Petri Ylikoski

Department of Social Research University of Helsinki

The Institute of Analytical Sociology Linköping University

Keskitason teoriat teorioina sosiaalisista mekanismeista

Suuri määrä tutkimussuuntauksia • funktionalismi ja neofunktionalismi, konfliktisosiologia, symbolinen

interaktionismi, etnometolodogia, sosiaalikonstruktivismi, verkostoanalyysi, rationaalisen valinnan teoria, toimijaverkostoteoria, marxismi(t), feministiset teoriat, vallan analytiikka, historiallinen sosiologia, …

• suuri määrä variantteja ja rajat liukuvia Yksi “teorian” keskeinen merkitys

• “yleinen teoria”

Sosiologiset tutkimussuuntaukset

2

Sosiologinen näkökulma • ajatukset kiinnostavista ja hedelmällisistä kysymyksenasetteluista • tutkimusta ohjaavat analogiat, metaforat, jäsennykset …

Malliesimerkit (Miltä lopputuloksen tulisi näyttää?) • “klassikot” – tutkijapersoonat tai yksittäiset tutkimukset, joissa

lähestymistapa kiteytyy • myöhempiä “mallitutkimuksia”

Menetelmät ja aineistot (Kuinka tutkitaan?) • millaisin menetelmin ja millaisilla aineistoilla kysymyksiä

lähestytään? • (kehittyvä) käsitteellinen kehikko ja sanasto

Tutkimussuuntaus pitää (tavallisesti) sisällään

3

Jotakin puuttuu …

4

Robert K. Merton (1949): Sociological Theories of Middle Range

• … theories that lie between the minor but necessary working hypotheses that evolve in abundance during day-to-day research and the all-inclusive systematic efforts to develop a unified theory that will explain all the observed uniformities of social behavior, social organization and social change. (Merton 1968: 39). • ylittävät pelkän kuvauksen tai empiirisen

yleistämisen • riittävän konkreettisia empiirisesti testattaviksi

Kytkeytyvät laajemmiksi teoriaverkostoiksi • yhteensopivia erilaisten “sosiologisen ajattelun

järjestelmien” kanssa

Keskitason teoriat

5

Ajastus sosiologisesta yhtenäisteoriasta ennenaikainen • tilalla visio sosiologisesta teoriasta puoliyleisten teorioiden

työkalulaatikkona Rajattu kohde

• hyödylliset teoriat keskittyvät ilmiön tärkeinä pidettyihin aspekteihin ja sivuuttavat tarkoituksella muut (intellektuaalinen isolaatio)

• soveltuu useiden sosiaalisten ilmiöiden selittämiseen Selkeä, tarkka ja yksinkertainen teoria

• tarjoaa (osittaisen) selityksen joukolle sosiaalisia ilmiöitä • ei yritä selittää kaikkia sosiaalisia ilmiöitä • ohjaa empiiristä tutkimusta

Keskitason teoriat

6

1. Selittäminen ’mustan laatikon’ avaamisena • kuinka -kysymys miksi -kysymyksen takana • kausaaliprosessin keskeisten elementtien jäljittäminen: mekanistinen selitys

kertoo kuinka A voi saada aikaa B:n • mekanismin kuvaukset voivat vaihdella yksityiskohtaisuuden ja abstraktion

suhteen 2. Tieto mahdollisista mekanismeista auttaa kausaaliväitteiden oikeuttamisessa

• todistusaineisto mekanismin toiminnasta tukee kausaaliväitettä • tieto mekanismeista auttaa täsmentämään missä olosuhteissa yleistys

pätee ja milloin se ei enää sovellu 3. Ajatukset mahdollisista mekanismeista ohjaa selitysten etsimistä

• ”Millaiset prosessit olisivat voineet tuottaa tällaisen vaikutuksen?” • mahdollisten mekanismiskeemojen kokoelma • kuinka mahdollisesti vs. kuinka tosiasiallisesti selitykset

Sosiaaliset mekanismit – perusajatukset

7

Keskitason teoriat sosiaalisista mekanismeista • sosiologinen tieto on yleistettävissä lähinnä mekanismien (ei

empiiristen säännönmukaisuuksien tasolla) • tieto karttuu kun i) tunnettujen mekanismien määrä kasvaa, ii)

mekanismi-skeemat täsmentyvät, iii) mekanismeja kyetään yhdistelemään • yhteiskuntatieteiden eri osien jakama yleinen/teoreettinen tieto

• … vaihtoehto visiolle yleisestä deduktiivisesta teoriasta, josta sovellutukset voidaan johtaa • unifikaatio yhteensopivuutta, ei johtamista yleisistä periaatteita

Vastalääke sosiologian balkanisoitumiselle • samat mekanismiskeemat sovellettavissa eri yhteiskuntatieteellisen

tutkimuksen osa-alueilla • tiedollinen työnjako psykologisten tieteiden kanssa

Työkalulaatikkovisio

8

Mertonin alkuperäinen Matteus-vaikutus • tunnetut tieteilijät saavat enemmän tunnustusta kuin he ansaitsevat • vähemmän tunnetut saavat vähemmän tunnustusta kuin he

ansaitsisivat Jos vaikutus on todellinen, se näkyisi selkeimmin

• yhteisjulkaisuissa – jos yksi kirjoittajista on selvästi tunnetumpi kuin muut, tulokset lasketaan yleensä hänen 'piikkiinsä'

• samanaikaisissa tieteellisissä löydöissä – löytö lasketaan pääsääntöisesti tunnetumman tutkijan ansioksi

• molemmissa tapauksissa sama kontribuutio, mutta eroja tunnustuksessa

Matteus-vaikutus

9

Jolla on, sille annetaan, ja hän on saava yltäkyllin, mutta jolla ei ole, siltä otetaan pois sekin mitä hänellä on. Matteus 13:12

Mekanismit • tutkijat joutuvat valitsemaan mitä lukea ja mitä jättää väliin

• tunnettujen tutkijoiden julkaisut ovat näkyvämpiä ja muistettavampia • tunnettujen tutkijoiden julkaisut ovat todennäköisemmin lukemisen

arvoisia • tunnettujen tutkijoiden julkaisut ovat uskottavampia

• aikaisempi näyttö uskottavuudesta • painavampi retorinen arvo viitattaessa

Ei-aiottu seuraus • tutkijoiden käyttämistä heuristiikoista ja tieteen palkkiojärjestelmästä • tunnustus ei jakaudu kuten sen pitäisi – ansaitsematon etu • mahdollinen positiivinen seuraus: tunnettujen tutkijoiden näkyvyys

lisää tieteellisen kommunikaation nopeutta?

Matteus-vaikutus

10

Matteus-vaikutuksia/etujen kausautumista on sanottu esiintyvän • lukemaan oppimisessa • Oscarien jakautumisessa • ryhmien välisissä terveyseroissa • markkinoinnissa (bestseller-vaikutus) • ammattiurissa • rikollisuudessa, huono-osaisuudessa • tieteellisissä julkaisuissa • huippujohtajien palkoissa

Ei ole selvää ovatko kaikki todella tulosta varsinaisista etujen kasautumisen mekanismeista

Muita sovellutuksia

11

A. Kuvaus kasvavista eroista/eriarvoisuudesta • kuvaa selitystä kaipaavan seikan

B. Selitys kasvaville eduille/eriarvoisuudelle • etujen kasautumisen syynä aikaisempi etujen kasautuminen • prosessi, joka vahvistaa alkuperäisiä (mahdollisesti pieniä) eroja

siten, että epäsuotuisammassa asemassa olevan on vaikea saavuttaa paremmassa asemassa olevaa

• taustalla voi olla useita erilaisia mekanismeja Prosessi vahvistaa hyvää tai huonoa menestymistä, tai molempia

• etujen kasautuminen vs. vaikeuksien kasautuminen • syrjäytyminen kasautumisprosessina

• vastoinkäymisten kasautuminen, aikaisemmat vastoinkäymiset vahvistavat myöhempien vaikutusta

Etujen kasautuminen

12

Malcolm Gladwell: Outliers. The Story of Success. 2008. Kanadalaisen jääkiekon rautainen laki

• huippupelaajista 40% on syntynyt tammi-maaliskuussa, 30% huhti-kesäkuussa, 20% heinä-syyskuussa ja 10% loka-joulukuussa

Ei-aiottu seuraus ikäkausijärjestelmästä • 10 vuoden iässä parhaita junioripelaajia ryhdytään valitsemaan

intensiivisempää valmennukseen • → valinnoissa alkuvuodesta syntyneillä on etumatka fyysisessä

kypsyydessä • valmennusryhmässä parempi valmennus, enemmän pelejä ja harjoituksia

sekä paremmat pelikumppanit • → ajan kuluessa valmennusryhmän vaikutus kumuloituu siten, että

pelaajien väliset erot ovat selviä • vastaavia säännönmukaisuuksia muissa lajeissa ja maissa (riippuen

kuitenkin ikäkausirajan sijainnista)

Alkuvuodesta syntyneet jääkiekkotähdet

13

Kulttuurimarkkinoiden kaksi mysteeriä • menestys on äärimmäisen epätasaisesti jakautunutta

• voittaja-vie-kaiken markkinat • menestyksen ennustaminen on erittäin vaikeaa, ellei mahdotonta

• käsikirjoittaja William Goldman (1983): the single most important fact, perhaps, of the entire movie industry is that ‘‘Nobody knows anything.’’

Internet sosiologisen kokeen välineenä • Salganik & Watts 2006: Experimental Study of Inequality and

Unpredictability in an Artificial Cultural Market, Science 311: 854-856. • Salganik & Watts 2008: Leading the Herd Astray: An Experimental Study

of Self-fulfilling Prophecies in an Artificial Cultural Market, Social Psychology Quarterly 71: 338–355.

• Salganik & Watts 2009: Web-Based Experiments for the Study of Collective Social Dynamics in Cultural Markets, Topics in Cognitive Science 1: 439–68.

Kulttuurimarkkinat

14

Sosiaalinen vaikutus • ryhmällä tieto siitä kuinka usein kappaleita on ladattu • kokeen kuluessa osalle käännetään suosituimmuus lista päinvastaiseksi

Vertailuryhmällä ei tietoa kappaleiden suosiosta

Koeasetelma

15

344 SOCIAL PSYCHOLOGY QUARTERLY

inverted worlds capture purely random varia-tions in outcomes of the same intervention;5

previous studies examined only one such out-come. A final benefit of our framework is thatits dynamic nature allows us to track not justthe response of individuals to the inversion,but the response of the entire system. Thisresponse can be observed over time, avoidingthe need to choose some arbitrary point atwhich to measure an effect.

RESULTS

Descriptive statistics of participantbehavior for the pre- and post-inversion peri-ods are presented in Tables 3 and 4. Overall,the experiment involved 87,175 song-listensand 15,168 song-downloads meaning that, onaverage, participants listened to about sevensongs each, of which they downloaded one.

This ratio of listens to downloads suggeststhat the download decision was indeedviewed by participants as a consequentialone. Moreover, the download decision wasstrongly related to participants’ rating deci-sion; the more stars a participant gave a song,the more likely they were to download thatsong.

At the time each subject participated,every song in his or her “world” had a spe-cific download count and market rank (i.e.,the song with the most downloads had a mar-ket rank of 1). Figures 4a–c plot the proba-bility that participants listened to the song ofa given market rank. These plots show thatparticipants who were aware of the behaviorof others were more likely to listen to songsthat they believed were more popular. Therewas also a slight reversal of this pattern forthe least popular songs—for example, a sub-ject in a social influence world was about sixtimes more likely to listen to the most popu-lar song and three times more likely to listento the least popular song, than to listen to asong of middle popularity rank. The tenden-cy for the subjects to favor the least popularsongs, which at first may appear surprising,is consistent with previous work (Salganik etal. 2006) and could simply be an artifact ofour experimental set-up—just as the top spoton a list is salient, so too is the bottom.

Figure 2. Schematic of the Experimental Design

5 Previous work has found that artificial markets, suchas the one employed here, can have multiple, stable out-comes (Salganik et al. 2006). Therefore, we wanted toobserve as many inverted worlds as possible to get a senseof the range of possible steady states that could resultfrom a specific manipulation. At the same time, we want-ed to have sufficient numbers of participants in eachworld to allow them to actually reach steady state after ourexogenous shock (Strogatz 1994). The ultimate choice oftwo inverted worlds was an attempt to balance the con-flicting desires for many worlds and many participants perworld.

16(A)

(B)

Fig. 2. Screenshots of the song selection screen from Experiment 1 (A) and Experiments 2 and 3 (B). InExperiment 1 the placement of songs was random, but that in Experiments 2 and 3 the songs were sorted bypopularity. Screenshots from the independent condition were identical, except the songs were always orderedrandomly and the download counts were not displayed.

M. J. Salganik, D. J. Watts ⁄Topics in Cognitive Science 1 (2009) 445

Sijoituksen vaikutus suosioon

17

346 SOCIAL PSYCHOLOGY QUARTERLY

worlds (Figures 4b and 4c)—differed frombehavior in the independent world (Figure 4d)where, given our design, song popularity

could have no effect on participants’ listeningdecisions.

Given that the subjects were influenced bythe behavior of others (when they were made

Figure 5. Popularity Dynamics Before and After the Inversion for the Most and Least Popular Song

Figure 4. Probability of Listening to a Song as a Function of its Popularity in the Four Worlds

a b

c d

a b

Käännöksen seuraukset

18

346 SOCIAL PSYCHOLOGY QUARTERLY

worlds (Figures 4b and 4c)—differed frombehavior in the independent world (Figure 4d)where, given our design, song popularity

could have no effect on participants’ listeningdecisions.

Given that the subjects were influenced bythe behavior of others (when they were made

Figure 5. Popularity Dynamics Before and After the Inversion for the Most and Least Popular Song

Figure 4. Probability of Listening to a Song as a Function of its Popularity in the Four Worlds

a b

c d

a b

Koe osoittaa sosiaalisen informaation vaikutuksen suosioon

• sosiaalisen informaation saatavuus kärjisti eroja menestyksessä

• mitä selkeämmin informaatio oli esillä sitä suurempi sen vaikutus

Sosiaalinen informaatio lisäsi menestyksen ennustamattomuutta

• mitä vahvemmin sosiaalinen informaatio vaikutti sitä ennustamattomampi prosessi

• ”parhaat” kaikkein vaikeimmin ennustettavissa

Menestys itsensä toteuttavana ennusteena

Menestys itsensä toteuttavana ennusteena

19

Our results support the hypothesis that socialinfluence, which here is restricted only toinformation regarding the choices of others,contributes both to inequality and unpredict-ability in cultural markets. Figure 1 displaysthe effects of social influence on market in-equality, as measured by the Gini coefficient(19) (other measures yield similar results). Inboth experiments, we found that all eight social

influence worlds (dark bars) exhibit greaterinequality—meaning popular songs are morepopular and unpopular songs are less popular—than the world in which individuals make deci-sions independently (light bars). ComparingFig. 1, A and B, we also note that inequalityincreased when the salience of the social infor-mation signal was increased from experiment 1to experiment 2. Thus our results suggest not

only that social influence contributes to in-equality of outcomes in cultural markets, butthat as individuals are subject to stronger formsof social influence, the collective outcomes willbecome increasingly unequal.

Social influence also generates increasedunpredictability of outcomes (Figs. 2 and 3). Ineach experiment, the average difference inmarket share (fraction of total downloads) fora song between distinct social influence worldsis higher than it is between different subpopu-lations of individuals making independentdecisions (Fig. 2). Because these different out-comes occur even with indistinguishable groupsof subjects evaluating the same set of songs,this type of unpredictability is inherent to theprocess and cannot be eliminated simply byknowing more about the songs or market par-ticipants. Figure 3 displays the market share(left column) and market rank (right column) ofeach song in each of the eight social influenceworlds as a function of its Bquality[ (i.e., itsmarket share and rank, respectively, in the in-dependent condition). Although, on average,quality is positively related to success, songs ofany given quality can experience a wide rangeof outcomes (Fig. 3). In general, the Bbest[songs never do very badly, and the Bworst[songs never do extremely well, but almost anyother result is possible. Unpredictability alsovaries with quality—measured in terms of marketshare, the Bbest[ songs are the most unpre-dictable, whereas when measured in terms ofrank, intermediate songs are the most un-predictable (this difference derives from theinequality in success noted above). Finally, acomparison of Fig. 3, A and C, suggests thatthe explanation of inequality as arising froma convex mapping between quality and suc-cess (9) is incomplete. At least some of theconvexity derives not from similarity of pre-existing preferences among market participants,but from the strength of social influence.

Our experiment is clearly unlike real culturalmarkets in a number of respects. For example,we expect that social influence in the realworld—where marketing, product placement,critical acclaim, and media attention all playimportant roles—is far stronger than in ourexperiment. We also suspect that the effects ofsocial influence were further diminished by therelatively small number of songs, and by ourrequirements (which aided control) that subjectscould participate only once and could not shareopinions. Although these differences limit theimmediate relevance of our experiment to real-world cultural markets, our findings neverthelesssuggest that social influence exerts an importantbut counterintuitive effect on cultural marketformation, generating collective behavior that isreminiscent of (but not identical to) Binformationcascades[ in sequences of individuals makingbinary choices (20–22). On the one hand, themore information participants have regardingthe decisions of others, the greater agreement

Fig. 2. Unpredictability of success for(A) experiment 1 and (B) experiment2. In both experiments, success in thesocial influence condition was moreunpredictable than in the independentcondition. Moreover, the stronger so-cial signal in experiment 2 leads toincreased unpredictability. The mea-sure of unpredictability ui for a singlesong i is defined as the average dif-ference in market share for that songbetween all pairs of realizations; i.e.,

ui 0PW

j01

PW

k0jþ1kmi, j j mi,k k= W

2

! ", where

mi,j is song i’s market share in world jand W is the number of worlds. The overall unpredictability measure U 0

PS

i01ui=S is then the

average of this measure over all S songs. For the independent condition, we randomly split thesingle world into two subpopulations to obtain differences in market shares, and we then averagedthe results over 1000 of these splits. All differences are significant (P G 0.01) (18).

Fig. 3. Relationship between quality and success. (A) and (C) show the relationship betweenmindep, the market share in the one independent world (i.e., quality), and minfluence, the marketshare in the eight social influence worlds (i.e., success). The dotted lines correspond to qualityequaling success. The solid lines are third-degree polynomial fits to the data, which suggest that therelationship between quality and success has greater convexity in experiment 2 than in experiment1. (B) and (D) present the corresponding market rank data.

REPORTS

www.sciencemag.org SCIENCE VOL 311 10 FEBRUARY 2006 855

on

Janu

ary

14, 2

010

ww

w.s

cien

cem

ag.o

rgD

ownl

oade

d fro

m

Mihin ihmiset käyttävät sosiaalista informaatiota? • sosiaalinen heuristiikka: suosio merkkinä laadusta • sosiaaliset tarkoitukset: samanlaiset valinnat tuottavat yhteisiä

puheenaiheita, yhteisyyttä ja yhteisöllisyyttä Mieltymyksen eivät ole valmiita vaan muodostuvat valintatilanteessa

• mistä ihmiset pitävät riippuu siitä mistä he uskovat muiden pitävän • mitä markkinat ”haluavat” riippuu huomattavasti sen historiasta, ts.

markkinaprosessi ei vain ”paljasta” ihmisten ”perimmäisiä” haluja • sosiaalinen vaikutus vahvistaa pieniä (tai keinotekoisia) alkuperäisiä

eroja ja tekee aikaisemmasta suosiosta itseään vahvistavan prosessin • tilanteesta jossa ei käytetä sosiaalista informaatiota ei voida tehdä

päätelmiä siitä mitä tapahtuu tilanteessa jossa sitä käytetään

Tulkinta

20