Piispalan nuorisokeskus /KESYTYS-hanke /opintomatka 27.10.2011

Keski-Suomen ympäristökasvatusyhteistyö

KOHTI PALVELUKESKUSTA - mallia Pirkanmaalta ja Varsinais-Suomesta

Pirkanmaan Pyy ja Pyrstö

Moreenia ympäristötietokeskus, Tampere

Mahnalan ympäristökoulu Hämeenkyrö

Lounais-Suomen sateenvarjoryhmä Varsinais-Suomen ympäristökasvatuksen

koordinointikeskus—Valonia Turussa

Satakunnan ympäristökasvatuksen

koordinointikeskus Rauma-

Ekokumppanit Oy

Ekoklubi ry

Varsinais-Suomen kunnat

Turun kaupunki isäntäorganisaatio

Haavi ry

RUISSALO

Tammenterhon luontokoulu

ja opastuskeskus

LYKKY – JA LYKE-HANKE

Valokuva Eija Syrjälä keskiaikamarkkinoilta

kesällä 2011

Piispalan nuorisokeskus, Kesytys-hanke

OPINTOMATKA TURKUUN VALONIAAN 27.10.2011 Valonia- Varsinais-Suomen kestävän kehityksen ja energia-

asioiden palvelukeskus

Kohderyhmä:

Kesytys- ohjausryhmä, KYKY-ryhmä, Keski-Suomen kuntien

ympäristönsuojelun viranhaltijat

Tavoitteet:

Tutustua ympäristökasvatusta edistävän osaamiskeskuksen perusta-miseen

ja toimintaan Varsinais-Suomen ja Pirkanmaan mallien avulla

Ohjelma:

klo 8.00 Lähtö Jyväskylästä tilausajolaiturista Keski-Suomen

liikenne Oy:n bussi (os. Harjutie)

(klo 7 Äänekoski, klo 7.30 Laukaa, matkan varrelta Suolahti-Kuusa pääsee kyytiiin)

Ajomatkalla Kesytys-kuulumisia ja ohjausryhmän jäsenten puheenvuoroja

klo 10-11 Kahvit/ pysähdys Tampereella Moreenia (os. Satakunnankatu 13 B, 33101 Tampere):

Ympäristötietokeskus Moreeniaan sekä luonto- ja ympäristökoulujen LYKKY-hanke

Suvi Holm, tj Moreenia, Ekokumppanit Oy, Nina Mykrä, Lykky -hanke

klo 11-13 Pirkanmaan ympäristökasvatuksen yhteistyöryhmän Pyy ja Pyrstö

”Yhteistyöryhmästä kehittämiskeskukseen? ” ajomatkan aikana Katri Laihosalo, Tampereen kaupungin ympäristötoimi, Pyrstö pj

klo 13 Omakustanteinen lounas Aboe Vetus – museossa (Aula cafe 7-9.5 €)

klo 13.45 Valonian toimintaan tutustuminen (os. Vanha Suurtori 7, 20500 Turku)

Jaana Itälä-Laine, suunnittelupäällikkö, Valonia

Mikko Jokinen, ympäristötoimenjohtaja, Turun kaupunki (isäntäkunta)

Kunnan edustajana Varsinais-Suomesta ympäristösihteeri Seija Niskala, Loimaa

Sisältöjä:

- syntyhistoriasta ja tehtävistä

- rahoitusmalli ja kuntien saamat palvelut Valoniasta (onko lakisääteisiä tehtäviä ostopalveluina)

- isäntäkunta ja yhteydenpito Varsinais-Suomen kuntiin

- Varsinais-Suomen alueellinen kestävän kehityksen ohjelma

- Lounais-Suomen ympäristökasvatusstrategian maastouttaminen

klo 16.45-18 Tutustuminen Ruissalon Tammenterhon luontokouluun ja

opastuskeskukseen, ulkoilua ja toimintaa luontokouluopettaja Nina Puistovaara, matkailuneuvoja Hanna Erlin

klo 22-23 Jyväskylässä

Opintomatka on osallistujalle maksuton. Se sisältyy Kesytys-hankkeeseen yhtenä toimenpiteenä.

Ilmoittautumiset 14.10 mennessä Eija Syrjälä gsm 0400 130670 tai eijakaasyrjala@yahoo.com

Osallistujat: Matkanjohtaja Eija Syrjälä, projektipäällikkö Kesytys-hanke, Piispalan nuorisokeskus

KESKI-SUOMESTA

1. Anna Sarkkinen, Japa ry koordinaattori (Kesytys, Kyky)

2. Kati Kankainen, Japa ry koordinaattori (Kesytys, Kyky)

Japa Ry on Jyväskylän asukasyhdistysten paikallisagendayhdistys, jonka toimintamuotoja ovat mm. keke-

tapahtumat, Anssu-jätepeikkoneuvonta, lähiruoka, energiaekspertti-koulutus yms.

3. Raija Kumpula, Keski-Suomen 4 H toiminnanjohtaja (Kesytys, Kyky)

Keski-Suomessa on 21 4H-piiriä, jotka panostavat ympäristökasvatukseen mm. metsä- ja

luontotiimitoiminnalla, kerhoilla, leireillä ja koulutuksilla.

4. Irma Pauha, Muuramen lukion biologian ja maantiedon lehtori

Lukiolla on tuore kestävän kehityksen sertifikaatti, painopisteenä myös yrittäjyyskasvatus) (Kyky)

5. Päivi Pietarinen, Jyväskylän kaupungin ympäristöjohtaja (Kesytys)

Jyväskylän kaupungilla on ympäristöjärjestelmä, jota on hyödynnetty hankkeessa mm. koulujen

ympäristökäsikirjojen ja ympäristöoppaiden osalta. Kaupunki on luontopolkujen ja virkistystoiminnan osalta

edelläkävijä maakunnassa. Ilmasto-ohjelma on uusimpia koko kaupungin toimintaa koskeva asiakirja.

6. Jonna Timonen, Vesilinnan luontomuseon intendentti (Kyky)

Luontomuseo panostaa ympäristökasvatukseen esittelemällä maakunnan luontoa ja sen historiaa.

7. Reima Välivaara, ympäristöpäällikkö, Keski-Suomen liitto (Kesytys, Kyky)

Keski-Suomen liitto on Kesytys-hankkeen toinen rahoittaja. Hankkeen tiedonkeruu palvelee alueellisen

ympäristökasvatussuunnitelman laatimista, jonka koordinointi kuuluu liiton tehtäviin samoin kuin alueellisen

ympäristötietoisuuden edistäminen osana alueiden kehittämistä.

8. Heidi Hintikka, Hakolan tila, Laukaan luontokoulu (Kesytys)

Hakolan tila vastaa luontokoulutoiminnan asiakaspalvelusta ja Juha ja Heidi Hintikka toimivat verkoston

yhteyshenkilöinä. Heillä on n. 12 vuoden kokemus luontokouluohjelmien tuotteistamisesta, markkinoinnista ja

eri ikäisten ryhmien palvelusta omalla tilallaan sekä yhdessä luontokouluverkoston kanssa.

9. Pekka Männistö, Keuruun ala-asteen luokanopettaja

Pekka on entinen Keuruun ympäristönsuojelusihteeri ja kiinnostunut Mankolaan Jyväskylään toteutettavasta

uudesta kouluhankkeesta Jyväskylässä.

10. Layla Ahonen, Globe sus ry

Layla on toiminut KYKY-ryhmässä ja Jyväskylän kaupunkiseurakunnan ympäristödiplomityössä ( 2011)

Layla on ollut perustamassa tuoretta kestävän kehityksen yhdistystä ja työskentelee Kallioplanetaariossa.

PIRKANMAA, TAMPERE

11. Niina Mykrä, luonto- ja ympäristökoulujen liiton toiminnanjohtaja

Luonto- ja ympäristökouluilla on hanke, joka tähtää niiden toiminnan vakiinnuttamiseen ja verkoston

laajentamiseen. Työ alkoi LYKKY-hankkeena v. 2010 ja jatkuu LYKE-hankkeena 2011 eteenpäin.

Toisena työnään Niina valmistelee Tampereen asuntomessuille 2012 uuteen Vuoreksen kouluun

kokonaisvaltaista ympäristösuunnitelmaa.

12. Katri Laihosalo, ympäristösuunnittelija, Tampereen kaupunki,

Katri on Pirkanmaan yhteistyöryhmän työvaliokunnan Pyrstön puheenjohtaja ja ollut pitkään mukana

Pirkanmaan työn kehittämisvaiheissa.

VARSINAIS-SUOMI, TURKU

13. Jaana Itälä-Laine, Valonia, suunnittelupäällikkö

14. Mikko Jokinen, Turun kaupungin ympäristötoimenjohtaja

15. Seija Niskala, ympäristönsuojelusihteeri, Loimaa

16. Nina Puistovaara, luontokouluopettaja Tammenterhon luontokoulu, Ruissalo

17. Hanna Erlin, matkailuneuvoja, Tammenterhon opastuskeskus, Ruissalo

Ekokumppanit Oy (2003), omistajat

Tampereen vesi Oy

Pirkanmaan jätehuolto Oy

Tampereen joukkoliikenne

Tampereen kaupungin ympäristöpalvelut

Tampereen sähkölaitos Oy (2009)

Ekoklubi ry,

pj Katri Laihosalo

Alaklubit

Ympäristöjohtamisen klubi

Kiinteistöklubi

Järjestöklubi

Tulevaisuusklubi

Hankkeita

ECO2 ja Ilmankos-hanke

Kylätalot kuntoon ja kylätalkkarit

Rane-asumisen ja energiatehokkaan rakentamisen

neuvontakeskus

Liikkumisen ohjauskeskus

rakennuskulttuurin koulutus- ja neuvontakeskus

Teisko hanke

Tampereella tuulee

EkoPirkanmaa 2004-2006 (50 yritystä)

Finance (Motiva Oy, energiatoimistojen

verkostointi 7 Euroopan maata)

Joukkoliikenteen edistäminen työmatkoilla

Putsaripuisto

Tee muutos-ilmastokampanja

Treatise- koulutusohjelma liikenteen energiasta

Verkossa on voimaa

Yritys ilmaston puolesta (näkyvyyttä

pienyrityksille) PALVELUT KOULUILLE JA PÄIVÄKODEILLE

Näyttely- pysyvät j a vaihtuvat osiot

- kaupunkiluonto-yhteinen olohuoneemme

- koti, kodin jätteet, kodin energia, terveellinen

asuminen

- puhdas vesi, ilmastonmuutos , liikkuminen-

liikenne

- Reilun kaupan infopiste

- sienet, lähiluonto-vesielämää (vaihtuvia)

Tamperelaisille maksuttomia oppitunteja:

3. lk Pikkutekoja ympäristön hyväksi

7. lk Energiaa ( 45 min)

Kuluta kestävämmin ( 45 min)

Ympäristötietoa ja pelejä:

Päiväkodeille

peruskoulun 1-6 lk

Peruskoulun 7-9 lk

Lukioille ja muille oppilaitoksille

Kuluttajille

Ympäristöaiheinen kirjallisuuslainaamo

Kadonneen ympäristötiedon metsästys- peli

Kelaa vähän, Reel Time ( elokuvia netissä)

PIRKANMAA – ”MOREENIA SYNTYNYT v.2003 TAMPERE VETOISESTI YHDESSÄ LIIKELAITOSTEN KANSSA”

YMPÄRISTÖTIETOKESKUS MOREENIA JA EKOKUMPPANIT Oy PALVELEVAT toimitusjohtaja Suvi Holm

Tutustuimme ympäristötietokeskuksen toimintaan Moreenian

kokoustiloissa entisen sähkölaitoksen tunnelmissa. Suvi Holm on

toiminut aiemmin Tampereen energiatoimistossa. Moreenia syntyi

v. 2003, kun Tampereen kaupunki ja sen liikelaitokset perustivat

yhdessä Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n kanssa Ekokumppanit Oy:n.

Yhtiön kolmantena omistajana on vuoden 2009 alusta ollut

Tampereen Sähkölaitos Oy. Tehtävänä on edistää kestävää kehitystä

ja vastuullista ympäristökäyttäytymistä. Ekokumppanuus on

kansainvälisesti ainutlaatuinen toimintamalli.

Moreenia tarjoaa palveluja maksutta kouluille ja päiväkodeille,

yrityksille, yhteisöille ja kuluttajille. Rahoitus tulee palvelumaksuina

puoliksi Tampereen kaupungilta (n. 300 000 €) ja 7-8

ympäryskunnalta (yhteensä n. 650 000€/v). Seutukunnalla on

350 000 asukasta. Moreenia on voittoa tavoittelematon yritys, joka

toimii liiketaloudellisin perustein (Ekokumppanit Oy). Toiminnan ei

tarvitse tuottaa rahaa. Osa tapahtumista on maksullisia.

Pääperiaatteena on toimia yhteistyössä osana verkostoja.

Työntekijöitä on 15, joista vakinaisia on 5, muut projektinvetäjiä,

työharjoittelijoita ja sivareita.

Kunnat haluavat palveluja, joissa heillä ei ole käytössä työnjohto-

tasoisia henkilöitä. Kunnille tarjotaan mm. energianeuvontaa,

valistusta ja kehitetään hankkeilla uusia toimintamalleja (esim.

Lempäälän kunnan keke-raportit 2004-2007). Päälinjat ja tarpeet

päätetään toimintaa väljästi ohjaavassa hallituksessa. Lähisuunni-

telmissa on palvelujen tuotteistaminen laajemmin Pirkanmaan

kuntiin, jolloin yksi henkilö voisi palvella esim. 7 kuntaa

Kouluille ja päivähoidolle on tarjolla erityyppisiä palveluja. Näyttelyn

pysyvinä teemoina ovat kestävä elämäntapa, arjen

ympäristövalinnat ja vastuullinen kuluttaminen . Kaksi henkilöä

kiertää kouluissa. Ympäristötietoa tarjoavat linkki- ja opetusmate-

riaalit ovat mittavia mm. kestävän kehityksen ideapaketti opettajille

16.4.2004,16.10.2005.

Yrityksiä tuetaan yhteiskuntavastuun, kestävän kehityksen ja

ympäristöasioiden hallinnassa. Niitä rajoittaa de minimis-sääntö.

Asiantuntijatyötä esim. kiinteistöjen energiataselaskelmat, ekolo-

gisen jalanjäljen laskelmia, jäteasiat, materiaalitehokkuus.

KLUBI-TOIMINTA- Pirkanmaan kestävän kehityksen yhdistys

Tampereen kaupunki ja Pirkanmaan Jätehuolto Oy perustivat

Ekoklubi ry:n v.2003 erilaisia tukijoita varten. Klubi yhdistää

kotitaloudet sekä julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin toimijat.

Jäseninä voivat olla henkilöt sekä eri kokoluokkien yhteisöt ja

yritykset. Alaklubit kokoontuvat säännöllisesti, kouluttavat sekä

järjestävät vierailuja, seminaareja ja tapahtumia. Yhdistys voi hakea

myös rahoitusta eri kanavista.

PIRKANMAAN PYY Mukana yhteensä 134 jäsentä!

o Pirkanmaan ELY, Nuorisokeskus Marttinen,

Metsähallitus/Seitseminen

o Kuntia 12 kpl

(koulut 10, päiväkodit 7, ympäristötoimi 8, museot 1)

o Tampereen ev. lut. seurakuntakyhtymä

o Ammatillisia oppilaitoksia ja opiskelijoita

(TAMK. Pirko, Ahlman, Osara)

o Yhdistyksiä 15 kpl

o Yrityksiä 11 kpl

o Yksityishenkilöitä

PYYN TAVOITTEET ( JA TOIMENPITEET)

1. Suuren yleisön ympäristötietoisuuden

herättäminen

2. Kasvattajien tukeminen

3. Verkostoituminen

4. Tiedottaminen ja viestintä

PIRKANMAAN YMPÄRISTÖKASVATUKSEN YHTEISTYÖRYHMÄ PYY

JA TYÖVALIOKUNTA PYRSTÖ, JOK A OHJAA PYYN LENTOA, Pyrstön pj. Katri Laihosalo

Liite 1. Katri Laihosalon alustusmateriaali (www.ksymparistokasvatus.fi)

Liite 2. Pirkanmaan yhteistyöryhmän toimintasuunnitelma (www.pirymparistokasvatus.fi)

Liite 3. Hakuilmoitus ympäristökasvatuksen kehittämiskeskukseksi Pirkanmaalle ( lisätietoa projektipäälliköllä)

Ajomatkalla Tampereelta Turkuun saimme perusteellisen selvi-

tyksen Pirkanmaan yhteistyön synnystä ja luonteesta. Pirkan-

maankin yhteistyön taustalla on koko Suomessa toteutettu ns.

maakuntaralli v. 2005. Nuorisokeskus Marttisen tiloissa kokoon-

tuneille ympäristökasvatustoimijoille syntyi tarve kehittää omaa

ja yhteistä toimintaa ja perustettiin PYY. PYY toimii verkostona,

koska se on helpompi tapa, kun ei tarvitse laatia budjetteja yms.

Aluksi laadittiin YM ja OPM rahoittamana hankkeena selvitys P.

ympäristökasvatuksen nykytilasta, strategia ja toimintasuunni-

telma (Juulia Tuominen 2007). Selvitykseen sisältyi alueellisen

kehittämiskeskuksen sisältö ja nettisivut (

www.pirymparistokasvatus.fi).

Toimintaa ohjaavat lista tärkeimmistä kehityskohteista.

KEHITTÄMISKESKUKSEN PERUSTAMISVAIHEET PÄÄPIIRTEISSÄÄN

1. PYY määritti maakunnan ympäristökasvatuksen osaamisen ja tiedon keskukselle ensin tehtävät:

1. Kehittämiskeskus toimii yhteistyöryhmän (PYY) ohjauksessa ja toteuttaa sen toimintasuunnitelmaa. 2. Kehittämiskeskus on mukana yhteistyöryhmässä (PYY) sekä työvaliokunnassa (Pyrstö) hoitaen sihteeripalvelut. 3. Neuvonta ja valistus

a) Hoitaa Pirkanmaan ympäristökasvatuksen neuvontaa ja valistusta. b) Ylläpitää PYYn resurssipankkia ja nettisivuja (valmistuvat maaliskuussa).

4. Tiedotus ja markkinointi a) Toimii Pirkanmaan alueen ympäristökasvatuksen tiedottajana ja markkinoijana. b) Ympäristökasvatustahojen välillä paikallisesti, maakunnallisesti ja valtakunnallisesti yhteyttä pitävä taho. c) Yhdistää ympäristökasvatuksen tarvitsijat ja tarjoajat.

5. Toiminnan kehittäminen a) Toimii kehittämishankkeiden koordinoijana ja asiantuntijana. b) Koordinoi ympäristökasvatuksen koulutusta ja sen kehittämistä Pirkanmaalla. c) Koordinoi eri tahojen olemassa olevien ja uusien hankkeiden, esimerkiksi ympäristölähettiläät, toimintaa ja yrittää hankkia hankkeille resursseja.

2. PYY määritti olemassa olevat organisaatiot, jotka voisivat toimia tehtävässä joko yksin tai jaetun vastuun

mallilla:

Luontokoulu Korento (Pieni tilaresurssi) Mahnalan Ympäristökoulu (Tilaresurssi, Hämeenkyrön kunnan myönteinen tahtotila, palkkaukseen osallistuminen yhdessä muiden kuntien kanssa, perusopetuksen yksikön vaikuttamismahdollisuus, kehittämistyö) Luonto-Liitto (Mahdollisuus palvelujen tuottamiseen) Vapaa-ajan Kalastajat (Mahdollisuus palvelujen tuottaminen) Vilma luontoyritys (Mahdollisuus palvelujen tuottaminen) Tampereen päivähoito ja perusopetus (Yhteistyöresurssi) Ympäristötietokeskus Moreenia (Tilaresurssi, palkkaus mahdollisuus jos rahoitus saadaan) Metsähallitus / Seitsemisen kansallispuisto (Tilaresurssi, palkkausmahdollisuus, jos rahoitus saadaan sekä pieni henkilöstöresurssi) Nuorisokeskus Marttinen (tilaresurssi sekä mahdollisuus työntekijän palkkaamiseen, jos hankkeelle saadaan rahoitus, kulttuuriperintökasvatuksen asiantuntemus ja opetusympäristö) Ingreening (Henkilöstöresurssi)

3. PYY toteutti haun kaikille avoimella julkisella hakuilmoituksella alkuvuonna 2008

Hakemuksessa tuli ilmoittaa ja liittää siihen rekisteröintiasiakirjat, verottajan todistus, todistus sosiaaliturvamaksujen

suorittamisesta, tilinpäätös. Arviointiperusteita olivat nykytoiminnan ja –osaamisen yk-painotteisuus, henkilöresurssi,

saavutettavus ja tavoitettavuus.

Hakuilmoituksen sisältö pääpiirteittäin:

1. Organisaation nimi ja Y-tunnus, yhteistyökumppanit

2. Nykyinen toiminta ja toimintaidea, tavoitteet/ ympäristökasvatukseen liittyvät tavoitteet, toimintaympäristö

(saavutettavuus, aukioloajat, asiakkuudet, palvelutarjonta).

3. Asiantuntemusta ja osaamista pyydettiin määrittämään seuraavasti:

Miksi haluatte kehittämiskeskukseksi tai sen osaksi?

Osaaminen tehtäväalueittain (referenssit, työnäytteet, projektit jne)

Neuvonta ja valistus

Viestintä ja markkinointi

Toiminnan kehittäminen

4. Visiot ja innovatiivisuus: näkemys kehittämiskeskuksesta parhaimmillaan, näkemys muista tehtävistä, joita hakija voisi

hoitaa

5. Resurssointi ja rahoitussuunnitelma

Työtilat, työvälineet, henkilöresurssi, lisäresurssien tarve, rahoitus ja aikataulu

6. Tarjonta eri kohderyhmille nyt ja tulevaisuudessa sekä edellytykset toimia koko maakunnassa

Lapset, ammattikasvattajat, suuri yleisö, pirkanmaalaiset päätöksentekijät, muut kohderyhmät

7. Verkostoituminen

Yleinen ja ympäristökasvatukseen liittyvä asiantuntijaverkosto

Valituksi tulivat Ekokumppanit Oy/ Moreenia, joka

neuvottelujen jälkeen jakoi vastuun Mahnalan

ympäristökoulun kanssa.

PYYn varsinainen ympäristökasvatuksen

kehittämiskeskus on ympäristötietokeskus Moreenia.

Mahnalan ympäristökoulu hoitaa koulutussiivun PYYn

kehittämiskeskuksen toiminnasta työpanos 2h / vk.

Koulutusta tarjotaan varhaiskasvatukseen, opetukseen

ja opettajien koulutukseen. Mahnala on aktiivinen

osapuoli, joka näkyy Moreeniaa enemmän levittämällä

arjen ympäristökasvatusmenetelmiä ja käytänteitä mm.

oppimismateriaali Mahnalan vuosi.

PYYN TOIMINNASTA NOUKITTUJA IDEOITA , ONNISTUMISIA JA NIIDEN TOTEUTTAMISEN ESTEITÄ

- TIEDOTUSLEHTEEN, alakoulujen ympäristöviikkoon ja p. yk-päiviin ei saatu rahoitusta YM, P. kultt.rahasto

- ”EKOPAKU” ympäristölähettiläät Hämeenkyrön lähikuntiin kiertävällä luontokouluautolla , Mahnala ja

Tampereen luontokoulu Korento eivät saaneet Opetushallituksen rahoitusta

- Pirkanmaan kiertävät ympäristökasvatuspäivät 16.-17.2.2011 ”Luonto ja ympäristö hyvinvoinnin lähteenä”

bussikierros 50 osallistujaa onnistui hyvin, jatkossa päivät joka toinen vuosi

- toimintasuunnitelman päivitys poiki osallistumisen P. ympäristöohjelman ympäristötietoisuus-työryhmään, jossa

sisällytettiin toimintasuunnitelman tavoitteita ohjelmaan:

Ympäristötiedon saatavuutta turvataan, varmistetaan , kehitetään

keke-suunnitelmat kaikkiin P. perusopetuksen ja varhaiskasvatukseen (4V-hankeopukset kaikkiin kouluihin)

kaikilla peruskoululaisilla mahdollisuus tutustua oman maakunnan luonto- ja kulttuuriympäristön kohteisiin

strategiatavoite: ympäristöosaaminen maakunnan vahvuus, selvitetään ELYn roolia ja, Pirkanmaan liitto

mukaan maakunnan ympäristökasvatustyöhön

- haasteena on jäsenten aktivointi ja uusien jäsenten hankinta

Karttamerkkien selitys:

Punainen piste: Luonto- tai ympäristökoulu (23))

Keltainen piste: Leirikoulukeskus (15)

Violetti piste: Luontokeskus (20)

Sininen piste: Nuorisokeskus, leirikoulukeskus ja

luonto- ja ympäristökoulu (4)

Vihreä piste: Nuorisokeskus ja leirikoulukeskus (6)

LUONTO- JA YMPÄRISTÖKOULUJEN LIITON LYKKY-JA LYKE-HANKE, toiminnanjohtaja Niina Mykrä

Niina kertoi ajomatkalla Suomen luonto- ja ympäristökoulujen tilanteesta.

Pohjoismaista Tanska ja Ruotsi ovat olleet edelläkävijöitä. Luonto- ja

ympäristökoulut tarjoavat kouluille tukea ympäristökasvatukseen. Ne ovat

kansallisen strategian mukaan ympäristökasvatuksen osaamis- ja kehittä-

miskeskuksia. Toiminnalle on kehitetty kriteeristö.

LYKKY-hanke tähtää Suomen luonto- ja ympäristökoulujen vakauttamiseen ja

laajentamiseen. Hankkeessa luodaan työkalua non-formaaleille toimijoille valta-

kunnallisen ympäristökasvatustyön koordinoinnissa (Anna-Liisa Kiiskinen, K-S

ELY). Hanke on saanut YM:n rahoitusta 2010 ja 2011 ja laajentunut

LYKE-hankkeeksi.

LYKE tarkoittaa ryhmien Luonto- ja Ympäristökasvatusta sekä

KEstävään elämään tähtäävää kasvatusta tukeva verkosto.

Siinä on kyse toimintamallista, jonka toimijat tarjoavat tukiverkostoa

päiväkotien, koulujen ja nuorisoryhmien luonto- ja

ympäristökasvatukselle sekä laajemmin kasvatukselle kestävään

elämään (kasvaminen kansalais-yhteiskunnan jäseneksi).

Perustettavaan verkostoon halutaan koota luonto- ja ympäristökoulut,

nuorisokeskukset, metsähallituksen luontokeskukset ja

leirikoulukeskukset.

Vuodelle 2012 pyritään saamaan n. 80 000 € rahoitus (YM +

Opetushallitus, Immo Parviainen), jolla turvattaisiin kokopäivätoiminen

koordinaattori, joka palvelisi n. 50 toimintapistettä. Myöhemmin

tavoitteena on saavuttaa verkostolle lainsäädännöllä valtion tukea

saavien kuvataidekoulujen kaltainen asema. Toiminnalle voidaan saada

lisätukea erilaisten hankkeiden kautta. Metsähallitus on suunnittele-

massa suurta Life +-hanketta, johon liittyisi mm. opetuspaketteja Natura-alueisiin, oppilaskäyntejä ja

opettajien koulutusta varten.

Yhtenevyyttä Kesytys-hankkeeseen on mm. ohjelmapankki (ympäristökasvatusohjelmat ja materiaalit) Wik-pohjaiselle alustalle, jota kaikki sitoutuvat käyttämään. Mukaan mm. SYKSE, Vihreä lippu, Luonto-liitto, Suomen luonnonsuojeluliitto, WWF, Suomen metsäyhdistys, 4H, Pääkaupunkiseudun kierrätys-keskus, Seikkailukasvatusverkosto, Metsähallitus, Opetushallituksen edu.fi-sivusto. Toisena Ekopaku- hanke - malli kiertävästä luontokoulusta varusteineen yhteistyössä esim. Jyväskylän luontokoulun kanssa. Joensuussa on kehitetty ns. Lumme-autolle opetusohjelmat ja välineistö. Hankkeeseen voi hakea avustusta Opetusministeriön oppimisympäristöjen kehittämisavustuksista.

Yhteyshenkilöt:

- Suomen luonto- ja ympäristökoulujen liitto ry

toiminnanjohtaja Niina Mykrä 046 588 031 (luontokoulut@luontokoulut.fi)

Puheenjohtaja Olli Viding ( olli.viding@vantaanluontokoulu.fi)

- Suomen nuorisokeskukset ry, hankevastaava Mikko Niipala(mikko.niipala@snk.fi)

- Suomen leirikouluyhdistys ry, toiminnanjohtaja Juha Kuronen (juha.kuronen@pp2.inet.fi)

- Metsähallituksen luontokeskukset, erikoissuunnittelija Elina Pilke (elina.pilke@metsa.fi)

POIMINTOJA LUONTO- JA YMPÄRISTÖKOULUJEN TILA V. 2010 – KYSELYSTÄ

- Yleinen nykytila ja tulevaisuus näyttävät kyselyn valossa hyvältä. - Toiminta valtaosin vakiintunut, tilat, välineet ja ympäristö ovat toimivia - Eniten haittaa henkilöstöresurssien puute. - Rahoitus tulee pääosin julkishallinnolta. Kunnat on merkittävin hallinnoija ja rahoittaja, sillä yli puolet

vastanneista luonto- tai ympäristökouluista saa koko tai lähes koko rahoituksensa kunnalta: koulutoimi, ympäristötoimi, nuorisotoimi, Helsingin Korkeasaari erikoisin

- loput yhdistysten tai yritysten alla - nuorisokeskuksissa neljä luonto- ja ympäristökoulua: Piispala, Villa Elba Kokkolassa, Marttinen, Anjala Regina - pääkohderyhmä alakoulun ryhmät, monessa myös yläkoulujen ja päivähoidon ryhmät - Suurin osa järjestää myös yleisötapahtumia ja teemapäiviä, Vihreä lippukoulutuksia ja koulutuksia opettajille ja

kasvattajille. - Aikuiskoulutusten osuus asiakkaista ja ryhmistä oli noin kymmenen prosenttia - Yksi opetuskerta pääsääntöisesti yli kaksi tuntia, ja yli kolmasosa ryhmistä sai opetusta yli 4 tuntia kerralla. - Opetuksessa monipuolisesti ympäristökasvatus, luontokasvatus ja kestävän kehitys, myös

kulttuuriympäristökasvatusta joissain (esim. Raumalla Satakunnan luontokoulu) - Ohjelmat suunnitellaan pääsääntöisesti opetussuunnitelmien pohjalta niin, että asiakkaat saavat valita valmiiksi

suunnitelluista ohjelmista, osassa suunnitellaan myös asiakkaiden toiveiden mukaan tai yhdessä opettajien tai kasvattajien kanssa.

- Toiminnasta kerätään sekä suullista että kirjallista palautetta, ja toimintaa kehitetään sen mukaan. - vuonna 2010 yhteensä yli 97000 asiakasta, yhden ikäluokan koko oli keskimäärin 60 000 lasta tai nuorta - asiakasmäärä on noussut vuodesta 2006 jopa 40 %: 78 % mukaan kysyntää olisi enemmän kuin resursseja

tarjota toimintaa - kokopäiväistä henkilökuntaa 88 % kouluista, vakinaista 72 % ja ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanutta

76% - luonto- ja ympäristökouluissa työskenteli 132 eri työntekijää, nimikkeet luonto tai ympäristökoulunopettaja,

ympäristökasvattaja, toiminnanjohtaja, lisäksi löytyy 19 muuta nimikettä - työtehtävät: opetuksen lisäksi toiminnan suunnittelu, viestintä, oppimateriaalien laatiminen, välineiden huolto,

raportointi - Yli puolella vastanneista (56 %) on omat tilat, kolmasosalla yhteiset tilat jonkun muun toimijan kanssa, ja

kolmella luontokoululla ei ole käytössään lainkaan tiloja ryhmille, joten toiminta tapahtuu päiväkodeilla, koululla tai luonnossa.

- Välineistö on monipuolista, paikallistasolla monipuolista yhteistyötä. Paikalliset ympäristökasvatusverkostot ja kunnan koulutoimi ovat tärkeimpiä yhteistyökumppaneita. Valtakunnallista koordinointia ja yhteistyötä tulee kuitenkin vielä kehittää.

Keskustelu Tampereen asuntomessujen Vuoreksen koulukampuksesta ja Jyväskylän Mankolan kouluhankkeesta Niina kertoi automatkalla omasta taustastaan Tampereen luontokoulun opettajana sekä kuvaamataidonopettajan koulutuksesta ja kokemuksesta. Hän on 50 % toiminnanjohtaja ja 50 % työajasta kuluu Tampereen ensi kesän asuntomessujen ( Vuoreksen asuntomessut) yhteyteen rakennettavan 1200 oppilaan koulukampuksen valmisteluun. Koulusta on tarkoitus tehdä kestävän elämäntavan sisältävää toimintaa. Fyysisesti koulu sijaitsee keskellä peltoa ja metsää. Rahoitus tulee ECO2 –hankkeesta, messuista ja kouluhankkeesta. Monet luontokoulut toimivat Vihreä Lippu ja OKKA-säätiön ympäristösertifikaattikouluttajina. Muuramen lukio on ollut vuodesta 2005 yksi Suomen viidestä sertifikaattilukiosta, 03/2011 lähtein kestävän kehityksen sertifikaatti. Koulun toinen painopiste on yrittäjyyskasvatus. Niinan alustus herätti kiihkeän keskustelun ympäristökasvatusohjelmista. Pekka Männistö kritisoi ”temppuja” ja puolusti vakinaisten opettajien merkitystä ympäristökasvattajina. Toiset taas kokivat riviopettajien asenteiden olevan lujassa. Opettajille halutaan tarjota kättä pidempää helpottamaan ryhmien maastoon vientiä.

VALONIA

Varsinais-Suomen

kestävän kehityksen ja

energia-asioiden palvelukeskus

VARSINAIS-SUOMI – ”KESTÄVÄ KEHITYS EDELLÄ , ISÄNTÄNÄ TURKU”

VALONIAAN TUTUSTUMINEN, suunnittelupäällikkö Jaana Itälä-Laine

- kommentit Mikko Jokinen, ympäristötoimenjohtaja Turku ja

Seija Niskala, ympäristönsuojelusihteeri, Lieto

Taustalla on Varsinais-Suomen agendatoimisto 21, joka

perustettiin Liedossa ympäristönsuojeluviranhaltijoiden

aloitteesta 1997. Mukaan lähti aluksi 18 kuntaa ja toimisto

oli Turussa. ”Ympäristöyksinhuoltajat ” halusivat näin

alueellisella yhteistyöllä lisää voimavaroja. Toiminta

aloitettiin Turun ympäristölautakunnan projektina.

V-S energiatoimisto perustettiin EU-hankkeena 1999.

Organisaatiot yhdistyivät kestävän kehityksen ja energia-

asioiden palvelukeskukseksi v. 2008, jonka kohderyhmiä

ovat jäsenkunnat, niiden työntekijät ja luottamushenkilöt,

kuntalaiset (kuluttajat ja kotitaloudet), yritykset ja järjestöt.

Yhdistymisellä haluttiin uusia toimintatapoja ja toimintamalleja.

Toiminnan painopistealueet ja toimintaperiaatteet

Toiminnan taustalla ovat Lounais-Suomen ympäristökasvatusstrategia 2010-2016, Varsinais-Suomen

energiastrategia sekä maakunnan ilmastostrategia 2020. Valonia toimeenpanee strategiaa ja huolehtii

tavoitteiden ja toimenpiteiden toteutumisesta yhdessä kuntien ja yritysten kanssa.

Valonia on hallinnollisesti Turun kaupungin ympäristö- ja kaavoitusviraston alainen alueellinen projekti-

organisaatio ( 12 milj. € vuosibudjetti). Johtoryhmä koostuu kuntien ja alueellisten organisaatioiden

edustajista, korkeakouluista ja yrityksistä. Joka kunnassa on lisäksi yhteyshenkilö, jonka kautta asiakirjat

kulkevat. Toiminta perustuu nelivuotisiin kestävän kehityksen ohjelmakausiiin - v. 2011 käynnistyi 4. kausi

(huom! poikkeaa kunnanvaltuustojen rytmityksestä jatkuvuuden turvaamiseksi). Kunnat sitoutuvat koko

ohjelmakaudeksi.

Pääteemat 1997 V-S kestävän kehityksen

ohjelma 2011-2014

keskeiset teemat

Toimintaperiaatteet

– Vesiensuojelu

– Ympäristökasvatus

– Ympäristötietoisuus

– Liikenne ja

yhdyskuntarakenne

Asiantuntijaorganisaatio

– Energia- ja

materiaalitehokkuus esim. kunnan tai työpaikan kestävän

kehityksen ohjelmat, energiatehokkuuden

toimintasuunnitelmat

– Kestävä liikkuminen esim. työpaikan liikkumissuunnitelma

– Vesiensuojelu esim. vesiensuojelutoimet, jätevesien

käsittely,

– Ympäristötietoisuus ja –

kasvatus esim. kiertävä luontokouluopettaja, koulun

tai päiväkodin Vihreä Lipun tai keke –

ohjelma käynnistysapu, menetelmäkoulutus

1. Kestävän kehityksen mukaisen

toiminnan edistäminen

2. Ilmastonmuutoksen hillitseminen ja

siihen sopeutuminen

3. Kestävän kehityksen palveluiden ja

työkalujen tuottaminen

4. Yhteistyön ja osallistumisen

edistäminen

5. Alueellisena ja puolueettomana

asiantuntijana toimiminen

HANKESALKKU 2011 1. Kelaa! Kestävä kulutus ja elämänlaatu

2. KYMPPI-ympäristöystävällisiä palvelukäytäntöjä

yrityksille

3. EETU-energiasta maakunnan etu

4. Energianeuvonta- Voimaa Varsinais-Suomesta

5. MINWA-Minimization of Wastewater Loads

( haja-asutuksen jätevesien käsittely ja tutkimus

6. KIRSTU- kiinteistökohtaisten jätevesijärjestelmien

suunnittelun tukemisen pilottihanke

7. RULLAA- Kestävä logistiikka ja liikkumisen ohjaus

8. Varsinais-Suomessa (osa etelä-Suomen

logistiikkakeskusjärjestelmien kehittämishanketta

9. Liikkumisen ohjaus V-S:ssa 2010-2011

10. Taidepyöriä ja Pyörätaiteilijoita

11. Ympäristökasvatusmenetelmät järjestöjen tueksi

12. Loimotus-osallistuvaa ympäristökasvatusta

nuorisotyössä Loimaalla ja V-S:ssa

PYÖREÄ PÖYTÄ

www.haavi.org (V-S ympäristökasvatusyhdistys ry)

www.taitovarsinaissuomi.org (V-S käsi- ja taideteollisuus ry)

www.4h.fi/turku ( Turun 4 H-yhdistys)

www.maailmankoulu.fi (Rauhankasvatusinstituutin

globaalikasvatus)

varsinaissuomenpiiri.mll.fi (Mannerheimin lastensuojeluliitto)

www.tsj.fi (Turun seudun jätehuolto Oy)

www.rhy.fi (Turun seudun riistanhoitoyhdistys)

www.ely-keskus.fi/Varsinaissuomi (VIKURI- ja Velho-hanke)

Valonian yläkerrassa toimii ITÄMERITALO Union of Baltic Cities -ympäristösihteeristö (UBC),

Centrum Balticum –keskus ja Itämeren alueen Terveet Kaupungit ry

Itämeren kaupunkien liiton ( UBC) sihteeristö toimisto.

Rahoitus

Toimintaa rahoittavat kaikki 28 kuntaa 0.45 snt/asukas/ v.

Kuntien rahoituspohja on 250 000 €. Vuotuinen osallistumis-

maksu on joko ympäristönsuojelun tai hallinnon määrära-

hoissa. Kuntaraha käytetään hankkeisiin. Muu rahoitus tulee

projekteista (v. 2010 70 %) ja ostopalveluista. Mikko Jokisen

mukaan seudullinen kestävän kehityksen työ on vakiintu-

nutta ja perusrahoitus kohtalaisen vakaa. Ilmassa alkaisi olla

tilausta muulle kuin viranomaistoiminnalle, ” haluttaisiin

edistää” asioita. Hän kannusti esim. Jyväskylää verkostoi-

maan isäntäkuntamallilla vakiintuneita toimintoja yhteen.

Käynnissä olevia projekteja on 11 kpl. Projektien

taloushallinto on haaste. Ympäristökasvatusrahat ovat

pieniä, enemmän on suuria energia– ja ilmastohankkeita.

Valoniassa on erikseen talous- ja viestintähenkilöstöä.

Hankkeisiin sisällytetään paljon viestintärahaa. Viestintää

kehitetään koko ajan voimakkaasti. Ympäristökasvatusta varten on perustettu oma yhdistys, HAAVI ry. Se

hyödyntää mm. raha-automaattiyhdistystä ja on perustettu hankkeita varten. Hankerahalla ( nro 11) on

perustettu V-S oma pyöreä pöytä eli ympäristökasvatusverkosto, joka edistää ja kannustaa yhdistysten ja

järjestöjen ympäristö- j a yhteistyötä. Ympäristökasvatuksessa kehitetään markkinointia kouluille

yhteistyössä Tammenterhon ja Raision luontokoulun kanssa. Koulut maksavat oppilasryhmien kuljetukset.

PALVELUT

Valonia pyrkii paikkaamaan aukkoja kuntien osaamisessa. Tarpeita kartoitetaan kuntakierroksilla, joissa

tehdään palveluja tunnetuksi. Noin viikon ajan järjestetään kunnassa tietoiskuja, esityksiä ja lyhyitä

luentoja eri työpaikoilla. Vuosittain järjestetään kuntien yhteinen neuvottelupäivä, joissa keskitytään

yhteishankkeisiin. Henkilöstöä oli v. 2010 20 asiantuntijaa, joista n. puolet projektityöntekijöitä.

Henkilöstössä on mm. insinöörejä, biologeja, humanisteja, yhteiskuntatieteilijöitä ja viestintäosaajia. ASIANTUNTIJAPALVELUT

Strategiat ja ohjelmat

Varsinais-Suomen Ilmastostrategia

Kuntien kestävän kehityksen ohjelmat

Vihreä lippu -ympäristöohjelma

Suunnitelmat ja laskelmat

Energiatehokkuus- ja

energiansäästösopimukset

Asiantuntijana kuntien työryhmissä

Asiantuntijaluennot ja infotilaisuudet eri

aiheista

Haja-asutuksen jäteveden käsittely,

energiansäästö ja energiatehokkuus,

Vihreä lippu –ympäristöohjelma, kestävä

liikkuminen, kestävä kuluttaminen

Koulutuksia, kursseja ja teematyöpajoja

• Matalaenergiarakentaminen

• Ilmastonystävän ruokalautanen

• Kuivakäymäläratkaisut

• Luontokurssit

• Nuoret Itämeren äärellä -draamapajoja

Tapahtumia

• Valtakunnalliset teemapäivät ja –viikot

(Nuukuusviikko, Energiansäästöviikko)

• Yritysten ympäristötekokilpailu

• Pyörällä töihin -kilpailu

• Lasten ja nuorten ympäristöviikko

• Hankkijoiden ja tavarantoimittajien

yhteistyöpäivä

Näyttelyt ja materiaalipaketit

• Kiertäviä näyttelymateriaaleja

• Lainattavat teemapaketteja

koulutuksiin ja infotilaisuuksiin

• Hyvien käytäntöjen materiaali-

paketteja yrityksille

Laaja ja monipuolinen viestintä

Tiedotelehdet ja –esitteet

• Kuukausitiedote

Verkkosivut, tietopankit ja sosiaalinen media

• Facebook

• Pieniä tekoja –kampanja

Terho –pisteet ja Ekovinkit

Vuorovaikutteinen viestintä

• Keskustelufoorumit

• Paneelit

• Kyläillat

YMPÄRISTÖPOLUN LUONTOKOULUOHJELMAT

1-2 lk Löytöretki lähiluontoon (syksy)

Nukketeatteri kestävästä kuluttamisesta

(Turun Ekotori, kiertää kouluilla)

3 lk Lammikon elämää (huhti-toukokuu)

4 lk Talvinen luonto (tammi-maaliskuu)

5 lk Vesipolku Itämeri, veden kiertokulku, kalat

(leirikoulussa, yhteistyö Turun seudun Vesi Oy)

6 lk Tutustuminen jätehuoltoon, kiertoajelu

Orikedon jätteenpolttolaitos

Topinojan jätekeskus, Turun ekotori

yhteistyössä Turun seudun Jätehuolto Oy

Yläkoulu

7. lk Vesistöt ( veden elämää ja kemiaa)

8. lk Metsät ja kestävä kehitys

9. lk Ihminen ja ympäristö

RUISSALON OPASTUS-JA LUONTOKOULU TAMMENTERHO

luontokouluopettaja Nina Puistovaara vuodesta 2004

opas Hanna Erlin

Turun kaupungin ympäristö- ja kaavoitusvirasto ylläpitää

Ruissalossa ympärivuotista luontokoulua ja opastuskeskusta, jonka

työntekijät järjestivät ryhmälle virkistävän päivän päätöksen.

Teimme aikamatkan noin 10-vuotiaiksi ja eläydyimme lintujen

valmistautumiseen talveen. Ensin piilotimme auringonkukan-

siemeniä paikkoihin, joita linnutkin käyttäisivät. Sitten yritimme ”syödä” niitä mahdollisimman paljon.

Valoimme myös omat talimukit kotienviemisiksi.

Resepti: Rasvaseos (puoliksi munkkirasvaa, puoliksi rypsiöljyä) kuumennetaan sulaksi. Muovimukiin kaadetaan

teräksisellä soppakauhalla sulaa rasvaa n. 2/3 tilavuudesta. Siihen voi lisätä siemeniä tms. Muovimukiin lisätään

haarainen oksanpätkä, jonka tulee ulottua reunan yli. Jäähdytys n. 1 h lumessa tai pakastimessa.

Opastuskeskuksessa on näyttelytila, kahvio, 50 hlön auditorio, luontoluokka. Tiloissa järjestetään

tapahtumia, kursseja, opastettuja luontoretkiä sekä koululaisille ohjattuja luontokoulupäiviä. Pihassa on

grillauskatos, joka on kaikille avoin. Näyttelyssä oli ollut 31. vuoden luontokuvanäyttely, johon oli tullut

11000 kuvaa yli 1000 kuvaajalta, joista 30 työt valittiin mukaan. Me tutustuimme matelijanäyttelyyn.

Tammenterhon luontokoulu järjestää tiloissaan sekä

Ruissalossa luontokouluopettajan vetämiä ohjelmia ,

jotka perustuvat koulujen opetussuunnitelmiin. Ope-

tushallituksen Ympäristöpolku-hankkeessa kehitettiin

2009-2010 ohjelmisto, jossa jokainen turkulainen 1-6

lk oppilas pääsee vuosittain yhteen ohjelmaan .

Syksyisin valitaan lisäksi 20 kummiluokkaa, jotka vierai-

levat kolmesti vuodessa luontokoulussa. Luontokoulu

on turkulaisille ilmainen, ulkopaikkakuntalaisilta peri-

tään maksuna 50 €/luokka. Koulut maksavat kuljetuk-

set. Nyt olisi tulossa esikoululaisia, mutta ei sovi.

Seiskaluokkia otetaan, jos on tilaa.

PALUUMATKA KESKI-SUOMEEN

Layla Ahonen ja Heidi Hintikka ja hiukan projektipäällikkökin intoutuivat kokoamaan matkan antia Keski-

Suomen omaa työtä varten.

VERSIO 1.

VERSIO 2

KESKI-SUOMEN KESTÄVÄN KEHITYKSEN YHDISTYS

KUNNAT AMMATILLISIA

OPPILAITOKSIA

YRITYKSIÄ

OSUUSKUNTIA

YKSITYIS-

HENKILÖT

- PALVELUIDEN

OSTO TAI

- RAHOITUS

- MARKKINOINTI

- TYÖLLISTYMINEN

- TYÖLLISTÄMINEN

YHDISTYS

YRITYS HENKILÖ YHDISTYS OSUUSKUNTA

AMMATILLISET OPPILAITOKSET

SEURAKUNNAT K-S ELY

MAAKUNTALIITTO

METSÄKESKUS MUSEOT

JÄSENMAKSUILLAOMARAHOITUS

KUNNAT

Lämmin kiitos hyvästä

yhteishengestä ja

antoisista keskusteluista

kaikille

opintomatkalaisille!

Eija Syrjälä

projektipäällikkö

Kesytys-hanke

1.12.2011

Saimme käyttöömme paljon lisätietoa:

Katri Laihosalon Pirkanmaan alustusmateriaali (www.ksymparistokasvatus.fi)

Pirkanmaan yhteistyöryhmän toimintasuunnitelma (www.pirymparistokasvatus.fi)

Hakuilmoitus ympäristökasvatuksen kehittämiskeskukseksi Pirkanmaalle ( lisätietoa

projektipäälliköllä)

Valonian toimintakertomus vuodelta 2010

Valonian toimintasuunnitelman 2011-2014,

Lounais-Suomen ympäristökasvatusstrategian 2010-2016

Kestävän kehityksen toimintaohjelman 2011-2014

Varsinais-Suomen Ilmastostrategia 2020

Varsinais-Suomen ilmasto- ja energiastrategian 2020

Turun ilmasto- ja ympäristöohjelma 2009-2013

Materiaalitiedustelut: Eija Syrjälä 0400 130670

Keski-Suomen ympäristökasvatustyössä pyritään kohti yhteistä palvelu- tai kehittämiskeskusta sitä myöten

kuin yhteydet syntyvät ja resurssit antavat myöten. Työtä tehdään keväällä 2012 tunnetuksi kuntakierroksella,

jossa esitellään kuntakohtaisia ympäristökasvatuskohteita, karttoja, ohjelmakortteja, nettiin perustettavaa

ohjelmapankkia sekä. Kuntatapahtumissa haetaan kuntien sitoumista jatkotyöhön sekä haastetaan opettajia

ja luokkia maastopäiviin ja leirikouluihin vaeltavan oppimisen periaatteella. Maaseutuyrittäjien osaamisen

hyödyntäminen on keskeistä. Ympäristökasvatusverkoston, kulttuuriympäristökasvatus- ja yrittäjyyskasvatus-

verkostojen yhdistyminen on tavoitteena.