kotivaso - varsinais-suomen asumisoikeus

KOTIVASOVarsinais-Suomen Asumisoikeus Oy:n asukaslehti • syksy 2019

Mitä tulevaisuuden

asunnoilta vaaditaan?

Kerhohuone on yhteinen

olohuone

Perusparannus lisää viihtyisyyttä

OMAN NÄKÖINEN ASUNTO

ULEVA VUOSI 2020 on merkittävä Vason toiminnassa Vason täyttäessä 30 vuotta. Ilo on ollut todeta kulu-

neen runsaan puolivuotisen aikana, että kolmikymppisemme on vetreä ja erin-omaisessa vedossa. Harva yritys saa viettää 30-vuotisjuhliaan. Tästä on kiittäminen teitä asiakkaamme ja henkilökuntaamme sekä hyvää yhteistyötä välillänne, ja lisäksi lukuisia asiansa osaavia yhteistyökumppaneitamme. Kolmekymppisiä juhlimme yhdessä, ja tiedo-tamme lisää juhlasuunnitelmien edetessä.

SEURAAVA VUOSI on myös merkittävä Vason toimintaympäristön kannalta, kun Rinteen hallitus käynnistää jo kertaalleen valmistellun asumisoikeuslain uudistamisen. Vaso osallis-tuu asumisoikeuslainsäädännön valmisteluun aktiivisesti yrityksenä sekä Suomen Asumis-oikeusasunnot Yhteisöt ry:n kautta.

KULUNUT PUOLIVUOTINEN on ollut antoi-sa. Sykähdyttävintä on ollut näiden kuukau-sien aikana asukaskohtaamiset. Ensimmäinen asukaskokoukseni oli marraskuussa valmis-tuneen Kaarinan Prinssin asukastoimikunnan

Uuden vuosi-kymmenen kynnyksellä Tässä lehdessä

perustamiskokous. Oli ilo päästä seuraa-maan tirisevää jännitystä uusista kodeista ja naapureista sekä nähdä yhteistyön lähtevän käyntiin.

YHTÄ SYKÄHDYTTÄVÄ oli vierailu Raision Siirinkaaren ja -kartanon asukkaiden grilli-katoksen maalaustalkoisiin, jossa asukastoi-minnan konkarit näyttivät, miten hommat hoidetaan. Yhdessä tekemällä ja hyvässä yhteishengessä moni asia saadaan kuntoon. Yhteistyössä on voimaa. Kuten toiminnan painopisteistä tulevalle vuodelle käy ilmi, pihojen viihtyisyydellä ja isännöinnin sekä huollon palveluilla on erityinen painoarvo tulevana vuonna. Jatkamme myös muutoin kirkastetun strategian toteuttamista, jotta Vason asunnot ovat myös tulevaisuudessa laadukkaita ja hyvin hoidettuja.

Toivotan teille oikein rauhallista ja hyvää joulun odotuksen aikaa!

MARIA ASPALAtoimitusjohtaja

6

4 Ajankohtaista Vasossa

6 Kahden kodin väkeä Tom Laaksonen viettää kesät Naantalissa ja talvet Levillä

9 Perusparannus lisää viihtyisyyttä ja energiatehokkuutta

TJoko otit Huoneisto-tieto.fi-palvelun käyttöösi?

5

Laaksosten kotona viihtyvät myös perheen mäyräkoirat.

KOTIVASO • numero 2/2019 • julkaisija Varsinais-Suomen Asumisoikeus Oy • päätoimittaja Maria Aspala • toimitus Hansdotter / Anna Korpi-Kyyny, Sari Lommerse, Miikka Rusi ja Jenni Vohlakari sekä Miia Metso • taitto Hansdotter / Tiina Valve • valokuvat Miia Metso, Valentina Morales Buschmann, Miikka Pirinen, Istock, Unsplash • painopaikka Newprint Oy • painosmäärä 3 200 • yhteystiedot Rauhankatu 4, 20100 Turku, puh. 02 274 7000, vaso.fi, [email protected] • Lehden toimitusneuvostoon osallistui asukkaiden yhteistyöelin YTE:n tiedotusryhmästä Martti Kivioja, Anita Peltoniemi ja Erja Savola.

2 • KOTIVASO

26Kerhohuone on asukkaiden yhdessäolon paikka

Tässä lehdessä

Kotivaso toivottaa lukijoilleen oikein

hyvää ja rauhallista joulun viettoa.

Seuraava numeromme ilmestyy ensi

keväänä.

10 Käytännöllisiä vinkkejä joulun koristeluihin

12 Sitran asiantuntija Mikko Dufva: Tulevaisuuden asumisen näkymiä

15 Miia Metson kolumni: Täällä on jo ihan joulufiilis!

16 Naantalin Tammisto yhdistää palvelut ja maalaisromantiikan

20 Katsaus Vason vuoteen 2020

22 Mitä Vaso-asunnon remontoinnista tulee tietää?

24 Inspiroidu sisustusvinkeistä

Saako Vaso-asuntoa remontoida?Kiinteistöpäällikkö Teppo Heinonenvastaa sivulta 22

Elämäsi kokoinen

koti

12Mikko Dufva avartaa mielikuviamme tulevaisuudesta

25 Kysy mitä vain asumisoikeudesta

26 Asukkaiden yhteinen olohuone

16Tammiston tilalla saa annoksen historiaa

15 Joulumuistamisia kerhon ohjaajille

10Vinkkimme

joulun valmis-telupuuhiin

2 • KOTIVASO

AJANKOHTAISTA

UOLTOYHTIÖIDEN HENKILÖKUNTA tekee huoltokäynnin jokaiseen Vaso-kiinteistöön vähintään kerran

viikossa. Jos kiinteistössä tai asunnoissa ei ole kiireellisesti korjausta vaativia vikoja, voi vika-ilmoituksen hoitamiseen kulua viikon verran. Toisinaan vikaa korjaamaan joudutaan tilaa-maan ulkopuolinen ammattilainen, kuten säh-kömies, jolloin vian korjaaminen saattaa venyä. Kiireellisissä tapauksissa, esimerkiksi vesiva-hingon sattuessa tai vaarallisissa sähkövioissa, huoltomies tulee tietysti paikalle mahdollisim-man pian.

NÄIN TEET HUOLTOPYYNNÖNTee huoltopyyntö osoitteessa vaso.fi/huol-topyynto. Kerro ilmoitusta tehdessäsi, saako huoltohenkilö mennä asuntoon yleisavaimella vai olisiko esimerkiksi lemmikkien takia parem-pi sopia sinun kanssasi huoltokäynnistä.

Kiireettömätkin huoltopyynnöt käsitellään viikon kuluessa

Kiireellisissä tapauksissa soita suoraan huoltoyhtiölle – oman huoltoyhtiösi tiedot löydät joko kiinteistön ilmoitustau-lulta tai huoneistotieto.fi-sovelluksesta.

H

SÄNNÖITSIJÄMME OVAT työnsä takia paljon liikkeellä – esimerkiksi asiakastapaamisissa, tekemässä lopputarkastuksia ja suunnitte-

lemassa kiinteistöjen remontteja. Parhaiten tavoi-tat isännöitsijämme sähköpostitse tai soittamalla. Kun haluat asioida isännöitsijän kanssa kas-votusten, varaathan ajan tapaamiseen suoraan isännöitsijältä, niin hän tietää odottaa sinua toi-mistollamme.

• Kiinteistöpäällikkö Teppo Heinonen +358 2 2747 028 [email protected]• Isännöitsijä Sari Virtanen +358 2 2747 022 [email protected]• Isännöitsijä Ville Aalto +358 2 2747 024 [email protected]• Tekninen isännöitsijä Ilkka Huukkala +358 2 2747 020 [email protected]• Kiinteistöassistentti Satu Juutela +358 2 2747 027 [email protected]

Isännöitsijän tavoitat parhaiten sähköpostilla

I

Talkoot naapureiden kesken

Katariinanlaakson Päivänkakkaran perinteisissä syys-talkoissa siivottiin pihaa hymyssä suin ja nautittiin hyvistä talkooeväistä.

Lue juttu verkosta: vaso.fi

OTA YHTEYTTÄHuoltoon:Vasolle kuuluvat kiinteistön ja asunnon huoltotoimenpiteet, esim: • kylmälaitteet• kiuas• hanat• wc-pytty• pihavalot

Isännöitsijään:• remontit • muutostyöt • häiriöt• kanta-asiakashyvitykset

4 • KOTIVASO

HUONEISTOTIETO.FI-PALVELU on Vason asukkaille tarkoitettu palvelu, joka kokoaa asukkaan oman asunnon sekä taloyhtiön tiedot yhteen. Palvelu helpottaa ja nope-uttaa viestintää asukkaiden, asukastoimi-kunnan, isännöitsijän ja Vason välillä. Huoneistotieto.fi-palvelu korvaa aiemmin kaikkien nähtävillä olleet Vason kohde-kohtaiset sivut.

Joko otit Huoneistotieto.fi-palvelun käyttöösi?

AJANKOHTAISTA

Vasokodeissa on käytössä vastikkeeseen kuuluva DNA Netti. Sen perusnopeus on nyt 50 Mbit/s, mutta maaliskuussa 2020 nopeus kasvaa jo 100M/10M vauhtiin. Aktivoi kotisi netti osoitteessa dna.f i/tlk tai DNA Asiakaspalvelussa p. 044 144 044.

Saat DNA:lta modeemin maksutta käyt-töösi. Nouda se lähimmästä DNA Kau- pasta tai soita maksutta numeroon 0800 550 044. Ethernet-kodeissa erillistä modeemia ei tarvita, mutta jos haluat jakaa nettiyhteyden useammalle laitteelle, suosittelemme DNA Valokuitu Plus -reititintä.

Uutta: 400 Mbit/s DNA Netti Vasokoteihin vain 19,90 €/kk (norm. 24,90 €/kk).

Vasokodeissa nopea netti ja kaapeli-tv aina valmiina

Lue lisää:vaso.f i/netti-tv

ÖYDÄT ASUKKAAN PALVELUT helposti sivun oikeasta yläkul- masta Asukkaalle-valikosta. Verkkosivuilta voit tehdä esimerkiksi huoltopyynnön ja ilmoittaa muutosta, ja sieltä löydät ohjeet myös asunnon

Uudet verkkosivut palvelevat

Nopeampi netti Vaso-asuntoihin maaliskuussa

L vaihtoon. Asukkaat-valikossa on myös ajankohtaiset Vihreän kortin edut sekä tietoa asukkaan ja Vason vastuiden jakau-tumisesta.

Käy tutustumassa: vaso.fi

Maaliskuussa 2020 kaikkien Vaso-asuntojen netti muuttuu entistäkin nopeammaksi.

Laajakaistan nopeus kasvaa nykyisestä 50 Mbit/s-nopeudesta 100 M/10M-nopeuteen automaattisesti.

Maaliskuusta 2020 alkaen kaikissa

Vaso-kodeissa on 100 M /10Mlaajakaista!

4 • KOTIVASO KOTIVASO • 5

KAHDEN KODIN VÄKEÄ T

TOM LAAKSONEN perhei-

neen asuu kesät Naantalin

Luonnonmaalla ja talvet

Levillä. Ensi keväänä etelään

on erityisen kiva palata,

kun odottamassa on täysin

remontoitu rivitalokoti.

dessä.– Uusimme lieden, pesukoneen ja hanat oman maun mukaan sekä rakensimme saunan koko-naan uudestaan. Olemme tehneet aikaisem-min itse paljon muutostöitä, ja Vaso on suhtau-tunut kaikkiin positiivisesti, Tom sanoo. Laaksosen perheeseen kuuluvat vaimo, tytär ja kaksi mäyräkoiraa. Perhe on viettänyt vii-meiset kahdeksan vuotta talvet Levillä. Tomilla on henkilöstövuokrausyritys Henkilöstöwoi-ma Oy, ja talvikaudella hiihtokeskuksessa on paljon hänen väkeään töissä. Itse hän pyörittää

ALOYHTIÖ SINIPIIANRIVIN talot sijaitsevat kauniilla ja rauhallisella Linnavuoren pientaloalueella. Pi-halla on rakennusmiehiä ja parak-keja, mutta sisällä Laaksosen

kodissa kaikki on tip top. Asunnon remontti on juuri valmistunut, ja pinnat ja keittiö loistavat uutuuttaan. Sinipiianrivissä on meneillään perusparan-nus, jossa uusitaan talot sisältä ja ulkoa sekä pihat perusteellisesti. Laaksoset halusivat myös omia muutoksia, jotka tehtiin remontin yhtey-

talvisin Levin Tuikku-rinneravintolaa. Kesäisin hän toimii Kultaranta Resortin ravintolatoimen johtajana. Laaksoset ovat asuneet Sinipiianrivissä vuo-desta 2011. – Aikaisemmin olin työn puolesta paljon Helsingissä ja minulla oli asunto sekä siellä että Turussa. Kun tapasin vaimoni, muutim-me tänne. Tämän piti olla väliaikaisratkaisu ja suunnittelimme rivitaloasunnon ostamista, mutta näyttää siltä, että emme ole lähdössä mihinkään, Tom naurahtaa.

• teksti SARI LOMMERSE • kuvat VALENTINA MORALES BUSCHMANN

VASO-KOTI

6 • KOTIVASO

KAHDEN KODIN VÄKEÄ

– Minulla on iso perhe.

Kun olemme kaikki koolla,

täällä on hiukan vipinää,

Helena Saarenlaita nauraa.

Tom Laaksonen ja mäyrä-

koirat Rico ja Frida asuvat

Luonnonmaalla hyvien

lenkkimaastojen lähellä.


HYVÄ TIEDOTUS AUTTAAPerusparannuksen yhteydessä remontoidaan myös asuntojen terassit. Tom on rakentanut jo aikaisemmin isomman terassin, johon nyt laitetaan uusi lautapinta. Perheelle takapiha on tärkeä paikka, jossa vietetään paljon aikaa.– Harrastan ruuanlaittoa ja minulla on sekä kaasu- että brikettigrilli ja savustin. Syömme ulkona aina, kun mahdollista. Ja totta kai koirat tykkäävät olla terassilla. Oman asunnon remontin aikana Laaksoset vuokrasivat sijaisasunnon kolmeksi viikoksi, muuten parannuksesta koituneet häiriöt ovat olleet Tomin mukaan kohtuulliset.– Urakoitsija on hoitanut remonttia todella hienosti. Täällä on asiallinen ja ystävällinen työ-porukka ja työnjohto. Kun kävin täällä oman asunnon remontin aikana, tuli aina hyvä fiilis ja heidän kanssaan oli helppo asioida. Tom on tyytyväinen Vason ja urakoitsijan tiedottamiseen. Hän korostaa, että asukkaiden kannattaa olla itsekin aktiivisia perusparannuk-sen aikana. – Asukkaan kannattaa ottaa selvää, kuunnella ja osallistua. Kun lukee huoneistotieto.fi-palve-luun tulevat viikkotiedotteet ja toimii ohjeiden mukaan, tekee remonttiajasta itselleen hel-pompaa.

Myös asenne ratkaisee, Tom sanoo.– Me suomalaiset olemme monesti negatiivisia ja teemme asioista itsellemme vaikeita. Se hei-jastuu vastapuoleenkin. Jos tulet tänne raken-nukselle selvittämään ja käskyttämään, mikään ei onnistu, mutta jos pyydät kauniisti, asiat suju-vat. Metsä vastaa niin kuin sinne huudetaan. Perusparannus on edennyt nyt yli puolivälin. Laaksosten talvi Lapin maisemissa on juuri alkamassa, mutta keväällä ”pääkodissa” Luon-nonmaalla odottaa valmis kokonaisuus. – Tämä on meidän näköisemme ja kokoi-semme asunto, viihdymme täällä tosi hyvin. Ja erityisesti nyt, kun koti on remontoitu. Odotamme jo kovasti ensi kevättä, kun koko remontti on ohi ja pääsemme nauttimaan sen hedelmistä.

Onko sinulla tai naapurillasi persoonallinen Vaso-koti? Lähetä juttuvinkki meille: [email protected]

”Tämä on rauhal-

linen, mukava alue

ja tästä on lyhyt

matka Naantaliin,

josta löytyvät

kaikki tarvittavat

palvelut”

TOM LAAKSONEN

8 • KOTIVASO

ALOT ON rakennettu 90-luvulla. Kiinteistön täyttäessä 20 vuotta kartoi-tetaan sen energiatehokkuutta sekä

yleiskuntoa ja hahmotellaan mahdollisen peruskorjauksen ajankohtaa, kiinteistöpäällikkö Teppo Heinonen sanoo. Sinipiianrivi on kuuden puuverhoillun rivita-lon kokonaisuus. Taloissa saneerataan keittiöt, kylpyhuoneet ja yhteiset tilat sekä kunnoste-taan julkisivut, pihat ja leikkipaikat. Kiinteistöön asennetaan täyssähköautojen latauspisteitä ja päivitetään perinteiset lämmityspistokkeet etäohjattaviksi. Perusparannuksen yhteydessä öljylämmitys vaihdetaan maalämpöön. Samalla tehdään lämmöneristyksiä yläpohjiin.

– Osana Turun kaupunkikonsernia olemme mukana energiansäästötalkoissa. Perusparan-nuksia suunniteltaessa huomioidaan, mitä on kokonaisuuden kannalta järkevää tehdä, ettei vastikekehitys karkaa älyttömyyksiin.

HUONEISTOTIETO.FIHELPOTTAA VIESTINTÄÄPerusparannusprojekti on edennyt hyvin ja aika taulussa. Asukkaille aiheutuvaa haittaa on pyritty minimoimaan muun muassa hyvällä tiedotuksella.– Peruskorjauksesta aiheutuu aina omat asu-mishaittansa, mutta pyrimme huomioimaan asukkaiden tarpeet ja tekemään asumisen helpoksi myös saneerauksen aikana. Perus-

Perusparannus lisää viihtyisyyttä ja energiatehokkuuttaNaantalin Luonnonmaalla sijaitsevan Sinipiianrivin perusparannus aloitettiin kesäkuussa. Samanaikaisesti peruskorjataan myös naapurikiinteistöt Keijulinna I ja II.

parannuskohteissa asukkaiden käytössä on suihku- ja wc-kontit. Asukkaat ovat myös oikeutettuja vastikehyvityksiin saneerauksen aikana. Perusparannuksen aikaisessa kommunikoin-nissa käytetään huoneistotieto.fi-palvelua, joka kokoaa yhteen taloyhtiötä koskevan informaa-tion.– Palvelun avulla saamme tietoa asukkaille mahdollisimman nopeasti. Sieltä pystyy kat-somaan kaiken perusparannukseen liittyvän informaation yhdestä paikasta. Esimerkiksi urakoitsijan viikkotiedotteet ovat asukkaiden nähtävillä, Heinonen sanoo. Perusparannus valmistuu huhtikuun 2020 loppuun mennessä.

T


Tiesitkö, että värik-käät lahjapaperit eivät kuulu paperinkeräykseen? Lahja-

paperit ja -narut laji tellaan poltto-kelpoisiin jätteisiin. Keräyspaperin joukkoon lahjapaperi ei kuulu, sillä joulupaperissa on pintavärjäystä

ja kiinni jääneitä teippejä.

Kietaise kevyt ja kaunis kranssi muutamasta oksasta rautalan-gan avuilla. Koristele helmillä tai pienillä joulukuusenkoristeilla.

Loppuiko lahjapaperi

kesken? Lahjat voi kääriä sanomaleh-

teen ja koristella kauniisti.

Joulutunnelmaan voi virittäytyä yhdessä

perheen tai ystävien kanssa leipoen tai

askarrellen. Keräsimme yhteen muutamia

jouluisia vinkkejä, joiden parissa saa

vierähtämään tunnin jos toisenkin.

Jos kaipaat joululauluseuraa, katso seuraavat joululaulutapahtumat osoitteesta

kauneimmatjoululaulut.fi

Joulu tulee lauleskellen

Muistathan, että monet kauniit joulu-

kukat, kuten jouluruusu, joulutähti ja amaryllis, ovat

myrkyllisiä. Tämä kannattaa pitää mielessä varsinkin pikkulapsi- ja lemmikki-

perheissä.

• teksti ANNA KORPI-KYYNY • kuvat ISTOCK ja UNSPLASH

10 • KOTIVASO

VALITSE KYNTTILÄNJALKA, joka ei kaadu eikä pala. Parhaita materiaaleja ovat metalli, lasi, posliini ja kivi. Älä käytä kynttilänjalois-sa röyhelöisiä muovi-, paperi- tai kangas-mansetteja.

SIJOITA KYNTTILÄT niin, ettei niiden lähellä, vieressä tai yllä ole mitään syttyvää. Älä lai-ta kynttilöitä TV:n tai muovisten ulkokalus-teiden päälle, sillä kynttilä sulattaa helposti muoviseen alustaan reiän.

ÄLÄ KÄYTÄ umpinaisia, ohuita lasi- ja posliinilyhtyjä, sillä ahtaassa tilassa steariini voi höyrystyä ja leimahtaa. Ohutkuori-nen lyhty voi pahimmassa tapauksessa poksahtaa rikki ja räiskiä palavaa nestettä ympäristöön. Turval linen kynttilälyhty on

Polta kynttilöitä turvallisestitukeva, yläosastaan reilusti avoin ja sisältä riittävän tilava.

JÄTÄ KYNTTILÖIDEN VÄLIIN riittävästi tilaa. Tiiviissä ryhmässä olevat kynttilät saat-tavat helposti roihahtaa. Asettele tuikut ja pöytäkynttilät noin 5 cm etäisyydelle toisistaan. Valitse ohutpohjaisille lyhdyille, pöytäkynttilöille ja tuikuille riittävän paksu, palamaton alusta.

SAMMUTA KYNTTILÄT aina, kun poistut huoneesta. Palava kynttilä on avotuli, ja siksi sitä on pidettävä silmällä. Sammuta kynttilät tukahduttamalla.

P.S. Ulkotulia ei saa polttaa sisällä eikä

parvekkeella, kuistilla tai katoksen alla.

Kynsilakkapurkkien pohjalle jääneet jämät voi hyödyntää marmoroinnissa. Tällä tekniikalla

syntyvät uniikit joulukortit läheisten iloksi. TOIMI NÄINTiputa muutama pisara erilaisia kynsilakkoja

veden pinnalle. Lakka jää kellumaan, kun vesi on huoneenlämpöistä – jos lakka painuu kipon

pohjalle, vesi on liian kylmää tai kuumaa. Voit tehdä haluamasi kuvion lakan pintaan tikun

avulla. Vie kortin toinen puoli veteen ja nosta pois. Ole nopea, jotta lakka ei ehdi kuivua.MARMOROINTIIN TARVITSET• Kulhon huoneenlämpöistä vettä

• Kynsilakkoja ja paksua pahvia olevia korttipohjia• Ohuen tikun, jolla voit tehdä kynsilakkoihin kuvioita• Pinsetit, jos haluat välttää sormien värjääntymisen

Joulukortteja marmoroimalla

Jämäkynttilöistä syntyy uusiaMonia kynttilöitä ei voi polttaa aivan loppuun asti, vaan niistä jää jäljelle muutaman sentin nysät. Ne kannattaa säästää uusien kynttilöi-den tekoa varten.

Kynttilöiden valamiseen tarvitset:• Kynttilöiden jämiä• Kuumuutta kestävän valumuotin (esimerkiksi maitotölkin tai hunajapurkin)• Sydänlankaa • Lyijykynän

TOIMI NÄIN1. Valmistele muotti voitelemalla se sisäpuolelta ruokaöljyllä. 2. Tee muotin pohjaan parsinneulalla reikä, pujota sydänlanka pohjan läpi ja tee ulko- puolelle solmu.3. Solmi sydänlangan toinen pää kynään ja kiristä lanka niin kireälle, että se pysyy suorana, kun kynä lepää muotin reunalla.4. Sulata nysät vesihauteessa teräskattilassa tai vadissa. 5. Poimi mustuneet kynttilänsydämet pinseteillä sulaneesta seoksesta.6. Annostele sulaa kynttilämassaa muottiin kauhalla. Jätä yläreunaan varaa noin 2 cm.7. Anna massan kuivua puolisen tuntia ja paikkaa kynttilään kuivuessa syntyneet kolot sulalla kynttilämassalla.8. Anna kynttilöiden kuivua seuraavaan päivään.

• läh

de: s

pek.fi

Joulun allaehtii vielä järjestä-

mään yhteisiä askar-teluiltoja naapureiden

kanssa. Lue Keon-rinteen asukas-

illoista s. 26.

KOTIVASO • 1110 • KOTIVASO

Tulevaisuuden asumisen näkymiä

Sitran MIKKO DUFVA auttaa työkseen suomalaisia näkemään tulevaisuuden tuomia

mahdollisuuksia. Asuntoihimme hän visioi viherkattoja ja uudenlaisia palveluita.

• teksti MIIKKA RUSI • kuvat MIIKKA PIRINEN ja ISTOCK

12 • KOTIVASO

UINKA VARAUTUA tulevaisuuteen nopealiikkeisessä maailmassa, joka muuttuu jatkuvasti ja suuntiin, joi-den ennakoiminen tuntuu usein

mahdottomalta? Tämä hankala tehtävä on arkipäiväistä työtä erään kasvavan toimialan edustajille, nimittäin tulevaisuudentutkijoille. Heistä yksi on Sitrassa tulevaisuusasiantuntijana työskentelevä Mikko Dufva. Dufvan tehtävänä on havaita ympäriltään sekä suuren mittaluokan megatrendejä että niin kutsuttuja heikkoja signaaleja – siis ensim-mäisiä merkkejä ilmiöistä tai kehityskuluista,

joista saattaa tulla tulevaisuudessa merkittäviä. Toisaalta tulevaisuudentutkijat eivät ainoas-taan huomioi maailmaa passiivisena tarkkailija-na. Tavoitteena on myös ohjata muuta yhteis-kuntaa avartamaan käsityksiään tulevaisuuden näkymistä ja toimimaan halutun tulevaisuuden saavuttamiseksi.– Ei ole mitään yhtä tiettyä tulevaisuutta, joka vyöryy päälle. Me voimme myös itse vaikuttaa siihen, Dufva muotoilee.

ÄLYKÄS KOTI JA KESTÄVÄ KAUPUNKITavallinen ihminen saa futuristisimpiinkin inno-vaatioihin helpommin kosketuspintaa, kun ne liitetään arkiseen ympäristöön, kuten kotiin ja asumiseen. Tällä hetkellä ihmisiä kiinnostavia tulevaisuu-den näkyjä ovat esimerkiksi älykodit itseoh-jautuvine toimintoineen ja robottiapureineen. Älykäs jääkaappi voi suunnitella sisältönsä perusteella asukkaan puolesta illallisen. Tiskiko-ne puolestaan käynnistyy itsestään, kun sähkön hinta on edullisinta. Kotien tulevaisuutta ei Mikko Dufvan mie-

Klestä kuitenkaan kannata tarkastella omana eristettynä kokonaisuutenaan, vaan paremmin-kin osana yhteiskunnan ja kaupunkirakenteen laajempia muutoksia. Asumiseen tulee hänen mukaansa vai-kuttamaan olennaisesti esimerkiksi se, miten kaupunkien liikenneratkaisut on järjestetty tai millaista työtä niissä tehdään. – Työ saattaa monipaikkaistua, eli sitä tehdään eri sijainneista ja kaupungeista. Silloin voidaan tarvita useampia pieniä asuntoja tai esimerkiksi yhteiskäyttötoimistoja. Yhdeksi esimerkiksi koko yhteiskunnan lävis-tävästä megatrendistä Dufva nostaa ekologisen kestävyyskriisin. Tällä hän viittaa paitsi ilmaston-muutokseen, myös luonnon monimuotoisuu-den vähenemiseen. Niinpä asumisenkin ratkaisuissa nähdään Dufvan mukaan todennäköisesti uudenlaisia kestävyyteen tähtääviä innovaatioita.– Energiantuotantoa ja aurinkopaneeleita on jo nyt rakennusten katoilla. On kiinnostavaa nähdä, lisääntyvätkö jatkossa myös esimerkiksi ruoantuotanto, viherkatot tai mehiläispesät osana asumista.

”Ei ole mitään yhtä

tiettyä tulevaisuutta,

joka vyöryy päälle.

Me voimme myös

itse vaikuttaa siihen.”

MIKKO DUFVA


OMISTAMISESTA PALVELUAJATTELUUNOma auto on hyvä esimerkki hyödykkeestä, josta luopuminen on joillekin mahdollista yh-teisten palveluiden ansiosta. Tiiviissä kaupunki-rakenteessa kimppakyydit, yhteiskäyttöautot ja tehokas julkinen liikenne tarjoavat vaihtoehdon yksityisauton omistamiselle. Dufva näkee mahdollisena tulevana kehi-tyskulkuna asumisen palvelullistumisen myös laajemmin. Palvelutalous on ilmiö, joka haastaa meitä pohtimaan, mitä kaikkea omilta asunnoil-tamme oikeastaan vaadimme.– Omaa kuntosalia esimerkiksi tuskin tarvitset. Mutta jos ruoka tulisi sinulle palveluna, tarvitsi-sitko asuntoosi välttämättä keittiötäkään? Ilmassa on jo merkkejä omistamisen merkityksen vähenemisestä. Esimerkiksi kaupunkipyörät ja musiikin sekä elokuvien striimauspalvelut ovat viime vuosina yleisty-neitä kiinnostavia esimerkkejä uudenlaisista palveluratkaisuista.

Samalla perinteisesti omistusasujien maana pidetyssä Suomessa vuokra- ja asumisoikeus-asuminen on lisääntynyt tasaisesti. Taustalla on monenlaisia tekijöitä, kuten yleistä epävarmuutta asuntojen hintojen kehityksen suhteen. Toisaalta tämä voi Dufvan mukaan myös kieliä nuorten sukupolvien asen-teellisesta muutoksesta.– Jos omistamisen merkitys vähenee yleisesti, se voi heijastua myös asumiseen.

YHTEISÖLLISYYTTÄ JA YLLÄTYKSIÄAsumisen yhteisöllisyyden lisääntyminen on kiinnostava trendi, joka herättelee myös talo-yhtiöitä miettimään mahdollisia yhteiskäyttöisiä palveluita osaksi toimintaansa. Esimerkiksi yhteiskäyttöisen auton hyötyjä omaan autoon verrattuna ovat pienemmät kulut, mahdollisuus talkootyöhön ylläpidossa, säästynyt pysäköintitila sekä tehokkaamman materiaalien hyödyntämisen ekologisuus. Säästyneiden resurssien lisäksi syntyy so-siaalista arvoa ihmisten yhdessäolon kautta. Esimerkiksi yhteiset harrastetilat voivat antaa taloyhtiön asukkaille paljon iloa ja hyvinvointia.– Parhaimmillaan yhteisöllisyys tuo ihmisille merkityksellisyyttä ja sosiaalisia turvaverkkoja, Dufva toteaa. Ehkä kiinnostavinta tulevaisuuden asumi-sessa on kuitenkin se, että saatamme nähdä asioita, joita edes tulevaisuudentutkijat eivät osaa kuvitella. Dufva myöntääkin, että maailma hämmäs-tyttää säännöllisesti jopa ammattiennakoijan.– Sanoisin, että se yllättää ihan päivittäin. Ja pitääkin, koska työhön kuuluu myös yllätysten etsiminen.

”Parhaimmillaan

yhteisöllisyys tuo

ihmisille merkityksel-

lisyyttä ja sosiaalisia

turvaverkkoja.”

MIKKO DUFVA

14 • KOTIVASO

Täällä on jo ihan joulufiilis!

• teksti ja kuvat MIIA METSO

Vaso-kodissa Liedon keskustassa

asuva bloggari Miia kertoo perheensä

jouluvalmisteluista.

SUKLAAKEKSIT (n. 5 isoa keksiä) 1 dl sokeria1 tl vaniljasokeria1,75 dl sokeria0, 5 dl tummaa kaakaojauhetta1/2 tl leivinjauhetta50 g tummaa suklaata1/4 dl kaurahiutaleita10 cashew-pähkinääripaus suolaa

Pilko tumma suklaa rouheiksi pala-siksi veitsellä. Pilko cashew-pähkinät. Lisää kulhoon kaikki ainekset ja sekoita hyvin. Jaa taikina-ainekset viiteen pieneen pussiin tai lasipurkkiin. Koristele purkki/pussi jouluisaksi.

Liitä mukaan ohje saajalle:”Suklaakeksit – lisää 1 rkl vettä ja 1 rkl rypsiöljyä. Sekoita taikina lusikal-la hyvin. Muotoile käsin palloksi. Paina leivinpaperille pellille noin sentin paksuiseksi. Paista 175 °C noin 9 minuuttia. Anna jäähtyä hiukan ennen nauttimista! ”

”M Jos sinäkin haluat tehdä tällaisia ihania

keksiainespusseja joululahjoiksi, ohje

tulee tässä:

löytyy omasta pihasta. Ruu ja Remu ovat tykänneet pihassa olevasta leikkialueesta, ja meidän vanhempien on helppo vahtia heitä keittiön ikkunan kautta samalla, kun teemme ruokaa. Kotimme vieressä on iso leikkipuisto, kirjasto ja liikennepuisto. Niissä lapset eivät ihan vielä saa ominpäin käydä, niihin mennään vanhempien seurassa. Ruu ja Remu saivat molemmat yläkerrasta omat huoneet, laitoin ne heti ekana täällä valmiiksi. Muutto jännitti heitä, ja halusin tehdä siirtymisestä mahdollisimman kivan laittamalla lasten huoneet viimeisen päälle hienoiksi ennen kuin muutetimme. Mieheni maalasi molempien huoneista yhdet seinät (tosi kiva, kun Vason asunnoissa saa maalata ja tapetoida!) ja samalla meidän makuuhuoneemme ja olohuonekin saivat väriä. Takapiha oli kesällä kiva lisätila, sinne laitoim-me pienen leikkimökin ja kasvatimme mm. kirsikkatomaatteja. Vuosi on mennyt nopeaan, ja tästä ajasta Vaso-kodissa jää meille hyvät muistot, vaikka jossain vaiheessa raksamme valmistuu kodiksi! Mutta nyt pois muisteluista, takaisin leivon-taan ja lahjojen tekoon.”

miiametso.blogspot.com

E TEEMME lasten kanssa joulu-muistamisia kerhon ohjaajille – on kiva muistaa lapsille tärkeitä aikuisia jotenkin näin joulun alla.

Tällä kertaa ajattelin, että herkut maistuvat aina. Niinpä me pakkailemme näitä keksitaikinan aineksia kauniisiin pusseihin, ja laitetamme oh-jeen mukaan. Keittiössä touhutessa aloin ajattelemaan men-nyttä vuotta taaksepäin. Olemme asuneet Vasolla kohta vuoden. Aika on mennyt tosi nopeasti, ja olemme kotiutuneet hyvin. Muistan, kun muutimme tähän Junninlaiturille viime talvena. Se oli lapsille jännää aikaa! Myim-me silloin oman talomme, ja tämä Vason koti oli ihan loistava löytö, näin saimme jäädä Lietoon asumaan myös rakennusajaksi. Entisessä kodissamme meillä ei ollut lainkaan naapureita. Ensimmäisinä iltoina täällä rivitalos-sa lapset katsoivat ikkunoista ihmeissään, kun ulkona oli ihmisiä vielä illan pimeässäkin. Jouduin jopa vähän sanomaan heille, että älkää tuijottako koko ajan muita ihmisiä ikkunasta, heh! Viisivuotias esikoisemme Ruu meni rohkeasti heti ekoina päivinä pimpottamaan naapuriper-heen ovikelloa ja tutustumaan heidän lapsiinsa. Hän onkin tykännyt tosi paljon, kun leikkiseuraa

KOLUMNI


Tammistoon tulee vieraita

ympäri maailmaa• teksti MIIKKA RUSI • kuvat VALENTINA MORALES BUSCHMANN ja VASO

Tammisto on Naantalissa

sijaitseva luonnonläheinen

ja kaunis asuinalue, jonka

erikoisuus on majoituskäytössä

oleva Tammiston tila.

16 • KOTIVASO16 • KOTIVASO

nimuotoista kesäkahvilatoimintaa suuremmaksi puutarhakahvilaksi ja rakentaa päärakennuksen kylkeen viihtyisä terassi.– Puutarhassa saisi nauttia esimerkiksi lasin viiniä ja jonkin lämpimän annoksen, Anu haa-veilee.

AUTENTTISUUS HOUKUTTELEEPuutarhakahvila palvelisi esimerkiksi niitä monia pyöräilijöitä, jotka kulkevat Naantalin halkovaa Saariston rengastietä. Kysyntää tuovat tietenkin myös kesän majoitusvieraat, joita saa-puu kotimaan lisäksi kaikkialta maailmasta.– Viime vuosina on käynyt todella kansainväli-siä vieraita. Esimerkiksi japanilaisia, kiinalaisia ja

australialaisia, Anu luettelee. Hän uskoo, että houkuttelevuuden taustalla on sekä Naantalin maine viihtyisänä kesä-kaupunkina että matkailijoiden halu löytää autenttisia, yksilöllisiä kohteita. Tammisto on omaperäinen yhdistelmä urbaania ympäristöä ja maalaisromantiikkaa.– Moni valitsee tällaisen majoituspaikan mie-luummin kuin jonkin ketjuhotellin. Tammiston tilalla sisustuksen yksityiskohdat kiinnittävät huomion. Huoneissa on vanhaa käsityötä, mustavalkoisia valokuvia ja muuta rakennuksen historiasta kertovaa esineistöä. Kokonaisuudesta välittyvä persoonallinen ja omakohtainen vaikutelma ei ole sattumaa, sillä kyseessä on Anu Vaissi-Harismaan oma lapsuu-denkoti.

MUTKIEN KAUTTA MAJOITUSTILAKSINaantalin kylpylän silloisen johtajan Atte Fran-ckin vuonna 1916 rakennuttama Tammiston tilan päärakennus oli suunniteltu kylpylävierai-den majoittamiseen, mutta se ei kuitenkaan päätynyt alkuperäiseen käyttötarkoitukseensa heti. 1920-luvulla tilan osti Anu Vaissi-Harismaan isoisä Uuno Nieminen, joka alkoi viljellä Tam-mistossa maata sekä perusti lähelle tiilitehtaan. Majoitustoiminta tilalla alkoi lopulta 1990-lu-vun alussa Anun äidin toimesta. Ensin kodista vuokrattiin vain pari huonetta. Tammiston tila oli pioneereja bed & breakfast -tyyppisessä majoituksessa, joka oli tuolloin vasta rantautumassa Suomeen.

N

Tammiston tilalla

sisustuksen yksityis-

kohdat kiinnittävät

huomion.

Tammiston tila on Anu

Vaissi-Harismaan

lapsuudenkoti.

AANTALIN TAMMISTO on mo-nessakin suhteessa erinomai-sella sijainnilla. Mäntymetsän katveessa on sopuisasti pien-kerrostaloja ja rivitaloja.

Vieressä sijaitsee päiväkoti, koulu, lenkkeilijöitä puoleensa kutsuva pururata ja mainiot sienes-tysmetsät. Juuri tällaista rauhaa moni meistä arvostaa asuinympäristössään. Toisaalta Turun kauppatorille on matkaa alle 14 kilometriä ja Raision keskustaan alle 7. Etäi-syys Naantalin vanhaankaupunkiin on nelisen kilometriä. Myös harrastusmahdollisuudet ovat houkut-televat. Alueella on ympärivuotisessa käytös-sä oleva tekonurmikenttä ja hyvin varusteltu monitoimitalo. Pienen matkan päässä on kentät niin golfin kuin frisbeegolfinkin harrastajille. Mutta ennen kuin alueesta tuli suosittu asuinkohde, Tammisto oli oikeastaan yhden maatilan aluetta.

SYYSTOIMIA JA KESÄHAAVEITAKivenheiton päässä Tammiston Vasokiinteistöistä sijaitsee idyllinen matkailukohde, yli satavuotias Tammiston tila. Saapuessani tilan kartanomaisen pääraken-nuksen pihalle, majoitusalan sesonki on tosin jäänyt jo taakse. Sen sijaan syksy on pitkällä ja puutarhan kauniisti hoidetut omenapuut ovat suurimmaksi osaksi luopuneet lehdistään. Parhaiten nimenomaan kesäkaupunkina tunnetulle Naantalille syksyn ja talven tulo mer-kitsevät rauhoittumisen aikaa. Kailon saarella asuvat muumitkin ovat sikeästi talviunilla. Myös Tammiston tilan emännän Anu Vaissi-Harismaan kiire on helpottanut, mutta aivan toimeton hän ei kuitenkaan ole. Parhaillaan tilal-la majoittuu pidempiaikaisia vieraita, jotka ovat tulleet Naantaliin esimerkiksi työkomennuksille. Lisäksi hän hautoo jo ensi kesän suurta suunnitelmaansa. Tavoitteena on laajentaa pie-

KOTIVASO • 1716 • KOTIVASO16 • KOTIVASO

Itse Anu päätyi tilan yrittäjäksi vuonna 2008 työskenneltyään pitkään pääkaupunkiseudulla ravintola-alalla. Vanha maailma ei kuitenkaan jäänyt uudessa työssä kokonaan taakse: en-tinen keittiömestari remontoi ensimmäisenä tekonaan päärakennukseen kunnollisen am-mattilaiskeittiön. Seuraavaksi Anun ruoanlaittotaidot ovat esillä Tammiston tilan suosituilla joululounailla, joita hän järjestää tänä vuonna kuudetta ker-taa.

YHTEISÖLLISTÄ ASUMISTATammiston vetovoimasta kertovat kansainvä-listen vieraiden lisäksi myös pysyvien ympä-rivuotisten asukkaiden määrän lisääntyminen. Asuinalue onkin kasvanut melko tavalla sitten Anu Vaissi-Harismaan oman lapsuuden. Silloin tilalle vei pelkkä valaisematon hiekkatie, jonka varrella oli vain muutama muu talo. Vaikka rakennuksia, perheitä ja asukkaita onkin tullut lisää, jotain olennaista alueesta on vuosikymmenten varrella myös säilynyt ennal-laan.– Mielestäni täällä on yhä sellaista kylämäis-täkin tuntua. Tammisto on hyvin turvallista seutua, jossa asuu avoimia ja ystävällisiä ihmisiä, Anu kiittelee. Ennen kaikkea hän on mielissään voides-saan avata poikkeuksellisen 100-vuotiaan ra-kennuksen ovet ja jakaa sen tuomaa iloa koko yhteisön kanssa – kuten myös kansainvälisten vieraiden.– Saan paljon palautetta siitä, miten tämä paikka vaikuttaa rakkaudella pidetyltä. Ja niin se onkin, tämä on minulle tosi tärkeä paikka.

Moni arvostaa

asuinympäristös-

sään luonnon-

läheisyyttä ja

rauhaa.

UONNA 1443 perustettu Naantali on Suomen neljännek-si vanhin kaupunki heti Turun,

Porvoon ja Rauman jälkeen. Se on noin 100 vuotta vanhempi kuin Helsinki ja yli 300 vuotta vanhempi kuin Tampere. Naantalin historia suosittuna matkai-lukohteena ulottuu pitkälle. Sen keski-aikainen birgittalaisluostari oli 1400- ja 1500-luvuilla suosittu pyhiinvaelluspaik-ka, jonka johdosta kaupunkiin syntyi jo

Naantalin historiaa

V varhain majoitustoimintaa ja muita pal-veluita. 1800-luvulla Naantalissa alkoi ulkomaillakin tunnettu kylpylälaitostoi-minta, jonka perinteitä jatkaa Naantalin kylpylä. Nykyään saaristokaupunki Naantalin tärkeitä vetonauloja ovat esimerkik-si sen ainutlaatuinen, hyvin säilynyt vanhakaupunki, presidentin kesäasunto Kultaranta puutarhoineen sekä Muumi-maailma.

Tällä palstalla tutustutaan Vaso-alueisiin.

Lähesty meitä sähköpostilla osoitteeseen [email protected], mikäli haluat esitellä omaa

asuinaluettasi.

18 • KOTIVASO

Vasolla on kolme kiinteistöä Naantalin Tammiston alueella. Orkonkatu 7 sekä Haikarinkatu 6 ja 7 ovat vuonna 1994 valmistuneita pienkerrostaloja.

PÄIVÄKOTI JA KOULU ovat rauhallisessa Tammis tossa aivan vieressä ja hyvien tie-yhteyksien ansi osta myös kulku Turkuun ja Raisioon on nopeaa. Kartanomainen Tam-miston tila tuo uniikkia maalaisr omantiikkaa ja lähimatkailua aivan omille kulmille.

Orkonkatu 7A92h+k+s, 62 m2, 3/3 krsvastike 618,76 €asumisoikeusmaksu n. 16 050 €

Nyt vapaana Tammistossa!


VASO KEHITTÄÄ

Vaso vuonna 2020

Tulevana vuonna Vasossa panostetaan asukkaiden palveluun, rakentamisen ja korjaamisen laatuun sekä haetaan mahdollisuuksia aivan uusille Vaso-kohteille.

ASON TOIMINTAAN vaikuttaa suu-resti Turun alueen asuntomarkkinoi-den sekä talouden tilanne ja kehitys. Turun seutu on nyt erittäin vetovoi-

mainen ja alueen positiivinen taloudellinen kehitys on näkynyt myös asumisoikeusasunto-jen kysynnässä.

Millaisella kentällä Vaso toimii? Kysyntään on vaikuttanut Turun alueen asuntojen myyntihintojen ja vuokrien nousu, mikä on ohjannut kysyntää edullisempiin asumismuotoihin. Vason asuntojen käyttöaste on noussut kohti loppuvuotta, ja kysynnän uskotaan jatkuvan korkeana. Asumisoikeuslain uudistaminen on uuden

hallituksen työlistalla, ja sen valmistelu aiem-man lakiehdotuksen pohjalta on käynnisty-mässä ennakkotietojen mukaan viimeistään vuoden 2020 alussa. Vaso osallistuu lainvalmis-teluun muun muassa Suomen Asumisoikeus-yhteisöt ry:n lausuntojen kautta.

V

Näitä kehitämme:

Panostamme tietoliikennejärjes-telmiin, jotta asuk-

kaamme saavat entistä parempaa

palvelua

Haemme mahdollisuuksia

uudisraken-tamiselle

Panostamme kiinteistöjemme rakentamisen ja

korjaamisen laatuun

Avamme uusia mahdollisuuksia asukkaillemme

osallistua ja saada tietoa asumisesta

Panostamme kiinteistöjen yllä-

pitoon kirkastamalla huollon ja isännöin-

nin tehtäviä

Teemme työtä

viihtyisien pihojen eteen

Vuonna 2020 rakenteilla on uudiskohde Raisioon. Lisäksi pyrimme kahden-kolmen uudiskohteen rakentamisen käynnistämiseen vuoden 2020 aikana.

Pihojen kunnostukseen on varattu 267 000 € vuodelle 2020.

Peruskorjauksia on suunniteltu käynnis-tyväksi neljässä kiinteistössä. Pienempiä, lähinnä kesällä toteutettavia remontteja on toteutusohjelmassa useita.

20 • KOTIVASO

Vastikkeet

94,3 %

Käyttökorvaukset

5,7 %

Liikevaihto 202023 907 268 €

Liikevaihdon lisäksi tuotto pysyvien vas-taavien sijoituksista

23 750 € ja muut korkotuotot

9 500 €

Lainojen lyhennykset

8 889 241 €

Korkokulut ja muut rahoituskulut

973 273 €

ASON TALOUDELLISET NÄKYMÄT vuodelle 2020 ovat hyvät. Kiinteistön-hoito- ja pääomakustannukset saadaan hoidettua nykyisellä käyttövastike-

tulolla, mutta käyttövastikkeeseen tulee pieniä muutoksia osassa kiinteistöjä. Vastike nousee niissä Vason kiinteistöissä, joissa on viime aikoina tehty asumisen laatua nostanut remontti tai joissa käyt-tövastike on ollut muuhun asuntokantaan nähden alhainen. Kiinteistöissä, joissa asuntojen kysyntä ei ole toi-votulla tasolla, alennetaan vastiketta jonkin verran. Tämän toivotaan lisäävän asuntojen kysyntää ja nostavan asuntojen käyttöastetta.

TULOT

Vesi- ja jätevesi

Jäte-huolto

Kiinteistö-vero

Ulko-alueiden huolto

Lämmitys

Sähkö

VahinkovakuutuksetVuokrat

Siivous

Hallinto

Käyttö ja huolto

Korjaukset

Muut hoito-kulut

Kiinteistöjen hoitokulut12 366 295 €

MENOT

VASO LUKUINA

Henkilöstökulut 868 682 €

Palkat ja palkkiot

Muut henkilö-sivukulutEläkekulut

Lue Vason toimintasuunnitelma ja talousarvio 2020: vaso.fi

Vuodesta 2017 lähtien keskivastike ei ole sisältänyt veden osuutta.

11

10

9

Vason keskivastike €/m2/kk 2015–2019

2016 2017 2018 20192015

Vason asuntojen keskimääräinen vastike on 10,37 €/m2/kk (ilman veden osuutta), mikä on sama kuin vuonna 2019.

Miltä talous näyttää?

V


Pintamateriaalit oman maun mukaanMillaisia muutoksia Vaso-asuntoon saa tehdä kiinteistöpäällikkö Teppo Heinonen?– Käytännössä kaikki muu on sallittua paitsi seinien kaataminen ja aukkojen teko. Saa tapetoida, maalata tehosteseiniä tai maalata huoneen haluamallaan värillä. Ikkunaseinän tulee olla valkoinen. Mitä tulee lattiapintoi-hin, huoneistoremonteissa Vaso tekee paljon laminaattiasennuksia, mutta jos asukas haluaa asentaa vaikka vinyylilattian, sille ei ole esteitä. Vason toimesta poistetaan mahdolliset muo-vimatot, ja sen jälkeen asukas pääsee jatka-maan kokonaisuutta. Liukuovia, lisäkaappeja ja allaskaappeja saa asentaa. Muutoksista on hyvä olla yhteydessä isännöitsijään. Mahdol-lisen poismuuton yhteydessä asukkaan ei tarvitse palauttaa tekemiään maalauksia/tape-tointeja valkoiseksi.

Entä parvekkeelle tai terassille?– Esimerkiksi lautapation saa tehdä, kunhan ei kiinnitä sitä rakenteisiin. Parvekelasitus las ke-taan julkisivumuutostyöksi, ja se vaatii raken-nusluvan. Yksittäisiin lasituksiin ei yleensä kun-nan/kaupungin rakennusvalvonnasta saa lupaa, vaan lasitus tulisi tehdä kaikkiin huoneistoihin. Myös terassien lasitukset tai kat teet ovat julki-sivumuutostöitä eli niitä ei saa tehdä.

Mihin muutoksista pitää ilmoittaa?– Isännöitsijän kanssa käydään keskustelu muu-toksista. Silloin tulevat myös luvanvaraiset työt huomioiduksi.

Miten edetään?– Pienempiin asioihin, kuten maalauksiin ja tapetointiin, ei erillistä lupaa tarvita. Jokainen saa tehdä kodistaan viihtyisän ja itsensä näköi-sen. Kun mennään isompiin töihin, esimerkiksi

• teksti SARI LOMMERSE • kuvat ISTOCK

terassin rakentamiseen, pitää täyttää muutos-työkaavake, jotta Vasolle jää merkintä mitä on tehty ja milloin. Vasolla on kilpailutettuja yh-teistyökumppaneita, joilta voi pyytää tarjouksia omiin urakoihin.

Miten maksut menevät?– Asukkaan muuttaessa pois lasketaan mah -dollinen hyvitys korvattavista muutostöistä. Kotisivuiltamme vaso.fi löytyy ohje hyvitettä-vistä muutostöistä. Irtisanomisen yhteydessä toimitetaan kuitit muutostöistä, ja niiden pe-rusteella lasketaan hyvitysarvo. Esimerkiksi lat-tiamateriaalin päivitys olennaisesti parempaan on hyvitettävä muutostyö, seinien maalaaminen tai tapetointi taas ei ole. Vasolla on myös kan-ta-asiakashyvitys: 8, 15, 20 ja 25 vuotta Vasolla yhtämittaisesti asuneet asukkaat ovat oikeutet-tuja euromääräiseen hyvityssummaan, jonka voi käyttää oman asunnon remontoimiseen.

Pintamateriaaleilla asunnosta saa

tehtyä yksilöllisen ja asukkaansa

näköisen. Vasolla on myös kanta-

asiakashyvitys, jonka voi käyttää

oman asunnon remontoimiseen.

22 • KOTIVASO

• teksti JENNI VOHLAKARI

Mikä kuuluu asukkaan ja mikä Vason vastuulle?Asukkaalla ja Vasolla on asunnon hoitamisessa omat vastuualueensa. Käymme alla läpi vastuualueita ja koko vastuunjakotaulukon löydät verkkosivuiltamme vaso.fi.

VASON VASTUUTAsunnon perusvarustukseen kuuluvat ko neet, laitteet ja kalusteet ovat Vason korjaus vastuulla. Näitä ovat jääkaappipakas-tin, perusvarusteluun kuuluva astianpesu-kone, liesi, wc-istuin, lavuaari, hanat, kiuas, kiinteät kalusteet ja kiinteät valaisimet (ei lamppujen vaihto). Vason vastuulle kuu-luvat lisäksi mm. ulkoseinien ja kantavien rakenteiden viat, parvekkeet, ovet, sauna ja märkätilat sekä taloyhtiön yhteiset tilat.

ASUKKAAN VASTUUTAsukkaana vastuullesi kuuluvat asunnon perusvarustukseen kuulumattomien varus-teiden ylläpito. Näitä voivat olla esimerkiksi itse hankittu astianpesukone, kylmälaite tai parvekelasitus. Asukkaana sinulle kuuluvat myös palo-varoittimen asentaminen ja sen paristojen vaihto, lamppujen vaihdot asunnossa sisällä, ilmanvaihtopoistoventtiilien puhdistaminen, liesituulettimen puhdistus, pesukoneiden liittäminen ja ikkunoiden tiivistäminen. Jos asunnossasi menee jotain rikki tai laitteissa ilmenee vikoja, ilmoita niistä viipy-mättä huoltoyhtiölle.

”Pienempiin asioihin,

kuten maalauksiin ja

tapetointiin, ei erillistä

lupaa tarvita. Jokainen

saa tehdä kodistaan

viihtyisän ja itsensä

näköisen.”

KIINTEISTÖPÄÄLLIKKÖTEPPO HEINONEN


VALO on osa sisustusta, ja sen laatu määrittelee kokonaisuutta yhtä lailla kuin värit tai materiaalit. Pieniä valaistukseen liittyviä muutoksia on helppo tehdä itse. Valon väri eli värilämpötila vaikuttaa tilan tunnelmaan. Lämminsävyi-nen, kellertävä valo mielletään usein viihtyisämmäksi, valkoisempi valo raikkaam-maksi. Ledien myötä värisävy- ja kirkkausvaihtoehtojen määrä on lisääntynyt. Valaisinvalinnat korostavat sisustuksen persoonallisuutta. Nykyisin on saatavil-la myös älyvalaisimia, joiden valon kirkkautta ja väriä voidaan muuntaa.

VÄRIT Sisustuksessa korostuvat nyt luonnon-läheiset värit ja materiaalit. Harmaan, ruskean ja valkoisen sävyt ovat harmo-nisia ja pitkäikäisiä.

VIHERKASVIT ovat tehneet paluun sisustuksessa. Moderniin sisustukseen sopivat muodoltaan yksinkertaiset kasvit, runsaampaan tyyliin taas sopii rönsyilevämpi vihersisustaminen. Jotkut viherkasvit, kuten kaarisulkasaniainen, krysanteemi ja viirivehka myös puhdistavat sisäilmaa.

INSPIROIDU • teksti SARI LOMMERSE • kuva UNSPLASH

24 • KOTIVASO

Kysy mitä vain asumis oikeudesta

Tällä palstalla vastaamme asiakkaitamme askarruttaviin kysymyksiin. Vastausvuorossa on isännöitsijä Ville Aalto, jonka vastuulla on nelisenkymmentä Vason kohdetta

Milloin otan yhteyttä isännöitsijään ja milloin huoltoyhtiöön?

– Huoltoyhtiö huolehtii kiinteistön ja asunnon päivittäisistä asioista – he hoitavat huoltopyynnöt ja tulevat avaamaan oven avaimen unohtuessa. Myös muuttoilmoitukset ohja-taan huoltoyhtiölle, eli he ottavat ne vastaan ja vaihtavat asukkaan nimen oveen ja rapputauluun. Isännöitsijä taas huolehtii esimerkiksi suuremmista korjaustöistä ja remonteista. Jos haluat tehdä muutostöitä asuntoosi, neuvottele asiasta isännöitsijän kanssa. Isännöitsi-jät myös tekevät asuntojen lopputarkastukset.

Mitä kaikkea isännöitsijän vastuulle kuuluu?

– Isännöitsijä vastaa kiinteistöistä kokonaisuutena. Kiinteis-töä pitää huoltaa samalla tavalla kuin vaikka autoa, jotta se pysyy kunnossa. Isännöitsijän tehtäviin kuuluu remonttien kartoitus sekä erilaisten jaksottaisten töiden, kuten kattojen pesujen ja poistoilmakanavien puhdistuksen, tilaaminen ja valvominen. Koska Vason kohteissa ei ole taloyhtiön hallitusta, joka päättäisi kiinteistön asioista, isännöitsijänä vastuullani on enemmän kuin perinteisessä asunto-osakeyhtiössä. Siksi tykkään tehdä työtä tiiviisti yhdessä kohteiden asukastoimi-kuntien ja asukkaiden kanssa. Asukastoimikunnat ovat jois-sain Vason kohteissa hyvinkin aktiivisia. Kuuntelen asukkai-den toiveita ja keskustelen siitä, mitä on järkevä toteuttaa – sekä toiveet että taloudelliset näkökulmat huomioiden.

Joko tunnet Villen? Vapaa-ajalla hän rentoutuu frisbeegolf-radalla.

LEN HARRASTANUT frisbee-golfia aktiivisesti reilun vuoden ja osallistunut kisoihinkin.

Se on helppo laji aloittaa, sillä se ei vaadi suuria investointeja varusteisiin, mutta tar-joaa paljon haasteita. Heittäminen on niin

teknistä, että pienetkin virheet vaikuttavat lopputulokseen, mutta samalla oman kehitty-misen näkee helposti, mikä palkitsee. Lajissa vaaditaan paineensietokykyä, keskittymistä ja kehonhallintaa. Ensi kesänä haluaisin kisata enemmän ja paremmalla menestyksellä.

-O

KYSY VASOLTA• teksti ANNA KORPI-KYYNY • kuva VALENTINA MORALES BUSCHMANN


ASUKKAIDEN YHTEINEN OLOHUONE

Raision Keonrinteessä kokoonnutaan taloyhtiön kerhohuoneeseen kerran kuussa. Naurunremakka kuuluu ulos asti, kun asukasilta on käynnissä.

UN OVESTA ASTUU sisälle, ensim-mäisenä vastassa on pokeripelit ja Matti, joka esittelee itsensä paikalli-seksi korttihuijariksi. Kuvitteellisia

panoksia lyödään pöytään joka kierroksella ja juttu luistaa. Muiden pöytien ympärillä askarrellaan: teh-

dään siilejä ja marmoroidaan kortteja ja astioi-ta kynsilakoilla. Puheensorina täyttää huoneen ja kaikki ovat kuin kotonaan.– Tänne on mukava kokoontua ja viettää iltaa yhdessä, sanoo Martti Kivioja. Martti on viime vuodet toiminut asukastoi-mikunnan puheenjohtajana ja vastannut yh-

dessä asukastoimikunnan kanssa asukasiltojen järjestämisestä. Nyt vuoro on siirtynyt uudelle puheenjohtajalle, Kari Kuloilalle.

YHDESSÄ OPPIMISTAAsukasiltoja pidetään yleensä kerran kuukau-dessa, mutta miehet harmittelevat, että tänä

K• teksti ANNA KORPI-KYYNY • kuvat VALENTINA MORALES BUSCHMANN

Yhteislaulu raikaa

Martin säestyksellä.

26 • KOTIVASO

vuonna siitä on hieman lipsuttu. Viime vuosien aikana on esimerkiksi tehty yhteisiä pyöräret-kiä, tutustuttu Hulvelan palvelutaloon, kutsuttu asiantuntija kerhohuoneeseen kertomaan kier-rättämisestä sen jälkeen, kun taloyhtiöön tuli muovi- ja biojäteastiat sekä opittu arvokkaita taitoja elvytyskurssilla. Tänään kerhohuoneeseen on kokoontunut kymmenkunta asukasta – kaikkiaan asukkaita Keonrinteessä on noin 100.– Näihin iltoihin mahtuisi mukaan vielä paljon lisää porukkaa, toteavat Martti ja Kari yhteen ääneen. – Haasteenamme on saada talon nuorempaa väkeä osallistumaan. Yhteisöllisyys ja asuinym-päristön siisteys ja vehreys tekevät asumisesta täällä viihtyisää.

LAULU RAIKAAKun korttipelit ja askartelut taukoavat hetkeksi,

on aika kaivaa esille tulostettu lauluvihko, johon on koottu tunnettuja iskelmiä. Martti kaivaa selkänsä takaa kitaran ja liittää sen vah-vistimeen. – Millä aloitetaan, hän kysyy. Yhteislaulu innostaa kaikki mukaan laula-maan Sinistä ja valkoista, Kotkan ruusua ja Oi niitä aikoja. Lauluperinne tuli Keonrinteeseen Martin mukana aiemmasta asuinpaikasta Salos-ta. Siellä yhteislauluillat olivat koko tienoon jut-tu ja parhaimmillaan osallistujia oli jopa satoja.

KAIKILLE SOPIVAA OHJELMAAKeonrinteessä on asukasiltojen järjestämiseen varattu budjetissa 500 euroa. Tällä kertaa iltaa varten on hankittu muutamia kynsilakkoja marmorointia varten. Kynsilakka jää kellumaan veden pinnalle, ja veteen upotetut kartongit saavat lakoista kauniin abstraktin pinnan. – Tässähän syntyy joulukortteja, kuuluu hihkai-su pöydän äärestä.

Mia opettaa ammatikseen kädentaitoja, joten askarteluideat tulevat häneltä. – Askartelut voivat liittyä johonkin teemaan. Valitsen mukaan sellaisia tehtäviä, jotka eivät vaadi pikkutarkkaa tekemistä, jotta kaikki voivat osallistua, hän sanoo.

TALON OMA KIRJASTOKerhohuoneessa toimii myös taloyhtiön kir-jasto, johon asukkaat ovat lahjoittaneet kirjoja. Kirjasto on auki kuukauden ensimmäisenä tiis-taina puolisen tuntia, ja tuolloin asukkaat saavat tulla lainaamaan kirjoja.– Täällä asuu paljon aktiivisia lukijoita. Moni lai-naa useamman kirjan kerrallaan, kertoo Anneli, joka vastaa kirjastosta. Sitten onkin pullakahvien aika. Itseleivottujen korvapuustien tuoksu täyttää kerhohuoneen. Joku ottaa kahvittelun yhteydessä esiin sen, ettei pikkujoulujen päivämäärää ole vielä pää-tetty. – Parasta on tämä porukka ja meidän yhteinen olohuone, asukkaat sanovat.

”Näihin iltoihin

mahtuisi mukaan

vielä paljon lisää

porukka.”

MARTTI KIVIOJA

JA KARI KULOILA

Tarja ja Anneli keskittyvät

siilien askarteluun.

Ulla ja Mia marmoroivat

joulukortteja.

Pokeripöydässä

viihtyvät Matti,

Martti ja Kari.


1995 (29,95)

KORIPAKETTI GOODIY 4 KORIA 70/43 VALK.Valkoinen koripaketti 4 korilla. Koripaketin leveys 43 cm, syvyys 49,5 cm, korkeus 70 cm. 501979719

VASON ASUKASKORTILLA!

JOULUKUUSET

-15% Aitojen

joulukuusien myynti 14.-23.12.2019

LED KORISTEVALOT

-30% (normaalihinnasta)

k-rauta.fiKUNINKOJA Itäniityntie 9, 21280 Raisio

Tarjoukset voimassa 23.12.2019 asti tai niin kauan kuin varatut erät riittävät.

facebook.com/vasokoti

Rakennamme uutta Raision keskustaan

Uusia, moderneja Vaso-koteja valmistuu paraatipaikalle Raision keskustaan syksyllä 2020. Melodian kodit toteutetaan laadukkailla ja ajattomilla pintamateriaaleilla. Arjen mukavuutta lisäävät lasitettu parveke, hyvät kulkuyhteydet ja palvelut, jotka löytyvät kotikulmilta.

Hakuaika Melodiaan on käynnissä. Tutustu asuntovaihtoehtoihin www.vaso.fi

Elämäsi kokoinen

koti

kotivaso - varsinais-suomen asumisoikeus

Documents