keitä ovat syrjäytyneet nuoret? · pekka myrskylä – keitä ovat syrjäytyneet nuoret?...

Pekka Myrskylä

– Keitä ovat syrjäytyneet nuoret?

YHTEENVETO

Vuonna 2010 syrjäytyneitä 15–29 -vuotiaita nuoria oli yhteensä noin 51 300. Tämä on noin 5 % kaikis-ta tämänikäisistä nuorista. Syrjäytyneistä nuorista työttömiä työnhakijoita oli 18 800 ja muita työvoiman ulkopuolisia 32 500. Syrjäytyneiksi luokitellaan sellaiset työvoiman ja opiskelun ulkopuoliset nuoret, joilla ei ole peruskoulun lisäksi muuta koulutusta.

Syrjäytymisen kovassa ytimessä on 32 500 ulkopuolista nuorta, jotka eivät ole rekisteröityneet edes työttömiksi työnhakijoiksi. He ovat nuoria, jotka eivät näy missään tilastoissa. Kukaan ei tarkkaan tiedä keitä he ovat ja mitä he tekevät.

Ulkopuolisten nuorten paikantamisella on kiire. Ensisijainen keino ehkäistä syrjäytymistä ja nostaa nuoria takaisin työmarkkinoille on koulutus. Ulkopuolisiksi tai työttömiksi päätyneistä nuorista 80 % ei myöhemminkään suorita perusastetta korkeampaa tutkintoa. Mitä kauemmin nuori on syrjäytynyt, sitä pienemmäksi koulutuksen suorittamisen todennäköisyys muuttuu.

Syrjäytyneistä nuorista lähes neljännes on maahanmuuttajataustaisia. Vieraskielisistä kouluttamat-tomista nuorista joka kolmas on syrjäytynyt – kantaväestöön kuuluvista syrjässä on joka kahdeksas. Syrjäytyminen on läheisesti myös maahanmuuttoon ja kotouttamiseen liittyvä ongelma.

Yleisestä mielikuvasta poiketen nuorten syrjäytyminen on lisääntynyt viime vuosina vain vähän. Syr-jäytyneiden nuorten osuus kaikista 15–29 -vuotiaista on vaihdellut 90-luvun alun lähes yhdeksästä pro-sentista nykyiseen viiteen. Vaikka syrjäytyneiden nuorten määrä onkin pysynyt suhteellisen tasaisena, eivät syrjäytyneet ole vuodesta toiseen samoja henkilöitä. Viiden vuoden kuluessa 60 % syrjäytyneistä nuorista siirtyy töihin tai opiskelemaan, 40 % pysyy syrjäytyneenä.

Pekka Myrskylä on Tilastokeskuksen kehittämispäällikkö

HUKASSA

No 19 1.2. 2012

2 3

Johdanto: Keitä syrjäytyneet ovat?

Nuorten syrjäytymisen kysymys on todellinen ja va-kava. Käytävän keskustelun ongelma on kuitenkin epämääräisyys. Esimerkiksi syrjäytyneiden nuorten lukumäärä saattaa heitellä useilla kymmenillä tuhan-silla keskustelijoista riippuen. Jotta nuorten syrjäyty-miseen pystytään mahdollisimman tehokkaasti puut-tumaan, on selvitettävä mahdollisimman tarkasti keitä syrjäytyneet nuoret ovat ja selvennettävä syrjäytymi-sen käsite. On myös tunnistettava niitä nuorten ryh-miä, joissa syrjäytymisen riski on suurin.

Syrjäytyminen on lavea ilmiö, jolla tarkoitetaan usein laajaa psyykkis-aineellista ongelmakokonaisuut-ta, henkistä putoamista yhteiskunnan normaalien käy-täntöjen ulkopuolelle tai erilaisia päihderiippuvuuksia ja rikollisuuden muotoja. Tässä analyysissa syrjäyty-mistä lähestytään tilastojen, lähinnä Tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston1 kautta. Tarkoitus on hahmottaa tätä kautta syrjäytyneiden nuorten (15–29 v.) määrä ja tämän joukon rakenne.

Tässä analyysissa on poistettu koko 15–29 -vuo-tiaitten joukosta ne, jotka ovat työelämässä tai opis-kelemassa tai eivät muilla tavoin täytä syrjäytymisen kriteereitä. Syrjäytyneiksi luokitellaan sellaiset työ-voiman ja opiskelun ulko-puoliset nuoret, joilla ei ole peruskoulun lisäksi muu-ta koulutusta. Esimerkiksi toisen asteen tutkinnon suorittanut nuori ei määri-telmällisesti kuulu syrjäy-tyneiden joukkoon.

Mielenterveys- tai päihdeongelmien, rikollisuu-den tai muiden syiden takia yhteiskunnan ulkopuolel-le ajautuneiden ihmisten määrää ei tässä pystytä arvi-oimaan, koska rekisteröityjä tietoja on vähän eikä näi-tä nuoria löydetä survey-tutkimuksissakaan.

Vuonna 2010 syrjäytyneitä 15–29 -vuotiaita nuo-ria oli yhteensä 51 341. Tämä on noin 5 % kaikista tä-mänikäisistä nuorista.

Miehiä syrjäytyneistä nuorista oli 64 % ja naisia 36 %. Syrjäytyneistä liki joka neljäs on vieraskielinen. Perusasteen koulutuksen suorittaneista nuorista syr-jäytyneinä oli 12,6 %.

Syrjäytyneistä nuorista työttömiä työnhakijoita oli 18 830 ja muita työvoiman ulkopuolisia 32 511. Nämä 32 511 ulkopuolista nuorta eivät käy töissä tai opiske-le. He ovat nuoria, jotka eivät näy missään tilastoissa – kukaan ei tarkkaan tiedä, millaisia he ovat tai mitä he tekevät. He ovat syrjäytymisongelman kova ydin.

Työttömiksi rekisteröityneiden nuorten asema on parempi kuin täysin ulkopuolisten, koska työnhaki-jat voivat saada työvoimakoulutusta tai päästä sijoitus-töihin. Molemmat toimenpiteet lisäävät selvästi mah-dollisuutta päästä avoimille työmarkkinoille. On erit-täin huolestuttavaa, että juuri kriittisessä vaiheessa elä-mää yli 30 000 nuorta katoaa järjestelmän näköpiiristä.

Ulkopuolisten nuorten paikantamisella on kii-re. Ensisijainen keino ehkäistä syrjäytymistä ja nostaa nuoria takaisin työmarkkinoille on koulutus.

Ulkopuolisiksi tai työttömiksi päätyneistä 15–29 -vuotiaista nuorista 80 % ei myöhemminkään suori-ta perusastetta korkeampaa tutkintoa. Mitä kauemmin nuori on syrjäytynyt, sitä pienemmäksi koulutuksen suorittamisen todennäköisyys muuttuu. Niistä perus-koulun päättäneistä nuorista, jotka ovat yhden vuo-den syrjässä, enää 40 % suorittaa jonkin perusastet-ta korkeamman tutkinnon. Jos ulkopuolisuutta jatkuu kolme vuotta, alenee tutkintoja suorittavien osuus 20 prosenttiin. Luppovuodet perusasteen ja jatko-opinto-jen välissä ovat siis kohtalokkaita.

15-29-vuotiaatKaikkiaan 1 005 927 henkilöäSyrjäytyneitä 51 341 henkilöä (5 %)

SyrjäytyneistäTyött. työnhakijoita 18 830Muita 32 511

Miehiä 64 % (32 871 hlöä)Naisia 36 % (18 470)

Kantaväestöä 67 %Vieraskielisiä 23 % ( 11 850 hlöä)

Syrjäytyneistä miehistäKantaväestöä 78 % (25 662 hlöä)Vieraskielisiä 22 % (7 209)

Syrjäytyneistä naisistaKantaväestöä 75 % (13 829 hlöä)Vieraskielisiä 25 % (4 641)

Vain peruskoulun suorittaneet Kaikki 407 942 Syrjäytyneet 51 300 (12,6 %)

Vain peruskoulun suorittaneesta kantaväestöstä syrjäytyneinäMiehistä 13 %Naisista 8 %

Vain peruskoulun suorittaneista vieraskielisistä syrjäytyneinäMiehistä 33 %Naisista 26 %

Syrjäytyneiksi luoki-tellaan sellaiset työ-voiman ja opiskelun ulkopuoliset nuoret,

joilla ei ole perus-koulun lisäksi muuta

koulutusta

3

Syrjäytyneiden ydinryhmässä on toki monia, joi-hin syrjäytymisen käsite kansantajuisesti ymmärretty-nä ei sovi. Tähän tilastolliseen ryhmään kuuluu mm. oppilaitoksiin pyrkiviä nuoria, valmentautuvia urhei-lijoita, ns. pimeää työtä tekeviä, omaishoitajia, kol-mannella sektorilla palkatta toimivia ja tulottomia taiteilijoita. Ryhmä on hyvin kirjava ja sen yhteise-nä piirteenä on ainoastaan se, että siihen kuuluvien ihmisten toiminnoista ei jää mitään merkintöjä vero-tus-, työeläke- tai opiskelijarekistereihin.

Syrjäytyneiden pääjoukon (51 300) lisäksi työmark-kinoiden ulkopuolella on paljon nuoria, joita ei laske-ta syrjäytyneiden marginaaliin. Esimerkiksi vuonna 2010 lapsiaan hoiti kotona 8 443 naista (ikäryhmässä 15–29), jotka olivat suorittaneet vain perusasteen kou-lutuksen. Vaikka heitä ei lasketakaan syrjäytyneiden ryhmään, he nostavat työvoiman ulkopuolisen mää-rän 59 784 nuoreen.

Koska syrjäytyneiksi lasketaan vain sellaiset nuoret, jotka eivät ole suorittaneet peruskoulun lisäksi muu-ta koulutusta, jäävät syrjäytymistilaston ulkopuolelle myös keskiasteen tutkinnon suorittaneet työttömät ja ulkopuoliset nuoret. Samassa 15–29 -vuotiaiden ryh-mässä oli vuonna 2010 näitä keskiasteen suorittanei-ta työttömiä ja ulkopuolisia nuoria 51 844. Kotonaan lapsia oli hoitamassa 8 703 keskiasteen suorittanutta naista.

Onko syrjäytyminen sukupuoli- kysymys?

Syrjäytyminen on erityisesti nuorten miesten ongel-ma. Vuonna 2010 kaksi kolmasosaa syrjäytyneistä nuo-rista oli miehiä. Pelkän perusasteen koulutuksen va-rassa oli kaikkiaan 218 932 miestä (15–29). Heistä syr-jäytyneitä oli 15 %. Samassa ikähaarukassa kaikis-ta naisista (189 010 hen-keä), jotka olivat perusas-teen koulutuksen varas-sa, syrjäytyneitä oli 9,8 %. Sukupuolesta riippumatta, kaikista pelkän perusas-teen suorittaneista nuoris-ta syrjäytyneitä oli 12,6 %.

Akuutein syrjäytymisongelma on niillä miehillä, jotka ovat vieraskielisiä ja perusasteen koulutuksen va-rassa. Heistä syrjäytyneinä oli 33 % eli kolmannes.

Kaikista syrjäytyneistä nuorista miehistä kan-taväestöön kuuluvia oli 78 % ja vieraskielisiä 22 % Syrjäytyneistä naisista kantaväestöön kuuluvia oli 75 % ja vieraskielisiä 25 %.

Kaikista kantaväestöön kuuluvista pelkän perusas-teen suorittaneista 15–29 -vuotiaista miehistä syrjäy-tyneitä oli 13 %. Samaan ikäryhmään kuuluvista vie-raskielisistä miehistä (perusasteen varassa) syrjäytynei-nä oli 33 %. Pelkän perusasteen suorittaneiden nais-ten kohdalla luvut ovat 8 % (kantaväestö) ja 26 % (vie-raskieliset)

Jos ero nuorten miesten ja naisten syrjäytymises-sä on iso, kantaväestön ja vieraskielisten nuorten ero on huima.

Kok. summa 407942 218932 189010Niistä ulkop. yht. 51 341 32 871 18 470Työttömät 18830 12171 6659Muuttv:nulkop. 32511 20700 11811Kantaväestöön kuuluvatKok. summa 367801 196852 170949Niistä ulkop. yht. 39 491 25 662 13 829Työttömät 15543 10229 5314Muuttv:nulkop. 23948 15433 8515VieraskielinenKok. summa 40141 22080 18061Niistä ulkop. yht. 11 850 7 209 4 641Työttömät 3287 1942 1345Muuttv:nulkop. 8563 5267 3296

Taulukko 1 Työvoiman ja opiskelun ulkopuolella olevat vuonna 2010

Perusaste Yhteensä Miehet Naiset

Lähde:Tilastokeskus,työssäkäyntitilasto.

Lähde: Tilastokeskus, työssäkäyntitilasto.

Kuvio 1 Kaikkien miesten toiminta vuonna 2010, %

0

20

40

60

80

100

18 20 22 24 26 28 30 32 34 36 38 40 42 44 46 48 50 52 54 56 58 60 62 64

Työlliset

Työttömät

Opiskelijat, varusmiehet

Eläkeläiset

Muut työvoiman ulkopuolella

Syrjäytyminen on erityi-sesti nuorten miesten

ongelma – kaksi kol-masosaa syrjäytyneistä

nuorista on miehiä

4 5

Syrjäytyneiden nuorten miesten tilastoa heikentää hieman se, että syrjäytyneiksi ei lasketa naisia jotka hoitavat lapsiaan kotona. Vuonna 2010 lapsiaan oli ko-tona hoitamassa 8 443 vertailuryhmään kuuluvaa nais-ta.

Kuvioon 1 on kerätty kaikkien työikäisten (18–64 -vuotiaiden) miesten toiminta koulutustaustasta riip-pumatta vuonna 2010. Siitä on selkeästi nähtävissä, et-tä muiden työvoiman ulkopuolisten osuus on suurin 19-vuotiaiden miesten keskuudessa (8,7 %) ja 20-vuo-tiaiden miesten keskuudessa (7,0 %). 25-vuotiaiden miesten kohdalla osuus tasoittuu noin neljään pro-senttiin, jossa se pysyy aina 58 ikävuoteen asti. 58 ikä-vuoden kohdalla muiden ulkopuolisten osuus kään-tyy laskuun. Miesten työttömyys ei siis olekaan suu-rinta nuorten miesten kohdalla, vaan 57–60 -vuotiai-den miesten joukossa.

1990-luvun laman jälkeen Suomeen jäi elämään omituinen ”rakennetyöttömyys”. Tälläkin hetkellä kaikissa kuvion 1 esittämissä miesikäluokissa vallitsee 8–10 % työttömyys, jota ei ollut ennen lamaa. Naisten työttömyys on hieman pienempi. Myös jääminen työ-markkinoiden ulkopuolella muista syistä yleistyi hie-man laman jälkeen.

Tällä hetkellä 30–50 -vuotiaista miesikäluokista on töissä vain 80 %. Ennen lamaa työssäkäyvien osuus oli yli 90 %. Naisilla muutos ei ole yhtä suuri, koska naisten työllisyys nousi koko 1970- ja 80-lukujen ajan ja miltei saavutti miesten työllisyyden vuonna 1990. Lama-aika pudotti molempien sukupuolten työlli-

syyttä selvästi, mutta laman jälkeen naiset ovat ohitta-neet työllisyydessä miesten tason.

Syrjäytyneistä lähes neljännes on maahanmuuttajataustaisia

Syrjäytyneistä nuorista lähes neljännes on maahan-muuttajataustaisia. Maahanmuuttajamiesten työttö-myys- ja ulkopuolisuusriskit ovat lähes kolminkertai-sia, kun heitä verrataan kantaväestöön kuuluviin kou-luttamattomiin miehiin. Kun vieraskielisistä kou-luttautumattomista nuoris-ta syrjässä oli joka kolmas, kantaväestöön kuuluvista syrjässä oli joka kahdeksas.

Syrjäytyminen on siis läheisesti myös maahan-muuttoon ja kotoutta-miseen liittyvä ongelma. Maahanmuuttajataustaisen nuorten on huomattavas-ti vaikeampi päästä Suomen työ- ja koulutusmarkki-noille kuin kantaväestön. Ulkopuolelle jäävät maa-hanmuuttajat ovat pääosin nuoria aikuisia, jotka et-sivät Suomesta työ- ja/tai opiskelupaikkaa. Heillä ei yleensä ole perhettä turvanaan vaan enemmistö heistä elää yksin. Suurimmat syrjäytymisriskit ovat asunnot-tomilla maahanmuuttajilla (67 %) ja perheisiin kuulu-villa naisilla.

0

5

10

15

20

25

30

35

18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 290

5

10

15

20

25

30

35

18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29

KV-Työttömät

VK-Muut

VK-Työttömät

KV-Muut

KV-Työttömät

VK-Muut

VK-Työttömät

KV-Muut

Miehet Naiset


Kuvio 2 Työttömyys ja ulkopuolisuusriski vuonna 2010, kantaväestöön (kv) kuuluvat ja vieraskieliset (vk), %

Maahanmuuttajamies-ten syrjäytymisriskit ovat lähes kolminker-taisia, kun heitä ver-

rataan kantaväestöön kuuluviin kouluttamat-

tomiin miehiin

5

Maahanmuuttajaperheisiin kuuluvien nais-ten pääsy työmarkkinoille on joko erityisen vai-keaa tai sitten he eivät edes halua työmarkkinoille. Maahanmuuttajanaisista osalla voi kotiin jääminen kuulua kulttuuriin, vaikka heillä ei olisikaan lapsia. Kulttuurierot saattavat eri tavoin vaikeuttaa vieraskie-listen naisten hakeutumista työmarkkinoille tai työt-tömiksi työnhakijoiksi. Suomessa syntyneillä ulko-maalaistaustaisilla vaikeudet ovat pienempiä, sillä heil-lä on enemmän kielitaitoa ja koulutusta.

Vuonna 1987 Suomessa oli 15–29 -vuotiaita nuoria 1 064 000 henkeä. Vuonna 2010 heitä oli ikäluokki-en pienennyttyä enää 1 006 000. Kotimaisia kieliä pu-huvien määrä on vähentynyt 115 000:lla. Samaan ai-kaan vieraita kieliä puhuvien nuorten määrä on kas-vanut 57 000:lla eli 18-kertaistunut. Vieraskielisten tu-lomuutto on puolittanut nuorten kotimaisten nuor-ten vähenemän. Maahanmuuttajista yli 70 prosenttia on nuoria aikuisia. Suomi saa vuosittain noin 20 000 ulkomaalaista maahanmuuttajaa, eli nykyinen ulko-maalaisväestö lähes kaksinkertaistuu tällä vuosikym-menellä.

Kun otetaan huomioon maahanmuuttajien määrän kasvu ja vieraskielisten nuorten moninkertainen riski syrjäytyä, ensisijaiset keinot syrjäytymisen torjuntaan

ovat maahanmuut-tajanuorten tehok-kaampi kotouttami-nen sekä ohjaaminen koulutukseen ja työ-markkinoille.

Onko syrjäytyminen lisääntynyt?

Aikasarjatiedot nuorten syrjäytymisestä vuosilta 1987–2010 osoittavat, että nuorten syrjäytyminen ei ole merkittävästi lisääntynyt, pikemminkin päinvastoin.

Vuonna 2006 syrjäytyneitä nuoria oli noin puolet vähemmän kuin vuonna 1992. Kuvio 3 osoittaa, että ulkopuoliseksi jääneiden ja työttömien nuorten mää-rän huippu (88 984) saavutettiin lamavuonna 1992; vuonna 2010 luku oli enää 59 784.

Syrjäytyneiden nuorten osuus kaikista 15–29 -vuo-tiaista nuorista on vaihdellut lähes yhdeksästä vajaa-seen viiteen prosenttiin. Vuonna 2010 kaikista nuoris-ta oli syrjäytyneinä 5 %. Kouluttamattomista nuorista syrjäytyneiden osuus on kaksin- tai kolminkertainen. Vuonna 2010 se oli 12,5 %.

Vaikka syrjäytyneiden määrä ei ole lähtenyt rä-jähdysmäiseen kasvuun, on tilanne huolestutta-va. Suomalaisten nuorten ikäluokat ovat pienenty-neet huolimatta vii-me vuosien hienoisesta syntyvyyden kasvusta. Vuonna 2010 Suomessa syntyi 60 980 lasta, vuonna 2008 syntynei-tä oli 59 530. Vuonna 2010 syrjäytyneitä nuoria oli 51 341. Jos syrjäytynei-siin nuoriin lisätään kotona lapsiaan hoitavat vain pe-ruskoulun suorittaneet naiset (8 443), on työmarkki-noiden ulkopuolisten nuorten määrä 59 784. Se on sat-

40 000

50 000

60 000

70 000

80 000

90 000

1987 1989 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009


Kuvio 3 Vain peruskoulun suorittaneet syrjäytyneet 15–29 -vuotiaat vuosina 1987–2010, henkilöä

Nykyinen ulkomaalaisväestö lähes kaksinkertaistuu tällä vuosikymmenellä

Vaikka syrjäytyneiden määrä ei ole lähtenyt rä-jähdysmäiseen kasvuun, on tilanne huolestuttava

6 7

tumoisin suunnilleen sama kuin vuosittain syntyvien lasten määrä.

Koska syrjäytyneiden nuorten määrä on pysynyt suhteellisen tasaisena, voidaan sanoa, että käytännös-sä meillä on jatkuvasti ikäluokan verran syrjäytynei-tä nuoria. Tässä pitää kuitenkin ottaa huomioon, et-tä nämä syrjäytyneet nuoret eivät ole vuodesta toiseen samoja henkilöitä. Kun samaa vuonna 2005 syrjäyty-neiden nuorten ryhmää tarkasteltiin viisi vuotta myö-hemmin (työ- ja elinkeinoministeriön tutkimus), syr-jäytyneitä oli edelleen noin 40 %. Toisin sanoen niis-tä nuorista, jotka olivat vuonna 2005 syrjäytyneinä, noin 60 % ei ollut enää syrjäytyneiden joukossa vuon-na 2010.

Perhetausta ja asumismuoto vaikuttavat

Ulkopuolisuuden riskiä kasvattaa nuoren asumistapa. Myös perhetaustan vaikutus on ilmeinen.

Jos nuorella on tukenaan edes toinen vanhemmis-ta, putoaa syrjäytymisriski yksin asuvaan verrattuna alle kolmasosaan. Vieraskielisillä ei vanhempien läsnä-ololla ole aivan yhtä suurta vaikutusta. Syrjään jääneis-tä vieraskielisistä miehistä 61 % asuu yksin tai on vailla asuntoa, naisista 34 %. Kantaväestöön kuuluvista, syr-jään jääneistä miehistä yksin asuu tai on vailla asuntoa 40 % ja naisista 32 %. Yksinasuminen on miehillä kak-sin- tai kolminkertaista naisiin verrattuna, asunnotto-muus taas noin kaksinkertaista.

Kantaväestöön kuuluvilla miehillä parisuhteen solmiminen alentaa syrjäytymisen riskiä. Naisilla pa-risuhteella on käänteinen vaikutus: yksinasuvan nai-sen ulkopuolisuusriski on 19 %, mutta lapsettomana parisuhteessa elävillä naisilla 32 %.

Joka kymmenes syrjäytyneistä nuorista on asunno-ton. Syitä asunnottomuuteen on monia. Esimerkiksi kun nuoren huostassa olo päättyy 18 vuoden iäs-sä, ei kaikille kyetä järjestämään omaa asuntoa.

0

20 000

40 000

60 000

80 000

900 000

950 000

1 000 000

1 050 000

1 100 000

1987 1989 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009

Vieraskieliset (ast. oik.)

Kantaväestöön kuuluvat (ast. vas.)


Kuvio 4 Kantaväestöön kuuluvien ja vieraskielisten 15–29 -vuotiaiden määrä vuosina 1987–2010, henkilöä

Syrjäytyneiden määrä perhetaustan ja asumismuodon mukaan

Syrjäytyneet miehet, asunnoton tai asuu yksinKantaväestö 40 %Vieraskieliset 61 %

Syrjäytyneet naiset, asunnoton tai asuu yksinKantaväestö 32 %Vieraskieliset 34 %

Ulkopuoliset nuoretYksin perheen ulkopuolella 16 000 (31 %)Perheessä lapsen asemassa 20 100 (39 %)Perheiden miehinä ja naisina 10 100 (20 %)Asunnoton / laitoksessa 5 100 (10 %)

Syrjäytyneet miehet (kantaväestö)Yksinasuva 28 %Parisuhteessa 20 %

Syrjäytyneet naiset (kantaväestö)Yksinasuva 19 %Lapsettomana parisuhteessa 32 %

7

Asunnottomia voi syntyä myös silloin, kun aikuis-tuvien nuorten koti hajoaa esimerkiksi kuolemanta-pauksissa, avioeroissa ja päihdeongelmien takia. Osa nuorista lähtee kotoa omasta aloitteestaan kun eivät kykene elämään vanhempiensa kanssa. Nuorilla voi myös olla omia ongelmia, jotka estävät kotona asu-misen.

Heikko-osaisuus periytyy

Syrjäytyminen periytyy voimakkaasti. Nyt syrjäyty-neinä olevien nuorten vanhemmista noin puolet on

itsekin ulkopuoli-sia tai työttömiä. Vaikeuksiin ajautu-neissa perheissä las-ten syrjäytymisriski on korkein. Heikot kotiolot jättävät lap-

set selviytymään ilman taloudellista tai muuta tukea. Vanhempien sosioekonomisen aseman lisäksi, syr-

jäytymiseen vaikuttaa vanhempien koulutuksen ta-so. Kouluttautumattomiksi ja ulkopuolisiksi jäävien nuorten isistä noin puolella on vain perusasteen koulu-tus ja 40 %:lla ammattikoulututkinto. Syrjäytyneiden

nuorten äideistä 85 %:lla on ainoastaan perusasteen tai keskiasteen koulutus.

Huostaan otetuista moni putoaa

Syrjäytymisen juuret ovat usein syvällä nuorten lapsuu-dessa ja perheiden sisäisissä ongelmissa. Syrjäytymisen ehkäisyn kannalta keskeistä on mahdollisimman var-hainen puuttuminen ja ongelmallisten perheiden tu-keminen.

Lähes 17 000 lapsella ja nuorella on kotioloissaan sellaisia kriisejä, että yhteiskunta on ottanut heistä huolehtimisen vastuulleen. Valtaosa heistä on huos-taan otettuna. Lisäksi yhteiskunnan avohoidossa on noin 80 000 nuorta. Taustalla voi olla se, ettei van-hempia ole lainkaan tai että heillä on ongelmia, ku-ten työttömyyttä, varattomuutta, sairautta, päihde-riippuvuuksia, jopa väkivaltaista käyttäytymistä, hy-väksikäyttöä ja muuta rikollisuutta, jotka estävät lap-sesta huolehtimisen. Myös nuoret itse voivat elämän-tavoillaan tai masentumisellaan aiheuttaa huostaan ot-tamisen.

Sijaishoidossa oleminen vaikuttaa nuoren koko myöhempään elämään. Huostassa olleista vain kym-menen prosenttia suorittaa lukion, kun muista nuo-

Yhteensä 32871 15,0 218932 18470 12,1 152993 51341 14,5 100,0 353298

Lapsi 13206 8,8 149669 6915 6,1 113844 20121 8,0 39,2 251125

Perheenmies–nainen 5110 21,1 24239 5022 37,4 13445 10132 33,9 19,7 29917

Yksinasuva 11154 29,2 38257 4880 22,0 22220 16034 26,0 31,2 61769

Asunnoton/laitos 3401 50,3 6767 1653 47,4 3484 5054 48,2 9,8 10487

Kantaväestöön kuuluvat

Yhteensä 25662 13,0 196852 13829 9,8 141399 39491 12,3 100,0 322226

Lapsi 11606 8,1 144005 5941 5,4 110126 17547 7,2 44,4 242768


Yksinasuva 7857 27,9 28191 3501 19,3 18133 11358 23,8 28,8 47811


Vieraskieliset

Yhteensä 7209 32,6 22080 4641 40,0 11594 11850 38,1 100,0 31072

Lapsi 1600 28,2 5664 974 26,2 3718 2574 30,8 21,7 8357


Yksinasuva 3297 32,8 10066 1379 33,7 4087 4676 33,5 39,5 13958


Taulukko 2 Syrjäytymisen riski asumismuodon ja perheaseman mukaan 2010, erikseen vieraskieliset

Syrjäänjääneet Miehiä Syrjäänjääneet Naisia Syrjäänjääneet Mol.sp

1) Syrjässäolevistanaisistapoistettualle7-vuotiaidenäidit.


miehetriski-% yht. naiset1)riski-% yht. yht. riski-% % yht.

Nyt syrjäytyneinä olevien nuorten vanhemmista noin puolet on itsekin ulkopuolisia tai työttömiä

8 9

rista sen suorittaa yli puolet. Myös pitkään jatkuva ul-kopuolisuus, jopa asunnottomuus, vaivaa heitä paljon enemmän kuin muita nuoria.

Huostaan otetuista nuorista suurimmassa syrjäyty-misvaarassa ovat teini-iässä kodin ulkopuolelle sijoi-tetut pojat, jotka ovat olleet monessa sijoituspaikassa tai laitoshoidossa. Heistä yli kolme neljäsosaa on vielä nuorina aikuisinakin vailla peruskoulun jälkeistä kou-lutusta. Teini-iässä laitoshoitoon sijoitetuista pojista oli 23–24 -vuotiaina työttömänä tai eläkkeellä joka nel-jäs. Vastaavasti toinen neljäsosa laitoshoidon läpikäy-neistä eli muuten ulkopuolisina, eli heistä ei ollut tie-toa missään rekisterissä. (Hämäläinen, U. & Kangas, O. (toim.) 2010: Perhepiirissä, KELA, OPM)

Koulutuksen puute nostaa syrjäyty-misen riskiä

Työelämän aloittamisen edellytys on riittävän kou-lutuksen hankkiminen. Miljoonasta nuoresta noin 400 000:lla eli 40 prosentilla on vain perusasteen kou-lutus. Osalla nuoria koulutus on vielä kesken ja täy-dentyy myöhemmin. Kuitenkin vielä 30 vuoden iäs-sä joka viides mies ja joka kymmenes nainen on vain perusasteen koulutuksen varassa. Mainetta niittänyt peruskoulujärjestelmämme ei siis onnistu ohjaamaan

joka viidettä poikaa ja joka kymmenettä tyttöä min-käänlaisiin opintoihin.

Heikko koulutus on nuorisotyöttömyyden ja muunkin syrjäytymisen tärkein selittäjä. Työllisistä pelkän peruskoulun varassa on viitisen prosenttiyksik-köä vähemmän henkilöitä kuin ikäluokassa keskimää-rin, kun taas työttömissä heitä on kymmenisen pro-senttiyksikköä enemmän. Koulutus on tepsivä rokote työttömyyttä vastaan.

Koulutustaustan merkitys syrjäytymiseen on il-meinen. Pelkän perusasteen koulutuksen varassa ole-vista nuorista molemmat sukupuolet mukaan luki-en syrjäytyneinä on siis 12,6 %. Kun syrjäytyneiden nuorten määrä suhteutetaan koulutustaustasta riip-pumatta kaikkiin 15–29 -vuotiaisiin nuoriin, on syr-jäytymisprosentti kaikista ikähaarukkaan kuuluvista nuorista 5 %. Pelkän perusasteen koulutuksen varassa

23 267

27 426

214 691

317 343

18 198

15 672

429 812

391 395

4 394

2 554

215 834

127 513

2 394

2 601

138 696

162 782

0% 20% 40% 60% 80% 100%

Äidin koulutus

Isän koulutus

Äidin koulutus

Isän koulutusKaikki 15–29

-vuotiaat

15–29 -vuotiaat

ulkopuoliset

Alinkorkea-aste

Ylempi korkeakoulu- ja

tutkija-aste

KeskiasteVain perusaste


Kuvio 5 Syrjäytyneiden 15–29 -vuotiaiden nuorten vanhempien koulutustaso verrattuna kaikkien 15–29 -vuotiaiden nuorten vanhempien koulutustasoon vuonna 2010

Koulutus

Koko ikäluokasta (15–29) peruskoulun varassa 40 %

Vain peruskoulun suorittaneista syrjäytynytMiehet 15,9 %Naiset 9,8 %Yhteensä 12,6 %

Kaikki 15–29 -vuotiaat 5,0 %

9

olevien nuorten syrjäytyminen on siis yli kaksinker-taista verrattuna kaikkiin ikähaarukan nuoriin.

Kantaväestöön kuuluvilla miehillä ja naisilla se-kä työttömyyden että ulkopuolisuuden riskit alka-vat nousta 18 ikävuoden jälkeen, jos opiskelu- tai työ-paikkaa ei löydy. Riskien summa nousee miehillä 30 %:iin heti 20 ikävuoden jälkeen. Naisilla kokonaisriski on hieman alhaisempi, runsaat 20 %. Työttömyyden riski jatkaa nousuaan 24 ikävuoden jälkeen ja lähente-lee miehillä 20 %, naisilla 15 %. Siis joka viides pelkän

peruskoulun varas-sa oleva mies on työ-tön, naisista joka kuu-des. Jos lukuihin lisä-tään vielä muuten syr-jässä olevat, on alle 29-vuotiaista miehistä

joka kolmas ja naisista lähes yhtä moni kokonaan syr-jässä työmarkkinoilta ja opiskelusta.

Vieraskielisten tilanne on hieman erilainen. Vieraskielisistä miehistä on työvoiman ulkopuo-lella olevia runsaat 20 % ja työttömiä kymmenisen prosenttia, eli heistäkin joka kolmas on syrjäytynyt. Vieraskielisistä naisista ulkopuolisina on jopa kolman-nes ja työttömänä vajaat 10 % eli joka neljäs vieraskie-linen nuori nainen on työelämän ja opiskelun ulko-puolella. Kulttuurierot saattavat selittää sitä, että kol-mannes lapsettomistakaan maahanmuuttajataustaisista naisista ei ole työnhakijoina. Hieman karkeistaen voi-daan sanoa, että maahanmuuttajien asema työmarkki-noilla on samantyyppinen kuin kotimaisilla koulutta-mattomilla nuorilla.

Vuonna 2010 kaikkiaan 51 300 syrjäytyneestä nuo-resta oli kaikkien rekistereiden tavoittamattomissa 32 500 nuorta. Työttömien nuorten määrä (18 830) on huomattavasti alhaisempi kuin muista syistä ulkopuo-lisiksi jääneiden. Kouluttamattomien nuorten joukos-

sa syrjäytyminen on siis todennäköisempää kuin työt-tömyys.

Yksi syy tähän on, että kouluttamattomilla nuo-rilla on hyvin rajoitettu oikeus työmarkkinatukeen ja siksi heidän ei kan-nata ilmoittautua työt-tömäksi työnhakijaksi. Työvoimahallinto kat-soo, että heidän tuli-si ensisijaisesti hakeu-tua koulutukseen. Tästä syystä monet, ehkä työ-haluisetkin, jäävät ryhmään ”muut työvoiman ulko-puolella olevat” ja hukkuvat yhteiskunnan tutkien ul-kopuolelle. Tämä johtaa siihen, että nuorten miesten ja naisten ulkopuolisuusriski on yleensä korkeampi kuin työttömyysriski.

Koulutusta vaille jääminen on varsin kohtalokas-ta. Työllisyys pysyy koko työiän paljon keskimääräis-tä alemmalla tasolla, joten työvuosia kertyy vähän, mutta työttömyysvuosia kertyy runsaasti samoin kuin muitakin poissaoloja työmarkkinoilta.

Nuoret tarvitaan töihin

Ei ole enää uutinen, että väestömme ikääntyy ja sen myötä huoltosuhde heikkenee. Uhkaava työvoima-pula yhdistettynä hyvinvointiyhteiskunnan kasvaviin rahoitustarpeisiin vaatii kaikkien työikäisten ja työ-hön kykenevien laajaa osallistumista työmarkkinoil-le. Tämän lisäksi tarvitsemme lisää maahanmuuttajia paikkaamaan työmarkkinoille jäävää työvoimavajetta.

Kun taulukosta 3 tarkastelee 18–64 -vuotiasta työ-ikäistä väestöä toiminnan, iän ja koulutusasteen mu-kaan selviää, että 3,3 miljoonasta 18–64 -vuotiaasta on työssä noin 2,3 miljoonaa, työttömänä 270 000, opis-

15-74 –vuotiaat, 4 052 000

Työvoimaa, 2 592 000 Ei työvoimaa, 1 460 000

Työssä, 2 324 000- Palkansaaja 2 087 000- Yrittäjä 237 000Vain perusaste 345 000

Työtön, 268 000Vain perusaste 80 000

Opiskelija, 435 000Vain perusaste 271 000

Eläkeläiset, 838 000Vain perusaste 392 000

Muut, 188 000Vain perusaste 85 000

Kuvio 6 Työikäisen väestön rakenne vuonna 2010 (15–74 -vuotiaat)


Kouluttamattomien nuorten joukossa syrjäytyminen on siis todennäköisempää kuin työttömyys

Koulutusta vaille jää-minen on kohtalokasta.

Työllisyys pysyy koko työ-iän paljon keskimääräistä

alemmalla tasolla.

10 11

kelussa 430 000, eläkkeellä 350 000 ja muuten työvoi-man ulkopuolisena 170 000. Heistä valtaosa on saa-nut ammatillista, jopa korkean asteen koulutusta ei-vätkä he kaikki ole edes iäkkäitä. Voisi kuvitella, et-tä ainakin työttömät ja kotona oleskelevat, koulute-tut olisi pyrittävä saamaan työmarkkinoille, kun työ-voimapula uhkaa. Vain pieni osa heistä on yli 55- tai yli 50-vuotiaita, joita voidaan pitää iäkkäinä. Reserviä siis on ja sitä vahvistaa vuosittainen 10 000 työikäisen maahanmuuttajan muuttovoitto.

Korkea työllisyys lisää työvuosia ja pidentää työuraa

Kun tunnetaan työllisyysasteet jokaisessa yhden vuo-den ikäryhmässä vuosittain, voidaan niiden perus-teella laskea eri ajankohdille kertyvä työvuosien odo-tearvo. Tällainen odotearvo sisältää oletuksen, et-

tä nykyiset vuoden 2010 työllisyysasteet säilyvät sa-moina koko työiän eli 18:sta 64 vuoteen. Odotearvot lasketaan erikseen miehille ja naisille, jokaiselle yh-den vuoden ikäryhmälle. Aivan samalla tavalla laske-taan vastasyntyneille lapsille eliniän odotearvo vuosit-tain. Kuolleisuuden vaikutusta ei seuraavissa työvuo-sien odotearvojen laskelmissa ole otettu huomioon, se pudottaisi työvuosiodotetta miehillä noin vuodella ja naisilla noin puolella vuodella.

Kuten kuviosta 7 näkyy, vuonna 1995 eli lama-vaiheen päätöstilanteessa miesten työvuosien odotet-tu kertymä oli keskimäärin 27 vuotta ja naisten 26 vuotta. Tämä olisi tarkoittanut, että miehet olisivat olleet töissä noin 37 % elinajastaan ja naiset noin 33 %. Vuoteen 2010 mennessä työvuosien odotearvo oli noussut miehillä lähes viidellä vuodella ja naisilla mil-tei seitsemällä vuodella. Työvuosien osuus vuoden 2009 elinajanodotteesta oli miehillä noussut 41 %:iin ja naisilla 40 %:iin. Taustalla tässä nousussa on työttö-

Yhteensä15–74-v. 4052050 2323580 268235 434628 837732 18787518–64 3349939 2306273 267653 251875 352913 17122518–29 809308 475472 61073 206359 10529 5587530–64 2540631 1830801 206580 45516 342384 11535065–74 505492 17307 0 737 484243 3205

Vain peruskoulu Yhteensä15–74-v. 1173148 344732 80304 271187 391611 8531418–64 725428 338873 79725 89141 148062 6962718–29 211345 76504 18251 81560 7516 2751430–64 514083 262369 61474 7581 140546 4211365–74 251123 5859 0 44 242973 2247

Keskiaste Yhteensä15–74-v. 1687928 1071371 138527 135261 274145 6862418–64 1549982 1066445 138524 135138 141682 6819318–29 472489 295996 36789 113018 2936 2375030–64 1077493 770449 101735 22120 138746 4444365–74 137924 4926 0 109 132463 426

Korkea-aste Yhteensä15–74-v. 1190974 907477 49404 28180 171976 3393718–64 1074529 900955 49404 27596 63169 3340518–29 125474 102972 6033 11781 77 461130–64 949055 797983 43371 15815 63092 2879465–74 116445 6522 0 584 108807 532

Taulukko 3 Väestö päätoiminnan, iän ja koulutusasteen mukaan 2010

Yhteensä Työlliset Työttömät Opiskelijat Eläkeläiset Muuttyövoi- manulkop.


11

myyden aleneminen ja iäkkäiden työhön osallistumi-sen nopea kasvu.

Työttömyysvuosien odotearvo oli vuonna 2010 miehillä 4,3 vuotta ja naisilla 3,2 vuotta. Tärkeätä on kuitenkin huomata, että elinajasta suurin osa käyte-tään muuhun kuin ansiotyöhön. Syntymäkohortin to-dellinen elinaika saadaan selville vasta, kun kohortti on kokonaan kuollut. Tällä hetkellä alkaa olla selvillä vuosina 1910–1920 syntyneiden keskimääräinen elin-

aika. Todellinen elinaika on yleensä selvästi pidempi kuin syntymähetken estimaatti, sillä kuolleisuus jatkaa alenemistaan syntymähetken jälkeenkin.

Kuviossa 8 työvuosiodotteet on laskettu eri kou-lutusasteille. Lukuihin tulee hiukan harhaa sen vuok-si, että nuoren koulutus täydentyy iän karttuessa, noin 30 vuoden ikään tultaessa. 18-vuotiailla voi olla vain perusasteen tai korkeintaan keskiasteen koulutus-ta, ja korkean asteen koulutusta alkaa ilmaantua vasta

36,76

36,72

33,36

23,13

38,35

35,93

32,69

25,87

3,79

2,32

3,71

5,74

2,15

2,92

4,81

6,33

0 10 20 30 40

Yl. korkea-aste

Al. korkea-aste

Keskiaste

Perusaste

Yl. korkea-aste

Al. korkea-aste

Keskiaste

Perusaste

Miehet

Työvuodet / Työttömyysvuodet

Naiset


Kuvio 8 18-vuotiaan työ- ja työttömyysvuosien odotearvo vuonna 2010 koulutusasteen mukaan

83.14

78.87

76.48

70.93

33.03

33.31

26.19

32.34

32.00

33.04

27.05

33.28

3.16

2.81

6.22

2.48

4.31

3.65

7.45

3.69

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90

2009199020091990

20102008199519902010200819951990

Miehet

Työvuodet / Työttömyysvuodet

Naiset

Naiset

Miehet

Elinajanodote


Kuvio 7 18-vuotiaan työ- ja työttömyysvuosien odotearvo 1990–2010 sekä elinajanodote

12 13

20 ikävuoden jälkeen. Suuri osa yliopistotutkinnois-ta suoritetaan yli 25-vuotiaina. Kun laskee työvuosien odotearvoja eri koulutustasoille, niin esimerkiksi ikä-välillä 18 –24 suuri osa myöhemmin ylemmän korkea-koulututkinnon suorittavista on keskiasteen (yliop-pilastutkinto) suorittaneena alemmassa luokassa nos-

tamassa tämän ryh-män työllisyyttä ja työvuosikertymää.

Vaikka tällais-ta harhaa jää lukui-hin mukaan, niin siitä huolimatta erot

ovat hyvin selviä. 18-vuotiaalla miehellä, joka ei kos-kaan suorita muuta kuin perusasteen tutkinnon, ker-tyy työvuosia keskimäärin 25. Naisille vielä vähem-män, 23. Eron selittää naisten perhevapaiden käyttö.

Keskiasteen tutkinto nostaa miesten työvuo-siodotetta kuudella ja naisten yhdeksällä vuodella. Ammattikorkeakoulu tai yliopiston alempi korkea-koulututkinto nostaa miesten työvuosia vielä mil-tei neljällä ja naisten kolmella keskiasteen yläpuolelle. Ylempi korkeakoulututkinto (ml. tutkijakoulutus) li-sää miehille edelleen 3,5 vuotta ja naisillekin vuoden työuraa. Miehillä perusasteen ja ylemmän korkeakou-lututkinnon ero työvuosissa on 13 vuotta ja naisilla 10 vuotta. Tämä ei siis tarkoita eroa eläköitymisiässä, vaan työssäoloajan erotusta.

Tämä tarkastelu ei siis lainkaan tue väitettä, että pidemmälle opiskelevalla työelämään jää vähemmän

aikaa kuin niillä, jotka työllistyvät suoraan peruskou-lusta. Syynä voi olla korkeammin koulutettujen va-kaammat työsuhteet ja harvemmat työttömyysjak-sot. Myös työuraa lyhentävät työkyvyttömyyseläkkeet ovat yleisimpiä alemmilla koulutustasoilla. Työurien piteneminen on nopeinta kaikkein korkeimmilla kou-lutustasoilla, sillä ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneet saavuttavat jo miltei 63 vuoden eläkeiän. Ilman vuoden 2009 taantumaa se olisi ehkä jo ylitet-tykin.

Kuviossa 8 näkyy selvästi myös se, miten heikoim-min koulutetut kantavat suurimman vastuun työttö-myydestä. Peruskoulun varaan jäänyt mies voisi ny-kytyöttömyyden vallitessa odottaa urallaan noin seit-semää työttömyysvuotta ja nainenkin lähes kuutta. Korkean asteen tutkinto pudottaa työttömyysvuosi-en odotearvon miehillä ja naisilla noin kolmasosaan. Kaikilla koulutustasoilla naisten työttömyys on hie-man alempaa kuin miesten.

Miten käy kouluttautumattomien myöhemmin työmarkkinoilla?

Työttömistä miehistä joka kolmas on suorittanut vain peruskoulun, työllisistä miehistä vain peruskoulun on suorittanut noin 15 %. Naisilla kouluttautumattomien osuudet ovat alempia, kouluttautumattomia on run-saat parikymmentä prosenttia työttömistä ja kymme-nen prosenttia työllisistä.

0

10

20

30

40

50

20 25 30 35 40 45 50 55 600

10

20

30

40

50

20 25 30 35 40 45 50 55 60

Työttömät

Kaikki

Työlliset

Miehet Naiset

Työttömät

Kaikki

Työlliset


Kuvio 9 Vain peruskoulun suorittaneiden osuus ikäluokittain vuonna 2010, %

Keskiasteen tutkinto nostaa miesten työvuosiodotetta kuudella ja naisten yhdeksäl-lä vuodella

13

Noin 50:nnen ikävuoden jälkeen vain peruskoulun suorittaneiden osuus kasvaa sekä työttömillä että työl-lisillä, koska vanhemmilla ikäluokilla ammatillinen koulutus oli harvinaisempaa. Naistyöttömistä yli 40 prosenttia on perus- tai kansakoulunkäyneitä ja mie-histä miltei yhtä paljon.

Kuviossa 9 näkyy, miten naisten kouluttautumi-nen on yleistynyt ja ohittanut miesten tason. Noin 60 vuoden ikäisistä naisista ja miehistä suunnilleen sama osuus on suorittanut vain perusasteen, mutta kaikis-

sa nuoremmissa ikäluokissa vain peruskoulun varassa olevia naisia on selvästi vähemmän kuin miehiä. Yli 57-vuotiaista työttömistä on miehiä 26 000 ja naisia 21 000. Heistä vain peruskoulun suorittaneita miehiä on noin kolmannes (9 000) ja naisia reilu kolmasosa (8 000). Työttömyysputkessa olevista miehistä ja nai-sista lähes kahdella kolmasosalla on siis ammatillinen tutkinto.

Pelkän peruskoulun varaan jäämisellä on kauas-kantoisia seurauksia. Vain perusasteen suorittaneiden

0

20

40

60

80

100

20 24 28 32 36 40 44 48 52 56 60 64

Peruskoulu, naiset

Peruskoulu, miehet

Keskiaste, naisetKeskiaste, miehet

Korkea-aste, naiset

Korkea-aste, miehet


Kuvio 10 Miesten ja naisten työllisyys koulutusasteen ja iän mukaan vuonna 2010, %

0

5

10

15

20

25

30

1987 1989 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009

Alempi korkeak.aste

Perusaste

Keskiaste

Ylempi korkeak.aste

Alin korkea-aste


Kuvio 11 Työttömyysasteet koulutustason mukaan vuosina 1987–2010, %

14 15

työllisyysaste nousee parhaimmillaankin vain 60 pro-senttiin, työttömyys on tavallista, samoin kuin muut katkot työsuhteiden välillä.

Pelkän peruskoulun varassa olevista naisista suuri osa jää kotitöihin ja lapsia hoitamaan. Heikosti kou-

lutettujen nais-ten todennäköinen palkkaodote ei välttämättä paljon poikkea mahdolli-sesta tulonsiirtojen summasta eli hoi-totuesta, asumis-tuesta, päivähoito-

kulujen säästöstä, toimeentulotuesta jne. Kotiin jää-minen voi matalapalkka-aloilla olla kilpailukykyinen ratkaisu.

Keskiasteen tutkinto nostaa työllisyysastetta 10-20 prosenttiyksikköä miehillä ja 20 prosenttiyksikköä naisilla jo nuorella iälläkin. Korkean asteen tutkinto nostaa miesten työllisyyttä vielä runsaat kymmenen prosenttiyksikköä ja naisten työllisyyttä jopa 15 pro-senttiyksikköä. Korkean asteen tutkinnon suorittaneet miehet ja naiset saavuttavat 90 %:n työllisyysasteen, kun keskiasteen suorittaneiden työllisyystaso on par-haimmillaan 80 % ja perusasteen suorittaneiden 60 %.

Maahanmuuttajien työllisyystaso on sama kuin kantaväestöön kuuluvilla vain perusasteen tutkinnon suorittaneilla. Naiset saavuttavat huipputyöllisyytensä kymmenen vuotta miehiä myöhemmin, koska äitiys-

lomat ja perhevapaat vaikuttavat naisten työllisyyteen 25–40 vuoden iässä.

Kuviossa 10 on näkyvillä 50 prosentin työllisyys-raja, joka antaa karkean estimaatin työn aloittamisiäs-tä ja työn lopettamisiästä. Erikoista on se, että keskias-teen ja korkean asteen tutkinnon suorittaneet aloitta-vat aikaisemmin työelämässä kuin pelkän perusasteen tutkinnon suorittaneet. Korkeimmin koulutetut jat-kavat työssä pisimpään, jopa 63 vuoden ikään, kun taas perusasteella lopetetaan keskimäärin 59 vuoden iäs-sä. Iäkkäämpiä maahanmuuttajia on työelämässä mel-ko vähän ja heidän työuransa päättyy jo 57 vuoden tienoilla.

Työttömyys on aina ollut ensisijaisesti heikos-ti koulutettujen ongelma. Vuonna 2010 peruskoulun suorittaneiden työttömyysaste oli lähes 20 %, kun kes-kiasteen koulutuksen suorittaneilla se oli noin 12 % ja korkean asteen koulutuksen suorittaneilla noin 5 %. Koulutustasojen erot ovat hyvin vakaita.

Miksi heikosti koulutetut eivät saa töitä?

Miksi heikosti koulutetut eivät saa töitä? Siksi, että heikosti koulutetun työvoiman kysyntä on romahta-nut. Lisäksi heikosti koulutettujen työpaikoista kilpai-levat maahanmuuttajat.

Matalan koulutuksen työpaikoista voi olla jopa kaikkein kovin kilpailu. Koko maan työpaikkojen lu-

338873

348735

407484

488531

515733

792275

1066445

1043545

1025724

957430

786183

921075

313941

322829

362089

389845

338907

327617

292636

275605

217284

155170

118956

126130

294378

284535

245342

205161

159515

135912

0 500 000 1 000 000 1 500 000 2 000 000 2 500 000

2010

2009

2005

2000

1995

1990

Alempi korkeak.astePerusaste Keskiaste Ylempi korkeak.asteAlin korkea-aste


Kuvio 12 Työpaikkojen määrä koulutusasteen mukaan vuosina 1990–2010

Vuonna 2010 vain peruskoulun suorittaneiden työttömyysaste oli lähes 20 %, keskiasteen suorittaneilla noin 12 % ja korkean asteen suorittaneilla noin 5 %

15

kumäärä oli vuonna 2010 vain 3 000 suurempi kuin vuonna 1990. Työpaikkarakenteessa on kuitenkin ta-pahtunut suuria muutoksia. Perusasteen työpaikkojen määrä on vähentynyt 453 000:lla, keskiasteen kasvanut 145 000:lla ja alin korkea-aste vähentynyt 14 000:lla (entinen opistotaso, joita ei enää valmistu). Alemman korkeakouluasteen työpaikkojen määrä on kasvanut 167 000:llä ja ylemmän korkeakouluasteen 158 000:lla.

Lama- ja taantumavaiheissa työnsä menettävät ta-vallisimmin heikosti koulutetut. Perusasteen koulu-tusta vastaavien työpaikkojen määrä on vähentynyt keskeytyksettä 20 vuotta, mutta esimerkiksi ammat-tikoulutusta vaativat työpaikat ovat vähentyneet vain pahimpina lamavuosina. Osa heikosti koulutettujen työpaikkojen vähenemisestä johtuu eläkkeelle siirty-

misistä. Suurten ikä-luokkien koulutus-taso jäi paljon nuoria ikäluokkia heikom-maksi ja kun he nyt siirtyvät työttömyys-putkeen tai eläkkeel-le, katoaa heidän työ-

paikkansa. Jos korvaaja tarvitaan, on hänen koulutus-vaatimuksensa yleensä korkeampi kuin mitä pois läh-teneen koulutus oli. Näin tapahtuu työvoiman kou-lutusrakenteen muutos, työvoimassa jo olevien kou-lutustaso ei juuri nouse enää opiskeluvaiheen jälkeen.

Korkeimmin koulutettujen työpaikkamäärä on kasvanut keskeytyksettä, jopa pahimpina lama-vuo-sina 1990-luvulla. Yksi selitys on, että heikosti kou-lutettuja miehiä toimii paljon suhdanneherkillä toi-mialoilla kuten vientiteollisuudessa ja rakentamisessa. Korkeasti koulutetut ovat useammin töissä palvelusek-torilla ja varsinkin julkisissa palveluissa, joissa suhdan-nevaihtelut vaikuttavat vähemmän. Esimerkiksi sosi-aali- ja terveyspalveluissa ja opetuksessa lähes kaikilla työllisillä on korkean asteen tutkinto.

Työtön voidaan työllistää, pudonnutta ulkopuolista ei

Syrjäytyneiden ydinryhmä, ”hukkuneet” 32 500 nuorta, on löydettävä pikaisesti. Työttömiksi työnha-kijoiksi ilmoittautuneisiin syrjäytyneisiin nuoriin ver-rattuna hukkuneiden asema on vakavampi. Työttömät nuoret voidaan ohjata toimiviksi todettujen työllis-tämistoimenpiteiden piiriin – heitä voidaan auttaa. Hukassa olevien auttaminen on paljon vaikeampaa.

Työ- ja elinkeinoministeriö kouluttaa työttömiä ja ohjaa heitä sijoitustöihin. Työllistämistoimenpiteisiin

osallistuneiden menestys työmarkkinoilla on sel-västi parempi kuin niihin osallistumattomilla. Työllistämistoimenpiteisiin osallistuneista noin puolet työllistyy avoimille työmarkkinoille eli normaaleihin työsuhteisiin viiden vuoden seurantajakson aikana.

Työllistämistoimenpiteisiin osallistuneet suoritti-vat enemmän tutkintoja kuin muut työttömät tai ul-kopuoliset. Toimenpiteiden piirissä olleista 27 % suo-ritti viiden vuoden aikana tutkinnon, kaikista työttö-mistä ja ulkopuolisista puolet tästä määrästä.

Työmarkkinatoimenpiteisiin osallistuneista mie-histä lähes 60 % oli työssä seurantajakson päättyessä. Naisista työssä oli 40–50 %. Tämän lisäksi naisista jo-pa 20 % oli työmarkkinoiden ulkopuolella hoitamas-sa omia lapsiaan. Työllistämistoimenpiteisiin osallistu-neista naisista oli viiden vuoden jälkeen ulkopuolisina tai työttöminä enää 23 %.

Osalla työllistämistoimenpiteissä olleista opis-kelu vielä jatkuu. Jos opiskelu johtaa tutkintoon, niin tutkinnon suorittaneiden osuus nousee 33 %:iin, kun se muilla ulkopuolisilla jää 20 %:iin. Työllistämistoimenpiteillä näyttäisi siis olevan posi-tiivinen vaikutus työt-tömien työllistymises-sä. Ne myös edistävät opiskelua ja tutkinnon suorittamista. Naiset hyötyvät niistä hieman enemmän kuin miehet. Työllistämistoimiin osallistuneista työttömistä ja ul-kopuolisista naisista jää toimenpiteitä edeltävään tilaan 10 prosenttiyksikköä vähemmän henkilöitä kuin mie-histä ja naiset suorittavat tutkintoja 6–7 prosenttiyk-sikköä enemmän kuin miehet.

Onko kerran syrjäytynyt aina syrjäytynyt?

Syrjäytyneiden nuorten joukko muuttuu koko ajan. Pysyvästi syrjäytyminen koskee joka kolmatta.

Syrjäytyneiden joukosta poistuu nuoria opiske-luun ja työelämään. Monet, varsinkin ulkopuolel-le jääneet maahanmuuttajat lähtevät maasta. Maahan muuttaneista joka viides muuttaa myöhemmin takai-sin alkuperäiseen kotimaahansa tai kolmanteen maa-han. Lisäksi ulkopuolisia naisia siirtyy perhevapaille. Noin 10–15 prosenttia syrjässä olevista poistuu jou-kosta vuosittain. Aluksi poistuneiden osuus on suu-rimmillaan ja alenee seuraavina vuosina. Viiden vuo-den kuluttua syrjässä olleista on edelleen samassa tilas-sa noin kolmannes.

Työpaikkarakenteessa on tapahtunut suuria muu-toksia, heikosti koulutetun työvoiman kysyntä on romahtanut

Työllistämistoimenpiteisiin osallistuneista noin puolet

työllistyy viiden vuoden seurantajakson aikana

16 17

Kun syrjässä olevien joukko pysyy vuodesta toi-seen lähes samansuuruisena, tulee poistuvien syrjäy-tyneiden tilalle suurin piirtein yhtä paljon uusia nuo-ria. Syrjäytyneiksi joutuu peruskoulunsa päättäneitä, huostassa olleita, opintonsa keskeyttäneitä ja maahan-muuttajia. Kouluttamattomien työttömien syrjäyty-neiden nuorten joukko muuttuu suhdannetilanteiden mukaan, mutta muuten työvoiman ulkopuolella ole-vien nuorten määrä on melko vakaa ja sitä kasvattavat eniten maahanmuuttajat.

Työtön

Ulkop. ed.

Työssä

Eläke.,varusm.

Opiskelee

Alkuperäisistä edelleen tyött. + ulkop. 40.2 %

Vuoden 2005 ulkopuolisten ja työttömien toiminta 2010

Ulkopuolella ja työttöminä olevat 2005, 18-29 –vuotiaat vain

peruskoulu (pl. hoitovapaa)

737330.2 %

15606.4 % 2408

9.9 %

646426.5 %

658227.0 %

Ei tutk. ei hoitov. 24387 (75.1 %)

Muuttanut 2069

Tutkinto 4297

Ei tutk. ei hoitovapaa 1684

Ulkopuoliset ja työttömät 2005

32437


Kuvio 14 Vuoden 2005 ulkopuolisten ja työttömien toiminta 2010

Vuonna 2005 kouluttamattomia, ulkopuolisia ja työttömiä, mutta ei-hoitovapaalla olevia nuoria oli vuoden 2005 työssäkäyntitilastossa yhteensä 32 400 henkilöä. Heidät poimittiin uudelleen esiin vuoden 2010 työssäkäyntitilastosta ja katsottiin mikä heidän tilanteensa oli viisi vuotta myöhemmin, mihin he olivat päätyneet. Ikä määriteltiin vuonna 2005, joten vuonna 2010 syrjässä olleet olivat viisi vuotta vanhem-pia. Vuonna 2010 heistä oli:

– Tutkinnon suorittaneita: 4 300.– Edelleen opiskelemassa: 2 400.– Maasta lähteneitä (tai kuolleita): 2 100.– Perhevapaille siirtyneitä: 1 700.– Töihin päässeitä: 7 400.– Armeijassa tai työkyvyttömyyseläkkeellä:

1 600. – Työttömänä: 6 600.– Muuten työvoiman ulkopuolella: 6 500. Edelleen syrjäytyneenä oli siis yhteensä 40 prosent-

tia alkuperäisestä joukosta. Viiden vuoden aikana en-nallaan pysyneilläkin on voinut olla päättyneitä työt-tömyys- ja työ- ja opiskelujaksoja. Viiden vuoden ku-luttua vähemmistö alkuperäisistä ulkopuolisista on sa-massa tilassa ja enemmistö, 60 prosenttia, on siirtynyt pois joukosta. Poistuminen on vilkkainta nuoremmil-la ja naisilla todennäköisempää kuin miehillä. Nuoret suorittavat enemmän tutkintoja, opiskelevat enem-män ja muuttavat enemmän muihin maihin. Maasta poistuneista puolet oli ulkomaalaistaustaisia.

0% 20% 40% 60% 80% 100%

Sijoitustyö

Työvoimakoulutus

Muut työv. ulkop.

Työttömät

Sijoitustyö

Työvoimakoulutus

Muut työv. ulkop.

Työttömät

Miehet

Naiset

TyöttömätEläkeläiset Muut työv. ulkop.Maasta muuttanutHoitotuki 2008OpiskelijatTyölliset

12327

15729

1852

2286

6586

17854

1286

2059


Kuvio 13 Vuoden 2003 työttömien, ulkopuolisten, sijoitustyössä ja työvoimakoulu- tuksessa olleiden toiminta vuonna 2008

17

Viite1 Työssäkäyntitilasto on totaalitilasto, johon kerätään yksityis-kohtaiset tiedot kaikkien maassa asuvien henkilöiden kaikista toiminnoista, kuten työsuhteista, työttömyydestä, opiskelusta, eläkeläisyydestä sekä varusmiespalvelusta. Jokaisella henkilöllä on tietueellaan laajat demografiset tiedot sekä koulutus- ja tulotiedot.

18 19

Muistiinpanoja

Elinkeinoelämän Valtuuskunta EVAn julkaisemat EVA analyysit ottavat kantaa ajankohtai-siin kysymyksiin ja tarjoavat toimenpide-ehdotuksia. Analyysien kirjoittajat vastaavat esitetyistä mielipiteistä, jotka eivät välttämättä edusta EVAn kantaa. Analyysit ovat ladattavissa EVAn kotisivuilta www.eva.fi.

Elinkeinoelämän Valtuuskunta

Elinkeinoelämän Valtuuskunta EVA on vuonna 1974 perustettu elinkeinoelämän think tank, jonka tavoitteena on edistää suomalaisen yhteiskunnan pitkän aikavälin menestystä. EVA on Suo-men merkittävin kohtaamispaikka ja verkosto elinkeinoelämän ja yhteiskunnan vaikuttajille. EVAlla on myös keskustelijan, haastajan ja unilukkarin rooli suomalaisessa yhteiskunnassa. Think tankille tyypillisesti EVAn tunnusmerkkinä on analyyttisyys ja tarvittaessa provokatiivisuuskin. EVA selvittää ja arvioi yrityksille ja koko suomalaiselle yhteiskunnalle tärkeitä kehityssuuntia. Rajut ja nopeat kansainväliset muutokset asettavat koko yhteiskunnalle ja yritysten toiminnalle painavia vaatimuksia. EVAn tavoitteena on ajankohtaisen tiedon tuottaminen vallitsevista ilmiöistä sekä tuo-reiden näkökulmien saattaminen yleiseen yhteiskunnalliseen keskusteluun. Suomen rooli kansain-välisessä toimintaympäristössä ja suomalaisten hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn kehittäminen ovat kes-keisiä kysymyksiä EVAn toiminnassa. Elinkeinoelämän omassa piirissä EVA pyrkii aikaansaamaan jatkuvaa keskustelua yritysten muutostarpeista. Lisätietoja: www.eva.fi

keitä ovat syrjäytyneet nuoret? · pekka myrskylä – keitä ovat syrjäytyneet nuoret?...

Documents