyötä yritykset pääsisivät paremmin hyödyn-

tämään toinen toistensa osaamista ja resursseja,

eikä kaikkea tarvitsisi tehdä itse. Pohjois-Karjalassa

yhteistyötä kuitenkin leimaa haastatteluiden perus-

teella kateus, yhteistyö ei näin ollen ole aitoa yhteen

hiileen puhaltamista, vaan kukin verkoston jäsen

ajattelee ensisijaisesti itseään ja omaa parastaan.

Tähän voisi saada apua siitä, että yhteistyötä alkai-

sikin rakentamaan täysin ulkopuolinen taho esim.

projekti- tai hankerahoituksella. Muita projektissa

esiin nousseita seikkoja olivat mm. oppilaitosyhteis-

työn kehittäminen, broker-toiminnan kehittäminen,

Venäjä-osaamisen lisääminen sekä palveluiden

kehittämien ikääntyneille asiakkaille, verkkoliiketoi-

mintaa unohtamatta. Myös yrityskummeja / mento-

reita toivottiin yleisesti.

Pohjois-Karjalassa on valtavasti osaamista jota ei

tällä hetkellä hyödynnetä parhaalla mahdollisella

tavalla. Mitään syytä tälle ei kuitenkaan ole. Alueen

resurssien tehokkaammalla hyödyntämisellä myös

kaupan alan ja palvelualojen yritysten toimintaedel-

lytykset paranisivat. Samalla pitää muistaa, että ke-

hittäminen on yhteistyötä johon osallistuvat yritykset,

yrityskehittäjät, oppilaitokset sekä kunnat – paikalli-

sia asukkaita unohtamatta. On seudullisista toimijois-

ta itsestään kiinni, mihin suuntaan aluetta halutaan

lähteä kehittämään vai halutaanko jäädä tuleen ma-

kaamaan. Pohjois-Karjalasta löytyvät kaikki edelly-

tykset menestyksekkäälle liiketoiminnalle, tämä vaan

vaatii tahtoa ja uskoa menestymismahdollisuuksiin.

Nyt viimeistään on aika kääriä hihat!

53

LÄHTEET Aro, Timo 2013. Maakuntien kilpailukykyanalyysi vuosi-

na 1995-2012.

Laukkanen, M. 2006. Yritykset tervetuloa! Kehittämistoimi

seututalouden käynnistäjänä. Talentum.

Laukkanen, M. (toim.) 2007. Kasvuyritys. Talentum 2007.

Littunen, H. 1995. Uusien yritysten menestyminen. Osa

III: Yritystoiminnan neljä ensimmäistä vuotta. Jyväskylän

yliopisto, Keski-Suomen taloudellinen tutkimuskeskus. Jul-

kaisuja 133. Jyväskylä 1995.

Niittykangas, H. (toim.) 1999. Yrittäjyys ja maaseutu.

Kuopion yliopiston selvityksiä E. Yhteiskuntatieteet 9.

Niittykangas, H. 2003. Yrittäjä ja yrityksen toimintaym-

päristö. Jyväskylän yliopisto, Taloustieteiden tiedekunta.

Julkaisuja N:0 134/2003.

Niittykangas, H. 2011. Alueellinen yrittäjyys. Jyväskylän

yliopiston kauppakorkeakoulu. N:O 369/2011.

Pohjois-Karjalan elinkeinopoliittinen Venäjä-strategia

2015.

54Silander, M., Tervo, H. & Niittykangas, H. 1997.

Uusi aluepolitiikka ja yritysten sijaintikäyttäytyminen.

Jyväskylän yliopisto, Keski-Suomen taloudellinen

tutkimuskeskus. Julkaisuja 142. Jyväskylä 1997.

Suomalainen, S. & Wulff, S. 2013a. How Can Uni-

versity Foster Entrepreneruship Among Academics?

A conference paper. Presented at the RENT XXVIII

conference in Vilnius, Lithuania. November 19-21,

2013.

Suomalainen, S. & Wulff, S.2013b. How to Promote

Entrepreneurship Among Students? – Case Universi-

ty of Eastern Finland. A conference papers. Present-

ed at the 58th International Council for Small Busi-

ness World Conference in Ponce, Puerto Rico. June

20-23, 2013.

Suomalainen, S., Hyttinen, V., Hänninen, M., Wulff,

S. & Kaarakainen, M. 2012. Yksityisen varautumisen

lähtökohdat tulevaisuuden hoiva- ja hyvinvointipal-

veluissa. Diakonia-ammattikorkeakoulu. B Raportte-

ja 54. Helsinki 2012.

Takala, A. & Karppi, I. 2003. Ajankohtaista alueel-

lisessa kehittämisessä. Tampereen yliopisto, Aluetie-

teen ja ympäristöpolitiikan laitos. Aluetieteen verk-

kojulkaisut vol. 3/2003.

Työ- ja elinkeinoministeriö 2012. Aluebarometri

2013. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja, aluei-

den kehittäminen 49/2012.

Työ- ja elinkeinoministeriö 2013. Hankintalain ko-

konaisuudistuksen ohjausryhmä sekä valmistelusta

vastaava ryhmä. Asettamispäätös.

Työ- ja elinkeinoministeriö, Toimiala Online –tilasto-

palvelu. Saatavilla www-osoitteesta: http://www2.

toimialaonline.fi/

Valkokari, K., Hakanen, T. & Airola, M. 2007. Yritys-

verkoston strateginen kehittäminen. TYÖKIRJA. VTT

julkaisuja 2007.

Wulff,S., Mykkänen, M., Varis, J., Voutilainen, P.

& Keski-Orvola, E. 2012. Asiantuntijayrittäjyyden

suunnittelijan pelikirja. OiLi- ja OSSI –hankkeille

tuotettu. Itä-Suomen yliopisto. Koulutus- ja kehittä-

mispalvelu Aducate. 2012

Wulff, S. & Suomalainen, S. 2013. The relevance of

public funding in supporting entrepreneurship in the

rural areas - evidence from Northern Savo region in

Finland. A conference paper. Presented at the 57th

International Council for Small Business World Con-

ference in Wellington, New Zealand. June 10-13

2012.

Yrityshaastattelut Pohjois-Karjalassa syksyllä 2013.

55

LIITTEET LIITE 1.

Haastattelulomake

56KAUPPA JA PALVELUT ELINVOI-MAISIKSI POHJOIS-KARJALASSA - HAASTATTELULOMAKE

YRITYKSEN TAUSTATIEDOT

Yrityksen nimi:

Yrityksen toimiala:

Henkilöstö:

Liikevaihto:

Perustamisvuosi:

Omistajien lukumäärä:

YRITYSTOIMINNAN ALOITUS

- Miksi lähdit yrittäjäksi?

- Mitä teit ennen yrittäjäksi lähtemistä? Työkokemus?

- Mitkä olivat yrityksen alkuvaiheen pääasialliset ta-

voitteet?

- Oliko perustamisvaiheessa ajatuksena nopea kas-

vu, vai enemmän itsensä työllistäminen?

- Mitkä tekijät aiheuttivat eniten ongelmia alussa ja

miten selvisit niistä?

ALUE

- Millainen seutukuntanne / Pohjois-Karjalan maa-

kunta on toiminta-alueena?

- Yrityksenne näkökulmasta, mitkä ovat alueenne

heikkouksia / vahvuuksia? Miten kehittäisit näitä?

- Millainen on oman alueesi tyypillinen asiakas? -

Millainen merkitys matkailulla on liiketoiminnallesi?

- Kuka on oma asiakkaasi? Mistä hän tulee (lähel-

tä/maakunnasta/Suomesta/ulkomailta)?

- Koetko mahdollisena myydä omia tuotteitasi/omia

palveluitasi myös oman alueesi ulkopuolelle?

- Voisiko karjalaisuutta/paikallista erikoisuutta hyö-

dyntää liiketoiminnassasi?

- Millaisena koet tarpeen erilaisten tapahtumien

(esim. kaupan ja palvelualojen liikkeiden myöhäs-

tytyt aukioloajat kerran kuukaudessa) järjestämiselle

omalla alueellasi?

- Jos alueesi tarvitsee mielestäsi tapahtumia, olisitko

valmis olemaan mukana näitä järjestämässä? Kenen

vastuulla tapahtumien organisoinnin tulisi olla?

- Miten alueesi on kehittynyt viimeisen vuosikymme-

nen aikana ja mitkä ovat mielestäsi tähän kehityk-

seen vaikuttaneita tekijöitä?

- Millaisena näet oman alueesi tulevaisuuden ja mit-

kä tekijät ovat tulevaisuuden kannalta oleellisia?

- Omasta mielestäsi, miten alueellasi aloittavia kau-

pan alan ja palvelualojen yritysten toimintaa ja toi-

mintaedellytyksiä tulisi tukea nykyistä paremmin?

- Onko paikallisilla viranomaisilla, esim. seudulliset

kehittämisyhtiöt, tarjota sinulle sopivia palveluita?

NYKYHETKI JA TULEVAISUUS

- Ovatko yritykselle alkuvaiheessa asetetut tavoitteet

toteutuneet? Jos eivät, niin miksi ei?

- Ovatko alussa asetetut tavoitteet muuttuneet? Jos

ovat, niin miksi?

- Oletko kehittänyt yritystäsi/liiketoimintaasi? Olet-

ko löytänyt kokonaan uusia asiakkaita? Onko asi-

akkailla ollut merkitystä liiketoimintakonseptin kehit-

tämisessä?

- Miten yrityksesi huomioi asiakkaan (esim. asiakas-

palautteen muodossa)?

- Mistä tulosi muodostuvat?

- Mitkä ovat mielestäsi suurimpia haasteita yrityk-

sesi/liiketoimintasi tulevaisuuden kannalta ja miten

näihin tulee vastata?

- Millaisena näet yrityksesi tulevaisuuden viiden vuo-

den päästä? Millaisia tavoitteita sinulla on liiketoi-

minnallesi?

- Mitä tulee tehdä että näihin päästään?

- Mitä alueellasi (kunta/seutukunta/maakunta/val-

takunta) tulee tehdä, että yritykselläsi menisi parem-

min?

kauppa kannattavaksi, palvelut paremmiksi! - opas onnistuneeseen yritystoimintaan pohjois-karjalassa

Documents