vertailuanalyysi suurten kaupunkiseutujen elinvoimasta 2000 2012
DESCRIPTION
Vertailuanalyysi perustuu suurten kaupunkiseutujen muutoksen ja kehityksen osoittamiseen vuosina 2000-2012. Suurten kaupunkiseutujen (13) kehitystä 2000-luvun aikanaverrataan 10 kehitystä kuvaavan muuttujan avulla. Kaupunkiseutuja verrataan toisiinsa eri muuttujien kohdalla muutos- ja kasvuprosentin avulla. Tavoitteena on tunnistaa ne kaupunkiseudut, joissa muutos on ollut suurin 2000-luvun aikana.TRANSCRIPT
VERTAILUANALYYSI SUURTEN KAUPUNKISEUTUJEN (13) ELINVOIMASTA VUOSINA 2000-‐2012
Val;o;eteen tohtori Timo Aro 16.5.2014
Elinvoimaan liittyvät näkökulmat
3. Mainekuva
2. Sisäinen elinvoima
1. Ulkoinen elinvoima
Mitä on ulkoinen ja sisäinen elinvoima?
Ulkoinen elinvoima: Ø Isot ulkoiset toimintaympäristöön vaiku+avat
makrotekijät, jotka lii+yvät mm. elinkeino-‐ ja toimialarakenne-‐, väestö-‐, työllisyys-‐, yritys-‐ ja osaamiskehitykseen tai saavute+avuuteen.
Ø Muutokset tapahtuvat keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä: muutosten alku-‐ tai päätepiste+ä vaikea todentaa
Ø Riippuvuus suuri alueen ulkopuolisista päätöksistä ja resursseista
Sisäinen elinvoima: Ø Seudun sisäiseen toimintaympäristöön
vaiku+avat mikrotekijät, jotka lii+yvät mm. alueen tekemiin strategisiin painopisteisiin ja valintoihin, palveluiden saatavuuteen, palveluverkkoon, kykyyn tehdä päätöksiä, muutosherkkyyteen, seudun sisäiseen yhteistyö-‐ ja luo+amuskul+uuriin, seudun yhteistyörakenne ja sopimusjärjestelyihin jne.
Ø Muutoksia tapahtuu kaikilla aikaväleillä ja niitä on mahdollista ennakoida ja vaikuTaa omin toimenpitein: muutoksen hallinta omissa käsissä
Porin seudun elinvoima ja kilpailukyky
Alue-‐ ja kuntatalous-‐dynamiikka Saavute+avuus
-‐dynamiikka
Koulutus-‐ dynamiikka
Työllisyys-‐dynamiikka
Yritys-‐dynamiikka
Väestö-‐dynamiikka
TKI-‐dynamiikka
Muu dynamiikka
5
5-15 Optimaalinen aikaväli analysoida alueen muutos- ja kehitysdynamiikkaa
6
Alueiden kilpailukyky maakuntatasolla vuosina 1995-‐2012
SIJOITUS 2012 MAAKUNTA PISTEET
1 Uusimaa 88
2 Pirkanmaa 79,5
3 Pohjanmaa 73,5
4 Varsinais-‐Suomi 67,5
5 Pohjois-‐Pohjanmaa 57
6 Satakunta 56,5
7 Etelä-‐Karjala 56
8 Pohjois-‐Savo 54
9 Kanta-‐Häme 53
10 Keski-‐Suomi 48,5
11 Etelä-‐Pohjanmaa 48
11 Päijät-‐Häme 47,5
13 Keski-‐Pohjanmaa 46
14 Pohjois-‐Karjala 39,5
15 Lappi 38
16 Kymenlaakso 37
17 Etelä-‐Savo 32
18 Kainuu 28,5
Lähde: Timo Aro 2013
7
Seutukun;en sijoitus ja kilpailukykypisteet vuosina 1995, 2000, 2008 ja 2012 (25 väestöllises; suurinta seutukuntaa)
1995 1 Vaasan seutukunta 86,75 2 Helsingin seutukunta 85 3 Oulun seutukunta 83,5
4 Tampereen seutukunta 82,75
5 Turun seutukunta 76 6 Porvoon seutukunta 71 7 Salon seutukunta 68,75 8
Hämeenlinnan stk
68,25
9 Kuopion seutukunta 62,5
10 Lappeenrannan seutukunta 62,25
11 Rauman seutukunta 57,75
12 Jyväskylän seutukunta 56,5 13 Kouvolan seutukunta 56,5
14 Pietarsaaren seutukunta 55
15 Kotka-‐Haminan stk. 52,25 16 Seinäjoen seutukunta 49 17 Joensuun seutukunta 45
18 Rovaniemen seutukunta 43,25
19 Kajaanin seutukunta 43,25 20 Lahden seutukunta 42,75
21 Kemi-‐Tornion seutukunta 41
22 Porin seutukunta 40 23 Mikkelin seutukunta 35,5 24 Kokkolan seutukunta 28 25 Ylä-‐Savon seutukunta 17,5
2000 1 Helsingin seutukunta 96,25
2 Tampereen seutukunta 90 3 Oulun seutukunta 88,5 4 Salon seutukunta 79,75 5 Turun seutukunta 79 6 Vaasan seutukunta 77
7 Hämeenlinnan seutukunta 71
8 Jyväskylän seutukunta 69 9 Porvoon seutukunta 68,5 10 Kuopion seutukunta 64,5
11 Lappeenrannan seutukunta 60,75
12 Rauman seutukunta 57,25 13 Kouvolan seutukunta 56,25
14 Kotka-‐Haminan seutukunta 49,25
15 Pietarsaaren seutukunta 48,5 16 Lahden seutukunta 48 17 Seinäjoen seutukunta 47,75 18 Joensuun seutukunta 45,5 19 Kokkolan seutukunta 42 20 Porin seutukunta 38 21 Mikkelin seutukunta 34
22 Rovaniemen seutukunta 30 23 Kajaanin seutukunta 28,5
24 Kemi-‐Tornion seutukunta 26 25 Ylä-‐Savon seutukunta 14,75
2008 1 Helsingin seutukunta 89,75 2 Tampereen seutukunta 88,5 3 Vaasan seutukunta 86 4 Oulun seutukunta 80,75 5 Porvoon seutukunta 79,75 6 Turun seutukunta 78
7 Hämeenlinnan seutukunta 77,25
8
Kuopion seutukunta
69,5
9 Jyväskylän seutukunta 68 10 Salon seutukunta 65 11 Rovaniemen seutukunta 60,5 12 Seinäjoen seutukunta 58,75 13 Kokkolan seutukunta 56,5 14 Rauman seutukunta 50,75 15 Lahden seutukunta 46,5 16 Pietarsaaren seutukunta 44,75
17 Lappeenrannan seutukunta 43,5
18 Kouvolan seutukunta 43,25 19 Porin seutukunta 42,5 20 Joensuun seutukunta 39,5 21 Kajaanin seutukunta 32
22 Kemi-‐Tornion seutukunta 29,25
23 Mikkelin seutukunta 29
24 Kotka-‐Haminan seutukunta 28
25 Ylä-‐Savon seutukunta 22,75
2012 1 Helsingin seutukunta 89,75 2 Vaasan seutukunta 87
3 Tampereen seutukunta 83 4 Turun seutukunta 78 5 Kuopion seutukunta 76,5 6 Oulun seutukunta 71,75 7 Porvoon seutukunta 71,5 8 Seinäjoen seutukunta 68,5 9 Rauman seutukunta 66
10 Rovaniemen seutukunta 56.5
11 Hämeenlinnan seutukunta 57,25
12 Lappeenrannan stk. 57,0 13 Jyväskylän seutukunta 56,25 14 Kokkolan seutukunta 54,75
15 Pietarsaaren seutukunta 54,25 16 Porin seutukunta 50,75
17 Joensuun seutukunta 49,25 18 Lahden seutukunta 45,75 19 Mikkelin seutukunta 43,25 20 Kouvolan seutukunta 42,25 21 Kajaanin seutukunta 35,5
22 Kemi-‐Tornion seutukunta 35,25 23 Salon seutukunta 29 24 Ylä-‐Savon seutukunta 27
25 Kotka-‐Haminan seutukunta 24,75
Seutukun;en kilpailukykymiTaristo
2009-‐2012 Sijoitus Vuosi 2009 Vuosi 2010 Vuosi 2011 Vuosi 2012
1. Oulun Oulun Porvoon Porvoon
2. Salon Salon Vaasan Vaasan
3. Tampereen Tampereen Helsingin Helsingin
4. Vaasan Porvoon Oulun Tampereen
5. Porvoon Vaasan Salon Oulun
6. Helsingin Helsingin Tampereen Turun
7. Äänekosken Turunmaan Rauman Hämeenlinnan
8. Turunmaan Äänekosken Turunmaan Lappeenrannan
9. Raahen Kaakkois-‐Pirkanmaan
Etelä-‐Pirkanmaan
Turunmaan
10. Jyväskylän Turun Turun Etelä-‐Pirkanmaa
11. Turun Kemi-‐Tornion Pietarsaaren Kokkolan
12. Lappeenrannan Jyväskylän Hämeenlinnan Salon
13. Rauman Raahen Kokkolan Porin
14. Varkauden Rauman Porin Rauman
15. Kemi-‐Tornion Lappeenrannan Äänekosken Raahen
16-‐67 27. Porin 22. Porin Lähde: Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksikkö; www.satamittari.fi
Analyysin lukuohje
① Seutukuntapohjainen analyysi (Porin seutukunta yksi 67 Manner-Suomen seutukunnasta)
② Analyysin aikajänne 2000-luvun kehitys (2000-2012)
③ Porin seudun kehitystä ja muutosta verrataan pääsääntöisesti muihin suuriin kaupunkiseutuihin (12)
④ Analyysin pääpaino on Porin seudun position ja muutoksen todentamisessa suhteessa muihin suuriin kaupunkiseutuihin 2000-luvun aikana
Porin seudun elinvoima ja kilpailukyky
Saavutettavuus-dynamiikka
Koulutus- dynamiikka
Työllisyys-dynamiikka
Yritys-dynamiikka
Väestö-dynamiikka
TKI-dynamiikka
Muu dynamiikka
Seutukunta BKTA 2000 BKTA 2011 Muutos € 2000-2011
Muutos %
Vaasan 25201 41029 15828 62,8 Seinäjoen 19554 31243 11689 59,8
Kuopion 21238 33591 12353 58,2
Joensuun 19882 29034 9152 46
Jyväskylän 20411 29422 9011 44,1
Turun 23965 34030 10065 42 Porin 22033 31096 9063 41,1 Lahden 20509 28486 7977 38,9 Tampereen 25787 34904 9117 35,4 Hämeenlinnan 21736 29250 7514 34,6 Lappeenrannan 26017 34624 8607 33,1
Helsingin 36159 46999 10840 29,8 Oulun 28063 31845 3782 13,5
Aluetalouden kehitys 2000-‐2011 (BKTA)
Lähde: Tilastokeskus, aluetilinpito
Seutukunta Kunnallis-verot € 2000
Kunnallis-verot € 2012
Muutos €/as. 2000-2012
Muutos % 2000-2012
Lappeenrannan 1680 2849,9 1170 69,6
Kuopion 1695,7 2871,7 1176 69,4
Porin 1616,5 2730,9 1114 68,9
Lahden 1663,1 2807,2 1144 68,8
Hämeenlinnan 1729,6 2905 1175 67,9
Tampereen 1835,6 3027,1 1192 64,9
Seinäjoen 1586,9 2610,5 1024 64,5
Vaasan 1829,8 2989,6 1160 63,4
Joensuun 1538,3 2466,8 929 60,4
Jyväskylän 1746,9 2738,4 992 56,8
Turun 1870,6 2929,1 1059 56,6
Oulun 1918,8 2906,2 987 51,4
Helsingin 2439,4 3673 1234 50,6
Kunnallisverojen kehitys vuosina 2000-2012
Lähde: Tilastokeskus, kuntien tilinpäätökset
Seutukunta Kuntalainat € 2000
Kuntalainat € 2012
Muutos €/as. 2000-2012
Muutos % 2000-2012
Porin 961 1684,5 724 75,3
Seinäjoen 916,2 1815,8 900 98,2
Turun 816,8 1885,8 1069 130,9
Lahden 1194,6 2761,2 1567 131,2
Joensuun 640,7 1495,6 855 133,4
Vaasan 720,1 1748,3 1028 142,8
Jyväskylän 844,1 2169,9 1326 157,1
Oulun 653,2 1863 1210 185,2
Tampereen 408,9 1567 1158 283,2
Helsingin 531,4 2064,8 1533 288,5
Lappeenrannan 603 2450 1847 306,3
Kuopion 444,9 1874,1 1429 321,2
Hämeenlinnan 506,9 2439,2 1932 381,1
Kuntalainojen määrän kehitys vuosina 2000-2012
Lähde: Tilastokeskus, kuntien tilinpäätökset
Porin seudun elinvoima ja kilpailukyky
Saavutettavuus-dynamiikka
Koulutus- dynamiikka
Yritys-dynamiikka
Väestö-dynamiikka
TKI-dynamiikka
Muu dynamiikka
Seutukunta Työpaikat 2000
Työpaikat 2011
Työpaikkojen muutos abs.
Muutos %
Jyväskylän 63919 74445 10526 16,5
Oulun 83734 97125 13391 16,0
Tampereen 146769 170121 23352 15,9
Kuopion 49120 56200 7080 14,4
Hämeenlinnan 34173 38601 4428 13,0
Vaasan 43166 48470 5304 12,3
Seinäjoen 49105 54044 4939 10,1
Helsingin 676432 738326 61894 9,2
Joensuun 44606 48481 3875 8,7
Turun 130410 139285 8875 6,8
Lappeen-rannan
35312 37132 1820 5,2
Porin 54478 55294 816 1,5
Lahden 80882 79660 -1222 -1,5
Työpaikkakehitys vuosina 2000-‐2011
Porin seudulla työpaikkojen määrä kasvoi
toiseksi vähiten suurista
seuduista
Lähde: Tilastokeskus, työssäkäynti
Työpaikkakehitys Porin seutukunnan kunnissa vuosina 2000-‐2011
Kunta Työpaikat 2000
Työpaikat 2011
Työpaikkojen muutos abs. 2000-‐2011
Työpaikkojen muutos % 2000-‐2011
Harjavalta 4038 3996 -‐112 -‐2,8
HuiYnen 4648 4446 -‐202 -‐4,3
Kokemäki 3058 2712 -‐346 -‐11,3
Luvia 916 752 -‐164 -‐17,9
Merikarvia 1237 950 -‐287 -‐23,2
Nakkila 1281 1685 -‐404 -‐31,5
Pori 33875 36203 2328 6,9
Ulvila 3938 4055 117 3,0
Työpaikkojen määrän muutos oli
Porissa
6,9 % vuosina 2000-‐2011
Porin seudulla työpaikkojen
määrä kasvoi vain Porissa ja Ulvilassa vuosina 2000-‐2011
Lähde: Tilastokeskus, työssäkäynti
Kunta Val[o Kunta Val[oenem-‐mistöinen Oy
Yksityinen sektori
Yritykset
Harjavalta -‐1 5 -‐185 89 -‐18
HuiYnen -‐20 -‐69 3 34 -‐154
Kokemäki -‐52 15 -‐15 -‐184 -‐112
Luvia -‐2 -‐12 -‐9 -‐134 -‐7
Merikarvia -‐13 -‐94 2 -‐141 -‐41
Nakkila -‐4 81 -‐2 -‐302 -‐70
Pori 249 1252 -‐2383 2929 281
Ulvila -‐20 206 -‐36 47 -‐81
Työpaikkakehitys sektoreiTain Porin seutukunnan kunnissa vuosina 2000-‐2011 (muutos abs. 2000-‐2011)
Porissa lisääntyivät muut kuin val;oenem-‐
mistöisten osakeyh;öiden
työpaikat
Yksityisen sektorin työpaikat kasvoivat lähes
3000 työpaikalla
vuosina 2000-‐2011
Lähde: Tilastokeskus, työssäkäynti
Seutukunta Työllisyys- aste % 2000
Työllisyys- aste % 2012
Muutos %-yks.
Kuopion 62 67,9 5,9
Porin 62,7 67,9 5,2
Hämeenlinnan 67,1 72 4,9
Vaasan 69,8 74,4 4,6
Seinäjoen 67,5 71,9 4,4
Joensuun 59,2 63,3 4,1
Lappeenrannan 63,6 67,4 3,8
Jyväskylän 63,6 67 3,4
Tampereen 67,5 69,7 2,2
Lahden 65,3 67,4 2,1
Turun 68,3 69,9 1,6
Oulun 66,1 67,4 1,3
Helsingin 74,3 74,4 0,1
Työllisyysasteen kehitys vuosina 2000-‐2012
Porin seudun työllisyysaste
parantui suhteellisesti
toiseksi eniten vuosina 2000-2012
Työllisyysaste oli korkein Vaasan,
Helsingin, Hämeenlinnan ja
Seinäjoen seuduilla
Lähde: Tilastokeskus, työssäkäynti
Seutukunta Työttömyys- aste % 2000
Työttömyys- aste % 2012
Muutos %-yks.
Porin 17,2 11,7 -5,5
Kuopion 15,4 10 -5,4
Joensuun 18,2 14,2 -4
Hämeenlinnan 12,9 8,9 -4
Vaasan 9,9 6,6 -3,3
Seinäjoen 11,2 8,1 -3,1
Jyväskylän 15,5 12,5 -3
Lappeenrannan 15,1 12,1 -3
Lahden 15,1 12,4 -2,7
Tampereen 13 11 -2
Turun 11,4 10 -1,4
Oulun 13,1 11,8 -1,3
Helsingin 7,4 7 -0,4
TyöTömyysasteen kehitys vuosina 2000-‐2012
Porin seudun työttömyysaste
parantui
suhteellisesti eniten
vuosina 2000-2012
Työttömyysaste jäi alle 10 %:in vain kuudella
seudulla vuonna 2012
Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö
Porin seudun elinvoima ja kilpailukyky
Saavutettavuus-dynamiikka
Koulutus- dynamiikka
Työllisyys-dynamiikka
Yritys-dynamiikka
TKI-dynamiikka
Muu dynamiikka
Seutukunta Väestön-lisäys 2000-2006 abs.
Väestön-lisäys 2000-2006 promillea
Väestön-lisäys 2007-2012 abs.
Väestön-lisäys 2007-2012 promillea
Muutos promillea 2000-2006 / 2007-2012
Vaasan 1363 14,6 4887 50,3 35,7
Seinäjoen 1517 12,6 4095 33 20,4
Porin -2580 -18,6 -387 -2,8 15,8
Kuopion 2906 23,4 4875 38,1 14,7 Joensuun 588 4,8 1862 15,2 10,4
Lahden 1888 9,5 3313 16,4 6,9
Hämeenlinnan 2986 33,6 3673 39,5 5,9
Helsingin 84634 64,4 97772 69,6 5,2
Turun 12874 43,4 11794 38,2 -5,2 Lappeenrannan 952 10,7 307 3,5 -7,2
Jyväskylän 11975 74,1 10797 62,5 -11,6
Tampereen 30149 87,7 24811 66,6 -21,1
Oulun 25391 123,8 19826 87,4 -36,4
Väestönlisäys vuosina 2000-‐2006 ja 2007-‐2012
Porin seudun väkiluku väheni noin
3000 hlöllä vuosina 2000-2012
Porin seudun väestönlisäys
tasapainoittui 2000-luvun jälkipuoliskolla merkittävästi aikai-sempaan kehityk-seen verrattuna
Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot
Seutukunta Muuttovoitto 2000-2006 abs.
Muuttovoitto 2000-2006 promillea
Muuttovoitto 2007-2012 abs.
Muuttovoitto 2007-2012 promillea
Muutos promillea 2000-2006/2007-2012
Vaasan -1629 -17,4 137 1,4 18,8
Porin -2627 -18,9 -185 -1,3 17,6
Kuopion -57 -0,5 1747 13,7 14,2 Seinäjoen -152 -1,3 1132 9,1 10,4
Lahden 273 1,4 2059 10,2 8,8
Joensuun -687 -5,7 -51 -0,4 5,3
Hämeenlinnan 2631 29,7 2621 28,2 -1,5
Helsingin 21663 16,5 15654 11,1 -5,4
Turun 6971 23,5 3816 12,4 -11,1 Lappeenrannan 188 4,4 -625 -10,9 -15,3
Jyväskylän 6248 38,7 3492 20,2 -18,5
Tampereen 18705 54,4 11223 30,1 -24,3
Oulun 10879 53 4152 18,3 -34,7
Porin seutu sai muuttotappiota 2600 henkilöä
vuosina 2000-2006 ja vain -185 hlöä
vuosina 2007-2012
MuuTovetovoima 2000-‐2006 ja 2007-‐2012
Porin seudun muuttovetovoiman suhteellinen muutos
oli
toiseksi paras
Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot
1 21 41 61 81
101 121 141 161 181 201 221 241 261 281 301 321
1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010
POR
IN S
IJO
ITU
S M
UU
TTO
VET
OV
OIM
ASS
A
AIKAVÄLI 1980-2013 (1.1.2014 alueluokitus)
Pori Lineaarinen (Pori)
Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot
Porin muuttovetovoima maan sisäisessä muuttoliikkeessä 1980-2013
11681
4744
3428
2581
2123
1893
1821
1463
1296
1093
665
2336
949
686
516
425
379
364
293
259
219
133
0 1000 2000 3000 4000 5000 6000 7000 8000 9000 10000 11000 12000 13000 14000 15000
Helsinki
Tampere
Oulu
Turku
Kuopio
Seinäjoki
Lahti
Jyväskylä
Pirkkala
Hämeenlinna
…
Pori (18.) Muuttovoitto yht. Muuttovoitto per vuosi
Määrällises; muuTovetovoimaisimmat kunnat (320) maan sisäisessä muuToliikkeessä vuosina 2009-‐2013
Porin kaupunki sai määrällisesti
18:nneksi vetovoimaisin kunta vuosina 2009-2013
88 kuntaa sai
muuttovoittoa maan sisäisestä muutto-liikkeestä vuosina
2009-2013
Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot
6,5
4,4 4,1
3,9 3,6 3,6
3,3 2,9
2,2
1,6
0
1
2
3
4
5
6
7
Seinäjoki Tampere Kuopio Helsinki Oulu Lahti Hämeenlinna Turku Jyväskylä Pori
MuuTovetovoimaisimmat yli 50 000 asukkaan kaupungit maan sisäisessä muuToliikkeessä suhteessa asukaslukuun vuosina 2009-‐2013
Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot
Porin seudun elinvoima ja kilpailukyky
Saavutettavuus-dynamiikka
Työllisyys-dynamiikka
Yritys-dynamiikka
Väestö-dynamiikka
TKI-dynamiikka
Muu dynamiikka
Seutukunta Tutkinnon suorittaneiden osuus % 2000
Tutkinnon suorittaneiden osuus % 2011
Muutos %-yksikköä 2000-2011
Joensuun 59,6 70,0 10,4
Seinäjoen 57,4 67,6 10,2
Lappeenrannan 57,3 66,6 9,3
Hämeenlinnan 59,0 68,1 9,1
Jyväskylän 63,9 73,0 9,1
Porin 56,5 65,4 8,9
Tampereen 63,3 72,0 8,7
Lahden 56,2 64,7 8,5
Kuopion 65,2 73,6 8,4
Turun 61,8 70,1 8,3
Vaasan 61,9 70,1 8,2
Oulun 66,8 74,6 7,8
Helsingin 64,7 70,2 5,5
Tutkinnon suoriTaneiden osuus % yli 15-‐vuo;aista vuosina 2000-‐2011
Porin seudulla tutkinnon suoritta-neiden osuus nousi
6:nneksi eniten vuosina 2000-2012
Tutkinnon suorittaneiden osuus nousi suhteellisesti eniten Joensuun seudulla vuosina
2000-2011
Lähde: Tilastokeskus, tutkintorakenne
Seutukunta Akateemisten osuus % 2000
Akateemisten osuus % 2011
Muutos %-yksikköä 2000-2011
Tampereen 6,9 10,6 3,7
Helsingin 10,9 14,4 3,5
Oulun 7,8 11,3 3,5
Jyväskylän 7,0 10,1 3,1
Vaasan 6,0 9,1 3,1
Kuopion 6,1 9,0 2,9
Turun 7,3 10,2 2,9
Lappeenrannan 4,2 6,9 2,7
Joensuun 4,6 6,9 2,3
Hämeenlinnan 5,0 7,1 2,1
Lahden 3,5 5,3 1,8
Seinäjoen 3,2 5,0 1,5
Porin 3,4 4,9 1,5
Akateemisten osuus % yli 15-‐vuo;aista vuosina 2000-‐2011
Porin seudulla akateemisten osuus
ja muutos % oli heikointa suurten kaupunkiseutujen
joukossa
Akateemisten osuus oli korkein ja kasvoi suhteellisesti eniten Helsingin, Oulun ja
Tampereen seuduilla
Lähde: Tilastokeskus, tutkintorakenne
Porin seudun elinvoima ja kilpailukyky
Saavutettavuus-dynamiikka
Koulutus- dynamiikka
Työllisyys-dynamiikka
Väestö-dynamiikka
TKI-dynamiikka
Muu dynamiikka
Seutukun;en yritysdynamiikka 2008-‐2012 Ø Analyysissä verraYin Manner-‐Suomen 67 seutua
kuuden yritysdynamiikkaa kuvaavan muu+ujan perusteella vuosina 2008-‐2012
Ø Kuusi muu+ujaa olivat: Ø Aloi+aneiden yritysten määrä 1000 asukasta kohden 2008-‐2012 Ø Yrityskanta (toimivien yritysten määrä) 1000 asukasta kohden
2008-‐2012 Ø Yrityskannan muutos vuosina 2000-‐2012 Ø Yritysten ne+operustanta (aloi+aneet –lope+aneet) 2008-‐2012 Ø Yritysten uusiutumisaste (luova tuho) 2008-‐2012 Ø Osaamisintensiivisten yritysten määrä aloi+aneista yrityksistä
2008-‐2012
Ø Kaikki seudut jae]in muuTujiTain viiteen viidennekseen ja samoin yhteenveto kokonaisuudesta viidenneksi+äin kaikkien muu+ujien osalta (kar+a ohessa)
Ø Porin seutu sijoi+ui kuuden muu+ujan perusteella yritysdynamiikaltaan toiseksi parhaaseen viidennekseen kaikkien seutujen joukossa
Lähde: Tilastokeskus, aloittaneet ja lopettaneet yritykset; analyysi: Timo Aro
Yritysdynaamisimmat seudut viidenneksiin luokiteltuna kuuden yritysdynamiikkamuuttujan perusteella
VIIDENNES SEUTUKUNNAT
Paras viidennes
Turun, Helsingin, Tampereen, Porvoon, Salon, Rovaniemen, Jyväskylän, Oulun, Tunturi-Lapin, Raaseporin, Turunmaan, Riihimäen, Loviisan, Loimaan
Toiseksi paras viidennes
Hämeenlinnan, Lappeenrannan, Kuopion, Lahden, Kokkolan, Pietarsaaren, Vakka-Suomen, Seinäjoen, Forssan, Vaasan, Pohjois-Lapin, Porin, Lounais-Pirkanmaan ja Koillis-Savon
Kolmanneksi paras viidennes
Rauman, Kotka-Haminan, Mikkelin, Sydösterbottens, Ylivieskan, Pohjois-Satakunnan, Jämsän, Etelä-Pirkanmaan, Kyrönmaan, Keski-Karjalan, Äänekosken, Suupohjan, Kajaanin, Pieksämäen ja Kajaanin
Toiseksi heikoin viidennes
Joensuun, Imatran, Kouvolan, Kemi-Tornion, Koillismaan, Kaustisen, Savonlinnan, Varkauden, Raahen, Oulunkaaren, Ylä-Pirkanmaan, Keuruun ja Nivala-Haapajärven
Heikoin viidennes
Saarijärvi-Viitasaaren, Tornionlaakson, Kuusiokuntien, Joutsan, Järviseudun, Itä-Lapin, Haapaveden-Siikalatvan, Pielisen Karjalan, Ylä-Savon, Sisä-Savon ja Kehys-Kainuun.
Lähde: Tilastokeskus, aloittaneet ja lopettaneet yritykset: Analyysi Timo Aro
Summa summarum
Suurten yli 100 000 asukkaan kaupunkiseutujen (13) aseman muutos vuosina 2000-2012*
Aluetalous (bkt €/asukas muutos % 2000/2011)
Kunnallis-verot (verot €/asukas muutos % 2000/2012)
Kunta-lainat (€/asukas/muutos % 2000/2012)
Työpaik-kakehitys (työpaikko-jen määrän muutos % 2000/2011)
Työllisyys-aste (muutos %-yksikköä 2000/2012)
Työttö-myysaste (muutos %-yksikköä 2000/2012)
Väestön-lisäys (promillea 1000 asukasta kohden 2000-2006/2007-2012)
Muutto-vetovoima (promillea 1000 asukasta kohden 2000-2006/2007-2012)
Tutkinnon suoritta-neet (tutkinnon suorittaneiden muutos %-yksikköä 2000/2012)
Akatee-miset (akateemisten osuuden muutos %-yksikköä 2000/2012)
1.Vaasan 62,8
1. L-rannan 69,6
1. Porin 75,3
1. Jyväskylän 16,5
1. Kuopion 5,9
1. Porin -5,5
1. Vaasan 35,7
1. Vaasan 18,8
1. Joensuun 10,4
1. Tampereen 3,7
2. Seinäjoen 59,8
2. Kuopion 69,4
2. Seinäjoen 98,2
2. Oulun 16,0
2. Porin 5,2
2. Kuopion -5,4
2. Seinäjoen 20,4
2. Porin 17,6
2. Seinäjoen 10,2
2. Helsingin 3,4
3. Kuopion 58,2
3. Porin 68,9
3. Turun 130,9
3. Tampereen 15,9
3. H-linnan 4,9
3. Joensuun -4,0
3. Porin 15,8
3. Kuopion 14,2
3. L-rannan 9,3
2. Oulun 3,5
4. Joensuun 46,0
4. Lahden 68,8
4. Lahden 131,2
4 .Kuopion 14,4
4. Vaasan 4,6
3. H-linnan -4,0
4. Kuopion 14,7
4. Seinäjoen 10,4
4. H-linnan 9,1
4. Jyväskylän 3,1
5.Jyväskylän 44,8
5 .H-linnan 67,9
5. Joensuun 133,4
5. H-linnan 13,0
5. Seinäjoen 4,4
5. Vaasan -3,3
5. Joensuun 10,4
5. Lahden 8,8
4. Jyväskylän 9,1
4. Vaasan 3,1
6.Turun 42,0
6. Tampereen 64,9
6. Vaasan 142,8
6. Vaasan 12,3
6. Joensuun 4,1
6. Seinäjoen -3,1
6. Lahden 6,9
6. Joensuun 5,3
6. Porin 8,9
6. Kuopion 2,9
7. Porin 41,1
12. Porin 1,5
13. Porin 1,5
*Analyysin tavoitteena on osoittaa kaupunkiseudun positio ja muutos vuosien 2000-2012 välisenä aikana (sijoitus ei määräydy korkeimman arvon perusteella, vaan seudun muutos- tai kasvuprosentin perusteella)
LISÄÄ ASUKKAITA
LISÄÄ TYÖPAIKKOJA
LISÄÄ ASUKKAITA
LISÄÄ PALVELUITA
LISÄÄ INVESTOINTEJA
LISÄÄ PALVELUITA
LISÄÄ INVESTOINTEJA
Kaupunkiseudun menestys edellyttää kasvukehän myönteisen kierteen vahvistamista