kuntalainen - kansalainenshop.kuntaliitto.fi/download.php?filename=uploads/... · ja...

��

��

��

-��%.!

Suomen KuntaliittoToinen linja 14PL 20000101 HelsinkiPuh. (09) 7711Faksi (09) 771 2291www.kunnat.net

1. painosISBN 978-952-213-513-1 (pdf)

© Suomen KuntaliittoHelsinki 2006

TEKIJÄTMarianne Pekola-Sjöblom, KuntaliittoVoitto Helander, Turun yliopisto/Åbo AkademiStefan Sjöblom, Svenska social- och kommunalhögskolan vid HU

KANSIMainostoimisto Evia Oy

33333

KUNTALAINEN – KANSALAINEN

Esipuhe

“Kuntalainen – kansalainen” on KuntaSuomi 2004 -tutkimusohjelmaan kuuluneen, Kunta-liiton Kuntakehitys- ja tutkimusyksikön vastuulla olleen Kuntalaistutkimusprojektin (KUTU)tutkimusraportti. Tutkimusaineiston muodostavat kuntalaiskyselyt on toteutettu kunnallis-vaalisyksyinä 1996, 2000 ja 2004. Kyselyjen perusjoukon muodosti kunakin tutkimusvuon-na noin 25 000 täysi-ikäisen kuntalaisen otos 47 tutkimuskunnassa. Ensimmäisen kyselykier-roksen tulokset on raportoitu Kuntaliiton Acta-sarjassa vuonna 1998 ilmestyneessä “Kunta-laisten valta ja valinnat” -julkaisussa ja toisen kyselykierroksen tulokset “Kuntalaisen monetroolit” -raportissa vuonna 2002. Tämä käsillä oleva tutkimusraportti on paitsi vuoden 2004tulosten raportointia myös kuntalaiskyselysarjan tulosten loppuraportti.

Tutkimusraportissa analysoidaan samoja teemoja kuin em. aiemmissa raporteissa, muttamyös uusia teema-alueita, mm. samastumista, puolueita ja äänestämistä sekä kansalaisuuttaon käsitelty omina artikkeleinaan. Keskeistä on kehityksen tarkastelu tutkimusajanjaksolla1996–2004. Aiemmista tutkimusjulkaisuista poiketen tähän tutkimusraporttiin on koottumyös yhteinen johdanto sekä yksittäisten tutkimusartikkelien kärkituloksia tiivistävä ja poh-tiva loppuluku.

Tutkimus on toteutettu kolmen eri tutkimustahon – Kuntaliiton, Åbo Akademin ja Svens-ka social- och kommunalhögskolanin – tutkijoiden yhteistyönä – osa itsenäiset artikkelit muo-dostavista luvuista on kirjoitettu yhteisartikkeleina, osa tutkijoiden omina kontribuutioina.

Joistakin raportin tutkimustuloksista on julkistettu alustavia tuloksia jo aiemmin: tou-kokuun 2005 Kuntapäivien yhteydessä tiedotettiin kuntalaisten palvelutyytyväisyydestä (Kun-taliiton mediatiedote 10.5.2006) ja KuntaSuomi-tutkimusohjelman päätösseminaarissa mar-raskuun lopussa 2005 joistakin osallistumista ja edustuksellista demokratiaa koskevista ylei-semmistä trendeistä (Kuntaliiton mediatiedote 29.11.2005). Palvelutyytyväisyystulosten jul-kistamisen yhteydessä KuntaSuomi-tutkimuskunnille toimitettiin ensimmäisiä kuntakohtai-sia tuloksia.

Tämän tutkimuksen työstäminen postikyselyjen teosta raportin kirjoittamiseen on ollutiso ja haastava, mutta yhtä kaikki mielenkiintoinen urakka. Kiitoksen kohteita on paljon,mutta erityisesti haluamme kiittää KuntaSuomen johtoryhmää kyselylomakkeiden kehittä-mistuesta, Robert Olinia ja tutkimussihteeri Elna Nissistä suuresta ja tärkeästä työstä kysely-jen käynnistys- ja toteutusvaiheessa sekä julkaisusihteeri Nina Palmu-Pietilää raportin suuri-töisestä taittotyöstä. Yksi kiitoksen kohde on kuitenkin ylitse muiden: Tämä tutkimus ei olisimitenkään ollut mahdollista ilman sitä kuntalaisjoukkoa, joka on vastannut laajaan kunta-laiskyselyymme vuosina 1996, 2000 ja 2004. Ja se joukko on suuri… Siispä, lämmin kiitosjoka ikiselle 42 990:lle kyselyihimme vastanneelle KuntaSuomi-kuntien kuntalaiselle!

Seuraavan, erään kuntalaisen vuoden 2004 kyselyssä lähettämän viestin siivin välitäm-me terveisemme myös kuntapäättäjille ja muille kunta-alan kehittäjille:

“Ihan tärkeä ja hyvä kysely. Toivottavasti tuloksia ei laiteta “ö-mappiin” vaan niitä oikeasti hyödynnetään jaollaan valmiita parantamaan asioita kuntalaisten hyvinvoinnin ja viihtyvyyden parantamiseksi. Kiitos.”

– Nainen, 23 v, alle 10 000 as. kunta

Helsingissä ja Turussa toukokuussa 2006

Marianne Pekola-Sjöblom & Voitto Helander & Stefan Sjöblom

44444

ACTA

55555


SisällysluetteloEsipuhe ................................................................................................................... 3Sisällysluettelo ................................................................................................................... 5Kirjoittajat ................................................................................................................... 8Tiivistelmä ................................................................................................................... 9Resumé ................................................................................................................. 16Summary ................................................................................................................. 23

Marianne Pekola-Sjöblom, Voitto Helander & Stefan Sjöblom:1 Johdanto .............................................................................................................. 301.1 Kuntalaistutkimus – kansalaistutkimus ................................................................. 301.2 Kyselyaineiston kuvaus ......................................................................................... 31

1.2.1 Aineistonkeruu ja vastausaktiivisuus .......................................................... 311.2.2 Kuntalaisaineiston luotettavuus ................................................................. 341.2.3 Aineiston analysoinnista ............................................................................ 40

1.3 Tutkimuksen eteneminen ..................................................................................... 41

OSA I: KUNTALAINEN KANSALAISENA

Marianne Pekola-Sjöblom, Voitto Helander & Stefan Sjöblom:2 Kuntalaisuus ja kansalaisuus ................................................................................ 422.1 Kuntalaisen kuntakuva ......................................................................................... 42

2.1.1 Kuntien väestökehitys ja kuntien välinen muuttoliike ................................ 432.1.2 Kuntalaisten asumispysyvyys ja muuttoaikeet ............................................ 432.1.3 Kuntalaisten arviot oman asuinkuntansa sijoittumisesta kuvitteellisessa

kuntien välisessä "hyvä asua ja elää" -kilpailussa ........................................ 462.1.4 Kunnassa asumispysyvyys, kunta-arvio ja kuntasamastuminen .................. 49

2.2 Kuntalaiset ja päätöksenteon välineet .................................................................... 502.2.1 Mielipiteitä poliittis-hallinnolliseen järjestelmään liittyvistä kysymyksistä .. 512.2.2 Mielipiteitä palvelujen järjestämistä koskevista kysymyksistä ...................... 622.2.3 Yhteenveto ................................................................................................ 68

2.3 Kuntalaispätevyys ja kiinnostus kunnallispolitiikkaan ........................................... 692.3.1 Kiinnostuneisuus kunnallispolitiikkaan ..................................................... 692.3.2 Kuntalaispätevyys ...................................................................................... 72

2.4 Kansalaisuuden piirteet ......................................................................................... 752.4.1 Kansalaisuuden komponentit ajallisessa vertailussa .................................... 762.4.2 Kansalaisuuteen liittyvät piirteet: faktoritarkastelu ..................................... 782.4.3 Yksilöominaisuudet ja kansalaisuustyypit ................................................... 802.4.4 Kuntaominaisuudet ja kansalaisuustyypit ................................................... 812.4.5 Yhteenveto ................................................................................................ 83

Voitto Helander & Marianne Pekola-Sjöblom:3 Alueelliset kokonaisuudet samastumiskohteina ................................................... 903.1 Johdanto ............................................................................................................... 903.2 Alueelliset samastumiskohteet ajallisessa vertailussa ............................................... 92

3.2.1 Samastuminen eri alueisiin 1996–2004 ..................................................... 923.2.2 Kunnittaiset ja alueittaiset samastumiserot ................................................. 98

3.3 Samastuminen asuinkuntaan .............................................................................. 1023.3.1 Identifikaatioon liittyvät yksilötekijät ....................................................... 1023.3.2 Kuntasamastuminen ja kunnan rakennetekijät ........................................ 1083.3.3 Kuntakohtaiset samastumisprofiilit .......................................................... 110

3.4 Onko kuntasamastumisella merkitystä? ............................................................... 1133.5 Yhteenveto .......................................................................................................... 114

66666

ACTA

OSA II: KUNTALAINEN KUNNAN JÄSENENÄ

Voitto Helander & Marianne Pekola-Sjöblom:4 Puolueet ja äänestäminen ................................................................................... 1234.1 Johdanto ............................................................................................................. 1234.2 Puolueet ............................................................................................................. 124

4.2.1 Jäsenyys puolueissa ja osallistuminen puoluetoimintaan .......................... 1254.2.2 Asennoituminen puolueisiin .................................................................... 128

4.3 Äänestäminen ..................................................................................................... 1334.3.1 Kannattaako äänestää – äänestämisen yleiset perustelut ........................... 1334.3.2 Äänestysvalinnat ...................................................................................... 1374.3.3 Henkilö vai puolue? ................................................................................. 1404.3.4 Mies äänestää miestä – usein nainenkin ................................................... 1434.3.5 Puolueuskollisuus alamäessä? ................................................................... 1454.3.6 Oman kylän poika tai tyttö etuotilla ........................................................ 149

4.4 Onko kuntaominaisuuksilla vaikutusta äänestysvalintoihin ja puoluekäsityksiin? 1514.5 Yhteenveto.......................................................................................................... 152

Marianne Pekola-Sjöblom:5 Kuntalaiset ja kunnallinen päätöksenteko .......................................................... 1605.1 Johdanto ............................................................................................................. 1605.2 Kuntalaisten suhtautuminen oman kuntansa päätöksentekoon 1996–2004 ........ 1635.3 Suhtautuminen päätöksentekoon erikokoisissa kunnissa ..................................... 1685.4 Kiinnittyneisyys kuntalaisten suhtautumista päätöksentekoon

kokoavana summamuuttujana ............................................................................ 1715.5 Yksilöominaisuuksien vaikutukset kiinnittyneisyysasteeseen ................................ 1735.6 Kuntalaisten kiinnittyneisyys kuntatasolla ........................................................... 1775.7 Kuntalaisten kiinnittyneisyys ja muut asenteet .................................................... 1805.8 Yhteenveto ja päätelmät ...................................................................................... 182

Marianne Pekola-Sjöblom:6 Kuntalaiset ja palvelut ........................................................................................ 1896.1 Johdanto ............................................................................................................. 1896.2 Kuntalaisten suhtautuminen kunnallisiin palveluihin yleisellä ja sektoritasolla .... 192

6.2.1 Yleinen palvelutyytyväisyys ja panostushalukkuus .................................... 1926.2.2 Tyytyväisyys ja panostushalukkuus eri sektoritasolla ................................. 194

6.3 Tyytyväisyys ja panostushalukkuus eri palvelusektoreilla ..................................... 1956.3.1 Kuntalaisten suhtautuminen sosiaalitoimen palveluihin ........................... 1956.3.2 Kuntalaisten suhtautuminen terveydenhuollon palveluihin ...................... 1976.3.3 Kuntalaisten suhtautuminen sivistystoimen palveluihin ........................... 1986.3.4 Kuntalaisten suhtautuminen teknisen sektorin palveluihin ...................... 2006.3.5 Kunnalliset palvelut yhteistarkastelussa .................................................... 201

6.4 Arviot kunnallisista palveluista käyttökokemuksen mukaan tarkasteltuna ........... 2046.4.1 Käyttäjien arviot sosiaalitoimen palveluista .............................................. 2066.4.2 Käyttäjien arviot terveydenhuollon palveluista ......................................... 2076.4.3 Käyttäjien arviot sivistystoimen palveluista .............................................. 2086.4.4 Käyttäjien arviot teknisen sektorin palveluista ......................................... 209

6.5 Vaikuttavatko kuntalaisen yksilöominaisuudet palveluarvioihin? ......................... 2096.5.1 Yksilöominaisuudet ja yleinen palvelutyytyväisyys ................................... 2096.5.2 Yksilöominaisuuksien vaikutus palvelutyytyväisyyteen eri sektoreilla ........ 211

6.6 Kuntakoko, palvelutyytyväisyys ja panostushalukkuus ......................................... 2136.6.1 Palvelutyytyväisyys ja kuntakoko ............................................................. 2146.6.2 Kuntakoko ja panostushalukkuus ............................................................ 218

6.7 Miten kunnan muut rakenteelliset tekijät vaikuttavat palvelutyytyväisyyteen? ..... 2216.8 Palveluarviot ja muut kuntalaisasenteet ............................................................... 223

77777


6.9 Yhteenveto ja päätelmät ...................................................................................... 225

OSA III: OSALLISTUVA KUNTALAINEN

Stefan Sjöblom:7 Kuntalaiset vaikuttajina ..................................................................................... 2437.1 Johdanto ............................................................................................................. 243

7.1.1 Yksilöllisyyden vahvistaminen ................................................................. 2437.1.2 Osallistuvan demokratian laajentuminen ................................................. 2447.1.3 Osallistumisen ympäristösidonnaisuuden vahvistuminen ......................... 245

7.2 Osallistumisessa tapahtuneet muutokset ............................................................. 2467.3 Vaikuttamiskanavien tehokkuus .......................................................................... 2547.4 Vaikuttaminen ja kunnallinen toimintaympäristö ............................................... 2597.5 Johtopäätökset .................................................................................................... 263

Voitto Helander:8 Yhdistyskiinnittyminen sosiaalisen pääoman näkökulmasta .............................. 2748.1 Monitasoinen ja monikäyttöinen sosiaalinen pääoma ......................................... 2748.2 Järjestökiinnittyneisyys lievässä kasvussa? ............................................................ 2778.3 Järjestöliitynnän yhteydet ................................................................................... 2798.4 Mitä kunnittaiset yhdistyskiinnittymistiheydet kertovat? ..................................... 2818.5 Jäsenyydet eri alojen yhdistyksissä ....................................................................... 2848.6 Mitkä tekijät selittävät kiinnittymistä eri toimialojen yhdistyksiin? ...................... 2888.7 Järjestöaktiivisuus ............................................................................................... 2918.8 Onko yhdistyskiinnittymisellä merkitystä? .......................................................... 296

8.8.1 Järjestöjäsenyys ja kuntalaispätevyys ........................................................ 2968.8.2 Järjestöverkottuminen ja poliittinen osallistuminen ................................. 2998.8.3 Osallistuminen yhden asian liikkeen toimintaan ...................................... 3018.8.4 Järjestökiinnittyminen vahvistaa vapaaehtoisuutta ja vastavuoroisuutta .... 3028.8.5 Vaikuttaminen kunnalliseen päätöksentekoon järjestöjen kautta .............. 304

8.9 Päätelmiä ............................................................................................................ 305

Marianne Pekola-Sjöblom, Voitto Helander & Stefan Sjöblom:9 Yhteenveto ja johtopäätökset ............................................................................. 3169.1 Tutkimuksen avainulottuvuudet ......................................................................... 3169.2 Avainmuuttujien väliset yhteydet ........................................................................ 316

9.2.1 Hyväosaisuuden vaikutus vakiintunut ...................................................... 3179.2.2 Ikäryhmien väliset erot kaventuneet ........................................................ 317

9.3 Avainmuuttujat ja kuntaominaisuudet ................................................................ 3189.3.1 Kuntakoolla on merkitystä ...................................................................... 3189.3.2 Väestötekijät taloutta tärkeämpiä ............................................................. 319

9.4 Kunnan kokokuva? ............................................................................................. 3219.4.1 Kuntasamastuminen – hyvinvoinnin ja kuntien

menestystekijöiden yhteisvaikutus ........................................................... 3219.4.2 Palvelujärjestelmän tuotosten kasvanut merkitys ...................................... 3219.4.3 Onko edustuksellisuudella kantavuutta? .................................................. 3229.4.4 Demokratian osa-alueet lähentyneet ........................................................ 3249.4.5 Yhdistyskiinnittyminen ja suora vaikuttaminen – täydentäviä voimavaroja? 3259.4.6 Eriarvoisuuden kasvava uhka ................................................................... 3269.4.7 Onko mielipideilmasto muuttumassa? ..................................................... 327

LiitteetLiite 1. KuntaSuomi-kartta ............................................................................................ 335Liite 2. KuntaSuomi-kunnat ja väestömäärät kuntakokoluokittain ................................. 336Liite 3. KuntaSuomi-kunnat erilaisten luokitusten mukaan ............................................ 337Liite 4. Kyselylomake 2004 ............................................................................................ 339

88888

ACTA

Voitto Helander

Professori (emeritus), valtio-oppi (Turun yliopisto), julkishallinto (Åbo Akademi).

Toiminut KuntaSuomi 2004 -tutkimusohjelman johtoryhmän jäsenenä sekä tutkijana 1995–2005. Omat KuntaSuomi-julkaisut: Vallantavoittelijan muotokuva (2003) ja Paikal-lisyhdistykset kunta-areenalla (2004). Osallistunut seuraavien KuntaSuomi-raporttien kir-joitustyöhön: Kuntalaisten valta ja valinnat (1998), Kunnat ja järjestöt (1999), Kuntalaisenmonet roolit (2002) ja Päättäjien areenat ja yhteydet (2003). Muita tutkimuksellisia erityis-alueita muun muassa kolmas sektori, järjestötoiminta, ikäihmispolitiikka, eduskuntatyö.Viimeaikaisia julkaisuja: Kolmas sektori: käsitteistöstä, ulottuvuuksista ja tulkinnoista (1998),Paikallisyhdistys lähikuvassa (2001), “Ei oikeutta maassa saa...: Ikäihmiset poliittisinavaikuttajina (2001).

Stefan Sjöblom

Professori, Svenska social- och kommunalhögskolan vid Helsingfors universitet.

Toiminut KuntaSuomi 2004 -tutkimusohjelman johtoryhmän jäsenenä 1995–2005, puheen-johtajana 2003–2005 sekä päätutkijana Palvelujen yksikkökustannukset -hankkeessa. OmatKuntaSuomi-julkaisut: Työyhteisöt, kunnat ja yksikkökustannukset (1999), Erilaistuvattyöyhteisöt (2002) ja Palvelujen yksikkökustannukset 1995–2003 (2006, tulossa). Osallistunutseuraavien KuntaSuomi-raporttien kirjoitustyöhön: Kuntalaisten valta ja valinnat (1998),Kuntalaisen monet roolit (2002) ja Asiakkaat arvioitsijoina (2004). Muita tutkimusalueitamm. kuntien sisäinen toimivuus (KuntaSuomi 2004 -aineistoon pohjautuva erillishanke),julkishallinnon kehittäminen, projektiorganisaatiot julkisessa päätöksenteossa.

Marianne Pekola-Sjöblom

Valt. lis., tutkimuspäällikkö, Kuntaliitto.

Toiminut KuntaSuomi 2004 -tutkimusohjelman sihteerinä 1994–1997, projektipäällikkönävuodesta 1998 ja tutkijana vastuualueina kuntalais-, kuntien organisaatiorakenne- sekäasiakastyytyväisyystutkimukset. Kirjoittanut KuntaSuomi-raportin Luotaus luottamuselimiin(2003) sekä osallistunut seuraavien KuntaSuomi-raporttien kirjoitus- ja toimitustyöhön:Kuntalaisen valta ja valinnat (1998), Organisaatioiden moninaisuus (2000), Kuntalaisen monetroolit (2002) ja Asiakkaat arvioitsijoina (2004).

Kirjoittajat

99999


Marianne Pekola-Sjöblom & Voitto Helander & Stefan Sjöblom (2006): Kuntalainen –kansalainen. Tutkimus kuntalaisten asenteista ja osallistumisesta 1996–2004.KuntaSuomi 2004 -tutkimuksia nro 56. Acta nro 182. Suomen Kuntaliitto & Svenskasocial- och kommunalhögskolan vid HU & Åbo Akademi. Helsinki.

Johdanto

Kuntalainen – kansalainen -tutkimusraportti on osana KuntaSuomi 2004 -tutki-musohjelmaa tehty tutkimus kuntalaisten asenteista ja osallistumisesta vuosina 1996–2004. Raportti perustuu kolmeen laajaan kuntalaiskyselyyn, jotka toteutettiinkunnallisvaalivuosina 1996, 2000 ja 2004. Kyselyjen perusotos koostuu noin 25 000äänioikeutetusta asukkaasta 47 KuntaSuomi-tutkimuskunnassa. Kunakin vuonnaaineistoa on täydennetty hieman KuntaSuomi-kuntia koskettavien kuntaliitosten takia.Kyselyt on toteutettu postikyselyinä, ja vastausprosentit vaihtelevat vuoden 1996 noin60 prosentista vuoden 2004 noin 53 prosenttiin. Tutkimusaineiston keräämisestä onvastannut Kuntaliiton Kuntakehitys ja tutkimusyksikkö.

Koska KuntaSuomi-tutkimusohjelman tutkimuskunnat on aikanaan valittu niin,että ne muodostavat edustavan otoksen suomalaisesta kuntakentästä, on myös kun-talaistutkimuksen tulokset yleistettävissä koko maahan. Samalla kuntalaistutkimuksenvoidaan katsoa toimivan myös yleisempänä kansalaistutkimuksena.

Tutkimus on jatkoa vuoden 1998 “Kuntalaisten valta ja valinnat” sekä vuoden2002 “Kuntalaisen monet roolit” -raporteille. Tutkimustulokset on aiempaan tapaananalysoitu kolmea tutkimustahoa, Kuntaliittoa, Åbo Akademia ja Svenska social- ochkommunalhögskolania edustavien KuntaSuomi-tutkijoiden yhteistyönä. Raporttienluvut toimivat itsenäisinä artikkeleina, joista osa on kirjoitettu yhteisartikkeleina, osatutkijoiden omina kontribuutioina. Raportin johdanto sisältää yleisemmän tutkimus-ja aineistokuvauksen ja viimeisessä luvussa tiivistetään tutkimusraportin eri osa-alueiden päätuloksia.

Kuntalaisuus ja kansalaisuus

Artikkeli on kirjan muita analyysejä taustoittava. Siinä tarkastellaan eräitäkuntalaisuuden keskeisiä ulottuvuuksia ja niissä tapahtuneita ajallisia muutoksia.Tarkastelun kohteena ovat mm. kuntalaisten yleinen kuntakuva, poliittis-hallinnolliseen järjestelmään ja palvelujen järjestämiseen liittyviä näkemyksiä,

Tiivistelmä

1010101010

ACTA

kuntalaispätevyys sekä kuntalaisten kiinnostus kunnallispolitiikasta. Lopuksitarkastellaan kansalaisuuteen liittyviä keskeisimpiä piirteitä.

Enemmistö kuntalaisista arvioi todennäköisesti asuvansa loppuelämänsänykyisessä asuinkunnassa. Kysymys on erittäin ikäsidonnainen – alle 30-vuotiaat ovatselkeimmin muuttopotentiaalia aineista, ikäihmiset luonnollisestikin enimmäkseenpysyvät omalla paikkakunnallaan. Kuntakohtaiset erot ovat melko suuria, ja selittyvätosin, joskaan ei pelkästään kuntalaisten ikärakenteella. Enemmistö kuntalaisista arvioikuntansa pärjäävän hyvin kuntien välisessä kuvitteellisessa “hyvä asua ja elää” -kilpailussa. Arviot ovat kehittyneet myönteiseen suuntaan vuodesta 1996. Alle 50-vuotiaat suhtautuvat epäilevämmin kuntansa pärjäämiseen kuin vanhemmat ikäluokat.Yli 10000 asukkaan kunnissa yli puolet uskovat kuntansa pärjäämiseen, suurimmissakunnissa enimmässä määrin. Kuntalaisten arviot vaihtelevat kuitenkin enemmänkuntakokoluokkien sisällä kuin kuntakokoluokkien välillä. Enemmistö niistäkuntalaisista, jotka arvioivat kuntansa pärjäävän hyvin kuntien välisessä kilpailussa,arvioivat asuvansa todennäköisesti loppuelämänsä nykyisessä asuinkunnassa –riippumatta siitä tuntevatko he paljon vai vähän yhteenkuuluvuutta asuinkuntansakanssa.

Kiinnostus kunnallispoliittisia kysymyksiä kohtaan vaihtelee erityisen voi-makkaasti yksilöominaisuuksien sekä elämäntilanteen mukaan. Kuntalaispätevyytensävastaajat arvioivat huomattavasti paremmaksi vuonna 2004 kuin neljä vuottaaikaisemmin. Poliittinen kiinnostuneisuus vaikuttaa poliittiseen asennoitumiseenylipäätään ja se on yksi aktiivisuuden ja osallistumishalukkuuden edellytyksistä.Kuntalaispätevyyden vaikutus on välillisempi. Molemmat ovat kuitenkin selkeästisidoksissa yksilön poliittisiin resursseihin, mikä erityisesti ilmenee vahvana yhteytenäammattiasemaan ja koulutukseen. Molempiin vaikuttaa edelleen kuntalaisensamastuminen kotikuntaansa ja muihin paikallisiin aluekokonaisuuksiin. Erityisestikuntalaispätevyyttä vahvistavaa samastumista esiintyy enemmän pienissä kuin suurissakunnissa.

Kansalaisuuden eri puolia kartoittava kysymyspatteristo muodosti perustankansalaisuuteen liitettävien ominaisuuksien ajalliselle vertailulle. Kokonaisuutenaottaen kansalaisuutta koskevat asenteet ovat kahden vaalikauden aikana muuttuneetvain verraten vähän. Vuoden 2004 aineistoon pohjautuva kansalaisuuspiirteidenfaktorianalyysi antoi tulokseksi neljä kansalaisuusulottuvuutta. Niiden perusteellakansalaisuustyypeiksi nimettiin alamaiset, sovinnaiset, uhrautujat ja radikaalit.Karkeasti voidaan todeta, että alamaisuus liittyy voimakkaasti urbaanisiin kunta-ominaisuuksiin ja kaupunkipuolueiden kannatukseen kun taas uhrautuja-asen-noituminen on voimakkainta pienissä maalaiskunnissa ja poliittisen keskustan maa-perällä.

Alueelliset kokonaisuudet samastumiskohteina

Kansalaisten kuntasamastumista kartoitettiin tiedustelemalla vastaajilta, missä määrinhe kokivat samastuvansa tai kokivat yhteenkuuluvuutta asuinkuntaansa tai -kau-

1111111111


punkiinsa. Samassa yhteydessä kartoitettiin kansalaisten identifioitumista myösyhdeksään muuhun aluekokonaisuuteen asuinalueestaan aina Eurooppaan asti.

Samanlaisena kaikissa kolmessa poikkileikkauspisteessä (1996, 2000, 2004)toistettu kysymyskokonaisuus antoi sen ajallisen tiedon, että kuntasamastuminensamoin kuin identifioituminen toisiinkin aluepohjaisiin yksiköihin muuttui ha-vaintokauden aikana vain verraten vähän. Asuinkuntaansa melko tai erittäin paljonsamastuvien osuus on 48 prosenttia vuonna 2004, mikä on vain yhdenprosenttiyksikön verran enemmän kuin vuonna 1996. Lukema jäi huomattavastialhaisemmaksi kuin vastaava arvo esimerkiksi Norjassa ja Tanskassa. Tästäkinhuolimatta asuinkunta on kansalaisten tärkein samastumisen kohde Suomen jaPohjolan jälkeen. Arvioiduista aluekokonaisuuksista selvästi heikoimmiksisamastumiskohteiksi jäivät seutukunnat ja Euroopan unioni, joita vain noin viidennesvastaajista piti tärkeinä identifikaatiokohteinaan.

Yksilötason tekijät näyttäisivät vaikuttavan voimakkaasti kuntasamastumiseen:ruotsinkieliset, kuntakeskuksessa asuvat kanta-asukkaat, johtavassa asemassa olevatkorkean koulutuksen omaavat, naiset ja ikäihmiset samastuvat asuinkuntaansa muitaenemmän. Kuntaominaisuuksista kuntakoko – niin asukasmäärä kuin pinta-alakin –osoittautui kuntasamastumista melko merkitsevällä tasolla ilmentäväksi tekijäksi.Toisaalta väestömäärääkin vahvemmin kuntasamastumista lisää korkea taajama-aste.Lisäksi kuntasamastumiseen suotuisasti vaikuttavia tekijöitä ovat muun muassaruotsinkielisten ja korkea-asteen tutkinnon osuudet, palvelutyöpaikat, vähäinentyöttömyysaste ja kokoomuksen edustus valtuustossa. Ainakin jossain määrinodottamatonta on, että mainittujen tekijöiden yhteissummana on, että kuntasa-mastuminen on vahvempaa suurissa kuin pienissä kunnissa, vaihdellen 3 000–5 500asukkaan kuntien 42 prosentista suurimpien yli 45000 asukkaan kuntien 53prosenttiin.

Puolueet ja äänestäminen

Kunnallisvaalien äänestysprosentin tuntuva lasku vuosien 1996 ja 2000 vaaleissa antoiperustaa puolueiden toimesta toteutuvan edustuksellisen demokratian arvioimistakoskevalle artikkelille. Ajallinen tarkastelu osoittaa, että asennoituminen puolueisiinja osallistuminen poliittiseen toimintaan pysyivät verraten vakaina noin jokakymmenennen kansalaisen osallistuessa poliittisten järjestöjen toimintaan.

Puoluetoimintaan osallistumista selittää erityisesti ikä varttuneimpien ikäryhmienmuodostaessa kunnallisen puoluetoiminnan tukirangan. Korkea koulutus ja johtavayhteiskunnallinen asema ovat niin ikään tukeneet myönteistä suhtautumistapuoluetoimintaan. Puolueosallistuminen on ollut voimakkainta pienissä jakeskisuurissa kunnissa, heikointa suurissa. Myös niissä kaksikielisissä kunnissa, joissaRKP:n asema on vahva, on nähtävissä korkeata puolueosallistumista.

Usko äänellä vaikuttamiseen on kuntalaisten keskuudessa jonkin verran kas-vamassa. Kaiken aikaa äänestämisen merkitykseen luottaneiden ikäihmisten ohellaasennoituminen äänestämiseen on tulossa aikaisempaa myönteisemmäksi myös

1212121212

ACTA

nuorempien ikäryhmien keskuudessa. Korkeasti koulutetut äänestävät peruskou-lutuksen saaneita aktiivisemmin.

Äänestysvalinnoissa korostui vuoden 2004 vaaleissa edelleen henkilöpainotteisuuspuolueäänestämisen sijaan. Toisaalta kuitenkin puoluevalintaa painotettiin jonkinverran voimakkaammin kuin vaalikautta aikaisemmin. Sukupuolten valintakäyt-täytyminen puolestaan osoittaa, että naiset, joista selvä enemmistö varhemmin valitsimiesehdokkaan, äänestivät aikaisempaa useammin oman sukupuolensa ehdokasta.Niin sanotun liikkuvan, puoluekantaa usein vaihtavan äänestäjän mallin kannatus einäytä enää lisääntyneen; puolueuskollinen äänestäminen on edelleenkin vallitsevavalintatapa.

Kuntalaiset ja kunnallinen päätöksenteko

Artikkelissa selvitetään kuntalaisten suhtautumista kunnalliseen päätöksentekoon omaaasuinkuntaa koskevien erilaisten politiikka-/poliitikkokriittisyyttä, luottamustapoliittisen järjestelmän toimivuuteen sekä kansalaispätevyyttä mittaavien väittämienavulla. Keskeisenä käsitteenä käytetään kiinnittyneisyyttä ja sitä mitataan em. aspektejamittaavista kymmenestä väittämästä muodostetun indeksin avulla.

Tulokset osoittavat, että kuntalaisten suhtautuminen oman kuntansa päätök-sentekoon on entistä myönteisempää. Kuitenkin kuntalaisten mielipiteitä kuntansapäätöksenteosta värittää edelleenkin epäileväisyys ja kriittisyys. Ajallisista muutoksistavoidaan tiivistetysti todeta, että kriittisesti tai epäilevästi suhtautuvien osuus on vä-hentynyt kaikilla kysytyillä ulottuvuuksilla, luottavaisesti suhtautuvien osuus onpääasiallisesti pysynyt stabiilina, neutraalisti tai täsmentymättömän kannan omaavatovat yleistyneet, puolueisiin kohdistuva kriittisyys on vähentynyt, ja luottamus, muttamyös epäluottamus kunnan viranomaisiin on kasvanut selvästi.

Kuntalaisten kiinnittyneisyysasteeseen yksilötasolla eniten vaikuttavia tekijöitäovat ammattiasema ja koulutustaso; Kiinnittyneimpiä ovat johtavassa asemassa olevatomassa yrityksessä toimivat tai itse työllistyvät, vähiten kiinnittyneitä yrityksenpalveluksessa olevat, työttömät ja lomautetut. Edelleen ruotsinkieliset ovat kiinnit-tyneempiä kuin suomenkieliset. Näiden lisäksi jonkin verran kiinnittyneisyyteenvaikuttavia tekijöitä ovat ikä, työnantajasektori, kunnassa asuinaika ja kodin sijaintikunnassa. Sen sijaan sukupuolella, perheellisyydellä ja työpaikan sijainnilla ei näyttäisiolevan yhteyttä kuntalaisten suhtautumiseen kunnalliseen päätöksentekoon yleisellätasolla.

Luottavaisuus on yleensä suurinta alle 3 000 asukkaan ja vähäisintä suurimmissakunnissa. Kaiken kaikkiaan kuntakokoluokkien väliset erot ovat kaventuneettutkimuskaudella. Peräti 42 kunnassa kiinnittyneisyys on vahvistunut, yhdessä pysynytennallaan ja vain neljässä kunnassa laskenut tutkimusajanjakson 1996–2004 aikana.Kuntakokoa ratkaisevampaa kiinnittyneisyysasteelle on kunnan maantieteellinenlaajuus ja taajamissa asuvien kuntalaisten osuus, työpaikkarakenne ja työllisyysaste.Kaiken kaikkiaan kiinnittyneisyysasteen vaihtelut näyttäisivät irtautuneen entistäselkeämmin rakenteellisten tekijöiden vaikutuksista ja selittynevät entistä vahvemmin

1313131313


yhtäältä kuntalaisten yksilöominaisuuksista ja toisaalta niin kunnan tilannekohtaisistatekijöistä kuin myös päätöksentekokulttuurista.

Kuntalaiset ja palvelut

Artikkelissa on tarkasteltu kuntalaisten mielipiteitä noin 30 kunnallisesta palvelustavuosina 1996, 2000 ja 2004. Palveluja koskevia arvioita on kartoitettu niin palvelu-tyytyväisyyden kuin myös panostushalukkuuden näkökulmasta. Vaikka pääpaino onäänestäjän ja veronmaksajan näkökulmassa, mukana on myös palvelujen käyttäjienarviot. Artikkelissa arvioidaan palvelutyytyväisyyttä ja panostushalukkuutta yleisellätasolla vuonna 2004 sekä mahdollisia ajallisia muutoksia 1996–2004. Tarkastelunkohteina ovat olleet lisäksi palveluarvioiden mahdollisia vaihteluita selittävät yksilö-ja kuntatason ominaisuudet.

Tulosten mukaan kuntalaiset ovat yleisesti ottaen edelleen kohtuullisen tyytyväisiäkunnallisiin palveluihin – hiukan tyytymättömämpiä kuin tutkimuskauden alussa,mutta tyytyväisempiä kuin vuonna 2000. Panostushalukkuus on pysynyt suhteellisenkorkealla, mutta stabiililla tasolla koko tarkasteluajanjakson ajan. Panostushalukkuusja palvelutyytyväisyys ovat käänteisesti yhteydessä toisiinsa – mitä suurempityytyväisyys, sitä vähäisempi panostushalukkuus ja päinvastoin. Kuntalaiset ovatkunakin vuonna olleet tyytyväisimpiä sivistystoimeen ja vähiten tyytyväisiä so-siaalitoimeen. Vähiten panostustoiveita kohdistuu sivistystoimeen ja eniten ter-veydenhuoltoon. Yksittäisten palvelujen keskinäinen sijoitus palvelutyytyväi-syysmittauksia on kaiken kaikkiaan ollut huomattavan stabiili. Palveluihin kohdistuumelko suuria odotuksia, sen sijaan suoranaisia panostuksen vähentämisvaateita ei olehavaittavissa. Palvelujen käyttäjät ovat lähes poikkeuksetta tyytyväisempiä kuin ei-käyttäjät, mutta heillä on pääsääntöisesti myös ei-käyttäjiä suurempia palveluodotuksia.

Kaikki tarkastellut yksilöominaisuudet selittävät palvelutyytyväisyydessä esiintyviävaihteluita – ikä selvästi eniten, sukupuoli ja kunnassa asumisaika vähäisimmin.Kunnallisiin palveluihin tyytyväisimpiä ovat tyypillisesti iäkkäät yli 70-vuotiaat, naiset,ruotsinkieliset, työelämän ulkopuolella olevat, yli 20 vuotta tai aina nykyisessä kunnassaja sen kuntakeskuksessa tai kantakaupungissa asuneet.

Palvelutyytyväisyys on kunakin vuonna ollut suurinta pienimmissä alle 3 000asukkaan kunnissa ja vähäisintä yli 45 000 asukkaan kaupungeissa. Kunnanväestömäärän ja palvelutyytyväisyyden välinen yhteys on merkittävintä sosiaalitoimessaja terveydenhuollossa. Kunnallisista palveluista yli puolet on luokiteltavissa kuntalaistenpalvelutyytyväisyyden näkökulmasta kuntakokosidonnaisiksi palveluiksi. Valtaosa onsellaisia, joissa palvelutyytyväisyys on sitä suurempaa mitä pienemmässä kunnassaasuu. Yleisesti ottaen palvelutyytyväisyyserot ovat kaventuneet tutkittavalla ajanjaksolla.Kuitenkin muutaman palvelun kohdalla, erityisesti terveyskeskusten vastaanotto-toimintaa ja mielenterveyspalveluja koskevissa arvioissa, kuntakokoluokkien välinenääriero on kasvanut merkittävästi.

Kuntalaisten palvelutyytyväisyys näyttäisi olevan sitä suurempaa, mitä enemmänkunnassa on ikäihmisiä, alhaisen koulutuksen omaavia, maatalouden työpaikkoja,

1414141414

ACTA

ruotsinkielisiä ja RKP:tä edustavia valtuutettuja. Palvelutyytyväisyys on niin ikäänsitä suurempaa mitä vähemmän kunnassa on asukkaita sekä taajamassa asuvia.

On myös huomattava, että palvelutyytyväisyydellä on merkitsevää yhteyttä myösmoniin muihinkin asioihin kuten äänestysaktiivisuuteen kunnallisvaaleissa,tyytyväisyyteen omassa elämässä, muuttotodennäköisyyteen, omaan kuntaansa sa-mastumisen tasoon ja suhtautumiseen kunnalliseen päätöksentekoon. Kunnankannalta ei näin ollen ole lainkaan yhdentekevää miten ja missä laajuudessa kunnallisiapalveluja järjestetään, millaisen arvion kuntalaiset niille antavat ja miten kuntalaistenmielipiteet kunnassa huomioidaan.

Kuntalaiset vaikuttajina

Suurimmat muutokset suorien vaikuttamismuotojen käytössä tapahtuivat tutki-musjakson alkupuoliskolla. Muutokset olivat osin huomattavia ja koskivat lähes kaikkiavaikuttamismuotoja. Kun vuoden 1996 kuntalaiskyselyssä 52 prosenttia vastaajistailmoitti käyttäneensä ainakin jotakin vaikuttamiskanavaa, vastaava luku vuonna 2000oli 63 prosenttia. Tähän verrattuna erot vuoteen 2004 nähden ovat huomattavastivähäisemmät.

Vaikuttamismuotojen käytön ja äänestysaktiivisuuden välinen yhteys on erittäinvahva, mikä muun muassa kuvastaa osallistumisen keskittymistä. Enenevässä määrinpätee sääntö, jonka mukaan osallistumismuodot kasaantuvat; ne jotka ylipäätään ovataktiivisia edustuksellisen demokratian puitteissa, aktivoituvat laajalla rintamallatodennäköisemmin kuin muut.

Korkeasti koulutetut ja johtavassa asemassa olevat osallistuvat edelleen huo-mattavasti muita ryhmiä enemmän. Aktiivisempia ovat niin ikään perheelliset sekäkunnassa kauan asuneet. Aktiivisimman ryhmän muodostavat 50–59-vuotiaat. Var-sinkin myönteinen suhtautuminen osallistumisen tehokkuuteen on tänä päivänä vielävahvemmin sidoksissa yksilön henkilökohtaisiin resursseihin kuin kymmenen vuottasitten. Sekä koulutukseen että ammattiasemaan pätee, että asteikon ääripäiden väliseterot ovat kasvaneet merkittävästi kuluneen kymmenvuotiskauden aikana.

Tutkimusjakson loppupuoliskon osalta yleisvaikutelmaksi muodostuu osal-listumisen painottuminen lievästi edustuksellisen demokratian suuntaan sikäli, ettäainoat vaikuttamismuodot, joiden käyttö on tutkimuskauden jälkipuoliskolla li-sääntynyt, ovat järjestöjen ja yhdistysten kautta vaikuttaminen, yhteydenotot luot-tamushenkilöihin sekä osallistuminen puoluetoimintaan.

Yksi vuoden 2000 kuntalaistutkimuksen merkittävimmistä osallistumistakoskevista tuloksista oli, että usko vaikuttamiskanavien tehokkuuteen oli vähentynytvoimakkaasti huolimatta siitä, että kuntalaisten yleinen aktiivisuus oli lisääntynyt.Usko osallistumisen tehokkuuteen on vuoden 2004 kyselyn perusteella edelleenvähentynyt. Yhä useampi kuntalainen siis osallistuu kuitenkaan uskomatta osal-listumisen vaikuttavuuteen.

Kuntatasolla osallistumisprofiilit ovat selkiintyneet. Sekä passiivisuus että myön-teisesti värittynyt aktiivisuus ovat vuoden 2004 tuloksissa vahvemmin sidoksissakuntien rakenteellisiin ominaisuuksiin kuin tutkimuskauden alussa. Yhä enenevässä

1515151515


määrin kriittisyys kuntien ja palvelujärjestelmien tuotoksia kohtaan on kielteisenosallistumisasennoitumisen taustalla. Näin ollen suora vaikuttaminen on myös entistäympäristösidonnaisempi ilmiö.

Yhdistyskiinnittyminen sosiaalisen pääoman näkökulmasta

Artikkelissa eritellään kansalaisten kuulumista eri alojen yhdistyksiin lähinnä sosiaalisenpääoman näkökulmasta. Yhdistysjäsenyyden ja järjestöaktiivisuuden valossa tar-kastellaan, onko sosiaalisen pääoman rapautumistendenssi näkyvissä myös 1990-luvunlopun ja 2000-luvun alun suomalaisessa yhteiskunnassa. Tämän lisäksi analysoidaan,missä määrin järjestötoimintaan osallistumisella on vaikutusta kansalaisten muuhunyhteiskunnalliseen aktiivisuuteen.

Yhdistysjäsenyyden kokonaisvolyymi kohosi 1990-luvun loppuvuosina melkopaljon. Sen jälkeen muutosta on tapahtunut verraten vähän. Eri yhdistysaloista selvästieniten jäsenyyksiä ovat kaikissa havaintopisteissä keränneet ammatilliset yhdistykset.Myös liikuntaseurat edustavat toisten Pohjoismaiden tavoin vahvaa järjestökentänosaa. Eri yhdistysalojen väliset painopistesiirtymät ovat suhteellisen pieniä, vaikkauusien järjestöjen perustamista onkin viimeksi kuluneen vuosikymmenen aikanatapahtunut eniten kaupunkikunnissa vapaa-aikasektorin puolella.

Yhdistysjäsenyyttä ja osin myös järjestöaktiivisuutta selittää pitkälti vastaajan ikävarttuneimpien työikäisten ja yleensä vanhempien ikäryhmien ollessa aktiivisintajärjestöväkeä. Selvimmin näistä poikkeaa sekä jäsenyysmäärien että aktiivisenjärjestöosallistumisen puolesta nuorin analyysissa oleva ikäryhmä, 18–29-vuotiaat.Toinen keskeinen yhdistysosallistumista selittävä tekijä on koulutus, jonkalisääntyminen kytkeytyy etenkin yhdistysjäsenyyksien määrään ja siis yhdis-tysaktiivisuuden kasautumiseen. Huomattava on myös ruotsinkielisten enemmis-tökielisiin verrattuna vahvempi osallistuminen yhdistystoimintaan.

Kuntatasolla tarkastellen järjestötoimintaan osallistutaan eniten etenkin maaneteläosan ruotsin- tai kaksikielisissä maalaiskunnissa. Vähäisintä järjestöosallistuminenon puolestaan Pohjois-Suomen väestöään menettäneissä maaseutukunnissa.Kaupunkikunnat sijoittuvat yhdistysaktiivisuuden osalta enimmäkseen näiden väliin.

Yhdistysliityntä ja etenkin yhdistysjäsenyyksien määrä on erittäin vahvassayhteydessä kansalaisten yhteiskunnalliseen aktiivisuuteen ja vaikuttavuuteen.Yhdistysjäsenyyksien määrällä mitattu sosiaalinen pääoma korreloi erittäinvoimakkaasti ja suoraviivaisesti kansalaispätevyyteen, poliittiseen aktiivisuuteen javapaaehtoistyöhön osallistumiseen. Vahva sosiaalinen pääoma on siten yksitärkeimmistä vitaalisen kansalaisuuden osoittimista.

1616161616

ACTA

Pekola-Sjöblom, Marianne & Voitto Helander & Stefan Sjöblom (2006): Kommun-invånaren – medborgaren. En undersökning om kommuninvånarnas attityder ochdeltagande 1996–2004. Undersökningar inom KommunFinland 2004, nr 56. Actanr 182. Finlands Kommunförbund, Svenska social- och kommunalhögskolan vidHU & Åbo Akademi. Helsingfors.

Inledning

Forskningsrapporten Kommuninvånaren – medborgaren är en undersökning inomforskningsprogrammet KommunFinland 2004 om kommuninvånarnas attityder ochdeltagande under åren 1996–2004. Rapporten baserar sig på tre omfattandeinvånarenkäter från kommunalvalsåren 1996, 2000 och 2004. För enkäterna utvaldescirka 25 000 röstberättigade invånare i 47 kommuner inom KommunFinland 2004.Varje år har materialet kompletterats i någon mån på grund av kommunsam-manslagningar som berört undersökningskommunerna. Enkäterna har genomförts iform av postenkäter och svarsprocenten varierar från cirka 60 procent år 1996 tillcirka 53 procent år 2004. Enheten för kommunutveckling och forskning har svaratför insamlingen av materialet.

Eftersom kommunerna i forskningsprojektet KommunFinland ursprungligenvaldes så att de bildar ett representativt urval av det finländska kommunfältet ärockså resultaten av invånarundersökningen allmängiltiga för hela landet. Samtidigtkan invånarundersökningen också ses som en mer allmän medborgarundersökning.

Undersökningen är en fortsättning på rapporterna “Kommuninvånarnas maktoch (val)möjligheter” från 1998 och “Kommuninvånarens många roller” från 2002.Resultaten har liksom tidigare analyserats som trepartssamarbete mellan forskare frånKommunförbundet, Åbo Akademi och Svenska social- och kommunalhögskolan.Kapitlen i rapporten utgörs av självständiga artiklar som delvis är forskarnas egna,delvis gemensamma artiklar. Inledningen ger en mer allmän beskrivning avundersökningen och materialet, och i det sista kapitlet görs en sammanställning av deviktigaste resultaten för de olika delområdena.

Rollen som kommuninvånare och medborgareArtikeln ger bakgrundsinformation till de övriga analyserna. Vissa viktiga

dimensioner för rollen som kommuninvånare granskas liksom också dimen-sionsförändringar över tid. Objekt för granskningen är bland annat kommun-invånarnas allmänna kommunbild, deras syn på det politisk-administrativa systemet

Resumé

1717171717


och hur servicen tillhandahålls, kommuninvånarkompetensen och kommuninvånarnasintresse för kommunalpolitik. Till sist granskas de viktigaste egenskaperna för rollensom medborgare.

Majoriteten av kommuninvånarna bedömde att de sannolikt bor resten av sittliv i sin nuvarande hemkommun. Frågan är synnerligen åldersrelaterad – personerunder 30 år är tydligast flyttningsbenägna, åldringar stannar mestadels helt naturligtkvar på sin egen ort. Skillnaderna mellan kommunerna är rätt stora och kan delvis,om än inte helt, förklaras av kommuninvånarnas ålderstruktur. De flesta avkommuninvånarna bedömde att den egna kommunen skulle klara sig bra i en imaginärtävling “bra att bo och leva i” mellan kommunerna. Bedömningarna har också blivitmer positiva sedan år 1996. Personer under 50 år förhåller sig mer skeptiska än äldreåldersklasser till hur den egna kommunen skulle klara sig i tävlingen. I kommunermed mer än 10 000 invånare tror över hälften att kommunen skulle klara sig bra itävlingen, i de största kommunerna tror de flesta det. Kommuninvånarnasbedömningar varierar i varje fall mera inom än mellan kommunstorleksklasserna.Största delen av de kommuninvånare som bedömer att deras kommun står sig bra ikommuntävlingen bedömer också att de sannolikt bor resten av sitt liv i sin nuvarandehemkommun, oberoende av om de känner stor eller liten samhörighet medhemkommunen.

Intresset för kommunalpolitiska frågor varierar särskilt kraftigt efter individuellaegenskaper och livssituation. De tillfrågade bedömde sin invånarkompetens sombetydligt bättre år 2004 än fyra år tidigare. Intresset för politik inverkar på de politiskaattityderna över huvud taget och det är en av förutsättningarna för aktivitet ochengagemangsvilja. Kommuninvånarkompetensens effekter är mer indirekta. Båda hari varje fall en klar anknytning till individens politiska resurser. Detta visar sig särskiltsom ett starkt samband med yrkesställning och utbildning. På aktiviteten ochengagemanget inverkar vidare hur kommuninvånaren identifierar sig med sinhemkommun eller ett annat lokalt område. I synnerhet identifiering medhemkommunen som stärker invånarkompetensen förekommer mer i små än i storakommuner.

Ett frågeblock som kartlägger olika sidor av rollen som medborgare utgjordebasen för en jämförelse över tid mellan olika egenskaper som anknyter tillmedborgarrollen. Som helhet har attityder som gäller medborgarrollen genomgåttendast relativt små förändringar under de två valperioderna. En faktoranalys ommedborgarskapsegenskaper som grundar sig på materialet från 2004 gav som resultatfyra olika dimensioner för medborgarskapet. Utgående från dem gjordes en indelningi fyra typer av medborgare: underdåniga, konventionella, altruistiska och radikala.Grovt taget kan man säga att underdånighet har ett starkt samband med urbanakommundrag och understöd av urbana partier, medan de altruistiska starkastrepresenteras i små landsortskommuner och på den politiska centerns mark.

Områden som identifieringsobjekt

I vilken mån medborgarna identifierade sig med sin kommun kartlades genom frågorom i vilken mån de tillfrågade upplevde att de identifierade sig med eller upplevde

1818181818

ACTA

samhörighet med sin hemkommun eller hemstad. Samtidigt kartlades hurmedborgarna identifierade sig med nio andra områden, allt från det egnabostadsområdet till Europa.

Samma frågeblock upprepades vid alla tre undersökta enkättidpunkter (1996,2000, 2004) och resultatet över tid var att identifieringen med kommunen, liksomockså identifieringen med andra områden, förändrades endast i relativt liten gradunder undersökningstiden. Andelen personer som identifierade sig med sinhemkommun i ganska eller mycket hög grad var 48 procent år 2004, vilket är bara enprocentenhet mer än år 1996. Siffrorna var avsevärt lägre än motsvarande siffror fråntill exempel Norge och Danmark. Trots detta var hemkommunen det viktigasteidentifieringsobjektet efter Finland och Norden. De områden som de tillfrågadeidentifierade sig klart minst med var de ekonomiska regionerna och Europeiskaunionen. Endast cirka en femtedel av de tillfrågade ansåg dem vara viktigaidentifieringsobjekt.

Faktorerna på individnivå förefaller ha stor inverkan på identifieringen medkommunen: svenskspråkiga, ursprungliga invånare som bor i kommuncentra, personermed hög utbildning och i ledande ställning, kvinnor och äldre identifierar sig mer änandra med hemkommunen. Av kommunegenskaperna visade sig kommunens storlek– såväl antalet invånare som ytan – vara en rätt betydelsefull faktor för identifieringenmed kommunen. Å andra sidan ökar en hög tätortsgrad identifieringen medkommunen kraftigare än till och med befolkningens storlek. Andra faktorer sominverkar positivt på identifieringen med kommunen är andelen svenskspråkiga ochpersoner med examen på högskolenivå, servicearbetsplatser, låg arbetslöshetsgrad ochrepresentation av samlingspartiet i fullmäktige. Ett åtminstone i viss mån oväntatresultat är att dessa faktorer som helhet visar att identifieringen med kommunen ärstarkare i stora än i små kommuner. Den varierar mellan 42 procent i kommunermed 3 000–5 500 invånare och 53 procent i kommuner med mer än 45 000 invånare.

Partierna och röstningsbeteendet

Den kännbart minskade valdeltagandet i kommunalvalen 1996 och 2000 utgjordegrunden för en artikel om bedömning av den representativa demokrati som verkställsvia partierna. En granskning över tid visar att förhållningssättet till partierna ochengagemanget i politisk verksamhet inte genomgick några större förändringar. Cirkavar tionde medborgare deltog i någon politisk organisations verksamhet.

Engagemang i partiverksamhet förklaras särskilt av åldern: äldre åldersgrupperbildar ryggraden i den kommunala partiverksamheten. Hög utbildning och ledandesamhällsställning har också bidragit till en positiv inställning till partiverksamheten.Engagemang i partiverksamhet har varit störst i små och medelstora kommuner, minsti stora kommuner. Också i de tvåspråkiga kommunerna, där sfp:s ställning är stark,kan man observera ett livligt engagemang i partiverksamhet.

Tilltron till att man kan påverka genom att rösta håller i någon mån på att växabland kommuninvånarna. Förutom hos de äldre, som hela tiden litat på röstningensbetydelse, håller också förhållningssättet till röstandet över lag på att bli positivare.

1919191919


Högt utbildade är flitigare väljare än de som endast genomgått grundläggandeutbildning.

Vid val är det fortfarande viktigare att rösta på person än parti. När det gällerröstningsbeteende enligt kön visar undersökningen att kvinnor röstar mer än tidigarepå kandidater av det egna könet. Det förefaller som om de så kallade rörliga väljarnainte längre har ökat: att rösta partitroget är fortfarande det vanligaste sättet att rösta.

Kommuninvånarna och det kommunala beslutsfattandet

I artikeln klarläggs hur kommuninvånarna förhåller sig till det kommunala besluts-fattandet med hjälp av påståenden om den egna hemkommunen som mäter inställ-ningen till politik/politiker, tilltron till det politiska systemet och medborgar-kompetensen. Ett centralt begrepp som här används är tillit och det mäts med hjälpav ett index som bildats av ovan nämnda påståenden.

Resultaten visar att kommuninvånarnas inställning till beslutsfattandet i denegna kommunen är positivare än tidigare. Ändå färgas kommuninvånarnas åsikterom den egna kommunens beslutsfattande fortfarande av misstro och kritisk inställning.Om förändringar över tid kan man sammanfattningsvis konstatera att andelen personersom förhåller sig kritiska eller skeptiska har minskat inom alla de tillfrågadedimensionerna, andelen personer som hyser tilltro till beslutsfattandet har i huvudsakförblivit stabilt, de neutrala eller de som har en opreciserad ståndpunkt har ökat iantal, kritiken mot partierna har minskat och tilltron till, men också misstroendet förkommunens myndigheter har ökat klart.

Faktorer med störst inverkan på kommuninvånarnas tillit är yrkesställning ochutbildningsnivå. De mest engagerade har en ledande ställning eller eget företag ellersysselsätter sig själva. Den minsta tilliten har anställda vid företag, arbetslösa ochpermitterade. Dessutom är svenskspråkiga mer förtroendefullt inställda än finsk-språkiga. På tilliten inverkar förutom dessa faktorer i någon mån även ålder, arbets-givarställning, boendetid i kommunen och hemmets placering i kommunen. Däremotförefaller det som om kön, familjeförhållanden och arbetsplatsens läge inte ha någonbetydelse för kommuninvånarnas inställning till det kommunala beslutsfattandet påen allmän nivå.

Tilltron till beslutsfattandet är i allmänhet störst i kommuner med färre än 3 000invånare och minst i de största kommunerna. Allt som allt har skillnaderna mellankommunstorleksklasserna minskat under undersökningsperioden. I 42 kommunerhar tilliten rentav förstärkts, i en kommun stannat på samma nivå och i endast fyrakommuner har tilliten minskat under undersökningsperioden 1996–2004. Viktigareän kommunstorleken i fråga om graden av tillit är kommunens areal och andelenkommuninvånare som bor i tätorter, arbetsplatsstrukturen och sysselsättningsgraden.Summa summarum förefaller variationerna i tilltro ha ett märkbart mindre sambandmed de strukturella faktorerna jämfört med tidigare. Variationerna kan också eventuelltmer än tidigare förklaras av dels kommuninvånarnas individuella egenskaper, delssituationsrelaterade faktorer i kommunen, liksom också av beslutskulturen.

2020202020

ACTA

Kommuninvånarna och servicen

Artikeln ger en översyn av kommuninvånarnas åsikter om cirka 30 kommunala tjänsterår 1996, 2000 och 2004. Bedömningarna om servicen har kartlagts utgående frånsåväl servicetillfredsställelsen som satsningsviljan. Även om det är främst skattebe-talarnas perspektiv som man utgår ifrån, beaktas också serviceanvändarnas be-dömningar. I artikeln bedöms servicetillfredsställelsen och satsningsviljan på ett allmäntplan år 2004 och eventuella förändringar över tid 1996–2004. Föremål förundersökningen har dessutom varit sådana egenskaper på individ- och kommunnivåsom förklarar eventuella variationer i servicebedömningarna.

Enligt resultaten är kommuninvånarna allmänt taget fortfarande rätt nöjda medde kommunala tjänsterna – om än en aning missnöjdare än i början av undersök-ningsperioden – men nöjdare än år 2000. Satsningsviljan är fortfarande på en relativthög, men stabil, nivå under hela undersökningsperioden. Satsningsviljan ochservicetillfredsställelsen står i omvänd proportion till varandra – ju större tillfreds-ställelse, desto mindre satsningsvilja och vice versa. Kommuninvånarna har undersamtliga enkätår varit nöjdast med bildningsväsendet och minst nöjda med so-cialväsendet. Satsningsönskemålen gäller minst bildningsväsendet och mest hälso-och sjukvården. Den inbördes placeringen mellan enskilda tjänster har vid mätningenav servicetillfredsställelsen sist och slutligen varit anmärkningsvärt stabil. Rätt storaförväntningar ställs på tjänsterna, däremot kan man inte skönja några direkta krav påen minskning av satsningarna. De som använt servicen är nästan utan undantag nöjdareän de som inte använder dem, men användarna har i regel också större serviceför-väntningar än icke-användarna.

Alla undersökta individuella egenskaper förklarar variationerna i servicetill-fredsställelsen – åldern klart mest, kön och boendetiden i kommunen minst. Typisktför dem som är nöjdast med de kommunala tjänsterna är att de är seniorer på 70 åroch äldre, kvinnor, svenskspråkiga, personer utanför arbetslivet, personer över 20 åreller att de alltid har bott i den nuvarande kommunen och dess centralort eller istadskärnan.

Servicetillfredställelsen har varje enkätår varit störst i de minsta kommunernamed mindre än 3 000 invånare och minst i städer med mer än 45 000 invånare.Sambandet mellan kommunens folkmängd och servicetillfredsställelsen är störst inomsocialväsendet och hälso- och sjukvården. Av de kommunala tjänsterna kan utgåendefrån kommuninvånarnas servicetillfredsställelse över hälften klassificeras som tjänstersom är bundna till kommunstorleken. Största delen av tjänsterna kännetecknas av attservicetillfredsställelsen är större ju mindre kommun invånaren bor i. Allmänt tagethar skillnaderna i servicetillfredsställelsen minskat under den undersökta tidsperioden.Ändå har de extrema skillnaderna mellan kommunstorleksklasserna vuxit betydligt ifråga om vissa tjänster, särskilt mottagningen vid hälsocentraler och mentalvårds-tjänsterna.

Kommuninvånarnas servicetillfredsställelse förefaller vara större ju mer det finnsav äldre, personer med lägre utbildning, arbetsplatser inom lantbruket, svenskspråkiga

2121212121


och fullmäktigeledamöter som representerar sfp i kommunen. Servicetillfredsställelsenär likaså större ju färre invånare och tätortsboende det finns i kommunen.

Anmärkningsvärt är också att servicetillfredsställelsen har ett betydande sambandmed många andra faktorer, som röstningsaktiviteten i kommunalval, tillfredsställelseni privatlivet, flyttningssannolikheten, nivån på identifiering med kommunen,förhållningssättet till det kommunala beslutsfattandet osv. Ur kommunens synvinkelär det således inte alls egalt hur och i vilken omfattning kommunala tjänstertillhandahålls, hurdana vitsord kommuninvånarna ger dem och hur deras åsikterbeaktas i kommunen.

Kommuninvånarna som påverkare

De största förändringarna i användningen av direkta påverkningsformer skedde ibörjan av undersökningsperioden. Förändringarna var i vissa fall anmärkningsvärtstora och nästan samtliga påverkningsformer berördes. När 52 procent av de svarandei invånarenkäten 1996 uppgav att de utnyttjade åtminstone någon påverkningskanal,var den motsvarande siffran 63 procent år 2000. Skillnaderna till resultaten år 2004var betydligt mindre.

Användningen av påverkningsformerna har ett mycket starkt samband medröstningsaktiviteten, vilket bland annat beskriver hur deltagandet koncentreras. I allthögre grad gäller regeln att användningen av de olika påverkningsformerna hopar sig:de som över huvud taget är aktiva inom ramen för den representativa demokratin blirmed större sannolikhet aktivare än andra överlag.

Personer som är högt utbildade och i en ledande ställning deltar fortfarandebetydligt mer än andra grupper. Bland de aktivaste är likaså personer med familj ochde som bott länge i kommunen. Den aktivaste gruppen är personer i ålder 50–59 år.Särskilt tilltron till att deltagandet ger effekter har i dag ett ännu starkare sambandmed individens egna resurser än för tio år sedan. Både när man ser till utbildning ochyrkesställning har skillnaderna mellan ytterlighetsvärdena på skalan klart vuxit underden gångna tioårsperioden.

Den senare hälften av undersökningsperioden ger det allmänna intrycket atttyngdpunkten för deltagandet i någon mån förskjutits mer mot den representativademokratin. De enda påverkningsformer som har ökat i användning under den senaredelen av undersökningsperioden är påverkan via organisationer och föreningar,kontakter med förtroendevalda och engagemang i partiverksamhet.

Ett av de viktigaste resultaten av invånarundersökningen år 2000 som gälldedeltagandet var att tilltron till påverkningskanalernas effektivitet hade minskat kraftigttrots att kommuninvånarnas allmänna aktivitet hade ökat. Tilltron till attpåverkningskanalerna är effektiva har ytterligare minskat enligt enkäten 2004. Alltfler kommuninvånare deltar alltså utan att tro på sina påverkningsmöjligheter.

På kommunnivån har deltagandeprofilerna förtydligats. Både passivitet ochpositiv aktivitet har i resultaten för 2004 starkare samband med kommunernasstrukturella egenskaper än i början av undersökningsperioden. I allt högre grad finnsdet i bakgrunden för en negativ attityd till deltagandet en kritisk inställning till vad

2222222222

ACTA

kommunerna och servicesystemen åstadkommer. På det sättet är också det direktamedinflytandet mer bundet till omgivningen än tidigare.

Föreningsengagemang och det sociala kapitalet

I artikeln analyseras medborgarnas föreningsengagemang främst ur perspektivet socialtkapital. Utgående från medlemskap i föreningar och aktivitet i organisationer granskasom förvittringstendenserna för det sociala kapitalet är synligt också i slutet av 1990-talet och början av 2000-talet i det finländska samhället. Dessutom görs analyser avhur engagemang i organisationsverksamhet inverkar på medborgarnas övrigasamhällsaktiviteter.

Det totala antalet föreningsmedlemmar ökade rätt mycket i slutet av 1990-talet.Sedan dess har relativt få förändringar skett. Fackföreningarna har samlat klart mestmedlemmar av alla typer av föreningar. Också idrottsföreningarna utgör, liksom iövriga Norden, en stor andel av organisationsfältet. Tyngdpunktsförskjutningarnamellan olika typer av föreningar är relativt små, även om det under de senaste tio årenhar bildats nya organisationer huvudsakligen inom fritidssektorn i städer.

Föreningsmedlemskap och delvis också organisationsaktivitet förklaras i storutsträckning av den tillfrågades ålder. Personer i högre arbetsför ålder, och äldreåldersgrupper överlag, utgör det aktivaste organisationsfolket. Tydligast avviker denyngsta åldersgruppen i analysen, 18–29-åringar, från dessa både när det gällermedlemsantal och aktivt organisationsengagemang. En annan viktig förklarande faktortill engagemang i föreningar är utbildningen. Ökad utbildning har samband särskiltmed antalet medlemskap i föreningar, och således också med anhopningen avföreningsengagemang. Ett faktum är också att svenskspråkiga uppvisar ett starkareengagemang i föreningsverksamhet jämfört med representanterna för majoritetsspråket.

Granskat på kommunnivå är engagemanget i organisationsverksamhet störst ide svensk- eller tvåspråkiga landsortskommunerna i landets södra del. Minstengagemang i organisationer uppvisar däremot landsortskommuner med vikandebefolkningsunderlag i norra Finland. Stadskommunerna placerar sig i allmänhet mellandessa två kategorier när det gäller föreningsengagemang.

Anslutning till en förening och särskilt antalet föreningsmedlemskap hängermycket starkt ihop med medborgarnas samhällsaktivitet och medinflytande. Det socialakapitalet mätt med antalet medlemskap i föreningar korrelerar mycket starkt ochdirekt med medborgarkompetens, politisk aktivitet och engagemang i frivilligt arbete.Ett starkt socialt kapital är med andra ord en av de viktigaste indikatorerna på vitaltmedborgarskap.

2323232323


Marianne Pekola-Sjöblom & Voitto Helander & Stefan Sjöblom (2006): Local authorityresident – citizen. A study on the attitudes and participation of local authorityresidents 1996–2004. Finnish Local Government 2004 Research Programme StudiesNo, 56. Acta publications No. 182. Association of Finnish Local and RegionalAuthorities & Swedish School of Social Science, University of Helsinki. Helsinki.

Introduction

The research report “Local authority resident – citizen” examines the attitudes andparticipation of local authority residents 1996–2004. The study was carried out aspart of the Finnish Local Government 2004 Research Programme and the report isbased on three extensive surveys conducted in the municipal election years 1996,2000 and 2004. The basic sample consists of about 25,000 inhabitants with votingrights in 47 municipalities participating in the Finnish Local Government 2004Research Programme. The material has been somewhat supplemented every yearbecause of municipal mergers, in which local authorities participating in the ResearchProgramme have been party. The inquiries were conducted as mail surveys, and theresponse percentages vary from about 60 per cent in 1996 to about 53 per cent in2004. The Research and Development Unit of the Association of Finnish Local andRegional Association has been responsible for the collection of research data.

As the local authorities participating in the Research Programme originally wereselected to form a representative sample of the Finnish local government sector, theresults of this study can be generalised to the rest of the country. In the same way thestudy on local residents can also be considered as a more general study on citizens.

The study is a follow-up of the studies “Power and choices of communitymembers?” in 1998 and “The many roles of a citizen” in 2002. The study results haveas before been analysed in co-operation by researchers representing three researchinstitutions, i.e. the Association of Finnish Local and Regional Authorities, ÅboAkademi University and the Swedish School of Social Science, University of Helsinki.The report chapters can be seen as independent articles, part of which are written asgeneral articles, part as researchers’ contributions. The introduction of the reportcomprises a more general study and a description of the material, and the last chaptersums up the main results of the different sub-areas in the report.

Summary

2424242424

ACTA

Residentship and citizenship

This article gives a background to the other analyses in this report. It studies somecentral dimensions when it comes to local residents and the temporal changes ofthese dimensions. The article examines for example residents’ perception of the localauthority image, views on the political/administrative system, resident skills andresidents’ interest in local politics. Finally the key features related to citizenship areexamined.

The majority of the local residents state that they will probably live the rest oftheir lives in their current local authority of residence. The question is extremely age-related – people under 30 have clearly more potential to move than elderly peoplewho in most cases naturally stay where they live. Variations between local authoritiesare rather wide and can in part, but not solely, be explained by the age structure of thepopulation. Most local residents estimate that their local authority does well in theimaginary contest between local authorities, “good to live in”. Evaluations have becomemore positive since 1996. People under 50 have more doubts as to how well theirlocal authority is doing than older age classes. In local authorities with a populationover 10,000 inhabitants over half of the population believes that their local authorityis doing well; in the biggest local authorities even a bigger part of the population.Still, the assessments of local residents vary more within than between different sizecategories of local authorities. The majority of the local residents who evaluate thattheir local authority is doing well in the contest, estimate that they will probably livethe rest of their lives in their current local authority of residence – regardless of iftheir sense of solidarity to their local authority is strong or weak.

Depending on individual characteristics and life situation, there were particularlystrong variations in the interest in issues of local politics. Respondents assessed theirlocal resident skills as much better in 2004 than four years earlier. Interest in politicsinfluences political attitudes on the whole, and is one of the prerequisites for activeengagement and eagerness to participate. The influence of local resident skills is moreindirect. Still, both features are clearly tied to individual political resources. This canbe seen, in particular, as a strong connection to the occupational position andeducation. Both features also influence the identification with the local authority ofresidence and with other regional and territorial entities. Identification strengtheningin particular local resident skills is more evident in smaller than in bigger localauthorities.

The longitudinal comparison of characteristics related to citizenship characteristicswas based on the battery of questions surveying the different sides of citizenship. Onthe whole, attitudes related to citizenship have changed comparatively little duringthe two legislative terms. The factor analysis of citizenship characteristics based onthe data collected in 2004 resulted in four different citizenship dimensions. Based onthese dimensions the citizenship categories were named the humble, the conventional,the self-sacrificing and the radical. Roughly it can be stated that humbleness is stronglyassociated with the characteristics of urban local authorities and the support to urbanpolitical parties, when again the self-sacrificing attitude is at its strongest in smallrural authorities and in the grounds of the political centre-oriented party.

2525252525


Regional entities as objects of identification

The identification with the local authority of residence was surveyed by asking therespondents to what extent they can identify or feel solidarity with their local authority.At the same time a survey was carried out on the identification of citizens with nineother territorial entities, from the own residential area all the way to the Europeancontinent.

The same questionnaire was used in the three cross-section surveys (1996, 2000,2004), which provided the longitudinal data that there were only comparatively littlechanges in the identification with the local authority of residence as well as in theidentification with other territorial entities. The share of people identifying withtheir local authority was 48 percent in 2004, being only one percentage more than in1996. The number was considerably lower than the corresponding number in forinstance Norway and Denmark. Nonetheless, the local authority of residence is themost important object of identification after Finland and the North. Of the assessedterritorial entities the clearly weakest objects of identification were the regions andthe European Union. Only a fifth of the respondents considered these importantobjects of identification.

The factors at the individual level seem to have a strong influence on theidentification with the local authority of residence: Swedish-speaking people, theoriginal inhabitants in the centre of the local authority, highly educated people inmanagerial positions, women and old people identify more than other people withtheir local authority. Among the local authority characteristics, the size of the localauthority – both as to population and area – turned out to be a factor that revealedidentification with the local authority at a fairly significant level. On the other hand,the identification with the local authority is even more influenced by high populationdensity than by a numerous population. Other factors that have a favourable influenceon the identification with the local authority are among other things the shares ofSwedish-speaking people and higher education degrees, service sector jobs, a lowunemployment rate and National Coalition Party representation in the council.Unexpected, at least to some degree, is that the mentioned factors sum up to a strongeridentification with local authority in bigger than in small local authorities, varyingfrom 42 per cent in local authorities with a population of 3,000–5,500 to 53 per centin local authorities with a population of over 45,000.

Political parties and voting

The essential decrease of the voter turnout in the municipal elections of 1996 and2000 provided material for an article assessing the representative democracy carriedout by the political parties. A longitudinal study indicates that the attitudes towardspolitical parties and the participation in political activities remained fairly stable;approximately every tenth citizen participates in activities of political organisations.

Involvement in political party activities is, in particular, explained by age; thebackbone of the local party activities is composed by more mature age people. Higher

2626262626

ACTA

education and managerial social positions have also supported favourable attitudestowards political party activities. The participation in political party activities hasbeen strongest in small and medium-size local authorities, and weakest in big localauthorities. High participation in political parties can also be seen in bilingual localauthorities, in which the Swedish People’s Party in Finland has a strong position.

The number of those who believe that their vote is important is growing slightlyamong local residents. In addition to the old people who have trusted in the importanceof voting, the attitudes towards voting are turning more favourable than before. Highlyeducated people exercise their right to vote more actively than those with basiceducation.

In the voting choices the emphasis is still more on personality voting than onparty voting. The voting behaviour by gender again indicates that women, moreoften than before, favour candidates of their own sex. The support to the model ofthe so-called floating voter does not seem to grow any more; party-loyal voting is stillprevailing practice.

Local residents and municipal decision making

This article analyses the local resident attitudes towards municipal decision makingbased on the different theses measuring the criticism of politics/politicians, the trustin the current political system and local resident skills in the own local authority.Trust is a central concept and it is measured with the help of an index of the mentionedtheses.

The results indicate that local resident attitudes towards the decision making inthe local authority are more favourable than before. The local resident views on thedecision making in the local authority are still coloured by scepticism and criticalattitudes. To sum up the temporal changes, it can be said that the share of those withcritical attitudes or attitudes of distrust has decreased in all dimensions, the share ofthose with attitudes of trust has mainly remained stable, those with neutral orunspecified attitudes have increased in number, the criticism of political parties hasdecreased, and trust and also distrust in local authorities have clearly grown.

Occupational position and education level are the factors with the strongestimpact at individual level on the level of trust of local residents. Most involved arethose in a managerial position in their own companies or the self-employed, leastinvolved are employees, the unemployed and the laid-off. The Swedish-speaking aremore involved than the Finnish-speaking. Other factors with some influence on trustare age, the employer sector, length of residence and location of residence in the localauthority. In contrast, there seems to be no connection at the general level betweengender, family or location of working place and attitudes towards local decision making.

Trust is usually strongest in local authorities with a population of fewer than3,000 and weakest in the biggest local authorities. All in all, the differences betweenthe size categories of local authorities have narrowed over the study period. The levelof trust has increased in altogether 42 local authorities, remained unchanged in oneand decreased in only four local authorities over the study period 1996–2004. The

2727272727


geographic extent of the local authority and the share of residents in urban areas, jobstructure and rate of employment are of greater importance than the size of the localauthority. On the whole, the variations in the level of trust seem more clearly thanbefore to disregard the influences of the structural factors. They can better than beforebe explained both by the individual features of the residents and by as well localsituation-related factors as by the culture of local decision making.

Local residents and services

The article has studied the views of local residents on about 30 separate local servicesin 1996, 200 and 2004. The assessments have been made by studying both thesatisfaction with services and the willingness to invest. Even though focus is on thetaxpayer’s perspective, the evaluations of service users are also included. This articledescribes the assessment of satisfaction with services and willingness to invest at thegeneral level in 2004, and possible temporal changes 1996–2004.

The findings show that local residents are still in general satisfied with localservices – slightly more dissatisfied than at the beginning of the study period, butmore satisfied than in 2000. The willingness to invest has remained at a rather high,but stable level during the whole study period. Willingness to invest is inverselyassociated with satisfaction with services – the higher the satisfaction, the less thewillingness to invest, and vice versa. Every year local residents have considerededucation and culture services the most satisfactory and social services the leastsatisfactory. According to the respondents, local authorities should invest most inhealth care services. In comparison, the pressure to invest in education and culturewas insignificant. The ranking of the different services when measuring the satisfactionwith services has all in all been quite stable. The expectations on services are prettyhigh, but there have been no noticeable calls for cutting investments. Service users arealmost without exception more satisfied than non-users, but on the other hand theyalso have higher expectations on the services than no-users have.

All studied individual characteristics explain the variations in the satisfactionwith services – age clearly the most, gender and time of residence the least. Elderlywomen over 70, the Swedish-speaking, people outside the labour force, and peoplewho have lived always or over 20 years in their current local authority are typicallythe most satisfied with local services.

Satisfaction with services has every year been highest in the smallest localauthorities with a population of under 3,000 and lowest in towns with a populationof over 45,000. The correlation between population and satisfaction with services ismost notable in social and health care services. More than half of the local servicescan, with regard to satisfaction with services, be categorised as services tied to the sizeof the local authority. The smaller the local authority is, the higher is the satisfactionwith services for the majority of these services. In general, the differences between thesatisfaction with services have decreased over the study period. Nevertheless, thedifferences between the extremes of the categories of local authority size have increased

2828282828

ACTA

considerably as to some services, in particular consultations in health centres andassessments of mental health services.

It appears that satisfaction with services increases with the number of old agepeople, low-educated people, farming jobs, Swedish-speaking and councillorsrepresenting the Swedish People’s Party in Finland. Satisfaction with services is alsothe higher, the less the population and the less people live in urban areas.

It has also to be noted that satisfaction with services shows a significant correlationwith many other questions, such as turnout in municipal elections, satisfaction withlife, probability of moving, level of identification with local authority, attitudes towardslocal decision making, etc. Thus it is not at all indifferent, from a local authorityperspective, how and to what extent local services are provided, how local residentsassess these services and how the views of residents are taken into consideration.

Local residents as opinion leaders

The biggest changes in the implementation of direct ways of influencing took placeduring the first half of the study period. The changes were partly considerable andthey concerned almost all ways of influencing. When 52 per cent of the respondentsin the 1996 inquiry stated that they always use some kind of channel of influence, thecorresponding number was 63 per cent in 2000. In comparison with this, thedifferences to the situation in 2004 were considerably smaller.

The correlation between the implementation of ways of influencing and electoralturnout is very strong, which is reflected among other things by concentration ofparticipation. To an increasing degree the valid rule is that the ways of participationaccumulate; those who generally are engaged in representative democracy, will probablyengage more actively than others on a broad front.

Highly educated people and people in managerial positions still participateconsiderably more than other groups. People with families and people who havelived long in the local authority are also actively engaged. The most active group iscomposed of people aged 50–59. Favourable attitudes towards the effectiveness ofparticipation in particular correlate even more strongly with personal resources todaythan ten years ago. It is true both for education and occupational position that thedifferences between the extreme values have increased considerably over the last tenyears.

During the second half of the study period, the general impression is that theemphasis in participation is slightly turning towards representative democracy to theextent that the only ways of influencing more frequently implemented during thesecond half of the study period are influencing through organisations and associations,contacts to elected officials and participation in political party activities.

One of the most significant results when it comes to participation of the study of2000 was that the belief in effective channels of influence had decreased considerably,despite the increase of the general activity of local residents. The belief in effectiveparticipation has increased further on the basis of the results in 2004. More and more

2929292929


local residents participate although they do not believe in the effectiveness ofparticipation.

The participant profiles have been clearer at the local authority level. Both passivityand positively coloured activity are more strongly tied to the structural characteristicsof local authorities than at the beginning of the study period. More and more frequentlythe criticism towards local authority and service system products can be found behindthe negative attitudes towards participation. Thus direct participation is also a moreenvironment-related phenomenon than before.

Involvement in associations from the social capital perspective

The article examines memberships in associations of different kinds, primarily fromthe social capital perspective. In the light of association memberships and organisationalactivity this article investigates whether the trend of the disintegration of social capitalcan be seen in Finnish society at the end of 1990’s and the beginning of 2000’s. Inaddition the article analyses to what extent participation in organisational activitiesaffects other civic activity of citizens.

The total number of association memberships increased quite a bit over the lastyears of 1990’s. Since then there has been comparatively little changes. During allobservations the members of professional associations have increased most amongassociations of different kinds. As in other Nordic countries, sports clubs are alsostrongly represented in the organisational field. Transitions of focus between differentkinds of organisations were rather insignificant, even though the biggest number ofnew associations that have been founded during the last decade deal with sports andleisure services and are located in urban local authorities.

Association membership and partly also organisational activity can be largelyexplained by the age of the respondent. The oldest age categories are usually the mostactive organisation members. The most distinct exception from this, both as tomembership numbers and to organisational activity, is the youngest age category inthe analysis, 18 to 29 year-olds. Another essential factor explaining the participationin association activities is education. More education correlates in particular with thenumber of association memberships, and consequently with the accumulation ofassociational activity. It can also be noted that the Swedish-speaking people participatemore in associational activity than the Finnish-speaking people.

At the local authority level, participation in organisational activity is strongest inthe Swedish-speaking or bilingual rural authorities in the southern parts of the country.Participation in organisational activity is weakest in the depopulated rural authoritiesin Northern Finland. When it comes to associational activity, urban local authoritiescan be placed in between these categories.

Associational participation and especially the number of association membershipscorrelate very strongly with civic activity and effectiveness. The social capital measuredby the number of association memberships correlates very strongly and linearly withresident skills, political activity and participation in voluntary work. A strong socialcapital is therefore one of the most important indicators of a vital citizenship.

3030303030

ACTA

1.1 Kuntalaistutkimus – kansalaistutkimus

Kuntalaisuus on muuttunut yhä moniulotteisemmaksi. Kansalaisuuden tavoin se muo-toutuu lukuisista identiteettiä, yhteisöllisyyttä sekä toiminnallisuutta korostavistaominaisuuksista. Kuntalaisuuden tai kansalaisuuden tiedostaminen vaihtelee voi-makkaasti elämäntilanteesta ja toimintaympäristöstä riippuen, mikä heijastuu hyvinkinsuurina eroina eri ikä- ja väestöryhmien asennoitumisessa julkista toimintaa kohtaan.Kansalaisuus on myös entistä monikerroksisempaa – sen spatiaalinen ulottuvuus onajan myötä korostunut1. Olemme eri ominaisuuksissa kansalaisia paikallisella,alueellisella, kansallisella sekä ylikansallisella tasolla. Tasot nivoutuvat enenevässämäärin toisiinsa. Kokemuksemme paikallisesta yhteisöllisyydestä – kuntalaisuudesta– vaikuttaa asennoitumiseemme muilla kansalaisuuden tasoilla. Tähän nivoutumiseenperustuu kirjan nimi: Kuntalainen – kansalainen.

Kuntalaistutkimusta koskevan aineiston keruu on toteutettu havaintokauden ai-kana kolme kertaa. Tutkimusaineistojen keräysten ajankohdat ovat määräytyneet siten,että ne on toteutettu vaalivuosina; kahdella ensimmäisellä kerralla kunnallisvaalienjälkeen, viimeisenä havaintovuonna vaalien edellä. Kaikilla kolmella kyselykierroksellakohteena on ollut runsaat 25 000 äänioikeutettua asukasta KuntaSuomi-kunnista(ks. tarkemmin seuraavissa alaluvuissa). Kyselyjen perustana on ollut, että KuntaSuomi-kunnat edustavat koko maan kuntakenttää. Asukaslukupainotuksen avulla onpuolestaan pyritty siihen, että kuntalaisotos edustaa keskeisiltä väestöominaisuuksiltaanmahdollisimman hyvin tutkimuskuntien asukkaita.

Kuntalaistutkimuksen ohella kysymys on myös kansalaistutkimuksesta. Kak-sivaiheiseen otantaan pohjaava kuntalaisaineisto täyttää keskeisiltä edustavuusläh-tökohdiltaan myös kansalaistutkimuksen mitat. Tutkimus antaa Suomen oloissapoikkeuksellisen laajat mahdollisuudet tarkastella kuntalaisuuden ulottuvuuksia,kuntalaisten samastumista sekä asennoitumista edustukselliseen demokratiaan japalvelutuotantoon. Edelleen tutkimukseen sisältyy useita kansalaismielipidettä jaosallistumista yleisellä tasolla valottavia ulottuvuuksia.

1 Johdanto

1 Korsgaard Ove (2004): Kampen om folket. Et dannelsesperspektiv på dansk historie gennem500 år. København: Gyldendal.

3131313131


1.2 Kyselyaineiston kuvaus

1.2.1 Aineistonkeruu ja vastausaktiivisuus

Kuntalaistutkimus (KUTU) on osa KuntaSuomi 2004 -tutkimusohjelmaa2. Kun-talaistutkimuksen aineiston muodostavat kuntalaiskyselyt on toteutettu tutkimus-ohjelman kymmenvuotisen tutkimuskauden aikana kolmesti: kunnallisvaalivuosina1996, 2000 ja 2004.

Kuntalaiskyselyjen 1996 ja 2000 tulokset on julkaistu Kuntaliiton Acta-sarjassailmestyneissä raporteissa “Kuntalaisten valta ja valinnat” (1998; Acta nro 97,KuntaSuomi 2004 -tutkimuksia nro 13) sekä “Kuntalaisen monet roolit” (2002; Actanro 147, KuntaSuomi 2004 -tutkimuksia nro 37).

Kuntalaistutkimuksen perusjoukko on kunakin kyselyvuonna muodostunut 47tutkimuskunnan3 täysi-ikäisistä kuntalaisista. Ensimmäisenä vuonna 1996perusjoukon yläikäraja oli 70 vuotta, vuosina 2000 ja 2004 yläikärajaa ei sen sijaanollut. Kustakin kunnasta on kunakin tutkimusvuonna poimittu Väestörekis-terikeskuksen toimesta satunnaisotos, joka on kuntakoosta riippuen ollut 300, 450,650 tai 1500 henkilön otos. Kuntien otokset ovat kunakin vuonna olleetsamansuuruiset. Kuntakohtaisten otosten määrät ilmenevät taulukosta 1.1.

KuntaSuomi 2004 -tutkimuskuntien perusjoukkoa on jokaisena vuonna täy-dennetty hieman; vuonna 1996 kysely lähetettiin myös Porvoon kaupungin asukkaille,koska KuntaSuomi-tutkimuskuntiin kuuluva Porvoon mlk ja Porvoon kaupunkiyhdistyivät vuoden 1997 alussa. Vuonna 2000 kysely ulotettiin perusjoukon muo-dostaneiden 47 kunnan lisäksi Anttolaan ja Mikkelin maalaiskuntaan, jotka yhdistyivätvuoden 2001 alussa kuntaliitoksen kautta KuntaSuomi-tutkimuskuntiin kuuluvanMikkelin kaupungin kanssa. Sen sijaan Temmeksen kunta, joka pääosin yhdistettiinTyrnävän kuntaan vuonna 2001 (osin Liminkaan, Lumijokeen ja Rantsilaan), ei ollutmukana vuoden 2000 kuntalaiskyselyssä. Vuonna 2004 peruskuntajoukkoatäydennettiin Kangaslammen kunnalla (otos 300), joka vuoden 2005 alussa yhdistyiKuntaSuomi-tutkimuskuntajoukkoon kuuluvan Varkauden kaupungin kanssa. Näinollen kyselyn otosjoukkona oli vuonna 1996 kaikkiaan 25 400, vuonna 2000 yhteensä25 700 ja vuonna 2004 kaikkiaan 25 050 kuntalaista.

Aineistonkeruu on kunakin vuonna toteutettu postikyselyn muodossa. Vuosina1996 ja 2000 aineistonkeruu käynnistyi kunnallisvaalien jälkeen marraskuussa, vuonna2004 sen sijaan jo ennen kunnallisvaaleja. Vuosien 1996 ja 2000 aineistonkeruustalöytyvät tarkemmat selostukset edellä mainituista tutkimusraporteista Kuntalaistenvalta ja valinnat (1998) ja Kuntalaisen monet roolit (2002).

2 KuntaSuomi 2004 -tutkimusohjelman tarkempi kuvaus löytyy mm. osoitteesta www.kunnat.net/kuntasuomi.

3 KuntaSuomi 2004 -tutkimusohjelman 47 tutkimuskuntaa on edustava otos Suomen kunnista jatutkimusohjelman tutkimustulokset on siten yleistettävissä koko kuntakenttään. Tutkimuskun-tien valintakriteereitä on esitelty KuntaSuomen kotisivulla osoitteessa www.kunnat.net/kunta-suomi > Tutkimuskuntien valintaperusteet.

3232323232

ACTA

Vuoden 2004 kyselyaineisto kerättiin elokuun ja joulukuun 2004 välisenä aikana.Aineiston keräämisestä vastasi Kuntaliiton Kuntakehitys ja tutkimus -yksikkö. Kyselyjä’karhuttiin’ kaikkiaan kolme kertaa, josta viimeinen kohdennettiin vain alhaisimpienvastausprosenttien kuntiin. Kyselylomakkeen palautti täytettynä yhteensä 13265vastaajaa eli 53 prosenttia koko otoksesta. Vastausten kokonaismäärä sisältääKangaslammen 145 vastausta sekä kahdeksan sellaista vastausta, joista ei voitu tunnistaavastaajan asuinkuntaa. Kyselyn laajuus huomioon ottaen tulosta voidaan pitäätyydyttävänä. Vastausprosentti on laskenut jonkin verran aikaisemmista vuosista: vuo-den 1996 kyselyyn vastasi 60 prosenttia ja vuonna 2000 noin 57 prosenttia otokseenkuuluneista kuntalaisista. Kuntakohtaiset vastausprosentit vaihtelivat 48 prosentista57 prosenttiin. Vastausprosentti jäi alle 50:een kaikkiaan viidessä kunnassa: Vaasa jaKangaslampi 48 prosenttia, Kristiinankaupunki, Noormarkku ja Pylkönmäki 49prosenttia. Korkein vastausaktiivisuus oli Vahdon kunnassa, 57 prosenttia.

Vastausaktiivisuus on laskenut vuodesta 1996 kaikissa tutkimuskunnissa. Edel-lisestä kyselykierroksesta vastausprosentti laski kaikissa muissa kunnissa paitsiPunkaharjulla. Kunnittaiset vastausprosentit vaihtelivat eniten vuonna 2000 ja vähitenvuonna 2004. Kaikkiaan yhdeksässä kunnassa vastausaktiivisuus on laskenut 1996–2004 vähintään 10 prosenttiyksiköllä, eniten Pylkönmäellä (–16 %). Vähitenvastausaktiivisuus on laskenut puolestaan Varkaudessa (–1 %). Tässä yhteydessä onpaikallaan todeta, että tutkimusjakson aikana on havaittavissa paitsi kyselytutkimuksiayleisemminkin koskettavaa vastausaktiivisuuden laskua myös neutraalien/selvää kantaaottamattomien vastausten lisääntymistä.

Vastattujen 13265 lomakkeen lisäksi tyhjiä vastauksia saapui yhteensä 350kappaletta (noin 1,4 % otoksesta). Näissä ovat mukana sekä kuolleet ja poismuuttaneetettä sairauden tai muun seikan vuoksi vastaamaan kykenemättömät. Aineiston koodaussuoritettiin ulkopuolisen tallennusyrityksen toimesta.

Kuntakohtaiset otoskoot, kuntakohtaiset tiedot otoksesta, vastausten määrävuonna 2004 sekä vastausprosenteista vuosina 1996, 2000 ja 2004 selviävät taulukosta1.1.

3333333333


Taulukko 1.1. Kuntalaiskyselyjen 1996, 2000 ja 2004 kuntakohtaiset otoskoot ja vastaus-prosentit v. 1996, 2000 ja 2004.

KKKKKunununununta-ta-ta-ta-ta- OtOtOtOtOtososososos VVVVVasasasasasttttt..... VVVVVasasasasastausprtausprtausprtausprtausprosenosenosenosenosentittittittittitnrnrnrnrnrooooo KKKKKunununununtatatatata 1996–041996–041996–041996–041996–04 20042004200420042004 19961996199619961996 20002000200020002000 20042004200420042004

49 Espoo 1 500 783 59 58 5275 Hamina4 (Vehkalahti) 650 348 60 57 5484 Haukipudas 650 349 59 59 54103 Humppila 450 249 61 57 55109 Hämeenlinna 650 352 57 55 54142 Iitti 450 226 56 60 50163 Jaala 300 155 61 54 52171 Joroinen 450 239 63 58 53202 Kaarina 650 367 60 58 56226 Karstula 450 227 59 54 50243 Kemiö 450 228 59 54 51245 Kerava 650 344 56 57 53252 Kiikala 300 161 60 55 54272 Kokkola 650 340 61 54 52273 Kolari 450 243 62 59 54285 Kotka 650 346 62 58 53287 Kristiinankaupunki 450 220 53 53 49291 Kuhmoinen 450 251 65 64 56405 Lappeenranta 650 347 62 55 53420 Leppävirta 650 355 65 58 55422 Lieksa 650 337 55 56 52424 Liljendal 300 166 61 59 55436 Lumijoki 300 156 58 47 52491 Mikkeli 650 357 61 57 55495 Multia 450 240 63 56 53529 Naantali 650 366 62 58 56537 Noormarkku 450 221 54 52 49545 Närpiö 650 335 59 55 52563 Oulainen 450 249 65 59 55309 Outokumpu 450 248 64 59 55576 Padasjoki 450 235 60 57 52593 Pieksämäki 650 341 64 56 52638 Porvoo 6505 340 576 58 52615 Pudasjärvi 650 322 59 51 50618 Punkaharju 450 249 59 49 55630 Pyhäntä 300 162 62 57 54633 Pylkönmäki 300 148 65 57 49683 Ranua 450 233 59 57 52707 Rääkkylä 450 245 62 57 54762 Sonkajärvi 450 238 64 60 53774 Suolahti 450 239 60 56 53859 Tyrnävä 450 240 58 54 53905 Vaasa 650 314 58 57 48906 Vahto 300 171 68 61 57915 Varkaus 650 343 54 57 53934 Vimpeli 450 245 57 57 54936 Virrat 450 241 63 59 54

KaikkiKaikkiKaikkiKaikkiKaikki 60 %60 %60 %60 %60 % 57 %57 %57 %57 %57 % 53 %53 %53 %53 %53 %Kunnittainen vaihteluväli 53–68 % 47–64 % 48–57 %

4 Vuoteen 2003 asti Vehkalahti. Vuonna 2003 Vehkalahti ja Hamina yhdistyivät, mistä alkaenHamina on edustanut aikaisempaa tutkimuskunta Vehkalahtea.

5 Vuonna 1996 otoksena on poikkeuksellisesti Porvoon kaupungin ja maalaiskunnan yhteisotos1300 ja vastauksia yhteensä 736.

6 Vastausprosentti on keskiarvo Porvoon kaupungin ja Porvoon mlk:n vastausprosenteista vuonna1996.

3434343434

ACTA

1.2.2 Kuntalaisaineiston luotettavuus

Aineiston luotettavuutta, edustavuutta suhteessa otokseen tarkastellaan kunkintutkimusvuoden osalta neljän yksilömuuttujan avulla: sukupuoli, ikä, äidinkieli jaasuinaika nykyisessä kunnassa. Kunkin muuttujan tiedot on saatu Väestörekis-terikeskukselta kuntalaisotoksen mukana, ja niistä ikää ja sukupuolta tiedusteltiinmyös kyselylomakkeessa. Näiden lisäksi aineistoa tarkastellaan lyhyesti kuntako-koluokittain.

Aineistoa tarkastellaan kunkin muuttujan osalta niin vastausjakaumin (taulukko1.2) kuin vastausten osuuksina otoksesta (taulukot 1.3–1.7). Jälkimmäisiin taulukoihinei sisälly vuosien 2000 ja 2004 aineistoihin mukaan otetut kuntaliitoskunnat eliAnttola, Mikkelin maalaiskunta ja Kangaslampi. Näin siksi, että mainitut kunnateivät pääsääntöisesti ole mukana raportin analyyseissä. On kuitenkin huomattava,että heti tutkimuskauden alussa tapahtuneen kuntaliitoksen takia vuoden 1996aineistoon sisältyy niin silloisen Porvoon kaupungin kuin Porvoon maalaiskunnankinvastaukset. Analyyseissa niiden vastauksia käsitellään yhtenä Porvoon kokonaisuutena.

Taulukko 1.2. Kuntalaiskyselyihin vastanneiden kuntalaisten edustavuus suhteessa otok-seen v. 1996, 2000 ja 2004. Sukupuolen, äidinkielen, iän sekä kunnassa asumisajan mu-kainen vertailu.

19961996199619961996 20002000200020002000 20042004200420042004oooootttttos %os %os %os %os % vvvvvasasasasasttttt.%.%.%.%.% oooootttttos %os %os %os %os % vvvvvasasasasasttttt.%.%.%.%.% oooootttttos %os %os %os %os % vvvvvasasasasasttttt.%.%.%.%.%

SukupuoliSukupuoliSukupuoliSukupuoliSukupuoli:Mies 47,5 44,5 49,0 46,9 50,3 46,9Nainen 52,5 55,5 51,0 53,1 49,7 53,1Yht. 100 100 100 100 100 100ÄidinkieliÄidinkieliÄidinkieliÄidinkieliÄidinkieli:Suomi 90,8 91,1 91,7 91,9 91,8 91,9Ruotsi 9,2 8,9 8,3 8,1 8,2 8,1Yht. 100 100 100 100 100 100IIIIIkäkäkäkäkä:18–29 v 14,6 13,7 15,4 15,3 15,5 13,530–39 v 20,8 19,6 16,5 17,3 14,5 14,340–49 v 25,5 24,9 20,2 20,8 18,8 19,350–59 v 20,0 21,2 19,0 20,9 21,3 23,260–70 v 19,1 20,6 14,7 16,7 14,1 16,671+ v .. .. 14,3 9,1 15,8 13,0Yht. 100 100 100 100 100 100Asuinaika nAsuinaika nAsuinaika nAsuinaika nAsuinaika nykyiseykyiseykyiseykyiseykyisessssssä ksä ksä ksä ksä kunnasunnasunnasunnasunnassssssa:a:a:a:a:0–2 v 10,1 9,9 9,7 10,0 10,6 10,43–5 v 7,2 6,9 8,5 8,8 8,0 8,56–10 v 11,7 11,4 8,0 8,2 9,9 9,811–20 v 18,9 19,1 19,8 20,3 16,8 16,9Yli 20 v/aina 52,1 52,7 54,1 52,7 54,6 54,4YhYhYhYhYhttttt..... 100100100100100 100100100100100 100100100100100 100100100100100 100100100100100 100100100100100N = 25 400 15 190 25 700 14 535 25 050 13 256

3535353535


SukupuoliVuonna 2004 otokseen kuuluneista kuntalaisista 50,3 prosenttia oli miehiä ja 49,7prosenttia naisia. Lähtökohtaisesti miesten ja naisten osuus otoksesta on siten ta-soittunut ajanjakson aikana. Kullekin tutkimusvuodelle on tyypillistä, että naiset ovatvastanneet kyselyyn miehiä aktiivisemmin. Vastausaktiivisuuden lasku tutkimusjaksonaikana on ollut kuitenkin yhtä suurta naisten ja miesten keskuudessa. Miehistä vajaapuolet ja naisista selvästi yli puolet on vastannut viimeisimpään kyselyyn. Kaikenkaikkiaan naiset ovat siten yliedustettuina ja miehet aliedustettuina suhteessa otokseen– ero jää kuitenkin alle neljään prosenttiin ja on siten suunnilleen samansuuruinenkuin vuonna 1996. (Taulukot 1.2 ja 1.3.)

Taulukko 1.3. Kuntalaiskyselyjen otokset ja vastanneet v. 1996, 2000 ja 2004 sukupuolen,mukaan. (Vertailutiedostopohjainen aineisto, jossa ei ole mukana v. 2000 ja 2004 liitos-kuntia; N -96 = 48, N -00 = 47, N -04 = 47).

Suku-Suku-Suku-Suku-Suku- 19961996199619961996 20002000200020002000 20042004200420042004puolipuolipuolipuolipuoli oooootttttososososos vvvvvasasasasasttttt..... %%%%% oooootttttososososos vvvvvasasasasasttttt..... %%%%% oooootttttososososos vvvvvasasasasasttttt..... %%%%%

Mies 12 060 6 762 5656565656 12 141 6 561 5454545454 12 439 6 151 4949494949Nainen 13 340 8 428 6363636363 12 609 7 428 5959595959 12 310 6 960 5757575757KaikkiKaikkiKaikkiKaikkiKaikki 25 40025 40025 40025 40025 400 15 19015 19015 19015 19015 190 6060606060 24 75024 75024 75024 75024 750 13 98913 98913 98913 98913 989 5757575757 24 75024 75024 75024 75024 750 13 11113 11113 11113 11113 111 5353535353

ÄidinkieliOtokseen kuuluneista äidinkielenään suomenkielisiä oli vuonna 1996 noin 91prosenttia ja ruotsinkielisiä 9 prosenttia, jälkimmäisinä vuosina kielisuhde on ollut92 prosenttia ja 8 prosenttia. Otokset ja vastanneet ovat kummankin kieliryhmänosalta kunakin vuonna vastanneet erittäin hyvin toisiaan. Suomen- ja ruotsinkielistenkuntalaisten osalta vastausaktiivisuudessa on ollut vain pientä eroa eri tutkimusvuosina– suomenkieliset ovat olleet kuitenkin kunakin vuonna aavistuksen verran aktiivisempiavastaamaan kuin ruotsinkieliset. Ruotsinkielisten osuus otoksesta on kuitenkin laskenutyhden prosenttiyksikön verran vuoden 1996 jälkeen. Kummankin kieliryhmän osaltavastanneiden edustavuutta suhteessa otokseen voidaan pitää erittäin hyvänä. (Taulukot1.2 ja 1.4.)

Taulukko 1.4. Kuntalaiskyselyjen otokset ja vastanneet v. 1996, 2000 ja 2004 äidinkielenmukaan. (Vertailutiedostopohjainen aineisto, jossa ei ole mukana v. 2000 ja 2004 liitos-kuntia; N -96 = 48, N -00 = 47, N -04 = 47).

Äidin-Äidin-Äidin-Äidin-Äidin- 19961996199619961996 20002000200020002000 20042004200420042004kielikielikielikielikieli oooootttttososososos vvvvvasasasasasttttt..... %%%%% oooootttttososososos vvvvvasasasasasttttt..... %%%%% oooootttttososososos vvvvvasasasasasttttt..... %%%%%

Suomi 23 064 13 813 6060606060 22 606 12 817 5757575757 22 693 12 042 5353535353Ruotsi 2 336 1 377 5959595959 2 144 1 172 5555555555 2 057 1 069 5252525252KaikkiKaikkiKaikkiKaikkiKaikki 25 40025 40025 40025 40025 400 15 19015 19015 19015 19015 190 6060606060 24 75024 75024 75024 75024 750 13 98913 98913 98913 98913 989 5757575757 24 75024 75024 75024 75024 750 13 11113 11113 11113 11113 111 5353535353

3636363636

ACTA

IkäjakaumaVuonna 2004 suurinta otos- ja vastausryhmää edustivat 50–59-vuotiaat. Suurintayliedustusta suhteessa otokseen on kyseisenä vuonna nähtävissä 60–70-vuotiaidenikäryhmässä. Myös ikäluokissa 40–49-vuotiaat ja 50–59-vuotiaat vastaajat ovat aavis-tuksen verran yliedustettuina. Vastaavasti suurinta aliedustusta on havaittavissa yli70-vuotiaiden ryhmässä. Myös nuorimmassa ikäluokassa on nähtävissä aliedustusta.Vuoteen 2000 verrattuna vanhimman ikäluokan aliedustus on pienentynyt, kunnuorimmassa ikäluokassa aliedustus on kasvanut. (Taulukot 1.2 ja 1.5.)

Taulukko 1.5. Kuntalaiskyselyjen otokset ja vastanneet v. 1996, 2000 ja 2004 ikäluokittaintarkasteltuna. (Vertailutiedostopohjainen aineisto, jossa ei ole mukana v. 2000 ja 2004liitoskuntia; N -96 = 48, N -00 = 47, N -04 = 47).

IIIIIkä-kä-kä-kä-kä- 19961996199619961996 20002000200020002000 20042004200420042004luokkaluokkaluokkaluokkaluokka oooootttttososososos vvvvvasasasasasttttt..... %%%%% oooootttttososososos vvvvvasasasasasttttt..... %%%%% oooootttttososososos vvvvvasasasasasttttt..... %%%%%

18–29 v 3 697 2 085 5656565656 3 840 2 137 5656565656 3 844 1 784 464646464630–39 v 5 286 2 975 5656565656 4 087 2 413 5959595959 3 603 1 874 525252525240–49 v 6 476 3 776 5858585858 4 978 2 914 5959595959 4 645 2 532 555555555550–59 v 5 077 3 225 6464646464 4 676 2 925 6363636363 5 256 3 042 585858585860–70 v 4 864 3 129 6464646464 3 632 2 338 6464646464 3 779 2 184 585858585871+ v .. .. .......... 3 537 1 262 3636363636 3 623 1 546 4343434343KaikkiKaikkiKaikkiKaikkiKaikki 25 40025 40025 40025 40025 400 15 19015 19015 19015 19015 190 6060606060 24 75024 75024 75024 75024 750 13 98913 98913 98913 98913 989 5757575757 24 75024 75024 75024 75024 750 13 11113 11113 11113 11113 111 5353535353

Otoksen ja vastanneiden ikäjakauman ristiintaulukointi sukupuolen kanssa osoittaa,että vanhimman ikäluokan aliedustus vastanneissa on aliedustusta naisten vas-tausaktiivisuudessa. Tämä on itse asiassa ainut ikäryhmä, jossa naisten vastausak-tiivisuus on miehiä heikompaa. Muissa ikäluokissa, ja erityisesti nuorimman ikäryhmänkohdalla miesten vastausaktiivisuus poikkeaa selvästi eniten naisten vastausak-tiivisuudesta. 18–29-vuotiaiden ikäluokan miesotoksesta vastauksia saatiin vuonna2004 ainoastaan 38 prosentilta, kun taas vastaavasta naisotoksesta vastasi 56 prosenttia(taulukko 1.6).

Taulukko 1.6. Kuntalaiskyselyjen otokset ja vastanneet ikäluokittain ja sukupuolen mu-kaan v. 2004. (N -04 = 47).

IIIIIkä-kä-kä-kä-kä- Kaikki 2004 Kaikki 2004 Kaikki 2004 Kaikki 2004 Kaikki 2004 Miehe Miehe Miehe Miehe Miehettttt Naise Naise Naise Naise Naisetttttluokkaluokkaluokkaluokkaluokka o o o o otttttososososos vvvvvasasasasasttttt.%.%.%.%.% o o o o otttttososososos vvvvvasasasasasttttt.%.%.%.%.% o o o o otttttososososos vvvvvasasasasasttttt.%.%.%.%.%

18–29 v 3 844 46 2 091 38 1 753 5630–39 v 3 603 52 1 920 47 1 683 5840–49 v 4 645 55 2 414 50 2 231 5950–59 v 5 256 58 2 741 52 2 515 6460–70 v 3 779 58 1 846 61 1 933 6271+ v 3 623 43 1 428 47 2 195 40KaikkiKaikkiKaikkiKaikkiKaikki 24 75024 75024 75024 75024 750 5353535353 12 44012 44012 44012 44012 440 4949494949 12 31012 31012 31012 31012 310 5757575757

3737373737


Nuorimman, 18–29-vuotisikäluokan ikävuosittainen tarkastelu osoittaa, että täysi-ikäisyyden juuri saavuttaneista hieman runsas puolet on vastannut kyselyyn, muttasitä vanhempien joukossa vastausaktiivisuus on vähäisempää niin, että vastausak-tiivisuuden suhteen pohjalukemaa edustavat 21-vuotiaat, joista ainoastaan 37prosenttia palautti kuntalaiskyselyn täytettynä. Sitä vanhemmissa ikävuosissavastaaminen on taas yleisempää, ja 26–29-vuotiaista vastanneita on keskimäärin puolet.Niin ikään voidaan todeta, että kussakin ikäluokassa naiset ovat aktiivisempia vastaajiakuin miehet, ja useimmiten sukupuolten väliset vastausaktiivisuuden erot ovat erittäinmerkittäviä (taulukko 1.7).

Taulukko 1.7. Kuntalaiskyselyjen otokset ja vastanneet v. 2004. Iän ja sukupuolen mukai-nen tarkasteltuna ikäluokassa 18–29 v (N -04 = 47).

Kaikki 2004 Kaikki 2004 Kaikki 2004 Kaikki 2004 Kaikki 2004 Miehe Miehe Miehe Miehe Miehettttt Naise Naise Naise Naise NaisetttttIIIIIkävuosikävuosikävuosikävuosikävuosi o o o o otttttososososos vvvvvasasasasasttttt.%.%.%.%.% o o o o otttttososososos vvvvvasasasasasttttt.%.%.%.%.% o o o o otttttososososos vvvvvasasasasasttttt.%.%.%.%.%

18 v 298 51 146 39 152 6319 v 374 43 197 32 177 5420 v 384 43 201 35 183 5321 v 360 37 206 32 154 4422 v 322 45 198 40 124 5423 v 323 48 178 40 145 5724 v 307 46 173 39 134 5525 v 283 44 151 29 132 6126 v 261 51 145 43 116 6127 v 317 50 178 40 138 6428 v 287 53 134 51 153 5429 v 328 49 183 44 145 5518–29 v yh18–29 v yh18–29 v yh18–29 v yh18–29 v yhttttt..... 3 8443 8443 8443 8443 844 4646464646 2 0902 0902 0902 0902 090 3838383838 1 7531 7531 7531 7531 753 5656565656

Yli 70-vuotiaiden osalta voidaan havaita, että 71–79-vuotiaiden ikäluokan vastaus-aktiivisuus on ollut samalla tasolla kuin 18–29-vuotiaiden vuonna 2004. Erona onkuitenkin, että miehet ovat vastanneet keskimäärin hieman ahkerammin kuin naiset,mikä on päinvastainen tulos alle 30-vuotiaisiin verrattuna. Sama näkyy useimpienyksittäisten ikäluokkien kohdalla. Naisten ja miesten välinen ero vastausaktiivisuudessaei ole kuitenkaan yhtä suurta kuin nuorimpien kohdalla. Vähintään 80-vuotiaidenjoukossa vastausaktiivisuus laskee ymmärrettävästi merkittävästi edellisestä ikäluokasta(taulukko 1.8).

3838383838

ACTA

Taulukko 1.8. Kuntalaiskyselyjen otokset ja vastanneet v. 2004. Iän ja sukupuolen mukai-nen tarkasteltuna yli 70-vuotiaiden ikäluokassa (N -04 = 47).

Kaikki 2004 Kaikki 2004 Kaikki 2004 Kaikki 2004 Kaikki 2004 Miehe Miehe Miehe Miehe Miehettttt Naise Naise Naise Naise NaisetttttIIIIIkävuosikävuosikävuosikävuosikävuosi o o o o otttttososososos vvvvvasasasasasttttt.%.%.%.%.% o o o o otttttososososos vvvvvasasasasasttttt.%.%.%.%.% o o o o otttttososososos vvvvvasasasasasttttt.%.%.%.%.%

71 v 303 51 131 58 172 4572 v 300 50 135 47 165 5373 v 301 44 132 45 169 4374 v 281 50 115 51 166 4975 v 285 45 115 49 170 4276 v 253 50 113 56 140 4677 v 242 41 105 42 137 4178 v 221 39 96 39 125 3979 v 220 45 87 49 133 42IIIIIkäluokka 71–79 yhkäluokka 71–79 yhkäluokka 71–79 yhkäluokka 71–79 yhkäluokka 71–79 yhttttt..... 2 4062 4062 4062 4062 406 4646464646 1 0291 0291 0291 0291 029 4949494949 1 3771 3771 3771 3771 377 4545454545IIIIIkäluokka 80+ v yhkäluokka 80+ v yhkäluokka 80+ v yhkäluokka 80+ v yhkäluokka 80+ v yhttttt..... 1 2171 2171 2171 2171 217 3535353535 399 399 399 399 399 4141414141 818 818 818 818 818 3232323232

Ikäluokittaisessa edustavuudessa on myös suuria kuntakohtaisia eroja. Vuoden 2004aineiston tarkastelun mukaan 18–29-vuotiaiden ikäluokassa suurinta aliedustusta onollut Vaasassa, kun taas Lumijoella oli suurinta yliedustusta. Vastaavasti yli 70-vuo-tiaiden ikäluokassa havaittu yleinen aliedustus oli suurinta Lumijoella, kun taas toistaääripäätä edustavassa Liljendalissa mainittu ikäryhmä oli jopa hieman yliedustettunavastanneiden kuntalaisten joukossa (taulukko 1.9).

Taulukko 1.9. Eri ikäluokkien suurimmat yli- ja aliedustukset KuntaSuomi-tutkimuskunnis-sa v. 2004.

VVVVVasasasasastanneetanneetanneetanneetanneet suht suht suht suht suhttttteeeeeeeeeessssssssssa ka ka ka ka kunnan ounnan ounnan ounnan ounnan otttttokokokokokseenseenseenseenseen V V V V Vuoden 2004 aineisuoden 2004 aineisuoden 2004 aineisuoden 2004 aineisuoden 2004 aineistttttooooo Suurin yliedusSuurin yliedusSuurin yliedusSuurin yliedusSuurin yliedustustustustustus Suurin aliedusSuurin aliedusSuurin aliedusSuurin aliedusSuurin aliedustustustustustus

18–29-vuotiaat Lumijoki (+4,4 %) Vaasa (–5,8 %) 30–39–vuotiaat Pylkönmäki (+3,5 %) Outokumpu (–3,2 %) 40–49-vuotiaat Kiikala (+5,4 %) Lumijoki (–5,2 %) 50–59–vuotiaat Lumijoki (+8,2 %) Pylkönmäki (–4,1 %) 60–70–vuotiaat Karstula (+5,8 %) Lumijoki (–1,7 %) Yli 70–vuotiaat Liljendal (+1,5 %) Lumijoki (–7,0 %)

Nykyisessä kunnassa asuinaikaAsuinaikaa nykyisessä kunnassa tarkastellaan 5-luokkaisen asuinaikaluokituksen avulla.Kuten taulukosta 2 käy ilmi, enemmistö otoksesta ja vastanneista on asunut nykyisessäasuinkunnassa yli 20 vuotta tai koko tähänastisen elämänsä.

Otoksen ja vastanneiden jakaumat eri vuosilta osoittavat, että saadut vastauksetedustavat erittäin hyvin otosta. Kussakin asuinluokassa otoksen ja vastanneidenosuuden erotus on alle prosentin luokkaa. Vastausaktiivisuus on laskenut v. 1996–2004 eri asuinaikaluokissa pääosin yhtä paljon, poikkeuksena kuitenkin 3–5 vuottakunnassa asuneet, joissa vähennys on jäänyt melko marginaaliseksi.

Asuinaikatiedon kohdalla on merkille pantava, että niissä neljässä tutkimus-kunnassa (Porvoo, Mikkeli, Tyrnävä ja Vehkalahti), joissa on tapahtunut kuntaliitostutkimuskauden 1996–2004 aikana, voi kuntalaisen kunnassa asuinaika poiketa

3939393939


todellisesta tilanteesta. Tämä johtuu siitä, että liitoksen myötä tapahtunut mahdollinenkuntanumeroinnin muutos heijastuu kuntalaisen kunnassa asuinaikaa koskevaantietoon. Merkittävimmin tämä heijastuu niihin kuntiin, joissa uusi kunta on ottanutkäyttöön uuden kuntanumeron. Esimerkkinä tästä on KuntaSuomi-tutkimuskuntienjoukkoon kuuluva Porvoo, jossa tuli voimaan kuntaliitos vuoden 1997 alusta. Koskaasuinaikatietoja käytetään tässä raportissa vain kokonaistasolla, ei edellä mainituissaliitoskunnissa esiintyvien asuinaikatietojen epätäsmällisyys vaikuta tuloksiinmerkittävästi. Sen sijaan yksittäisen kunnan tasolla tällä on luonnollisesti merkitystä.Tähän asiaan pureudutaan kuntaliitoskuntien osalta tarkemmin syksyllä 2006käynnistyvässä, KuntaSuomen kuntalaiskyselyitä hyödyntävässä Kuntalaiset jakuntaliitokset -tutkimushankkeessa.

Taulukko 1.10. Kuntalaiskyselyjen otokset ja vastanneet v. 1996, 2000 ja 2004 sukupuo-len, äidinkielen, iän sekä kunnassa asumisajan mukaan. (Vertailutiedostopohjainen aineis-to, jossa ei ole mukana v. 2000 ja 2004 liitoskuntia; N -96 = 48, N -00 = 47, N -04 = 47).

AsuinaikaAsuinaikaAsuinaikaAsuinaikaAsuinaika 19961996199619961996 20002000200020002000 20042004200420042004nnnnnykykykykyk. k. k. k. k. kunnasunnasunnasunnasunnassssssaaaaa o o o o otttttososososos vvvvvasasasasasttttt..... %%%%% oooootttttososososos vvvvvasasasasasttttt..... %%%%% oooootttttososososos vvvvvasasasasasttttt..... %%%%%

0–2 v 2 569 1 502 5858585858 2 352 1 379 5959595959 2 621 1 364 52525252523–5 v 1 841 1 055 5757575757 2 132 1 250 5959595959 1 999 1 120 56565656566–10 v 2 963 1 737 5959595959 1 951 1 135 5858585858 2 453 1 283 525252525211–20 v 4 803 2 903 6060606060 4 855 2 810 5858585858 4 147 2 209 5353535353Yli 20 v/aina 13 224 7 993 6060606060 7 813 7 415 5555555555 13 529 7 144 5353535353KaikkiKaikkiKaikkiKaikkiKaikki 25 40025 40025 40025 40025 400 15 19015 19015 19015 19015 190 6060606060 5 6475 6475 6475 6475 647 13 98913 98913 98913 98913 989 5757575757 24 75024 75024 75024 75024 750 13 12013 12013 12013 12013 120 5353535353

Yhteenvetona edellä kuvatusta aineiston yksilöominaisuuksia koskevan edustavuudentarkastelusta voidaan todeta, että KuntaSuomi 2004 -kuntalaistutkimusaineisto edustaatarkasteltavien muuttujien suhteen kaiken kaikkiaan suhteellisen hyvin otosta javoidaan pitää siten riittävän luotettavana kuntalaisotoksena. Parhaiten vastanneidenkuntalaisten joukko edustaa kuntalaisotosta äidinkielen ja kunnassa asuinajan suhteen.Suurin poikkeama havaittiin vuoden 2004 aineistossa sukupuolijakaumassa: miestenaliedustus ja vastaava naisten yliedustus oli runsaat kolme prosenttia. Lähes kolmenprosentin poikkeama otoksesta havaittiin ikäluokittaisessa tarkastelussa vanhimmanyli 70-vuotiaiden ikäryhmän kohdalla. Aineistoa voisi edustavuuden kannalta tiivistääsiten, että naiset ja 50–70-vuotiaat ovat vastanneet innokkaammin kuntalaiskyselyynkuin miehet ja alle kolmekymppiset.

KuntakokoSekä kuntalaisotokseltaan että vastausmäärältään suurinta kokoluokkaa edustavat10 001–20 000 asukkaan kunnat. Vastanneiden osalta lukumääräisesti pienintä ryhmääedustaa kunakin vuonna alle 3 000 asukkaan ryhmä vähintään 1 600 vastauksellaan.Lukumääräisesti ja prosentuaalisesti tarkastellen suurin otos on kunakin vuonna ollut10 001–20 000 asukkaan kunnista, noin viidennes koko otoksesta. Vastauksia ontässä ryhmässä kunakin vuonna kertynyt runsaat 3 000.

4040404040

ACTA

Prosentuaalisesti tarkastellen parhaiten vastauksia on kunakin vuonna saatu alle3 000 asukkaan kunnista. Suhteellisesti vähiten vastauksia antaneiden kokoluokkasen sijaan vaihtelee eri vuosina: vuonna 1996 muita kokoluokkia vähemmän saatiin5 501–10 000 asukkaan kunnista, vuonna 2000 hajonta oli vähäinen ja keskimääräistäalhaisemman vastausprosentin kokoluokkia peräti kolme, ja vuonna 2004 niin 5 500–10 000 kuin yli 45 000 asukkaan kuntienkin vastausprosentti jäi hieman keskimääräistäalhaisemmaksi.

Taulukko 1.11. Kuntalaiskyselyjen otokset ja vastanneet v. 1996, 2000 ja 2004 kuntakoko-luokittain. (Vertailutiedostopohjainen aineisto, jossa ei ole mukana v. 2000 ja 2004 liitos-kuntia).

OtOtOtOtOtososososos VVVVVasasasasastausprtausprtausprtausprtausprosenosenosenosenosenttttttititititi1996–041996–041996–041996–041996–04 19961996199619961996 20002000200020002000 20042004200420042004

Alle 3 000 as. 2 700 69 62 603 000–5 500 as. 3 600 68 56 545 501–10 000 as. 4 950 55 57 5210 001–20 000 as. 5 850 60 56 5320 001–45 000 as. 3 900 58 56 53Yli 45 000 as. 3 450 60 57 52KaikkiKaikkiKaikkiKaikkiKaikki 24 75024 75024 75024 75024 750 6060606060 5757575757 5353535353

1.2.3 Aineiston analysoinnista

Kuntalaiskyselyjen tuloksia analysoidaan niin uusimpien vuoden 2004 tulosten osaltakuin myös aikavertailuna vuosien 1996 ja 2000 kyselyaineistoa hyväksikäyttäen.Analyyseissa on käytetty pääasiallisesti tiedostoja, joissa ei ole mukana vuoden 2000kyselyissä mukana olevia Anttolan ja Mikkelin maalaiskunnan aineistoja eikä vuoden2004 osalta Kangaslammen kyselyaineistoa. Sen sijaan vuoden 1996 aineisto pitääsisällään niin Porvoon kaupungin kuin maalaiskunnankin kyselyvastaukset, jotka onyhdistetty yhdeksi Porvoon aineistoksi.

Kyselyjen tulosanalyyseissa on lähes poikkeuksetta tulosten tarkastelua kuntakoonmukaan. Yleensä se tehdään kuusiluokkaisen kuntakokoluokittelun mukaan, joissakinkohdin karkeampaa, kolmiluokkaista kokoluokittelua käyttäen. Luokittelun pohjanakäytetään kunnan asukaslukua 31.12.1994 eli hankkeen alkaessa. Tämä tarkoittaasitä, että kukin tutkimuskunta sijoittuu koko tutkimuskauden ajan yhteen ja samaankuntakokoluokkaan siitä riippumatta, että kunnan asukasluvun muutos edellyttäisikunnan siirtämistä joko suurempaan tai pienempään kokoluokkaan. Tiedot kunkintutkimuskunnan kuntakokoluokasta löytyvät raportin lopussa olevasta liitteestä 2.Liitteinä ovat myös vuoden 2004 kyselylomake sekä tutkimuskunnat erilaisissatilastollisissa luokituksissa.

4141414141


1.3 Tutkimuksen eteneminen

Kirja pyrkii antamaan kattavan kuvan kuntalaistutkimuksen päätuloksista kun-talaisuuden keskeisimpiä ulottuvuuksia huomioiden. Se etenee kuvion 1 osoittamallatavalla.

Luku 2 on kirjan muita analyysejä taustoittava. Siinä tarkastellaan sellaisiakuntalaisuuden ulottuvuuksia, jotka eivät ole erityistarkastelun kohteena kirjan muissaosioissa, mm. kuntalaisten yleistä kuntakuvaa, kuntalaispätevyyttä sekä kiinnostustakunnallispolitiikasta. Luvussa 3 analysoidaan kuntalaisten samastumistaasuinkuntaansa samaten kuin muihin alueellisiin samastumiskohteisiin.

Kirjan toisessa osiossa pääpaino on kuntalaisten asennoitumisessa kunnan jäseninäja veronmaksajina. Luvussa 4 tarkastellaan puolueita ja äänestämistä sekä ylipäätäänedustuksellisen järjestelmän kantavuutta kunnallisen demokratian näkökulmasta. Luku5 on analyysi kunnallisesta päätöksenteosta kuntalaisten kiinnittyneisyydennäkökulmasta, minkä jälkeen, luvussa 6 paneudutaan kuntalaisten arvioihinkunnallisista palveluista niin palvelutyytyväisyyden kuin panostushalukkuudennäkökulmasta.

Kirjan viimeisessä osiossa tarkastelun kohteena on osallistuva kuntalainen. Siinätarkastellaan kuntalaisten suoria vaikuttamismuotoja (luku 7) sekä kuntalaistenyhdistyskiinnittymistä ja sosiaalista pääomaa (luku 8). Viimeinen luku on kokoavatarkastelu, jossa kiteytetään tutkimuksen pääulottuvuuksia ja niiden välisiä yhteyksiäsekä pohditaan tutkimuksen avaintuloksia kunnallishallinnon tämän päivänkehittämispyrkimysten valossa.

Ominaista kaikille analyyseille on, että ne toteutetaan sekä yksilö- että kuntatasollaerityisesti tutkimuskauden aikana tapahtuneita ajallisia muutoksia huomioiden.

Kuntalainen kansalaisena Kuntalainen kunnan jäsenenä Osallistuva kuntalainen

Luku 9. Kokoava tarkastelu

Luku 2. Kuntalaisuus ja kansalaisuus * Kuntalaisen kuntakuva * Kuntalainen ja päätöksenteon välineet * Kuntalaispätevyys ja kiinnostus * Kansalaisuuden piirteet

Luku 3. Alueelliset kokonaisuudet samastumiskohteina * Alueelliset samastumiskohteet * Samastuminen asuinkuntaan

Luku 4 Puolueet ja äänestäminen * Puolueiden merkitys * Asennoituminen puolueisiin * Äänestyskäyttäytyminen

Luku 5. Kuntalaiset ja kunnallinen päätöksenteko * Suhtautuminen oman kunnan päätöksentekoon liittyviin ulottuvuuksiin * Kuntalaisten kiinnittyneisyys

Luku 7. Kuntalaiset vaikuttajina * Osallistuvan demokratian muutos * Vaikuttamiskanavien käyttö * Vaikuttamiskanavien tehokkuus * Osallistumisprofiilit

Luku 8. Yhdistyskäyttäytyminen ja sosiaalinen pääoma * Sosiaalisen pääoman luonne * Järjestökiinnittyneisyys * Järjestöaktiivisuus * Järjestökiinnittyneisyyden merkitys

Luku 6. Kuntalaiset ja palvelut * Palvelutyytyväisyys * Panostushalukkuus * Käyttäjien palveluarviot * Kuntakoko ja palvelut

Kuvio 1.1. Tutkimuksen jäsentely.

4242424242

ACTA

Kirjan muissa osioissa tarkastellaan useita kuntalaisuuden ja paikallisen yhteisöllisyydenkannalta keskeisiä ulottuvuuksia. Tämä luku on puolestaan kirjan muita analyysejätaustoittava. Tässä käsitellään sellaisia kuntalaisuutta ja kuntalaisten asennoitumistakuvaavia ulottuvuuksia, jotka eivät ole erityistarkastelun kohteena kirjan muissaartikkeleissa; muun muassa kuntalaisten yleistä kuntakuvaa, kuntalaispätevyyttä sekäkiinnostusta kunnallispolitiikasta.

Kuvaavaa kuluneelle kymmenvuotiskaudelle on ollut jatkuva, mutta samallamoni-ilmeinen kunnallishallinnon organisointia koskeva muutoskeskustelu, jossa useatpäätöksenteon ja palvelujen järjestämiseen liittyvät välineet ovat olleet keskustelunkestoaiheita. Tämän vuoksi luvussa tarkastellaan myös kuntalaisten suhtautumistamuutamiin keskeisiin esillä olleisiin uudistuskeinoihin, mikä omalta osaltaan kon-kreettisella tasolla kuvastaa kuntalaisten suhdetta käynnissä olleisiin muutospyr-kimyksiin.

2.1 Kuntalaisen kuntakuva

Kaikki Suomen kansalaiset kuuluvat johonkin kuntaan. Kunkin kansalaisen kotikuntamääräytyy kotikuntalain (201/94) mukaisesti – pääsäännön mukaan henkilönkotikunta on se, jossa hän tosiasiallisesti asuu. Näin kaikki kansalaiset ovat jonkinkunnan asukkaita, kunnassa asuvia kunnan jäseniä.

Kotikunta ei luonnollisestikaan ole pelkästään edellä kuvatun mukainen juridinenkysymys, vaan lähtökohdallisesti yksi keskeinen samastumisen kohde, osa omaaidentiteettiä.

Tässä alaluvussa on tarkoitus esitellä suhteellisen lyhyesti ja tiiviisti kuntalaistenlähtökohdallista kuntakuvaa. Tällöin tarkasteluun otetaan mukaan kolme toisiinsaoletettavasti yhteydessä toisiinsa olevaa näkökulmaa: arvio asumisensa pysyvyydestänykyisessä kunnassa, arvio kuntansa pärjäämisestä kuntien välisessä kuvitteellisessa“hyvä asua ja elää” -kilpailussa sekä näiden suhde kuntalaisen kuntasamastumiseen.

Ensin selvitetään hieman kuntien väestökehitykseen ja kuntien väliseenmuuttoliikkeeseen liittyviä tilastotietoja niin koko maan kuin myös tutkimuskuntienkannalta. Tämän jälkeen siirrytään tarkastelemaan kuntalaistutkimukseen vastanneidenkuntalaisten taustoja kunnassa asumisajan ja muuttoaikeiden näkökulmasta. Senjälkeen tarkastelu etenee kuntalaisten arvioihin kuntansa pärjäämisestä kuntien välisessä

Marianne Pekola-Sjöblom, Voitto Helander & Stefan Sjöblom

2 Kuntalaisuus ja kansalaisuus

4343434343


kilpailussa sekä kuntasamastumisen asteesta. Lopuksi tarkastellaan mainittujen ky-symysten yhteyksiä.

2.1.1 Kuntien väestökehitys ja kuntien välinen muuttoliike

Tilastokeskuksen tietojen perusteella kuntien välinen muuttoliike on ollut vilkastaviime vuosina. Vuonna 2004 kotikunnan rajan ylittäviä muuttoja oli 281 000.Tilastokeskuksen mukaan kuntaliitokset huomioiden määrä on suurin nykyisenkotikuntalain voimaantulon eli vuoden 1994 jälkeen. Muuttojen määrä oli vuonna2004 noin 11 000 suurempi kuin edellisenä vuonna. Sekä määrällisesti että väkilukuunsuhteutettuna suurinta muuttovoitto on ollut Pirkanmaan maakunnassa. Seuraavaksisuurinta muuttovoittoa on väkilukuun suhteutettuna Kanta-Hämeen ja Itä-Uudenmaan maakunnissa. Toisaalta väestömäärän supistuminen on ollut määrällisestivoimakkainta Lapin maakunnassa ja suhteellisesti suurinta Kainuussa. Kunnittaisistaväestömuutoksista voidaan todeta, että väestö on vähentynyt 246 kunnassa (57 %kunnista), ja muuttotappiota kärsi 210 kuntaa eli 49 prosenttia (Tilastokeskus 2005).

KuntaSuomi-tutkimuskunnista runsaassa puolessa eli 26 kunnassa väestömääräväheni vuodesta 2003 vuoteen 2004. Määrällisesti eniten väki väheni Lieksankaupungissa (–316), suhteellisesti eniten puolestaan Pylkönmäen kunnassa (–3,5 %).Vastaavasti määrällisesti suurinta kasvu on ollut Espoossa, ja suhteellisesti suurintaTyrnävän kunnassa (+4,4 %). Koko tutkimuskaudella, 31.12.1994 ja 31.12.2004välisenä aikana väestötappiokuntia on viimeaikaista enemmän eli kaikkiaan 31.Määrällisessä muutostarkastelussa äärikuntia edustavat koko kauden osalta samatkunnat, jotka myös viimeisimmässä muutostarkastelussa 2003–04 olivat äärikuntia,eli Lieksa ja Espoo. Suhteellisessa muutostarkastelussa Pylkönmäki on pärjännytLieksaakin huonommin –17,4 prosentin väestötappion myötä. Suhteellisesti enitenkasvaviin kuntiin lukeutuvat Hamina, Mikkeli ja Tyrnävä, jossa kussakin on toteutettukuntaliitos tutkimuskauden aikana. Toisaalta Tyrnävässä havaittiin suurinta suhteellistaväestökasvua myös viimeisimpinä vuosina 2003–04, mikä ei selity kuntara-kennemuutoksesta, vaan niin syntyneiden enemmyydestä kuin myös positiivisestanettomuutosta.

Kun tarkastellaan kuntien välistä muuttoliikettä tulomuuton ja lähtömuutonerotuksena ilmaistavana nettomuuttona vuoden 2004 aikana, voidaan todeta, että 28tutkimuskunnassa nettomuutto jäi tuolloin negatiiviseksi, kahdessa kunnassanettomuutto oli nollatasolla ja 17 kunnassa positiivinen. Määrällisesti negatiivisintanettomuutto on Vaasassa ja positiivisinta puolestaan Espoossa (Tilastokeskus 2005).

2.1.2 Kuntalaisten asumispysyvyys ja muuttoaikeet

Edellä on esitetty tilastollista faktaa niin yleisestä kuin myös tutkimuskuntienväestökehityksestä ja kuntien välisestä muuttoliikkeestä. Seuraavassa lähdetäänselvittämään, miten tutkimuskunnissa asuvat kuntalaiset arvioivat oman asumisensapysyvyyttä tai muuttoaikeita. Kysymys on mukana kunkin tutkimusvuoden kunta-laiskyselyssä, ja se on muotoiltu seuraavasti:

4444444444

ACTA

“Miten todennäköistä on, että asutte koko loppuelämänne nykyisessä asuinkun-nassanne?” Vastausvaihtoehtoina on käytetty viisiluokkaista skaalaa, jossa 1 = erittäinepätodennäköistä – 5 = erittäin todennäköistä.

Ensinnäkin voidaan todeta, että kuntalaiskyselyyn vastanneet kuntalaiset ovatlähtökohtaisesti hyvinkin vahvasti oman kuntansa asukkeja: enemmistö on kunakinkyselyvuonna asunut nykyisessä asuinkunnassaan yli 20 vuotta. Vuonna 2004 näidenosuus oli noin 54 prosenttia eli noin prosenttiyksikön enemmän kuin aiempinatutkimusvuosina. Toisaalta korkeintaan 2 vuotta nykyisessä asuinkunnassa asuvienosuus on noin 10 prosenttia (ks. tutkimusaineiston kuvaus raportin luvussa 1).Kuntakokoluokittain tarkasteltuna on nähtävissä jonkin verran vaihtelua: korkeintaan2 vuotta kunnassa asuneiden osuus vaihtelee 3 000–10 000 asukkaan kuntien vajaasta8 prosentista 10 000–20 000 asukkaan kuntien 15 prosenttiin, sekä yli 20 vuottakunnassa asuneiden osuus puolestaan 20 000–45 000 asukkaan kuntien 43 prosentista3 000–5 500 asukkaan kuntien 58 prosenttiin. Karkeasti ottaen suurissa kunnissaasuu niihin hiljan muuttaneita suhteellisesti enemmän kuin pienissä kunnissa.

65

59

62

17

17

16

19

24

21

0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

2004

2000

1996

todennäk.

epätodennäk.

Kuvio 2.1. Kuntalaisten arviot asumisesta nykyisessä asuinkunnassa vuosina 1996, 2000 ja2004. Vastausluokkien %-jakaumat.

Melko tai erittäin todennäköisesti nykyisessä kunnassa koko loppuelämänsä asuvienosuus on ollut 60 prosentin paikkeilla kunakin vuonna, viimeisellä kyselykierroksellaperäti 65 prosenttia. Samaan aikaan todennäköisten poismuuttajien osuus onviidenneksen luokkaa (kuvio 2.1). Kuntalaisten asumisaikaa koskevien tietojen valossatulokset muuttotodennäköisyydestä ovat loogisia: Muuttotodennäköisyys korreloimerkitsevästi kunnassa asumisajan kanssa siten, että mitä kauemmin kunnassa onasunut, sitä todennäköisempänä pitää sitä, että asuu loppuelämänsä nykyisessä

4545454545


asuinkunnassa. Kyseinen tilastollinen yhteys on voimistunut selvästi vuosista 1996 ja2000.

60

62

67

67

68

66

56

56

60

59

65

60

57

58

63

64

66

64

0 10 20 30 40 50 60 70 80

yli 45000 as.

20001-45000 as.

10001-20000 as.

5501-10000 as.

3000-5500 as.

alle 3000 as.

199620002004

Kuvio 2.2. Kuntalaisten arviot asumisesta nykyisessä asuinkunnassa vuosina 1996, 2000 ja2004. Niiden osuudet, jotka todennäköisesti asuvat loppuelämänsä nykyisessä kunnassa(%).

Nykyisessä kunnassa todennäköisesti pysyvien kuntalaisten osuus vaihtelee suurimpienkuntien 60 prosentista toiseksi pienimmän kuntakokoluokan kuntien 68 prosenttiin.Aina 20 000 asukkaaseen asti asumistodennäköisyys on hyvinkin stabiililla tasolla, jalähtee laskusuuntaan vasta yli 20 000 asukkaan kunnissa. Kussakin kuntakokoluokassatodennäköisesti loppuelämänsä nykyisessä kunnassa asuvien osuus on kasvanutvuodesta 1996. Tähän lienee ainakin osaltaan syynä kuntien ikärakenteen vanhe-neminen, ja siitä johtuva stabiilisuuden lisääntyminen.

Vaikka nykyisessä asuinkunnassaan todennäköisesti loppuelämänsä asuvienosuuksissa ei ole nähtävissä suuria kuntakokoluokkien välisiä eroja, ovat erotyksittäisten kuntien välillä paikoin suuria. Vuonna 2004 loppuelämänsä asuvien osuusvaihtelee Keravan 51 prosentista Närpiön 79 prosenttiin. Vaihteluväli on kaventunutmuutaman prosentin verran vuodesta 1996, mutta äärikunnat olivat samat joensimmäisenä tutkimusvuotena.

Muuttotodennäköisyys korreloi erittäin merkitsevällä tasolla myös iän kanssa;mitä iäkkäämpi vastaaja on, sitä todennäköisemmin hän jää nykyiseen kuntaansaloppuelämäkseen. Alle 30-vuotiaista vain 32 prosenttia ilmoitti todennäköisesti asu-vansa loppuelämänsä nykyisessä asuinkunnassa, kun taas toista ääripäätä edustavatyli 70-vuotiaat, joista valtaosa, 87 prosenttia, arvelee pysyvänsä lopun elämänsä nyky-kunnassa. Nuorin ikäluokka poikkeaa selvästi muista sikäli, että jo seuraavaa ikäluokkaaedustavien 30–39-vuotiaiden ryhmässä nykykunnassa todennäköisesti pysyttelevienosuus on jo selvästi yli puolet (59 %).

4646464646

ACTA

Kuvio 2.3. Kuntalaisten arviot asumisesta nykyisessä asuinkunnassa vuosina 1996, 2000 ja2004 ikäluokittain tarkasteltuna. Niiden osuudet, jotka todennäköisesti asuvat loppuelä-mänsä nykyisessä kunnassa (%).

Aiemmin kävi ilmi, että alle 30-vuotiaat ovat selkeimmin muuttopotentiaalia ainesta.Näin ollen kuntakohtaiset vaihtelut riippuvat osin siitä, kuinka paljon alle 30-vuotiaitakuntalaisia kunnassa on. Mutta toisaalta voidaan havaita myös selvää kunnittaistamuuttoasenteiden vaihtelua myös tämän ikäryhmän kohdalla: Kuntien ääripäitäedustavat Rääkkylä, jossa alle 30-vuotiaista ainoastaan 6% arvelee jäävänsänykykuntaan loppuelämäkseen, sekä Kemiö, jossa alle 30-vuotiaista peräti 53% pitäätodennäköisenä asumistaan loppuelämänsä nykyisessä kunnassaan.

2.1.3 Kuntalaisten arviot oman asuinkuntansa sijoittumisestakuvitteellisessa kuntien välisessä “hyvä asua ja elää”-kilpailussa

Toinen kuntalaisten yleistä arviota omasta kunnastaan mittaava, kuntalaiskyselyssäkunakin vuonna toistettu kysymys koskee oman kunnan pärjäämistä kuntien välisessäkuvitteellisessa “hyvä asua ja elää” -kilpailussa. Kysymys on kyselylomakkeissa esitettyseuraavassa muodossa:

Kuvitelkaa tilanne, jossa kunnat kilpailevat keskenään siitä missä kunnassa taikaupungissa on “hyvä asua ja elää”. Miten arvioisitte nykyisen asuinkuntanne sijoittuvankilpailussa?

Vaihtoehtoina tarjotaan 5-luokkaista skaalaa, jossa 1 = erittäin huonosti ja 5 =erittäin hyvin. Viimeisimmällä kyselykierroksella vuonna 2004 enemmistö eli 52prosenttia on arvioinut kuntansa pärjäävän melko tai erittäin hyvin. Niiden osuus,joiden mielestä kunta pärjäisi melko tai erittäin huonosti, on 15 prosenttia vuonna2004. Arviot ovat kehittyneet selvästi myönteisempään suuntaan, sillä vuonna 1996hyvän arvion antaneita oli 47 prosenttia ja vuonna 2000 ainoastaan 43 prosenttia.Keskinkertaisen arvion antaneiden osuus on pysynyt hyvinkin stabiilina eri vuosina.

87

79

69

65

59

32

79

73

64

61

54

30

79

68

62

56

36

0 20 40 60 80 100

71+ v

60-70v

50-59v

40-49v

30-39v

18-29v

199620002004

4747474747


Kuvio 2.4. Kuntalaisten arviot kuntansa sijoittumisesta kuntien välisessä kuvitteellisessa“hyvä asua ja elää” -kilpailussa vuosina 1996, 2000 ja 2004. Vastausluokkien %-jakaumat.

Kuntalaisten arvioilla on jossain määrin yhteyttä esimerkiksi vastaajan ikään. Kunta-arvion ja iän välinen merkitsevä positiivinen yhteys on vahvistunut ajan myötä.Ikäluokittainen ajallinen tarkastelu osoittaa, että alle 50-vuotiailla on yllättävänkinyhteneväinen käsitys oman kuntansa pärjäämisestä, kun taas yli 50-vuotiaidenkeskuudessa arviot paranevat iän myötä. Sen sijaan kunnassa asumisajalla ei näyttäisiolevan merkitystä kuntalaisten arvioihin. Kodin sijainnin tarkastelu osoittaa, ettälähiössä, esikaupungissa tai kaupungin laitamilla asuvat arvioivat kuntansa pärjäämistäpositiivisimmin, ja haja-asutusalueella asuvat muita heikommin.

Kuvio 2.5. Kuntalaisten arviot kuntansa sijoittumisesta kuntien välisessä kuvitteellisessa“hyvä asua ja elää” -kilpailussa vuosina 1996, 2000 ja 2004 ikäluokittain tarkasteltuna.Niiden osuudet, joiden mielestä kunta sijoittuu melko tai erittäin hyvin (%).

4848484848

ACTA

Kuntalaisten antamat arviot oman kuntansa pärjäämisestä kuntien välisessä kilpailussaovat parhaat suurimman kuntakokoluokan kunnissa, missä 63 prosenttia vastanneistaarvioi oman asuinkuntansa pärjäävän hyvin. Heikoimmillaan arvio on 3 000–5 500asukkaan kuntakokoluokassa, jossa hyvän arvion antaneiden osuus vuonna 2004 on41 prosenttia kuntalaisista. Niin kuin monissa muissakin tarkasteluissa myös tässäkohdin on nähtävissä, että aivan pienimmät, alle 3 000 asukkaan kunnat pärjäävätkuntalaisten mielestä paremmin kuin seuraavien kokoluokkien kunnat. Huomattavaaon, että kaikissa kuntakokoluokissa suurinta luokkaa lukuun ottamatta arviot ovatparantuneet vuodesta 1996. Eniten parannusta on tapahtunut toiseksi pienimmässäkuntakokoluokassa (3 000–5 500 as.), jossa arviot ovat muuttuneet myönteisemmäksikoko tarkastelujakson ajan.

63

56

59

43

41

46

57

48

48

32

36

40

63

50

54

39

30

40

0 10 20 30 40 50 60 70 80

yli 45000 as.

20001-45000 as.

10001-20000 as.

5500-10000 as.

3000-5500 as.

alle 3000 as.

199620002004

Kuvio 2.6. Kuntalaisten arviot kuntansa sijoittumisesta kuntien välisessä kuvitteellisessa“hyvä asua ja elää” -kilpailussa vuosina 1996, 2000 ja 2004 kuntakokoluokittain tarkastel-tuna. Niiden osuudet, joiden mielestä kunta sijoittuu melko tai erittäin hyvin (%).

Kuntalaisten arviot vaihtelevat enemmän kuntakokoluokkien sisällä kuin kokoluokkienvälillä. Suurin vaihteluväli on havaittavissa kunakin vuonna 10 000–20 000 asukkaankunnissa. Osittain tämä johtuu siitä, että ko. kokoluokassa on parhaan arvion saanutkunta, Naantali, jonka kunakin vuonna saama tulos poikkeaa merkittävästi muidenkuntakokoluokkien parhaasta arviosta.

4949494949


Taulukko 2.1. Kuntalaisten arviot oman asuinkuntansa sijoittumisesta kuntien välisessäkuvitteellisessa “hyvä asua ja elää” -kilpailussa v. 1996, 2000 ja 2004. Niiden osuudet,jotka arvioivat kuntansa sijoittuvan melko tai erittäin hyvin (%). Kuntakokoluokittainentarkastelu yksilö- ja kuntatason aineistossa.

SijoittuuSijoittuuSijoittuuSijoittuuSijoittuu Min-maMin-maMin-maMin-maMin-maxxxxx SijoittuuSijoittuuSijoittuuSijoittuuSijoittuu Min-maMin-maMin-maMin-maMin-maxxxxx SijoittuuSijoittuuSijoittuuSijoittuuSijoittuu Min-maMin-maMin-maMin-maMin-maxxxxxhhhhhyvinyvinyvinyvinyvin kkkkkunnisunnisunnisunnisunnissssssaaaaa hhhhhyvinyvinyvinyvinyvin kkkkkunnisunnisunnisunnisunnissssssaaaaa hhhhhyvinyvinyvinyvinyvin kkkkkunnisunnisunnisunnisunnissssssaaaaa19961996199619961996, %, %, %, %, % 19961996199619961996, %, %, %, %, % 20002000200020002000, %, %, %, %, % 20002000200020002000, %, %, %, %, % 20042004200420042004, %, %, %, %, % 20042004200420042004, %, %, %, %, %

AlAlAlAlAlle 3 000 asle 3 000 asle 3 000 asle 3 000 asle 3 000 as..... 40 28–54 40 16–61 46 23–603 000–5 500 as.3 000–5 500 as.3 000–5 500 as.3 000–5 500 as.3 000–5 500 as. 30 12–51 36 15–57 41 17–615 501–10 000 as.5 501–10 000 as.5 501–10 000 as.5 501–10 000 as.5 501–10 000 as. 39 24–59 32 20–53 43 28–6310 001–20 000 as.10 001–20 000 as.10 001–20 000 as.10 001–20 000 as.10 001–20 000 as. 54 21–82 48 21–87 59 31–9320 001–45 000 as.20 001–45 000 as.20 001–45 000 as.20 001–45 000 as.20 001–45 000 as. 50 25–70 48 23–62 56 33–70Yli 45 000 as.Yli 45 000 as.Yli 45 000 as.Yli 45 000 as.Yli 45 000 as. 63 43–70 57 31–71 63 47–75KaikkiKaikkiKaikkiKaikkiKaikki 4747474747 12–8212–8212–8212–8212–82 4343434343 15–8715–8715–8715–8715–87 5252525252 17–9317–9317–9317–9317–93N =N =N =N =N = 14 68314 68314 68314 68314 683 4747474747 13 68213 68213 68213 68213 682 4747474747 12 88212 88212 88212 88212 882 4747474747

Kaikkiaan 22 kunnassa yli puolet kuntalaisista arvioi kuntansa pärjäävän hyvin kuntienvälisessä kilpailussa vuonna 2004. Kahdeksassa kunnassa korkeintaan kolmanneskuntalaisista uskoo kuntansa sijoittuvan hyvin. Tilanne on kuntalaisten arvioidenmukaan kohentunut kunnissa selvästi vuoden 1996 jälkeen: vuonna 1996 vain 16kunnassa kuntalaiset antoivat hyvän arvion ja 15 kunnassa korkeintaan kolmannesuskoi kuntansa hyvään sijoitukseen. Tilanne heikkeni vuoden 1996 tuloksesta edelleenvuonna 2000. (Kuntakohtaiset tulokset liitetaulukossa 2.2.)

2.1.4 Kunnassa asumispysyvyys,kunta-arvio ja kuntasamastuminen

Edellä kuvattiin asumispysyvyyttä ja muuttotodennäköisyyttä sekä arviota omankunnan pärjäämisestä kuntien välisessä kuvitteellisessa “hyvä asua ja elää” -kilpailussa.Tulokset vaihtelivat erityisesti iän, mutta myös kuntakoon mukaan. Tässä kohdin onkiinnostavaa tarkastella hieman näiden kuntalaisten yleistä kuntakuvaa valottavienaspektien yhteyttä kuntalaisten kuntasamastumiseen. Kuntalaisen samastumistunteenvoimakkuuden voidaan ajatella vaikuttavan kuntalaisen kuntakuvaan siltä osin kuinedellä tässä kappaleessa on tullut esille, eli kuntalaisen arvioon omasta asumis-pysyvyydestään sekä kuntansa pärjäämisestä kuntien välisessä kuvitteellisessa “hyväasua ja elää”-kilpailussa. Yksityiskohtaisemmin kuntalaisten samastumista asuin-kuntaansa ja muihin alueellisiin kokonaisuuksiin analysoidaan luvussa 3 “Alueellisetkokonaisuudet samastumiskohteina”.

Asumispysyvyyden, yleisen kunta-arvion ja kuntasamastumisen välillä voidaanhavaita merkitsevää tilastollista yhteyttä. Ne, jotka todennäköisesti asuvat lop-puelämänsä nykyisessä kunnassa, arvioivat yleensä kuntansa pärjäävän kuntien välisessä“hyvä asua ja elää” -kilpailussa hyvin. Ja päinvastoin. Yhteys on vahvistunut selvästivuodesta 1996. Mainitut muuttujat korreloivat merkitsevästi myös kuntalaistenkuntasamastumisen kanssa. Kuntaan todennäköisesti asumaan jäävät ja kuntansapärjäämiseen uskovat kuntalaiset samastuvat kuntaansa voimakkaammin kuin ne,jotka suhtautuvat negatiivisesti kuntaansa ja jotka pitävät omaa muuttoatodennäköisenä.

5050505050

ACTA

Enemmistö niistä kuntalaisista, jotka arvioivat kuntansa pärjäävän hyvin kuntienvälisessä kilpailussa, arvioivat todennäköisesti asuvansa loppuelämänsä nykyisessäasuinkunnassa – riippumatta siitä samastuvatko he paljon vai vähän asuinkuntaansa.Toki kuntaan jäämisen todennäköisyys on vahvasti samastuvien joukossa selvästisuurempaa kuin vähän samastuvien joukossa. Sen sijaan on huomion arvoista, ettäkuntasamastumisella on ratkaisevampaa merkitystä silloin, kun kuntalainen arvioioman kuntansa pärjäävän huonosti kuntien välisessä “hyvä asua ja elää” -kilpailussa.Paljon samastuvien enemmistö (53 %) edelleenkin arvioi pysyvänsä kotikunnassaan,kun taas vähän samastuvista jääviä on noin kolmannes ja todennäköisiä muuttajialähes puolet (46 %).

Kuvio 2.7. Kuntalaisten kuntasamastuminen, kunnan pärjääminen “hyvä asua ja elää”-kilpailussa sekä todennäköisyys, että asuu loppuelämänsä nykyisessä asuinkunnassa v.2004.

Kaiken kaikkiaan on kuitenkin todettava, että edellä kuvattujen tulosten perusteellakuntalaisten ns. jaloilla äänestäminen ei ole erityisen voimallista. Näin siitäkinhuolimatta, että vähäinen samastumisen tunne näyttäisi heijastuvan jossain määrinmuuttoaikeina siinä vaiheessa, kun kuntaa ei koeta pärjääjäksi muiden kuntien rinnalla(kuvio 2.7).

2.2 Kuntalaiset ja päätöksenteon välineet

Monet päätöksentekoon ja palvelujen järjestämiseen liittyvät välineet ovat kuluneenkymmenvuotiskauden aikana muodostuneet kestoaiheiksi kuntien kehittämistäkoskevassa keskustelussa. KuntaSuomi 2004 -hanke käynnistyi vuoden 1995 kuntalainvoimaantulon kynnyksellä. Uudistuksen tavoitteena oli laki, joka toimisi kokonai-suutena mutta joka samalla sallisi joustavia, kuntakohtaisia ratkaisuja ja näin ollen

Asuinkuntaan PALJON SAMASTUVAT: 48%

(N=5449)

Oman kunnan pärjääminen kuntien välisessä ”hyvä asua ja elää” -kilpailussa

Pärjää hyvin: 65% (N=3515)

Pärjää huonosti: 7% (N=396)

Asuuko todennäköisesti loppuelämänsä nykyisessä asuinkunnassa?

Asuu:

78% (N=2740)

Ei asu:

10% (N=344)

Asuinkuntaan VÄHÄN SAMASTUVAT: 18%

(N=2055)

Oman kunnan pärjääminen kuntien välisessä ”hyvä asua ja elää” -kilpailussa

Pärjää hyvin: 30% (N=609)

Pärjää huonosti: 35% (N=724)

Asuuko todennäköisesti loppuelämänsä nykyisessä asuinkunnassa?

Asuu:

53% (N=207)

Ei asu:

30% (N=118)

Asuu:

60% (N=364)

Ei asu:

22% (N=133)

Asuu:

34% (N=242)

Ei asu:

46% (N=336)

5151515151


vahvistaisi kuntien itsehallinnollista asemaa. Esimerkkejä lakiuudistuksen esillenostamista poliittisen sekä kansalaisohjauksen vahvistamiseen tähtäävistä, kon-kreettisista keinoista olivat kunnanjohtajan suora kansanvaali sekä pormestarimalli,kunnalliset kansanäänestykset ja tiedottamisen tehostaminen. Erityisesti kuntalaistenvaikutusmahdollisuuksien osalta on kauden aikana kohdistettu kasvavia odotuksiasähköiseen asiointiin, sähköiseen äänestämiseen sekä käyttäjädemokratiaan. Toisenjatkuvasti esillä olleen aihekokonaisuuden muodostivat kuntarakenteeseen liittyvätkysymykset. Tutkimushanke päättyy kuntien palveluja rakenneuudistuksen val-misteluvaiheen ollessa vilkkaimmillaan. Uudistuksen lopputulema ei tätä kirjoitettaessaole selvillä.

Kuntalaiskyselyn pääasiallisena tarkoituksena on ollut selvittää systemaattisestikuntalaisten käsityksiä muun muassa kunnallisista palveluista, kunnallisestapäätöksenteosta, kuntalaisten järjestöaktiivisuutta sekä suorien yhteyksien käyttöä janiiden vaikuttavuuden arviointia. Näiden lisäksi kysely on tarjonnut myös oivanmahdollisuuden kartoittaa kuntalaisten näkemyksiä yllä mainituista palvelujen jahallinnon järjestämiseen liittyvistä, ajassa liikkuvista aiheista. Nämä tarjoavat paitsisyvempiä teema-alueita taustoittavaa aineistoa, myös sinällään mielenkiintoistabarometri-tyyppiseksikin luokiteltavaa tietoa kuntalaisten näkemyksistä.

Tässä alaluvussa käsiteltävät kunnan palvelujen ja hallinnon järjestämiseenliittyvät, pääsääntöisesti väittämämuotoiset kysymykset voidaan jakaa karkeastipoliittis-hallinnolliseen järjestelmään yhtäältä ja palvelujen järjestämiseen toisaaltaliittyviin aihekokonaisuuksiin.

Poliittis-hallinnolliseen järjestelmään liittyviä kysymyksiä edustavat kunnallinenkansanäänestys ja kunnanjohtajan suora kansanvaali, virkanimitysten poliittisuus,kunnan asioiden tiedottaminen, kuntaliitokset, kunnan asioiden seuraaminen sekävuonna 2004 mukaan otettu kysymys internetin kautta vaaleissa äänestämisestä.Palvelujen järjestämisen aihepiiriin luokitellaan puolestaan valinnanvapaus eripalvelujen tuottajien välillä, kunnallisverojen ja palvelujen väliseen suhteeseen liittyvätkysymykset sekä sananvallan lisääminen palvelujen käyttäjille. Kunkin väittämänvastausjakaumat kysytyiltä vuosilta löytyvät liitetaulukosta 2.3.

2.2.1 Mielipiteitä poliittis-hallinnolliseen järjestelmäänliittyvistä kysymyksistä

Ne kaksi väittämää, jotka ovat olleet mukana kullakin kolmella kyselykierroksella,liittyvät molemmat kuntalaisten suoriin vaikuttamistapoihin. Sekä kunnallinenkansanäänestys että kunnanjohtajan suora kansanvaali edustavat kysymyksiä, jotkaolivat esillä vuonna 1995 voimaan tulleen kuntalain valmistelussa. Kuntalaissa onkorostettu asukkaiden suoraa osallistumista ja vaikuttamista edustuksellisendemokratian rinnalla, mikä ilmenee kyseisten osallistumismuotojen kokoamisenaerilliseen lukuun, sekä säätämällä niistä aiempaa yksityiskohtaisemmin. Vuoden 1995kuntalaki antaa mahdollisuuden poliittisen ja ammatillisen johdon yhdistämiseensiten, että valtuuston toimikaudeksi valittu kunnanjohtaja voidaan valita myös kun-nanhallituksen puheenjohtajaksi. Käytännössä tätä mahdollisuutta ei ole kokeiltu yh-dessäkään kunnassa. Kuntalain uudistamisen tiimoilta ja eri maiden järjestelmien

5252525252

ACTA

vertailun pohjalta on Suomessa erityisesti 2000-luvulla voimistunut keskustelupormestarimallista. Kuten Sari Pikkalan päättäjätutkimuksessa (2005) kuvataan,julkisessa keskustelussa on ollut monta erityyppistä pormestarimallia. KuntaSuomi –hankkeen kuntalaiskyselyissä on ollut esillä kunnanjohtajan valitseminen suorallakansanvaalilla, päättäjäkyselyissä myös muita variantteja.

Kunnallinen kansanäänestysKunnallista kansanäänestystä koskeva väittämä on esitetty kuntalaiskyselyssä kunakinkolmena vuonna täsmälleen samassa muodossa:

Tärkeistä asioista päätettäessä tulisi aina järjestää kunnallinen kansanäänestys.Vaihtoehtoina on tässä niin kuin muissakin väittämissä 5-luokkainen asteikko,

jossa 1 = täysin eri mieltä ja 5 = täysin samaa mieltä.Kunnallista kansanäänestystä varauksetta kannattavien kuntalaisten osuus on

laskenut merkittävästi vuodesta 1996. Kun väittämän kanssa samaa mieltä olleita olivuonna 1996 vielä lähes puolet vastanneista kuntalaisista, on samaa mieltä olleidenmäärä laskenut vuoden 2004 kyselyssä 35 prosenttiin eli toistakymmentä prosent-tiyksikköä. Samalla eri mieltä olevien, siis kansanäänestyksiin varauksellisestisuhtautuvien osuus on noussut tasaisesti, ja varauksellisten määrä on vuonna 2004suurempi kuin varauksetta väittämään suhtautuvien.

Kunnallista kansanäänestystä kannattavien kuntalaisten osuudessa ei ole mer-kittäviä kuntakokoluokkien välisiä eroja; myönteisesti suhtautuvien osuus vaihteleesuurimpien kuntien 32 prosentista 10 000–20 000 asukkaan kuntien 38 prosenttiin.Kansanäänestyksen kannatus on laskenut kussakin kuntakokoluokassa vuodesta 1996,eniten kuitenkin 20 001–45 000 asukkaan kunnissa, peräti 15 prosenttiyksikön verran.Samalla kuntakokoluokkien välinen ero on kaventunut (kuvio 2.8).

32

34

38

36

34

35

38

41

42

42

40

38

41

49

49

47

46

46

0 10 20 30 40 50 60 70 80

yli 45000 as.

20001-45000 as.

10001-20000 as.

5500-10000 as.

3000-5500 as.

alle 3000 as.

199620002004

Kuvio 2.8. Kuntalaisten mielipide väittämästä “Tärkeistä asioista päätettäessä tulisi ainajärjestää kunnallinen kansanäänestys”. Niiden osuus, jotka ovat samaa mieltä v. 1996,2000 ja 2004 (%). Kuntakokoluokittainen tarkastelu.

5353535353


Kunnallista kansanäänestystä koskevan mielipiteen tarkastelu iän mukaan tuo esiinerittäin mielenkiintoisen aspektin erityisesti ajallisen kehityksen osalta. Sekä vuonna1996 että vuonna 2004 kansanäänestykselle suopeimmin suhtautuvia on ollutnuorimmassa, alle 30-vuotiaiden ryhmässä. Lähes yhtä myönteisesti vuonna 1996kansanäänestyksiin suhtautuvia oli ensimmäisenä tarkasteluvuonna 60–70-vuotiaidenikäluokassa. Kyseisen ikäluokan asenteet muuttuivat kuitenkin muita ikäluokkiavoimallisemmin niin, että vuonna 2004 edellä mainittujen 60–70-vuotiaidenikäluokassa onkin vähiten kunnallisia kansanäänestyksiä ehdottomasti kannattavia.

35

30

32

35

36

45

44

41

35

39

42

46

50

43

44

47

52

0 10 20 30 40 50 60 70

71+ v

60-70v

50-59v

40-49v

30-39v

18-29v

199620002004

Kuvio 2.9. Kuntalaisten mielipide väittämästä “Tärkeistä asioista päätettäessä tulisi ainajärjestää kunnallinen kansanäänestys”. Niiden osuus, jotka ovat samaa mieltä v. 1996,2000 ja 2004 (%). Ikäluokittainen tarkastelu.

Kunnallisen kansanäänestyksen kannatus on vähentynyt myös kaikkien puolueidenkannattajien keskuudessa. Eniten kansanäänestystä sympatisoivia on edelleenkinperussuomalaisia, ruotsalaista kansanpuoluetta, vasemmistoliittoa sekä kristillisde-mokraatteja kannattavien keskuudessa. Selvästi vähiten kansanäänestykset saavat tukeakokoomuslaisten joukosta – ainoastaan viidennes ko. puoluetta kannattaneista pitääkunnallisia kansanäänestyksiä ehdottoman tärkeinä kuntalaisten mielipiteen ilmaisu-ja kuulemiskanavana. Selvästi eniten kansanäänestyksen kannatus on pudonnutkärkipäähän sijoittuvilta puoluetukijoilta; perussuomalaisten ja RKP:n kannatta-jakunnasta.

Kunnallista kansanäänestystä koskeva väittämä oli mukana myös vuoden 2003päättäjäkyselyssä (VILU-2003). Kansanäänestystä kannattavia päättäjiä oli kyselynmukaan vähemmän kuin kuntalaisten keskuudessa; runsas viidennes (21 %). Johtavatviranhaltijat ja hallituksen jäsenet suhtautuivat kysymykseen kriittisimmin (15 %

5454545454

ACTA

samaa mieltä), kun taas lähimpänä kuntalaisten kantaa olivat lautakunnan jäsenet(27 % samaa mieltä).

Kunnanjohtajan suora kansanvaaliVielä vuonna 1996 enemmistö kuntalaisista kannatti kunnanjohtajan valintaa suorallakansanvaalilla. Kannatus on kuitenkin pudonnut peräti 15 prosenttia, ja vuonna 2004kannattajia on enää 42 prosenttia kuntalaisista. Tästäkin huolimatta kunnanjohtajansuora vaali saa edelleen enemmän tukea kuin vastakkainen näkemys. Kuntalaisetkannattavat kunnanjohtajan suoraa vaalia selvästi hanakammin kuin kuntien päättäjät;kuntien johtavista viranhaltijoista ja luottamushenkilöistä ainoastaan 21 prosenttiaon pitänyt sitä tärkeänä organisointivaihtoehtona vuonna 2003. Tosin päättäjienasenteet vaihtelevat selvästi vastaajatyypin mukaan; vähiten kunnanjohtajan suoraakansanvaalia kannattavat johtavat viranhaltijat (11 %), eniten lautakuntajäsenet (28 %)(Pikkala 2005, 111–131).

Kuntalaistutkimuksen mukaan kunnanjohtajan suoraa kansanvaalia on kunakinvuonna pidetty tärkeimpänä keskisuurissa, 10 000–20 000 asukkaan kunnissa javähiten tärkeänä suurimmissa kaupungeissa. Kuitenkin suoran vaalin kannatus onlaskenut selvästi kaikissa kuntakokoluokissa.

35

39

46

45

45

38

39

44

52

46

47

41

48

58

61

57

58

55

0 20 40 60 80

yli 45000 as.

20001-45000 as.

10001-20000 as.

5500-10000 as.

3000-5500 as.

alle 3000 as.

1996

2000

2004

Kuvio 2.10. Kuntalaisten mielipide väittämästä “Kunnanjohtaja tulisi valita suoralla kan-sanvallalla”. Niiden osuus, jotka ovat samaa mieltä v. 1996, 2000 ja 2004 (%). Kuntakoonmukainen tarkastelu.

Iällä ei näyttäisi olevan erityistä vaikutusta kuntalaisten mielipiteisiin kunnanjohtajansuorasta kansanvaalista. Hieman muita enemmän suoraa kansanvaalia näyttäisi vuonna2004 kannattavan alle 30-vuotiaat (44 %), mutta eroa muita ikäluokkia vähemmänsuoraa vaalia kannattaneisiin 60–70-vuotiaisiin on vain neljä prosenttiyksikköä. Kutenkansanäänestystenkin kohdalla myös tässä kohdin kannattajien osuus on vähentynytkaikissa ikäryhmissä vuodesta 1996. Eniten suoran kansanvaalin kannatus on vä-

5555555555


28

38

40

40

45

45

51

54

57

61

36

41

46

47

48

46

55

52

50

57

46

54

57

57

59

54

67

58

58

81

0 20 40 60 80 100

Kok

Kesk

Vihr

KD

SDP

RKP

Vasl

Sit. yms.

Muu puolue

PS

2004 2000 1996

hentynyt 60–70-vuotiaiden ikäluokassa (–18 %), ja vähiten, mutta silti peräti 12prosenttiyksikön verran, nuorimmassa ikäluokassa.

Kuvio 2.11. Kuntalaisten mielipide väittämästä “Kunnanjohtaja tulisi valita suoralla kan-sanvaalilla”. Niiden osuus, jotka ovat samaa mieltä v. 1996, 2000 ja 2004 (%). Puoluekan-nan mukainen tarkastelu.

Puoluekannan mukainen tarkastelu osoittaa, että kunnanjohtajan suoraa kansanvaaliakannattavat eniten pienille puolueille tai ryhmittymille, sitoutumattomille sekäperussuomalaisille äänensä antaneet kuntalaiset. Myös vasemmistoliiton kannattajistarunsas puolet on kunnanjohtajan suoran kansanvaalin kannalla. Muiden vakiin-tuneiden ja suurten puolueiden kannattajien kanta on epäileväisempi, ja kokoomuksenkannattajajoukosta kunnanjohtajan suoraa kansanvaalia kannattaa ainoastaan 28prosenttia vuonna 2004. Myös tässä kohdin on nähtävissä pääosin suurta kannatuksenvähentymistä vuodesta 1996. Eniten suoran kansanvaalin kannatus on laskenutperussuomalaisten joukossa, peräti 20 prosentilla. Lähes yhtä suurta pudotusta onnähtävissä kokoomuksen kannattajien keskuudessa. Kokoomusta lukuun ottamattakaikkien puolueiden kannattajakunnasta yli puolet kannatti kunnanjohtajan suoraakansanvaalia vuonna 1996 – vuonna 2004 enää puolueista edellä mainitut perus-suomalaiset ja vasemmistoliiton äänestäjät.

5656565656

ACTA

Kunnan virkanimityksetPolitiikan eri tasoilla tehtävät virkanimitykset herättävät poikkeuksetta paitsi laajaahuomiota myös runsaasti kritiikkiä. Kuntalaisilta on vuonna 2000 ja 2004 kysyttymielipidettä väittämään “Kunnan virkanimitykset ovat liian poliittisia”. Kuntalaistenenemmistö on kumpanakin vuonna ollut samaa mieltä väittämän kanssa: vuonna2000 noin 62 prosenttia ja vuonna 2004 noin 54 prosenttia ovat kokeneet virka-nimitykset liian poliittisiksi. Kuntalaiset ovat luonnollisesti selvästi kriittisempiä kuinpäättäjät. Päättäjäkyselyn 2003 mukaan vastaavan väittämän kanssa samaa mieltä olinoin kolmannes, vähiten kriittisiä olivat ymmärrettävästi johtavat viranhaltijat (20 %)ja kriittisimpiä kuntalaismielipiteitä lähimpänä olevat lautakuntajäsenet (43 % samaamieltä).

Pienimmän kuntakokoluokan asukkaiden mielipide kunnan virkanimitystenliiasta poliittisuudesta on ollut vähiten väittämää tukeva, yli 20 000 asukkaan kunnissaon ollut puolestaan eniten samanmielisiä. Suurin kuntakokoluokkien välinenmielipide-ero muodostuu pienimmän kuntakokoluokan ja sitä suurempien kuntienvälille. Kuntalaisten mielipiteet ovat muuttuneet vuodesta 2000 sitä positiivisemmiksi,mitä suuremmasta kunnasta on kyse: Pienimmän kuntakokoluokan kunnissa virka-nimityksiä liian poliittisina pitävien osuudet vähenivät kuudella prosenttiyksiköllä,ja suurimmissa kunnissa peräti 12 prosentilla. Näin ääriluokkien välinen mielipide-ero on kaventunut vuodesta 2000.

58

59

56

54

51

40

70

69

63

60

58

46

0 20 40 60 80 100

yli 45000 as.

20001-45000 as.

10001-20000 as.

5500-10000 as.

3000-5500 as.

alle 3000 as.

2004 2000

Kuvio 2.12. Kuntalaisten mielipide väittämästä “Kunnan virkanimitykset ovat liian poliitti-sia”. Niiden osuus, jotka ovat samaa mieltä v. 1996, 2000 ja 2004 (%). Kuntakokoluokittai-nen tarkastelu.

Iän mukainen tarkastelu osoittaa, että alle 30-vuotiaat suhtautuvat selvästi vähemmänepäileväisesti kunnan virkanimitysten liialliseen poliittisuuteen kuin vanhemmatikäluokat. Nuorimmasta ikäluokasta runsas kolmannes on vuonna 2004 pitänyt

5757575757


virkanimityksiä liian poliittisina, toista ääripäätä edustavasta vanhimmasta ikäluokastapuolestaan 60 prosenttia. Yli 40-vuotiaiden keskuudessa ikäryhmien väliset erot ovatsuhteellisen merkityksettömiä. Vertailu vuoden 2000 tuloksiin osoittaa, että enitenkriittisyys virkanimitysten poliittisuuteen on vähentynyt 30–39-vuotiaiden ikäluokassa(–13 %) ja vähiten vanhimmassa ikäluokassa (–3 %).

RKP:n ja Keskustan kannattajia lukuun ottamatta enemmistö erilaisia poliittisiaryhmittymiä kannattavista kuntalaisista pitää kunnan virkanimityksiä liian poliittisina.Suhteellisesti eniten liiallista poliittisuutta korostavat marginaalipuolueidenkannattajat, sitoutumattomat ja perussuomalaisten kannattajakunta. Nämä edustavatniitä puolueita tai ryhmittymiä, jotka ovat lähes poikkeuksetta heikoimminedustettuina kunnissa ja siten jäävät virkanimityksissä yleensä muiden puolueidenjalkoihin. Ehdottomasti eniten mielipiteet virkanimitysten liiasta poliittisuudesta ovatlientyneet vihreiden ja kristillisdemokraattien kannattajien joukossa ajanjaksolla 2000–2004. Vähiten ajallista muutosta on nähtävissä sitoutumattomien ja RKP:nkannattajien kannoissa. Perussuomalaisten kannattajakunta puolestaan edustaa ainoataryhmittymää, jossa kriittisyys virkanimitysten poliittisuuteen on peräti kasvanutvuodesta 2000.

Kunnan asioista tiedottaminenTiedottaminen tai sen vähäisyys kuuluu kestopurnausaiheisiin paitsi kuntalaisten kes-kuudessa myös esimerkiksi työpaikoilla. Tämä osoittautuu paikkansa pitäväksitoteamukseksi myös KuntaSuomen kuntalaiskyselyn tulosten perusteella: vuonna 2000noin 45 prosenttia ja vuonna 2004 noin 40 prosenttia kuntalaisista on eri mieltäväittämän “Kunnan asioista tiedotetaan aivan riittävästi” kanssa. Riittävänä tiedotustapitää kumpanakin vuonna runsas viidennes. Huomion arvioista toki on, että neut-raalina tai keskinkertaisena pidettävän arvion antaneiden joukko on lähes yhtä suurikuin tiedotusta riittämättömänä pitävien.

Kunnan asioista tiedottamista riittävänä pitävien osuus on sitä suurempi mitäiäkkäämmästä kuntalaisesta on kyse. Alle 30-vuotiaista tiedottamisen määrääntyytyväisiä on 16 prosenttia vuonna 2004, yli 70-vuotiaista 35 prosenttia. Ajallistamuutosta tarkasteltaessa voidaan havaita, että alle 50-vuotiaiden joukossa tyytyväistenosuus on joko pysynyt ennallaan tai jopa hieman kasvanut vuodesta 2000, kun taasyli 50-vuotiaiden joukossa tiedottamiseen tyytyväisiä on hieman aiempaa vähemmän.Puoluekanta ei erottele kuntalaisten mielipiteitä tiedottamisen riittävyyttä koskevankysymyksen kohdalla yhtä paljon kuin monessa muussa kohdin. Suurin tyytyväistenosuus on keskustaa (28 %) ja kokoomusta (26 %) kannattavien keskuudessa, pieninpuolestaan vihreiden kannattajien (14 %) sekä sitoutumattomien joukossa (15 %).

Kuntakokoluokkien välillä ei ole nähtävissä juurikaan mielipide-eroa pienimpiäkuntia lukuun ottamatta. Alle 3 000 asukkaan kunnissa ollaan selvästi tyytyväisempiäkuin suuremmissa kunnissa eron ollessa muihin kuntakokoluokkiin suurimmillaankymmenen prosentin luokkaa vuonna 2004. Pienimmissä kunnissa tiedotustariittävänä pitävien osuus on piirun verran kasvanut vuodesta 2000, suurimmissakunnissa puolestaan laskenut.

5858585858

ACTA

Kunnan asioiden seuraaminenLisääntyvän tietoverkon käytön on jo suhteellisen kauan arvioitu olevan yksi tär-keimmistä kuntien sisäisistä muutostekijöistä – ei pelkästään informaatioväylänä vaanmyös sähköisen palvelutuotannon muodossa. Kysymystä internetpalvelujen mer-kityksestä kuntien ja asukkaiden välisessä viestinnässä on vuosien 2000 ja 2004 kun-talaiskyselyissä tarkasteltu kuntalaisten verkkoseurantaa ja palautetta koskevilla ky-symyksillä. Tuloksia on kuitenkin syytä suhteuttaa kuntalaisten yleiseen media-seurantaan (laajemmin Pekola-Sjöblom et al. 2002, 24–27). Vuonna 2004 peräti 90prosenttia kuntalaisista vastasi myöntävästi kysymykseen “Oletteko seurannutkuntanne asioita tiedotusvälineistä”. Näin ollen lähes kaikki aikuiset suomalaisetseuraavat oman kuntansa asioita ainakin jossain määrin. Tulos on vuoteen 2000verrattuna lähes muuttumaton. Kuntakoon, asuinpaikan tai vastaajientaustaominaisuuksien suhteen eroja ei juuri esiinny. Kuntansa asioita seuranneistanoin puolet ilmoittaa tutustuneensa kuntansa kotisivuihin tai verkkopalveluihin. Tältäosin on tapahtunut merkittävä muutos. Vuoden 2000 kyselyssä vastaava osuus oli 32prosenttia. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että sähköinen asiointi palautekanavanaolisi ohittanut muita väyliä. 13 prosenttia verkkopalveluihin tutustuneista kertooantaneensa palautetta palveluista internetin kautta. Muulla tavoin palautetta antaneitaon kaikista vastaajista reilu neljännes. Palautteen antaminen on ylipäätään jossainmäärin yleistynyt – ei siis pelkästään verkkopuolella. Sen sijaan kuntien valmiudetvastata palautteeseen verkkopalvelujen kautta ovat edelliseen mittauspisteeseenverrattuna selkeästi parantuneet. Silti on syytä todeta, että noin 15 prosenttia kaikistavastaajista on joskus saanut vastauksen antamaansa palautteeseen – verkkopalvelujenpuitteissa kuitenkin vain 2 prosenttia. Tietoverkko valtaa kyllä alaa, mutta muutostapahtuu suhteellisen maltillisesti, eikä merkkejä muiden informaatio- jayhteydenpitokanavien väistymisestä ole.

5959595959


Kuvio 2.13. Kuntalaiset kuntansa asioiden seuraajina, verkkopalvelujen käyttäjinä ja pa-lautteen antajina v. 2004 (muutos-% vuodesta 2000).

Äänestäminen internetin välitykselläVuoden 2004 kyselyyn otettiin mukaan uutena kysymyksenä suhtautuminenäänestämiseen internetin välityksellä. Väittämä oli muotoiltu seuraavasti:

“Kunnallisvaaleissa tulisi voida äänestää internetin välityksellä”Väittämä jakaa kuntalaiset melko selkeästi kahteen leiriin: 40 prosenttia on eri

mieltä ja 35 prosenttia samaa mieltä väittämän kanssa. Kuntakokoluokittainentarkastelu osoittaa, että internetin avulla äänestämistä toivotaan sitä enemmän mitäsuuremmasta kunnasta on kyse – kuitenkin tätä tukevien osuudet jäävät suurim-missakin kaupungeissa alle puoleen kyselyyn vastanneista kuntalaisista. Eri-ikäisistäkuntalaisista eniten internetin kautta äänestämistä kannattavat alle 40-vuotiaat jaselvästi vähiten yli 70-vuotiaat (14 %). Sinällään mielenkiintoista on kuitenkin, ettäedes nuorin “internet-sukupolvi” ei anna varauksetonta tukeaan internet-äänes-tämiselle.

Onko seurannut kuntansa asioita tiedotusvälineistä?

Ei: 10% (+2%) (N=1328)

Onko tutustunut kuntansa kotisivuihin/verkkopalveluihin?

Onko saanut vastaukset internetin kautta antamaansa palautteeseen?

Kyllä: 90% (-2%) (N=11737)

Ei: 51% (-17%) (N=5930)

Kyllä: 49% (+17%) (N=5688)

Onko antanut palautetta palveluista internetin kautta?

Onko antanut palautetta muulla tavoin kuin internetillä?

Onko saanut vastaukset muulla tavoin antamaansa palautteeseen?

Ei: 49% (-14%) (N=316)

Kyllä: 51% (+14%) (N=325)

Ei: 39% (-3%) (N=1269)

Kyllä: 61% (+3%) (N=1965)

Ei: 87% (-6%) (N=4758)

Kyllä: 13% (+6%) (N=678)

Ei: 73% (-4%) (N=9105)

Kyllä: 27% (+4%) (N=3325)

6060606060

ACTA

Kuvio 2.14. Kuntalaisten mielipide väittämästä “Kunnallisvaaleissa tulisi voida äänestääinternetin välityksellä”. Vastausjakaumat ikäluokittain v. 2004 (%).

Internetin avulla äänestämistä koskeva väittämä oli samassa muodossaan mukana myösvuoden 2003 päättäjäkyselyssä (VILU-2003). Tulosten mukaan myös päättäjienmielipiteet jakaantuvat aika selkeästi; eri mieltä olevia oli hieman kuntalaisia enemmän(45 %), mutta niin myös samaa mieltä olevia (40 %). Johtavat viranhaltijat antoivatselkeimmin tukensa internetin avulla äänestämiselle (51 %) valtuutettujen suhtautuessaepäröivimmin (34 % samaa mieltä). Mielenkiintoista tässä on nimenomaan se, ettäennakko-odotuksista huolimatta kuntalaiset eivät ole osoittaneet päättäjiä suurempaatukeaan kunnallisvaaleissa äänestämiselle. Tämä selittynee nimenomaan vanhempienikäluokkien suhteellisen suuresta epäröinnistä.

Suhtautuminen kuntaliitoksiin

Kuntalaisten näkemyksiä kuntaliitoksista on kysytty vuoden 2000 ja 2004 kunta-laiskyselyissä kahden erillisen väittämän avulla. Ensimmäisessä väittämässä kartoitetaankuntalaisten näkemyksiä kuntaliitoksista ylipäätään ja väittämä on muotoiltu seu-raavanlaisesti:

“Kuntia tulisi yhdistää kuntaliitoksella toiseen kuntaan / toisiin kuntiin”Toinen, spesifimpi väittämä on esitetty seuraavassa muodossa:“Oma kuntani tulisi yhdistää kuntaliitoksella toiseen kuntaan / toisiin kuntiin”

Suhtautuminen kuntaliitoksiin yleensäKuntaliitoksia vastustaa 43 prosenttia vastaajista ja kannattaa 29 prosenttiakannattajista vuonna 2004. Vuodesta 2000 tapahtunut muutos on hyvinmarginaalinen. Vastustus on suurinta alle 3 000 asukkaan kunnissa, jossa enemmistö,52 prosenttia vastustaa kuntaliitoksia, ja vähäisintä 3 000–5 500 asukkaan kunnissa,

64

54

39

34

31

31

23

23

26

25

25

26

14

23

34

41

44

43

0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

71+ v

60-70v

50-59v

40-49v

30-39v

18-29v

eri mieltä ei eri, ei samaa mieltä samaa mieltä

6161616161


jossa 39 prosenttia on eri mieltä ja 32 prosenttia samaa mieltä. Eniten kuntaliitoksiavastustavat edelleenkin alle 30-vuotiaat. 50–59-vuotiaiden näkemykset jakaantuvatselkeimmin puolesta ja vastaan. Kokoomuksen äänenkannattajat ovat selvästi enitenkuntaliitosten kannalla, kun taas RKP:n ja kristillisdemokraattien kannattajatvastustavat.

41

39

43

43

39

52

59

59

61

55

50

58

0 10 20 30 40 50 60 70 80

yli 45000 as.

20001-45000 as.

10001-20000 as.

5500-10000 as.

3000-5500 as.

alle 3000 as.

% ERI mieltä väittämän kanssa v. 2004

kuntia yhdistettävä oma kunta yhdistettävä

Kuvio 2.15. Kuntalaisten mielipiteet omaa kuntaa ja kuntia yleensä koskevista kuntaliitok-sista. Niiden osuus, jotka ovat eri mieltä yhdistämistarpeesta v. 2004 (%). Kuntakokoluo-kittainen tarkastelu.

Omaan kuntaan kohdistuvat kuntaliitosaikeetOmaan kuntaan kohdistuvia kuntaliitosaikeita vastustavien osuus on samalla tasollakuin vuonna 2000 eli 57 prosenttia vastanneista, ja kuntaliitoksen kannalla olevienosuus on suunnilleen aiempaa vastaavalla tasolla. Oman kunnan liitoksen vastustuson suurinta keskisuurissa, 10 000–20 000 asukkaan kunnissa (61 %) ja vähäisintä3 000–5 500 asukkaan kunnissa (50 %). Keskisuurissa kunnissa vastustus on hiemannoussut ja 3 000–5 500 asukkaan kunnissa laskenut vuodesta 2000.

Oman kunnan yhdistämistä on kannattanut yli puolet Suolahden ja Pieksämäenkuntalaisista – suurimmassa osassa kuntia kanta on ollut kuitenkin selkeän kielteinen.Vahvimmin oman kunnan kuntaliitosta on vastustettu Leppävirralla, Liljendalissa,Naantalissa ja Porvoossa, joissa kaikissa vastustajien osuus on yli 70 prosenttia kyselyynvastanneista kuntalaisista. Prosentuaalisesti eniten oman kunnan kuntaliitoksenkannatus on noussut ajanjaksolla 2000–2004 Rääkkylässä, Suolahdessa ja Kuhmoisissa.Näistä Suolahdessa pitkään suunniteltu kuntaliitos Äänekosken kanssa toteutuukinvuoden 2007 alusta. Eniten oman kunnan liitosta kannattaneiden osuus on puolestaanvähentynyt Mikkelissä ja Haminassa, joissa kummassakin kuntaliitos oli hiljattaintoteutunut ja tarve tullut siten täytetyksi. Kuntakohtaiset tulosjakaumat oman kunnanyhdistymisestä löytyvät liitetaulukosta 2.4.

6262626262

ACTA

Oman kunnan liitosta vastustavien osuudet ovat suurimmillaan vanhimmassa januorimmassa ikäluokassa, vähiten vastustavia on 50–59-vuotiaiden keskuudessa. Yli60-vuotiaiden joukossa liitosta kannattavien osuudet ovat nousseet hieman vuodesta2000, alle 60-vuotiaiden ovat puolestaan laskeneet. Vanhimpien ja nuorimpien ikä-ryhmän vastustus on aavistuksen verran lientynyt vuodesta 2000, ja 30–59-vuotiai-den puolestaan lisääntynyt.

Kunkin puolueen kannattajien keskuudessa enemmistö vastustaa oman kunnanliittämistä johonkin toiseen kuntaan. Samalla tavoin kuin kuntaliitoksia ylipäätäänmyös oman kunnan liittämistä vastustavat eniten kristillisdemokraattien ja RKP:nkannattajat. Erityisesti RKP:ta kannattavien vastustus on kasvanut selvästi vuodesta2000. Myönteisimmin oman kunnan liitoksiin suhtaudutaan sitoutumattomia jakokoomusta kannattavien kuntalaisten keskuudessa. Molemmissa ryhmissä liitostakannattavien osuus on kasvanut vuodesta 2000. Myös Vasemmistoliittoa ja SDP:takannattavien keskuudessa oman kunnan kuntaliitoksen puoltajien osuudet ovatkasvaneet samaan aikaan kun Vihreän liiton kannattajien on vastaavasti selvästi laskenutvuodesta 2000.

KuntaSuomen päättäjäkyselyyn ei ole sisältynyt vastaavia kuntaliitosväittämiä.Sen sijaan päättäjiä on kuitenkin kunakin tutkimusvuonna 1995, 1999 ja 2003pyydetty arvioimaan kuntaliitoksen tärkeyttä kuntaorganisaation järjestämistapana.Kuten Pikkalan (2005, 123) tutkimuksesta käy ilmi, kuntaliitosta tärkeänä pitävienosuus on kunakin vuonna ollut vain noin kolmanneksen luokkaa. Varovasti tulkitenpäättäjät näyttävät suhtautuneen kuntaliitoksiin jopa hieman kriittisemmin kuinkuntalaiset. Kuntakohtaiset vaihtelut ovat kuitenkin olleet kuntalaiskyselyn tapaansuuria.

2.2.2 Mielipiteitä palvelujen järjestämistä koskeviin kysymyksiin

Palveluihin ja palvelujen järjestämiseen liittyviä yleisiä kysymyksiä kuntalaiskyselyssäon ollut mukana neljä kappaletta. Niistä kukin on sisältynyt kuntalaiskyselyyn nykyisenmuotoisina vuodesta 2000. Kaksi väittämää sisältää kunnallisveroa ja kunnallisiapalveluja koskevan jännitteen ja kaksi muuta koskevat kuntalaisten valinnanvapauttaja sananvaltaa suhteessa palveluihin.

Suhtautuminen kunnallisveroonEnsimmäiseksi tarkastellaan väittämää, jossa kunnallisveroa peilataan suhteessa kun-nallisten palvelujen karsimiseen. Väittämä on esitetty muodossa “On parempi korottaakunnallisveroa kuin karsia kunnallisia palveluja”. Kumpanakin vuonna kunnallisveroamieluummin korottavien osuus on ollut selvästi suurempi kuin ennemminkinkunnallisten palvelujen karsintaa puoltavien, ja korotusta kannattavien osuus on ollutvajaa puolet vastanneista kuntalaisista. Ajallinen muutos asenteissa on ollut hyvinmarginaalinen. Kuntalaisten asenteet ovat hämmästyttävän samankaltaisia kaikissaeri kuntakokoluokissa. Myös muutokset – samaa mieltä olevien osuuksien vähennykseteri kuntakokoluokissa ovat lähestulkoon samansuuruisia – ja samalla melko margi-naalisia, kahden prosentin luokkaa.

6363636363


51

47

45

42

43

42

57

52

47

46

45

42

0 10 20 30 40 50 60 70 80

71+ v

60-70v

50-59v

40-49v

30-39v

18-29v

% vastanneista

20002004

34

43

46

49

52

56

59

31

35

34

29

30

33

29

21

34

22

20

23

18

11

12

1762

0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

KOK

Kesk

KD

Sit ym.

SDP

Vihr

RKP

Vasl

samaa mieltä

eri mieltä

Kuvio 2.16. Kuntalaisten mielipide väittämästä “On parempi korottaa kunnallisveroa kuinkarsia kunnallisia palveluja”. Niiden osuus, jotka ovat samaa mieltä v. 2000 ja 2004 (%).Ikäluokittainen tarkastelu.

Kuntalaisten asenne-erot eri ikäluokissa tuovat kuntakokoluokittaista tarkasteluajonkin verran suuremmat erot; 9 prosenttia ääriluokkien eli alle 50-vuotiaiden ja yli70-vuotiaiden välillä. Kolmen ensimmäisen luokan välillä ei eroja käytännössä olenähtävissä. Ajallinen vertailu tuo niin ikään jonkin verran eri ikäluokkien välisiä eroja;alle 30-vuotiaiden ikäluokassa samaa mieltä olevien määrä on pysynyt ennallaan, kuntaas toista ääripäätä edustavassa yli 70-vuotiaiden ikäluokassa samanmielisten osuuson pudonnut 6 prosenttia.

Kuvio 2.17. Kuntalaisten mielipide väittämästä “On parempi korottaa kunnallisveroa kuinkarsia kunnallisia palveluja”. Niiden osuus, jotka ovat samaa mieltä v. 2004 (%). Puoluekan-nan mukainen tarkastelu.

6464646464

ACTA

Kuntalaisten puoluekanta tuo esiin kuntakokoluokittaista ja ikäluokittaista tarkasteluaselvästi suurempia eroja: kunnallisverojen korotusta kunnallisten palvelujen karsimisensijaan kannattaa suhteellisesti eniten Vasemmistoliiton ja RKP:n kannattajista, muttamyös enemmistö Vihreää liittoa ja SDP:ta kannattavista kuntalaisista vuonna 2004.Selvästi vähiten kunnallisverojen korotusta kannattavat Kokoomuksen kannattajat,runsas kolmannes. Kokoomuksen kannattajakunta jakaantuu samalla selkeästi kahteenvastakkaista näkemystä edustavaan leiriin ko. kysymyksen kohdalla.

Toinen kunnallisveroja koskettava väittämä “Kunnallisia palveluja voidaan tehostaaja sitä kautta alentaa kunnallisveroa” jakaa mielipiteet edellistä hieman selkeämmintarkastellaan asiaa sitten kunnan koon tai vastaajan iän mukaan. Samaa mieltäväittämän kanssa olevien osuus vaihtelee vuonna 2004 pienimpien kuntien 42prosentista suurimpien kuntien 49 prosenttiin ja ikäluokittain alle 30-vuotiaiden 37prosentista 60–70-vuotiaiden 51 prosenttiin.

Puoluekannan mukaisten mielipidejakaumien tarkastelu osoittaa pienempäävaihtelua kuin edellisessä, palvelujen karsimista käsittävässä väittämässä. Ainoastaankokoomuksen kannattajista sekä sitoutumattomaksi itsensä luokittelevista kuntalaisistayli puolet näkee tehostamisen kunnallisveron alentamisen väylänä. Vähiten väittämälletukeaan antavat puolestaan kristillisdemokraatit sekä RKP:n ja vihreiden kannattajat.Väittämää tukevien osuudet ovat vähentyneet suhteellisesti eniten pienten marginaa-lipuolueiden sekä perussuomalaisten kannattajien joukossa.

40

42

42

44

46

47

48

48

52

57

48

48

49

47

49

57

57

50

51

57

0 10 20 30 40 50 60 70 80

KD

RKP

Vihr

Vasl

Kesk

PS

Muu puolue

SDP

Sit ym.

Kok

20002004

Kuvio 2.18. Kuntalaisten mielipide väittämästä “Kunnallisia palveluja voidaan tehostaa jasitä kautta alentaa kunnallisveroa”. Niiden osuus, jotka ovat samaa mieltä v. 2000 ja 2004(%). Puoluekannan mukainen tarkastelu.

Edellä kuvattujen kahden, kunnallisveroja koskevan väittämän tulokset antavatmielenkiintoisen ja samalla ristiriitaisen kuvan kuntalaisten asenteista. Yhtäältä kun-talaiset ovat kunnallisveron korottamisen kannalla palvelujen karsimisen sijaan, muttatoisaalta kuntalaiset ovat yhtä kaikki myös sitä mieltä, että palveluja voidaan tehostaaja sitä kautta alentaa kunnallisveroa.

6565656565


Näiden kahden väittämän ristiintaulukointi (taulukko 2.2) osoittaa, että suh-teellisesti suurinta ryhmää – viidennes vastaajista – edustavatkin ne, jotka ovat samaamieltä kummankin väittämän kanssa. Näiden osuus on kuitenkin laskenut parillaprosenttiyksiköllä vuodesta 2000. Kunnallisten palvelujen karsintaa ja palvelujen te-hostamista on kumpanakin vuonna tukenut 13 prosenttia kyselyyn vastanneista kun-talaisista. Osuus on pysynyt samana kuin vuonna 2000. Niitä, jotka korottaisivatkunnallisveroa kunnallisten palvelujen karsimisen sijaan ja jotka eivät pidä kunnallistenpalvelujen tehostamista kunnallisveron alentamiseksi tarpeellisena, on kymmenesosavastanneista. On huomattava, että neutraalin kannan joko toiseen tai molempiinväittämiin omaavien osuudet ovat niin ikään melko suuria.

Taulukko 2.2. Kuntalaisten mielipiteet väittämistä “On parempi korottaa kunnallisveroakuin karsia kunnallisia palveluja” sekä “Kunnallisia palveluja voidaan tehostaa ja sitä kaut-ta alentaa kunnallisveroa”. Niiden osuudet, jotka väittämien kanssa samaa mieltä sekä erimieltä v. 2004 sekä muutokset vuodesta 2000 (% vastanneista).

KKKKKunnalunnalunnalunnalunnallisia palvlisia palvlisia palvlisia palvlisia palveluja teluja teluja teluja teluja tehosehosehosehosehosttttteeeeettttttatatatatavvvvva jaa jaa jaa jaa jasitä kautsitä kautsitä kautsitä kautsitä kautta alenneta alenneta alenneta alenneta alennettttttatatatatavvvvva ka ka ka ka kunnalunnalunnalunnalunnallislislislislisvvvvverererereroaoaoaoaoa

P P P P Parararararempi kempi kempi kempi kempi korororororooooottttttaa ktaa ktaa ktaa ktaa kunnalunnalunnalunnalunnallislislislislisvvvvverererereroaoaoaoaoa k k k k kuin karsia kuin karsia kuin karsia kuin karsia kuin karsia kunnalunnalunnalunnalunnallisia palvlisia palvlisia palvlisia palvlisia palvelujaelujaelujaelujaeluja Eri mieltäEri mieltäEri mieltäEri mieltäEri mieltä NeutrNeutrNeutrNeutrNeutraaliaaliaaliaaliaali SSSSSamaa mieltäamaa mieltäamaa mieltäamaa mieltäamaa mieltä

Eri mieltä Eri mieltä Eri mieltä Eri mieltä Eri mieltä 4 % (+1 %) 5 % (+–0 %) 13 % (+–0 %)(N = 432) (N = 612) (N = 1 512)

Neutr Neutr Neutr Neutr Neutraaliaaliaaliaaliaali 4 % (+–0 %) 16 % (+2 %) 14 % (+–0 %)(N = 539) (N = 1 956) (N = 1 672)

S S S S Samaa mieltäamaa mieltäamaa mieltäamaa mieltäamaa mieltä 10 % (+–0 %) 14 % (–1 %) 20 % (–2 %)(N = 1 180) (N = 1 749) (N = 2 428)

Valinnanvapaus eri palvelujen tuottajien välilläViimeisenä ryppäänä tarkastellaan kuntalaisten suhtautumista rooliinsa kunnallistenpalvelujen käyttäjänä. Ensinnä kuntalaisia pyydettiin ottamaan kantaa väittämään“Kuntalaisille tulisi taata mahdollisimman suuri valinnanvapaus eri palvelutuottajienvälillä”. Väittämä on sisältynyt täsmälleen samanmuotoisena vuosien 2000 ja 2004kyselyihin. Vuoden 1996 kyselyssä oli mukana vastaavantyyppinen väittämä, jonkasanatarkka muotoilu oli “Minulla tulisi olla nykyistä useammin mahdollisuuspalvelujen valintaan”. Koska tämä ei ole suoraan vertailukelpoinen vuosien 2000 ja2004 kysytyn väittämän kanssa, siihen ei voida tehdä suoraa vertailua.

Kuntalaisten enemmistö (56 %) on vuonna 2004 tukenut ajatusta, että kuntalaisetsaisivat mahdollisimman pitkälle itse valita tarvitsemansa palvelujen tuottajan.Ajallisessa vertailussa on nähtävissä ainoastaan kolmen prosenttiyksikön verrankannatuksen vähennystä. Myös enemmistö kunnallisista päättäjistä (Pikkala 2005,91) näkee käyttäjien valinnan vapauden tärkeänä kehittämisen toimenpiteenä. Tärkeinäpitävien osuus on pysynyt lähes samansuuruisena vuodesta 1995, eikä eri päättäjä-ryhmien välillä ole nähtävissä erityisen suuria eroja.

6666666666

ACTA

Asennoitumisessa ei ole nähtävissä erityisen suurta vaihtelua eri ikäluokkien välillävuonna 2004: Ääripäät muodostuvat 50–59-vuotiaiden 53 prosentin kannatuksesta30–39-vuotiaiden 58 prosenttiyksikön kannatukseen. Ajallinen trendi on kussakinikäluokassa samansuuntainen – eniten väittämää tukevien osuus on kuitenkin vä-hentynyt 60–70-vuotiaiden ikäluokassa.

Erilaisen puoluekannan omaavista kuntalaisista perussuomalaisia kannattavat tu-kevat ylivoimaisesti eniten kuntalaisten valinnanvapautta palvelutuottajan suhteenvuonna 2004. Samalla kannatus on tässä ryhmässä kasvanut viidellä prosenttiyksiköllävuodesta 2000. Myös kaikkien muidenkin puolueiden tai ryhmien kannattajakunnastavähintään puolet on samaa mieltä mahdollisimman suuresta valinnanvapaudestapalvelutuottajan valinnassa. Tukijoiden kärkipäähän sijoittuvat perussuomalaistenjälkeen RKP:n kannattajakunta, sitoutumattomat sekä vihreiden kannattajat, hän-täpäähän puolestaan pieniä marginaalipuolueita kannattvjien lisäksi keskustalaiset.

Myös vuoden 1996 tulos tukee edellä kuvattujen myöhempien vuosien vastaustenlinjaa; vuonna 1996 palvelujen valinnanvapautta kannatti 55 prosenttia, kun kantaatiedusteltiin “Minulla tulisi olla nykyistä useammin mahdollisuus palvelujen valintaan”-väittämän muodossa.

Palvelujen käyttäjille sananvaltaa palvelujen järjestämisessäKuntalaisten suhtautumista käyttäjädemokratiaan liittyvään väittämään on kysyttyvuosina 2000 ja 2004 seuraavassa muodossa: “Kunnallisten palvelujen käyttäjille tulisitaata nykyistä huomattavasti suurempi sananvalta palvelujen järjestämisessä”. Vuonna2004 samaa mieltä kyseisen väittämän kanssa oli 46 prosenttia kuntalaisista. Neutraalinkannan ilmaisseita oli lähes saman verran, 44 prosenttia, kun taas eri mieltä oli jokakymmenes kuntalainen. Käyttäjädemokratian lisäämiselle annettu tuki on vähentynytvuodesta 2000 viidellä prosenttiyksiköllä. Kuntakokoluokittain tarkasteltuna väittämänkanssa samaa mieltä olevien osuus vuonna 2004 on vaihdellut vain vähän; pienimpienkuntien 41 prosentista kahden kuntakokoryhmän 47 prosenttiin. Käyttäjien sa-nanvaltaa lisää vaativien osuus on laskenut suhteellisen tasaisesti kussakin kunta-kokoluokassa.

6767676767


47

46

46

47

44

44

56

52

49

50

52

53

0 10 20 30 40 50 60 70 80

71+ v

60-70v

50-59v

40-49v

30-39v

18-29v

20002004

Kuvio 2.19. Kuntalaisten mielipide väittämästä “Kunnallisten palvelujen käyttäjille tulisitaata nykyistä huomattavasti suurempi sananvalta palvelujen järjestämisessä”. Niiden osuus,jotka ovat samaa mieltä v. 2000 ja 2004 (%). Ikäluokittainen tarkastelu.

Eri ikäluokkien väliset mielipide-erot jäävät vielä pienemmäksi kuin kuntako-koluokkien välillä niin, että alle 40-vuotiaiden joukossa käyttäjädemokratian vah-vistamista kannattavien osuus on muutaman prosenttiyksikön alhaisempi kuin van-hemmissa ikäluokissa. Suurimmat muutokset vuodesta 2000 on nähtävissä nuo-rimmassa ja vanhimmassa ikäluokassa, joissa molemmissa väittämän kanssa samaamieltä olevien osuus putosi peräti 9 prosentin verran. Pienintä ajallista muutosta onpuolestaan tapahtunut 30–59-vuotiaiden ikäryhmissä.

Kuntalaisten puoluekanta on monen edellisen asiakysymyksen tapaan myös tässäkohdin ehkä eniten mielipidevaihtelua esiin tuova ominaisuus. Käyttäjädemokratianvahvistamisen kannalla on vahvimmin perussuomalaisten kannattajakunta (60 %).Lisäksi enemmistö pienten marginaalipuolueiden ja vasemmistoliiton kannattajistasekä sitoutumattomista on samanmielinen väittämän kanssa. Muita vähemmänkäyttäjädemokratian lisäämisen kannalla ovat RKP:n kannattajat (40 %) samoin kuinkokoomuslaisen ja keskustalaisen puoluekannan omaavat (42 %). Eniten käyttä-jädemokratian vahvistamista kannattavien osuus on pudonnut Vasemmistoliitonkannattajakunnassa (–8 %), kun taas marginaalipuolueiden kannattajien ja sitou-tumattomien keskuudessa osuus on pysynyt hyvinkin stabiilina.

Vuoden 2003 päättäjäkyselyssä (VILU-2003) kartoitettiin käyttäjänäkökulmaakuntalaiskyselystä hieman poikkeavalla tavalla muotoillulla kunnallisten palvelujenkäyttäjien mielipiteiden sananvaltaa koskevalla väittämällä. Tulos oli hyvin yksise-litteinen; mikään päättäjäryhmä ei nähnyt tässä suhteessa ongelmia. Lähes puoletpäättäjistä (48 %) on niin ikään kokenut käyttäjien osallistumisen palvelujenohjaukseen ja tuottamiseen tärkeänä, vaikkakin tärkeänä pitävien osuus on ollut las-kusuunnassa vuodesta 1995 (Pikkala 2005, 81).

6868686868

ACTA

2.2.3 Yhteenveto

Edellä on käsitelty kunnan hallintoa ja palveluja koskevia, kaikkiaan 11 väittämäntuloksia luokiteltuina poliittis-hallinnolliseen järjestelmään yhtäältä sekä palvelujenjärjestämiseen toisaalta liittyviin kysymyksiin. Kaikki kysymykset eivät ole selvästitoisiinsa liittyviä, ja siksi yhteenvedon tekeminen ei ole aivan yksinkertaista. Seuraavassakuitenkin poiminta yleisistä huomioista:

Kuntalaisten enemmistön mielestäomaa kuntaa ei tulisi yhdistää kuntaliitoksella toiseen kuntaan tai toisiinkuntiinkuntalaisille tulisi taata mahdollisimman suuri valinnanvapaus eri palvelu-jentuottajien välilläkunnan virkanimitykset ovat liian poliittisia.

40–50 prosenttia kuntalaisista katsoo, ettäkunnallisia palveluja voidaan tehostaa ja sitä kautta alentaa kunnallisveroakunnallisten palvelujen käyttäjille tulisi taata nykyistä huomattavasti suu-rempi sananvalta palvelujen järjestämisessäon parempi korottaa kunnallisveroa kuin karsia kunnallisia palvelujakuntia ei tulisi yhdistää kuntaliitoksella toiseen kuntaan tai toisiin kuntiinkunnanjohtaja tulisi valita suoralla kansanvaalillakunnan asioista ei tiedoteta riittävästikunnallisvaaleissa ei tulisi voida äänestää internetin välityksellä.

Kaksi viimeksi mainittua edustavat väittämiä, joissa kuntalaiset jakaantuvat mieli-piteensä perusteella selkeimmin kahteen vastakkaiseen leiriin. Suurimmat mielipiteenmuutokset samaa mieltä olevien osalta vuosina 2000–2004 on nähtävissä vir-kanimitysten poliittisuutta sekä kunnallisen kansanäänestyksen järjestämistä koskevienväittämien kohdalla. Pienimmät mielipiteen muutokset löytyvät vastaavasti omankunnan kuntaliitosta yhtäältä ja kuntaliitoksia yleensä koskevien väittämien kohdalta.Seuraavassa kerrataan eniten ja vähiten kuntakokoluokkien, ikäluokkien sekä puo-luekannan välistä vaihtelua synnyttäneet väittämät:

6969696969


EnitEnitEnitEnitEniten ven ven ven ven vaihaihaihaihaihttttteluaeluaeluaeluaelua VähitVähitVähitVähitVähiten ven ven ven ven vaihaihaihaihaihttttteluaeluaeluaeluaelua

KKKKKunununununtaktaktaktaktakokokokokokoluokkienoluokkienoluokkienoluokkienoluokkien välillä:– kunnan virkanimitysten liiallinen poliittisuus – kunnallisveron korotus palvelujen karsimisen– kunnallisvaaleissa äänestäminen internetin sijaan

välityksellä – kuntalaisille valinnanvapautta eri palvelu-– oman kunnan liittäminen kuntaliitoksella tuottajien välillä– kunnanjohtajan valinta suoralla kansanvaalilla – kuntien yhdistäminen kuntaliitoksella

IIIIIkäluokkienkäluokkienkäluokkienkäluokkienkäluokkien välillä:– kunnallisvaaleissa äänestäminen internetin – palvelujen käyttäjille suurempi sananvalta

välityksellä palvelujen järjestämisessä– kunnan virkanimitysten liiallinen poliittisuus – kunnanjohtajan valinta suoralla kansanvaalilla– kuntien yhdistäminen kuntaliitoksella – kuntalaisille mahdollisimman paljon valinnan-

vapautta eri palvelutuottajien välillä

PuoluekanPuoluekanPuoluekanPuoluekanPuoluekantttttooooojenjenjenjenjen välillä:– kunnanjohtajan valinta suoralla kansanvaalilla – oman kunnan yhdistäminen kuntaliitoksella– kunnallisveron korotus kunnallisten palvelujen – kunnan asioiden riittävä tiedottaminen

karsimisen sijaan– kunnan virkanimitysten liiallinen poliittisuus

2.3 Kuntalaispätevyys ja kiinnostuneisuuskunnallispolitiikkaan

2.3.1 Kiinnostuneisuus kunnallispolitiikkaan

Kasvattaako poliittinen kiinnostuneisuus osaamista ja aktiivisuutta vai kehittyvätkökiinnostus ja kansalaistaidot poliittisen osallistumisen kautta? Yleensä vallitsee yk-simielisyys siitä, että kansalaisten poliittinen kiinnostus ainakin pitkällä tähtäimelläon yksi toimivan poliittisen järjestelmän perusedellytyksistä. Kysymys syy- ja seu-raussuhteista kuuluu sen sijaan poliittista käyttäytymistä koskevan tutkimuksenklassikoihin. John Stuart Mill totesi aikanaan, että poliittinen kiinnostus syntyy javahvistuu osallistumisen kautta. Vaikkakin eräillä yksilöominaisuuksilla kutenkoulutuksella ja ammattiasemalla voi olla vahvistavia vaikutuksia, keskeisin tiepoliittiseen kiinnostuneisuuteen ja sitä kautta vahvistuneeseen kansalaispätevyyteenkulkee poliittisen osallistumisen kautta (Mill 1998). Nykyajan tutkimukset antavathyvin rajallista tukea Millin oletuksille. Sikäli kuin aktiivisuus kasvattaa poliittistakiinnostusta kyse on tämän päivän tutkimusten mukaan yleensä joukkoviestintenseuraamisesta ja sen vaikutuksista kiinnostuneisuuteen (Waldahl 1985, Johanssonym. 2001).

Näin ollen poliittista kiinnostusta käsitellään tutkimuksissa yleensä riippumat-tomana muuttujana suhteessa esimerkiksi yhteiskunnalliseen osallistumiseen(Johansson ym. 2001, 26). Kiinnostukseen vaikuttavat puolestaan yksilöominaisuudetkuten sosiaalinen tausta, koulutus ja ammattiasema. Tarkoituksena ei tässä yhteydessäole paneutua riippuvuussuhteisiin syvällisemmin, vaan lähinnä tarkastella kiinnos-tuneisuuden ja kuntalaispätevyyden ilmenemismuotoja ja tasoa. Kuntalaisten kiin-nostuneisuus, osaaminen ja kunnallisten asioiden seuraaminen ovat joka tapauksessakeskeisiä tekijöitä kunnallisen järjestelmän toimivuutta arvioitaessa.Riippuvuussuhteita tarkastellaan syvällisemmin tuonnempana, erityisesti kuntalaistenpoliittista aktiivisuutta ja asennoitumista koskevissa artikkeleissa.

7070707070

ACTA

31

30

28

30

32

29

34

35

33

32

34

33

35

35

39

38

34

37

0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

yli 45000 as.

20001-45000 as.

10001-20000 as.

5500-10000 as.

3000-5500 as.

alle 3000 as.

kiinnostunutneutraaliei kiinnostunut

Lukuisat tutkimukset ovat osoittaneet, että yleispoliittinen kiinnostus on vah-vemmin sidoksissa valtakunnan politiikkaan kuin paikallispolitiikkaan, mikä muunmuassa heijastuu korkeampana äänestysaktiivisuutena valtakunnallisissa vaaleissa.Pohjoismaissa kiinnostus paikallisista kysymyksistä on 5–10 prosenttia alemmallatasolla kuin kansallisiin kysymyksiin kohdistunut mielenkiinto (Nordiska ministerrådet2005, 66). Vertailevat mittaukset ovat puolestaan osoittaneet, että kiinnostus poliittisiakysymyksiä kohtaan on Suomessa muita Pohjoismaita alhaisempi – erityisesti Tanskaanja Ruotsiin verrattuna jopa selkeästi alhaisempi (Borg 2005).

Kuntalaisten yleistä kiinnostusta on tässä tutkimuksessa mitattu ainoastaanvuoden 2004 kyselyssä suoralla kysymyksellä: “Kuinka kiinnostunut olette omankuntanne kunnallispolitiikasta?” (asteikolla 1–5, en lainkaan kiinnostunut – erittäinkiinnostunut). 31 prosenttia vastaajista ilmoitti olevansa hyvin tai erittäin kiinnostunut.Kiinnostus kunnallispoliittisia kysymyksiä kohtaan vaihtelee erityisen voimakkaastiyksilöominaisuuksien sekä elämäntilanteen mukaan. Näin ollen kiinnostus kasvaaodotetusti iän myötä. 18–29-vuotiaista 18 prosenttia ilmoittaa olevansa ainakin jossainmäärin kiinnostunut kunnallispolitiikasta. 50–59-vuotiaista vastaava osuus on 35prosenttia ja yli 80-vuotiaiden peräti 45 prosenttia. Sukupuolten väliset erot ovatvähäiset. Koulutuksen vaikutus kiinnostukseen noudattelee puolestaan odotettuakaavaa. Kansa- tai peruskouluasteen koulutuksen omaavista ainakin jossain määrinkiinnostuneita oli 29 prosenttia vastaajista. Ylemmän korkeakoulututkinnonsuorittaneiden vastaava osuus kohosi 44 prosenttiin. Yksilöominaisuuksista keskeisinerotteleva tekijä on kuitenkin ammattiasema. Peräti 52 prosenttia johtavassa asemassatyöskentelevistä on kiinnostuneita kunnallispolitiikasta – työntekijöistä ainoastaan22 prosenttia. Kieliryhmien suhteen ruotsinkieliset ovat jossain määrin muitakiinnostuneempia. Perinteinen oikeisto – vasemmisto ulottuvuus erottelee sen sijaanvastaajia hyvin vähäisessä määrin (vasemmisto 40 %, oikeisto 41 %). Jonkin verransuuremmiksi erot muodostuvat kova – pehmeä -ulottuvuudella siten, että pehmeitäarvoja edustavat ovat jonkin verran kuntansa politiikasta kiinnostuneempia (37 %vs. 33 %).

Kuvio 2.20. Kuntalaisten kiinnostus kunnallispolitiikkaan v. 2004. Vastausjakaumat kunta-kokoluokittain. (%).

7171717171


Edelleen voisi olettaa, että kiinnostus ja kunnallisten asioiden tuntemus olisi pienissäkunnissa parempi kuin suurissa koska yhteys päättäjiin on läheisempää ja asioidenhahmottaminen helpompaa pienissä kunnissa (vrt. Dahl & Tufte 1973). Ainakaankiinnostuksen osalta tämä yhteys ei päde. Erot kuntakokoluokkien välillä ovat yleisestiottaen hyvin pienet. Korkeimmillaan kiinnostus on 3 000–5 500 asukkaan kunnissa– alimmalla tasolla puolestaan 10 000–20 000 asiakkaan kunnissa. Samastumisen(ks. tarkemmin luvun 3 artikkeli samastumisesta) kohdalla erot ovat selkeämmät. Nejotka ovat kiinnostuneita kunnallispolitiikasta myös samastuvat paikallisiinkokonaisuuksiin muita vahvemmin. Asuinalueeseen, kaupunginosaan, kylään taiasuinkuntaan samastuu yli puolet kunnallispolitiikasta kiinnostuneista. Vähemmänkiinnostuneiden joukossa osuudet vaihtelevat 36 ja 39 prosentin välillä. Muiden alue-kokonaisuuksien kohdalla ryhmien väliset erot ovat selvästi pienemmät. Sen sijaanasuinympäristöllä – toisin sanoen asuuko kuntakeskustassa, reuna-alueella vai haja-asutusalueella – ei näyttäisi olevan suurta merkitystä. Asuinalueiden väliset erotkiinnostuneiden osuuksissa ovat korkeintaan muutaman prosentin luokkaa – kuitenkinniin, että kuntakeskusten asukkaat ovat jossain määrin kiinnostuneempia kuin muut.

7272727272

ACTA

Taulukko 2.3. Kuntalaisten kiinnostus oman kuntansa kunnallispolitiikasta 2004 sekä kun-talaispätevyys vuosina 2000 ja 2004 (%).

KiinnosKiinnosKiinnosKiinnosKiinnostus ktus ktus ktus ktus kunnalunnalunnalunnalunnallislislislislis----- KKKKKunununununtalaispättalaispättalaispättalaispättalaispäteeeeevyysvyysvyysvyysvyyspolitiikaspolitiikaspolitiikaspolitiikaspolitiikastatatatata (Niiden osuus, jotka pitävät(Niiden osuus, jotka kykyään asioida kuntansa kanssamelko tai erittäin ja puolustaa omaa etuaan melkokiinnostuneista, %) tai erittäin hyvänä, %)20042004200420042004 20002000200020002000 20042004200420042004

KaikkiKaikkiKaikkiKaikkiKaikki 3030303030 2626262626 4141414141IIIIIkä:kä:kä:kä:kä:18–29 v 17 27 3830–39 v 25 31 4440–49 v 30 28 4150–59 v 34 25 4260–70 v 33 22 4271+ v 37 20 41Sukupuoli:Sukupuoli:Sukupuoli:Sukupuoli:Sukupuoli:Mies 31 30 42Nainen 29 23 41KKKKKoulutusoulutusoulutusoulutusoulutus:::::Kansa-/peruskoulu 26 18 36Ammattikoulu 26 24 38Ylioppilas 24 29 38Opisto 34 25 45Alempi korkeakoulu-/amk-tutk. 35 41 51Ylempi korkeakoulututkinto 44 45 57AmmaAmmaAmmaAmmaAmmattttttiasema:tiasema:tiasema:tiasema:tiasema:Johtava asema 52 53 61Ylempi toimihenkilö 41 40 51Alempi toimihenkilö 32 29 46Yrittäjä 32 33 47Työntekijä 22 23 39Opiskelija 20 26 34Työtön 24 20 29Eläkeläinen 35 20 40Äidinkieli:Äidinkieli:Äidinkieli:Äidinkieli:Äidinkieli:Suomi 30 26 41Ruotsi 30 26 48Ideologinen näkIdeologinen näkIdeologinen näkIdeologinen näkIdeologinen näkemememememysysysysys:::::Vasemmisto 36 26 39Oikeisto 37 33 48Kova 33 37 40Pehmeä 36 27 45TTTTTyytyväisyytyväisyytyväisyytyväisyytyväisyys elämänyys elämänyys elämänyys elämänyys elämäntilantilantilantilantilanttttteeeeeeeeeeseen:seen:seen:seen:seen:Tyytymätön 29 22 23Tyytyväinen 32 31 49KKKKKunununununtaktaktaktaktakokokokokokooooo:::::Alle 3 000 as. 29 32 453 000–5 500 as. 32 26 425 501–10 000 as. 30 26 4410 001–20 000 as. 28 25 4220 001–45 000 as. 30 24 40Yli 45 000 as. 31 25 35

2.3.2 Kuntalaispätevyys

Kansalaispätevyyttä voidaan puolestaan mitata usealla tavalla. Perinteisesti ulkoinenkansalaispätevyys erotetaan sisäisestä kansalaispätevyydestä. Ulkoisella pätevyydellätarkoitetaan kansalaisten arvioita edustuksellisen demokratian toimivuudesta. Tätäkokonaisuutta tarkastellaan toisaalla tässä kirjassa. Sisäisellä tai subjektiivisella kan-

7373737373


salaispätevyydellä tarkoitetaan sitä vastoin kansalaisten arvioita omista edellytyksistäänvaikuttaa poliittisiin päätöksiin tai prosesseihin. Jälkimmäistä “subjektiivistakuntalaispätevyyttä” on vuosien 2000 ja 2004 kuntalaistutkimuksissa mitattukysymyksellä “Miten kaikkiaan arvioitte kykyänne tarvittaessa asioida kuntanne kanssaja puolustaa omaa etuanne” (asteikolla 1–5: 1 = erittäin heikko – 5 = erittäin hyvä).

Syystä, jota on vaikea täsmällisesti määritellä vastaajat arvioivat pätevyyttään huo-mattavasti korkeammalle tasolle vuonna 2004 kuin neljä vuotta aikaisemmin. Kun42 prosenttia vastaajista vuoden 2004 mittauksessa arvioi kykynsä vähintään hyväksi,vastaava osuus oli aikaisemmassa mittauspisteessä ainoastaan 29 prosenttia. Suureneron taustalla on mitä ilmeisemmin useita tekijöitä. Vuoden 2000 kunnallisvaalienäänestysaktiivisuus oli edustuksellisen järjestelmän siihenastinen pohjanoteeraus.Monella ulottuvuudella mitattuna kuntalaisten suhtautuminen kunnalliseenpäätöksentekoon ja palveluihin oli kriittisempää kuin tutkimusjakson lopussa.Ilmeisesti uudelle vuosituhannelle siirtyminen muodosti epävarmuustekijän myöskansalaisten asennoitumisessa kunnalliseen järjestelmään. Muilta osin vastaajien arviotkuntalaispätevyydestään ovat yksilöominaisuuksiin suhteutettuina jotakuinkinodotettuja. Käsitys omasta pätevyydestä ja toimintakyvystä ei vahvistu iän myötäsamassa määrin kuin yleinen kiinnostus poliittisia kysymyksiä kohtaan. Erotikäryhmien välillä ovat suhteellisen pieniä. Sukupuolten väliset erot ovat vuoden 2004mittauksessa tasoittuneet lähes olemattomiksi. Korkean koulutuksen omaavat jajohtavassa asemassa työskentelevät luottavat omaan toimintakykyynsä selvästienemmän kuin muut ryhmät. Näistä tekijöistä ammattiasema on kansalais-pätevyydenkin osalta erottelevin tekijä. Edelleen ruotsinkieliset arvioivat pätevyytensäparemmaksi kuin kielienemmistön vastaajat. Ero kieliryhmien välillä on vahvistunut.Kuntakoon suhteen pienimpien kuntien (alle 3 000 as.) asukkaat arvioivattoimintakykynsä paremmaksi kuin muiden kuntaryhmien. Ero suurimpaankuntakokoluokkaan on noin 10 prosenttia. Kuntalaispätevyytensä hyväksi kokevatsamastuvat paikallisiin aluekokonaisuuksiin (asuinalue, kaupunginosa/kylä taikotikunta) selkeästi muita vahvemmin. Tässä suhteessa kiinnostuksen jakuntalaispätevyyden tulokset ovat lähes identtisiä. Todettakoon vielä, ettäkuntakeskuksissa asuvat arvioivat toimintakykynsä jonkin verran paremmaksi kuinreuna- tai haja-asutusalueiden asukkaat. Erot ovat kuitenkin suhteellisen pieniä.

Tässä tarkastelussa huomioiduista tekijöistä erottelevin suhteessa kuntalais-pätevyyden vaihteluun näyttäisi kuitenkin olevan vastaajien arvio omasta elämän-tilanteestaan. Tyytymättömistä ainoastaan 24 prosenttia arvioi kansalaispätevyytensähyväksi. Tyytyväisten vastaava osuus on 49 prosenttia. Osuuksien välinen ero onvuoden 2004 mittauksessa siten peräti 25 prosenttia, kun se edellisessä mittauspisteessäoli ainoastaan 8 prosenttia. Elämäntilanteen vaikutus yksilön toimintakykyyn on tämäntuloksen mukaan entistä välittömämpi.

Voidaan kysyä miten poliittinen kiinnostus heijastuu subjektiiviseen kuntalais-pätevyyteen sekä edelleen osallistumishalukkuuteen ja aktiivisuuteen. Viimeksimainittua on tässä yhteydessä mitattu halukkuudella ottaa vastaan kunnallisia tai ei-kunnallisia (yhdistyksissä tms.) luottamustehtäviä. Ottamatta tässä vaiheessa kantaakausaalisuhteisiin, kysymystä voidaan havainnollistaa kuvion 2.21 esittämällä tavalla.

7474747474

ACTA

Ei: 69% Kyllä: 31%

Osaa asioida kunnan kanssa?

Osaa asioida kunnan kanssa?

Ei: 63% Kyllä: 37% Ei: 46% Kyllä: 54%

Kyllä (kl): 8% Kyllä (ml): 22%




Kiinnostunut oman kunnan

kunnallispolitiikasta?

Vastaajista vajaa kolmannes on siis hyvin tai erittäin kiinnostunut kunnallispoliittisistaasioista. Heistä edelleen runsaat puolet arvioivat kuntalaispätevyyttään hyväksi ja näistävajaat 40 prosenttia olisivat valmiita ottamaan vastaa kunnallisia luottamustehtäviä.Kuriositeetin vuoksi voidaan todeta, että tämä ryhmä ei absoluuttisesti tarkasteltuna(4,5 %), ole juurikaan suurempi kuin se joukko kuntalaisia, joka ei ole erityisen kiin-nostunut kunnallispolitiikasta, arvioi kuntalaispätevyytensä heikoksi, mutta silti olisivalmis ottamaan vastaan kunnallisia luottamustehtäviä (3,5 %).

Kuvio 2.21. Kuntalaisten kiinnostus kunnallispolitiikasta, kuntalaispätevyys sekä halukkuusottaa vastaan kunnallisia (kl) ja ei-kunnallisia (ml) luottamustehtäviä vuonna 2004 (%).

Tulokset havainnollistavat lähinnä kahta periaatteellisesti merkittävää seikkaa.Ensinnäkin kiinnostuneisuus sinänsä ei määrittele kuntalaispätevyyttä koskevia arvioitaniin vahvasti kuin ehkä voisi olettaa. Kiinnostuneista enemmistö arvioi kyllätoimintakykynsä hyväksi, mutta ryhmien väliset erot eivät ole huomattavan suuret.Ei-kiinnostuneistakin vajaat 40 prosenttia arvioi kuntalaispätevyytensä hyväksi. Kutenedellä ilmeni, pätevyyden tunne on kiinnostuneisuutta subjektiivisempi kokemus,johon voimakkaasti vaikuttaa – paitsi yksilöominaisuudet – myös elämäntilanteeseenliittyvät tekijät. Toiseksi, kiinnostuneisuus vaikuttaa osallistumishalukkuuteen ja ak-tiivisuuteen selkeästi kuntalaispätevyyttä vahvemmin. Kiinnostuneista ja pätevyytensähyväksi kokevista 37 prosenttia olisi valmiita ottamaan vastaan kunnallisia luotta-mustehtäviä. Pätevyytensä heikommaksi kokevien vastaava osuus on 30 prosenttia.Ei-kiinnostuneiden keskuudessa vastaavat osuudet ovat selkeästi alhaisemmat. Hyvälläkuntalaispätevyydellä on kyllä kiinnostusta vahvistava vaikutus, mutta lähinnä siitäsyystä, että se heijastaa yksilön poliittisia resursseja kuvaavia ominaisuuksia. Mainittujayhteyksiä tukevat myös muuttujien väliset korrelaatiot. Kiinnostuneisuus korreloivoimakkaan merkitsevästi paitsi luottamustehtävähalukkuuden myös äänestysak-

7575757575


tiivisuuden (tarkemmin luku 4; Puolueet ja äänestäminen) ja suoran vaikuttamisen(lähemmin Sjöblomin artikkeli Kuntalaiset vaikuttajina luvussa 7) kanssa. Näidenmuuttujien yhteydet kuntalaispätevyyttä koskeviin arvoihin ovat kauttaaltaan selkeästiheikommat. Viimeksi mainittu on puolestaan kiinnostuneisuutta vahvemmin yh-teydessä vastaajien samastumiseen kotikuntaansa sekä erityisesti heidän käsityksiinsäomasta elämäntilanteestaan.

Poliittinen kiinnostuneisuus vaikuttaa siis poliittiseen asennoitumiseen ylipäätäänja se on yksi aktiivisuuden ja osallistumishalukkuuden edellytyksistä. Kuntalaispä-tevyyden vaikutus on välillisempi. Molemmat ovat kuitenkin selkeästi sidoksissa yk-silön poliittisiin resursseihin, mikä erityisesti ilmenee vahvana yhteytenä ammat-tiasemaan ja koulutukseen. Molempiin vaikuttaa edelleen kuntalaisen samastuminenkotikuntaansa ja muihin paikallisiin aluekokonaisuuksiin. Erityisesti kuntalais-pätevyyttä vahvistavaa samastumista esiintyy enemmän pienissä kuin suurissa kunnissa.Silmiinpistävin muutos kuntalaispätevyyden osalta liittyy kuitenkin elämän-tilanteeseensa tyytyväisten ja tyytymättömien asennoitumiseen. Entistä suurempi eronäiden kahden ryhmän välillä saattaa heijastaa, paitsi jyrkempää polarisoitumistahuono- ja hyväosaisten välillä, myös elämäntilanteen entistä välittömämpää vaikutustapoliittiseen asennoitumiseen. Tätä kysymystä tarkastellaan kuitenkin syvällisemminuseasta eri näkökulmasta muualla tässä kirjassa.

2.4 Kansalaisuuden piirteet

Toisin kuin useiden muiden kansalaisuutta sivuavien tai sen kanssa osin päällek-käistenkin käsitteiden kohdalla on asianlaita, kansalaisuutta koskeva käsitteistö onjäänyt verraten diffuusiksi ja vakiintumattomaksi. Koska esimerkiksi kaikki käsilläolevaan kyselyyn vastanneet tutkimuskuntien asukkaat ovat muodollis-juridisinperustein kansalaisia, kysymys kansalaisuudesta ja siihen kytkeytyvästä problematiikastaaukeaa muista lähtökohdista kuin asukkaiden oikeudellisesta asemasta käsin.Kansalaisuutta yhteiskuntatieteellisistä lähtökohdista tarkasteltaessa sillä viitataantavallisesti asennoitumisulottuvuuksiin. Niiden perusteella kansalaiset voidaan jakaaerilaisiin ryhmiin tai tyyppeihin, jotka erottuvat mahdollisimman selkeästi toisistaan.

Kansalaisuuden eri tyyppejä voidaan taas lähestyä kahdesta näkökulmasta. Niitävoidaan käyttää ensinnäkin riippuvina muuttujina selvittämällä muun muassa sitä,millaiset taustaominaisuudet, kuten sukupuoli, ikä, koulutus, yhteiskunnallinen asematai institutionaalinen konteksti, vaikkapa kuntakoko tai asuinalue, todennäköisimminovat yhteydessä kyseiseen asennoitumistyyppiin. Kansalaisuustyyppejä riippumat-tomina muuttujina käyttäen voidaan toiseksi ennustaa erilaisiin tyyppiryhmiin kuu-luvien ihmisten todennäköistä käyttäytymistä näiden tehdessä esimerkiksi äänes-tysvalintoja tai ottaessa kantaa kuntapäättäjien tekemiin ratkaisuihin.

Suomalaisessa alan tutkimuksessa erilaisia kansalaisuutta kuvaavia alaryhmiä oneroteltu eri tavoin ja perustein. Pertti Pesosen ja Risto Sänkiahon tutkimuksessa “Kan-salaiset ja kansanvalta” (1979) tehdään pääjako alamaisiin ja varsinaisiin kansalaisiin.Jako perustui kolmeen ulottuvuuteen, jotka operationalisoitiin ottamalla huomioonkansalaisten vaikutusmahdollisuudet, heidän poliittinen osallistumisensa sekä heidän

7676767676

ACTA

alistumisensa kontrolliin. Näiden perusteella tutkijat löysivät kuusi erilaista kan-salaisuustyyppiä, joiden kirjo ulottui alistuvista alamaisista aktivistikansalaisiin. Kutentutkijat huomauttavat, korreloivat kansalaisuusryhmät korkeasti empiirisesti muo-dostettuihin seitsemään kansalaisasenneryhmään, jotka puolestaan saatiin viittä po-liittisten asenteiden ulottuvuutta käyttäen. Näihin kuuluivat poliittinen vieraan-tuminen, suhtautuminen mielenosoituksiin, luottamus hallitukseen, suhtautuminennuorisoon sekä valtion auktoriteetti.

Heikkoa ja laskevaa äänestysosallistumista pohtiessaan Lauri Karvonen ja HeikkiPaloheimo (2005, 298–300) ovat myös viitanneet vahvan konsensuaalisuuden ilma-piirissä kasvaneiden suomalaisten erityisen voimakkaaseen alamaismielisyyteen janöyrään esivallan kunnioittamiseen, jossa poliittisella osallistumisella ei uskota olevanpaljonkaan merkitystä. Alamaismielisyys on muuttunut heikoksi kansalaissitou-mukseksi ja poliittisesta järjestelmästä vieraantumiseksi. Toisaalta tutkijat korostavatkuitenkin myös poliittisen osallistumisen vähittäisiin lisääntymistendensseihin jauusien osallistumismuotojen tuomiin mahdollisuuksiin.

KuntaSuomi 2004 -hankkeen ensimmäisen kierroksen (1996) havaintojaraportoitiin myös kansalaisuuden näkökulmasta. Artikkelissaan “Moniulotteinenkansalaisuus” Krister Ståhlberg (1998) viittaa siihen, että keskustelu kansalaisuus-käsitteistön ympärillä sai 1990-luvun puolivälissä uutta puhtia ennen muuta senvuoksi, että normatiivis-yhteisöllistä lähestymistapaa tähdentävä kommunitarianismisai jalansijaa pari vuosikymmentä aikaisemmin valtavirraksi muuntuneen, yksi-löosallistumista voimakkaasti korostavan liberalistisen näkemyksen rinnalla. Omassaanalyysissaan Ståhlberg korostaa sitä, että kansalaisuus on syytä ymmärtää erilaistenpoliittisten roolimallien näkökulmasta. Tyyppejä eroteltaessa tutkija nojautui pääasiassaKuntaSuomi-kyselyssä esitettyihin viiteentoista kansalaisuutta kuvaavaan piirteeseen.Niitä lähtökohtina käyttäen Ståhlberg muodosti kolme kansalaisuutta kuvaavaasummamuuttujaa, joiden pohjalla ulottuvuuksiksi muodostuivat alamaisuus, osallisuusja aktivismi. Alamaisuus viittaa osittain välinpitämättömyyteen ja lainkuuliaisuuteen,mutta siihen liittyy myös usko järjestelmän hyvyyteen. Osallistumisulottuvuus viittaapuolestaan perinteisten osallistumiskanavien merkitykseen ja tehokkuuteen.Aktivismin keskeisenä sisältönä on, että lainvastaisiinkin toimiin voidaan ryhtyä, josasia on sen arvoinen yhteiskunnan kriittisen uudistamisen näkökulmasta.

KuntaSuomi 2004 -hankkeen kaikkiin kolmeen kuntalaiskyselyyn on sisältynytkysymyspatteri, jonka avulla on kartoitettu asukkaiden mielipidettä yhteiskunnanjäsenyyden sisällöstä ja merkityksestä, lyhyesti ilmaistuna heidän kansalaisuuskäsi-tyksiään. Vastaajia pyydettiin arvioimaan kansalaisuuteen liittyviä piirteitä viidentoistayhteiskunnalliseen toimintaan liittyvän näkökohdan valossa asteikolla “ei lainkaantärkeä – hyvin tärkeä”.

2.4.1 Kansalaisuuden komponentit ajallisessa vertailussa– heikkenevä kansalaismieli?

Arviointipatteriston osioihin vertailtavina havaintovuosina annetut vastaukset ovatajassa muuttuneet verraten vähän. Kuuden osakomponentin kohdalla ero ensimmäisen

7777777777


ja viimeisen havaintopisteen välillä on varsin pieni. Ajallisen muutoksen vähäisyysnäkyy sekä tarkasteltaessa niiden osuuksia, jotka pitävät piirrettä melko tai hyvintärkeänä että myös koko vastaajajoukon keskiarvoja. (Taulukko 2.4; kansalai-suuskysymysten suorat jakaumat liitetaulukossa 2.5.)

Muutamien kansalaisuuspiirteiden kohdalla on kuitenkin tapahtunut melkonäkyviäkin arvostusmuutoksia. Suurin muutos koskee suostumista julkistenluottamustehtävien hoitoon. Kiinnostus luottamustehtäviä kohtaan on trendin-omaisesti laskenut vuosien 1996 ja 2004 välisenä aikana. Luottamustehtävä-halukkuuden lasku on raportoitu myös muissa yhteyksissä. Samansuuntainen kehityskoskee, toki jo selvästi lievempänä, myös yhteiskunnallisten asioiden seuraamista jaosallistumista vapaaehtoistyöhön. Selvää arvostuksen laskua on tapahtunut myössuhtautumisessa radikaaleihin osallistumismuotoihin, valmiuteen rikkoa omantunnonkanssa ristiriidassa olevia lakeja ja muita säädöksiä sekä valmiutta ryhtyälainvastaisiinkin protestitoimiin, jos asian tärkeys sellaista edellyttää. Ainoa toimenpide,jonka arvostus selvästi nousi havaintokauden aikana koski havaittujen väärinkäytöstenilmiantamista viranomaisille. Kansalaisuutta koskevien piirteiden arvostusta koskevaheikkenemistendenssi havaintojakson aikana voidaan panna merkille. Eritoten tämäkoskee radikaaleja kansalaistoiminnan muotoja, kun taas sovinnaisempientoimintamuotojen hyväksyttävyys muutamilta osin jonkin verran lisääntyihavaintokauden aikana.

Eri kansalaisuuspiirteiden arvotukset vaihtelevat erittäin suurissa rajoissa. Vuoden2004 kyselyssä pidettiin selvästi tärkeimpinä kansalaisuutta ilmentävinä piirteinä jasiten hyvän kansalaisen ominaisuuksina asenteita, jotka perinteisesti on yhdistettysovinnaisiin, mutta samalla passiivisuudesta kertoviin piirteisiin. Verojen ja maksujensuorittaminen ilman vilppiä, lakien ja säännösten tunnollinen noudattaminen jajulkisen omaisuuden vaaliminen saivat kaikissa havaintopisteissä yli neljältä viidesosaltavastaajia arvioinnin melko tai hyvin tärkeä. Tältä osin tulos vastaa varsin pitkälleSuomessa tehdyssä kansalaisuutta kartoittaneessa kyselyssä saatuja arvioita. Senkintuloksissa lainkuuliaisuus yleisesti ja verojen maksaminen ilman vilppiä kohosivatvastaavankorkuisiin lukemiin kunnon kansalaista kuvaavina ominaisuuksina. (Ks.Oinonen ym. 2005, 24–25.)

Poliittisesti aktiivisten, edustuksellista demokratiaa vahvasti tukevien kansalaistenarvostuksen heikkous ja myös ajallinen heikentyminen puolestaan ilmeni siinä, ettäpuoluejäsenyys arvioitiin selvästi vähiten tärkeäksi kansalaisuutta ilmentäväksipiirteeksi eikä suostumista julkisten luottamustehtävien hoitoonkaan miellettytärkeäksi kansalaisuusominaisuudeksi. Keskimäärin korkealle arvotetuksi kansalaiseksinäyttäisi siten nousevan sovinnaisesti käyttäytyvä, ja etenkin poliittisen osallistumisensasuhteen melko passiivinen, perinteisiin edustuksellisen demokratian muotojenkäyttöön rajautuva yhteiskunnan jäsen.

Ikä osoittautui tärkeimmäksi eri kansalaisuusosioiden arvostuksia selittäväksimuuttujaksi. Vanhimpaan ikäryhmään kuuluvat arvostavat lähes poikkeuksetta eniteneri kansalaisuuspiirteitä. Ainoastaan valmius vaatia yhteiskunnalta vastiketta veroillesai eniten arvostusta 40–49-vuotiailta ja vastaavasti valmius ryhtyä lainvastaisiinkin

7878787878

ACTA

protestitoimiin, jos asian tärkeys sitä edellyttää sai eniten tukea nuorimmalta, 18–29-vuotiaiden ikäryhmältä.

Taulukko 2.4. Kuntalaisten näkemykset kansalaisuuteen liittyvien erilaisten piirteiden tär-keydestä v. 1996, 2000 ja 2004. Piirrettä melko tai hyvin tärkeänä pitävien osuudet (%) jakeskiarvot asteikolla 1–5 (1 = ei lainkaan tärkeä – 5 = hyvin tärkeä).

TärkTärkTärkTärkTärkeinä pitäväteinä pitäväteinä pitäväteinä pitäväteinä pitävät,%,%,%,%,% KKKKKeeeeeskiarvskiarvskiarvskiarvskiarvoooooPiirrPiirrPiirrPiirrPiirreeeee -----9696969696 -----0000000000 -----0404040404 -----9696969696 -----0000000000 -----0404040404 NNNNN

Verojen ja maksujen suorittaminen 12 560–ilman vilppiä 88 89 90 4,48 4,40 4,46 14 792

Lakien ja säädösten tunnollinen 12 462–noudattaminen 86 88 88 4,39 4,34 4,38 14 669

12 472–Vaaleissa äänestäminen 68 67 67 3.93 3,87 3,87 14 618

Keskusteleminen yhteiskunnallisista 12 315–asioista 57 54 56 3,65 3,57 3,63 14 407

Yhteiskunnallisten asioiden 12 151–seuraaminen 70 68 62 3.92 3,82 3,73 14 307

Jäsenyys poliittisessa 12 226–puolueessa 11 10 9 2,07 2,14 2,10 14 241

Osallistuminen 12 130–vapaaehtoistyöhön 38 36 32 3,23 3,20 3,11 14 259

Suostuminen julkisten luottamus- 12 082–tehtävien hoitoon 34 28 21 3,08 2,94 2,79 14 119

Valmius rikkoa lakia ja säädöksiä,jos ne ovat selvässä ristiriidassa 12 096–omantunnon kanssa 26 24 19 2,77 2,75 2,72 14 217

Henkilökohtaisen edun uhraaminen 12 209–yhteisen hyvän puolesta 37 35 32 3,21 3,19 3,13 14 217

Havaittujen väärinkäytösten 12 306–ilmiantaminen viranomaisille 63 63 68 3,79 3,77 3,89 14 332

Yhteisen/julkisen omaisuuden 12 182–vaaliminen 84 84 83 4,30 4,24 4,26 14 318

Valmius tinkiä omasta elintasosta 12 184–heikompien puolesta 45 44 41 3,42 3,41 3,36 14 281

Valmius vaatia yhteiskunnalta 12 145–vastiketta veroille 82 80 78 4,23 4,12 4,11 14 269

Valmius ryhtyä lainvastaisiinkin protesti- 12 182–toimiin, jos asian tärkeys sitä edellyttää 29 24 23 2,78 2,69 2,62 14 230

2.4.2 Kansalaisuuteen liittyvät piirteet: faktoritarkastelu

Kansalaisuuteen liittyvien piirteiden faktoritarkastelu antoi verraten selkeän tuloksen.Piirrepatteristosta löytyi neljä faktoria, joiden alpha-arvot liikkuivat välillä .81-.56.Faktoreista muodostetut summamuuttujat olivat faktorianalyysin latauksienosoittamassa suuruusjärjestyksessä seuraavat:

7979797979


Faktori 1 “Alamaiset”: (5 muuttujaa; alpha-arvo = .74)Yhteisen/julkisen omaisuuden vaaliminen .712Verojen ja maksujen suorittaminen ilman vilppiä .699Lakien ja säädösten tunnollinen noudattaminen .698Havaittujen väärinkäytösten ilmiantaminen viranomaisille .644Valmius vaatia yhteiskunnalta vastiketta veroille .551

Faktori 2 “Sovinnaiset”: (3 muuttujaa; alpha-arvo = .81)Keskusteleminen yhteiskunnallisista asioista .806Yhteiskunnallisten asioiden seuraaminen .779Vaaleissa äänestäminen .735

Faktori 3 “Uhrautujat”: (5 muuttujaa; alpha-arvo = .67)Henkilökohtaisen edun uhraaminen yhteisen hyvän puolesta .668Osallistuminen vapaaehtoistyöhön .649Suostuminen julkisten luottamustehtävien hoitoon .627Valmius tinkiä omasta elintasosta heikompien puolesta .584Jäsenyys poliittisessa puolueessa .501

Faktori 4 “Radikaalit”: (2 muuttujaa; alpha-arvo = .56)Valmius ryhtyä lainvastaisiinkin protestitoimiin, jos asiantärkeys sitä edellyttää .796Valmius rikkoa lakia ja säädöksiä, jos ne ovat selvässäristiriidassa omantunnon kanssa .724

Ensimmäinen faktori saa korkeita latauksia muuttujilla, jotka ilmentävät “kunnon”kansalaisilta jokapäiväisessä elämässä edellytettäviä kansalaishyveitä. Sellaisilla piirteilläon selkeä pohja myös lainsäädännössä ilmaistuissa normeissa. Kansalaisuustyyppinätähän kategoriaan kuuluvia voidaan nimittää alamaisiksi. Vaikka alamaisuutta leimaasiis voimakas sopeutuminen yhteiskunnan normeihin, se ei kuitenkaan ole tahdot-tomuutta, vaan sisältää myös aktiivisen ja tiedostavan elementin tarttua havaittuihinväärinkäytöksiin ja vaatia yhteiskunnalta vastinetta maksetuille veroille. Kansa-laisuustyyppinä alamaisuus vastaa pitkälti sitä, mitä Krister Ståhlbergkin nimittääalamaisuudeksi (Ståhlberg 1998, 163–164).

Toinen faktori viittaa vahvasti kansalaisosallistumisen poliittisiin näkökohtiin.Tyyppiin kuuluvina piirteinä pidetään politiikan seuraamista sekä yhteiskunnallisistaasioista keskustelemista että muutoinkin niiden seuraamista. Kansalaisuustyyppiinliittyy nimenomaan edustuksellisen kansanvallan lähtökohtien omaksuminen. Kovinsuurta kansalaisaktiivisuutta ei tähän tyyppiluokkaan kuuluvilta henkilöiltä voidaodottaa. Faktori voidaan nimetä perinteisen tai sovinnaisen poliittis-yhteiskunnallisenosallistumisen faktoriksi.

Korkeita latauksia kolmannella faktorilla saavat kansalaisuuspiirteet, jotka viit-taavat selkeästi altruistiseen, epäitsekkääseen mielenlaatuun ja vahvaan yhteisöllisyy-teen. Kysymys on pitkälti aktiivisesta uhrautumisesta heikko-osaisempien kanssa-ihmisten hyväksi. Mielenlaatuun liittyy myös vahva poliittinen vastuuntunne, jokailmenee muun muassa luottamustehtävähalukkuutena. Faktori voidaan nimetäuhrautumista tai altruismia osoittavaksi kansalaisuusfaktoriksi

Neljäs faktori saa korkeita latauksia kahden kansalaisuuspiirteitä ilmentävänmuuttujan kohdalla. Niistä kumpikin sisältää selvän viestin valmiudesta poiketavoimassa olevan lainsäädännön normeista. Kyseessä on siten mitä epäsovinnaisinkäyttäytymismalli. Faktorin voi näin ollen perustellusti nimetä radikaalin tai protes-tihenkisen kansalaisuuden faktoriksi.

8080808080

ACTA

2.4.3 Yksilöominaisuudet ja kansalaisuustyypit

Eri kansalaisuustyypeistä korkeimmat keskiarvot viisiluokkaisella arviointiskaalallasaivat alamaiset (4,22) ja sovinnaiset (3,75). Niistä jäivät selvästi jälkeen uhrautujat(2,91) ja radikaalit (2,62). Kansalaisuustyypit jaotellaan skaalakeskiarvoa 3 käyttämälläkahteen luokkaan: kansalaisuustyyppiä keskimääräistä enemmän ja vähemmänedustavaan ryhmään. Tulokseksi saadaan, että valtaosalla kansalaisia esiintyykeskimääräistä enemmän niin alamaisuuteen (95 %) kuin sovinnaisuuteenkin (75%) liittyviä kansalaisuuspiirteitä. Keskimääräistä enemmän uhrautujapiirteitä esiintyypuolestaan 35 prosentilla kuntalaisista, ja radikaalejakin piirteitä lähes neljänneksellä(23 %).

Taulukko 2.5. Kansalaisuustyypit ja kuntalaisten yksilöominaisuudet vuonna 2004. Kuhun-kin kansalaisuustyyppiin luokittuvien tarkastelu iän, äidinkielen ja koulutuksen suhteen(%).

AlamaiseAlamaiseAlamaiseAlamaiseAlamaisettttt SoSoSoSoSovinnaisevinnaisevinnaisevinnaisevinnaisettttt UhrUhrUhrUhrUhrautuvautuvautuvautuvautuvaaaaattttt RadikaalitRadikaalitRadikaalitRadikaalitRadikaalit NNNNN

KaikkiKaikkiKaikkiKaikkiKaikki 95 75 35 23IIIIIkä:kä:kä:kä:kä:18-29v 90 57 26 25 1 758–1 76230-39v 94 65 24 21 1 838–1 84840-49v 96 72 29 23 2 473–2 48850-59v 96 81 38 24 2 929–2 97360-70v 96 88 46 23 2 139–2 23571+ v 97 89 52 27 1 176–1 349ÄidinkieliÄidinkieliÄidinkieliÄidinkieliÄidinkieli:Suomi 95 76 35 23 11 334–11 625Ruotsi 95 73 41 29 979–1 030KKKKKoulutusoulutusoulutusoulutusoulutus:::::Kansa-/peruskoulu 94 77 42 28 3 386–3 618Ammattikoulu/kurssi 93 69 33 24 2 885–2 926Ylioppilas 95 69 31 27 688–690Opisto/koulutason tutk. 97 77 32 18 2 886–2 911Alempi kk-/amk-tutkinto 98 78 31 20 970–974Ylempi kk-tutkinto 97 83 34 19 941–947

Edellä eri kansalaisuusosioiden kohdalla todetun perusteella ei ole yllättävää, että eriyksilömuuttujista ikä liittyy selvimmin ja suoraviivaisimmin eri kansalaisuus-tyyppeihin. Vanhimpaan ikäryhmään kuuluvat antoivat korkeimmat arvot kaikkienulottuvuuksien kohdalla. Toiseksi vanhin ikäryhmä ei olennaisesti poikennutvanhimmasta. Alimmat arvonsa eri kansalaisuustyypit saivat puolestaan nuorimmaltaikäryhmältä lukuun ottamatta radikaaleja, jotka saivat vähiten tukea 30–39-vuotiaidenikäryhmältä.

Äidinkieli ei erotellut alamaisia lainkaan ja hyvin vähän myöskään sovinnaisia.Sitä vastoin uhrautujien ja radikaalien osalta erot muodostuivat huomattavasti sel-vemmiksi. Kumpaankin tyyppiin kuuluvien osalta ruotsinkieliset antoivat suomen-kielisiä selvästi korkeammat pistearvot.

Koulutuksen kohdalla kuva eri kansalaisuustyyppien osalta muodostuu jonkinverran kompleksisemmaksi kuin iän kyseessä ollen. Uhrautujat ja radikaalit saavat

8181818181


korkeimmat pistelukemansa alimman koulutustason suunnalta. Alamaiset puolestaansaavat korkeimmat kannatusarvonsa alemman korkeakoulu- tai ammattikorkea-koulututkinnon suorittaneilta. Sovinnaisia arvoja taas kannatetaan suhteellisesti enitenakateemisen loppututkinnon suorittaneiden ryhmässä. Alimmat arvonsa alamaisetja sovinnaiset saavat ammattikoulutuksen saaneilta, viimemainitut myös yliop-pilastutkinnon suorittaneilta. Uhrautujien alimmat lukemat tulevat ylioppilailta jaalemman korkeakoulututkinnon saaneilta, kun taas radikaaleja arvoja suositaan vähitenopistotutkinnon suorittaneiden keskuudesta.

2.4.4 Kuntaominaisuudet ja kansalaisuustyypit

Kuntien väestöpohjaan liittyvistä tekijöistä vain asukasluku ja taajama-aste ovatyhteydessä kansalaisuustyyppeihin keskenään hyvin yhtenäisellä tavalla. Nämä lähinnäsuuria kaupunkeja kuvaavat ominaisuudet korreloivat alamaistyypin kanssapositiivisesti ja uhrautujien kanssa negatiivisesti. Kunnan ikärakenne on melko vahvastiyhteydessä kaikkiin kansalaisuustyyppeihin. Kunnissa, joissa alle kouluikäisten lastenosuus on huomattava, on suhteellisen vähän niin sovinnaisiin, uhrautujiin jaradikaaleihin kuuluvia, kun taas ikääntyneen väestön kunnissa tilanne on tähän nähdenvastakkainen.

Väestön koulutusrakenne on verraten vahvalla ja selkeällä tavalla yhteydessä kan-salaisuuden eri tyyppeihin. Kunnat, joissa on keskimääräistä enemmän korkea-koulutuksen saaneita, korreloivat positiivisesti alamaiskansalaisten osuuteen janegatiivisesti uhrautujien osuuteen, kun taas heikomman koulutustason kuntien osaltatilanne on tähän nähden vastakkainen. Ruotsinkielisyys puolestaan korreloitilastollisesti merkitsevällä tavalla sekä uhrautuja- että radikaalikansalaisuuden kanssa.

8282828282

ACTA

Taulukko 2.6. Kansalaisuustyypit ja kuntaominaisuudet vuonna 2004. Korrelaatiot, tilastol-linen merkitsevyys: ** (p .01) merkitsevä, * (p .05) melkein merkitsevä. (N = 47)

AlamaiseAlamaiseAlamaiseAlamaiseAlamaisettttt SoSoSoSoSovinnaisevinnaisevinnaisevinnaisevinnaisettttt UhrUhrUhrUhrUhrautuvautuvautuvautuvautuvaaaaattttt RadikaalitRadikaalitRadikaalitRadikaalitRadikaalit

VäeVäeVäeVäeVäessssstöpohja (2003/04):töpohja (2003/04):töpohja (2003/04):töpohja (2003/04):töpohja (2003/04):asukasluku .30 –.08 –.51 –.12pinta-ala –.27 –.07 .09 .17taajama-aste .53** –.18 –.67** –.27VäeVäeVäeVäeVäessssstön ikärtön ikärtön ikärtön ikärtön ikärakakakakakenne (2004):enne (2004):enne (2004):enne (2004):enne (2004):0-6v., % väestöstä .20 –.39** –.35* –.36*yli 64v., % väestöstä –.45** .32* .67** –.29*VäeVäeVäeVäeVäessssstön ktön ktön ktön ktön koulutusroulutusroulutusroulutusroulutusrakakakakakenne (2003)enne (2003)enne (2003)enne (2003)enne (2003)(tutkinnon suorittaneet, % 15v täyttäneistä):ei-tutkinnon suorittaneet, % –.54 .23 .72** .28korkea-asteen tutk.suor.,% .46** –.12 –.67** –.20Väestön kielirakenne:ruotsinkieliset, % –.05 –.09 .38** .62**TTTTTyöpaikkaryöpaikkaryöpaikkaryöpaikkaryöpaikkarakakakakakenne ja työlenne ja työlenne ja työlenne ja työlenne ja työllislislislislisyys (2003):yys (2003):yys (2003):yys (2003):yys (2003):maatalous, % –.49 .09 .62** .17jalostus, % .44** .02 –.18 .01palvelut, % .11 –.09 –.43** –.15työttömyysaste, % –.37** .07 .16 –.04TTTTTalouden tunnuslukalouden tunnuslukalouden tunnuslukalouden tunnuslukalouden tunnuslukuja (2004):uja (2004):uja (2004):uja (2004):uja (2004):tuloveroprosentti –.09 –.07 .43** .33*vuosikate, •/asukas .13 .13 –.04 .14investointien tulorahoitus% .30* .12 –.11 .12lainakanta, •/asukas .20 .04 –.06 –.06VVVVValtuusaltuusaltuusaltuusaltuusttttton poliiton poliiton poliiton poliiton poliittisetisetisetisetiset vt vt vt vt voimasuhoimasuhoimasuhoimasuhoimasuhttttteeeeeeeeeet t t t t (valtuustokausi 01–04):kokoomus, % .27 .16 –.53** –.37**keskusta, % –.34* .01 .37* –.12SDP, % .12 .03 –.35* –.10vihreät, % .33* –.05 –.60** –.28RKP, % –.04 –.09 .37* .60**Kuntavaalien äänestys% -04 –.33* .33* .54** .21

Väestön elinkeinorakenne liittyy myös varsin vahvasti erilaisiin kansalaisuustyyppeihin.Maatalousvaltaisuus korreloi negatiivisesti alamaisuuteen ja positiivisesti uhrau-tujatyyppiin. Teollisuuspainotteisuus kunnissa on positiivisessa yhteydessä alamais-kansalaisuuteen, kun taas palvelupainotteisuus korreloi negatiivisesti uhrautumiseenkansalaisuusominaisuutena. Työttömyysaste on puolestaan negatiivisessa yhteydessäalamaisuuteen kansalaistyyppinä.

Tarkastelukuntien poliittisella rakenteella on myös varsin selvä yhteys erilaisiinkuntalaistyyppeihin. Urbaanipainotteisten puolueiden, kokoomuksen, sosiali-demokraattien ja vihreiden vahva kannatus korreloi negatiivisesti uhrautujatyypinyleisyyteen, kun taas maaseutupuolueiksi leimautuvan keskustan ja myös RKP:nvahvan kannatuksen kunnat korreloivat positiivisesti uhrautujatyypin kanssa. Myöskuntavaalien korkea äänestysprosentti on yhteydessä uhrautujatyypin kanssa.

Kaiken kaikkiaan kaksi kansalaisuustyyppiä, alamaiset ja uhrautujat, näyttävätmuodostavan selvän vastakohtaparin sen perusteella, millaisissa yhteiskunnallisissakonteksteissa ne saavat tukensa. Näyttää siltä, että tässä yhteydessä alamaisuudeksinimetty kansalaisuustyyppi elää parhaiten kaupunkimaisessa ympäristössä. Vastaavastiuhrautujia luonnehtii läheisyys maaseudun pieniin kuntiin. Merkille pantava seikkalienee myös, että sovinnaisuus kansalaisuustyyppinä ei ole riippuvuussuhteessakäytännöllisesti katsoen mihinkään kunnan rakenneominaisuuksiin. Radikaalit tai

8383838383


protestihenkiset piirteet näyttäisivät korostuvan kunnissa, joissa väestö on lähinnäaktiivi-ikäisiä, ruotsinkielisiä ja joissa RKP:n asema valtuustossa on vahva.

2.4.5 Yhteenveto

Kaikissa KuntaSuomi-tutkimuksen mittauspisteissä samansisältöisenä toistettu kan-salaisuuden eri puolia kartoittava kysymyspatteristo muodosti perustan kansalaisuuteenliitettävien ominaisuuksien ajalliselle vertailulle. Kokonaisuutena ottaen kansalaisuuttakoskevat asenteet ovat kahden vaalikauden aikana muuttuneet vain verraten vähän.Suurinta laskua havaintokauden alusta sen loppuun tapahtui kansalaisten haluk-kuudessa hoitaa kunnallisia luottamustehtäviä. Laskeva suuntaus kohdistui myöskaikkein radikaaleimpiin, protestiluontoisiin osallistumismuotoihin. Lievästä sovin-naistumisesta kansalaisten osallistumisasenteissa kertoo sekin, että ainoa toimenpide,jonka arvostus ajallisesti lisääntyi, oli havaittujen väärinkäytösten ilmiantaminen vi-ranomaisille.

Eri kansalaisuusosioiden osalta tärkeimmäksi selittäväksi tekijäksi osoittautuivastaajien ikä. Vanhimpaan ikäryhmään kuuluvat antoivat korkeimmat pistearvotkahta lukuun ottamatta kaikilla kansalaisuutta mittaavilla osioilla. Ikämuuttujaosoittautui myös siinä suhteessa painavaksi, että tulos sen osalta oli kutakuinkinsuoraviivainen.

Vuoden 2004 aineistoon pohjautuva kansalaisuuspiirteiden faktorianalyysi antoitulokseksi neljä kansalaisuusulottuvuutta. Niiden perusteella kansalaisuustyypeiksinimettiin alamaiset, sovinnaiset, uhrautujat ja radikaalit. Faktoriperustaisettyyppinimikkeet osoittautuivat liittyvän selkeästi muutamiin vastaajien yksilöomi-naisuuksiin, mutta myös tiettyihin kuntarakennetta kuvaaviin muuttujiin. Yksi-löominaisuuksista eri kansalaisuustyyppeihin vahvimmin yhteydessä oli ikä.Vanhimmat ikäryhmät antoivat korkeimmat asteikko-arvot niin alamaisille, sovin-naisille kuin uhrautujillekin. Vain radikaalisuus liittyi selvästi nuorimpiin ikäryhmiin.

Kuntarakennetarkastelu puolestaan osoitti, että etenkin väestölliset tekijät samoinkuin poliittiseen rakenteeseenkin liittyvät tekijät liittyivät taloudellisia muuttujiakiinteämmin eri kansalaisuustyyppeihin. Karkeana yleistyksenä voidaan todeta, ettäalamaisuus liittyy voimakkaasti urbaanisiin kuntaominaisuuksiin ja kaupunki-puolueiden kannatukseen kun taas uhrautuja-asennoituminen on voimakkaintapienissä maalaiskunnissa ja poliittisen keskustan maaperällä.

Lähteet

Borg Sami (2005): Kansalaisena Suomessa. Kansalaisvaikuttaminen Pohjoismaissa ja EuropeanSocial Survey 2002. Oikeusministeriön julkaisuja 2005:3. Helsinki.

Dahl Robert & Tufte Edward (1973). Size and Democracy. Stanford University Press. Stanford.

Johansson Folke & Nilsson Lennart & Strömberg Lars (2001): Kommunal demokrati underfyra decennier. Liber. Malmö. (Johansson ym. 2001)

8484848484

ACTA

Karvonen Lauri & Paloheimo Heikki (2005): Demokratian näkymiä Suomessa. TeoksessaPaloheimo Heikki (toim.): Vaalit ja demokratia Suomessa. WSOY. Helsinki.

Mill John Stuart (1998): On Liberty and Other Esseys. Oxford University Press.

Nordiska Ministerrådet (2005): Demokrati i Norden. Demokratiutvalget 2004. Slutrapport.ANP 2005:701. Nordisk Ministerråd. Köpenhamn.

Oinonen Eriikka & Blom Raimo & Melin Harri (2005): Onni on olla suomalainen.Kansallinen identiteetti ja kansalaisuus. Raportti ISSP 2003 ja 2004 Suomen aineistoista.Yhteiskuntatieteellisen tietoarkiston julkaisuja 1, 2005. Yliopistopaino. Helsinki. (Oinonenym. 2005).

Pesonen Pertti & Sänkiaho Risto (1979): Kansalaiset ja kansanvalta. Suomalaisten käsityksiäpoliittisesta toiminnasta. WSOY. Porvoo.

Pikkala Sari (2005): Kunta päättäjän perspektiivistä. Tutkimus kuntien luottamushenkilöistäja viranhaltijoista. KuntaSuomi 2004 -tutkimuksia nro 54. Acta nro 176. Åbo Akademi &Suomen Kuntaliitto. Helsinki.

Rose Lawrence E. & Pettersen Per Arnd (1995): Borgerdygder og det lokale selvstyret: politiskliv og laere blant folk flest. Teoksessa Hansen Tore & Offerdal Audun: Borgere, tjenesteytereog beslutsningstakere. TANO. Oslo.

Ståhlberg Krister (1998): Moniulotteinen kansalaisuus. Teoksessa Mäki-Lohiluoma Kari-Pekka& Pekola-Sjöblom Marianne & Ståhlberg Krister (toim.): Kuntalaisten valta ja valinnat.KuntaSuomi 2004 -tutkimuksia nro 13. Acta nro 97. Suomen Kuntaliitto. Helsinki.

Tilastokeskus (2005): Väestörakenne ja väestönmuutokset kunnittain 2004. SVT. Väestö2005:5. Helsinki.

VILU-2003. Päättäjäkysely. KuntaSuomi 2004 –tutkimusohjelmaan kuuluva kysely kuntienjohtaville viranhaltijoille ja luottamushenkilöille.

Waldahl Ragnar (1985): Politisk kommunikasjon og deltakerdemokrati”. Statsvetenskapligtidskrift, 1985:1.

8585858585


Liitetaulukko 2.1. Kuntalaisten arviot siitä miten todennäköisesti asuu koko loppuelämän-sä nykyisessä asuinkunnassa. Niiden osuudet, jotka pitävät melko tai erittäin todennäköi-sesti asumista nykyisessä kotikunnassa (%). Arviot vuosilta 1996, 2000 ja 2004.

19961996199619961996 20002000200020002000 20042004200420042004 1996–20041996–20041996–20041996–20041996–2004

Espoo 52 50 52 0Hamina (Vehkalahti v. 1996 ja 2000) 64 63 71 +7Haukipudas 57 56 64 +7Humppila 68 63 68 0Hämeenlinna 61 58 63 +2Iitti 64 57 70 +6Jaala 62 63 68 +5Joroinen 61 55 66 +5Kaarina 56 50 59 +3Karstula 72 61 73 +1Kemiö 76 66 77 +1Kerava 51 43 51 0Kiikala 58 51 68 +10Kokkola 63 58 72 +9Kolari 57 63 71 +14Kotka 65 66 69 +4Kristiinankaupunki 66 68 74 +8Kuhmoinen 68 67 68 0Lappeenranta 63 64 64 +1Leppävirta 68 66 66 –2Lieksa 65 60 67 +2Liljendal 68 70 70 +2Lumijoki 66 58 63 –3Mikkeli 53 56 67 +14Multia 74 67 67 –7Naantali 60 56 69 +9Noormarkku 58 52 59 +1Närpiö 83 75 79 –4Oulainen 67 56 67 0Outokumpu 60 56 65 +5Padasjoki 62 69 68 +6Pieksämäki 52 56 62 +10Porvoo 60 63 62 +2Pudasjärvi 66 62 68 +2Punkaharju 64 61 66 +2Pyhäntä 58 51 55 –3Pylkönmäki 58 58 66 +8Ranua 66 60 62 –4Rääkkylä 65 66 65 0Sonkajärvi 63 60 71 +8Suolahti 57 55 60 +3Tyrnävä 60 58 56 –4Vaasa 54 51 65 +11Vahto 56 55 68 +12Varkaus 58 55 59 +1Vimpeli 72 70 73 +1Virrat 67 64 74 +7Kaikki yhKaikki yhKaikki yhKaikki yhKaikki yhttttt, % k, % k, % k, % k, % keeeeeskim.skim.skim.skim.skim. 62 59 65 +3Kuntakohtaiset vaihteluvälit (%) 51–83 43–75 51–79

8686868686

ACTA

Liitetaulukko 2.2. Kuntalaisten arviot kuntansa sijoittumisesta kuntien välisessä kuvitteel-lisessa “hyvä asua ja elää” -kilpailussa vuosina 1996, 2000 ja 2004. Niiden osuus, jotkaarvioivat kuntansa sijoittuvan melko tai erittäin hyvin (%)

19961996199619961996 20002000200020002000 20042004200420042004 1996–20041996–20041996–20041996–20041996–2004

Espoo 70 70 75 +5Hamina (Vehkalahti v. 1996 ja 2000) 69 44 55 –14Haukipudas 45 51 64 +19Humppila 42 40 46 +4Hämeenlinna 66 62 70 +4Iitti 53 43 54 +1Jaala 43 52 49 +6Joroinen 38 41 38 0Kaarina 74 63 83 +9Karstula 46 44 46 0Kemiö 35 50 55 +20Kerava 70 59 67 –3Kiikala 44 30 43 –1Kokkola 34 39 52 +18Kolari 12 15 28 +16Kotka 43 31 47 +4Kristiinankaupunki 32 26 28 –4Kuhmoinen 28 28 38 +10Lappeenranta 64 61 60 –4Leppävirta 71 69 67 –4Lieksa 27 28 31 +4Liljendal 44 61 59 +15Lumijoki 31 46 54 +13Mikkeli 51 56 54 +3Multia 44 33 45 +1Naantali 82 87 93 +11Noormarkku 59 53 63 +4Närpiö 70 43 53 –17Oulainen 47 34 47 0Outokumpu 36 24 41 +5Padasjoki 29 34 41 +12Pieksämäki 21 21 45 +14Porvoo 51 49 59 +8Pudasjärvi 27 25 32 +5Punkaharju 51 57 61 +10Pyhäntä 28 16 23 –5Pylkönmäki 2929292929 32 38 +9Ranua 36 21 36 0Rääkkylä 27 28 17 –10Sonkajärvi 34 25 46 +12Suolahti 24 20 33 +9Tyrnävä 41 48 53 +12Vaasa 65 49 54 –11Vahto 54 50 57 +3Varkaus 25 23 33 +8Vimpeli 20 29 39 +19Virrat 28 29 38 +10Kaikki yhKaikki yhKaikki yhKaikki yhKaikki yhttttt, % k, % k, % k, % k, % keeeeeskim.skim.skim.skim.skim. 47 43 52 +5Vaihteluvälit (%) 12–82 15–87 17–93

8787878787


Liitetaulukko 2.3. Kuntalaisten mielipiteet erilaista kunnan palvelujen ja hallinnon järjestä-mistä koskevista väittämistä v. 1996, 2000 ja 2004. Vastausjakaumat (%).

EEEEEri mieltä,ri mieltä,ri mieltä,ri mieltä,ri mieltä, NeutrNeutrNeutrNeutrNeutraali,aali,aali,aali,aali, SSSSSamaa mieltä,amaa mieltä,amaa mieltä,amaa mieltä,amaa mieltä,% % % % % (1 + 2) % % % % % (3) % % % % % (4 + 5) N (-N (-N (-N (-N (-04)04)04)04)04)

Tärkeistä asioista päätettäessä -96: 32 21 47 14 439tulisi aina järjestää kunnallinen -00: 32 27 41 13 216kansanäänestys. -04: 40 25 35 12 379

-96: 24 19 57 14 318Kunnanjohtaja tulisi valita -00: 30 24 46 13 140suoralla kansanvaalilla. -04: 33 25 42 12 327

Kuntalaisille tulisi taata mahdolli-simman suuri valinnanvapaus eri -00: 9 32 59 13 087palvelutuottajien välillä. -04: 9 35 56 12 299

On parempi korottaa kunnallisveroa -00: 21 32 47 13 193kuin karsia kunnallisia palveluja. -04: 21 34 45 12 371

Kuntia tulisi yhdistää kuntaliitoksella -00: 45 25 30 13 115toiseen kuntaan/toisiin kuntiin. -04: 43 28 29 12 243

Oma kuntani tulisi yhdistää kunta-liitoksella toiseen kuntaan/toisiin -00: 58 20 22 13 116kuntiin. -04: 57 21 22 12 285

Kunnallisia palveluja voidaantehostaa ja sitä kautta alentaa -00: 17 33 50 13 027kunnallisveroa. -04: 18 36 46 12 201

Kunnan asioista tiedotetaan -00: 45 33 22 12 935aivan riittävästi. -04: 40 38 22 12 126

Kunnallisten palvelujen käyttäjilletulisi taata nykyistä huomattavastisuurempi sananvalta palvelujen -00: 10 39 51 13 065järjestämisessä. -04: 11 44 46 12 210

Kunnan virkanimitykset ovat -00: 10 28 62 13 259liian poliittisia. -04: 12 34 54 12 225

Kunnallisvaaleissa tulisi voidaäänestää internetin välityksellä -00: .. .. .. ..viranomaisille. -04: 40 25 35 12 251

8888888888

ACTA

Liitetaulukko 2.4. Kuntalaisten mielipiteet väittämästä “Oma kuntani tulisi yhdistää kunta-liitoksella toiseen kuntaan / toisiin kuntiin”. Eri ja samaa mieltä olevien osuudet v. 2000 ja2004 (%).

Eri mieltä, %Eri mieltä, %Eri mieltä, %Eri mieltä, %Eri mieltä, % SSSSSamaa mieltä, %amaa mieltä, %amaa mieltä, %amaa mieltä, %amaa mieltä, % SSSSSamaa mieltäamaa mieltäamaa mieltäamaa mieltäamaa mieltäoleoleoleoleolevien muutvien muutvien muutvien muutvien muutososososos

20002000200020002000 20042004200420042004 20002000200020002000 20042004200420042004 2000–042000–042000–042000–042000–04

Espoo 61 61 21 21 0Hamina * 45 58 44 18 –26Haukipudas 63 63 19 17 –2Humppila 67 69 16 14 –2Hämeenlinna 62 63 14 13 –1Iitti 65 68 12 12 0Jaala 68 53 20 28 +8Joroinen 59 52 21 27 +6Kaarina 63 68 16 15 –1Karstula 72 65 13 18 +5Kemiö 44 46 35 33 –2Kerava 57 55 24 19 –5Kiikala 47 40 37 40 +3Kokkola 67 61 12 15 +3Kolari 39 46 40 30 –10Kotka 63 67 16 14 –2Kristiinankaupunki 62 60 16 22 +6Kuhmoinen 54 43 22 33 +11Lappeenranta 65 61 15 19 +4Leppävirta 75 7676767676 10 9 –1Lieksa 66 64 14 18 +4Liljendal 8080808080 7676767676 10 13 +3Lumijoki 57 69 28 19 –9Mikkeli * 27 66 43 11 -32Multia 53 56 25 29 +4Naantali 75 75 8 7 7 7 7 7 –1Noormarkku 56 57 22 17 –5Närpiö 61 53 20 25 +5Oulainen 56 52 21 25 +4Outokumpu 53 54 22 27 +5Padasjoki 64 55 17 25 +8Pieksämäki 2020202020 2626262626 6363636363 52 –12Porvoo * 78 71 7 7 7 7 7 10 +3Pudasjärvi 66 68 12 13 +1Punkaharju 65 55 16 23 +7Pyhäntä 42 41 34 39 +5Pylkönmäki 53 52 27 33 +6Ranua 78 54 16 22 +6Rääkkylä 56 33 30 44 +14Sonkajärvi 52 55 24 27 +3Suolahti 44 31 41 5454545454 +13Tyrnävä 51 64 24 13 –11Vaasa 55 45 22 31 +9Vahto 63 61 24 17 –7Varkaus 47 39 24 32 +8Vimpeli 63 59 23 21 –2Virrat 63 64 16 18 +2Kaikki yhKaikki yhKaikki yhKaikki yhKaikki yhttttteensäeensäeensäeensäeensä 5858585858 5858585858 2222222222 2222222222Vaihteluväli 20–80 26–76 7–63 7–54

8989898989


Liitetaulukko 2.5. Kuntalaisten mielipiteet seuraavista kansalaisuuteen liittyvistä piirteistäv. 1996, 2000 ja 2004. Vastausjakaumat asteikolla 1 (ei lainkaan tärkeä) – 5 (hyvin tärkeä),%.

EEEEEi tärki tärki tärki tärki tärkeäeäeäeäeä,,,,, NeutrNeutrNeutrNeutrNeutraali,aali,aali,aali,aali, TärkTärkTärkTärkTärkeä,eä,eä,eä,eä,VVVVVuosiuosiuosiuosiuosi % % % % % (1 + 2) % % % % % (3) % % % % % (4 + 5) NNNNN

-96: 3 9 88 14 7921) Verojen ja maksujen suoritta- -00: 2 8 89 13 500minen ilman vilppiä -04: 2 8 90 12 560

-96: 3 10 86 14 6692) Lakien ja säännösten -00: 2 10 88 13 407tunnollinen noudattaminen -04: 2 10 88 12 462

-96: 13 19 68 14 618-00: 11 22 67 13 438

3) Vaaleissa äänestäminen -04: 10 23 67 12 472

-96: 11 32 57 14 4074) Keskusteleminen yhteiskun- -00: 10 36 54 13 201nallisista asioista -04: 10 34 56 12 315

-96: 7 23 70 14 3075) Yhteiskunnallisten asioiden -00: 6 26 68 13 087seuraaminen -04: 7 30 62 12 151

-96: 68 21 11 14 2416) Jäsenyys poliittisessa -00: 65 25 10 13 079puolueessa -04: 67 24 9 12 226

-96: 21 41 38 14 2597) Osallistuminen vapaaehtois- -00: 19 45 36 13 010työhön -04: 23 45 32 12 130

-96: 26 40 34 14 1198) Suostuminen julkisten -00: 29 43 28 12 911luottamustehtävien hoitoon -04: 35 44 21 12 082

9) Valmius rikkoa lakia ja säädöksiä, -96: 41 33 26 14 027jos ne ovat selvässä ristiriidassa -00: 38 38 24 12 874omantunnon kanssa -04: 44 37 19 12 096

-96: 21 42 37 14 21710) Henkilökohtaisen edun uhraa- -00: 19 46 35 13 036minen yhteisen hyvän puolesta -04: 21 47 32 12 209

-96: 12 25 63 14 33211) Havaittujen väärinkäytösten -00: 9 28 63 13 117ilmiantaminen viranomaisille -04: 7 25 68 12 306

-96: 3 13 84 14 31812) Yhteisen/julkisen omaisuuden -00: 2 14 84 13 087vaaliminen -04: 3 14 83 12 182

-96: 14 41 45 14 28113) Valmius tinkiä omasta -00: 12 44 44 13 074elintasosta heikompien puolesta -04: 13 46 41 12 184

-96: 3 15 82 14 26914) Valmius vaatia yhteiskunnalta -00: 3 17 80 13 020vastiketta veroille -04: 3 19 78 12 145

15) Valmius ryhtyä lainvastaisiinkin -96: 43 28 29 14 230protestitoimiin, jos asian tärkeys -00: 44 33 24 13 070sitä edellyttää -04: 46 31 23 12 182

9090909090

ACTA

3.1 Johdanto

Kysymys kansalaisten identiteeteistä on noussut etenkin viimeksi kuluneen vuo-sikymmenen aikana virinneessä, kansalaisyhteiskunnan merkitystä painottavassayhteiskuntakeskustelussa aikaisempaa voimakkaammin esille. Samastumisella erilaisiinkohteisiin on pyritty kuvaamaan kansalaisten yhteenkuuluvuutta niihin ja samallaniiden merkitystä yksilöllisyyden ylittävänä tekijänä. Samastumisen kohteitakansalaisilla saattaa olla hyvinkin suuri määrä. Erilaiset ammatilliset, kulttuuriset,kielelliset, etniset, poliittiset, uskonnolliset, taloudelliset ja monet muut ryhmättoimivat käyttäytymisperustaa luovina ja ohjaavina viiteryhminä. Näihin kuuluvatmyös eri tasoilla toimivat poliittis-hallinnolliset alueelliset yhteisöt.

Erilaiset alueelliset kokonaisuudet muodostavat niihin kytkeytyvien tai niidenkanssa päällekkäisten hallinnollisten yksikköjen vahvistamina kokonaisuuksia, jotkatoimivat niissä asuvien ihmisten viiteryhminä. Vain pienimmissä ja fyysisestilähimmissä aluekokonaisuuksissa asukkaat voivat henkilökohtaisesti tuntea alueenmuut asukkaat tai ainakin enemmistön heistä. Näin voi olla asianlaita naapuruston,korttelin ja pienehkön kyläkunnan kohdalla. Tiheästi asuttujen ja väkirikkaidenkaupunginosien osalta tällainen tullee kysymykseen vain poikkeuksellisesti. Tätäsuurempien aluehallinnollisten yksikköjen, kunnat mukaan lukien, osaltasamastuminen voi pohjautua vain viiteryhmäpohjaiseen yhteenkuuluvuudentunteeseen, lähinnä tietoisuuteen siitä, että vuorovaikutus pohjautuu yhteisiin arvoihintai alueyksikköjen tarjoamien aineellisten hyvien, palvelujen saamiseen. Perinteisessäkansallisvaltiossa keskeisimmän identifikaatiokohteen muodostaa valtio. Kansallisenidentifikaation – olemme suomalaisia – jälkeen samastumisemme kohteina voivatolla erilaiset ylikansalliset organisaatiot tai aluekokonaisuudet. Yksi sellaisista onPohjola, johon suomalaisten kulttuuri- ja arvositeet ovat olleet varsin voimakkaita jopitkän historiallisen kehityksen aikana. Eurooppalaisuus muodostaa yhä selvemmänsamastumiskohteen jo historiallisista syistä. Erityiseen asemaan eurooppalaisuus onnoussut Suomen EU-liitynnän jälkeen.

KuntaSuomi 2004 -tutkimusohjelman kuntalaistutkimusosioon on kaikissakolmessa havaintopisteessä sisältynyt kansalaisten alueperustaista samastumistakartoittava kysymys: “Missä määrin koette samaistuvanne tai koette yhteenkuuluvaisuuttaseuraaviin alueellisiin kokonaisuuksiin?” Vastausvaihtoehtoina tarjottiin viisiluokkaistaskaalaa (1 = erittäin vähän,…, 5 = erittäin paljon). Kysymyksellä luodattiin asukkaiden

Voitto Helander & Marianne Pekola-Sjöblom

3 Alueelliset kokonaisuudetsamastumiskohteina

9191919191


identifioitumista kaikkiaan kymmeneen aluekokonaisuuteen alkaen asuinalueesta japäätyen Eurooppaan. Samastumiskohteista kuusi (asuinalue, kylä/kaupunginosa,kunta, seutu(kunta), maakunta ja lääni) ovat alivaltiollisia yksikköjä, kun taas kolme(Pohjola, Euroopan unioni ja Eurooppa) ovat ylivaltiollisia/kansainvälisiä yksikköjäSuomen muodostaessa oman kansallisen identifioitumiskohteensa.

Samastumisproblematiikkaa on käsitelty vuoden 1996 kuntalaistutkimuksentulosten pohjalta Krister Ståhlbergin artikkelissa (Ståhlberg 1998). Vuoden 2000vastaavia tuloksia on raportoitu lyhyesti edellisessä kuntalaistutkimusraportissaKuntalaisen monet roolit (Helander & Pekola-Sjöblom & Sjöblom 2002, 20–24).Pohjoismaisista alan tutkimuksista voidaan viitata Lawrence E. Rosen ja KristerStåhlbergin (2000) Norjaa ja Suomea koskevaan vertailuun sekä Ulrik Kjaerin ar-tikkeliin tanskalaista ideaalista kuntarakennetta analysoivassa kirjassa esitettyihin ha-vaintoihin kuntaidentiteetin ja kuntakoon yhteydestä (Kjaer 2003).

Teoreettisessa katsannossa alueperustaisiin poliittis-hallinnollisiin yksiköihinsamastumista on analysoitu lähinnä siitä näkökulmasta, onko sillä ja missä määrinmerkitystä kansanvaltaisen hallinnan kannalta. Tällöin identifikaatio nähdään yleisestipsykologisena tunteena kulloinkin kyseessä olevaa alueperustaista yksikköä kohtaan.Etenkin pohjoismaisissa yhteyksissä tarkasteltavana yksikkönä on tavallisimmin ollutkunta.

Rose ja Ståhlberg (2000, 260-263) esittävät neljä teoreettista perspektiiviä sille,miksi ihmiset samastuvat alueellisiin poliittis-hallinnollisiin kokonaisuuksiin. Niistäensimmäistä tutkijat nimittävät geneettiseksi. Se viittaa yksikköjen, esimerkiksi kuntien,historialliseen hyväksyttävyyteen.

Toinen, sosiaali-psykologinen argumentti lähtee siitä, että samastuminen onyhteydessä henkilö- tai ryhmäsuhteisiin, jotka liittyvät asianomaisen alueen ihmisiin.Perspektiivi korostaa sitä, että identifioitumisintensiteetti perustuu siihen, kuinkapitkään asianomainen on asunut kyseisen yksikön, tavallisimmin kunnan, alueella.

Kolmas, kontekstuaalinen argumentti, painottaa myös psykologista kiinnittymistäasianomaiseen yksikköön. Kuta paremmin paikallisyksikkö tai yhteisö vastaa yksilönhenkilökohtaista arvomaailmaa, sitä vahvemmaksi samastuminen voi tulla. Useattutkijat ovat korostaneet, että sosiaaliset tekijät pääsevät parhaiten vaikuttamaanpienissä, homogeenisissa yksiköissä. Tämän mukaan asukkaiden samastumisaste onesimerkiksi pienissä kunnissa korkeampi kuin suurissa ja heterogeenisissa kunnissa.

Neljäs argumentti, rationaalinen perustelu samastumiselle, pohjaa siihen, ettäyksilö pystyy toteuttamaan tavoitteitaan ja tyydyttämään mahdollisimman helpostitarpeitaan kyseisessä yksikössä. Poliittis-hallinnollinen alueyksikkö, joka kykeneetuottamaan mahdollisimman täydellisesti kansalaisten odottamia palveluja, on asiaaarvioivan kansalaisen kannalta optimaalinen samastumiskohde.

Edellä tiivistetysti esitetyt argumentit viittaavat jo sellaisenaan muutamiin yksilö-ja/tai kollektiivitasoisiin tekijöihin, joiden voidaan odottaa olevan yhteydessä niihin.Siten kuntalaisten erilaisten viiteryhmien, kuten sukupuoli-, kieli- tai ikäryhmiensamoin kuin mainitun kunnassa asumisaikaan perustuvien kategorioiden voidaanodottaa olevan yhteydessä sosiaali-psykologisiin samastumistekijöihin. Konteks-tuaalisen samastumisperustelun voidaan puolestaan ajatella liittyvän erilaisiin kunta-

9292929292

ACTA

ominaisuuksiin, ennen muuta kuntakokoon. Rationaalisen argumentin taas voidaanodottaa näkyvän erityisesti silloin, kun kunnan palvelutuotanto pystyy optimaalisellatavalla täyttämään asukkaiden palveluille asettamia tavoitteita.

Ajallisten muutosten kartoittaminen muodostaa ensimmäisen tässä tutkimuksessaeriteltävän kohteen. Kiinnostavan kysymyksen muodostaa ensinnäkin se, onko erialuekokonaisuuksien suosio vaihdellut tutkimuskauden 1996–2004 aikana.Mielenkiinnon toisen keskeisen kysymyksen muodostaa se, näkyvätkö identifioi-tumiskohteissa tapahtuneet rakenteelliset muutokset kansalaisten niitä kohtaantuntemissa arvostuksissa. Näkyvimmät muutokset ovat koskettaneet Euroopanunionia, lääninhallintoa ja seutukuntia. Suomen liittyminen unioniin vain vuottaennen ensimmäistä kyselykierrosta ja kansalaisten myöhempien unionikokemustenvaikutuksista elämäänsä ovat potentiaalisia samastumiseen vaikuttavia tekijöitä.Vuonna 1997 toteutetun lääninhallinnon uudistamisen, joka useimpien vastaajienkohdalla on merkinnyt lääninhallinnon fyysistä etääntymistä läänien määränvähennyttyä kahdestatoista kuuteen, voidaan odottaa heikentäneen kansalaistensamastumista lääniinsä. Joidenkin arvioiden mukaan lääniuudistus on lisännytmaakuntien merkitystä, mikä pitäisi näkyä kuntalaisten maakuntasamastumisenlisääntymisenä. Niin ikään vuonna 1994 käyttöön otetun seutukuntajaon myötäseutukuntien merkitys on ollut kasvussa, eritoten seutukuntien tukihankkeenkäynnistymisen myötä vuonna 2000. Tämän voidaan olettaa vaikuttavan kansalaistenseutukuntasamastumiseen, ja lisänneen sitä tutkimuskauden 1996–2004 aikana.Muiden aluekokonaisuuksien osalta muutokset ovat olleet vähäisempiä, jos kohtaerityisesti kauden aikana tehdyillä kuntaliitoksilla voidaan odottaa olleen liitoskuntienväestön samastumista koskevia vaikutuksia.

Seuraavassa analyysivaiheessa tarkastelun painopiste siirretään kuntatasollemuiden aluesamastumiskohteiden muodostaessa kuntaerittelyn tausta-aineiston.Ensiksi huomio suunnataan siihen, mitkä asukkaiden yksilöominaisuudet selittävätheidän samastumisvoimakkuuttaan omaan kuntaansa. Pääpaino tässä kohden asetetaansosiotaloudellisiin muuttujiin, joskin myös muutamat kuntakontekstiin liittyvätselitystekijät saavat tässä yhteydessä huomiota. Toiseksi tarkastelu suunnataanyksittäisiin kuntiin: millaisia ovat rakenteeltaan ne kunnat, joissa asukkaidensamastuminen kuntaansa on hyvin voimakasta tai erityisen heikkoa.

Kolmanneksi eritellään alueellisen samastumisen, tässäkin tapauksessa lähinnäkuntaidentiteetin, voimakkuuden yhteyttä asukkaiden käyttäytymiseen. Missä määrinvoimakas yhteydentunne omaan kuntaan vaikuttaa heidän kiinnostukseensa kunnanasioihin sekä kykyynsä ja motivoitumiseensa osallistua kunnan asioiden hoitamiseen?

3.2 Alueelliset samastumiskohteet ajallisessavertailussa

3.2.1 Samastuminen eri alueisiin 1996–2004

Kansalaisten yhteenkuuluvuuden tunne erilaisiin alueperustaisiin yksiköihin vaihteleevarsin suurissa rajoissa. Samastuminen niihin on muutamia poikkeuksia lukuun

9393939393


17

22

29

31

36

44

45

48

51

79

15

18

28

30

34

39

39

42

52

77

17

17

32

40

35

41

40

47

57

81

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90

Seutukunta

EU

Maakunta

Lääni

Eurooppa

Kunnanosa

Asuinalue/-naapurusto

Asuinkunta

Pohjola

Suomi

1996

2000

2004

ottamatta muuttunut vain marginaalisesti. Yhteenkuuluvuutta kuvaavat profiilit ovatkoko havaintokauden ajan pysyneet jokseenkin muuttumattomina. Keskiarvovertailutvuosien 1996 ja 2004 välillä osoittavat kuitenkin muutamia kiintoisia muutoksiavastaajien identifikaatioissa. Samastuminen väliasteen hallintoyksiköihin, maakuntiinja lääneihin on jonkin verran heikentynyt. Sama suuntaus koskee hyvin vähässä mitassakotimaata ja Pohjolaa. Sitä vastoin yhteenkuuluvuuden tunne lähialueita, asuinkuntaa,asuinaluetta ja kunnanosaa kohtaan on jonkin verran vahvistunut. Sama koskee myösseutukuntaa, joka mitä ilmeisimmin on tullut tutummaksi kansalaisille. Euroopanunionia kohtaan tunnettu yhteenkuuluvuus on lisääntynyt samoin pienessä määrinmyös Eurooppaa kohtaan (kuvio 3.1, liitetaulukko 3.1).

Luetelluista alueperustaisista samastumiskohteista yksi on ylitse muiden.Kansallinen identiteetti on koko tarkastelukauden pysynyt erittäin korkealla tasolla;Suomi on asukkailleen vahva kiinnittymisen kohde. Neljä viidestä äänioikeusikäisestäkansalaisesta pitää erittäin tai melko tärkeänä samastumista Suomeen. Voimakkaanajatkunut globalisoituminen ja kansainvälistyminen eivät ole vähentäneet suo-malaisuuden arvostusta.

Kuvio 3.1. Kuntalaisten samastuminen erilaisiin alueellisiin kokonaisuuksiin vuosina 1996,2000 ja 2004. Niiden osuus, jotka samastuvat melko/erittäin paljon (%, N vähintään 11 081).

9494949494

ACTA

Kiintoisa, joskin vaikeasti selitettävissä oleva havainto on, että suomalaiset tuntevatmyös Pohjolan itselleen hyvin läheiseksi aluekokonaisuudeksi. Vaikka samastuminensiihen on havaintokauden kuluessa hieman ohentunut, on se säilyttänyt edelleenkeskeisen aseman kansalaisten mielikuvissa. Kuten Krister Ståhlberg (1998, 200) onpohjoismaisiin tutkimushavaintoihin pohjaten osoittanut, poikkeavat suomalaisetskandinaavisista naapureistaan – etenkin ruotsalaisista – siinä, että he pitävät näitäluonnollisempana etsiä samastumiskohdettaan juuri Pohjoismaista.

Omaan asuinkuntaansa samastuu vahvasti vajaa puolet suomalaisista ai-kuiskansalaisista. Pienestä vuosituhannen taitteen notkahduksesta huolimatta kuntaon pysynyt kolmen kärkiryhmässä yhteenkuuluvuutta osoittavana samastumiskoh-teena. Kuitenkin joka viides asukas tuntee vain vähäistä yhteenkuuluvuuttakotikuntaansa. Huomion arvoisena seikkana suomalaisten kuntaidentifikaation osaltavoidaan pitää myös sitä, että runsas kolmannes kansalaisista ei tunne vähän eikä paljonyhteenkuuluvuutta asuinkuntansa kanssa. Tämä osoittanee, että kansalaistenmielipiteet heille julkisia palveluja eniten tuottavista alueyksiköistä ovat pysyneetverraten kiteytymättöminä. Toisiin Pohjoismaihin verrattuna suomalaisten heikkokuntasamastuminen näyttäisi liittyvän yleistettyyn käsitykseen kunnan roolista.Näyttää siltä, että suomalaisten enemmistö mieltää asuinkuntansa ennen muutapalvelujen tuottajaorganisaatioksi, kun taas ajatus kunnasta alueperustaisena yhteisönäon jäänyt taka-alalle.

Taulukko 3.1. Kansalaisten samastuminen alueellisiin yksiköihin vuosina 1996, 2000 ja 2004(melko tai erittäin paljon yhteenkuuluvuutta kokevien %-osuudet sekä keskiarvot astei-kolla 1–5; 1 = erittäin vähän – 5 = erittäin paljon).

PPPPPalalalalaljon sjon sjon sjon sjon samasamasamasamasamastuvtuvtuvtuvtuvaaaaattttt, %, %, %, %, % KKKKKeeeeeskiarvskiarvskiarvskiarvskiarvooooottttt NNNNN19961996199619961996 20002000200020002000 20042004200420042004 19961996199619961996 20002000200020002000 20042004200420042004 19961996199619961996 20002000200020002000 20042004200420042004

AsuinalueAsuinalueAsuinalueAsuinalueAsuinalue 40 39 45 3.11 3.11 3.17 13 585 12 692 11 802KaupKaupKaupKaupKaup.os.os.os.os.osa/kyläa/kyläa/kyläa/kyläa/kylä 41 39 45 3.15 3.12 3.27 13 305 12 511 11 537AsuinkuntaAsuinkuntaAsuinkuntaAsuinkuntaAsuinkunta 47 42 48 3.34 3.24 3.38 13 395 12 511 11 537SeutukuntaSeutukuntaSeutukuntaSeutukuntaSeutukunta 17 15 17 2.45 2.46 2.52 12 854 12 137 11 182MMMMMaakaakaakaakaakunununununtatatatata 32 28 29 2.91 2.83 2.86 13 149 12 337 11 280LääniLääniLääniLääniLääni 40 30 31 3.11 2.86 2.90 13 064 12 214 11 199SuomiSuomiSuomiSuomiSuomi 81 77 79 4.30 4.12 4.19 13 574 12 270 11 549PPPPPohjolaohjolaohjolaohjolaohjola 57 52 51 3.59 3.44 3.44 13 090 12 292 11 081EUEUEUEUEU 17 16 22 2.31 2.36 2.58 13 062 12 270 11 186EurEurEurEurEurooppaooppaooppaooppaooppa 35 34 36 2.92 2.93 3.01 13 099 12 292 11 255

Mielenkiintoista on, etteivät ei-hallinnolliset alikunnalliset yksiköt – asuinalueet sekäkaupunginosat ja kylät – jää paljonkaan samastumiskohteina jälkeen kunnista. Kaikissahavaintokauden tarkastelupisteissä näitä yksikköjä piti itselleen läheisinä yhteen-kuuluvuuskohteina kaksi viidestä vastaajasta.

Naapurustoon tai asuinkortteliin samastuminen liittyy hyvin kiintellä tavallasiihen, kuinka usein asianomainen on vuorovaikutuksessa toisten siinä asuvien ihmistenkanssa. Vuoden 2004 havaintoaineistosta on luettavissa, että vastaajista, jotkailmoittivat, etteivät ole koskaan kanssakäymisissä naapureidensa kanssa, vain 16prosenttia samastui melko tai erittäin paljon naapurustoonsa tai asuinkortteliinsa.

9595959595


Vain silloin tällöin lähiympäristönsä ihmisten kanssa vuorovaikutuksessa olevatidentifioituivat jo selvästi suuremmassa mitassa (36 %) vahvasti fyysiseen lä-hiympäristönsä. Niistä kansalaisista, jotka ilmoittivat olevansa päivittäin kans-sakäymisessä naapureidensa kanssa lähes kaksi kolmasosaa (64 %) samastui voi-makkaasti lähiympäristönsä muodostamaan aluekokonaisuuteen.

Taulukko 3.2. Kunnanosaan voimakkaasti (melko tai erittäin paljon) samastuvat kylä-/kau-punginosayhdistysten jäsenyyden mukaan vuosina 1996, 2000 ja 2004 (%).

19961996199619961996 20002000200020002000 20042004200420042004

Ei-jäsenEi-jäsenEi-jäsenEi-jäsenEi-jäsen 40 37 42JäsenJäsenJäsenJäsenJäsen 62 58 62N =N =N =N =N = 13 305 11 067 9 790

Jäsenyys kunnan-/kaupunginosayhdistyksessä on voimakkaasti yhteydessä kun-nanosakiinnittymiseen. Noin kolme viidesosaa kunnanosayhdistysten jäsenistä, muttavain kaksi viidesosaa näihin yhdistyksiin kuulumattomista identifioitui voimakkaastiomaan kunnanosaansa. Kunnanosayhdistykset toimivat siten voimakkaina asukkaidenyhteisösamastumista voimistavina tekijöinä.

Verraten vakaina ovat säilyttäneet asemansa ihmisten identifioitumiskohteinamyös kuntien ja valtion väliin sijoittuvat väliasteen alueyksiköt. Tunne niidenläheisyydestä ja siten samastumisarvosta on tutkimuskauden aikana muuttunut vainsuhteellisen vähän – läänien kohdalla tosin selvästi enemmän kuin maakuntien –huolimatta siitä, että niiden kohdalla on tapahtunut varsin suuria lainsäädännöllisiäja tosiasiallisia rakenne- ja toimintamuutoksia.

Voimakkaan rakenneuudistuksen kohteeksi joutunut lääninhallinto menettisuosiotaan yhteenkuuluvuuskohteena kaudella 1996–2000 vajaan kymmenen pro-senttiyksikön verran. Mitään varsinaista romahdusta ei läänisamastumisen osalta siiskuitenkaan tapahtunut. Edelleen lähes kolmannes suomalaisista tuntee vähintäänkinmelko voimakasta yhteenkuuluvuutta hahmottomia ja kansalaisten asioinnin kannaltaetäisiä suurläänejä kohtaan. Merkille pantavaa niin ikään on, etteivät alueensa poliittistaedunvalvontaa harjoittavat maakunnat ole pystyneet juurikaan vakuuttamaan kan-salaisia; asukkaiden samastuminen maakuntaan on pysynyt edelleen vuonna 2004hieman vähäisempänä kuin samastuminen lääniin, joskin ero on selvästi vähäisempikuin ensimmäisellä kyselykierroksella vuonna 1996.

Laajasti julkisessa keskustelussa ja arviointien kohteena ollut usean kunnanmuodostama seutukunta on niin ikään jäänyt kansalaisten pääosalle vieraaksialuehallinnon tasoksi. Tähän on epäilemättä monia syitä. Pienimpiin niistä ei kuuluse, ettei seutuhallinto ole sen paremmin rajoiltaan, organisaatiomuodoltaan kuintehtäviltäänkään vielä läheskään “valmis”. Tehdyt ja meneillään olevat seutuhal-lintokokeilut eivät siten tosiasiassa voi antaa läheskään täsmällistä kuvaa edes siitä,millaisiksi hallintoyksiköiksi seudut tulevat muodostumaan (ks. esimerkiksi Majoinen& Mäki & Tammi 2004). On ymmärrettävää, ettei niitä arvosteta kovin korkealle

9696969696

ACTA

aluepohjaisina samastumisyksikköinä. Tällainen kuva seuduista vahvistuu myös Etelä-Pohjanmaan seutukunnista tehdyssä tutkimuksessa. Sen mukaan seutukunnat ovatjääneet asukkaille melko vieraiksi ja samastuminen niihin vastaavasti verraten heikoksi(Zimmerbauer 2005).

Kuntalaiskyselyn mukaan ainoastaan noin joka seitsemäs vastaaja tuntee erittäinsuurta yhteenkuuluvuutta seudun kanssa, kun taas joka toinen kokee erittäin vähäistäkiinnostusta sitä kohtaan. Merkille voidaan panna edelleen, etteivät kansalaistensympatiat seutuja kohtaan ole käytännöllisesti katsoen lainkaan lisääntyneettutkimuskauden aikana. Ilmeistä tosin on, ettei kuntien palvelurakenteen uudistamistakoskeva viimeisin keskusteluaalto ole vielä ehtinyt antaa riittävän selkeää kuvaa siitä,mitä seutuhallinto voi tulevaisuudessa olla.

Suomalaisten suhtautuminen Euroopan unioniin on identifioitumisvertailunmukaan vain hieman korkeammalla tasolla kuin heidän yhteenkuuluvuutensaseutuhallintoon. Kansalaiset ovat tämän tutkimusseurannan mukaan varsin kriittisiäEU:ta kohtaan. Vaikka sympatiat unionia kohtaan olivatkin viimeisessä havain-topisteessä jonkin verran korkeammalla kuin varhemmissa mittauksissa, jäi vahvastisamastuvien osuus tuolloinkin vain runsaaseen viidennekseen.

Suomalaisten kriittinen asenne unionia kohtaan on tullut esille myös muissayhteyksissä. Vuoden 2005 barometrivertailussa suomalaiset osoittautuivat kaikkienEU:n jäsenmaiden kansalaisista kriittisimmiksi unionin perustuslakia kohtaan jaepäilevimpien kansallisuuksien joukkoon myös arvioidessaan EU:n poliittistakehittämistä sekä arvioidessaan unioniin liittyviä mielikuvia ja jäsenyyshyötyjä(Eurobarometer 63. Public Opinion in the European Union. July 2005). Merkillepantava seikka on myös, että kriittiset kannat koskevat nimenomaan Euroopan unioniainstitituutiona. Arvostelun kohteena on siis “Brysselin byrokratia”, ei niinkääneurooppalaisuus ja maanosa yleensä. Tässä tutkimuksessa käsitys saa vahvistusta siitä,että yhteenkuuluvuus Eurooppaa kohtaan on ollut pysyvästi selvästi voimakkaampaakuin EU:ta kohtaan.

Edellä mainitusta Rosen ja Ståhlbergin (2000, 272–274) Norjaa ja Suomeavertailevasta tutkimuksesta käy ilmi, että maat sijoittuivat 1990-luvun alussa tehdyssäWorld Values -tutkimuksessa kuntasamastumisen osalta länsimaiden ääripäihin.Vahvimmin samastuneita oli kärkimaassa Norjassa 69 prosenttia, mutta Suomessavain 33 prosenttia, mikä edusti Kanadan jälkeen heikointa kuntaidentifikaatiota tar-kastellussa kuudentoista maan ryhmässä. Saman tutkimuksen mukaan norjalaiset jasuomalaiset eivät poikenneet käytännöllisesti katsoen lainkaan toisistaan kansallisenja Eurooppaa koskevan samastumisen suhteen, kun taas suomalaisten yhteenkuuluvuuskuntien ja kunnanosien kanssa oli olennaisesti alhaisempaa kuin norjalaistenvastaavasti. Myös Tanskassa kansalaisten identifioituminen kuntiin, kunnanosiin sekäväliasteen alueyksiköihin, lääneihin ja maakuntiin, oli selvästi voimakkaampaa kuinSuomessa. Sama koski myös Eurooppaa ja jossain määrin myös Pohjolaa (Kjaer 2003,70–71).

Onko suomalaisten identifioitumisessa erilaisiin alueperustaisiin kokonaisuuksiintapahtunut muutoksia viimeksi kuluneen vuosikymmenen aikana? Vertailukelpoistenmittausten puuttuessa on vaikea sanoa, onko kiinnittymisessä tapahtunut selvää

9797979797


muuttumista. Jonkinasteiseen muutokseen kotikuntapainotteisuudesta ainakinkansallisen painotuksen suuntaan viittaavat tältä osin Suomen EU-kansanäänestyksenyhteydessä vuonna 1994 tehdyt tutkimushavainnot. Niiden mukaan kansalaisista 44prosenttia samastui ensisijaisesti kotikuntaansa. Vastaava lukema kansalliselleidentiteetille oli kymmenen prosenttiyksikköä alempi. Samassa mittauksessa lääni/maakuntataso sai vain kahdeksan prosentin kannatuksen. Vielä alhaisemmille lukemillejäivät Pohjoismaat (6 %) ja Länsi-Eurooppa (4 %) (Sänkiaho & Säynässalo 1994,112–114).

Vertailupohjaa tässä tehdyille uudemmille havainnoille antaa kansainväliseentutkimusohjelmaan (ISSP) perustuva raportti, jonka yhtenä osana kartoitettiin myössuomalaisten alueperustaisia identiteettejä (Oinonen ym. 2005). Kyseiseen tutki-mukseen sisältyi neljä tässä tutkimuksessa mukana olevaa aluepohjaista samas-tumiskohdetta: Kotimaa (Suomi), asuinkunta, maakunta ja Eurooppa. Läheisimmäksivastaajat tunsivat Suomen. Sitä piti joko erittäin läheisenä tai läheisenä jonkin verransuurempi osuus (90 %) kuin tämän tutkimuksen vastaajista (79 %). Vastaavalla tavallaasuinkuntaansa samastuvia oli 76 prosenttia eli tuntuvasti useammat identifioituivatasuinkuntaansa kuin tässä tutkimuksessa. Asuinmaakuntansa läheiseksi tuntevia oli53 prosenttia, mikä myös oli korkeampi osuus kuin käsillä olevassa KuntaSuomi-tutkimuksessa. Vain Eurooppaan samastuvien osuus oli yhtä korkea (37 %) kuintässä tutkimuksessa (ks. Oinonen ym. 2005, 9).

Kansalaisten yhteenkuuluvuutta alueellisiin kokonaisuuksiin on taulukossa 3.3eritelty täsmentävästi selvittämällä erikokoisissa kunnissa asuvien samastumisvoi-makkuutta niihin. Tulokset on tässä yhteydessä esitetty tutkimuskauden ensimmäiseltä(1996) ja viimeiseltä (2004) havaintovuodelta.

Taulukko 3.3. Samastuminen alueellisiin kokonaisuuksiin eri kuntakokoluokissa vuosina1996 ja 2004. Niiden osuudet, jotka samastuvat melko tai erittäin paljon (%).

AlAlAlAlAllelelelele 3 000–3 000–3 000–3 000–3 000– 5 501–5 501–5 501–5 501–5 501– 10 001–10 001–10 001–10 001–10 001– 20 001–20 001–20 001–20 001–20 001– YliYliYliYliYli3 0003 0003 0003 0003 000 5 5005 5005 5005 5005 500 10 00010 00010 00010 00010 000 20 00020 00020 00020 00020 000 45 00045 00045 00045 00045 000 45 00045 00045 00045 00045 000

VVVVVuosiuosiuosiuosiuosi asukasasukasasukasasukasasukastatatatata asukasasukasasukasasukasasukastatatatata asukasasukasasukasasukasasukastatatatata asukasasukasasukasasukasasukastatatatata asukasasukasasukasasukasasukastatatatata asukasasukasasukasasukasasukastatatatata

AsuinalueAsuinalueAsuinalueAsuinalueAsuinalue -----96:96:96:96:96: 41 42 40 41 38 41-----04:04:04:04:04: 43 45 43 46 47 48

KaupKaupKaupKaupKaup.os.os.os.os.osa/kyläa/kyläa/kyläa/kyläa/kylä -----96:96:96:96:96: 42 41 40 42 39 42-----04:04:04:04:04: 42 43 42 45 46 49

AsuinkuntaAsuinkuntaAsuinkuntaAsuinkuntaAsuinkunta -----96:96:96:96:96: 43 44 43 47 52 52-----04:04:04:04:04: 45 42 43 49 52 53

SeutukuntaSeutukuntaSeutukuntaSeutukuntaSeutukunta -----96:96:96:96:96: 19 18 16 17 15 17-----04:04:04:04:04: 20 17 17 17 14 18

MMMMMaakaakaakaakaakunununununtatatatata -----96:96:96:96:96: 34 37 35 34 27 25-----04:04:04:04:04: 29 32 32 29 25 23

LääniLääniLääniLääniLääni -----96:96:96:96:96: 42 43 42 41 36 35-----04:04:04:04:04: 31 33 34 32 30 27

SuomiSuomiSuomiSuomiSuomi -----96:96:96:96:96: 79 80 81 81 83 86-----04:04:04:04:04: 76 76 77 78 83 84

PPPPPohjolaohjolaohjolaohjolaohjola -----96:96:96:96:96: 54 56 55 56 59 62-----04:04:04:04:04: 48 49 48 50 53 56

EUEUEUEUEU -----96:96:96:96:96: 12 13 14 16 21 28-----04:04:04:04:04: 17 18 19 20 26 31

EurEurEurEurEurooppaooppaooppaooppaooppa -----96:96:96:96:96: 28 29 30 34 41 48-----04:04:04:04:04: 29 31 31 36 42 45

NNNNN -----96:96:96:96:96: 1 524– 1 758– 2 427– 2 947– 2 326– 1 872–1 635 1 874 2 583 3 149 2 439 1 940

-----04:04:04:04:04: 1 283– 1 544– 2 142– 2 669– 1 838– 1 610–1 385 1 661 2 299 2 845 1 937 1 666

9898989898

ACTA

Ensimmäinen havainto on, että kansalaisten yhteenkuuluvuuden tunne alikunnallisiaalueyksikköjä, asuinalueita sekä kaupunginosia tai kyliä kohtaan olivat tutkimuskaudenalussa jokseenkin riippumattomia siitä, asuvatko vastaajat suurissa kaupungeissa vaipienissä maalaiskunnissa; omalla asuinkunnalla ei ole nimeksikään merkitystä tässäsuhteessa. Tässä suhteessa tilanne asuinalueen kohdalla on jatkunut samana myösvuonna 2004. Sen sijaan kaupunginosan tai kylän kohdalla kuntakokoluokkien väliseterot paljon samastuvien osuudessa ovat kasvaneet selvästi. Ero selittyy nimenomaansuurissa yli 20 000 asukkaan kaupungeissa tapahtuneen samastumisen vahvistumisena,kun taas pienimmissä kunnissa tilanne on säilynyt ennallaan.

Asuinkunnan koko on sitä vastoin melko selvässä yhteydessä siihen, kuinkavoimakasta samastumista kansalaiset tuntevat tutkimuksessa mukana olevia väliasteenyksikköjä kohtaan. Selvästi näkyvä trendi on, että samastuminen aluehallintoyksikköjäkohtaan heikkenee kuntakoon kasvaessa. Tämä koskee, joskaan ei aivan suoraviivaisesti,seutukuntia, maakuntia ja läänejä. Suuntaus on näkyvissä sekä havaintokauden alussavuonna 1996 että vuonna 2004.

Kutakuinkin vastakkaiseksi väliasteen kanssa muodostuu erikokoisissa kunnissaasuvien ihmisten suhtautuminen ylikansallisiin aluepohjaisiin yksiköihin, Pohjolaan,Euroopan unioniin ja Eurooppaan. Sekä vuoden 1996 että vuoden 2004 kyselyssätoistuu sama trendi varsin selvänä. Kuntakoon kasvaessa asukkaat samastuvat näihinyksiköihin yhä vahvemmin. Etenkin suurten kuntien asukkaat tuntevat selvästivahvempaa yhteenkuuluvuutta EU:ta ja Eurooppaa kohtaan kuin pienten ja osinmyös keskisuurten kuntien asukkaat. EU:hun samastumisen kasvu on seurausta melkotasaisesta eri kuntakokoluokissa tapahtuneesta samastumisen vahvistumisesta.Eurooppaan paljon samastuvien osuuden pieni väheneminen johtuu puolestaansuurimmissa kaupungeissa tapahtuneesta vähäisestä samastumisen heikkenemisestä– muissa kokoluokissa paljon samastuvien osuudet ovat olleet lievässä kasvusuunnassa.

3.2.2 Kunnittaiset ja alueittaiset samastumiserot

Samastuminen asuinalueeseen ja kunnanosaan tai kyläänLisäsyvyyttä erilaisia aluekokonaisuuksia kohtaan tunnettuun kiinnittymiseen saadaantarkastelemalla asukkaiden samastumisastetta tutkimuskunnissa vuonna 2004.Samastuminen kortteliin tai naapurustoon täsmennettyyn asuinalueeseen jakaupunginosaan tai kylään rajautuviin alueisiin osoittautuu olevan erittäin pitkältiyhtenäistä. Tätä todistaa niin yksilö- kuin kuntatason aineistossa tehty kor-relaatioanalyysi. Molemmat korreloivat selvästi merkitsevällä tasolla myös asuinkuntaansamastumisen kanssa, kunnanosan ja asuinkunnan välinen riippuvuus on kuitenkinsuurempi. (Korrelaatiot liitetaulukoissa 3.4a–3.4d.)

Samastumiserot asuinalueen ja kunnanosan välillä osoittautuvat pääosin pieniksimyös yksittäisten kuntien osalta. Muutama suurempi poikkeama voidaan havaitaNärpiön, Kaarinan ja Kristiinankaupungin kohdalla. Närpiössä ja Kristiinankau-pungissa kunnanosaan/kylään paljon samastuvien osuudet ovat lähes 10 prosent-tiyksikköä korkeammat kuin asuinalueeseen samastuvien. Kaarinassa puolestaan onsaman verran kunnanosaa enemmän asuinalueeseen paljon samastuvia. Kunnanosaan

9999999999


samastuminen on Närpiössä tutkimuskuntien suurinta, asuinalueeseen samastuminenpuolestaan Kaarinassa.

Otettaessa mukaan samastumisasteeltaan vahvimmat ja vastaavasti heikoimmatkunnat voidaan havaita, että kunnat ovat kummankin muuttujan osalta pitkältiyhteneväiset. Niiden kuntien joukossa, joiden asukkaissa on tavallista enemmänvoimakkaasti sekä asuinalueeseensa että kaupunginosaansa samastuvia asukkaita, onsekä pieniä maalaiskuntia että pienehköjä kaupunkeja maan etelä- ja länsiosista.Vastaavasti heikosti kyseisiin aluekokonaisuuksiin samastuvia asukkaita on pääasiassapienehköissä Pohjois- ja Itä-Suomen maalaiskunnissa. Suurissa kaupungeissa asuviensamastumiskeskiarvot sijoittuvat näiltä osin kokonaan näiden kuntien väliin.(Liitetaulukossa 3.3 kaikkien tutkimuskuntien samastuminen erilaisiin alueellisiinkokonaisuuksiin esitettynä paljon samastuvien %-osuuksina)

Taulukko 3.4. Samastuminen asuinalueeseen KuntaSuomi-kunnissa vuonna 2004: Enitenja vähiten samastuvien %-osuudet.

EnitEnitEnitEnitEniten asuinalueeen asuinalueeen asuinalueeen asuinalueeen asuinalueeseenseenseenseenseen EnitEnitEnitEnitEniten asuinalueeen asuinalueeen asuinalueeen asuinalueeen asuinalueeseenseenseenseenseenpalpalpalpalpaljon sjon sjon sjon sjon samasamasamasamasamastuvia, %tuvia, %tuvia, %tuvia, %tuvia, % vähän svähän svähän svähän svähän samasamasamasamasamastuvia, %tuvia, %tuvia, %tuvia, %tuvia, %

Kaarina 56 Rääkkylä 34Pylkönmäki 55 Pyhäntä 29Vimpeli 54 Multia 29Liljendal 54 Pudasjärvi 28Närpiö 51 Outokumpu 27Espoo 51 Padasjoki 27Kotka 50 Kiikala 27

Virrat 27

Taulukko 3.5. Samastuminen kunnanosaan tai kylään KuntaSuomi-kunnissa vuonna 2004:Eniten ja vähiten samastuvien %-osuudet.

EnitEnitEnitEnitEniten ken ken ken ken kunnanosunnanosunnanosunnanosunnanosaanaanaanaanaan EnitEnitEnitEnitEniten ken ken ken ken kunnanosunnanosunnanosunnanosunnanosaanaanaanaanaanpalpalpalpalpaljon sjon sjon sjon sjon samasamasamasamasamastuvia, %tuvia, %tuvia, %tuvia, %tuvia, % vähän svähän svähän svähän svähän samasamasamasamasamastuvia, %tuvia, %tuvia, %tuvia, %tuvia, %

Närpiö 61 Rääkkylä 32Liljendal 57 Suolahti 29Vimpeli 53 Multia 29Espoo 51 Kiikala 29Mikkeli 51 Pyhäntä 29Kristiinankaupunki 51 Jaala 27Pylkönmäki 50 Humppila 27

Joroinen 27

Sellaisia kuntia, joissa asukkaiden samastuminen joko asuinalueeseen tai kunnanosaanoli suurempaa kuin asuinkuntaan, on tutkimuskuntien joukossa kaikkiaan 21kappaletta. Niistä yhdessätoista samastuminen sekä asuinalueeseen että kunnanosaanon suurempaa kuin asuinkuntaan. Näitä kuntia ovat Iitti, Joroinen, Punkaharju,Pylkönmäki, Ranua, Rääkkylä, Sonkajärvi, Tyrnävä, Varkaus, Vimpeli ja Virrat.

100100100100100

ACTA

Samastuminen maakuntaan ja lääniinMaakuntaan ja lääniin samastumisen välillä on niin ikään selvästi merkitsevääpositiivista yhteyttä – joskaan ei yhtä suurta kuin edellä kuvatun mukaisesti asuinalueenja kunnanosan välillä. Kuten aiemmissa kappaleissa on käynyt ilmi, sekä maakuntaanettä lääniin paljon samastuvien osuus on vajaa kolmannes, maakunnissa pariaprosenttiyksikköä alhaisempi kuin läänien kohdalla. Maakuntaan paljon samastuvienkuntalaisten osuus vaihtelee tutkimuskunnissa 18 prosentista 46 prosenttiin ja läänienkohdalla 21–55 prosenttia. Maakuntaan eniten samastuvista kunnista Rääkkylässä jaRanualla samastuminen maakuntaan on jopa suurempaa kuin kuntasamastuminen.Lääniin eniten samastuvista kunnista Kolarin, Tyrnävän ja Rääkkylän kohdalla onhavaittavissa sama ilmiö. Edellä mainituista kunnista Ranualla ja Rääkkylässä sa-mastuminen sekä maakuntaan että lääniin on voimakkaampaa kuin asuinkuntaan.

Kaiken kaikkiaan 29 tutkimuskunnassa lääniin paljon samastuvien osuus onsuurempi kuin paljon maakuntaan samastuvien. Kolmessa kunnassa paljonsamastuvien osuudet ovat yhtä suuria (Multia, Punkaharju ja Vaasa), ja 14 kunnassamaakuntaan paljon samastuvia on enemmän kuin lääniin paljon samastuvia.

Taulukko 3.6. Samastuminen maakuntaan KuntaSuomi-kunnissa vuonna 2004: Eniten javähiten samastuvien %-osuudet.

EnitEnitEnitEnitEniten maaken maaken maaken maaken maakunununununtaantaantaantaantaan EnitEnitEnitEnitEniten maaken maaken maaken maaken maakunununununtaantaantaantaantaanpalpalpalpalpaljon sjon sjon sjon sjon samasamasamasamasamastuvia, %tuvia, %tuvia, %tuvia, %tuvia, % vähän svähän svähän svähän svähän samasamasamasamasamastuvia, %tuvia, %tuvia, %tuvia, %tuvia, %

Rääkkylä 46 Espoo 52Ranua 44 Kerava 46Kristiinankaupunki 41 Virrat 46Outokumpu 40 Hamina 45Närpiö 38 Kotka 44Kolari 36 Porvoo 44

Taulukko 3.7. Samastuminen lääniin KuntaSuomi-kunnissa vuonna 2004: Eniten ja vähitensamastuvien %-osuudet.

EnitEnitEnitEnitEniten lääniinen lääniinen lääniinen lääniinen lääniin EnitEnitEnitEnitEniten lääniinen lääniinen lääniinen lääniinen lääniinpalpalpalpalpaljon sjon sjon sjon sjon samasamasamasamasamastuvia, %tuvia, %tuvia, %tuvia, %tuvia, % vähän svähän svähän svähän svähän samasamasamasamasamastuvia, %tuvia, %tuvia, %tuvia, %tuvia, %

Ranua 55 Kuhmoinen 53Kolari 55 Espoo 46Lumijoki 43 Porvoo 46Haukipudas 38 Lappeenranta 46Tyrnävä 38 Kemiö 44Rääkkylä 38 Kokkola 44Kiikala 38 Jaala 44

Lääni-maakunta-samastumisen suurimmat erot (taulukko 3.8) kertovat sen, ettäkyseisissä kunnissa identifioituminen lääniin on selvästi suurempaa kuin omaanmaakuntaan. Tulos osoittaa, että kunnat ovat Pohjois-Suomen, Oulun ja Lapin läänienkuntia. Pohjoisten läänien kaikkien tutkimuskuntien (Kolari, Ranua, Pudasjärvi,

101101101101101


Haukipudas, Oulainen, Lumijoki, Tyrnävä ja Pyhäntä) osalta toistuu sama havainto:asukkaat samastuvat lääniin selvästi voimakkaammin kuin maakuntaan. Mielen-kiintoinen havainto Kolarin ja Ranuan osalta on se, että asukkaat samastuvat lääniinenemmän kuin asuinkuntaansa tai asuinkunnan osiin.

Taulukko 3.8. Samastuminen maakuntiin ja lääneihin KuntaSuomi-kunnissa vuonna 2004.Lääni-maakunta ja maakunta-lääni -samastumisasteiltaan selvimmin erottuvat kunnat.(Keskiarvotarkastelu: asteikko 1–5; mitä suurempi arvo sitä enemmän samastuu)

Lääniin selvimmin maakuntaa Lääniin selvimmin maakuntaa Lääniin selvimmin maakuntaa Lääniin selvimmin maakuntaa Lääniin selvimmin maakuntaa M M M M Maakaakaakaakaakunununununtaan selvimmin lääniätaan selvimmin lääniätaan selvimmin lääniätaan selvimmin lääniätaan selvimmin lääniä enemmän s enemmän s enemmän s enemmän s enemmän samasamasamasamasamastuvtuvtuvtuvtuvaaaaat kt kt kt kt kunnaunnaunnaunnaunnattttt enemmän s enemmän s enemmän s enemmän s enemmän samasamasamasamasamastuvtuvtuvtuvtuvaaaaat kt kt kt kt kunnaunnaunnaunnaunnattttt

S S S S Samasamasamasamasamastuminen ktuminen ktuminen ktuminen ktuminen keeeeeskim.skim.skim.skim.skim. S S S S Samasamasamasamasamastuminen ktuminen ktuminen ktuminen ktuminen keeeeeskim.skim.skim.skim.skim.MMMMMaa-aa-aa-aa-aa- MMMMMaa-aa-aa-aa-aa-

KKKKKunununununtatatatata LääniLääniLääniLääniLääni kuntakuntakuntakuntakunta ErErErErEroooootustustustustus KKKKKunununununtatatatata LääniLääniLääniLääniLääni kuntakuntakuntakuntakunta ErErErErEroooootustustustustus

Kolari 3,49 2,96 .53 Närpiö 3,08 2,71 .37Ranua 3,58 3,20 .38 Pylkönmäki 3,21 2,89 .32Pudasjärvi 3,12 2,75 .37 Kuhmoinen 2,70 2,46 .24Haukipudas 3,15 2,86 .29 Kokkola 2,92 2,69 .23Oulainen 3,16 2,91 .25 Kemiö 2,93 2,71 .22

Yksi ilmeinen selitys edellä kuvatulle ilmiölle on, että läänien rajat ovat alueella säilyneetjo pitkään ennallaan, eivätkä maakunnat uudempina hallintoyksikköinä ole pystyneetkorvaamaan niitä identifioitumiskohteina. Vastakkainen ilmiö on havaittavissaerityisesti Keski-Suomen ja jossain määrin myös Pohjois-Karjalan kohdalla. Keski-Suomessa lääni korvautui rajoiltaan vastaavalla maakunnalla. Uuden Länsi-Suomenläänin periferia-alueeksi jäänyt Keski-Suomen maakunta on tarjonnut korvaavansamastumiskohteen oman lääninhallintonsa menettäneille keskisuomalaisille. Kaikissaalueen kunnissa vahva samastuminen läänin korvanneeseen maakuntaan on tätä taustaavasten ymmärrettävää. Eteläisen Suomen kunnissa ja siis useimmissa kaupungeissaaluehallinnollinen samastumiskohde läänin ja maakunnan välillä vaihtelee herkemminkuin pohjoisen ja keskisen Suomen alueilla. (Kuntakohtaiset samastumisprosentitlöytyvät liitetaulukosta 3.3.)

Taulukoiden 3.9 ja 3.10 keskiarvolukujen valossa kansalaisten henkinen kiinnit-tyneisyys eurooppalaisuuteen mitattuna erikseen EU:n ja Euroopan osalta vaihteleekunnittain ja alueittain varsin suurissa rajoissa. Niin Euroopan unionin kuin Euroopankohdallakin espoolaiset samastuvat kohteisiin voimakkaimmin, kun taaspylkönmäkiset tuntevat kummassakin tapauksessa suurinta etäisyyttä niihin – EU:hunpaljon samastuvien osuus on Espoossa peräti 11 prosenttia suurempi kuin esimerkiksiHämeenlinnassa ja Porvoossa. Sekä EU:hun että Eurooppaan kiinnittyneisyydenkeskiarvot (asteikolla 1–5) vaihtelevat näiden ääritapausten osalta lähes yhden yksikönverran. Kuntatasolla EU:hun ja Eurooppaan samastumisen välillä on erittäin suurtapositiivista korrelaatiota. Tämä näkyy konkreettisesti niin, että sekä vahvimmin ettäheikoimmin samastuvien kuntien joukossa on kummassakin kolme samaa kuntaa.

102102102102102

ACTA

Taulukko 3.9. Samastuminen Euroopan unioniin KuntaSuomi-kunnissa vuonna 2004: Eni-ten ja vähiten samastuvien %-osuudet.

EnitEnitEnitEnitEniten EU:hun palen EU:hun palen EU:hun palen EU:hun palen EU:hun paljon sjon sjon sjon sjon samasamasamasamasamastuviatuviatuviatuviatuvia EnitEnitEnitEnitEniten EU:hun vähän sen EU:hun vähän sen EU:hun vähän sen EU:hun vähän sen EU:hun vähän samasamasamasamasamastuviatuviatuviatuviatuvia%%%%% kkkkk-----aaaaa %%%%% kkkkk-----aaaaa

Espoo 38 3,08 Pylkönmäki 61 2,23Varkaus 28 2,75 Kuhmoinen 61 2,24Kerava 28 2,75 Multia 60 2,26Vaasa 27 2,73 Pudasjärvi 60 2,27Porvoo 27 2,82 Kiikala 58 2,34Hämeenlinna 27 2,82

Taulukko 3.10. Samastuminen Eurooppaan KuntaSuomi-kunnissa vuonna 2004: Eniten javähiten samastuvien %-osuudet.

EnitEnitEnitEnitEniten Euren Euren Euren Euren Eurooppaan palooppaan palooppaan palooppaan palooppaan paljon sjon sjon sjon sjon samasamasamasamasamastuviatuviatuviatuviatuvia EnitEnitEnitEnitEniten Euren Euren Euren Euren Eurooppaan vähän sooppaan vähän sooppaan vähän sooppaan vähän sooppaan vähän samasamasamasamasamastuviatuviatuviatuviatuvia%%%%% kkkkk-----aaaaa %%%%% kkkkk-----aaaaa

Espoo 52 3,48 Pylkönmäki 50 2,58Kaarina 45 3,24 Multia 46 2,62Naantali 45 3,30 Pudasjärvi 45 2,71Kerava 45 3,26 Kolari 45 2,71Porvoo 45 3,23 Virrat 44 2,72Hämeenlinna 44 3,26 Närpiö 44 2,75

Esillä olevien kuntien perusteella on tehtävissä myös kaksi yleistystä. Ensinnäkineurooppalaisuuden arvostus on selvästi korkeammalla tasolla kaupungeissa kuinmaalaiskunnissa. Toiseksi kiinnittyneisyys eurooppalaisuuteen on selvästi kor-keammalla tasolla maan eteläosan kunnissa kuin Keski- ja Pohjois-Suomen kunnissavain varsinaissuomalaisen Kiikalan poiketessa tästä linjasta.

3.3 Samastuminen asuinkuntaan

3.3.1 Identifikaatioon liittyvät yksilötekijät

Eriteltäessä kuntasamastumista vastaajien väestöllisten taustaominaisuuksien mukaanuseimmat yksilökäyttäytymistä koskevat muuttujat näyttävät selittävän havaintojajokseenkin johdonmukaisesti. Sukupuolen mukainen tarkastelu osoittaa, että naisetkokevat yhteenkuuluvuutta kotikuntaansa selvästi voimakkaammin kuin miehet.Etenkin ensimmäisessä ja viimeisessä havaintopisteessä sukupuolten välinen eroasuinkuntaan samastumisessa on hyvin selvä. Vielä tätäkin voimakkaammin kun-tasamastumiseen liittyviä eroja selittää kieliryhmä. Ruotsinkielisten ero suomenkielisiinon kaikissa havaintopisteissä yli kymmenen prosenttiyksikköä viimeksi mainittujeneduksi.

Ikämuuttuja selittää, joskaan ei suoraviivaisella tavalla, kansalaisten yhteen-kuuluvuutta kotikuntaansa. Yleisesti ottaen kuntasamastuminen kasvaa iän myötä.Yhteenkuuluvuus kotikuntaan vahvistuu selvästi kuitenkin vasta suhteellisen

103103103103103


myöhäisessä ikävaiheessa tavanomaisen työuran lopulla ja varsinkin sen päätyttyä jaasumispaikan vakiinnuttua. Asumisaika kunnassa, joka melko voimakkaastikorreloituu iän kanssa, vaikuttaa olennaisesti siihen, kuinka läheiseksi asianomainentuntee kotikuntansa. Sama havainto toistuu kaikissa havaintopisteissä lukuun ottamatta6–20 vuotta asuneita vuonna 2000. Mitä kauemmin asianomainen on asunutkotikunnassaan, sitä todennäköisemmin hän samastuu siihen vähemmän aikaakunnassa asuneita voimakkaammin.

Koulutuksen vaikutus näyttäytyy trendinomaisesti siten, että koulutustasonnoustessa kuntasamastuminen voimistuu. Tästä on kuitenkin joitakin poikkeuksia.Siten opistotason koulutuksen saaneissa on suhteellisesti enemmän kuin alemmankorkeakoulututkinnon suorittaneissa niitä, jotka tuntevat yhteenkuuluvuuttakotikuntaansa. Vahvinta kuntasamastuminen on kuitenkin akateemisen lopputut-kinnon suorittaneiden keskuudessa. Vähiten kouluttautuneet ovat samastuneetkotikuntaansa toisia koulutusryhmiä heikommin lukuun ottamatta vuotta 1996,jolloin ammattikoulun käyneet olivat heikoimmin kuntaidentifioitunutkoulutustasoryhmä.

Ammattiasema korreloi voimakkaasti kansalaisten kuntasamastumiseen. Muitaryhmiä vahvemmin yhteenkuuluvuutta kotikuntansa kanssa tuntevat johtavassaasemassa olevat sekä ylemmät ja alemmat toimihenkilöt. Näiden lisäksi melko vahvastiasuinkuntaansa ovat identifioituneet myös maatalousyrittäjät ja eläkeläiset. Sitä vastoinyrittäjien samoin kuin työntekijöiden kuntakiinnittyneisyys jää näitä ryhmiä alemmalletasolle. Myös työnantajalla on merkitystä kuntaidentifikaatioon. Varsin luonnolliseltavaikuttaa, että kuntasektorilta toimeentulonsa saavat ovat kuntaansa jonkin verrankiinnittyneempiä myös asennetasolla kuin yksityissektorilla työskentelevät ja työelämänulkopuoliset. Lisäksi näyttää siltä, että ne, joiden työpaikka sijaitsee omassaasuinkunnassa, samastuvat hieman suuremmassa määrin kuntaansa kuin ne, jotkakäyvät töissä muualla.

Myös asuinpaikka kunnassa on yhteydessä kuntakiinnittymiseen. Kunta-keskuksessa asuvat samastuvat jonkin verran vahvemmin kotikuntaansa kuin lähiöissäja keskustan reuna-alueilla asuvat. Selvin ero on kuitenkin haja-asutusalueiden jakuntakeskuksessa asuvien välillä. Kaikissa havaintopisteissä haja-asutusalueiden väkion ollut selvästi vieraantuneempaa asuinkunnastaan kuin kuntakeskuksessa ja senliepeillä asuvat. Havainnolla on merkitystä suunniteltaessa asukkaiden viihtyvyyttä japalvelujen järjestämistä koskevia kuntastrategioita.

104104104104104

ACTA

Taulukko 3.11. Samastuminen asuinkuntaan muutamien väestöllisten ja kuntaan liittyvientekijöiden mukaan vuosina 1996, 2000 ja 2004. Voimakkaasti samastuvien %-osuus jakeskiarvo asteikolla 1–5; (mitä suurempi arvo sitä enemmän samastuu).

19961996199619961996 20002000200020002000 20042004200420042004%%%%% kkkkk-----aaaaa %%%%% kkkkk-----aaaaa %%%%% kkkkk-----aaaaa

KaikkiKaikkiKaikkiKaikkiKaikki 4747474747 3.343.343.343.343.34 4343434343 3.243.243.243.243.24 4848484848 3.383.383.383.383.38Sukupuoli:Sukupuoli:Sukupuoli:Sukupuoli:Sukupuoli:Mies 43 3.24 41 3.19 44 3.30Nainen 50 3.42 44 3.28 51 3.45Äidinkieli:Äidinkieli:Äidinkieli:Äidinkieli:Äidinkieli:Suomi 46 3.30 41 3.21 47 3.35Ruotsi 59 3.68 55 3.53 59 3.64IIIIIkä:kä:kä:kä:kä:18–29 v 46 3.30 41 3.24 46 3.3130–39 v 45 3.28 41 3.21 46 3.3440–49 v 44 3.27 39 3.15 48 3.3950–59 v 47 3.35 43 3.27 46 3.3660–70 v 54 3.54 47 3.32 53 3.4671+ v 71 3.54 50 3.34 50 3.43KKKKKoulutusoulutusoulutusoulutusoulutus:::::Kansa-/peruskoulu 45 3.32 39 3.16 44 3.28Ammattikoulu 44 3.27 38 3.18 43 3.31Ylioppilas 42 3.38 44 3.28 51 3.44Opisto 50 3.40 46 3.33 52 3.48Alempi korkeakoulu-/amk-tutkinto 47 3.41 49 3.36 50 3.40Ylempi korkeakoulututkinto 50 3.37 47 3.27 53 3.46AmmaAmmaAmmaAmmaAmmattttttiasematiasematiasematiasematiasema:Johtava asema 54 3.47 49 3.35 52 3.47Ylempi toimihenkilö 51 3.36 48 3.33 51 3.42Alempi toimihenkilö 51 3.43 48 3.36 51 3.46Työntekijä 45 3.29 38 3.19 46 3.35Yrittäjä 50 3.42 42 3.26 50 3.46Maatalousyrittäjä 50 3.42 42 3.26 50 3.46Opiskelija 42 3.19 39 3.19 44 3.29Kotia hoitava 44 3.30 40 3.24 47 3.39Työtön 40 3.17 34 3.07 39 3.19Eläkeläinen 51 3.46 46 3.30 50 3.43Nykyinen työnanNykyinen työnanNykyinen työnanNykyinen työnanNykyinen työnantatatatataja:ja:ja:ja:ja:Kunta/kuntayhtymä 51 3.43 44 3.32 52 3.45Kunnan yhtiö/liikelaitos 45 3.35 37 3.09 51 3.43Valtio/muu julkinen 46 3.30 44 3.28 50 3.40Järjestö 46 3.33 42 3.29 46 3.36Yritys 46 3.30 41 3.20 45 3.35Itse työllistynyt/oma yritys 46 3.35 43 3.25 47 3.36Ei työelämässä 46 3.34 43 3.25 48 3.38Asuinaika kAsuinaika kAsuinaika kAsuinaika kAsuinaika kunnasunnasunnasunnasunnassssssa:a:a:a:a:0–2 v 36 3.04 34 3,04 39 3,183–5 v 41 3,16 42 3,21 40 3,186–10 v 43 3,24 35 3,09 46 3,3511–20 v 44 3,29 39 3,19 46 3,34Yli 20 v / aina 52 3,47 46 3,34 52 3,47Asuinpaikka kAsuinpaikka kAsuinpaikka kAsuinpaikka kAsuinpaikka kunnasunnasunnasunnasunnassssssa:a:a:a:a:Kuntakeskus 50 3.40 45 3.30 51 3.46Lähiö, keskustan reuna-alue 49 3.38 45 3.29 50 3.43Haja-asutusalue 42 3.22 37 3.13 42 3.24TTTTTyöpaikan sijainyöpaikan sijainyöpaikan sijainyöpaikan sijainyöpaikan sijainti:ti:ti:ti:ti:Omassa asuinkunnassa .. .. .. .. 50 3.45Muussa kunnassa .. .. .. .. 43 3.27Asema suhAsema suhAsema suhAsema suhAsema suhttttteeeeeeeeeessssssssssa ka ka ka ka kunnalunnalunnalunnalunnallisiin luolisiin luolisiin luolisiin luolisiin luottttttamustamustamustamustamustttttehehehehehtäviin:täviin:täviin:täviin:täviin:Ei koskaan toiminutluott.teht. 46 3.31 41 3.21 46 3.35Aikaisempi luottamushenkilö 50 3.42 47 3.33 54 3.49Nykyinen luottamushenkilö 55 3.61 58 3.55 63 3.66

105105105105105


Yhteenvetona edellä kuvatuista yksilöominaisuuksista voidaan todeta, että enitenkuntasamastumisen eroja (keskiarvoin tarkasteltuna) vuonna 2004 selittävät äidinkielija ammattiasema, vaikkakin myös muun muassa kodin sijainti, asuinvuodet kunnassasekä koulutustaso vaikuttavat selvästi kuntasamastumisessa esiintyviin vaihteluihin.Vähiten taulukossa olevista ominaisuuksista samastumiseroja selittää puolestaanvastaajan työnantaja.

Edellä kuvattujen tekijöiden lisäksi on varsin luonnollista odottaa, että ne henkilöt,jotka ovat joko aiemmin toimineet tai kyselyhetkellä toimivat kunnallisissaluottamustehtävissä, samastuvat muita asukkaita voimakkaammin kotikuntaansa.Luottamustehtävän hoito ennakoi näin ollen muita kuntalaisia vahvempaa iden-tifikaatiota kuntaan kaikissa kolmessa havaintopisteessä. Vaikka erot “tavallisten”kuntalaisten ja luottamustehtäviä hoitaneiden tai parhaillaan hoitavien kesken ovatselviä, eivät ne loppujen lopuksi ole etenkään aikaisemmin kuntapäättäjinä toimineisiinerityisen suuria.

Kuntakokoluokittainen tarkastelu nostaa esille ainakin yhden periaatteellisenkysymyksen kuntakoon ja kuntaidentifikaation yhteydestä. Tulokset osoittavat, ettäsuomalaisittain suurissa ja suurehkoissa, yli 20 000 asukkaan kunnissa asukkaidenyhteenkuuluvuuden tunne kuntaa kohtaan on huomattavasti läheisempää kuin niitäpienemmissä yksiköissä. Havainnot ovat tältä osin myös ajallisesti varsin pysyviä.Suurissa kaupungeissa on kaikissa tarkastelupisteissä ollut pieniä ja pienehköjä kuntiaenemmän vahvasti kuntasamastuvia ja vastaavasti vähemmän heikosti kuntaansaasennetasolla kiinnittyneitä asukkaita. Tässä kohden KuntaSuomi-aineiston havainnotnäyttäisivät jossain määrin poikkeavan ISSP-tutkimusryhmän tuloksista, joiden mu-kaan maalaiskuntien, käytännössä pienten kuntien asukkaat ja etenkin maatalous-yrittäjät ovat vahvasti kuntakiinnittyneitä (Oinonen ym. 2005, 9–10). Tuloksetpoikkeavat myös norjalaisten kuntien osalta tehdyistä havainnoista, joiden mukaankotikuntakiinnittyminen suurimmissa kunnissa osoittautui heikoimmaksi (Hansen2003, 32–33, Pettersen & Rose 2003, 63–64).

106106106106106

ACTA

53

52

49

43

42

45

32

33

34

37

36

34

15

15

16

20

22

21

0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

yli 45000 as.

20001-45000 as.

10001-20000 as.

5501-10000 as.

3000-5500 as.

alle 3000 as.

paljon neutraali vähän

1 Markku Lehto (2005, 69) suosittaa nimitystä kotikunta niin sanotun aluekuntamallin kattamistanykyisistä kunnista, jotka jäisivät edelleen hoitamaan muutamia paikallistason julkisia tehtäviä.

Kuvio 3.2. Kuntalaisten kuntasamastuminen eri kuntakokoluokissa vuonna 2004.

Tämän tutkimuksen havainnot näyttävät kuntakoon osalta olevan ristiriidassa myösKuntaliiton piirissä tehdyn kuntajaon muutostarpeita koskevan tutkimuksen kanssa.Kyseisen tutkimuksen kolmesta kuntakuvasta, palvelukunta, verkostokunta jaidentiteettikunta, viimeksi mainittu näyttää sopivan jokseenkin huonosti tämäntutkimuksen kuntalaismielipiteen antamaan kuvaan. Tutkijain mukaan identiteet-tikuntaa kuvaa “...paikallisuus ja yhteisöllisyys sekä pieneen kuntaan liittyvästäläheisyydestä ja tuntemisesta kumpuavien monipuolisten vaikuttamismahdollisuuksienarvostaminen” (Haveri & Laamanen & Majoinen 2003, 66–67).

Kuten jo edellä kävi ilmi, on suomalaisten kuntayhteenkuuluvuus suhteellisenheikkoa verrattaessa sitä toisiin Pohjoismaihin. Tässä yhteydessä voidaan kysyä, onkoja missä määrin kysymysmuodolla vaikutusta Suomen ja toisten Pohjoismaiden välisiinkuntasamastumiseroihin. Toisissa Pohjoismaissa kansalaisilta on kysytty heidänidentifioitumistaan kotikuntaansa (hemkommun1), Suomessa asuinkuntaansa(Oinonen ym. 2005, 9). Perustellusti voidaan ajatella, että kotikunta mielletään yh-teisöllisemmäksi kuin asuinkunta. Etenkin maassamuuttajien kohdalla sanamuodollasaattaa olla hyvinkin suuri merkitys identifikaation kannalta.

Kansalaisten identifikaatio ei kohoa erityisen korkeaksi myöskään suhteutettaessasitä kuntaa suurempiin kotimaisiin hallintoyksiköihin. Kansalaisten tuntemayhteenkuuluvuus asuinkuntaansa ei myöskään ole tutkimuskauden aikana vahvistunut.

107107107107107


Samastumisarvot olivat alimmillaan havaintokauden puolivälissä noustakseen taastutkimusjakson lopulla sen alun kanssa samoihin lukemiin. Muutoinkin vuosien 1996ja 2004 profiilit ovat varsin samankaltaiset vuoden 2000 arvojen poiketessa näistäkauttaaltaan jonkin verran alaspäin.

Kuntaidentifikaatio ei liioin ole siirtynyt toisiin samastumiskohteisiin, lähinnäseutukuntiin, jotka ovat joillakin seuduilla ottaneet hoitaakseen kunnallistapalvelutuotantoa. Ne koetaan yhä edelleen siinä määrin diffuuseiksi, ettei niihinjuurikaan haluta kiinnittyä.

Kuntasamastuminen on vahvassa yhteydessä myös kuntaviihtyvyyteen. Viimeksimainittua seikkaa on KuntaSuomi-tutkimuksessa mitattu mielikuvakysymyksellä“Kuvitelkaa tilanne, jossa kunnat kilpailevat keskenään siitä, missä kunnassa taikaupungissa on “hyvä asua ja elää”. Miten arvioisitte nykyisen asuinkuntannesijoittuvan kilpailussa?”

Taulukko 3.12. Kuntasamastuminen kuntalaisten arvioiden mukaan asuinkunnan menes-tymisestä “hyvä asua ja elää” kilpailussa vuosina 1996, 2000 ja 2004 (erittäin tai melkovoimakkaasti samastuvien %-osuudet).

K K K K Kunnan meneunnan meneunnan meneunnan meneunnan menessssstys “htys “htys “htys “htys “hyvä asua ja elää” -kilpailusyvä asua ja elää” -kilpailusyvä asua ja elää” -kilpailusyvä asua ja elää” -kilpailusyvä asua ja elää” -kilpailussssssaaaaaErittäinErittäinErittäinErittäinErittäin MMMMMelelelelelkkkkkooooo Ei hEi hEi hEi hEi hyväyväyväyväyvä MMMMMelelelelelkkkkkooooo ErittäinErittäinErittäinErittäinErittäinhuonohuonohuonohuonohuono huonohuonohuonohuonohuono eikä huonoeikä huonoeikä huonoeikä huonoeikä huono HyväHyväHyväHyväHyvä hhhhhyväyväyväyväyvä KaikkiKaikkiKaikkiKaikkiKaikki

19961996199619961996 25 31 39 58 68 4720002000200020002000 18 27 34 55 66 4220042004200420042004 16 25 39 56 70 48

Kuntaviihtyvyyden ja kuntasamastumisen välinen yhteys on varsin vahva jasuoraviivainen. Sen profiili on tarkastelukauden aikana muuttunut verraten vähän,joskin asuinkuntaansa tyytymättömimpien samastumisaste on selvästi laskenut, kuntaas kotikunnassaan hyvin viihtyvien identifioituminen on hieman noussut.Kuntaviihtyvyyden ja samastumisen voimakasta yhteyttä osoittaa jo niiden välinenkorrelaatiokin vuoden 2004 havaintoaineistossa (r = .35**). Asukkaat, jotka tuntevat,että heidän on “erittäin hyvä asua ja elää” kunnassaan, identifioituvat siihen erittäinvoimakkaasti. (Ks. myös luvun 2.1.3 tulokset.)

Samastumista asuinkuntaan eriteltiin myös vastaajan puoluekannan mukaisestivuonna 2004. Analyysia vaikeuttaa se, että vastaajista peräti kolmannes ei ole halunnuttai osannut sanoa puoluekantaansa. Tulokset osoittavat kuitenkin, että selvästivoimakkainta yhteenkuuluvuutta kotikuntaansa tuntevat RKP:n kannattajat. Heistälähes kaksi kolmannesta identifioitui voimakkaasti asuinkuntaansa, kun taas vainvähässä määrin samastuvien osuus jäi alle kymmenesosaan puolueen kannatta-jakunnasta. Kolmen suurimman puolueen kannattajien samastumisprofiilit osoit-tautuivat jokseenkin yhdenmukaisiksi. Kokoomuslaisissa oli tosin hivenen enemmänkuin SDP:n ja Keskustan kannattajissa niitä, jotka tunsivat vahvaa yhteenkuuluvuuttakotikuntansa kanssa. SDP:n ja Keskustan kannattajien välinen ero jäi puolestaan lähesolemattomaksi.

108108108108108

ACTA

Eduskuntapuolueista Perussuomalaisten, Vihreän liiton ja Vasemmistoliitonkannattajat ovat heikoimmin asuinkuntasitoutuneita. Puoluekantaansa ilmoit-tamattomien samastuminen asuinkuntaansa oli heikompi kuin suurten puolueidenvastaava, mutta kohosi korkeammaksi kuin keskisuurten ja pienten puolueidenlukemat. Eniten heikosti kuntayhteisöönsä identifioituneita oli niiden keskuudessa,jotka ilmoittivat jättävänsä kokonaan äänestämättä.

Erilaisten äänestäjäryhmien kokemassa kuntasamastumisessa on tarkastelujaksonkuluessa tapahtunut vain verraten pieniä muutoksia. Vihreän liiton kannattajiensamastumisaste on kuitenkin melko paljon laskenut. Suurten puolueiden kannattajienyhteenkuuluvuuden tunne taas on aavistuksen verran noussut. Vuoteen 1996verrattuna puoluekantansa ilmoittamattomien samastumisosuus on kohonnut, kuntaas äänestämättömien samastumisaste on selvästi laskenut.

Taulukko 3.13. Kuntalaisten samastuminen asuinkuntaan puoluekannan mukaan vuonna2004 (%).

S S S S SamasamasamasamasamastumistumistumistumistumisvvvvvoimakkoimakkoimakkoimakkoimakkuusuusuusuusuusKKKKKeeeeeskin-skin-skin-skin-skin-

Puoluekanta 2004Puoluekanta 2004Puoluekanta 2004Puoluekanta 2004Puoluekanta 2004 PieniPieniPieniPieniPieni kkkkkertainenertainenertainenertainenertainen SuuriSuuriSuuriSuuriSuuri %%%%% N N N N N

Kokoomus 16 29 55 100 1 164Perussuomalaiset 28 30 42 100 71RKP 9 27 64 100 617Suomen Keskusta 16 34 50 100 1 898Kristillisdemokraatit 20 32 48 100 273SDP 16 33 51 100 1 537Vasemmistoliitto 22 32 46 100 407Vihreä liitto 22 36 42 100 408Muu puolue 28 42 30 100 72Sitoutumattomat 19 42 39 100 230Ei osaa/halua sanoa 17 37 46 100 3 846Ei äänestä 30 39 31 100 711Kaikki 17 35 48 100 11 234

Poliittisen ideologian vasemmisto-oikeisto yleismittari antaa vuoden 2004 osaltahieman lisävalaistusta kansalaisten kuntasamastumisesta. Erittäin tai melko voi-makkaasti vasemmistoon samastuvissa oli jonkin verran vähemmän vahvastiasuinkuntaansa identifioituneita kuin vastaavalla intensiteetillä oikeistoonsamastuvissa.

3.3.2 Kuntasamastuminen ja kunnan rakennetekijät

Kuntasamastumisen yhteyttä tutkimuskuntien rakennetta kuvaaviin tekijöihin onmuiden tämän raportin artikkelien tapaan eritelty korrelaatiokertoimien pohjalla.Tarkastelussa ovat mukana tutkimuskuntien väestö-, ikä-, kieli- ja koulutusrakenteeseensamoin kuin työpaikkarakenteeseen ja työllisyyteen, kunnan taloudelliseen tilanteeseensekä kunnanvaltuuston poliittisiin voimasuhteisiin liittyviä tekijöitä tutkimusvuosina1996, 2000 ja 2004.

109109109109109


Kun samastumisen ja kuntien rakenteellisten tekijöiden välistä yhteyttätarkastellaan niin sanotulla aggregaattitasolla, on erityisesti vuoden 2004 kohdallahavaittavissa runsaasti merkitseviä riippuvuuksia.

Voimakkainta yksittäistä yhteyttä on löydettävissä keskustan valtuustopaik-kaosuuden ja kuntasamastumisasteen väliltä. Yhteys on negatiivinen, kun taas ko-koomuksen ja jossain määrin myös vihreiden paikkaosuuden kohdalla positiivinen.Kunkin edellä mainitun puolueen kohdalla yhteys kuntasamastumiseen on voimistunutvuodesta 1996. Samalla on mielenkiintoista havaita, että aikaisempina tutkimusvuosina1996 ja 2000 esiintynyt merkitsevä positiivinen yhteys RKP:n paikkaosuuden jasamastumisen välillä on hävinnyt.

Kuntasamastumisella voidaan havaita olevan voimakasta yhteyttä myös väestönkoulutustasoon. Erittäin merkitsevä positiivinen korrelaatio löytyy kuntaiden-tifikaation ja korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuuden välillä. Hiemanalhaisempi mutta silti yhtäkaikki merkitsevä vastakkainen yhteys oli nähtävissä ei-tutkinnon suorittaneiden osuuden kanssa. Kummankin mitattavan muuttujankohdalla yhteys samastumiseen on vahvistunut huomattavasti vuodesta 1996.

Asuinkuntaan samastuminen on tilastollisesti merkitsevällä tasolla yhteydessämyös kunnan työpaikkarakenteeseen, etupäässä palvelujen osuuteen, jossa yhteys onpositiivinen. Yhteydet työpaikkarakenteeseen ovat yhtäläisesti koulutustason kanssavoimistuneet vuodesta 1996. Työllisyyttä kuvaava tunnusluku työttömyysaste korreloityöpaikkarakennetta kuvaavien muuttujien tapaan merkitsevällä tasolla kunta-samastumisen kanssa. Havaittava keskinäinen riippuvuus on negatiivinen.

Kunnan väestöpohjaan liittyvistä tekijöistä tilastollisesti selvästi merkitsevin yhteyson taajama-asteen ja kuntasamastumisen välillä. Yhteys on positiivinen samaten kuinvähäisempää tilastollista yhteyttä samastumisen kanssa omaavalla asukasluvulla. Pinta-ala korreloi sen sijaan melkein merkitsevällä tasolla negatiivisesti kuntasamastumisenkanssa.

Kunnan kielirakenteella on kunakin tutkimusvuonna ollut selvää tilastollistayhteyttä kuntasamastumiseen; ruotsinkielisten osuus väestöstä korreloi positiivisesti,joskin hieman aikaisempaa alempitasoisesti samastumisen kanssa.

Erilaisista kunnan rakennetta kuvaavista tekijöistä ainoastaan väestön ikä-rakenteella ja kunnan taloudellisella tilanteella ei ole tilastollisesti havaittavaa yhteyttäkuntalaisten kuntasamastumisen kanssa vuonna 2004. Näin ei ole ollut aiemminkaan.Ainoa poikkeus tästä on vuosikate (euroa/asukas), minkä yhteys viimeisimpänä tut-kimusvuonna on melkein merkitsevä.

110110110110110

ACTA

Taulukko 3.14. Kuntalaisten samastuminen asuinkuntaan ja kuntaominaisuudet v. 1996,2000 ja 2004. Korrelaatiot, tilastollinen merkitsevyys: ** (p < .01) merkitsevä, * (p < .05)melkein merkitsevä) (N = 47).

19961996199619961996 20002000200020002000 20042004200420042004

VäeVäeVäeVäeVäessssstöpohja:töpohja:töpohja:töpohja:töpohja:*asukasluku (-96, -00, -04) –.31* –.27 .32**pinta-ala (-96, -00, -04) –.24 –.23 –.30**taajama-aste (-95, -00, -03) .32* .27 .53**VäeVäeVäeVäeVäessssstön ikärtön ikärtön ikärtön ikärtön ikärakakakakakenne:enne:enne:enne:enne:*0–6 v., % väestöstä (-95, -00, -04) –.23 –.09 –.02*yli 64 v., väestöstä (-95, -00, -04) .14 –.01 –.17VäeVäeVäeVäeVäessssstön ktön ktön ktön ktön koulutusroulutusroulutusroulutusroulutusrakakakakakenne:enne:enne:enne:enne:(tutkinnon suorittaneet, % 15v täyttäneistä):*ei-tutkinnon suorittaneet, % (-96, -99,-03) –.25 –.27 –.41***korkea-asteen tutk.suor., % (-96, -99,-03) .24 .42** .58**Väestön kielirakenne:*Ruotsinkieliset, % (-96, -00, -04) .54** .53** .43**TTTTTyöpaikkaryöpaikkaryöpaikkaryöpaikkaryöpaikkarakakakakakenne ja työlenne ja työlenne ja työlenne ja työlenne ja työllislislislislisyysyysyysyysyys:::::*maatalous, % (-95, -99,-03) –.19 –.20 –.43***jalostus, % (-95, -99, -03) –.08 –.18 –.19*palvelut, % (-95, -99, -03) .29* .36* .55***työttömyysaste, % (-95, -98, -03) –.53** –.35* –.47**TTTTTalouden tunnuslukalouden tunnuslukalouden tunnuslukalouden tunnuslukalouden tunnuslukuja:uja:uja:uja:uja:*tuloveroprosentti (-96, -00, -04) –.09 –.18 –.20*vuosikate, euroa/asukas (-96, -00, -04) .04 .24 .31**investointien tulorahoitus% (-96, -00, -04) –.09 .23 .05*lainakanta, euroa/asukas (-96, -00, -04) .02 .13 –.02VVVVValtuusaltuusaltuusaltuusaltuusttttton poliiton poliiton poliiton poliiton poliittisetisetisetisetiset vt vt vt vt voimasuhoimasuhoimasuhoimasuhoimasuhttttteeeeeeeeeettttt:::::(kv-kaudet 1992-96, 1997-00, 2001-04)*kokoomus, % .21 .19 .49***keskusta, % –.57** –.54** –.63***SDP, % .16 .17 .18*vihreät, % .19 .31* .47**RKP, % .57** .54** .07

Niin koulutusta, poliittisia voimasuhteita, työpaikkarakennetta kuin väestöpohjaakinkoskevat korrelaatiot osoittavat samaan suuntaan: taajama-asteeltaan suuret, kau-punkimaiset kunnat korkeampine koulutustasoineen ja runsaampine palve-lutyöpaikkoineen näyttäisivät tarjoavan paremman maaperän voimakkaallekuntaidentifikaatiolle kuin vähäväkisemmät ja laajempialaiset, maatalousvoittoisetkeskustavaltaiset kunnat. Kuntakoosta riippumatta myös ruotsinkielisten osuudellaon suotuisaa vaikutusta kuntalaisten samastumisasteeseen.

3.3.3 Kuntakohtaiset samastumisprofiilit

Edellisessä kappaleessa kuvattiin miten samastuminen riippuu erilaisista kunnanrakenteellisista tekijöistä. Tässä kappaleessa pureudutaan lähemmin kuntalaistenkuntasamastumiseen tutkimuskunnissa kuntakohtaisesti tutkimusvuosina 1996, 2000ja 2004.

Niin keskiarvoina kuin paljon samastuvien osuuksia tarkastellen samastumisasteon vuonna 2004 hyvin lähellä ensimmäisen mittauskierroksen eli vuoden 1996tilannetta. Niin myös parhaiten kuin heikoimmin sijoittuneiden kuntien lista onjokseenkin samanlainen niin tutkimuskauden alussa vuonna kuin lopussakin vuonna

111111111111111


2004. Sen sijaan vuosi 2000 muodostaa poikkeuksen niin yleisen samastumisasteenheikentymisen kuin myös kuntien samastumisasteen osalta. Vastaavanlaista selkeäätulosten heikentymistä vuonna 2000 on havaittu myös muissa kuntalaistutkimuksenosioissa.

Asuinkuntaan samastumista koskevien tulosten tarkastelu vaihteluvälien osaltaeri vuosina osoittaa, että kuntien väliset äärierot ovat kuntasamastumisen osaltakasvaneet vuodesta 1996. Heikoimmin samastuvien kuntien arvot ovat pysyneetsuunnilleen ennallaan, mutta eniten samastuvien kuntien osalta samastumisaste onvahvistunut entisestään. Tämä näkyy aiemmin todetun mukaisesti myös yleisensamastumisasteen hienoisena parantumisena vuodesta 1996.

Kaikkiaan 22 kunnassa paljon samastuvien osuus kasvoi vuodesta 1996 vuoteen2004, yhtä monessa kunnassa paljon samastuvien osuus on laskenut, ja kolmessakunnassa paljon samastuvia on ollut suhteellisesti ottaen yhtä paljon vuosina 1996 ja2004. Yksittäinen suurin samastumisasteen kasvu on havaittavissa Pylkönmäenkunnassa (+15 %), ja vastaava vähentyminen Lappeenrannassa ja Rääkkylässä (–7 %).

Vahvasti asuinkuntaansa samastuvien osuudella mitaten kuntaidentifikaatio onkunakin tutkimusvuonna ollut selvästi voimakkainta Naantalin kaupungissa. Lisäksion merkille pantavaa, että paljon asuinkuntaan samastuvien osuus on Naantalissanoussut vuodesta 1996 lähes kymmenen prosenttiyksikön verran ja on selvästisuurempi kuin toiselle sijalle kivunnut kunta. Vahvasti kaupunkiinsa samastuvia ovatNaantalin lisäksi myös Vaasan ja Hämeenlinnan asukkaat. Molemmat kaupungit olivatparhaiten sijoittuvien kuntien joukossa myös vuonna 1996, sen sijaan eivät vuonna2000.

Taulukko 3.15. Suurimman ja pienimmän kuntasamastumisen KuntaSuomi-kunnat* vuon-na 2004 paljon/vähän samaistuvien %-osuuksien mukaan (sekä keskiarvot asteikolla 1–5).

EnitEnitEnitEnitEniten asuinken asuinken asuinken asuinken asuinkunununununtaan paltaan paltaan paltaan paltaan paljon sjon sjon sjon sjon samasamasamasamasamastuviatuviatuviatuviatuvia EnitEnitEnitEnitEniten asuinken asuinken asuinken asuinken asuinkunununununtaan vähän staan vähän staan vähän staan vähän staan vähän samasamasamasamasamastuviatuviatuviatuviatuvia%%%%% kkkkk-----aaaaa %%%%% kkkkk-----aaaaa

Naantali 67 3.81 Rääkkylä 32 3.00Vaasa 60 3.62 Tyrnävä 27 3.05Närpiö 59 3.59 Kiikala 27 3.12Hämeenlinna 59 3.62 Pyhäntä 26 3.05Liljendal 57 3.63 Padasjoki 25 3.23Kokkola 57 3.58 Jaala 25 3.24

Kolari 25 3.11

* Vastaavat tiedot kaikista KuntaSuomi-kunnista liitetaulukossa 3.1

Kuntaidentifikaation suhteen parhaiten sijoittuvien kuntien joukkoon mahtuvat myösruotsinkielienemmistöiset Liljendalin ja Närpiön kunnat. Nämä sekä niin ikäänkeskimääräistä suurempaa kuntasamastumista omaavat kaksikieliset Kokkolan,Porvoon ja Kristiinankaupungin kaupungit osoittavat konkreettisesti jo edellisessäkappaleessa havaitun äidinkielen merkityksen. Näin ollen voidaan todeta, että ruot-sinkielisissä ja kaksikielisissä kunnissa koosta ja kuntamuodosta riippumatta kunta-yhteenkuuluvuus on selvästi suomenkielisiä kuntia korkeammalla tasolla. Huomattavaa

112112112112112

ACTA

on, että Liljendalin ja Närpiön vahva yhteenkuuluvaisuuden tunne ei kohdistu pel-kästään asuinkuntaan vaan myös asuinalueeseen ja kunnanosaan (ks. taulukot 3.4 ja3.5). Viiden parhaimmin sijoittuneen kunnan joukkoon mahtuu edellä lueteltujenkuntien lisäksi Hämeenlinna – sama kunta, joka sijoittui kärkipäähän jo vuonna 1996.

Pienimmät asuinkuntaansa paljon samastuvien osuudet vuonna 2004 ovatlöytyneet Rääkkylän, Tyrnävän, Pyhännän, Joroisten, Ranuan ja Kolarin kunnista.(taulukko 3.10 ja liitetaulukko 3.2) Näistä kaikki ovat niin asukasluvultaan pieniäkuin myös keskimääräistä alhaisemman taajama-asteen omaavia kuntia. Useissa onkeskimääräisesti enemmän maatalouden tai jalostuksen työpaikkoja ja/tai työttömyyttä.Leimallista näille kunnille on niin ikään keskustan vahva edustus kunnanvaltuustossa– neljä viidestä kunnasta on ollut vuoden 2004 kyselyn aikaan keskustaenemmistöinenkunta. Sen sijaan mitään yhteneväisiä havaintoja ei voida nähdä esimerkiksikuntatalouden näkökulmasta.

Samastumisasteen tarkastelu sen mukaan, sijaitseeko työpaikka omassa kunnassavai muussa kunnassa, on tuonut vuoden 2004 osalta muutamia mielenkiintoisiakuntakohtaisia havaintoja. Ensinnäkin neljässä kunnassa; Espoossa, Jaalassa,Lappeenrannassa ja Kotkassa, pendelöivien kuntalaisten samastumisaste on hiemankorkeampi kuin omassa kunnassa työskentelevien. Lisäksi kahdessa kunnassa,Naantalissa ja Varkaudessa, samastumisaste on suunnilleen sama riippumatta työpaikansijainnista. Toisaalta mainittu tarkasteluaspekti tuo esiin, että peräti kymmenessäkunnassa pendelöivien asukkaiden samastuminen asuinkuntaansa on keskimääräistävähäisempää. Tällaisia kuntia ovat Joroinen, Karstula, Kristiinankaupunki, Närpiö,Padasjoki, Ranua, Rääkkylä, Suolahti, Tyrnävä ja Vimpeli.

KuntaSuomi-hankkeen viranhaltija- ja luottamushenkilöosioon liittyvä kunta-organisaation sisäisen ilmapiirin erittely antaa täydennystä myös kuntalaistensamastumisproblematiikan näkökulmasta yksittäisten kuntien osalta. Samastu-misasteeltaan vahvimpaan ryhmään kuuluva Liljendal sijoittuu myös ilmapiirinsäpuolesta kuntien kärkeen. Näin tekee myös Hämeenlinna. Vastaavasti taas Rääkkyläja Kolari esiintyvät ilmapiiri-indeksin mukaan heikoimpien kuntien joukossa (ks.Pikkala 2005, 51–54, 60). Mistään yksi-yhteen suhteesta ei kuntajohdonyhteistoimintaedellytysten ja kuntalaisten samastumisen osalta kuitenkaan voidapuhua, sillä päätöksentekoilmapiiri esimerkiksi heikkoa kuntalaisidentifikaatiotaosoittavissa Ranuan ja Tyrnävän kunnissa on ollut hyvä.

Oletettavaa on, että myös kunnan poliittisella ilmapiirillä on merkitystä sille,kuinka hyvin asukkaat tuntevat yhteyttä asuinkuntaansa. Vuoden 1996 sa-mastumiskartoituksen tulokset viittasivat siihen, että erityisesti Suomen keskustanhallitsemissa kunnissa oli keskimääräistä selvästi enemmän sellaisia, jotka samastuivatheikosti kotikuntaansa (Ståhlberg 1998, 205–208). Vuoden 2004 aineistossakymmenen samastumisasteeltaan heikoimman kunnan joukossa oli neljä kes-kustaenemmistöistä kuntaa, mikä osaltaan näyttäisi tukevan oletusta yksisuuntaisenpoliittisen ilmapiirin samastumista heikentävästä vaikutuksesta. Näissä kunnissaenemmistöpuolueen äänestäjistä tuntuvasti suurempi osuus kuin muiden puolueidenäänestäjistä samastui voimakkaasti kotikuntaansa. Havainnon yleistettävyyttä heikentääkuitenkin se, että useissa keskustaenemmistöisissä kunnissa Keskustan ja muiden

113113113113113


puolueiden äänestäjien samastumisasteen väliset erot jäivät pieniksi ja vaikeastitulkittaviksi.

3.4 Onko kuntasamastumisella merkitystä?

Samastumisen voidaan katsoa liittyvän kunnalliseen demokratiaan ennen muuta siitänäkökulmasta, että sen voimakkuus mittaa karkeasti ottaen kuntajärjestelmää kohtaantunnettua hyväksyttävyyttä. Kuta vahvemmin asukkaat tuntevat yhteenkuuluvuuttakotikuntansa kanssa, sitä legitiimimpänä he pitävät kunnallista hallintajärjestelmääja sopeuttavat käyttäytymisensä sen mukaan (Ståhlberg 1998, 198). Tämän alaluvuntarkoituksena on selvittää, onko ja missä määrin samastumisasteella merkitystäkansalaisten kuntaa koskeville arvostuksille ja käyttäytymisperusteille; toisin sanoenkokevatko eriasteisesti samastuvat asukkaat kotikuntansa toiminnan eri tavoin.Tarkastelussa käytetään hyväksi vain viimeisintä eli vuoden 2004 havaintoaineistoa.

Kuntasamastuminen näyttää korreloivan varsin merkitsevässä määrin muutamiinasuinkunnan yleistä olemusta ja vetovoimaisuutta koskeviin piirteisiin. Todennäköisyysasua loppuelämänsä nykyisessä asuinkunnassa on erittäin vahvasti sidoksissasamastumisasteeseen. Kuta vahvemmin vastaaja tuntee yhteenkuuluvuutta kuntaansa,sitä todennäköisemmin hän ilmoittaa halunsa elää loppuelämänsä nykyisessäasuinkunnassaan (r = .24**). Vastaavanlainen merkitsevä yhteys vallitsee myös siinätapauksessa kun vastaajalta tiedusteltiin kotikuntansa vetovoimaisuutta. Kun asukkaitapyydettiin arvioimaan asuinkuntansa menestymistä kuntien välisessä kuvitteellisessakilpailussa siitä, missä kunnassa on hyvä asua ja elää, nousee korrelaatio identifikaationja kunnan arvioidun menestymisen välillä varsin korkeaksi (r = .35**).

Kiinnostus asuinkunnan politiikkaa kohtaan osoittautuu niin ikään kulkevanpitkälti yhdensuuntaisesti kuntasamastumisen kanssa. Näiden välinen korrelaatio onniin ikään tilastollisesti merkitsevä (r = .18**), vaikkei yhtä suuri kuin edellä kuvatutyhteydet. Voimakkaasti kotikuntaansa samastuvista selvästi suurempi osuus kuinsamastumisateeltaan heikoista ilmoitti olevansa kiinnostunut asuinkuntansakunnallispolitiikasta. Heikko kiinnittymisaste on puolestaan osoituksena siitä, etteikunnan asioiden hoito kiinnosta asukasta. Vastaavasti vahvasti kiinnittyneissä onhuomattavan suuri osa sellaisia, jotka ovat voimakkaasti kiinnostuneita oman kunnanpolitiikasta. Kuntasamastumisen voimakkuusasteella ei kuitenkaan näytä olevankovinkaan suurta vaikutusta siihen, haluaako asianomainen toimia kuntansaluottamustehtävissä. Vahvakaan yhteydentunne kuntaan ei olennaisesti lisääasianomaisen halua ottaa vastaan ja hoitaa kunnallista luottamustehtävää.

Myös luottamus omiin kykyihin asioida kunnan kanssa ja puolustaa etujaankunnallisessa päätöksenteossa on merkitsevässä määrin yhteydessä kuntasamastu-miseen. Etenkin niissä, jotka tuntevat erittäin voimakasta yhteyttä asuinkuntaansa,on suuri osuus sellaisia, jotka pitävät hyvänä kykyään puolustaa etujaan kunnallistenpalvelujen jaossa. Kuntaidentifioituminen ja kuntalaispätevyys ovat siis vahvassa riip-puvuussuhteessa toisiinsa (r = .23**).

114114114114114

ACTA

Melko odotettavalta vaikuttaa myös, että kuntaidentifikaatio on yhteydessä omanasuinkunnan tulevaisuuteen, ennen muuta sen säilymiseen itsenäisenä. Odotetunsuuntainen yhteys identifikaatioasteen ja kunnan itsenäisenä säilymisen välillä tokionkin. Kaksi kolmesta erittäin vahvaa yhteenkuuluvuutta asuinkuntaansa tuntevistakatsoo, että kotikuntaa ei tulisi liittää toiseen kuntaan. Huomattava on kuitenkin,että puolet erittäin heikosti kuntasamastuvistakin on samalla kannalla.

Taulukko 3.16. Kuntasamastumisen yhteys muutamiin kuntaa ja kuntapolitiikkaa koske-viin arvostuksiin vuonna 2004 (%).

S S S S Samasamasamasamasamastumistumistumistumistumisasasasasasttttte asuinke asuinke asuinke asuinke asuinkunununununtaan (%)taan (%)taan (%)taan (%)taan (%)ErittäinErittäinErittäinErittäinErittäin MMMMMelelelelelkkkkkooooo Ei heikkEi heikkEi heikkEi heikkEi heikkooooo MMMMMelelelelelkkkkkooooo ErittäinErittäinErittäinErittäinErittäinheikkheikkheikkheikkheikkooooo heikkheikkheikkheikkheikkooooo eikä veikä veikä veikä veikä vahahahahahvvvvvaaaaa vvvvvahahahahahvvvvvaaaaa vvvvvahahahahahvvvvvaaaaa

KKKKKyky asioida kyky asioida kyky asioida kyky asioida kyky asioida kunnan kansunnan kansunnan kansunnan kansunnan kanssssssa ja puolusa ja puolusa ja puolusa ja puolusa ja puolustaa etaa etaa etaa etaa etujaan:tujaan:tujaan:tujaan:tujaan:Erittäin tai melko heikko 45 33 22 15 13Ei hyvä eikä heikko 25 38 43 37 29Melko tai erittäin hyvä 30 29 36 49 58TTTTTodennäköisodennäköisodennäköisodennäköisodennäköisyys asua loppuelämänsä nyys asua loppuelämänsä nyys asua loppuelämänsä nyys asua loppuelämänsä nyys asua loppuelämänsä nykyiseykyiseykyiseykyiseykyisessssssä ksä ksä ksä ksä kunnasunnasunnasunnasunnassssssa:a:a:a:a:Erittäin tai melko suuri 37 33 20 14 10Ei suuri eikä pieni 15 21 22 14 9Erittäin tai melko pieni 49 46 59 72 82KKKKKunununununta “hta “hta “hta “hta “hyvä asua ja elää”:yvä asua ja elää”:yvä asua ja elää”:yvä asua ja elää”:yvä asua ja elää”:Erittäin tai melko huono 41 34 16 8 5Ei hyvä eikä huono 30 37 42 31 20Melko tai erittäin hyvä 29 30 42 60 75KiinnosKiinnosKiinnosKiinnosKiinnostuneisuus oman ktuneisuus oman ktuneisuus oman ktuneisuus oman ktuneisuus oman kunnan politiikasunnan politiikasunnan politiikasunnan politiikasunnan politiikasta:ta:ta:ta:ta:Ei lainkaan/jonkin verran 51 48 38 31 26Neutraali 24 30 36 35 31Melko/erittäin kiinnostunut 25 22 26 35 43Halu vHalu vHalu vHalu vHalu vasasasasastaanotaanotaanotaanotaanottttttaa tarjotaa tarjotaa tarjotaa tarjotaa tarjottttttatatatatavvvvva ka ka ka ka kunnalunnalunnalunnalunnallinen luolinen luolinen luolinen luolinen luottttttamustamustamustamustamustttttehehehehehtävä:tävä:tävä:tävä:tävä:Kyllä 17 16 17 21 21Ei 83 84 83 79 79Oma kOma kOma kOma kOma kunununununta tulisi yhdista tulisi yhdista tulisi yhdista tulisi yhdista tulisi yhdistää ktää ktää ktää ktää kunununununtaliittaliittaliittaliittaliitokokokokokselselselselsella tla tla tla tla toiseen koiseen koiseen koiseen koiseen kunununununtaan/ktaan/ktaan/ktaan/ktaan/kunununununtiin:tiin:tiin:tiin:tiin:Täysin/jokseenkin eri mieltä 50 48 55 61 64Neutraali 18 23 24 20 16Täysin/jokseenkin samaaMieltä 32 29 22 19 19

3.5 Yhteenveto

Vaikka erilaiset alueperustaiset hallintoyksiköt eivät muodostakaan kansalaisillaensisijaisimpia samastumiskohteita, on myös niillä suhteellisen suuri merkitys sille,missä määrin ihmiset tuntevat ne omikseen ja ovat valmiita toimimaan niiden hyväksi.Kansalaisten identifikaatiota koskevat tutkimukset ovat antaneet suomalaistenalueellisesta yhteenkuuluvuuden tunteesta hieman toisistaan poikkeavan kuvan.Suomalaisten samastuminen kotikuntaansa – mitä meillä on tavallisesti kysyttyasuinkunta-termiä käyttäen – ei etenkään pohjoismaisessa vertailussa ole antanut kovinylevää kuvaa kansalaisten kiintymyksestä palveluja tuottavia kuntia kohtaan.

Ulkomaihin kohdistuvien vertailujen lisäksi kuntasamastumiselle antaavertailupohjaa kansalaisten identifioituminen muihin alueperustaisiin yksiköihin.Kaiken kaikkiaan voidaan todeta, että suomalaisten – muiden maiden kansalaistentavoin – samastumiskohteena kotimaa nousi selkeään ykkösasemaan. Sen lisäksi

115115115115115


kansalaiset ovat pitäneet myös Pohjolaa asuinkuntaansa tärkeämpänä identifi-kaatiokohteena. Sitä paitsi lähiympäristön muodostavat kunnanosat ja asuinalueetnousivat kansalaisarvostuksissa lähes kuntien kantaan. Vain toistaiseksi vakiin-tumattomat seutukunnat ja Euroopan unioni ovat jääneet selvästi asuinkunnan jälkeenmentaalisina kiinnittymiskohteina. Myös läänit ja maakunnat ovat osoittautuneetkokonaisuutena heikoiksi samastumisen kohteiksi. Mielenkiintoista on, että uusiensuurläänien periferia-alueilla ennen muuta Keski-Suomessa, maakuntasamastuminenoli suhteellisen voimakasta, kun taas Lapin ja Oulun läänien kunnissa asuvatsamastuivat vahvasti lääneihinsä.

Kuntasamastumista yksilötasolla eniten leimaavia ominaisuuksia ovat äidinkielija ammattiasema. Identifikaatio on selvästi voimakkaampaa ruotsinkielisten kuinvaltakielisten keskuudessa. Tämä selittää myös osaltaan sen, että aggregaattitasollaasiaa tarkastellen kuntasamastuminen korreloi merkitsevän positiivisesti muun muassakunnan ruotsinkielisten osuuden, korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuudensekä Kokoomuksen valtuustopaikkaosuuden kanssa. Kuntasamastuminen näyttäisitulosten mukaan seuraavan pitkälti niin sanottua hyväosaisuutta, mikä näkyy myösmuun muassa siinä, että johtavissa asemissa olevien lisäksi korkeasti koulutetut tuntevatmuita vahvempaa yhteyttä asuinkuntaansa.

Merkille pantava seikka on myös, että alueperustainen samastuminen jää tämäntutkimuksen havaintojen valossa ylipäänsäkin verraten heikoksi. Monissa kunnissaasukkaiden samastuminen kaikkiin alikansallisiin yksiköihin jää alle puoleenvastanneista, parissa pienessä syrjäseutukunnassa jopa alle kahteen viidesosaanasukkaista.

Odottamattomin kansalaisten samastumista koskeva havainto liittyy iden-tifioitumisen kohtakohtaisiin eroihin. Toisin kuin laajat kansainväliset tutkimuksetmyös Pohjoismaiden osalta ovat tuoneet esille, ei kansalaisten samastumisaste pienissäsuomalaiskunnissa ole kovinkaan korkea. Päinvastoin: pienissä alhaisen taajama-asteenkunnissa asuvat ovat meillä vähemmän kuntakiinnittyneitä kuin suurten taajaanasuttujen kuntien asukkaat.

Tämänkertaiset tutkimushavainnot eivät tuo kovinkaan paljon esille syitä, miksipienten ja maaseutumaisten kuntien asukkaat ovat kaupunkikuntien asukkaisiinverrattuina heikommin asuinkuntaan samastuvia. Tämän tutkimuksen tuloksetantavat kuitenkin viitteitä siitä, että kuntasamastuminen liittyy erityisesti korkeaankoulutukseen, korkeaan ammattiasemaan, ruotsinkielisyyteen ja kunnan kes-kustaajama-asumiseen. Samansuuntaista tukea antavat kuntasamastumisessa havaitutmerkitsevät yhteydet erilaisiin kunnan rakenteellisiin tekijöihin: taajama-aste, koulutus-ja kielirakenne, palvelutyöpaikkojen ja työllisyyden korostunut merkitystyöpaikkarakenteen osalta sekä Kokoomuksen osuus valtuustopaikoista vastakohtanaKeskustan valtuustopaikkoihin. Aikaisempiin vuosiin verrattuna uutta on niin ikäänkunnan taloustilanteen merkityksen esiintulo samastumiseen liittyvänä tekijänä.

On mahdotonta antaa tyhjentäviä selityksiä sille, miksi kansalaisten samastuminenja mentaalinen kiinnittyminen asuinkuntiinsa koetaan heikoksi. Näyttää ilmeiseltä,ettei kuntaa mielletä niinkään perusturvaa tuottavaksi demokraattiseksi yhteisöksi,vaan tietyllä alueella asuvien ihmisten palvelujen tuottajaksi tai niiden järjestä-

116116116116116

ACTA

jäviranomaiseksi. Kunta koetaan ennen muuta taloudelliseksi organisaatioksi, jokatuottaa jäsenilleen näiden tarvitsemia palveluja mahdollisimman vähin kustannuksin.Meneillään oleva kuntakoon suurentamiseen ja palvelutuotannon tehostamiseentähtäävä kunta- ja palvelurakenneuudistus heijastanee osaltaan käsitystä tulevaisuudenkuntien luonteesta.

Lähteet

Eurobarometer 63. Public Opinion in the European Union. July 2005.

Hansen Tore (2003): Lokal forankring og politisk deltagelse. Teoksessa KommunenesSentralforbund (red.): Er sammanslutning av kommuner svaret på Kommune-Norgesutfordringer? Om konsekvensene ved endring av kommunestrukturen. Kommuneforlaget.Oslo.

Haveri Arto & Laamanen Elina & Majoinen Kaija (2003): Kuntarakenne muutoksessa? Tut-kimus kuntajaon muutostarpeista tulevaisuudessa. Acta nro 155. Suomen Kuntaliitto. Helsinki

Helander Voitto & Pekola-Sjöblom Marianne & Sjöblom Stefan (2002): Kuntalainen kunnanjäsenenä. Teoksessa Pekola-Sjöblom Marianne & Helander Voitto & Sjöblom Stefan:Kuntalaisen monet roolit. KuntaSuomi 2004 -tutkimuksia nro 37. Acta nro 147. SuomenKuntaliitto. Helsinki.

Kjaer Ulrik (2003): Territorial tilknytning og identitet. Teoksessa Kjaer Ulrik & MouritzenPoul Erik (red.): Kommunestörrelse og lokalt demokrati. Syddansk Universitetsforlag. Odense.

Lehto, Markku (2005): Takaisin tulevaisuuteen – valtion ja kuntien yhteinen taival. Kunnal-lisalan kehittämissäätiö KAKS. Vammala.

Majoinen Kaija & Mäki Janne & Tammi Terhi (toim.) (2004): Seutujohtamisen vaihtoehdot.Acta nro 163. Suomen Kuntaliitto. Helsinki.

Oinonen Eriikka & Blom Raimo & Melin Harri (2005): Onni on olla suomalainen? Kan-sallinen identiteetti ja kansalaisuus. Yhteiskuntatieteellisen tietoarkiston julkaisuja 1. Helsinki.

Pekola-Sjöblom Marianne (2002): Kuntalainen kunnallisen päätöksenteon arvioitsijana.Teoksessa Pekola-Sjöblom Marianne & Helander Voitto & Sjöblom Stefan: Kuntalaisen monetroolit. KuntaSuomi 2004 -tutkimuksia nro 37. Acta nro 147. Suomen Kuntaliitto. Helsinki.

Pettersen Per Arnt & Rose Lawrence E. (2003): Innbyggernes engasjement og tilfredshet.Småkommunenes romantikk eller storbyenes rasjonalitet. Kommunenes Sentralforbund (red.):Er sammanslutning av kommuner svaret på Kommune-Norges utfordringer? Om kon-sekvensene ved endring av kommunestrukturen. Kommuneforlaget. Oslo.

Pikkala Sari (2005): Kunta päättäjän perspektiivistä. Tutkimus kuntien luottamushenkilöistäja viranhaltijoista. KuntaSuomi 2004 -tutkimuksia nro 54. Acta nro 176. Åbo Akademi &Suomen Kuntaliitto. Helsinki.

Pyy Ilkka (2002): Seudulliset pääomat ja aluekehityksen suunnat. http://www.mua.fi/mua2_2002/pyy.htm.

Rose Lawrence E. & Ståhlberg Krister (2000): Municipal Identification and DemocraticCitizenship: A Finnish-Norwegian Comparison. Teoksessa Karvonen Lauri & Ståhlberg Krister

117117117117117


(eds.), Festschrift for Dag Anckar on his 60th Birthday on February 12, 2000. Åbo AcademiUniversity Press. Åbo.

Ståhlberg Krister (1998): Samaistuminen kuntaan. Teoksessa Mäki-Lohiluoma Kari-Pekka &Pekola-Sjöblom Marianne & Ståhlberg Krister (toim.): Kuntalaisten valta ja valinnat. Kun-taSuomi 2004 -tutkimuksia nro 13. Suomen Kuntaliitto. Helsinki.

Sänkiaho Risto & Säynässalo Erika (1994): Suomalaisuus, kansainvälisyys ja EU-jäsenyys.Teoksessa Pesonen Pertti (toim.): Suomen EU-kansanäänestys 1994. Raportti äänestäjien kan-nanotoista. Painatuskeskus. Helsinki.

Zimmerbauer Kaj (2005): Seutukuntien imagon kehittämisen haasteet. Kunnallistieteellinenaikakauskirja nro 1.

118118118118118

ACTA

Liitetaulukko 3.1. Kuntalaisten samastuminen erilaisiin samastumiskohteisiin KuntaSuomi-tutkimuskunnissa vuosina 1996, 2000 ja 2004. Vastausten %-jakaumat).

ErittäinErittäinErittäinErittäinErittäin MMMMMelelelelelkkkkkooooo Ei vähän,Ei vähän,Ei vähän,Ei vähän,Ei vähän, MMMMMelelelelelkkkkkooooo ErittäinErittäinErittäinErittäinErittäinVVVVVuosiuosiuosiuosiuosi vähänvähänvähänvähänvähän vähänvähänvähänvähänvähän ei palei palei palei palei paljonjonjonjonjon palpalpalpalpaljonjonjonjonjon palpalpalpalpaljonjonjonjonjon N =N =N =N =N =

Asuinalue:Asuinalue:Asuinalue:Asuinalue:Asuinalue:1996: 11 19 30 27 13 13 5852000: 9 19 33 31 8 12 6922004: 7 16 32 32 13 11 802KaupunginosKaupunginosKaupunginosKaupunginosKaupunginosa/kylä:a/kylä:a/kylä:a/kylä:a/kylä:1996: 10 18 31 29 12 13 3052000: 8 19 34 31 8 12 5112004: 6 17 33 33 11 11 537Asuinkunta:Asuinkunta:Asuinkunta:Asuinkunta:Asuinkunta:1996: 7 14 32 32 15 13 3952000: 6 15 37 33 9 12 5112004: 5 13 34 35 13 11 537Seutukunta:Seutukunta:Seutukunta:Seutukunta:Seutukunta:1996: 24 29 30 13 4 12 8542000: 19 32 34 12 3 12 1372004: 18 31 34 14 3 11 182MMMMMaakaakaakaakaakunununununta:ta:ta:ta:ta:1996: 15 22 31 21 11 13 1492000: 13 25 34 21 7 12 3372004: 13 24 34 21 8 11 280Lääni:Lääni:Lääni:Lääni:Lääni:1996: 13 18 29 24 16 13 0642000: 15 23 32 22 8 12 2142004: 15 22 32 21 10 11 199Suomi:Suomi:Suomi:Suomi:Suomi:1996: 4 3 12 22 59 13 5742000: 4 5 15 29 47 12 2702004: 3 5 13 28 51 11 549PPPPPohjola:ohjola:ohjola:ohjola:ohjola:1996: 8 10 25 29 28 13 0902000: 8 13 27 31 21 12 2922004: 7 14 28 29 22 11 081EU:EU:EU:EU:EU:1996: 34 23 26 12 5 13 0622000: 29 26 29 12 4 12 2702004: 22 25 31 15 6 11 186EurEurEurEurEurooppa:ooppa:ooppa:ooppa:ooppa:1996: 21 18 26 20 15 130992000: 17 19 30 21 13 12 2922004: 15 19 30 21 15 11 255

119119119119119


Liitetaulukko 3.2. Kuntalaisten samastuminen asuinkuntaan KuntaSuomi-tutkimuskunnis-sa vuosina 1996, 2000 ja 2004. Keskiarvot asteikolla 1 (erittäin vähän) – 5 (erittäin paljon)sekä melko tai erittäin paljon samastuvien %-osuudet.

KKKKKeeeeeskiarvskiarvskiarvskiarvskiarvooooo PPPPPalalalalaljon sjon sjon sjon sjon samasamasamasamasamastuvien osuustuvien osuustuvien osuustuvien osuustuvien osuus, %, %, %, %, %KKKKKunununununtatatatata 19961996199619961996 20002000200020002000 20042004200420042004 19961996199619961996 20002000200020002000 20042004200420042004

Espoo 3.30 3.30 3.46 47 46 52Haukipudas 3.07 3.09 3.24 34 36 41Humppila 3.26 3.08 3.20 44 40 42Hämeenlinna 3.54 3.35 3.62 56 49 59Iitti 3.28 3.18 3.28 46 41 43Jaala 3.22 3.06 3.24 42 32 45Joroinen 3.17 2.99 3.15 41 31 35Kaarina 3.38 3.17 3.51 49 39 52Karstula 3.41 3.28 3.36 51 40 48Kemiö 3.44 3.39 3.43 52 45 51Kerava 3.45 3.35 3.45 53 48 53Kiikala 3.10 2.99 3.12 35 33 40Kokkola 3.52 3.36 3.58 52 47 57Kolari 3.00 2.98 3.11 35 29 37Kotka 3.46 3.23 3.50 52 40 51Kristiinankaupunki 3.60 3.27 3.43 55 45 49Kuhmoinen 3.21 3.23 3.37 42 38 44Lappeenranta 3.56 3.38 3.44 57 52 50Leppävirta 3.34 3.35 3.32 46 45 45Lieksa 3.32 3.21 3.28 47 42 42Liljendal 3.55 3.57 3.63 55 54 57Lumijoki 3.28 3.13 3.48 40 37 49Mikkeli 3.49 3.42 3.41 55 51 50Multia 3.49 3.33 3.31 51 53 46Naantali 3.60 3.58 3.81 59 57 67Noormarkku 3.16 3.09 3.24 44 33 42Närpiö 3.74 3.50 3.59 59 55 59Oulainen 3.36 3.32 3.36 44 46 50Outokumpu 3.15 3.17 3.34 39 40 44Padasjoki 3.29 3.24 3.23 43 42 42Pieksämäki 3.20 3.09 3.41 40 37 48Porvoo 3.68 3.40 3.51 53 49 53Pudasjärvi 3.13 3.10 3.25 40 34 43Punkaharju 3.30 3.13 3.31 47 40 46Pyhäntä 3.11 2.99 3.05 36 32 34Pylkönmäki 3.05 3.35 3.37 34 50 49Ranua 3.07 3.12 3.20 37 36 36Rääkkylä 3.15 3.08 3.00 40 32 33Sonkajärvi 3.35 3.05 3.26 45 30 41Suolahti 3.05 3.04 3.28 35 31 44Tyrnävä 3.07 3.12 3.05 37 38 33Vaasa 3.56 3.41 3.62 56 49 60Vahto 3.20 3.26 3.37 43 43 46Varkaus 3.13 3.19 3.23 39 38 41Vehkalahti/Hamina 3.36 3.12 3.40 38 38 45Vimpeli 3.40 3.25 3.44 53 45 51Virrat 3.29 3.23 3.32 44 38 42KaikkiKaikkiKaikkiKaikkiKaikki 3.343.343.343.343.34 3.243.243.243.243.24 3.383.383.383.383.38 4747474747 4242424242 4848484848Vaihteluväli 3,00–3,74 2,98–3,58 3,00–3,81 34–59 29–57 33–67

120120120120120

ACTA

Liit

eta

ulu

kko

3.3

. K

un

tala

iste

n s

am

ais

tum

ine

n e

rila

isiin

alu

ee

llisi

in k

oko

nais

uu

ksiin

Ku

nta

Suo

mi

–tu

tkim

usk

un

nis

sa v

uo

nn

a 2

00

4.

Niid

en

osu

us

Niid

en

osu

us

Niid

en

osu

us

Niid

en

osu

us

Niid

en

osu

us ,

jo

, jo

, jo

, jo

, jo

tka

stk

a s

tka

stk

a s

tka

sa

ma

sa

ma

sa

ma

sa

ma

sa

ma

s tu

vtu

vtu

vtu

vtu

v aaaa at

me

lt

me

lt

me

lt

me

lt

me

l kkkk ko

ta

i e

rit

o t

ai

eri

to

ta

i e

rit

o t

ai

eri

to

ta

i e

rit t

äin

pa

ltä

in p

al

täin

pa

ltä

in p

al

täin

pa

l jon

(%

)jo

n (

%)

jon

(%

)jo

n (

%)

jon

(%

)A

suin

-A

suin

-A

suin

-A

suin

-A

suin

-KKKK K

un

nan

un

nan

un

nan

un

nan

un

nan

Asu

in-

Asu

in-

Asu

in-

Asu

in-

Asu

in-

Seu

tu-

Seu

tu-

Seu

tu-

Seu

tu-

Seu

tu-

MMMM Ma

a-

aa

-a

a-

aa

-a

a-

KKKK Ku

nu

nu

nu

nu

ntatatata ta

alu

ea

lue

alu

ea

lue

alu

eo

so

so

so

so

s a/k

ylä

a/k

ylä

a/k

ylä

a/k

ylä

a/k

ylä

kun

taku

nta

kun

taku

nta

kun

taku

nta

kun

taku

nta

kun

taku

nta

kun

taku

nta

kun

taku

nta

kun

taLä

än

iLä

än

iLä

än

iLä

än

iLä

än

iSu

om

iSu

om

iSu

om

iSu

om

iSu

om

iPPPP P

oh

jola

oh

jola

oh

jola

oh

jola

oh

jola

EUEUEU

EU EU

Eur

Eur

Eur

Eur

Eur o

op

pa

oo

pp

ao

op

pa

oo

pp

ao

op

pa

Esp

oo

51

51

52

24

19

28

87

58

38

52

Ham

ina

45

45

45

20

27

26

80

49

20

37

Hau

kip

ud

as4

24

14

11

42

83

87

95

21

92

9H

um

pp

ila4

34

14

21

82

93

27

94

71

73

2H

äme

en

linn

a4

44

85

91

12

83

38

25

22

74

4Iit

ti4

94

44

31

72

73

07

94

52

53

5Ja

ala

43

48

45

22

29

23

73

43

19

31

Joro

ine

n4

53

83

51

62

73

37

94

92

03

4K

aari

na

56

47

52

20

25

32

83

52

25

45

Kar

stula

47

44

48

23

35

27

78

48

14

30

Kem

iö4

84

35

12

63

22

67

65

92

23

7Ke

rava

49

43

53

18

20

25

87

55

28

45

Kiik

ala

37

36

40

24

34

38

83

55

18

36

Ko

kko

la4

64

55

71

53

22

78

45

52

44

1Ko

lari

48

44

37

17

36

55

77

58

18

27

Kotk

a5

04

85

11

31

82

38

35

52

53

9K

rs4

35

14

92

14

13

36

95

52

12

6K

uh

mo

ine

n4

54

44

41

72

22

17

45

01

53

3Lp

r4

54

45

01

22

92

58

15

02

53

8Le

pp

ävir

ta4

44

04

51

23

33

57

74

01

83

1Li

eks

a3

83

84

21

23

33

27

74

71

83

2Li

ljen

dal

54

57

57

29

28

26

67

53

13

27

Lum

ijoki

44

38

49

19

35

43

81

47

24

29

Mik

keli

49

51

50

12

27

32

85

50

22

38

Mult

ia4

24

24

61

92

92

97

34

01

62

3N

aan

tali

45

45

67

16

27

31

82

50

24

45

No

orm

arkk

u3

53

74

21

02

52

67

84

81

62

7N

ärp

iö5

16

05

92

83

72

56

35

31

72

8O

ula

ine

n4

64

25

01

63

23

77

95

31

53

1O

uto

kum

pu

38

42

44

16

40

36

79

46

20

33

Pad

asjo

ki4

44

04

21

02

63

07

34

91

93

1P

ieks

ämäk

i4

64

34

82

02

93

27

85

11

83

9Po

rvo

o4

84

55

31

31

92

48

05

52

74

5P

ud

asjä

rvi

43

43

43

9

25

37

74

51

14

28

Pun

kah

arju

49

48

46

17

28

28

82

48

22

40

Pyh

äntä

31

29

34

12

20

31

76

48

14

27

Pyl

kön

mäk

i5

55

04

93

13

83

07

14

41

52

4R

anua

40

44

36

15

44

55

77

53

20

33

Rää

kkyl

ä3

63

73

31

84

63

87

64

41

42

5So

nka

järv

i4

74

34

12

33

53

77

64

11

82

9Su

ola

hti

40

33

44

20

32

34

81

53

16

36

Tyrn

ävä

38

37

33

17

28

38

73

42

17

27

Vaas

a4

44

76

01

62

92

98

15

82

74

0Va

hto

42

40

46

13

24

31

77

52

21

34

Vark

aus

45

43

41

14

26

36

82

52

28

38

Vim

pe

li5

45

25

11

53

42

87

44

51

62

6V

irra

t4

54

64

2

82

22

37

03

91

92

8Va

ihte

luvä

li, %

31

–56

29

–61

33

–67

3–3

11

8–4

62

1–5

56

3–8

73

9–5

91

3–3

82

3–5

2

121121121121121


Liit

eta

ulu

kko

3.4

a.

Ku

nta

lais

ten

sam

ais

tum

ine

n e

rila

isiin

alu

ee

llisi

in k

oko

nais

uu

ksi

in K

un

taSu

om

i-tu

tkim

usk

un

nis

sa.

Ko

rre

laati

ot

yksi

löta

solla

v.

19

96

. K

aik

ki

ko

rre

laati

ot

me

rkit

seviä

taso

lla p

= .

00

0

Asu

in-

Asu

in-

Asu

in-

Asu

in-

Asu

in-

KKKK Ku

nn

an

-u

nn

an

-u

nn

an

-u

nn

an

-u

nn

an

-A

suin

-A

suin

-A

suin

-A

suin

-A

suin

-Se

utu

-Se

utu

-Se

utu

-Se

utu

-Se

utu

-MMMM M

aa

-a

a-

aa

-a

a-

aa

-VVVV V .

19

96

. 19

96

. 19

96

. 19

96

. 19

96

alu

ea

lue

alu

ea

lue

alu

eo

so

so

so

so

s a/k

ylä

a/k

ylä

a/k

ylä

a/k

ylä

a/k

ylä

kun

taku

nta

kun

taku

nta

kun

taku

nta

kun

taku

nta

kun

taku

nta

kun

taku

nta

kun

taku

nta

kun

taLä

än

iLä

än

iLä

än

iLä

än

iLä

än

iSu

om

iSu

om

iSu

om

iSu

om

iSu

om

iPPPP P

oh

jola

oh

jola

oh

jola

oh

jola

oh

jola

EUEUEU

EU EU

Eur

Eur

Eur

Eur

Eur o

op

pa

oo

pp

ao

op

pa

oo

pp

ao

op

pa

Asu

inal

ue

..K

aup.

osa

/kyl

ä.6

6..

Asu

inku

nta

.41

.55

..Se

utu

kun

ta.2

1.2

7.2

9..

Maa

kunta

.20

.27

.32

.48

..Lä

äni

.18

.27

.34

.35

.70

..Su

om

i.1

7.2

2.3

2.1

5.3

3.4

1..

Po

hjo

la.1

4.2

0.2

5.2

5.3

7.4

0.5

5..

EU.0

4.0

6.1

3.2

1.1

2.1

5.1

5.2

9..

Euro

op

pa

.04

.08

.17

.22

.20

.24

.30

.48

.64

..

Liit

eta

ulu

kko

3.4

b.

Ku

nta

lais

ten

sam

ais

tum

ine

n e

rila

isiin

alu

ee

llisi

in k

oko

nais

uu

ksi

in K

un

taSu

om

i-tu

tkim

usk

un

nis

sa.

Ko

rre

laati

ot

ku

nta

taso

lla v

.1

99

6. K

orr

ela

ati

ot

ku

nta

taso

lla, ti

last

olli

ne

n m

erk

itse

vyys:

***

eri

ttäin

me

rkit

sevä (

p =

.00

0)

** (

p <

.01

) m

erk

itse

vä, *

(p <

.05

) m

elk

ein

me

rkit

se-

vä.

(N =

47

)

Asu

in-

Asu

in-

Asu

in-

Asu

in-

Asu

in-

KKKK Ku

nn

an

-u

nn

an

-u

nn

an

-u

nn

an

-u

nn

an

-A

suin

-A

suin

-A

suin

-A

suin

-A

suin

-Se

utu

-Se

utu

-Se

utu

-Se

utu

-Se

utu

-MMMM M

aa

-a

a-

aa

-a

a-

aa

-VVVV V .

19

96

. 19

96

. 19

96

. 19

96

. 19

96

alu

ea

lue

alu

ea

lue

alu

eo

so

so

so

so

s a/k

ylä

a/k

ylä

a/k

ylä

a/k

ylä

a/k

ylä

kun

taku

nta

kun

taku

nta

kun

taku

nta

kun

taku

nta

kun

taku

nta

kun

taku

nta

kun

taku

nta

kun

taLä

än

iLä

än

iLä

än

iLä

än

iLä

än

iSu

om

iSu

om

iSu

om

iSu

om

iSu

om

iPPPP P

oh

jola

oh

jola

oh

jola

oh

jola

oh

jola

EUEUEU

EU EU

Eur

Eur

Eur

Eur

Eur o

op

pa

oo

pp

ao

op

pa

oo

pp

ao

op

pa

Asu

inal

ue

..K

aup.

osa

/kyl

ä.7

9**

*..

Asu

inku

nta

.34

*.4

8**

..Se

utu

kun

ta.5

2**

*.6

1**

*.2

9*

..M

aaku

nta

.32

*.4

4**

-.1

3.3

2*

..Lä

äni

.04

.18

-.1

9.0

0.8

0**

*..

Suo

mi

-.2

7-.

43

**.0

5-.

46

**-.

50

***

-.3

0*

..Po

hjo

la.2

4.2

7.4

0**

.15

-.0

8-.

06

.08

..EU

-.2

9*

-.2

0.4

5**

-.2

1-.

69

***

-.4

5**

.49

**.3

6*

..Eu

roo

pp

a-.

21

-.2

1.4

4**

-.1

3-.

75

***

-.5

6**

*.6

2**

*.4

3**

.93

***

..

122122122122122

ACTA

Liit

eta

ulu

kko

3.4

c. K

un

tala

iste

n s

am

ais

tum

ine

n e

rila

isiin

alu

ee

llisi

in k

oko

nais

uu

ksi

in K

un

taSu

om

i-tu

tkim

usk

un

nis

sa.

Ko

rre

laati

ot

yks

ilöta

solla

v.

20

04

. K

aik

ki

ko

rre

laati

ot

me

rkit

seviä

taso

lla p

= .

00

0

Asu

in-

Asu

in-

Asu

in-

Asu

in-

Asu

in-

KKKK Ku

nn

an

-u

nn

an

-u

nn

an

-u

nn

an

-u

nn

an

-A

suin

-A

suin

-A

suin

-A

suin

-A

suin

-Se

utu

-Se

utu

-Se

utu

-Se

utu

-Se

utu

-MMMM M

aa

-a

a-

aa

-a

a-

aa

-VVVV V .

20

04

. 20

04

. 20

04

. 20

04

. 20

04

alu

ea

lue

alu

ea

lue

alu

eo

so

so

so

so

s a/k

ylä

a/k

ylä

a/k

ylä

a/k

ylä

a/k

ylä

kun

taku

nta

kun

taku

nta

kun

taku

nta

kun

taku

nta

kun

taku

nta

kun

taku

nta

kun

taku

nta

kun

taLä

än

iLä

än

iLä

än

iLä

än

iLä

än

iSu

om

iSu

om

iSu

om

iSu

om

iSu

om

iPPPP P

oh

jola

oh

jola

oh

jola

oh

jola

oh

jola

EUEUEU

EU EU

Eur

Eur

Eur

Eur

Eur o

op

pa

oo

pp

ao

op

pa

oo

pp

ao

op

pa

Asu

inal

ue

..K

aup.

osa

/kyl

ä.7

0..

Asu

inku

nta

.44

.58

..Se

utu

kun

ta.2

4.3

0.3

4..

Maa

kunta

.20

.29

.35

.54

..Lä

äni

.17

.26

.30

.41

.68

..Su

om

i.1

8.2

4.3

4.1

8.3

4.3

6..

Po

hjo

la.1

5.2

2.2

7.2

9.4

1.4

5.5

9..

EU.0

9.1

2.1

9.2

7.2

5.2

9.2

9.4

4..

Euro

op

pa

.10

.15

.22

.24

.30

.33

.42

.57

.69

..

Liit

eta

ulu

kko

3.4

d.

Ku

nta

lais

ten

sam

ais

tum

ine

n e

rila

isiin

alu

ee

llisi

in k

oko

nais

uu

ksi

in K

un

taSu

om

i-tu

tkim

usk

un

nis

sa.

Ko

rre

laati

ot

ku

nta

taso

lla v

.2

00

4.

Ko

rre

laati

ot

ku

nta

taso

lla, t

ilast

olli

ne

n m

erk

itse

vyys:

***

eri

ttäin

me

rkit

sevä (

p =

.00

0)

** (

p <

.01

) m

erk

itse

vä,

* (p

< .0

5)

me

lke

in m

erk

itse

-vä.

(N =

47

)

Asu

in-

Asu

in-

Asu

in-

Asu

in-

Asu

in-

KKKK Ku

nn

an

-u

nn

an

-u

nn

an

-u

nn

an

-u

nn

an

-A

suin

-A

suin

-A

suin

-A

suin

-A

suin

-Se

utu

-Se

utu

-Se

utu

-Se

utu

-Se

utu

-MMMM M

aa

-a

a-

aa

-a

a-

aa

-VVVV V .

20

04

(N

= 4

7)

. 2

00

4 (

N =

47

).

20

04

(N

= 4

7)

. 2

00

4 (

N =

47

).

20

04

(N

= 4

7)

alu

ea

lue

alu

ea

lue

alu

eo

so

so

so

so

s a/k

ylä

a/k

ylä

a/k

ylä

a/k

ylä

a/k

ylä

kun

taku

nta

kun

taku

nta

kun

taku

nta

kun

taku

nta

kun

taku

nta

kun

taku

nta

kun

taku

nta

kun

taLä

än

iLä

än

iLä

än

iLä

än

iLä

än

iSu

om

iSu

om

iSu

om

iSu

om

iSu

om

iPPPP P

oh

jola

oh

jola

oh

jola

oh

jola

oh

jola

EUEUEU

EU EU

Eur

Eur

Eur

Eur

Eur o

op

pa

oo

pp

ao

op

pa

oo

pp

ao

op

pa

Asu

inal

ue

..K

aup.

osa

/kyl

ä.8

4**

*..

Asu

inku

nta

.57

***

.65

***

..Se

utu

kun

ta.2

8.3

0*

.13

..M

aaku

nta

-.1

5-.

04

-.2

3.4

4**

..Lä

äni

-.2

2-.

23

-.4

1**

-.0

8.4

9**

*..

Suo

mi

-.0

4-.

24

.15

-.2

9-.

35

*.0

5..

Po

hjo

la.1

4.2

2.3

4*

.18

-.1

9.1

2.3

5*

..EU

.26

.22

.49

***

-.2

3-.

50

***

-.1

5.6

8**

*.5

1**

*..

Euro

op

pa

.20

.13

.51

***

-.0

8-.

55

***

-.2

6.7

6**

*.6

0**

*.8

9**

*..

123123123123123


4.1 Johdanto

Jos pidetään lähtökohtana sitä, että KuntaSuomi 2004 -tutkimushankkeen kan-salaisosion tulee tuottaa tietoa kuntademokratian toteutumisesta vuosituhannenvaihteen Suomessa, on se toteuttamisvaiheensa osalta osunut tärkeämpään jakiintoisempaan ajankohtaan kuin hanketta suunniteltaessa osattiin odottaakaan. Tämäkoskee ennen muuta edustuksellisen kansanvallan tilaa ja kehittymistä talouslamanjälkeisinä vuosina. Sen yksi ja epäilemättä näkyvin suuntaus on selvimmin jakoruttomimmin luettavissa kunnallisvaalien äänestysluvuista. Äänestysprosentti laskivuoden 1992 vaalien 70,9:stä vuonna 1996 61,1 prosenttiin ja vuonna 2000alhaisimpaan sotien jälkeiseen arvoonsa 55,9 prosenttiin. Eikä vajaan kolmenprosenttiyksikön nousu 58,6 prosenttiin vuoden 2004 vaaleissa varmistanut vieläuskoa edustuksellisen kansanvallan uuteen nousuun kuin vähäiseltä osin. Useidensuomalaisten politiikan tutkijain esille nostamat pelot puolueiden ja edustuksellisendemokratian kriiseistä – tosin tavallisesti kysymysmerkillä varustettuina – ovatkuitenkin olleet ryydittämässä asiasta käytyä keskustelua (ks. esimerkiksi Borg 1997,35–38; Kuitunen 2000, 63–64; Martikainen & Wass 2002; Karvonen & Paloheimo2005, 290–294).

Äänestämistä pidetään edustuksellisen demokratian avainmuuttujana. Sen tasoaarvioidaan järjestelmän yleisen hyväksyttävyyden eli legitimiteetin yhtenä keskeisenämittarina. Mitään virallista kriteerirajaa ei järjestelmän legitimiteetille tai illegi-tiimisyydelle ole kuitenkaan yleisesti asetettu. Selvää kuitenkin on, ettei edustukselliseendemokratiaan nojaava päätöksentekojärjestelmä voi toimia vakuuttavasti, elleiäänestäjien enemmistö anna sille tukeaan Suomen kaltaisessa maassa, jossaäänestämisen ulkoiset esteet ovat mahdollisiman pienet.

Puolueet muodostavat edustuksellisen kuntademokratian perustan siinä mielessä,että ne toimivat vaaleissa ehdokkaiden asettajina ja vaalityön käytännön orga-nisaattoreina. Vaikka puolueisiin sitoutumattomien ehdokkaiden määrä ja osuus ovatvaltuustovaaleissa jo jonkin aikaa lisääntyneet, toimii edustuksellinen kuntademokratiayhä edelleen lähes puhtaasti puoluepohjalla. Etenkin suurissa kunnissa puolueidenulkopuolisten ryhmien on erittäin vaikea horjuttaa puoluelaitoksen asemaa paikallisenpolitiikan teossa saati korvata sitä. Toki muutamissa kunnissa on alkanut esiintyäsitotumattomien ryhmiä, jotka eivät ole ainoastaan tilapäisiä, esimerkiksi puolueiden

Voitto Helander & Marianne Pekola-Sjöblom

4 Puolueet ja äänestäminen

124124124124124

ACTA

sisäisistä henkilöerimielisyyksistä johtuvia puoluelohkeamia, vaan tällaisia pysy-vämmiksi osoittautuneita asiaperustaisia ryhmiä.

Loitontuminen puolueista ja vieraantuminen politiikasta ovat niitä teemoja, jotkaetenkin 1990-luvun alkuvuosista lähtien ovat olleet vahvasti mukana suomalaisessayhteiskuntakeskustelussa (Edustuksellinen demokratia 2005). Yksi keskeinen kysymysKuntaSuomi 2004 -hankkeessakin on liittynyt puolueiden rooliin paikallistasolla.Ongelmanasettelun polttopisteeseen sijoittuu kysymys siitä, ovatko kansalaisten siteetpuolueperustaiseen edustukselliseen paikallispolitiikkaan kirpoamassa. Tähänkysymykseen etsitään vastausta erittelemällä tutkimuskuntien asukkaiden suhdettapuolueisiin osallistumisen ja asennoitumisen näkökulmista tutkimuksen peittämänvuosikymmenen aikana.

Kuntalaisten roolia kuntien valtuustojen valitsijoina kartoitetaan tässä yhteydessäheidän äänestysratkaisujensa valossa. Ensiksi eritellään asukkaiden käsityksiääänestämisen yleisestä merkityksestä ja painoarvosta edustuksellisessa järjestelmässä.Erilaisten kuntalaisryhmien äänestysratkaisut ja niiden muuttuminen tutkimuskaudenaikana pidettyjen kunnallisvaalien osalta pyrkivät puolestaan valottamaan asukkaidenvalintaratkaisujen taustoja ja toteutumista.

4.2 Puolueet

Kansalaisten loitontuminen perinteisestä poliittisesta toiminnasta ja erityisestiedustuksellista demokratiaa kantavista puolueista on viimeistään 1990-luvulta lähtienollut yksi suomalaista poliittista keskustelua leimanneista teemoista. Puolueidenjäsenmäärien yleinen väheneminen on tosiasia, joka on ollut konkreettisesti luettavissamyös puolueiden vuosikertomuksista (ks. Grönlund ym. 2005, 102). Kuntatasonosalta puoluejäsenyyttä koskevat havainnot viittaavat vielä alhaisempiin lukemiin kuineduskuntatason tarkasteluissa (ks. Kansalaismielipide ja kunnat 1997; Kuitunen 2000,64 ).

Yhtenä yleisenä asennoitumismittarina puoluetoimintaa kohtaan voidaan viitatasiihen, etteivät läheskään kaikki ehdokkaiksi seuloutuneet eivätkä puolueiden listoiltavalituiksi tulleet ole katsoneet tarpeelliseksi ottaa edustamansa puolueen jäsenkirjaa.Ehdokkaita rekrytoivat puolueet ovat itse asiassa osoittautuneet varsin suurpiirteisiksisen suhteen ovatko ehdokkaat puolueen jäseniä vai ei (Kuitunen 2000, 146–147;Pikkala 1998, 27–29; Helander 2003, 40–44). Edellä kuvattu ilmiö ei näytäkuitenkaan yleistyneen; KuntaSuomen päättäjätutkimuksen (Pikkala 2005, 28)mukaan puolueiden listoilta valittujen luottamushenkilöiden osuus on pysytellytsuunnilleen samalla noin 9 prosentin tasolla kuin aiempina tutkimusvuosina 1995 ja1999. Niin ikään voidaan todeta, että sitoutumattomuus ei näyttäisi heijastuvanmyöskään laajemmin sitoutumattomien määrän kehitykseen kunnanvaltuustoissa:Puolueen ulkopuolisten valitsijayhdistysten ja yhteislistojen kautta kunnallisvaaleissaehdokkaina olleiden ja valittujen valtuutettujen osuus on ollut valtuustokaudella 2001–2004 vain noin 4 prosenttia, ja osuus näyttäisi hieman laskeneen edellisistävaltuustokausista. (Pekola-Sjöblom 2004, 28.)

125125125125125


4.2.1 Jäsenyys puolueissa ja osallistuminen puoluetoimintaan

Kunnan asukkaiden osallistumista puoluetoimintaan kartoitettiin tässä yhteydessäkahden kuntalaiskyselyyn sisältyneen kysymyksen avulla. Järjestöjäsenyyksiä koskevankysymyksen valossa selvitettiin heidän muodollista jäsenyyttään poliittisissa järjestöissätai puolueessa. Puoluetoimintaan osallistumista koskevan kysymyksen perustalla taasselvitettiin, ovatko vastaajat käyttäneet sitä vaikuttamistapana halutessaan vaikuttaakunnan päätöksentekoon.

Puoluejäsenyyttä koskevan kysymyksen muoto ei siis rajoittunut koskemaanjäsenyyttä vain varsinaisessa “ukkopuolueessa”, vaan sisälsi jäsenyyden myös muissapoliittisissa organisaatioissa. Näin ollen ainakin puolueiden nais- ja nuorisojärjestöihinkuuluvat ovat mieltäneet kuuluvansa kysyttyyn ryhmään. Mahdollisesti myöspuolueperheen ulkolaitaan kuuluviin erikoisyhdistyksiin, kuten opiskelija-, kulttuuri-tai jopa eläkeläisjärjestöihin kuuluvat ovat voineet ilmoittaa kuuluvansa tiedusteltuunalan yhdistykseen.

Käytetty kysymysmuoto selittänee osaltaan sen, että poliittisten järjestöjen jäsenyyssaa tässä tutkimuksessa korkeampia lukuarvoja kuin useissa muissa tutkimuksissa,joissa on kysytty rajatummin jäsenyyttä puolueessa. Puolueiden jäseninä on havaittuolevan vain noin 7–8 prosenttia äänioikeutetuista kansalaisista (Borg 2005, 24). Puo-luejäsenistön osuuden lasku 1970-luvun lopun vuosista 1990-luvun puoliväliin onollut joka tapauksessa selvä ja vahvasti dokumentoitu ilmiö (ks. esimerkiksi Sundberg1996, 87–92; Borg 1997, 38–41). Puoluejäsenten määrä on useiden tutkimustenmukaan tämän jälkeen edelleen vähentynyt, jopa tuntuvasti (Grönlund ym. 2005,102). Kuitenkin vuoden 2003 jäsenrekisteritietojen perusteella laskettu aikuisväestönpuoluejäsenosuus oli yhdeksän prosenttia (Borg 2005, 23–24). Kansainvälisen ISSP-raportin mukaan 10 prosenttia aikuiskansalaisista on poliittisen puolueen jäseniä,kun taas 80 prosenttia ei ole milloinkaan kuulunut puolueeseen (Oinonen ym. 2005,28).

KuntaSuomi-tutkimusohjelman puitteissa kolme kertaa toistettu kuntalaiskyselyantaa useiden tutkimusten puoluejäsenyyden laskua osoittavasta yleistrendistä jossainmäärin poikkeavia tuloksia. Se näet osoittaa selvästi, että jäsenyydet poliittisissajärjestöissä ovat 1990-luvun puolivälin jälkeisen kauden aikana pikemminkinlisääntyneet kuin vähentyneet. Kun vastaajista 9 prosenttia ilmoitti vuonna 1996olevansa poliittisten yhdistysten jäseniä, oli vastaava lukema neljä vuotta myöhemmin12 prosenttia ja tutkimuskauden lopussakin trendiä vahvistavasti 11 prosenttia. Tämäviittaa siihen, ettei sitoutuminen puolueisiin jäsentasolla ole uuden vuosituhannenalussa heikkenemässä, vaan pikemminkin elpymässä.

126126126126126

ACTA

Taulukko 4.1. Jäsenyys poliittisissa järjestöissä ja osallistuminen puoluetoimintaan vuosina1996, 2000 ja 2004 muutamien taustamuuttujien mukaan tarkasteltuna (%).

19961996199619961996 20002000200020002000 20042004200420042004jäsenjäsenjäsenjäsenjäsen osososososalalalalall.l.l.l.l. jäsenjäsenjäsenjäsenjäsen osososososalalalalall.l.l.l.l. jäsenjäsenjäsenjäsenjäsen osososososalalalalall.l.l.l.l.

KaikkiKaikkiKaikkiKaikkiKaikki 7 7 7 7 7 9 9 9 9 9 1212121212 1111111111 1111111111 1212121212Sukupuoli:Sukupuoli:Sukupuoli:Sukupuoli:Sukupuoli:Mies 8 9 14 11 13 12Nainen 7 8 10 9 10 10Äidinkieli:Äidinkieli:Äidinkieli:Äidinkieli:Äidinkieli:Suomi 7 9 11 11 11 11Ruotsi 13 8 21 10 19 13IIIIIkä:kä:kä:kä:kä:18–29 v 3 3 4 4 5 430–39 v 5 5 7 5 5 640–49 v 8 9 11 11 10 1050–59 v 11 13 17 16 13 1360–70 v 9 11 19 16 18 1870+ v .. .. 23 18 21 20KKKKKoulutusoulutusoulutusoulutusoulutus:::::Kansa-/peruskoulu 7 8 14 11 12 12Ammattikoulu 7 8 11 11 11 11Ylioppilas 7 7 7 6 7 8Opisto 8 9 11 11 11 12Alempi korkeakoulu-/amk-tutk. 10 11 12 15 9 11Ylempi korkeakoulututkinto 12 13 15 14 14 14KKKKKunununununtaktaktaktaktakokokokokokooooo:::::Alle 3 000 as. 12 12 18 15 16 163 000–5 500 as. 9 10 17 16 15 155 501–10 000 as. 8 9 15 13 15 1410 001–20 000 as. 8 8 12 10 10 1020 001–45 000 as. 5 7 7 8 6 8Yli 45 000 as. 5 6 5 5 7 8NNNNN 15 19015 19015 19015 19015 190 15 19015 19015 19015 19015 190 11 78511 78511 78511 78511 785 12 53712 53712 53712 53712 537 10 46010 46010 46010 46010 460 11 58611 58611 58611 58611 586

Puoluetoimintaan osallistuvien osuus oli havaintokauden alussa (1996) vajaakymmenesosa kaikista äänioikeutetuista kuntalaisista kohoten viimeisessä tar-kastelupisteessä 12 prosenttiin. Tämän voi katsoa heijastavan puoluetoimintaa kohtaantunnetun kiinnostuksen elpymistä. Verrattaessa puoluetoimintaa koskevia osal-listumislukuja järjestöjäsenyyslukuihin päädytään siihen, että ne poikkeavat kussakinhavaintopisteessä ainoastaan jonkin verran toisistaan. Huomattava kuitenkin on,etteivät läheskään kaikki jäsenet osallistu aktiivisesti puoluetoimintaan. Puoluejäsenistävain 60 % (1996) – 66 % (2004) ilmoitti osallistuneensa puoluetoimintaan. Toisaaltataas 4–5 prosenttia ei-jäsenistä ilmoitti osallistuvansa puoluetoimintaan kussakinhavaintopisteessä. Tämä merkitsee, että aktiivisesti puoluetyöhön osallistujissa onrunsaasti henkilöitä, jotka eivät muodollisen jäsenyyden kautta ole sitoutuneetpoliittiseen toimintaan. Vuoden 2004 mittauksessa peräti 34 prosenttia puo-luetoimintaan osallistuneista oli puoluejärjestöjen ulkopuolisia.

Tässä näyttää siis toistuvan se trendi, joka on havaittavissa yhdistystoiminnassalaajemminkin: organisaatioon muodollisesti, jäsenyydellä sitoutumattomattomienosuus on kasvamassa, eikä jäsenyys ole välttämätön ehto puolueiden kautta ja avullatapahtuvien kunnallisten luottamusasemienkaan saavuttamiselle. Selvimminmuodollisen puolueliitynnän puuttumisen, mutta samalla aktiivisen poliittisentoiminnan välisen suhteen ongelmattomuus tullee näkyviin siinä, että valtuustoja

127127127127127


eduskuntaehdokkaiden yhä laajenevissa vaalitiimeissä on jo 1980-luvulta lähtien ollutrunsaasti mukana kansalaisia, jotka tekevät vaalityötä yksittäisen ehdokkaan hyväksiolematta puolueen jäseniä (Sundberg 1996, 168–171; Farrell 1996, 164–168).

Millaisia ovat taustaltaan ne kansalaiset, jotka osallistuvat aktiivisesti puo-luetoimintaan olematta kuitenkaan poliittiseen järjestötoimintaan jäsenyydelläsitoutuneita? Puoluetoimintaan järjestäytymättöminä osallistuville on tyypillistäsuhteellisen korkea ikä – puoluetoiminta vetää verraten heikosti mukaansa nuoriasilloinkaan, kun se ei edellytä jäsenyyden kautta sitoutuneisuutta. Mielenkiintoistaon, että korkeasti koulutetuissa ja johtavassa asemassa olevia on suhteellisen paljonpuoluetoimintaan osallistuvien ei-jäsenten joukossa. Niin ikään pienissä, enintään5 500 asukkaan kunnissa asuvissa on keskimäärää enemmän poliittiseen toimintaanjärjestäytymättöminä osallistuvia.

Sukupuolten erot puolueliitynnän ja puolueosallistumisen osalta ovat hyvinpienet. Kuitenkin miesten kiinnittymis- ja osallistumisluvut ovat kaikissatarkastelupisteissä hivenen korkeampia kuin naisten. Vastaajan kieli on erittäin selvässäyhteydessä puolueliityntään. Ruotsinkieliset ovat suomenkielisiä huomattavastiuseammin jäseninä poliittisissa yhdistyksissä. Puoluetoimintaan aktiivisestiosallistumisen osalta kieliryhmien erot ovat olleet pienehköt.

Jäsenliityntä ja aktiivisuus poliittisissa järjestöissä ovat selvässä yhteydessä vastaajanikään. Kuta vanhemmasta ikäryhmästä on kysymys, sitä todennäköisemmin siihenkuuluvat ovat sekä jäseniä ja/tai osallistujia poliittisissa järjestöissä. Erot nuorimpienja vanhimpien ikäryhmien välillä ovat muodostuneet varsin selviksi etenkin 2000-luvulla tehdyissä mittauksissa.

Koulutuksen osalta ei ole havaittavissa yhtä selvää trendiä kuin ikämuuttujankohdalla. Vuoden 1996 aineistossa poliittinen toiminta jäsenyyden ja osallistumisenosalta kiinnosti korkeammin koulutettuja enemmän kuin vähemmän koulutustasaaneita. Uuden tuhatluvun puolella myös peruskoulutuksen saaneet ovat aktivoituneetpoliittiseen toimintaan, joskin akateemisen loppututkinnon suorittaneet näkyvätedelleen järjestäytyneen poliittisen toiminnan kärjessä toisia koulutustasoryhmiäuseammin.

Kuntakoko on myös muuttuja, joka osoittautui olevan selvässä yhteydessäjäsentason puolueliityntään ja puoluetyöhön osallistumiseen. Niiden kummankinosalta on vahva ja lineaarinen yhteys kuntakokoon. Pienimpien kuntien asukkaatovat selvästi enemmässä määrin jäseninä puolueissa/poliittisissa yhdistyksissä jaosallistujina puoluetyössä kuin suurimmissa kunnissa asuvat muiden sijoittuessakuntakoon mukaiseen järjestykseen näiden välille.

Missä kunnissa puolueliityntä ja puoluetyöhön osallistuminen on aktiivisinta,missä passiivisinta? Jäsenyys poliittisessa yhdistyksessä antoi KuntaSuomi-kuntienosalta taulukosta 4.2 ilmenevät laajimman ja suppeimman jäsenosuuden kunnat.

128128128128128

ACTA

Taulukko 4.2. Ne tutkimuskunnat, joissa on eniten ja vähiten jäsenyyksiä poliittisessa yh-distyksessä vuonna 2004 (%).

EnitEnitEnitEnitEniten jäsenen jäsenen jäsenen jäsenen jäsenyykyykyykyykyyksiä poliitsiä poliitsiä poliitsiä poliitsiä poliittisistisistisistisistisissssssaaaaa VähitVähitVähitVähitVähiten jäsenen jäsenen jäsenen jäsenen jäsenyykyykyykyykyyksiä poliitsiä poliitsiä poliitsiä poliitsiä poliittisistisistisistisistisissssssaaaaayhdisyhdisyhdisyhdisyhdistyktyktyktyktyksissississississä (%)sä (%)sä (%)sä (%)sä (%) yhdisyhdisyhdisyhdisyhdistyktyktyktyktyksissississississä (%)sä (%)sä (%)sä (%)sä (%)

Liljendal 29 Espoo 5Rääkkylä 25 Hamina 5Ranua 23 Mikkeli 5.5Kemiö 23 Hämeenlinna 6Pyhäntä 21 Kokkola 6

Puoluetoimintaan osallistumisen kohdalla on tehty vastaavanlainen tarkastelu kuinpoliittisten yhdistysten osalta. Luvut vahvistavat sen tosiasian, että niinjäsenkiinnittymisen kuin puoluetoimintaan osallistumisenkin suhteen kunnatjakautuvat hyvin selvästi aktiivisen puoluetoiminnan pieniin ja suhteellisen passiivisenpuolueosallistumisen suuriin kuntiin. Tätä kaavaa rikkoo tässä yhteydessä vainKuhmoisten kunnan sijoittuminen kaupunkien ryhmään yhtenä vähimmänpuolueosallistumisen kuntana.

Taulukko 4.3. Ne tutkimuskunnat, joissa on eniten ja vähiten puoluetoimintaan osallistuviakuntalaisia vuonna 2004.

EnitEnitEnitEnitEniten puolueen puolueen puolueen puolueen puoluetttttoiminoiminoiminoiminoimintaanostaanostaanostaanostaanosalalalalallislislislislistuvia (%)tuvia (%)tuvia (%)tuvia (%)tuvia (%) VähitVähitVähitVähitVähiten puolueen puolueen puolueen puolueen puoluetttttoiminoiminoiminoiminoimintaanostaanostaanostaanostaanosalalalalallislislislislistuvia (%)tuvia (%)tuvia (%)tuvia (%)tuvia (%)

Liljendal 22 Hamina 6Rääkkylä 21 Espoo 6.5Kemiö 20 Varkaus 6.5Pylkönmäki 19 Kerava 7Pyhäntä 18 Kuhmoinen 7

Kunnat, joissa väestö on tavallista useammin jäseninä poliittisissa järjestöissä, ovatpitkälti samoja, joissa kansalaiset osallistuvat myös aktiivisimmin puoluetoimintaan.Laajimman poliittisen osallistumisaktiivisuuden kunnille on yhteistä niidensuhteellisen pienen koon lisäksi myös se, että niistä useimmissa yksi puolue –Ruotsalainen kansanpuolue tai Keskusta – muodostaa valtuuston enemmistön.Vastaavasti taas kunnat, joissa puoluekiinnittyminen ja/tai puolueosallistuminen ovatkeskimäärää selvästi matalampia, ovat poliittiselta rakenteeltaan heterogeenisia javahvan poliittisen kilpailun sävyttämiä.

4.2.2 Asennoituminen puolueisiin

Puolueet ja poliitikot eivät ole kansalaisten lemmikkejä. Kun kansalaisille suunnatuissamielipidemittauksissa vastaajia on pyydetty asettamaan erilaiset yhteiskunnaninstituutiot järjestykseen sen suhteen, kuinka paljon he luottavat niihin, ovat puolueetlähes säännöllisesti jääneet esille pantujen listojen alapäähän, ellei peräti pahnanpohjimmaisiksi. Varsinkin parin viimeksi kuluneen vuosikymmenen aikana puolueita

129129129129129


selvästi luotettavammiksi instituutioiksi ovat nousseet ennen muuta yhteiskunnanturvallisuudesta ja järjestyksestä vastaavat laitokset, poliisi, armeija ja oikeuslaitos.Puolueet ovat kansalaisarvotuksissa jääneet selvästi jälkeen myös toisista poliitik-kopohjaisista instituutioista, kuten puolueväen miehittämistä hallituksesta jaeduskunnasta (Pesonen & Sänkiaho & Borg 1993, 460–468; Mattila & Sänkiaho2005, 79–83; vrt. kuitenkin Ruostetsaari 2002, 255–266).

Kaikissa kuntalaistutkimuksissa vastaajilta pyydettiin puoluetoimintaan osal-listumisen lisäksi myös heidän arviotaan puolueosallistumisesta tapana vaikuttaakunnan päätöksentekoon. Huomattava on, että arviota puoluevaikuttamisen tehok-kuudesta pyydettiin kaikilta vastaajilta, siis myös niiltä, jotka eivät osallistuneetpuoluetoimintaan. Tämä selittänee osaltaan vastaajien tuntemaa epävarmuuttavaikutustapaa koskevan arvion kohdalla; vuonna 1996 neutraalin vastausvaihtoehdonvalinneita oli 37 prosenttia, mutta kahdessa viimeisessä havaintopisteessä peräti ylipuolet (51 % vuonna 2000 ja 53 % vuonna 2004) vastanneista. Kaiken kaikkiaan onkuntalaisista 21 prosenttia vuonna 1996, 19 prosenttia vuonna 2000 ja 21 prosenttiavuonna 2004 pitänyt puoluetoimintaan osallistumista melko tai erittäin hyvänävaikuttamiskanavana. (Suorien vaikuttamistapojen käytöstä ja tehokkuudesta tarkem-min Stefan Sjöblomin artikkelissa Kuntalaiset vaikuttajina tämän teoksen luvussa 7).

Puolueiden “paluusta” kansalaismielipiteen välittämisessä kertoo osaltaan myösvuonna 2005 julkaistu EVA:n asenneraportti (ks. Torvi & Kiljunen 2005, 72–73).Siinä osoitetaan, että kansalaisliikkeiden merkitys kansalaisten mielipiteiden välittäjinäpäätöksentekijöille, joka 1990-luvun oli korkea, on uuden vuosituhannen alunmittauksissa alkanut vähitellen laskea.

Vastaajan ikä osoittautui merkittävimmäksi sosiodemografiseksi muuttujaksipuoluekanavan tehokkuusarvioinnin osalta. Usko puolueväylän kautta vaikuttamiseenlisääntyi iän mukana, joskaan ei aivan niin selvästi kuin puolueosallistumisen kyseessäollen. Mielenkiintoista on, että alle 30-vuotiaiden usko puoluekanavan tehokkuuteenon vahvistunut tasaisesti ajanjaksolla 1996–2004, kun taas 40–49-vuotiailla käsityson pysynyt ennallaan ja vähintään 50-vuotiaiden keskuudessa usko puoluetoimintaanon hiipumassa – 50–59-vuotiaiden ikäryhmässä hyvinkin selvästi vuoteen 1996verrattuna (kuvio 4.1).

Asennoitumista puolueisiin ja siinä tapahtuneita muutoksia kartoitettiin tässätutkimuksessa myös pyytämällä vastaajilta arviota siitä, miten tärkeänä kansalaisuuteenliittyvänä piirteenä he pitivät jäsenyyttä poliittisessa puolueessa.

Puoluejäsenyyden painoarvo kansalaisuutta heijastelevana piirteenä osoittautuiverraten pieneksi. Se myös laski hienokseltaan koko tässä tarkastellun havaintokaudenaikana. Vähäinen muutos koko aineiston osalta peittää kuitenkin suurelta osin sen,että puoluejäsenyyttä koskevat arvostuserot eri osaryhmien välillä olivat varsin suuria.

130130130130130

ACTA

Kuvio 4.1. Kansalaisten arviot puoluekanavan tehokkuudesta v. 1996, 2000 ja 2004 ikäluo-kittain tarkasteltuna. Puoluetoimintaan osallistumista melko tai erittäin hyvänä vaikutta-mistapana pitävät (%).

Sukupuolten väliset erot olivat aluksi naisten hyväksi, mutta kääntyivät lopulta lievästimiesten eduksi. Kaiken kaikkiaan sukupuolierot jäivät varsin vähäisiksi. Kieliryhmienväliset erot olivatkin selvästi suuremmat kuin sukupuolierot. Ruotsinkieliset arvostivatpuoluejäsenyyttä valtakielisiä selvästi enemmän erojen tosin pienentyessä kahdenvaalikauden kestäneen havaintoperiodin aikana.

Ikä on voimakkaasti yhteydessä kaikissa poikkileikkauspisteissä kansalaisten puo-luejäsenyyden merkitystä koskevaan kantaan. Alle 40-vuotiaiden käsityksissäpuoluejäsenyydellä katsotaan olevan vain vähäisessä määrin merkitystä kansalaisuudenkannalta. Vasta 50 vuotta täyttäneistä enemmän kuin joka kymmenes pitääpuoluejäsenyyttä vähintään melko tärkeänä. Vanhimmissa ikäryhmissä puolueisiinkuulumista arvostaakin sitten jo lähes viidennes vastaajista.

Koulutuksella on jokseenkin selvä yhteys puoluejäsenyyden merkityksellisyyteen.Kaikissa havaintopisteissä peruskoulutuksen saaneet asennoituvat puoluejäsenyyteenmyönteisemmin kuin pitemmälle koulutetut. Ammattiaseman osalta kaksi ryhmääpoikkeaa varsin selvästi muista. Maatalousyrittäjät ja eläkeläiset, jotka asennoituivatäänestämiseen muita ammattiryhmiä myönteisemmin, arvottavat myös puolue-jäsenyyttä kansalaisuuden piirteenä selvästi enemmän kuin toiset ammattiryhmät.Toisaalta erityisesti opiskelijoista vain hyvin harvat pitivät puoluejäsenyyttä korkeassaarvossa kansalaisuuden näkökulmasta.

25

22

22

20

18

20

26

23

21

19

15

18

24

27

20

17

16

0 10 20 30 40 50

71+ v

60-70v

50-59v

40-49v

30-39v

18-29v

199620002004

131131131131131


Taulukko 4.4. Kuntalaisten arviot puoluejäsenyyden merkityksestä kansalaisuuteen liitty-vänä piirteenä erilaisten yksilömuuttujien mukaan tarkasteltuna v. 1996, 2000 ja 2004.Niiden osuudet, jotka pitävät jäsenyyttä melko tai hyvin tärkeänä (%).

19961996199619961996 20002000200020002000 20042004200420042004

KaikkiKaikkiKaikkiKaikkiKaikki 1111111111 1010101010 9 9 9 9 9SukupuoliSukupuoliSukupuoliSukupuoliSukupuoli:Mies 9 10 10Nainen 13 10 9ÄidinkieliÄidinkieliÄidinkieliÄidinkieliÄidinkieli:Suomi 10 10 9Ruotsi 18 14 13IIIIIkäkäkäkäkä:18–29 v 3 5 430–39 v 5 4 440–49 v 9 7 650–59 v 15 11 1060–70 v 23 18 1571+ v .. 24 22KKKKKoulutusoulutusoulutusoulutusoulutus:Kansa-/peruskoulu 17 15 15Ammattikoulu 9 9 10Ylioppilas 2 5 4Opisto/koulutason tutkinto 7 7 6Alempi korkeakoulu-/amk-tutkinto 7 7 4Ylempi korkeakoulututkinto 6 5 4AmmaAmmaAmmaAmmaAmmattttttiasematiasematiasematiasematiasema:Johtava asema 9 8 5Ylempi toimihenkilö 6 4 4Alempi toimihenkilö 6 6 5Työntekijä 8 6 6Yrittäjä 8 8 8Maatalousyrittäjä 19 20 17Opiskelija 3 6 4Lapsia/kotia/omaisia hoitava 8 6 5Työtön/lomautettu 11 9 7Eläkeläinen 21 19 18

Kuntakoolla ja – kun otetaan huomioon, että pienet kunnat ovat pääsääntöisestimaaseudun kuntia ja suuret kunnat kaupunkeja – myös kuntamuodolla on merkitystäsille, miten niiden asukkaat arvioivat puoluejäsenyyden merkitystä kansalaisuudenkannalta. Pienissä ja keskisuurissa kunnissa asuvat pitivät kaikissa havaintopisteissäsuuremmassa mitassa kuin keskisuurissa ja suurissa kaupungeissa asuvat puolue-jäsenyyttä kansalaisuuteen liittyvänä piirteenä. Tässä on toki huomattava, että muunmuassa kuntien ikärakenne heijastuu ainakin jossain määrin myös kuntakoko-luokittaisiin tuloksiin.

132132132132132

ACTA

5

7

10

11

12

11

6

8

10

11

13

12

8

9

11

13

13

14

0 5 10 15 20 25

yli 45000 as.

20001-45000 as.

10001-20000 as.

5501-10000 as.

3000-5500 as.

alle 3000 as.

199620002004

Kuvio 4.2. Arviot jäsenyydestä poliittisessa puolueessa kansalaisuuteen liittyvänä piirtee-nä eri kuntakokoluokissa v. 1996, 2000 ja 2004. Niiden osuudet, jotka pitävät melko taierittäin tärkeänä (%, N -96 = 14 241, N -00 = 13 079, N -04 = 12 226).

Kuntakohtaisessa tarkastelussa käy ilmi, että alhaisimmalle tasolle puolueiden arvostusjäi kaikissa mittauksissa Espoossa. Myös Lappeenranta kuului alimpaan arvostustasoonsekä tutkimuskauden alussa että lopussa. Hyväksyttävintä puoluetoimintaanosallistuminen oli vuonna 1996 Närpiössä (jossa 23 % piti puoluejäsenyyttä tärkeänä),vuonna 2000 Pylkönmäellä (18 %) ja kauden lopulla Sonkajärvellä, jonka vastaajistajoka viides piti sitä olennaisena kansalaisuuteen liittyvänä piirteenä.

Puoluelaitosta koskevan väittämän “Puolueet ovat kiinnostuneita vain ihmistenäänistä, eivät heidän mielipiteistään” osalta kuntalaistutkimuksen vastaajaprofiilitpoikkesivat havaintopisteiden välillä verraten paljon. Puoluekriittiseen väittämäänyhtyi vuonna 1996 yli puolet vastaajista, kun taas viimeisessä, vuoden 2004havaintopisteessä arvostelu omassa kunnassa toimiviin puolueisiin oli selvästi laantunutvain kahden viidestä suhtautuessa negatiivisesti puolueiden tapaan hoitaa kuntalaistenasioita. Merkille voidaan panna myös se seikka, että tässäkin kohden kannastaanepävarmojen äänestäjien osuus kohosi havaintokauden aikana. (Kuvio 4.3, ks. myösPekola-Sjöblomin artikkeli Kuntalaiset ja kunnallinen päätöksenteko tämän teoksenluvussa 5.)

133133133133133


Kuvio 4.3. Kuntalaisten mielipiteet väittämästä “Puolueet ovat kiinnostuneita vain ihmis-ten äänistä, eivät heidän mielipiteistään” vuosina 1996, 2000 ja 2004 (%-jakaumat; N -96= 14 575, N -00 = 13 315, N -04 = 12 277).

Sukupuolten väliset erot väittämään olivat hyvin pienet, joskin miehet olivat hiemannaisia kriittisempiä näin kartoitettuun puolueasennoitumiseen. Kieliryhmien väliseterot olivat puolestaan erittäin selvät ruotsinkielisten ollessa tuntuvasti vähemmänkriittisiä puolueita kohtaan kuin suomenkieliset. Koulutuksen myötä luottamuspuolueisiin kohosi jonkin verran myönteisemmäksi kuin vähemmän koulutustasaaneiden keskuudessa. Johtavassa asemassa olevien käsitys puolueiden moraalista oliselvän myönteistä. Samansuuntaista asennoituminen oli myös maatalousyrittäjienkeskuudessa. Suurissa kunnissa asuvien käsitykset puolueiden toimintaperusteista olivatjossain määrin negatiivisempia kuin pienten kuntien äänioikeutettujen vastaavat.

4.3 Äänestäminen

4.3.1 Kannattaako äänestää – äänestämisen yleiset perustelut

Yksi erityisesti suomalaista, mutta osin myös yleislänsimaista poliittista keskusteluakoskenut teema 1990-luvun lopulla liittyi kysymykseen edustuksellisesta demokratiastaja sille vaihtoehtoisten menettelyjen mahdollisuudesta. Suomessa sysäyksentämänsuuntaisille pohdinnoille antoi erityisesti laskeva äänestysosallistuminen. Siihenvaikutti myös kansalaisten etääntyminen puolueista, mikä tosin ei esimerkiksipuoluejäsenyyttä koskevissa tilastoissa näyttäytynyt läheskään yhtä dramaattisesti kuinäänestysosallistumisen lasku.

Äänestämisen ja siten edustuksellisen demokratian kannatusta mitattiin tässäyhteydessä kansalaiskyselyyn liitetyn, oman asuinkunnan päätöksentekoon liittyvänäänestysväittämän “Äänestäminen on tärkein keino vaikuttaa yleisiin asioihin” avulla.

40

48

54

34

31

24

26

21

22

0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %

2004

2000

1996

% vastanneista

samaa mieltä ei eri/samaa mieltä eri mieltä

134134134134134

ACTA

Viisiluokkaisen vastausskaalan ääripäinä olivat “täysin eri mieltä” ja “täysin samaamieltä”.

Kuvio 4.4. Kuntalaisten mielipiteet väittämästä “Äänestäminen on tärkein (v. 96: ainut)keino vaikuttaa yleisiin asioihin” vuosina 1996, 2000 ja 2004 (%-jakaumat; N (96) = 14168, N (00) = 13 556, N (04) = 12 516).

Vastausjakaumat osoittavat, että ensimmäisen tarkasteluvuoden vastaajien käsityksetpoikkesivat erittäin voimakkaasti kahden viimeisen havaintovuoden vastaavista.Vuonna 1996 vain kaksi viidestä kyselyyn vastanneesta katsoi, ettei äänestäminen oletärkein keino vaikuttaa oman kunnan poliittisiin päätöksiin. Vuosina 2000 ja 2004vastaavasti jo kolme viidestä kuntalaisesta luotti äänen voimaan. Tässä kohdin onkuitenkin tärkeää huomata, että vuoden 1996 kyselyssä kyseinen väittämä poikkesisanamuodoltaan myöhemmistä; vuonna 1996 väittämässä käytettiin tärkeimmänkeinon sijaan ilmausta ainut keino. (Ks. myös Pekola-Sjöblomin artikkeli Kuntalaisetja kunnallinen päätöksenteko tämän teoksen luvussa 5.)

Ei liene väärin tulkita tulosta siten, että usko äänellä vaikuttamiseen ja sitenedustuksellisen demokratian toimivuuteen oli vuonna 1996 selvästi heikompaa kuinvuosina 2000 ja 2004. Mitä ilmeisintä on, että voimakas kritiikki äänestämisen heikkoavaikuttavuutta kohtaan ensimmäisenä tutkimusvuonna johtui kuntalaistenlamavuosina kokemasta palvelujen heikkenemisestä ja siitä johtuvasta turhautumisesta.Käytännössähän tämä näyttäytyi alhaisena äänestysosallistumisena saman vuodenkunnallisvaaleissa. Jossain määrin kansalaisten asennoitumiseen äänellä vaikuttamistakohtaan lienee vaikuttanut myös kansalaiskeskustelussa esille noussut ajatus käyttäähyväksi suoria yhteyksiä hallintoviranomaisiin. Tämä ajatuskanta, jonka kon-kreettisimpana ilmentymänä voidaan pitää sittemmin niin valtion- kuin kun-nallishallinnonkin piiriin ulotettua “Kuule kansalaista” -hanketta, oli jo tuolloinmukana kansalaiskeskustelussa.

59

60

27

26

25

14

15

3243

0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

2004

2000

1996

% vastanneista

samaa mieltä ei eri/samaa mieltä eri mieltä

135135135135135


Merkille pantava seikka on, etteivät kansalaiset tuolloinkaan asettaneet kan-salaisuuteen yhdistettävissä olevaa äänestysnormia kyseenalaiseksi. Kun vastaajiltatiedusteltiin kuinka tärkeänä kansalaisuuden piirteenä he pitivät vaaleissa äänestämistä,katsoi kaksi kolmesta äänestämisen olevan melko tai hyvin tärkeää, kun vastaavastivain runsas kymmenesosa ei pitänyt sitä tärkeänä kansalaisuuden näkökulmasta.Äänestämisen tärkeyttä koskevat käsitykset vahvistuivat merkittävästi 1990-luvunloppuvuosina. Seuraavan vuosikymmenen alkuvuosina ne pysyivät jokseenkinmuuttumattomina.

Selvimmin ja suoraviivaisimmin äänestämisen tärkeyttä koskevan väittämänhyväksyminen liittyy ikämuuttujaan. Etenkin vuonna 1996 vastaajan ikä vaikuttiratkaisevasti siihen, kuinka tärkeäksi hän koki äänestämisen. Vanhimpien ikäluokkienedustajissa oli kolminkertainen osuus nuorimpiin nähden sellaisia, jotka pitivät erittäintai melko tärkeänä äänestämistä pyrkiessään vaikuttamaan yleisiin asioihin elipoliittisiin ratkaisuihin. Nuorimpien ikäryhmien usko äänestämällä vaikuttamiseennousi kuitenkin hyvin voimakkaasti vuosituhannen viimeisten vuosien aikana. Samallaasennoitumiserot vanhimpiin ikäryhmiin supistuivat tuntuvasti, joskin jäivätedelleenkin varsin mittaviksi. Valtakunnallisen nuorisotutkimuksen mukaan etenkintässä tutkimuksessa sovelletun nuorimman ikäryhmän (18–29-vuotiaat) nuorimmatvuosiluokat, 18–20-vuotiaat, uskoivat vahvimmin äänestämiseen vaikuttamiskeinona(Kurikka 2003, 77).

Nuorimpien ikäryhmien usko äänestämällä vaikuttamiseen on jatkunut voi-mistuvana myös uuden vuosituhannen puolella. Samanaikaisesti on myös ollut ha-vaittavissa, että näkemys äänestämisestä kansalaisvelvollisuutena on entisestäänvahvistunut nuorten keskuudessa (Nurmela & Pehkonen 2003, 16–19). Joka ta-pauksessa tämän tutkimushankkeen kaikissa mittauspisteissä toistuu sama trendi: van-himpiin ikäryhmiin kuuluvat pitivät äänestämistä tärkeämpänä kuin nuorimmatikäryhmät. Korkeinta luottamusta äänestäminen nautti kaikkein vanhimmanikäryhmän taholta.

Sukupuolten erot äänestämisen arvottamisessa ovat jääneet hyvin pieniksi lukuunottamatta vuotta 1996, jolloin naisten osuus äänestämistä tärkeänä pitävien joukossaoli selvästi korkeampi kuin miesten. Kieliryhmien erot olivat varsin selvät, joskin nekaventuivat jonkin verran havaintojakson aikana. Ruotsinkielisten keskuudessa uskoäänestämällä vaikuttamiseen oli kuitenkin kaikissakin tarkastelupisteissä selvästivoimakkaampi kuin suomenkielisillä.

Niin koulutus kuin ammattiasemakin antavat moni-ilmeisen kuvan äänestämisenarvotuksesta. Vuoden 1996 kyselyn osalta on todettavissa hyvin lineaarinen yhteyskoulutuksen ja äänestyksen vaikuttavuuden kesken; kuta korkeampi koulutusvastaajalla oli, sitä todennäköisemmin hän suhtautui kriittisesti ajatukseen äänenvaikutuksesta päätöksentekoon. Myöhemmissä tarkastelupisteissä koulutuksenmerkitys tasaantui. Kuitenkin korkeamman koulutuksen saaneet suhtautuivatjatkossakin äänestämiseen jonkin verran kriittisemmin kuin peruskoulutuksen saaneet.

136136136136136

ACTA

Taulukko 4.5. Kuntalaisten mielipiteet väittämästä “Äänestäminen on tärkein (v. 96: ainut)keino vaikuttaa yleisiin asioihin” v. 1996, 2000 ja 2004 erilaisten yksilöominaisuuksienvalossa. Niiden osuudet, jotka ovat jokseenkin tai täysin samaa mieltä (%).

19961996199619961996 20002000200020002000 20042004200420042004

KaikkiKaikkiKaikkiKaikkiKaikki 4242424242 6060606060 5959595959IIIIIkäkäkäkäkä:18–29 v 25 47 4730–39 v 28 47 4740–49 v 38 54 5250–59 v 50 65 6260–70 v 68 76 7071+ v .. 81 75SukupuoliSukupuoliSukupuoliSukupuoliSukupuoli:Mies 39 59 58Nainen 46 61 59ÄidinkieliÄidinkieliÄidinkieliÄidinkieliÄidinkieli:Suomi 42 59 58Ruotsi 55 68 63KKKKKoulutusoulutusoulutusoulutusoulutus:Kansa-/peruskoulu 56 69 64Ammattikoulu/kurssi 41 56 54Ylioppilas 26 51 52Opisto-/koulutason tutkinto 33 56 57Alempi korkeakoulu-/amk-tutkinto 26 55 57Ylempi korkeakoulututkinto 21 54 59AmmaAmmaAmmaAmmaAmmattttttiasematiasematiasematiasematiasema:Johtava asema 32 59 60Ylempi toimihenkilö 24 52 60Alempi toimihenkilö 32 56 54Työntekijä 38 53 52Yrittäjä 36 56 51Maatalousyrittäjä 45 67 62Opiskelija 26 49 50Hoitaa kotia/lapsia/omaisia 36 55 50Työtön/lomautettu 41 54 51Eläkeläinen 66 76 71TTTTTyönanyönanyönanyönanyönantatatatataja:ja:ja:ja:ja:Kunta/kuntayhtymä 35 56 56Valtio/muu julkinen 34 55 56Järjestö, yhdistys tms. 30 58 56Yritys 35 52 53Oma yritys/itse työllistynyt 39 60 55Ei työelämässä 43 66 64

Ammattiasemaan pohjaava analyysi puolestaan osoittaa, että ylemmät toimihenkilöt,alemmat toimihenkilöt sekä johtavassa asemassa olevat suhtautuivat tarkastelukaudenalussa kriittisimmin, kun taas varsinkin eläkeläiset, mutta myös maatalouden yrittäjätasennoituivat myönteisimmin äänestämällä vaikuttamiseen. Ammattiryhmien väliseterot tasoittuivat havaintokauden aikana melko paljon. Kuitenkin eläkeläisten jamaatalousyrittäjien asennoituminen edustuksellisen demokratian edellyttämiinperusvaikuttamismahdollisuuksiin pysyi koko ajan muita ryhmiä korkeammissalukemissa. Eläkeläisten kohdalla on selvästi havaittavissa iän mukana tapahtuva luot-tamuksen kasvu äänestämiseen.

Työnantajatausta erottelee myös varsin selvästi kansalaisten käsityksiä äänes-tämisen merkityksestä ja vaikuttavuudesta. Selvimmin muista poikkeavan ryhmänmuodostavat ne, jotka ovat työelämän ulkopuolella. Tähän suureen ja sisäisesti he-

137137137137137


terogeeniseen joukkoon kuuluvat kotia hoitavat, opiskelijat, työttömät ja – ennenmuuta – eläkeläiset, jotka muodostavat tämän kategorian ylivoimaisesti suurimmanosaryhmän. Mielenkiintoista on, etteivät julkissektorilta, valtaosin kuntakentästä,toimeentulonsa saavat arvosta äänestämistä korkeammalle kuin yksityissektorillatoimivat.

Kaiken kaikkiaan äänestämisen merkitys ja arvottaminen olivat selvästi hei-koimmillaan heti havaintokauden alussa – mikä tosin ainakin osin johtuu vuoden 1996hieman myöhemmistä kyselykerroista poikkeavasta kysymysmuotoilusta. Kuntalaistenluottamus edustuksellisen kansanvallan perustavaan vaikuttamiskeinoon palasikuitenkin vuosituhannen viimeisten vuosien aikana ja säilyi kutakuinkin samalla tasollahavaintokauden loppuun asti. Varsinkin nuorimpien ja koulutetuimpien sukupolvienusko äänellä vaikuttamiseen oli erittäin heikko heti talouslaman jälkeisinä vuosina.Myöhemmässä vaiheessa äänestämisen arvostus kohosi myös näissä ryhmissä samallakun eri ryhmien väliset erot kaikkinensakin jonkin verran tasoittuivat.

Kuntakohtainen tarkastelu viimeiseltä havaintovuodelta 2004 osoittaa, että uskoäänestämisen tärkeyteen vaihtelee tutkimuskuntien välillä yllättävän paljon. Suh-teellisesti eniten äänestämistä tärkeimpänä vaikuttamiskeinona pitäviä ovat vahtolaiset(67 % kyselyyn vastanneista). Myös Jaalassa, Kaarinassa, Kiikalassa ja Lappeenrannassaäänestämistä tärkeimpänä vaikuttamiskeinona pitävien osuus on yli 60 prosenttia.Vastaavasti vähäisimmät osuudet ovat vuonna 2004 löytyneet Multialta (29 %),Punkaharjulta (30 %) ja Iitistä (32 %). Kuntakokoluokkien välillä ei ole havaittavissamerkitsevää eroa.

4.3.2 Äänestysvalinnat

Perustava äänestysvalinta koskee lähtökohtaisesti kysymystä, meneekö kansalainenäänestyspaikalle ja pudottaako hän äänestyslippunsa vaaliuurnaan eli äänestääkö hänvai ei. Äänestämistä pidetään edelleenkin ainakin jossain määrin “kansalaisvel-vollisuutena” eli äänestämistä koskeva normi edellyttää, että kansalainen myös käyttäääänioikeuttaan, ellei hänellä ole ylivoimaista estettä tehdä sitä. Äänestysnorminolemassaolon takia osalla äänioikeutetuista on taipumus ilmoittaa esimerkiksi asiaaheiltä kysyttäessä, että he ovat käyneet äänestämässä, vaikka äänestyspöytäkirjatosoittavat, ettei näin ole tapahtunut.

Mainitunlaisen velvoittavan äänestysnormin olemassaolon vuoksi etenkinpostikyselynä tehdyissä tutkimuksissa saadaan niin Suomessa kuin muissakin maissausein tuntuvasti korkeampia äänestysosallistumisen lukemia kuin mitä viralliset,äänestyspöytäkirjoihin perustuvat tilastoluvut osoittavat. Näin on tapahtunut myösKuntaSuomi-tutkimusohjelman kuntalaiskyselyn kohdalla (ks. Mäki-Lohiluoma 1998,33–34). Vaikka äänestystä koskeva velvollisuusnormi on nuorimpien äänestä-jäkohorttien osalta alkanut heiketä (Martikainen & Wass 2002), vaikuttanee seedelleenkin siten, että äänestäneiksi ilmoittautuu henkilöitä, jotka eivät ole tosiasiassaäänestäneet. KuntaSuomi-tutkimuksen kohdalla on huomattava myös, että äänes-täneiden osuutta kohottaa myös se, että vastanneissa lienee ollut tavallista suurempiosuus kunnallispolitiikkaan aktiivisesti osallistuvia henkilöitä (ks. Helander & Pekola-

138138138138138

ACTA

Sjöblom & Sjöblom 2002, 29). Tässä kohdin on lisäksi huomattava, että aiemmistatutkimusvuosista poiketen vuoden 2004 kysely tehtiin pääosin ennen vaalia, jollointulos kertoo äänestysaikeista.

Taulukko 4.6. Äänestäminen kunnallisvaaleissa vuosina 1996, 2000 ja 2004* muutamientaustaominaisuuksien mukaan (%) (* koskee äänestysaikomusta).

19961996199619961996 20002000200020002000 20042004200420042004

KaikkiKaikkiKaikkiKaikkiKaikki 8282828282 7575757575 8888888888IIIIIkäkäkäkäkä:18–29 v 62 57 7630–39 v 77 67 8540–49 v 85 77 8750–59 v 87 82 9260–70 v 89 83 9371+ v .. 83 91SukupuoliSukupuoliSukupuoliSukupuoliSukupuoli:Mies 79 73 87Nainen 83 76 89ÄidinkieliÄidinkieliÄidinkieliÄidinkieliÄidinkieli:Suomi 80 74 88Ruotsi 92 81 94KKKKKoulutusoulutusoulutusoulutusoulutus:::::Kansa-/peruskoulu 81 75 86Ammattikoulu/-kurssi 77 68 85Ylioppilas 76 64 87Opisto-/koulutason tutkinto 84 78 92Alempi korkeakoulu-/amk-tutkinto 84 77 92Ylempi korkeakoulututkinto 89 86 95KKKKKunununununtaktaktaktaktakokokokokokooooo:Alle 3 000 as. 86 80 903 000–5 500 as. 83 79 885 501–10 000 as. 83 77 8710 001–20 000 as. 79 73 8820 001–45 000 as. 80 72 89Yli 45 000 as. 79 69 90

Voimakkaimmin äänestäminen näyttää kunakin tutkimusvuonna liittyneen vastaajanikään. Nuorin ikäluokka poikkesi näkyvästi muista. Myös 30–39-vuotiaiden ikäluokkakävi passiivisemmin vaaliuurnilla kuin vanhemmat. Varmimpia äänestäjiä olivatkaikkina ajankohtina eläkeikäiset tai eläkeiän kynnyksellä olevat eli 60–69-vuotiaat.Ikäluokkien välinen vaihtelu oli suurimmillaan vuonna 1996.

Edelleen voidaan todeta, että miehet ovat äänestäneet tai aikoneet äänestää hiemannaisia laiskemmin ja ruotsinkieliset selvästi aktiivisemmin kuin suomenkieliset. Myöskoulutustaso vaikuttaa äänestämisaktiivisuuteen; ylemmän korkeakoulututkinnonsuorittaneet ovat kunakin vuonna olleet aktiivisimpia vaaliosallistumisessa, ylioppilaatsekä ammattikoulun tai -kurssin suorittaneet laiskimpia. Äänestämisen vaihtelut olivatkoulutustason suhteen suurimmillaan vuonna 2000.

Kunnassa asumisaika ja äänestysaktiivisuusKunnassa asuinajalla on monen muun tekijän ohella vaikutusta äänestämiseen. Vuoden1996 tuloksia analysoivassa artikkelissa todetaan, että kuntaan muuttovuosi näyttäisiselittävän yllättävän paljon valitsijoiden äänestyskäyttäytymistä (vrt. Mäki-Lohiluoma

139139139139139


1998, 42). Äänestämisen ja kunnassa asuinajan välillä on kunakin tutkimusvuonnaollut tilastollisesti merkitsevää yhteyttä. Havaittu yhteys oli kuitenkin vuonna 2004hieman aikaisempia vuosia alhaisempaa. Tämä liittynee osin poikkeavasta kyse-lyajankohdasta suhteessa kunnallisvaaleihin; äänestysaikeita arvioidaan optimis-tisemmin kuin todellista äänestyskäyttäytymistä.

Yli 20 vuotta tai aina nykyisessä asuinkunnassa asuneet ovat kunakin vuonnaäänestäneet (tai aikoneet äänestää) aktiivisemmin kuin vähemmän aikaa kunnassaasuneet. Passiivisimmin kunakin tutkimusvuonna äänestivät ne, jotka olivat asuneetpaikkakunnalla korkeintaan kaksi vuotta. Niin vuonna 1996 kuin myös vuonna 2000suurin ero kuntalaisten äänestämisaktiivisuudessa näyttäisi olevan korkeintaan kaksivuotta sekä 3–5 vuotta kunnassa asuneiden välillä. Vuonna 1996 äänestämisen erottasoittuivat yli 10 vuotta kunnassa asuneiden osalta, eli kuten Mäki-Lohiluomanvuoden 1996 tuloksia kuvaavassa artikkelissa (1998, 42) todetaan, kuntaan muuttanutsaavuttaa “kanta-asukkaiden” äänestysaktiivisuustason vasta kun hän on asunutkunnassa yli 10 vuotta, eli silloin kun hänellä on ollut mahdollisuus osallistua kaksiinperättäisiin kunnallisvaaleihin.

Asuinajan merkitys äänestämiseen korostui eniten vuonna 2000. Eroa oli paljonpaitsi 0–2 vuotta ja 3–5 vuotta kunnassa asuneiden myös 11–20 vuotta ja yli 20vuotta kunnassa asuneiden välillä. Tuolloin “kanta-asukkaiden” äänestysaktiivisuustasosaavutettiin vasta 20 asumisvuoden jälkeen. Vuonna 2004 asuinajan mukaisetäänestämisen erot olivat kaiken kaikkiaan melko vähäisiä, mikä aiemmin todetunmukaisesti johtunee siitä, että tuolloin mitattiin faktisen äänestämisen sijastaäänestysaikeita. Vuoden 2004 tuloksissa näkyy kuitenkin muista vuosista poikkeavailmiö: 6–10 vuotta kunnassa asuneiden äänestysaikeet olivat suunnilleen samalla tasollakuin yli 20 vuotta asuneilla. Kaiken kaikkiaan näyttäisi siltä, että kunnassa asumisaikaei olisi lainkaan yhtä ratkaiseva äänestysaikeille kuin faktiselle äänestyskäyttäytymiselle,ja äänestysaikeet nousevat suunnilleen samalle tasolle kanta-asukkaiden kanssa jo viidenkunnassa asutun vuoden jälkeen.

Vaikka asuinaika kaiken kaikkiaan on merkittävä äänestysaktiivisuutta selittävätekijä, on myös iällä aiemmin todetusti erittäin keskeinen merkitys äänestämiselle:Ikäaspektin tuominen äänestämiskäyttäytymisen tarkasteluun kunnassa asumisajanmukaan osoittaa, että olipa asuinaika mikä tahansa, on äänestysaktiivisuus vaihdelluteri ikäryhmissä eri vuosina erittäin merkittävässä määrin niin, että nuorin ikäluokkaon poikkeuksetta ollut laiskimmin äänestänyt tai äänestää aikova ryhmä. Toinenkeskeinen havainto on, että korkeintaan kaksi vuotta nykyisessä kunnassa asuneidenkeskuudessa äänestämisaktiivisuus ja äänestysaikeet ovat iästä riippumattaalhaisemmalla tasolla kuin kauemmin kunnassa asuneilla. Korkeintaan kaksi vuottakunnassa asuneiden asukkaiden kohdalla nähdään niin ikään, että äänestysosallis-tuminen on vähentynyt lähes kaikissa ikäluokissa tarkasteluajan kuluessa, myösäänestysaikeella mitattuna, kun taas 3–20 vuotta kunnassa asuneiden suhtautuminenäänestämiseen on pääsääntöisesti muuttunut positiivisemmaksi vuodesta 1996 vuoteen2004.

140140140140140

ACTA

Taulukko 4.7. Äänestäminen kunnallisvaaleissa kunnassa asumisajan ja iän mukaan vuon-na 2004* (%) (* koskee äänestysaikomusta).

KKKKKunnasunnasunnasunnasunnassssssaaaaa 18–2918–2918–2918–2918–29 30–3930–3930–3930–3930–39 40–4940–4940–4940–4940–49 50–5950–5950–5950–5950–59 60–7060–7060–7060–7060–70 Yli 70Yli 70Yli 70Yli 70Yli 70asumisasumisasumisasumisasumisaikaaikaaikaaikaaika VVVVVuosiuosiuosiuosiuosi vuovuovuovuovuottttttatatatata vuovuovuovuovuottttttatatatata vuovuovuovuovuottttttatatatata vuovuovuovuovuottttttatatatata vuovuovuovuovuottttttatatatata vuovuovuovuovuottttttatatatata KaikkiKaikkiKaikkiKaikkiKaikki ÄärierÄärierÄärierÄärierÄärierooooo,%,%,%,%,%

0–2 v0–2 v0–2 v0–2 v0–2 v -96: 54 68 78 76 83 .. 65 29-00: 47 56 63 63 75 75 55 28-04: 51 63 66 77 76 72 82 21

3–5 v3–5 v3–5 v3–5 v3–5 v -96: 69 70 80 82 90 ,, 75 21-00: 54 65 72 82 82 76 69 28-04: 78 83 86 86 95 90 85 12

6–10 v6–10 v6–10 v6–10 v6–10 v -96: 66 78 83 82 86 ,, 79 20-00: 61 66 77 75 84 93 72 32-04: 76 90 90 91 93 89 89 13

11–20 v11–20 v11–20 v11–20 v11–20 v -96: 63 81 87 87 91 ,, 84 28-00: 59 66 79 82 82 81 73 23-04: 77 83 89 92 91 92 87 15

Yli 20 v/ainaYli 20 v/ainaYli 20 v/ainaYli 20 v/ainaYli 20 v/aina -96: 66 80 86 88 89 ,, 85 23-00: 64 73 78 84 83 84 80 21-04: 56 68 75 83 84 80 90 24

4.3.3 Henkilö vai puolue?

Suomalainen vaalijärjestelmä on henkilö- ja puoluevaalin yhdistelmä. Äänestysvalintaatehdessään äänioikeutettu valitsee sekä henkilön että puolueen tai valitsijayhdistyksen,jolle antaa äänensä. Valinnan tekijä voi mielessään kuitenkin painottaa ja sitenpriorisoida joko henkilöä tai puoluetta. Vaalityypillä voidaan myös odottaa olevanainakin jossain määrin merkitystä sille, painottaako äänestäjä enemmän puoluetta vaiehdokkaan henkilöä. Siten kunnallisvaaleissa, joissa ehdokkaita on runsaasti,äänestäjällä on valtiollisiin vaaleihin verrattuna paremmat edellytykset myöshenkilökohtaisesti tuntea ehdokkaita, mikä korostaa henkilövalintaa puoluevalintaaenemmän.

Lähinnä 1990-luvulla tehdyt tutkimushavainnot nostavat esille muutamiahenkilö- ja puolueäänestämiseen liittyviä yleistyksiä. Sami Borgin lähinnä vuoden1996 kunnallisvaaleihin ankkuroituvat tulokset osoittavat, että kuntalaisten valintojenpainopiste on melko selvästi ehdokkaan valinnan ensisijaisuuden puolella. Tutkijaosoittaa myös, että äänestysvalintojen painopiste on selvästi muuttunut puolueäänes-tämisestä henkilövalinnan suuntaan (Borg 1998, 20–21). Eduskuntavaaleissapuolueäänestäminen pysyi aina 1990-luvun alkuvuosiin asti henkilövalintaapainavampana (Pesonen & Sänkiaho & Borg 1993, 70–80). Vanhan vuosituhannenviimeinen vuosikymmen toi muutoksen tässä valinnassa ehdokkaan henkilön hyväksi.Seuraavissa, vuoden 2003 eduskuntavaaleissa kuitenkin puolue nousi taas hiuksenhienosti preferenssien kärkeen ehdokkaan henkilön kustannuksella (Ks. Bengtsson &Grönlund 2005, 230–239).

KuntaSuomi-hankkeen kuntalaistutkimuksen osioon vuosina 2000 ja 2004sisältyvässä kysymyksessä henkilö- ja puoluevalinnan painotusta on tarkasteltu erikseen.Kysymys esitettiin muodossa “Miten tärkeinä pidätte seuraavia tekijöitä, kun äänestättevaaleissa?”. Vastaajaa pyydettiin arvioimaan valinnan tärkeyttä sekä henkilön ettäpuolueen osalta viisiluokkaisella asteikolla.

141141141141141


Äänestävät kuntalaiset ovat kummassakin havaintopisteessä katsoneet varsinyksituumaisesti, että henkilö on tärkeä valintapäätöstä tehtäessä. Ehdokas henkilönänäyttää siis merkinneen selvästi enemmän kuin ehdokkaan puolue äänestyspäätöstätehtäessä. Puoluepainotus näyttää kuitenkin jonkin verran vahvistuneen 2000-luvunalkuvuosina, mikä kertoo vähintäänkin puoluetoimintaa koskevan sietokyvyn kasvustakansalaisten keskuudessa.

Sukupuolten väliset preferenssierot äänestysvalintojen henkilö- tai puoluepai-notuksissa jäävät hieman hämäriksi. Naisäänestäjät pitävät mieskollegoitaan useamminsekä henkilöä että puoluetta tärkeämpinä arviointiperusteina valintaansa koskevissaarvioissa. Siviilisääty on sukupuolta vahvemmin yhteydessä äänestyspäätökseen.Kummassakin havaintopisteessä naimisissa olevat arvottivat sekä henkilöä ettäpuoluetta naimattomia selvästi enemmän. Etenkin vuonna 2004 näiden ryhmienväliset erot olivat hyvin selvät. Lesket ja eronneet muodostivat puolestaan väliryhmännaimisissa olevien ja naimattomien välillä.

Suomenkielisten ja ruotsinkielisten välillä ei henkilöäänestämisen osalla olejuurikaan eroja. Puoluevalinnan osalta sitä vastoin ruotsinkieliset poikkeavatvaltakielisistä varsin selvästi pitäen myös puoluevalintaa näitä useammin tärkeänä.

Iän yhteys äänestysratkaisuihin on myös suhteellisen selvästi nähtävissä.Henkilövalinnan kyseessä ollen nuorimpien ja vanhimpien ikäryhmien painotuksissaon vain suhteellisen vähän eroja. Sitä vastoin puoluevalinnan merkitys nuorimpienikäryhmien edustajille on selvästi vähäisempi kuin vanhimmille, joista suurin osapitää puoluevalintaa koskevaa ratkaisua melko tai hyvin tärkeänä (ks. myös Borg1998, 21).

Koulutuksen ja ammatin osalta on vaikea osoittaa selkeitä linjoja. Kiintoisaa on,että vähän koulutettujen asukkaiden kohdalla henkilövalinnoilla on hivenen pienempipainoarvo kuin korkeasti koulutetuilla. Mitä taas puoluevalintaan tulee, ovat sekävähiten koulutettujen että pisimmälle koulutettujen tärkeysarvostukset toisiakoulutusryhmiä korkeammalla tasolla. Ammattiryhmien väliset erot ovat henkilö-äänestämisen arvotuksen suhteen suhteellisen tasaisia, joskin ylempiin sosiaaliryhmiinkuuluvat arvostavat toisiin nähden hieman enemmän henkilöratkaisujen merkitystä.Puoluevalintaan panostaa muita voimakkaammin kummassakin tarkastelupisteessäkaksi ammattiryhmää, maatalouden harjoittajat ja eläkeläiset. Vähiten puoluevalintojapainottavia löytyy puolestaan työntekijäin ryhmässä niin vuonna 2000 kuin neljävuotta myöhemminkin.

Kunnan koolla näyttää olevan jokseenkin vähän yhteyttä asukkaiden äänes-tysratkaisuihin. Puoluevalintaa pidettiin varsinkin vuonna 2004 suurimmissa kunnissaasuvien keskuudessa jonkin verran tärkeämpänä kuin pienten ja pienehköjen kuntienäänestäjien keskuudessa. Erot suurten ja pienten kuntien ja samalla myös kaupunkienja maaseudun kuntien välillä ovat kuitenkin kaiken kaikkiaan verraten pienet.

142142142142142

ACTA

Taulukko 4.8. Henkilön ja puolueen tärkeys äänestyspäätöksen tekemisessä vuosina 2000ja 2004. Melko tai hyvin tärkeänä pitävien %-osuudet.

VVVVVuosi 2000:uosi 2000:uosi 2000:uosi 2000:uosi 2000: VVVVVuosi 2004:uosi 2004:uosi 2004:uosi 2004:uosi 2004:HenkilöHenkilöHenkilöHenkilöHenkilö PuoluePuoluePuoluePuoluePuolue HenkilöHenkilöHenkilöHenkilöHenkilö PuoluePuoluePuoluePuoluePuolue

KaikkiKaikkiKaikkiKaikkiKaikki 9090909090 5252525252 8888888888 5656565656SukupuoliSukupuoliSukupuoliSukupuoliSukupuoli:Mies 89 50 86 54Nainen 91 54 89 59SiviilisäätySiviilisäätySiviilisäätySiviilisäätySiviilisääty:Naimaton 91 52 83 49Naimisissa 85 50 90 59Leski, eronnut 89 58 85 61ÄidinkieliÄidinkieliÄidinkieliÄidinkieliÄidinkieli:Suomi 90 51 88 56Ruotsi 89 61 87 65IIIIIkäkäkäkäkä:18–29 v 86 47 83 5030–39 v 91 41 88 4640–49 v 91 48 90 5150–59 v 92 56 89 6060–70 v 90 64 88 6571+ v 89 70 86 74KKKKKoulutusoulutusoulutusoulutusoulutus:Kansa-/peruskoulu 87 60 84 61Ammattikoulu 87 48 85 51Ylioppilas 91 50 88 54Opisto 94 47 94 53Alempi korkeakoulu-/amk-tutkinto 94 50 92 55Ylempi korkeakoulututkinto 93 58 93 66AmmaAmmaAmmaAmmaAmmattttttiasematiasematiasematiasematiasema:Johtava asema 94 55 95 65Ylempi toimihenkilö 93 53 95 59Alempi toimihenkilö 94 47 92 53Työntekijä 87 44 86 46Yrittäjä 91 49 89 56Maatalousyrittäjä 93 69 89 68Opiskelija 88 49 85 51Hoitaa kotia/lapsia/omaisia 93 50 89 50Työtön/lomautettu 86 48 82 49Eläkeläinen 89 64 87 69KKKKKunununununtaktaktaktaktakokokokokokooooo:Alle 3 000 as. 91 55 87 543 000–5 500 as. 91 53 87 515 501–10 000 as. 91 50 88 5410 001–20 000 as. 89 53 87 5720 001–45 000 as. 91 50 89 59Yli 45 000 as. 88 56 88 62

Kuntakohtainen erittely tuo kuitenkin esille sen, että puolueäänestämistä pidetäänerittäin tärkeänä kaksikielisissä kunnissa, joissa RKP on suurin puolue. Kris-tiinankaupunki, Liljendal ja Kemiö muodostavat kärkitrion niiden kuntien joukossa,joissa puolueäänestämistä pidetään erittäin tärkeänä.

143143143143143


Taulukko 4.9. Henkilöä ja puoluetta vähän tai ei lainkaan tärkeänä pitäneiden osuudet eripuolueita äänestäneistä vuosina 2000 ja 2004 puolueittain (%).

VVVVVuosi 2000:uosi 2000:uosi 2000:uosi 2000:uosi 2000: VVVVVuosi 2004:uosi 2004:uosi 2004:uosi 2004:uosi 2004:HenkilöHenkilöHenkilöHenkilöHenkilö PuoluePuoluePuoluePuoluePuolue HenkilöHenkilöHenkilöHenkilöHenkilö PuoluePuoluePuoluePuoluePuolueei tärkei tärkei tärkei tärkei tärkeäeäeäeäeä ei tärkei tärkei tärkei tärkei tärkeäeäeäeäeä ei tärkei tärkei tärkei tärkei tärkeäeäeäeäeä ei tärkei tärkei tärkei tärkei tärkeäeäeäeäeä

Kokoomus 1 17 1 7Perussuomalaiset 10 30 8 18RKP 1 15 3 7Keskusta 2 18 2 8Kristillisdemokraatit 1 19 1 11SDP 2 21 3 7Vasemmistoliitto 4 23 5 10Vihreät 3 18 2 12Muu puolue 1 29 3 31

Eri puolueiden äänestäjissä on sekä vuonna 2000 että 2004 erittäin vähän sellaisia,joille ehdokkaan henkilö ei ole lainkaan tai on vain vähän tärkeä. Tämä korostaaosaltaan hyvin voimakkaasti henkilöpainotteista valintaa. Sitävastoin niitä, joille puolueei ole äänestysvalinnassa merkityksellinen, on jo huomattavasti suurempi osaäänestäjistä. Edustuksellisen demokratian kannalta merkille pantava seikka on, ettäpuolueen painoarvo on kaikkien eduskuntapuolueiden kannattajakunnissa vahvistunutviimeksi kuluneen vaalikauden aikana, vieläpä melko selvästikin.

Eri puolueiden äänestäjistä perussuomalaisissa on eniten niitä, joille puoluevalintaon yhdentekevä. Sitä vastoin kaikkien suurten eduskuntapuolueiden ja RKP:näänestäjissä on varsin vähän niitä, joille puoluevalinta on periferinen kysymys. Muutosvaalikauden 2000–2004 aikana kertoo siten siitä, että puolueideologioiden painoarvoäänestysratkaisuja ohjaavana tekijänä on kasvamassa.

4.3.4 Mies äänestää miestä – usein nainenkin

Aina näihin päiviin saakka miehet ovat hallinneet hyvin selkeästi vallan markkinoita.Näin on tapahtunut riippumatta siitä, että enemmistö äänestäjäkunnasta on ollutnaisia. Tosin sukupuolten väliset erot ovat pitkällä aikavälillä tarkastellen jossain määrinkaventuneet poliittisiin luottamuselimiin, eduskuntaan ja kuntien valtuustoihinvalittujen osalta. Vuoden 2004 kunnallisvaalien tuloksena 23 kuntaa sainaisenemmistöisen valtuuston. Sukupuolinen epäsuhta vallitsee kuitenkin edelleenvaltaosassa kuntien valtuustoja, sillä niihin valittiin yhteensä 7609 miestä ja 4357naista. Naisten osuus valituista valtuutetuista nousi edellisistä kunnallisvaaleista ja onnyt 36,3 prosenttia (Tilastokeskus 2004).

Tasoittumista on tapahtunut myös ehdokasasettelun osalta. Kuitenkin miestenylivalta on jatkunut silläkin rintamalla. Vuoden 2004 kunnallisvaaleissa oli 15 904naisehdokasta eli 39,9 prosenttia. Vaikka naisehdokkaita on selvästi vähemmän kuinmiesehdokkaita, on heitä toki lähes kaikissa kunnissa niin paljon, että he valittuinavoisivat muodostaa valtuustoenemmistön. Kysymys sukupuolten edustuksentasoittumisesta tai naisenemmistöjen muodostumisesta nykyistä useampiin kuntiinon näin ollen pitkälti äänestysvinoutumasta miesten hyväksi.

144144144144144

ACTA

Sukupuoleen liittyviä äänestysratkaisuja luodattiin tässä yhteydessä kaikkienkolmen kyselykerran osalta kutakuinkin identtisenä toistetun kysymyksen“Äänestittekö naista vai miestä?” avulla. Vuoden 2004 vaalien edellä tehdyssä kyselyssävastaajalta tiedusteltiin kuitenkin potentiaalisesti “jos aiotte äänestää...niin aiottekoäänestää naista vai miestä”. Kun äänestäjille vuosien 1996 ja 2000 kyselyissä tarjottiinvastausvaihtoehdoiksi vain joko mies tai nainen, katsottiin vuoden 2004 kyselyssäperustelluksi antaa myös vaihtoehto “En osaa sanoa”. Tämä vaihtoehto keräsikin peräti57 prosenttia vastauksista, mikä luonnollisesti tekee tuloksen tarkastelun tältä osinepävarmaksi. Tämän vuoksi vuoden 2004 vastauksista otettiin mukaan vain ne, joissavastaaja ilmoitti äänestävänsä joko miestä tai naista.

Taulukko 4.10. Miestä ja naista äänestäneiden osuudet sukupuolen mukaan vuosina 1996,2000 ja 2004* (%).

MieMieMieMieMiesssss NainenNainenNainenNainenNainen KaikkiKaikkiKaikkiKaikkiKaikki96:96:96:96:96: 00:00:00:00:00: 04:04:04:04:04: 96:96:96:96:96: 00:00:00:00:00: 04:04:04:04:04: 96:96:96:96:96: 00:00:00:00:00: 04:04:04:04:04:

ÄäneÄäneÄäneÄäneÄänesssssti mieti mieti mieti mieti miessssstätätätätä 77 73 75 47 47 27 60 59 48ÄäneÄäneÄäneÄäneÄänesssssti naisti naisti naisti naisti naistatatatata 23 27 25 53 53 73 40 41 52N= 5 181 4 728 2 309 6 803 5 521 2 887 11 984 10 249 5 196

* Vuoden 2004 luvut koskivat äänestysaikomuksia. Ko. vuoden kysymys sisälsi myös vaihtoehdon “enosaa sanoa”, jonka oli valinnut 57 % vastanneista.

Vuosien 1996 ja 2000 kyselyssä kaksi viidesosaa vastaajista ilmoitti äänestäneensänaista. Osuus on jokseenkin sama kuin vuoden 1991 eduskuntavaaleissa (Pesonen &Sänkiaho & Borg 1993, 74). Vuoden 2004 ilmaistut äänestysaikomusluvut poikkesivatolennaisesti tästä 40 %–60 % mallista, sillä peräti niukka enemmistö (52 %) ilmoittiäänestävänsä kyselyn jälkeen pidettävissä vaaleissa naista. Verrattaessa KuntaSuomi-kyselyssä annettuja äänestysilmoituksia valtakunnallisia kunnallisvaalien äänes-tystilastoja koskeviin lukuihin kahden ensimmäisen kyselyvuoden osalta, voidaanhavaita, että ne sijoittuvat jokseenkin lähelle mies- ja naisehdokkaiden saamia ääni-osuuksia ja myös melko lähelle valituiksi tulleiden sukupuolijakaumaa. Sitävastoinvuoden 2004 äänestysaikomusten sukupuoliosuudet poikkeavat merkittävästi siitä,missä suhteessa äänet tosiasiassa eri sukupuolta edustavien ehdokkaiden välillä ja-kautuivat.

Suomalaiselle äänestäjäkunnalle on ollut tunnusomaista, että naisäänestäjät antavathyvin suurelta osin kannatuksensa miesehdokkaille kun taas miesäänestäjistä noinkolme neljäsosaa on vaaleista toisiin tukenut miesehdokkaan valintaa. Tilanne näyttää,kuten vuosien 1996 ja 2000 luvutkin osoittavat, muuttuvan vähitellen siihen suuntaan,että naiset äänestävät yhä useammin oman sukupuolensa ehdokasta. Tämänsuuntauksen tuloksena naisehdokkaiden äänisaaliit ovat kasvaneet jonkin verran,joskaan eivät niin paljon kuin vuoden 2004 äänestysaikomukset antavat ymmärtää.

Vuoden 2004 äänestysaikomusten tarkempi erittely osoitti, että toisaalta iällä,toisaalta siviilisäädyllä on merkitystä sukupuolivalinnoille. Nuorimman äänes-täjäikäryhmän kannatus jakautui jokseenkin tasan mies- ja naisehdokkaiden prefe-

145145145145145


roinnin kesken. Sen sijaan selvä enemmistö 30–49-vuotiaista aikoi äänestää naista.Myös 50–59-vuotiaiden niukka enemmistö ilmoitti aikovansa äänestää kunnallis-vaaleissa naista. Vanhimmissa ikäluokissa taas yli puolet oli aikeissa äänestää mies-ehdokasta, vaikka näissä ikäluokissa naisten osuudet olivat selvästi miehiä suuremmat.

Kuvio 4.5. Naista ja miestä äänestävien osuudet ikäluokittain vuonna 2004. Niiden osuu-det, jotka ilmoittaneet äänestämisaikeistaan (N = 5 196).

Myös siviilisääty osoittautui olevan selvässä yhteydessä sukupuoliäänestämiseen.Naimisissa olevissa oli suurin piirtein yhtä paljon miehiä ja naisia äänestäviä eikänaisia äänestäviä ollut olennaisesti enemmän myöskään naimattomien keskuudessa.Sitävastoin eronneiden ja leskien kohdalla naisehdokasta äänestämään aikovien osuudetolivat selvästi suuremmat kuin miesehdokkaita kannattavien osuudet vastaavasti.

4.3.5 Puolueuskollisuus alamäessä?

Yksi äänestysaktiivisuuden heikkenemisen kanssa käsi kädessä käynyt ilmiö on liittynytpuolueuskollisuuden heikkenemiseen ja vastaavasti liikkuvien äänestäjien osuudensuhteellisen tasaiseen lisääntymiseen. Tässäkin tapauksessa kyseessä on poliittisenkulttuurin muutos, joka ei koske ainoastaan Suomea, vaan myös muita länsimaisiapoliittisia järjestelmiä.

Puolueuskollisuutta selvitettiin tässä yhteydessä kunnallisvaaleihin sidotulla ky-symyksellä “Äänestättekö kunnallisvaaleissa samaa puoluetta tai ryhmittymää, vaivaihteleeko valintanne usein puolueiden välillä?”. Vastausvaihtoehtoina tarjottiin täy-dellistä puolueuskollisuutta kuvaavaa “Äänestän aina samaa puoluetta tai ryhmitty-mää”, suhteellista puolueuskollisuutta kuvaavaa “Äänestän pääsääntöisesti samaa puo-luetta tai ryhmittymää” ja liikkuvaa äänestäjää kuvaavaa “Puoluevalintani vaihtelee

56

53

48

41

43

49

44

47

52

59

57

51

0 20 40 60 80

71+ v

60-70v

50-59v

40-49v

30-39v

18-29v

naistamiestä

146146146146146

ACTA

eri vaaleissa”. Lisävaihtoehtoina olivat mukana “En äänestä koskaan” ja “Äänestänensimmäistä kertaa”.

Poikkileikkausvuosien vertailu osoittaa, etteivät liikkuvien ja puolueuskollistenäänestäjien väliset osuussuhteet ole käytännöllisesti katsoen lainkaan muuttuneettarkastellun kahden vaalikauden aikana. Vajaa kolmannes ilmoitti äänestävänsä ainasamaa puoluetta ja runsas kolmannes pääsääntöisesti samaa puoluetta. Tämänenemmän tai vähemmän puolueuskollisen kahden kolmasosan vastapainona ilmoittiolevansa runsas neljännes äänestävistä KuntaSuomi-kuntalaisista. Merkille voidaanpanna se, ettei selvästi liikkuvien äänestäjien ryhmään kuuluvien osuus näytä lainkaanlisääntyneen, vaan pikemminkin hieman vähentyneen havaintokauden aikana.Tuloksista on luettavissa myös se, että vain noin joka kahdeskymmenes äänioikeutettuilmoitti olevansa kokonaan äänellä vaikuttamisen ulkopuolella.

Taulukko 4.11. Vastausjakauma kysymykseen “Äänestättekö kunnallisvaaleissa samaa puo-luetta tai ryhmittymää vai vaihteleeko valintanne usein puolueiden välillä” vuosina 1996,2000 ja 2004 (%).

1996 1996 1996 1996 1996 2000 2000 2000 2000 2000 2004 2004 2004 2004 2004

Äänestän aina samaa puoluetta tai ryhmittymää 30 29 30Äänestän pääsääntöisesti samaa puoluetta/ryhmittymää 36 36 37Puoluevalintani vaihtelee eri vaaleissa 28 29 26En äänestä koskaan 4 4 5Äänestän ensimmäistä kertaa 1 2 2N =N =N =N =N = 14 35114 35114 35114 35114 351 13 36213 36213 36213 36213 362 12 60112 60112 60112 60112 601

Tässä tutkimuksessa saadut puolueuskollisten osuudet ovat hieman alempia kuineduskuntavaaleissa 2003 mitattu puolueiden peruskannattajien osuus. Joka tapauksessapuolueuskollisten osuus on eduskuntavaalien osalta selvästi alentunut 1980-luvunalkuvuosista lähtien (ks. Paloheimo & Sundberg 2005, 196). Kunnallisalan ke-hittämissäätiön Ilmapuntari-raportin mukaan noin joka toinen (48 %) haastateltupiti itseään vakiintuneena äänestäjänä. Saman raportin mukaan jatkuvasti vaaliuurniltapoissa oleviksi tunnustautui 14 prosenttia äänioikeutetuista (Ilmapuntari 2004, 37,79). Tässä tutkimuksessa “ei koskaan” äänestäviksi ilmoittautuneiden osuus jäi varsinpieneksi.

Vaikka äänestäjien valintaprofiilit ovat tutkimuskauden aikana kokonaisuudessaanjähmettyneet jokseenkin muuttumattomiksi, voidaan äänestäjäkunnan osaryhmienkeskuudessa havaita muutamin paikoin huomattavaakin variointia (ks. liitetaulukko4.1). Sukupuolen osalta puolueuskollisuus ja poliittinen liikkuvuus ovat pysyneetjokseenkin samanlaisina havaintokauden läpi. Siviilisäädyn perusteella puolestaan onnähtävissä, että naimattomissa on suhteellisesti eniten liikkuvia äänestäjiä, kun taasvakiintunut puoluekanta on leimallinen piirre leskille ja eronneille. Erot tosinselittynevät ainakin osittain ikämuuttujan avulla; naimattomat ovat nuorempia kuinnaimisissa olevat sekä lesket ja eronneet.

147147147147147


Ikä on yksi selvästi puolueuskollisuuteen liittyvistä tekijöistä. Karkeasti yleistäenvoidaan sanoa, että äänestäjän liikkuvuus puolueiden välillä vähenee iän myötä.Suurimmat liikkuvien äänestäjien osuudet ovat löydettävissä kahden nuorimmanäänestäjäryhmän piiristä; alle kolmekymppisistä vajaa puolet lukeutui puolueuskollisiinvuonna 2004. Vastaavasti vahva puolueuskollisuus leimaa kahden vanhimmanikäryhmän äänestäjiä; kaikissa tarkastelupisteissä aina samaa puoluetta äänestäviä onyli 60-vuotiaissa selvästi enemmän kuin toisissa äänestäjäikäryhmissä – tilanne tosintasaantuu, kun tarkastellaan aina samaa puoluetta äänestävien lisäksi pääsääntöisestisamaa puoluetta äänestäviä. Tästäkin huolimatta puolueuskollisten osuus yli 70-vuotiaiden kohdalla oli vuonna 2004 jopa yli 30 prosenttia korkeampi kuin alimmassaikäluokassa.

Ajallisessa vertailussa on huomattava, että alle 30-vuotiaiden ikäryhmässäpuolueuskollisuus on lisääntynyt vuodesta 1996, seuraavassa ikäluokassa tilanne onsuunnilleen sama kuin vuonna 1996, mutta yli 40-vuotiaiden kohdalla puolueus-kollisuus on sitä vastoin hienoisessa laskusuunnassa. Tämä tulos antaa viitteitämahdollisesta uudesta, politiikkaan vanhempia sukupolviaan enemmän sitoutuvastaikäluokasta.

Kuvio 4.6. Aina tai pääsääntöisesti samaa puoluetta tai ryhmittymää äänestävät kuntalai-set ikäluokittain tarkasteltuna vuonna 1996, 2000 ja 2004.

Koulutuksen osalta alaryhmien väliset erot eivät ole läheskään yhtä selkeitä ja vahvojakuin iän kohdalla. Toisia koulutusryhmiä puolueuskollisempia kaikissa havain-topisteissä ovat kansa- tai peruskoulun käyneet. Ilmeistä kuitenkin tässäkin kohdenon, että ikä vaikuttaa koulutusryhmien läpi siten, että seniorikansalaisissa on toisiakoulutusryhmiä enemmän peruskoulutuksen saaneita ja siten ikä nousee tässäkintapauksessa tärkeimmäksi puolueuskollisuutta selittäväksi tekijäksi. Äänestäjinä

82

77

72

65

60

48

80

75

72

67

57

49

80

75

68

60

44

0 20 40 60 80 100

71+ v

60-70v

50-59v

40-49v

30-39v

18-29v

199620002004

148148148148148

ACTA

liikkuvimpia ovat alemman korkeakoulu- tai ammattikorkeakoulututkinnon suo-rittaneet.

Kieliryhmien välillä on erittäin selkeä ero. Ruotsinkieliset ovat olennaisestipuolueuskollisempia kuin suomenkieliset. Tämä johtunee hyvin suuressa määrin siitä,että yhden puolueen, RKP:n, kannatus kielivähemmistön keskuudessa on hyvinkorkeaa ja vakaata.

Kyselyyn vastanneista kuntalaisista noin kaksi kolmannesta ilmaisi puoluekantansakaikissa tarkastelupisteissä. Kokonaisuutena ottaen yksi ajallinen suuntaus tuleenäkyviin – vieläpä suhteellisen selkeänä – lähes kaikkien puolueiden kannattajakuntienkohdalla. Aina samaa puoluetta äänestäneiden osuudet ovat koko tutkimusjaksohuomioon ottaen kohonneet. Tämän mukaan puolueilla näyttäisi olevan yhävakiintuneempi kannattajajoukko vaaleista toisiin. Peruskannattajien osuuden kasvukoskee nimenomaan suuria ja vakiintuneita puolueita. Niistä varsinkin Keskustan jasosialidemokraattien kannattajakuntien pysyvä ydinjoukko näyttäisi olleen selvässäkasvussa. Peruskannattajakunnan kasvu leimaa myös Kokoomusta, joskin toisiinsuuriin nähden jonkin verran alhaisemmalla tasolla.

Myös Vasemmistoliiton menestys kunnallisvaaleissa näyttää perustuvan vahvaanperuskannatukseen. Selvästi suurin peruskannattajakunta kuitenkin on kaikissatarkasteluvaaleissa ollut ruotsalaisella kansanpuolueella. Sen äänestäjistä yli puolet onkoostunut puolueuskollisuutensa puolesta varmoista kannattajista. Epävarmimmatkannattajat taas ovat kristillisdemokraateilla, perussuomalaisilla ja vihreillä. EtenkinVihreän liiton äänestäjäkunta osoittautuu tämänkin tutkimuksen mukaan valtaosinliikkuvista äänestäjistä koostuvaksi.

Taulukko 4.12. Puoluekannatuksen vakiintuneisuus puoluekantansa ilmaisseiden kunta-laisten keskuudessa vuosina 1996, 2000 ja 2004 (%).

ÄäneÄäneÄäneÄäneÄänessssstäätäätäätäätää KKKKKokokokokok PSPSPSPSPS RKPRKPRKPRKPRKP KKKKKeeeeesksksksksk KDKDKDKDKD SDPSDPSDPSDPSDP VVVVVaslaslaslaslasl VihrVihrVihrVihrVihr MMMMMuuuuuuuuuu puoluepuoluepuoluepuoluepuolue

Aina sAina sAina sAina sAina samaa puolueamaa puolueamaa puolueamaa puolueamaa puoluettttttatatatata1996: 28 22 55 43 22 40 41 8 52000: 27 32 53 44 23 41 41 8 52004: 41 19 56 53 29 52 51 15 21PääsäänPääsäänPääsäänPääsäänPääsääntöisetöisetöisetöisetöisesssssti sti sti sti sti samaa puolueamaa puolueamaa puolueamaa puolueamaa puoluettttttatatatata1996: 47 26 31 35 39 37 35 43 402000: 44 22 32 34 40 37 31 43 482004: 47 42 34 35 50 37 37 54 37Puolue vPuolue vPuolue vPuolue vPuolue vaihaihaihaihaihttttteleeeleeeleeeleeelee1996: 24 52 13 21 37 22 23 47 532000: 27 35 13 20 36 21 26 45 442004: 12 31 9 11 21 11 11 30 40Ei ääneEi ääneEi ääneEi ääneEi äänessssstä ktä ktä ktä ktä koskaanoskaanoskaanoskaanoskaan1996: 0 0 0 0 0 0 0 0 12000: 0 3 0 0 0 0 0 0 02004: 0 5 0 0 1 0 0 0 0ÄäneÄäneÄäneÄäneÄänesssssti ensi kti ensi kti ensi kti ensi kti ensi kertaaertaaertaaertaaertaa1996: 1 0 1 1 3 1 1 2 22000: 2 8 3 2 1 2 2 3 32004: 1 3 1 1 0 1 1 2 3

N (-96): 1822 91 1051 2777 322 2549 802 4883 192N (-00): 1562 37 781 2837 354 2078 592 511 111N (-04): 1237 74 691 2216 295 1799 487 419 81

149149149149149


4.3.6 Oman kylän poika tai tyttö etuotilla?

Puolue- ja luokkapohjaisen äänestämisen heikennyttyä kiintoisa kysymys on, mitkäperusteet ovat äänestysvalinnoissa astuneet näiden tilalle. Erityisesti kunnallisvaalienkyseessä ollen on ajateltavissa, että kunnan sisäisillä spatiaalisilla tekijöillä olisi mer-kitystä asukkaiden äänestysratkaisuihin. Todennäköistä on, että äänestäjä jopa henki-lökohtaisesti tuntee lähellä asuvan ehdokkaan ja pystyy punnitsemaan tämänedellytyksiä hoitaa kunnallista luottamustehtävää.

Alueperustaisen ehdokasvalinnan yksi keskeisimmistä rationaliteeteista liittyyepäilemättä kunnan fyysisen suunnittelun ja kunnallistekniikan toteuttamiseen sekäkatujen ja tiestön kunnossapitoon. Mutta myös hyvinvointipuolella voi kunnan eriosien välillä esiintyä etukilpailua ja intressiristiriitoja muun muassa koulujen ja –etenkin suurissa kunnissa – myös terveyspalvelujen tarjoamispisteiden välillä.

Vuoden 2004 kuntalaiskyselyyn sisältyi kysymys, jossa vastaajaa pyydettiinarvioimaan, miten tärkeänä hän pitää oman kylän, kunnan- tai kaupunginosanehdokkaan äänestämistä. Annettujen vastausten perusteella on pääteltävissä, ettämaantieteellisellä läheisyydellä on verraten paljon merkitystä kuntalaisten äänes-tysvalintoihin. Miltei kolme viidennestä vastaajista piti oman kylän tai kaupunginosanehdokkaan äänestämistä melko tai hyvin tärkeänä, kun taas alle viidennes äänestäjistäei pitänyt ehdokkaan kotikulmaisuutta lainkaan tärkeänä valintaperusteena.

Taulukko 4.13. Oman kylän tai kaupunginosan ehdokkaan äänestämisen tärkeys kunnal-lisvaaleissa kuntakoon, asuinpaikan, kylä/kaupunginosayhdistyksen jäsenyyden ja kylä-tai kaupunginosaan samastumisen mukaan vuonna 2004 (%, N = 12 803).

Ei tärkEi tärkEi tärkEi tärkEi tärkeäeäeäeäeä NeutrNeutrNeutrNeutrNeutraaliaaliaaliaaliaali TärkTärkTärkTärkTärkeäeäeäeäeä

KaikkiKaikkiKaikkiKaikkiKaikki 1818181818 2424242424 5858585858KKKKKunununununtaktaktaktaktakokokokokokooooo:::::Alle 3 000 as. 14 21 653 000–5 500 as. 15 24 615 501–10 000 as. 15 21 6410 001–20 000 as. 18 24 5820 001–45 000 as. 25 28 51Yli 45 000 as. 23 26 51AsuinpaikkaAsuinpaikkaAsuinpaikkaAsuinpaikkaAsuinpaikka:Kuntakeskus/ kantakaupunki 20 24 56Esikaupunki/lähiö 22 27 51Haja-asutusalue 13 21 66JäsenJäsenJäsenJäsenJäsenyys kylä-/kaupunginosyys kylä-/kaupunginosyys kylä-/kaupunginosyys kylä-/kaupunginosyys kylä-/kaupunginosaaaaayhdisyhdisyhdisyhdisyhdistyktyktyktyktyksesesesesessssssä:sä:sä:sä:sä:Ei-jäsen 26 30Jäsen (passiivinen) 15 18 67Jäsen (aktiivinen) 8 17 75SSSSSamasamasamasamasamastuminen kylään/kaupunginostuminen kylään/kaupunginostuminen kylään/kaupunginostuminen kylään/kaupunginostuminen kylään/kaupunginosaanaanaanaanaan:Erittäin vähän 37 22 41Melko vähän 29 27 44Ei vähän, ei paljon 18 29 53Melko paljon 15 22 63Erittäin paljon 12 18 70

Varsin yleinen käsitys lienee, että maaseudun pienissä ja usein myös harvaan asutuissakunnissa kyläkunnat pyrkivät saamaan oman ehdokkaan läpi puolustamaan oman

150150150150150

ACTA

alueen etuja. Oman kylän, mutta myös urbaanilähiön ehdokasta saatetaan myösmarkkinoida puoluerajat ylittäen alueen asukkaiden tarpeet tuntevana ehdokkaana.Tämän suuntainen päättely näyttää mahdolliselta lähtien siitä, että alueperustainenäänestäminen koetaan pienissä kunnissa tärkeämmäksi kuin suurissa. Huomattavakuitenkin on, että myös puolet suurten kuntienkin asukkaista pitää lähiöperustaistaäänestysvalintaa tärkeänä. Jonkinlaisesta jännitteestä kunnan eri alueiden välillä kertooehkä sekin, etteivät ainoastaan haja-asutusalueilla asuvat pidä lähiehdokkaanäänestämistä tärkeänä. Myös kuntakeskuksissa asuvat arvioivat omalla alueella asuvanehdokkaan valinnan tavoiteltavaksi.

Kuntakohtaisesti oman kylän tai kaupunginosan ehdokkaan äänestämistätarkasteltaessa esiintyy varsin suuria kuntien välisiä vaihteluja. Vähiten tätä kysymystäpidetään merkityksellisenä Hämeenlinnassa, jossa ainoastaan 38 prosenttia kyselyynvastanneista kuntalaista katsoi oman kaupunginosan ehdokkaan äänestämistä tärkeäksi.Myös kuudessa muussa kaupungissa (Kerava, Lappeenranta, Naantali, Varkaus, Porvooja Espoo) ko. kysymystä tärkeinä pitävien osuus on jäänyt alle puoleen vastanneista.Toista ääripäätä edustaa Sonkajärvi, jossa peräti 73 prosenttia kuntalaisista on kokenutoman kylän ehdokkaan äänestämistä kunnallisvaaleissa vähintäänkin melko tärkeänä.Sonkajärven korkeaan arvoon oman kylän ehdokkaan äänestämistä koskevassakysymyksessä vaikuttaa todennäköisesti osaltaan se, että Sonkajärven kunnan hal-linnollisena keskuksena toimivan kirkonkylän lisäksi Sonkajärvellä on toinenkirkonkylä, Sukeva, jonka asemaa on vahvistettu vapaakuntakokeilun alkaessa 1989perustetun aluelautakunnan myötä. Tämän lisäksi Sonkajärvellä näyttäisi verk-kosivujensa mukaan olevan peräti 15 toimivaa kylätoimikuntaa. Sonkajärven lisäksimyös Jaalassa, Kolarissa ja Pylkönmäellä vähintään seitsemän kymmenestä pitää omankylän ehdokkaan äänestämistä tärkeänä.

66

64

59

57

54

46

19

21

24

24

26

28

14

15

17

19

20

26

0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

71+ v

60-70v

50-59v

40-49v

30-39v

18-29v

tärkeätäneutr.ei tärkeätä

Kuvio 4.7. Kuntalaisten näkemykset oman kylän tai kaupunginosan ehdokkaan äänestä-misen tärkeydestä ikäluokittain tarkasteltuna vuonna 2004 (%).

151151151151151


Kiinnittyminen lähiyhteisöön ruokkii kansalaisten pyrkimystä edistää alueen intressejämyös poliittisen päätöksentekokoneiston kautta. Jäsenyys ja varsinkin aktiivinentoiminta kunnanosayhdistyksessä vahvistaa todennäköisyyttä äänestää oman alueenehdokasta. Samansuuntaisesti vaikuttaa myös voimakas samastuminen kunnanosaan.

Tavanomaisista sosiodemografisista muuttujista ikä liittyy selvimminalueperustaisen äänestysvalinnan malliin. Mitä nuoremmasta ikäryhmästä on kyse,sitä vähemmän tärkeänä pidetään oman kylän tai kaupunginosan ehdokkaanäänestämistä. Oman kylän tai kaupunginosan ehdokkaan kannatus on suurimmillaanikäihmisten keskuudessa. Nuorimmassa ikäluokassa on niin ikään eniten niitä, jotkasuhtautuvat kysymykseen neutraalisti. Vanhimmassa ikäluokassa on peräti 20prosenttia enemmän oman alueen ehdokkaan tärkeänä pitäviä asukkaita.

4.4 Onko kuntaominaisuuksilla vaikutustaäänestysvalintoihin ja puoluekäsityksiin?

Eri yhteyksissä käsitellyn kuntakoon ohella myös muutamat muut kuntakontekstiinliittyvät tekijät voivat olla yhteydessä asukkaiden asennoitumiseen ja toiminta-valintoihin. Tässä kohden tarkastellaan lähinnä väestöllisiin, taloudellisiin ja poliittisiinrakenteisiin liittyvien tekijöiden vaikutusta kolmeen äänestämistä ja puoluetoimintaakoskevaan asennetekijään, ehdokasvalintaan sukupuolen perusteella, äänestämisenpuolueuskollisuuteen ja puoluejäsenyyteen.

Väestöllisten tekijöiden yhteydet äänestysvalintoihin jäävät kaikkineen hyvinmarginaalisiksi. Vain ruotsinkielisten osuus korreloi tilastollisesti erittäin merkitsevällätavalla ehdokkaan valintaan sukupuolen osalta sekä puolueuskollisuuteen. Sitävastoinpuoluejäsenyys on vahvassa negatiivisessa yhteydessä kunnan asukaslukuun ja taajama-asteeseen sekä korkea-asteen tutkinnon suorittaneisiin ja vastaavasti voimakkaassapositiivisessa yhteydessä ikäihmisväestön ja peruskoulutuksen saaneen väestönosuuksiin.

Kuntataloutta ilmentävistä tekijöistä maatalousväestön osuus, työttömyys jatuloveroprosentin korkeus ovat positiivisessa, jalostustoiminnassa ja palveluissa olevienosuudet taas negatiivisessa yhteydessä puoluejäsenyyden merkitykseen kansalaisuuttailmentävänä tekijänä. Työttömyysaste taas on negatiivisessa yhteydessä sekä sukupuolenmukaiseen äänestämiseen että puolueuskollisuutta korostavaan äänestämiseen.

Puoluejäsenyyden merkitys korostuu positiivisen korrelaation muodossa kunnissa,joissa keskustalla on vahva asema valtuustossa ja vastaavasti voimakkaan negatiivisenkorrelaation muodossa kunnissa, joissa Kokoomuksella, sosialidemokraateilla javihreillä on keskimäärää vahvempi kannatus. RKP:n voimakas asema liittyy sekä su-kupuoliäänestämiseen että puolueuskollisuuteen. Kuntavaalien äänestysaktiivisuuspuolestaan korreloi positiivisesti kaikkien kolmen tässä tarkastellun asennemuuttujankanssa.

152152152152152

ACTA

Taulukko 4.14. Äänestäminen (aikoo äänestää kunnallisvaaleissa), puolueuskollisuus (ää-nestää aina tai pääsääntöisesti samaa puoluetta) ja jäsenyys poliittisessa puolueessa (tär-keys kansalaisuuteen liittyvänä piirteenä) erilaisten kuntaominaisuuksien valossa vuonna2004. Korrelaatiot, tilastollinen merkitsevyys **(p .01) merkitsevä, (p .05) melkein merkitse-vä) (N = 47).

ÄäneÄäneÄäneÄäneÄänessssstäminentäminentäminentäminentäminen PuoluePuoluePuoluePuoluePuolue----- JäsenJäsenJäsenJäsenJäsenyysyysyysyysyysuskuskuskuskuskololololollisuuslisuuslisuuslisuuslisuus pol. puolueepol. puolueepol. puolueepol. puolueepol. puolueessssssssssaaaaa

VäeVäeVäeVäeVäessssstöpohjatöpohjatöpohjatöpohjatöpohja:Asukasluku -04 .16 –.03 –.50**.50**.50**.50**.50**Pinta-ala -04 –.16 –.21 .35* .35* .35* .35* .35*Taajama-aste -03 –.03 –.15 –.72**.72**.72**.72**.72**VäeVäeVäeVäeVäessssstön ikärtön ikärtön ikärtön ikärtön ikärakakakakakenne:enne:enne:enne:enne:0–6 v.osuus väestöstä -04 .05 –.07 –.27Yli 64 v. osuus väestöstä -04 –.12 .06 .52** .52** .52** .52** .52**VäeVäeVäeVäeVäessssstön ktön ktön ktön ktön koulutusroulutusroulutusroulutusroulutusrakakakakakenneenneenneenneenne:(tutkinnon suorittaneet, % 15 v. täyttäneistä)Ei-tutkinnon suorittaneet -03 –.06 .16 .72** .72** .72** .72** .72**Korkea-asteen tutk.suoritt. -03 .24 –.05 –.70**.70**.70**.70**.70**VäeVäeVäeVäeVäessssstön kielirtön kielirtön kielirtön kielirtön kielirakakakakakenne:enne:enne:enne:enne:Ruotsinkieliset % -04 .42** .44** .25TTTTTyöpaikkaryöpaikkaryöpaikkaryöpaikkaryöpaikkarakakakakakenne ja työlenne ja työlenne ja työlenne ja työlenne ja työllislislislislisyysyysyysyysyys:::::Maatalous, % -03 .07 .18 .67** .67** .67** .67** .67**Jalostus, % -03 –.18 .07 –.36*.36*.36*.36*.36*Palvelut, % -04 .14 –.22 –.34*.34*.34*.34*.34*Työttömyysaste, % -03 –.52**.52**.52**.52**.52** –.34*.34*.34*.34*.34* .34* .34* .34* .34* .34*TTTTTalouden tunnuslukalouden tunnuslukalouden tunnuslukalouden tunnuslukalouden tunnuslukuja:uja:uja:uja:uja:Tuloveroprosentti -04 –.25 .02 .44** .44** .44** .44** .44**Vuosikate, euroa/asukas -04 .20 .02 –.01Investointien tulo-rahoitus% -04 –.02 –.24 –.10Lainakanta, euroa/as. -04 –.21 –.24 –.16VVVVValtuusaltuusaltuusaltuusaltuusttttton poliiton poliiton poliiton poliiton poliittisetisetisetisetiset vt vt vt vt voimasuhoimasuhoimasuhoimasuhoimasuhttttteeeeeeeeeettttt: (valtuustokausi –01-04)Kokoomus, % .07 –.18 –.59**.59**.59**.59**.59**Keskusta, % –.17 –.02 .52*** .52*** .52*** .52*** .52***SDP, % –.19 –.11 –.52**.52**.52**.52**.52**Vihreät, % .21 .06 –.56**.56**.56**.56**.56**RKP, % .41** .41** .41** .41** .41** .42** .42** .42** .42** .42** .25

Rakenneanalyysin lopputulemana voidaan todeta, että KuntaSuomi-kuntienrakenneominaisuudet ovat voimakkaasti yhteydessä puoluejäsenyyttä koskevienasenteiden ja arvostusten kanssa, kun taas niiden korrelaatiot varsinaisiin äänes-tysvalintoihin jäävät hyvin mataliksi. Korrelaatiot heijastavat pitkälti niitä eroja, jotkavallitsevat pienten maaseudun maatalousvaltaisten ja suurten, urbaanien kaupun-kikuntien välillä kieliryhmien välisten erojen sävyttäessä niitä siten, että ruotsin- jakaksikieliset kunnat heijastavat jonkin verran enemmän maaseutumaisia kuinkaupunkimaisia kuntaominaisuuksia. Kaiken kaikkiaan kuntien rakenneominaisuudettukevat havaintoja, joita puolueiden ja äänestämisen osalta on yksilötason muuttujiaaggregoitaessa tehty.

4.5 Yhteenveto

Ollakseen tarvittavan vitaalinen edustuksellinen demokratia edellyttää riittävän vahvaapuoluelaitosta ja kansalaisten aktiivista osallistumista vaaleihin. Tiivistetysti tämän

153153153153153


artikkelin anti on, että puoluetoiminta kuntatasolla heikentyi 1990-luvun lopulla,mutta sai jonkin verran lisätuulta purjeisiinsa uudelle vuosikymmenelle tultaessa. Samakoskee myös äänestämistä, jonka aallonpohja saavutettiin vuosituhannen taitteessa.

Vaikka asennoituminen puoluetoimintaa kohtaan on viime vuosina jonkin verranlientynyt, ei tämä näy kovin näkyvästi aktivoitumisena puoluetyöhön. Selvimmintämä ilmenee siinä, että jäsenyys poliittisissa yhdistyksissä on vuosien 1996 ja 2004välillä laskenut peräti 34 tutkimuskunnassa, kun se on noussut vain yhdeksässä japysynyt ennallaan neljässä kunnassa.

Puoluetoimintaan jäsentasolla tapahtuva osallistuminen vaihtelee melkosuurimittaisesti erilaisten kuntien välillä. Aktiivisinta se on pienissä ja keskisuurissakunnissa, heikointa suurissa kunnissa. Jäsenyys poliittisissa järjestöissä on vähäisintäsuurehkoissa kaupungeissa.

Yksilötason tekijöistä ikä on selvimmin yhteydessä puoluekiinnittymiseen japoliittiseen aktiivisuuteen. Iän myötä puoluejäsenyys ja aktiivisuus lisääntyvättuntuvasti. Myös vastaajan kieli korreloi vahvasti puoluejäsenyyteen ruotsinkielistenollessa valtakielisiä selvästi useammin jäseninä mukana puolueissa. Osallistu-misaktiivisuus kasvaa myös koulutustason noustessa, joskaan kuva tältä osin ei olekovin yksitulkintainen. Puoluejäsenyyden ja muodollisen puoluekiinnittymisenperusteella ei kuitenkaan ole syytä tehdä kovin pitkälle ulottuvia päätelmiä siitä, kuinkapitkälle kansalaiset ovat vieraantuneet politiikasta. Ilmeistä on, että poliittiseentoimintaan osallistutaan yhä suuremmassa mitassa varsinaisten puoluejärjestöjenulkopuolella. Tämän suuntaisesta kehityksestä kielii osaltaan myös se tässäkintutkimuksessa esiin tullut seikka, että järjestöjen ulkopuoliset kansalaiset osallistuvatvapaaehtoisina ehdokkaiden vaalitiimeihin ja vaalityöhön.

Asennoituminen äänestämiseen ja sitä myötä myös edustukselliseen demokratiaanon vuodesta 1996 lähtien selkeästi vahvistunut. Luottamus äänen voimaan onnäkyvimmin kohonnut iän ja koulutustason kohdalla nuorimpien ja eniten koulutustasaaneiden uskoessa alkaneella vuosituhannella selvästi enemmän äänellä vaikut-tamiseen. Äänestysosallistuminen on maaseudun pienissä kunnissa keskimäärinaktiivisempaa kuin suurissa kaupungeissa. Myös eri väestöryhmien osallistumisessatoistuvat samat piirteet kuin puoluetoiminnassakin. Ikäryhmistä vanhimmat äänestävätnuoria aktiivisemmin.

Äänestämisen sukupuolimalli, jonka mukaan miehet äänestävät tavallisesti miestä,mutta myös suurin osa naisäänestäjistä antaa äänensä miesehdokkaalle, näyttää olevanvähitellen muuttumassa. Muutoksen taustalla on lähinnä se, että naiset ovat alkaneetyhä suuremmassa määrin äänestää oman sukupuolensa ehdokasta. Tietty murros ontapahtunut myös puolueäänestämisen ja henkilöäänestämisen välisessä suhteessa.Varhempi valintamalli, jossa puoluevalinta oli ensisijainen ja henkilövalinta toissijainenon selvästi kääntynyt siten, että useimmat äänestäjät pitävät henkilövalintaapuoluevalintaa tärkeämpänä äänestysratkaisua tehdessään. Myös ehdokkaan spa-tiaalinen läheisyys eli omassa kylässä tai kaupunginosassa asuvan ehdokkaanäänestäminen saa paljon kannatusta etenkin siinä osassa äänestäjäkuntaa, joka toimiiaktiivisesti paikalliskysymysten hyväksi.

154154154154154

ACTA

Länsimaisten äänestystutkijoiden eri maissa havaitsema trendi puoluevalintojenvaihtelusta eli niin sanottujen liikkuvien äänestäjien osuuden kasvusta puolue-uskollisten kustannuksella on meilläkin saanut osakseen melko paljon huomiota. Tässäanalysoitujen kunnallisvaalien osalta oli havaittavissa, ettei liikkuvien äänestäjien osuusenää kasvanut, vaan on jähmettynyt paikoilleen tai suorastaan hivenen laskenut ollenviimeksi pidettyjen vaalien osalta vain noin neljänneksen luokkaa. Ikä samoin kuinkielikin ovat tässä kohden selvässä yhteydessä äänestysvalintoihin. Nuorissa jasuomenkielisissä on runsaammin liikkuvia äänestäjiä kuin ikäihmisissä jaruotsinkielisissä. Merkille voidaan panna myös se, että etenkin suuret eduskun-tapuolueet ovat varsinkin tutkimuskauden lopulla pystyneet lisäämään puolue-uskollisten äänestäjiensä osuutta.

Lähteet

Bengtsson Åsa & Grönlund Kimmo (2005): Ehdokasvalinta. Teoksessa Paloheimo Heikki(toim.): Vaalit ja demokratia Suomessa. WSOY. Helsinki.

Borg Sami (1997): Kiinnostus puoluejäsenyyteen ja jäsenaktiivisuus puolueissa. TeoksessaBorg Sami (toim.): Puolueet 1990-luvulla. Näkökulmia suomalaiseen puoluetoimintaan. Turunyliopisto. Valtio-oppi. Valtio-opillisia tutkimuksia n:o 53.

Borg Sami (1998): Puolueet ja edustuksellinen kunnallisdemokratia. Tutkimus poliittisestaedustautumisesta ja legitimiteetistä. Tampereen yliopisto. Kunnallistieteiden laitos. Julkaisusarja1/1998.


Edustuksellinen demokratia (2005): Kansanvalta 2007 -toimikunnan mietintö. Opetus-ministeriö. Helsinki.

Farrell David M. (1996): Campain Strategies and Tactics. Teoksessa LeDuc Lawrence & NiemiRichard G. & Norris Pippa (eds.): Comparing Democracies. Elections and Voting in GlobalPerspective. SAGE Publications. London.

Frandsen Annie Gaardsted (2003): Deltagelse ved kommunalvalg. Teoksessa Kjaer Ulrik &Mouritzen Poul Erik (red.): Kommunestörrelse og lokalt demokrati. Syddansk Univer-sitetsforlag. Odense.

Grönlund Kimmo & Paloheimo Heikki & Sundberg Jan & Sänkiaho Risto & Wass Hanna(2005): Kiinnittyminen politiikkaan. Teoksessa Paloheimo Heikki (toim.): Vaalit ja demokratiaSuomessa. WSOY. (Grönlund ym. 2005).

Helander Voitto (2003): Vallantavoittelijan muotokuva. Analyysi vuoden 2000 kunnallisvaalienehdokkaista. KuntaSuomi 2004 -tutkimuksia nro 40. Acta nro 157. Åbo Akademi & SuomenKuntaliitto. Helsinki.

Helander Voitto & Pekola-Sjöblom Marianne & Sjöblom Stefan (2002): Kuntalaisen monetroolit. KuntaSuomi 2004 -tutkimuksia nro 37. Acta nro 147. Suomen Kuntaliitto. Helsinki.

Ilmapuntari (2004): Kansalaismielipide ja kunnat. Kunnallisalan kehittämissäätiö. Polemia-sarjan julkaisunro 55. Vammala.

155155155155155


Karvonen Lauri & Paloheimo Heikki (2005): Demokratian näkymiä Suomessa. TeoksessaPaloheimo Heikki (toim.): Vaalit ja demokratia Suomessa. WSOY.

Kuitunen Soile (2000): Kuntalaisesta ehdokkaaksi, ehdokkaasta valtuutetuksi. Poliittinenrekrytointi vuoden 1996 kunnallisvaaleissa ja niiden ehdokasasetteluissa. Turun yliopistonjulkaisuja, sarja C, osa 157. Turun yliopisto. Turku.

Kurikka Päivi (2003): Nuorten kuntakuva. Acta nro 158. Suomen Kuntaliitto. Helsinki.

Martikainen Tuomo & Wass Hanna (2002): Äänettömät yhtiömiehet. Tutkimus osal-listumisesta vuosien 1987 ja 1999 eduskuntavaaleihin. Tilastokeskus. Vaalit 2002:1. Helsinki.

Mattila Mikko & Sänkiaho Risto (2005): Luottamus poliittiseen järjestelmään. TeoksessaPaloheimo Heikki (toim.): Vaalit ja demokratia Suomessa. WSOY. Helsinki.

Mäki-Lohiluoma Kari-Pekka (1998): Vaalikäyttäytyminen kunnallis- ja eurovaaleissa. TeoksessaMäki-Lohiluoma Kari-Pekka & Pekola-Sjöblom Marianne & Ståhlberg Krister (toim.):Kuntalaisten valta ja valinnat. KuntaSuomi 2004 -tutkimuksia nro 13. Acta nro 97. SuomenKuntaliitto. Helsinki.

Nurmela Sakari & Pehkonen Juhani (2003): Nuoret ja vuoden 2003 eduskuntavaalit. TeoksessaPaakkunainen Kari (toim.): “Kyllä politiikalle, mutta...”. Nuoret ja eduskuntavaalit. Ope-tusministeriö. Helsinki.

Oinonen Eriikka & Blom Raimo & Melin Harri (2005): Onni on olla suomalainen?Kansallinen identiteetti ja kansalaisuus. Yhteiskuntatieteellisen tietoarkiston julkaisuja 1, 2005.

Paloheimo Heikki & Sundberg Jan (2005): Puoluevalinnan perusteet. Teoksessa PaloheimoHeikki (toim.): Vaalit ja demokratia Suomessa. WSOY.

Pekola-Sjöblom Marianne (2003): Luotaus luottamuselimiin. Tutkimus luottamuselimistä jaluottamushenkilöistä v. 1993–2001. KuntaSuomi-tutkimuksia nro 44. Acta nro 162. SuomenKuntaliitto. Helsinki.

Pesonen Pertti & Sänkiaho Risto & Borg Sami (1993): Vaalikansan äänivalta. Tutkimuseduskuntavaaleista ja valitsijakunnasta Suomen poliittisessa järjestelmässä. WSOY. Helsinki.

Pikkala Sari (2005): Kunnallisvaalit kuntademokratian kuvaajana. Kuntien demokratiati-linpäätös. Teema I: Yhteenvetoa “vaalitilinpäätöksistä”. Suomen Kuntaliitto. Helsinki.

Pikkala Sari (2005): Kunta päättäjän perspektiivistä. Tutkimus kuntien luottamushenkilöistäja viranhaltijoista 1995–2003. KuntaSuomi 2004 -tutkimuksia nro 54. Acta nro 176. ÅboAkademi & Suomen Kuntaliitto. Helsinki.

Ruostetsaari Ilkka (2002): Valta muutoksessa. WSOY. Vantaa.

Sundberg Jan (1996): Partier och partisystem i Finland. Schildts. Esbo.

Tilastokeskus (2004): StatFin 29.12.2004. Tiedot löytyvät myös Kuntaliiton verkkosivustoltawww.kunnat.net > Tilastot > Vaalit > Kuntavaalit manner-Suomessa 2004 > Puolueidenkannatus > Valtuustopaikat puolueittain ja kunnittain.

Torvi Kai & Kiljunen Pentti (2005): Onnellisuuden vaikea yhtälö. EVAn kansallinen arvo- jaasennetutkimus 2005. Taloustieto Oy. Helsinki.

156156156156156

ACTA

Liitetaulukko 4.1. Vastausjakaumat kysymykseen “Äänestättekö kunnallisvaaleissa samaapuoluetta tai ryhmittymää vai vaihteleeko valintanne usein puolueiden välillä” vastaajienmuutamien väestöllisten taustatekijöiden mukaan vuosina 1996 ja 2004 (%).

ÄäneÄäneÄäneÄäneÄänessssstäätäätäätäätää ÄäneÄäneÄäneÄäneÄänessssstäätäätäätäätää ÄäneÄäneÄäneÄäneÄänessssstäätäätäätäätääaina saina saina saina saina samaaamaaamaaamaaamaa pääsäänpääsäänpääsäänpääsäänpääsäänttttt..... PuoluePuoluePuoluePuoluePuolue----- EiEiEiEiEi ensim-ensim-ensim-ensim-ensim-puoluepuoluepuoluepuoluepuoluettttttatatatata sssssamaaamaaamaaamaaamaa vvvvvalinalinalinalinalintatatatata ääneääneääneääneäänessssstätätätätä mäismäismäismäismäistätätätätä

puoluepuoluepuoluepuoluepuoluettttttatatatata vvvvvaihaihaihaihaihttttteleeeleeeleeeleeelee kkkkkoskaanoskaanoskaanoskaanoskaan kkkkkertaaertaaertaaertaaertaa96:96:96:96:96: 04:04:04:04:04: 96:96:96:96:96: 04:04:04:04:04: 96:96:96:96:96: 04:04:04:04:04: 96:96:96:96:96: 04:04:04:04:04: 96:96:96:96:96: 04:04:04:04:04:

Sukupuoli:Sukupuoli:Sukupuoli:Sukupuoli:Sukupuoli:Mies 28 31 36 36 30 26 5 5 1 2Nainen 33 30 37 38 26 26 3 5 2 2SiviilisäätySiviilisäätySiviilisäätySiviilisäätySiviilisääty:::::Naimaton 20 19 34 35 34 29 8 9 4 7Naimisissa 34 34 37 38 26 25 2 3 0 0Leski, eronnut 34 36 37 35 26 24 3 5 0 0Äidinkieli:Äidinkieli:Äidinkieli:Äidinkieli:Äidinkieli:Suomi 28 29 37 37 30 27 4 5 1 2Ruotsi 50 44 33 35 15 17 2 2 1 2IIIIIkä:kä:kä:kä:kä:18–29 v 13 16 31 33 37 27 11 11 8 1430–39 v 19 18 40 41 36 32 4 8 0 140–49 v 27 23 41 42 29 30 3 5 0 050–59 v 37 33 37 38 24 25 2 3 0 060–70 v 51 42 29 35 18 21 2 3 0 070+ v .. 53 .. 28 .. 16 .. 2 .. 0KKKKKoulutusoulutusoulutusoulutusoulutus:::::Kansa/peruskoulu 43 42 29 29 22 21 5 6 1 3Ammattikoulu 26 29 36 34 31 28 6 7 2 3Ylioppilas 16 17 39 40 33 27 3 6 10 10Opisto 22 25 43 43 32 29 2 3 1 10Al. korkeakoulututk. 21 20 44 46 33 31 2 3 0 0Yl. korkeakoulututk. 21 23 47 51 32 25 1 1 0 0

157157157157157


Liitetaulukko 4.2. Jäsenyyttä poliittisessa puolueessa tärkeänä pitävien osuudet kunnittainv. 1996, 2000 ja 2004 (%).

19961996199619961996 20002000200020002000 20042004200420042004 mts%mts%mts%mts%mts%

Espoo 5 4 4 –1Hamina 8 8 5 –2Haukipudas 8 8 8 0Humppila 9 11 10 0Hämeenlinna 11 4 7 –4Iitti 10 12 7 –3Jaala 16 13 11 –5Joroinen 14 10 11 –3Kaarina 6 6 7 1Karstula 17 12 12 –5Kemiö 14 14 12 –2Kerava 5 6 6 1Kiikala 14 8 9 –5Kokkola 11 11 7 –3Kolari 11 12 13 2Kotka 10 6 6 –4Kristiinankaupunki 17 13 14 –4Kuhmoinen 11 9 12 1Lappeenranta 8 7 4 –4Leppävirta 12 13 12 1Lieksa 12 13 10 –1Liljendal 15 14 17 2Lumijoki 11 9 9 –3Mikkeli 8 6 8 0Multia 15 12 10 –5Naantali 6 7 7 1Noormarkku 8 7 10 2Närpiö 23 13 14 –9Oulainen 13 9 9 –4Outokumpu 12 12 10 –2Padasjoki 10 12 9 –2Pieksämäki 10 10 9 –1Porvoo 7 9 6 –2Pudasjärvi 13 13 14 1Punkaharju 15 13 11 –4Pyhäntä 18 9 12 –6Pylkönmäki 21 18 18 –2Ranua 14 8 15 1Rääkkylä 16 18 14 –3Sonkajärvi 14 17 21 6Suolahti 11 12 8 –3Tyrnävä 15 13 10 –4Vaasa 10 7 6 –5Vahto 13 15 8 –5Varkaus 9 9 7 –2Vimpeli 11 13 14 3Virrat 11 11 10 0vvvvvaihaihaihaihaihttttteluväli (%)eluväli (%)eluväli (%)eluväli (%)eluväli (%) 5–235–235–235–235–23 4–184–184–184–184–18 4–214–214–214–214–21 –9–+6–9–+6–9–+6–9–+6–9–+6

158158158158158

ACTA

Liitetaulukko 4.3. Puolueuskolliset kunnittain v. 1996, 2000 ja 2004. Niiden osuudet, jotkaäänestävät aina tai useimmiten samaa puoluetta (%).

19961996199619961996 20002000200020002000 20042004200420042004

Espoo 64 70 67Hamina 68 63 65Haukipudas 62 63 61Humppila 72 70 74Hämeenlinna 64 67 72Iitti 58 61 65Jaala 67 60 60Joroinen 62 62 66Kaarina 70 67 73Karstula 71 68 70Kemiö 73 76 73Kerava 59 66 67Kiikala 69 67 73Kokkola 66 63 66Kolari 65 66 63Kotka 70 64 66Kristiinankaupunki 75 73 73Kuhmoinen 62 60 68Lappeenranta 63 58 63Leppävirta 73 66 69Lieksa 66 67 64Liljendal 79 81 72Lumijoki 68 77 61Mikkeli 55 60 70Multia 67 63 63Naantali 64 67 65Noormarkku 72 63 65Närpiö 86 73 80Oulainen 66 64 59Outokumpu 61 63 63Padasjoki 73 72 61Pieksämäki 57 56 63Porvoo 70 70 70Pudasjärvi 64 60 62Punkaharju 62 70 66Pyhäntä 70 69 77Pylkönmäki 70 70 78Ranua 64 65 68Rääkkylä 70 70 69Sonkajärvi 69 67 68Suolahti 67 61 70Tyrnävä 69 69 65Vaasa 66 64 72Vahto 66 74 76Varkaus 62 57 57Vimpeli 68 66 72Virrat 69 71 66VVVVVaihaihaihaihaihttttteluväli (%)eluväli (%)eluväli (%)eluväli (%)eluväli (%)55–8655–8655–8655–8655–86 56–8156–8156–8156–8156–81 57–8057–8057–8057–8057–80

159159159159159


Liitetaulukko 4.4. Kunnallisvaaleissa äänestäminen kunnittain v. 1996, 2000 ja 2004. Nii-den osuus, jotka ilmoittaneet äänestäneensä tai aikovansa äänestää (%).

19961996199619961996 2000 2000 2000 2000 2000 2004 2004 2004 2004 2004

Espoo 81 71 91Hamina 81 70 87Haukipudas 76 72 84Humppila 87 81 93Hämeenlinna 81 73 89Iitti 83 76 90Jaala 84 77 85Joroinen 85 73 87Kaarina 81 75 93Karstula 81 71 87Kemiö 84 80 92Kerava 79 69 91Kiikala 83 79 93Kokkola 86 72 89Kolari 84 78 87Kotka 78 70 91Kristiinankaupunki 91 86 92Kuhmoinen 87 81 89Lappeenranta 78 65 88Leppävirta 83 75 89Lieksa 73 66 82Liljendal 92 79 92Lumijoki 82 76 86Mikkeli 72 67 90Multia 85 83 89Naantali 78 75 91Noormarkku 88 72 87Närpiö 92 84 93Oulainen 82 78 82Outokumpu 84 75 82Padasjoki 89 81 85Pieksämäki 71 68 87Porvoo 84 76 92Pudasjärvi 79 72 86Punkaharju 79 78 87Pyhäntä 86 77 91Pylkönmäki 86 79 88Ranua 79 78 94Rääkkylä 78 77 86Sonkajärvi 82 76 88Suolahti 77 75 81Tyrnävä 82 79 84Vaasa 76 68 89Vahto 87 83 91Varkaus 75 74 85Vimpeli 81 79 90Virrat 83 81 86VVVVVaihaihaihaihaihttttteluväli (%)eluväli (%)eluväli (%)eluväli (%)eluväli (%) 71–9271–9271–9271–9271–92 65–86 65–86 65–86 65–86 65–86 81–94 81–94 81–94 81–94 81–94

160160160160160

ACTA

5.1 Johdanto

Edustuksellisen järjestelmän toimivuus on yksi demokratian kulmakiviä. Näin ollenpoliittisen järjestelmän legitiimisyyttä koskeva tutkimus edustaakin politiikan tut-kimuksen yhtä tärkeimmistä ja eniten tutkituista alueista. Järjestelmän legitiimisyyttäkoskevaa kysymystä lähestytään esimerkiksi mittaamalla kansalaisten luottamustapuolueisiin, instituutioihin ja poliitikoihin. Luottamusmittausten ohella keskeisiälähestymistapoja ovat myös esimerkiksi vaaliosallistuminen, äänestyskäyttäytyminensekä ylipäätään kiinnostuneisuus yhteiskunnallisiin asioihin ja politiikkaan.

Tämän ajan ilmiöihin kuuluvat muun muassa alhainen ja pitkään laskusuunnassaollut äänestysaktiivisuus, laskeva kiinnostus edustukselliseen demokratiaan sekä kasvavaepäluottamus poliittisia puolueita ja poliitikkoja kohtaan. Suomessa kuvatun kaltainenpitkäaikainen kehitys johti lopulta myös konkreettisiin toimiin, kun pääministeriAnneli Jäätteenmäen hallitus asetti 17.3.2003 Kansalaisvaikuttamisen politiik-kaohjelman. Ohjelman tavoitteena on edistää aktiivista kansalaisuutta, kansalais-yhteiskunnan toimintaa, kansalaisten yhteiskunnallista vaikuttamista ja edustuksellisendemokratian toimivuutta. Ohjelman puitteissa on ilmestynyt jo pitkälti toista-kymmentä aihepiiriin liittyvää julkaisua, mm. Kansanvalta 2007-toimikunnanmietintö (Oikeusministeriö 2005), Suomen demokratiaindikaattorit (toim. Borg 2006)ja Kansalaisena Suomessa (Borg 2005).

Edellä kuvatun kaltainen ilmiö on tyypillinen myös muille länsimaille. Tästäsyystä muun muassa Ruotsissa on demokratian toimivuus ollut systemaattisenvaltakunnallisen mielenkiinnon ja seurannan kohteena jo pitkään. EU-jäsenyydestääänestämisen jälkimainingeissa Studieförbundet Näringsliv & Samhälle eli SNS perustivuonna 1994 niin kutsutun demokratiaraadin, “demokratiråd”, joka valtiotietei-lijäryhmän voimin alkoi nostaa esille ajankohtaisia ongelmia ja kehityslinjoja ruot-salaisessa demokratiassa. SNS on julkaissut demokratiaraportteja vuosittain aina vuo-desta 1995 alkaen. Vuoden 1998 raportissa käsiteltiin demokratiaa nimenomaankansalaisuuden näkökulmasta. Ruotsissa on valtionhallinnon toimesta, osin esimerkiksiyhteistyössä Ruotsin kuntaliiton kanssa, tuotettu myös lukuisia demokratia-aiheisiaselvityksiä. Viimeisin suuri mietintö oli kuntademokratiakomitean mietintö “Att varamed på riktigt” vuonna 2001.

Kun puhutaan kansalaisten suhtautumisesta yhteiskunnallisiin instituutioihin,politiikkaan ja poliitikoihin, törmätään monenkirjavaan käsite- ja asiaviidakkoon.


5 Kuntalaiset ja kunnallinenpäätöksenteko

161161161161161


Puhutaan muun muassa luottamuksesta ja epäluottamuksesta, poliittisesta vieraantu-neisuudesta, turhautumisesta, politiikanvastaisuudesta, politiikkakriittisyydestä, voi-mattomuudesta ja ulkopuolisuudesta. (Ks. esim. Möller 1998; 2000; Johansson &Nilsson & Strömberg 2001; Pesonen & Sänkiaho & Borg 1993; Borg 1998; Sänkiaho1986; Haikonen & Kiljunen 2003.) Tähän tutkimusaiheeseen liittyviä käsitteitä janiiden taustoja on selvitetty jonkin verran jo edellisessä KuntaSuomi-raporttiin sisäl-tyneessä vastaavassa “Kuntalainen kunnallisen päätöksenteon arvioitsijana” artikkelissa(Pekola-Sjöblom 1998, 124–126).

Politiikan tutkijat ovat perinteisesti selittäneet ihmisten erilaista passiivisuuttatermillä poliittinen vieraantuneisuus. Ruotsalainen tutkija Tommy Möller (2000, 21)näkee poliittisen vieraantuneisuuden esiintyvän jonkinlaisena kokoavana käsitteenäsellaisissa yhteyksissä, joissa kansalaiset kääntävät selkänsä poliittisille instituutioille,jättävät äänestämättä ja osallistumatta puoluetoimintaan, kertovat suhtautuvansavälinpitämättömästi politiikkaan jne. Vieraantuneisuudessa voidaan katsoa olevanpitkälti kyse voimattomuudesta, eli siitä, että haluaisi, muttei pysty vaikuttamaan.Tätä voidaan nähdä esiintyvän niin kansalaisten kuin eliitin tasolla. Ulkopuolisuudenmerkityksessä vieraantuneisuus voi riippua yhtä lailla vaikuttamisen vaikeudesta kuinmyös kiinnostumattomuudesta tai penseästä suhtautumisesta politiikkaan. Vai-kuttamisen vaikeuden osalta on kyse poliittisesti kiinnostuneista kansalaisista, joidenvieraantuneisuus riippuu heidän kokemastaan kyvyttömyydestä vaikuttaa. Toisessatapauksessa puhutaan poliittisesti penseistä, ehkä puhtaasti välinpitämättömistäkinkansalaisista, jotka ovat vieraantuneita juuri kiinnostumattomuutensa vuosia ja jotkasiten ovat itse valinneet vieraantumisen (ulkopuolisuuden). (Möller 2000, 21–22.)

Poliittisesta vieraantuneisuudesta on löydetty ja luotu monenlaisia erilaisiaulottuvuuksia ja typologioita, mitkä heijastavat sen erilaisia sisältöjä ja vivahteita.Suomalaisessa vuonna 1993 ilmestyneessä kansallisen tason tutkimuksessa eroteltiinkolme ulottuvuutta: kansalaispätevyys, poliittisen järjestelmän toimivuus sekäpolitiikkakriittisyys (Pesonen, Sänkiaho & Borg 1993, 149–150). Sami Borg ontutkimuksessaan Puolueet ja edustuksellinen demokratia (1998) selvittänyt poliittistalegitimiteettiä kunnallishallinnossa kahden tekijän; puolue- ja pätevyyskiinnit-tyneisyyden pohjalta.

Varsin tuore tieteellinen kontribuutio vaaleja ja edustuksellista demokratiaa kos-kevaan suomalaiseen tutkimukseen on vuonna 2005 ilmestynyt tutkimusraportti Vaalitja demokratia Suomessa (toim. Paloheimo 2005), jonka sisällöstä erityisesti luvutLuottamus poliittiseen järjestelmään (Mattila & Sänkiaho 2005) ja Kiinnittyminenpolitiikkaan (Grönlund et al. 2005) sisältävät yhtymäkohtia tähän tutkimusartikkeliin.

Kiinnittyminen politiikkaan -artikkelissa (emt.) tarkastellaan suomalaisten kan-salaissitoutumista, jonka osatekijöinä nähdään kansalaisten kiinnostus poliittisia asioitakohtaan, politiikkaa koskevaa koskeva tietotaso sekä luottamus omiin vaikutus-edellytyksiinsä. Viimeksi mainittua kohtaa tarkastellaan subjektiivisen eli sisäisenkansalaispätevyyden (internal political efficacy) avulla, minkä nähdään mittaavankansalaisten käsityksiä omista persoonallisista edellytyksistään vaikuttaa poliittisiinprosesseihin. Sisäistä kansalaispätevyyttä on mitattu kahdella samantyyppiselläväittämällä kuin mitä tässä tutkimusartikkelissa käytetään.

162162162162162

ACTA

Poliittisen järjestelmän luottamusta koskevassa luvussa (Mattila & Sänkiaho 2005)tarkastellaan suomalaisten arvoja asennepohjaista suhtautumista poliittiseen jär-jestelmään. Näkökulmana on arvo-, asenne- ja mielipidepohjainen sitoutuminen,kiinnittyminen poliittiseen järjestelmään. Analyysit tehdään yleistä luottamusta demo-kratiaan, vieraantuneisuutta edustuksellisesta demokratiasta, luottamusta puo-luejärjestelmän toimivuuteen sekä tyytymättömyyttä hallituksen saavutuksiinmittaavien summamuuttujien avulla, joissa kukin summamuuttuja koostuu 2–3asenneväittämästä tai kysymyksestä.

Luottamus-käsitettä käytetään paljon erityisesti sosiaalisen pääoman näkökul-mana. Kaj Ilmonen pohtii luottamusta paikallisiin instituutioihin ja sosiaalisiinverkostoihin koskevassa tutkimusartikkelissaan (2002) mm. luottamus- jaluottavaisuustermien sisältöjä. Luottamus on katsottu liittyvän ihmisiin luottamiseenja luottavaisuus tavaroihin, organisaatioihin ja instituutioihin luottamiseen.Luottavaisuus voidaan nähdä myös yhtenä luottamuksen muotona, jota ei voidakokonaan erottaa luottamuksesta. Ilmonen päätyy pohdinnoissaan siihen, että luot-tavaisuus kuvaa tilanteita, joissa toimijoiden suhteet ovat välillisiä ja persoonattomia,mutta silti analyyttisia. Näin ollen Ilmosen tutkimuksessa tarkastellaan suhtautumistakotikunnan palveluihin, poliitikkoihin ja kunnanjohtajiin luottavaisuuden käsitteenkautta.

Esimerkkejä kansalaismielipiteitä kartoittavista tahoistaEdustuksellisen järjestelmän toimivuutta kartoittava tutkimuksen painopiste on niinSuomessa kuin kansainväliselläkin kentällä nimenomaan kansallisella tasolla.Edustuksellisen järjestelmän toimivuutta tarkastellaan eritoten äänestysaktiivisuudenkehittymisen ja kansalaismielipiteiden avulla.

Erilaiset mielipidetiedustelut ja niihin perustuvat eritasoiset selvitykset jatutkimukset ovat vakiinnuttaneet asemaansa paitsi meillä myös muissa länsimaissa.Suomessa mielipidemittaamisia, ei tosin välttämättä systemaattisesti, tehdään lähinnäpuolueiden tilaamina ja eri galluptutkimuslaitosten toimesta. Vakiintunut asema tälläsaralla on Elinkeinoelämän valtuuskunnalla EVAlla, joka on vuodesta 1984 alkaenteettänyt asennetutkimuksia joka toinen vuosi. Vuonna 2003 julkaistuun raporttiin“Mitä mieltä suomalainen?” on koottu asennetutkimussarjojen tulokset vuosilta 1984-2003.

Paikallishallinnon näkökulmasta vakiintunutta mielipideselvitysten sarjaa edustaaKunnallisalan kehittämissäätiön vuodesta 1992 alkaen vuosittain julkaisematKansalaismielipide ja kunnat -selvitykset, ilmapuntarit.

KuntaSuomi-tutkimusohjelma kansalaismielipiteiden kartoittajanaKuntaSuomi-tutkimusohjelman puitteissa vuosina 1996, 2000 ja 2004 toteutetuissakuntalaiskyselyissä on kartoitettu kuntalaisten suhdetta edustukselliseen pää-töksentekojärjestelmään paitsi äänestyskäyttäytymistä koskettavien kysymysten kauttamyös oman osallistumisen ja osallistumishalukkuuden sekä kunta-asioiden yleisemmänseuraamisen näkökulmista. Omana tarkastelualueenaan voidaan erottaa myöspuoluetoiminta; suhtautuminen siihen, oma osallistuminen, jäsenyys, arvio toiminnan

163163163163163


vaikuttavuudesta. Yhtenä erityisenä näkökulmana on myös suhtautuminen edustuk-sellisen järjestelmän elementteihin kansalaisuuteen liittyvinä piirteinä. Tällaisia ele-menttejä ovat esimerkiksi vaaleissa äänestäminen, suostuminen julkisten luottamus-tehtävien hoitoon sekä jäsenyys poliittisessa puolueessa. Edellä kuvatut aspektit ovaterityisen tarkastelun kohteina tämän raportin artikkelissa “Puolueet ja äänestäminen”.

Tässä tutkimusartikkelissa pureudutaan kuntalaisten suhtautumiseen omanasuinkuntansa päätöksentekoon erilaisten väittämiksi muotoiltujen kysymysten kautta.Väittämät mittaavat luottamusta poliittisen järjestelmän toimivuuteen, kansa-laispätevyyttä sekä politiikka-/poliitikkokriittisyyttä. Tutkimus on jatkoa vuoden 1996kyselyaineistoon perustuvan “Kuntalaisten valta ja valinnat” -tutkimusraportin ar-tikkelille “Kuntalaisten vieraantuneisuus kunnallisesta päätöksenteosta” (Pekola-Sjöblom 1998) sekä vuoden 2000 kyselyaineistoa analysoivan “Kuntalaisen monetroolit” -tutkimuksen artikkelille “Kuntalainen kunnallisen päätöksenteon arvioitsijana”(Pekola-Sjöblom 2002).

Kyselyissä käytetty kysymysmuoto on ollut seuraava:

“Mitä mieltä olette seuraavista oman asuinkuntanne päätöksentekoa koskevista väittämistä?Arvioikaa väittämiä asteikolla 1 (täysin eri mieltä) – 5 (täysin samaa mieltä).

Kullakin kyselykierroksella eli vuosina 1996, 2000 ja 2004 on toistettu identtisessämuodossa kymmenen väittämää. Lisäksi yksi väittämä on toistunut kyselyissä lähesidenttisessä muodossa. Vuoden 2004 kyselyyn lisättiin vielä neljä väittämää. Niitä eivoida käyttää ajallisessa vertailussa, mutta myös niiden tuloksiin pureudutaan lyhyestitässä artikkelissa. Ajallisen vertailun mahdollistavista 10 väittämästä kaksi on esitettypositiivisessa ja kahdeksan negatiivisessa muodossa.

Kuntalaisten suhtautumista kuntansa päätöksentekoon selvitetään tässä artik-kelissa pääasiassa jo aiemmissa vastaavissa tutkimusartikkeleissa käytetyn etenemistavanmukaan. Ensin raportoidaan yksittäisten väittämien tulosjakaumat ja niissä tapahtuneetajalliset muutokset yleisellä tasolla sekä kuntakoon mukaan tarkasteltuna. Tämänjälkeen siirrytään analysoinnissa yksittäisten väittämien tarkastelusta yleisempään suh-tautumisen mittaamiseen käyttämällä väittämistä muodostettua summamuuttujaa.Muodostetun summamuuttujan, niin sanotun kiinnittyneisyysindeksin, avullaselvitetään kuntalaisten kunta-asenteessa esiintyviä vaihteluita niin yksilötasolla (ikä,sukupuoli, koulutus, äidinkieli ym.) kuin myös kuntatasolla. Näiden lisäksi peilataankuntalaisten suhtautumista suhteessa erinäisiin muihin kuntalaisten asenteisiin kutenyleiseen tyytyväisyyteen, palvelutyytyväisyyteen, osallistumisaktiivisuuteen, kunta-samaistumisen asteeseen ym.

5.2 Kuntalaisten suhtautuminen oman kuntansapäätöksentekoon 1996–2004

Vuoden 2004 tuloksetVuosien 1996–2000 tutkimustuloksia analysoivassa artikkelissa (Pekola-Sjöblom 2002,129) todetaan, että kuntalaisten kunnallista päätöksentekoa koskeva kriittisyys onlievästi vähentynyt ja toisaalta neutraalisti asennoituvien määrä on lisääntynyt.

164164164164164

ACTA

Vuoden 2004 vastaavat tulokset (taulukko 5.1) osoittavat, että kuntalaisten mie-lipiteitä kuntansa päätöksenteosta värittää edelleenkin negatiivisuus, epäileväisyys jakriittisyys. Tämä ei tosin ole poikkeavaa, vaan samantyyppistä virettä on kansalaistennäkökulmasta mitattu jo aiemmin niin kansallisissa kuin kansainvälisissäkin tutki-muksissa (tästä esim. Klingemann & Fuchs 1995, 419–443; Holmberg 1999; De-mokrati i Norden 2005, 66–67; Haikonen-Kiljunen 2003).

Niitä asioita ja väittämiä, joissa negatiivisesti suhtautuvien osuus on vuonna 2004ollut suurempi kuin positiivisesti suhtautuvien osuus ovat

kunnan asioiden hoidossa parantamisen varaatodellinen päätösvalta viranhaltijoilla luottamushenkilöiden sijaankunnallisen päätöksenteon oikeudenmukaisuusvaltuutetut menettävät pian kosketuksen äänestäjiinpuolueiden kiinnostus vain ihmisten äänistä, ei mielipiteistäkunnallispolitiikan monimutkaisuususko siihen, että luottamushenkilöt ajavat vilpittömästi kunnan parasta.

Selkeästi kriittispainotteisinta on kuntalaisten suhtautuminen kunnan asioidenhoitoon. Tämä on lähes ainut väittämä, jossa kriittisesti suhtautuvia on enemmistövastanneista, jopa 60 prosenttia. Samanaikaisesti asioiden hoitoon tyytyväisten osuuson alle 10 prosentin luokkaa (taulukko 5.1).

Viranhaltijoiden tosiasialliseen päätösvaltaan uskovia sekä kunnallisen pää-töksenteon oikeudenmukaisuuden kyseenalaistavia kuntalaisia on niitäkin kohtuul-linen joukko, enemmän kuin neljä kymmenestä vastaajasta.

Yhden väittämän, kunnan viranomaisten kuntalaisasenteisiin kohdistuvan nä-kökulman, kohdalla puolesta ja vastaan -näkemykset jakaantuvat selkeästi tasan. Sa-manaikaisesti voidaan kuitenkin todeta, että suurinta ryhmää edustavat neutraalistiasiaan suhtautuvat. Asetelma on muuttunut selvästi aikaisempiin tutkimusvuosiinverrattuna.

Vuonna 2004 mukaan otettujen väittämien tuloksista voidaan todeta ensinnäkin,että kuntalaiset suhtautuvat erityisen skeptisesti siihen, että valtakunnan tason päättäjätpitäisivät hyvin huolta elämisen edellytyksistä vastaajan asuinseudulla; runsaat puoleton eri mieltä väittämästä ja ainoastaan joka kymmenes samaa mieltä. Kunnan päättäjiinsuhtaudutaan samassa asiayhteydessä paremmin, joskin kuitenkin skeptisestisuhtautuvien osuus on suurempi kuin luottavaisten osuus. Huomattavaa on, että perätipuolet kuntalaisista suhtautuu asiaan neutraalisti tai selvää kantaa ottamatta. Väittämäseutuyhteistyön yleistymisen heikentävästä vaikutuksesta kuntalaisten vaikutus-mahdollisuuksiin jakaa vastaajat hyvinkin selkeästi kahteen vastakkaiseen leiriin.Tässäkin kohdin tosin neutraalien osuus on lähes puolet kysymykseen vastanneista.Sen sijaan neljäs väittämä, “on samantekevää mitkä puolueet ovat vallassa kunnassani”,tyrmätään hyvinkin selkeästi; peräti 60 prosenttia vastanneista on eri mieltä väittämänkanssa ja ainoastaan 16 prosenttia samaa mieltä. Tämä tulos on hyvin linjassajäljempänä todettavaan, keskeisenä pidettävänä tulokseen puolueisiin kohdistuvan

165165165165165


kriittisyyden selvästä vähentymisestä. Puolueasennoitumista tarkastellaan lähemmintämän raportin puolueita ja äänestämistä käsittävässä luvussa 4.

Taulukko 5.1. Kuntalaisten mielipiteet erilaisista oman asuinkunnan päätöksentekoa kos-kevista väittämistä v. 1996, 2000 ja 2004. Prosenttijakaumat asteikolla 1 (täysin eri miel-tä) – 5 (täysin samaa mieltä).

Ei eri/Ei eri/Ei eri/Ei eri/Ei eri/EriEriEriEriEri sssssamaaamaaamaaamaaamaa SSSSSamaaamaaamaaamaaamaa

VVVVVuosiuosiuosiuosiuosi mieltämieltämieltämieltämieltä mieltämieltämieltämieltämieltä mieltämieltämieltämieltämieltä

9696969696: 32 26 42Äänestäminen on tärkein (96: ainut) 0000000000: 14 26 60keino vaikuttaa yleisiin asioihin. 0404040404: 14 27 59

Kaiken kaikkiaan kunnallinen päätöksenteko 9696969696: 49 30 21on oikeudenmukaista ja kohtelee tasa- 0000000000: 42 38 20vertaisesti eri väestöryhmiä. 0404040404: 44 39 17

9696969696: 45 24 31Minulla ei ole mitään sanomista siihen, mitä 0000000000: 44 30 26kunta päättää ja tekee. 0404040404: 44 32 24

9696969696: 27 29 44Kunnan viranomaiset eivät paljon välitä 0000000000: 26 34 40siitä, mitä ihmiset ajattelevat. 0404040404: 32 36 32

9696969696: 36 32 32Uskon kunnan luottamushenkilöiden ajavan 0000000000: 31 39 30vilpittömästi kunnan parasta. 0404040404: 33 38 29

Puolueet ovat kiinnostuneita vain 9696969696: 22 24 54ihmisten antamista äänistä, eivät 0000000000: 21 31 48heidän mielipiteistään. 0404040404: 26 34 40

9696969696: 15 33 52Todellista päätösvaltaa kunnassa käyttävät 0000000000: 13 38 49viranhaltijat, eivät luottamushenkilöt. 0404040404: 16 40 44

9696969696: 7 24 69Kunnan asioiden hoidossa on huomattavaa 0000000000: 6 29 65parantamisen varaa. 04:04:04:04:04: 8 29 63

9696969696: 48 22 30Kunnan viranhaltijoita pitää lähestyä 0000000000: 47 26 27”lakki kourassa”. 0404040404: 44 30 26

Vaaleilla valitsemamme kunnanvaltuutetut 9696969696: 21 30 49menettävät yleensä pian kosketuksen 0000000000: 19 33 48äänestäjiin. 0404040404: 20 38 42

9696969696: 28 27 45Kunnallispolitiikka on niin monimutkaista, 0000000000: 27 31 42että en aina ymmärrä mitä on tekeillä. 0404040404: 29 35 36

Kunnan päättäjät pitävät hyvin huoltaelämisen edellytyksistä kunnassani 04:04:04:04:04: 30 50 20

Valtakunnan tason päättäjät pitävät hyvinhuolta elämisen edellytyksistä asuinseudullani 04:04:04:04:04: 52 38 10

Seutuyhteistyön yleistyminen heikentääkuntalaisten vaikuttamismahdollisuuksia 04:04:04:04:04: 24 48 28

On samantekevää, mitkä puolueet ovatvallassa kunnassani 04:04:04:04:04: 60 24 16

N (–96) = 14 282–14 659; N (-00) = 13 048–13 418; N (-04) = 12 065–12 516

166166166166166

ACTA

Niitä asioita ja väittämiä, joissa positiivisesti suhtautuvien osuus on suurempi kuinnegatiivisesti suhtautuvien osuus ovat

usko äänestämiseen yleisiin asioihin vaikuttajanaminulla ei mitään sanomista siihen, mitä kunta päättää ja tekeekunnan viranhaltijoita lähestyttävä “lakki kourassa”.

Enemmistö kuntalaisista uskoo edelleenkin edustuksellisen järjestelmän yhdenperuskiven, äänestämisen, voimaan yleisiin asioihin vaikuttamisen välineenä. Nä-kemykset ovat pysyneet lähes muuttumattomina sitten vuoden 2000. Vuoden 1996kyselyn kysymys oli muotoiltu ehdottomampaan muotoon, ainut keino tärkeimmänkeinon sijaan, minkä takia asenteet muuttuivat selvästi myönteisempään suuntaanvuonna 2000.

Jälkimmäiset väittämät “Minulla ei ole mitään sanomista….” ja “Kunnanviranhaltijoita pitää lähestyä lakki kourassa” edustavat kansalaispätevyyden muotoja.Tulosten perusteella voidaan todeta, että kuntalaisten kuntasuhteissa on vähenevästikyse pätevyyden puutteesta, voimattomuudesta; toisin sanoen siitä, että haluaisivaikuttaa, mutta ei pysty tekemään sitä. (Möller 2000, 22; ks. myös Pekola-Sjöblom2002, 126).

Lievästi tätä havaintoa vastaan voitaisiin katsoa puhuvan sen, että väittämän“kunnallispolitiikka on niin monimutkaista, että en aina ymmärrä mitä on tekeillä”kanssa samaa mieltä olevia on edelleenkin enemmän kuin erimielisiä. Toisaalta tämänväittämän kanssa samaa mieltä olevien osuus on ollut laskussa koko tutkimuskaudenaikana.

Ajalliset muutokset 1996–2004Seuraavassa tiivistetään kuntalaisten kunnalliseen päätöksentekoon kohdistuvassasuhtautumisessa ilmeneviä muutoksia tutkimusajanjaksolla 1996–2004. Väittämänsisältöihin suhtautumista kuvataan kriittisesti tai epäileväisesti, neutraalisti (väittämänvaihtoehtoskaalalla vaihtoehdon 3 valinneet) sekä luottavaisesti suhtautuviksi. Tälläjaottelulla tapahtuneita muutoksia eri väittämissä tarkastellaan taulukossa 5.2.

1. Kriittisten tai epäilevästi suhtautuvien osuus on vähentynyt ajanjaksolla 1996–2004kaikilla kysytyillä ulottuvuuksillaSelvästi eniten kriittisten osuus on vähentynyt puolueasenteen ja kunnan viranomaistensuhteen. Vähiten kriittisyys on vähentynyt luottamushenkilöiden vilpittömyydenosalta.

2. Luottavaisesti suhtautuvien osuus on pääasiallisesti pysynyt stabiilinaMitä tulee luottavaisesti suhtautuneiden osuuksien muutoksiin, voidaan havaita, ettänäiden osuus on kasvanut ainoastaan puolueita ja kunnan viranomaisten toimintaakoskevien väittämien kohdalla. Luottavaisten osuus on pysynyt suurin piirteinennallaan viiden väittämän kohdalla, joista kaksi liittyy valtuutettuihin, yksi kunnan

167167167167167


asioiden hoitoon sekä kaksi omaan vaikutusvaltaan ja ymmärrykseen suhteessa kun-taan. Luottavaisuus on toisaalta laskenut kunnan päätöksenteon oikeudenmu-kaisuuteen, viranhaltijoiden lähestymiseen sekä luottamushenkilöiden vilpittömyyteen.

3. Neutraalisti suhtautuvat tai täsmentymättömän kannan omaavat ovat yleistyneetNeutraalisti suhtautuvien (vastausvaihtoehdon 3 valinneiden) kuntalaisten osuus onkasvanut kaikkien väittämien kohdalla vuodesta 1996 ja lähes kaikkien kohdallaedelleen vuodesta 2000. Eniten neutraalisti suhtautuvien osuus on kasvanut puolueitakoskevan väittämän kohdalla, peräti 10 prosenttiyksikköä. Muutaman kysymyksenkohdalla neutraalien osuus on peräti lähes 40 prosenttia vuonna 2004.

4. Puolueisiin kohdistuva kriittisyys on vähentynyt selvimminSuurin yksittäinen muutos on nähtävissä puolueita koskevan väittämän “Puolueetovat kiinnostuneita vain ihmisten antamista äänistä, eivät heidän mielipiteistään”kohdalla; Väittämän kanssa samaa mieltä olevien kuntalaisten osuus on pudonnutperäti 14 prosenttiyksikön verran ajanjaksolla 1996–2004. Samaa trendiä vahvistaaväittämän kanssa eri mieltä olleiden osuuden väheneminen neljällä prosenttiyksiköllä.Tulos osoittaa puolueisiin kohdistuvan kriittisyyden vähentyneen, vaikkakin myösneutraalisti suhtautuneiden osuus on vahvistanut selkeästi asemiaan. Puolueasenteitakäsitellään tarkemmin tämän raportin neljännessä luvussa “Puolueet ja äänestäminen”.

5. Luottamus kunnan viranomaisiin on kasvanut selvästiToinen huomattavan suuri asennemuutos on nähtävissä väittämän “Kunnan viran-omaiset eivät paljon välitä siitä, mitä ihmiset ajattelevat” kohdalla. Negatiivista asen-netta tukevien kuntalaisten osuus on pudonnut 12 prosenttia ja samanaikaisestiluottavaisten osuus on kasvanut viiden prosentin verran. Neutraalisti suhtautuneidenosuus ei ole kasvanut samassa määrin kuin ensin kuvatun väittämän kohdalla.

168168168168168

ACTA

Taulukko 5.2. Muutokset luottavaisesti, kriittisesti sekä neutraalisti kuntansa päätöksente-on eri ulottuvuuksiin suhtautuvien kuntalaisten osuuksissa ajanjaksolla 1996–04 (%).

MMMMMuutuutuutuutuutos asenos asenos asenos asenos asenttttteiseiseiseiseissssssa va va va va v. 1996–2004. 1996–2004. 1996–2004. 1996–2004. 1996–2004 LuoLuoLuoLuoLuottttttatatatatavvvvvaiseaiseaiseaiseaisettttt NeutrNeutrNeutrNeutrNeutraalitaalitaalitaalitaalit KriitKriitKriitKriitKriittisetisetisetisetisettttt

Kaiken kaikkiaan kunnallinen päätöksenteko on oikeuden-mukaista ja kohtelee tasavertaisesti eri väestöryhmiä -4 +9 –5

Minulla ei ole mitään sanomista siihen,mitä kunta päättää ja tekee –1 +8 –7

Kunnan viranomaiset eivät paljon välitä siitä,mitä ihmiset ajattelevat +5 +7 –12

Uskon kunnan luottamushenkilöiden ajavanvilpittömästi kunnan parasta –2 +6 –3

Puolueet ovat kiinnostuneista vain ihmistenantamista äänistä, eivät heidän mielipiteistään +4 +10 –14

Todellista päätösvaltaa kunnassa käyttävätviranhaltijat, eivät luottamushenkilöt +1 +7 –8

Kunnan asioiden hoidossa on huomattavaaparantamisen varaa +1 +5 –6

Kunnan viranhaltijoita pitää lähestyä “lakki kourassa” –4 +8 –4

Vaaleilla valitsemamme kunnanvaltuutetut menettävätyleensä pian kosketuksen äänestäjiin –1 +8 –7

Kunnallispolitiikka on niin monimutkaista, että enaina ymmärrä mitä on tekeillä +1 +8 –9

5.3 Suhtautuminen päätöksentekoon erikokoisissakunnissa

Sekä vuoden 1996 että 2000 vastaavien tulosten mukaan kuntalaisten kriittinen suh-tautuminen oman kuntansa päätöksentekoon ja sen toimivuuteen lisääntyy kuntakoonkasvaessa. Seuraavassa tarkastellaan vuoden 2004 tuloksia kunkin yksittäisen väittämänkohdalla kuntakokoluokittain. Tarkastelu on vastaavanlainen kuin edellisissätutkimuksissa. Väittämien kanssa samaa mieltä olevien osuudet kuntakokoluokittainlöytyvät liitetaulukosta 5.2 ja väittämien kuntakokoluokittaiset muutokset 1996–2004 kriittisesti vs. luottavaisesti suhtautuvien osalta liitetaulukosta 5.3.

Suurimmat kuntakokoluokkien väliset äärierot voidaan havaita kunnan asioidenhoitoa, luottamushenkilöitä koskevan vilpittömyyttä, valtuutettujen äänestäjälä-heisyyttä sekä päätöksenteon oikeudenmukaisuutta koskevien väittämien kohdalla.Näissä kussakin ääriero on yli 10 prosenttia vuonna 2004 (liitetaulukko 5.2).

Toisaalta vähiten kuntakokoluokkien välisiä eroja on havaittavissa kunnallis-politiikan monimutkaisuutta sekä omaa sananvaltaa koskevien kansalaispätevyys-väittämien kohdalla. Äärierot jäävät näissä ainoastaan 3–5 prosenttiin.

Vaikka joidenkin väittämien kohdalla kuntakokoluokkien välillä havaittavaääriero onkin suuri, ei kuntatasolla tehdyssä keskiarvoanalyysissa mikään väittämäkorreloi merkitsevästi kuntakoon kanssa. Ainut melkein merkitsevä korrelaatio löytyyvaltuutettujen äänestäjäläheisyyttä koskevan väittämän kohdalla niin, että mitäsuurempi kunta, sitä kriittisempi on asennoituminen.

169169169169169


Vaikka kuntatason analyyseissa ei olekaan havaittavissa suoranaista kuntakoonja asenteiden välistä yhteyttä, on positiivisesti väittämien sisältämiin asiasisältöihinsuhtautuvia, niin sanottuja luottavaisia, lähes aina eniten alle 3 000 asukkaan kun-taryhmässä. Tätä pienempiä kuntia koskevaa tulosta vahvistaa se, että samanaikaisestimyös kriittisesti suhtautuvia on lähes aina vähiten alle 3 000 asukkaan kunnissa.Ainoan poikkeuksen muodostaa kansalaispätevyyden saralle luokiteltava väittämä“Minulla ei ole mitään sanomista siihen, mitä kunta päättää ja tekee”.

Kuudessa kymmenestä väittämästä luottavaisuuden ääripäät muodostuvat pie-nimmän ja suurimman kuntakokoluokan kunnista. Toisaalta kriittisesti suhtautuviaei ole lainkaan yhtä usein suurimmassa kuntakokoluokassa (taulukot 5.3 ja 5.4).

Kuntakoon vaikutus yksittäisten väittämien kohdallaAiemmin todettiin, että kuntalaisten kriittisyys erilaisiin kuntansa päätöksentekoonliittyviin asioihin on vähentynyt ajanjaksolla 1996–2004. Seuraavassa tarkastellaaneri kuntakokoluokissa tapahtuneita muutoksia yksittäisten asenteiden tasolla (ks. lä-hemmin liitetaulukko 5.3).

Kriittisyysasenteiden muutokset ovat olleet varsin yhdenmukaisia. Kriittisesti suh-tautuvien osuudet ovat vähentyneet kaikissa kuntakokoluokissa peräti kahdeksan väit-tämän kohdalla. Erityisen merkille pantavaa on, että puolueita ja kunnan viranomaisiakoskevien väittämien kohdalla kriittisyys on vähentynyt merkittävästi (vähintään 10prosenttiyksiköllä) kaikissa kuntakokoluokissa. Myös kunnallisen päätöksenteonoikeudenmukaisuutta koskevan väittämän kohdalla kriittisyys on voittopuolisestivähentynyt, ainoastaan toiseksi pienimmän kuntakokoluokan kunnissa on stabiilitilanne. Luottamushenkilöiden vilpittömyyttä koskevan väittämän kohdalla samaisentoiseksi pienimmän 3 000–5 500 asukkaan kuntakokoluokan kunnissa kriittisyys onmuista poiketen hieman kasvanut, ja 5 500–10 000 asukkaan kunnissa kriittisyydenvähentyminen on marginaalista.

170170170170170

ACTA

Taulukko 5.3. Kriittisesti kuntansa päätöksenteon eri ulottuvuuksiin suhtautuvat kuntalai-set vuonna 2004. Kuntakokoluokkien välisten erojen tarkastelu.

KKKKKunununununtaktaktaktaktakokokokokokoluokka, josoluokka, josoluokka, josoluokka, josoluokka, jossssssa…a…a…a…a… KKKKKunununununtaktaktaktaktakokokokokokooooo-----vähitvähitvähitvähitvähitenenenenen enitenitenitenitenitenenenenen luokkienluokkienluokkienluokkienluokkienkriittisiäkriittisiäkriittisiäkriittisiäkriittisiä kriittisiäkriittisiäkriittisiäkriittisiäkriittisiä välinenvälinenvälinenvälinenvälinen(min)(min)(min)(min)(min) (ma(ma(ma(ma(max)x)x)x)x) äärieräärieräärieräärieräärierooooo, %, %, %, %, %

Kaiken kaikkiaan kunnallinen päätöksenteko onoikeudenmukaista ja kohtelee tasavertaisesti alle 3 000–eri väestöryhmiä 3 000 as. 5 500 as. 11

Minulla ei ole mitään sanomista siihen, 20 000– 10 000–mitä kunta päättää ja tekee 45 000 as. 20 000 as. 5

Kunnan viranomaiset eivät paljon välitä siitä, alle 3 000–mitä ihmiset ajattelevat 3 000 as. 5 500 as. 7

Uskon kunnan luottamushenkilöiden ajavan alle 3 000–5 500 javilpittömästi kunnan parasta 3 000 as. 20 000–45 000 as. 10

Puolueet ovat kiinnostuneista vain ihmisten alle yliantamista äänistä, eivät heidän mielipiteistään 3 000 as. 45 000 as. 6

Todellista päätösvaltaa kunnassa käyttävät alle 3 000–5 500viranhaltijat, eivät luottamushenkilöt 3 000 as. ja yli 45 000 as. 6

Kunnan asioiden hoidossa on huomattavaa alle 3 000–parantamisen varaa 3 000 as. 5 500 as. 17

Kunnan viranhaltijoita pitää lähestyä alle 3 000–5 500“lakki kourassa” 3 000 as. ja yli 45 000 as. 7

Vaaleilla valitsemamme kunnanvaltuutetut alle ylimenettävät yleensä pian kosketuksen äänestäjiin 3000 as. 20 000 as. 14

Kunnallispolitiikka on niin monimutkaista, että alle 5 500–en aina ymmärrä mitä on tekeillä 3 000 as. 10 000 as. 5

Päinvastoin kuin kriittisyysulottuvuudella luottavaisesti suhtautuvien osuuksissa onhavaittavissa selvästi vähemmän yhdenmukaista kuntakokoluokittaista muutosta.Ainoastaan kahden väittämän, viranhaltijoiden lähestyttävyyttä ja puolueita koskevienasenteiden kohdalla on havaittavissa yhtenäistä muutosta. Puolueväittämän kohdallaluottavaisesti suhtautuvien osuus on kasvanut kaikissa kuntakokoluokissa, mikäosaltaan vahvistaa yhtenäistä ja merkittävää kriittisyyden vähentymistä. Viranhal-tijoiden lähestyttävyyttä koskevan kansalaispätevyyden alalle luokiteltavan väittämänkohdalla on puolestaan havaittavissa yhtenäistä luottavaisuuden vähentymistä kriit-tisyyden lisääntymisen rinnalla, mikä näkyy käytännössä neutraalisti tai epävarmastikysymykseen suhtautuvien lisääntymisenä (liitetaulukko 5.3).

171171171171171


Taulukko 5.4. Luottavaisesti kuntansa päätöksenteon eri ulottuvuuksiin suhtautuvien kun-talaiset vuonna 2004. Kuntakokoluokittaiset minimi- ja maksimiryhmät.

VähitVähitVähitVähitVähitenenenenen EnitEnitEnitEnitEnitenenenenen KKKKKunununununtaktaktaktaktakokokokokokooooo-----luoluoluoluoluottttttatatatatavvvvvaisiaaisiaaisiaaisiaaisia luoluoluoluoluottttttatatatatavvvvvaisiaaisiaaisiaaisiaaisia luokkien väl.luokkien väl.luokkien väl.luokkien väl.luokkien väl.(min)(min)(min)(min)(min) (ma(ma(ma(ma(max)x)x)x)x) äärieräärieräärieräärieräärierooooo, %, %, %, %, %

Kaiken kaikkiaan kunnallinen päätöksentekoon oikeudenmukaista ja kohtelee tasa- 3 001– ylivertaisesti eri väestöryhmiä 5 500 as. 20 000 as. 9

Minulla ei ole mitään sanomista siihen, alle 3 000 ja 3 000–mitä kunta päättää ja tekee 10 000–20 000 as. 10 000 as. 4

Kunnan viranomaiset eivät paljon välitä yli allesiitä, mitä ihmiset ajattelevat 45 000 as. 3 000 as. 5

Uskon kunnan luottamushenkilöiden yli alleajavan vilpittömästi kunnan parasta 45 000 as. 3 000 as. 14

Puolueet ovat kiinnostuneista vain ihmisten yli alleantamista äänistä, eivät heidän mielipiteistään 45 000 as. 3 000 as. 5

Todellista päätösvaltaa kunnassa käyttävät yli alleviranhaltijat, eivät luottamushenkilöt 45 000 as. 3 000 as. 7

Kunnan asioiden hoidossa on huomattavaa yli alleparantamisen varaa 45 000 as. 3 000 as. 5

Kunnan viranhaltijoita pitää lähestyä yli alle“lakki kourassa” 20 000 as. 3 000 as. 13

Vaaleilla valitsemamme kunnanvaltuutetutmenettävät yleensä pian kosketuksen yli alleäänestäjiin 45 000 as. 3 000 as. 11

Kunnallispolitiikka on niin monimutkaista, 3 001– alleettä en aina ymmärrä mitä on tekeillä 5 500 as. 3 000 as. 3

Muiden väittämien kohdalla on nähtävissä pääasiallisesti luottavaisesti suhtautuvienvähentymisen ja stabiilin tilanteen yhdistelmää. Kiinnostavaa mielipiteiden kahden-suuntaista kehitystä näkyy erityisesti luottamushenkilöiden vilpittömyyttä ja kunnal-lispolitiikan monimutkaisuutta koskevien väittämien kohdalla. Luottamushenkilöidenvilpittömyyttä koskevan väittämän tapauksessa voidaan huomata, että alle 20 000asukkaan kuntakokoluokissa luottavaisten osuus on laskenut, 20 000–45 000 asukkaankunnissa pysynyt suunnilleen neutraalina ja suurimmassa kuntaryhmässä laskenut.Kunnallispolitiikan monimutkaisuutta koskevan väittämän kohdalla muutokset ovatvaihtelevampia; yhdessä ryhmässä luottavaisten osuus on vähentynyt, joissakin tilanneon säilynyt ennallaan ja parissa ryhmässä luottavaisten osuus on kasvanut. Loppu-tulemana on, että kuntakokoluokkien väliset erot ovat kaventuneet.

5.4 Kiinnittyneisyys kuntalaisten suhtautumistapäätöksentekoon kokoavana summamuuttujana

Tähän mennessä kuntalaisten suhtautumista kuntansa päätöksentekoon on kuvattuyksittäisten väittämien tasolla. Jotta saisimme yleisempää kuvaa kuntalaisten asenteista,kootaan edellä kuvatuista väittämistä summamuuttuja, jota kutsumme edellisen vas-taavan tutkimuksen mukaisesti kuntalaisten kiinnittyneisyysindeksiksi. Indeksiä voi-

172172172172172

ACTA

taisiin edellä kuvatun luottavaisuus-kriittisyys -tarkastelun nojalla kutsua myösluottavaisuusindeksiksi. Tämän käsitteen käytölle löytyy perusteita vaikkapa artikkelinjohdannossa mainitusta Kaj Ilmosen tutkimuksesta luottamuksesta paikallisiininstituutioihin ja sosiaalisiin verkostoihin, jonka empiirisessä osassa on tarkasteltukuuden kunnan asukkaiden suhtautumista kotikunnan palveluihin, poliitikkoihin jakunnanjohtajiin luottavaisuuden käsitteen kautta. Toisaalta myös luottamuskäsitteenkäytölle olisi perusteita (vrt. esim. Mattila & Sänkiaho 2005), vaikka väittämä-patteristolla ei olekaan mitattu luottamusta siinä suorassa mielessä, jota on käytettyjoissakin tutkimuksissa (esim. Borg 2005; Harisalo & Stenvall 2002).

Indeksi rakentuu niistä kaikkiaan kymmenestä edellä kuvatusta väittämästä, jotkaolivat mukana myös vuosien 1996 ja 2000 vastaavissa summamuuttujissa. Äänestämistäkoskeva väittämä on jätetty pois ennen kaikkea siksi, että vuoden 1996 väittämä eimuotoilultaan vastaa vuosien 2000 ja 2004 vastaavaa väittämää. Kiinnittyneisyysastettamittaavan summamuuttujan arvo voi vaihdella asteikolla 1-5 siten, että mitä suurempiarvo, sitä suurempaa on kuntalaisten kiinnittyneisyys kuntansa päätöksentekoon.

Kiinnittyneisyyttä mittaavan summamuuttujan yhteisluotettavuutta mitataanalpha-arvolla, joka on viimeisen mittauskierroksen osalta .80 eli jopa hieman parempikuin edellisillä mittauskierroksilla (alpha-arvo -96: .78 ja 2000: .70).

Kuntalaisten kiinnittyneisyysaste kasvanut edelleenKuten kuviosta 5.1 voidaan havaita, kuntalaisten kiinnittyneisyys on vahvistunutedelleen vuoden 2000 jälkeen. Arvo on edelleen alle kriittisen arvon 3, mikä tarkoittaasitä, että kuntalaisten kriittisyys on edelleen suurempaa kuin luottamuksen tunne.

Kiinnittyneisyys

2,70

2,77

2,83

2,50 2,60 2,70 2,80 2,90 3,00

1996

2000

2004

keskiarvot asteikolla 1-5; mitä suurempi arvo sitä kiinnittyneempi

Kuvio 5.1. Kuntalaisten kiinnittyneisyys kunnan päätöksentekoon vuosina 1996, 2000 ja2004. Keskiarvot asteikolla 1–5; mitä suurempi arvo, sitä korkeampi kiinnittyneisyysaste.(N (-96) = 13 648; N (-00) = 12 340; N (-96) =11 421)

173173173173173


Kuntalaisten kiinnittyneisyysindeksi peittää indekseille tyypilliseen tapaan sisälleensuuria kuntakohtaisia vaihteluita. Kuntatasolle aggregoidut eri vuosien kiinnit-tyneisyysindeksit tuovat esille kuntien välisen erilaisuuden. Ensinnäkin on huomattava,että äärikuntien, huonoimman ja parhaan indeksiarvon saaneiden kuntien, välinenero on merkittävä, kasvaen vuonna 2000 entisestään ja palautuen vuonna 2004lähestulkoon samansuuruiseksi kuin vuonna 1996. Verrattuna vuoden 1996 äärieroonvoidaan vuoden 2004 tuloksen pohjalta todeta, että huonoimman kiinnitty-neisyysarvon saaneen kunnan saama arvo on parantunut selvästi kunakin vuonna, jamyös parhaan arvon saaneen kunnan indeksiarvo on vuonna 2004 selvästi parempikuin ensimmäisellä mittauskerralla vuonna 1996. Kunakin vuonna vähintään yhdenkunnan kiinnittyneisyysarvo ylittää kriittisen arvon 3. Näitä kuntia oli vuonna 1996yksi, ja vuosina 2000 ja 2004 kumpanakin kolme. Kunakin tutkimusvuonnasuurimman kiinnittyneisyysasteen omaava kunta on ollut Liljendal. Perää pitävä kuntaon sen sijaan vaihtunut vuoden 2000 jälkeen Kolarista Pudasjärveen. (Ks.liitetaulukosta 5.1 löytyvät kuntakohtaiset kiinnittyneisyysasteet v. 1996, 2000 ja2004.)

Koko tutkimusajanjaksolla 1996–2004 valtaosassa eli peräti 42 tutkimuskunnassakuntalaisten kiinnittyneisyys kunnan päätöksentekoon on vahvistunut. Yhdessäkunnassa tilanne on pysynyt ennallaan ja neljässä kunnassa kiinnittyneisyysaste onviimeisellä mittauskierroksella heikompi kuin tutkimuksen lähtökohtatilanteessavuonna 1996. Missään kunnassa kuntalaisten kiinnittyneisyys ei ole mittaustenperusteella heikentynyt hyvin merkittävästi, mutta sen sijaan kyllä yhdessä kunnassa,Naantalissa, kiinnittyneisyysaste on vahvistunut erittäin merkittävästi. (Taulukko 5.5,liitetaulukko 5.1.)

Taulukko 5.5. Kuntalaisten kiinnittyneisyysasteen muutokset tutkimuskunnissa vuosina1996–2004 (N = 47).

KiinnitKiinnitKiinnitKiinnitKiinnittyneistyneistyneistyneistyneisyysyysyysyysyysasasasasasttttteeeee 1996–20001996–20001996–20001996–20001996–2000 2000–20042000–20042000–20042000–20042000–2004 1996–20041996–20041996–20041996–20041996–2004

Heikentynyt 11 kuntaa 11 kuntaa 4 kuntaaEnnallaan – 4 kuntaa 1 kuntaVahvistunut 36 kuntaa 32 kuntaa 42 kuntaa

5.5 Yksilöominaisuuksien vaikutuksetkiinnittyneisyysasteeseen

Edellä on kuvattu miten kuntalaisten suhtautuminen kuntansa päätöksentekoon onmuuttunut hieman positiivisemmaksi aina vuodesta 1996 alkaen. Kuten edellisissävastaavissa tutkimuksissa on voitu todentaa, kuntalaisen erilaisilla yksilöominai-suuksilla on vaikutusta siihen, miten kuntalainen asennoituu kuntansa päätök-sentekoon liittyviin asiakokonaisuuksiin. Seuraavassa selvitetään mitkä yksilöomi-naisuudet selittävät kuntalaisten kiinnittyneisyysastetta vuonna 2004 ja miten yk-silöominaisuuksien vaikutukset ovat muuttuneet vuodesta 1996.

174174174174174

ACTA

Yksilötason ominaisuuksien vaikutuksia kiinnittyneisyyteen tarkastellaan iän,sukupuolen, äidinkielen, perheellisyyden, koulutuksen, ammattiaseman, työnan-tajataustan sekä kunnassa asumisajan, kodin sijainnin ja työpaikan sijainnin nä-kökulmista. Viimeksi mainittu on ollut mukana vain vuoden 2004 kyselyssä. (Taulukot5.6 ja 5.7.)

Yksilöominaisuuksien yhteyksiä kiinnittyneisyysasteeseen voidaan tiivistääseuraavalla tavalla:

Ikä:Kiinnittyneimpiä ovat vanhimmat yli 70-vuotiaat ja vähiten kiinnittyneitä 40–49-vuotiaat. Ikäluokkien välinen ääriero on kasvanut edellisistä tutkimusvuosista. Alle30-vuotiaiden kiinnittyneisyysaste on kasvanut eniten ja 50–59-vuotiaiden kohdallavähiten. Kaikissa ikäluokissa muutos on kuitenkin merkitsevällä tasolla.

Sukupuoli:Miehet ovat kunakin vuonna hieman kiinnittyneempiä päätöksentekoon kuin naiset.Ero on kuitenkin hyvin pieni, vaikkakin hieman suurempi kuin vuonna 1996.Molempien sukupuolten kiinnittyneisyysaste on noussut merkitsevästi, miestenkuitenkin hieman naisia enemmän.

Äidinkieli:Ruotsinkielisten kiinnittyneisyysaste on edelleen selvästi suurempaa kuin suo-menkielisten, vaikkakin kieliryhmien välinen ero on hieman kaventunut erityisestisiitä syystä, että suomenkielisten kiinnittyneisyysaste on vahvistunut selkeästi enemmänkuin ruotsinkielisten.

Koulutus:Koulutus on hyvin merkitsevällä tasolla kuntalaisten kiinnittyneisyysastetta selittävätekijä. Ylemmän korkeakoulututkinnon omaavat ovat kunakin vuonna olleet kiin-nittyneimpiä ja alhaisimman koulutustason (kansa- tai peruskoulun käyneet) omaavatvähiten kiinnittyneitä. Näiden ääripäiden välinen ero on kasvanut vuodesta 1996hieman. Merkille pantavaa on, että suurinta kiinnittyneisyysasteen kasvua on nähtävissäjuuri parhaiten koulutetuilla, ja vieläpä niin, että kiinnittyneisyysaste nousi kriittisenarvon 3 paremmalle puolelle vuonna 2004. Ylioppilastutkinnon suorittaneilla muutoson ollut puolestaan vähäisintä.

175175175175175


Taulukko 5.6. Kunnallisesta päätöksenteosta kiinnittyneisyys ja kuntalaisten yksilöominai-suudet v. 1996, 2000 ja 2004. Keskiarvot asteikolla 1-5; mitä suurempi arvo sitä suurempikiinnittyneisyysaste.

KiinnitKiinnitKiinnitKiinnitKiinnittyneistyneistyneistyneistyneisyysyysyysyysyysasasasasasttttteeeee ErErErErEroooootustustustustus NNNNN19961996199619961996 20002000200020002000 20042004200420042004 1996–20041996–20041996–20041996–20041996–2004 (-(-(-(-(-04)04)04)04)04)

KaikkiKaikkiKaikkiKaikkiKaikki 22222,70,70,70,70,70 22222,77,77,77,77,77 22222,83,83,83,83,83 +0+0+0+0+0,13,13,13,13,13 12 62512 62512 62512 62512 625IIIIIkä:kä:kä:kä:kä:18–29 v 2,66 2,81 2,83 +0,17 1 76430–39 v 2,70 2,76 2,83 +0,13 1 84940–49 v 2,69 2,75 2,79 +0,10 2 49750–59 v 2,73 2,75 2,82 +0,09 2 98060–70 v 2,72 2,76 2,84 +0,12 2 19970+ v .. 2,81 2,89 (+0,08) 1 336Sukupuoli:Sukupuoli:Sukupuoli:Sukupuoli:Sukupuoli:Mies 2,71 2,79 2,84 +0,13 5 956Nainen 2,70 2,75 2,81 +0,11 6 669Äidinkieli:Äidinkieli:Äidinkieli:Äidinkieli:Äidinkieli:Ruotsi 2,89 2,91 2,95 +0,06 1 018Suomi 2,68 2,76 2,82 +0,14 1 607KKKKKoulutusoulutusoulutusoulutusoulutus:::::Kansa-peruskoulu 2,64 2,69 2,75 +0,11 3 582Ammattikoulu/-kurssi 2,65 2,72 2,77 +0,12 2 922Ylioppilas 2,81 2,86 2,87 +0,06 1 948Opisto/-koulutason tutk. 2,76 2,81 2,86 +0,10 2 913Alempi kk-tutkinto 2,85 2,94 2,93 +0,08 975Ylempi kk-tutkinto 2,90 3,00 3,05 +0,15 947Muu 2,70 2,76 2,77 +0,07 396AmmaAmmaAmmaAmmaAmmattttttiasema:tiasema:tiasema:tiasema:tiasema:Johtava asema 2,96 2,97 3,06 +0,10 341Ylempi toimihenkilö 2,84 2,86 2,98 +0,14 861Alempi toimihenkilö 2,78 2,82 2,89 +0,11 1 258Työntekijä 2,63 2,70 2,74 +0,11 3 325Yrittäjä 2,76 2,79 2,84 +0,08 792Maatalousyrittäjä 2,94 3,01 2,98 +0,04 363Opiskelija 2,72 2,85 2,82 +0,10 785Hoitaa kotia/omaisia 2,68 2,76 2,79 +0,11 305Työtön/lomautettu 2,56 2,59 2,66 +0,10 722Eläkeläinen 2,70 2,76 2,84 +0,14 3 488TTTTTyönanyönanyönanyönanyönantatatatataja:ja:ja:ja:ja:Kunta/kuntayhtymä 2,78 2,82 2,85 +0,07 1 908Valtio/muu julkinen 2,75 2,81 2,90 +0,15 718Järjestö, yhdistys tms. 2,80 2,86 2,84 +0,04 234Yritys 2,67 2,72 2,80 +0,13 3 242Oma yritys/itse työll. 2,83 2,90 2,86 +0,03 1 086Ei työelämässä 2,66 2,74 2,81 +0,15 4 068KKKKKunnasunnasunnasunnasunnassssssa asuinaika:a asuinaika:a asuinaika:a asuinaika:a asuinaika:0–2 vuotta 2,68 2,81 2,87 +0,19 1 3293–5 vuotta 2,68 2,71 2,80 +0,12 1 0996–10 vuotta 2,68 2,78 2,80 +0,12 1 25611–20 vuotta 2,67 2,78 2,82 +0,15 2 162Yli 20 v/koko ikänsä 2,73 2,77 2,83 +0,10 6 788KKKKKodin sijainodin sijainodin sijainodin sijainodin sijainti kti kti kti kti kunnasunnasunnasunnasunnassssssa:a:a:a:a:Kuntakeskustassa tms 2,71 2,79 2,84 +0,13 4 402Esikaup., lähiössä tms. 2,67 2,73 2,79 +0,12 4 039Haja-asutusalueella 2,73 2,79 2,85 +0,12 4 115PPPPPerheelerheelerheelerheelerheellislislislislisyysyysyysyysyys:::::Ei alaikäisiä lapsia 2,70 2,77 2,82 +0,12 8 856On alaikäisiä lapsia 2,71 2,78 2,83 +0,12 3 778TTTTTyöpaikan sijainyöpaikan sijainyöpaikan sijainyöpaikan sijainyöpaikan sijainti:ti:ti:ti:ti:Omassa asuinkunnassa .. .. 2,83 .. 4 969Muussa kunnassa .. .. 2,85 .. 2 487

176176176176176

ACTA

Ammattiasema:Ammattiaseman mukaan tarkasteltuna korkeimman kiinnittyneisyysasteen omaavatjohtavassa asemassa olevat ja alhaisimman puolestaan työttömät tai lomautetut. Ääri-ryhmien välinen kiinnittyneisyysasteen ero on erittäin suuri ja samalla suurempaakuin minkään muun yksilöominaisuuden kohdalla voidaan havaita. Johtavaa asemaakorkeampi kiinnittyneisyysaste löytyi keskimmäisellä mittauskerralla vuonna 2000maatalousyrittäjiltä, mutta tilanne palautui vuotta 1996 vastaavaksi viimeisellämittauskierroksella. Maatalousyrittäjien kiinnittyneisyysaste käväisi vuonna 2000kriittisen arvon 3 yläpuolelle, johtavassa asemassa olevien kiinnittyneisyysaste puo-lestaan vuonna 2004. Suurinta kiinnittyneisyysasteen nousua voidaan havaita ylempientoimihenkilöiden ja eläkeläisten ryhmässä, alhaisinta puolestaan maatalousyrittäjillä.

Taulukko 5.7. Yksilöominaisuuksissa esiintyvät sisäiset äärierot vuonna 2004 kiinnittynei-syysasteessa.

*0,04–0,10 **0,11–0,20 ***0,21–0,30 ****0,31–0,40 *****> 0,40

SisäiseSisäiseSisäiseSisäiseSisäiset ääriert ääriert ääriert ääriert äärierooooot kiinnitt kiinnitt kiinnitt kiinnitt kiinnittyneistyneistyneistyneistyneisyysyysyysyysyysasasasasasttttteeeeeeeeeessssssssssaaaaa19961996199619961996 20002000200020002000 20042004200420042004

sukupuoli *ikä ***** * *****äidinkieli *************** ** **********alaikäisiä lapsia?koulutustaso *************** ***** ***************ammattiasema ******************** **** ********************työnantajasektori ********** ** *****asuinvuodet kunnassa ***** * *****kodin sijainti ***** * *****

Työnantaja:Yrityksen palveluksessa olevat ovat kunakin tutkimusvuonna olleet vähiten kiinnit-tyneitä, vaikkakin näiden kiinnittyneisyysaste on noussut merkitsevästi tutkimus-kauden aikana. Suurin kiinnittyneisyysaste oli vuosina 1996 ja 2000 omassa yrityksessätyöskentelevät tai itse työllistyneet, viimeisimmällä kierroksella puolestaan valtion taimuun julkisen toimijan palveluksessa olleet. Valtion palveluksessa olevien kiin-nittyneisyysaste onkin työelämän ulkopuolella olevien lisäksi kasvanut eniten. Vähitenajallista kiinnittyneisyysasteen muutosta on puolestaan havaittavissa oman yrityksenpalveluksessa olevilla ja lähes yhtä vähäistä järjestön, yhdistyksen tai vastaavan palk-kalistoilla olevat. Kiinnostavaa on niin ikään havaita, että eri työnantajaryhmien välisetkiinnittyneisyyserot ovat selvästi kaventuneet aiemmista vuosista.

Kunnassa asumisaika:Kunnassa asumisajan vaikutus kuntalaisen kiinnittyneisyysasteeseen ja siinä tapah-tuneet ajalliset muutokset edustavat varmasti yhtä mielenkiintoisimmista tuloksista.Lähtökohtaisena olettamuksena on, että pisimpään kunnassa asuneet suhtautuvatmyönteisimmin kuntansa päätöksentekoon. Tämä pitääkin paikkansa vuoden 1996osalta. Kriittisintä ryhmää edusti tuolloin 11–20 vuotta kunnassa asuneet. Vuonna

177177177177177


2000 tilanne muuttui selvästi sikäli, että korkein kiinnittyneisyysaste löytyikin tuolloinkorkeintaan 2 vuotta kunnassa kirjoilla olleilta, alhaisin puolestaan 3–5 vuottaasuneilta.

Vuonna 2004 tilanne oli lähes sama, paitsi että alhaisin kiinnittyneisyysaste löytyihieman laajemmalta ikäjoukolta eli 3–10 vuotta kunnassa asuneilta. Selvästi suurinkiinnittyneisyysasteen nousu löytyy avainasemaan nousseilta alle 3 vuotta kunnassaasuneilta, kun taas muita vähemmän – tosin silti toki selvästi aiempaa suurempi –kiinnittyneisyysaste on kohonnut pisimpään kunnassa asuneilla. Ryhmien väliset eroteivät ole erityisen suuria, ja ovat pysyneet suunnilleen samalla tasolla kuin vuonna1996.

Kodin sijainti asuinkunnassa:Kun tarkastellaan kuntakeskustassa, sen laitamilla ja haja-asutusalueella asuvien kun-talaisten eroja päätöksentekoon kiinnittyneisyydessä, voidaan havaita, että haja-asu-tusalueella ovat kunakin vuonna olleet kiinnittynein ryhmä, tosin yhdessä kun-takeskustassa asuvien kanssa vuonna 2000. Ryhmien väliset erot eivät kuitenkaan olesuuria, eikä niissä ole tapahtunut ajallista muutosta. Kunkin ryhmän kiinnitty-neisyysaste on kasvanut sinänsä merkitsevästi, mutta kasvu on ollut hyvinkin yhtenäistä.

Perheellisyys:Sillä, onko kuntalaisella alaikäinen tai alaikäisiä lapsia vai ei, ei voida katsoa vaikuttavansiihen, miten vahvasti hän on kiinnittynyt kuntansa päätöksentekoon. Ryhmien välinenero on pysynyt kullakin kyselykierroksella yhtä pienenä, ja kummankin ryhmän kiin-nittyneisyysasteessa on nähtävissä yhtä suurta ajallista kehitystä.

5.6 Kuntalaisten kiinnittyneisyys kuntatasolla

Edellisissä alaluvuissa on kuvattu yhtäältä kuntakoon vaikutusta kuntalaisten suh-tautumiseen mitattuna kunnan päätöksentekoon liittyvistä erilaisista asenneväittämistämuodostetun kiinnittyneisyyden summamuuttujan avulla. Toisaalta on lyhyesti osoi-tettu, miten kuntalaisten kiinnittyneisyysaste on muuttunut kunnissa ajanjaksolla1996–2004. Esiin on tullut, että joidenkin väittämien kohdalla on nähtävissä hyvinkinselviä kuntakokoluokkien välisiä asenne-eroja, toisten väittämien kohdalla erot näyt-täisivät puolestaan olevan suhteellisen vähäisiä. Myös yksittäisten kuntien kiin-nittyneisyyden asteessa on nähtävissä erilaisia muutostrendejä, joskin selvänäpäätrendinä on ollut kuntalaisten kiinnittyneisyysasteen vahvistuminen.

Seuraavassa lähdetään selvittämään tarkemmin missä määrin yhtäältä kuntakokoja toisaalta muut kunnan rakennetta kuvaavat tekijät pystyvät selittämään kiin-nittyneisyysasteen eroja. Kyseessä on kuntatasolla tehtävät analyysit, mikä tarkoittaasitä, että alkuperäinen yksilöaineisto aggregoidaan kuntatasolle siten, että kunnillelasketaan kunkin kunnan kuntalaisten keskimääräinen kiinnittyneisyysaste, kun-tatasoinen kiinnittyneiden summamuuttuja.

Ensin tarkastellaan kuntakoon vaikutusta kuntalaisten kiinnittyneisyyteen. Kutenkuviosta 5.2 käy ilmi, kuntalaiset ovat kunakin vuonna olleet selvästi kiinnittyneimpiä

178178178178178

ACTA

Kuvio 5.2. Kuntalaisten kiinnittyneisyys kunnan päätöksentekoon vuosina 1996, 2000 ja2004 kuntakokoluokittain tarkasteltuna. Keskiarvot asteikolla 1–5; mitä suurempi arvo,sitä korkeampi kiinnittyneisyysaste. (N (-96) = 13 648; N (-00) = 12 340; N (-96) = 11 421).

Kunnan erilaisista rakenteellisista tekijöistä tarkasteltavina ovat pääosin samatmuuttujat kuin aiempien vuosien tuloksia raportoivissa tutkimusartikkeleissa. Näitäovat asukasluvun lisäksi pinta-ala ja taajama-aste, kunnan työpaikkarakennetta kuvaavatelinkeinot ja työttömyysaste, väestön kieli-, ikä- ja koulutusrakenne, kunnan ta-loustilanne sekä valtuuston voimasuhteet. Kunnan taloustilannetta mitataan edellisestäraportoinnista poikkeavalla tavalla: taloutta kuvaavina tekijöinä käytetään neljääkeskeistä talousmuuttujaa, toisin sanoen tuloveroprosenttia, vuosikatetta (euroa/as.),investointien tulorahoitusprosenttia sekä lainakantaa (euroa/as.).

kuntansa päätöksentekoon pienimmissä, alle 3 000 asukkaan kunnissa. Vuonna 2000kiinnittyneisyysarvo nousi ko. kokoluokassa poikkeuksellisen korkealle eli arvoon 3.Alhaisinta kiinnittyneisyys on ollut suurimmissa, yli 45 000 asukkaan kunnissa, muttaon ollut joko hyvin lähellä tai jopa samalla tasolla kuin 20 001–45 000 asukkaankunnissa. Kiinnittyneisyysaste on siten pääsääntöisesti sitä suurempaa mitä suu-remmasta kuntakokoluokasta on kyse – ainoan poikkeuksen tästä yleistrendistämuodostaa 3 000–5 500 asukkaan kokoluokan kunnat.

Kiinnittyneisyysaste on noussut kaikissa kuntakokoluokissa vuodesta 1996vuoteen 2004, ja pienimpiä kuntia lukuun ottamatta kiinnittyneisyysaste on noussutniin 1996–2000 kuin 2000–2004 välisenä aikana. Eniten kiinnittyneisyys on kasvanutyli 10 000 asukkaan ja vähiten 3 000–5 500 asukkaan kunnissa.

2,78

2,79

2,82

2,84

2,80

2,97

2,70

2,70

2,77

2,74

2,77

3,00

2,63

2,64

2,67

2,73

2,72

2,88

2,4 2,5 2,6 2,7 2,8 2,9 3 3,1

yli 45000 as.

20001-45000 as.

10001-20000 as.

5500-10000 as.

3000-5500 as.

alle 3000 as.

keskiarvot asteikolla 1-5; mitä suurempi arvo, sitä kiinnittyneempi

2004 2000 1996

179179179179179


Kuntalaisten kiinnittyneisyysasteen ja erilaisten kuntaominaisuuksien välisiätilastollisia yhteyksiä raportoidaan sekä vuoden 2004 että aikaisempien vuosien 1996ja 2000 osalta taulukossa 5.8.

Taulukko 5.8. Kuntalaisten kiinnittyneisyys ja kuntaominaisuudet v. 1996, 2000 ja 2004.Korrelaatiot, tilastollinen merkitsevyys: *** erittäin merkitsevä (p = .000) ** (p < .01) mer-kitsevä, * (p < .05) melkein merkitsevä) (N = 47).

19961996199619961996 20002000200020002000 20042004200420042004

VäeVäeVäeVäeVäessssstöpohja:töpohja:töpohja:töpohja:töpohja:* Asukasluku (-96, -00, -04) –.32* –.27 –.17* Pinta-ala (-96, -00, -04) –.30* –.31* –.50**** Taajama-aste (-95, -00, -03) –.47** –.46** –.33*VäeVäeVäeVäeVäessssstön ikärtön ikärtön ikärtön ikärtön ikärakakakakakenne:enne:enne:enne:enne:* 0–6 v, % väestöstä (-95, -00, -04) .11 .08 .21* Yli 64 v, väestöstä (-95, -00, -04) .40** .28 .05VäeVäeVäeVäeVäessssstön ktön ktön ktön ktön koulutusroulutusroulutusroulutusroulutusrakakakakakenneenneenneenneenne(tutkinnon suorittaneet, % 15 v täyttäneistä):* Ei-tutkinnon suorittaneet, % (-96, -99, -03) .44** .36* .15* Korkea-asteen tutk. suor., % (-96, -99, -03) –.31* –.30* –.10VäeVäeVäeVäeVäessssstön kielirtön kielirtön kielirtön kielirtön kielirakakakakakenne:enne:enne:enne:enne:* Ruotsinkieliset, % (-96, -00, -04) .41** .27 .22TTTTTyöpaikkaryöpaikkaryöpaikkaryöpaikkaryöpaikkarakakakakakenne ja työlenne ja työlenne ja työlenne ja työlenne ja työllislislislislisyysyysyysyysyys:::::* Maatalous, % (-95, -99, -03) .59*** .53*** .49*** Jalostus, % (-95, -99, -03) –.10 –.09 –.08* Palvelut, % (-95, -99, -03) –.58*** –.45** –.37*** Työttömyysaste, % (-95, -98, -03) –.49*** –.40** –.36*TTTTTalouden tunnuslukalouden tunnuslukalouden tunnuslukalouden tunnuslukalouden tunnuslukuja:uja:uja:uja:uja:* tuloveroprosentti (-96, -00, -04) .16 –.09 –.26* vuosikate, euroa/asukas (-96, -00, -04) .09 –.15 .08* investointien tulorahoitus% (-96, -00, -04) .25 –.13 –.08* lainakanta, euroa/asukas (-96, -00, -04) –.28 –.28 –.28VVVVValtuusaltuusaltuusaltuusaltuusttttton poliiton poliiton poliiton poliiton poliittisetisetisetisetiset vt vt vt vt voimasuhoimasuhoimasuhoimasuhoimasuhttttteeeeeeeeeettttt(valtuustokaudet 1992–96, 1997–00, 2001–04):* kokoomus, % –.39** –.30* –.18* keskusta, % .28 .24 .10* SDP, % –.38** –.28 –.12* vihreät, % –.40** –.22 –.08* RKP, % .38** .25 .23KKKKKunununununtatatatatavvvvvaalien ääneaalien ääneaalien ääneaalien ääneaalien äänessssstys%tys%tys%tys%tys% (-96, -00, -04) .58*** .48** .20

Taulukossa raportoitujen tulosten osalta voidaan todeta ensinnäkin, että kunnanasukasmäärän ja kiinnittyneisyysasteen välinen yhteys on heikentynyt selvästitutkimuskauden aikana, eikä riippuvuus ole enää vuoden 1996 jälkeen olluttilastollisesti merkitsevä. Myös taajama-asteen yhteys kiinnittyneisyys on heikentynyt,mutta on edelleen melkein merkitsevällä tasolla. Sen sijaan kolmannella väestöpohjaakuvaavalla tekijällä, pinta-alalla, yhteys kiinnittyneisyys on vahvistunut merkittävästivuodesta 1996, ja korrelaatio vuonna 2004 on korkeampi kuin millään muullakuntaominaisuudella.

Pinta-alan kanssa lähes yhtä suurta tilastollista yhteyttä kiinnittyneisyyteen löytyymaataloustyöpaikkojen osuudesta. Myös palvelutyöpaikkojen osuuden kohdalla onnähtävissä erittäin merkitsevää yhteyttä. Näiden lisäksi kiinnittyneisyysindeksi korreloimelkein merkitsevällä tasolla työttömyysasteen ja taajama-asteen kanssa. Muiden

180180180180180

ACTA

analyysissa käytettyjen kuntaominaisuuksien osalta ei tilastollisesti merkitseviä yh-teyksiä löytynyt. Saatuja tuloksia voidaankin tiivistää seuraavasti:

Kuntalaisten kiinnittyneisyys kunnan päätöksentekoon on sitä suurempaa mitäpienempi kunta on pinta-alaltaan,mitä suurempi osuus kunnan työpaikoista on maataloudessa ja mitä vähem-män siten palvelutyöpaikkoja,mitä alhaisempi kunnan työttömyysaste on, jamitä alhaisempi kunnan taajama-aste on.

Sen sijaan on mielenkiintoista havaita, että kuntalaisten kiinnittyneisyysindeksillä eiole enää vuonna 2004 aikaisempina tutkimusvuosina havaittavaa merkitsevää yhteyttäväestön koulutusasteen eikä kunnallisvaaleissa äänestämisaktiivisuuden kanssa. Näissäkaikissa luetelluissa tapauksissa muutos on merkittävän suuri. Verrattaessa tilannettapelkästään lähtövuotta 1996 edustaviin tuloksiin voidaan todeta, että muutokset ovaterittäin suuria. Edellä lueteltujen tekijöiden lisäksi tuolloin oli koko joukko muitakinkuntaominaisuuksia, joilla oli merkitsevää yhteyttä kuntalaisten kiinnittyneisyys-asteeseen; ruotsinkielisten sekä ikäihmisten osuus väestöstä, ruotsalaisen kansan-puolueen, sosiaalidemokraattien ja vihreiden osuus valtuustopaikoista, mutta ennenkaikkea kunnan väestömäärä.

Kuntatason tulosten perusteella voidaan vetää ainakin seuraavanlaisia johto-päätöksiä:

a) kuntakokoa ratkaisevampaa kiinnittyneisyysasteelle on kunnan maantie-teellinen laajuus ja taajamassa asuvien osuus asukkaista.

b) kuntalaisten kiinnittyneisyys kunnan päätöksentekoon ei riipu väestön kieli-, ikä- eikä koulutusrakenteesta

c) kiinnittyneisyysasteeseen vaikuttaa merkittävällä tavalla kunnan työpaik-ka- (ja samalla elinkeino-) rakenne ja työllisyysaste

d) kiinnittyneisyyden asteen kunnittaisia vaihteluita ei voida selittää kuntientalouden tilan vaihteluista

e) kiinnittyneisyyden asteen vaihtelut eivät näytä selittyvän kunnanvaltuus-ton poliittisten voimasuhteiden perusteella

f ) eri vuosien tulosten perusteella näyttäisi siltä, että kiinnittyneisyyden as-teen vaihtelut ovat irtautuneet entistä selkeämmin rakenteellisten tekijöi-den vaikutuksista, ja selittynevät entistä vahvemmin yhtäältä kuntalaisenyksilöominaisuuksista ja toisaalta niin kunnan tilannekohtaisista tekijöistäkuin päätöksentekokulttuurista.

5.7 Kuntalaisten kiinnittyneisyys ja muut asenteet

Kuntalaisen asenteet ovat harvoin yksinäisiä saarekkeita, vaan kuten aikaisemmissakintutkimuksissa on havaittu, asenteet ovat yleensä selvässä ja loogisessa yhteydessä toi-siinsa. Seuraavassa tarkastellaan jo aiempia tutkimusvuosia raportoivien artikkelien

Palmuni

181181181181181


tapaan kuntalaisten kiinnittyneisyysindeksin yhteyttä esimerkiksi kuntalaisten vaa-likäyttäytymiseen, yleiseen osallistumisaktiivisuuteen, edustautumiseen, käsityksiinomasta kunnasta ja kansalaisuuskäsityksiin. Tässä artikkelissa pääpaino on ajallisenkehityksen tarkastelussa.

Ensinnäkin voidaan todeta, että kuntalaisten kiinnittyneisyysindeksi korreloi ti-lastollisesti merkitsevällä tasolla kaikkien tarkasteltavien muuttujien suhteen.

Yksittäisten muuttujien tarkastelu osoittaa, että kaikkein suurin yksittäinen kor-relaatio löytyy suhteessa kuntalaisen arvioon omasta kyvystään asioida kuntansa kanssaja tarvittaessa puoltaa omaa etuaan. Vastaavaa kysymystä ei ollut mukana vielä vuoden1996 kyselyssä. Vuonna 2000 korrelaatio on vieläpä korkeampi kuin viimeisellä ky-selykierroksella. Myös yhteydet osallistumistapojen tehokkuuteen, palvelutyytyväi-syyteen sekä arvioon kunnan pärjäämisestä kuntien välisessä “hyvä asua ja elää”-kilpailussa ovat korkeita. Kaikille edellä luetelluille korkean korrelaation muuttujilleon yhteistä myös se, että kunkin kohdalla tilastollinen yhteys on vahvistunut vuodesta1996. Kaikkein selvintä korrelaation vahvistuminen on osallistumistapojen te-hokkuutta mittaavan summamuuttujan kohdalla. Toisaalta yhteys osallistumistapojenkäyttöön on laskenut, vaikka onkin edelleen tilastollisesti merkittävä.

Stabiililla tasolla pysytelleitä yhteyksiä kiinnittyneisyyteen on nähtävissä taulukon5.9 mukaan omaan talouteen ja asumiseen tyytyväisten, järjestöjäsenyyksien määränsekä kunnallisvaaleissa äänestämisen kohdalla.

Tilastollisen yhteyden heikkenemistä on havaittavissa osallistumistapojen käytönlisäksi muutaman muun muuttujan kohdalla, mutta heikkeneminen on ollut pääosinvähäistä. Ehkä selkeimmät korrelaation pienentymiset suhteessa kuntalaisten kiin-nittyneisyyteen on nähtävissä kansalaisuutta mittaavien piirteiden kohdalla, eritotenvaaleissa äänestämisen, yhteiskunnallisten asioiden seuraamisen ja niistä keskus-telemisen kohdalla. Myös esimerkiksi kotikuntaansa samaistumisen ja kiinnitty-neisyysasteen välinen yhteys on hiukan heikentynyt tutkimusajanjakson aikana,erityisesti vuoden 2000 jälkeen.

182182182182182

ACTA

Taulukko 5.9. Kiinnittyneisyys ja eräät kuntalaisten asenteita kuvaavat muuttujat vuosina1996, 2000 ja 2004. Korrelaatiot, N (-96) = 14 939, N (-00) = 13 683 ja N (-04) = 12 634.Kaikki taulukossa esitetyt korrelaatiot ovat tilastollisesti merkitsevällä tasolla p < .01.

KiinnitKiinnitKiinnitKiinnitKiinnittyneistyneistyneistyneistyneisyysyysyysyysyysasasasasasttttteeeee 19961996199619961996 20002000200020002000 20042004200420042004 MMMMMuutuutuutuutuutososososos

TTTTTyytyväisyytyväisyytyväisyytyväisyytyväisyysyysyysyysyys:::::Elämäntilanne yleensä .15 .14 .14 –Oma/perheen talous .17 .15 .17 0Oma/perheen asuminen .12 .11 .12 0Suhde omaan kuntaan:Suhde omaan kuntaan:Suhde omaan kuntaan:Suhde omaan kuntaan:Suhde omaan kuntaan:Kyky asioida kunnan kanssa ja puolustaa .. .35 .31 (–)Arvio “Kunnassa on hyvä asua ja elää” .21 .25 .24 +Samastuminen asuinkuntaan .18 .20 .17 –Kuntansa asioiden seuraaminen tiedotusvälineistä .. .05 .07 (+)Arvio loppuelämänsä nyk. kunnassa asumisesta .08 .05 .05 –Kiinnostus oman kunnan kunnallispolitiikkaan .. .. .19 ..PPPPPalvalvalvalvalveluarvioeluarvioeluarvioeluarvioeluarviottttt:::::Tyytyväisyys kunnallisiin palveluihin .20 .25 .25 +Panostushalukkuus palveluihin –.16 –.20 –.17 +OsOsOsOsOsalalalalallislislislislistuminen ja vtuminen ja vtuminen ja vtuminen ja vtuminen ja vaikaikaikaikaikutututututtaminen:taminen:taminen:taminen:taminen:Järjestöjäsenyyksien määrä .15 .15 .15 0Osallistumistapojen käyttö .08 .07 .07 –Osallistumistapojen tehokkuus .17 .26 .28 +Edustautuminen:Toiminut/toimii kunnallisessa luottamustehtävässä .14 .16 .14 0Halukas ottamaan vastaan luottamustehtävän .. .07 .08 (+)VVVVVaaliosaaliosaaliosaaliosaaliosalalalalallislislislislistuminen:tuminen:tuminen:tuminen:tuminen:Äänesti/aikoo äänestää kunnallisvaaleissa .18 .16 .18 0Kansalaisuuteen liittyvät piirteet:Vaaleissa äänestäminen .23 .20 .17 –Jäsenyys poliittisessa puolueessa .20 .18 .16 –Suostuminen julk. luottamustehtävien hoitoon .17 .17 .15 –Keskusteleminen yhteiskunnallisista asioista .11 .10 .06 –Yhteiskunnallisten asioiden seuraaminen .10 .08 .05 –

Kaiken kaikkiaan tulokset osoittavat kuitenkin, että kuntalaisten asennoituminenkuntansa päätöksentekoon on edelleenkin selvässä positiivisessa yhteydessäomakohtaiseen tyytyväisyyteen, kuntasuhteeseen monistakin näkökulmistatarkastellen, kuntalaisen palveluarvioihin, osallistumiseen ja vaikuttamiseen niinedustuksellisen järjestelmän kuin järjestöjen ja suorien kanavien kautta samoin kuinkansalaisuuteen, yhteiskunnan jäsenyyteen liittyviin erilaisiin piirteisiin. Syy-seuraussuhteet eivät kuitenkaan ole yksinkertaisia – kuntalaisen vahvempikiinnittyneisyys voi yhtä lailla olla syynä kuin seurauksena esimerkiksi sille, ettäkuntalainen on tyytyväinen kuntansa palveluihin tai että kuntalainen uskoo erilaistensuorien osallistumis- ja vaikuttamistapojen tehokkuuteen jne.

5.8 Yhteenveto ja päätelmät

Tässä artikkelissa on selvitetty kuntalaisten suhtautumista kunnalliseen pää-töksentekoon omaa asuinkuntaa koskevien erilaisten politiikka-/poliitikkokriittisyyttä,luottamusta poliittisen järjestelmän toimivuuteen sekä kansalaispätevyyttä mittaavienväittämien avulla. Keskeisenä käsitteenä käytetään kiinnittyneisyyttä ja sitä mitataankyseisistä väittämistä muodostetun indeksin avulla. Yksittäisten väittämien tarkastelussaon käytetty myös kriittisyys- ja luottavaisuuskäsitteitä.

183183183183183


Tulokset osoittavat, että vaikka kuntalaisten suhtautuminen oman kuntansa pää-töksentekoon on entistä myönteisempää, värittää kuntalaisten mielipiteitä kuntansapäätöksenteosta edelleenkin epäileväisyys ja kriittisyys. Ajallisista muutoksista voidaantiivistetysti todeta, että kriittisesti tai epäilevästi suhtautuvien osuus on lähes poik-keuksetta vähentynyt, joidenkin väittämien kohdalla jopa hyvinkin merkittävästi.Luottavaisesti suhtautuvien osuuksissa tapahtuneet muutokset ovat sen sijaan kriitti-syyspuolta pienempiä ja vaihtelevampia; luottavaisesti suhtautuvien osuus on pää-asiallisesti pysynyt stabiilina, kun taas neutraalisti tai täsmentymättömän kannanomaavat ovat yleistyneet. Erityisesti on havaittavissa puolueisiin kohdistuvan kriitti-syyden vähentyminen sekä kasvava luottamus kunnan viranomaisiin.

Kuntalaisten kiinnittyneisyysasteeseen yksilötasolla eniten vaikuttavia tekijöitäovat ammattiasema ja koulutustaso. Kiinnittyneimpiä ovat johtavassa asemassa olevatomassa yrityksessä toimivat tai itse työllistyvät, vähiten kiinnittyneitä yrityksenpalveluksessa olevat, työttömät ja lomautetut. Edelleen ruotsinkieliset ovat kiinnit-tyneempiä kuin suomenkieliset. Näiden lisäksi jonkin verran kiinnittyneisyyteenvaikuttavia tekijöitä ovat ikä, työnantajasektori, kunnassa asuinaika ja kodin sijaintikunnassa. Sen sijaan sukupuolella, perheellisyydellä ja työpaikan sijainnilla ei näyttäisiolevan yhteyttä kuntalaisten suhtautumiseen kunnalliseen päätöksentekoon yleisellätasolla. Kiinnittyneisyysasteeseen vaikuttavien tekijöiden voima on pysynyt pääosinsamanlaisena kuin aiempina vuosina, kuitenkin on havaittavissa, että äidinkielen jatyönantajasektorin merkitys on hieman heikentynyt vuodesta 1996. Sukupuolella olivähäistä selitysvoimaa kiinnittyneisyyteen ainoastaan vuonna 2000, ja myöskoulutustason merkitys korostui toisella kyselykierroksella vuonna 2000.

Luottavaisuus on yleensä suurinta alle 3000 asukkaan ja vähäisintä suurimmissakunnissa. Kaiken kaikkiaan kuntakokoluokkien väliset erot ovat kaventuneettutkimuskaudella. Peräti 42 kunnassa kiinnittyneisyys on vahvistunut, yhdessä pysynytennallaan ja vain neljässä kunnassa laskenut tutkimusajanjakson 1996–2004 aikana.Kuntakokoa ratkaisevampaa kiinnittyneisyysasteelle on kunnan maantieteellinenlaajuus ja taajamissa asuvien kuntalaisten osuus, työpaikkarakenne ja työllisyysaste.Kaiken kaikkiaan kiinnittyneisyysasteen vaihtelut näyttäisivät irtautuneen entistäselkeämmin rakenteellisten tekijöiden vaikutuksista ja selittynevät entistä vahvemminyhtäältä kuntalaisten yksilöominaisuuksista ja toisaalta niin kunnan tilannekohtaisistatekijöistä kuin myös päätöksentekokulttuurista.

Lähteet

Borg Olavi (1986): Poliittisen vieraantumisen kokonaisvaltaisesta selittämisestä. TeoksessaNousiainen Jaakko & Wiberg Matti (toim.): Kansalaiset ja politiikka 1980-luvun Suomessa.Turun yliopiston julkaisusarja C osa 57. Turku.

Borg Sami (1998): Puolueet ja edustuksellinen demokratia. Tutkimus poliittisesta edustau-tumisesta ja legitimiteetistä. Tampereen yliopisto. Kunnallistieteiden laitos. Julkaisusarja 1/1998. Tampere.

Borg Sami (2005): Kansalaisena Suomessa. Kansalaisvaikuttaminen Pohjoismaissa ja EuropeanSocial Survey 2002. Oikeusministeriön julkaisuja 2005:3. Oikeusministeriö. Helsinki.

184184184184184

ACTA

Borg Sami (toim.) (2006): Suomen demokratiaindikaattorit. Oikeusministeriön julkaisuja2006:1. Oikeusministeriö. Helsinki.

Demokrati i Norden. Demokratiutvalget 2004. Slutrapport. ANP 2005:701. Nordisk Minis-terråd. Kööpenhamina 2005.

EVA (1999): Erivauhtiset suomalaiset. Mielipiteiden sateenkaari. Raportti suomalaistenasenteista 1999. Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA.

EVA (2001): Erilaisuuksien Suomi. Raportti suomalaisten asenteista 2001. Elinkeinoelämänvaltuuskunta EVA. Yliopistopaino.

Grönlund Kimmo & Heikki Paloheimo & Jan Sundberg & Risto Sänkiaho & Hanna Wass(2005): Kiinnittyminen politiikkaan. Teoksessa Paloheimo Heikki (toim.) (2005): Vaalit jademokratia Suomessa. WSOY. (Grönlund et al 2005)

Haikonen Jyrki & Pentti Kiljunen (2003): Mitä mieltä, suomalainen? Evan asennetutkimuksienkertomaa vuosilta 1984-2003. Eva raportti. Yliopistopaino.

Harisalo Risto & Stenvall Jari (2002): Luottamus ja epäluottamus kunnanhallituksen päätök-senteossa. Acta nro 151. Suomen Kuntaliitto. Helsinki.

Holmberg Sören (1999): Down and Down We Go: Political Trust in Sweden. Teoksessa NorrisPippa (ed.) Critical Citizens. Global Support for Democratic Governance. Oxford universitypress.

Ilmonen Kaj (2002): Luottamus paikallisiin instituutioihin ja sosiaalisiin verkostoihin. Teok-sessa Ruuskanen Petri (toim.): Sosiaalinen pääoma ja hyvinvointi. Näkökulmia sosiaali- jaterveysaloille. PS-kustannus. Otavan Kirjapaino Oy. Keuruu.

Johansson Folke & Nilsson Lennart & Strömberg Lars (2001): Kommunal demokrati underfyra decennier. Liber.

Klingemann Hans-Dieter & Fuchs Dieter (eds.): Citizens and the State. Oxford UniversityPress.

Kunnallisalan kehittämissäätiö (2000): Kansalaismielipide ja kunnat. Ilmapuntari 2000. Vam-malan kirjapaino Oy. Vammala.

Kunnallisalan kehittämissäätiö (2001): Kansalaismielipide ja kunnat. Ilmapuntari 2001. Vam-malan kirjapaino Oy. Vammala.

Mattila Mikko & Risto Sänkiaho (2005): Luottamus poliittiseen järjestelmään. TeoksessaPaloheimo Heikki (toim.) (2005): Vaalit ja demokratia Suomessa. WSOY.

Möller Tommy (1998): Politikerförakt eller mogen misstro? Misstron mot politiker och poli-tiska institutioner. En översikt. Ajour. En serie kunskapsöversikter från Svenska Kommun-förbundet, nr. 2. Svenska Kommunförbundet. Stockholm.

Möller Tommy (2000): Politikens meningslöshet. Om misstro, cynism och utanförskap. Liber.

Oikeusministeriö (2005): Edustuksellinen demokratia. Kansanvalta 2007 -toimikunnan mie-tintö. Edita Publishing Oy. Helsinki.

Paloheimo Heikki (toim.) (2005): Vaalit ja demokratia Suomessa. WSOY.

Pekola-Sjöblom Marianne (1998): Kuntalaisten vieraantuneisuus kunnallisesta päätöksenteosta.Teoksessa Mäki-Lohiluoma Kari-Pekka & Pekola-Sjöblom Marianne & Ståhlberg Krister

185185185185185


(toim.): Kuntalaisten valta ja valinnat. KuntaSuomi 2004 -tutkimuksia nro 13. Acta nro 97.Suomen Kuntaliitto. Helsinki.

Pekola-Sjöblom Marianne (1999): Citizens’ Estrangement from Decision-Making in FinnishMunicipalities. Finnish Local Government Studies 3/1999 (ed. by Pikkala Sari).

Pekola-Sjöblom Marianne (2002): Kuntalainen kunnallisen päätöksenteon arvioitsijana.Teoksessa Pekola-Sjöblom Marianne & Voitto Helander & Stefan Sjöblom: Kuntalaisen monetroolit. KuntaSuomi 2004 -tutkimuksia nro 37. Acta nro 147. Suomen Kuntaliitto. Helsinki.

Pesonen Pertti & Sänkiaho Risto & Borg Sami (1993): Vaalikansan äänivalta. Juva.

Sänkiaho Risto (1986): Poliittinen vieraantuminen. Teoksessa Nousiainen Jaakko & WibergMatti (red.): Kansalaiset ja politiikka 1980-luvun Suomessa. Turun yliopiston julkaisusarja Cosa 57. Åbo.

186186186186186

ACTA

Liitetaulukko 5.1. Kuntalaisten kiinnittyneisyysaste* kunnissa v. 1996, 2000 ja 2004. (*Sum-mamuuttujan keskiarvot asteikolla 1–5; mitä suurempi arvo sitä suurempi kiinnittyneisyys)

KiinnitKiinnitKiinnitKiinnitKiinnittyneistyneistyneistyneistyneisyysyysyysyysyys mtsmtsmtsmtsmts19961996199619961996 20002000200020002000 20042004200420042004 1996–20041996–20041996–20041996–20041996–2004

Espoo 2,62 2,73 2,84 +Hamina (Vehkalahti v.04 asti) 2,72 2,68 2,82 +Haukipudas 2,64 2,71 2,82 +Humppila 2,82 3,04 2,91 +Hämeenlinna 2,71 2,75 2,80 +Iitti 2,75 2,71 2,94 +Jaala 2,72 2,95 2,93 +Joroinen 2,75 2,81 2,98 +Kaarina 2,68 2,82 2,90 +Karstula 2,86 2,85 2,94 +Kemiö 2,85 2,94 2,87 +Kerava 2,56 2,68 2,85 +Kiikala 2,94 2,89 2,98 +Kokkola 2,58 2,74 2,87 +Kolari 2,44 2,50 2,65 +Kotka 2,55 2,65 2,68 +Kristiinankaupunki 2,79 2,67 2,67 –Kuhmoinen 2,66 2,65 2,77 +Lappeenranta 2,63 2,67 2,76 +Leppävirta 2,76 2,92 2,85 +Lieksa 2,53 2,72 2,67 +Liljendal 3,02 3,22 3,17 +Lumijoki 2,87 2,94 2,93 +Mikkeli 2,68 2,73 2,76 +Multia 2,91 2,98 3,02 +Naantali 2,60 2,88 2,96 +Noormarkku 2,75 2,78 2,87 +Närpiö 2,96 2,87 2,96 0Oulainen 2,90 2,74 2,86 –Outokumpu 2,64 2,69 2,84 +Padasjoki 2,72 2,73 2,73 +Pieksämäki 2,57 2,69 2,74 +Pudasjärvi 2,60 2,61 2,60 0Punkaharju 2,68 2,86 2,88 +Pyhäntä 2,73 2,88 2,84 +Pylkönmäki 2,94 3,07 3,02 +Porvoo 2,67 2,63 2,74 +Ranua 2,68 2,72 2,67 –Rääkkylä 2,76 2,82 2,86 +Sonkajärvi 2,70 2,79 2,89 +Suolahti 2,60 2,69 2,75 +Tyrnävä 2,88 2,87 2,91 +Vaasa 2,74 2,70 2,77 +Vahto 2,94 2,98 2,98 +Varkaus 2,64 2,69 2,74 +Vimpeli 2,76 2,83 2,71 –Virrat 2,60 2,75 2,79 +KKKKKunununununtaktaktaktaktakohohohohohtaistaistaistaistaisttttten indeken indeken indeken indeken indeksien ksien ksien ksien ksien k-----a:ta:ta:ta:ta:t 22222,70,70,70,70,70 22222,77,77,77,77,77 22222,83,83,83,83,83 +++++VVVVVaihaihaihaihaihttttteluvälit (min-maeluvälit (min-maeluvälit (min-maeluvälit (min-maeluvälit (min-max)x)x)x)x) 22222,44–3,44–3,44–3,44–3,44–3,02,02,02,02,02 22222,50–3,50–3,50–3,50–3,50–3,22,22,22,22,22 22222,60–3,60–3,60–3,60–3,60–3,17,17,17,17,17

187187187187187


Liit

eta

ulu

kko

5.2

. K

un

tala

iste

n m

ielip

ite

et

om

an

asu

inku

nta

nsa

päätö

kse

nte

ko

a k

osk

evis

ta v

äit

täm

istä

Sam

aa m

ielt

ä v

äit

täm

än

kan

ssa o

leva

t, %

Al

Al

Al

Al

Al lelelele le

3 0

00

–3

00

0–

3 0

00

–3

00

0–

3 0

00

–5

50

1–

5 5

01

–5

50

1–

5 5

01

–5

50

1–

10

00

1–

10

00

1–

10

00

1–

10

00

1–

10

00

1–

20

00

1–

20

00

1–

20

00

1–

20

00

1–

20

00

1–

Yli

Yli

Yli

Yli

Yli

Ka

ikki

Ka

ikki

Ka

ikki

Ka

ikki

Ka

ikki

Luo

kkie

nLu

okk

ien

Luo

kkie

nLu

okk

ien

Luo

kkie

nVVVV V

uo

siu

osi

uo

siu

osi

uo

si3

00

0 a

s.3

00

0 a

s.3

00

0 a

s.3

00

0 a

s.3

00

0 a

s.5

50

0 a

s.5

50

0 a

s.5

50

0 a

s.5

50

0 a

s.5

50

0 a

s.1

0 0

00

as.

10

00

0 a

s.1

0 0

00

as.

10

00

0 a

s.1

0 0

00

as.

20

00

0 a

s.2

0 0

00

as.

20

00

0 a

s.2

0 0

00

as.

20

00

0 a

s.4

5 0

00

as.

45

00

0 a

s.4

5 0

00

as.

45

00

0 a

s.4

5 0

00

as.

45

00

0 a

s.4

5 0

00

as.

45

00

0 a

s.4

5 0

00

as.

45

00

0 a

s.y

hy

hy

hy

hy

htttt t .... .

vä

l. ä

äri

er

vä

l. ä

äri

er

vä

l. ä

äri

er

vä

l. ä

äri

er

vä

l. ä

äri

er oooo o

1)

Ään

est

ämin

en

ei o

le t

ärke

in (

ain

ut)

ke

ino

vai

kutt

aa9

6:

30

31

30

30

33

36

32

6

yle

isiin

asi

oih

in (

kään

t. a

lkup

er.)

00

:1

31

31

41

51

51

61

5

30

4:

14

15

16

14

13

13

14

3

2)

Kai

ken

kai

kkia

an k

un

nal

line

n p

äätö

kse

nte

ko e

i ole

96

:4

04

85

04

95

25

44

91

4o

ike

ud

en

muka

ista

eik

ä ko

hte

le t

asav

ert

aise

sti e

ri0

0:

36

41

43

41

44

47

42

11

väest

öry

hm

iä (

kään

nett

y al

kup.

muo

do

sta)

04

:3

74

84

54

44

74

54

41

13

)M

inulla

ei o

le m

itää

n s

ano

mis

ta s

iihe

n, m

itä

kun

ta9

6:

29

30

29

34

30

30

31

5

pää

ttää

ja

teke

e0

0:

23

27

26

28

24

26

26

5

04

:2

52

42

32

72

22

52

4

54

)Kun

nan

vir

ano

mai

set

eiv

ät p

aljo

n v

älit

ä si

itä,

96

:3

84

64

44

64

54

64

4

8m

itä

ihm

iset

aja

tte

leva

t0

0:

33

40

41

40

40

42

40

9

04

:2

73

53

33

33

23

23

2

85

)En

usk

o k

un

nan

luo

ttam

ush

en

kilö

ide

n a

java

n9

6:

29

34

35

36

40

42

36

13

vilp

ittö

mäs

ti k

un

nan

par

asta

(kä

änt.

alk

up

er.)

00

:2

33

03

23

13

23

63

11

30

4:

26

36

34

33

36

33

33

10

6)

Puo

lue

et

ova

t ki

inn

ost

un

eit

a va

in ih

mis

ten

96

:5

15

25

25

45

65

65

4

5an

tam

ista

ään

istä

, e

ivät

he

idän

mie

lipit

eis

tään

00

:4

24

74

94

85

05

14

8

90

4:

37

40

40

41

39

43

40

6

7)

Tod

elli

sta

pää

tösv

alta

a ku

nn

assa

käy

ttäv

ät9

6:

48

53

51

54

53

54

52

6

vira

nh

alti

jat,

eiv

ät luott

amush

en

kilö

t0

0:

40

49

49

50

51

50

49

11

04

:4

04

64

34

54

54

64

4

68

)Kun

nan

asi

oid

en

ho

ido

ssa

on

huo

mat

tava

a9

6:

58

72

70

68

72

71

69

14

par

anta

mis

en

var

aa

00

:5

36

56

86

36

86

76

51

50

4:

52

69

65

59

65

65

63

17

9)

Kun

nan

vir

anh

alti

joit

a p

itää

läh

est

yä “

lakk

i ko

ura

ssa”

96

:2

43

03

13

33

13

13

0

90

0:

19

28

28

27

30

26

27

11

04

:2

12

82

72

62

82

62

6

71

0)

Vaal

eill

a va

litse

mam

me

kun

nan

valt

uute

tut

96

:3

94

64

65

05

45

54

91

6m

en

ett

ävät

yle

en

sä p

ian

ko

sketu

kse

n ä

änest

äjiin

00

:3

44

64

74

75

75

54

82

30

4:

33

42

42

42

47

47

42

14

11

)Kun

nal

lisp

olit

iikka

on

niin

mo

nim

utk

aist

a,9

6:

41

45

49

46

45

45

45

8

ett

ä e

n a

ina

ymm

ärrä

mit

ä o

n t

eke

illä

00

:3

64

34

44

04

54

24

2

90

4:

33

37

38

36

37

36

36

5

12

)Kun

nan

pää

ttäj

ät e

ivät

pid

ä h

yvin

huo

lta

elä

mis

en

ed

elly

tyks

istä

kun

nas

san

i (kä

änt.

alk

up

er.)

04

:2

73

63

22

83

12

93

0

91

3)

Valt

akun

nan

tas

on

pää

ttäj

ät e

ivät

pid

ä h

yvin

huo

lta

elä

mis

en

ed

elly

tyks

istä

asu

inse

ud

ulla

ni (

kään

t. a

lkup

er.)

04

:5

55

75

65

14

84

65

21

11

4)

Seutu

yhte

isty

ön

yle

isty

min

en

he

ike

ntä

äku

nta

lais

ten

vai

kutu

smah

do

llisu

uks

ia0

4:

33

32

31

27

23

25

28

10

15

)O

n s

aman

teke

vää,

mit

kä p

uo

lue

et

ova

tva

llass

a ku

nn

assa

ni

04

:1

71

71

61

81

51

41

6

4N

(-0

4)

väh

intä

än0

4:

1 4

44

1 7

35

2 3

31

2 8

86

1 9

52

1 7

09

12

05

7

188188188188188

ACTA

Liit

eta

ulu

kko

5.3

. Ku

nta

lais

ten

mie

lipit

eet

om

an a

suin

kunta

nsa

pää

töks

en

teko

a ko

ske

vist

a vä

ittä

mis

tä K

un

tako

kolu

oki

ttai

set

MU

UTO

KSE

T 1

99

6-2

00

4 k

riit

tise

sti v

s. lu

ott

a-va

ise

sti s

uh

tautu

vie

n o

salt

a.

muuto

s 0

–1 %

: ~; m

uuto

s 2

–9 %

: –/+

; muuto

s vä

h. 1

0 %

: —/+

+

Al

Al

Al

Al

Al lelelele le

3 0

00

–3

00

0–

3 0

00

–3

00

0–

3 0

00

–5

50

1–

5 5

01

–5

50

1–

5 5

01

–5

50

1–

10

00

1–

10

00

1–

10

00

1–

10

00

1–

10

00

1–

20

00

1–

20

00

1–

20

00

1–

20

00

1–

20

00

1–

Yli

Yli

Yli

Yli

Yli

Ka

ikki

Ka

ikki

Ka

ikki

Ka

ikki

Ka

ikki

30

00

as.

30

00

as.

30

00

as.

30

00

as.

30

00

as.

5 5

00

as.

5 5

00

as.

5 5

00

as.

5 5

00

as.

5 5

00

as.

10

00

0 a

s.1

0 0

00

as.

10

00

0 a

s.1

0 0

00

as.

10

00

0 a

s.2

0 0

00

as.

20

00

0 a

s.2

0 0

00

as.

20

00

0 a

s.2

0 0

00

as.

45

00

0 a

s.4

5 0

00

as.

45

00

0 a

s.4

5 0

00

as.

45

00

0 a

s.4

5 0

00

as.

45

00

0 a

s.4

5 0

00

as.

45

00

0 a

s.4

5 0

00

as.

yh

yh

yh

yh

yh

tttt t .... .

Kai

ken

kai

kkia

an k

un

nal

line

n p

äätö

kse

nte

ko e

i ole

oik

eud

en

muka

ista

eik

ä ko

hte

le t

asav

ert

aise

sti e

ri v

äest

öry

hm

iäLU

OTT

.---- -

---- ----- -

---- ----- -

~~~~ ~---- -

(kää

nn

ett

y al

kup.

muo

do

sta)

KR

IITT.

---- -~~~~ ~

---- ----- -

---- ----- -

---- -

Min

ulla

ei o

le m

itää

n s

ano

mis

ta s

iihe

n, m

itä

kun

ta p

äätt

ää ja

te

kee

LUO

TT.

---- -~~~~ ~

---- -~~~~ ~

~~~~ ~~~~~ ~

~~~~ ~

KR

IITT.

---- ----- -

---- ----- -

---- ----- -

---- -

Kun

nan

vir

ano

mai

set

eiv

ät p

aljo

n v

älit

ä si

itä,

mit

ä ih

mis

et

ajat

tele

vat

LUO

TT.

++++ +++++ +

++++ +++++ +

++++ +++++ +

++++ +

KR

IITT.

———— ————— —

———— ————— —

———— ————— —

———— —

En u

sko

kun

nan

luo

ttam

ush

en

kilö

ide

n a

java

n v

ilpit

töm

ästi

LUO

TT.

---- ----- -

---- ----- -

~~~~ ~++++ +

---- -ku

nn

an p

aras

taK

RIIT

T.---- -

++++ +~~~~ ~

---- ----- -

---- ----- -

Puo

lue

et

ova

t ki

inn

ost

un

eit

a va

in ih

mis

ten

an

tam

ista

ään

istä

,LU

OTT

.++++ +

++++ +++++ +

++++ +++++ +

++++ +++++ +

eiv

ät h

eid

än m

ielip

ite

istä

änK

RIIT

T.———— —

———— ————— —

———— ————— —

———— ————— —

Tod

elli

sta

pää

tösv

alta

a ku

nn

assa

käy

ttäv

ät

vira

nh

alti

jat,

LUO

TT.

~~~~ ~~~~~ ~

~~~~ ~¨̈̈̈̈

++++ +++++ +

~~~~ ~e

ivät

luo

ttam

ush

en

kilö

tK

RIIT

T.---- -

---- ----- -

---- ----- -

---- ----- -

Kun

nan

asi

oid

en

ho

ido

ssa

on

huo

mat

tava

a p

aran

tam

ise

n v

araa

LUO

TT.

---- -++++ +

++++ +++++ +

++++ +++++ +

~~~~ ~

KR

IITT.

---- ----- -

---- ----- -

---- ----- -

---- -

Kun

nan

vir

anh

alti

joit

a p

itää

läh

est

yä “

lakk

i ko

ura

ssa”

LUO

TT.

---- ----- -

---- ----- -

---- ----- -

---- -

KR

IITT

---- ----- -

---- ----- -

---- ----- -

---- -

Vaal

eill

a va

litse

mam

me

kun

nan

valt

uute

tut

me

ne

ttäv

ät y

lee

nsä

LUO

TT.

---- ----- -

---- -~~~~ ~

~~~~ ~~~~~ ~

~~~~ ~p

ian

ko

ske

tuks

en

ään

est

äjiin

KR

IITT.

---- ----- -

---- ----- -

---- ----- -

---- -

Kun

nal

lisp

olit

iikka

on

niin

mo

nim

utk

aist

a,

ett

ä e

n a

ina

ymm

ärrä

LUO

TT.

~~~~ ~---- -

++++ +~~~~ ~

~~~~ ~++++ +

~~~~ ~m

itä

on

te

keill

äK

RIIT

T.---- -

---- -———— —

———— —---- -

---- ----- -

189189189189189


6.1 Johdanto

Kunnan keskeisenä tehtävänä on järjestää asukkailleen erilaisia palveluja, vastuullaanerityisesti hyvinvointipalvelujen järjestäminen. Palvelujen järjestämisvastuulla viitataansiihen, että kunnan ei ole pakko tuottaa itse kaikkia palveluja vaan se voi hoitaa nemyös yhdessä muiden kuntien kanssa tai vaikkapa ostopalveluna yksityiseltä sektorilta.

Miten hyvin kunnat onnistuvat palvelujen järjestämisvelvoitteestaan? Ovatkokuntalaiset yleensä tyytyväisiä kunnan palveluihin vai kuuluuko asukkaiden joukostarunsaasti soraääniä? Ketkä ovat tyytyväisiä ja ketkä tyytymättömiä – ollaanko joihinkinpalveluihin tyytyväisempiä kuin toisiin – onko kuntien välillä paljon eroja palveluihinsuhtautumisen suhteen? Mistä mahdolliset erot mahtavat johtua? Poikkeavatkopalveluasenteet palvelua käyttäneiden ja ilman omakohtaista käyttökokemusta omaa-vien välillä?

Tässä artikkelissa tarkastellaan kuntalaisten mielipiteitä erilaisista sosiaali- ja ter-veydenhuollon, sivistys- ja kulttuuritoimen sekä teknisen sektorin palveluista vuosina1996, 2000 ja 2004. Kuntalaisten arvioita kunnallisista palveluista tarkastellaan sekäpalvelujen hoidon, palvelutyytyväisyyden, sekä mahdollisten lisäpanostustarpeiden,panostushalukkuuden, näkökulmista.

Kuntalaisten palveluarvioita tarkastellaan pääasiallisesti kuntalaisten arvioina ää-nestäjän ja veronmaksajan roolissa. Äänestäjinä kansalaiset ottavat kantaa julkisensektorin laajuuteen ja suuntaan liittyviin kysymyksiin äänestämällä sitä puoluetta,jonka ohjelma vastaa omia näkemyksiä. Veronmaksajan ominaisuudessa kansalaisillaon puolestaan omat näkemyksensä pitkälti verovaroin rahoitetusta yhteiskunnan pa-nostuksista ja rahoituksesta. Äänestäjät ja veronmaksajat edustavat yleistä arviointi-näkökulmaa. Omanlaistaan kansalaisroolia edustavat ne kansalaiset, jotka työsken-televät julkisella sektorilla. Näiden voidaan olettaa olevan todennäköisesti kiinnos-tuneita ainakin siitä palvelualasta millä he työskentelevät, mikä voi vaikuttaa siihen,miten he asennoituvat julkiseen sektoriin ja arvioivat sen järjestämiä palveluja. (Jo-hansson & Nilsson & Strömberg 2001; 114–115; Dahlberg & Vedung 2001; Pettersen& Rose 1997; ks. myös Pekola-Sjöblom 2002b.)

Edellä kuvatuista yleisemmistä näkökulmista voidaan erotella julkisesti tuotettujaja/tai rahoitettuja palveluja hyödyntävien, omakohtaista palvelukokemusta omaavienkuntalaisten, käyttäjien, arviointinäkökulma. Tämä näkökulma on lähellä asiakas-näkökulmaa, vaikka ne eivät tarkalleen ottaen olekaan täsmälleen samaa tarkoittavia


6 Kuntalaiset ja palvelut

190190190190190

ACTA

rooleja (ks. esim. Olin & Pekola-Sjöblom & Sjöblom 2004). Kuntalaisten yleisetpalveluarviot toimivat myös palvelukuvan mittarina – ts. sen ilmaisimena millainenmielikuva ihmisillä on palvelun tasokkuudesta ja toimivuudesta (Lumijärvi 1999,20).

Keskustelut kunnallisista palveluista tai yleisemminkin julkisen sektorin pal-veluista sisältävät usein tehokkuusnäkökulman. Miten voidaan tuottaa tai järjestääpalveluja mahdollisimman hyvin ja tehokkaasti? Miten suuruus, tässä tapauksessakunnan suuruus vaikuttaa palvelujen järjestämiseen? Voidaanko palvelujen järjestä-misessä nähdä suuren kunnan suurtuotantoetuja ja parempaa kykyä vastata vaativiintehtäviin kuten esimerkiksi “reformiteoreetikot” näkevät, tai tukevatko tuloksetennemminkin vaikkapa julkisen valinnan koulukunnan näkemystä siitä, että demo-kratia toimii pienissä kunnissa suuria paremmin osittain läheisyydestä johtuen, osittaintaas siitä, että pienissä homogeenisissa kunnissa pystytään paremmin tyydyttämäänkuntalaisten tarpeita. (Vrt. esim. Lolle 2000, Lolle 2003.)

PalvelutyytyväisyysmittauksistaKiinnostus kuntalaisten ja käyttäjien palvelutyytyväisyyden mittauksiin on kasvanutselvästi viime vuosikymmenen kuluessa. Syyt ovat moninaisia. Kuntien alatitiukkenevat taloudelliset toimintamahdollisuudet yhtäältä ja lisääntyvät palve-luvelvoitteet toisaalta pakottavat kunnat tarkistamaan ja tehostamaan toimintaansa.Myös kuntalaisten vaatimukset saada verovaroille vastiketta, “value for money” ovatkasvaneet. Yhtenä syynä voidaan nähdä uuden julkisjohtamisen oppien (NPM) jayksityisen sektorien toimintatapojen rantautuminen myös kunnan toimintakenttään.

Kunnissa tehdään enenevässä määrin niin kuntalaisten kuin myös palvelujenkäyttäjien, asiakkaiden mielipiteiden kartoituksia (esim. Pekola-Sjöblom 2002a). Asia-kastyytyväisyyden mittausta korostaa muun muassa myös kunnissa jalansijaa saanuttuloksellisuuden arvioinnissa yleistynyt tasapainotetun mittariston (balanced score-card) käyttö, jossa yhtenä tuloksellisuuden ulottuvuutena on juuri asiakastyytyväisyysyhdessä palvelujen laadun kanssa ja siitä nostettavat toiminnan tavoitteet. (Kunnallinentyömarkkinalaitos 2000: Yleiskirje 15/2000 sekä Kunnallisen palvelutoiminnantuloksellisuuden arviointia koskeva suositus 11.4.2000)

Kunnat näyttäisivät olevan yhä kiinnostuneempia siitä, että palvelujen käyttäjät,asiakkaat eli kuntalaiset saavat sekä sellaista palvelua mitä tarvitsevat ja sellaista mitähaluavat. Tästä näkökulmasta katsottuna voidaan todeta, että jos tuotettu palvelu eitoteuta em. kuntalaisten asettamia kriteereitä, palvelu on tuotettu “väärällä tavalla”.Kokonaisuuden kannalta optimin palvelun järjestämistavan voidaan katsoa olevansellainen, että palvelut tuotetaan taloudellisesti ja niin, että palvelu on kuntalaistensaatavissa ja että kuntalaiset ovat tyytyväisiä saamaansa palveluun.

Esimerkkeinä suomalaisista, yksittäistä kuntaa laajemmista palvelutyyty-väisyyskartoituksista mainittakoon Kuntaliiton tytäryhtiön Efekon tilaustut-kimusperiaatteella tekemät palvelutyytyväisyysmittaukset, kuntapalvelututkimukset,joista viimeisin on tehty vuonna 2005 (Kaupunki- ja kuntapalvelut 2005). Kun-nallisalan kehittämissäätiön vuosittain ilmestyvät Kansalaismielipide ja kunnat-selvitykset (Ilmapuntari) sisältävät yleensä myös kartoituksen kansalaisten palve-

191191191191191


lumielipiteistä (uusin 2005). Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto ry:ssä on tehtyalueellisia hyvinvointianalyyseja, joissa kartoitetaan mm. alueen ihmisten arvioitapalveluista kansalaiskyselyn avulla. Tällaisista tuoreimpana esimerkkinä mainittakoonraportti “Hyvinvointi, palvelut ja elämänlaatu Kuuma-kunnissa” (Siltaniemi ym.2005). Stakes on vuonna 2004 aloittanut uuden, joka toinen vuosi toistettavan Suo-malaisten Hyvinvointi ja palvelut (HYPA) -kyselytutkimuksen, jossa kartoitetaan mm.ihmisten mielipiteitä sosiaaliturvasta ja hyvinvointipolitiikasta yleensä. Vuoden 2004kyselyn tuotoksena on ilmestynyt Suomalainen hyvinvointi 2006 -tutkimusraportti(toim. Kautto 2006), joka sisältää mm. selvitykset suomalaisten hyvinvointipolitiikkaakoskevista mielipiteistä (Forma 2006), väestön kokemuksista, mielipiteistä ja odo-tuksista terveydenhuoltojärjestelmän toiminnasta (Klavus ym. 2006) sekä väestönmielipiteistä asiakkaiden palvelukokemuksista sosiaalipalvelujen osalta (Muuri 2006).Erityisesti terveydenhuollon väestötutkimuksia ja sosiaaliturvaa koskevia mieli-pidemittauksia on tehty enemmän tai vähemmän säännöllisesti jo aiemmin.

***

Tämä tutkimusartikkeli on jatkoa KuntaSuomi-tutkimusohjelman puitteissa toteu-tettujen aiempien kuntalaiskyselyjen raportteihin sisältyviä artikkeleita kuntalaistenpalveluasenteista vuosina 1996 (Sandberg 1998) sekä 2000 (Pekola-Sjöblom 2002b).Tässä artikkelissa keskitytään ennen kaikkea kuntalaisten palveluasenteiden ajallisenkehityksen tarkasteluun vuosina 1996–2004. Tutkimusohjelmaan kuuluviin kun-nallisvaaliehdokas-, päättäjä- ja kuntahenkilöstötutkimuksiin on niin ikään sisältynytkunnallisten palvelujen arviointikysymyksiä, ja ne on raportoitu ko. tutkimusten ra-porteissa (ks. Nakari 1996; Sandberg 1997; Kuitunen 1999; Nakari 2000; Helander2003; Nakari 2004; Pikkala 2005). Lisäksi KuntaSuomen puitteissa on vuonna 2003toteutettu erillinen asiakastyytyväisyystutkimus, jossa on selvitetty käyttäjien/asiakkaiden arvioita ja kokemuksia lasten päivähoidosta, kotihoidosta, vanhain-kotihoidosta, yläasteesta ja lukiosta (Olin & Pekola-Sjöblom & Sjöblom 2004).

Kuntalaisten palvelutyytyväisyyden ja panostushalukkuuden mittaamisestaKuntalaiskyselyssä on kunakin vuonna 1996, 2000 ja 2004 kysytty kuntalaistenmielipidettä siitä miten hyvin tai huonosti luetellut kunnalliset palvelut on hoidettu.Tarkka kysymysmuotoilu on ollut seuraava:

“Miten hyvin tai huonosti seuraavat kuntanne palvelut tai toimet on mielestännehoidettu?a) Oletteko Te tai perheenne käyttäneet alla mainittuja palveluja viimeisen 12 kuukaudenaikana (merkitkää rasti; olen käyttänyt/en ole käyttänyt) sekäb) Arvioikaa palveluja tai toimia asteikolla 1 (erittäin huonosti hoidettu) – 5 (erittäinhyvin hoidettu).Huom! Esittäkää arvionne kaikista palveluista, vaikka ette olisikaan käyttänyt sitäviimeisen 12 kuukauden aikana.”

192192192192192

ACTA

Kuntalaisten arviota palvelun hoidosta on pyydetty eri sektoreiden, sosiaali- ja ter-veystoimen, sivistystoimen ja teknisen sektorin palvelujen osalta: vuonna 1996 eriteltyjäpalveluja oli 30, vuonna 2000 yhteensä 31 ja vuonna 2000 kaikkiaan 34. Vuoden2000 kyselyyn lisättiin esiopetus, ja vuonna 2004 joukkoliikennepalvelut, puistojenhoito ja rakennusvalvonta.

Yleisen palvelutyytyväisyystason mittaamiseksi on muodostettu summamuuttuja,indeksi, jossa on mukana ne 30 palvelua, jotka sisältyvät kaikkien kolmen vuodenkyselyyn. Palvelutyytyväisyysindeksi voi saada arvoja asteikolla 1–5 siten, että mitäsuurempi arvo sitä paremmin palvelut on kuntalaisten mielestä hoidettu eli sitä suu-rempaa palvelutyytyväisyys on. Palvelutyytyväisyysindeksin tilastollista luotettavuuttaon testattu Cronbachin alpha-arvon avulla. Sen mukaan alpha-arvot ovat kaikenkaikkiaan hyvin korkealla tasolla: v. 1996: A = .94, v. 2000: A = .93 ja v. 2004: A =.93. Myös sektorikohtaisista palveluarvioista muodostettujen summamuuttujienindeksit ovat kaikilla sektoreilla ja kaikkina vuosina vähintään .81 ja maksimissaan.87.

Kuntalaiskyselyissä on kysytty kuntalaisten mielipiteitä myös lisäpanostustarpeistakunnallisiin palveluihin. Panostustoiveiden mittaamiseksi on kyselyssä käytettyseuraavaa kysymysmuotoa:

“Tulisiko kuntanne panostaa alla lueteltuihin palveluihin tai toimiin entistävähemmän vai entistä enemmän? Arvioikaa palveluja tai toimia asteikolla 1 (paljonvähemmän) – 5 (paljon enemmän).”

Vastaavalla tavalla kuin palvelutyytyväisyyden kohdalla on myös lisäpanostustarpeistamuodostettu kuntalaisten panostustoiveita kokonaistasolla mittaava summamuuttuja,panostushalukkuusindeksi. Se voi saada arvoja asteikolla 1–5 siten, että mitä suurempiarvo sitä enemmän kuntalaiset toivovat lisäpanostusta. Palvelutyytyväisyysindeksintapaan panostushalukkuusindeksin tilastollinen luotettavuus on hyvin korkealla tasolla:Alpha-arvot ovat v. 1996: .91, v. 2000: .93 ja v. 2004: .93. Myös sektorikohtaistenpanostushalukkuusindeksien alpha-arvot ovat suhteellisen hyviä kaikilla sektoreillaja ovat parantuneet ajan myötä. Vuonna 1996 arvot ovat vähintään .77, vuonna 2000vähintään .83 ja vuonna 2004 minimissään .83.

6.2 Kuntalaisten suhtautuminen kunnallisiinpalveluihin yleisellä ja sektoreiden tasolla

6.2.1 Yleinen palvelutyytyväisyys ja panostushalukkuus

Kuntalaisten tyytyväisyys palveluihin on yleisellä tasolla keskinkertaisella, kohtuullisenhyvänä pidettävällä tasolla. Ajallinen vertailu osoittaa kuitenkin, että kuntalaistenpalvelutyytyväisyys on ollut parhaalla tasolla vuonna 1996, laskien merkitsevästivuonna 2000 ja kääntyen taas nousu-uralle vuonna 2004. Yleisellä tasolla tarkasteltunapäättäjät ovat kuntalaisia tyytyväisempiä kunnallisten palvelujen hoitoon, kunta-

193193193193193


työntekijät sen sijaan hieman tyytymättömiä (Pekola-Sjöblom 2005b, 12). Kuntalaistenpalveluodotukset, ns. panostushalukkuus on kunakin vuonna suurempaa kuin pal-velutyytyväisyys, eikä panostushalukkuudessa ole nähtävissä yhtä suuria muutoksiakuin palvelutyytyväisyydessä. Suurimmillaan panostushalukkuus oli vuonna 2000,jolloin palvelutyytyväisyys oli alhaisimmillaan. Vuonna 2004 panostushalukkuus onsuunnilleen samalla tasolla kuin vuonna 1996. Yleinen palvelutyytyväisyys ja pa-nostushalukkuus korreloivat erittäin merkitsevällä tasolla negatiivisesti keskenään, ts.mitä tyytyväisempiä palveluihin ollaan, sitä vähemmän on panostushalukkuutta, japäinvastoin. (Ks. liitetaulukko 6.9a.)

3,57

3,61

3,58

3,37

3,33

3,47

3 3,2 3,4 3,6 3,8 4

2004

2000

1996

keskiarvot asteikolla 1-5

panostushalukkuus palvelutyytyväisyys

Kuvio 6.1. Kuntalaisten palvelutyytyväisyys ja panostushalukkuus v. 1996, 2000 ja 2004.30 palvelusta muodostettujen palvelutyytyväisyys- ja panostushalukkuusindeksien saa-mat keskiarvot asteikolla 1–5; mitä suurempi arvo sitä tyytyväisempi/sitä suurempi pa-nostushalukkuus (N = 12 583–14 450).

Palvelutyytyväisyydessä 1990-luvun puolivälin jälkeen tapahtunut lasku on ollut ha-vaittavissa myös esimerkiksi ruotsalaisessa vastaavassa tutkimuksessa (Johansson &Nilsson & Strömberg 2001, 180–181). Ilmiötä on selitetty siten, että 1990-luvunalkupuolen taloudellisen kriisin aikana kansalaisten tuki julkiselle sektorille kasvoi, jaleikkauksistakin huolimatta arviot julkisista palveluista pysyivät positiivisina. Sen sijaanniin kansalaisten oman talouden kohentuminen kuin myös maan yleinen taloudellisestisuotuisa kehitys kasvatti kansalaisten odotuksia julkisen palvelutoiminnan suhteen.Kehitys alkoi kulkea epätahdissa, kun julkisissa palveluissa ei kuitenkaan tapahtunutvastaavaa näkyvää ja nopeaa parantumista. Tämän vuoksi eri tahot alkoivat protestoidariittämättömistä kunnallisista palveluista. Vuoden 2000 jälkeen nähtävissä oleva pal-velutyytyväisyyden nousu voi johtua yhtäältä kansalaisten jonkinlaisesta puolus-tusmekanismista julkisuudessa keskusteltujen, osin jopa uhattujen julkisten palvelujenpuolesta ja kuntien heikentynyttä ja vähintäänkin epävarmaa taloudellista kehitystä

194194194194194

ACTA

huomioiden. Toisaalta voidaan olettaa kuntien kiinnostuksen kasvun kuntalaistenpalvelupalautteen huomioimiselle myös osaltaan terävöittäneen kunnan tarjoamiakunnallisia palveluja.

6.2.2 Palvelutyytyväisyys ja panostushalukkuus sektoritasolla

Kuntalaisten palvelutyytyväisyys on paitsi yleisellä tasolla myös kullakin tarkastellullasektorilla eli sosiaalitoimessa, terveydenhuollossa, sivistys- ja kulttuuritoimessa sekäteknisellä sektorilla vähintään keskinkertaisella tasolla. Kuntalaiset ovat kunakintutkimusvuonna olleet selvästi tyytyväisimpiä sivistys- ja kulttuuritoimeen. Muidenkinsektoreiden keskinäinen sijoittuminen palvelutyytyväisyyden tason osalta on pysynytkoko tutkimusajanjakson ajan ennallaan siten, että sivistystoimen jälkeenkakkospaikalla on terveydenhuollon palvelut, sen jälkeen tekniset palvelut ja peränpitäjänä kunakin vuonna sosiaalitoimen palvelut. Sivistystoimen palvelut ovat saaneetmuita sektoreita paremman arvosanan myös kunnallisvaaliehdokkailta (Helander2003, 73), kuntapäättäjiltä (Pikkala 2005, 65–66) ja kuntatyöntekijöiltä (Nakari 2005,56). Sen sijaan muiden palvelujen keskinäinen sijoitus vaihtelee eri toimijaryhmienarvioissa.

Kuntalaisten palvelutyytyväisyys on noussut vuodesta 2000 kaikilla sektoreilla,eniten sivistystoimessa ja vähiten terveydenhuollossa. Kuitenkin palvelutyytyväisyyson edelleen vähäisempää kuin vuonna 1996 – ero on suurimmillaan terveydenhuollossaja vähäisimmillään teknisellä sektorilla.

3,23

3,29

3,31

3,56

3,19

3,24

3,29

3,48

3,29

3,31

3,55

3,60

3 3,1 3,2 3,3 3,4 3,5 3,6 3,7 3,8

Sosiaalitoimi

Tekninen sektori

Terveydenhuolto

Sivistystoimi


2004 2000 1996

Kuvio 6.2. Kuntalaisten palvelutyytyväisyys v. 1996, 2000 ja 2004 sektoreittain tarkastel-tuna. Palvelutyytyväisyysindeksin saamat keskiarvot asteikolla 1–5; mitä suurempi arvositä tyytyväisempi.

195195195195195


Panostushalukkuus on kunakin tutkimusvuonna suurimmillaan terveydenhuollossaja alhaisimmillaan sivistystoimessa. Sivistystointa lukuun ottamatta panostushalukkuusnousi ensimmäisellä tutkimuskaudella 1996–2000, ja laski kaikilla sektoreillajälkimmäisellä kaudella 2000–2004. Terveydenhuollossa panostushalukkuuden taipalveluodotusten tason lasku vuoden 2000 jälkeen oli kuitenkin vain marginaalista,ja on selvästi korkeammalla tasolla kuin muilla sektoreilla. Selvästi suurin negatiivinensektoritasoinen korrelaatio palvelutyytyväisyyden ja panostushalukkuuden välillä löytyyjuuri terveydenhuollossa (–.78 vuonna 2004), toisin sanoen mitä tyytymättömämpiäkuntalaiset ovat olleet terveydenhuoltoon, sitä enemmän he toivovat lisäpanostuksiako. sektorille. Myös muilla sektoreilla palvelutyytyväisyyden ja panostushalukkuudenväliltä löytyy merkitsevää negatiivista riippuvuutta (liitetaulukko 6.9).

3,45

3,48

3,59

3,76

3,49

3,54

3,64

3,77

3,51

3,53

3,55

3,66

3 3,1 3,2 3,3 3,4 3,5 3,6 3,7 3,8 3,9 4

Sivistystoimi

Tekninen sektori

Sosiaalitoimi

Terveydenhuolto


2004 2000 1996

Kuvio 6.3. Kuntalaisten panostushalukkuus kunnallisiin palveluihin v. 1996, 2000 ja 2004sektoreittain tarkasteltuna. Panostushalukkuusindeksin saamat keskiarvot asteikolla 1–5;mitä suurempi arvo sitä enemmän toivoo lisäpanostusta.

6.3 Tyytyväisyys ja panostushalukkuuseri palvelusektoreilla

6.3.1 Kuntalaisten suhtautuminen sosiaalitoimen palveluihin

Sosiaalitoimi edustaa sektoria, joka on arvioitu kunakin tutkimusvuonna muita sek-toreita heikommin hoidetuksi. Samalla se edustaa sektoria, jonka palveluista kunta-laisilla on vähiten omakohtaista kokemusta. Yleisimmin käytetty palvelu on lastenpäivähoito, kun taas ennen kaikkea päihdehuollon, vanhainkotien ja palvelutalojen

196196196196196

ACTA

palveluita käyttäneiden osuus kyselyyn vastanneista on vain 1–2 prosentin luokkaa.Vähäinen omakohtainen käyttökokemus osaltaan heijastuu heikompana tyyty-väisyystasona muihin sektoreihin verrattuna.

Taulukko 6.1. Kuntalaisten arviot sosiaalitoimen palvelujen hoidosta ja panostustarpeestavuosina 1996, 2000 ja 2004. Niiden osuus, jotka ovat tyytyväisiä ja jotka toivovat lisäpa-nostusta (%). Suuruusjärjestys v. 2004 tyytyväisyysosuuden mukaan.

SosiaalitSosiaalitSosiaalitSosiaalitSosiaalitoimenoimenoimenoimenoimen TTTTTyytyväisiä (%)yytyväisiä (%)yytyväisiä (%)yytyväisiä (%)yytyväisiä (%) LisäpanosLisäpanosLisäpanosLisäpanosLisäpanostustustustustusta vta vta vta vta vaaaaaaaaaativia (%)tivia (%)tivia (%)tivia (%)tivia (%)palvpalvpalvpalvpalvelutelutelutelutelut 19961996199619961996 20002000200020002000 20042004200420042004 19961996199619961996 20002000200020002000 20042004200420042004

Lasten päivähoito 58 51 51 42 50 48Vanhainkoti 47 30 31 46 60 55Palveluasuminen/-talo 47 36 35 43 53 53Kotipalvelu 42 31 33 52 60 57Vammaisten palvelut 34 24 25 52 55 50Muu sos.huolto (tt-tuki) 32 24 23 43 40 39Päihdehuolto 21 18 19 43 46 43

Kuntalaiset ovat tyytyväisimpiä lasten päivähoitoon, joka samalla edustaa ainuttasosiaalipalvelua, johon enemmistö vastanneista on tyytyväinen (51%). Päivähoitoontyytyväisten osuus on pysynyt stabiilina vuodesta 2000. Muiden sosiaalipalvelujenkohdalla tyytyväisten osuus on korkeintaan runsaan kolmanneksen luokkaa, vä-himmillään päihdehuollossa, jossa tyytyväisiä on ainoastaan vajaa viidennes.

Tyytyväisyys on laskenut ajanjaksolla 1996–2004 eniten vanhainkoteihin, –16prosenttia, kun taas selvästi vähiten ajallista muutosta on nähtävissä päihdehuoltoakoskevissa arvioissa (–2 %). Vanhainkotien samoin kuin useimpien muidenkin so-siaalipalvelujen kohdalla havaittava tyytyväisyyden lasku tapahtui ajanjaksonensimmäisellä puoliskolla 1996–2000, minkä jälkeen muutokset ovat jääneet pääosinhyvin marginaalisiksi.

Lisäpanostusta toivovien kuntalaisten osuudet ovat pääsääntöisesti suuria:useimmiten yli tai lähes puolet kyselyyn vastanneista kuntalaisista toivoivat sosiaa-litoimen palveluihin panostettavan joko jossain määrin tai paljon enemmän. Lisä-panostustoiveet ovat kasvaneet vuodesta 1996 eniten palveluasumisen ja vanhain-kotien kohdalla, kun taas päihdehuollossa lisäpanostusta toivovien osuus on pysynytstabiilina ja vammaisten palveluissakin lähes stabiilina. Muun sosiaalihuollon, lähinnätoimeentulotuen kohdalla panostushalukkuus on sen sijaan hieman laskenut, ja tämäpalvelu edustaa samalla sosiaalipalvelua, johon kohdistuu vähiten panostustoiveitavuonna 2004.

Sosiaalitoimessa on havaittavissa kunakin tutkimusvuonna tilastollisesti mer-kitsevää negatiivista yhteyttä palvelutyytyväisyyden ja panostushalukkuuden välillä.Voimakkainta korrelaatio oli vuonna 2000 ja heikoin vuonna 1996. Niin ikään kunkinyksittäisten sosiaalipalvelujen kohdalla löytyy tilastollisesti merkitsevää tilastollistayhteyttä. Suurimmillaan tämä yhteys oli päihdehuollossa ja muun sosiaalitoimenkohdalla vuonna 2004 (–.23), ja pienimmillään, vaikkakin yhtä kaikki merkitsevääyhteys oli palveluasumisen ja kotipalvelun kohdalla. Ensin mainittujen palvelujen

197197197197197


kohdalla palvelutyytyväisyyden ja panostushalukkuuden välinen yhteys on heikentynytvuodesta 1996, kun taas kotipalvelun ja vanhainkotien kohdalla vastaava yhteys onsen sijaan vahvistunut selvästi – etenkin ensimmäisellä ajanjaksolla 1996–2000.(vuoden 2004 korrelaatiot liitetaulukossa 6.9)

6.3.2 Kuntalaisten suhtautuminen terveydenhuollon palveluihin

Terveydenhuolto edustaa kokonaisuudessaan palvelusektoria, johon ollaan sivistys-ja kulttuuritoimen jälkeen tyytyväisimpiä. Eroa sivistystoimen tyytyväisyystasoon onkuitenkin merkittävästi, ja terveydenhuollon tyytyväisten osuus on lähellä kolmanneksisijoittunutta teknisten palvelujen kokonaisuutta.

Tyytyväisyys terveydenhuoltoon romahti ensimmäisellä ajanjaksolla 1996–2000.Vuoden 2000 jälkeen tyytyväisyys on hieman kasvanut, mutta positiivinen muutoson kuitenkin aika marginaalista luokkaa.

Terveydenhuollon tuloksissa merkille pantavaa on, että mikään yksittäinen palveluei ole saanut enemmistön hyväksyntää vuonna 2004. Tyytyväisimpiä kuntalaiset ovathammashuoltoon (48 %), sairaalaan (46 %) ja terveyskeskuksen vastaanottotoimintaan(45 %). Vähiten tyytyväisiä kuntalaiset ovat puolestaan mielenterveyspalveluihin: vainviidennes vastanneista pitää ko. palvelua hyvin hoidettuna.

Taulukko 6.2. Kuntalaisten arviot terveydenhuollon palvelujen hoidosta ja panostustarpeistavuosina 1996, 2000 ja 2004. Niiden osuus, jotka ovat tyytyväisiä ja jotka toivovat lisäpa-nostusta (%). Suuruusjärjestys v. 2004 tyytyväisten osuuden mukaan.

TTTTTerververververveeeeeyyyyydenhuoldenhuoldenhuoldenhuoldenhuollonlonlonlonlon TTTTTyytyväisiä (%)yytyväisiä (%)yytyväisiä (%)yytyväisiä (%)yytyväisiä (%) LisäpanosLisäpanosLisäpanosLisäpanosLisäpanostustustustustusta vta vta vta vta vaaaaaaaaaativia (%)tivia (%)tivia (%)tivia (%)tivia (%)palvpalvpalvpalvpalvelutelutelutelutelut 19961996199619961996 20002000200020002000 20042004200420042004 19961996199619961996 20002000200020002000 20042004200420042004

Hammashoito 64 51 48 49 57 60Keskus-/aluesairaala 59 44 46 49 57 56Terv.kesk. vastaanotto 59 46 45 57 66 67Terv.kesk. vuodeosasto 42 30 33 49 59 56Kotisairaanhoito 38 29 31 53 58 56Mielenterveyspalvelut 27 19 20 43 51 52

Terveydenhuollon palveluarvioiden kehityksen osalta voidaan todeta, että tyytyväisyyslaski ensimmäisellä jaksolla 1996–2000 kaikkien yksittäisten palvelujen kohdallavoimakkaasti, vähintään 7 prosentilla (mielenterveyspalvelut) ja enimmillään peräti15 prosentilla (sairaalat). Jälkimmäisellä jaksolla 2000–2004 tyytyväisyys laski edelleenhammashoidossa ja terveyskeskusten vastaanottotoiminnassa, kun taas muiden pal-velujen kohdalla tyytyväisyys nousi hieman.

Koko tutkimusjaksoa tarkasteltaessa nähdään, että samalla tavoin kuin sosiaa-litoimessa myös terveydenhuollon kaikissa palveluissa palvelutyytyväisyys onalhaisemmalla tasolla kuin vuonna 1996. Kaiken kaikkiaan tyytyväisyys on laskenuteniten hammashoidossa (–16 %), terveyskeskusten vastaanottotoiminnassa (–14 %)ja keskus-/aluesairaaloiden kohdalla (–13 %), vähiten taas kotisairaanhoidossa ja mie-lenterveyspalveluissa (–7 %).

198198198198198

ACTA

Lisäpanostusta toivovien osuus on yli puolet kaikissa terveydenhuollon palveluissavuonna 2004. Suurinta panostushalukkuutta kohdistuu terveyskeskusten vastaanot-totoimintaan, johon lisäpanostuksia toivovia on peräti kolme neljästä vastanneesta.Tämä edustaa samalla suurinta lisäpanostustoiveiden palvelua. Terveydenhuollossavähäisintä panostushalukkuutta löytyy mielenterveyspalveluihin (52 %). Vuonna 1996enemmistön panostustoiveet kohdistuivat vain terveyskeskusten vastaanottotoimintaanja kotisairaanhoitoon. Panostushalukkuus kasvoi ennen kaikkea ensimmäisellä jaksolla1996–2000, jolloin suurimmat panostushalukkuuden lisäykset koskivat terveys-keskusten vastaanottotoimintaa ja vuodeosastoja (9–10 %). Vähäisintä panostus-halukkuuden kasvu oli kotisairaanhoidossa.

Jälkimmäisellä ajanjaksolla havaittavat panostushalukkuuden muutokset ovatselvästi maltillisempia, vaihdellen vuodeosastojen kolmen prosentin laskustahammashoidon kolmen prosentin lisäykseen.

Koko ajanjaksolla suurimmat panostushalukkuuden lisäykset ovat kohdistuneethammashoitoon ja terveyskeskusten vastaanottoon, pienin lisäys puolestaan kotisai-raanhoitoon.

Sosiaalitoimen tavoin myös terveydenhuollossa on havaittavissa palvelutyyty-väisyyden ja panostushalukkuuden välillä tilastollisesti merkitsevää negatiivista yh-teyttä. Yleisellä tasolla korrelaatio on vuonna 2004 (–.14) suurempi kuin muilla sek-toreilla. Samalla korrelaatio on selvästi korkeampi kuin vuonna 1996, joskin hiemanvähäisempi kuin vuonna 2000. Myös kaikkien yksittäisten terveydenhuollon palvelujenkohdalla löytyy tilastollisesti merkitsevä negatiivinen yhteys palvelutyytyväisyyden japanostushalukkuuden välillä. Selkeästi korkeimmat tilastolliset yhteydet löytyvätvuonna 2004 terveyskeskusten vastaanottotoiminnasta (–.35) ja hammashoidosta(–.31), alhaisin puolestaan kotisairaanhoidosta. Hammashoidossa palvelutyyty-väisyyden ja panostushalukkuuden välinen yhteys on ollut yhtä suurta myös aiempinavuosina, muiden palvelujen kohdalla ko. tilastollinen yhteys on vahvistunuttutkimuskauden aikana – muita enemmän kuitenkin terveyskeskusten vastaanotto-toiminnassa sekä mielenterveyspalveluissa. (Liitetaulukko 6.9.)

Tyytyväisyyden lasku terveyspalveluihin näkyy selkeästi myös mm. KuntaSuomi-tutkimusohjelmaan kuuluvissa päättäjä- ja työntekijäkyselyissä (Nakari 2004; Pikkala2005). Päättäjien enemmistö oli kuitenkin vielä vuonna 2003 tyytyväinen niinsairaaloihin kuin hammashoitoon – kuntien henkilöstö sen sijaan suhtautui yhtäkriittisesti tai jopa kriittisemmin terveydenhuollon palvelujen hoitoon kuin kuntalaiset.Kansalaisten entistä kriittisemmäksi muuttunut asennoituminen terveydenhuoltoonnäkyy myös Kunnallisalan kehittämissäätiön teettämien Ilmapuntari-selvitystenkunnallisten palvelujen riittävyyttä kartoittaneissa kysymyksissä (ks. Kansalaismielipideja kunnat 2004, 26–28).

6.3.3 Kuntalaisten suhtautuminen sivistystoimen palveluihin

Sivistystoimi on saanut kunakin tutkimusvuonna kuntalaisilta parhaan arvion, kunsektoreja vertaillaan sektorikohtaisilla indekseillä (kuvio 6.1). Yhtenä selityksenäsivistystoimen hyvään sijoituksen voidaan pitää kuntalaisten melko suurta käyt-

199199199199199


tökokemusta monesta sivistystoimen palvelusta, mikä yleensä parantaa annettujaarvioita. Kuntalaiset ovat ylivoimaisesti tyytyväisimpiä kirjastopalveluihin (74 %), jase on ollut tyytyväisyysmittausten kärjessä jokaisena tutkimusvuonna. Myös neljämuuta palvelua, ala-aste, kansalais- ja työväenopistot, liikunta- ja muut vapaa-aika-palvelut sekä esiopetus saavat enemmistön tyytyväisyyden taakseen. Sivistystoimenpalveluista nuorisotoimi pärjää sen sijaan heikoimmin; tyytyväisten osuus on vuonna2004 ainoastaan 30 prosenttia. Nuorisotoimi on kuitenkin ainut sivistystoimenpalvelu, jossa tyytyväisten osuus on kasvanut ajanjaksolla 1996–2004.

Taulukko 6.3. Kuntalaisten arviot sivistys- ja kulttuuritoimen palvelujen hoidosta ja panos-tustarpeesta vuosina 1996, 2000 ja 2004. Niiden osuus, jotka ovat tyytyväisiä ja jotkatoivovat lisäpanostusta (%). Suuruusjärjestys v. 2004 tyytyväisyyden mukaan.

SivisSivisSivisSivisSivistystystystystys- ja k- ja k- ja k- ja k- ja kultultultultulttuuri-tuuri-tuuri-tuuri-tuuri- TTTTTyytyväisiä (%)yytyväisiä (%)yytyväisiä (%)yytyväisiä (%)yytyväisiä (%) LisäpanosLisäpanosLisäpanosLisäpanosLisäpanostustustustustusta vta vta vta vta vaaaaaaaaaativia (%)tivia (%)tivia (%)tivia (%)tivia (%)tttttoimen palvoimen palvoimen palvoimen palvoimen palvelutelutelutelutelut 19961996199619961996 20002000200020002000 20042004200420042004 19961996199619961996 20002000200020002000 20042004200420042004

Kirjasto 77 71 74 40 40 38Ala-aste 62 52 55 42 43 39Kansalais- & työväenop. 59 52 54 37 35 34Liik./urh./vapaa-aikap. 56 51 54 52 50 48Esiopetus – 48 53 - 36 33Yläaste 56 45 49 42 43 39Lukio 55 45 48 41 41 37Kulttuuripalvelut 41 39 44 36 35 33Ammatilliset oppilait. 44 36 39 45 44 41Nuorisotoimi 28 25 30 61 59 53

Sivistystoimi muistuttaa sikäli aikaisemmin kuvattuja sosiaalitointa ja terveydenhuol-toa, että tyytyväisyys laski kaikkien yksittäisten palvelujen kohdalla vuodesta 1996vuoteen 2000. Jälkimmäisen ajanjakson 2000–2004 kohdalla kehitys on ollutkuitenkin mainittuja muita sektoreita yhtenäisempää sikäli, että tuolloin tyytyväisyyskasvoi jokaisen palvelun kohdalla hieman. Ensimmäisellä jaksolla ja samalla kokotutkimuskaudella tyytyväisyyden lasku oli suurinta ala-asteen, yläasteen ja lukion koh-dalla. Myönteisintä kehitys oli aiemmin todetun mukaisesti nuorisotoimessa.

Panostushalukkuus vaihteli vuonna 2004 esiopetuksen ja kulttuuripalvelujen33 prosentista nuorisotoimen 53 prosenttiin. Kaiken kaikkiaan panostushalukkuudessatapahtuneet ajalliset muutokset ovat melko pieniä, ja kaikissa palveluissa nähdäänpanostushalukkuuden pientä laskua. Suurin muutos nähdään nuorisotoimessa, jossalisäpanostusta toivovien osuus on laskenut 8 prosentilla koko ajanjakson 1996–2004aikana.

Sivistystoimessa ei muista sektoreista poiketen ole löydettävissä tilastollisesti mer-kitsevää yhteyttä palvelutyytyväisyyden ja panostushalukkuuden välillä vuosina 1996ja 2004 – vuonna 2000 kuitenkin kyllä. Yksittäisten palvelujen tasolla vähintäänmelkein merkitsevää tilastollista yhteyttä sen sijaan löytyy vuonna 2004 kaikkienmuiden paitsi esiopetuksen kohdalta. Korrelaatiokertoimet ovat kuitenkin kautta linjanmelko alhaisia; suurin yksittäinen korrelaatio on liikunta- ym. vapaa-aikapalvelujenkohdalla, –.14. Merkille pantavaa on lisäksi, että korrelaatiot ovat laskeneet melkoselvästi kaikissa sivistystoimen palveluissa kansalaisopistoja lukuun ottamatta. Tulosta

200200200200200

ACTA

voidaan tulkita siten, että yleisellä tasolla tyytyväisyys sivistystoimeen ei välttämättävähennä panostushalukkuutta, ja päinvastoin. Yksittäisten palvelujen tasolla tulkintaon kuitenkin liian yksioikoinen (liitetaulukko 6.9).

6.3.4 Kuntalaisten suhtautuminen teknisen sektorin palveluihin

Palvelutyytyväisyystarkastelussa tekninen sektori sijoittuu kolmanneksi, sivistystoimiedeltäjänä ja sosiaalitoimi jäljessä. Kuten aiemmin on todettu, sivistystoimen ja teknisentoimen välinen tyytyväisyysero vuonna 2004 on kuitenkin melkoisen pieni.

Tyytyväisimpiä kuntalaiset ovat olleet vuonna 2004 palo- ja pelastustoimeen sekäjätehuoltoon. Tyytyväisten osuus on molempien palvelujen kohdalla yli puolet. Tyy-tyväisyyslistan häntäpäähän on jäänyt teiden ja katujen hoito, jota vain runsas neljännespitää hyvin hoidettuna palveluna.

Taulukko 6.4. Kuntalaisten arviot teknisen sektorin palvelujen hoidosta ja panostustarpeestavuosina 1996, 2000 ja 2004. Niiden osuus, jotka ovat tyytyväisiä ja jotka toivovat lisäpa-nostusta (%). Suuruusjärjestys v. 2004 tyytyväisten osuuden mukaan.

TTTTTeknisen sekteknisen sekteknisen sekteknisen sekteknisen sektorinorinorinorinorin TTTTTyytyväisiä (%)yytyväisiä (%)yytyväisiä (%)yytyväisiä (%)yytyväisiä (%) LisäpanosLisäpanosLisäpanosLisäpanosLisäpanostustustustustusta vta vta vta vta vaaaaaaaaaativia (%)tivia (%)tivia (%)tivia (%)tivia (%)palvpalvpalvpalvpalvelutelutelutelutelut 19961996199619961996 20002000200020002000 20042004200420042004 19961996199619961996 20002000200020002000 20042004200420042004

Palo- ja pelastustoimi 67 58 59 34 37 36Jätehuolto 62 55 56 36 36 33Kunnallistekniikka 57 49 48 32 36 36Puistojen hoito – – 36 – – 38Rakennusvalvonta – – 36 – – 29Ympäristönsuojelu 31 30 34 49 49 39Kiinteistöjen hoito 34 29 33 40 42 36Kunnallinen tonttitarjonta 36 31 31 32 36 39Kunnallinen asuntotarjonta 28 24 28 46 43 39Joukkoliikennepalvelut – – 28 – – 55Teiden ja katujen hoito 30 24 26 66 66 64

Teknisellä sektorilla tapahtunut kehitys mukailee muilla sektoreilla tapahtunuttaajallista kehitystä sikäli, että kaikissa yksittäisissä palveluissa palvelutyytyväisyys laskiensimmäisen jakson 1996–2000 aikana, mutta jälkimmäisellä jaksolla 2000–2004lähes kaikkien palvelujen kohdalla kasvoi – poikkeuksena ainoastaan kunnallistekniikanhienoinen lasku ja kunnallisen tonttitarjonnan stabiili tilanne.

Eniten tyytyväisyys laski koko ajanjakson aikana kunnallistekniikassa (–9 %) japalo- ja pelastustoimessa (–8 %), kun taas ympäristönsuojelu edustaa positiivisintakehitystä 3 prosentin tyytyväisyysasteen kasvun myötä. Puistojen hoidon, joukkolii-kennepalvelujen ja rakennusvalvonnan kohdalla kehitystä ei ole mahdollista tarkastellasen takia, että ne olivat mukana kysymyspatteristossa ainoastaan viimeisellä ky-selykierroksella.

Panostushalukkuuden tarkastelu osoittaa, että selkeästi suurinta lisäpanostuksentarvetta on kuntalaisten mielestä teiden ja katujen hoidossa (64 %). Enemmistökuntalaisista on toivonut lisäpanostusta vuonna 2004 myös joukkoliikennepalveluihin.

201201201201201


Lisäpanostuksen tarve on vähentynyt vuonna 1996–2004 kuntalaisten mielestäeniten ympäristönsuojelussa (–10 %), eniten lisäpanostuksen tarpeen kasvua on tu-losten mukaan toisaalta kunnallisessa tonttitarjonnassa (+7 %). Ylipäätään teknisensektorin palvelujen kohdalla muutossuuntaukset ovat selvästi vaihtelevampia kuinmuilla sektoreilla. Siitä huolimatta teknisellä sektorilla on yleisesti nähtävissä pal-velutyytyväisyyden ja panostushalukkuuden välistä merkitsevää, vaikkakin aikaisempiinvuosiin verrattuna heikompaa negatiivista korrelaatiota. Korrelaatio on heikompaakuin terveydenhuollossa ja sosiaalitoimessa, mutta kuitenkin tilastollisesti merkitsevällätasolla – päinvastoin kuin sivistystoimessa.

Yksittäisten teknisen sektorin palvelujen kohdalla on valtaosin löydettävissänegatiivista, tilastollisesti merkitsevää korrelaatiota. Ylivoimaisesti suurin yksittäinenkorrelaatio on havaittavissa teiden ja katujen hoidon kohdalla (–.41). Myös monienmuiden palvelujen kohdalla korrelaatiokertoimet ovat kohtuullisen suuria. Ainut ei-merkitsevä yhteys havaitaan palo- ja pelastustoimessa, jossa ei palvelutyytyväisyydenja panostushalukkuuden välillä ole havaittavissa merkitsevää yhteyttä vuonna 2004.Tutkimuskauden aikana on havaittavissa kaikkien palvelujen kohdalla palvelu-tyytyväisyyden ja panostushalukkuuden välisen tilastollisen yhteyden heikentymistä.Suurinta riippuvuuden heikentyminen on ollut kunnallisessa asuntotarjonnassa,jätehuollossa ja ympäristönsuojelussa (liitetaulukko 6.9).

6.3.5 Kunnalliset palvelut yhteistarkastelussa

Kuntalaiset ovat tyytyväisimpiä kirjastoihin jakriittisimpiä päihdehuoltoonKuntalaisten suhtautumista kunnallisiin palveluihin voidaan tiivistää oheisen, vuoden2004 arvioita kuvaavan kuvion avulla. Kirjastot saavat ylivoimaisesti parhaimmanarvion kuntalaisilta – peräti kolme neljästä kuntalaisesta pitää kirjastopalvelua hyvinhoidettuna. Enemmistön hyväksyvän arvion saa myös seitsemän muuta palvelua. Kir-jastojen ohella muita hyvin pärjänneitä sivistystoimen palveluita ovat ala-aste, kan-salaisopistot, liikunta- ym. palvelut sekä esiopetus. Näiden lisäksi enemmistö on olluttyytyväinen myös palo- ja pelastustoimeen, jätehuoltoon sekä lasten päivähoitoon.(Suorat jakaumat v. 2004 liitetaulukossa 6.1.)

Lähes kolmannes palveluista (11 kpl) on sellaisia, joihin vähemmän kuinkolmannes kuntalaisista on tyytyväinen. Päihdehuolto ja mielenterveyspalvelut ovatsaaneet heikoimmat arviot. Joukossa on monia sosiaalitointa ja teknistä sektoria edus-tavia palveluja, mutta myös muutama terveydenhuollon ja sivistystoimen palvelu.

202202202202202

ACTA

1920

232526

2828

30313131

33333334353636

3944

4646

48484849

515354545556

5974

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90

päihdehuolto

mielenterveyspalv.

muu sos.huolto (tt-tuki)

vammaisten palvelut

teiden ja katujen hoito

joukkoliikennepalvelut

kunnall. asuntotarjonta

nuorisotoimi

kunnall. tonttitarjonta

vanhainkoti

kotisairaanhoito

julk. kiinteistöt

tk-vuodeosastot

kotipalvelu

ympäristönsuojelu

palveluasuminen

puistojen hoito

rakennusvalvonta

amm. oppilaitokset

kulttuuripalvelut

tk-vastaanotto

keskus-/aluesairaala

kunnallistekniikka

hammashoito

lukio

yläaste

lasten päivähoito

esiopetus

liikunta-/urheilu

kansalaisopistot

ala-aste

jätehuolto

palo&pelastustoimi

kirjastot

% vastanneista

Kuvio 6.4. Kuntalaisten mielipiteet kunnallisten palvelujen hoidosta vuonna 2004. Niidenosuudet, jotka pitävät palveluja melko/erittäin hyvin hoidettuina (%).

Kuntalaiset toivovat eniten lisäpanostusta terveyskeskustenvastaanottotoimintaan – vähiten rakennusvalvontaanEniten lisäpanostustoiveita kuntalaiset ovat vuonna 2004 kohdistaneet terveys-keskusten vastaanottotoimintaan – kaikkiaan kaksi kolmesta vastanneesta panostaisisiihen entistä enemmän. Lähes yhtä suuressa määrin panostustoiveita kohdistuu teidenja katujen hoitoon (64 %). Panostustoiveiden kärki on ollut tutkimuskaudella ollutselkeää kaksinkamppailua: Vuonna 1996 ykköskohteena oli teiden ja katujen hoitoterveyskeskusten vastaanottotoiminnan sijoittuessa vasta kolmannelle sijalle nuo-risotoimen jälkeen. Vuonna 2000 teiden ja katujen hoitoon sekä terveyskeskusten

203203203203203


6764

6057

56565656

555353

5250

4848

4341

403939393939

3838

37363636

34333333

29

0 10 20 30 40 50 60 70 80

tk-vastaanotto

teiden ja katujen hoito

hammashoito

kotipalvelu

kotisairaanhoito

tk-vuodeosastot

keskus-/aluesairaala

joukkoliikennepalvelut

vanhainkoti

nuorisotoimi

palveluasuminen

mielenterveyspalv.

vammaisten palvelut

lasten päivähoito

liikunta-/urheilu

päihdehuolto

amm. oppilaitokset

yläaste

kunnall. tonttitarjonta

kunnall. asuntotarjonta

ala-aste

ympäristönsuojelu

muu sos.huolto (tt-tuki)

puistojen hoito

kirjastot

lukio

kunnallistekniikka

julk. kiinteistöt

palo&pelastustoimi

kansalaisopistot

kulttuuripalvelut

jätehuolto

esiopetus

rakennusvalvonta

vastaanottotoimintaan kohdistui yhtä suuret lisäpanostustoiveet, ja vuonna 2004 siisterveyskeskukset menivät teiden ohi. (Suorat jakaumat v. 2004 liitetaulukossa 6.2.)

Lisäpanostustarpeille on ominaista niin ikään se, että ajan myötä enemmistöntaakseen saavien lisäpanostuspalvelujen määrä on kasvanut; vuonna 1996 yhteensä 7palveluun kohdistui enemmistön panostushalukkuus, vuonna 2000 kaikkiaan 12palveluun ja vuonna 2004 yhteensä 13 palveluun. Kunakin vuonna yli puolet näistäpanostushalukkuuden kärkeen sijoittuvista palveluista ovat olleet sosiaali- jaterveydenhuollon palveluja – vuonna 2004 peräti kymmenen kaikkiaan 13 palvelusta.Mielipidehajonnan voidaan todeta kasvaneen ääripäiden välillä vuodesta 1996.

Kuvio 6.5. Kuntalaisten mielipiteet lisäpanostustarpeista kunnallisiin palveluihin vuonna2004. Niiden osuudet, joiden mielestä tulisi panostaa entistä enemmän (%).

Taulukossa 6.5 on listattuna palvelutyytyväisyyden ja panostushalukkuuden ääripäät.Siitä voidaan huomata, että vaikka monen palvelun kohdalla palveluja hyvin hoidettuna

204204204204204

ACTA

pitävien osuudet ovat kohtuullisen alhaisia (kuvio 6.4), niin varsinainen tyytymät-tömyys ei kuitenkaan ole erityisen voimakasta. Suurimmat tyytymättömien osuudet(33 %) löytyvät teiden ja katujen hoidosta sekä joukkoliikennepalveluista. Teiden jakatujen hoidon kohdalla palvelutyytyväisyyden ja panostushalukkuuden välinen tilas-tollinen riippuvuus oli aiemmin todetun mukaista teknisistä palveluista merkitsevintänegatiivista, mutta myös joukkoliikennepalvelujen kohdalla voitiin havaita selväänegatiivista korrelaatiota vuonna 2004.

Samalla tavoin kuin palvelutyytyväisyydessä myös panostushalukkuutta koskevankysymyksen kohdalla on nähtävissä, että varsinaisesti entistä vähemmän palveluunpanostusta toivovien osuudet ovat hyvin pieniä. Suurin vähennystoive kohdistuukulttuuripalveluihin, ja siinäkin kohdin panostuksen vähentämistä toivovien osuusjää ainoastaan 14 prosenttiin. Suurin osa palveluista kuuluu kategoriaan, jossapanostusten vähentämistä toivovien osuus on maksimissaan kymmenen prosentinluokkaa.

Taulukko 6.5. Kuntalaisten palveluarviot v. 2004 – ääripäät tyytyväisyyden ja panostusha-lukkuuden osalta.

PPPPParhaimmin hoidearhaimmin hoidearhaimmin hoidearhaimmin hoidearhaimmin hoidetut palvtut palvtut palvtut palvtut palvelutelutelutelutelut Huonoimmin hoideHuonoimmin hoideHuonoimmin hoideHuonoimmin hoideHuonoimmin hoidetut palvtut palvtut palvtut palvtut palvelutelutelutelutelut(niiden osuus(niiden osuus(niiden osuus(niiden osuus(niiden osuus, jo, jo, jo, jo, jotka tyytyväisiä)tka tyytyväisiä)tka tyytyväisiä)tka tyytyväisiä)tka tyytyväisiä) %%%%% (niiden osuus(niiden osuus(niiden osuus(niiden osuus(niiden osuus, jo, jo, jo, jo, jotka tyytymättka tyytymättka tyytymättka tyytymättka tyytymättömiä)tömiä)tömiä)tömiä)tömiä) %%%%%

Kirjastot 74 Teiden ja katujen hoito 33Palo- ja pelastustoimi 59 Joukkoliikennepalvelut 33Jätehuolto 56 Terveyskeskuksen vastaanotto 21Ala-aste 55 Mielenterveyspalvelut 21Kansalais- ja työväenopistot 54 Kunnallinen asuntotarjonta 21Liikunta-, urheilu- ym. vapaa-ajan palv. 54 Kunnallinen tonttitarjonta 20Esiopetus 53 Puistojen hoito 19Lasten päivähoito 51 Päihdehuolto 19

PPPPPanosanosanosanosanostustustustustusta vähenneta vähenneta vähenneta vähenneta vähennettttttävä (niiden osuustävä (niiden osuustävä (niiden osuustävä (niiden osuustävä (niiden osuus,,,,, PPPPPanosanosanosanosanostustustustustusta lisätta lisätta lisätta lisätta lisättävä (niiden osuustävä (niiden osuustävä (niiden osuustävä (niiden osuustävä (niiden osuus,,,,,jojojojojotka panostka panostka panostka panostka panostaisivtaisivtaisivtaisivtaisivaaaaat ent ent ent ent entistististististä vähemmän)tä vähemmän)tä vähemmän)tä vähemmän)tä vähemmän) %%%%% jojojojojotka panostka panostka panostka panostka panostaisivtaisivtaisivtaisivtaisivaaaaat ent ent ent ent entistististististä enemmän)tä enemmän)tä enemmän)tä enemmän)tä enemmän) %%%%%

Kulttuuripalvelut 14 Terveyskeskuksen vastaanotto 67Päihdehuolto 11 Teiden ja katujen hoito 64Muu sosiaalihuolto (toimeentulotuki ym) 11 Hammashoito 60Kunnallinen asuntotarjonta 8 Kotipalvelu 57Liikunta-/urheilu- ym. vapaa-ajan palvelut 7 Kotisairaanhoito 56Kansalais-/työväenopistot 7 Terveyskeskuksen vuodeosasto 56Puistojen hoito 7 Keskus-/aluesairaala 56Kirjastot 7 Joukkoliikennepalvelut 56

6.4 Arviot kunnallisista palveluistakäyttökokemuksen mukaan tarkasteltuna

Käyttäjien mielipiteet kuvastavat sitä miten hyvin kunta on onnistunut tyydyttämäänkuntalaisten todellisia palvelutarpeita. Toisaalta niiden kuntalaisten mielipiteet, joillaei ole omakohtaista kokemusta arvioimastaan palvelusta, heijastelevat lähinnäpalvelukuvaa, niitä mielikuvia, joita kunnallisilla palveluilla ja niiden tasolla kussakinkunnassa on. Niitä mielikuvia joko vahvistaa tai heikentää saadut toisen kädenkokemustiedot sekä erityisesti median välittämät uutisoinnit. Entuudestaan tiedämme,että palvelujen käyttäjät ovat pääsääntöisesti tyytyväisiä käyttämiinsä palveluihin (ks.

205205205205205


esim. Olin & Pekola-Sjöblom & Sjöblom 2004) ja että käyttäjät ovat yleensä tyyty-väisempiä kunnallisiin palveluihin kuin ne, joilla ei ole omakohtaista kokemusta ar-vioimansa palvelun käytöstä (esim. Pekola-Sjöblom 2002b, 52–54)

Kuntalaisten palvelutyytyväisyydelle on vuoden 2004 kuntalaiskyselyn tulostenmukaan ominaista ensinnäkin se, että palveluja käyttäneet ovat poikkeuksetta tyyty-väisempiä palvelujen hoitoon kuin ne, joilla ei ole omakohtaista kokemusta ar-vioitsemastaan palvelusta. Tämä ilmenee palvelua hyvin hoidettuna pitävien osuuksista.Toisaalta palveluja käyttäneillä kuntalaisilla – siitäkin huolimatta että ovat ei-käyttäjiätyytyväisempiä – on pääsääntöisesti suuremmat palveluodotukset, suuremmat toiveetlisäpanostuksista kuin ei-käyttäjillä.

Käyttöaspekti tuo esiin myös sellaisen havainnon, että palvelua käyttäneilläkuntalaisilla on jäsentyneempi ja täsmällisempi käsitys palveluista kuin niillä, joilla eiole omakohtaista käyttökokemusta palveluista. Tämä ilmenee siten, että neutraalinarvion antaneiden osuudet ovat käyttäjien keskuudessa selvästi pienempiä kuin ei-käyttäjien keskuudessa.

1

2

2

4

4

5

6

6

8

9

9

10

10

11

12

13

15

20

28

38

41

44

54

54

72

76

0 10 20 30 40 50 60 70 80

päihdehuolto

vanhainkoti

palveluasuminen

vammaisten palv.

kotipalvelu

kunn. tonttitarjonta

mielenterveyspalv.

kotisairaanhoito

muu sos.huolto

kunn. asuntotarjonta

esiopetus

amm.oppilaitos

lukio

tk-vuodeosasto

lasten päivähoito

nuorisotoimi

yläaste

ala-aste

kansalaisopisto

joukkoliikenne

sairaala

kulttuuripalv.

hammashoito

liikunta-ym palv.

kirjasto

tk-vastaanotto

% vastanneista

Kuvio 6.6. Kunnallisia palveluja käyttäneiden osuudet v. 2004 kuntalaiskyselyyn vastan-neista kuntalaisista (%).

206206206206206

ACTA

Kuviosta 6.6 käy ilmi miten suuri osuus vuoden 2004 kuntalaiskyselyyn vastanneistaasukkaista tai asukkaan perheenjäsenistä on käyttänyt kutakin palvelua viimeksikuluneen vuoden aikana. Eniten omakohtaista käyttökokemusta löytyy terveyskes-kusten vastaanottotoiminnasta, peräti noin kolme neljä vastanneesta. Myös kirjastoja,hammashoitoa sekä liikunta-, urheilu- ym. vapaa-aikapalveluita käyttäneitä on ylipuolet uusimpaan kyselyyn vastanneista. Pienimpiä käyttöosuuksia ja käyttäjämääriäedustavat puolestaan päihdehuollon, vanhainkotien sekä palveluasumisen palvelut.Käyttäjäosuudet ovat lähes poikkeuksetta suurempia kuin ensimmäisenä tutki-musvuonna 1996, mutta suunnilleen samansuuruisia kuin vuonna 2000. Eniten käyt-täjäosuudet ovat kasvaneet kulttuuri-, kirjasto- sekä liikunta- ym. vapaa-aikapalveluissa.Myös esimerkiksi terveyskeskuksen vastaanottoa, hammashoitoa ja sairaalapalvelujakäyttäneiden osuudet ovat kasvaneet pitkälti toistakymmentä prosenttiyksikköä. Sensijaan pieniä käyttäjäosuuksia edustavissa sosiaalitoimen palveluissa muutokset ovathyvin vähäisiä. (Käyttäjäosuudet ja -määrät v. 1996, 2000 ja 2004 löytyvät liite-taulukosta 6.4.)

Seuraavassa tarkastellaan sektoreittain palvelukohtaisesti käyttäjien ja ei-käyttäjiennäkemyksiä palvelujen hoidosta (tyytyväisyys) sekä palveluodotuksista (panostus-halukkuus). Käyttäjien ja ei-käyttäjien tyytyväisyysosuudet vuonna 2004 selviävätkuviosta 6.7. Vuoden 2004 perusjakaumat löytyvät liitetaulukoista 6.5 ja 6.6.

6.4.1 Käyttäjien arviot sosiaalitoimen palveluista

Palvelun käyttäjistä 40–72 prosenttia on ollut tyytyväisiä eri sosiaalitoimen palvelujenhoitoon – pienin tyytyväisten osuus muun sosiaalitoimen (mm. toimeentulotuki) jasuurin osuus lasten päivähoidon kohdalla. Ei-käyttäjien kohdalla tyytyväisten osuusvaihtelee vastaavasti 18 prosentista (päihdehuolto) 47 prosenttiin (lasten päivähoito).Sosiaalitoimen palvelujen kohdalla voidaan tehdä sellainen mielenkiintoinen havainto,että palvelua käyttäneillä on ei-käyttäneitä suuremmista tyytyväisyysosuuksista huo-limatta myös ei-käyttäneitä suuremmat tyytymättömien osuudet. Suurimmillaan ryh-mien välinen ero on päihdehuollon ja muun sosiaalihuollon kohdalla. Tyytyväisyyssosiaalipalveluihin on laskenut tutkimuskauden aikana sekä käyttäjien että ei-käyttäjienjoukossa lukuun ottamatta vammaisten palveluja, joissa käyttäjien tyytyväisyys onhieman kasvanut. Lasten päivähoidossa ja palveluasumisessa muutos on ollut sa-mansuuruista käyttäjien ja ei-käyttäjien keskuudessa. Yleensä ei-käyttäjien tyytyväisyyson kuitenkin laskenut enemmän kuin ei-käyttäjien. Mielenkiintoinen poikkeus tästäyleistrendistä on vanhainkodit, jossa käyttäjien tyytyväisyys on laskenut selvästi enem-män kuin ei-käyttäjien. (Liitetaulukot 6.5 ja 6.6.)

Kohtuullisen korkeista tyytyväisyysosuuksistaan huolimatta käyttäjien panos-tustoiveet ovat hyvin korkeita, entistä enemmän panostavien osuuden vaihdellessapäihdehuollon 63 prosentista palveluasumisen ja vanhainkotien 75 prosenttiin. Ei-käyttäjien keskuudessa vanhuspalveluihin lisäpanostusta toivovien osuudet ovat niinikään yli 50 prosenttia. Samanaikaisesti entistä vähemmän sosiaalipalveluihin pa-nostavien osuudet ovat hyvin pieniä.

207207207207207


Kuvio 6.7. Käyttäjien ja ei-käyttäjien arvio kunnallisista palveluista v. 2004. Niiden osuus,jotka pitävät melko tai erittäin hyvin hoidettuna (%).

6.4.2 Käyttäjien arviot terveydenhuollon palveluista

Kunkin palvelun kohdalla vähintään puolet käyttäjistä ovat olleet tyytyväisiä palvelunhoitoon. Suurin tyytyväisten osuus löytyy kotipalvelua käyttäneiden keskuudesta(62 %). Ei-käyttäjien keskuudessa terveyspalvelujen hoito saa huomattavasti va-rauksellisemman kannatuksen, sillä tyytyväisten osuus on korkeimmillaankin vain36 % (sairaalat) ja vähäisimmillään 18 % (mielenterveyspalvelut). Toisaalta suora-

26

21

22

18

30

29

25

26

27

18

34

29

31

36

36

30

27

29

46

39

45

50

47

45

49

55

38

38

40

41

44

44

47

49

51

51

52

54

58

58

60

61

61

62

63

65

67

71

72

73

78

80

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90

kunn. asuntotarj.

joukkoliikenne

muu sos.huolto

päihdehuolto

vanhainkoti

kunn. tonttitarj.

vammaisten palvelut

nuoriso to imi

tk-vast.o tto

mielenterv.palv.

palveluasuminen

tk-vuodeosasto t

kotipalvelu

amm.oppilaitos

sairaala

hammashoito

kulttuuripalv.

kotisair.hoito

yläaste

liikunta-/ym. palv.

lukio

ala-aste

lasten päivähoito

kansalaisopisto

esiopetus

kirjasto

% vastanneista v. 2004

ei-käyttäjät käyttäjät

208208208208208

ACTA

nainen tyytymättömyys nousee ei-käyttäjillä jopa lähes neljännekseen hammashoidonja terveyskeskuksen vastaanottotoiminnan ja runsaaseen viidennekseen mielenter-veyspalvelujen kohdalla. Näihin tyytymättömien osuudet käyttäjien keskuudessa eivätnekään ole aivan mitättömiä; viidennes pitää terveyskeskuksen vastaanottotoimintaaja lähes viidennes mielenterveyspalveluja huonosti hoidettuna. (Liitetaulukot 6.5 ja6.6.)

Sekä käyttäjien että ei-käyttäjien tyytyväisyys on laskenut kaikkien terveyden-huollon palvelujen kohdalla ajanjaksolla 1996–2004. Tyytyväisyyden lasku on yleensäsuurempaa ei-tyytyväisten keskuudessa. Erityisen suurta tyytyväisyyden lasku onterveyskeskuksen vastaanottotoiminnassa ja hammashoidossa. Kotisairaanhoidossaja mielenterveyspalveluissa on yleisestä trendistä poiketen havaittavissa käyttäjienkeskuudessa suurempaa tyytyväisyyslaskua kuin ei-käyttäjillä. (Liitetaulukko 6.5.)

Palveluodotukset ovat suuria niin käyttäjillä kuin ei-käyttäjillä – kunkin palvelunkohdalla enemmistö toivoo entistä enemmän panostuksia. Ei-käyttäjien keskuudessasuurimmat odotukset kohdistuvat terveyskeskuksen vastaanottotoimintaan sekähammashoitoon. Käyttäjien keskuudessa odotukset ovat melko lähellä toisiaan,suurimmillaan kuitenkin juuri terveyskeskuksen vastaanottotoiminnan suhteen.(Liitetaulukko 6.6.)

Terveydenhuollossa on syytä olettaa, että ei-käyttäjien tyytymättömyys ja suuretpanostustoiveet kertovat paitsi julkisen keskustelun herättämistä mielikuvista, toden-näköisesti joissakin kunnissa myös siitä ettei tarvitsemaansa/toivomaansa palveluaole onnistunut saamaan ainakaan tyydyttävässä ajassa. Erityisesti suurissa kaupungeissatiedetään olleen todellisia ongelmia saada hammaslääkäriaikoja tai päästä terveys-keskuslääkärin vastaanotolle.

6.4.3 Käyttäjien arviot sivistystoimen palveluista

Omaa käyttökokemusta omaavien kuntalaisten mielipiteet sivistys- ja kulttuuritoimenpalvelujen hoidosta ovat pääsääntöisesti hyvin myönteisiä. Nuorisotoimi on ainutpalvelu, jossa palveluun tyytyväisten osuus jää alle puoleen kuntalaisista. Selvästi kor-keimmat tyytyväisten osuudet löytyvät kirjastojen (80 %) ja esiopetuksen (78 %)kohdalta. Ei-käyttäjien kohdalla tyytyväisyys on paikoin hyvinkin merkittävässä määrinvähäisempää kuin käyttäjien, suurimmillaan vastaajaryhmän näkemysten erot ovatkulttuuripalvelujen kohdalla; käyttäjistä tyytyväisiä on 61 prosenttia, mutta ei-käyttäjien kohdalla ainoastaan 27 prosenttia. Kulttuuripalvelu edustaa samalla sitäpalvelua, jossa ei-käyttäjien tyytymättömyys on muita suurempaa: viidennes pitääpalvelua huonosti hoidettuna. Palvelun käyttäjien kohdalla suurinta tyytymättömyyttäherättää nuorisotoimi (14 % tyytymättömiä) ja ammatilliset oppilaitokset (10 %).

Käyttäjät toivovat ei-käyttäjiä enemmän lisäpanostusta kaikkiin muihin sivis-tystoimen palveluihin paitsi kulttuuritoimeen. Viiden palvelun kohdalla käyttäjistävähintään puolet toivoo entistä enemmän lisäpanoksia – ylivoimaisesti eniten nuori-sotoimeen, jossa kaksi kolmesta käyttäjästä on lisäpanostuksen kannalla. Nuorisotoimion samalla ainut sivistystoimen palvelu, johon myös runsaat puolet ei-käyttäjistä koh-distaa lisäpanostustoiveita. (Liitetaulukot 6.5 ja 6.6.)

209209209209209


Tyytyväisten osuudet ovat muiden sektorien tapaan yleensä vähentyneet tut-kimusjakson aikana, ja pääasiassa enemmän ei-käyttäjien kuin käyttäjien keskuudessa.Ainut poikkeus on ammatilliset oppilaitokset, jossa tyytyväisyys on laskenut käyttäjilläenemmän kuin ei-käyttäjillä. Toinen muista sektoreista poikkeava piirre on, että kahdenpalvelun kohdalla, nuorisotoimessa ja liikunta- ym. vapaa-aikapalveluissa käyttäjientyytyväisyys on kasvanut vuodesta 1996 ja kulttuuritoimessakin pysynyt ennallaan.Ei-käyttäjien kohdalla nuorisotoimi edustaa palvelua, jossa tyytyväisyys on vuonna2004 säilynyt samalla tasolla kuin vuonna 1996. (Liitetaulukko 6.5.)

6.4.4 Käyttäjien arviot teknisen sektorin palveluista

Teknisten palvelujen repertuaarissa on vain kolme käytön mukaan arvioitavissa olevaapalvelua; kunnallinen asuntotarjonta, tonttitarjonta sekä joukkoliikennepalvelut. Näillekullekin palvelulle on tyypillistä, että tyytyväisten osuudet jäävät myös käyttäjienkeskuudessa alle puoleen. Kunnallisen asuntotarjonnan ja tonttitarjonnan kohdallanäkyy niin ikään, että näitä palveluja käyttäneiden joukossa on enemmän tyytymät-tömiä kuin ei-käyttäjien joukossa. Näissä kohdin on kysymys tyytymättömyydestäsaamansa palvelun laatuun tai riittävyyteen tai vaikkapa liian vähäiseen valin-nanvapauteen. Joukkoliikenteen kohdalla voidaan ei-käyttäjien tyytymättömyys sel-keästi nähdä viitteenä liian huonoina tai olemattomina pidetyistä joukkoliikenne-palveluista. Käyttökokemusta kustakin palvelusta omaavista yli puolet toivoisi edelleenlisäpanostusta – myös tässä kohdin käyttäjät panostaisivat enemmän kuin ei-käyttäjät.Kunnallisten tonttitarjonnan osalta niin käyttäjien kuin ei-käyttäjien tyytyväisyys onlaskenut hieman vuodesta 1996, kun taas kunnallisen asuntotarjonnan kohdallakäyttäjien tyytyväisyys on yleisestä trendistä poiketen hieman kasvanut. (Liitetaulukot6.5 ja 6.6.)

6.5 Vaikuttavatko kuntalaisen yksilöominaisuudetpalveluarvioihin?

Tässä kappaleessa tarkastellaan kuntalaisten yksilöominaisuuksien vaikutuksia kun-nallisten palvelujen arviointiin. Tarkoituksena on vastata kysymykseen mitkä yksilö-ominaisuudet vaikuttavat kuntalaisten mielipiteisiin sekä onko mahdollisissa vai-kutuksissa nähtävissä ajallisia muutoksia.

Tarkasteltavia, mahdollisesti asenteisiin vaikuttavia ominaisuuksia ovat sukupuoli,ikä, äidinkieli, perheellisyys, koulutustaso, työnantajasektori, kunnassa asuinaika, kodinsijainti kunnassa sekä työpaikan sijainti.

6.5.1 Yksilöominaisuudet ja yleinen palvelutyytyväisyys

Ensimmäisen osajakson kehitystä tarkastelevassa artikkelissa (Pekola-Sjöblom 2002b,55) havaittiin, että palvelutyytyväisyys on laskenut kaikkien tarkasteltujen yksi-löominaisuuksien kohdalla. Tiivistetysti tuolloin todettiin, että palvelutyytyväisyyteenvaikuttavia yksilötason tekijöitä ovat erityisesti ikä, äidinkieli, koulutus, ammattiasema

210210210210210

ACTA

ja asuinvuodet nykyisessä kunnassa. Edelleen, vuoden 2004 tulostenkin valossa pitääpaikkansa, että vanhemmat ikäluokat ovat tyytyväisempiä kunnallisiin palveluihinkuin nuoret, ruotsinkieliset tyytyväisempiä kuin suomenkieliset, pelkästään kansa-tai peruskoulun käyneet ovat tyytyväisempiä kuin korkeakoulutuksen omaavat,eläkeläiset ja maanviljelijät tyytyväisempiä kuin työntekijät ja työttömät sekä kunnassayli 20 vuotta asuneet tyytyväisempiä kuin vähemmän aikaa asuneet.

Toisella osajaksolla, vuosina 2000–2004, palvelutyytyväisyys on lähes poik-keuksetta parantunut. Ainoastaan 60–69-vuotiaiden ikäluokassa sekä omassa yrityk-sessä työskentelevien kohdalla tyytyväisyys on joko ennallaan tai hieman laskenutvuodesta 2000. Kuitenkin palvelutyytyväisyys on kaikilta kohdin heikompaa kuintutkimuskauden alussa vuonna 1996.

Ylivoimaisesti suurinta luokituksen sisäistä eroa vuonna 2004 on nähtävissä iänsuhteen: selvästi tyytyväisimpiä ollaan aikaisempien vuosien tapaan vanhimmassa ikä-luokassa ja vähiten tyytyväisiä alle 30-vuotiaiden keskuudessa. Ryhmän sisäinen äärieroon vahvistunut vuodesta 1996, mutta pienentynyt hieman vuodesta 2000. Koh-tuullisen suuria luokkien sisäisiä äärieroja löytyy myös äidinkielen, työnantajasektorinsekä koulutustason kohdalta. Näissä kuten myös useimpien muiden ominaisuuksienkohdalla äärierot ovat vahvistuneet vuodesta 1996. Äidinkielen, perheellisyyden sekäkodin sijainnin kohdalla äärierot ovat vahvistuneet koko tutkimusajankohdan aikana.Sen sijaan sukupuolen ja kunnassa asumisajan kohdalla äärierot ovat kaventuneetainakin hieman.

Tiivistäen edellä kuvattuja ja taulukosta 6.6 ilmeneviä tuloksia voidaan todeta,että tyytyväisimpiä kunnallisiin palveluihin vuonna 2004 ovat iäkkäimmät yli 70-vuotiaat, naiset, ruotsinkieliset, ei työelämässä olevat, yli 20 vuotta nykyisessä asuin-kunnan kuntakeskuksessa tai kantakaupungissa asuvat. Myös omassa kunnassa työs-säkäyvät näyttäisivät olevan hieman tyytyväisempiä kunnallisiin palveluihin kuinmuualla työskentelevät.

211211211211211


Taulukko 6.6. Kuntalaisten palvelutyytyväisyys erilaisten taustaominaisuuksien mukaantarkasteltuna vuosina 1996, 2000 ja 2004 (keskiarvot asteikolla 1–5; mitä suurempi arvo,sitä tyytyväisempi).

PPPPPalvalvalvalvalvelutyytyväiselutyytyväiselutyytyväiselutyytyväiselutyytyväisyysindekyysindekyysindekyysindekyysindeksi*si*si*si*si*19961996199619961996 20002000200020002000 20042004200420042004

Sukupuoli:Sukupuoli:Sukupuoli:Sukupuoli:Sukupuoli:Nainen 3,52 3,34 3,39Mies 3,40 3,32 3,35IIIIIkä:kä:kä:kä:kä:18–29 v 3,32 3,20 3,2430–39 v 3,40 3,24 3,2740–49 v 3,42 3,26 3,3050–59 v 3,48 3,35 3,3760–69 v 3,70 3,49 3,4970+ v .. 3,63 3,64Äidinkieli:Äidinkieli:Äidinkieli:Äidinkieli:Äidinkieli:suomi 3,46 3,32 3,36Ruotsi 3,58 3,47 3,53Alaikäisiä lapsia:Alaikäisiä lapsia:Alaikäisiä lapsia:Alaikäisiä lapsia:Alaikäisiä lapsia:Ei ole 3,50 3,37 3,41On 3,42 3,27 3,30KKKKKoulutusoulutusoulutusoulutusoulutustasotasotasotasotaso:::::Kansa-/peruskoulu 3,54 3,43 3,45Ammattikoulu/-kurssi 3,42 3,29 3,34Ylioppilas 3,40 3,24 3,30Opisto-/koulutason tutkinto 3,43 3,28 3,34Alempi kk-tutkinto tms. 3,43 3,28 3,33Ylempi kk-tutkinto tms. 3,45 3,26 3,36TTTTTyönyönyönyönyöntatatatatajasektjasektjasektjasektjasektori:ori:ori:ori:ori:Kunta/kuntayhtymä 3,48 3,31 3,37Valtio 3,44 3,25 3,29Järjestö 3,48 3,22 3,31Yritys 3,48 3,23 3,29Oma yritys/itse työllistynyt 3,48 3,36 3,35Ei työelämässä 3,52 3,40 3,45AsuinAsuinAsuinAsuinAsuinvuodevuodevuodevuodevuodet kt kt kt kt kunnasunnasunnasunnasunnassssssa:a:a:a:a:0–2 v 3,37 3,25 3,293–5 v 3,39 3,24 3,306–10 v 3,41 3,25 3,3111–20 v 3,43 3,27 3,32Yli 20 v 3,53 3,39 3,43KKKKKodin sijainodin sijainodin sijainodin sijainodin sijainti:ti:ti:ti:ti:Kuntakeskus/kantakaupunki 3,49 3,36 3,42Esikaupunki tms. 3,44 3,29 3,33Haja-asutusalue 3,47 3,34 3,37TTTTTyöpaikan sijainyöpaikan sijainyöpaikan sijainyöpaikan sijainyöpaikan sijainti:ti:ti:ti:ti:Omassa asuinkunnassa .. .. 3,34Muussa kunnassa .. .. 3,28KaikkiKaikkiKaikkiKaikkiKaikki 33333,47,47,47,47,47 33333,33,33,33,33,33 33333,37,37,37,37,37

* Kyselyyn sisältyvien yksittäisten 30 palvelujen keskiarvo

Yksilöominaisuuksien vaikutusten arviointia tehdään toisaalta yleisellä palvelutyyty-väisyyden tasolla, ja toisaalta sektorikohtaisesti.

6.5.2 Yksilöominaisuuksien vaikutuksetpalvelutyytyväisyyteen eri sektoreilla

Edellä kuvattiin yksilöominaisuuksien mahdollisia vaikutuksia yleiseen palvelu-tyytyväisyyteen. Kuvaa on mahdollista tarkentaa kohdentamalla huomio sek-

212212212212212

ACTA

torikohtaisiin palvelutyytyväisyysindekseihin. Ovatko eri yksilöominaisuuksien vai-kutukset palvelutyytyväisyyteen eri sektoreilla erilaisia skaalaltaan ja/tai syvyydeltäänvuonna 2004?

Taulukko 6.7. Kuntalaisten palvelutyytyväisyys eri sektoreilla erilaisten yksilöominaisuuk-sien mukaan tarkasteltuna vuonna 2004 (keskiarvot asteikolla 1–5; mitä suurempi arvositä tyytyväisempi).

PPPPPalvalvalvalvalvelutyytyväiselutyytyväiselutyytyväiselutyytyväiselutyytyväisyysyysyysyysyysSosiaali-Sosiaali-Sosiaali-Sosiaali-Sosiaali- TTTTTerververververveeeeeyyyyyden-den-den-den-den- SivisSivisSivisSivisSivistystystystystys----- TTTTTekninenekninenekninenekninenekninentttttoimioimioimioimioimi huolthuolthuolthuolthuoltooooo tttttoimioimioimioimioimi sektsektsektsektsektorioriorioriori

Sukupuoli:Sukupuoli:Sukupuoli:Sukupuoli:Sukupuoli:Nainen 3,24 3,32 3,61 3,28Mies 3,22 3,30 3,52 3,29IIIIIkä:kä:kä:kä:kä:18–29 v 3,13 3,09 3,44 3,1930–39 v 3,17 3,17 3,50 3,1840–49 v 3,19 3,21 3,52 3,2050–59 v 3,23 3,32 3,58 3,2860–69 v 3,32 3,48 3,67 3,4170+ v 3,45 3,70 3,82 3,56Äidinkieli:Äidinkieli:Äidinkieli:Äidinkieli:Äidinkieli:Suomi 3,22 3,29 3,55 3,28Ruotsi 3,32 3,52 3,77 3,33Alaikäisiä lapsia:Alaikäisiä lapsia:Alaikäisiä lapsia:Alaikäisiä lapsia:Alaikäisiä lapsia:Ei ole 3,24 3,35 3,59 3,33On 3,20 3,21 3,53 3,19KKKKKoulutusoulutusoulutusoulutusoulutustasotasotasotasotaso:::::Kansa-/peruskoulu 3,29 3,44 3,61 3,38Ammattikoulu/-kurssi 3,21 3,27 3,52 3,26Ylioppilas 3,17 3,15 3,51 3,24Opisto-/koulutason tutk. 3,21 3,27 3,57 3,24Alempi kk-tutkinto tms. 3,22 3,21 3,56 3,23Ylempi kk-tutkinto tms. 3,21 3,25 3,60 3,26TTTTTyönanyönanyönanyönanyönantatatatatajasektjasektjasektjasektjasektori:ori:ori:ori:ori:Kunta/kuntayhtymä 3,25 3,30 3,62 3,24Valtio 3,16 3,21 3,50 3,21Järjestö 3,19 3,17 3,58 3,20Yritys 3,16 3,17 3,50 3,22Oma yritys/itse työllistynyt 3,25 3,28 3,53 3,27Ei työelämässä 3,28 3,43 3,61 3,37AsuinAsuinAsuinAsuinAsuinvuodevuodevuodevuodevuodet kt kt kt kt kunnasunnasunnasunnasunnassssssa:a:a:a:a:0–2 v 3,16 3,20 3,47 3,243–5 v 3,16 3,24 3,51 3,206–10 v 3,15 3,21 3,52 3,2411–20 v 3,21 3,24 3,51 3,23Yli 20 v/aina 3,28 3,38 3,61 3,34KKKKKodin sijainodin sijainodin sijainodin sijainodin sijainti:ti:ti:ti:ti:Kuntakeskus/kantakaup. 3,28 3,36 3,60 3,33Esikaupunki, lähiö,keskustan reuna-alue 3,15 3,19 3,57 3,27Haja-asutusalue 3,26 3,37 3,53 3,27TTTTTyöpaikan sijainyöpaikan sijainyöpaikan sijainyöpaikan sijainyöpaikan sijainti:ti:ti:ti:ti:Omassa asuinkunnassa 3,22 3,24 3,56 3,25Muussa kunnassa 3,16 3,20 3,46 3,20KaikkiKaikkiKaikkiKaikkiKaikki 33333,23,23,23,23,23 33333,31,31,31,31,31 33333,56,56,56,56,56 33333,29,29,29,29,29

* Kyselyyn sisältyvistä kunkin sektorin palveluista muodostetut summamuuttujat (keskiarvot asteikolla 1–5)

Taulukoiden 6.7 ja 6.8 tulosten perusteella voimme todeta, että eri yksilöomi-naisuuksien vaikutukset näyttäisivät olevan lähes poikkeuksetta suurimpia tervey-denhuollossa. Terveydenhuollossa ylivoimaisesti suurinta sisäistä vaihtelua löytyy iänkohdalta. Muihin sektoreihin verrattuna terveydenhuollon palvelutyytyväisyydessä

213213213213213


esiintyy merkittävää luokan sisäistä vaihtelua myös koulutustason ja työnantajasektorinkohdalla. Äidinkielen kohdalla sisäiset vaihtelut ovat terveydenhuollon kanssa samaaluokkaa sivistys- ja kulttuuritoimessa, perheellisyydessä puolestaan teknisellä sektorilla.Sukupuolen kohdalla ainut merkitsevä tyytyväisyysero naisten ja miesten välillä onnähtävissä sivistys- ja kulttuuritoimessa. Asuinvuodet nykyisessä kunnassa näyttäisivätvaikuttavan jonkin verran kunkin sektorin palvelutyytyväisyyteen, samaten työpaikansijainti.

Taulukko 6.8.Yksilöominaisuuksissa esiintyvät sisäiset äärierot vuonna 2004 palvelutyyty-väisyydessä.

*0,04–0,10 **0,11–0,20 ***0,21–0,30 ****0,31–0,40 *****> 0,40

YleinenYleinenYleinenYleinenYleinen Sosiaali-Sosiaali-Sosiaali-Sosiaali-Sosiaali- TTTTTerververververveeeeeyyyyyden-den-den-den-den- SivisSivisSivisSivisSivistystystystystys----- TTTTTekninenekninenekninenekninenekninentttttoimioimioimioimioimi huolthuolthuolthuolthuoltooooo tttttoimioimioimioimioimi sektsektsektsektsektorioriorioriori

Sukupuoli * *Ikä **** **** ***** **** ****Äidinkieli ** * *** *** *Alaikäisiä lapsia ** * ** * **Koulutustaso ** ** *** * **Työnantajasektori ** * *** ** **Asuinvuodet kunnassa ** ** ** ** **Kodin sijainti * ** ** * *Työpaikan sijainti * * * * *

Mitä tulee kodin sijaintiin, selvimmät luokkien väliset vaihtelut löytyvät terveyden-huollon ohella sosiaalihuollossa. Terveydenhuollossa palvelutyytyväisyys on niukastisuurinta haja-asutusalueella ja heikointa esikaupungissa, lähiössä tai keskustan reuna-alueella. Tämä on mielenkiintoinen tulos eikä vähiten siksi, että kansallisessa keskus-telussa on kannettu toistuvasti huolta terveydenhuollon palvelujen saatavuudesta haja-asutusalueilla. Tyytyväisyys terveydenhuoltoon näyttäisi olevan pienimpiä kuntialukuun ottamatta hieman suurempaa kuntakeskuksessa tai kantakaupungissa asuvillakuin haja-asutusalueella ja keskustan reuna-alueilla asuvilla. Keskustan reuna-alueillatai lähiössä asuvat ovat yleensä olleet joko hieman muita tyytymättömämpiä tai yhtätyytyväisiä kuin haja-asutusalueellakin. Vuonna 2004 on löydettävissä muutamiaesimerkkejä kunnista, joissa erot tyytyväisyydessä terveydenhuoltoon näyttäisivät vaih-televan suuresti kodin sijainnin mukaan. Esimerkiksi Jaalassa, Pudasjärvellä,Rääkkylässä ja Sonkajärvellä keskustan reuna-alueilla mielestään asuvat ovat selvästityytymättömämpiä terveydenhuoltoon kuin kuntakeskustassa ja haja-asutusalueellaasuvat. Kerava ja Naantali ovat puolestaan esimerkkejä sellaisista kunnista, joissa haja-asutusalueella asuvat ovat muita tyytymättömämpiä terveydenhuoltoon vuonna 2004.

6.6 Kuntakoko, palvelutyytyväisyys japanostushalukkuus

Kuntakoko ja palvelutaso muodostavat yhden keskeinen tarkastelunäkökulmanesimerkiksi maassamme nyt ajankohtaiseen kunta- ja palvelurakenneuudistukseen.

214214214214214

ACTA

Kuntakoon ja palvelujen väliset yhteydet ovat olleet yhtenä tutkimuksellisenakinmielenkiinnon kohteena myös Tanskan kuntauudistusprosessissa. Henrik Lolle onraportissaan “Kommunestörrelse og tilfredshed med offentlig, kommunal service”(2000) tutkinut kuntalaisten palvelutyytyväisyyttä lasten päivähoitoon, peruskouluun,vanhustenhuoltoon, vapaa-aika- ja kulttuuripalveluihin sekä liikenteeseen jaympäristönsuojeluun liittyviin palveluihin. Eräässä toisessa, vuonna 2003 ilmestyneessätutkimuksessa on em. tutkijan samaan aihepiiriin liittyvä artikkeli “Tilfredshed medkommunernes opgavelösning”.

Kuten tutkija Lolle omassa tutkimuksessaankin toteaa, kuntalaisten palvelutyy-tyväisyyden tarkastelu kuntakoon näkökulmasta tarjoaa koon vaikutuksen tehok-kuuteen. Kunnan koon ja kunnan kyvyn tarjota korkeatasoisia palveluita välistä suh-detta voidaan tarkastella kuntalaisten palvelutyytyväisyyden analysoinnin avulla, vaikkakuntalaisten mielipiteitä kunnallisista palveluista ei voida suoralla kädellä pitääyhdenpitävänä palvelutason kanssa. Palvelutasoon vaikuttavat monenlaiset tekijät,joista kuntalaisten ja käyttäjien tyytyväisyys on toki yksi vahva indikaattori.

6.6.1 Palvelutyytyväisyys ja kuntakoko

KuntaSuomi-tutkimusohjelman puitteissa tehdyt kuntalaistutkimukset vuosilta 1996ja 2000 ovat osoittaneet, että yleisellä tasolla palvelutyytyväisyydellä on ollutkumpanakin tutkimusvuonna vähintään melkein merkitsevää yhteyttä kunnanasukasluvun kanssa (Sandberg 1998, Pekola-Sjöblom 2002b). Myös vuoden 2004kyselyn alustavassa tulosanalyysissa (Kuntaliiton tiedote 10.5.2005) todetaan, ettäkuntalaisten palvelutyytyväisyys on suurinta pienimmissä alle 3 000 asukkaan kunnissaja alhaisinta suurimmissa, yli 45 000 asukkaan kunnissa (kuvio 6.8).

3,29

3,33

3,40

3,41

3,36

3,44

3,23

3,29

3,36

3,34

3,36

3,39

3,38

3,44

3,49

3,50

3,45

3,54

2,9 3 3,1 3,2 3,3 3,4 3,5 3,6 3,7

yli 45000 as.

20001-45000 as.

10001-20000 as.

5501-10000 as.

3000-5500 as.

alle 3000 as.


199620002004

Kuvio 6.8. Kuntalaisten palvelutyytyväisyys vuosina 1996, 2000 ja 2004 kuntakokoluokit-tain tarkasteltuna. Keskiarvot asteikolla 1–5; mitä suurempi arvo, sitä tyytyväisempi.

215215215215215


Vuonna 2004 yleisen palvelutyytyväisyyden ja kunnan asukasluvun välinen yhteyson melkein merkitsevällä tasolla (–.34*). Korrelaatio on hieman korkeampi kuinvuonna 1996, mutta vähemmän merkitsevä kuin vuonna 2000. Huomattavaa on,että viimeisimpänä tutkimusajankohtana palvelutyytyväisyyden yhteys taajama-asteenkanssa on heikentynyt niin, ettei taajama-aste enää riitä merkitsevällä tasolla selittämäänpalvelutyytyväisyyden eroja.

Kuntakoko ja palvelutyytyväisyys eri sektoreilla sekäyksittäisten palvelujen kohdallaOn selvää, että yleinen palvelutyytyväisyysindeksi – siitäkin huolimatta, että sen avullasaadaan tietoa kuntalaisten palvelutyytyväisyydestä yleisellä tasolla – peittää helpostialleen eri sektoreiden ja todennäköisesti vieläpä yksittäisten palvelujen erilaiset asen-nevivahteet. Tämän takia on perusteltua – niin kuin palvelujen osalta ylipäätään –tehdä erillistä sektori- sekä palvelukohtaista analyysia kuntakoon vaikutuksista. Yk-sinkertaisimmillaan tämä käy tarkastelemalla palvelutyytyväisyyden ja asukasluvunvälisiä korrelaatioita. Liitetaulukosta 6.7 löytyy lisäksi palvelukohtaisesti tyytyväistenosuudet eri kuntakokoluokissa.

Palvelusektorikohtainen palvelutyytyväisyys ja kuntakokoVuoden 2004 kuntalaisaineiston osalta tarkastelu osoittaa, että vahvimmillaan asu-kasluvun ja palvelutyytyväisyyden yhteys on sosiaalitoimessa (–.498**) ja terveyden-huollossa (–.495**). Yhteys on negatiivinen, mikä tarkoittaa sitä, että palvelutyyty-väisyys on sitä suurempaa mitä pienemmästä kunnasta on kyse.

Myös teknisellä sektorilla palvelutyytyväisyys korreloi negatiivisesti asukasluvunkanssa, mutta tämä korrelaatio ei ole kuitenkaan tilastollisesti merkitsevä (–.192).

Sivistystoimessa palvelutyytyväisyysindeksin korrelaatio asukasluvun kanssa onsamansuuruinen kuin teknisellä sektorilla (.192), mutta yhteys on positiivinen. Näinollen sivistystoimessa päinvastoin kuin muilla palvelusektoreilla palvelutyytyväisyyskasvaisi kuntakoon kasvun myötä. Tämä yhteys ei kuitenkaan ole tilastollisesti mer-kitsevä.

Palvelukohtainen palvelutyytyväisyys ja kuntakokoEdellisessä kappaleessa kävi ilmi mielenkiintoiset korrelaatiovaihtelut eri sektoreilla.Tuloksista syntyy jatkokysymykset siitä, vastaavatko kunkin sektorin sisälle kuuluvienyksittäisten palvelujen korrelaatiot sektorin kokonaisindeksin korrelaatiota a) mer-kitsevyystasoltaan ja b) ovatko korrelaatiot samansuuntaisia eli positiivisia vai ne-gatiivisia. (Palvelukohtaiset tyytyväisyyden ja panostushalukkuuden väliset korrelaatiotlöytyvät liitetaulukosta 6.9.)

SosiaalitoimiSosiaalitoimi sisältää 7 yksittäistä palvelua, joista kaikkien muiden paitsi päihdehuollonkohdalla voidaan havaita merkitsevällä (** p < .01) tasolla olevaa yhteyttä kuntakoonkanssa. Lisäksi kaikkien sosiaalitoimen palvelujen kohdalla yhteys on negatiivinen,

216216216216216

ACTA

ts. palvelutyytyväisyys kasvaa kuntakoon pienenemisen myötä. Suurimmat, yleistäsektori-indeksiä korkeammat korrelaatiot löytyvät kotipalvelujen, vanhainkotien japalveluasumisen kohdalta.

TerveydenhuoltoTerveydenhuollon sektori-indeksi koostuu kaikkiaan kuudesta yksittäisestä palvelusta,joista kaikki korreloivat kuntakoon kanssa vähintään melkein merkitsevästi (*p <.05), ja sosiaalitoimen tapaan negatiivisesti. Vahvimmin asukasluvun kanssa korreloivatkotisairaanhoito ja hammashoito, joiden korrelaatiot ovat suunnilleen samansuuruisiakuin terveydenhuollon kokonaisindeksillä. Myös terveyskeskuksen vuodeosasto- jamielenterveyspalvelun korrelaatiokerroin on suhteellisen lähellä kokonaisindeksin saa-maa arvoa. Sairaalan ja terveyskeskuksen vastaanottopalvelun saamat korrelaatioker-toimet ovat muita alhaisempia, mutta sairaalan kuitenkin merkitsevällä ja vastaan-otonkin melkein merkitsevällä tasolla olevia. Sosiaalitoimessa havaitun mukaisestimyös terveydenhuollossa näyttäisivät korostuvan nimenomaan vanhus- ja hoiva-palvelujen palvelutyytyväisyyden vahvat yhteydet kuntakoon kanssa.

SivistystoimiSivistystoimi on toinen niistä sektoreista, jonka palvelutyytyväisyysindeksillä ei olemerkitsevää yhteyttä kuntakoon kanssa. Sivistystoimeen kuuluvien yksittäisten pal-velujen tarkastelu osoittautuu mielenkiintoiseksi yhtäältä siksi, että analyysit osoittavatosalla palveluista olevan merkitsevää korrelaatiota asukasluvun kanssa, ja toisaaltaosalla korrelaatiokertoimet ovat positiivisia, osalla negatiivisia.

Merkitseviä korrelaatioita kuntakoon kanssa on löydettävissä kulttuuripalvelujen,ala- ja yläasteen, esiopetuksen, nuorisotoimen sekä ammatillisten oppilaitoksenkohdalla. Näistä selvästi suurin yksittäinen yhteys löytyy kulttuuripalveluista. Tämänlisäksi myös yläasteen korrelaatio on tilastollisesti selvästi merkitsevällä tasolla, kuntaas muiden korrelaatiot jäävät heikommalle, tilastollisesti melkein merkitsevälle tasolle.

Ei-merkitseviksi palvelutyytyväisyyden ja asukasluvun väliset korrelaatiot ovatsen sijaan jääneet kansalais-/työväenopiston, kirjaston, liikunta- ym. vapaa-aikapalvelujen sekä lukion kohdalla. Näistä selvästi alhaisin korrelaatio (.044) onhavaittavissa lukiopalveluiden kohdalla.

Toinen kiintoisa aspekti on korrelaation luonne. Kuten edellä todettiin, osassapalveluita riippuvuus on positiivista, osassa negatiivista. Suurimman korrelaationsaanut kulttuuripalvelujen palvelutyytyväisyys korreloi positiivisesti asukasluvunkanssa, ts. tyytyväisyys kulttuuripalveluihin on sitä suurempaa mitä suuremmastakunnasta on kyse. Myös ammatillisen oppilaitoksen melkein merkitsevä yhteyskuntakoon kanssa on positiivinen. Näiden lisäksi kaikki ei-merkitseviä korrelaatioitasaaneiden palvelujen korrelaatiokertoimet ovat positiivisia.

Negatiivisia merkitsevällä tai melkein merkitsevällä tasolla olevia palvelu-tyytyväisyyden ja kuntakoon välisiä riippuvuuksia on ala- ja yläasteilla, esiopetuksessaja nuorisotoimessa.

217217217217217


Tekninen sektoriTeknisen sektorin palvelutyytyväisyyden perusindeksi rakentuu kaikkiaan 8 palvelusta,joista ainoastaan kahden palvelun, kunnallisen tonttitarjonnan sekä asuntotarjonnan,kohdalla palvelutyytyväisyyden riippuvuus kuntakoosta on merkitsevällä tasolla. Lisäksivuoden 2004 kyselyyn lisätyt rakennusvalvonta, joukkoliikenne ja puistojen hoitoedustavat sellaisia palveluja, joiden palvelutyytyväisyys korreloi vähintään merkitsevällätasolla kuntakoon kanssa.

Selvästi suurin korrelaatio löytyy tonttitarjonnan kohdalta (–.56**). Sen saamakorrelaatio on negatiivinen, samoin kuin myös rakennusvalvonnan ja asuntotarjonnankohdalla. Näin ollen kuntalaisten tyytyväisyys tonttitarjontaan, rakennusvalvontaa jaasuntotarjontaan kasvaa kuntakoon pienentyessä. Toisaalta joukkoliikenne ja puistojenhoito edustavat palveluja, joissa tyytyväisyys kasvaa kuntakoon kasvun myötä.

Niistä palveluista, joiden palvelutyytyväisyys ei näyttäisi riippuvan kuntakoosta,valtaosassa korrelaatiokerroin on positiivinen ja vain kahdessa negatiivinen.

Kunnallisten palvelujen kuntakokosidonnaisuusEdellä läpi käydyn tarkastelun avulla pyrittiin yksinkertaisella tavalla etsimään vastaustasille, mitkä kunnalliset palvelut voidaan kuntalaisten mielipiteiden näkökulmastaluokitella kuntakoosta riippuvaisiksi ja mitkä taas kuntakoosta riippumattomiksipalveluiksi. Tämä tarkastelu osaltaan liittyy oleellisesti vaikkapa tällä hetkelläajankohtaiseen keskusteluun siitä, millaista väestöpohjaa mikäkin kunnallinen palveluvaatii. Keskustelua käydään pääsääntöisesti kunnallisten palvelujen riittävyyden jalaadukkuuden näkövinkkeleistä, millaista väestöpohjaa tarvitaan riittävän henki-löstömäärän rekrytoimiseksi. Kuntaliiton lähtökohtana ovat “elinvoimaisten pe-ruskuntien järjestämät toimivat palvelut”, jolloin olennaiseksi katsotaan riittävänkokoisten kunnallisia palveluja järjestävien yksikköjen verkoston aikaansaaminen (ks.esim. Kuntaliiton mediatiedote 22.4.2005 / Kietäväinen: Palvelurakenneuudistuksessalähipalvelut turvattava).

Tämän tutkimusasetelman ja siitä saatujen tulosten mukaan voidaan sanoa, ettäsellaisia lähipalveluja, joissa kuntalaisten näkemysten mukaan kunnan pienuus onvalttia (vastakohtana ns. skaalaeduille, suurtuotantoeduille) ovat merkitsevällä tasollanegatiivisesti kuntakoon kanssa korreloivat palvelut eli taulukon 6.9 kohdassa 1luetellut palvelut.

Ko. listalta löytyvä keskus-/aluesairaala on selkeä poikkeus muiden palvelujenjoukossa siten, että sairaaloita ei ylläpidetä oman kunnan toimesta kuin suuremmissakaupungeissa. Tyytyväisyys pienissä kunnissa heijastaakin sitä, että pienten kuntienasukkaat ovat yleensä tyytyväisiä siihen järjestelmään, jonka puitteissa sairaalapalvelutovat käytettävissä, yleensä osana sairaanhoitopiirin puitteissa tehtävää kuntayhteistyötä.Kyse ei siis sairaaloiden kohdalla voi olla lähipalveluista eikä puuttuvista suurtuotannoneduista.

218218218218218

ACTA

Taulukko 6.9. Kunnallisten palvelujen luokittelu kuntakokosidonnaisiin ja kuntakoosta riip-pumattomiin palveluihin kuntalaisten palvelutyytyväisyyden perusteella v. 2004

I KI KI KI KI Kunununununtalaistalaistalaistalaistalaisttttten palven palven palven palven palvelutyytyväiselutyytyväiselutyytyväiselutyytyväiselutyytyväisyyyyyyyyyyden suhden suhden suhden suhden suhttttteeneeneeneeneen II KII KII KII KII Kunununununtalaistalaistalaistalaistalaisttttten palven palven palven palven palvelutyytyväiselutyytyväiselutyytyväiselutyytyväiselutyytyväisyyyyyyyyyyden suhden suhden suhden suhden suhttttteeneeneeneeneenkkkkkunununununtaktaktaktaktakokokokokokosidonnaiseosidonnaiseosidonnaiseosidonnaiseosidonnaiset palvt palvt palvt palvt palvelutelutelutelutelut kkkkkunununununtaktaktaktaktakoosoosoosoosoosta riippumata riippumata riippumata riippumata riippumattttttttttomaomaomaomaomat palvt palvt palvt palvt palvelutelutelutelutelutPalvelut, joissa vähintään melkein merkitsevää Palvelut, joissa ei merkitsevää yhteyttäyhteyttä tyytyväisten %-osuuden ja kuntakoon tyytyväisten %-osuuden ja kuntakoon välillävälillä (kursivoidussa palveluissa melkeinmerkitsevä korrelaatio).

1)1)1)1)1) KKKKKunnaunnaunnaunnaunnattttt, jois, jois, jois, jois, joissssssa palva palva palva palva palvelutyytyväiselutyytyväiselutyytyväiselutyytyväiselutyytyväisyys sitäyys sitäyys sitäyys sitäyys sitä · Jätehuoltosuursuursuursuursuurempaa mitä pienempi kempaa mitä pienempi kempaa mitä pienempi kempaa mitä pienempi kempaa mitä pienempi kunununununta:ta:ta:ta:ta: · Julkisten kiinteistöjen hoito

· Kotipalvelu · Lukio· Vanhainkoti · Palo- ja pelastustoimi· Kunnallinen tonttitarjonta · Ympäristönsuojelu· Palveluasuminen · Liikunta- ym. palvelut· Kotisairaanhoito · Kunnallistekniikka· Hammashoito · Kirjasto· Terveyskeskuksen vuodeosasto · Kansalais-/työväenopisto· Mielenterveyspalvelut · Teiden ja katujen hoito· Vammaisten palvelut · Päihdehuolto· Rakennusvalvonta· Kunnallinen asuntotarjonta· Muu sosiaalihuolto· Ala-aste· Lasten päivähoito· Sairaala· Terveyskeskuksen vastaanotto· Yläaste· Esiopetus· Nuorisotoimi2)2)2)2)2) KKKKKunnaunnaunnaunnaunnattttt, jois, jois, jois, jois, joissssssa palva palva palva palva palvelutyytyväiselutyytyväiselutyytyväiselutyytyväiselutyytyväisyys sitäyys sitäyys sitäyys sitäyys sitä

suursuursuursuursuurempaa mitä suurempaa mitä suurempaa mitä suurempaa mitä suurempaa mitä suurempi kempi kempi kempi kempi kunununununta:ta:ta:ta:ta:· Kulttuuripalvelut· Joukkoliikenne· Puistojen hoito· Ammatillinen oppilaitos

6.6.2 Kuntakoko ja panostushalukkuus

Päinvastoin kuin palvelutyytyväisyydessä, panostushalukkuudessa tai palveluodo-tuksissa ei yleisellä tasolla ole löydettävissä merkitsevää yhteyttä kuntakoon kanssa,mikä ilmenee myös vähäisinä kuntakokoluokkien välisinä eroina kuviossa 6.9. (Lii-tetaulukossa 6.8 palvelukohtaiset tyytyväisten osuudet eri kuntakokoluokissa vuonna2004.)

Sektoritasolla palveluodotusten ja kuntakoon välillä tilastollisesti merkitsevää posi-tiivista riippuvuutta voidaan havaita ainoastaan terveydenhuollossa, ja tässäkin kohdinriippuvuus on lähes merkitsevällä tasolla. Tämä tarkoittaa sitä, että kuntalaisten pal-veluodotukset terveydenhuollon palveluihin yleisellä tasolla ovat sitä suurempia mitäsuuremmasta kunnasta on kyse. Muilla sektoreilla palveluodotukset eivät sen sijaanole yleisellä tasolla riippuvaisia kuntakoosta. (Ks. tarkemmin liitetaulukko 6.10.)

219219219219219


3,60

3,58

3,58

3,55

3,57

3,52

3,68

3,66

3,60

3,60

3,60

3,48

3,60

3,59

3,59

3,57

3,57

3,51

3 3,1 3,2 3,3 3,4 3,5 3,6 3,7 3,8

yli 45000 as.

20001-45000 as.

10001-20000 as.

5501-10000 as.

3000-5500 as.

alle 3000 as.


199620002004

Kuvio 6.9. Kuntalaisten panostushalukkuus palveluihin vuosina 1996, 2000 ja 2004 kunta-kokoluokittain tarkasteltuna. Keskiarvot asteikolla 1–5; mitä suurempi arvo, sitä suurempipanostushalukkuus.

SosiaalitoimiSosiaalitoimen palveluista tilastollisesti merkitsevää riippuvuutta kuntakoon kanssaon havaittavissa kolmen palvelun kohdalla; lasten päivähoito, vanhainkoti sekävammaisten palvelut. Yhteys on kussakin palvelussa positiivinen, eli näihin kohdistuvatkuntalaisten palveluodotukset ovat sitä suurempia mitä suuremmasta kunnasta onkyse. Sen sijaan kotipalveluun, palveluasumiseen, muuhun sosiaalihuolto (esim. toi-meentulotukeen) sekä päihdehuoltoon liittyvillä palveluodotukset eivät vaihtele kun-takoon mukaan, vaan vaihteluiden takana on muita selittäviä tekijöitä.

TerveydenhuoltoKuten aiemmin todettiin, terveydenhuollolla on yleisellä tasolla sektoreista ainut mer-kitseväksi havaittava yhteys kuntakokoon. Terveydenhuollon palveluista merkitsevääyhteyttä kuntakoon kanssa löytyy ennen kaikkea mielenterveyspalveluista sekäsairaaloista. Näiden lisäksi hammashoidon ja terveyskeskuksen vastaanoton kohdallavoidaan havaita melkein merkitsevää yhteyttä kunnan asukaslukuun. Näin ollenkuntalaisten palveluodotukset mielenterveyspalvelujen, sairaalan, hammashoidon sekäterveyskeskuksen vastaanottotoiminnan osalta ovat sitä suurempia mitä suuremmastakunnasta on kyse. Yhteys kuntakokoon puuttuu kotisairaanhoidosta ja terveyskeskustenvuodeosastoista.

220220220220220

ACTA

SivistystoimiSivistystoimen palveluilla ei yleisellä tasolla ole havaittavissa tilastollista riippuvuuttakuntakoon kanssa. Myös yksittäisten palvelujen kohdalla yhteys on vähäistä –ainoastaan yläasteen ja ala-asteen kohdalla on havaittavissa tilastollisesti merkitsevääriippuvuutta, ja se on tässäkin tapauksessa positiivista, ts. mitä suuremmasta kunnastaon kyse, sitä suuremmat palveluodotukset kuntalaisilla on ala-asteen ja yläasteen suhteen.Muiden palvelujen palveluodotusten mahdolliset vaihtelut riippuvat siten muista kuinkuntakoosta. Sinällään mielenkiintoista on, että esimerkiksi kuntakoon kanssamerkitsevästi korreloivilla kulttuuripalveluilla ei ole palveluodotusten suhteen vastaavaayhteyttä kuntakokoon.

Tekninen sektoriTeknisen sektorin kohdalla voidaan sivistystoimen lailla havaita vain muutamanyksittäisen palvelun osalta yhteyttä kuntakokoon. Kunnallistekniikan kohdalla yhteyson yleisestä linjasta poiketen negatiivinen, eli palveluodotukset ovat sitä suuremmat mitäpienemmästä kunnasta on kyse. Kunnallistekniikalla viitataan kyselylomakkeessa vesi-, viemäri-, sähkö- ja lämpöhuoltoon, joihin panostukset voivat pienemmissä kunnissaja etenkin haja-asutusalueella olla merkittäviäkin kustannuskysymyksiä kunnassa.Toinen merkitsevä yhteys kuntakoon ja palveluodotusten välillä löytyy ympä-ristönsuojelussa. Tässä kohdin yhteys on positiivinen, eli kuntalaisten odotuksetkasvavat kuntakoon kasvaessa.

Toisaalta kuntalaisten palveluodotukset – ehkä hieman yllättäenkin – eivätesimerkiksi tonttitarjonnan, asuntotarjonnan, joukkoliikenteen eikä raken-nusvalvonnan osalta osoittaudu riippuvan ainakaan kuntakoosta, vaikkakintyytyväisyys näihin palveluihin onkin osoitettu kunnan väestömäärästä riippuvaiseksi.

Tiivistelmä palveluodotusten ja kuntakoon välisistä yhteyksistäPalveluodotusten – panostustoiveiden osalta enemmistö palveluita ovat sellaisia, joissakuntakoko ei muodosta ratkaisevaa selittävää tekijää esiintyville panostustoiveidenvaihteluille. Yhteys kuntakoon ja panostustoiveiden välillä löytyy vajaassa kol-manneksessa palveluita, ja yhteys on lähes poikkeuksetta sellainen, että kuntalaistenodotukset kasvavat kuntakoon kasvun myötä. Palvelut ovat yleensä terveydenhuollonja sosiaalitoimen palveluita. Merkitsevimmät yhteydet löytyvät lasten päivähoidon jamielenterveyspalvelujen kohdalta. Ainut palvelu, jossa odotukset kasvavat pienemmissäkunnissa, on kunnallistekniikka.

221221221221221


Taulukko 6.10. Kunnallisten palvelujen luokittelu kuntakokosidonnaisiin ja kuntakoosta riip-pumattomiin palveluihin kuntalaisten palveluodotusten eli panostushalukkuuden perus-teella v. 2004.

I KI KI KI KI Kunununununtalaistalaistalaistalaistalaisttttten panosen panosen panosen panosen panostushalukktushalukktushalukktushalukktushalukkuuden suhuuden suhuuden suhuuden suhuuden suhttttteeneeneeneeneen II KII KII KII KII Kunununununtalaistalaistalaistalaistalaisttttten panosen panosen panosen panosen panostushalukktushalukktushalukktushalukktushalukkuuden suhuuden suhuuden suhuuden suhuuden suhttttteeneeneeneeneenkkkkkunununununtaktaktaktaktakokokokokokosidonnaiseosidonnaiseosidonnaiseosidonnaiseosidonnaiset palvt palvt palvt palvt palvelutelutelutelutelut kkkkkunununununtaktaktaktaktakoosoosoosoosoosta riippumata riippumata riippumata riippumata riippumattttttttttomaomaomaomaomat palvt palvt palvt palvt palvelutelutelutelutelutPalvelut, joissa vähintään melkein merkitsevää Palvelut, joissa ei merkitsevää yhteyttäyhteyttä lisäpanostusta toivovien %-osuuden ja lisäpanostusta toivovien %-osuuden jakuntakoon välillä. (kursivoidussa palveluissa kuntakoon välillämelkein merkitsevä korrelaatio).

a)a)a)a)a) PPPPPalvalvalvalvalvelutelutelutelutelut, jois, jois, jois, jois, joissssssa ka ka ka ka kunununununtalaistalaistalaistalaistalaisttttten panosen panosen panosen panosen panostushaluktushaluktushaluktushaluktushaluk----- a)a)a)a)a) PPPPPositiivinen ei-merkitseositiivinen ei-merkitseositiivinen ei-merkitseositiivinen ei-merkitseositiivinen ei-merkitsevä yhvä yhvä yhvä yhvä yhttttteeeeeysysysysys:::::kkkkkuus/odouus/odouus/odouus/odouus/odotuktuktuktuktukseseseseset sitä suurt sitä suurt sitä suurt sitä suurt sitä suuremmaemmaemmaemmaemmat mität mität mität mität mitä · Rakennusvalvontasuursuursuursuursuurempi kempi kempi kempi kempi kunununununta:ta:ta:ta:ta: · Kunnallinen asuntotarjonta

· Mielenterveyspalvelut · Nuorisotoimi· Lasten päivähoito · Lukio· Sairaala · Päihdehuolto· Yläaste · Palo- ja pelastustoimi· Ala-aste · Joukkoliikenne· Vanhainkoti · Liikunta- ym. vapaa-aikapalvelut· Hammashoito · Terveyskeskuksen vuodeosasto· Ympäristönsuojelu · Kirjasto· Kansalais-/työväenopisto· Terveyskeskuksen vastaanotto · Esiopetus· Vammaisten palvelut · Palveluasuminen

· Kotipalvelu· Kotisairaanhoito·Kunnallinen tonttitarjonta

b)b)b)b)b) NegaNegaNegaNegaNegatiivinen ei-merkitsetiivinen ei-merkitsetiivinen ei-merkitsetiivinen ei-merkitsetiivinen ei-merkitsevä yhvä yhvä yhvä yhvä yhttttteeeeeysysysysys::::: b)b)b)b)b) PPPPPalvalvalvalvalvelutelutelutelutelut, jois, jois, jois, jois, joissssssa ka ka ka ka kunununununtalaistalaistalaistalaistalaisttttten panosen panosen panosen panosen panostustustustustus-----· Julkisten kiinteistöjen hoito halukkhalukkhalukkhalukkhalukkuus/odouus/odouus/odouus/odouus/odotuktuktuktuktukseseseseset sitä suurt sitä suurt sitä suurt sitä suurt sitä suurempaa mitäempaa mitäempaa mitäempaa mitäempaa mitä· Teiden ja katujen hoito pienempi kunta:pienempi kunta:pienempi kunta:pienempi kunta:pienempi kunta:· Muu sosiaalihuolto · Kunnallistekniikka· Puistojen hoito· Jätehuolto

6.7 Miten kunnan muut rakenteelliset tekijätvaikuttavat palvelutyytyväisyyteen?

Edellä käytiin varsin yksityiskohtaisesti läpi kuntakoon vaikutusta kuntalaisten pal-velutyytyväisyyteen ja panostushalukkuuteen. Seuraavassa on määrä tarkastella onkomuilla rakenteellisilla tekijöillä yhteyttä kuntalaisten asenteisiin, ja onko nähtävissämuutoksia tutkimusajanjaksolla.

Analyysi tehdään samaan tapaan kuin edellisessä tutkimusraportissa (Pekola-Sjöblom 2002). Toisin sanoen, analyyseja varten on muodostettu uusi, kuntaperus-teinen tiedosto, jossa kukin kunta on saanut keskimääräiset palvelutyytyväisyys- japanostushalukkuusindeksien arvot (kuntakohtaiset indeksien arvot liitteessä 6.11).Kuntaominaisuuksien yhteyttä palvelutyytyväisyyteen ja panostushalukkuuteen mi-tataan korrelaatioanalyysin avulla.

Kunnan erilaisista rakenteellisista tekijöistä tarkasteltavina on pääosin samatmuuttujat kuin aiempien vuosien tuloksia raportoivissa tutkimusartikkeleissa. Näitäovat asukasluvun lisäksi pinta-ala ja taajama-aste, kunnan työpaikkarakennetta kuvaavatelinkeinot ja työttömyysaste, väestön kieli-, ikä- ja koulutusrakenne, kunnan talous-tilanne sekä valtuuston voimasuhteet. Kunnan taloustilannetta mitataan edellisestäraportoinnista poikkeavalla tavalla: taloutta kuvaavina tekijöinä käytetään neljää kes-keistä talousmuuttujaa, ts. tuloveroprosenttia, vuosikatetta (euroa/as.), investointientulorahoitusprosenttia sekä lainakantaa (euroa/as.).

222222222222222

ACTA

Taulukko 6.11. Kuntalaisten palvelutyytyväisyys ja kuntaominaisuudet v. 1996, 2000 ja2004. Korrelaatiot, tilastollinen merkitsevyys: ** (p < .01) merkitsevä, * (p < .05) melkeinmerkitsevä) (N = 47).

PPPPPalvalvalvalvalvelutyytyväiselutyytyväiselutyytyväiselutyytyväiselutyytyväisyysyysyysyysyys19961996199619961996 20002000200020002000 20042004200420042004

VäeVäeVäeVäeVäessssstöpohja:töpohja:töpohja:töpohja:töpohja:* Asukasluku (-96, -00, -04) –.31* –.39 –.34** Pinta-ala (-96, -00, -04) –.08 .01 –.18* Taajama-aste (-95, -00, -03) –.33* –.46** –.30*VäeVäeVäeVäeVäessssstön ikärtön ikärtön ikärtön ikärtön ikärakakakakakenne:enne:enne:enne:enne:* 0–6 v,% väestöstä (-95, -00, -04) –.30* –.32* –.21* Yli 64 v, väestöstä (-95, -00, -04) .53** .53** .45**VäeVäeVäeVäeVäessssstön ktön ktön ktön ktön koulutusroulutusroulutusroulutusroulutusrakakakakakenneenneenneenneenne(tutkinnon suorittaneet, % 15 v täyttäneistä):* Ei-tutkinnon suorittaneet, % (-96, -99, -03) .39** .48** .38*** Korkea-asteen tutk. suor., % (-96, -99, -03) –.23 –.43** –.23VäeVäeVäeVäeVäessssstön kielirtön kielirtön kielirtön kielirtön kielirakakakakakenne:enne:enne:enne:enne:* Ruotsinkieliset, % (-96, -00, -04) .33* .25* .31*TTTTTyöpaikkaryöpaikkaryöpaikkaryöpaikkaryöpaikkarakakakakakenne ja työlenne ja työlenne ja työlenne ja työlenne ja työllislislislislisyysyysyysyysyys:::::* Maatalous, % (-95, -99, -03) .42** .53** .34** Jalostus, % (-95, -99, -03) .02 –.24 –.08* Palvelut, % (-95, -99, -03) –.47** –.39 –.22* Työttömyysaste, % (-95, -98, -03) –.33* .08 –.04TTTTTalouden tunnuslukalouden tunnuslukalouden tunnuslukalouden tunnuslukalouden tunnuslukuja:uja:uja:uja:uja:* Tuloveroprosentti (-96, -00, -04) .15 .16 –.10* Vuosikate, euroa/asukas (-96, -00, -04) .01 –.46** –.06* Investointien tulorahoitus% (-96, -00, -04) .16 –.42** –.21* Lainakanta, euroa/asukas (-96, -00, -04) –.31* .11 –.15VVVVValtuusaltuusaltuusaltuusaltuusttttton poliiton poliiton poliiton poliiton poliittisetisetisetisetiset vt vt vt vt voimasuhoimasuhoimasuhoimasuhoimasuhttttteeeeeeeeeettttt(valtuustokaudet 1992–96, 1997–00, 2001–04):* Kokoomus, % –.20 –.21 –.13* Keskusta, % .05 .16 –.01* SDP, % –.10 –.13 –.05* Vihreät, % –.16 –.27 –.24* RKP, % .32* .23 .31*KKKKKunununununtatatatatavvvvvaalien ääneaalien ääneaalien ääneaalien ääneaalien äänessssstystystystystys-%-%-%-%-% (-96, -00, -04) .26 .40** .34*

Vuonna 2004 palvelutyytyväisyyteen merkittävimmin vaikuttavia kuntaominaisuuksiaovat taulukon 11 mukaisesti yli 64-vuotiaiden osuus sekä ei-tutkinnon suorittaneidenosuus yli 15 vuotta täyttäneestä väestöstä. Melkein merkitsevällä tasolla olevaa yhteyttäpalvelutyytyväisyyteen on asukasluvun lisäksi taajama-asteella, ruotsinkielisten ja maa-talouden osuudella sekä poliittisista voimasuhteista ainoana RKP:n valtuustopaik-kaosuudella. Lisäksi palvelutyytyväisyys ja kuntavaalien äänestysprosentti korreloivatkeskenään.

Tiivistäen vuoden 2004 tuloksia voidaan todeta, että kuntalaisten palvelutyyty-väisyys on sitä suurempaa, mitä enemmän kunnassa on

ikäihmisiäalhaisen koulutuksen omaaviamaatalouden työpaikkojaruotsinkielisiäRKP:n valtuustomandaattejakunnallisvaaleissa äänestäneitä

223223223223223


sekä mitä vähemmän kunnassa onasukkaitataajamassa asuvia.

Ajallinen tarkastelu osoittaa, että asukasluku, taajama-aste, yli 64-vuotiaiden osuus,ei-tutkinnon omaavat, ruotsinkieliset ja RKP:n osuuden selitysvoima on pysynytsuunnilleen samalla melkein merkitsevällä tai merkitsevällä tasolla kuin vuonna 1996.Sen sijaan palvelutyöpaikkojen, alle 7-vuotiaiden osuuden, työttömyysasteen sekäkunnan lainakannan yhteys palvelutyytyväisyyteen on heikentynyt ei-merkitsevälletasolle, ja maataloustyöpaikkojen osuuskin merkitsevästä lähes merkitsevälle tasolle.

Vuosi 2000 on ollut poikkeava ajankohta paitsi yleisen palvelutyytyväisyydenheikentymisen myötä myös palvelutyytyväisyyden vaihteluita selittävien kuntaomi-naisuuksien osalta. Kaikkein silmiinpistävimmät poikkeamat vuosiin 1996 ja 2004löytyvät talouden tunnuslukujen kohdalta: vuonna 2000 palvelutyytyväisyys on ollutsitä suurempaa, mitä alhaisempi vuosikate (e/as.) ja investointien tulorahoitusprosenttikunnassa on ollut. Vastaavaa tilastollista yhteyttä näihin talouslukuihin ei ole ollutniin vuonna 1996 kuin ei myöskään vuonna 2004.

6.8 Palveluarviot ja muut kuntalaisasenteet

Kuten aiemmissa vastaavissa artikkeleissa (Sandberg 1998, Pekola-Sjöblom 2002b)on käynyt ilmi, on kuntalaisten palvelutyytyväisyydellä ja panostushalukkuudella mer-kitsevää yhteyttä paitsi moniin yksilöominaisuuksiin ja kunnan rakenteellisiin teki-jöihin myös moniin muihin, kuntalaisten muita asenteita ja yleisempää elämänasenteitapeilaaviin asioihin. Tällaisia asioita ja asenteita ovat mm. ideologinen näkemys, yleinentyytyväisyys, kunnassa asumisen pysyvyys, yleisarvio omasta kunnasta, kuntasamas-tuminen, kuntalaispätevyys (mitattuna kyvyllä asioida kunnan kanssa ja puolustaaomaa etuaan) sekä päätöksentekoon suhtautumista mittaava kiinnittyneisyysindeksi.

Seuraavassa tarkastellaan suhteellisen tiiviisti kuntalaisten palveluarvioiden jamuutamien muiden kuntalaisten yleisempää asennoitumista mittaavien kysymystenvälisiä yhteyksiä koko tutkimuskauden 1996–2004 aikana. Palvelutyytyväisyyden japanostushalukkuuden yhteyttä edellä lueteltuihin asioihin tarkastellaan korrelaatioidenavulla.

Aiemmissa tutkimuksissa voitiin havaita palvelutyytyväisyyden liittyvän merkit-sevällä tasolla kaikkiin tarkasteltuihin aspekteihin. Vuonna 2004 palvelutyytyväisyydenja tarkasteltavien muuttujien väliset yhteydet ovat edelleenkin erittäin merkitseviä.Suuntaus näyttäisi olevan yhteyksien välisten riippuvuuksien vahvistumisen suuntaan.Korkein yksittäinen korrelaatio ja samalla eniten vahvistunut yhteys löytyy vuonna2004 palvelutyytyväisyyden ja “kunnassa on hyvä asua ja elää” -muuttujan väliltä.

224224224224224

ACTA

Taulukko 6.12. Kuntalaisten palvelutyytyväisyys, panostushalukkuus sekä eräät muut kun-talaisten yleisempää asennoitumista kuvaavat muuttujat v. 1996, 2000 ja 2004.

PPPPPalvalvalvalvalvelutyytyväiselutyytyväiselutyytyväiselutyytyväiselutyytyväisyysyysyysyysyys PPPPPanosanosanosanosanostushalukktushalukktushalukktushalukktushalukkuusuusuusuusuus19961996199619961996 20002000200020002000 20042004200420042004 19961996199619961996 20002000200020002000 20042004200420042004

YhYhYhYhYhttttteiskeiskeiskeiskeiskunununununtanäktanäktanäktanäktanäkemememememysysysysys:::::Vasemmisto-oikea +++++++++++++++ +++++++++++++++ +++++++++++++++ - - -- - -- - -- - -- - - - - -- - -- - -- - -- - - - - -- - -- - -- - -- - -Kova-pehmeä +++++++++++++++ +++++++++++++++ +++++++++++++++ +++++++++++++++ +++++++++++++++ +++++++++++++++TTTTTyytyväisyytyväisyytyväisyytyväisyytyväisyysyysyysyysyys:::::Elämäntilanteeseen yleensä +++++++++++++++ +++++++++++++++ +++++++++++++++ 00000 00000 +++++Oma/perheen talouteen +++++++++++++++ +++++++++++++++ +++++++++++++++ —-—-—-—-—- ----- -----Oma/perheen asumiseen +++++++++++++++ +++++++++++++++ +++++++++++++++ 00000 00000 00000Todennäköisyys että asuuloppuelämänsä nyk. kunnassa +++++++++++++++ +++++++++++++++ +++++++++++++++ +++++++++++++++ ++++++++++ +++++++++++++++“Kunnassa on hyvä asua elää” +++++++++++++++ +++++++++++++++ +++++++++++++++ ++++++++++ 00000 00000Kuntasamastuminen +++++++++++++++ +++++++++++++++ +++++++++++++++ +++++++++++++++ 00000 ++++++++++Kuntalaispätevyys .......... +++++++++++++++ +++++++++++++++ .......... - - -- - -- - -- - -- - - - - -- - -- - -- - -- - -Kiinnittyneisyys kunn. päät.tekoon +++++++++++++++ +++++++++++++++ +++++++++++++++ - - -- - -- - -- - -- - - - - -- - -- - -- - -- - - - - -- - -- - -- - -- - -Osallistumistapojen käyttö - -- -- -- -- - - - -- - -- - -- - -- - - 00000 00000 ++++++++++ +++++Osall.tapojen tehokkuus +++++++++++++++ +++++++++++++++ +++++++++++++++ +++++++++++++++ 00000 - -- -- -- -- -Järjestöjäsenyydet ++++++++++ +++++ +++++++++++++++ - - -- - -- - -- - -- - - - - -- - -- - -- - -- - - -----

Korrelaatioiden tilastollinen merkitsevyys: +++/—— erittäin merkitsevä (p = .00); ++/— merkitsevä(p < .01); +/– melkein merkitsevä (p < .05). 0 = ei merkitsevää korrelaatiota.

Panostushalukkuuden ja tarkasteltavien muuttujien väliset yhteydet ovat sen sijaanselvästi vaihtelevammat kuin palvelutyytyväisyyden kohdalla. Siinä missä palvelu-tyytyväisyys on sitä suurempaa mitä enemmän ideologinen näkemys lähestyy vasen–oikea -akselilla oikeata, sitä vähemmän halutaan lisäpanoksia palveluihin. Toisaaltakova–pehmeä -akselilla pehmeäksi itsensä luokittelevat ovat sekä tyytyväisempiä kun-nallisiin palveluihin kuin myös halukkaita panostamaan niihin entistä enemmän.Nämä yhteydet ovat yhtä merkittäviä kunakin tutkimusvuonna. Sen sijaan yleistätyytyväisyyttä mittaavilla kysymyksillä on korkeintaan melkein merkitsevää yhteyttäpanostushalukkuuden kanssa.

Samalla tavoin kuin havaittiin pehmeäksi itsensä luokittelevien kohdalla, myösasumistodennäköisyys nykyisessä kunnassa (vastakohtana muuttoaikeet) ja kuntasa-mastuminen on positiivisessa riippuvuudessa niin palvelutyytyväisyyden kuin panos-tushalukkuudenkin kanssa. Vastaavanlaisista muuttoaikeiden ja palvelutyytyväisyydenyhteyksistä on havaintoja muissakin tutkimuksissa (ks. Kytö 1998, 144–16; Kurikka2000, 59; Kurikka 2003, 38). Arviolla kunnan “kilpailukykyisyydestä” ei kuitenkaanenää vuoden 1996 jälkeen ole positiivista yhteyttä panostushalukkuuden kanssa.

Suhtautuminen kunnalliseen päätöksentekoon ja kuntalaispätevyys korreloivatsekä palvelutyytyväisyyden että panostushalukkuuden kanssa merkitsevällä tasolla,mutta käänteisesti; mitä tyytyväisempi on palveluihin, sitä suurempaa kuntalaispä-tevyyttä ja kiinnittyneisyyttä kuntansa päätöksentekoon tuntee, mutta sitä vähemmänhaluaa lisäpanoksia palveluihin.

Kaiken kaikkiaan tulokset vastaavat pitkälti aikaisempien vuosien tutkimus-tuloksia, joiltakin osin jopa vahvistuvasti. Tulokset vastaavat niin ikään esimerkiksivuonna 2001 julkaistussa vastaavantyyppisessä ruotsalaistutkimuksessa tehtyjä ha-vaintoja; sillä miten kunta hoitaa tehtäviään ja miten kunnallinen demokratia ylipää-tään toimii, on yhteyttä kuntalaisten arvioihin palvelujen hoidosta (Johansson &Nilsson & Strömberg 2001, 210–210).

225225225225225


6.9 Yhteenveto ja päätelmät

Tässä artikkelissa on tarkasteltu kuntalaisten mielipiteitä kunnallisista palveluistavuosina 1996, 2000 ja 2004. Palveluja koskevia mielipiteitä on kartoitettu kahdenkysymyspatteriston avulla; yhtäältä kuntalaisia on pyydetty arvioimaan miten hyvintai huonosti lueteltuja noin 30 palvelua on hoidettu omassa kunnassa, ja toisaaltakuntalaisilta on tiedusteltu tulisiko kunnan panostaa lueteltuihin palveluihin tai toi-miin entistä enemmän vain entistä vähemmän. Palvelujen hoitoa koskevia arvioitakutsutaan termillä palvelutyytyväisyys ja arvioita panostustarpeista puolestaan pa-nostushalukkuus. Kyselyssä kuntalaisia pyydettiin lisäksi vastaamaan onko vastaajaitse tai vastaajan perheenjäsen käyttänyt kutakin lueteltua palvelua viimeisen vuodenaikana. Tämä kysymys mahdollistaa palveluarvioiden erittelyn sen mukaan perustuukovastaajan palveluarvio omakohtaiseen käyttökokemukseen.

Yleisellä tasolla kuntalaisten palveluarviot ovat äänestäjien ja veronmaksajien ar-vioita kunnallisten palvelujen hoidosta ja panostustarpeista. Spesifillä tasolla tut-kimuksessa on mahdollista erottaa palvelujen käyttäjän, asiakkaan, näkemykset pal-veluista.

Artikkelissa tarkasteltavana ovat olleet paitsi palvelutyytyväisyyden ja panostus-halukkuuden yleinen taso vuonna 2004, myös tapahtuneet mahdolliset ajalliset muu-tokset sekä ne mahdolliset yksilö- ja kuntatason tekijät, jotka näyttäisivät selittävänkuntalaisten mielipiteiden vaihteluja.

Kuntalaisten yleinen tyytyväisyys kunnallisiin palveluihinpysynyt kohtuullisen hyvällä tasolla…Kuntalaisten tyytyväisyys palveluihin on yleisellä tasolla keskinkertaisella, kohtuullisenhyvänä pidettävällä tasolla. Ajallinen vertailu osoittaa, että kuntalaisten palvelu-tyytyväisyys on ollut parhaalla tasolla vuonna 1996, laskien merkitsevästi vuonna2000 ja kääntyen taas nousu-uralle vuonna 2004.

Panostushalukkuus on ollut suhteellisen stabiililla tasolla koko tutkimuskauden1996–2004 ajan. Yleisellä tasolla panostushalukkuus korreloi negatiivisesti merkit-sevällä tasolla palvelutyytyväisyyden kanssa; mitä tyytyväisempi sitä vähemmän haluaalisäpanoksia palveluihin, tai päinvastoin.

… Mutta palvelutyytyväisyydessä on edelleenkin selviä sektoreiden jayksittäisten palvelujen välisiä erojaPalvelutyytyväisyys on myös kullakin tarkastellulla sektorilla vähintään keskinkertaisellatasolla. Kuntalaiset ovat olleet kunakin tutkimusvuonna selvästi tyytyväisimpiä sivistys-ja kulttuuritoimeen. Muidenkin sektoreiden keskinäinen sijoittuminen palvelutyy-tyväisyyden tason osalta on pysynyt koko ajanjaksolla ennallaan siten, että sivistys-toimen jälkeen kakkospaikalla on terveydenhuollon palvelut, sen jälkeen teknisetpalvelut, ja perän pitäjänä kunakin vuonna sosiaalitoimen palvelut. Sivistys- ja ter-veydenhuollon palveluissa on osin suuriakin käyttäjäosuuksia, kun taas sosiaalitoimenpalveluja käyttäneiden osuudet ovat päivähoitoa lukuun ottamatta jäävät alle

226226226226226

ACTA

kymmenesosaan vastanneista. Koska palvelua käyttäneiden palvelutyytyväisyys onpääsääntöisesti suurempaa kuin ei-käyttäneiden, heijastuu se erityisesti sosiaalipalvelujakoskeviin palveluarvioihin. Pitkälti vähäisen käyttökokemuksen takia sosiaalipalvelutedustavat myös vaikeimmin arvioitavia palveluja, mikä voidaan havaita paikoin suuristakeskinkertaisen arvon antaneiden osuuksista.

Panostushalukkuuden osalta voidaan todeta, että vähiten lisäpanostustoiveita koh-distuu sivistystoimeen – sektoriin, johon oltiin tyytyväisimpiä, ja selvästi eniten ter-veydenhuoltoon – palvelusektoriin, johon on kohdistettu paljon huomiota ja paineitaetenkin viime vuosina.

Yksittäisten palvelujen keskinäinen sijoitus palvelutyytyväisyysmittauksissa onkaiken kaikkiaan huomattavan stabiili. Tyytyväisimpiä ollaan oltu kirjastoihin, palo-ja pelastustoimeen sekä jätehuoltoon, ja vähiten tyytyväisiä puolestaan päihdehuoltoon,mielenterveyspalveluihin ja muihin sosiaalihuollon palveluihin. Panostustoiveidenehdottomassa kärjessä on puolestaan terveyskeskusten vastaanottotoiminta, teiden jakatujen hoito sekä hammashoito. Panostuksen vähentämisvaateita ei suoranaisestikohdistu millekään palvelulle, Vähiten lisäpanostusta vaativia löytyy kuitenkin esim.rakennusvalvontaan, esiopetukseen, jätehuoltoon ja kulttuuripalveluihin.

Palvelun käyttäjät tyytyväisempiä kuin ei-käyttäjätPalvelua käyttäneet kuntalaiset ovat lähes poikkeuksetta selvästi tyytyväisempiäpalvelujen hoitoon kuin ne, joilla ei ole omakohtaista kokemusta palveluista. Toisaaltapalveluja käyttäneillä kuntalaisilla – siitäkin huolimatta että ovat ei-käyttäjiätyytyväisempiä – on pääsääntöisesti suuremmat palveluodotukset kuin ei-käyttäjillä.Palvelujen käyttäjillä on myös jäsentyneempi ja täsmällisempi käsitys palveluista kuinniillä, joilla ei ole omakohtaista käyttökokemusta palveluista. Käyttäjien osaltatyytyväisyys palveluihin vaihtelee joukkoliikenteen ja kunnallisen asuntotarjonnan38 prosentista kirjastojen 80 prosenttiin.

Monet yksilöominaisuudet selittävät voimakkaastipalvelutyytyväisyyden erojaKaikki tarkastellut yksilöominaisuudet näyttäisivät selittävän palvelutyytyväisyydessäesiintyviä vaihteluja; ikä selvästi merkittävimmin ja sukupuoli ja kunnassa asumisaikavähäisimmin. Tiivistäen voidaan todeta, että kunnallisiin palveluihin tyytyväisimpiäovat iäkkäimmät yli 70-vuotiaat, naiset, ruotsinkieliset, työelämän ulkopuolella olevat,yli 20 vuotta nykyisessä kunnassa ja sen kuntakeskuksessa tai kantakaupungissa asuneet.

Kuntakoolla on väliä – ei tosin kaikkien palvelujen kohdallaKuntakoolla on väliä kuntalaisten palvelutyytyväisyydessä. Kunakin tutkimusvuonnapalvelutyytyväisyys on ollut suurinta pienimmissä, alle 3000 asukkaan kunnissa javähäisintä suurimmissa, yli 45000 asukkaan kunnissa. Yleisen palvelutyytyväisyydentasolla kuntakoon ja palvelutyytyväisyyden välinen korrelaatio on vuonna 2004 ollutmelkein merkitsevällä tasolla – merkittävämpää kuin vuonna 1996, mutta vähemmänmerkitsevää kuin vuonna 2000. Eri sektoreista sosiaalitoimessa ja terveydenhuollossa

227227227227227


löytyy vahvin kunnan väestömäärän ja palvelutyytyväisyyden välinen riippuvuus. Kun-nallisista palveluista yli puolet on sellaisia, jotka voidaan luokitella kuntalaistenpalvelutyytyväisyyden näkökulmasta kuntakokosidonnaisiksi palveluiksi. Näistävaltaosa on sellaisia, joissa palvelutyytyväisyys on sitä suurempaa mitä pienempi kuntaon. Esimerkkeinä tällaisista palveluista on vanhustenhoidon palvelut, lasten päivähoito,alakoulut ja hammashoito. Toisaalta erityisesti kulttuuripalvelut ja joukkoliikenneedustavat palveluja, joissa tyytyväisyys nousee kuntakoon suurenemisen myötä. Noinpuolet palveluista näyttäisi olevan kuntalaisten palvelutyytyväisyyden näkökulmastakuntakoosta riippumattomia, ts. palvelutyytyväisyyden tasoon ei merkitsevällä tasollanäyttäisi vaikuttavan kunnan väestömäärä.

Muutaman palvelun kohdalla, ts. terveyskeskusten vastaanottotoimintaa ja mie-lenterveyspalveluja koskevissa arvioissa kuntakokoluokkien välinen ääriero on kasvanutajanjaksolla 1996–2004 yli kymmenen prosenttiyksikön verran. Vastaavaa yli kym-menen prosentin kavennusta kuntakokoluokkien välillä vastaavalla ajalla on ha-vaittavissa ainoastaan kunnallisen asuntotarjonnan kohdalla.

Yksittäisten tutkimuskuntien kohdalla muutokset ovat olleet pääsääntöisestipositiivisia. Kun monissa muissa KuntaSuomi-tutkimusohjelman tutkimuksissa onhavaittu kuntien erilaistumiskehitystä, voidaan kuntalaisten palvelutyytyväisyydenosalta todeta lähes päinvastaista ilmiötä vuoden 2000 jälkeen: kuntien väliset palve-lutyytyväisyyserot ovat kaventuneet, ja vieläpä niin, että palvelutyytyväisyyden vaih-teluväli on siirtynyt pienen askeleen positiivisempaan suuntaan.

Kuntakokoon liittyviä palveluasenteiden eroja on selitetty mm. palveluparadoksi-ilmiöllä, minkä mukaisesti vähäisen palvelutarjonnan kunnissa väestö on tyyty-väisempää kuin laajan palveluverkon kunnissa, eli pienkuntalaiset tyytyvät vähään, jaantavat tästä syystä paremman arvion palveluista kuin suurten kuntien asukkaat, vaikkapalvelujen taso olisikin objektiivisesti mitattuna heikompi kuin suurissa kunnissa.(Birgersson 1975, ks. myös Sandberg 1998) Toinen selitys pienten kuntien hyväänsijoitukseen voi olla se, että pienissä kunnissa on paremmat tai paremmin saavutet-tavissa olevat palvelut kuin suurissa kunnissa.

Monet muutkin kuntarakennetekijät vaikuttavat palvelutyytyväisyyteenPalvelutyytyväisyyteen vaikuttavia kunnan rakenteellisia piirteitä on edellä kuvatunasukasluvun lisäksi taajama-aste, ikäihmisten osuus väestöstä, ei-tutkinnonsuorittaneet, väestön kielirakenne ja hyvin vähäisessä määrin työpaikkarakenne javaltuuston poliittiset voimasuhteet. Mielenkiintoista on, että kunnan talous ei kes-keisten tunnuslukujensa osalta ainakaan näyttäisi olevan yhteydessä palvelutyyty-väisyyden tasoon. Tiivistäen kuntaominaisuuksia voidaan todeta, että kuntalaistenpalvelutyytyväisyys näyttäisi olevan sitä suurempaa, mitä enemmän kunnassa on ikä-ihmisiä, alhaisen koulutuksen omaavia, maatalouden työpaikkoja, ruotsinkielisiä,RKP:n valtuustomandaatteja ja kunnallisvaaleissa äänestäneitä. Palvelutyytyväisyyson niin ikään sitä suurempaa mitä vähemmän kunnassa on asukkaita sekä taajamassaasuvia.

228228228228228

ACTA

Kuntalaisten palveluarvioilla on moninaisia jamonensuuntaisia yhteyksiäPalvelutyytyväisyydellä on tulosten mukaan mielenkiintoisia merkitseviä yhteyksiämoniin muihinkin asioihin kuten äänestysaktiivisuuteen kunnallisvaaleissa, tyyty-väisyyteen omassa elämässä, muuttotodennäköisyyteen, omaan kuntaansasamaistumisen tasoon, suhtautumiseen kunnalliseen päätöksentekoon jne.

Mitä tulee muuttohalukkuuteen, palvelutyytyväisyyttä ei voida pitää ainoanaeikä merkittävimpänä syynä muuttaa toiselle paikkakunnalle, mutta sen merkityksenon kuitenkin arvioitu kasvavan tulevina vuosina. Edelleen voidaan todeta, ettäpalvelutyytyväisyydessä on havaittavissa kunnan toiminnan kannalta sellainenongelmallinen piirre, että tyytyväisyys ei näyttäisi vaihtelevan suorassa suhteessapalveluihin käytettyihin varoihin. Peruspalveluja pidetään yleensä itsestäänselvyytenä,ja niihin reagoidaan vasta sitten, kun palvelujen järjestämisessä esiintyy häiriöitä taipalveluja ollaan supistamassa. Terveydenhuollon palvelut toimivat tässä suhteessahyvänä esimerkkinä. (Kytö 1998, Pekola-Sjöblom 2002b, Pekola-Sjöblom 2005a.)

Kunnan kannalta ei ole lainkaan yhdentekevää miten ja missä laajuudessakunnalliset palvelut on järjestetty, millaisen arvion kuntalaiset niille antavat ja mitenkuntalaisten mielipiteet kunnassa huomioidaan. Kuntalaisten arviot ovat lopultakinpaitsi äänestäjän ja palvelujen käyttäjän myös veronmaksajan ja siten palvelujen ra-hoittajien arvioita, riippumatta siitä onko heillä omakohtaista kokemusta arvioimistaankunnallisista palveluista.

Lähteet

Birgersson Bengt Owe (1975): Kommunen som serviceproducent. Kommunal service ochserviceattityder i 36 svenska kommuner. Stockholm Studies in Politics 7. Stockholms universitet,Statsvetenskapliga institutionen. LiberTryck. Stockholm.

Dahlberg Magnus & Vedung Evert (2001): Demokrati och brukarutvärdering. Student-litteratur.

Forma Pauli (2006): Niin hyvinä kuin huonoinakin aikoina – Suomalaisten sosiaalipolitiikkaakoskevat mielipiteet vuonna 2004. Teoksessa Kautto Mikko (toim.) (2006): Suomalaistenhyvinvointi 2006. Stakes. Gummerus Kirjapaino Oy. Vaajakoski.


Johansson Folke & Nilsson Lennart & Strömberg Lars (2001): Kommunal demokrati underfyra decennier. Liber. (Johansson ym. 2001)

Kansalaismielipide ja kunnat. Ilmapuntarit 2004 ja 2005. Kunnallisalan kehittämissäätiö.Vammalan kirjapaino oy. Vammala.

Kaupunki- ja kuntapalvelut 2005. Tutkimuksia 241/2005. Efeko Oy.

Kautto Mikko (toim.) (2006): Suomalaisten hyvinvointi 2006. Stakes. Gummerus KirjapainoOy. Vaajakoski.

229229229229229


Klavus Jan, Pekurinen Markku, Nguyen Lien, Häkkinen Unto (2006): Väestön kokemukset,mielipiteet ja odotukset terveydenhuoltojärjestelmän toiminnasta. Teoksessa Kautto Mikko(toim.) (2006): Suomalaisten hyvinvointi 2006. Stakes. Gummerus Kirjapaino Oy. Vaajakoski.(Klavus ym. 2006)

Kuitunen Soile (toim.) (1999): Vaalit, puolueet ja ehdokkaat. Tutkimus vuoden 1996 kun-nallisvaaleista ja niiden ehdokasasettelusta. KuntaSuomi 2004 -tutkimuksia nro 15. Acta nro105. Suomen Kuntaliitto. Helsinki.

Kunnallinen työmarkkinalaitos (2000): Yleiskirje 15/2000. Kunnallisen palvelutoiminnantuloksellisuuden arviointia koskeva suositus 11.4.2000.

KuntaSuomi 2004 -tutkimusohjelma: Kuntalaiskyselyt 1996, 2000 ja 2004.

Kuntalaki 365/1995.

Kuntaliiton mediatiedote 22.4.2005: Palvelurakenneuudistuksessa lähipalvelut turvattava.

Kuntaliiton mediatiedote 10.5.2005: KuntaSuomi 2004 -kuntalaiskyselyn yli 13 000 vastaajaa:Kuntalaiset eivät kannata oman kunnan kuntaliitosta.

Kurikka, Päivi (2000): Hällä väliä? Nuorten Suomi 2001 -tutkimuksia nro 5. Acta nro 127.Suomen Kuntaliitto. Helsinki.

Kurikka, Päivi (2003): Nuorten kuntakuva. Nuorten Suomi 2001 -tutkimuksia nro 6. Actanro 158. Suomen Kuntaliitto. Helsinki.

Kytö, Hannu (1998): Muuttajan muuttuvat motiivit eräissä suomalaisissa kaupungeissa 1980–ja 1990-luvuilla. Muuttoaikeet hyvinvointiteoreettisesta näkökulmasta. Acta nro 100. SuomenKuntaliitto. Helsinki.

Lolle Henrik (2000): Kommunestörrelse og tilfredshed med offentlig, kommunal service.AKF rapport. AKF forlaget. Köbenhavn.

Lolle Henrik (2003): Tillfredshed med kommunernes opgavelösning. Teoksessa Ulrik Kjaer& Poul Erik Mouritzen (red.): Kommunestörrelse og lokalt demokrati. Syddansk uni-versitetsforlag. Odense.

Lumijärvi Ismo (1999): Tasapainotetun mittariston malli ja kunta-alan tuloksellisuusarviointi.Kunta-alan tuloksellisuusprojekti. Työturvallisuuskeskus. Edita Oy. Helsinki.

Muuri Anu (2006): Sosiaalipalvelut vuonna 2004 – Väestön mielipiteitä ja asiakkaiden pal-velukokemuksia. Teoksessa Kautto Mikko (toim.) (2006): Suomalaisten hyvinvointi 2006.Stakes. Gummerus Kirjapaino Oy. Vaajakoski.

Nakari Risto (1996): Työelämän monet kasvot – kuntatyöyhteisö 1995. KuntaSuomi 2004-tutkimuksia nro 2. Acta nro 63. Tampereen yliopisto & Suomen Kuntaliitto. Helsinki.

Nakari Risto (2000): Muuttuuko työelämä – ja mihin suuntaan? KuntaSuomi 2004 -tutki-muksia nro 23. Acta nro 126. Tampereen yliopisto & Suomen Kuntaliitto. Helsinki.

Nakari Risto (2004): Kuntien erilaistuva työelämä. Tutkimus kunnallisista työyhteisöistä 1995–2003. KuntaSuomi 2004 -tutkimuksia nro 50. Acta nro 170. Tampereen yliopisto & SuomenKuntaliitto. Helsinki.

230230230230230

ACTA

Olin Robert & Marianne Pekola-Sjöblom & Stefan Sjöblom (2004): Asiakkaat arvioitsijoina.KuntaSuomi 2004 -tutkimuksia nro 51. Acta nro 171. Suomen Kuntaliitto & Svenska social-och kommunalhögskolan vid HU. Helsinki. (Olin ym. 2004)

Pekola-Sjöblom Marianne (2002a): Kuntalais- ja asiakaskyselyt arvioinnin välineinä kunnissa.Visionääri 1/2002, s. 26–28.

Pekola-Sjöblom Marianne (2002b): Kuntalainen palvelujen rahoittajana ja käyttäjänä.Teoksessa Pekola-Sjöblom Marianne & Voitto Helander & Stefan Sjöblom: Kuntalaisen monetroolit. KuntaSuomi 2004 -tutkimuksia nro 37. Acta nro 147. Suomen Kuntaliitto. Helsinki.

Pekola-Sjöblom Marianne (2005a): Kuntalaisten palveluodotukset ja tyytyväisyys kunnallisiinpalveluihin. Lappeenranta-seminaarin 18.–19.8.2005 seminaarijulkaisu (moniste; Aalef OyLpr 2005) sekä Lappeenranta-seminaarin esitykseen liittyvät esityskalvot: www.lappeenranta.fi> Hallinto > Kaupunkiorganisaatio > Kaupunginkanslia > Lappeenranta-seminaari.

Pekola-Sjöblom Marianne (2005b): Palvelukäsitykset ja palvelujen organisointitavat – orga-nisoinnin kautta palvelutyytyväisyyteen? KuntaSuomi-tiedote 2/2005, s. 15–17. SuomenKuntaliitto. Helsinki.

Pettersen Per Arnt & Rose Lawrence E. (1997): Den norske kommunen. Hva har politikerneonsket og hva onsker folket? Teoksessa Baldersheim Harald m.fl. (toim.): Kommunalt selvstyrei velferdsstaten. Tano Aschehoug.


Sandberg Siv (1997): Mitä mieltä luottamushenkilöt ja viranhaltijat ovat kunnallisistapalveluista? Teoksessa Sari Pikkala (toim.): Kunnat ja päättäjät. KuntaSuomi 2004 -tutkimuksianro 9. Acta nro 85. Åbo Akademi & Suomen Kuntaliitto. Helsinki.

Sandberg Siv (1998): Mitä mieltä kuntalaiset ovat kunnallisista palveluista? Teoksessa Mäki-Lohiluoma Kari-Pekka & Pekola-Sjöblom Marianne & Ståhlberg Krister: Kuntalaisen valta javalinnat. KuntaSuomi 2004 -tutkimuksia nro 13. Acta nro 97. Suomen Kuntaliitto. Helsinki.

Siltaniemi Aki, Anne Eronen, Anne Perälahti, Pia Londén (2005): Hyvinvointi, palvelut jaelämänlaatu Kuuma-kunnissa. Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto ry. Helsinki. (Siltaniemiym. 2005).

231231231231231


Liitetaulukko 6.1. Kuntalaisten arviot kunnallisten palvelujen hoidosta vuonna 2004. Suo-rat jakaumat (%)

ErittäinErittäinErittäinErittäinErittäin MMMMMelelelelelkkkkkooooo Ei hEi hEi hEi hEi hyvin,yvin,yvin,yvin,yvin, MMMMMelelelelelkkkkkooooo ErittäinErittäinErittäinErittäinErittäinhuonoshuonoshuonoshuonoshuonostititititi huonoshuonoshuonoshuonoshuonostititititi ei huonosei huonosei huonosei huonosei huonostititititi hhhhhyvinyvinyvinyvinyvin hhhhhyvinyvinyvinyvinyvinhoidehoidehoidehoidehoidettttttututututu hoidehoidehoidehoidehoidettttttututututu hoidehoidehoidehoidehoidettttttututututu hoidehoidehoidehoidehoidettttttututututu hoidehoidehoidehoidehoidettttttututututu

SosiaalitSosiaalitSosiaalitSosiaalitSosiaalitoimi yleensäoimi yleensäoimi yleensäoimi yleensäoimi yleensä 2 8 58 27 5Lasten päivähoito 1 6 42 41 10Palveluasuminen/palvelutalo 2 9 54 29 6Kotipalvelu 2 10 55 28 5Vanhainkoti 3 12 54 26 5Vammaisten palvelut 2 10 55 28 5Päihdehuolto 4 15 62 16 3Muu sosiaalihuolto(esim. toimeentulotuki) 4 11 62 19 4TTTTTerververververveeeeeyyyyydenhuoltdenhuoltdenhuoltdenhuoltdenhuolto yleensäo yleensäo yleensäo yleensäo yleensä 3 12 44 33 8Terveyskeskuksen vuodeosasto 3 14 50 27 6Keskus-/aluesairaala 2 9 43 37 9Kotisairaanhoito 2 10 57 25 6Hammashoito 5 13 34 36 12Terveyskeskuksen vastaanotto/poliklinikka 6 15 33 35 11Mielenterveyspalvelut 5 16 59 17 3SivisSivisSivisSivisSivistystystystystys- ja k- ja k- ja k- ja k- ja kultultultultulttuurittuurittuurittuurittuuritoimi yleensäoimi yleensäoimi yleensäoimi yleensäoimi yleensä 1 4 47 40 8Esiopetus 1 3 43 42 11Ala-aste 1 4 39 44 12Yläaste 1 5 45 40 9Lukio 2 5 45 39 9Ammatilliset oppilaitokset 4 8 49 32 7Kansalais- ja työväenopisto 1 5 40 42 12Kirjasto 1 3 23 47 26Kulttuuripalvelut(museot, tapahtumat jne.) 3 11 42 34 10Nuorisotoimi 2 13 55 25 5Liikunta-, urheilu- ja muutvapaa-aikapalvelut 2 7 37 41 13TTTTTekniseekniseekniseekniseekniset palvt palvt palvt palvt palvelut yleensäelut yleensäelut yleensäelut yleensäelut yleensä 2 9 59 26 4Kunnallinen asuntotarjonta 4 17 51 23 5Kunnallinen tonttitarjonta 5 15 49 24 7Joukkoliikennepalvelut 11 22 40 22 5Kunnallistekniikka(vesi, viemäri, sähkö, lämpö) 3 8 41 38 10Teiden ja katujen hoito 9 24 41 22 4Puistojen hoito 4 15 45 30 6Julkisten kiinteistöjen hoito ja ylläpito 3 12 52 28 5Palo- ja pelastustoimi 1 3 37 46 13Jätehuolto 2 6 35 44 13Ympäristönsuojelu 3 10 53 29 5Rakennusvalvonta 3 9 52 29 7

232232232232232

ACTA

Liitetaulukko 6.2. Kuntalaisten panostushalukkuus 2004. Suorat jakaumat (%)

T T T T Tulisi panosulisi panosulisi panosulisi panosulisi panostaa:taa:taa:taa:taa:JonkinJonkinJonkinJonkinJonkin Ei enem-Ei enem-Ei enem-Ei enem-Ei enem- JonkinJonkinJonkinJonkinJonkin

PPPPPalalalalaljonjonjonjonjon vvvvverrerrerrerrerrananananan män, eimän, eimän, eimän, eimän, ei vvvvverrerrerrerrerrananananan PPPPPalalalalaljonjonjonjonjonvähemmänvähemmänvähemmänvähemmänvähemmän vähemmänvähemmänvähemmänvähemmänvähemmän vähemmänvähemmänvähemmänvähemmänvähemmän enemmänenemmänenemmänenemmänenemmän enemmänenemmänenemmänenemmänenemmän

SosiaalitSosiaalitSosiaalitSosiaalitSosiaalitoimi yleensäoimi yleensäoimi yleensäoimi yleensäoimi yleensä 1 2 47 36 14Lasten päivähoito 1 3 48 36 12Palveluasuminen/palvelutalo 1 2 44 40 13Kotipalvelu 0 (0,4) 2 40 42 16Vanhainkoti 1 2 42 39 16Vammaisten palvelut 1 2 46 37 14Päihdehuolto 3 8 46 30 13Muu sosiaalihuolto(esim. toimeentulotuki) 2 8 51 27 12TTTTTerververververveeeeeyyyyydenhuoltdenhuoltdenhuoltdenhuoltdenhuolto yleensäo yleensäo yleensäo yleensäo yleensä 0 (0,4) 2 42 40 16Terveyskeskuksen vuodeosasto 0 (0,4) 2 41 39 18Keskus-/aluesairaala 0 (0,4) 2 42 40 16Kotisairaanhoito 0 (0,4) 2 42 40 16Hammashoito 1 2 37 39 21Terveyskeskuksen vastaanotto/poliklinikka 0 (0,4) 2 31 39 28Mielenterveyspalvelut 1 3 44 34 18SivisSivisSivisSivisSivistystystystystys- ja k- ja k- ja k- ja k- ja kultultultultulttuurittuurittuurittuurittuuritoimi yleensäoimi yleensäoimi yleensäoimi yleensäoimi yleensä 1 4 59 28 8Esiopetus 1 4 62 26 7Ala-aste 1 3 58 29 9Yläaste 1 3 57 30 9Lukio 1 3 58 29 9Ammatilliset oppilaitokset 1 4 54 31 10Kansalais- ja työväenopisto 1 6 59 27 7Kirjasto 1 6 55 29 9Kulttuuripalvelut(museot, tapahtumat jne.) 4 10 53 25 8Nuorisotoimi 1 3 43 37 16Liikunta-, urheilu- ja muutvapaa-aikapalvelut 2 5 45 33 15TTTTTekniseekniseekniseekniseekniset palvt palvt palvt palvt palvelut yleensäelut yleensäelut yleensäelut yleensäelut yleensä 1 4 57 29 9Kunnallinen asuntotarjonta 1 7 53 28 11Kunnallinen tonttitarjonta 1 6 54 28 11Joukkoliikennepalvelut 1 3 40 36 20Kunnallistekniikka(vesi, viemäri, sähkö, lämpö) 1 3 60 26 10Teiden ja katujen hoito 1 2 33 38 26Puistojen hoito 1 6 55 27 11Julkisten kiinteistöjen hoito ja ylläpito 1 4 59 27 9Palo- ja pelastustoimi 1 3 60 28 8Jätehuolto 1 4 62 25 8Ympäristönsuojelu 1 5 55 28 11Rakennusvalvonta 1 5 65 21 8

233233233233233


Liitetaulukko 6.3. Kuntalaisten palvelutyytyväisyys vuonna 2004. Niiden osuudet, jotkapitävät palvelua hyvin hoidettuna sekä huonosti hoidettuna sekä näiden kunnittaiset vaih-teluvälit (%).

HyvinHyvinHyvinHyvinHyvin KKKKKunnitunnitunnitunnitunnittaisetaisetaisetaisetaisettttt HuonosHuonosHuonosHuonosHuonostititititi KKKKKunnitunnitunnitunnitunnittaisetaisetaisetaisetaisettttthoidehoidehoidehoidehoidettttttu, %tu, %tu, %tu, %tu, % min & mamin & mamin & mamin & mamin & maxxxxx-%-%-%-%-% hoidehoidehoidehoidehoidettttttu, %tu, %tu, %tu, %tu, % min & mamin & mamin & mamin & mamin & maxxxxx- %- %- %- %- %

SosiaalitSosiaalitSosiaalitSosiaalitSosiaalitoimioimioimioimioimiLasten päivähoito 53 34–77 7 2–18Palveluasuminen/palvelutalo 38 16–79 9 2–19Kotipalvelu 36 13–62 11 2–21Vanhainkoti 34 10–65 14 5–33Vammaisten palvelut 27 11–47 15 6–27Päihdehuolto 19 8–38 20 10–29Muu sosiaalihuolto (toimeentulotuki) 25 12–47 14 6–22TTTTTerververververveeeeeyyyyydenhuoltdenhuoltdenhuoltdenhuoltdenhuoltoooooTerveyskeskuksen vuodeosasto 35 16–55 16 6–42Keskus-/aluesairaala 47 33–67 10 2–20Kotisairaanhoito 33 11–54 12 5–26Hammashoito 50 22–81 17 5–37Terveyskesk. vastaanotto/poliklinikka 47 20–82 20 6–53Mielenterveyspalvelut 21 10–35 20 9–39SivisSivisSivisSivisSivistystystystystys- ja k- ja k- ja k- ja k- ja kultultultultulttuurittuurittuurittuurittuuritoimioimioimioimioimiEsiopetus 54 41–69 5 1–11Ala-aste 57 45–71 5 0–12Yläaste 50 35–64 6 2–19Lukio 47 16–71 9 1–33Ammatilliset oppilaitokset 37 12–63 14 1–41Kansalais- ja työväenopisto 53 27–75 7 1–23Kirjasto 73 46–88 4 1–19Kulttuuripalvelut 41 17–73 17 1–42Nuorisotoimi 30 17–46 16 7–28Liikunta&urheilu&vapaa-aikapalvelut 53 33–73 9 3–20TTTTTekniseekniseekniseekniseekniset palvt palvt palvt palvt palvelutelutelutelutelutKunnallinen asuntotarjonta 29 10–45 21 7–45Kunnallinen tonttitarjonta 34 8–60 18 5–46Joukkoliikennepalvelut 25 8–50 35 10–64Kunnallistekniikka 47 31–59 12 6–27Teiden ja katujen hoito 26 14–47 33 17–52Puistojen hoito 34 12–76 20 5–49Julkisten kiinteistöjen hoito&ylläpito 32 19–56 15 5–28Palo- ja pelastustoimi 59 38–75 5 1–15Jätehuolto 57 34–69 9 4–29Ympäristönsuojelu 34 20–42 14 7–23Rakennusvalvonta 38 24–55 12 6–23

234234234234234

ACTA

Liitetaulukko 6.4. Kunnallisten palvelujen käyttö vuosina 1996, 2000 ja 2004. Käyttäjien%-osuudet ja lkm:t kyselyyn vastanneista.

KäytKäytKäytKäytKäyttäjien %-täjien %-täjien %-täjien %-täjien %-osuudeosuudeosuudeosuudeosuudettttt KäytKäytKäytKäytKäyttäjien ltäjien ltäjien ltäjien ltäjien lkmkmkmkmkm19961996199619961996 20002000200020002000 20042004200420042004 19961996199619961996 20002000200020002000 20042004200420042004

SosiaalitSosiaalitSosiaalitSosiaalitSosiaalitoimioimioimioimioimiLasten päivähoito 10 13 12 1 515 1 574 1 331Palveluasuminen/palvelutalo 1 2 2 112 231 217Kotipalvelu 3 3 4 451 427 478Vanhainkoti 1 1 2 168 169 209Vammaisten palvelut 2 3 3 259 364 401Päihdehuolto 1 1 1 114 116 143Muu sosiaalihuolto(esim. toimeentulotuki) 8 10 8 1 284 1 178 872TTTTTerververververveeeeeyyyyydenhuoltdenhuoltdenhuoltdenhuoltdenhuoltoooooTerveyskeskuksen vuodeosasto 5 10 11 731 1 181 1 286Keskus-/aluesairaala 27 40 41 4 061 4 970 4 706Kotisairaanhoito 2 5 6 369 568 649Hammashoito 40 54 54 6 077 6 755 6 355Terveyskeskuksenvastaanotto/poliklinikka 58 77 76 8 793 10 039 9 302Mielenterveyspalvelut 3 5 6 449 601 636SivisSivisSivisSivisSivistystystystystys- ja k- ja k- ja k- ja k- ja kultultultultulttuurittuurittuurittuurittuuritoimioimioimioimioimiEsiopetus .. 9 9 .. 1 077 1 009Ala-aste 15 20 20 2 348 2 469 2 278Yläaste 10 14 15 1 579 1 721 1 686Lukio 7 10 10 1 009 1 255 1 081Ammatilliset oppilaitokset 7 10 10 1 042 1 259 1 073Kansalais- ja työväenopisto 18 28 28 2 710 3 356 3 133Kirjasto 51 73 72 7 807 9 179 8 481Kulttuuripalvelut(museot, tapahtumat jne.) 22 42 44 3 417 5 160 5 005Nuorisotoimi 7 14 13 1 048 1 702 1 439Liikunta-, urheilu- ym.vapaa-aikapalvelut 34 54 54 5 162 6 690 6 186TTTTTekniseekniseekniseekniseekniset palvt palvt palvt palvt palvelutelutelutelutelutKunnallinen asuntotarjonta 6 10 9 926 1 126 974Kunnallinen tonttitarjonta 2 8 5 343 907 552Joukkoliikennepalvelut .. .. 39 .. .. 4 058

235235235235235


Taulukko 6.5. Palvelun käyttäjien ja ei-käyttäjien mielipiteet palvelujen hoidosta vuosina1996, 2000 ja 2004. Niiden osuus, jotka pitävät palvelua hyvin hoidettuna (%).

TTTTTyytyväisyytyväisyytyväisyytyväisyytyväisttttten osuudeen osuudeen osuudeen osuudeen osuudet (%)t (%)t (%)t (%)t (%)Ei-käyttäjätEi-käyttäjätEi-käyttäjätEi-käyttäjätEi-käyttäjät KäyttäjätKäyttäjätKäyttäjätKäyttäjätKäyttäjät

mts%mts%mts%mts%mts% mts%mts%mts%mts%mts%19961996199619961996 20002000200020002000 20042004200420042004 96–0496–0496–0496–0496–04 19961996199619961996 20002000200020002000 20042004200420042004 96–0496–0496–0496–0496–04

SosiaalitSosiaalitSosiaalitSosiaalitSosiaalitoimen palvoimen palvoimen palvoimen palvoimen palvelutelutelutelutelut:::::Lasten päivähoito 54 47 47 –7 79 74 72 –7Palveluasuminen 46 35 34 –12 63 59 51 –12Kotipalvelu 41 29 31 –10 60 58 59 –1Vanhainkoti 47 29 30 –17 67 42 44 –23Vammaisten palvelut 33 23 24 –9 42 40 46 +4Päihdehuolto 21 17 18 –3 42 45 41 –1Muu sosiaalihuolto 30 22 22 –8 46 37 40 –6TTTTTerververververveeeeeyyyyydenhuoldenhuoldenhuoldenhuoldenhuollon palvlon palvlon palvlon palvlon palvelutelutelutelutelut:::::Terv.keskus, vuodeosasto 40 27 29 –11 64 47 54 –10Keskus-/aluesairaala 51 33 36 –15 73 58 60 –13Kotisairaanhoito 36 27 28 –8 73 61 63 –10Hammashoito 49 32 30 –19 79 66 61 –18Terv.keskus, vastaanotto 51 29 27 –24 63 50 51 –12Mielenterveyspalvelut 26 17 18 –8 60 52 51 –9SivisSivisSivisSivisSivistystystystystystttttoimen palvoimen palvoimen palvoimen palvoimen palvelutelutelutelutelut:::::Esiopetus .. 45 49 (+4) .. 76 77 (+1)Ala-aste 58 47 50 –8 75 67 71 –4Yläaste 54 43 46 –8 66 57 62 –4Lukio 53 42 45 –8 70 60 67 –3Ammatillinen oppilaitos 42 33 36 –6 66 54 58 –8Kansalais-/työväenopistot 52 43 46 –6 78 71 73 –5Kirjastot 69 53 55 –14 82 76 80 –2Kulttuuripalvelut 30 23 27 –3 62 58 62 0Nuorisotoimi 26 22 26 0 44 41 49 +5Liikunta- ym. palvelut 48 37 39 –9 64 61 65 +1TTTTTekniseekniseekniseekniseekniset palvt palvt palvt palvt palvelutelutelutelutelut:::::Kunnallinen asuntotarjonta 28 22 26 –2 34 32 38 +4Kunnallinen tonttitarjonta 36 29 29 –7 49 44 44 –5Joukkoliikenne .. .. 21 .. .. .. 38 ..

236236236236236

ACTA

Liit

eta

ulu

kko

6.6

. P

alv

elu

n k

äytt

äjie

n j

a e

i-käytt

äjie

n m

ielip

ite

et

palv

elu

jen

ho

ido

sta j

a l

isäp

an

ost

ust

arp

eis

ta v

uo

nn

a 2

00

4.

PPPP PA

LA

LA

LA

LA

L VEL

VEL

VEL

VEL

VEL

UTY

YTY

VÄ

ISU

TYY

TYV

ÄIS

UTY

YTY

VÄ

ISU

TYY

TYV

ÄIS

UTY

YTY

VÄ

ISY

YY

YY

YY

YY

YS (

PS (

PS (

PS (

PS (

PT)

T)T)

T) T)

PPPP PA

NO

SA

NO

SA

NO

SA

NO

SA

NO

S TU

SH

AL

TUSH

AL

TUSH

AL

TUSH

AL

TUSH

AL U

KK

UK

KU

KK

UK

KU

KK

UU

S (

PH

)U

US (

PH

)U

US (

PH

)U

US (

PH

)U

US (

PH

)N

-N

-N

-N

-N

- 04

:0

4:

04

:0

4:

04

:H

uo

no

sH

uo

no

sH

uo

no

sH

uo

no

sH

uo

no

s ti h

oid

eti

ho

ide

ti h

oid

eti

ho

ide

ti h

oid

etttt t t

utututu tuH

yv

in h

oid

eH

yv

in h

oid

eH

yv

in h

oid

eH

yv

in h

oid

eH

yv

in h

oid

etttt t t

utututu tuEnEnEn

En En

tis

tis

tis

tis

tis t

ä v

äh

em

mä

ntä

vä

he

mm

än

tä v

äh

em

mä

ntä

vä

he

mm

än

tä v

äh

em

mä

nEnEnEn

En En

tis

tis

tis

tis

tis t

ä e

ne

mm

än

tä e

ne

mm

än

tä e

ne

mm

än

tä e

ne

mm

än

tä e

ne

mm

än

PPPP PT

/ P

HT

/ P

HT

/ P

HT

/ P

HT

/ P

He

i-kä

ytt

äjä

te

i-kä

ytt

äjä

te

i-kä

ytt

äjä

te

i-kä

ytt

äjä

te

i-kä

ytt

äjä

tkä

ytt

äjä

tkä

ytt

äjä

tkä

ytt

äjä

tkä

ytt

äjä

tkä

ytt

äjä

te

i-kä

ytt

äjä

te

i-kä

ytt

äjä

te

i-kä

ytt

äjä

te

i-kä

ytt

äjä

te

i-kä

ytt

äjä

tkä

ytt

äjä

tkä

ytt

äjä

tkä

ytt

äjä

tkä

ytt

äjä

tkä

ytt

äjä

te

i-kä

ytt

äjä

te

i-kä

ytt

äjä

te

i-kä

ytt

äjä

te

i-kä

ytt

äjä

te

i-kä

ytt

äjä

tkä

ytt

äjä

tkä

ytt

äjä

tkä

ytt

äjä

tkä

ytt

äjä

tkä

ytt

äjä

te

i-kä

ytt

äjä

te

i-kä

ytt

äjä

te

i-kä

ytt

äjä

te

i-kä

ytt

äjä

te

i-kä

ytt

äjä

tkä

ytt

äjä

tkä

ytt

äjä

tkä

ytt

äjä

tkä

ytt

äjä

tkä

ytt

äjä

t

So

sia

alit

So

sia

alit

So

sia

alit

So

sia

alit

So

sia

alit

oim

i:o

imi:

oim

i:o

imi:

oim

i:La

ste

n p

äivä

ho

ito

7

8

47

72

4

2

46

65

9 5

96

/10

79

3Pal

velu

asum

ine

n1

01

53

45

2

3

15

27

59

39

0/1

0 8

59

Ko

tip

alve

lu1

21

33

15

8

2

25

67

19

50

4/1

0 9

34

Van

hai

nko

ti1

52

03

04

4

3

35

47

59

35

7/1

0 8

18

Vam

mai

ste

n p

alve

lut

15

21

25

47

3

2

49

77

9 4

12

/10

73

6P

äih

de

huo

lto

19

30

18

41

11

8

42

63

9 1

81

/10

62

1M

uu s

osi

aalih

uo

lto

14

25

22

40

11

5

35

69

8 4

96

/10

56

6TTTT T e

rve

rve

rve

rve

rveeee e

yyyy yd

en

hu

olt

de

nh

uo

ltd

en

hu

olt

de

nh

uo

ltd

en

hu

olt

oooo o:::: :

TK-v

uo

de

osa

sto

17

17

29

54

2

3

55

65

9 5

57

/10

83

7Ke

skus-

/alu

esa

iraa

la1

21

03

66

0

3

25

26

01

0 0

66

/10

94

5Koti

sair

aan

ho

ito

12

9

29

62

2

2

55

66

9 3

46

/10

79

6H

amm

ash

oit

o2

41

43

06

1

3

36

05

91

0 4

14

/11

03

4TK

-vas

taan

ott

o2

42

02

75

1

2

16

36

91

1 1

22

/11

53

7M

iele

nte

rveys

pal

velu

t2

11

81

85

1

3

35

16

69

20

5/1

0 7

49

Siv

isSiv

isSiv

isSiv

isSiv

isty

sty

sty

sty

sty

s tttt to

imi:

oim

i:o

imi:

oim

i:o

imi:

Esio

pet

us

5

4

49

78

5

3

31

47

9 2

67

/10

57

9A

la-a

ste

5

6

50

71

4

2

34

55

9 5

52

/10

70

5Y

läas

te

6

84

66

3

3

33

75

39

43

1/1

0 6

32

Luki

o

8

74

56

7

5

33

64

89

14

5/1

0 5

17

Am

mat

illin

en

op

pila

ito

s1

21

03

65

8

5

53

95

09

13

7/1

0 5

04

Kan

sala

iso

pis

to

7

44

57

3

8

53

04

49

67

6/1

0 7

32

Kir

jast

o

6

35

58

01

0

52

74

21

0 6

71

/11

06

9K

ult

tuuri

pal

velu

t2

0

82

76

11

7

92

83

99

92

7/1

0 8

07

Nuo

riso

toim

i1

51

42

64

9

4

25

16

79

25

3/1

0 5

05

Liik

un

ta-

ym. va

paa

-aik

apal

v.1

0

73

96

51

0

54

05

41

0 0

53

/10

93

1TTTT T e

kn

ine

n s

ekt

ekn

ine

n s

ekt

ekn

ine

n s

ekt

ekn

ine

n s

ekt

ekn

ine

n s

ekt o

ri:

ori

:o

ri:

ori

:o

ri:

Kun

n. a

sunto

tarj

on

ta2

12

82

63

8

9

53

75

69

11

6/1

0 4

91

Kun

n. to

ntt

itar

jon

ta2

02

42

94

4

7

73

85

48

97

2/1

0 4

26

Joukk

olii

ken

ne

36

26

21

38

5

3

51

63

9 1

24

/9 9

40

237237237237237


Tau

lukko

6.7

. “M

ite

n h

yvin

tai

hu

on

ost

i se

ura

ava

t ku

nn

alli

set

palv

elu

t ta

i to

ime

t o

n m

iele

stän

ne

ho

ide

ttu

?” K

un

tala

iste

n a

rvio

t p

alv

elu

ista

v.

19

96

,2

00

0 j

a 2

00

4 k

un

tako

ko

luo

kit

tain

tark

ast

elt

un

a.

Niid

en

osu

ud

et,

jo

ide

n m

iele

stä p

alv

elu

t h

oid

ett

u m

elk

o/e

ritt

äin

hyvin

(%

)

Al

Al

Al

Al

Al lelelele le

3 0

00

–3

00

0–

3 0

00

–3

00

0–

3 0

00

–5

50

1–

5 5

01

–5

50

1–

5 5

01

–5

50

1–

10

00

1–

10

00

1–

10

00

1–

10

00

1–

10

00

1–

20

00

1–

20

00

1–

20

00

1–

20

00

1–

20

00

1–

Yli

Yli

Yli

Yli

Yli

3 0

00

as.

3 0

00

as.

3 0

00

as.

3 0

00

as.

3 0

00

as.

5 5

00

as.

5 5

00

as.

5 5

00

as.

5 5

00

as.

5 5

00

as.

10

00

0 a

s.1

0 0

00

as.

10

00

0 a

s.1

0 0

00

as.

10

00

0 a

s.2

0 0

00

as.

20

00

0 a

s.2

0 0

00

as.

20

00

0 a

s.2

0 0

00

as.

45

00

0 a

s.4

5 0

00

as.

45

00

0 a

s.4

5 0

00

as.

45

00

0 a

s.4

5 0

00

as.

45

00

0 a

s.4

5 0

00

as.

45

00

0 a

s.4

5 0

00

as.

Ka

ikki

Ka

ikki

Ka

ikki

Ka

ikki

Ka

ikki

---- - 96

96

96

96

96

---- - 00

00

00

00

00

---- - 04

04

04

04

04

---- - 96

96

96

96

96

---- - 00

00

00

00

00

---- - 04

04

04

04

04

---- - 96

96

96

96

96

---- - 00

00

00

00

00

---- - 04

04

04

04

04

---- - 96

96

96

96

96

---- - 00

00

00

00

00

---- - 04

04

04

04

04

---- - 96

96

96

96

96

---- - 00

00

00

00

00

---- - 04

04

04

04

04

---- - 96

96

96

96

96

---- - 00

00

00

00

00

---- - 04

04

04

04

04

---- - 96

96

96

96

96

---- - 00

00

00

00

00

---- - 04

04

04

04

04

So

sia

alit

So

sia

alit

So

sia

alit

So

sia

alit

So

sia

alit

oim

en

pa

lvo

ime

n p

alv

oim

en

pa

lvo

ime

n p

alv

oim

en

pa

lve

lut

elu

te

lut

elu

te

lut :::: :

Last

en

päi

väh

oit

o6

66

16

16

15

15

36

55

65

55

85

25

25

04

64

44

53

74

15

85

85

85

85

85

15

15

15

15

15

15

15

15

15

1Pal

velu

asum

ine

n5

95

05

45

44

24

35

34

14

04

73

73

43

62

52

42

91

91

94

74

74

74

74

73

63

63

63

63

63

53

53

53

53

5Ko

tip

alve

lu5

64

75

05

13

43

84

63

53

94

13

23

33

12

12

42

61

71

74

24

24

24

24

23

13

13

13

13

13

33

33

33

33

3Van

hai

nko

ti5

84

34

65

93

83

85

63

73

84

83

03

03

31

82

12

71

41

44

74

74

74

74

73

03

03

03

03

03

13

13

13

13

1Vam

mai

ste

n p

alve

lut

36

29

30

47

28

32

39

27

31

32

23

25

25

18

19

22

15

15

34

34

34

34

34

24

24

24

24

24

25

25

25

25

25

Päi

hd

eh

uo

lto

21

21

25

17

18

17

20

19

20

20

18

18

24

15

18

22

14

16

21

21

21

21

21

18

18

18

18

18

19

19

19

19

19

Muu s

osi

aalih

uo

lto

35

29

30

32

24

26

33

26

26

32

25

24

29

19

18

28

19

18

32

32

32

32

32

24

24

24

24

24

23

23

23

23

23

TTTT T erv

erv

erv

erv

erv

eeee eyyyy yd

en

hu

ol

de

nh

uo

ld

en

hu

ol

de

nh

uo

ld

en

hu

ol lo

n p

alv

lon

pa

lvlo

n p

alv

lon

pa

lvlo

n p

alv

elu

te

lut

elu

te

lut

elu

t :::: :Te

rveys

kesk

uks

en

vuo

de

osa

sto

46

35

37

53

38

41

47

34

38

47

31

36

30

22

23

24

18

19

42

42

42

42

42

30

30

30

30

30

33

33

33

33

33

Kesk

us-

/alu

esa

iraa

la5

84

54

96

54

65

26

14

75

05

74

44

86

04

44

15

13

73

85

95

95

95

95

94

44

44

44

44

44

64

64

64

64

6Ko

tisa

iraa

nh

oit

o4

23

73

84

53

33

54

13

43

64

03

03

33

02

32

52

51

71

93

83

83

83

83

82

92

92

92

92

93

13

13

13

13

1H

amm

ash

oit

o7

46

45

86

85

95

37

15

75

46

24

94

86

04

44

05

13

63

36

46

46

46

46

45

15

15

15

15

14

84

84

84

84

8Te

rveys

kesk

uks

en

vas

taan

ott

o6

45

25

26

45

25

15

94

64

96

04

75

15

44

13

55

43

93

25

95

95

95

95

94

64

64

64

64

64

54

54

54

54

5M

iele

nte

rve

ysp

alve

lut

25

21

23

29

21

23

32

23

25

29

20

22

26

15

14

21

13

12

27

27

27

27

27

19

19

19

19

19

20

20

20

20

20

Siv

isSiv

isSiv

isSiv

isSiv

isty

sty

sty

sty

sty

s tttt to

ime

n p

alv

oim

en

pa

lvo

ime

n p

alv

oim

en

pa

lvo

ime

n p

alv

elu

te

lut

elu

te

lut

elu

t :::: :Es

iop

etu

s-

57

60

-5

25

5-

48

55

-5

05

2-

43

47

-4

25

0---- -

48

48

48

48

48

53

53

53

53

53

Pe

rusk

oulu

n a

la-a

ste

69

62

64

64

57

57

64

53

58

64

52

55

55

44

50

56

44

49

62

62

62

62

62

52

52

52

52

52

55

55

55

55

55

Pe

rusk

oulu

n y

läas

te5

64

95

16

15

15

26

14

85

55

84

65

04

93

94

54

93

84

45

65

65

65

65

64

54

54

54

54

54

94

94

94

94

9Lu

kio

39

31

36

53

48

48

62

50

52

62

47

51

51

45

48

51

44

47

55

55

55

55

55

45

45

45

45

45

48

48

48

48

48

Am

mat

illis

et

op

pila

ito

kset

35

28

31

27

24

28

40

33

35

50

40

42

56

46

49

51

42

46

44

44

44

44

44

36

36

36

36

36

39

39

39

39

39

Kan

sala

is-

ja t

yövä

en

op

isto

51

44

46

53

48

48

59

51

53

62

57

59

64

55

59

62

53

57

59

59

59

59

59

52

52

52

52

52

54

54

54

54

54

Kir

jast

o7

36

96

88

17

47

47

77

07

17

97

27

47

46

87

87

87

17

67

77

77

77

77

77

17

17

17

17

17

47

47

47

47

4K

ult

tuuri

pal

velu

t2

62

33

02

62

73

23

23

13

54

13

74

55

45

85

66

25

76

14

14

14

14

14

13

93

93

93

93

94

44

44

44

44

4N

uo

riso

toim

i3

02

83

12

52

83

32

92

53

03

02

63

22

92

62

82

32

12

42

82

82

82

82

82

52

52

52

52

53

03

03

03

03

0Li

iku

nta

- ym

. vap

aa-a

ikat

oim

i5

24

74

94

74

85

15

45

15

15

85

35

96

35

45

85

65

05

55

65

65

65

65

65

15

15

15

15

15

45

45

45

45

4TTTT T e

kn

ise

ekn

ise

ekn

ise

ekn

ise

ekn

ise

t p

alv

t p

alv

t p

alv

t p

alv

t p

alv

elu

te

lut

elu

te

lut

elu

t :::: :K

un

nal

line

n a

sunto

tarj

on

ta4

43

03

73

52

72

53

13

23

52

92

62

91

81

62

01

51

31

92

82

82

82

82

82

42

42

42

42

42

82

82

82

82

8K

un

nal

line

n t

ontt

itar

jon

ta5

34

54

74

94

03

54

13

73

93

63

23

02

32

12

11

71

41

53

63

63

63

63

63

13

13

13

13

13

13

13

13

13

1K

un

nal

liste

kniik

ka6

45

34

95

44

64

35

74

94

75

74

95

05

54

94

85

74

85

05

75

75

75

75

74

94

94

94

94

94

84

84

84

84

8Te

ide

n ja

kat

uje

n h

oit

o3

63

12

92

82

12

12

62

12

23

02

52

92

82

02

53

42

83

13

03

03

03

03

02

42

42

42

42

42

62

62

62

62

6Ju

lkis

ten

kiin

teis

töje

nh

oit

o &

yllä

pit

o4

33

53

43

42

92

73

22

73

23

63

13

63

22

83

53

12

53

13

43

43

43

43

42

92

92

92

92

93

33

33

33

33

3Pal

o-

ja p

ela

stust

oim

i6

46

05

96

85

85

76

85

65

96

65

85

96

96

16

16

45

66

06

76

76

76

76

75

85

85

85

85

85

95

95

95

95

9Jä

teh

uo

lto

66

60

61

54

51

52

63

55

57

63

55

57

65

55

56

62

54

57

62

62

62

62

62

55

55

55

55

55

56

56

56

56

56

Ym

pär

istö

nsu

oje

lu3

53

43

63

13

03

13

02

93

33

13

13

63

43

03

42

62

63

13

13

13

13

13

13

03

03

03

03

03

43

43

43

43

4

238238238238238

ACTA

Tau

lukko

6.8

. “

Tulis

iko

ku

nta

nn

e p

an

ost

aa a

lla l

ue

telt

uih

in p

alv

elu

ihin

en

tist

ä v

äh

em

män

vai

en

tist

ä e

ne

mm

än

?” K

un

tala

iste

n a

rvio

t p

alv

elu

ista

v.

19

96

ja 2

00

0 k

un

tako

kolu

okit

tain

tark

ast

elt

un

a.

Niid

en

osu

ud

et,

jo

ide

n m

iele

stä p

an

ost

ett

ava

jo

nkin

ve

rran

/paljo

n e

ne

mm

än

(%

).

Al

Al

Al

Al

Al lelelele le

3 0

00

–3

00

0–

3 0

00

–3

00

0–

3 0

00

–5

50

1–

5 5

01

–5

50

1–

5 5

01

–5

50

1–

10

00

1–

10

00

1–

10

00

1–

10

00

1–

10

00

1–

20

00

1–

20

00

1–

20

00

1–

20

00

1–

20

00

1–

Yli

Yli

Yli

Yli

Yli

3 0

00

as.

3 0

00

as.

3 0

00

as.

3 0

00

as.

3 0

00

as.

5 5

00

as.

5 5

00

as.

5 5

00

as.

5 5

00

as.

5 5

00

as.

10

00

0 a

s.1

0 0

00

as.

10

00

0 a

s.1

0 0

00

as.

10

00

0 a

s.2

0 0

00

as.

20

00

0 a

s.2

0 0

00

as.

20

00

0 a

s.2

0 0

00

as.

45

00

0 a

s.4

5 0

00

as.

45

00

0 a

s.4

5 0

00

as.

45

00

0 a

s.4

5 0

00

as.

45

00

0 a

s.4

5 0

00

as.

45

00

0 a

s.4

5 0

00

as.

Ka

ikki

Ka

ikki

Ka

ikki

Ka

ikki

Ka

ikki

---- - 96

96

96

96

96

---- - 00

00

00

00

00

---- - 04

04

04

04

04

---- - 96

96

96

96

96

---- - 00

00

00

00

00

---- - 04

04

04

04

04

---- - 96

96

96

96

96

---- - 00

00

00

00

00

---- - 04

04

04

04

04

---- - 96

96

96

96

96

---- - 00

00

00

00

00

---- - 04

04

04

04

04

---- - 96

96

96

96

96

---- - 00

00

00

00

00

---- - 04

04

04

04

04

---- - 96

96

96

96

96

---- - 00

00

00

00

00

---- - 04

04

04

04

04

---- - 96

96

96

96

96

---- - 00

00

00

00

00

---- - 04

04

04

04

04

So

sia

alit

So

sia

alit

So

sia

alit

So

sia

alit

So

sia

alit

oim

en

pa

lvo

ime

n p

alv

oim

en

pa

lvo

ime

n p

alv

oim

en

pa

lve

lut

elu

te

lut

elu

te

lut :::: :

Last

en

päi

väh

oit

o3

33

64

33

54

54

43

54

54

54

35

14

84

85

75

35

56

05

64

25

04

8Pal

velu

asum

ine

n/p

alve

luta

lo3

64

14

63

75

14

94

05

25

24

75

35

44

85

85

64

96

15

74

35

35

3Ko

tip

alve

lu4

64

85

05

05

95

65

26

05

55

56

05

95

36

46

15

46

46

15

26

05

7Van

hai

nko

ti3

64

34

44

15

45

04

56

05

34

76

05

75

16

96

15

06

76

14

66

05

5Vam

mai

ste

n p

alve

lut

45

42

44

44

51

45

51

55

49

55

55

51

56

60

55

54

62

55

52

55

50

Päi

hd

eh

uo

lto

36

37

37

45

45

43

46

47

43

45

46

44

42

49

44

40

50

42

43

46

43

Muu s

osi

aalih

uo

lto

36

32

35

44

39

38

43

42

39

46

42

40

44

43

40

41

40

36

43

40

39

TTTT T erv

erv

erv

erv

erv

eeee eyyyy yd

en

hu

ol

de

nh

uo

ld

en

hu

ol

de

nh

uo

ld

en

hu

ol lo

n p

alv

lon

pa

lvlo

n p

alv

lon

pa

lvlo

n p

alv

elu

te

lut

elu

te

lut

elu

t :::: :Te

rveys

kesk

uks

en

vuo

de

osa

sto

41

44

47

47

58

54

53

63

56

51

60

56

49

66

63

49

61

59

49

59

56

Kesk

us-

/alu

esa

iraa

la4

14

54

74

25

04

94

85

65

44

85

55

45

36

56

46

06

86

54

95

75

6Ko

tisa

iraa

nh

oit

o4

94

74

95

05

75

35

45

85

65

55

95

75

46

26

05

76

46

05

35

85

6H

amm

ash

oit

o3

94

55

34

94

95

84

55

65

65

15

96

35

26

16

15

86

76

94

95

76

0Te

rveys

kesk

uks

en

vas

taan

ott

o5

15

56

15

05

96

35

76

86

45

96

76

86

07

17

26

17

17

75

76

66

7M

iele

nte

rve

ysp

alve

lut

36

39

41

40

48

46

42

51

48

43

48

53

46

61

60

47

58

60

43

51

52

Siv

isSiv

isSiv

isSiv

isSiv

isty

sty

sty

sty

sty

s - ja

k-

ja k

- ja

k-

ja k

- ja

ku

ltu

ltu

ltu

ltu

lttu

uri

ttu

uri

ttu

uri

ttu

uri

ttu

uri

t oim

en

pa

lvo

ime

n p

alv

oim

en

pa

lvo

ime

n p

alv

oim

en

pa

lve

lut

elu

te

lut

elu

te

lut :::: :

Esio

petu

s..

29

30

..3

33

2..

35

32

..3

73

3..

38

35

..3

93

3..

36

33

Pe

rusk

oulu

n a

la-a

ste

41

35

34

41

39

38

44

43

37

41

43

38

44

47

42

42

47

43

42

43

39

Pe

rusk

oulu

n y

läas

te4

33

43

44

04

14

04

24

43

94

14

33

94

44

84

24

24

74

44

24

33

9Lu

kio

38

32

33

45

43

40

38

41

38

38

40

39

44

42

36

41

42

37

41

41

37

Am

mat

illis

et

op

pila

ito

kset

44

37

37

50

48

43

48

46

44

46

43

42

44

42

37

41

44

38

45

44

41

Kan

sala

is-

ja t

yövä

en

op

isto

39

35

37

38

40

36

41

36

35

36

32

33

36

34

30

34

33

33

37

35

34

Kir

jast

o3

93

34

03

33

53

54

04

03

73

84

03

84

64

13

44

54

64

34

04

03

8K

ult

tuuri

pal

velu

t3

63

33

43

93

83

63

63

43

23

63

73

43

53

63

23

23

33

13

63

53

3N

uo

riso

toim

i5

75

85

26

46

15

46

06

05

56

15

85

25

86

05

16

25

95

66

15

95

3Li

ikun

ta-,

urh

eilu

- ja

vap

aa-a

ikat

oim

i5

25

04

95

45

25

05

04

84

85

34

94

64

94

84

65

35

25

15

25

04

8TTTT T e

kn

ise

ekn

ise

ekn

ise

ekn

ise

ekn

ise

t p

alv

t p

alv

t p

alv

t p

alv

t p

alv

elu

te

lut

elu

te

lut

elu

t :::: :K

un

nal

line

n a

sunto

tarj

on

ta3

64

03

84

34

74

84

33

83

44

93

93

75

34

73

95

25

24

04

64

33

9K

un

nal

line

n t

ontt

itar

jon

ta2

93

23

93

03

74

23

03

23

53

43

63

73

53

84

03

64

44

53

23

63

9K

un

nal

liste

kniik

ka2

93

33

63

23

83

83

53

73

93

23

63

63

23

43

43

23

63

33

23

63

6Te

ide

n ja

kat

uje

n h

oit

o6

36

15

96

76

76

77

07

06

66

86

66

56

76

86

35

96

36

06

66

66

4Ju

lkis

ten

kiin

teis

töje

n h

oit

oja

yllä

pit

o3

83

83

54

24

34

14

14

43

74

04

03

54

14

33

24

24

63

54

04

23

6Pal

o-

ja p

ela

stust

oim

i3

43

33

53

33

63

43

23

83

63

43

83

73

53

83

53

24

13

73

43

73

6Jä

teh

uo

lto

34

31

31

41

40

38

35

36

32

36

35

32

36

35

31

34

40

33

36

36

33

Ym

pär

istö

nsu

oje

lu4

24

13

54

85

04

04

84

73

74

84

83

85

35

23

85

55

74

34

94

93

9

N (

-96

) =

15

19

0; N

(-0

0)

= 1

4 5

35

; N (

-04

) =

13

25

6.

239239239239239


Liit

eta

ulu

kko

6.9

. K

un

tala

iste

n p

alv

elu

tyyty

väis

yyd

en

(P

T) ja p

an

ost

ush

alu

kku

ud

en

(p

an

ost

ust

oiv

ee

t) (

PH

) välis

et

yh

teyd

et

eri

se

kto

reid

en

palv

e-

luis

sa v

uo

nn

a 2

00

4

(N =

47

).

A)

Yle

isin

de

kA

) Y

leis

ind

ek

A)

Yle

isin

de

kA

) Y

leis

ind

ek

A)

Yle

isin

de

k sitsit

sit

sit

sit :::: :

PPPP Pa

no

sa

no

sa

no

sa

no

sa

no

s tu

shalu

kktu

shalu

kktu

shalu

kktu

shalu

kktu

shalu

kku

us

uu

su

us

uu

su

us :::: :

Yle

ine

nY

lein

en

Yle

ine

nY

lein

en

Yle

ine

nSo

sSo

sSo

sSo

sSo

s .t.t.t.t .to

imi

oim

io

imi

oim

io

imi

TTTT T erv

erv

erv

erv

erv

.hu

olt

.hu

olt

.hu

olt

.hu

olt

.hu

olt

oooo oSiv

SivSiv

Siv Siv

.t.t.t.t .to

imi

oim

io

imi

oim

io

imi

TTTT T ekn

.se

kte

kn.s

ekt

ekn

.se

kte

kn.s

ekt

ekn

.se

kt.... .

Pal

velu

tyyt

yväi

syys

:Y

lein

en

-.4

8**

Sosi

aalit

oim

i-.

60

**Te

rve

yde

nh

uo

lto

-.7

8**

Sivi

stys

toim

i-.

48

**Te

knin

en

se

kto

ri-.

47

**

B)

So

sia

alit

B)

So

sia

alit

B)

So

sia

alit

B)

So

sia

alit

B)

So

sia

alit

oim

i:o

imi:

oim

i:o

imi:

oim

i:PPPP Pan

os

an

os

an

os

an

os

an

os t

ush

alu

kktu

shalu

kktu

shalu

kktu

shalu

kktu

shalu

kku

us

uu

su

us

uu

su

us

Pä

ivä

ho

itP

äiv

äh

oit

Pä

ivä

ho

itP

äiv

äh

oit

Pä

ivä

ho

itoooo o

PPPP Pa

lva

lvalv

alv

alv

elu

asu

m.

elu

asu

m.

elu

asu

m.

elu

asu

m.

elu

asu

m.

KKKK Koooo o

tip

alv

tip

alv

tip

alv

tip

alv

tip

alv

elu

elu

elu

elu

elu

VVVV Va

nh

ain

ka

nh

ain

ka

nh

ain

ka

nh

ain

ka

nh

ain

k oooo otitititi ti

VVVV Va

mm

ais

pa

lva

mm

ais

pa

lva

mm

ais

pa

lva

mm

ais

pa

lva

mm

ais

pa

lv.... .

Päih

de

hu

olt

Päih

de

hu

olt

Päih

de

hu

olt

Päih

de

hu

olt

Päih

de

hu

olt

oooo oMMMM M

uu

so

su

u s

os

uu

so

su

u s

os

uu

so

s .h

uo

lt.h

uo

lt.h

uo

lt.h

uo

lt.h

uo

ltoooo o

Pal

velu

tyyt

yväi

syys

:La

ste

n p

äivä

ho

ito

-.1

6**

Pal

velu

asum

ine

n-.

12

**Ko

tip

alve

lu-.

18

**Va

nh

ain

koti

-.1

7**

Vam

mai

ste

n p

alve

lut

-.1

6**

Päi

hd

eh

uo

lto

-.2

3**

Muu s

osi

aalih

uo

lto

-.2

3**

C)

TC

) T

C)

TC

) T

C)

T erv

erv

erv

erv

erv

eeee eyyyy yd

en

hu

olt

de

nh

uo

ltd

en

hu

olt

de

nh

uo

ltd

en

hu

olt

oooo o:::: :

PPPP Pan

os

an

os

an

os

an

os

an

os t

ush

alu

kktu

shalu

kktu

shalu

kktu

shalu

kktu

shalu

kku

us

uu

su

us

uu

su

us

VVVV Vu

od

eo

su

od

eo

su

od

eo

su

od

eo

su

od

eo

s as

as

as

as

as tttt t

oooo oSSSS Sa

ira

irair

air

air

aa

laa

ala

aa

laa

ala

aa

laKKKK K

oooo oti

pa

lvti

pa

lvti

pa

lvti

pa

lvti

pa

lve

lue

lue

lue

lue

luH

am

ma

sho

itH

am

ma

sho

itH

am

ma

sho

itH

am

ma

sho

itH

am

ma

sho

itoooo o

TK

TKTK

TK TK ---- -

vvvv va

sa

sa

sa

sa

s ta

an

ota

an

ota

an

ota

an

ota

an

otttt t tttt t

oooo oM

iele

nM

iele

nM

iele

nM

iele

nM

iele

ntttt t e

rve

rve

rve

rve

rv.p

alv

.pa

lv.p

alv

.pa

lv.p

alv

.... .

Pal

velu

tyyt

yväi

syys

:TK

-vuo

de

osa

sto

-.1

5**

Kesk

us-

/alu

esa

iraa

la-.

10

**Koti

sair

aan

ho

ito

-.0

6**

Ham

mas

ho

ito

-.3

1**

TK-v

asta

ano

tto

-.3

5**

Mie

len

terv

eys

pal

velu

t-.

19

**

240240240240240

ACTA

D)

Siv

isD

) Siv

isD

) Siv

isD

) Siv

isD

) Siv

isty

sty

sty

sty

sty

s - j

a k

- ja

k-

ja k

- ja

k-

ja k

ult

ult

ult

ult

ult

tuu

rit

tuu

rit

tuu

rit

tuu

rit

tuu

rit o

imi:

oim

i:o

imi:

oim

i:o

imi:

PPPP Pa

no

sa

no

sa

no

sa

no

sa

no

s tu

shalu

kktu

shalu

kktu

shalu

kktu

shalu

kktu

shalu

kku

us

uu

su

us

uu

su

us :::: :

eeee esi

op

sio

psi

op

sio

psi

op .... .

ala

-a

la-

ala

-a

la-

ala

- as

as

as

as

as tttt t

eeee ey

läa

sy

läa

sy

läa

sy

läa

sy

läa

s tttt teeee e

lukio

lukio

lukio

lukio

lukio

am

m.o

pp

am

m.o

pp

am

m.o

pp

am

m.o

pp

am

m.o

pp.... .

ka

ns

ka

ns

ka

ns

ka

ns

ka

ns .

op

.op

.op

.op

.op.... .

kir

jas

kir

jas

kir

jas

kir

jas

kir

jas tttt t

oooo okkkk ku

ltu

ltu

ltu

ltu

lttttt t .... .

nu

ori

son

uo

riso

nu

ori

son

uo

riso

nu

ori

solii

ku

nta

liiku

nta

liiku

nta

liiku

nta

liiku

nta

Pal

velu

tyyt

:Es

iop

etus

.00

Ala

-ast

e-.

06

**Y

läas

te-.

08

**Lu

kio

-.0

3**

Am

m. o

pp

ilait

os

-.0

5**

Kan

sala

iso

pis

to-.

03

*K

irja

sto

-.0

7**

Kult

tuuri

pal

v.-.

04

**N

uo

riso

toim

i-.

13

**Li

iku

nta

pal

v.-.

14

**

E) T

E) T

E) T

E) T

E) T

ekn

ise

ekn

ise

ekn

ise

ekn

ise

ekn

ise

t p

alv

t p

alv

t p

alv

t p

alv

t p

alv

elu

te

lut

elu

te

lut

elu

t :::: :PPPP Pa

no

sa

no

sa

no

sa

no

sa

no

s tu

shalu

kktu

shalu

kktu

shalu

kktu

shalu

kktu

shalu

kku

us

uu

su

us

uu

su

us :::: :

as.

-a

s.-

as.

-a

s.-

as.

-tttt t o

no

no

no

no

ntttt t t

i-ti-

ti-

ti-

ti-

jou

kk

jou

kk

jou

kk

jou

kk

jou

kk oooo o

---- -ku

nn

.-ku

nn

.-ku

nn

.-ku

nn

.-ku

nn

.-ti

eti

eti

eti

eti

et

&t

&t

&t

&t

&p

uis

pu

isp

uis

pu

isp

uis

tttt t oooo oje

nje

nje

nje

nje

nju

lju

lju

lju

lju

l kkkk k.... .

pa

lo &

pa

lo &

pa

lo &

pa

lo &

pa

lo &

jät

jät

jät

jät

jät eeee e

---- -y

mp

ym

py

mp

ym

py

mp .

-.-.-.- .-rrrr r a

ka

ka

ka

ka

k.-.-.-.- .-

tarj

.ta

rj.

tarj

.ta

rj.

tarj

.ta

rj.

tarj

.ta

rj.

tarj

.ta

rj.

liik

liik

liik

liik

liik

.... .tttt t e

kn.

ekn

.e

kn.

ekn

.e

kn.

kad

ut

kad

ut

kad

ut

kad

ut

kad

ut

ho

ith

oit

ho

ith

oit

ho

itoooo o

kiin

kiinkiin

kiin kiin

tttt t .... .p

ela

sp

ela

sp

ela

sp

ela

sp

ela

s tu

stu

stu

stu

stu

sh

uo

lth

uo

lth

uo

lth

uo

lth

uo

ltoooo o

suo

suo

suo

suo

suo

j.j.j.j. j.vvvv va

lva

lva

lva

lva

lv.... .

Pal

velu

tyyt

:K

Un

n. a

sun

tota

rj.

-.2

7**

Kun

n. to

ntt

itar

j.-.

21

**Jo

ukk

olii

ken

ne

-.2

9**

Kun

nal

liste

kn.

-.1

8**

Tiet

ja k

adut

-.4

1**

Puis

toje

n h

oit

o-.

34

**Ju

lk.k

iint.

ho

ito

-.2

3**

Pal

o&

pe

last

us-

-.0

2Jä

teh

uo

lto

-.1

8**

Ym

p.su

oje

lu-.

18

**R

ake

nn

usv

alv.

-.1

8**

241241241241241


Liitetaulukko 6.10. Kunnan asukasluvun (31.12.2004) sekä palvelutyytyväisyyden ja pa-nostushalukkuuden väliset korrelaatiot kunnallisissa palveluissa kuntatasolla v. 2004 (N =47). Yleinen ja sektorikohtainen palvelutyytyväisyys indekseillä ja yksittäiset palvelut tyy-tyväisten/lisäpanostusta toivovien %-osuuksilla mitattuna.

Korrelaatiot, tilastollinen merkitsevyys: *** erittäin merkitsevä (p = .00); ** merkitsevä (p < .01);* melkein merkitsevä (p < .05)

TTTTTyytyväisyytyväisyytyväisyytyväisyytyväisyys &yys &yys &yys &yys & PPPPPanosanosanosanosanostushalukktushalukktushalukktushalukktushalukkuusuusuusuusuusasukaslukuasukaslukuasukaslukuasukaslukuasukasluku & asukasluku& asukasluku& asukasluku& asukasluku& asukasluku

PPPPPalvalvalvalvalvelutyytyväiselutyytyväiselutyytyväiselutyytyväiselutyytyväisyys yleensä vyys yleensä vyys yleensä vyys yleensä vyys yleensä v. 2004 (indek. 2004 (indek. 2004 (indek. 2004 (indek. 2004 (indeksi)si)si)si)si) -.34*-.34*-.34*-.34*-.34* .17.17.17.17.17

SosiaalitSosiaalitSosiaalitSosiaalitSosiaalitoimi yleensä (indekoimi yleensä (indekoimi yleensä (indekoimi yleensä (indekoimi yleensä (indeksi)si)si)si)si) -.50***-.50***-.50***-.50***-.50*** .22.22.22.22.22Lasten päivähoito -.40** .45**Palveluasuminen/palvelutalo -.53*** .25Kotipalvelu -.60*** .26Vanhainkoti -.59*** .32*Vammaisten palvelut -.46** .30*Päihdehuolto -.25 .05Muu sosiaalihuolto (toimeentulotuki ym) -.43** -.09TTTTTerververververveeeeeyyyyydenhuoltdenhuoltdenhuoltdenhuoltdenhuolto yleensä (indeko yleensä (indeko yleensä (indeko yleensä (indeko yleensä (indeksi)si)si)si)si) -.50***-.50***-.50***-.50***-.50*** .37*.37*.37*.37*.37*Terveyskeskuksen vuodeosasto -.48** .17Keskus-/aluesairaala -.38** .38**Kotisairaanhoito -.50*** .27Hammashoito -.49*** .36*Terveyskeskuksen vastaanotto -.35* .30*Mielenterveyspalvelut -.47** .48**SivisSivisSivisSivisSivistystystystystystttttoimi yleensä (indekoimi yleensä (indekoimi yleensä (indekoimi yleensä (indekoimi yleensä (indeksi)si)si)si)si) .19.19.19.19.19 .02.02.02.02.02Esiopetus -.32 .20Ala-aste -.42** .33*Yläaste -.34* .37*Lukio .04 .00Ammatillinen oppilaitos .29* -.15Kansalais-/työväenopisto .20 -.20Kirjasto .18 .23Kulttuuripalvelut .47** -.18Nuorisotoimi -.31* .02Liikunta- ym. vapaa-aikapalvelut .14 .05TTTTTekninen sektekninen sektekninen sektekninen sektekninen sektori yleensä (indekori yleensä (indekori yleensä (indekori yleensä (indekori yleensä (indeksi)si)si)si)si) -.19-.19-.19-.19-.19 -.17-.17-.17-.17-.17Kunnallinen asuntotarjonta -.44** .02Kunnallinen tonttitarjonta -.56*** .28Joukkoliikenne .44** .10Kunnallistekniikka .17 -.32*Teiden ja katujen hoito .22 -.20Puistojen hoito .31* -.07Julkisten kiinteistöjen hoito .03 -.21Palo- ja pelastustoimi .05 .04Jätehuolto -.00 -.05Ympäristönsuojelu -.12 .30*Rakennusvalvonta -.46** .01

242242242242242

ACTA

Liitetaulukko 6.11. Kuntakohtaiset palvelutyytyväisyysindeksit vuosina 1996, 2000 ja 2004(mitä suurempi arvo sitä tyytyväisempi).

PPPPPalvalvalvalvalvelutyytyväiselutyytyväiselutyytyväiselutyytyväiselutyytyväisyysindekyysindekyysindekyysindekyysindeksisisisisi PPPPPTTTTT-indek-indek-indek-indek-indeksin muutsin muutsin muutsin muutsin muutososososos19961996199619961996 20002000200020002000 20042004200420042004 1996–20001996–20001996–20001996–20001996–2000 2000–20042000–20042000–20042000–20042000–2004 1996–20041996–20041996–20041996–20041996–2004

Espoo 3,33 3,16 3,25 - + -Hamina * 3,45 3,28 3,36 - + -Haukipudas 3,36 3,25 3,34 - + -Humppila 3,61 3,43 3,43 - 0 -Hämeenlinna 3,48 3,25 3,33 - + -Iitti 3,52 3,39 3,47 - + -Jaala 3,40 3,34 3,43 - + +Joroinen 3,52 3,37 3,42 - + -Kaarina 3,57 3,34 3,44 - + -Karstula 3,56 3,49 3,47 - - -Kemiö 3,54 3,39 3,50 - + -Kerava 3,27 3,13 3,28 - + +Kiikala 3,64 3,42 3,46 - + -Kokkola 3,56 3,39 3,47 - + -Kolari 3,19 3,30 3,30 + 0 +Kotka 3,48 3,30 3,34 - + -Kristiinankaupunki 3,45 3,24 3,28 - + -Kuhmoinen 3,48 3,35 3,41 - + -Lappeenranta 3,40 3,19 3,25 - + -Leppävirta 3,44 3,38 3,35 - - -Lieksa 3,45 3,38 3,30 - - -Liljendal 3,59 3,49 3,53 - + -Lumijoki 3,47 3,35 3,37 - + -Mikkeli * 3,46 3,44 3,33 - - -Multia 3,65 3,43 3,53 - + -Naantali 3,49 3,43 3,49 - + 0Noormarkku 3,36 3,23 3,36 - + 0Närpiö 3,74 3,56 3,62 - + -Oulainen 3,65 3,39 3,47 - + -Outokumpu 3,55 3,26 3,44 - + -Padasjoki 3,57 3,46 3,53 - + -Pieksämäki 3,46 3,36 3,41 - + -Porvoo * 3,42 3,24 3,28 - + -Pudasjärvi 3,47 3,25 3,32 - + -Punkaharju 3,52 3,35 3,32 - - -Pyhäntä 3,46 3,21 3,22 - + -Pylkönmäki 3,47 3,57 3,60 + + +Ranua 3,50 3,46 3,40 - - -Rääkkylä 3,51 3,40 3,26 - - -Sonkajärvi 3,55 3,29 3,36 - + -Suolahti 3,41 3,27 3,41 - + 0Tyrnävä 3,38 3,31 3,24 - - -Vaasa 3,40 3,38 3,36 - - -Vahto 3,47 3,28 3,39 - + -Varkaus 3,45 3,30 3,29 - - -Vimpeli 3,42 3,36 3,32 - - -Virrat 3,44 3,35 3,36 - + -KKKKKunununununtaktaktaktaktakohohohohohttttt. indek. indek. indek. indek. indeksiensiensiensiensienkkkkkeeeeeskiarvskiarvskiarvskiarvskiarvooooottttt 33333,48,48,48,48,48 33333,34,34,34,34,34 33333,38,38,38,38,38 - + -Vaihteluvälit 3,19– 3,13– 3,22–

3,74 3,57 3,62

* kuntaliitoskunta

243243243243243


7.1 Johdanto

Tämän päivän demokratian toimivuuden ja ilmenemismuotojen taustalla ovat vii-meisten kolmenkymmenen vuoden aikana tapahtuneet suuret yhteiskunnalliset muu-tokset. Muutokset ovat kohdistuneet yksilön asemaan, päätöksentekojärjestelmiinkuten myös demokratian välineisiin ja ilmenemismuotoihin. Yksilön yhteiskunnallinenasema on tänä päivänä ratkaisevalla tavalla toinen kuin vielä muutama vuosikymmensitten. Sotien jälkeen tapahtunut sivistys- ja hyvinvointitason nousu loivat pohjaapolitiikan vahvalle yksilöllistymiselle. Lisääntyneet taloudelliset voimavarat ja hyvin-vointijärjestelmien kehittyminen antoivat kansalaisille entistä paremmat valinta-mahdollisuudet. Poliittisen mobilisoitumisen kannalta luokkaerojen merkitys väheni.Yksilön voimavarat muodostuvat yhä tärkeämmiksi yhteiskunnallista osallistumistamäärääviksi tekijöiksi.

7.1.1 Yksilöllisyyden vahvistuminen

Mainitut muutokset ilmenevät lukuisalla tavalla kansalaisten yhteiskunnallisessaasennoitumisessa ja aktiivisuudessa. Perinteinen puolueisiin perustuvan edustuksellisendemokratian vetovoima on vuosikymmenten saatossa vähentynyt. Äänestysaktiivisuuson 1980-luvun jälkeen laskenut varsinkin paikallisvaaleissa – Suomessa jyrkemminkuin muissa Pohjoismaissa – saavuttaen tähänastisen pohjanoteerauksen 55,9prosenttia vuoden 2000 kuntavaaleissa. Kansalaisten kriittisyys on niin ikään vahvempiSuomessa kuin muissa Pohjoismaissa, mikä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että yleinenluottamus demokratiaa tai päätöksentekojärjestelmää kohtaan olisi alempi kuin muu-alla (Nordiska Ministerrådet 2005, 66). Politiikan henkilöitymisen myötä kritiikkikohdistuu poliitikkoihin ennemmin kuin yhteiskunnallisiin instituutioihin. Vuonna2002 toteutetun European Social Surveyn mukaan suomalaisten poliitikkokielteisyyson selvästi vahvempaa kuin muiden pohjoismaalaisten. Joka toinen kokee politiikanmonimutkaiseksi joko ’toisinaan’ tai ’usein’, mikä on kaksinkertainen osuus muihinPohjoismaihin verrattuna. Edelleen poliittisesta ryhmätoiminnasta kieltäytyvien osuuson Suomessa peräti 70 prosenttia, mikä on 20 prosenttia enemmän kuin esimerkiksiRuotsissa tai Norjassa (Borg 2005, 32).

Vaikka tulokset ovat osin huolestuttavia nimenomaan päätöksentekojärjestelmänhyväksyttävyyden kannalta, on kuitenkin syytä todeta, että suuria muutoksia kansa-laisten yleisessä asennoitumisessa ei 1990-luvun alun jälkeen ole tapahtunut. Tuoreet

Stefan Sjöblom

7 Kuntalaiset vaikuttajina

244244244244244

ACTA

tulokset viime vuosilta antavat jopa pieniä viitteitä asennekehityksen taittumisesta(Haikonen & Kiljunen 2003, 19). Tähän viittaa myös Helanderin & Pekola-Sjöblominpuolueita ja äänestämistä koskeva tarkastelu toisaalla tässä kirjassa. Kriittisyys ei myös-kään kohdistu demokratian perusarvoihin vaan pikemminkin niiden toteutukseen.Ongelmallisinta on, että kansalaisten kriittinen suhtautuminen omiin vaiku-tusmahdollisuuksiinsa on EVAn asennetutkimusten mukaan pysynyt lähes vakiona1980-luvun lopun jälkeen. Vain joka viides kansalainen on ollut sitä mieltä, että puheetkansalaisten huonoista vaikutusmahdollisuuksista ovat vailla pohjaa (Haikonen &Kiljunen 2003, 64). Tämä siitäkin huolimatta, että tämän päivän yhteiskunta onhuomattavasti osallistuvampi kuin joitakin vuosikymmeniä sitten. AikaisemmatKuntaSuomi 2004 -hankkeessa tehdyt suoraa osallistumista koskevat tutkimuksetovatkin osoittaneet, että kuntalaisten osallistuminen on lisääntynyt – osin jopamerkittävästi – 1990-luvun aikana, olkoonkin että kriittisyys osallistumisentehokkuutta kohtaan on samalla kasvanut (Sjöblom 1998; Sjöblom 2002).

7.1.2 Osallistuvan demokratian laajentuminen

Ulkoparlamentaariseen osallistumiseen kohdistuneista epäilyistä huolimatta demo-kratian ilmenemismuodot ovat siis laajentuneet merkittävästi viime vuosikymmentenaikana. Usein toistetun tulkinnan mukaan laskeva äänestys- ja puolueaktiivisuus eivätvälttämättä ole kriisin merkkejä, vaan pikemminkin osoituksia siitä, että kansalaistenaktiivisuus osittain kanavoituu uusille urille. Demokratian välineet ja mekanismitovat lisääntyneet siinä määrin, että on muodostunut tavaksi erotella kolme (esim.Gilljam & Hermansson 2003) – joskus jopa neljä (esim. Nordiska ministerrådet 2005)– toisiaan täydentävää demokratiamallia. Osallistuvan demokratian puolestapuhujatnäkevät, että vaalidemokratiaa voidaan täydentää keinovalikoimalla, joka mahdollistaakansalaisten vaikuttamisen poliittisiin prosesseihin vaalien välillä – tapahtukoon tämäsitten kansanäänestysten, aloitteiden, järjestystoiminnan tai muiden kanavien kautta.Keskustelevan tai deliberatiivisen demokratiakäsityksen kannattajat näkevät puolestaan,että laajalla ajatustenvaihdolla on päätöksiä jalostava vaikutus (esim. Bohman & Rehg1999). Edelleen hyvinvointiyhteiskunnan kehitys on johtanut sosiaalisiin oikeuksiinperustuvan osallistumisen kasvuun. Palvelutuotannon monimuotoisuus sekä julkisenja yksityisen välisen rajan hämärtyminen edellyttävät enenevässä määrin osallisuuttaja yhteistoiminnallisuutta elämän arkirooleissa. Tätä taustaa vasten esimerkiksi käyttäjä-ja työpaikkademokratiaan perustuvat osallistumismuodot erotellaan toisinaan omaksiryhmäkseen (Nordiska Ministerrådet 2005, 19).

Täydentävät osallistumismuodot mahdollistavat siis yksilöllisempää ja lyhyt-jänteisempää osallistumista myös vaalien välillä. Kuten todettua vaalidemokratianulkopuolella tapahtuva yhteiskunnallinen osallistuminen on Suomessakin lisääntynyt.Kansainvälisissä vertailuissa suomalaiset eivät kuitenkaan erotu täydentävien kanavienerityisen aktiivisina käyttäjinä. Yhdistys- ja järjestysjäsenyydet ovat alemmalla tasollakuin muissa Pohjoismaissa. Sama koskee European Social Surveyn (Nordiska Mi-nisterrådet 2005, 86) mittaamia suoria vaikuttamismuotoja (osallistuminen mie-lenosoituksiin, kampanjamerkkien käyttö sekä vetoomuksen allekirjoittaminen). Kun

245245245245245


33 prosenttia suomalaisista ilmoittaa osallistuneensa yhden tai useamman vaikutta-mismuodon kautta, vastaava luku Ruotsissa ja Norjassa on 45–47 prosenttia. Osal-listumismuotojen kumuloituminen on sitä vastoin selvä piirre Suomessakin. Vuoden2000 kuntalaiskyselyn perusteella voitiin todeta, että osallistumistapojen kasaantu-minen kuvaa todellisuutta paremmin kuin esimerkiksi jako sovinnaiseen ja ei-so-vinnaiseen osallistumiseen (Sjöblom 2002, 80). Tuoreen, joskin suppeaan otokseenperustuvan tarkastelun (Bengtsson ym. 2005) mukaan kasaantumishypoteesi pitääniin ikään edelleen paikkaansa. Kiinnostus ja hyvän tietotason yhdistelmä lisääkansalaisten käyttämien osallistumismuotojen määrää. Mainitun tutkimuksen mukaannoin 20 prosenttia vastaajista on käyttänyt useampaa kuin yhtä osallistumismuotoaja 57 prosenttia ei ole osallistunut lainkaan (emt., 162). Tutkimuksessa käytettyosallistumistapoja kuvaava skaala on kuitenkin tämän päivän todellisuuteensuhteutettuna huomattavan kapea-alainen.

7.1.3 Osallistumisen ympäristösidonnaisuuden vahvistuminen

Barometrityyppisten ja suhteellisen ylimalkaisten osallistumista (esim. Haikonen &Kiljunen 2003, 61–; Nordiska Ministerrådet 2005; Borg 2005; Bengtsson ym. 2005)koskevien tarkastelujen ongelmana on edelleen, että osallistumisen kontekstisi-donnaisuus häviää. Valtaosa edustuksellisen järjestelmän ohi tapahtuvasta osallistu-misesta toteutuu paikallisella tasolla. Kansalaisten kriittisyys julkista päätöksentekoakohtaan näkyy toki myös täällä mutta samalla heidän arvostuksensa kunnallisenpalvelujärjestelmän tuotoksia kohtaan on yleensä erittäin korkealla tasolla. Ominaistakuntakentän kehitykselle on ollut kuntien välinen erilaistuminen. Paikallistentodellisuuksien kirjo on monivivahteisempi kuin esimerkiksi kymmenen vuotta sitten.Samalla kunnallinen päätöksenteko on fragmentoitunut (Bogason 1999; NordiskaMinisterrådet 2005), jolla tarkoitetaan sitä, että päätökset enenevässä määrin tehdäänmuualla kuin edustuksellisissa elimissä. Toimijoiden lukumäärä kasvaa. Näin ollenosallistumisen luonne ja vaikuttavuus vaihtelee hyvin suuressa määrin. Vaihtelumääräytyy monesta tekijästä; väestörakenteesta, kunnan rakenteellisista ominai-suuksista, poliittisista voimasuhteista, palvelujen organisointitavoista jne. Perinteisestion nähty, että osallistumisen laajuus on vahvasti sidoksissa kuntakokoon. Useattutkimukset ovat osoittaneet, että ei ainoastaan kuntalaisten äänestysaktiivisuus vaanmyös heidän osallistumisensa vaalien välillä vähenee kuntakoon kasvaessa (Verba &Nie 1972, 231–; Mouritzen 1999, Rose 2001). Tulokset aikaisemmista kuntalais-kyselyistä (Sjöblom 1998; Sjöblom 2002) ovat samansuuntaisia.

Teoreettisesti tarkasteltuna kuntakoon ja osallistumisen välinen suhde onkuitenkin monivivahteinen ilmiö. Dahl & Tuften (1973) klassiseksi muodostuneenteoksen Size and Democracy mukaan kyse on jännitteestä; mitä pienempi kunta sitäparemmat ovat kuntalaisten vaikutusmahdollisuudet, mutta sitä pienempi on myöspäätettävien kysymysten määrä. Näin ollen on avoin kysymys missä määrin isot yksikötovat kuntalaisten poliittisen kiinnostuksen ja osallistumisen kannalta huonompia taiparempia kuin muut. Verba & Nie (1972) operoivat puolestaan kahdella vastakkaisellahypoteesilla. Niin sanotun mobilisaatiomallin mukaan osallistuminen lisääntyy kun-

246246246246246

ACTA

takoon kasvaessa, koska suuren yksikön päätösvalta on laajempi samalla kun laajempisosiaalinen vuorovaikutus on omiaan lisäämään poliittista kiinnostusta. Ns. Declineof Community -mallin oletus on sitä vastoin, että kuntalaisten osallistuminen väheneekuntakoon kasvaessa, koska paikallinen samastuminen ja muiden asukkaiden tuntemusovat aktiivisuuden keskeisiä edellytyksiä.

Joka tapauksessa oletus, jonka mukaan osallistuminen vähenee kuntakoonkasvaessa, on saanut vahvaa jalansijaa ja suhteellisen paljon empiiristä näyttöä. Sitäon kuitenkin myös kyseenalaistettu esimerkiksi tuoreissa tanskalaisissa tutkimuksissa,joiden mukaan suuret kunnat eivät ole enemmän eikä vähemmän demokraattisiakuin pienet kunnat. Vivahde-eroja lukuun ottamatta eroavaisuudet kuntaryhmienvälillä ovat pienet (Kjaer & Mouritzen 2003, 193). Tutkimukset ovat kuitenkin osinristiriitaisia ja tulokset vaihtelevat maittain. On myös nähty, että erot pienten ja suurtenkuntien välillä eivät ensisijaisesti koske osallistumisen laajuutta. Kyse on pikemminkinosallistumisprofiilien välisistä eroista; osallistumistavat ja osallistujien ominaisuudetvaihtelevat kuntaryhmien välillä (Houlberg 2005, 2). Haettaessa selityksiä tällaisillevaihteluille tulee huomioida paitsi suhteellisen suuri määrä yksilöominaisuuksia ku-vaavia tekijöitä myös kuntarakenteeseen liittyviä ympäristötekijöitä. Konteksti-sidonnaiset tekijät vaikuttavat yhä enemmän etenkin paikallisen osallistumisen luon-teeseen.

Tässä artikkelissa tarkastellaan kokoavasti kuntalaisten suorassa osallistumisessaviimeisten kymmenen vuoden aikana tapahtuneita muutoksia. Pääkysymys kuuluu:onko osallistumisessa havaittavissa selkeitä kuntien välisiä profiilieroja? Keskusteluosallistuvan demokratian voimavaroista edustuksellisen järjestelmän puitteissa tulisienenevässä määrin huomioida ympäristösidonnaisia vaihteluita. Osallistuvan de-mokratian mahdollisuuksia tarkastellaan tämän artikkelin tulosten pohjalta syvälli-semmin kirjan viimeisessä, johtopäätöksiä kokoavassa luvussa.

7.2 Osallistumisessa tapahtuneet muutokset

Osallistuvan demokratian keinovalikoima on siis vähitellen laajentunut viimevuosikymmenten aikana. Sama kehitys on luonnollisesti jatkunut KuntaSuomi-tutkimusjakson aikana. Tämä seikka on myös vaikuttanut kuntalaiskyselyn suoraavaikuttamista mittaaviin kysymyksiin. Ensimmäisessä, vuoden 1996 kyselyssä olimukana 11 vaikuttamiskanavaa, vuonna 2000 kuusi uutta kysymyskohtaa eli yhteensä17 ja viimeisessä vuoden 2004 kyselyssä edellisen kyselyn kysymyskohtien lisäksi kolmeuutta, eli kaikkiaan 20 erilaista osallistumis- tai vaikuttamistapaa. Ajallista kehitystämittaavissa analyyseissa osallistumistapojen käyttöä ja tehokkuutta mitataan 11vaikuttamistavasta muodostetun käyttö- ja tehokkuusindeksin avulla. Vuoden 2004tulokset esitetään kuitenkin kaikkien viimeisimmässä kyselyssä olleiden 20 vaikut-tamistavan osalta.

247247247247247


Kuvio 7.1. Osallistumistapojen käyttö v. 1996, 2000 ja 2004 (% vastanneista).

Tarkasteltaessa vertailukelpoisten vaikuttamismuotojen käytössä tapahtuneita muu-toksia voidaan todeta, että suurimmat muutokset koskevat tutkimusjakson al-kupuoliskoa. Erot olivat osin huomattavat ja koskivat lähes kaikkia vaikuttamismuo-toja. Kun vuoden 1996 kuntalaiskyselyssä 52 prosenttia vastaajista ilmoitti käyttäneensäainakin jotakin vaikuttamiskanavaa, vastaava luku vuonna 2000 oli 63 prosenttia.Tähän verrattuna erot vuoteen 2004 nähden ovat huomattavasti vähäisemmät. 61prosenttia vastanneista ilmoitti käyttäneensä ainakin yhtä vaikuttamiskanavaa.Yksittäisten kanavien osalta muutokset vuoteen 2000 verrattuna ovat 1–5 prosentinluokkaa. Yleisvaikutelmaksi muodostuu osallistumisen painottuminen lievästiedustuksellisen demokratian suuntaan sikäli, että ainoat vaikuttamismuodot, joidenkäyttö on lisääntynyt, ovat järjestöjen ja yhdistysten kautta vaikuttaminen (ks. tar-kemmin Helanderin järjestöosallistumista koskeva artikkeli luvussa 9), yhteydenototluottamushenkilöihin sekä osallistuminen puoluetoimintaan.

3

4

7

10

12

13

13

26

28

31

32

3

5

8

10

11

14

13

25

25

36

32

6

4

7

8

9

11

14

20

21

25

24

0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50

kuntalaisaloite

mielenosoitus

osto-/maksuboikotti

yleisönosastokirj.

puoluetoimintaan os.

valitus/oik.vaatimus

julkinen keskustelu

yht.otto viranhaltij.

järjestöosall.

vetoomuksen allekirj.

yht.otto luott.hlöön

% vastanneista

2004 2000 1996

248248248248248

ACTA

Kuvio 7.2. Osallistumistapojen käyttö vuonna 2004 (% vastanneista, N = 11 610–11 970).

Vuoden 2000 jälkeen vaikuttamiskanavien tärkeysjärjestys niiden yleisyydellä mitattunaon pysynyt muuttumattomana. Tilanne on toinen, mikäli osallistumiskäsite laa-jennetaan kattamaan myös muita, ja osittain entistä ajankohtaisemmiksi muodos-tuneita, vaikuttamismuotoja. Vuoden 2000 kyselyyn sisällytettiin näin ollen, yllämainittujen vaikuttamismuotojen lisäksi, myös päiväkodin/koulun vanhempainiltaanosallistuminen, rahan antaminen paikalliseen kysymykseen liittyvän kampanjaan,talkootyö lähiympäristön hyväksi, yhden asian liikkeeseen osallistuminen sekä kun-nanosa- ja kylätoiminta. Näiden vaikuttamismuotojen mukaan ottaminen on olen-naista sikäli, että toiminnallisten supistusten myötä kuntalaisten osallisuutta koros-tavien vaikuttamismuotojen merkitys on oletettavasti kasvanut. Vuoden 2004 kyselyynlisättiin edelleen kuntalaiskyselyyn vastaaminen, asiakas-/käyttäjäkyselyyn vastaaminensekä yhteistoimintatilaisuuteen/ kuntalaisfoorumiin osallistuminen. Tämä lisäys onsikäli perusteltua, että kyselyt ja yhteistoimintatilaisuudet ovat muuttuneet yhä tär-keämmäksi osaksi palvelutuotannon kehittämis- ja arviointityötä. Kuntalaistennäkökulmasta ne ovat muodostuneet osallistuvan demokratian välineiksi huolimattasiitä, että ne eivät edellytä oma-aloitteellisuutta samassa määrin kuin monet muutvaikuttamismuodot.

On tuskin yllättävää, että näistä vaikuttamismuodoista yleisimmät ovat kyselyihinvastaaminen ja vanhempainiltaan sekä talkootyöhön osallistuminen. “Perinteisistä”kanavista yleisin – yhteyden ottaminen luottamushenkilöön – jää selvästi näiden

445

710

121313

1822

252526

2830

324344

5256

0 10 20 30 40 50 60

tehnyt kuntalaisaloitteen

osallistunut mielenosoitukseen

osallistunut yhden asian liikkeen toim.

osallistunut osto-/maksuboikottiin

kirjoittanut yleisönosastoon

osallistunut puoluetoimintaan

nostanut asioita julkiseen keskusteluun

tehnyt valituksen/oikaisuvaatimuksen

osallistunut paikall.kampanjaan

osallistunut yhteiskuulemistilaisuuteen

osallistunut kunnanosa-/kylätoimintaan

antanut rahaa kampanjaan

ottanut yhteyttä kunnan joht.viranhaltijaan

vaikuttanut järjestöjen kautta

allekirjoittanut vetoomuksen tms

ottanut yhteyttä kunn. luottamushlöön

osallistunut talkootyöhön

osallistunut päiväkodin tms vanhempainiltaan

vastannut asiakas-/käyttäjäkyselyyn

vastannut kuntalaiskyselyyn


249249249249249


jälkeen. Tällä tavalla mitattuna peräti 86 prosenttia kuntalaisista on käyttänyt vähintäänyhtä vaikuttamismuotoa. Yleisimmin käytettyjen kanavien tärkeysjärjestys on kuitenkinpysynyt suhteellisen muuttumattomana läpi tutkimuskauden. Mielenkiintoinenkysymys on missä määrin aktiivisimpien kuntalaisten käyttäytyminen poikkeaakeskivertokuntalaisen osallistumisesta. Kuten taulukosta 7.1 käy ilmi, aktivistienosallistumisprofiili eroaa ainoastaan vähäisessä määrin keskivertokuntalaisenvastaavasta. Yksittäisten vaikuttamismuotojen osalta suurin ero koskee kaikkienkuntalaisten toiseksi yleisintä vaikuttamismuotoa – vetoomusten allekirjoittamista –joka aktiivisimpien joukossa jää viidennelle sijalle. Ajan myötä järjestöjen ja yhdistystenkautta vaikuttamisen merkitys on aktiivien keskuudessa vahvistunut suurin piirteinsamalle tasolle kuin yhteydenotot luottamushenkilöihin ja virkamiehiin. Puo-luetoimintaan osallistuminen on niin ikään yleisempää aktiivien joukossa kuinkuntalaisten keskuudessa keskimäärin. Osallistujien yksilöominaisuuksia tarkastellaantuonnempana tässä artikkelissa. On kuitenkin selvää, että aktiivisimmat kuntalaisetovat ns. yleisaktiiveja eli kunnallispolitiikassa ja/tai järjestöelämässä vahvasti mukanaolevia, jotka tilanteen mukaan aktivoituvat vaihtelevien vaikuttamiskanavien puitteissa.

Taulukko 7.1. Aktiivisimpien (vähintään kuutta osallistumistapaa käyttäneiden) kuntalais-ten tärkeimmät osallistumistavat vuosina 1996, 2000 ja 2004 (osallistumistavan sijalukueri tutkimusvuosina sekä %-osuus aktiiveista, jotka ovat käyttäneet kyseistä tapaa).

VVVVVaikaikaikaikaikutututututtamistamistamistamistamistapatapatapatapatapa 19961996199619961996 20002000200020002000 20042004200420042004

Yhteydenotot kunnallisiin luottamushenkilöihin 1 (93) 1 (96) 1 (94)Yhteydenotot kunnan johtaviin viranhaltijoihin 2 (89) 2 (89) 3 (89)Järjestöjen/yhdistysten kautta vaikuttaminen 3 (87) 3 (89) 2 (91)Julkiseen keskusteluun osallistuminen 4 (86) 5 (81) 4 (82)Vetoomuksen allekirjoittaminen 5 (80) 4 (82) 5 (79)Puoluetoimintaan osallistuminen 6 (63) 6 (60) 6 (63)NNNNN 835835835835835 838838838838838 722722722722722% v% v% v% v% vasasasasastanneistanneistanneistanneistanneistatatatata "aktiiv"aktiiv"aktiiv"aktiiv"aktiiveiseiseiseiseista"ta"ta"ta"ta" 55555,5,5,5,5,5 66666,7,7,7,7,7 66666,2,2,2,2,2

Tarkasteltaessa vaikuttamismuotojen yleisyyttä suhteessa kuntakokoon voidaan havaita,että aikaisemmat kuntalaistutkimukset ovat osoittaneet suhteellisen selkeitä eroja kun-taryhmien välillä. Vuoden 1996 kyselyn perusteella voitiin todeta, että vaikutta-miskanavat ryhmittyivät kolmeen kategoriaan (Sjöblom 1998, 272–273). Ensim-mäiseen ryhmään sijoittuivat ns. välittävät mekanismit, joiden käyttö oli yleisempääpienissä alle 5 500 asukkaan kunnissa kuin suurissa kunnissa (yhteydenotot luot-tamushenkilöihin ja viranhaltijoihin, julkinen keskustelu, kuntalaisaloite sekä puo-luetoimintaan osallistuminen). Toisen ryhmän muodostivat vaihtoehtoiset, protes-tihenkisemmät osallistumistavat, joiden kohdalla tendenssi oli päinvastainen edelliseenryhmään verrattuna – ts. niitä käytettiin enemmän suurissa yli 20 000 asukkaankunnissa (vetoomusten allekirjoittaminen, mielenosoituksiin osallistuminen, ylei-sönosaston kirjoitukset sekä osto- ja maksuboikotit). Kolmannen ryhmän osalta mer-kittäviä eroja kuntaryhmien välillä ei voitu osoittaa (oikaisuvaatimuksen tekeminensekä järjestötoimintaan osallistuminen).

250250250250250

ACTA

Kuvio 7.3. Osallistumistapojen käyttö eri kuntakokoluokissa vuosina 1996, 2000 ja 2004(käytetyt osallistumistavat keskimäärin asteikolla 0–11).

Tähän mennessä tulokset ovat lähinnä tukeneet perinteistä oletusta, jonka mukaanosallistuminen vähenee kuntakoon kasvaessa, mikä johtuu muun muassa suuremmastaetäisyydestä kuntalaisten ja päättäjien välillä. Tarkasteltaessa koko kymmenvuo-tiskauden aikana tapahtuneita muutoksia (kuvio 7.3) voidaan todeta, että vaikut-tamistapojen käyttö on edelleen yleisempää pienissä kuin suurissa kunnissa, muttavuoden 2000 mittaukseen verrattuna erot kuntaryhmien välillä ovat kaventuneet.Aktiivisuus on vähentynyt erityisesti kahdessa pienimmässä kuntakokoluokassa sekä10 000–20 000 asukkaan kunnissa. Ennallaan aktiivisuustaso on pysynyt 5 500–10 000 asukkaan kunnissa sekä suurissa kaupungeissa.

Summamuuttuja peittää kuitenkin alleen osallistumistapojen välisiä eroa-vaisuuksia. Näiden osalta ajalliset muutokset ovat kaikesta huolimatta verrattain pieniä.Kuten taulukosta 7.2 ilmenee, osallistumistavat ryhmittyvät suhteessa kuntakokoonedelleen suurin piirtein vuoden 1996 tulosten osoittamalla tavalla. Välittävien ja yh-teisöllisyyteen perustuvien vaikuttamiskanavien käyttö on edelleen yleisempää pien-kunnissa ja vastaavasti reaktiivinen tai protestihenkinen osallistuminen on taval-lisempaa suurissa kunnissa. Taulukossa ei ole huomioitu kuntalais- eikä asiakaskyselyynvastaamista. Niiden käyttö riippuu ensisijaisesti siitä, missä määrin kyselyjä on kunnissatoteutettu. Pienkuntien asukkaista 58 prosenttia ilmoittaa vastanneensa kuntalais-kyselyyn – suurissa kunnissa 54 prosenttia. Asiakaskyselyiden osalta suhde on päin-vastainen – suurissa kunnissa 55 prosenttia ja pienissä kunnissa 47 prosenttia.

1,63

1,65

1,63

1,79

1,81

1,7

1,63

1,73

1,73

1,80

1,95

1,83

1,48

1,42

1,44

1,47

1,48

1,50

0 0,5 1 1,5 2 2,5

yli 45000 as.

20001-45000 as.

10001-20000 as.

5501-10000 as.

3000-5500 as.

alle 3000 as.

käytetyt osallistumistavat keskimäärin (max 11)

2004 2000 1996

251251251251251


Taulukko 7.2. Erilaisten osallistumistapojen käyttö erikokoissa kunnissa vuosina 1996 ja2004. (Niiden osuus, jotka ovat käyttäneet ko. tapaa pienissä, alle 5 500 asukkaan kunnis-sa sekä suurissa, yli 20 000 asukkaan kunnissa. Suuruusjärjestys v. 2004 osuuksien mu-kaan.)

VVVVVaikaikaikaikaikutututututtamismuotamismuotamismuotamismuotamismuotttttooooo 19961996199619961996 20042004200420042004PienkPienkPienkPienkPienkunnaunnaunnaunnaunnattttt SuurSuurSuurSuurSuureeeeet kt kt kt kt kunnaunnaunnaunnaunnattttt PienkPienkPienkPienkPienkunnaunnaunnaunnaunnattttt SuurSuurSuurSuurSuureeeeet kt kt kt kt kunnaunnaunnaunnaunnatttttalalalalalle 5 500 asle 5 500 asle 5 500 asle 5 500 asle 5 500 as..... yli 20 000 as.yli 20 000 as.yli 20 000 as.yli 20 000 as.yli 20 000 as. alalalalalle 5 500 asle 5 500 asle 5 500 asle 5 500 asle 5 500 as..... yli 20 000 as.yli 20 000 as.yli 20 000 as.yli 20 000 as.yli 20 000 as.

PienkPienkPienkPienkPienkunnisunnisunnisunnisunnissssssa yleisemmin käyta yleisemmin käyta yleisemmin käyta yleisemmin käyta yleisemmin käyteeeeetyttyttyttyttyt:::::Kuntalaiskyselyyn vastaaminen .. .. 58 54Talkootyö .. .. 48 38Yhteydenotot luottamushenkilöihin 28 18 38 23Yhteydenotot viranhaltijoihin 24 15 33 18Kunnanosa-/kylätoiminta .. .. 32 17Rahan antaminen kampanjaan .. .. 26 23Julkinen keskustelu 16 11 16 9Osallistuminen puoluetoimintaan 11 6 15 8Kuntalaisaloite 6 4 4 2SuurisSuurisSuurisSuurisSuurissssssa ka ka ka ka kunnisunnisunnisunnisunnissssssa yleisemmin käyta yleisemmin käyta yleisemmin käyta yleisemmin käyta yleisemmin käyteeeeetyttyttyttyttyt:::::Vanhempainiltaan osallistuminen .. .. 41 46Vetoomuksen allekirjoittaminen 20 33 23 40Yleisönosastokirjoitus 6 9 8 12Maksuboikottiin osallistuminen 5 10 4 11Mielenosoitukseen osallistuminen 3 6 2 6KäytösKäytösKäytösKäytösKäytössä ei ersä ei ersä ei ersä ei ersä ei eroooooja kja kja kja kja kunununununtaryhmien väliltaryhmien väliltaryhmien väliltaryhmien väliltaryhmien välillä:lä:lä:lä:lä:Järjestö- ja yhdistystoiminta 21 21 28 27Paikalliseen kampanjaan osallist. .. .. 18 18Oikaisuvaatimus/valitus 10 11 13 13Yhden asian liikkeeseen osallist. .. .. 5 5

Käytettyjen vaikuttamismuotojen osalta kuntaryhmien välillä on siis edelleen suh-teellisen selkeitä profiilieroja ja muutokset ovat olleet suhteellisen vähäiset. Mikälilähtökohdaksi otetaan osallistumisen intensiteetti – toisin sanoen käytettyjen vaikut-tamismuotojen lukumäärä – erot kuntakokoluokkien välillä kuitenkin tasoittuvathuomattavasti. Kun vuonna 1996 lähes puolet vastaajista ei ollut käyttänyt yhtäänvaikuttamismuotoa, vastaava osuus vuonna 2004 oli vajaat 40 prosenttia. Suurinmuutos tosin tapahtui vuosien 1996 ja 2000 välisenä aikana. Satunnaisaktiivit – yhtävaikuttamismuotoa käyttäneet – muodostavat suurimman yksittäisen ryhmän noin20 prosentin osuudellaan. Aktiivisimpien eli vähintään kuutta osallistumistapaakäyttäneiden kuntalaisten osuus on ollut kunakin vuonna noin 6 prosenttia. Mikälivuoden 2004 tilanteen osalta huomioidaan kaikki kyselyssä mukana olleet 20 osal-listumis- ja vaikuttamismuotoa, jää ainoastaan 14 prosenttia kuntalaisista kokonaanosallistumisareenojen ulkopuolelle ja aktivistien osuus nousee peräti kolmannekseen.

Taulukko 7.3. Käytettyjen osallistumistapojen lukumäärät vuosina 1996, 2000 ja 2004 (%vastanneista).

OsOsOsOsOsalalalalallislislislislistumistumistumistumistumistapotapotapotapotapojen ljen ljen ljen ljen lkm:km:km:km:km: 19961996199619961996 20002000200020002000 20042004200420042004 20042004200420042004(skaala 0–11) (skaala 0–20)

0 48 37 39 141 17 20 20 122 12 14 14 123 8 10 10 124 6 7 7 95 4 5 5 96+ 5 6 6 33YhYhYhYhYhttttteensäeensäeensäeensäeensä 100 %100 %100 %100 %100 % 100 %100 %100 %100 %100 % 100 %100 %100 %100 %100 % 100 %100 %100 %100 %100 %

252252252252252

ACTA

Suhteutettaessa näitä tuloksia eri kuntakokoluokkiin (taulukko 7.4) huomataan, ettäerot paria poikkeusta lukuun ottamatta ovat hyvin pieniä. Passiivisten osuus on suurinpiirtein sama kuntakokoluokasta riippumatta. Satunnaisaktiiveja on sen sijaan hiemanenemmän suurissa kaupungeissa kuin muissa kuntaryhmissä. Suurimmat erotesiintyvät aktiivisimpien kuntalaisten kohdalla. Aktivisteja on suhteellisesti enitenpienimmissä kunnissa. Tämä viittaa myös siihen, että osallistumisen keskittymistä elieräänlaista elitisoitumista on yleisemmin pienissä kuin suurissa kunnissa.Yleisvaikutelmaksi kuitenkin jää, että osallistumisintensiteetti ei ole suoraan sidoksissakuntakokoon, vaan jakaantuu suhteellisen tasaisesti kuntaryhmien välille. Tältä osintulokset ovat samansuuntaisia kuin Tanskassa toteutetuissa vastaavanlaisissatutkimuksissa (Kjaer & Mouritzen 2003). Tämä kuitenkin koskee pelkästäänosallistumisen määrällistä ulottuvuutta – ei osallistumisen sisältöä eikä ilmenemis-muotoja.

Taulukko 7.4. Käytettyjen osallistumistapojen lukumäärät eri kuntakokoluokissa vuosina1996, 2000 ja 2004 (% vastanneista).

OsOsOsOsOsalalalalallislislislislistumistumistumistumistumistapotapotapotapotapojen ljen ljen ljen ljen lkmkmkmkmkmkkkkkunununununtaktaktaktaktakokokokokokoluokitoluokitoluokitoluokitoluokittaintaintaintaintain 19961996199619961996 20002000200020002000 20042004200420042004

Ei yhtäänEi yhtäänEi yhtäänEi yhtäänEi yhtäänAlle 5 500 as. 50 34 355 500–20 000 as. 49 35 37Yli 20 000 as. 45 35 361 os1 os1 os1 os1 osalalalalallislislislislistumismuotumismuotumismuotumismuotumismuotttttoooooAlle 5 500 as. 15 16 175 500–20 000 as. 16 19 17Yli 20 000 as. 19 21 212–3 os2–3 os2–3 os2–3 os2–3 osalalalalallislislislislistumismuotumismuotumismuotumismuotumismuotttttoaoaoaoaoaAlle 5 500 as. 19 23 225 500–20 000 as. 19 22 22Yli 20 000 as. 22 24 23Väh. 4 osVäh. 4 osVäh. 4 osVäh. 4 osVäh. 4 osalalalalallislislislislistumismuotumismuotumismuotumismuotumismuotttttoaoaoaoaoaAlle 5 500 as. 16 27 265 500–20 000 as. 15 24 24Yli 20 000 as. 14 21 20

Kuntalaisten yksilöominaisuuksien ja osallistumisen väliset yhteydet noudattelevatosallistumistutkimuksissa laajemminkin todettua kaavaa. Korkeasti koulutetut ja joh-tavassa asemassa olevat osallistuvat edelleen huomattavasti muita ryhmiä enemmän.Aktiivisempia ovat niin ikään perheelliset sekä kunnassa kauan asuneet. Aktiivisimmanryhmän muodostavat 50–59-vuotiaat. Vuoteen 2000 verrattuna tuoreimmissatuloksissa on kuitenkin muutama mielenkiintoinen muutos. Huolestuttava piirre on,että osallistuminen on vähentynyt eniten nuorten, 18–29-vuotiaiden, ikäryhmässä.60–69-vuotiaat muodostavat ainoan ikäryhmän, jonka aktiivisuustaso on 2004selkeästi korkeampi kuin vuonna 1996. Sukupuolten väliset erot ovat tasoittuneet.Aktiivisimpien kuntalaisten joukossa naiset ovat selkeässä enemmistössä: 59 prosenttianaisia ja 41prosenttia miehiä. Perheellisten ja perheettömien välinen ero ei myöskäänole yhtä suuri kuin edellisessä mittauksessa. (Taulukko 7.5.)

253253253253253


Taulukko 7.5. Kuntalaisten osallistumisaktiivisuus v. 1996, 2000 ja 2004 erilaisten yksilö-ominaisuuksien mukaan tarkasteltuna. (osallistumistapojen käyttöindeksi; mitä korkeam-pi arvo sitä aktiivisempi).

OsOsOsOsOsalalalalallislislislislistumistumistumistumistumisaktiivisuusaktiivisuusaktiivisuusaktiivisuusaktiivisuus 19961996199619961996 20002000200020002000 20042004200420042004

IIIIIkä:kä:kä:kä:kä:18–29 v 1,09 1,23 1,0430–39 v 1,43 1,77 1,6140–49 v 1,65 2,06 1,9350–59 v 1,69 2,09 1,9560–70 v 1,27 1,64 1,8271+ v .. 1,48 1,49Sukupuoli:Sukupuoli:Sukupuoli:Sukupuoli:Sukupuoli:Mies 1,48 1,83 1,70Nainen 1,45 1,72 1,71Alaikäisiä lapsia:Alaikäisiä lapsia:Alaikäisiä lapsia:Alaikäisiä lapsia:Alaikäisiä lapsia:On 1,64 2,06 1,74Ei ole 1,36 1,62 1,69Äidinkieli:Äidinkieli:Äidinkieli:Äidinkieli:Äidinkieli:Suomi 1,46 1,77 1,69Ruotsi 1,52 1,85 1,88KKKKKoulutusoulutusoulutusoulutusoulutus:::::Ylempi korkeakoulututkinto 2,34 2,65 2,49Kansa-/peruskoulu 1,06 1,25 1,26AmmaAmmaAmmaAmmaAmmattttttiasema:tiasema:tiasema:tiasema:tiasema:Johtava asema 2,60 2,92 2,89Työntekijä 1,18 1,45 1,43AsuinAsuinAsuinAsuinAsuinvuodevuodevuodevuodevuodet kt kt kt kt kunnasunnasunnasunnasunnassssssa:a:a:a:a:0–2 v 1,22 1,50 1,213–5 v 1,45 1,62 1,516–10 v 1,49 2,04 1,8111–20 v 1,62 1,89 1,80Yli 20 v 1,44 1,77 1,78Ideologinen näkIdeologinen näkIdeologinen näkIdeologinen näkIdeologinen näkemememememysysysysys:::::Vasemmisto 1,78 2,17 1,97Oikeisto 1,67 1,95 1,92Kova 1,75 2,24 2,0Pehmeä 1,67 1,98 1,81TTTTTyytyväisyytyväisyytyväisyytyväisyytyväisyys elämään:yys elämään:yys elämään:yys elämään:yys elämään:Tyytymätön 1,46 1,84 1,92Tyytyväinen 1,53 1,81 1,78Kaikki:Kaikki:Kaikki:Kaikki:Kaikki: 11111,46,46,46,46,46 11111,77,77,77,77,77 11111,71,71,71,71,71N =N =N =N =N = 15 19015 19015 19015 19015 190 13 06413 06413 06413 06413 064 12 19712 19712 19712 19712 197

Ruotsinkielisten keskuudessa aktiivisuus on korkeampi kuin edellisessä mittauksessa.Enemmistökieliryhmässä aktiivisuustaso on puolestaan alhaisempi kuin vuonna 2000.Vielä vuoden 1996 tutkimuksessa aktiivisuus näytti olevan sidoksissa ennemmintyytyväisyyteen kuin tyytymättömyyteen. Seuraavassa mittauksessa suhde oli lievästipäinvastainen ja tämä muutos on edelleen vahvistunut niin, että elämäntilanteeseensatyytymättömien aktiivisuustaso on nyt merkittävästi korkeampi kuin tyytyväistenvastaava. Edelleen osallistuminen on sidoksissa koviin ennemmin kuin pehmeisiinarvoihin. Sen sijaan ideologinen näkemys ei erottele osallistujia yhtä selkeästi kuinennen. Kun vasemmistohenkisten aktiivisuus vielä vuoden 2000 mittauksessa olikorkeampi kuin oikeistoon lukeutuvien, on ero tuoreimmissa tuloksissa lähestasoittunut. Tällä hetkellä näyttää siltä, että ideologinen tietoisuus yleensä edistääyhteiskunnallista osallistumista, eikä niinkään sijoittuminen ideologisen asteikonjompaankumpaan ääripäähän.

254254254254254

ACTA

7

8

16

17

17

21

25

27

31

32

33

9

10

17

20

19

28

28

35

33

34

11

16

26

39

30

21

41

43

61

50

53

19

0 10 20 30 40 50 60 70

mielenosoitus

osto-/maksuboikotti

yleisönosastokirjoitus

kuntalaisaloite

vetoomus

puoluetoiminta

valitus/oikaisuvaatimus

järjestöt/yhdistykset

julkinen keskustelu

yht.otto joht.viranhaltijaan

yht.otto luottamushlöön

% vastanneista

2004 2000 1996

7.3 Vaikuttamiskanavien tehokkuus

Yksi vuoden 2000 kuntalaistutkimuksen merkittävimmistä osallistumista koskevistatuloksista oli, että usko vaikuttamiskanavien tehokkuuteen oli vähentynyt voimakkaastihuolimatta siitä, että kuntalaisten yleinen aktiivisuus oli lisääntynyt. Yhä useampikuntalainen siis osallistuu kuitenkaan uskomatta osallistumisen vaikuttavuuteen. Yksiselitys tälle jossain määrin paradoksaaliselle ilmiölle voisi olla, että osallistuminenperustuu sosiaaliseen pikemminkin kuin poliittiseen luottamukseen (Newton 1999;Sjöblom 2002, 92). Sosiaalinen luottamus ei niinkään perustu hyötylaskelmiin vaanolettamukseen, että muut yrittävät parhaansa mukaan huomioida näkemyksemme,minkä takia osallistumisella on oma arvonsa siitäkin huolimatta, että onnistu-mismahdollisuudet eivät välttämättä ole erityisen hyvät.

Kuvio 7.4. Arviot osallistumistapojen tehokkuudesta vuosina 1996, 2000 ja 2004. Niidenosuus, jotka pitävät vaikuttamistapaa melko tai erittäin tehokkaana (%).

255255255255255


7

8

8

13

13

15

15

16

16

17

17

21

25

27

31

32

33

33

33

42

0 10 20 30 40 50

mielenosoitus

osto-/maksuboikotti

yhden asian liikkeeseen os.

rahan antaminen kampanjaan

yhteiskuulemistilaisuus

kampanjaan osallistuminen

asiakas-/käyttäjäkysely

yleisönosastokirjoitus

kuntalaiskysely

kuntalaisaloite

vetoomuksen allekirj.

puoluetoiminta

valitus/oikaisuvaatimus

järjestöt/yhdistykset

julkinen keskustelu

yht.otto kunnan joht.viranhalt.

päiväkodin tms vanhempainillat

kunnanosa-/kylätoiminta

yht.otto kunnan luottamushlöön

talkootyö


Kuvio 7.5. Arviot osallistumistapojen tehokkuudesta vuonna 2004. Niiden osuus, jotka pi-tävät vaikuttamistavan tehokkuutta melko tai erittäin hyvänä (%).

Ikäryhmien asennoitumisessa on kymmenvuotiskauden aikana tapahtunut muutoksia.Kun vuoden 1996 mittauksen perusteella eniten osallistumisen tehokkuuteen luottivatkeski-ikäiset ja iäkkäät, tilanne on nykyisin päin vastainen; myönteisimmän arvionantavat nuoret ikäryhmät. Vuoden 2004 tuloksissa erot ikäryhmien välillä ovatkuitenkin tasoittuneet vuoteen 2000 verrattuna. Edelleen naiset suhtautuvat osallis-tumisen tehokkuuteen myönteisemmin kuin miehet. Erot sukupuolten välillä ovatpysyneet muuttumattomina koko tutkimusjakson ajan. Sen sijaan erot kieliryhmienvälillä ovat jonkin verran kasvaneet. Ruotsinkieliset asennoituvat myönteisemminkuin valtaväestö, kun erot vielä vuonna 1996 olivat olemattomat. Jokaisessa osallis-tumista koskevassa tutkimuksessa toistettuihin tuloksiin kuuluvat koulutuksen jaammattiaseman sekä yhteiskunnallisen asennoitumisen väliset vahvat yhteydet.Tämäkään tutkimus ei tee poikkeusta. Sekä koulutukseen että ammattiasemaan pätee,että asteikon ääripäiden väliset erot ovat kasvaneet merkittävästi kymmenvuotiskaudenaikana. Myönteinen suhtautuminen osallistumiseen on nykyisin vielä vahvemminsidoksissa yksilön henkilökohtaisiin resursseihin kuin vuonna 1996. Korkeasti kou-lutettujen ja johtavassa asemassa työskentelevien asennoituminen on jopa jonkin verran

256256256256256

ACTA

parantunut vuoteen 2000 verrattuna. Ideologisten ulottuvuuksien osalta pehmeitäarvoja painottavat arvioivat osallistumisen tehokkuuden paremmaksi kuin kovia arvojaedustavat. Etenkin kovia arvoja edustavien asennoituminen on muuttunuthuomattavan paljon kielteisemmäksi. Perinteisellä oikeisto-vasemmisto-ulottuvuudellaääripäiden väliset erot ovat huomattavasti pienemmät (taulukko 7.6).

Taulukko 7.6. Kuntalaisten taustaominaisuudet ja arviot osallistumistapojen tehokkuudes-ta vuosina 1996, 2000 ja 2004 (osallistumistapojen tehokkuusindeksi asteikolla 1–5; mitäkorkeampi arvo sitä tehokkaampi).

19961996199619961996 20002000200020002000 20042004200420042004

IIIIIkä:kä:kä:kä:kä:18–29 v 3,02 2,90 2,8830–39 v 2,03 2,88 2,8540–49 v 3,04 2,84 2,8550–59 v 3,08 2,86 2,8360–70 v 3,08 2,84 2,7970+ v .. 2,86 2,81Sukupuoli:Sukupuoli:Sukupuoli:Sukupuoli:Sukupuoli:Mies 2,99 2,81 2,77Nainen 3,10 2,91 2,88Alaikäisiä lapsia:Alaikäisiä lapsia:Alaikäisiä lapsia:Alaikäisiä lapsia:Alaikäisiä lapsia:On .. 2,87 2,82Ei ole .. 2,86 2,83Äidinkieli:Äidinkieli:Äidinkieli:Äidinkieli:Äidinkieli:Suomi 3,05 2,86 2,82Ruotsi 3,06 2,91 2,91KKKKKoulutusoulutusoulutusoulutusoulutus:::::Ylempi korkeakoulututkinto 3,09 2,94 2,96Kansa-/peruskoulu 3,00 2,79 2,75AmmaAmmaAmmaAmmaAmmattttttiasema:tiasema:tiasema:tiasema:tiasema:Johtava asema 3,09 2,88 2,92Työntekijä 3,05 2,82 2,80AsuinAsuinAsuinAsuinAsuinvuodevuodevuodevuodevuodet kt kt kt kt kunnasunnasunnasunnasunnassssssa:a:a:a:a:0–2 v 3,02 2,87 2,84Yli 10 v 3,06 2,88 2,85Ideologinen näkIdeologinen näkIdeologinen näkIdeologinen näkIdeologinen näkemememememysysysysys:::::Vasemmisto 3,10 2,88 2,75Oikeisto 3,07 2,88 2,84Kova 2,99 2,83 2,47Pehmeä 3,10 2,90 2,87TTTTTyytyväisyytyväisyytyväisyytyväisyytyväisyys elämään:yys elämään:yys elämään:yys elämään:yys elämään:Tyytymätön 2,94 2,71 2,91Tyytyväinen 3,10 2,90 2,94Aktiivisuus Aktiivisuus Aktiivisuus Aktiivisuus Aktiivisuus (osallistumistapojen käyttö):Ei-aktiivit 2,95 2,78 2,73Aktivistit 3,21 2,99 2,94Kaikki:Kaikki:Kaikki:Kaikki:Kaikki: 33333,05,05,05,05,05 22222,86,86,86,86,86 22222,83,83,83,83,83N=N=N=N=N= 15 19015 19015 19015 19015 190 13 06413 06413 06413 06413 064 12 19712 19712 19712 19712 197

Suhtautuminen osallistumisen tehokkuuteen on siis muuttunut varauksellisemmaksi.Osittain erot eri väestöryhmien asennoitumisessa ovat jyrkentyneet, mikä heijastuuetenkin yksilöresursseja koskevissa koulutusta ja yhteiskunnallista asemaa kuvaavissamuuttujissa. Myönteisimmin tehokkuuteen suhtautuvat tänä päivänä nuoret – eivarttuneemmat ja aktiivisimmat ikäryhmät. Vaikka kuntalaisen todellinen osallis-tumisaktiivisuus ja hänen kiinnittyneisyytensä kotikuntaansa ovat vahvassa yhteydessä

257257257257257


keskenään, sama ei päde suhtautumisessa osallistumiseen tehokkuuteen. Tyytyväisyysomaan elämäntilanteeseen ei myöskään erottele kriittisiä myönteisesti suhtautuvista.Edelleen kuitenkin pätee läpi koko tutkimuskauden todettu piirre, jonka mukaanniihin vaikuttamiskanaviin, joita käytetään, myös luotetaan eniten. Samalla aktiivisetkuntalaiset arvioivat vaikuttamismuotojen tehokkuutta myönteisemmin kuinpassiiviset. Tosin erot näidenkin ryhmien välillä ovat ajan myötä kaventuneet.

Arvioitaessa suoraan osallistumiseen liittyviä voimavaroja olennaista tietenkinon miten usko osallistumisen vaikuttavuuteen yhdistyy todelliseen aktiivisuuteen.Tätä kysymystä silmällä pitäen on muodostettu taulukossa 7.7 kuvattu summa-muuttuja, jonka perusteella vastaajat jakautuvat neljään osallistujaryhmään.1

Taulukko 7.7. Osallistujaryhmien tyypittely aktiivisuuden sekä tehokkuusarvioiden perus-teella vuosina 1996, 2000 ja 2004 (% vastanneista).

1 Jaottelu poikkeaa vuoden 1996 tutkimuksessa esitetystä (Sjöblom 1998, 92–), joten raporttientulokset eivät ole suoraan vertailukelpoisia.

Epäaktiivit (15 % vastaajista vuonna 2004) eivät vastaustensa mukaan ole osallistuneetlainkaan ja suhtautuvat keskimäärin kriittisesti vaikuttamismuotojen tehokkuuteen(alle kriittisen arvon 3 tehokkuutta mittaavalla summamuuttujalla). Potentiaalisetaktiivit (17 % vastaajista) eivät myöskään ole käyttäneet ainuttakaan vaikutta-mismuotoa, mutta suhtautuvat sitä vastoin keskimäärin myönteisesti osallistumis-kanavien tehokkuuteen (yli kriittisen arvon 3 tehokkuutta mittaavalla summamuut-tujalla). Epäuskoisten aktiivien (31 % vastaajista) kohdalla aktiivisuus yhdistyy epäi-levään asenteeseen vaikuttavuutta kohtaan kun taas aktiivit (36 % vastaajista) suh-tautuvat keskimäärin myönteisesti vaikuttamispyrkimyksiin. Koska osallistuminenon ajan myötä yleistynyt samalla kun kriittisyys sen vaikuttavuutta kohtaan on li-sääntynyt, on luonnollista, että epäuskoisten aktiivien ryhmä on kasvanut etenkinepäaktiivien ja potentiaalisesti aktiivien kustannuksella. Kyse ei siis ole siitä ettäaktiivien käyttäytyminen olisi olennaisesti muuttunut, vaan siitä, että satunnaisaktii-

Suh Suh Suh Suh Suhtautuminen ostautuminen ostautuminen ostautuminen ostautuminen osalalalalallislislislislistumisen ttumisen ttumisen ttumisen ttumisen tehokkehokkehokkehokkehokkuutuutuutuutuuteeneeneeneeneen

Kielteinen Myönteinen

POTENTIAALISETEPÄAKTIIVIT: AKTIIVIT:

Ei 1996: 18% 1996: 22% Os Os Os Os Osalalalalallislislislislistunuttunuttunuttunuttunut 2000: 14% 2000: 16%

2004: 15% 2004: 17%

EPÄUSKOISETAKTIIVIT: AKTIIVIT:1996: 21 % 1996: 39%

Kyllä 2000: 32% 2000: 38%2004: 31% 2004: 36%

258258258258258

ACTA

vien suhtautuminen on muuttunut entistä kriittisemmäksi. Tämä ilmenee myöstarkasteltaessa osallistujaryhmien osuuksia eri väestöryhmissä (taulukko 7.8). Epä-uskoisten aktiivien ryhmä on kasvanut eniten, mikä heijastuu kaikissa väestöryhmissä.Siirtymä on tapahtunut etenkin passiivisten, mutta myös osallistumiseen myönteisestisuhtautuvien kustannuksella.

Taulukko 7.8. Osallistujatyyppien osuudet erilaisissa väestö- ym. ryhmissä v. 1996 ja 2004(%).

Epä-Epä-Epä-Epä-Epä- PPPPPoooootttttenenenenenttttt..... EpäuskEpäuskEpäuskEpäuskEpäuskoiseoiseoiseoiseoisetttttVVVVVuosiuosiuosiuosiuosi aktiivitaktiivitaktiivitaktiivitaktiivit aktiivitaktiivitaktiivitaktiivitaktiivit aktiivitaktiivitaktiivitaktiivitaktiivit AktiivitAktiivitAktiivitAktiivitAktiivit KaikkiKaikkiKaikkiKaikkiKaikki

Sukupuoli:Sukupuoli:Sukupuoli:Sukupuoli:Sukupuoli:Miehet -96: 19 22 23 36 100

-04: 17 17 33 33 100Naiset -96: 16 22 20 42 100

-04: 13 17 30 39 100IIIIIkä:kä:kä:kä:kä:18–29 v -96: 19 25 19 37 100

-04: 19 28 23 29 10050–59 v -96: 16 20 22 42 100

-04: 14 15 33 38 100Äidinkieli:Äidinkieli:Äidinkieli:Äidinkieli:Äidinkieli:Suomi -96: 18 22 21 39 100

-04: 15 18 31 36 100Ruotsi -96: 13 22 23 42 100

-04: 12 15 31 42 100KKKKKoulutusoulutusoulutusoulutusoulutus:::::Kansa-/peruskoulu -96: 24 27 19 31 100

-04: 20 22 30 29 100Ylempi kk-tutkinto -96: 12 13 25 50 100

-04: 9 13 30 49 100AmmaAmmaAmmaAmmaAmmattttttiasema:tiasema:tiasema:tiasema:tiasema:Johtava asema -96: 12 11 30 48 100

-04: 8 7 40 46 100Työntekijä -96: 19 27 19 35 100

-04: 17 21 29 33 100Eläkeläinen -96: 20 25 20 36 100

-04: 16 16 32 36 100Ideologinen näkIdeologinen näkIdeologinen näkIdeologinen näkIdeologinen näkemememememysysysysys:::::Vasemmisto -96: 15 21 22 43 100

-04: 15 14 32 39 100Oikeisto -96: 15 20 23 42 100

-04: 14 14 33 39 100Kova -96: 17 19 26 37 100

-04: 19 13 36 32 100Pehmeä -96: 15 29 21 44 100

-04: 13 16 32 40 100TTTTTyytyväisyytyväisyytyväisyytyväisyytyväisyys elämään:yys elämään:yys elämään:yys elämään:yys elämään:Tyytyväinen -96: 16 22 20 42 100

-04: 14 17 30 39 100Tyytymätön -96: 21 20 24 35 100

-04: 21 17 36 27 100KKKKKunununununtaktaktaktaktakokokokokokooooo:::::Alle 5 501 as. -96: 17 23 21 39 100

-04: 14 17 32 37 1005 501–20 000 as. -96: 18 23 21 38 100

-04: 15 18 30 37 100Yli 20 000 as. -96: 17 21 22 39 100

-04: 16 17 32 36 100Kaikki:Kaikki:Kaikki:Kaikki:Kaikki: -----96:96:96:96:96: 1818181818 2222222222 2121212121 3939393939 100100100100100

-----04:04:04:04:04: 1515151515 1717171717 3131313131 3636363636 100100100100100

259259259259259


7.4 Vaikuttaminen ja kunnallinen toimintaympäristö

Kuten edellä on ilmennyt, kuntaryhmien väliset erot osallistumisen määrässä jaintensiteetissä ovat tasoittuneet tutkimusjakson aikana. Osallistumisen sisällössä jailmenemismuodoissa on kuitenkin suhteellisen selkeitä eroja ja ne ovat pysyneet suh-teellisen vakaina läpi kuluneen kymmenvuotiskauden. Täsmällisemmän kuvansaamiseksi vaikuttamisen ja kuntaominaisuuksien välisiä yhteyksiä on tarkasteltukuntatasolla aggregoidun analyysin avulla. Tässä jokainen kunta on sekä vaikuttamisenettä tehokkuusarvioinnin osalta saanut arvon, joka on sama kuin kaikkien kyseisestäkunnasta vastanneiden keskiarvo. Tarkastelussa on käytetty kaikki vaikuttamismuodotkattavia summamuuttujia, jolloin mainitut osallistumismuotojen väliset eroavaisuudettasoittuvat.

Taulukko 7.9. Osallistumistapojen käyttö ja kuntaominaisuudet v. 1996, 2000 ja 2004.Korrelaatiot, tilastollinen merkitsevyys: ** (p < .01) merkitsevä, * (p < .05) melkein merkit-sevä) (N = 47, skaala 0–11).

19961996199619961996 20002000200020002000 20042004200420042004

VäeVäeVäeVäeVäessssstöpohja:töpohja:töpohja:töpohja:töpohja:asukasluku (-96, -00, -04) -.02 -.24 -.20pinta-ala (-96, -00, -04) -.18 -.12 .07taajama-aste (-95, -00, -03) .03 -.26 -.38**-.38**-.38**-.38**-.38**VäeVäeVäeVäeVäessssstön ikärtön ikärtön ikärtön ikärtön ikärakakakakakenne:enne:enne:enne:enne:0-6v.,% väestöstä (-95, -00, -04) -.24 .15 -.31*-.31*-.31*-.31*-.31*yli 64v., väestöstä (-95, -00, -04) .03 -.08 .22VäeVäeVäeVäeVäessssstön ktön ktön ktön ktön koulutusroulutusroulutusroulutusroulutusrakakakakakenne:enne:enne:enne:enne:(tutkinnon suorittaneet, % 15 v täyttäneistä):ei-tutkinnon suorittaneet, % (-96, -99, -03) .05 .14 .25korkea-asteen tutk. suor., % (-96, -99, -03) -.25 -.14 -.22VäeVäeVäeVäeVäessssstön kielirtön kielirtön kielirtön kielirtön kielirakakakakakenne:enne:enne:enne:enne:ruotsinkieliset, % (-96, -00, -04) .04 .08 .30* .30* .30* .30* .30*TTTTTyöpaikkaryöpaikkaryöpaikkaryöpaikkaryöpaikkarakakakakakenne ja työlenne ja työlenne ja työlenne ja työlenne ja työllislislislislisyysyysyysyysyys:::::maatalous, % (-95, -99, -03) -.07 .21 .26jalostus, % (-95, -99, -03) .00 -.08 -.16palvelut, % (-95, -99, -03) .05 -.15 -.09työttömyysaste, % (-95, -98, -03) .14 -.14 -.07TTTTTalouden tunnuslukalouden tunnuslukalouden tunnuslukalouden tunnuslukalouden tunnuslukuja:uja:uja:uja:uja:tuloveroprosentti (-96, -00, -04) -.10 .01 .18vuosikate, euroa/asukas (-96, -00, -04) -.04 -.19 .03investointien tulorahoitus% (-96, -00, -04) -.25 -.21 -.04lainakanta, euroa/asukas (-96, -00, -04) .13 .04 -.23VVVVValtuusaltuusaltuusaltuusaltuusttttton poliiton poliiton poliiton poliiton poliittisetisetisetisetiset vt vt vt vt voimasuhoimasuhoimasuhoimasuhoimasuhttttteeeeeeeeeettttt:::::(kv-kaudet 1992–96, 1997–00, 2001–04)kokoomus, % .05 -.16 -.25keskusta, % -.16 .25 .09SDP, % .06 -.40 -.22vihreät, % -.00 -.20 -.30*-.30*-.30*-.30*-.30*RKP, % .05 .08 .30* .30* .30* .30* .30*KKKKKunununununtatatatatavvvvvaalien ääneaalien ääneaalien ääneaalien ääneaalien äänessssstys%tys%tys%tys%tys% (-96, -00, -04) .24 .35* .35* .35* .35* .35* .50** .50** .50** .50** .50**

Tästä huolimatta maaseutu- ja kaupunkiympäristön väliset profiilierot heijastuvattuloksissa kuntatasollakin. Jotkut yhteydet ovat kymmenessä vuodessa vahvistuneetjopa merkittävästi. Vuonna 1996 vaikuttamistapojen käytön ja kuntaominaisuuksienvälillä ei ylipäätään ollut tilastollisesti merkitseviä yhteyksiä. Vuoden 2004 tuloksissa

260260260260260

ACTA

vaikuttaminen korreloi negatiivisesti taajama-asteen kanssa, mikä nimenomaan hei-jastaa eniten käytettyjen, ns. välittävien osallistumismuotojen, yleisyyttä pienissä kun-nissa ja maaseutuympäristössä. Osittain samasta syystä osallistumismuotojen käytönja äänestysaktiivisuuden välinen yhteys on erittäin vahva, mutta tämä yhteys kuvastaamyös osallistumisen keskittymistä. Enenevässä määrin pätee sääntö, jonka mukaanosallistumismuodot kasaantuvat; ne, jotka ylipäätään ovat aktiivisia edustuksellisendemokratian puitteissa, aktivoituvat laajalla rintamalla todennäköisemmin kuin muut.Kysymykseen, missä määrin tämä on ominaista tietylle kuntaympäristölle, palataantuonnempana. Merkille pantavaa on myös osallistumismuotojen käytön sekä kielenvälinen tilastollisesti merkitsevä yhteys vuoden 2004 tuloksissa. Kasvaneet kieliryhmienväliset erot heijastuvat siis myös kuntatason tuloksissa.

Taulukko 7.10. Osallistumistapojen tehokkuus ja kuntaominaisuudet v. 1996, 2000 ja 2004.Korrelaatiot, tilastollinen merkitsevyys: ** (p < .01) merkitsevä, * (p < .05) melkein mer-kitsevä) (N = 47, skaala 0–11).

OsOsOsOsOsalalalalallislislislislistumistumistumistumistumis-/v-/v-/v-/v-/vaikaikaikaikaikutututututtamistamistamistamistamistapotapotapotapotapojen tjen tjen tjen tjen tehokkehokkehokkehokkehokkuusuusuusuusuus19961996199619961996 20002000200020002000 20042004200420042004

VäeVäeVäeVäeVäessssstöpohja:töpohja:töpohja:töpohja:töpohja:asukasluku (-96, -00, -04) -.10 -.00 .01pinta-ala (-96, -00, -04) .24 -.25 -.34*-.34*-.34*-.34*-.34*taajama-aste (-95, -99, -03) -.01 -.11 -.07VäeVäeVäeVäeVäessssstön ikärtön ikärtön ikärtön ikärtön ikärakakakakakenne:enne:enne:enne:enne:0–6 v., % väestöstä (-95, -00, -04) -.12 -.21 .06yli 64 v., % väestöstä (-95, -00, -04) .20 .30* .30* .30* .30* .30* .02VäeVäeVäeVäeVäessssstön ktön ktön ktön ktön koulutusroulutusroulutusroulutusroulutusrakakakakakenne:enne:enne:enne:enne:(tutkinnon suorittaneet, % 15 v täyttäneistä -96, -99, -03):ei-tutkinnon suorittaneet, % -.01 .04 -.03korkea-asteen tutk. suor., % .12 -.02 .17VäeVäeVäeVäeVäessssstön kielirtön kielirtön kielirtön kielirtön kielirakakakakakenne:enne:enne:enne:enne:ruotsinkieliset, % (-96, -00, -04) .01 .27 .35* .35* .35* .35* .35*TTTTTyöpaikkaryöpaikkaryöpaikkaryöpaikkaryöpaikkarakakakakakenne ja työlenne ja työlenne ja työlenne ja työlenne ja työllislislislislisyysyysyysyysyys:::::maatalous, % (-95, -99, -03) .14 .04 .20jalostus, % (-95, -99, -03) -.08 .13 -.19palvelut, % (-95, -99, -03) -.08 -.13 .02työttömyysaste (-95,-98,-03) .14 -.17 -.38**-.38**-.38**-.38**-.38**TTTTTalouden tunnuslukalouden tunnuslukalouden tunnuslukalouden tunnuslukalouden tunnuslukuja:uja:uja:uja:uja:tuloveroprosentti (-96, -00, -04) .10 -.01 -.26vuosikate, euroa/asukas (-96, -00, -04) -.09 -.06 .10investointien tulorahoitus% (-96, -00, -04) -.10 -.10 .04lainakanta, euroa/asukas (-96, -00, -04) -.09 -.06 -.23VVVVValtuusaltuusaltuusaltuusaltuusttttton poliiton poliiton poliiton poliiton poliittisetisetisetisetiset vt vt vt vt voimasuhoimasuhoimasuhoimasuhoimasuhttttteeeeeeeeeettttt:::::(kv-kaudet 1992–96, 1997–00, 2001–04)kokoomus, % -.09 -.04 .05keskusta, % .13 -.21 -.19SDP, % -.13 .12 -.06vihreät, % -.02 -.13 -.00RKP, % -.01 .26 .35* .35* .35* .35* .35*ÄäneÄäneÄäneÄäneÄänessssstystystystystys-% k-% k-% k-% k-% k-----vvvvvaaleisaaleisaaleisaaleisaaleissssssaaaaa (-96, -00, -04) -.05 .03 .14

Vaikuttamistapojen tehokkuuden osalta yhteydet kuntaominaisuuksiin eivät ole yhtäselkeät. Kuitenkin mainitut kieliryhmien väliset erot ilmenevät myös tässä. Lisäksitehokkuuden yhteys työttömyysasteeseen on vuoden 2004 tuloksissa merkitsevällätasolla negatiivinen. Tämä on osoitus siitä, että kielteinen suhtautuminen osallis-

261261261261261


tumisen vaikuttavuuteen on yleisempää taantuvissa ympäristöissä. Tätä yhteyttä voi-daan kuitenkin tarkastella syvällisemmin edellisessä luvussa muodostettujen osallis-tujatyyppien perusteella (taulukko 7.7). Osallistujatyypit on aggregoitu kuntatasolleniin, että kukin tyyppi on saanut prosenttiosuuden, joka vastaa osallistujatyypin osuuttakoko aineistossa kyseisessä kunnassa. Kuten taulukosta 7.11 käy ilmi, yhteydetkuntaominaisuuksiin vahvistuvat pelkästään vaikuttamismuotojen käyttöä taitehokkuutta kuvaaviin summamuuttujiin verrattuna.

Taulukko 7.11. Osallistujatyypit ja kuntaominaisuudet vuonna 2004. Korrelaatiot, tilastol-linen merkitsevyys: ** (p < .01) merkitsevä, * (p < .05) melkein merkitsevä) (N = 47,skaala 0–11).

PPPPPoooootttttenenenenentiaal.tiaal.tiaal.tiaal.tiaal. EpäuskEpäuskEpäuskEpäuskEpäuskoiseoiseoiseoiseoisetttttEpäaktiivitEpäaktiivitEpäaktiivitEpäaktiivitEpäaktiivit aktiivitaktiivitaktiivitaktiivitaktiivit aktiivitaktiivitaktiivitaktiivitaktiivit AktiivitAktiivitAktiivitAktiivitAktiivit

VäeVäeVäeVäeVäessssstöpohja 2003/-töpohja 2003/-töpohja 2003/-töpohja 2003/-töpohja 2003/-04:04:04:04:04:asukasluku .26 .14 .24 .11pinta-ala .15 -.24 .23 -.43**-.43**-.43**-.43**-.43**taajama-aste .34* .34* .34* .34* .34* .38** .38** .38** .38** .38** .23 .06IIIIIkärkärkärkärkärakakakakakenne 2004:enne 2004:enne 2004:enne 2004:enne 2004:0–6-vuotiaat, % väestöstä .05 .58** .58** .58** .58** .58** .06 -.03yli 64 vuotiaat, % väestöstä -.14 -.45**-.45**-.45**-.45**-.45** -.22 -.08VäeVäeVäeVäeVäessssstön ktön ktön ktön ktön koulutusroulutusroulutusroulutusroulutusrakakakakakenne 2003:enne 2003:enne 2003:enne 2003:enne 2003:(tutkinnon suorittaneet, % 15 v täyttäneistä)ei-tutkinnon suorittaneet, % -.28 -.33*-.33*-.33*-.33*-.33* -.20 -.17korkea-asteen tutk.suorittaneet., % .21 .34* .34* .34* .34* .34* .15 .28Väestön kielirakenne:ruotsinkieliset, % -.35*-.35*-.35*-.35*-.35* -.19 -.21 .43** .43** .43** .43** .43**TTTTTyöpaikkaryöpaikkaryöpaikkaryöpaikkaryöpaikkarakakakakakenne ja työlenne ja työlenne ja työlenne ja työlenne ja työllislislislislisyys 2003:yys 2003:yys 2003:yys 2003:yys 2003:maatalous, % -.36*-.36*-.36*-.36*-.36* -.11 -.31*-.31*-.31*-.31*-.31* -.02jalostus, % .14 .17 .06 -.06palvelut, % .20 -.04 .23 .12työttömyysaste, % .20 - 24 .06 -.51**-.51**-.51**-.51**-.51**TTTTTalouden tunnuslukalouden tunnuslukalouden tunnuslukalouden tunnuslukalouden tunnuslukuja 2004:uja 2004:uja 2004:uja 2004:uja 2004:tuloveroprosentti -.01 -.31*-.31*-.31*-.31*-.31* .09 -.13vuosikate, euroa/as. .02 .04 -.08 .14investointien tulorahoitus% .14 .20 -.09 .07lainat, euroa/as. .13 .05 .18 -.14VVVVValtuusaltuusaltuusaltuusaltuusttttton poliiton poliiton poliiton poliiton poliittisetisetisetisetiset vt vt vt vt voimasuhoimasuhoimasuhoimasuhoimasuhttttteeeeeeeeeettttt(kv-kausi 2001–04):kokoomus, % .20 .40** .40** .40** .40** .40** .14 .06keskusta, % -.09 -.04 .03 -.33*-.33*-.33*-.33*-.33*SDP, % .32*.32*.32*.32*.32* -.08 -.01 -.01vihreät, % .26 .29 .12 .10RKP, % -.34*-.34*-.34*-.34*-.34* -.19 -.24 .45** .45** .45** .45** .45**ÄäneÄäneÄäneÄäneÄänessssstys% ktys% ktys% ktys% ktys% kunununununtatatatatavvvvvaaleisaaleisaaleisaaleisaaleissssssa -a -a -a -a -0404040404 -.47**-.47**-.47**-.47**-.47** -.17 -.10 .12Muita kuntalaisasenteita tms. mittaavia indeksejä:kiinnittyneisyys (-04) -.43**-.43**-.43**-.43**-.43** .20 -.66**-.66**-.66**-.66**-.66** .38** .38** .38** .38** .38**palvelutyytyväisyys (-04) -.43**-.43**-.43**-.43**-.43** -.07 -.48**-.48**-.48**-.48**-.48** .28järjestöjäsenyydet (-04) -.50***-.50***-.50***-.50***-.50*** -.33*-.33*-.33*-.33*-.33* -.27 .53*** .53*** .53*** .53*** .53***

Epäaktiivisuus ilmiönä, jossa passiivisuus yhdistyy kriittiseen suhtautumiseen vai-kuttamisen tehokkuuteen, on vahvassa yhteydessä taajama-asteeseen sekä SDP:nosuuksiin valtuustopaikoista. Lisäksi yhteys maatalouselinkeinon osuuteen, äänes-tysaktiivisuuteen sekä ruotsinkielisen väestön osuuteen on vahvasti negatiivinen. Samakoskee sekä kuntalaisten tuntemaa kiinnittyneisyyttä että palvelutyytyväisyyttä. Tämänperusteella voidaan todeta, että epäaktiivisuus edustaa kuntalaisten asennoitumista

262262262262262

ACTA

taantuvissa teollisuuskunnissa yleisemmin kuin muissa kuntaympäristöissä. Joh-topäätöstä tukee ainakin osittain taulukossa 7.12 esitetty regressioanalyysi, jonkamukaan alhainen äänestysaktiivisuus yhdistettynä kuntalaisten kokemaan vie-raantuneisuuteen vahvistaisi epäaktiivisuutta ilmiönä. Kyseiset muuttujat selittävätnoin 30 prosentin vaihtelusta epäaktiivisuudessa. Alhaisesta kuntien määrästä johtuenregressioanalyysin tulokset ovat lähinnä viitteellisiä. Yhteyksien ajallisia muutoksiatarkasteltaessa voidaan todeta, että negatiivinen yhteys äänestysaktiivisuuteen onvähitellen vahvistunut, ollen kuitenkin tilastollisesti merkitsevä koko tutkimuskaudenajan. Yhteydet taajama-asteeseen sekä SDP:n asemaan muuttuvat tilastollisestimerkitseviksi vasta vuoden 2004 tuloksissa. Sama koskee kiinnittyneisyyttä ja pal-velutyytyväisyyttä. Näyttäisi siis siltä, että taantuvien ja menestyvien alueiden välinenkuilu heijastuu kuntalaisten osallistumista koskevissa asenteissa jyrkemmin kuin ennen.Samalla heidän käsityksensä kuntien ja palvelujärjestelmien tuotoksista heijastuvatasennoitumisessa selkeämmin kuin tutkimuskauden alussa.

Potentiaalinen aktiivisuus, joka siis ilmenee passiivisuutena, mutta kuitenkinyhdistettynä myönteiseen käsitykseen vaikuttamisen tehokkuudesta, on vahvassayhteydessä taajama-asteeseen, alle kouluikäisten lasten osuuteen sekä Kokoomuksenvaltuustovahvuuteen. Kyseiset yhteydet ovat tilastollisesti merkitseviä ainoastaanvuoden 2004 tuloksissa. Vuonna 2000 tilastollisesti merkitseviä yhteyksiä eipotentiaalisen aktiivisuuden osalta ylipäätään ollut. Huomioitavaa on, että yhteys eiole tilastollisesti merkitsevä niin kiinnittyneisyyteen, palvelutyytyväisyyteen kuinäänestysaktiivisuuteenkaan. Regressioanalyysissä 0–14-vuotiaiden osuus sekä Ko-koomuksen osuus valtuustopaikoista selittävät noin 40 prosenttia variaatiosta.Tuloksissa heijastuu ennen muuta muuttovoittoalueiden kasvukeskuksissa asuvien nuortenperheellisten asennoituminen.

’Epäuskoiset aktiivit’ edustavat tutkimuskauden aikana vahvimmin kasvanuttaosallistujatyyppiä. Vuonna 2004 kolmannes vastaajista sijoittuu tähän ryhmään, jolleon ominaista aktiivisuus, mutta myös kriittisyys vaikuttamisen tehokkuutta kohtaan.Vuoden 1996 ja osittain vielä vuoden 2000 tuloksissa tällainen asennoituminen olihyvin vahvasti kaupunki-ilmiö. Vahvoja tilastollisesti merkitseviä yhteyksiä oli muunmuassa asukaslukuun, taajama-asteeseen sekä palveluelinkeinojen osuuteen. Enääepäuskoinen asennoituminen ei ole leimallista tietylle kuntatyypille, joskin se onedelleen ennemmin kaupunki- kuin maaseutuilmiö. Lukuun ottamatta maatalous-elinkeinojen osuutta yhteydet kuntarakennetta kuvaaviin muuttujiin eivät enää oletilastollisesti merkitseviä. Sen sijaan negatiiviset yhteydet ennen muuta kiinnit-tyneisyyteen (vrt.regressioanalyysi, taulukko 7.12) sekä palvelutyytyväisyyteen ovaterittäin vahvoja. Tässä suhteessa tulos on sama kuin epäaktiivien kohdalla. Yhä ene-nevässä määrin kriittisyys kuntien ja palvelujärjestelmien tuotoksia kohtaan on kielteisenosallistumisasennoitumisen taustalla.

Aktiivien – joiden kohdalla aktiivisuus siis yhdistyy myönteiseen käsitykseenvaikuttamisen tehokkuudesta – profiili kuntatasolla on mielenkiintoinen. Vuoden2004 tuloksissa aktiivisuus korreloi vahvan negatiivisesti työttömyyden, sekä keskustanvaltuustoaseman kanssa. Suhteessa ruotsinkielisten osuuteen sekä kiinnittyneisyyteenkorrelaatio on positiivinen. Sama koskee palvelutyytyväisyyttä, joskaan yhteys ei ole

263263263263263


tilastollisesti merkitsevä. Vuoden 1996 tulosten perusteella aktiivisuus, niin kuin setässä on määritelty, oli vahvasti taajama- ja kaupunki-ilmiö. Yhteydet taajama-asteeseen,Kokoomuksen valtuustoasemaan sekä palveluelinkeinojen osuuteen olivat vahvoja.Aktiivisuuden profiili suhteessa kuntien rakenteellisiin ominaisuuksiin on tältä osinselkiintynyt. Se on yhä enenevässä määrin vahvojen ja hyvin pärjäävien taajamienilmiö. Johtopäätöstä vahvistaa regressioanalyysi, jossa ruotsinkielisten osuus sekänegatiivisesti korreloiva kunnan pinta-ala nousevat merkittäviksi selittäviksi tekijöiksi.Kaiken kaikkiaan osallistumisprofiilit piirtyvät vuoden 2004 tuloksissa – hyvässä japahassa – huomattavasti selkeämmin kuin tutkimusjakson varhaisemmissa vaiheissa.

Taulukko 7.12. Osallistumistyyppien ja kuntaominaisuuksien välisiä yhteyksiä vuonna 2004tarkastelevan lineaarisen regressioanalyysin yhteenveto. Tilastollisesti merkitsevät riippu-mattomat muuttujat*.

BeBeBeBeBeta (sta (sta (sta (sta (stand.)tand.)tand.)tand.)tand.) KKKKKum R²um R²um R²um R²um R² ppppp-----arvarvarvarvarvooooo

RiippuvRiippuvRiippuvRiippuvRiippuva muuta muuta muuta muuta muuttuja: epäaktiivien osuustuja: epäaktiivien osuustuja: epäaktiivien osuustuja: epäaktiivien osuustuja: epäaktiivien osuusAänestysaktiivisuus kuntavaaleissa -.398 .003Kiinnittyneisyysaste -.353 .31 .007RiippuvRiippuvRiippuvRiippuvRiippuva muuta muuta muuta muuta muuttuja: potuja: potuja: potuja: potuja: potttttenenenenentiaalisetiaalisetiaalisetiaalisetiaalisesssssti aktiivien osuusti aktiivien osuusti aktiivien osuusti aktiivien osuusti aktiivien osuus0-14-vuotiaiden osuus väestöstä .568 .000Kokoomuksen osuus valtuustossa (%) .419 .45 .000RiippuvRiippuvRiippuvRiippuvRiippuva muuta muuta muuta muuta muuttuja: epäusktuja: epäusktuja: epäusktuja: epäusktuja: epäuskoisoisoisoisoisttttten aktiivien osuusen aktiivien osuusen aktiivien osuusen aktiivien osuusen aktiivien osuusKiinnittyneisyysaste -.656 .41 .000RiippuvRiippuvRiippuvRiippuvRiippuva muuta muuta muuta muuta muuttuja: aktiivien osuustuja: aktiivien osuustuja: aktiivien osuustuja: aktiivien osuustuja: aktiivien osuusPinta-ala -.381 .004Ruotsinkielisten osuus (%) .385 .29 .003

* Analyysissa käytetyt riippumattomat muuttujat: asukasluku, taajama-aste, pinta-ala, 0–14-vuotiaidenosuus, ruotsinkielisten osuus, työttömyysaste, Kokoomuksen osuus valtuustopaikoista, äänestysaktiivi-suus, vuosikate e/as, lainat e/as, palvelujen osuus työvoimasta, kiinnittyneisyysaste (indeksi, mitä suu-rempi arvo sitä kiinnittyneempi).

7.5 Johtopäätökset

Paikallisen demokratian kehityksessä heijastuvat monet pitkään jatkuneet yhteis-kunnalliset muutokset. Syy-yhteydet ovat monivivahteisia. Kehityspiirteiden taustallaon vaikutussuhteita jotka eivät liity pelkästään demokratian toimivuuteen vaan julkisenjärjestelmän tuotoksiin ja niiden vaikuttavuuteen ylipäätään. Tämä ilmenee myössuoraa vaikuttamista koskevissa tuloksissa, joista keskeisimpiä voidaan tiivistää seu-raavasti:

Suora vaikuttaminen laajenee, mutta osallistumisresurssit kasaantuvatSuurimmat muutokset vaikuttamismuotojen käytössä tapahtuivat tutkimus-jakson alkupuoliskolla. Muutokset olivat osin huomattavia ja koskivat lä-hes kaikkia vaikuttamismuotoja. Kun vuoden 1996 kuntalaiskyselyssä 52prosenttia vastaajista ilmoitti käyttäneensä ainakin jotakin vaikuttamiska-navaa, vastaava luku vuonna 2000 oli 63 prosenttia. Tähän verrattuna erotvuoteen 2004 nähden ovat huomattavasti vähäisemmät.Vaikuttamismuotojen käytön ja äänestysaktiivisuuden välinen yhteys onerittäin vahva, mikä muun muassa kuvastaa osallistumisen keskittymistä.

264264264264264

ACTA

Enenevässä määrin pätee sääntö, jonka mukaan osallistumismuodot ka-saantuvat; ne, jotka ylipäätään ovat aktiivisia edustuksellisen demokratianpuitteissa, aktivoituvat laajalla rintamalla todennäköisemmin kuin muut.Korkeasti koulutetut ja johtavassa asemassa olevat osallistuvat edelleen huo-mattavasti muita ryhmiä enemmän. Aktiivisempia ovat niin ikään perheel-liset sekä kunnassa kauan asuneet. Aktiivisimman ryhmän muodostavat50–59-vuotiaat. Varsinkin myönteinen suhtautuminen osallistumisen te-hokkuuteen on tänä päivänä vielä vahvemmin sidoksissa yksilön henkilö-kohtaisiin resursseihin kuin kymmenen vuotta sitten. Sekä koulutukseenettä ammattiasemaan pätee, että asteikon ääripäiden väliset erot ovat kasva-neet merkittävästi kuluneen kymmenvuotiskauden aikana.Ikäryhmien osalta 18–29-vuotiaiden aktiivisuus on viimeisimmässä mitta-uksessa alhaisemmalla tasolla kuin aikaisemmin. Toisaalta tämä ikäryhmäantaa myönteisimmän arvion osallistumisen tehokkuudesta. Vuoden 1996tutkimuksessa eniten osallistumisen tehokkuuteen luottivat keski-ikäiset jaiäkkäät.Kieliryhmien väliset erot ovat ajan myötä kasvaneet. Ruotsinkieliset ovatenemmistöä aktiivisempia ja suhtautuvat myönteisemmin vaikuttamismuo-tojen tehokkuuteen.

Piirun verran edustuksellisen demokratian suuntaanYleisvaikutelmaksi muodostuu osallistumisen painottuminen lievästi edus-tuksellisen demokratian suuntaan sikäli, että ainoat vaikuttamismuodot,joiden käyttö on tutkimuskauden jälkipuoliskolla lisääntynyt, ovat järjes-töjen ja yhdistysten kautta vaikuttaminen, yhteydenotot luottamushenki-löihin sekä osallistuminen puoluetoimintaan.Yksi vuoden 2000 kuntalaistutkimuksen merkittävimmistä osallistumistakoskevista tuloksista oli, että usko vaikuttamiskanavien tehokkuuteen olivähentynyt voimakkaasti huolimatta siitä, että kuntalaisten yleinen aktiivi-suus oli lisääntynyt. Yhä useampi kuntalainen siis osallistuu kuitenkaanuskomatta osallistumisen vaikuttavuuteen.Usko osallistumisen tehokkuuteen on vuoden 2004 kyselyn perusteella edel-leen vähentynyt. Muutokset ovat kuitenkin selvästi vähäisempiä kuin tut-kimusjakson alussa. Vuonna 1996 niiden vastaajien osuus, jotka eivät arvi-oineet yhtäkään vaikuttamiskanavaa tehokkaaksi osallistumismuodoksi, oli19 prosenttia. Vuonna 2000 vastaava osuus oli 35 prosenttia ja vuonna2004 noin 39 prosenttia. Mikäli huomioidaan kahteen viimeiseen kyse-lyyn lisätyt vaikuttamismuodot, osuus jää 29 prosenttiin vuonna 2004.Edelleen pätee läpi tutkimuskauden todettu piirre, jonka mukaan niihinvaikuttamiskanaviin, joita käytetään, myös luotetaan eniten. Samalla aktii-viset kuntalaiset arvioivat vaikuttamismuotojen tehokkuutta myönteisem-min kuin passiiviset. Tosin erot näidenkin ryhmien välillä ovat kaventu-neet.

265265265265265


Huomionarvoista on, että ainut osallistumismuoto, jonka tehokkuusarvoon parantunut vuodesta 2000, on puoluetoimintaan osallistuminen. Täl-täkin osin on siis lieviä merkkejä osallistumisen kääntymisestä edustuksel-lisen demokratian suuntaan.

Kuntakoon merkitys vähenee, mutta kuntaympäristön jatuotosten merkitys kasvavat

Vaikuttamismuotojen käytössä on läpi koko tutkimuskauden ollut suh-teellisen selkeitä ja pysyviä kuntakokoluokkien välisiä eroja. Ns. välittäviäkanavia käytetään enemmän pienissä alle 5 500 asukkaan kunnissa kuinsuurissa kunnissa (yhteydenotot luottamushenkilöihin ja viranhaltijoihin,julkinen keskustelu, kuntalaisaloite sekä puoluetoimintaan osallistuminen).Vaihtoehtoisten, protestihenkisempien osallistumistapojen kohdalla ten-denssi on päinvastainen (vetoomusten allekirjoittaminen, mielenosoituk-siin osallistuminen, yleisönosaston kirjoitukset sekä osto- ja maksuboiko-tit). Viimeisimmissä mittauksissa olleista “uusista” vaikuttamismuodoistapienkunnissa yleisempiä ovat talkootyö sekä kunnanosa- ja kylätoiminta.Vaikka suoran osallistumisen ilmenemismuodoissa edelleen on suhteelli-sen selkeitä profiilieroja kuntaryhmien välillä, osallistumisen määrälliseterot ovat kaventuneet erityisesti tutkimusjakson loppua kohti. Aktiivisuuson vähentynyt erityisesti pienimmissä alle 5 500 asukkaan kuntaryhmissäsekä 10 000–20 000 asukkaan kunnissa. Ennallaan aktiivisuustaso on py-synyt 5 500–10 000 asukkaan kunnissa sekä suurissa kaupungeissa.Satunnaisaktiivit – yhtä vaikuttamismuotoa käyttäneet – muodostavat suu-rimman yksittäisen ryhmän noin 20 prosentin osuudellaan. Aktiivisim-pien eli vähintään viittä osallistumismuotoa käyttäneiden kuntalaisten osuuson noin 10 prosenttia. Mikäli vuoden 2004 tilanteen osalta huomioidaankaikki kyselyssä mukana olleet 20 osallistumis- ja vaikuttamismuotoa, jääainoastaan 14 prosenttia kuntalaisista kokonaan osallistumisareenojen ul-kopuolelle ja aktivistien osuus nousee 40 prosenttiin.Passiivisten osuus on suurin piirtein sama kuntakokoluokasta riippumatta.Satunnaisaktiiveja on sen sijaan hieman enemmän suurissa kaupungeissakuin muissa kuntaryhmissä. Suurimmat erot esiintyvät aktiivisimpien kun-talaisten kohdalla. Aktivisteja on suhteellisesti eniten pienimmissä kunnis-sa. Tämä viittaa myös siihen, että osallistumisen keskittymistä eli eräänlai-sta elitisoitumista on yleisemmin pienissä kuin suurissa kunnissa. Erot ovatkuitenkin suhteellisen pieniä ja yleisvaikutelmaksi jää, että osallistumisin-tensiteetti ei ole suoraan sidoksissa kuntakokoon.Vielä vuoden 1996 tutkimuksessa aktiivisuus näytti olevan sidoksissa en-nemmin tyytyväisyyteen kuin tyytymättömyyteen. Seuraavassa mittaukses-sa suhde oli lievästi päinvastainen ja tämä muutos on edelleen vahvistunutniin, että elämäntilanteeseensa tyytymättömien aktiivisuustaso on nyt mer-kittävästi korkeampi kuin tyytyväisten vastaava. Käsitykset kunnasta ja sen

266266266266266

ACTA

tuotoksista – samaistuminen kuntaan sekä palvelutyytyväisyys – vaikutta-vat osallistumisasennoitumiseen yhä välittömämmin.Kuntatasolla osallistumisprofiilit ovat selkiintyneet. Sekä passiivisuus ettämyönteisesti värittynyt aktiivisuus ovat vuoden 2004 tuloksissa vahvem-min sidoksissa kuntien rakenteellisiin ominaisuuksiin kuin tutkimuskau-den alussa. Kriittisyys kuntien ja palvelujärjestelmien tuotoksia kohtaan onyhä enenevässä määrin kielteisen osallistumisasennoitumisen taustalla.

Yksilötasolla mainituista tuloksista keskeisimpiä ovat suoran vaikuttamisen li-sääntyminen samalla kun aktiivisuus ja erityisesti myönteinen suhtautuminen senmahdollisuuksiin on entistä enemmän sidoksissa yksilön henkilökohtaisiin re-sursseihin. Tuloksissa on useita osallistumisen keskittymistä ja jopa elitistisyyttä il-mentäviä piirteitä. Tietyssä mielessä demokratian muodot ovat samalla lähentyneettoisiaan. Vahvistuneet yhteydet näkyvät sekä yksilö- että kuntatasolla. Tämä koskeesuoraa vaikuttamista suhteessa äänestämiseen ja luottamustehtävien hoitoon. Neilmenevät erityisen selvästi yhdistysaktiivisuuden ja suoran vaikuttamisen ajan myötävahvistuvina yhteyksinä. Tasavertaisuuden kannalta ongelmalliseksi muodostuu kuiluhuono- ja hyväosaisten välillä. Tältä osin tulokset havainnollistavat mitä suurimmassamäärin demokratian tasavertaisuusongelmaa.

Samalla tulee kuitenkin huomioida, että suora vaikuttaminen on entistä ym-päristösidonnaisempi ilmiö. Vaikuttamiskanavat toimivat hyvin vaihtelevalla tavallakunnallisesta ympäristöstä riippuen. Kuntatasolla tämä ilmenee tutkimusjakson loppuakohti vahvistuvina yhteyksinä osallistumisprofiilien ja kuntien rakenteellistenominaisuuksien välillä. Ongelman tässä suhteessa muodostavat taantuvien jamyönteisesti kehittyvien alueiden väliset erot. Suhteellisen laaja suora vaikuttaminenon joka tapauksessa muodostunut pysyväksi ilmiöksi. Demokratian kehittämistyönnäkökulmasta edustuksellista ja osallistuvaa demokratiaa ei ole mielekästä tarkastellaerillisinä kokonaisuuksina. Perimmäisen kysymyksen kannalta – onko suora vai-kuttaminen edustuksellista demokratiaa täydentävä voimavara – tulokset ovat kui-tenkin kaikkea muuta kuin yksiselitteisiä. Kysymykseen paneudutaan syvällisemminkirjan viimeisessä, johtopäätöksiä kokoavassa luvussa.

Lähteet

Bengtsson Åsa & Grönlund Kimmo & Paloheimo Heikki & Wass Hanna (2005): Muu po-liittinen osallistuminen. Teoksessa Paloheimo Heikki (toim.): Vaalit ja demokratia Suomessa.WSOY. Helsinki. (Bengtsson ym. 2005)

Bogason Peter (1999): Demokrati i den offentliga sektorns förändring. Teoksessa Demokratii den offentliga sektorns förändring. Demokratiutredningens skrift nr 19. SOU 1999:40.Stockholm.

Boman James & Rehg William (1999): Deliberative Democracy. Essays on Reason and Politics.The MIT Press. Cambridge, Massachusetts.


267267267267267


Dahl Robert & Tufte Edward (1973): Size and Democracy. Stanford University Press. Stanford.

Haikonen Jyrki & Kiljunen Pentti (2003): Mitä mieltä, suomalainen? Evan asennetutkimuksienkertomaa vuosilta 1984–2003. Eva-raportti. Yliopistopaino.

Gilljam Mikael & Hermansson Jörgen (2003): Demokratins ideal möter verkligheten. Teok-sessa Gilljam Mikael & Jörgen Hermansson (red.): Demokratins mekanismer. Liber. Malmö.

Houlberg Kurt (2005): Politisk deltagelse mellen valen I Danmark og Norge – spillerkommunestørrelsen en rolle for udbredelsen af forskellige deltagelseprofiler. Paper presenteratvid den XIV nordiska statsvetarkongressen i Reykjavik 10–13.8.2005

Kjaer Ulrik & Mouritzen Poul Erik (2003): Kommunestørrelse og lokalt demokrati. SyddanskUniversitetsforlag. Odense.

Mouritzen Poul Erik (1999): De små kommuner. De er ikk’ så ringe endda? AKF. Köpenhamn.

Newton Kenneth (1999): Social and Political Trust in Established Democracies. TeoksessaNorris, Pippa (ed.): Critical Citizens. Global Support for Democratic Governance. OxfordUniversity Press. New York.

Nordiska Ministerrådet (2005): Demokrati i Norden. Demokratiutvalget 2004. Slutrapport.ANP 2005:701. Nordisk Ministerråd. Köpenhamn.

Rose Lawrence E. (2001): Size and Non-electoral Participation at the Local Level: Findingsfrom Denmark, the Netherlands and Norway. Paper prepared for the ECPR General Con-ference, Canterbury, England, 6–8 September 2001.

Sjöblom Stefan (1998): Kuntalaiset ja vaikuttaminen. Teoksessa Mäki-Lohiluoma Kari-Pekka& Pekola-Sjöblom Marianne & Ståhlberg, Krister (toim.): Kuntalaisten valta ja valinnat.KuntaSuomi 2004 -tutkimuksia nro 13. Acta nro 97. Suomen Kuntaliitto. Helsinki.

Sjöblom Stefan (2002): Kuntalainen vaikuttajana. Teoksessa Pekola-Sjöblom Marianne &Helander Voitto & Sjöblom Stefan: Kuntalaisen monet roolit. KuntaSuomi 2004 -tutkimuksianro 37. Acta nro 147. Suomen Kuntaliitto. Helsinki.

Verba Sidney & Nie Norman (1972): Participation in America. Political Democracy andSocial Equlity. Harper & Row. New York.

268268268268268

ACTA

Liitetaulukko 7.1. Kuntalaisten arviot eri suorien vaikuttamistapojen tehokkuudesta Kun-taSuomi-tutkimuskunnissa vuosina 1996, 2000 ja 2004. Vastausten %-jakaumat. (Vuoden2004 kyselylomakkeen järjestyksessä)

EritEritEritEritErittäin/meltäin/meltäin/meltäin/meltäin/melkkkkkooooo Ei hEi hEi hEi hEi hyvä,yvä,yvä,yvä,yvä, MMMMMelelelelelkkkkko/erito/erito/erito/erito/erittäintäintäintäintäinhuonohuonohuonohuonohuono ei huonoei huonoei huonoei huonoei huono hhhhhyväyväyväyväyvä

VVVVVuosiuosiuosiuosiuosi vvvvvaikaikaikaikaikutututututtamistamistamistamistamistapatapatapatapatapa vvvvvaikaikaikaikaikutututututtamistamistamistamistamistapatapatapatapatapa vvvvvaikaikaikaikaikutututututtamistamistamistamistamistapatapatapatapatapa N =N =N =N =N =

1. Asioiden nos1. Asioiden nos1. Asioiden nos1. Asioiden nos1. Asioiden nostaminen jultaminen jultaminen jultaminen jultaminen julkiseen kkiseen kkiseen kkiseen kkiseen keeeeeskskskskskusususususttttteluuneluuneluuneluuneluun1996: 16 23 61 11 3762000: 22 43 35 10 2082004: 23 46 31 9 5552. V2. V2. V2. V2. Veeeeetttttoomukoomukoomukoomukoomuksen alsen alsen alsen alsen allekirjoitlekirjoitlekirjoitlekirjoitlekirjoittaminentaminentaminentaminentaminen1996: 32 38 30 11 4312000: 22 43 20 10 3582004: 34 49 17 9 6293. K3. K3. K3. K3. Kunununununtalaistalaistalaistalaistalaisaloitaloitaloitaloitaloitttttteen teen teen teen teen tekekekekekeminenemineneminenemineneminen1996: 29 38 39 10 8682000: 29 52 19 9 7042004: 30 53 17 9 1334. Mielenosoituk4. Mielenosoituk4. Mielenosoituk4. Mielenosoituk4. Mielenosoitukseen osseen osseen osseen osseen osalalalalallislislislislistuminentuminentuminentuminentuminen1996: 63 27 10 10 7102000: 51 40 9 9 7202004: 54 39 7 9 0675. V5. V5. V5. V5. Valitukalitukalitukalitukalituksen tai oikaisuvsen tai oikaisuvsen tai oikaisuvsen tai oikaisuvsen tai oikaisuvaaaaaaaaaatimuktimuktimuktimuktimuksen tsen tsen tsen tsen tekekekekekeminenemineneminenemineneminen1996: 24 35 41 10 9972000: 25 47 28 10 0342004: 25 50 25 9 3596. Järje6. Järje6. Järje6. Järje6. Järjessssstöjen / yhdistöjen / yhdistöjen / yhdistöjen / yhdistöjen / yhdistystystystystysttttten kauten kauten kauten kauten kautta vta vta vta vta vaikaikaikaikaikutututututtaminentaminentaminentaminentaminen1996: 19 38 43 11 3902000: 21 51 28 10 2132004: 22 51 27 9 5647. Yh7. Yh7. Yh7. Yh7. Yhttttteeeeeyyyyydenodenodenodenodenotttttttttto ko ko ko ko kunnalunnalunnalunnalunnallisiin luolisiin luolisiin luolisiin luolisiin luottttttamushenkilöihintamushenkilöihintamushenkilöihintamushenkilöihintamushenkilöihin1996: 18 29 53 11 6732000: 22 44 34 10 4932004: 22 45 33 9 7568. Yleisönos8. Yleisönos8. Yleisönos8. Yleisönos8. Yleisönosasasasasastttttokirjoitukokirjoitukokirjoitukokirjoitukokirjoituksen kirjoitsen kirjoitsen kirjoitsen kirjoitsen kirjoittaminentaminentaminentaminentaminen1996: 41 33 26 10 9332000: 38 44 18 9 9642004: 40 44 16 9 3019. Os9. Os9. Os9. Os9. Ostttttooooo- tai mak- tai mak- tai mak- tai mak- tai maksuboiksuboiksuboiksuboiksuboikooooottttttiin ostiin ostiin ostiin ostiin osalalalalallislislislislistuminentuminentuminentuminentuminen1996: 55 28 16 10 7982000: 50 40 10 9 8092004: 54 38 8 9 15410. Yh10. Yh10. Yh10. Yh10. Yhttttteeeeeyyyyydenodenodenodenodenotttttttttto ko ko ko ko kunnan johunnan johunnan johunnan johunnan johtatatatatavvvvvaan viraan viraan viraan viraan viranhaltijaananhaltijaananhaltijaananhaltijaananhaltijaan1996: 22 28 50 11 5662000: 24 43 33 10 3022004: 24 44 32 9 59611. Puolue11. Puolue11. Puolue11. Puolue11. Puoluetttttoiminoiminoiminoiminoimintaan ostaan ostaan ostaan ostaan osalalalalallislislislislistuminentuminentuminentuminentuminen1996: 42 37 21 10 8892000: 29 52 19 9 8572004: 27 52 21 9 27212. Päiväk12. Päiväk12. Päiväk12. Päiväk12. Päiväkodin, kodin, kodin, kodin, kodin, koulun tms voulun tms voulun tms voulun tms voulun tms vanhempainiltaan osanhempainiltaan osanhempainiltaan osanhempainiltaan osanhempainiltaan osalalalalallislislislislistuminentuminentuminentuminentuminen2000: 18 44 38 10 4622004 20 47 33 9 75513. Rahan an13. Rahan an13. Rahan an13. Rahan an13. Rahan antaminen johonkin paikaltaminen johonkin paikaltaminen johonkin paikaltaminen johonkin paikaltaminen johonkin paikalliseen kysliseen kysliseen kysliseen kysliseen kysymymymymymykykykykykseen liitseen liitseen liitseen liitseen liittyvään kampantyvään kampantyvään kampantyvään kampantyvään kampanjaanjaanjaanjaanjaan2000: 33 49 18 10 2482004: 39 48 13 9 49114. Johonkin paikal14. Johonkin paikal14. Johonkin paikal14. Johonkin paikal14. Johonkin paikalliseen kysliseen kysliseen kysliseen kysliseen kysymymymymymykykykykykseen liitseen liitseen liitseen liitseen liittyvään kampantyvään kampantyvään kampantyvään kampantyvään kampanjaan osjaan osjaan osjaan osjaan osalalalalallislislislislistuminentuminentuminentuminentuminen2000: 28 53 19 10 0162004: 33 52 15 9 36515. T15. T15. T15. T15. Talalalalalkkkkkooooooooootyöhön ostyöhön ostyöhön ostyöhön ostyöhön osalalalalallislislislislistuminentuminentuminentuminentuminen2000: 12 39 49 10 5352004: 15 43 42 9 75516. Os16. Os16. Os16. Os16. Osalalalalallislislislislistuminen ktuminen ktuminen ktuminen ktuminen kunnanosunnanosunnanosunnanosunnanosa-/kyläta-/kyläta-/kyläta-/kyläta-/kylätoiminoiminoiminoiminoimintaantaantaantaantaan2000: 17 47 36 10 1082004: 19 48 33 9 49317. Yhden asian liikk17. Yhden asian liikk17. Yhden asian liikk17. Yhden asian liikk17. Yhden asian liikkeen teen teen teen teen toiminoiminoiminoiminoimintaan ostaan ostaan ostaan ostaan osalalalalallislislislislistuminentuminentuminentuminentuminen2000: 43 48 9 9 7882004: 45 47 8 9 08618. K18. K18. K18. K18. Kunununununtalaiskyselyyn vtalaiskyselyyn vtalaiskyselyyn vtalaiskyselyyn vtalaiskyselyyn vasasasasastaaminentaaminentaaminentaaminentaaminen2004: 31 53 16 9 70419. Asiakas19. Asiakas19. Asiakas19. Asiakas19. Asiakas-/käyt-/käyt-/käyt-/käyt-/käyttäjäkyselyyn vtäjäkyselyyn vtäjäkyselyyn vtäjäkyselyyn vtäjäkyselyyn vasasasasastaaminentaaminentaaminentaaminentaaminen2004: 31 54 15 9 61220. Yh20. Yh20. Yh20. Yh20. Yhttttteiskeiskeiskeiskeiskuulemisuulemisuulemisuulemisuulemistilaisuuttilaisuuttilaisuuttilaisuuttilaisuuteen tmseen tmseen tmseen tmseen tms. os. os. os. os. osalalalalallislislislislistuminentuminentuminentuminentuminen2004: 34 53 13 9 445

269269269269269


Liitetaulukko 7.2. Kuntakohtaiset suorien vaikuttamistapojen käyttö- ja tehokkuusindeksitvuosina 1996, 2000 ja 2004. Mitä suurempi arvo sitä useampaa vaikuttamistapaa on käyt-tänyt (max 11) / sitä tehokkaampana vaikuttamistapoja pitää (asteikko 1–5).

OsOsOsOsOsalalalalallislislislislistumistumistumistumistumistapotapotapotapotapojen käytjen käytjen käytjen käytjen käyttötötötötö OsOsOsOsOsalalalalallislislislislistumistumistumistumistumistapotapotapotapotapojen tjen tjen tjen tjen tehokkehokkehokkehokkehokkuusuusuusuusuusKKKKKunununununtatatatata 19961996199619961996 20002000200020002000 20042004200420042004 19961996199619961996 20002000200020002000 20042004200420042004

Espoo 1,47 1,70 1,60 3,00 2,86 2,86Hamina 1,32 1,42 1,54 3,05 2,79 2,82Haukipudas 1,53 1,85 1,52 3,05 2,84 2,84Humppila 1,73 1,64 1,67 3,00 2,76 2,78Hämeenlinna 1,45 1,63 1,56 3,02 2,86 2,87Iitti 1,50 1,97 1,91 3,00 2,92 2,88Jaala 1,73 1,98 1,79 3,10 2,76 2,91Joroinen 1,47 1,83 1,95 3,12 2,75 2,93Kaarina 1,57 1,84 1,49 3,10 2,86 2,88Karstula 1,48 1,78 1,73 3,07 2,88 2,90Kemiö 1,38 1,82 2,11 3,00 2,90 2,90Kerava 1,38 1,96 1,64 3,02 2,84 2,84Kiikala 1,31 163 1,80 3,10 2,83 2,94Kokkola 1,53 1,56 1,67 3,09 2,90 2,90Kolari 1,69 2,28 1,91 3,00 2,77 2,77Kotka 1,49 1,47 1,67 3,12 2,85 2,76Krs 1,61 1,91 2,01 3,04 2,77 2,76Kuhmoinen 1,55 1,83 1,53 3,05 2,89 2,90Lpr 1,46 1,56 1,42 3,05 2,86 2,81Leppävirta 1,57 1,83 1,67 3,00 2,93 2,73Lieksa 1,54 1,43 1,76 2,99 2,85 2,74Liljendal 1,59 1,89 1,81 3,04 3,01 2,96Lumijoki 1,26 2,02 1,64 3,11 2,77 2,80Mikkeli 1,36 1,65 1,75 3,06 2,84 2,79Multia 1,30 1,54 1,52 3,10 2,96 2,85Naantali 1,54 1,96 1,70 3,05 2,83 2,93Noormarkku 1,57 1,69 1,80 3,02 2,84 2,89Närpiö 1,36 1,91 1,68 3,10 2,94 2,96Oulainen 1,39 1,85 1,50 3,19 2,88 2,90Outokumpu 1,47 2,04 1,82 3,07 2,88 2,79Padasjoki 1,49 1,90 1,75 3,04 2,97 2,77Pieksämäki 1,39 1,79 1,69 3,08 2,90 2,85Porvoo 1,46 1,73 1,85 3,03 2,82 2,88Pudasjärvi 1,17 1,54 1,68 3,02 2,76 2,75Punkaharju 1,30 2,13 1,80 3,04 2,93 2,86Pyhäntä 1,35 2,32 1,54 3,04 2,88 2,69Pylkönmäki 1,64 1,68 1,62 2,98 2,88 2,89Ranua 1,43 1,86 1,76 3,00 2,79 2,83Rääkkylä 1,60 2,07 1,84 3,18 2,87 2,73Sonkajärvi 1,42 1,71 1,95 3,05 2,86 2,93Suolahti 1,64 1,55 1,57 3,05 2,86 2,81Tyrnävä 1,19 1,84 1,44 3,06 2,90 2,83Vaasa 1,52 1,71 1,87 3,11 2,89 2,86Vahto 1,56 2,03 2,00 2,99 2,86 2,86Varkaus 1,28 1,85 1,40 2,98 2,88 2,75Vimpeli 1,60 1,71 2,10 3,06 2,84 2,77Virrat 1,21 1,54 1,75 3,12 2,98 2,76Keskiarvo 1,47 1,80 1,72 3,05 2,86 2,84vvvvvaihaihaihaihaihttttteluvälieluvälieluvälieluvälieluväli 1,17–1,73 1,42–2,32 1,40–2,11 2,98–3,19 2,75–3,01 2,69–2,96

270270270270270

ACTA

Liit

eta

ulu

kko

7.3

. O

salli

stu

mis

tap

oje

n k

äytö

n y

leis

yys

v. 1

99

6,

20

00

ja 2

00

4 k

un

tako

ko

luo

kit

tain

tark

ast

elt

un

a.

Al

Al

Al

Al

Al lelelele le

3 0

00

–3

00

0–

3 0

00

–3

00

0–

3 0

00

–5

50

1–

5 5

01

–5

50

1–

5 5

01

–5

50

1–

10

00

1–

10

00

1–

10

00

1–

10

00

1–

10

00

1–

20

00

1–

20

00

1–

20

00

1–

20

00

1–

20

00

1–

Yli

Yli

Yli

Yli

Yli

3 0

00

3 0

00

3 0

00

3 0

00

3 0

00

5 5

00

5 5

00

5 5

00

5 5

00

5 5

00

10

00

01

0 0

00

10

00

01

0 0

00

10

00

02

0 0

00

20

00

02

0 0

00

20

00

02

0 0

00

45

00

04

5 0

00

45

00

04

5 0

00

45

00

04

5 0

00

45

00

04

5 0

00

45

00

04

5 0

00

VVVV Va

ika

ika

ika

ika

iku

tu

tu

tu

tu

t ta

mis

mu

ota

mis

mu

ota

mis

mu

ota

mis

mu

ota

mis

mu

otttt t oooo o

VVVV Vu

osi

uo

siu

osi

uo

siu

osi

asu

ka

sa

suka

sa

suka

sa

suka

sa

suka

s tatatata ta

asu

ka

sa

suka

sa

suka

sa

suka

sa

suka

s tatatata ta

asu

ka

sa

suka

sa

suka

sa

suka

sa

suka

s tatatata ta

asu

ka

sa

suka

sa

suka

sa

suka

sa

suka

s tatatata ta

asu

ka

sa

suka

sa

suka

sa

suka

sa

suka

s tatatata ta

asu

ka

sa

suka

sa

suka

sa

suka

sa

suka

s tatatata ta

ErErEr

Er Er oooo o

tus

tus

tus

tus

tus ,

%, %

, %

, %

, %

Ka

ikki

Ka

ikki

Ka

ikki

Ka

ikki

Ka

ikki

Yh

teyd

en

ott

o k

un

nal

lisiin

luo

ttam

ush

en

kilö

ihin

96

:9

6:

96

:9

6:

96

:2

92

72

62

41

91

72

32

32

32

32

30

4:

04

:0

4:

04

:0

4:

37

39

37

32

25

21

18

32

32

32

32

32

Veto

om

uks

en

alle

kirj

oit

tam

ine

n9

6:

96

:9

6:

96

:9

6:

19

20

22

24

30

36

25

25

25

25

25

04

:0

4:

04

:0

4:

04

:2

02

62

82

93

74

22

23

13

13

13

13

1Jä

rjest

ö-/

yh

dis

tyst

oim

inta

an o

salli

stum

ine

n9

6:

96

:9

6:

96

:9

6:

20

21

20

20

20

23

21

21

21

21

21

04

:0

4:

04

:0

4:

04

:2

62

93

02

62

72

74

27

27

27

27

27

Yh

teyd

en

ott

o jo

hta

vaan

vir

anh

alti

jaan

96

:9

6:

96

:9

6:

96

:2

52

32

12

11

51

42

02

02

02

02

00

4:

04

:0

4:

04

:0

4:

34

32

28

25

20

17

17

26

26

26

26

26

Asi

oid

en

no

stam

ine

n ju

lkis

ee

n k

esk

ust

elu

un

96

:9

6:

96

:9

6:

96

:1

61

61

51

41

21

11

41

41

41

41

40

4:

04

:0

4:

04

:0

4:

16

16

15

12

99

71

31

31

31

31

3Va

lituks

en

tai

oik

aisu

vaat

imuks

en

te

kem

ine

n9

6:

96

:9

6:

96

:9

6:

91

01

21

11

01

31

11

11

11

11

10

4:

04

:0

4:

04

:0

4:

13

14

12

14

12

14

21

31

31

31

31

3P

uo

lueto

imin

taan

osa

llist

um

ine

n9

6:

96

:9

6:

96

:9

6:

12

10

98

76

9999 90

4:

04

:0

4:

04

:0

4:

16

15

14

10

88

81

21

21

21

21

2Y

leis

ön

osa

sto

kirj

oit

uks

en

kir

joit

tam

ine

n9

6:

96

:9

6:

96

:9

6:

57

89

99

8888 80

4:

04

:0

4:

04

:0

4:

89

11

91

31

25

10

10

10

10

10

Mak

sub

oik

ott

iin o

salli

stum

ine

n9

6:

96

:9

6:

96

:9

6:

55

56

10

11

7777 70

4:

04

:0

4:

04

:0

4:

45

76

10

12

87777 7

Mie

len

oso

ituks

ee

n o

salli

stum

ine

n9

6:

96

:9

6:

96

:9

6:

33

44

76

4444 40

4:

04

:0

4:

04

:0

4:

23

33

57

54444 4

Ku

nta

lais

alo

itte

en

te

kem

ine

n9

6:

96

:9

6:

96

:9

6:

76

66

54

6666 60

4:

04

:0

4:

04

:0

4:

44

44

22

23333 3

Ku

nta

lais

kyse

lyyn

vas

taam

ine

n0

4:

04

:0

4:

04

:0

4:

59

57

58

54

54

54

55

65

65

65

65

6A

siak

as-/

käyt

täjä

kyse

lyyn

vas

taam

ine

n0

4:

04

:0

4:

04

:0

4:

43

51

53

50

55

56

13

51

51

51

51

51

Van

he

mp

ain

iltaa

n o

salli

stum

ine

n0

4:

04

:0

4:

04

:0

4:

40

42

44

45

46

46

64

44

44

44

44

4Ta

lko

oty

öh

ön

osa

llist

um

ine

n0

4:

04

:0

4:

04

:0

4:

48

48

45

41

36

40

12

43

43

43

43

43

Kun

nan

osa

-/ky

läto

imin

taan

osa

llist

um

ine

n0

4:

04

:0

4:

04

:0

4:

31

32

28

24

16

17

16

25

25

25

25

25

Rah

an a

nta

min

en

kam

pan

jaan

04

:0

4:

04

:0

4:

04

:2

72

52

72

42

52

16

25

25

25

25

25

Yh

teis

kuule

mis

tila

isuute

en

tm

s. o

salli

stum

ine

n0

4:

04

:0

4:

04

:0

4:

23

26

25

21

20

19

72

22

22

22

22

2Pai

kalli

see

n k

amp

anja

an o

salli

stum

ine

n0

4:

04

:0

4:

04

:0

4:

18

19

20

18

18

18

21

81

81

81

81

8Y

hd

en

asi

an li

ikke

ese

en

osa

llist

um

ine

n0

4:

04

:0

4:

04

:0

4:

46

64

55

25555 5

271271271271271


Liit

eta

ulu

kko

4.

Arv

iot

osa

llist

um

ista

po

jen

te

ho

kku

ud

est

a v

. 1

99

6,

20

00

ja 2

00

4 k

un

tako

ko

luo

kit

tain

tark

ast

elt

un

a.

Niid

en

osu

us,

jo

tka p

itävät

me

lko

tai e

ritt

äin

hyvän

ä v

aik

utu

stap

an

a (

%).

Al

Al

Al

Al

Al lelelele le

3 0

00

–3

00

0–

3 0

00

–3

00

0–

3 0

00

–5

50

1–

5 5

01

–5

50

1–

5 5

01

–5

50

1–

10

00

1–

10

00

1–

10

00

1–

10

00

1–

10

00

1–

20

00

1–

20

00

1–

20

00

1–

20

00

1–

20

00

1–

Yli

Yli

Yli

Yli

Yli

3 0

00

3 0

00

3 0

00

3 0

00

3 0

00

5 5

00

5 5

00

5 5

00

5 5

00

5 5

00

10

00

01

0 0

00

10

00

01

0 0

00

10

00

02

0 0

00

20

00

02

0 0

00

20

00

02

0 0

00

45

00

04

5 0

00

45

00

04

5 0

00

45

00

04

5 0

00

45

00

04

5 0

00

45

00

04

5 0

00

VVVV Va

ika

ika

ika

ika

iku

tu

tu

tu

tu

t ta

mis

mu

ota

mis

mu

ota

mis

mu

ota

mis

mu

ota

mis

mu

otttt t oooo o

VVVV Vu

osi

uo

siu

osi

uo

siu

osi

asu

ka

sa

suka

sa

suka

sa

suka

sa

suka

s tatatata ta

asu

ka

sa

suka

sa

suka

sa

suka

sa

suka

s tatatata ta

asu

ka

sa

suka

sa

suka

sa

suka

sa

suka

s tatatata ta

asu

ka

sa

suka

sa

suka

sa

suka

sa

suka

s tatatata ta

asu

ka

sa

suka

sa

suka

sa

suka

sa

suka

s tatatata ta

asu

ka

sa

suka

sa

suka

sa

suka

sa

suka

s tatatata ta

ErErEr

Er Eroooo o

tus

tus

tus

tus

tus

Ka

ikki

Ka

ikki

Ka

ikki

Ka

ikki

Ka

ikki

Yh

teyd

en

ott

o k

un

nal

lisiin

luo

ttam

ush

en

kilö

ihin

96

:9

6:

96

:9

6:

96

:5

85

65

55

34

94

80

4:

04

:0

4:

04

:0

4:

36

35

35

34

31

30

65

33

35

33

35

33

35

33

35

33

3Ve

too

muks

en

alle

kirj

oit

tam

ine

n9

6:

96

:9

6:

96

:9

6:

31

30

32

29

30

29

04

:0

4:

04

:0

4:

04

:1

81

61

81

62

01

74

30

17

30

17

30

17

30

17

30

17

Järj

est

ö-/

yh

dis

tyst

oim

inta

an o

salli

stum

ine

n9

6:

96

:9

6:

96

:9

6:

41

42

43

42

44

45

04

:0

4:

04

:0

4:

04

:2

52

52

62

72

82

94

43

27

43

27

43

27

43

27

43

27

Yh

teyd

en

ott

o jo

hta

vaan

vir

anh

alti

jaan

96

:9

6:

96

:9

6:

96

:5

45

25

25

04

64

50

4:

04

:0

4:

04

:0

4:

39

34

32

32

29

27

12

50

32

50

32

50

32

50

32

50

32

Asi

oid

en

no

stam

ine

n ju

lkis

ee

n k

esk

ust

elu

un

96

:9

6:

96

:9

6:

96

:5

95

95

86

06

26

70

4:

04

:0

4:

04

:0

4:

30

29

31

29

31

35

66

13

16

13

16

13

16

13

16

13

1Va

lituks

en

tai

oik

aisu

vaat

imuks

en

te

kem

ine

n9

6:

96

:9

6:

96

:9

6:

40

40

42

41

41

44

04

:0

4:

04

:0

4:

04

:2

42

42

42

42

72

84

41

25

41

25

41

25

41

25

41

25

Puo

lueto

imin

taan

osa

llist

um

ine

n9

6:

96

:9

6:

96

:9

6:

20

22

21

21

21

21

04

:0

4:

04

:0

4:

04

:1

92

02

12

12

12

23

21

21

21

21

21

21

21

21

21

21

Yle

isö

no

sast

oki

rjo

ituks

en

kir

joit

tam

ine

n9

6:

96

:9

6:

96

:9

6:

21

26

26

26

28

26

04

:0

4:

04

:0

4:

04

:1

31

51

71

61

61

64

26

16

26

16

26

16

26

16

26

16

Ost

o-/

mak

sub

oik

ott

iin o

salli

stum

ine

n9

6:

96

:9

6:

96

:9

6:

15

13

15

17

19

19

04

:0

4:

04

:0

4:

04

:7

78

78

92

16

81

68

16

81

68

16

8M

iele

no

soit

uks

ee

n o

salli

stum

ine

n9

6:

96

:9

6:

96

:9

6:

81

01

01

11

21

10

4:

04

:0

4:

04

:0

4:

78

77

76

21

17

11

71

17

11

71

17

Ku

nta

lais

alo

itte

en

te

kem

ine

n9

6:

96

:9

6:

96

:9

6:

40

41

39

40

37

35

04

:0

4:

04

:0

4:

04

:1

81

81

91

61

71

83

39

17

39

17

39

17

39

17

39

17

Ku

nta

lais

kyse

lyyn

vas

taam

ine

n0

4:

04

:0

4:

04

:0

4:

17

16

16

16

16

13

41

61

61

61

61

6A

siak

as-/

käyt

täjä

kyse

lyyn

vas

taam

ine

n0

4:

04

:0

4:

04

:0

4:

13

15

15

15

16

16

31

51

51

51

51

5Va

nh

em

pai

nilt

aan

osa

llist

um

ine

n0

4:

04

:0

4:

04

:0

4:

32

34

32

33

33

34

23

33

33

33

33

3Ta

lko

oty

öh

ön

osa

llist

um

ine

n0

4:

04

:0

4:

04

:0

4:

47

44

41

41

38

44

94

24

24

24

24

2K

un

nan

osa

-/ky

läto

imin

taan

osa

llist

um

ine

n0

4:

04

:0

4:

04

:0

4:

36

36

35

31

29

33

73

33

33

33

33

3R

ahan

an

tam

ine

n k

amp

anja

an0

4:

04

:0

4:

04

:0

4:

15

13

13

12

14

11

41

31

31

31

31

3Y

hte

isku

ule

mis

tila

isuute

en

tm

s. o

salli

stum

ine

n0

4:

04

:0

4:

04

:0

4:

14

16

12

13

13

14

41

31

31

31

31

3Pai

kalli

see

n k

amp

anja

an o

salli

stum

ine

n0

4:

04

:0

4:

04

:0

4:

15

16

14

15

15

15

21

51

51

51

51

5Y

hd

en

asi

an li

ikke

ese

en

osa

llist

um

ine

n0

4:

04

:0

4:

04

:0

4:

78

88

78

18888 8

272272272272272

ACTA

Liit

eta

ulu

kko

5.

Osa

llist

um

ista

po

jen

käytö

n y

leis

yys

tutk

imu

sku

nn

issa

v.

20

04

(%

).

1111 12222 2

3333 34444 4

5555 56666 6

7777 78888 8

9999 91

01

01

01

01

0ju

lju

lju

lju

lju

l kkkk k.... .

kkkk ku

nu

nu

nu

nu

nta

lais

tala

ista

lais

tala

ista

lais

---- -m

iele

n-

mie

len

-m

iele

n-

mie

len

-m

iele

n-

järj

ejä

rje

järj

ejä

rje

järj

essss s t

ö-

tö-

tö-

tö-

tö-

yh

yh

yh

yh

yh

tttt t .o.o.o.o .o

tttt t tttt toooo o

yle

isö

no

s.yle

isö

no

s.yle

isö

no

s.yle

isö

no

s.yle

isö

no

s.y

hy

hy

hy

hy

htttt t .

o.o.o.o .otttt t tttt t

oooo okkkk keeee esksksksk sk

.... .vvvv veeee e

tttt t oo

mu

so

om

us

oo

mu

so

om

us

oo

mu

sa

loit

alo

ita

loit

alo

ita

loit

eeee eo

soit

oso

ito

soit

oso

ito

soit

.... .vvvv va

litu

sa

litu

sa

litu

sa

litu

sa

litu

so

so

so

so

so

s al

al

al

al

al l.l.l.l. l.

luo

luo

luo

luo

luo

tttt t tttt t.h

löö

n.h

löö

n.h

löö

n.h

löö

n.h

löö

nkir

joit

kir

joit

kir

joit

kir

joit

kir

joit

tttt t .... .b

oik

bo

ikb

oik

bo

ikb

oik

oooo oti

tti

tti

tti

tti

tvh

:aan

vh

:aan

vh

:aan

vh

:aan

vh

:aan

Esp

oo

84

32

7777 71

72

41

71

11

31

31

31

31

31

5H

amin

a1

03

74

29

24

30

66

24

Hau

kip

ud

as1

32

73

21

52

12

99

62

6H

um

pp

ila1

42

24

21

12

63

06

33

8H

äme

en

linn

a1

03

12

41

12

72

31

61

61

61

61

61

31

31

31

31

31

8Iit

ti1

63

74

51

43

03

59

52

3Ja

ala

16

15

22

16

28

43

10

53

93

93

93

93

9Jo

roin

en

19

30

11

15

33

41

12

83

2K

aari

na

82

93

41

52

42

38

72

0K

arst

ula

13

20

21

12

32

37

10

73

0Ke

miö

17

41

73

14

38

38

38

38

38

39

97

36

Kera

va1

04

12

7777 71

12

52

31

41

11

7K

iikal

a1

62

02

31

81

81

81

81

82

53

71

05

35

Ko

kko

la8

39

36

10

32

28

11

92

2Ko

lari

20

28

42

18

18

18

18

18

28

40

83

35

Kotk

a1

04

42

61

12

92

31

31

22

0K

rist

iinan

kaup

17

41

10

10

10

10

10

31

33

13

61

61

61

61

61

65

26

Kuh

mo

ine

n1

12

42

11

52

53

39

52

7La

pp

ee

nra

nta

73

21

51

12

72

21

01

11

6Le

pp

ävir

ta1

52

14

51

42

43

51

36

26

Lie

ksa

14

26

22

15

29

34

11

72

6Li

ljen

dal

14

28

10

10

10

10

10

21

02

33

88

53

6Lu

mijo

ki1

31

43

11

42

53

39

73

4M

ikke

li1

13

33

41

43

12

71

41

12

2M

ult

ia1

61

53

11

12

84

18

12

8N

aan

tali

93

04

41

62

73

16

72

9N

oo

rmar

kku

13

29

51

13

29

38

89

30

När

piö

83

19

27

30

36

10

52

7O

ula

ine

n1

42

42

29

25

30

10

10

23

Outo

kum

pu

14

27

47777 7

13

31

39

16

16

16

16

16

62

8Pad

asjo

ki1

42

82

51

32

93

31

23

29

Pie

ksäm

äki

13

36

33

15

30

30

10

62

0P

orv

oo

95

15

15

15

15

14

61

32

62

71

11

22

1P

ud

asjä

rvi

15

25

32

13

24

41

82

29

Pun

kah

arju

14

19

62

11

33

45

57

34

Pyh

äntä

15

18

41

12

21

33

74

30

Pyl

kön

mäk

i2

01

72

19

28

42

32

32

Ran

ua

19

22

31

10

30

39

13

43

2R

ääkk

ylä

16

18

45

16

31

42

11

33

5So

nka

järv

i1

73

08

41

03

34

47

33

5Su

ola

hti

14

18

37777 7

10

23

33

91

02

4Ty

rnäv

ä1

31

33

21

02

23

37

32

5Va

asa

11

47

47777 7

13

31

27

13

11

19

Vah

to2

03

36

31

63

13

86

83

2Va

rkau

s9

28

14

15

21

23

96

19

Vim

pe

li2

32

32

32

32

33

57

21

32

74

74

74

74

74

78

53

6V

irra

t1

42

92

11

53

43

56

72

4kkkk k eeee e

skia

rvsk

iarv

skia

rvsk

iarv

skia

rvoooo o

13

13

13

13

13

31

31

31

31

31

3333 34444 4

13

27

27

27

27

27

32

32

32

32

32

10

10

10

10

10

7777 72

62

62

62

62

6vvvv va

iha

iha

iha

iha

ihtttt t e

luvä

lie

luvä

lie

luvä

lie

luvä

lie

luvä

li7777 7---- - 2

32

32

32

32

31

3-5

11

3-5

11

3-5

11

3-5

11

3-5

11111 1 ---- -

10

10

10

10

10

1111 1 ---- -7777 7

7777 7---- - 1

81

81

81

81

82

12

12

12

12

1 ---- -3

83

83

83

83

81

71

71

71

71

7 -4

7-4

7-4

7-4

7-4

73

-3

-3

-3

-3

- 16

16

16

16

16

1111 1 ---- -1

31

31

31

31

31

51

51

51

51

5---- - 3

93

93

93

93

9

273273273273273


Liit

eta

ulu

kko

5b

. O

salli

stu

mis

tap

oje

n k

äytö

n y

leis

yys

tutk

imu

sku

nn

issa

v.

20

04

(%

).

11

11

11

11

11

12

12

12

12

12

13

13

13

13

13

14

14

14

14

14

15

15

15

15

15

16

16

16

16

16

17

17

17

17

17

18

18

18

18

18

19

19

19

19

19

20

20

20

20

20

pu

olu

ep

uo

lue

pu

olu

ep

uo

lue

pu

olu

e---- -

vvvv van

h.il

taan

an

h.il

taan

an

h.il

taan

an

h.il

taan

an

h.il

taan

rrrr r ah

aa

ah

aa

ah

aa

ah

aa

ah

aa

pa

ikp

aik

pa

ikp

aik

pa

ik.... .

tal

tal

tal

tal

tal kkkk k

oo

oo

oo

oo

oo

---- -ky

lä-

ky

lä-

ky

lä-

ky

lä-

ky

lä-

yh

de

nyh

de

nyh

de

nyh

de

nyh

de

nkkkk ku

nu

nu

nu

nu

nta

lais

tala

ista

lais

tala

ista

lais

---- -a

sia

ka

sa

sia

ka

sa

sia

ka

sa

sia

ka

sa

sia

ka

s ---- -y

hy

hy

hy

hy

htttt t .

k.k.k.k .ku

ul.

uu

l.u

ul.

uu

l.u

ul.

tttt t oim

.os

oim

.os

oim

.os

oim

.os

oim

.os .... .

os

os

os

os

os a

la

la

la

la

l l.l.l.l. l.

kam

pan

kam

pan

kam

pan

kam

pan

kam

pan

jaa

nja

an

jaa

nja

an

jaa

nka

mp

ka

mp

ka

mp

ka

mp

ka

mp.

os

. o

s.

os

. o

s.

os .... .

työ

työ

työ

työ

työ

tttt t oim

ino

imin

oim

ino

imin

oim

intatatata ta

asi

an

liik

ka

sia

n liik

ka

sia

n liik

ka

sia

n liik

ka

sia

n liik

kky

sely

ky

sely

ky

sely

ky

sely

ky

sely

ky

sely

ky

sely

ky

sely

ky

sely

ky

sely

tila

isu

us

tila

isu

us

tila

isu

us

tila

isu

us

tila

isu

us

Esp

oo

64

82

01

74

61

75

57

55

20

Ham

ina

64

32

01

63

72

52

53

50

19

Hau

kip

ud

as8

53

53

53

53

53

22

16

41

26

45

35

11

9H

um

pp

ila1

84

02

61

54

32

55

61

45

24

Häm

ee

nlin

na

94

62

01

42

71

05

57

57

25

Iitti

17

45

23

26

42

30

46

25

62

4Ja

ala

13

31

19

15

52

39

55

04

02

4Jo

roin

en

15

43

22

14

42

29

45

34

62

3K

aari

na

94

82

71

64

31

84

59

55

22

Kar

stula

17

44

32

20

51

35

66

05

32

8Ke

miö

20

44

36

28

44

42

64

83

12

4Ke

rava

74

52

41

84

01

36

54

61

61

61

61

61

22

Kiik

ala

17

35

27

12

44

24

35

03

92

0Ko

kko

la8

46

35

22

37

18

75

15

01

6Ko

lari

13

40

27

18

57

37

75

75

22

5Kotk

a8

49

23

20

38

17

45

36

02

2K

rist

iinan

kaup

13

48

37

26

51

32

10

10

10

10

10

48

43

14

Kuh

mo

ine

n7

39

19

15

45

30

65

25

62

5La

pp

ee

nra

nta

94

11

71

43

11

72

51

54

13

Lep

päv

irta

13

46

25

20

46

34

75

85

33

2Li

eks

a1

44

32

62

23

92

34

55

57

24

Lilje

nd

al2

22

22

22

22

24

84

14

14

14

14

13

05

93

94

58

34

23

Lum

ijoki

13

34

16

11

39

30

36

24

32

2M

ikke

li1

04

42

41

83

92

57

54

57

26

Mult

ia1

23

82

51

54

83

13

55

40

18

Naa

nta

li1

14

52

01

73

91

44

52

52

17

No

orm

arkk

u1

24

12

81

83

82

25

58

54

26

När

piö

10

45

31

24

48

39

64

72

21

1O

ula

ine

n1

04

42

91

94

22

57

53

58

22

Outo

kum

pu

11

46

19

14

42

23

75

85

62

7Pad

asjo

ki1

43

72

11

94

93

34

55

55

22

Pie

ksäm

äki

93

82

51

73

39

45

65

61

9Po

rvo

o9

47

25

19

44

20

54

74

71

3P

ud

asjä

rvi

11

42

22

16

44

32

55

54

92

3P

un

kah

arju

15

40

23

14

49

29

55

75

02

6P

yhän

tä1

84

22

71

54

22

52

59

49

23

Pyl

kön

mäk

i1

93

93

63

13

13

13

13

16

26

26

26

26

24

64

64

64

64

68

70

70

70

70

70

49

36

36

36

36

36

Ran

ua

16

43

25

17

49

34

75

55

53

0R

ääkk

ylä

21

42

25

19

48

34

66

05

42

8So

nka

järv

i1

63

92

72

65

33

86

63

50

29

Suo

lah

ti1

14

12

31

53

16

56

34

92

5Ty

rnäv

ä1

64

01

81

64

12

34

63

47

22

Vaas

a9

45

28

25

37

17

75

35

51

9Va

hto

13

47

27

21

50

27

56

74

62

1Va

rkau

s7

45

25

14

31

10

15

85

71

8V

imp

eli

14

50

34

22

52

32

76

46

16

16

16

16

13

5V

irra

t1

54

52

82

25

23

35

64

60

25

vaih

telu

väli

6-2

231-

53

16

-41

11-

31

27-

62

6-4

61-

10

47-

70

22-6

111-

36

kkkk keeee e

skia

rvsk

iarv

skia

rvsk

iarv

skia

rvoooo o

12

12

12

12

12

44

44

44

44

44

25

25

25

25

25

18

18

18

18

18

43

43

43

43

43

25

25

25

25

25

5555 55

65

65

65

65

65

15

15

15

15

12

22

22

22

22

2

274274274274274

ACTA

8.1 Monitasoinen ja monikäyttöinensosiaalinen pääoma

Yksi demokraattisia yhteiskuntia viime vuosina keskusteluttanut kysymys on liittynytolennaisella tavalla niissä toimivaan yhdistyslaitokseen ja järjestöjäsenyyteen. Vahvoillekansalaisyhteiskunnille luonteenomainen piirre, kansalaisten jäsenyys yhdistyksissä,on joutunut suurennuslasin alle. Lähinnä amerikkalaisen yhteiskunnan tarkkailijatovat nähneet selkeitä merkkejä ja tehneet huolestuttavia havaintoja siitä, että kansalaisetovat loittonemassa yhdistystoiminnasta. Tämän on katsottu rapauttavan kansalais-yhteiskuntaa ja heikentävän järjestäytymiseen ja verkottumiseen pohjautuvaa sosiaalistapääomaa. Alan tunnetuin edustaja Robert Putnam (2000, 287) katsookin, ettäsosiaalinen pääoma on heikentynyt amerikkalaisessa yhteiskunnassa jo parinsukupolven ajan. Tämän hän katsoo heijastuneen eritoten järjestöjäsenyyden laskuna,alentuneena osallistumisena vapaaehtoistoimintaan, poliittisena välinpitämättö-myytenä, harventuneena sosiaalisena vuorovaikutuksena ja sosiaalisen epäluottamuksenkasvuna (ks. myös Rothstein & Stolle 2003, 5).

Vaikka eurooppalaisissa ja siten myös pohjoismaisissa yhteiskunnissa on viimeksikuluneen vuosikymmenen aikana ollut havaittavissa yhdistysjäsenyyden ja osal-listumistason lievää laskua muutamilla yhdistysaloilla (ks. esimerkiksi Vogel & Amnå2003, 27–28), ei suoranaisesta rapautumisilmiöstä näiden yhteiskuntien osalta voidapuhua. Osallistumisen laskun joillakin yhdistystoiminnan lohkoilla on korvannutsen laajeneminen toisilla järjestöaloilla (ks. esimerkiksi Torpe 2001, 112–115; Torpe2003; Wijkström 2001, 128–132).

Hälyttäviä merkkejä sen paremmin yhdistysmäärien vähenemisestä kuinyhdistysjäsenyyden harvenemisesta ei Suomessakaan ole ollut havaittavissa (ks. Sii-siäinen 2002b, 97–107; Helander 2001; Helander 2004). Tosin näkyvää yh-distystoiminnan laskua on tapahtunut etenkin järjestökentän poliittisen ja taloudellisenosan puolella. Yhdistystoiminnan on vastaavasti havaittu vireytyneen etenkin kulttuuri-ja harrastustoiminnan sekä ylipäänsä vapaa-aikatoiminnan lohkolla (Siisiäinen2002b,100–104; Helander 2001, 17–22). Mistään yleisestä, koko yhdistyskenttääkoskevasta järjestötoiminnan laskusta ei siis suomalaisessa yhteiskunnassakaan voidanäin ollen puhua. Tästä kertoo selväkielisesti muun muassa se tosiasia, että uusienyhdistysten perustaminen oli poikkeuksellisen vilkasta 1990-luvun loppuvuosina.

Voitto Helander

8 Yhdistyskiinnittyminensosiaalisen pääomannäkökulmasta

275275275275275


Kansalaisten yhdistyskiinnittymistä ja sen vaikutuksia on varsinkin 1990-luvunalkuvuosista lähtien eritelty useimmiten edellä mainitun sosiaalisen pääomannäkökulmasta. Käsitteenä sosiaalinen pääoma kattaa kuitenkin myös muita kuinvälittömästi yhdistyslaitokseen liittyviä ja yhdistystoiminnalla aikaansaatavia ele-menttejä. Tietyt ulottuvuudet sisältyvät vaihtelevin kombinaatioin useihin sosiaalistapääomaa koskeviin määritelmiin ja luonnehdintoihin. Näitä ovat muun muassaluottamus ihmisiin ja instituutioihin, sosiaaliset verkostot ja vastavuoroisuus (ks.esimerkiksi Ruuskanen 2001; Sinkkonen-Tolppi 2002). Itse asiassa sosiaalisenpääoman käsitettä ei ole pystytty määrittelemään yksiselkoisella tavalla, vaan eri tutkijatovat sisällyttäneet siihen useita erilaisia yhteisöjä ja yksilöitä kuvaavia elementtejä.Robert Putnamin (2000) mukaan sosiaalinen pääoma on yhteisön ominaisuus, jonkakeskeisiä muotoja ovat verkostot, normit ja luottamus. Michael Woolcock (2001,37) puolestaan määrittelee sosiaalisen pääoman yhteiskunnan sosiaalisiin rakenteisiinjuurtuneiksi normeiksi ja sosiaalisiksi suhteiksi, jotka mahdollistavat ihmisiä koor-dinoimaan toimintaansa haluttujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Kansalaisten välisiäsuhteita voidaan kuvata esimerkiksi viittaamalla ihmisyhteisöjen normeihin,sosiaaliseen luottamukseen, kansalaisten yhteisökiinnittymiseen ja sosiaalisiin ver-kostoihin (Torpe 2003, 28–32).

Laajaan brittiläiseen sosiaalisen pääoman eri elementtejä koskevaan erittelyynviitaten Laura Iisakka (2004) toteaa yhtenevinä piirteinä olevan muun muassa so-siaaliset verkostot ja verkostoihin liittyvät normit. Yleisesti sosiaalinen pääoma ym-märretään voimavaraksi, joka muodostuu ihmisten välisten muodollisten ja infor-maalien suhteiden vaikutuksesta.

Sosiaalista pääomaa voidaan eritellä sekä yksilö- että yhteisötason ominaisuutena.Tässä kirjoituksessa sitä käsitellään yksilötasolta lähtien. Yksilötason tutkimuksessasosiaaliseen pääomaan liittyy kaksi ulottuvuutta (Rothstein & Stolle 2003, 3–5). Yh-täältä sitä voidaan lähestyä siitä näkökulmasta, kuinka paljon suhteita yksilöllä on,toisaalta millaisia arvoja ja asenteita hänellä on. Kuta useampaan sosiaaliseen verkostoonkansalainen on kiinnittynyt ja kuta enemmän hänellä on luottamusta ja halukkuuttatoimia yhteistyössä toisten ihmisten kanssa, sitä enemmän hänellä on sosiaalista pää-omaa.

Sosiaalista pääomaa voidaan analysoida riippumattomana tai riippuvana muut-tujana. Yhtäältä voidaan kysyä, mitkä tekijät – esimerkiksi väestölliset sosiotaloudellisettekijät – tai kuntakontekstiin liittyvät tekijät selittävät sosiaalisen pääoman olemas-saoloa. Toisaalta voidaan kysyä, vaikuttaako ja millä tavalla kansalaisten käytössä olevasosiaalinen pääoma heidän kykyynsä ja halukkuuteensa vaikuttaa heitä itseäänkoskevien ratkaisujen tekoon ja elämänhallintaan.

Tässä yhteydessä sosiaalisen pääoman operationaalisena vastineena pidetäänKuntaSuomi 2004 -kansalaiskyselyyn vastanneiden osallistumista paikalliseen yh-distystoimintaan. Jäsenyys yhdistyksessä ilmaisee ennen muuta sitä, että asianomainenainakin jossain mitassa samastuu järjestön edustamiin arvoihin ja tavoitteisiin. Jäsenyyssisältää usein myös jäsenmaksuna tapahtuvan aineellisen tuen antamisen yhdistyksentoimintaan. Jäsenmaksut muodostavat useimmissa suomalaisissa yhdistyksissä niidentoiminnallisen jatkuvuuden takaavan selkärangan (Helander 2004, 60–65).

276276276276276

ACTA

Jäsenyys ei kuitenkaan ole vain yksipuolinen anti kansalaiselta järjestölle.Jäsenyyden hyötynä ihmiset saavat yhdistyksiltään mitä erilaisimpia aineellisia palvelujaja aineettomia hyviä. Teoreettisesta perspektiivistä riippuen yksilöiden ja organi-saatioiden välinen vuorovaikutus voi saada hyvinkin erilaisia painotuksia. Yhdistyksenantina voi olla samastumisen ja yhteisötunteen vahvistaminen, oikeuksien ja etujenvalvonta kollektiivisen tuen turvin, harjaannuttaminen demokraattiseen kansa-laistoimintaan tai konkreettisen palvelun tuottaminen jäsenensä hyväksi. Keskeistäon, että jäsenyys antaa siis molemminpuolisen hyödyn yksilölle ja organisaatiolle (ks.esimerkiksi Hyyppä 2002, 24–26; Helander 2004, 26–34). Myös käsitykset yhdistystenjäsenyydestä ja sen merkityksestä ovat vähitellen muuttumassa. Viime vuosien aikanakäsitykset jäsenyydestä ovat muuttuneet erityisesti nuorempien sukupolvien osaltasiten, että välittömät taloudelliset hyödyt ovat alkaneet painottua liityntäperiaatteenaaikaisempaa enemmän (Lorentzen 2001, 39–41).

Pelkkä jäsenyys yhdistyksessä takaa usein jo sellaisenaan tiettyjä etuja siihen liit-tyneen yksilön kannalta. Täysimääräisempään molemminpuolisten hyötyjen käyttöönyksilöiden ja yhdistysten välisessä vuorovaikutuksessa päästään kuitenkin vasta silloin,kun kansalaiset aktiivisesti osallistuvat yhdistysten toimintaan. Pelkän jäsenyyden sijastajärjestöelämän merkitystä arvioidaankin usein yhdistysaktiivisuuden näkökulmasta.Tämän taustalla on se yksinkertainen tosiasia, etteivät läheskään kaikki yhdistystenjäsenet osallistu aktiivisesti jäsenyysorganisaationsa toimintaan. Osallistumistutki-muksissa on myös pantu merkille, että jäsenyyden ja osallistumisen yhteys on ainakinjossain määrin löystymässä. Yhdistysjäsenten lisääntyneen passiivisuuden vastapainonaon se, että järjestöt tarjoavat yhä useammin osallistumisfoorumin kansalaisille, jotkaeivät jäsenyysvelvoittein ole sitoutuneet yhdistysten toimintaan (ks. Woellebaek &Selle & Lorentzen 2000, 174–178; Gaskin & Smith 1997, 32–33). Tämä on tulluterittäin selvästi esille yhdistysten organisoimassa vapaaehtoistoiminnassa aina rahan-keräystä myöten. Jäsenyyden ja osallistumisen yhteyttä voidaan kuvata seuraavan neli-kentän avulla:

Kuvio 8.1. Yhdistysosallistuminen ja yhdistysjäsenyys.

Osallistumista yhdistystoimintaan voidaan kartoittaa erilaisten mittareiden avulla.Yksi tapa arvioida osallistumista on analysoida sen laajuutta; kuinka useaan järjestöön

Jäsen Jäsen Jäsen Jäsen Jäsenyysyysyysyysyys

Jäsen Ei-jäsen

Osallistuu Aktiivi- Ulkopuolinen Os Os Os Os Osalalalalallislislislislistuminentuminentuminentuminentuminen jäsen osallistuja yhdis yhdis yhdis yhdis yhdistyktyktyktyktyksensensensensen tttttoiminoiminoiminoiminoimintaantaantaantaantaan

Ei osallistu Passiivi- Yhdistys-jäsen ulkopuolinen

277277277277277


vastaaja kuuluu. Osallistumisen intensiteettiä puolestaan arvioidaan tavallisesti kar-toittamalla sen vahvuutta passiivisesta muodollisesta tukijäsenyydestä aktiivisen yh-distysosallistumisen kautta aina järjestöluottamustehtävien hoitamiseen asti.

8.2 Järjestökiinnittyneisyys lievässä kasvussa?

Kolmeen katkaisupisteeseen nojaava järjestöjäsenyyksien määrän tarkastelu pohjautuukaikissa kuntalaistutkimuksissa samantapaisena toistettuun kysymykseen. Vuonna1996 kysymys esitettiin muodossa “Osallistutteko seuraavan tyyppisten järjestöjentoimintaan ja oletteko niissä jäsen?” Vastausvaihtoehtoina olivat “Olen jäsen” jaosallistumisen osalta “En osallistu, osallistun satunnaisesti, osallistun säännöllisesti”.Neljä vuotta myöhemmin vastaaja sai kysymyksen muodossa “Oletteko jäsen joissakinseuraavista yhdistyksistä/järjestöistä ja jos olette, miten aktiivisesti osallistutte ko. yh-distyksen /järjestön toimintaan?” Vastausvaihtoehtoina olivat “En ole jäsen, Olenjäsen, mutta osallistun harvoin, Olen jäsen, osallistun aktiivisesti”. Vuoden 2004 ky-selyssä kysymys esitettiin muutoin edellisen kanssa identtisessä muodossa paitsi ettäneljäntenä vastausvaihtoehtona oli vielä “Olen luottamustehtävässä”.

Esille pantujen järjestöalojen nimikkeet pyrittiin pitämään läpi tutkimuskaudenmahdollisimman yhtenäisinä ja siten vertailukelpoisina. Vuoden 1996 kahdestatoistajärjestöalasta jätettiin myöhemmin pois tulkinnalliseksi osoittautunut vaihtoehto “Us-konnolliset järjestöt/Ev.lut. seurakunta”. Uutena yhdistysalana vuosien 2000 ja 2004kyselyyn otettiin “Asukasyhdistys”, minkä lisäksi vaihtoehtoihin sisällytettiin myösavoin kohta “Muu yhdistys”. Vuoden 2004 kyselyssä tiedusteltiin lisäksi vastaajienkuulumista vanhempainyhdistykseen.

Mahdollisimman vertailukelpoisen pitkittäiskuvan saamiseksi kansalaistenyhdistysjäsenyyksien määrän kehittymisestä kunkin havaintovuoden osalta otettiinmukaan yksitoista yhdistysalaa, jotka olivat mukana kaikissa kolmessa kyselyssä.Yhdistysjäsenyyttä kuvaavien keskiarvojen perusteella näyttää siltä, että jäsenyydetsuomalaisissa yhdistyksissä ovat kahdeksanvuotisen havaintokauden aikana suhteellisenselvästi kasvaneet. Etenkin vuodesta 1996 vuoteen 2000 jäsenliityntää osoittavakeskiarvo nousi selvästi (vuonna 1996: 1,09 ja vuonna 2000: 1,38). Vuosien 2000 ja2004 välinen kasvu jäi varsin pieneksi (2004: 1,44). Johtopäätös, joka keski-arvovertailun perusteella on tehtävissä, on joka tapauksessa selkeä. Suomalaistensosiaalinen pääoma ei yhdistysjäsenyyksien määränä mitaten ole rapautumassa, vaan pi-kemminkin päinvastoin kasvamassa. Tässä kohden kehitys Suomessa näyttää varsinpohjoismaiselta ja erilaiselta kuin Yhdysvalloissa, jossa viime vuosikymmeninähavaitusta yhdistysosallistumista koskevasta kehityksestä on maalattu varsin synkkäkuva (ks. Putnam 2000).

Vertailut toisiin Pohjoismaihin antavat kuitenkin kuvan, että suomalaistenyhdistyskiinnittyminen jää edelleenkin jälkeen läntisten naapurimaiden tasosta.Etenkin Tanskassa ja Ruotsissa aikuisväestön keskimääräinen yhdistyskiinnittyminennäyttää Suomea selvästi korkeampia arvoja ja norjalaistenkin yhdistysjäsenyys on jonkinverran Suomea tiheämpää (Borg 2005, 42–43; ks. myös Siisiäinen 2002a, 15–16;Hansen 2003, 36–37).

278278278278278

ACTA

On kuitenkin huomattava, että jäsenyystiheyttä koskevat havainnot riippuvatainakin jossain määrin siitä, millä tavoin asiaa on vastaajilta tiedusteltu. Tämä tuleeesille myös tässä tutkimuksessa, jossa on käytetty kahdenlaista mittaustapaa.Tiedusteltaessa vuonna 2004 vastaajilta, kuinka moneen yhdistykseen he kuuluvat,saatiin tulokseksi, että vain 6 prosenttia heistä ei kuulunut ainoaankaan yhdistykseen.Kun vastaajalta kysyttiin samassa yhteydessä, kuuluiko hän lomakkeella mainituillayhdistysaloilla toimiviin järjestöihin, saatiin tulokseksi, että peräti 25 prosenttia eikuulunut yhteenkään yhdistykseen. Tämän tutkimuksen raportoinnissa käytetäänviimeksi mainittua tapaa tiedustella yhdistysjäsenyyksien määrää. Näin tehdään lähinnäsen vuoksi, että samaa menettelyä käytettiin myös vuosina 1996 ja 2000. Menettelymahdollistaa ajalliset vertailut aikaisemmin tehtyihin kuntalaistutkimuksiin. Ensiksimainitun kysymysmuotoilun tuloksia tarkastellaan liitteessä 8.1.

Verrattaessa tulosta niihin tutkimushavaintoihin, joita maassamme on ai-kaisemmissa yhteyksissä tehty tai mitä Suomeen verrattavissa pohjoisissa naapurimaissaon aikuiskansalaisten järjestöliitynnästä saatu, luku näyttää antavan jossain määrinalimitoitetun kuvan suomalaisesta yhdistysliitynnästä. Martti Siisiäisen (2002a, 16)mukaan 17 prosenttia aikuisväestöstä ei vuonna 2000 kuulunut ainoaankaan yh-distykseen. Vaikka järjestöliityntä saman tutkimuksen mukaan onkin ollut hienoisessakasvussa, vaikuttaa kahdeksan prosenttiyksikön ero tämän tutkimuksen tulokseenepäuskottavalta. Vastaavasti niiden osuus, jotka ilmoittivat olevansa jäseninä vähintäänneljän järjestöalan yhdistyksissä, on vain puolet siitä (16 %) mitä Siisiäisen tutkimusosoittaa. Keskimääräinen yhdistysjäsenyys, joka vuonna 2004 tämän tutkimuksenmukaan jäi vain alle puolentoista lukemaan (1,44) on niin ikään selvästi alhaisempikuin mihin Siisiäinen on päätynyt. Samansuuruisia järjestäytymisarvoja saatiin myös“Lama ja luottamus” -tutkimuksessa sekä järjestökentän ulkopuolelle jääneistä ettäjäsenyyksien keskimäärää ilmaisevista luvuista (Kaunismaa 2002, 109–110).

Laajoissa ruotsalaisissa järjestöliityntää koskevissa tutkimuksissa tehtyjenhavaintojen mukaan järjestölaitoksen ulkopuolella olevien aikuiskansalaisten osuusjäi maassa vuosituhannen taitteessa kymmeneen prosenttiyksikköön (Vogel & Amnå2003, 25; Persson 2003, 28). Vajaan vuosikymmenen aikana yhdistysten muodollisenjäsenyyden ottaneiden osuus laski vajaan kahden prosenttiyksikön verran. Pohjois-maiden ministerineuvoston yhteenvetoraportin mukaan noin 90 prosenttia Ruotsin,Tanskan ja Norjan aikuiskansalaisista kuuluu johonkin yhdistykseen. Saman julkaisunmukaan järjestäytyneiden osuus jää Suomessa hivenen näitä alhaisemmaksi (Demokratii Norden 2005, 86). Jos otetaan huomioon vain ammattiyhdistysliikkeen ulkopuolinenyhdistysliityntä, jää Suomi melko selkeästi jälkeen toisista Pohjoismaista. VertailutPohjoismaiden ja toisten Euroopan maiden välillä osoittavat puolestaan, ettäpohjoismaalaiset kuuluvat jäseninä yhdistyksiin huomattavasti useammin kuinEuropean Social Survey (ESS) tutkimuksessa olleiden maiden asukkaat keskimäärin(Borg 2005, 40).

279279279279279


8.3 Järjestöliitynnän yhteydet

Eri kansalaisryhmien järjestöliitynnän vertailu tuo esille mielenkiintoisia yhtäläisyyksiäja eroja. Aikaisemmissa tutkimuksissa havaitut sukupuolierot miesten hyväksi olivatjo tutkimuskauden alussa tasoittuneet jokseenkin täydellisesti. Muutos näyttäisiselittyvän lähinnä sillä, että naisten yhdistysliitynnän aste on noussut selvästi no-peammin kuin miesten vastaava.

Taulukko 8.1. Yhdistysjäsenyyksien määrä vuosina 1996, 2000 ja 2004 erilaisten väestö-muuttujien mukaan tarkasteltuna (%).

Yhdis Yhdis Yhdis Yhdis Yhdistystystystystysjäsenjäsenjäsenjäsenjäsenyykyykyykyykyyksien lsien lsien lsien lsien lkmkmkmkmkm

19961996199619961996 20002000200020002000 2004200420042004200400000 1–21–21–21–21–2 3+3+3+3+3+ 00000 1–21–21–21–21–2 3+3+3+3+3+ 00000 1–21–21–21–21–2 3+3+3+3+3+

KaikkiKaikkiKaikkiKaikkiKaikki 4040404040 4747474747 1313131313 2727272727 5757575757 1616161616 2525252525 5858585858 1717171717Sukupuoli:Sukupuoli:Sukupuoli:Sukupuoli:Sukupuoli:Mies 40 48 13 25 58 17 25 58 17Nainen 41 47 13 29 56 15 26 58 16IIIIIkä:kä:kä:kä:kä:18–29 v 43 50 7 32 57 11 34 56 1030–39 v 35 53 12 20 63 17 22 63 1540–49 v 36 50 14 18 62 20 20 61 1950–59 v 38 48 14 20 59 21 22 61 1760–69 v 52 35 12 40 47 13 30 50 2070+ v 51 43 6 45 30 12 51 43 6SiviilisäätySiviilisäätySiviilisäätySiviilisäätySiviilisääty:::::Naimaton 45 47 8 34 54 12 32 56 12Naimisissa 37 48 15 24 58 18 21 59 20Eronnut 43 47 10 37 51 13 30 56 14Leski 47 40 13 .. .. .. 31 54 15Äidinkieli:Äidinkieli:Äidinkieli:Äidinkieli:Äidinkieli:Suomi 41 48 12 28 57 15 26 58 16Ruotsi 39 42 19 20 53 27 16 57 28KKKKKoulutusoulutusoulutusoulutusoulutus:::::Perus-/kansakoulu 52 41 7 40 50 10 37 53 11Ammattikoulu 39 50 11 26 60 14 26 59 12Ylioppilas 38 49 13 32 55 13 29 57 15Opisto 29 54 17 15 62 23 18 59 20Alempi korkeakoulututk. 29 50 21 16 60 24 18 59 23Ylempi korkeakoulututk. 25 49 26 13 58 30 12 58 30AmmaAmmaAmmaAmmaAmmattttttiasema:tiasema:tiasema:tiasema:tiasema:Johtava asema 30 45 25 13 54 33 14 56 30Ylempi toimihenkilö 25 52 23 15 59 26 14 64 22Alempi toimihenkilö 25 58 17 11 65 24 14 65 21Työntekijä 35 57 8 19 69 12 22 67 11Yrittäjä 44 41 15 26 54 20 28 60 12Maatalousyrittäjä 31 43 26 12 46 42 9 55 36Opiskelija 42 44 14 31 55 14 30 55 15Hoitaa kotia/lapsia/om. 51 41 8 37 52 11 35 53 12Työtön 46 49 6 34 57 9 38 53 9Eläkeläinen 54 36 10 44 44 12 34 49 17Asuinaika kAsuinaika kAsuinaika kAsuinaika kAsuinaika kunnasunnasunnasunnasunnassssssa:a:a:a:a:0–2 v 43 50 7 29 60 11 32 57 113–5 v 44 48 8 29 58 13 27 60 136–10 v 37 50 13 24 62 14 27 59 1411–20 v 39 47 14 25 57 17 26 58 16Yli 20 v / aina 41 46 13 27 55 18 24 58 18

Ikäryhmien keskinäiset erot sitä vastoin ovat suhteellisen selviä. Kaikissa havainto-pisteissä toistuu sama järjestys. Jäsenyydet ovat toisia ikäryhmiä harvinaisempia sekä

280280280280280

ACTA

nuorimmalla että vanhimmalla ikäryhmällä. Vanhimpaan, yli 70-vuotiaiden ka-tegoriaan kuuluu muita enemmän sekä niitä, joilla ei ole ainoatakaan yhdistysjäsenyyttäettä sellaisia, jotka ovat jäsenenä vain yhdessä yhdistyksessä. Myös jäsenyyksien kes-kimäärä jää ikäryhmällä selvästi alhaisemmaksi kuin toisilla ikäkategorioilla. Vähitenkokonaan järjestölaitoksen ulkopuolisia on 30–60-vuotiaissa. Keskiarvoina mitatenjärjestökiinnittyminen on voimakkainta 40–49-vuotiailla. Vastaavansuuntaisia ha-vaintoja yhdistyslaitoksen ulkopuolella olevien ikäjakautumasta on tehty myös muissasuomalaistutkimuksissa (Siisiäinen 2002a, 16-17).

Siviilisääty on melko vahvasti yhteydessä jäsenliityntään. Kokonaan yhdistys-laitoksen ulkopuolisia on vähiten naimisissa olevissa. Tulos on yhdensuuntainen sekämeillä että muissa Pohjoismaissa tehtyjen havaintojen kanssa. Niiden mukaan pa-risuhteessa asuvat ovat yleensä naimattomia ja leskeksi jääneitä kiinteämmin mukanayhdistystoiminnassa (Helander 2002, 102–103, Vogel & Amnå 2003, 37). Nai-mattomien vähäinen yhdistysliityntä selittyy kuitenkin lähinnä ikämuuttujan avulla;naimattomista ylivoimaisesti suurin osa kuuluu nuorimpaan, vielä perhe-elämäänvakiintumattomaan ikäryhmään, joka on toisia heikommin organisoitunut jä-senyysperustaisesti. Merkille voidaan panna se seikka, että leskeksi jääneet ovat myössuhteellisen aktiivisesti mukana jäsentasoisessa järjestöelämässä. Vastaajien ikä selittäämyös tässä tapauksessa yhdistysjäsenyyden laajuutta; vanhimpiin ikäryhmiin kuuluvatnaislesket ovat suhteellisen vahvasti mukana järjestöelämässä.

Kieliryhmien väliset järjestökiinnittymiserot ovat varsin suuret. Ruotsinkielisetovat suomenkielisiä selvästi enemmässä mitassa yhdistysihmisiä (ks. Hyyppä 2002).Jäsenyyskeskiarvojen ero on tilastollisesti erittäin merkitsevä. Tämä näyttäytyy sekäsiinä, että kielivähemmistöön kuuluvat ovat valtakielisiä vähäisemmässä määrin ko-konaan yhdistyslaitoksen ulkopuolella että myös siinä, että heissä on selvästi enemmänuseihin yhdistyksiin kuuluvia. Tämä kieliryhmien profiiliero on tullut esille myösaikaisemmassa alan tutkimuksessa, joskaan ei läheskään yhtä näkyvällä tavalla (vrt.Helander 2002, 102–103).

Koulutus on myös vahva järjestölinkittymiseen yhteydessä oleva taustatekijä.Karkeasti ottaen järjestökiinnittyminen lisääntyy koulutuksen myötä. Tämä ilmeneeselvimmin sekä yhdistyslaitoksen ulkopuolisten että useihin yhdistyksiin kuuluvienosalta. Perusasteen koulutuksen saaneissa on eniten sellaisia, jotka eivät kuuluyhdistyksiin lainkaan. Heissä ja ammatillisen koulutuksen saaneissa on vastaavastivähiten niitä, jotka ovat mukana vähintään neljällä yhdistysalalla. Sama seikka tuleenäkyviin myös koulutusryhmien jäsenyyskeskiarvoissa. Vastaavasti taas ylemmänkorkeakoulutuksen saaneissa on vähiten järjestöihin kuulumattomia ja selvästi enitenuseihin yhdistyksiin kuuluvia. Koulutus vaikuttaa siis yhdistysliityntään vahvalla jakutakuinkin lineaarisella tavalla. Samanlaisia havaintoja koulutuksen ja yhdistysjä-senyyden suhteesta tehtiin myös aikaisempien KuntaSuomi -tutkimusten pohjalla(Helander 1998, 127; Helander 2002, 101). Tulokset saavat vahvistusta myös muistasuomalaisista yhdistysjäsenyyttä koskevista tutkimuksista (Siisiäinen 2000, 161). Vas-taavansuuntainen yhteys koulutuksen ja yhdistysliitynnän välillä on tullut esiin myöslaajassa ruotsalaisessa yhdistyskartoituksessa (Vogel & Amnå 2003, 38).

281281281281281


Myös ammattiasema vaikuttaa yhdistyskiinnittymiseen, joskin koulutustakompleksisemmalla tavalla. Selvästi toisia ammattiryhmiä kiinnittyneempiä ovat joh-tavassa asemassa olevat. Keskimääräistä vahvempaa järjestäytymisastetta edustavat myösmaatalouden harjoittajat sekä ylemmät ja alemmat toimihenkilöt. Vastaavasti taaserityisesti työttömät, mutta myös työntekijät ovat verraten ohuesti järjestölaitokseenkiinnittyneitä. Havainto koskee erityisesti kahta useampaan yhdistykseen kuuluvienosuutta.

Yhdistyskiinnittyminen on yhteydessä myös siihen, kuinka kauan henkilö onasunut paikkakunnalla. Kunakin vuonna asuinajan ja järjestöjäsenyyksien määränvälillä on tilastollisesti merkitsevää positiivista riippuvuutta. Yli 20 vuotta tai kokoelämänsä tutkimuskunnassa asuneet ovat yleensä useimmin jäseninä yhdistyksissä,kun taas vastamuuttaneissa on eniten kokonaan yhdistyksiin kuulumattomia.Työpaikan osalta voidaan todeta, että omassa kunnassa työllistyneet olivat hiemanuseammin ja useamman yhdistyksen jäseniä kuin muussa kunnassa työllistyneet.

8.4 Mitä kunnittaiset yhdistyskiinnittymistiheydetkertovat?

Sosiaalinen pääoma voidaan mieltää ja operationalisoida myös erilaisten alueyhteisöjenominaisuutena. Tunnetuin aluetason tarkastelu on epäilemättä Robert Putnamin Italia-analyysi. Siinä tutkija osoitti maan pohjois- ja eteläosien välisten taloudellisten jasosiaalisten kehityserojen selittyvän merkittäviltä osiltaan asukkaiden organisoituneenyhteistoiminnan vilkkauden perusteella (Putnam 1993). Tutkijan mukaan järjestöllinenverkottuminen ja kansalaisten osallistuminen yhdistystoimintaan kuvaavat sosiaalisenpääoman vahvuutta alueiden kehityseroja selittävänä tekijänä. Toisaalta on myösempiirisin aineistoin pyritty osoittamaan, ettei yhdistystoiminnan voimakkuus jakansalaisten järjestöllinen aktiivisuus ole läheskään aina suorassa suhteessa muuhunyhteiskunnalliseen aktiivisuuteen. Kuten muun muassa Ruotsissa tehdyssä kartoi-tuksessa havaittiin, ei yhdistyskiinnittymisen määrä sellaisenaan selitä esimerkiksiäänestysaktiivisuutta kuntatasolla (Lundåsen 2004). Tässä yhteydessä yhdistysliitynnänlaajuutta tarkastellaan kuntatason ilmiönä. Yhtäältä eriteltiin yhdistysliitynnänvoimakkuutta kuntakokoluokkien osalta, toisaalta yksittäisten kuntien suunnasta.

Yhdentoista yhdistysalan jäsenyyden pohjalle rakentuva, sosiaalista pääomaakuntakohtaisesti mittaava yhdistysjäsenyysindeksi vaihteli tarkastelujakson aikanamelko paljon. Se oli alimmillaan (1,09) havaintokauden alussa. Vaalikauden 1996–2000 aikana se kohosi huomattavasti ollen viimeksi mainittuna vuonna 1,38. Viimeisennelivuotiskauden aikana se nousi vielä jonkin verran lukemaan 1,44. Koska luvutpohjautuvat varsin suuriin näytteisiin, niiden perusteella on oikeutettua tehdä sellainenjohtopäätös, että yhdistysperustainen sosiaalinen pääoma maassamme on vahvistunutviimeksi kuluneen vuosikymmenen aikana. Tältä osin suunta poikkeaa jossain määrinmyös Ruotsista, jossa yhdistysjäsenyyden kokonaismäärät ovat hivenen laskeneet 1990-luvun aikana (ks. Vogel & Amnå 2003).

282282282282282

ACTA

Taulukko 8.2. Järjestöjäsenyyksien määrä kuntakokoluokkien mukaan vuosina 1996, 2000ja 2004 (% sekä luokkakeskiarvot).

KKKKKunununununta-ta-ta-ta-ta- JäsenJäsenJäsenJäsenJäsenyykyykyykyykyyksien lsien lsien lsien lsien lkm yhkm yhkm yhkm yhkm yhttttteensäeensäeensäeensäeensäkkkkkokokokokokoluokkaoluokkaoluokkaoluokkaoluokka VVVVVuosiuosiuosiuosiuosi 00000 11111 22222 3+3+3+3+3+ KKKKKeeeeeskim.skim.skim.skim.skim.

AlAlAlAlAlle 3 000 asle 3 000 asle 3 000 asle 3 000 asle 3 000 as..... 1996: 38 27 17 18 11111,26,26,26,26,262000: 27 32 19 22 11111,52,52,52,52,522004: 27 35 18 21 11111,55,55,55,55,55

3 000–5 500 as.3 000–5 500 as.3 000–5 500 as.3 000–5 500 as.3 000–5 500 as. 1996: 42 27 16 14 11111,12,12,12,12,122000: 29 32 21 18 11111,40,40,40,40,402004: 26 35 21 19 11111,49,49,49,49,49

5 501–10 000 as.5 501–10 000 as.5 501–10 000 as.5 501–10 000 as.5 501–10 000 as. 1996: 42 29 17 13 11111,08,08,08,08,082000: 28 35 21 17 11111,38,38,38,38,382004: 25 36 20 19 11111,53,53,53,53,53

10 001–20 000 as.10 001–20 000 as.10 001–20 000 as.10 001–20 000 as.10 001–20 000 as. 1996: 40 30 18 11 11111,08,08,08,08,082000: 26 35 23 16 11111,39,39,39,39,392004: 25 39 21 16 11111,38,38,38,38,38

20 001–45 000 as.20 001–45 000 as.20 001–45 000 as.20 001–45 000 as.20 001–45 000 as. 1996: 40 34 16 10 11111,00,00,00,00,002000: 27 36 23 14 11111,31,31,31,31,312004: 26 38 22 14 11111,34,34,34,34,34

YYYYYli 45 000 as.li 45 000 as.li 45 000 as.li 45 000 as.li 45 000 as. 1996: 39 32 18 11 11111,07,07,07,07,072000: 27 38 23 13 11111,30,30,30,30,302004: 25 37 24 14 11111,36,36,36,36,36

Kuntakoon yhteys yhdistysliityntään näyttää taulukon 8.2 tulosten perusteella osinvarsin selkeältä. Asukasluvultaan pienimpien, alle 3 000 asukkaan, kuntien kohdallajärjestökiinnittyneisyys oli korkeinta kaikissa kolmessa havaintopisteessä. Merkillepantava seikka on, että etenkin useaan yhdistykseen kuuluvia “järjestöhaita” oli juuritämän kokoluokan kunnissa suhteellisesti eniten. Suhteellisesti eniten kokonaanyhdistyslaitoksen ulkopuolella olevia ja vähiten yhdistysliitynnän “suurkuluttajia” olikeskisuurissa kunnissa. Keskiarvoluvut osoittavat, että kahden suurimman kokoluokankunnat edustavat liityntäasteeltaan alhaisinta tasoa.

Merkille pantava seikka on myös, ettei asuinpaikka kunnassa näytä olevan lainkaanyhteydessä yhdistysliityntään: kuntakeskukset ja haja-asutusalueet näyttävät tarjoavanjokseenkin toistensa kaltaisen kontekstin järjestökiinnittymiselle. Sitä vastoin asuinaikakunnassa vaikuttaa järjestöliityntään yksiselitteisellä ja hyvin ymmärrettävällä tavalla.Kuta pitempään henkilö on asunut kunnassa, sitä useampaan järjestöön hän kuuluu.

Tarkasteltaessa yhdistysjäsenyyksiä koskevia keskiarvoja yksittäisten kuntien tasollavoidaan tehdä ensinnäkin se havainto, että Humppilaa lukuun ottamatta kaikissaKuntaSuomi-kunnissa jäsentiheydet jäivät vuonna 1996 alhaisemmiksi kuin neljävuotta myöhemmässä mittauspisteessä. Kunnittainen yhdistysjäsenyyden keskiarvokohosi nelivuotiskaudella 2000–2004 yhteensä 26 kunnassa, pysyi ennallaan yhdessäja laski 20 kunnassa. Kaiken kaikkiaan yhdistystiheyttä osoittava indeksi muuttuiviimeisen vaalikauden aikana useimmissa kunnissa vain marginaalisesti (kaikkienkuntien indeksit 1996, 2000 ja 2004 liitetaulukossa 8.2).

283283283283283


Taulukko 8.3. Yhdistysliityntätiheydeltään korkeimpia ja matalimpia edustavat KuntaSuo-mi-tutkimuskunnat vuosina 1996, 2000 ja 2004 (järjestäytymistiheys keskimäärin).

Järj.-Järj.-Järj.-Järj.-Järj.- Järj.-Järj.-Järj.-Järj.-Järj.- Järj.-Järj.-Järj.-Järj.-Järj.-19961996199619961996 tihetihetihetihetiheysysysysys 20002000200020002000 tihetihetihetihetiheysysysysys 20042004200420042004 tihetihetihetihetiheysysysysys

KKKKKorkorkorkorkorkein yhdisein yhdisein yhdisein yhdisein yhdistysliitäntysliitäntysliitäntysliitäntysliitäntätihetätihetätihetätihetätiheysysysysys:::::Vahto 1,63 Liljendal 2,03 Kemiö 2,05Humppila 1,55 Kemiö 2,02 Liljendal 1,90Liljendal 1,47 Närpiö 1,87 Närpiö 1,90Kemiö 1,42 Vahto 1,76 Iitti 1,71Kristiinankaupunki 1,34 Jaala 1,70 Kiikala 1,70

Kristiinankaupunki 1,70MMMMMaaaaatalin yhdistalin yhdistalin yhdistalin yhdistalin yhdistysliitäntysliitäntysliitäntysliitäntysliitäntätihetätihetätihetätihetätiheysysysysys:::::

Pudasjärvi 0,83 Pudasjärvi 1,16 Lumijoki 1,16Ranua 0,84 Joroinen 1,27 Varkaus 1,17Varkaus 0,91 Lieksa 1,27 Pudasjärvi 1,18Kerava 0,91 Lappeenranta 1,28 Pyhäntä 1,22Outokumpu 0,93 Padasjoki 1,28 Haukipudas 1,26

Kuntien väliset erot järjestöindeksillä mitattuna olivat vuonna 1996 varsin suuret;0,83 (Pudasjärvi) – 1,63 (Vahto). Erot tutkimuskuntien välillä olivat seuraavissa tar-kastelupisteissä vieläpä hieman vuotta 1996 suurempia. Vuonna 2004 korkeimmatjäsentiheydet mitattiin Liljendalissa ja Kemiössä, samoissa kunnissa, jotka sijoittuvatkärkikaartiin myös vuosina 1996 ja 2004. Samoin kuin neljä vuotta varhemminkinalhaisin liityntätiheys vuonna 2000 mitattiin Pudasjärvellä. Se sijoittuu myös vuonna2004 alhaisimpien jäsentiheyksien kuntien joukkoon. Merkille voidaan panna, ettäalhaisin yhdistysliityntätiheys oli vuonna 2004 Lumijoen kunnassa, joka vuonna 1996sijoittui kymmenen vahvimmin järjestäytyneen kunnan joukkoon (taulukko 8.3, ks.myös liitetaulukko 8.2).

Kaiken kaikkiaan voidaan todeta, että kuntien eri vuosien järjestöjäsenyystiheyttämittaavat indeksit ovat positiivisessa, tilastollisesti erittäin merkitsevällä tasolla olevassariippuvuussuhteessa toisiinsa. Taulukon 8.3 perusteella voidaan todeta kuitenkin, ettäkorkeimman yhdistysliitäntätiheyden kuntien kärkijoukko näyttäisi olevan stabiilimpikuin vastaava matalimman liityntätiheyden kuntajoukko.

Kun tarkastellaan yhdistysaktiivisuutta kuntatasolla erilaisten kuntaominai-suuksien ja järjestöjäsenyysindeksin välisinä korrelaatioina (liitetaulukko 8.7), käyilmi ensinnäkin, että asukasmääränä ilmaistavissa oleva koko ei ole merkitsevällä tasollariippuvainen järjestöaktiivisuuden kanssa. Sen sijaan taajama-asteella on vuonna 2004havaittavissa merkitsevää negatiivista korrelaatiota järjestöaktiivisuuteen, ja kyseinenyhteys on vahvistunut selvästi tutkimusajanjakson kuluessa. Pinta-ala, joka oli etenkintutkimuskauden alussa järjestöaktiivisuuteen vaikuttava tekijä, on menettänytmerkitystään taajama-asteelle. Väestöpohjaan liittyvistä tekijöistä yhteenvetonavoidaankin todeta, että järjestöjäsenyyden määrä näyttäisi vuonna 2004 olevankorkeampaa alhaisemman taajama-asteen kunnassa kuin korkean taajama-asutus-tiheyden omaavissa kunnissa. Selvästi eniten järjestöjäsenyyteen vaikuttavia kunta-ominaisuuksia ovat kuitenkin ruotsinkielisen väestön osuus sekä RKP:n osuus kunnanvaltuustopaikoista; ruotsinkielisten ja kaksikielisten kuntien asukkaat ovat suomen-kielisiä enemmän mukana yhdistyksissä ainakin jäsentasolla. Kaikissa kolmessa mit-

284284284284284

ACTA

tauspisteessä viiden järjestökiinnittyneimmän kunnan joukossa on kaksi kaksikielistäkuntaa, Kemiö ja Liljendal. Järjestäytyneitä asukkaita oli runsaasti myös Närpiössä,joka esiintyi kahdessa viimeisessä havaintopisteessä viiden vahvimmin järjestäytyneenkunnan joukossa. Osittain, mutta ilmeisesti vain osittain, kaksikielisten kuntien suurtajärjestäytymistiheyttä voidaan selittää muutamien järjestöalojen kaksinkertaisella,kieleen perustuvalla yhdistystarjonnalla. Ilmeisempää kuitenkin on, että ruotsin-kielinen kulttuuri on yleisestikin yhdistysorientoituneempaa kuin suomenkielinenselittäen näin tiheää yhdistysliityntää.

Taajama-asteen ja kielirakenteen lisäksi järjestöjäsenyyteen näyttäisi jonkin verranvaikuttavan myös maatalouden osuus työpaikkarakenteesta, työttömyysaste,ikäihmisten osuus väestöstä, ei-tutkinnon suorittaneiden osuus sekä kokoomuksen javihreiden osuus valtuustopaikoista; mitä enemmän ikäihmisiä, mitä enemmänmaatalouden työpaikkoja, mitä vähemmän työttömiä, mitä vähemmän kokoomuslaisiaja vihreitä ja mitä vähemmän tutkinnon suorittaneita, sitä suurempi näyttäisikuntalaisten järjestöaktiivisuus olevan. Hieman merkitystä näyttäisi tässä yhteydessäolevan myös kunnan taloudella siinä mielessä, että mitä alhaisempi lainakanta kunnallaon asukaslukuun suhteutettuna, sitä suurempi järjestöaktiivisuus (liitetaulukko 8.7).

Kunnittaisista yhdistyskiinnittyneisyysluvuista (liitetaulukko 8.2) voidaan yleisestiottaen todeta vielä, että niin vahvimmin järjestäytyneiden kuin heikoimminjärjestäytyneidenkin kuntien joukossa on varsin harvoja suuria kaupunkeja. Pientenkuntien osalta puolestaan on luettavissa, että vahvimmin yhdistysverkottuneitaasukkaita on maan länsi- ja eteläosan kunnissa, kun taas muutamat Oulun läänissäsijaitsevat kunnat, mm. Lumijoki ja Pudasjärvi, kuuluvat vuonna 2004 vähitenyhdistyskiinnittyneiden kuntien ryhmään. Tässä yhteydessä jää täsmällisemminanalysoimatta, onko ja missä määrin sellaiset tekijät kuin maan sisäinen muuttoliikekuihduttanut asukkaitaan menettäneiden kuntien järjestäytymisenä ilmenevääsosiaalista pääomaa. Vaikka asukasluvun muutos 1994–2004 ei sinällään korreloikaanyhdistyskiinnittyneisyyden kanssa, jonkinlaista viitettä muuttoliikkeen vaikutuksestaantaa kuitenkin se, että yhdistyspohjainen järjestäytyminen on maan periferiaosissajonkin verran laimeampaa kuin väestönsä suhteellisen hyvin säilyttäneissä taiasukasmääriään kasvattaneissa rintamaiden kunnissa.

8.5 Jäsenyydet eri alojen yhdistyksissä

Jäsenyyttä eri aloilla toimivissa yhdistyksissä luodattiin kysymyksellä “Oletteko jäsenjoissakin seuraavista yhdistyksistä/järjestöistä ja jos olette, niin miten aktiivisestiosallistutte ko. yhdistyksen/järjestön toimintaan?” Vastausvaihtoehtoina tarjottiin “Enole jäsen” ja “Kyllä, olen jäsen”. Jäseneksi ilmoittautuneelta tiedusteltiin vuoden 2004kyselyssä osallistumisaktiivisuutta kolmen vaihtoehdon pohjalla: osallistuiko hänyhdistyksen toimintaan harvoin, aktiivisesti vai oliko hänellä siinä luottamustehtävä.

Vastaajille tarjottiin vuoden 2004 kyselyssä kaikkiaan kolmetoista järjestö-alavaihtoehtoa. Aikaisemman (vuoden 2000) kierroksen kahteentoista järjestöalaanlisättiin uutena vanhempainyhdistys. Nimettyjen yhdistysalojen lisäksi vastaajalla oli

285285285285285


mahdollisuus valita avoin vaihtoehto “Muu yhdistys”, jota tosin verraten harvatkäyttivät hyväkseen.

Jäsenliitynnältään ylivoimaisesti suurimmaksi järjestöalaksi osoittautui amma-tillinen sektori. Hieman yli puolet vastaajista ilmoitti olevansa ammatilliseenjärjestötoimintaan sitoutunut. Korkea-asteinen ammatillinen järjestäytyminen onylipäänsä pohjoismaisille yhteiskunnille ja vain niille ominainen piirre. Eri tut-kimushavaintojen mukaan ammatillisesti järjestäytyneitä työikäisiä on eri Pohjoismais-sa noin 70–80 prosenttia. Vuonna 2005 palkansaajien järjestäytymisaste oli Suomessa73 prosenttia (Böckerman & Uusitalo 2005). Tässä raportoitu 52 prosenttia on siishuomattavasti alempi kuin ammatillinen järjestäytymisaste. Toisaalta luku on varsinlähellä sitä ammatillisesti järjestäytyneiden osuutta (49 %), joka eurooppalaisessavertailututkimuksessa on Suomen osalta saatu (ks. Borg 2005, 95). Suhteellisen alhaistajärjestäytymistä selittää ainakin yhdeltä osin ikääntyneen väestön laaja mukanaolo jakorkea vastausaktiivisuus tässä tutkimuksessa. Vaikka myös seniori-ikäiset voivatkuulua ammatillisiin järjestöihin, on heidän osallistumisensa niiden toimintaantyöikäisiä laimeampaa. Ammatillisten yhdistysten jäsenyysaste ei viimeisen vaalikaudenaikana ole tämän tutkimuksen mukaan muuttunut käytännöllisesti katsoen lainkaan.

Ammattiyhdistysliityntää kaksi kertaa alhaisemmaksi on osoittautunut kuulu-minen liikuntaseuroihin. Liikuntaseurat ovat kuitenkin varsin hyvin säilyttäneetasemansa selvästi toiseksi vetovoimaisimpana järjestöalana nostamalla havaintokaudenaikana jonkin verran jäsenosuuksiaan. Kun lisäksi otetaan huomioon, että otantaikä-rajana tässä tutkimuksessa on kahdeksantoista vuotta, jää merkittävä osa liikunta-seurojen samoin kuin nuorisoyhdistystenkin jäsenistä tämän tutkimuksen ulkopuolelle.

Kolmanneksi suurin järjestöala on vapaaehtoisjärjestöjen muodostama osayhdistyskenttää. Vapaaehtoisjärjestöjen sijasta voitaisiin hyvällä syyllä puhua myössosiaalialan tai hyväntekeväisyys- ja avustusjärjestöistä, mihin ko. kysymyksentäsmennyksessä annetuilla esimerkeillä, Suomen Punaisella Ristillä ja Mannerheiminlastensuojeluliitolla, usein viitataan. Liikuntaseurojen tavoin myös vapaaehtois-järjestöjen jäsenosuudet ovat kasvaneet havaintokauden aikana.

286286286286286

ACTA

40

17

12

6

7

8

6

4

4

3

2

52

25

15

10

12

12

11

7

6

6

3

52

26

16

12

11

11

11

8

7

7

4

0 10 20 30 40 50 60

ammatti-

urheilu-

vapaaehtois-

kylä-/kaup.osa-

poliittinen

tuottaja-/yrittäjä-

eläkeläis-

kulttuuri-

nuoriso-

maanpuolustus-

ympäristö-

1996 2000 2004

Kuvio 8.2. Kuntalaisten jäsenyys eri toimialojen yhdistyksissä v. 1996, 2000 ja 2004 (%).

Runsaan kymmenesosan kannatukseen yhdistysliitynnän osalta yltävät kylä- jakaupunginosayhdistykset, poliittiset järjestöt, eläkeläisyhdistykset sekä tuottaja/yrittäjäyhdistykset. Näistä selvimmin kannatuslisää ovat saaneet kunnanosayhdistykset,joiden jäsenosuudet ovat kaksinkertaistuneet havaintokauden aikana. Sitä vastointaloudelliset ja poliittiset yhdistykset ovat jäsenkannatukseltaan pikemminkintaantuneet kuin vahvistuneet. Havaintoa tukee myös Ilmapuntari-mittaus. Sen mukaanpuolueyhdistykset ovat vuosituhannen vaihteessa olleet vieroksutuin yhdistystyyppi,kun taas asukasyhdistykset ja kylätoimikunnat ovat kasvattaneet suosiotaan(Kansalaismielipide ja kunnat 2004, 35). Myöskään eläkeläisjärjestöt eivät – ainakaantoistaiseksi – ole kyenneet vahvistamaan kannatuspohjaansa ikäihmisväestön osuudenkasvusta huolimatta.

Jäsenkannatukseltaan keskenään suurin piirtein samankokoisia yhdistysaloja ovatpuolestaan myös asukasyhdistykset, kulttuuriyhdistykset, vanhempainyhdistykset,nuoriso/opiskelijajärjestöt sekä maanpuolustusjärjestöt. Niihin liittyneiksi ilmoittautui7–8 prosenttia vastanneista. Esille nostetuista yhdistysaloista vähimmälle kannatuksellejäävät ympäristöjärjestöt neljän prosenttiyksikön osuudellaan. Niiden kaikkienjäsenkannatus on ollut 2000-luvulla hienoisessa nousussa.

Avovastauskysymykseen vuoden 2004 kyselyssä annettujen vastausten lähempitarkastelu osoittaa, että niissä ilmaistut järjestöalakategoriat kattavat suhteellisen hyvin

287287287287287


suomalaisen järjestökentän keskeisimmät alueet. Suurimmaksi avovastaajien ilmoit-tamaksi ryhmäksi nousivat erilaiset potilas- ja vammaisjärjestöt. Sitä vastoin esimerkiksikansainväliseen toimintaan liittyvät, uskonnolliset ja naisjärjestöt tulivat esille suh-teellisen harvoissa vastauksissa. On tosin huomattava, että suomalaisessa järjestö-perinteessä useat maan yli ulottuvat, iältään vanhat ja asemaltaan vakiintuneet järjestöt,kuten esimerkiksi SPR, NMKY-liitto ja Lions-klubit ovat luonteeltaan monialaisia.Painotuksesta riippuen ne voidaan väkivaltaa tekemättä sijoittaa kansalaisten mielissäuseaankin järjestökategoriaan. Näin ollen ainakin osa jäsenyyksistä näissä ja vastaavantyyppisissä järjestöissä on kirjautunut esimerkiksi vapaaehtois- tai kulttuurijärjestöihin.

Taulukko 8.4. Jäsenyys eri toimialojen yhdistyksissä vuosina 1996, 2000 ja 2004 (%, järjes-töt v. 2004 järjestöjäsenyysosuuden mukaisessa suuruusjärjestyksessä).

19961996199619961996 20002000200020002000 20042004200420042004%%%%% NNNNN %%%%% NNNNN %%%%% NNNNN

Ammattiyhdistys 40 5 994 52 6 716 52 5 742Liikunta-/urheiluseura 17 2 640 25 3 124 26 2 763Vapaaehtoisjärjestö 12 1 862 15 1 785 16 1 727Kunnanosayhdistys 6 882 10 1 232 12 1 211Poliittinen järjestö 7 1 131 12 1 489 11 1 194Eläkeläisjärjestö 6 912 11 1 351 11 1 191Tuottaja-/yrittäjäjärjestö 8 1 170 12 1 434 11 1 189Asukasyhdistys .. .. 7 813 8 829Kulttuurijärjestö 4 654 7 860 8 820Vanhempainyhdistys .. .. .. .. 8 777Nuoriso-/opiskelijajärjestö 4 734 6 734 7 714Maanpuolustusjärjestö* 3 468 6 767 7 694Muu järjestö .. .. 15 1 208 7 575Ympäristöjärjestö 2 354 3 356 4 377

* Vuonna 1996 muodossa Sotaveteraani/reserviläisjärjestö

Tarkastellun kymmenvuotiskauden aikana järjestöjäsenyyden laajuudessa tapahtuneetmuutokset voidaan kiteyttää siten, että havaintojakson alussa eri alojen yhdistyksiinkuului selvästi vähemmän jäseniä kuin vuosina 2000 ja 2004. Kahden viimeisenhavaintopisteen profiilit ovat puolestaan hyvin pitkälti toistensa kaltaiset eroten toi-sistaan vain hyvin marginaalisessa määrin kasvusuuntaisiksi.

Profiilinsa puolesta suomalaisten yhdistysliityntä muistuttaa monessa suhteessaRuotsin vastaavaa. Läntisessä naapurissamme kuitenkin jäsenyystaso on Suomea selvästikorkeampi erityisesti eläkeläisjärjestöjen ja melko paljon korkeampi myös ammatti-yhdistysten ja asukasyhdistysten osalta. Ennen muuta kuitenkin voidaan todeta, ettämuutamat Ruotsissa ja toisissakin Skandinavian maissa vahvoiksi osoittautuneet yh-distysalat puuttuvat meiltä lähes tykkänään. Mainittavin poikkeama lienee kulutta-jajärjestöt. Niihin kuuluu lähes joka kolmas aikuisruotsalainen (Vogel & Amnå 2003,27–28), kun taas meillä varsinaisten kuluttajajärjestöjen jäsenmäärät ovat hyvin pieniäammatillisten järjestöjen otettua pääosin myös kuluttajakysymykset hoitoonsa.

Myös autoilijoiden järjestäytyminen on Ruotsissa selvästi korkea-asteisempaa kuinmeillä. Näiden järjestöalojen ohuus suomalaisessa yhdistyskentässä käy esille myöseurooppalaisesta vertailututkimuksesta. Sen mukaan kuluttaja- ja autoiluyhdistyksiinSuomessa kuuluu vain 5 prosenttia aikuiskansalaisista vastaavan osuuden ollessa

288288288288288

ACTA

Ruotsin osalta 38 prosenttia ja Norjan kohdalla 33 prosenttia (Borg 2005, 95). Norjassapuolestaan järjestöliityntä poikkeaa Suomesta ja Ruotsista siinä suhteessa, että liikun-tajärjestöt keräävät ammattiyhdistyksiä suuremmat jäsenmäärät sosiaalialankin ko-hotessa ammattiyhdistyksiä korkeammalle tasolle (Wollebaek & Selle & Lorentzen2000, 52–55).

Samoin kuin järjestöliitynnän kokonaismäärien kohdalla kunnat poikkeavat myösyksittäisten järjestöalojenkin vetovoimaisuuden osalta huomattavasti toisistaan.Vertailu vapaaehtoistoiminnan ja kulttuuritoiminnan, joiden osalta kuntarakenteellavoi olettaa olevan suhteellisen vähän merkitystä, kohdalta osoittaa sekin kuntien välilläolevan varsin suuria eroja. Sosiaalialaa edustavien vapaaehtoisjärjestöjen ja kulttuurialanjärjestöliitynnät viiden korkea-asteisimman ja viiden matala-asteisimman kunnanvälillä vuonna 2004 ilmenevät taulukosta 8.5. (Kaikkien yhdistystyyppien järjestäy-tymisosuudet kussakin tutkimuskunnassa vuonna 2004 liitetaulukossa 8.8.)

Taulukko 8.5. Yhdistysliitynnältään eniten ja vähiten järjestäytyneet KuntaSuomi-tutkimus-kunnat vuonna 2004. Esimerkkeinä vapaaehtois- ja kulttuurijärjestöt (järjestyneiden %-osuudet).

VVVVVapaaehapaaehapaaehapaaehapaaehtttttoisoisoisoisoisjärjejärjejärjejärjejärjessssstöttöttöttöttöt %%%%% KKKKKultultultultulttuurijärjetuurijärjetuurijärjetuurijärjetuurijärjessssstöttöttöttöttöt %%%%%

EnitEnitEnitEnitEniten järjeen järjeen järjeen järjeen järjessssstäytyneitä:täytyneitä:täytyneitä:täytyneitä:täytyneitä: Vahto 27 Närpiö 16Kemiö 27 Kemiö 15Kiikala 26 Liljendal 14Vimpeli 25 Kristiinankaupunki 14Liljendal 23 Kuhmoinen 14

VähitVähitVähitVähitVähiten järjeen järjeen järjeen järjeen järjessssstäytyneitä:täytyneitä:täytyneitä:täytyneitä:täytyneitä: Haukipudas 8 Pyhäntä 2Lumijoki 10 Lumijoki 4Varkaus 10 Haukipudas 4Lappeenranta 10 Kolari 5Suolahti 11 Varkaus 5

Vapaaehtoisjärjestöihin kuuluvia oli eniten pienissä varsinaissuomalaisissa maalais-kunnissa. Vähiten sosiaalipuolen yhdistyksiin järjestäytyneitä oli kahdessa Pohjois-Suomen maalaiskunnassa. Merkille voidaan panna kuitenkin, että vapaaehtoisjär-jestöihin liittyneitä oli varsin niukasti myös muutamissa kaupungeissa. Tiheä kult-tuurijärjestöihin kuuluminen puolestaan leimasi lähinnä ruotsinkielisiä ja kaksikielisiäkuntia. Alhainen järjestäytymistaso leimasi tässäkin kohden erityisesti pohjoisenSuomen maalaiskuntia.

8.6 Mitkä tekijät selittävät kiinnittymistäeri toimialojen yhdistyksiin?

Useimpien toimialojen yhdistysjäsenistö on painottunut melko suuressa määrinsukupuolen mukaan. Selkeitä naisten yhdistyksiä ovat kuitenkin vain humanitaariseenja sosiaaliseen toimintaan suuntautuneet vapaaehtoisjärjestöt. Perinteisesti miestenjärjestöalaksi mielletyssä ammattiyhdistysliikkeessäkin naisten asema on noussut miehiävankemmaksi. Vastaavasti taas selkeän miehisiä yhdistysaloja ovat olleet vapaaehtoiseen

289289289289289


maanpuolustukseen suuntautuneet reserviläisjärjestöt. Naisten osuus niiden jäsenis-tössä on edelleenkin melko pieni, joskin jatkuvasti suureneva. Jäsenliitynnältäänselvähkösti miespainotteisia ovat myös elinkeinoelämän tuottaja- ja yrittäjäjärjestötsekä urheiluseurat. Lievä miesenemmistö sitä vastoin luonnehtii poliittisia yhdistyksiä.Vastaavan suuntaisia tuloksia eri yhdistysalojen sukupuolijakaumasta on saatu myösIlmapuntari-kartoituksessa (Kansalaismielipide ja kunnat 2004, 35–36). Edelliseen,vuoden 2000 mittaukseen verrattuna muutokset sukupuolten osalta ovat jokseenkinmarginaalisia (ks. Helander 2002, 102).

Vastaajan äidinkieli on hyvin voimakkaasti yhteydessä jäsenliityntään milteikaikilla järjestöaloilla. Ruotsinkieliset ovat suomenkielisiä selvästi enemmän mukanayhdistystoiminnassa. Ainoan poikkeaman kaavasta muodostavat maanpuolustus-järjestöt, joiden toiminnassa suomenkieliset ovat hivenen ruotsinkielisiä useamminmukana. Tasapainoaloja taas ovat ammattiyhdistykset ja asukasjärjestöt. Tältäkin osintilanne on säilynyt jokseenkin muuttumattomana edelliseltä vaalikaudelta.

Taulukko 8.6. Jäsenliityntä eri toimialojen yhdistyksiin sukupuolen, kielen ja koulutuksen*mukaan vuonna 2004 (%, N = 10 449–11 113).

SukupuoliSukupuoliSukupuoliSukupuoliSukupuoli ÄidinkieliÄidinkieliÄidinkieliÄidinkieliÄidinkieli KKKKKoulutusoulutusoulutusoulutusoulutusPPPPPeruseruseruseruserus----- YlempiYlempiYlempiYlempiYlempi

MieMieMieMieMiesssss NainenNainenNainenNainenNainen suomisuomisuomisuomisuomi ruoruoruoruoruotsitsitsitsitsi kkkkkouluouluouluouluoulu kkkkkkkkkk-----tutktutktutktutktutk..... KaikkiKaikkiKaikkiKaikkiKaikki

Ammattiyhdistys 49 54 52 51 36 67 5252525252Liikuntaseura 29 23 25 36 19 34 2626262626Vapaaehtoisjärjestö 11 21 16 23 11 26 1616161616Kunnanosayhdistys 12 11 11 22 10 15 1212121212Poliittinen yhdistys 13 10 11 19 12 14 1111111111Eläkeläisjärjestö 11 11 11 15 22 6 1111111111Tuottaja-/yrittäjäjärjestö 14 8 10 20 12 8 1111111111Asukasyhdistys 8 7 8 9 7 9 8 8 8 8 8Kulttuurijärjestö 7 9 7 14 6 18 8 8 8 8 8Vanhempainyhdistys 6 9 7 14 3 15 8 8 8 8 8Nuoriso-/opiskelijajärjestö 6 8 6 16 15 10 7 7 7 7 7Maanpuolustusjärjestö 10 3 7 5 5 11 7 7 7 7 7Ympäristöjärjestö 3 4 3 6 3 8 4 4 4 4 4

* Koulutusryhmistä analyysissa ovat mukana vain kansa/peruskoulun sekä akateemisen loppututkinnonsuorittaneet

Koulutuksen on useissa tutkimuksissa havaittu olevan vahvassa yhteydessä eritoimialojen järjestökiinnittymiseen (ks. esimerkiksi Siisiäinen 2000, 161). Koulutuksenvaikutusta tarkasteltiin tässä yhteydessä erittelemällä vähiten (kansa-/peruskoulu) jaeniten (ylempi korkeakoulututkinto) muodollista koulutusta saaneiden yhdistys-kiinnittymistä. Yleisesti ottaen korkeasti koulutetut ovat liittyneet eri alojen järjestöihinselvästi useammin kuin vähiten muodollista koulutusta saaneet. Vahvimmin koulutustulee näkyviin vanhempainyhdistysten kohdalla; akateemisen loppututkinnonsuorittaneista peräti viisinkertainen osuus peruskoulutuksen saaneisiin nähden onliittynyt alan yhdistyksiin. Vain kahdella yhdistyslohkolla, eläkeläisjärjestöissä sekätuottaja- ja yritysjärjestöissä, alimpaan koulutusryhmään kuuluvat ovat liittyneetpitkälle koulutettuja useammin järjestöihin. Eläkeläisjärjestöjen osalta liityntääselittänee eläkeikäisten nuorempia sukupolvia yleisesti alempi koulutustaso, kun taas

290290290290290

ACTA

yrittäjäpuolella erityisesti maataloustuottajien muodollinen koulutustaso vaikuttaneeasiaan.

Ikämuuttuja puolestaan on muutamilta osiltaan “luonnollisessa” yhteydessä josellaisenaan ikäperustaisten järjestöalojen, ennen muuta nuorisojärjestöjen ja eläke-läisjärjestöjen jäsenyyteen. Useilla järjestöaloilla jäsenistön painotus sijoittuu kuitenkinikäulottuvuuden keskivaiheille. Näin on muun muassa ammattiyhdistysten osalta,jossa 30–60-vuotiaat muodostavat järjestösektorin rungon. Useilla yhdistyslohkoillajäsenliitynnän painopiste on varttuneen väen puolella. Tällaisia ovat muun muassapoliittiset yhdistykset, kulttuurijärjestöt ja vapaaehtoisjärjestöt mutta myöselinkeinoelämän järjestöt ja maanpuolustusjärjestöt. Merkille pantava seikka onnuorimman ikäryhmän suhteellinen pienuus hyvin monilla järjestölohkoilla.

Taulukko 8.7. Jäsenyys eri toimialojen yhdistyksissä eri ikäluokissa vuonna 2004 (%, N =10 144).

18–29 v18–29 v18–29 v18–29 v18–29 v 30–39 v30–39 v30–39 v30–39 v30–39 v 40–49 v40–49 v40–49 v40–49 v40–49 v 50–59 v50–59 v50–59 v50–59 v50–59 v 60–70 v60–70 v60–70 v60–70 v60–70 v 71+71+71+71+71+ KaikkiKaikkiKaikkiKaikkiKaikki

Ammattiyhdistys 39 61 63 62 38 22 5252525252Liikuntaseura 23 30 30 25 23 19 2626262626Vapaaehtoisjärjestö 10 13 18 17 20 22 1616161616Kunnanosajärjestö 5 11 15 13 13 11 1212121212Poliittinen järjestö 5 5 10 13 18 21 1111111111Eläkeläisjärjestö 0 1 1 3 30 51 1111111111Tuottaja-/yrittäjäjärjestö 3 9 14 15 12 12 1111111111Asukasyhdistys 4 7 8 9 10 9 8 8 8 8 8Kulttuurijärjestö 5 5 7 9 12 12 8 8 8 8 8Vanhempainyhdistys 2 12 16 6 2 2 8 8 8 8 8Nuoriso-/opiskelijajärjestö 21 5 5 3 3 3 7 7 7 7 7Maanpuolustusjärjestö 4 5 5 6 10 16 7 7 7 7 7Ympäristöjärjestö 2 2 4 4 5 6 4 4 4 4 4

Kiinnostavaa on todeta myös, että vuosien 2000 ja 2004 jäsenyysprofiilit ovat pysyneetkäytännöllisesti katsoen täysin muuttumattomina. Suurin havaittu muutos on kolmeprosenttiyksikköä. Tämä koskee nuorimman ikäryhmän osuuden kasvua nuoriso- jaopiskelijajärjestöissä. Muiden ikäryhmien ja yhdistyslohkojen osalta muutokset ovatkorkeintaan parin prosenttiyksikön luokkaa. Tämä ikäprofiilin varsin suuri stabiiliusnäyttäisi viittaavan siihen, että jäseneksi liittyminen eri alojen yhdistyksiin tapahtuumelko lailla samanikäisenä.

Suhteuttamalla yhdistysten jäsenyystiheyden kuntakokoluokkiin voidaan tehdäpäätelmiä siitä, millaisen kannatuspohjan erikokoiset kunnat järjestöille tarjoavat.Erityisen selviä eroja jäsenrekrytoinnin osalta eri alojen yhdistyksillä on vain verratenvähän. Muutamien lohkojen järjestöt saavat kannatuksensa varsin tasaisesti erikokoi-sista ja rakenteeltaan erilaisista kunnista. Etenkin liikuntaseurojen kannatus vaihteleekuntakoon mukaan vain hyvin vähäisessä määrin. Sama koskee myös ympäristö-,maanpuolustus-, kulttuuri- ja nuorisojärjestöjä.

291291291291291


Taulukko 8.8. Jäsenyys eri alojen yhdistyksissä kuntakokoluokittain tarkasteltuna v. 2000ja 2004 (%).

AlAlAlAlAlle 5 500le 5 500le 5 500le 5 500le 5 500 5 500–20 0005 500–20 0005 500–20 0005 500–20 0005 500–20 000 Yli 20 000Yli 20 000Yli 20 000Yli 20 000Yli 20 000asukasasukasasukasasukasasukastatatatata asukasasukasasukasasukasasukastatatatata asukasasukasasukasasukasasukastatatatata KaikkiKaikkiKaikkiKaikkiKaikki20002000200020002000 20042004200420042004 20002000200020002000 20042004200420042004 20002000200020002000 20042004200420042004 20002000200020002000 20042004200420042004

Ammattiyhdistys 45 47 54 52 57 55 5252525252 5252525252Liikuntaseura 25 26 26 27 24 25 2525252525 2626262626Vapaaehtoisjärjestö 18 19 15 15 13 16 1515151515 1616161616Kunnanosayhdistys 12 14 9 11 9 9 1010101010 1212121212Poliittinen järjestö 17 15 13 12 6 7 1212121212 1111111111Eläkeläisjärjestö 14 15 11 11 8 7 1111111111 1111111111Tuottaja-/yrittäjäjärjestö 18 17 12 11 4 5 1212121212 1111111111Asukasyhdistys 5 3 7 9 9 10 7 7 7 7 7 8 8 8 8 8Kulttuurijärjestö 7 8 7 8 8 7 7 7 7 7 7 88888Nuoriso-/opiskelijajärjestö 7 6 7 7 5 8 6 6 6 6 6 7 7 7 7 7Maanpuolustusjärjestö 7 6 7 7 5 7 6 6 6 6 6 7 7 7 7 7Ympäristöjärjestö 3 4 3 4 3 3 3 3 3 3 3 4 4 4 4 4

N (-04) = 11 114–10 450; N (-00) = 12 823–11 785

Muutamat järjestöalat saavat jäsenkannatuksensa pienistä ja siten lähinnä maaseu-tumaisista kunnista. Tällaisia ovat paljolti maataloustuottajien kannatukseen poh-jautuvat tuottaja- ja yrittäjäjärjestöt, kunnanosayhdistykset sekä poliittiset ja eläke-läisjärjestöt. Vain ammattijärjestöjen jäsenkannatuksen painopiste on selvästi suurissakunnissa. Niiden ohella myös omakotiasujista pääasiallisen kannatuksensa hankkivatasukasyhdistykset rekrytoivat jäsenkunnastaan merkittävän osuuden suurten kau-punkikuntien asukkaista.

Vertailu vuoden 2004 ja sitä neljä vuotta aikaisemman ajankohdan välillä kuvastaasuomalaisen järjestökentän erittäin pitkälle ulottuvaa vakiintuneisuutta. Samalla seosoittaa, ettei maassamuutto ole ainakaan vielä olennaisesti muuttanut tai muuttamassajärjestöjen kannatusperustaa suurten asutuskeskusten hyväksi.

8.7 Järjestöaktiivisuus

Sosiaalisen pääoman tutkijoiden keskuudessa vallitsee erilaisia käsityksiä siitä, kuinkasuuri merkitys yhdistyskiinnittymisen intensiteetillä eli järjestöaktiivisuudella onsosiaalisen pääoman määrään. Yleinen käsitys on, että aktiivinen osallistuminenyhdistystoimintaan syventää järjestöverkottumisen kautta syntyvää vuorovaikutustaja vahvistaa yhteisten normien omaksumista sekä keskinäistä luottamusta. Muutamattutkijat ovat kuitenkin katsoneet, että järjestöllinen aktiivisuus tuo vain marginaalisestilisäarvoa sosiaaliseen pääomaan pelkän jäsenyyden päälle. Tällaiseen tulokseen onpäätynyt muun muassa ruotsalainen Jan Teorell laajassa empiiriseen havaintoaineistoonpohjautuvassa tutkimuksessa (Teorell 2003, 54–57).

Kansalaisten kytköksen intensiivisyyttä yhdistystoimintaan mitattiin tässätutkimuksessa lähemmin vain niiden osalta, jotka ilmoittivat olevansa järjestöjenjäseniä. Kuten aikaisemmin huomautettiin, osallistutaan Suomessakin vapaaehtoiseenyhteiskunnalliseen toimintaan aikaisempaa laajemmin paitsi järjestöjen ulkopuolellamyös niiden kautta ilman muodollista jäsenyyttä. Esiteltävät luvut koskevat näin ollensiis järjestötyypeittäistä jäsenaktiivisuutta, eivät yhteiskunnallista aktiivisuutta yleisesti.

292292292292292

ACTA

Yhdistysaktiivisuutta koskeva kysymys esitettiin KUTU-tutkimuksen eri kier-roksilla hieman toisistaan poikkeavin muodoin. Vuoden 1996 kyselyssä osallistu-misaktiivisuuden osalta olivat tarjolla vaihtoehdot “Osallistun satunnaisesti” ja“Osallistun säännöllisesti”. Vuoden 2000 kierroksella vaihtoehtoina olivat vastaavasti“Osallistun harvoin” ja “Osallistun aktiivisesti” sekä vuoden 2004 kyselyssä näidenkahden vastausvaihtoehdon lisäksi “Olen luottamustehtävässä”. Yhdistysaktiiveiksitulkitaan tässä tutkimuksessa ne, jotka ilmoittivat osallistuvansa säännöllisesti/aktiivisesti tai jotka ilmoittivat hoitavansa yhdistyksen luottamustehtävää.

Taulukko 8.9. Aktiivisten* jäsenten osuudet yhdistysalan mukaan vuosina 1996, 2000 ja2004 (%).

YhdisYhdisYhdisYhdisYhdistyktyktyktyktyksen tsen tsen tsen tsen toimialaoimialaoimialaoimialaoimiala 19961996199619961996 20002000200020002000 20042004200420042004 mts 96–04mts 96–04mts 96–04mts 96–04mts 96–04

Ammattiyhdistys 14 12 15 +1Liikunta-/urheiluseura 45 42 48 +3Vapaaehtoisjärjestö 29 28 31 +2Kunnanosayhdistys 42 30 34 –8Poliittinen järjestö 23 24 33 +10Eläkeläisjärjestö 30 30 33 +3Tuottaja-/yrittäjäjärjestö 24 19 22 –2Asukasyhdistys .. 28 34 ..Kulttuurijärjestö 45 41 42 ..Nuoriso-/opiskelijajärjestö 29 28 31 +2Maanpuolustusjärjestö (29**) 27 33 (+4)Ympäristöjärjestö 19 20 22 +3

* Kysymysmuotojen erot käyvät ilmi tekstistä** Vuonna 1996 muodossa sotaveteraani-/reserviläisjärjestö

Aktiivijäsenten osuudet eivät ole tarkastellun kahden vaalikauden aikana muuttuneetdramaattisella tavalla muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta. Luvut antavat kui-tenkin viitteitä siitä, että yhdistysaktiivisuus yleisesti ottaen olisi pikemminkin lievässäkasvussa kuin laskussa, sillä useimmilla järjestölohkoilla vuoden 2004 aktiivisuusluvutovat varhempia mittausvuosia hieman korkeampia.

Muutosten osalta voidaan kiinnittää huomiota ensinnäkin siihen, että aktiivisuuskunnanosayhdistyksissä oli vuoden 1996 analyysissa selvästi korkeampi kuinmyöhemmin. On vaikea osoittaa mitään selkeitä syitä havainnolle; huomattavakuitenkin on, että kylä- ja kaupunginosayhdistystoiminta eli tuolloin alkunousunsaaikoja, millä lienee ollut merkitystä yhdistysaktiivisuuden kannalta. Toinen merkittäväaktiivisuushyppäys on tapahtunut puolueyhdistysten osalta viimeksi kuluneenvaalikauden aikana. Se antaa puolestaan viitteitä siitä, että pakeneminen poliittisestatoiminnasta olisi paikallisen puolueväen osalta jo saavuttanut huippunsa ja puolue-toiminta siten pikemminkin elpymässä kuin laantumassa.

Mitä eri yhdistysaloihin tulee, aktiivisten osuus niiden toiminnassa vaihtelee melkosuurissa rajoissa. Selvästi muita heikommaksi on kaikissa mittauspisteissä jäänytosallistuminen ammatillisten järjestöjen toimintaan. Osallistuvien osuus on kuitenkinjoltisestikin korkeampi kuin eurooppalaisessa vertailussa suomalaisille ammattijär-jestöosallistujille saatu luku antaisi odottaa (vrt. Oinonen ym. 2005, 28). Useimmille

293293293293293


ammattiyhdistysten jäsenille riittää jäsenmaksun maksaminen. Ammattiyhdistys-liitynnän yhtenä perusmotiivina lienee kaiken kaikkiaankin se, että jäsenyys sellaisenaantakaa tiettyjä perustavaa laatua olevia etuja muun muassa työttömyyden varalta. Toinenjärjestöala, joka ainakin mediajulkisuudessa näyttää olevan melkoisen etujoukkopai-notteinen, on ympäristöpolitiikka. Kuitenkin vain joka viides ympäristöyhdistyksenjäsen ilmoittaa aktiivisesta osallistumisestaan lohkonsa järjestötoimintaan. Vastaa-vanlaisia havaintoja jäsenaktiivisuudesta on tehty myös Ruotsissa, jossa ympäristö-yhdistysten ja kuluttajayhdistysten jäsenistä valtaosa on passiivisia, kun taas liikun-tajärjestöjen jäsenistä suurin osa toimii aktiivisesti alansa yhdistyksissä (ks. Wijkström2001, 131).

Aktiivisimmin alansa järjestöjen toimintaan ovat osallistuneet vanhempainyh-distysten ja urheiluseurojen jäsenet. Niissä kummassakin osallistumisaktiivisuus onyli kolminkertainen ammattiyhdistysten jäseniin verrattuna. Uutena yhdistyskate-goriana vuoden 2000 kuntalaistutkimukseen mukaan otetut vanhempainyhdistyksetovat vahvistamassa otettaan, joskin niiden osuus järjestökentän kokonaisuudessa jääedelleenkin selvästi alhaisemmaksi kuin Ruotsissa, jossa ne ovat viime vuosina olleetyksi näkyvimmistä yhdistyskategorioista. Niiden jäsenistö koostuu olennaisilta osiltaankeski-ikäisistä lapsiperheitten vanhemmista. Aktiivisuuteen kannustavana tekijänä tässätapauksessa lienevät olleet myös asiakaskontrolliin liittyvät tekijät etenkin päiväkoti-ikäisten lasten vanhempien kohdalla, joskin vanhempainyhdistystoiminta tältä osinnäyttää ainakin vielä olevan verraten ohuella pohjalla (ks. Olin & Pekola-Sjöblom &Sjöblom 2004, 59). Aktiivisuutta vanhempainyhdistyksissä lienee kohottamassa myösse, että kunnallista kouluverkostoa on alettu harventaa; koulujen lakkautusuhka ontoiminut ilmeisenä katalysaattorina vanhempainyhdistyksille.

Liikuntaseuroissa aktiivisesti toimivista merkittävä osa osallistunee itsensä ke-hittämiseen ja omasta kunnostaan huolehtimiseen, joskin myös muuntyyppinen seu-ratoiminta tulee tässä tapauksessa kysymykseen. Kolmas aktiivisen järjestöosal-listumisen ala on kulttuuritoiminta, joka liikunnan ohella on jatkuvasti saanut liikkeelleuseampia kuin kaksi viidestä jäsenestään. Useimmilla yhdistyslohkoilla aktiivien osuuson noin kolmannes koko jäsenkunnasta.

Aikaisemmin miehet olivat naisia selvästi aktiivisemmin mukana järjestötoimin-nassa. Varsinkin viimeksi kuluneen vuosikymmenen aikana sukupuolen merkitysyhdistysaktiivisuutta selittävänä tekijänä on kokonaisuudessaan jäänyt melko alhaiseksi.Sukupuolten nykyinen tasavahvuus järjestötoimijoina kääntynee vähitellen naisteneduksi. Tähän suuntaan viittaa ennen muuta naisten koulutustason miehiä selvästinopeampi nousu. Naispuolisten aktiivijäsenten osuus on miehiä tuntuvasti korkeampierityisesti niin sanottujen “pehmeiden” järjestölohkojen, kuten vapaaehtoisyhdistystenja ympäristöjärjestöjen puolella, mutta myös ammattiyhdistyksiin kuuluvat naisettoimivat aktiivisesti tahollaan. Mielenkiintoista on, että naiset ovat tulleet verratenvahvalla panoksella mukaan myös perinteisesti miesten hallitsemien maanpuolus-tusjärjestöjen toimintaan.

Vastaajan äidinkielen vahva vaikutus tulee näkyviin myös eri toimialojen yh-distysaktiivisuudessa. Vaikka ruotsinkielisten yhdistysten kokonaisosuus vastaa suurinpiirtein kieliryhmän väestöosuutta, toimivat vähemmistökieliset aktiivisesti paitsi

294294294294294

ACTA

omakielisissä yhdistyksissään myös suomenkielisiksi rekisteröidyissä kaksikielisissäyhdistyksissä (Hyyppä 2002, 121–125).

Iän on havaittu olevan yhdistystutkimusten mukaan yksi voimakkaimminjärjestöaktiivisuutta selittävä tekijä (ks. Vogel & Amnå 2003, 34-35; Wijkström 2001,79, Borg 2005). Ammatillisen järjestöaktiivisuuden osalta nuorin ikäryhmä jää melkoselvästi toisista ikäryhmistä jälkeen vanhimman työikäisen kohortin muodostaessajärjestöalan aktiivisimman joukon. Liikunnan puolella järjestöllinen aktiivisuus onkorkeimmillaan nuorimmissa ikäryhmissä laskien melko tasaisesti ja lineaarisesti ainavanhuuseläkeikään asti. Kunnanosayhdistyksissä taas toimitaan aktiivisimmin vastayli viisikymmenvuotiaina. Ehkä hieman yllättävää on, että poliittisten yhdistystenaktiivisimman jäsenikäluokan muodostavat tässä tutkimuksessa 30–40-vuotiaatpuoluejäsenyyden painopisteen sijoittuessa näitä selvästi varttuneempiin ikäryhmiin.

Nuorimpiin ikäryhmiin kuuluvista järjestöosallistujista huomattavan suuri osaon samalla järjestöaktiiveja. Tämä selittynee ainakin osittain sillä, että nuorimmatikäryhmät mieltävät järjestöt pikemminkin välineiksi joittenkin tavoitteidensaavuttamiseksi kuin sosiaalisen yhdessäolon areenoiksi tai tuen osoittamiseksi järjestöntavoitteille, mikä monissa tapauksissa lienee motiivina vanhimpien ikäryhmienjäsenyydelle. Vanhempainyhdistysten, joissa aktiivisten osuus on puolet kaikistajäsenistä, kaikkein aktiivisimmat löytyvät 30–50-vuotiaiden keskuudesta. Tämänjärjestöalan vanhimmat jäsenet ovat enimmäkseen tyypillisiä tukijäseniä, jotkaosallistuvat järjestötoimintaan pääosin vain jäsenmaksun maksajina.

Taulukko 8.10. Eri toimialojen yhdistysaktiivien osuudet ikäluokittain tarkasteltuna vuon-na 2004 (%).

TTTTToimialaoimialaoimialaoimialaoimiala 18–29 v18–29 v18–29 v18–29 v18–29 v 30–39 v30–39 v30–39 v30–39 v30–39 v 40–49 v40–49 v40–49 v40–49 v40–49 v 50–59 v50–59 v50–59 v50–59 v50–59 v 60–70 v60–70 v60–70 v60–70 v60–70 v 71+ v71+ v71+ v71+ v71+ v KaikkiKaikkiKaikkiKaikkiKaikki

Ammattiyhdistys 7 12 14 20 18 18 1515151515Liikunta-/urheiluseura 65 55 49 42 33 35 4848484848Vapaaehtoisjärjestö 29 36 25 33 33 27 3131313131Kunnanosayhdistys 29 30 31 39 36 35 3434343434Poliittinen yhdistys 30 40 32 37 33 25 3333333333Eläkeläisjärjestö 43 13 22 26 30 37 3333333333Tuottaja-/yrittäjäjärjestö 20 23 21 24 21 17 2222222222Asukasyhdistys 46 36 29 32 31 43 3434343434Kulttuurijärjestö 49 37 40 45 42 38 4242424242Vanhempainyhdistys 49 52 52 48 41 20 5050505050Nuoriso-/opiskelijayhdistys 29 28 39 35 27 36 3131313131Maanpuolustusjärjestö 25 21 24 32 34 50 3333333333Ympäristöjärjestö 14 29 14 24 23 27 2222222222

Koulutuksen ja yhdistysaktiivisuuden suhteet vaihtelevat varsin suurissa rajoissa eikäkoulutus suoraviivaisella tavalla selitä eri toimialojen välisiä aktiivisuuseroja. Yksiyleistys koulutuksen selitysvoimaisuudesta on kuitenkin tehtävissä. Yhdistysaktiivisuusalimmassa koulutustasoryhmässä jää matalimmaksi useimmilla tässä eritellyillä jär-jestöaloilla. Karkeasti yleistäen voidaan vastaavasti todeta, että vähintään ylioppilas-tutkinnon tai akateemisen tutkinnon suorittaneet ovat aktiivisimpia useimmilla yh-distysaloilla. Vain kunnanosayhdistyksissä ja ympäristöjärjestöissä kahteen alimpaan

295295295295295


koulutustasokategoriaan kuuluvat osallistuvat toisia koulutustasoryhmiä aktiivisem-min.

Kiintoisaa on, että alemman korkeakoulututkinnon suorittaneet ovat akateemisenloppututkinnon suorittaneita aktiivisemmin mukana lähes kaikilla tässä mukanaolevilla yhdistysaloilla. Merkittävimmän poikkeuksen tästä tendenssistä muodostavatammattiyhdistykset, joiden kohdalla akateemisen loppututkinnon suorittaneetmuodostavat aktiivisimman koulutuskategorian. Tähän ryhmään kuuluu hyvin vähänperinteisen työväestön ammattiyhdistysaktiiveja; pääosa korkeasti kouluttautuneistatoimii erilaisten professioammattien yhdistyksissä. Opistotason tutkinnon suorittaneetpuolestaan ovat useilla järjestöaloilla hyvin lähellä aktiivisuuskeskiarvoa. Keskimäärääselvästi aktiivisemmin opistokoulutuksen saaneet osallistuvat vain eläkeläisyhdistystentoimintaan.

Taulukko 8.11. Eri toimialojen yhdistysaktiivien osuudet koulutuksen mukaan vuonna 2004(%).

PPPPPeruseruseruseruserus----- Amm.-Amm.-Amm.-Amm.-Amm.- Yli-Yli-Yli-Yli-Yli- OpisOpisOpisOpisOpistttttooooo----- AlempiAlempiAlempiAlempiAlempi YlempiYlempiYlempiYlempiYlempiTTTTToimialaoimialaoimialaoimialaoimiala kkkkkouluouluouluouluoulu kkkkkouluouluouluouluoulu oppilasoppilasoppilasoppilasoppilas tutkintutkintutkintutkintutkintttttooooo kkkkkkkkkk-----tutktutktutktutktutk..... kkkkkkkkkk-----tutktutktutktutktutk..... KaikkiKaikkiKaikkiKaikkiKaikki

Ammattiyhdistys 15 15 8 15 14 20 1515151515Liikunta-/urheiluseura 40 43 60 48 56 55 4848484848Vapaaehtoisjärjestö 28 31 44 29 31 30 3131313131Kunnanosayhdistys 35 38 27 33 31 31 3434343434Poliittinen yhdistys 25 32 48 32 46 41 3333333333Eläkeläisyhdistys 30 33 23 47 31 29 3333333333Tuottaja-/yrittäjäjärjestö 19 22 13 23 29 21 2222222222Asukasyhdistys 34 35 36 30 27 23 3434343434Kulttuurijärjestö 34 29 43 46 58 40 4242424242Vanhempainyhdistys 37 41 46 58 59 47 5050505050Nuoriso-/opiskelijajärj. 28 28 28 38 37 30 3131313131Maanpuolustusjärjestö 36 29 35 37 24 29 3333333333Ympäristöjärjestö 23 26 4 18 22 23 2222222222

Useiden tässä tarkasteltujen järjestöalojen osalta kunnan koolla ei ole käytännöllisestikatsoen lainkaan vaikutusta yhdistysaktiivisuuteen. Hyvin tasaisesti erikokoisissa kun-nissa osallistutaan ammatillisten ja elinkeinojärjestöjen mutta myös vapaaehtois-järjestöjen, vanhempainyhdistysten, nuorisojärjestöjen ja ympäristöyhdistysten toi-mintaan. Kuntakoko selittää kuitenkin muutamien järjestöalojen osalta varsin hyvinyhdistysaktiivisuutta, vieläpä melko selkeällä ja suoraviivaisella tavalla. Aktiivisuus jaluottamustehtävien hoitaminen liikuntaseuroissa kasvaa kuntakoon suurentuessa. Jä-senaktiivisuus on suurimmissa kunnissa muita selvästi korkeampi myös eläkeläis- jakulttuurijärjestöissä. Vastaavasti taas järjestöaktiivisuus on pienimmissä kunnissasuurinta kunnanosayhdistysten ja asukasyhdistysten kohdalla.

296296296296296

ACTA

Taulukko 8.12. Yhdistysaktiivien osuudet eri toimialojen yhdistyksissä kuntakoon mukaantarkasteltuna vuonna 2004 (%).

AlAlAlAlAlle 5 500le 5 500le 5 500le 5 500le 5 500 5 500–20 0005 500–20 0005 500–20 0005 500–20 0005 500–20 000 Yli 20 000Yli 20 000Yli 20 000Yli 20 000Yli 20 000TTTTToimialaoimialaoimialaoimialaoimiala asukasasukasasukasasukasasukastatatatata asukasasukasasukasasukasasukastatatatata asukasasukasasukasasukasasukastatatatata KaikkiKaikkiKaikkiKaikkiKaikki

Ammattiyhdistys 14 15 15 1515151515Liikunta-/urheiluseura 39 48 55 4848484848Vapaaehtoisjärjestö 31 31 30 3131313131Kunnanosayhdistys 42 34 22 3434343434Poliittinen järjestö 35 29 39 3333333333Eläkeläisjärjestö 32 30 40 3333333333Tuottaja-/yrittäjäjärjestö 24 21 22 2222222222Asukasyhdistys 41 32 33 3434343434Kulttuurijärjestö 39 40 48 4242424242Vanhempainyhdistys 50 52 48 5050505050Nuoriso-/opiskelijajärjestö 30 32 30 3131313131Maanpuolustusjärjestö 30 35 31 3333333333Ympäristöjärjestö 21 22 22 2222222222

8.8 Onko yhdistyskiinnittymisellä merkitystä?

Käsillä olevat KUTU-aineistot antavat mahdollisuuden vertaillen eritellä sitä, millätavalla kansalaisten käytössä oleva sosiaalinen pääoma järjestöjäsenyyksinä mitatenvaikuttaa heidän asenteisiinsa ja käyttäytymiseensä yhteiskunnan jäseninä. Tarkastelupainottuu tässä yhteydessä lähinnä sen kysymyksen analysoimiseen, tuottavatko jamissä määrin muodollisen järjestäytymisen kautta hankitut voimavarat kansalaisilleedellytyksiä edelleen vahvistaa asemaansa kansalaisina ja kansanvaltaisen yhteiskunnanjäseninä.

8.8.1 Järjestöjäsenyys ja kuntalaispätevyys

Kansalaispätevyydessä on tullut tavaksi erottaa yhtäältä ulkoinen ja toisaalta sisäinennäkökohta. Ulkoisella kansalaispätevyydellä viitataan siihen, että kansalaiset kokevaterilaisten yhteiskunnallisten instituutioiden politiikan sellaiseksi, että he voivat siihenosallistumalla vaikuttaa. Sisäisellä kansalaispätevyydellä taas viitataan kansalaistenkäsityksiin siitä, millaisiksi he kokevat omat edellytyksensä ja valmiutensa seurata jaymmärtää politiikkaa sekä niin halutessaan myös vaikuttaa siihen (Borg 2005, 26–27; Grönlund ym. 2005, 95). Tässä yhteydessä kansalaisten tuntemaa sisäistä pätevyyttäluodattiin nimenomaan kunnallispolitiikkaan vaikuttamisen suunnasta. Näin voidaanpuhua kuntalaispätevyydestä. Sitä mitattiin kysymyksellä “Miten kaikkiaan arvioittekykyänne tarvittaessa asioida kuntanne kanssa ja puolustaa omaa etuanne?” Vastaajienarviointeja pyydettiin viisiluokkaisella ulottuvuudella erittäin heikosta erittäin hyvään.

Kansalaisten kokema kyky asioida kunnan kanssa ja puolustaa tarvittaessa etujaanja oikeuksiaan korreloituu voimakkaasti yhdistysjäsenyyden vahvuuteen. Vuoden 2004kyselyssä kansalaiset kokivat itsensä sitä kyvykkäämmiksi asioimaan kunnan kanssamitä useampaan yhdistykseen he ilmoittivat kuuluvansa. Kokonaan yhdistystoiminnanulkopuolella olevat sijoittuivat heikoimmin tässä suhteessa. Vastaavanlainen li-neaarisuus koetun kuntalaispätevyyden ja järjestöjäsenyyksien välillä oli havaittavissa

297297297297297


myös neljä vuotta aikaisemmin tehdyssä mittauksessa. Tämä osoittaa selkeällä tavallapaitsi järjestöliitynnän ja siten verkottumistiheyden vahvuuden selitysvoimaisuuttakansalaisten kykyyn hoitaa asioitaan viranomaisissa, myös sen, että ilmiö on luon-teeltaan pysyvä.

Taulukko 8.13. Kansalaisten arviot kyvystään asioida kunnan kanssa ja puolustaa etujaanyhdistysjäsenyyksien määrän mukaan vuosina 2000 ja 2004 (%).

KKKKKyky asioida kyky asioida kyky asioida kyky asioida kyky asioida kunnan kansunnan kansunnan kansunnan kansunnan kanssssssaaaaa

YhdisYhdisYhdisYhdisYhdistystystystystys----- ErittäinErittäinErittäinErittäinErittäin MMMMMelelelelelkkkkkooooo Ei hEi hEi hEi hEi hyväyväyväyväyvä MMMMMelelelelelkkkkkooooo ErittäinErittäinErittäinErittäinErittäinjäsenjäsenjäsenjäsenjäsenyykyykyykyykyyksiensiensiensiensien heikkheikkheikkheikkheikkooooo heikkheikkheikkheikkheikkooooo eikä heikkeikä heikkeikä heikkeikä heikkeikä heikkooooo hhhhhyväyväyväyväyvä hhhhhyväyväyväyväyvälllllkmkmkmkmkm 20002000200020002000 20042004200420042004 20002000200020002000 20042004200420042004 20002000200020002000 20042004200420042004 20002000200020002000 20042004200420042004 20002000200020002000 20042004200420042004

Kaikki 10 6 20 15 43 37 21 33 5 9Ei-jäsen 17 9 22 17 40 39 17 27 4 71 yhdistys 10 6 22 15 45 40 19 32 5 82 yhdistystä 7 4 20 15 46 35 22 37 5 93 yhdistystä 6 5 15 13 43 34 29 38 7 114+ yhdistystä 5 4 12 10 37 28 36 43 10 15

Merkille pantava seikka on myös, että kansalaisten kunnallispoliittisen pätevyydentunne on tarkastellun vaalikauden aikana selvästi kohonnut. Tuloksen merkittäväparaneminen yhden vaalikauden aikana on vaikeasti selitettävissä. Ainoa selitysparantuneelle kyvylle asioida kuntapäättäjien suuntaan näyttäisi yksinkertaisesti olevan,että kansalaisten sosiaalisten verkostojen vahvistuminen ja siten sosiaalisen pääomanlisääntyminen on voimistanut heidän näin mitattua kansalaispätevyyden tunnettaan.

Ensimmäinen ja näkyvin havainto eri järjestöalojen järjestäytyneiden kansalaistenosalta on erittäin suuri muutos havaintopisteiden välillä. Kaikilla järjestöaloillajärjestäytyneiden asukkaiden kuntalaispätevyys on noussut merkittävällä tavalla vuosien2000 ja 2004 välillä. Nousu koskee jokaista järjestöalaa. Se koskee myös kumpaakinjärjestäytyneisyystasoa, siis sekä rivi- tai tukijäseniä että niitä, jotka ovat ilmoittaneetosallistuvansa aktiivisesti yhdistystoimintaan ja/tai hoitavansa järjestöllistä luotta-mustehtävää. Vaalikauden aikana tapahtuneelle kansalaispätevyyden nousulle on vaikeaantaa ainakaan yhtä ja yleispätevää selitystä. Mahdollisena osaselityksenä lieneekuitenkin se, että kyselyyn vastanneiden osuus laski havaintopisteiden välillä jonkinverran. Tämä lienee karsinut vastaajia pikemminkin passiivisimmasta ja heikoimminetujaan puolustamaan pystyvästä päästä. Voimakkaimmin kuntalaispätevyyttään ovatvaalikauden aikana lisänneet eläkeläisjärjestöihin kiinnittyneet, joiden kohdalla sekäaktiivit että rivijäsenet ovat olennaisesti kohottaneet vaikuttavuutta koskevaa itsetun-toaan.

Toinen havainto on, että kummassakin tarkastelupisteessä ja kaikkien järjestö-alojen osalta aktiivijäsenistä suurempi osa kuin rivijäsenistä tunsi voimakkaampaakansalaispätevyyttä. Tulos viittaa vahvasti siihen, että jäsenyyden luonteella on mer-kitystä arvioitaessa yhdistysten tuottamaa sosiaalista pääomaa. Vaikka jäsenyyksillä josellaisenaan on merkitystä sosiaalisen pääoman kannalta, näyttää aktiivisuus tuottavansiihen oman lisäarvonsa.

298298298298298

ACTA

Sosiaalista pääomaa koskevassa keskustelussa on myös viitattu siihen, että erialojen yhdistykset poikkeavat toisistaan sen suhteen, missä määrin ne tuottavat so-siaalista pääomaa. Kuntalaispätevyyden osalta onkin havaittavissa eroja siinä, kuinkaeri yhdistysaloilla järjestäytyneet kokevat kykynsä valvoa henkilökohtaisia etujaankuntaviranomaisissa. Yllättävää ei ole, että kiinnittyminen poliittisiin yhdistyksiinvahvistaa kansalaisten kykyä asioida kunnan kanssa. Myös tuottajajärjestöjen, muttahieman yllättäen myös kulttuurijärjestöjen, aktiivit mutta myös rivijäsenet ovatkeskimäärää valveutuneempia puolustamaan etujaan kunnan suunnassa. Merkillepantava havainto on myös se, että niin eri alojen yhdistysaktiivien kuin rivijäsentenkinväliset erot jäävät kaikkinensa suhteellisen pieniksi.

Kyselylomakkeeseen sisältyi myös väittämä “Kunnallispolitiikka on niin moni-mutkaista, että en aina ymmärrä, mitä on tekeillä”. Väittämä mittaa myös sisäistäkansalaispätevyyttä, joskin eri suunnasta kuin kysymys kyvystä asioida kunnan kanssaja puolustaa etujaan suhteessa siihen. Vastaajien reaktiot väittämään antavat hyvinsamanlaisia tuloksia kuin kysymys kyvystä asioida kunnan kanssa. Kaikista vastanneistavajaa kolmannes (31 %) oli joko täysin tai jokseenkin eri mieltä kyseisen väittämänkanssa ja tunsi siten vahvaa kuntalaispätevyyttä. Tässäkin kohden järjestöjäsenyyksienmäärä oli positiivisessa suhteessa vastaajan tuntemaan kunnallispolitiikan hallintaan.Tosin yhdistyslaitoksen ulkopuoliset eivät poikenneet yhden jäsenyyden omaavista(24 % oli eri mieltä väittämään nähden). Kahdesta jäsenyydestä (32 %) ylöspäinkunnallispolitiikan hallinta vahvistui jäsenyyksien lisääntyessä (kolme jäsenyyttä 36%, neljä jäsenyyttä 37 %). Niistä, jotka olivat mukana vähintään viidessä yhdistyksessä,peräti 45 prosenttia katsoi, ettei kunnallispolitiikka ole liian monimutkaista. Havaintovahvistaa osaltaan, että yhdistysverkottuminen lisää sosiaalista pääomaa ja siten kykyäkäyttää hyväksi kansalaisuustaitoja.

Konkreettisena osoituksena asukkaiden kyvystä ja halusta pyrkiä pitämään puo-liaan kunnan päätöksenteossa voidaan pitää heidän aktiivista reagointiaan niihinepäkohtiin, jotka ovat heitä kohdanneet. Vuosien 2000 ja 2004 kuntalaistutkimuksenlomakkeeseen sisältyi kysymys, jolla haluttiin saada selville, kuinka suuri osa asukkaistaoli antanut päättäjille palautetta kunnan palveluista internetin välityksellä tai muillatavoilla.

Nykyaikaisen tietotekniikan mahdollisuuksia palautteen antamiseen internetinvälityksellä käytti vuonna 2000 vain 3 prosenttia asukkaista. Lupauksia internetinkäyttömahdollisuuksista antaa kuitenkin se, että vaalikautta myöhemmin jo 7prosenttia ilmoitti käyttäneensä tietotekniikan antamia mahdollisuuksia hyväkseen.Muulla tavoin palautetta antaneita kuntalaisia oli noin neljännes vastaajista. Tämäosoittaa, että suhteellisen suuri ja yhä laajempi osa kuntalaisista osallistuu aktiiviseenvuorovaikutukseen kuntapäättäjien kanssa.

Yhdistysjäsenyyksien määrällä on merkitystä niin internetin kautta kuinmuutoinkin tapahtuvalle palautteen annolle kuntapalveluista kumpanakinhavaintovuonna. Etenkin muulla tavoin kuin internetin kautta tapahtuvassapalautteenantamisessa järjestöjäsenyyksien laajuus on hyvinkin vahvassa yhteydessäaktiiviseen vuorovaikutukseen kuntapäättäjien kanssa. Internetin käytön ovat löytäneet

299299299299299


ennen muuta nuorimpiin ikäryhmiin kuuluvat, kun taas keski-ikäiset ja sitä van-hemmat käyttävät perinteisempiä muotoja kuntapäättäjiä lähestyessään.

8.8.2 Järjestöverkottuminen ja poliittinen osallistuminen

Poliittisen osallistumisen riippuvuutta yhdistysliitynnästä tarkastellaan tässä yhteydessätoisaalta äänioikeuden käytön, toisaalta lähinnä puolueiden kautta tapahtuvan po-liittisen osallistumisen ja vaikuttamispyrkimysten näkökulmasta. Äänioikeuden käytönosalta kansalaiskyselyjen yhtenä miltei yleismaailmallisena ongelmana on, että osavastaajista – muun muassa äänestämiseen liittyvän positiivisen normin vuoksi – ilmoit-tavat äänestäneensä silloinkin, kun he eivät tosiasiassa ole äänestäneet. Tämä “vää-rinmuistaminen” aiheuttaa sen, että tulokset jäävät epäluotettaviksi ilmoituksiin pe-rustuvan äänestysprosentin noustessa säännöllisesti selvästi korkeammaksi kuin mitävaaliasiakirjojen antama virallinen vaalitulos osoittaa. Ilmiö on ollut havaittavissamyös KuntaSuomi-tutkimuksen aikaisemmissa raporteissa (ks. Mäki-Lohiluoma 1998,33–34; Helander & Pekola-Sjöblom & Sjöblom 2002, 29–30). Vuoden 2004 osaltatulosta saattaa vääristää myös se, että kysely tehtiin ennen kunnallisvaaleja. Tällöinvastaaja saattoi aikomuksenaan ilmoittaa äänestävänsä joutumatta pohdinnoistaantilille edes omantuntonsa kanssa.

Taulukko 8.14. Äänestäminen* vuosien 1996, 2000 ja 2004 kunnallisvaaleissa yhdistysjä-senyyksien määrän mukaan (%).

Ei jäsenEi jäsenEi jäsenEi jäsenEi jäsen Jäsen: yhdisJäsen: yhdisJäsen: yhdisJäsen: yhdisJäsen: yhdistystystystystysaloaloaloaloalojen määräjen määräjen määräjen määräjen määrä KaikkiKaikkiKaikkiKaikkiKaikkiVVVVVuosiuosiuosiuosiuosi 11111 22222 33333 4+4+4+4+4+

19961996199619961996 76 76 88 93 96 828282828220002000200020002000 65 72 80 87 94 757575757520042004200420042004 77 89 93 95 99 8989898989

* Äänestämistä koskeva kysymys muotoiltiin vuonna 2004 seuraavasti: “Aiotteko äänestää tulevissalokakuun 2004 kunnallisvaaleissa?” Vuosien 1996 ja 2000 kysymysmuotoilu: “Äänestittekö lokakuun1996/2000 kunnallisvaaleissa”?

Tutkimukset, joissa on kollektiivitasolla kartoitettu yhdistystiheyden ja äänestysaktii-visuuden välistä yhteyttä, eivät anna yksiselkoista kuvaa tämän yhteyden olemassa-olosta. Muun muassa Susanne Lundåsenin ( 2004, 113) ruotsalaisissa kunnissa teke-mässä tutkimuksessa kävi ilmi, että kuntatasolla ilmenevä, yhdistystiheydeksi ope-rationalisoitu sosiaalinen pääoma korreloi negatiivisesti kunnan äänestysaktiivisuuteen.Äänioikeuden käyttöaktiivisuutta selittivät selvästi paremmin kunnan taloudellis-sosiaaliseen rakenteeseen liittyvät tekijät kuin yhdistystiheys (Lundåsen 2004).

Yhteisötasolla tehdyt havainnot sosiaalisen pääoman ja äänestämisen välisenyhteyden puuttumisesta tai heikkoudesta eivät välttämättä päde yksilötason tarkas-teluissa. Muun muassa ruotsalaisessa tutkimuksessa on havaittu, että yhdistysaktiivisetkansalaiset äänestivät todennäköisemmin kuin sellaiset, jotka eivät olleet jäseninäyhdessäkään yhdistyksessä (Teorell & Westholm 1999). Järjestöjäsenyyden laajuudenja kunnallisvaaleissa äänestämisen välillä vallitsi tässä tarkasteltavien aineistojen osaltakaikissa kolmessa tarkastelupisteessä selkeä ja suoraviivainen yhteys. Kuta useammassa

300300300300300

ACTA

yhdistyksessä henkilö oli jäsenenä, sitä todennäköisemmin hän ilmoitti äänestäneensätai aikovansa äänestää.

Poliittisiin järjestöihin kuuluvat vastaajat käyttivät äänioikeuttaan vuosien 2004ja 2000 kunnallisvaaleissa lähes maksimimääräisesti. Kiintoisaa on, että järjestöalanjäsenten äänioikeuden käyttö jäi vuonna 1996 selvästi alhaisemmaksi kulttuuri-järjestöihin kuuluvien äänestettyä tuolloin aktiivisimmin ja tuottaja/yrittäjäjärjestöjensekä kunnanosayhdistystenkin ohittaessa niukasti poliittisten järjestöjen jäsenetäänestysaktiivisuudessa. Useimpien yhdistysalojen jäsenet raportoivat kaikissa kolmessahavaintopisteessä myös varsin korkeasta ja ajallisesti vakaana pysyneestä äänestysosal-listumisen tasosta.

Kaksi järjestöalaa poikkeaa melko selvästi alaspäin äänioikeuden käytön keski-tasosta. Nuoriso- ja opiskelijajärjestöjen jäsenten alhainen ja havaintopisteiden välillälaskeva äänestysaktiivisuus kuvastaa selkeästi nuorten ikäkohorttien loitontumista edus-tuksellisen järjestelmän osallistumismuodoista. Yllykkeitä siihen ei anna järjestäy-tyminen eikä liioin edes luottamustehtävien hoitaminen alan järjestöissä. Myöskäänammattijärjestöihin kuuluminen ei näytä kovinkaan suuressa mitassa vahvistavanäänestämistä koskevaa normia järjestöalan aktiivien toki äänestäessä kohtalaisenaktiivisesti.

Puoluetoimintaan osallistumista kartoitettiin tässä yhteydessä sitomalla se kun-nalliseen päätöksentekoon. Yhtenä vaihtoehtona tiedusteltiin onko vastaaja osallistunutpuoluetoimintaan. Puoluetoiminnan tehokkuutta puolestaan pyydettiin arvioimaanviisiluokkaisella, erittäin huonosta erittäin hyvään, ulottuvalla skaalalla.

On huomattava, että puoluetoimintaan osallistuvien osuus kohosi huomattavastikorkeammaksi kuin niiden osuus, jotka ilmoittivat olevansa puolueen jäseniä. Tämäon uskottavaa lähtien siitä, että jopa puolueiden kautta avautuviin luottamustehtäviinosallistuu suuri joukko myös sellaisia henkilöitä, jotka eivät ole puolueen jäseniä.Ilmiö on tullut esille myös KuntaSuomi-hankkeen osioissa, joissa on kartoitettupuolueiden rekrytoimien luottamushenkilöiden ja kunnallisvaaliehdokkaiden puo-luekiinnittymistä. Niinpä vuosina 1996 ja 2000 valtuustoihin valituistakin enemmänkuin joka kymmenes oli puolueisiin kuulumaton. Näitä vielä selvästi enemmän puo-lueiden ulkopuolisia oli valtuustoehdokkaissa ja lautakuntiin valituissa henkilöissä(ks. esimerkiksi Helander 2003, 40–44; vrt Pikkala 2005, 23). Huomattava on myös,että kansalaiset osallistuvat poliittiseen toimintaan puolueita lähellä olevissa, muttavarsinaisiin puoluejärjestöihin kuulumattomissa yhdistyksissä. Tällaisia ovat muunmuassa eläkeläisjärjestöt, joista kaikki suurimmat ja merkittävimmät toimivat lähelläpuolueita niiden varsinaiseen järjestörakenteeseen kuitenkaan kuulumatta. Suhteellisenpaljon puoluetoimintaan osallistuvat myös ympäristöjärjestöjen sekä tuottaja- ja yrit-täjäjärjestöjen jäsenet. Merkille voidaan panna, että ammattiyhdistysten jäsenistä varsinharvat osallistuvat poliittiseen toimintaan. Myös liikuntaseurojen jäsenistä vainsuhteellisen pieni osuus ilmoitti osallistuvansa puoluetoimintaan.

301301301301301


Taulukko 8.15. Osallistuminen puoluetoimintaan ja arvio sen tehokkuudesta (hyvä/erit-täin hyvä) järjestöjäsenyyksien lukumäärän mukaan vuonna 2004 (%).

JärjeJärjeJärjeJärjeJärjessssstöjäsentöjäsentöjäsentöjäsentöjäsenyykyykyykyykyyksien lsien lsien lsien lsien lkmkmkmkmkm00000 11111 22222 33333 4+4+4+4+4+ KaikkiKaikkiKaikkiKaikkiKaikki

Osallistunut puoluetoimintaan 3 7 13 22 31 1212121212Pitää puoluekanavaa tehokkaana 15 18 24 30 34 2121212121

Sosiaalista pääomaa järjestöjäsenyyksinä mitattaessa ja tulkittaessa viitataan useinsiihen, että yhdistykset toimivat demokratiakouluina (Woellebaek & Selle & Lorentzen2000,182–189; Vogel & Amnå 2003, 10–18; Teorell 2003, 50), joskin vain jokaviides suomalainen paikallisyhdistysjohtaja piti tätä funktiota ylipäänsä erityisenmerkittävänä yhdistyksille (Helander 2004, 30–34). Järjestötoiminnassa mukana olevatosallistuvat laajasti myös puolueiden kautta vaikuttamiseen. Kuta useampaanyhdistykseen vastaaja on sitoutunut, sitä todennäköisemmin hän käyttää hyväkseenmyös puoluekanavaa puolueiden toimintaan osallistumalla. Puoluetta pitää tehokkaanavaikuttamisväylänä myös monet sellaiset kansalaiset, jotka eivät ole jäseninä ensim-mäisessäkään yhdistyksessä. Kuitenkin usko puolueiden kautta tapahtuvaa yhteis-kunnallista vaikuttamista kohtaan kasvaa muodollisten järjestösiteiden laajentuessa.Havainto saa vahvistusta myös suomalaisesta nuorisotutkimuksesta. Yleisen järjes-tötoimintaan jäsentasolla osallistumisen kasvaessa myös puoluetoimintaan osal-listuminen ja sitä kohtaan tunnettu kiinnostus lisääntyi nuorten keskuudessa varsinselvästi (Nurmela & Pehkonen 2003, 29–32; Pohjantammi 2004, 180–182).

Yhdistysosallistumisen yhteyttä poliittiseen toimintaan oli mahdollista mitatamyös luottamustehtävähalukkuutta koskevaan kysymykseen annettujen vastaustenperusteella. Kysymykseen “Olisitteko halukas ottamaan vastaan Teille tarjottavan kun-nallisen luottamustehtävän?” annetut myöntävät vastaukset vähenivät havaintokaudenaikana pudoten kolmanneksesta viidennekseen. Jäsenyys kansalaisjärjestöissä antoikuitenkin myös tässä tapauksessa suhteellisen selkeän ja yksiselitteisen kuvanjärjestökiinnittymisen positiivisesta yhteydestä poliittiseen toimintahalukkuuteen.Kiinnostus luottamustehtävien hoitamista kohtaan vahvistui kaikissa tarkastelupisteissäjärjestöjäsenyyksien lisääntymisen myötä. Ero kokonaan yhdistyslaitoksen ulko-puolisten ja vain yhteen järjestöön kuuluvien välillä jäi tosin melko marginaaliseksi(17–18 % vuonna 2004). Vähintään neljän yhdistyksen jäsenyys kohotti selvästihalukkuutta ottaa vastaan kunnallinen luottamustehtävä.

8.8.3 Osallistuminen yhden asian liikkeen toimintaan

Niin sanotut yhden asian liikkeet ovat varsinkin 1980-luvulta lähtien saaneet yhälaajempaa huomiota yhteiskunnallisen vaikuttamisen kentässä. Niiden on katsottukorvanneen myös jähmeämmin ja muodollisemmin toimivia perinteisiä yhdis-tyspohjaisia organisaatioita poliittisiin ratkaisuihin vaikuttamaan pyrkivinä tekijöinä.Toisaalta on kuitenkin huomautettu myös siitä, että protestiryhminä alkunsa saaneetniin sanotut uudet liikkeet ovat Suomessa melko pitkälle mukautuneet sovinnaisiinvaikuttamismenetelmiin. Niistä valtaosa on sopeutunut myös organisatorisesti siten,

302302302302302

ACTA

että ne ovat siirtyneet käyttämään perinteistä yhdistysrakennetta. Vain muutamat ryh-mät, kuten niin sanotut kettutytöt, ovat niin organisoitumistapojensa kuin toimin-tamenetelmiensä luonteen osaltakin olennaisesti poikenneet muista yhden asian taitavoitteen edistämistä varten syntyneistä, tavallisesti paikallisista liikkeistä (ks. Siisiäinen1998).

Tässä yhteydessä kysymys osallistumisesta yhden asian liikkeen toimintaan samoinkuin puoluetoimintaankin kytkeytyi nimenomaan kunnalliseen päätöksentekoonvaikuttamiseen. Yhden asian liikkeen toimintaan osallistuneiden osuus jäi kaikenkaikkiaan verraten harvinaiseksi. Ainoastaan 5 prosenttia ilmoitti osallistuneensa yhdenasian liikkeen toimintaan sekä vuonna 2000 että 2004. Järjestöjäsenyyksien määrä ontässäkin tapauksessa vahvassa yhteydessä osallistumisaktiivisuuteen.

Järjestöjäsenyyksien määrä selittää hyvin yksiselkoisella tavalla myös yhden asianliikkeeseen osallistumisen tehokkuusarviointeja kummassakin havaintopisteessä.Vaikka osallistumista yhden asian liikkeen toimintaan ei vaikuttamisteholtaan arvioidakovin korkealle, pitävät lähes kaikki siihen osallistuneet menettelyä tehokkaana.Keskeistä kuitenkin on, ettei osallistuminen perinteiseen järjestötoimintaan sulje poismyöskään epäsovinnaisia kollektiivisia osallistumismuotoja, vaan pikemminkinvahvistaa niiden käyttöä. Yhdistystoimintaan osallistumisen on todettu muodostavanvoimakkaimman yhteyden suoriin vaikuttamiskeinoihin Suomen ohella myös toisissaPohjoismaissa (Borg 2005, 73). Jäsenyydet paikallisissa järjestöissä vahvistavat näinollen yleistä vaikuttavan osallistumisen tendenssiä.

8.8.4 Järjestökiinnittyminen vahvistaa vapaaehtoisuuttaja vastavuoroisuutta

Suomalainen samoin kuin pohjoismainen yhdistyslaitos pohjautuu paitsi vapaa-ehtoiseen jäsenliityntään myös siihen, että jäsenet vapaaehtoisesti osallistuvateriasteisesti yhdistyksen piirissä tapahtuvaan toimintaan koskeepa tämä sitten yh-distyksen johtamista, varojen hankkimista tai sen perustehtävään liittyvää toimintaa.Suomalaiset osallistuvat vapaaehtoistoimintaan varsin aktiivisesti käyttäen siihenaikaansa myös kansainvälisesti vertaillen sangen paljon (Yeung 2004). Lähes kaikkiensosiaali- ja terveysalan yhdistysten toiminnassa on mukana vapaaehtoisia (Vuorinenym. 2004, 82–87).

Muuan viime vuosien trendi yhdistystoiminnassa on ollut se, että yhdistystenorganisoimaan vapaaehtoistyöhön on tullut yhä enemmän mukaan myös järjestönmuodollisen jäsenyyspiirin ulkopuolisia henkilöitä, jotka eivät jäsenyyssitein oleliittyneet yhdistyksiin. Havainnot ulkopuolisten mukaantulosta koskevat kaikkiaPohjoismaita (Gaskin & Smith 1997, 33; ks. myös Wollebaek & Selle & Lorentzen2000, 174–178; Koski 2000, 40–55; Helander 2001, 66). Vaikka ulkopuolistenmukaanotto on tarjonnut myös ei-jäsenille osallistumiskanavia, on pohjoismaisellevapaaehtoistyölle edelleenkin tunnusomaista ja samalla keskieurooppalaisesta käy-tännöstä poikkeavaa, että se tapahtuu pääsääntöisesti yhdistysten puitteissa (ks. Sved-berg & Jeppsson Grassman 2001, 70; Vuorinen ym. 2004, 83).

303303303303303


Taulukko 8.16. Arviot vapaaehtoistyöhön osallistumisen tärkeydestä järjestöjäsenyyksienmäärän mukaan vuosina 2004 ja 2000. Osallistumisen melko tärkeäksi tai hyvin tärkeäksikokeneet (%).


19961996199619961996 37 33 37 46 59 373737373720002000200020002000 29 31 36 45 54 353535353520042004200420042004 23 27 34 42 47 3434343434

Kuntalaistutkimuksen vastaajista piti kaikkina tarkasteluvuosina runsas kolmannesvapaaehtoistyöhön osallistumista tärkeänä. Kahdeksan vuoden aikana tärkeysarvioissaoli kuitenkin havaittavissa hienoista laskua. Kaikissa havaintopisteissä toistuu kuitenkinkoko tutkimukselle tunnusomainen vastausprofiili: kuta useammassa yhdistyksessäarvioitsija on jäsenenä, sitä tärkeämpänä hän pitää osallistumista vapaaehtoistoimin-taan.

Yksi keskeinen putnamilaisittain tulkitun sosiaalisen pääoman ilmaisin on vas-tavuoroisuus. Vastavuoroisuus puolestaan voidaan nähdä osana luottamusta, oletuk-sena, että kansalainen, joka pyyteettömästi antaa toisille apuaan saa tarvitessaan tukea,apua ja palveluja kanssaihmisiltään. Kuten sosiaalisen pääoman puolestapuhujistamuun muassa James Coleman (1990) ja Robert Putnam (1993) korostavat, yleinenluottamus ei edellytä, että tuki ja apu kuitataan välittömästi. Vastapalvelut voivattulla hyvinkin pitkällä viiveellä ja myös eri henkilöiltä kuin niiltä, joille ne on alunperin annettu. Tällaiseen toimintaan osallistuva kansalainen kerää osallistumisellaanpääomavarantoa, johon hän voi turvautua myöhemmässä vaiheessa. Keskeinen ky-symys sosiaalisen pääoman näkökulmasta on, että panoksensa antava kansalainen voiluottaa siihen, että hän jonakin tulevaisuuden ajankohtana voi odottaa saavansavastapalveluksia (ks. myös Ruuskanen 2002, 10).

Suomalaisessa kansanperinteessä etenkin maaseudulla, mutta viime aikoina myösurbaanissa ympäristössä ennen muuta talkootyö on edustanut niitä piirteitä, jotkaovat keskeisesti kytkeytyneet sosiaalisen pääoman vastavuoroisuusajatteluun (ks.Nylund 2000, 106–108). Kuntalaiskyselyyn sisältyi sekä vuonna 2000 että 2004kysymys osallistumisesta talkootyöhön lähiympäristön hyväksi.

Taulukko 8.17. Talkootyöhön osallistuminen järjestöjäsenyyksien määrän mukaan vuosina2004 ja 2000 (%).


20002000200020002000 30 39 50 63 78 444444444420042004200420042004 28 37 50 64 67 4343434343

Järjestöjäsenyyksien määrä selittää varsin voimakkaalla ja yksitulkintaisella tavallaosallistumista talkootyöhön ja siten vastavuoroiseen kansalaistoimintaan. Niin vuonna2004 kuin neljä vuotta sitä aikaisemminkin osallistuminen talkootyöhön kohosi

304304304304304

ACTA

lineaarisesti sen mukaan, kuinka moneen yhdistykseen asianomainen kuului jäsenenä.Järjestöjäsenyyksien useutena ilmenevä verkostoituminen näyttää tältä osin liittyvänläheisesti myös sosiaalisen pääoman yhteen keskeiseen indikaattoriin, yhteiskun-nallisessa toiminnassa ilmenevään vastavuoroisuuteen. Vastaavanlaisia, joskin tasoltaanselvästi korkeampia havaintoja yhdistysaktiivien osallistumisesta talkootoimintaan ontehty Lama ja luottamus -projektin kuuden kunnan yhdistysanalyysissa (Kaunismaa2002, 130–131).

8.8.5 Vaikuttaminen kunnalliseen päätöksentekoonjärjestöjen kautta

On luonnollista, että kuntalaiset, jotka kuuluvat paikallisiin yhdistyksiin, käyttävätniitä hyväkseen halutessaan vaikuttaa kotikuntansa päätöksiin. Yhdistysten merkitystuleekin selkeästi näkyviin tarkasteltaessa niiden käyttöä vaikuttamiskanavina tutki-muskauden eri havaintopisteissä. Järjestökanavan käyttö on tutkimuskaudella laajen-tunut niin, että kun sitä ilmoitti 1990-luvun puolivälissä käyttävänsä joka viides kun-talainen, oli vastaava osuus kauden lopulla runsas neljännes. Merkille pantava seikkaon, että vajaa kymmenesosa yhdistyslaitoksen ulkopuolisista käytti hyväkseenjärjestöväylää vaikuttaakseen päätöksentekoon. Tässäkin kohden toistui jälleen erittäinvoimakas yhteys yhdistysjäsenyyden laajuuden ja järjestökanavan omakohtaisen käytönsekä sitä koskevien tehokkuusarvioiden välillä.

Taulukko 8.18. Kuntalaisten a) vaikuttamispyrkimykset järjestöjen kautta ja b) arviot vai-kuttamistehokkuudesta järjestöjäsenyyksien määrän mukaan vuosina 1996, 2000 ja 2004(%)

JärjeJärjeJärjeJärjeJärjessssstöjäsentöjäsentöjäsentöjäsentöjäsenyykyykyykyykyyksien lsien lsien lsien lsien lkmkmkmkmkm00000 11111 22222 33333 44444 5+5+5+5+5+ KaikkiKaikkiKaikkiKaikkiKaikki

a) Va) Va) Va) Va) Vaikaikaikaikaikutututututtamisptamisptamisptamisptamispyrkimyrkimyrkimyrkimyrkimykykykykykseseseseset t t t t (niiden osuus,jotka pyrkineet vaikuttamaan järjestöjen kautta, %)19961996199619961996 9 17 32 46 62 66 212121212120002000200020002000 7 18 32 48 67 76 262626262620042004200420042004 9 20 37 50 68 73 2828282828

b) Tb) Tb) Tb) Tb) Tehokkehokkehokkehokkehokkuusuusuusuusuusarvioarvioarvioarvioarviot t t t t (niiden osuus,jotka pitäneet järjestövaikuttamista tehokkaana, %)19961996199619961996 35 43 48 53 57 61 434343434320002000200020002000 20 24 31 38 46 47 282828282820042004200420042004 18 24 30 37 42 47 2727272727

Järjestökanavan tehokkuutta koskevat arviot ovat ajallisesti tarkastellen kulkeneet vas-takkaiseen suuntaan vaikuttamispyrkimysten kanssa. Kun vuoden 1996 mittauksessarunsas kaksi viidesosaa vastaajista piti yhdistyksiä tehokkaina vaikuttajina, hiipui uskoniiden tehokkuuteen kauden loppuun mennessä vain runsaaseen neljännekseenvastaajista. Ennen muuta ne vastaajat, jotka eivät kuuluneet yhteenkään yhdistykseen,menettivät luottamuksensa yhdistyskanavan vaikuttamistehoon. Vaikka myös useihinjärjestöihin kiinnittyneiden kriittisyys yhdistystoimintaan hieman voimistui, säilyi

305305305305305


heidän luottamuksensa järjestökanavaa kohtaan selvästi korkeammalla kuin yh-distyksiin kuulumattomilla ja vain yhteen tai kahteen yhdistykseen kuuluvilla.

8.9 Päätelmiä

Järjestöosion keskeisenä haasteena oli etsiä vastausta kysymykseen, missä määrinKuntaSuomi-kunnissa on osallistuttu yhdistystoimintaan ja millaisia vaikutuksia silläon ollut ihmisten arvostuksiin ja toimintatapoihin. Taustaa havaintojen teolle ja niidenpohjalla tehtäville yleistyksille antoi tässä tapauksessa yhdistysjäsenyyden laajuuteenja intensiivisyyteen liittyvä sosiaalisen pääoman käsite.

Havainnot osoittavat selkeästi, että yhdistysjäsenyyksien määrä ja yhdistysliityn-tään pohjautuva verkottuminen eivät ole maassamme ainakaan olennaisessa mitassarapautumassa. Yleislänsimainen kehitys, jossa yhdistysliityntä etenkin Yhdysvalloissa,mutta lievästi myös Ruotsissa on heikentynyt, ei siis ollut näkyvissä tämän tutkimuksenhavainnoissa. Kokonaisuutena ottaen tulokset nimittäin osoittavat, että järjestäyty-minen on havaintokauden aikana säilynyt jokseenkin muuttumattomana ja on pi-kemminkin hivenen vahvistunut kuin heikentynyt. Yksi näkyvä piirre kansalaistenjärjestäytymisessä on siis sen pysyminen jokseenkin vakaana.

Etenkin uuden vuosituhannen alkuvuosina myös jäsenkiinnittyminen eri toimi-alojen yhdistyksiin on pysynyt jokseenkin muuttumattomana. Edes yhdistysten pe-rustamismäärissä näkyvä painopisteen siirtyminen poliittis-taloudellisista järjestöistävapaa-ajan yhdistysten suuntaan ei tutkimusaineistossa juurikaan tullut näkyviin. Jokatapauksessa yhdistysjäsenyyksinä mitattavissa oleva sosiaalinen pääoma on säilynytvahvana eikä osoita olennaisia ehtymisen merkkejä.

Yksilötason muuttujista ikä on merkittävin yhdistysjäsenyyteen ja järjes-töaktiivisuuteen liittyvä tekijä. Sen yhteys järjestökiinnittymiseen on jokseenkin selkeä.Yhdistysjäsenten keski-ikä on varsin korkea ja vanhimpien ikäluokkien osuus siinäon merkittävä. Nuorimpien ikäryhmien osalta on ollut merkkejä muodollisen jä-senyyden herpaantumisesta. Kehityssuuntauksella saattaa olla syvällisiäkin vaikutuksiajärjestötoiminnalle. Toinen läpi tutkimuksen selkeästi näkyvä muuttuja on kieli.Ruotsinkielisten vahvasti valtakielisistä poikkeava järjestöosallistuminen tulee esilleeri väestöryhmien sosiaalista pääomaa arvioitaessa. Koulutusryhmistä puolestaankorostuu korkeasti koulutettujen keskimäärää korkeampi yhdistysliityntä ja jäsenak-tiivisuus. Ammattiryhmien osalta huomio kiinnittyy johtavissa asemissa olevien ohellaetenkin maatalouden piirissä työskentelevien korkeaan järjestökiinnittymiseen.

Kuntatasolla ilmenevä yhteisöllinen sosiaalinen pääoma vaihtelee melko avarissarajoissa. Kunnille, joissa järjestöverkottuminen on ollut vahvaa, on osoitettavissa muu-tamia yhteisiä piirteitä. Yksi sellainen on, että ruotsinkielisissä ja kaksikielisissä kunnissaon järjestöpääomaa selvästi enemmän kuin suomenkielisissä kunnissa. Toinen havaintoon, että yhdistysliitynnältään tiheimpiä näyttäisivät olevan eteläisen ja läntisen Suomenalhaisen taajama-asteen omaavat maalaiskunnat, kun taas Oulun ja Itä-Suomen läänienperiferia-alueiden kunnissa järjestäytyminen on ohuinta. Suuret kaupunkikunnat si-joittuvat lähes kokonaisuudessaan näiden äärityyppien välille.

306306306306306

ACTA

Kysymykseen, vaikuttaako järjestöjäsenyyksien määrä ja siten sosiaalinen ver-kottuminen kuntalaisten aktiivisuuteen ja kykyyn vaikuttaa itseään koskevien päätöstentekoon kunta-areenalla, voidaan empiiristen erittelyjen perusteella vastata yksiselitteisenmyöntävästi. Kaikissa mittauspisteissä toistuu sama tendenssi suoraviivaisen vahvana;kuta useamman toimialan yhdistykseen asianomainen kuuluu, sitä aktiivisemmin hänpystyy käyttämään hyväkseen kunnan palveluja ja ylipäätään kuntalaiselle avautuviavaikuttamismahdollisuuksia. Havainnot ovat tältä osin varsin selkeitä ja yksitulkin-taisia. Järjestöllisen liitynnän laajuus on selvässä yhteydessä vahvaan kuntalaisuuteenja vahvaan sosiaaliseen pääomaan. Aktiivinen osallistuminen yhdistystoimintaanvoimistaa edelleen tätä tunnetta. Kaiken kaikkiaan: järjestöliitynnän laajuus ja syvyyslisäävät kansalaisten sosiaalista pääomaa samalla kun ne kuntatasolla vahvistavat de-mokratiaa.

Lähteet

Borg Sami (2005): Kansalaisena Suomessa. Kansalaisvaikuttaminen Pohjoismaissa ja EuropeanSocial Survey 2002. Oikeusministeriön julkaisuja 2005:3. Oikeusministeriö. Helsinki.

Böckerman Petri & Uusitalo Roope (2005): Union Membership and the Erosion of the GhentSystem: Lessons from Finland. Palkansaajien tutkimuslaitos. Työpapereita 213. Helsinki.

Coleman James (1990): Foundations of Social Theory. Harvard University Press. Cambridge.Mass.

Demokrati i Norden (2005): Demokratiutvalget. Nordisk ministerråd. ANP 2005: 701.

Gaskin Katharine & Davis Smith Justin (1995): A New Civic Europe? A Study of the Extentand Role of Volunteering. Volunteer Centre UK. London.

Grönlund Kimmo & Paloheimo Heikki & Sundberg Jan & Sänkiaho Risto & Wass Hanna(2005): Kiinnittyminen politiikkaan. Teoksessa Paloheimo, Heikki (toim.): Vaalit ja demokratiaSuomessa. WSOY. Porvoo. (Grönlund ym. 2005)

Hansen Tore (2003): Lokal forankring og politiske deltagelse. Teoksessa KommunenesSentralforbund (red.): Er sammenslutning av kommuner svaret på Kommune-Norgesutfodringer? Om konsekvensene ved endring av kommunestrukturen. Kommuneforlaget.Oslo

Helander Voitto (1998): Jäsenyys ja osallistuminen järjestöissä. Teoksessa Mäki-LohiluomaKari-Pekka & Pekola-Sjöblom Marianne & Ståhlberg Krister (toim.), Kuntalaisten valta javalinnat. KuntaSuomi 2004 -tutkimuksia nro 13. Acta nro 97. Suomen Kuntaliitto. Helsinki.

Helander Voitto (2001): Paikallisyhdistys lähikuvassa. Yhteydet, rakenne ja toiminta. Sosiaali-ja terveysturvan keskusliitto. Helsinki.

Helander Voitto (2002): Kuntalainen järjestöosallistujana. Teoksessa Pekola-Sjöblom Marianne& Helander Voitto & Sjöblom Stefan (toim.), Kuntalaisen monet roolit. KuntaSuomi 2004 -tutkimuksia nro 37. Acta nro 147. Suomen Kuntaliitto. Helsinki.


307307307307307


Helander Voitto (2004): Paikallisyhdistykset kunta-areenalla. Voimavarat, edunvalvonta,palvelutuotanto ja yhteisöllisyyden ylläpito. KuntaSuomi 2004 -tutkimuksia nro 45. Acta nro164. Åbo Akademi & Suomen Kuntaliitto. Helsinki.

Helander Voitto & Pekola-Sjöblom Marianne & Sjöblom Stefan (2002): Kuntalainen kunnanjäsenenä. Teoksessa Pekola-Sjöblom Marianne & Helander Voitto & Sjöblom Stefan (toim.):Kuntalaisen monet roolit. KuntaSuomi 2004 -tutkimuksia nro 37. Acta nro 147. SuomenKuntaliitto. Helsinki.

Hyyppä Markku (2002): Elinvoimaa yhteisöstä. Sosiaalinen pääoma ja terveys. PS-kustannus.Otavan Kirjapaino Oy. Keuruu.

Iisakka Laura (2004): Sosiaalinen pääoma suomalaisissa haastattelu- ja kyselyaineistoissa vuoden1990 jälkeen. http://www. stat.fi/tk/el/sospaa.html. 29.9.2004.

Kansalaismielipide ja kunnat. Ilmapuntari 2004. Kunnallisalan kehittämissäätiö. Polemia-sarjan julkaisu nro 55. Vammala.

Kaunismaa Pekka (2002): Paikallinen yhdistystoiminta kuudessa kunnassa. Teoksessa IlmonenKaj & Kovalainen Anne & Siisiäinen Martti (toim.): Lama ja luottamus. Swedish School ofEconomics and Business Administration Research Reports 55. Yliopistopaino. Helsinki.

Koski, Pasi (2000): Liikunta kansalaisaktiivisuutena. Teoksessa Itkonen, Hannu & Heikkala,Juha & Ilmanen Kalervo & Koski Pasi: Liikunnan kansalaistoiminta – muutokset, merkityksetja reunaehdot. Liikuntatieteellisen Seuran julkaisu nro 152. Helsinki.

Lorentzen Håkon (2001): Frivillighet i forandring. Om forholdet mellom sivile fellesskap ogmoderniteten. Teoksessa Henriksen Lars Skov & Ibsen Bjarne (red.): Frivillighedens ud-fordringer – nordisk forskning om frivilligt arbejde og frivillige organisationer. OdenseUniversitetsforlag. Odense.

Lundåsen Susanne (2004): En föreningsbaserad demokrati? Ideella föreningar och valdel-tagande i Sveriges kommuner under 1990-talet. Åbo Akademis förlag. Åbo.

Mäki-Lohiluoma Kari-Pekka (1998): Vaalikäyttäytyminen kunnallis- ja eurovaaleissa. TeoksessaMäki-Lohiluoma Kari-Pekka & Pekola-Sjöblom Marianne & Ståhlberg Krister (toim.): Kun-talaisten valta ja valinnat. KuntaSuomi 2004 -tutkimuksia nro 13. Acta nro 97. SuomenKuntaliitto. Helsinki.

Möttönen Sakari & Niemelä Jorma (2005): Kunta ja kolmas sektori. Yhteistyön uudet muodot.PS-kustannus. Jyväskylä.

Nurmela Sakari & Pehkonen Juhani (2003): Nuoret ja vuoden 2003 eduskuntavaalit. TeoksessaPaakkunainenKari (toim.): “Kyllä politiikalle, mutta...”. Nuoret ja eduskuntavaalit 2003.Opetusministeriö. Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseura. Julkaisuja 35. Yliopisto-paino. Helsinki.

Nylund, Marianne (2000): Varietes of Mutual Support and Voluntary Action. A Study ofFinnish Self-Help Groups and Volunteers. The Finnish Federation for Social Welfare andHealth. Helsinki.

Oinonen Eriikka, Blom Raimo & Melin Harri (2005): Onni on olla suomalainen? Kansallinenidentiteetti ja kansalaisuus. Raportti ISSP 2003 ja 2004 Suomen aineistosta. Yhteiskun-tatieteellisen tietoarkiston julkaisuja 1. Yliopistopaino. Helsinki.

308308308308308

ACTA

Olin Robert & Pekola-Sjöblom Marianne & Sjöblom Stefan (2004): Asiakkaat arvioitsijoina.Asiakkaiden tyytyväisyys kunnallisiin palveluihin vuonna 2003. KuntaSuomi 2004 -tutki-muksia nro 51. Suomen Kuntaliitto. Helsinki.


Persson Jessica (2003): Politiska resurser och aktiviteter 1992–2001. Levnadsförhållanden.Rapport nr 102. Statistiska centralbyrån. Stockholm.

Pohjantammi Ismo (2004): Nuorten poliittisen osallistumisen taustat. Teoksessa PaakkunainenKari (toim.): Nuorten ääni ja kunnantalon heikko kaiku. Nuoret kunnallisessa demokratiassaja paikallisissa vaikuttajaryhmissä. Nuorisoasiain neuvottelukunta. Julkaisuja 29. Helsinki.

Putnam Robert D. (1993): Making Democracy Work. Civic Traditions in Modern Italy.Princeton University Press. Princeton.

Putnam Robert D. (2000): Bowling Alone. The Collapse and Revival of American Community.Simon & Schuster. New York.

Rothstein Bo & Stolle Dietlind (2003): Social Capital in Scandinavia. Scandinavian PoliticalStudies. Vol 26 No. 1.

Ruuskanen Petri (2002): Sosiaalinen pääoma hyvinvointipoliittisessa keskustelussa. TeoksessaRuuskanen, Petri (toim.): Sosiaalinen pääoma ja hyvinvointi. Näkökulmia sosiaali- ja ter-veysaloille. PS-kustannus. Keuruu.

Siisiäinen, Martti (1998): Uusien ja vanhojen liikkeiden keinovalikoimat. Teoksessa IlmonenKaj & Siisiäinen Martti (toim.): Uudet ja vanhat liikkeet. Vastapaino. Tampere.

Siisiäinen, Martti (2000): Järjestöllinen pääoma Suomessa. Teoksessa Ilmonen, Kaj: Sosiaalinenpääoma ja luottamus. SoPhi/ Jyväskylän yliopisto. Jyväskylä.

Siisiäinen Martti (2002): Yhdistysten nykytila ja kehityksen suunnat. Teoksessa RiikonenVirve & Siisiäinen Martti (toim.): Yhdistystoiminnan uusjako. Opintotoiminnan KeskusliittoOK. Edita Prima OY. Helsinki. (Siisiäinen 2002a)

Siisiäinen Martti (2002): Yhdistyslaitos vuosituhannen vaihtuessa. Teoksessa Ruuskanen Petri(toim.): Sosiaalinen pääoma ja hyvinvointi. Näkökulmia sosiaali- ja terveysaloille. PS-kus-tannus. Keuruu. (Siisiäinen 2002b).

Siisiäinen Martti (2002): Yhteiskunnalliset liikkeet ja yhdistykset 1990-luvun Suomessa. Teok-sessa Ilmonen Kaj & Kovalainen Anne & Siisiäinen Martti (toim.): Lama ja luottamus. SwedishSchool of Economics and Business Administration Research Reports nro 55. Yliopistopaino.Helsinki. (Siisiäinen 2002c).

Sinkkonen-Tolppi Merja (2002): Näkökulma sosiaalisen pääoman käsitteeseen ja sen käyttöön.Kunnallistieteellinen aikakauskirja Nro 3/2002. Vammalan kirjapaino.

Svedberg Lars & Jeppsson Grassman Eva (2001): Frivilliga insatser i svensk välfärd – medutblickar mot de nordiska grannländerna. Teoksessa Henriksen Lars Skov & Ibsen Bjarne(red.): Frivillighedens udfordringer – nordisk forskning om frivilligt arbejde og frivillige or-ganisationer. Odense Universitetsforlag. Odense.

309309309309309


Teorell Jan & Westholm Anders (1999): Att bestämma sig för att vara med och bestämma.Om varför vi röstar – allt mindre. Demokratiutredningens forskarvolym XII. SOU 1999:132.Stockholm.

Teorell Jan (2003): Linking Social Capital to Political Participation: Voluntary Associationsand Networks of Recruitment in Sweden. Scandinavian Political Studies. Vol. 26. No. 1.

Torpe Lars (2001): Folkets foreningar? De frivillige organisationers folkelige forankring ISkandinavien. Teoksessa Henriksen Lars Skov & Ibsen Bjarne (red.): Frivillighedensudfordringer – nordisk forskning om frivilligt arbejde og frivillige organisationer. OdenseUniversitetsforlag. Odense.

Torpe Lars (2003): Social Capital in Denmark: A Deviant Case? Scandinavian Political Studies.Vol 26. No.1.

Vogel Joachim & Amnå Erik (2003): Svenskt föreningsliv på 90-talet. En översikt. TeoksessaVogel Joachim & Amnå Erik & Munck Ingrid & Häll Lars (red.): Föreningslivet i Sverige:Välfärd, socialt kapital, demokratiskola. Levnadsförhållanden. Rapport nr 98. Statistiskacentralbyrån. Stockholm.

Vuorinen Marja & Särkelä Riitta & Perälahti Anne & Peltosalmi Juha & Londén Pia (2004):Paikkansa pitävät. Sosiaali- ja terveysjärjestöt paikallisina toimijoina. Sosiaali- ja terveysturvankeskusliitto. Helsinki. (Vuorinen ym. 2004).

Wijkström Filip (2001): Socialt kapital och civilt samhälle i Norden. Teoksessa HenriksenLars Skov & Ibsen Bjarne (red.): Frivillighedens udfordringer - nordisk forskning om frivilligtarbejde og frivillige organisationer. Odense Universitetsforlag. Odense.

Woellebaek Dag & Selle Per & Lorentzen Håkon (2000): Frivillig insats. Sosial integrasjon,demokrati og ökonomi. Fagbokforlaget. Bergen.

Woellebaek Dag & Selle Per (2003): Participation and Social Capital Formation: Norway ina Comparative Perspective. Scandinavian Political Studies. Vol. 26. No. 1.

Woolcock Michael (2001): Sosiaalinen pääoma: menneisyys, nykyisyys ja tulevaisuus. TeoksessaKajanoja Jouko & Simpura Jussi (toim.): Sosiaalinen pääoma: Globaaleja ja paikallisianäkökulmia. Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus STAKES. Saarijärvi.

Yeung Anne Birgitta (2004): Individually together. Volunteering in Late Modernity: SocialWork in the Finnish Church. Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto. Helsinki.

310310310310310

ACTA

Liite 8.1. Järjestöjäsenyyksien kartoittamistapa ratkaiseva:suora kysymys jäsenyyksien määrästä antaa tulokseksi selvästikorkeamman jäsenyysasteen kuin järjestöalaperustainenkysymys

Vuoden 2004 kuntalaiskyselyyn sisältyi yhdistysjäsenyyksien määrää yleiskartoittavakysymys: “Kuinka monessa yhdistyksessä olette jäsenenä?” Koska vastaavaa kysymystäei esitetty kahdessa edellisessä kuntalaistutkimuksessa, jää ilmoitettujen järjestöjäse-nyyksien määrän suora erittely vuoden 2004 tiedustelun varaan.

Täysin järjestölaitoksen ulkopuolella olevan suomalaisen aikuisväestön osuusosoittautui näin esitetyn kysymyksen valossa varsin pieneksi. Vain kuusi prosenttiakyselyyn vastanneista äänioikeusikäisistä kansalaisista ei kuulunut ainoaankaanyhdistykseen. Reilu kolmannes kyselyyn vastanneista ilmoitti kuuluvansa jäsenenävain yhteen yhdistykseen kun taas lähes kaksi kolmesta oli jäsenenä kahdessayhdistyksessä.

On kuitenkin huomattava, että vain 69 prosenttia kyselyyn vastanneista ilmoittiyhdistysjäsenyyksiensä määrän. Vastaamattomien joukossa lienee ollut vastanneitaenemmän henkilöitä, jotka eivät olleet yhdistysten jäseniä.

Toista yhdistyskiinnittymisen ääripäätä edustavat ne, jotka ilmoittivat jäsenyy-destään vähintään kymmenessä yhdistyksessä. Tällaisia erittäin vahvasti verkottuneitahenkilöitä oli kuitenkin vain vajaan prosenttiyksikön verran vastanneista. Vähintäänviiteen yhdistykseen ilmoitti kuitenkin kuuluvansa joka kahdestoista vastaaja.

Joka tapauksessa kysymysmuotoilu, jonka avulla järjestöjäsenyyksien määrääkartoitetaan, vaikuttaa olennaisesti tuloksiin ja niiden pohjalla tehtäviin päätelmiin.Kun jäsenyyksien keskimääräksi avoimella kysymyksellä saatiin 2.15, jäi vastaavayhteentoista järjestöalaan rajautuva summaindeksi lukuun 1.44 eli miltei 0.70alhaisemmaksi kuin avoimella kysymyksellä saatu luku. Näyttää ilmeiseltä, ettäkysymystapa vaikuttaa olennaisesti siihen, kuinka moneen yhdistykseen kansalaisetilmoittavat kuuluvansa. Useissa yhdistysjäsenyyden laajuutta koskevissa mittauksissaon sovellettu tässä tutkimuksessa käytetyn summaindeksin mukaista menettelyä, jokaon perustunut siihen, että vastaajalta on tiedusteltu, kuuluuko hän tietyn alanyhdistykseen vai ei. Koska kansalaisilla saattaa olla ja usein onkin useita jäsenyyksiätietyn järjestöalan yhdistyksissä, merkitsee järjestöalojen summaukseen perustuvamenettely, että sen perusteella päädytään suhteellisen alhaiseen jäsenyyksienkokonaismäärään. Suuri merkitys on myös sillä, kuinka monta järjestöalaa vastaajalleon tarjolla. Kuta useampia järjestöaloja tarjotaan, sitä korkeampia jäsenyysarvojasaadaan.

311311311311311


Liitetaulukko 8.1. Yhdistysjäsenyyksien määrä vuonna 2004 muutamien väestömuuttujienmukaan (%). Kysymysmuoto: “Kuinka monessa yhdistyksessä olette jäsenenä?”

JäsenJäsenJäsenJäsenJäsenyykyykyykyykyyksien määräsien määräsien määräsien määräsien määrä00000 11111 22222 33333 44444 5+5+5+5+5+ KKKKKeeeeeskim.skim.skim.skim.skim.

KaikkiKaikkiKaikkiKaikkiKaikki 6 6 6 6 6 3636363636 2727272727 1515151515 8 8 8 8 8 8 8 8 8 8 2.152.152.152.152.15Sukupuoli:Sukupuoli:Sukupuoli:Sukupuoli:Sukupuoli:Mies 7 36 26 15 7 9 2.16Nainen 6 37 27 16 8 7 2.15IIIIIkä:kä:kä:kä:kä:18–29 v 11 42 27 10 5 5 1.7730–39 v 6 39 29 15 6 7 1.9940–49 v 5 37 26 15 9 8 2.2050–59 v 5 37 26 16 7 9 2.2260–69 v 8 30 25 18 10 10 2.3570+ v 6 32 26 17 9 10 2.35SiviilisäätySiviilisäätySiviilisäätySiviilisäätySiviilisääty:::::Naimaton 10 41 26 11 6 6 1.89Naimisissa 5 34 27 17 8 9 2.26Eronnut 7 38 27 14 7 7 2.10Leski 7 35 23 15 9 11 2.29Äidinkieli:Äidinkieli:Äidinkieli:Äidinkieli:Äidinkieli:Suomi 7 37 26 15 7 8 2.11Ruotsi 3 27 28 19 10 14 2.59Koulutus:Perus-/kansakoulu 10 43 24 13 6 4 1.85Ammattikoulu 7 42 25 13 7 6 1.97Ylioppilas 9 34 30 13 7 7 2.04Opisto 5 32 29 17 9 8 2.30Alempi korkeakoulututk. 4 31 30 15 9 11 2.37Ylempi korkeakoulututk. 3 24 26 20 11 16 2.81AmmaAmmaAmmaAmmaAmmattttttiasema:tiasema:tiasema:tiasema:tiasema:Johtava asema 3 20 27 20 12 18 2.96Ylempi toimihenkilö 5 26 28 20 9 12 2.50Alempi toimihenkilö 3 32 29 19 9 8 2.32Työntekijä 6 49 25 11 5 4 1.76Yrittäjä 8 31 25 15 8 13 2.41Maatalousyrittäjä 3 27 28 19 12 11 2.72Opiskelija 10 31 34 14 6 5 2.03Hoitaa kotia 9 39 28 17 5 2 1.80Työtön 11 50 21 9 3 6 1.71Eläkeläinen 7 33 25 17 9 9 2.27KKKKKunununununtaktaktaktaktakokokokokokoluokka:oluokka:oluokka:oluokka:oluokka:Alle 3 000 as. 6 37 24 15 9 9 2.233 000–5 500 as. 6 35 28 14 8 9 2.215 501–10 000 as. 8 35 26 15 8 8 2.1910 001–20 000 as. 9 37 25 16 7 6 2.0720 001–45 000 as 4 38 28 16 7 7 2.07Yli 45 000 as. 5 36 26 15 6 9 2.20

N (vähintään) = 8 382

312312312312312

ACTA

Liitetaulukko 8.2. Järjestöliityntäindeksit KuntaSuomi 2004 -tutkimuskunnissa vuosina 1996,2000 ja 2004 (indeksi asteikolla 0–11).

19961996199619961996 20002000200020002000 20042004200420042004

Espoo 1,04 1,34 1,28Hamina (v. 2003 asti Vehkalahti) 1,16 1,55 1,32Haukipudas 1,03 1,38 1,26Humppila 1,55 1,51 1,63Hämeenlinna 1,05 1,33 1,37Iitti 1,24 1,65 1,71Jaala 1,20 1,70 1,59Joroinen 1,12 1,27 1,54Kaarina 1,13 1,52 1,33Karstula 1,02 1,46 1,50Kemiö 1,42 2,02 2,05Kerava 0,91 1,34 1,28Kiikala 1,22 1,35 1,70Kokkola 1,04 1,50 1,35Kolari 1,10 1,43 1,33Kotka 1,06 1,29 1,36Kristiinankaupunki 1,34 1,61 1,70Kuhmoinen 1,08 1,38 1,38Lappeenranta 1,06 1,28 1,31Leppävirta 1,05 1,39 1,43Lieksa 0,99 1,27 1,28Liljendal 1,47 2,03 1,90Lumijoki 1,17 1,62 1,16Mikkeli 1,03 1,38 1,51Multia 0,96 1,44 1,45Naantali 1,27 1,52 1,47Noormarkku 1,23 1,46 1,62Närpiö 1,24 1,87 1,90Oulainen 1,04 1,58 1,47Outokumpu 0,93 1,40 1,30Padasjoki 0,98 1,28 1,29Pieksämäki 1,00 1,33 1,28Porvoo 1,02 1,29 1,35Pudasjärvi 0,83 1,16 1,18Punkaharju 1,16 1,52 1,48Pyhäntä 1,09 1,40 1,22Pylkönmäki 1,02 1,57 1,61Ranua 0,84 1,38 1,56Rääkkylä 1,18 1,47 1,52Sonkajärvi 1,04 1,39 1,59Suolahti 0,96 1,33 1,27Tyrnävä 0,95 1,31 1,33Vaasa 1,15 1,39 1,63Vahto 1,63 1,76 1,69Varkaus 0,91 1,29 1,17Vimpeli 1,12 1,40 1,55Virrat 1,15 1,34 1,56KKKKKeeeeeskiarvskiarvskiarvskiarvskiarvooooo 11111,09,09,09,09,09 11111,38,38,38,38,38 11111,44,44,44,44,44VVVVVaihaihaihaihaihttttteluvälieluvälieluvälieluvälieluväli 00000,83–1,83–1,83–1,83–1,83–1,63,63,63,63,63 11111,16–2,16–2,16–2,16–2,16–2,03,03,03,03,03 11111,16–2,16–2,16–2,16–2,16–2,05,05,05,05,05

313313313313313


Liitetaulukko 8.3. Kuntalaisten kyky asioida kunnan kanssa ja puolustaa etuaan eri alojenjärjestöihin kiinnittymisasteen mukaan vuosina 2004 ja 2000. Asiointikykynsä erittäin hy-väksi tai hyväksi kokeneiden osuudet (%).

RivijäsenRivijäsenRivijäsenRivijäsenRivijäsen AktiivijäsenAktiivijäsenAktiivijäsenAktiivijäsenAktiivijäsenJärjeJärjeJärjeJärjeJärjessssstöalatöalatöalatöalatöala 20002000200020002000 20042004200420042004 20002000200020002000 20042004200420042004

Poliittinen järjestö 38 52 54 71Tuottaja-/yrittäjäjärjestö 32 47 42 61Kulttuurijärjestö 38 52 42 60Maanpuolustusjärjestö 36 47 43 59Vapaaehtoisjärjestö 33 51 38 56Kunnanosayhdistys 32 44 42 53Eläkeläisjärjestö 19 41 24 53Ammattijärjestö 26 43 36 51Ympäristöjärjestö 29 49 44 51Nuoriso-/opiskelijajärjestö 34 43 41 50Liikuntaseura 34 45 36 49Asukasyhdistys 27 43 39 48

Liitetaulukko 8.4. Palautteen antaminen kunnan palveluista a) internetin välityksellä ja b)muulla tavoin järjestöjäsenyyksien määrän mukaan vuosina 2000 ja 2004 (%).

JärjeJärjeJärjeJärjeJärjessssstöjäsentöjäsentöjäsentöjäsentöjäsenyykyykyykyykyyksien määräsien määräsien määräsien määräsien määrä00000 11111 22222 33333 44444 5+5+5+5+5+ KKKKKeeeeeskim.skim.skim.skim.skim.

a) Ina) Ina) Ina) Ina) Inttttterneerneerneerneernetin välityktin välityktin välityktin välityktin välitykselselselselsellä:lä:lä:lä:lä:2000 2 2 3 4 6 9 32004 4 6 8 10 15 15 7b) Mb) Mb) Mb) Mb) Muuluuluuluuluulla tala tala tala tala tavvvvvoin:oin:oin:oin:oin:2000 15 18 27 36 48 61 232004 16 22 31 43 53 63 27

N (2000) = 13 336; N (2004) = 11 557

Liitetaulukko 8.5. Äänestäminen kunnallisvaaleissa eri yhdistysalojen jäsenten keskuudes-sa vuosina 2004, 2000 ja 1996 (%).

JärjeJärjeJärjeJärjeJärjessssstöalatöalatöalatöalatöala 19961996199619961996 20002000200020002000 20042004200420042004

Poliittinen järjestö 89 95 96Kulttuurijärjestö 91 90 91Ympäristöjärjestö 87 85 89Eläkeläisjärjestö 84 90 88Tuottaja-/yrittäjäjärjestö 90 89 88Kunnanosayhdistys 90 88 88Vapaaehtoisjärjestö 89 87 88Maanpuolustusjärjestö* 89 86 86Asukasyhdistys** .. 81 84Liikuntaseura 85 82 82Ammattiyhdistys 80 76 78Nuoriso-/opiskelijajärjestö 82 79 76

* Vuonna 1996 muodossa veteraani ja maanpuolustusjärjestö** Asukasyhdistykset eivät olleet vuonna 1996 omana yhdistysalanaan

314314314314314

ACTA

Liitetaulukko 8.6. Halukkuus vastaanottaa kunnallinen luottamustehtävä (melko tai erit-täin halukas) järjestöjäsenyyksien määrän mukaan vuosina 1996, 2000 ja 2004 (%).

JärjeJärjeJärjeJärjeJärjessssstöjäsentöjäsentöjäsentöjäsentöjäsenyykyykyykyykyyksien määräsien määräsien määräsien määräsien määrä00000 11111 22222 33333 4+4+4+4+4+ KaikkiKaikkiKaikkiKaikkiKaikki

19961996199619961996 30 32 36 45 57 343434343420002000200020002000 22 23 29 38 51 282828282820042004200420042004 17 18 22 29 31 2121212121

Liitetaulukko 8.7. Osallistuminen yhden asian liikkeen toimintaan ja arvio sen tehokkuu-desta (hyvin/erittäin tehokas) järjestöjäsenyyksien määrän mukaan vuosina 2000 ja 2004(%).

JärjeJärjeJärjeJärjeJärjessssstöjäsentöjäsentöjäsentöjäsentöjäsenyykyykyykyykyyksien määräsien määräsien määräsien määräsien määrä00000 11111 22222 33333 4+4+4+4+4+ KaikkiKaikkiKaikkiKaikkiKaikki

OsOsOsOsOsalalalalallislislislislistunut puoluetunut puoluetunut puoluetunut puoluetunut puoluetttttoiminoiminoiminoiminoimintaantaantaantaantaan2000 3 4 4 7 9 182004 3 3 6 7 11 16Pitää puoluekanaPitää puoluekanaPitää puoluekanaPitää puoluekanaPitää puoluekanavvvvvaa taa taa taa taa tehokkaanaehokkaanaehokkaanaehokkaanaehokkaana2000 9 8 9 11 14 162004 7 7 8 10 11 13

Liitetaulukko 8.8. Kuntalaisten järjestöosallistuminen ja kuntaominaisuudet v. 1996, 2000ja 2004. Korrelaatiot, tilastollinen merkitsevyys: *** (p = .00), ** (p < .01) merkitsevä, * (p< .05) melkein merkitsevä. (N = 47).

19961996199619961996 20002000200020002000 20042004200420042004

VäeVäeVäeVäeVäessssstöpohja:töpohja:töpohja:töpohja:töpohja:*asukasluku (-96, -00, -04) -.18 -.25 -.24*pinta-ala (-96, -00, -04) -.37* -.30* -.19*taajama-aste (-95, -00, -03) -.20 -.30* -.44**VäeVäeVäeVäeVäessssstön ikärtön ikärtön ikärtön ikärtön ikärakakakakakenne:enne:enne:enne:enne:*0–6v.,% väestöstä (-95, -00, -04) -.10 -.04 -.23*yli 64v., väestöstä (-95, -00, -04) .21 .24 .34*VäeVäeVäeVäeVäessssstön ktön ktön ktön ktön koulutusroulutusroulutusroulutusroulutusrakakakakakenne:enne:enne:enne:enne:(tutkinnon suorittaneet, % 15 v täyttäneistä)*ei-tutkinnon suorittaneet, % (-96, -99, -03) .13 .22 .30**korkea-asteen tutk. suor., % (-96, -99, -03) -.02 -.15 -.21VäeVäeVäeVäeVäessssstön kielirtön kielirtön kielirtön kielirtön kielirakakakakakenne:enne:enne:enne:enne:*Ruotsinkieliset, % (-96,-00, -04) .45** .66*** .62***Työpaikkarakenne ja työllisyys:*maatalous, % (-95, -99, -03) .19 .36 .46***jalostus, % (-95, -99, -03) -.03 -.26 -.28*palvelut, % (-95, -99, -03) -.18 -.15 -.15*työttömyysaste, % (-95, -98, -03) -.56*** -.46** -.33*TTTTTalouden tunnuslukalouden tunnuslukalouden tunnuslukalouden tunnuslukalouden tunnuslukuja:uja:uja:uja:uja:*tuloveroprosentti (-96, -00, -04) -.01 .11 .05*vuosikate, •/asukas (-96, -00, -04) .25 -.20 .02*investointien tulorahoitus% (-96, -00, -04) .16 -.19 -.09*lainakanta, •/asukas (-96, -00, -04) -.32* -.14 -.36*VVVVValtuusaltuusaltuusaltuusaltuusttttton poliiton poliiton poliiton poliiton poliittisetisetisetisetiset vt vt vt vt voimasuhoimasuhoimasuhoimasuhoimasuhttttteeeeeeeeeettttt:::::(kv-kaudet 1992–96, 1997–00, 2001–04)*kokoomus, % -.12 -.26 -.29**keskusta, % -.09 -.08 .02*SDP, % -.04 -.27 -.18*vihreät, % -.13 -.25 -.37***RKP, % .41** .64*** .60***KKKKKunununununtatatatatavvvvvaalien ääneaalien ääneaalien ääneaalien ääneaalien äänessssstys%tys%tys%tys%tys% (-96, -00, -04) .54*** .53*** .62***

315315315315315


Liit

eta

ulu

kko

9.

Ku

nta

lais

ten

järj

est

öjä

sen

yys

eri

järj

est

öis

sä v

. 2

00

4 k

un

nit

tain

tark

ast

elt

un

a (

%).

Am

-A

m-

Am

-A

m-

Am

-KKKK K

un

na

n-

un

na

n-

un

na

n-

un

na

n-

un

na

n-

KKKK Ku

ltu

ltu

ltu

ltu

lt---- -

MMMM Ma

an

-a

an

-a

an

-a

an

-a

an

-VVVV V

ap

aa

-a

pa

a-

ap

aa

-a

pa

a-

ap

aa

-PPPP P

olii

to

liit

olii

to

liit

olii

t ---- -VVVV V

an

h.

an

h.

an

h.

an

h.

an

h.

TTTT T uo

uo

uo

uo

uo

tttt t tatatata taja

-ja

-ja

-ja

-ja

-m

am

am

am

am

atttt t t

i-ti-

ti-

ti-

ti-

os

os

os

os

os a

-a

-a

-a

-a

-A

suka

sA

suka

sA

suka

sA

suka

sA

suka

s ---- -Li

iku

nta

-Li

iku

nta

-Li

iku

nta

-Li

iku

nta

-Li

iku

nta

-tu

uri

-tu

uri

-tu

uri

-tu

uri

-tu

uri

-N

uo

riso

Nu

ori

soN

uo

riso

Nu

ori

soN

uo

riso

---- -p

uo

l.-p

uo

l.-p

uo

l.-p

uo

l.-p

uo

l.-EEEE E l

äk

läk

läk

läk

läk e

l.-

el.-

el.-

el.-

el.-

Ym

pY

mp

Ym

pY

mp

Ym

p .-.-.-.- .-

eh

eh

eh

eh

eh

tttt t .-.-.-.- .-

tin

en

tin

en

tin

en

tin

en

tin

en

yh

d.

yh

d.

yh

d.

yh

d.

yh

d.

Esp

oo

34

51

21

22

46

10

64

41

65

13

Ham

ina

75

17

11

38

64

96

21

25

7H

auki

pud

as5

59

81

12

54

74

72

87

4H

um

pp

ila2

74

68

23

36

57

19

31

91

55

Häm

ee

nlin

na

75

78

10

23

96

87

31

66

7Iit

ti2

14

81

59

29

78

12

12

12

12

12

12

41

61

61

1Ja

ala

19

41

22

52

71

15

81

44

19

13

7Jo

roin

en

14

51

10

62

51

05

11

12

42

01

57

Kaa

rin

a4

54

13

23

23

23

23

23

26

66

55

41

47

9K

arst

ula

18

47

12

62

48

37

13

22

21

23

Kem

iö1

65

03

73

73

73

73

77

39

15

15

41

81

11

11

11

11

12

72

72

72

72

72

31

2Ke

rava

35

13

92

38

65

54

19

61

3K

iikal

a2

82

82

82

82

84

54

52

59

78

21

52

61

73

Ko

kko

la6

55

11

10

28

88

58

11

46

7Ko

lari

13

57

15

52

35

73

93

11

10

9Kotk

a4

57

10

92

17

47

93

19

10

8K

rist

iinan

kaup

17

47

15

13

35

14

85

10

42

02

11

3K

uh

mo

ine

n1

43

81

54

20

13

65

13

32

28

2O

uto

kum

pu

95

17

32

01

06

91

03

19

10

7La

pp

ee

nra

nta

46

38

82

57

89

41

10

74

Lep

päv

irta

14

52

10

62

46

26

13

41

51

55

Lie

ksa

95

39

92

56

48

11

21

39

4Li

ljen

dal

22

39

21

11

42

42

42

42

42

14

15

52

05

23

29

29

29

29

29

13

Lum

ijoki

19

46

13

51

34

63

22

10

12

4M

ikke

li1

06

01

07

29

98

10

10

41

55

8M

ult

ia1

74

21

56

27

10

37

16

42

01

27

Naa

nta

li4

54

81

32

98

46

13

51

91

09

No

orm

arkk

u1

46

01

56

34

76

96

31

61

21

2N

ärp

iö2

82

82

82

82

85

82

37

30

16

16

16

16

16

17

17

17

17

17

31

86

18

19

17

17

17

17

17

Oula

ine

n8

61

94

27

75

61

14

15

12

4Pad

asjo

ki1

43

91

64

19

73

91

03

17

10

3P

ieks

ämäk

i6

53

38

25

83

51

75

15

85

Pud

asjä

rvi

64

41

34

16

64

61

03

14

13

4P

un

kah

arju

19

46

18

22

29

46

20

51

41

81

0P

yhän

tä9

50

10

21

32

83

81

13

21

6P

ylkö

nm

äki

17

35

17

73

17

77

26

26

26

26

26

72

01

57

Po

rvo

o7

51

11

10

24

61

05

10

41

48

8R

anua

14

47

13

42

86

11

10

13

31

62

36

Rää

kkyl

ä2

44

21

01

22

71

06

22

31

32

54

Son

kajä

rvi

20

45

16

62

29

89

13

31

41

91

2Su

ola

hti

46

13

62

26

38

11

41

17

5Ty

rnäv

ä1

45

77

22

16

66

62

12

12

4Va

asa

76

76

76

76

76

71

21

13

28

11

88

41

98

9Va

hto

12

57

16

18

34

76

61

24

27

27

27

27

27

11

8Va

rkau

s3

59

44

21

55

31

21

10

68

Vim

pe

li1

05

21

05

30

68

71

25

25

14

8V

irra

t2

04

71

74

32

64

91

24

15

13

5KKKK K

eeee esk

iarv

skia

rvsk

iarv

skia

rvsk

iarv

oooo o1

11

11

11

11

15

25

25

25

25

21

11

11

11

11

18888 8

26

26

26

26

26

8888 87777 7

7777 71

11

11

11

11

14444 4

16

16

16

16

16

11

11

11

11

11

8888 8VVVV Va

iha

iha

iha

iha

ihtttt t e

luvä

lie

luvä

lie

luvä

lie

luvä

lie

luvä

li3

–28

3–2

83

–28

3–2

83

–28

35

–67

35

–67

35

–67

35

–67

35

–67

3–3

73

–37

3–3

73

–37

3–3

71

–23

1–2

31

–23

1–2

31

–23

13

–42

13

–42

13

–42

13

–42

13

–42

2–1

62

–16

2–1

62

–16

2–1

62

–17

2–1

72

–17

2–1

72

–17

3–1

23

–12

3–1

23

–12

3–1

22

–26

2–2

62

–26

2–2

62

–26

1–1

11

–11

1–1

11

–11

1–1

18

–27

8–2

78

–27

8–2

78

–27

5–2

95

–29

5–2

95

–29

5–2

92

–17

2–1

72

–17

2–1

72

–17

316316316316316

ACTA

9.1 Tutkimuksen avainulottuvuudet

Laajojen tutkimushavaintomäärien kerääminen muutamiksi strategisiksi koko-naisuuksiksi muodostaa ongelman, joka kussakin tapauksessa on ratkaistava tutki-muksen lähtökohdista käsin. Kuntalaistutkimuksessa käytettiin laajoja kysymys- javäittämäsarjoja, joiden avulla kartoitettiin kansalaisten asenteita ja osallistumista yh-teisten asioiden hoitoon. Kysymys- ja väittämäpatterien avulla muodostettiin sum-mamuuttujia valaisemaan haetun ulottuvuuden tai toiminnon eri piirteitä mahdol-lisimman monipuolisesti.

Keskitetyn kokonaiskuvan saamiseksi kuntalaisten asenteista ja osallistumisestaeritellään tässä luvussa muuttujien keskinäisiä yhteyksiä ja avainmuuttujien yhteyksiäerilaisiin yksilötekijöihin sekä kuntaominaisuuksiin. Avainmuuttujiksi on tässä yh-teydessä tulkittu eri luvuissa keskeisiksi tekijöiksi nousseet palvelutyytyväisyys,kiinnittyneisyys, kuntasamastuminen, osallistumistapojen käyttö, osallistumistapojen te-hokkuus sekä järjestöjäsenyydet. Yleistarkastelun jälkeen kiteytetään tutkimuksen kes-keisimpiä johtopäätöksiä sekä kuntakentän nykytilan että tulevaisuuden näkymienkannalta.

Avainmuuttujiksi tulkitut ulottuvuudet ovat kaikissa kolmessa havaintopisteessäkorreloineet keskenään, joskin yhteydet muutamien muuttujakokonaisuuksien välilläovat jääneet tilastollista merkitsevyystasoa heikommiksi. Kaiken kaikkiaan avain-muuttujien yhteydet ovat jonkin verran ajassa vahvistuneet. Vuoden 2004 tarkastelukuntatasolla osoittaa esimerkiksi, että järjestöjäsenyys on tilastollisesti merkitsevällätasolla yhteydessä kaikkiin muihin avainmuuttujiin paitsi kuntasamastumiseen.Palvelutyytyväisyys korreloi puolestaan voimakkaasti kuntakiinnittyneisyyteen, osal-listumistapojen tehokkuuteen ja järjestöjäsenyyteen. Kuntalaisten käsitykset osal-listumistapojen tehokkuudesta liittyvät puolestaan vahvasti yhteen palvelutyy-tyväisyyden, kuntakiinnittyneisyyden ja kuntasamastumisen kanssa. (Liitetaulukko9.1b.)

9.2 Avainmuuttujien väliset yhteydet

Avainmuuttujien keskinäiset yhteydet yksilötasolla kohoavat lähes kautta linjantilastollisesti merkitsevälle tasolle. Tämä johtuu paljolti tutkimusaineiston laajuudesta;yksikköjen (kyselyyn vastanneiden henkilöiden) määrä on niin suuri, että suhteellisen

Marianne Pekola-Sjöblom, Voitto Helander & Stefan Sjöblom

9 Yhteenveto ja johtopäätökset

317317317317317


alhaisetkin korrelaatiokerrointen arvot kohoavat tilastollisen merkitsevyysrajan ylä-puolelle. (Liitetaulukko 9.1a.)

Vuoden 1996 yksilöaineistossa kaikki avainmuuttujien keskinäiskorrelaatiot pal-velutyytyväisyyden ja järjestöjäsenyyden välistä yhteyttä lukuun ottamatta nousivaterittäin merkitsevälle tasolle. Vuoden 2000 aineistossa tilanne oli vastaavanlainen.Molempina vuosina oli nähtävissä päälinjasta poikkeava negatiivinen yhteys osallis-tumistapojen käytön ja palvelutyytyväisyyden välillä. Vuonna 2004 kaikki muutkorrelaatiot kohosivat erittäin merkitseviksi paitsi osallistumistapojen käytön yhteydetpalvelutyytyväisyyteen (liitetaulukko 9.1a).

9.2.1 Hyväosaisuuden vaikutus vakiintunut

Tarkasteltaessa yksilömuuttujien ja avainmuuttujien välisiä yhteyksiä vuonna 2004(liitetaulukko 9.2) voidaan todeta, että sukupuolen yhteydet eri muuttujiin jäivätkauttaaltaan kutakuinkin vähäisiksi. Perhetyypin ja lasten lukumäärän yhteys kaikkiinavainmuuttujiin jäi niin ikään jokseenkin heikoksi. Vastaajan äidinkielellä sitä vastoinon yhteyttä kaikkiin avainmuuttujiin, mutta vahvimmin järjestöjäsenyyksien määrään.Myös kuntasamastumiseen äidinkieli vaikuttaa melko paljon niin, että ruotsinkielisetovat suomenkielisiä kotikuntaansa voimakkaasti identifioituneita.

Koulutustason yhteydet tarkasteltuihin ulottuvuuksiin ovat varsin voimakkaat.Vahvimmin koulutus korreloi kuntalaisten osallistumiskäyttäytymiseen; kuta kor-keampi koulutustaso sitä todennäköisempää on monipuolinen osallistuminen ja vai-kuttaminen kunnan asioihin. Vielä koulutustasoakin selvemmin yhteydessä eriasennoitumis- ja osallistumismuotoihin on ammattiasema. Sen yhteys erityisesti sekäosallistumiskäyttäytymiseen että yhdistysjäsenyyksien määrään on varsin voimakas.Ammattiasema korreloi vahvasti myös kuntakiinnittyneisyyteen. Niin ikääntyönantajasektorin yhteys osallistumiskäyttäytymiseen ja järjestöjäsenyyksiin onvoimakas. Asuinaika kunnassa ennustaa keskimääräistä vahvempaa osallistu-misaktiivisuutta yleisesti ja jonkin verran korkeampaa yhdistyskiinnittymistä erityisesti.Hyväosaisuuden vaikutus kuntalaisten asennoitumiseen on siis ajan myötä vakiintunutkonkretisoituen erityisesti ammattiaseman, koulutuksen ja äidinkielen vahvoinayhteyksinä etenkin osallistumiskäyttäytymiseen ja samastumiseen sekä kuntakiin-nittyneisyyteen.

9.2.2 Ikäryhmien väliset erot kaventuneet

Kokonaisuudessaan ikäryhmien väliset erot ovat havaintokauden aikana jonkin verranpienentyneet. Nuorin ikäluokka on tarkastelujakson lopulla vähemmän kriittinen japassiivinen kuin kauden alussa. Saman voi todeta ikäluokasta 40–49-vuotiaat.Vastakkaissuuntainen kehitystrendi luonnehtii ikäryhmää 50–59-vuotiaat, jonkakeskuudessa passiivisuus ja kriittisyys ovat kasvaneet selvästi. Vanhimman vertailtavissaolevan kymmenvuotiskohortin osalta palvelutyytyväisyys, kiinnittyneisyys ja etenkinosallistumistapojen käyttöaktiivisuus ovat vahvistuneet. (Liitetaulukko 9.3.)

Palvelutyytyväisyyden osalta ikäluokkien välinen vaihtelu on tarkastelukaudenaikana kaventunut, joskin nuorimmat olivat niin havaintojakson alussa kuin lopussakin

318318318318318

ACTA

tyytymättömimpiä kuntien palvelutarjontaan vanhimpien ollessa tyytyväisimpiä. Kun-takiinnittyneisyyden kohdalla ikäryhmien väliset erot tarkastelukauden aikana olivatkaiken kaikkiaankin verraten pienet ja kutistuivat edelleen. Suurinta kiinnittyneisyyttäja tyytyväisyyttä osoitti koko ajan vanhin eli 60–70-vuotiaiden ryhmä. Kriittisimpiäolivat kauden alussa nuorimmat vastaajat, kauden lopulla taas 40–49-vuotiaat.

Erilaisten osallistumistapojen käyttö kunnan päätöksiin vaikuttamiseksi on ollutmelko voimakkaasti ja kasvavasti ikäsidonnaista. Sekä tutkimuskauden alussa ettälopussa nuorin ikäryhmä käytti selvästi toisia harvempia vaikuttamistapoja. Vuonna1996 aktiivisimpia osallistumismahdollisuuksien käyttäjiä olivat 50–59-vuotiaat,vuonna 2004 näiden lisäksi myös 60–69-vuotiaat. Osallistumistapojen tehokkuus-arviot vaihtelivat tutkimuskaudella verraten vähän. Mielenkiintoista on, että kaudenalussa eniten erilaisia osallistumismuotoja käyttäneet pitivät niitä myös tehokkaimpina,mutta havaintojakson lopulla harvimpiin vaikuttamismuotoihin turvautunutnuorimpien eli 18–29-vuotiaiden ikäryhmä suhtautui suoraan vaikuttamiseen muitaikäryhmiä myönteisemmin.

Kuntasamastumisen kohdalla ikäryhmien erot supistuivat hienokseltaan tar-kasteluajankohtien välillä. Heikoimmin asuinkuntaansa kiinnittyneitä olivat kaudenalussa 40–49-vuotiaat, vuoden 2004 mittauksessa alle 30-vuotiaat. Kummassakinpisteessä 60–70-vuotiaat samastuivat vahvimmin kuntaansa. Järjestöliitynnän tiheyttäosoittava profiili pysyi koko tutkimusjakson ajan muuttumattomana. Vähiten yh-distysjäsenyyksiä oli alle 30-vuotiailla, eniten 40–49-vuotiailla.

9.3 Avainmuuttujat ja kuntaominaisuudet

9.3.1 Kuntakoolla on merkitystä

Kuntakokoluokkien yhteydet tarkasteltaviin yksilötason avainmuuttujiin ovat ajallisestisuhteellisen selkeät ja vakiintuneet. Karkeasti yleistäen voidaan sanoa, että pienissätai pienehköissä kunnissa asuvat saavat avainmuuttujien osalta korkeampia arvojakuin suurissa kunnissa asuvat. (Liitetaulukko 9.4.)

Tyytyväisyys kunnan tuottamiin palveluihin oli pienimmissä, alle 3 000 asukkaankunnissa suurinta ja vastaavasti suurimmissa kunnissa vähäisintä sekä tutkimuskaudenalussa että lopussa, joskin äärierot kuntakokoryhmien välillä pienenivät jossain määrin.Täsmälleen sama havainto kuntakoon yhteydestä pätee myös kuntakiinnittyneisyydensuhteen.

Mitä vaikuttamistapoihin tulee, käyttivät pienimpien kuntien asukkaat kaudenalussa useimpia osallistumismuotoja, ja toiseksi suurimpien kuntien (20 001–45 000as.) harvimpia osallistumismuotoja. Kauden lopulla taas useimpia vaikuttamistapojakäytettiin eniten toiseksi pienimmässä kuntaryhmässä, kun taas harvimpien osal-listumismuotojen käyttö leimasi suurimmissa kunnissa asuvia. Osallistumismuotojakoskevat tehokkuusarviot eivät juurikaan osoittautuneet kuntakoosta riippuviksi.

Kuntasamastumisen voimakkuus oli lähes suoraviivaisessa yhteydessä kuntako-koon siten, että suurissa kunnissa asuvat olivat sekä tutkimuskauden alussa että sen

319319319319319


lopussa selvästi vahvemmin kuntaidentifioituneita kuin pienten kuntien asukkaat.Kuntasamastumisen suurkuntapainotteisuutta voidaan syystä pitää yhtenä tämäntutkimusosion avaintuloksena. Järjestöjäsenyyden osalta tilanne taas oli kunta-samastumiseen nähden jokseenkin vastakkainen; pienten kuntien asukkailla olisuhteellisesti enemmän järjestöjäsenyyksiä kuin suurten asukkailla sekä havaintojaksonalussa että lopussa.

9.3.2 Väestötekijät taloutta tärkeämpiä

Kuntakoon lisäksi kuntaperustaiseen tarkasteluun sisällytettiin myös muita kun-taominaisuuksia. Ominaisuudet liittyivät lähinnä väestöön, kuntatalouteen ja po-liittisiin tekijöihin. Väestötekijät liittyivät väestöpohjaan, ikärakenteeseen, kou-lutusrakenteeseen ja kielirakenteeseen. Elinkeino- ja kuntatalousrakenteeseen liittyvinätekijöinä analysoitiin työpaikkarakenteeseen ja kuntatalouteen liittyviä tekijöitä, kutenelinkeinojakaumaa, työttömyysastetta, tuloveroprosenttia, vuosikatetta/asukas,investointien tulorahoitusta sekä lainakantaa/asukas. Kolmantena erittelykohteenaolivat kunnan poliittisiin voimasuhteisiin ja kunnallisvaaliosallistumiseen liittyvättekijät. (Liitetaulukko 9.5.)

Erilaisten kuntaominaisuuksien yhteydet tarkasteltuihin avainmuuttujiin jäivättilastolliselta merkitsevyysasteeltaan suhteellisen heikoiksi. Etenkin kuntatalouttakoskevat tekijät osoittautuivat olevan vain hyvin pieneltä osin yhteydessä kuntalaistenasenteisiin ja osallistumiskäyttäytymiseen. Sama koskee myös muutamia elinkei-norakenteeseen (jalostus) ja poliittisiin voimasuhteisiin (SDP:n ja vihreiden kannatus)liittyviä muuttujia.

Palvelutyytyväisyys liittyy tilastollisesti vahvimmin ikäihmisten väestöosuuteen.Sen korrelaatio on erittäin merkitsevä vanhuuseläkeikäisen väestön osuuteen sekä senkanssa vahvassa yhteydessä olevan vähän koulutetun väestön osuuteen. Kiinnittyneisyyskunnan päätöksentekoon liittyy korkean positiivisen korrelaation kautta maa-talousväestön osuuteen ja negatiivisesti palveluelinkeinoissa toimivien osuuteen sekäkunnan pinta-alaan. Vahva kiinnittyneisyys ja luottamus kunnan päätöksentekijöihinnäyttää siten olevan lähinnä harvaan asuttujen maaseudun kuntien asukkaidenominaispiirre.

Kuntasamastuminen on vahvasti yhteydessä useihin analysoituihin kuntaomi-naisuuksiin. Voimakas positiivinen korrelaatio vallitsee urbaanista elämänmuotoailmentävien kuntaominaisuuksien ja asukkaiden kuntaidentifikaation välillä. Taajama-aste, korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus, ruotsinkielisten osuus, palvelu-ammateissa toimivien osuus sekä Kokoomuksen osuus valtuustopaikoista kuvastavatsamastumisasteeltaan voimakkaita kuntia. Vastaavasti taas merkitsevä negatiivinenyhteys samastumisen ja maaseutuominaisuuksien (peruskoulutustason suorittaneidenkorkea osuus, maatalousväestön osuus sekä Keskustan kannatusosuus) välillä leimasiheikon identifikaation kuntia.

Erilaisten osallistumistapojen käyttöaste oli melko heikosti yhteydessä tässä esilläolleisiin kuntapiirteisiin. Selväpiirteiseen yhteiskunnallisen osallistumisen kasaantu-mistendenssiin viittaa kuitenkin se, että tilastollisesti erittäin merkitsevä positiivinen

320320320320320

ACTA

korrelaatio vallitsi osallistumistapojen monimuotoisuuden ja kunnallisvaaleihinosallistumisasteen välillä. Osallistumistapojen arvioidun tehokkuuden ja kun-taominaisuuksien ainoa vahva yhteys puolestaan liittyi vain työttömyysasteeseen.

Yhdistysjäsenyyksien tiheys kuntaa luonnehtivana tekijänä oli melko vahvassayhteydessä varsinkin kuntien poliittisiin ominaisuuksiin. Voimakas positiivinenkorrelaatio esiiintyi sen ja RKP:n kannatuksen – samoin kuin ruotsinkielistenosuudenkin – ja äänestysosallistumisen kanssa yhteyden ollessa negatiivinen vihreidenkannatukseen. Taajama-asteen korkea negatiivinen korrelaatio ja vastaavasti positii-vinen yhteys maataloudesta toimeentulonsa saavien osuuteen vahvistaa järjestäyty-mistiheyden korkeuden liittymistä ennen muuta maaseudun pienten kuntien omi-naispiirteisiin.

Kuntien väliset erot avainmuuttujien osalta liittyvät jossain määrin myös niidenmaantieteelliseen sijaintiin. Erityisen selkeitä ja systemaattisia alueisiin sellaisenaanliittyviä eroja niiden kesken on kuitenkin vaikea osoittaa. Kuntamuoto, osin myöskunnan koko, taajama-aste ja kehittyneisyyserot nousevat aluesijaintia tärkeämmiksitekijöiksi. Jos tarkastellaan vain maaseudun kuntia, voidaan havaita, että useat vaa-timattomimmin menestyneet kunnat sijaisevat maan pohjoisosissa, kun taas kor-keimpia avainmuuttuja-arvoja saaneet kunnat sijaitsevat maan etelä- ja lounais- muttaosin myös keskiosissa. Kaupunkien kohdalla erot ovat maaseutukuntia pienemmät,joskin itäisen Suomen, erityisesti Kymenlaakson, kaupungit ovat saaneetavainmuuttujilla yleensä heikompia arvoja kuin länsisuomalaiset urbaanikeskukset.Kuntalaistutkimuksen avainmuuttujien aluekohtaista tarkastelua (liitetaulukko 9.6)voidaan tiivistää vielä seuraavilla karkeilla havainnoilla: Läänikohtaisessa tarkastelussasuurimmat vastakohdat muodostuvat länsisuomalaisten ja Oulun läänin kuntien välille– tässä kohdin on tosin huomattava, että tutkimuskunnista runsas kolmannes sijaitseeLänsi-Suomessa, Oulun läänin alueella vain kuusi. Taajaan asuttujen ja maa-seutumaisten kuntien välillä ei ole kokonaisuudessaan juurikaan eroa kaupunkimaistenkuntien pärjätessä kuitenkin näitä heikommin. Käytetyn maaseututyypityksen(Keränen & Malinen & Aulaskari 2000) näkökulmasta parhaiten näyttäisivät pärjäävänydinmaaseutuun luokiteltavat kunnat, sellaiset, joissa elinkeinorakennetta hallitseealkutuotanto, jonka kuntakeskukset ovat kyenneet säilyttämään monipuolisenpalvelurakenteensa ja elinvoimaiset kylät jne. Muita hieman heikommin pärjäävätkaupunkien läheisestä maaseutua edustavat tutkimuskunnat, joiden asukkaista suuriosa käy töissä lähikaupungissa, ovat usein muuttovoittoisia, jossa työttömyyttä onvähän, jne. Tähän kuuluu vain pieni määrä kyselyyn vastanneista kuntalaisista;ainoastaan Haukipudas ja Mikkeli. (KuntaSuomi-tutkimuskuntien jakautuminenedellä mainittujen alueluokitusten mukaan löytyy raportin lopussa olevasta liitteestä3.)

321321321321321


9.4 Kunnan kokokuva?

9.4.1 Kuntasamastuminen – hyvinvoinnin ja kuntienmenestystekijöiden yhteisvaikutus

Kansalaisten samastuminen eri aluekokonaisuuksiin on havaintokauden aikanasäilyttänyt perusprofiilinsa melko vakaana. Selvästi voimakkaimmaksi kymmenestäkansallisesta sekä ali- ja ylikansallisesta vaihtoehdosta kohosi kaikissa havaintopisteissäjuuri kansallinen identifioituminen. Myös Pohjola osoittautui asuinkuntaa vahvem-maksi samastumiskohteeksi. Heikoimmaksi jäi puolestaan seutukunta, johon vainjoka kuudes vastaaja tunsi yhteenkuuluvuutta. Lähes samoille lukemille jäi myösEuroopan unioni, johon samastuvien osuus kuitenkin lisääntyi kauden lopulla.Alikunnallisten kokonaisuuksien eli naapuruston ja kunnanosan identifikaatiovahvistui kauden aikana. Sitä vastoin läänit, mutta myös maakunnat menettivätkannatustaan kansalaisten samastumiskohteina.

Kansalaisten kuntasamastuminen pysyi kaikissa kolmessa mittauspisteessä kes-kiarvona mitaten suunnilleen samalla tasolla. Toisiin Pohjoismaihin verrattuna suo-malaisten kuntasamastuminen osoittautui selvästi alhaisemmaksi. Ilmeistä on, ettäkysymyksessä käytetty sanamuoto, asuinkunta, (toisissa Pohjoismaissa kotikunta/hem-kommun) on ollut ainakin osasyynä suomalaisten nihkeään kuntaidentifikaatioon.

Kuten edellä ilmeni, ikäryhmien erot supistuivat hienokseltaan kuntasamas-tumisen kohdalla tarkasteluajankohtien välillä. Heikoimmin asuinkuntaansa kiin-nittyneitä olivat kauden alussa 40–49-vuotiaat, vuoden 2004 mittauksessa alle 30-vuotiaat. Kummassakin pisteessä 60–70-vuotiaat samastuivat vahvimmin kuntaansa.Samalla kuntasamastumisen voimakkuus oli lähes suoraviivaisessa yhteydessä kun-takokoon siten, että suurissa kunnissa asuvat olivat sekä tutkimuskauden alussa ettäsen lopussa selvästi vahvemmin kuntaidentifioituneita kuin pienten kuntien asukkaat.Näin ollen kuntasamastuminen poikkeaa tutkimuksen muista avainulottuvuuksista;sen suurkuntapainotteisuutta voidaan syystä pitää yhtenä tämän tutkimusosionavaintuloksena. Kuntasamastuminen on vahvasti yhteydessä useihin analysoituihin,etenkin urbaanista elämänmuotoa ilmentäviin kuntaominaisuuksiin. Tulokset viit-taavat siihen, että samastuminen – aikaisemman yhteisöllisyyden ja tunnesiteiden sijaan– entistä korostuneemmin perustuu kuntalaisten hyväosaisuuden ja kunnan me-nestystekijöiden yhteisvaikutukseen. Tästä osoituksena on myös kunnan taloustilanteenesiintulo kuntasamastumiseen vaikuttavana tekijänä kuntalaistutkimuksen viimeisessämittauspisteessä.

9.4.2 Palvelujärjestelmän tuotosten kasvanut merkitys

Palvelutyytyväisyys on kunakin vuonna ollut suurinta pienimmissä alle 3 000 asukkaankunnissa ja vähäisintä yli 45 000 asukkaan kaupungeissa. Kunnan väestömäärän japalvelutyytyväisyyden välinen yhteys on merkittävintä sosiaalitoimessa ja terveyden-huollossa. Kunnallisista palveluista yli puolet on luokiteltavissa kuntalaisten palvelu-tyytyväisyyden näkökulmasta kuntakokosidonnaisiksi palveluiksi. Valtaosa on sellaisia,

322322322322322

ACTA

joissa palvelutyytyväisyys on sitä suurempaa mitä pienemmässä kunnassa asuu. Yleisestiottaen palvelutyytyväisyyserot ovat kaventuneet tutkittavalla ajanjaksolla. Kuitenkinmuutaman palvelun kohdalla, erityisesti terveyskeskusten vastaanottotoimintaa ja mie-lenterveyspalveluja koskevissa arvioissa, kuntakokoluokkien välinen ääriero onkasvanut merkittävästi.

Palvelutyytyväisyys liittyy tilastollisesti vahvimmin ikäihmisten väestöosuuteen.Sen korrelaatio on erittäin merkitsevä vanhuuseläkeikäisen väestön osuuteen sekä senkanssa vahvassa yhteydessä olevan vähän koulutetun väestön osuuteen. Palvelu-tyytyväisyys on niin ikään sitä suurempaa mitä vähemmän kunnassa on asukkaitasekä taajamassa asuvia. Ikäluokkien välinen vaihtelu on tarkastelukauden aikanakaventunut, joskin nuorimmat olivat niin havaintojakson alussa kuin lopussakintyytymättömimpiä kuntien palvelutarjontaan vanhimpien ollessa tyytyväisimpiä. Ikä,koulutus ja elämäntilanteeseen liittyvät tekijät – kuten myös kuntien palvelutarjontasinänsä – vaikuttavat voimakkaasti kuntalaisten vaatimustasoon. Tältä osin pientenmaaseutukuntien ja kaupunkien väliset erot ovat huomattavat, mikä heijastuu yllämainittuina yhteyksinä.

On myös huomattava, että palvelutyytyväisyydellä on merkitsevää yhteyttä mo-niin muihinkin asioihin kuten äänestysaktiivisuuteen kunnallisvaaleissa, tyytyväi-syyteen omassa elämässä, muuttotodennäköisyyteen, omaan kuntaansa samastumisentasoon, suhtautumiseen kunnalliseen päätöksentekoon jne. Kunnan kannalta ei näinollen ole lainkaan yhdentekevää miten ja missä laajuudessa kunnallisia palvelujajärjestetään, millaisen arvion kuntalaiset niille antavat ja miten kuntalaisten mielipiteetkunnassa huomioidaan. Käsitykset kunnallisen palvelujärjestelmän tuotoksista vai-kuttavat siis kuntalaisten asennoitumiseen entistä vahvemmin. Heikko kiinnittyneisyyskotikuntaansa sekä tyytymättömyys kunnan tuottamiin palveluihin ovat esimerkiksivahvassa yhteydessä passiivisuuteen sekä kielteiseen suhtautumiseen osallistumisenvaikuttavuuteen ylipäätään. Nämäkin yhteydet ovat ajan myötä vahvistuneet.Kuntalaisten suhtautuminen kotikuntaansa ja vaikutusmahdollisuuksiinsa eimuovaudu irrallaan kunnan palvelutodellisuudesta. Pitkällä tähtäimellä kielteisettoiminnalliset muutokset heijastuvat herkästi kuntalaisuuden kaikissa ulottuvuuksissa.

9.4.3 Onko edustuksellisuudella kantavuutta?

Yhdeksi kuntalaistutkimuksen keskeiseksi aiheeksi nousi kysymys edustuksellisen de-mokratian toimintakykyisyydestä 2000-luvun taitteen Suomessa. Edustuksellisenkansanvallan tilaa ja kehittymistä eriteltiin tässä yhteydessä analysoimalla vastaajiensuhdetta puolueisiin ja äänestämiseen. Tutkimuskauden aikana tapahtuneet muutoksetpiirtyvät osin monivivahteisina.

Kiinnittyminen puolueisiin ja niiden piirissä toimiviin poliittisiin järjestöihinosoitti havaintokauden mittauksissa, etenkin vuosien 1996 ja 2000 välillä, vahvis-tumisen merkkejä. Myös aktiivinen osallistuminen puoluetoimintaan ja myönteinenasennoituminen sitä kohtaan voimistuivat lievästi uudelle vuosituhannelle tultaessa.Vaikka puoluejäsenyyden ydinryhmät edelleenkin löytyvät pienten maalaiskuntienikääntyvistä kansalaispiireistä, on olemassa merkkejä myös siitä, että väestömääriään

323323323323323


lisäävien asutuskeskusten nuorten ikäryhmien keskuudessa kiinnostus puoluepo-litiikkaa kohtaan olisi vahvistumassa.

Edustuksellisen kansanvallan perusindikaattori, äänioikeuden käyttö, oli alim-millaan vuonna 2000, mutta kohosi seuraavissa kunnallisvaaleissa jonkin verran.Mittauksen kohteina olevien äänestysvalintojen perusteet muuttuivat havaintokaudellavain verraten vähän. Äänestysratkaisujen osalta voidaan kuitenkin viitata yhtäältäsiihen, että vaikka puolueäänestäminen jäi kaikissa mittauskohdissa henkilövalintaaselvästi pienemmälle kannatukselle, merkkejä oli nähtävissä puoluevalinnanpainottumisen vahvistumisesta. Lievästi vahvistui myös trendi naisten äänestämisestäsukupuolensa ehdokasta. Niin ikään merkkejä puoluevalinnan pysyvyydenlisääntymisestä oli ilmassa. Asenteet äänestämistä ja äänellä vaikuttamista kohtaanovat tulleet kaiken kaikkiaan hieman aikaisempaa myönteisemmiksi. Mahdollisestaideologioiden vakiintumisesta kertoo osaltaan myös se, että puoluevalinnat ovatvakiintuneet ja liikkuvien äänestäjien osuudet siten jonkin verran laskeneet. Tätä tukeemyös se vuoden 2004 kyselyn tulos, että 60 prosenttia kuntalaisista kokee ettei olesamantekevää mitkä puolueet ovat vallassa omassa kunnassa. Suurena linjana kuitenkinvoitaneen pitää sitä, että vahvimman puoluevastaisuuskauden jälkeen on tapahtunutpientä liikahdusta edustuksellista demokratiaa kohden.

Luottamuksen kasvusta edustuksellista järjestelmää kohtaan kertoo epäsuorastimyös se, että kuntalaisten tuki suoran demokratian perusmenettelyä, kansanäänestystä,kohtaan on tutkimuskauden aikana heikentynyt. Etenkin vanhimpien ikäryhmienkeskuudessa kunnalliset kansanäänestykset koettiin havaintojakson lopulla vähä-merkityksisemmiksi kuin sen alussa. Myös ajatus kunnanjohtajan valitsemisesta suo-ralla kansanvaalilla valtuuston ohi sai tutkimuskauden lopulla selvästi vähemmäntukea kuin kaksi vaalikautta aikaisemmin.

Tältä osin on mielenkiintoisia yhtymäkohtia kuntalaisten päätöksentekoa kohtaantuntemaan kiinnittyneisyyteen ja tyytyväisyyteen. Suurinta kiinnittyneisyyttä osoittikoko ajan vanhin eli 60–70-vuotiaiden ryhmä. Kriittisimpiä olivat kauden alussanuorimmat vastaajat, kauden lopulla taas 40–49-vuotiaat. Kuntalaisten kiinnitty-neisyysasteeseen yksilötasolla eniten vaikuttavia tekijöitä ovat ammattiasema ja kou-lutustaso; kiinnittyneimpiä ovat johtavassa asemassa olevat omassa yrityksessä toimivattai itse työllistyvät, vähiten kiinnittyneitä yrityksen palveluksessa olevat, työttömät jalomautetut. Edelleen ruotsinkieliset ovat kiinnittyneempiä kuin suomenkieliset. Näi-den lisäksi jonkin verran kiinnittyneisyyteen vaikuttavia tekijöitä ovat ikä, työn-antajasektori, kunnassa asuinaika ja kodin sijainti kunnassa. Sen sijaan sukupuolella,perheellisyydellä ja työpaikan sijainnilla ei näyttäisi olevan yhteyttä kuntalaisten suh-tautumiseen kunnalliseen päätöksentekoon yleisellä tasolla.

Kiinnittyneisyys kunnan päätöksentekoon liittyy korkean positiivisen korrelaationkautta maatalousväestön osuuteen ja negatiivisesti palveluelinkeinoissa toimivienosuuteen sekä kunnan pinta-alaan. Vahva kiinnittyneisyys ja luottamus kunnanpäätöksentekijöihin näyttää siten olevan lähinnä harvaan asuttujen maaseudun kuntienasukkaiden ominaispiirre. Luottavaisuus on yleensä suurinta alle 3 000 asukkaan javähäisintä suurimmissa kunnissa. Kaiken kaikkiaan kuntakokoluokkien väliset erotovat kuitenkin kaventuneet tutkimuskaudella. Peräti 42 kunnassa kiinnittyneisyys

324324324324324

ACTA

on vahvistunut, yhdessä pysynyt ennallaan ja vain neljässä kunnassa laskenuttutkimusajanjakson 1996–2004 aikana. Kuntakokoa ratkaisevampaa kiinnitty-neisyysasteelle on kunnan maantieteellinen laajuus ja taajamissa asuvien kuntalaistenosuus, työpaikkarakenne ja työllisyysaste. Kaiken kaikkiaan kiinnittyneisyysasteenvaihtelut näyttäisivät tutkimuskauden lopussa irtautuneen entistä selkeämmin ra-kenteellisten tekijöiden vaikutuksista ja selittynevät entistä vahvemmin yhtäältäkuntalaisten yksilöominaisuuksista ja toisaalta niin kunnan tilannekohtaisista tekijöistäkuin myös päätöksentekokulttuurista. Vaikka kuntalaisten asennoitumisessaedustuksellista demokratiaa kohtaan on myönteisiä muutospiirteitä, kuntarakenteenmurroskauden kannalta haasteellisinta on se, että edustuksellisuuden perustekijät ovatedelleen suhteellisen vahvasti sidoksissa olemassa olevaan kuntarakenteeseen.

9.4.4 Demokratian osa-alueet lähentyneet

Kansalaisten sosiaalisen pääoman keskeinen mittari, jäsenyydet paikallisissa yhdis-tyksissä säilyivät kokonaisuutena ottaen verraten vakaina koko tässä tarkastellun ha-vaintokauden ajan. Koko aineisto huomioon ottaen jäsenliityntä niiden yhdentoistatoimialan järjestöissä, joihin mittaus kaikissa kolmessa tarkastelupisteessä kohdistui,kasvoi jonkin verran. Kasvava trendi suomalaisten yhdistysliitynnän osalta poikkeaayleislänsimaisesta suuntauksesta, jonka mukaan yhdistyskiinnittyminen ja sitensosiaalinen verkottuneisuus on jossain määrin heikkenemässä. Havainnot osoittavatsamalla, ettei sosiaalisen pääoman keskeinen elementti ole maassamme rapautumassa.

Myös kansalaisten yhdistysaktiivisuus on lievästi kohonnut havaintokaudenaikana. Aktiivisuusmuutokset vaihtelevat kuitenkin järjestöalan mukaan. Kiintoisaaon, että toimintaan osallistuminen poliittisissa järjestöissä on lisääntynyt eniten, kuntaas osallistumisaktiivisuus kunnanosayhdistysten toimintaan on laskenut eniten.

Samalla huomattavan suuri osa kuntalaisista on tämän päivän yhteiskunnassavalmiita käyttämään olemassa olevia vaikuttamiskanavia myös vaalien välillä. Setosiasia, että ainoastaan 14–39 prosenttia kuntalaisista jää kokonaan suoran vai-kuttamisen ulkopuolelle – riippuen siitä, kuinka monta vaikuttamiskanavaa huomi-oidaan – on osoitus tästä. Ajan myötä osuudet ovat pienentyneet. Osallistuminen onarkipäiväistynyt. Merkittävä osa suorasta vaikuttamisesta liittyy kuntalaisten ar-kirooleihin asukkaana, työntekijänä, vanhempana ja harrastajana. Tässä mielessä kan-salaisosallistuminen on kunnallisen demokratian pysyvä mutta samalla yhä moni-muotoisempi piirre.

Voiko laaja kansalaisosallistuminen heikentää edustuksellisen demokratianlegitimiteettiä? Tämä on yksi osallistuvaa demokratiaa vastaan useasti kohdistetuistaargumenteista. Se perustuu kahteen keskeiseen oletukseen. Ensinnäkin kansalaistenkiinnostus edustuksellista demokratia kohtaan vähenisi laajan osallistumisen myötä.Toiseksi edustuksellisen demokratian puitteissa tehtyjen päätösten hyväksyntä jaoikeutus heikentyisi kansalaisten keskuudessa. Tässä tutkimuksessa esitettyjen tulostenvalossa on vaikeaa löytää perusteita tällaisille oletuksille. Niiden tulisi muun muassailmetä kriittisempänä suhtautumisena edustuksellista päätöksentekoa kohtaan aktiivienkuntalaisten keskuudessa kuin muissa kuntalaisryhmissä. Tilanne on lähinnä päin-

325325325325325


vastainen. Demokratian osa-alueet ovat lähentyneet. Tämä on ehkä keskeisin viimeisenkymmenen vuoden aikana tapahtunut kuntatason osallistumista koskeva muutos,joka ilmenee osallistumismuotojen välisten yhteyksien vahvistumisena. Vahvistuneetyhteydet näkyvät sekä yksilö- että kuntatasolla. Tämä koskee suoraa vaikuttamistasuhteessa äänestämiseen ja luottamustehtävien hoitoon. Ne ilmenevät erityisen selvästiyhdistysaktiivisuuden ja suoran vaikuttamisen ajan myötä vahvistuvina yhteyksinä.Edustuksellinen ja osallistuva demokratia eivät toimi erillisinä suureina. Paikallisendemokratian osa-alueet ovat yhä enemmän toisiinsa sidoksissa – sekä hyvässä ettäpahassa.

9.4.5 Yhdistyskiinnittyminen ja suora vaikuttaminen– täydentäviä voimavaroja?

Voiko siis yhdistysaktiivisuus ja suora vaikuttaminen toimia edustuksellista de-mokratiaa täydentävänä voimavarana? Suomen, kuten muidenkin Pohjoismaiden,käytännön kehittämistyössä vastaus tähän klassiseen peruskysymykseen on ollutmyönteinen. Demokraattista vaikuttavuutta tulisi edistää sekä edustuksellisuutta ettäosallistuvan demokratian keinovalikoimaa vahvistamalla. Ajallisesti painotukset ovatkuitenkin vaihdelleet. Viime vuosina heiluri on – etenkin Suomessa – kääntynyt selvästiedustuksellisen demokratian suuntaan, mikä ilmenee esimerkiksi Kansanvalta 2007-toimikunnan mietinnössä (Oikeusministeriö 2005). Kysymys osallistuvan demo-kratian mahdollisuuksista edustuksellisen järjestelmän puitteissa on äärimmäisenmonivivahteinen. Se on myös normatiivisesti latautunut. Vastaukset vaihtelevatnäkökulmasta ja demokratiaihanteesta riippuen. Myös demokratiatutkijoiden piirissäkriittiset kannanotot osallistuvan demokratian mahdollisuuksiin ovat yleistyneet.Ruotsalaisiin tutkimustuloksiin vedoten yksi maan eturivin demokratiatutkijoistaMikael Gilljam luettelee joukon, sinänsä tunnettuja, suoran demokratian vastaisiaargumentteja (Gilljam 2003, Gilljam 2005). Suoraan demokratiaan liittyy selviäelitistisiä piirteitä sikäli, että se kasvattaa poliittisilta resursseiltaan vahvojen ja heikkojenkansalaisryhmien välistä kuilua. Samanlaista polarisaatiota on ollut havaittavissavapaaehtoistyön piirissä (Olsson et al. 2005). Edelleen suorat osallistumismuodotluovat epärealistisia vaikutelmia vaikutusvallasta muun muassa siitä syystä, että päättäjäteivät ota suoria vaikuttamispyrkimyksiä vakavasti. Gilljamin johtopäätöksen mukaanedustuksellisen demokratian ongelmia tulisi ratkaista sen omissa puitteissa. Tanskalaiset(Houlberg 2003) kuten suomalaisetkin tutkimukset osoittavat puolestaan vahvaaosallistumismuotojen kumuloitumista. Epäilemättä Suomenkin kehityksessä onpiirteitä, jotka osaltaan kyseenalaistavat suoran osallistumisen vaikuttavuutta jamielekkyyttä.

Tulisiko demokratian kehittämistyön näin ollen painottua yksinomaan edus-tukselliseen demokratiaan? Kysymys on kaikkea muuta kuin yksiselitteinen. On totta,että osallistuvaan demokratiaan liittyy elitistisiä piirteitä. Myönteinen suhtautuminenosallistumiseen on tänä päivänä vielä vahvemmin sidoksissa yksilön henkilökohtaisiinresursseihin kuin kymmenen vuotta sitten. Sekä koulutukseen että ammattiasemaanpätee, että asteikon ääripäiden väliset erot ovat pikemmin kasvaneet kuin kaventuneet

326326326326326

ACTA

kuluneen kymmenvuotiskauden aikana. Kaikista niistä argumenteista joita onkohdistettu suoraa osallistumista vastaan, tasavertaisuusargumentti on epäilemättäpainavin (vrt. Gilljam 2003, 211). Silti argumentti ei sinällään ole mikään osoitusedustuksellisuusperiaatteiden paremmuudesta. Tämä siitä syystä, että edustuksellinenjärjestelmä sinänsä on vahvasti elitistinen (Manin 1997). Vaikka äänestäjät ovat tänäpäivänä koulutetumpia ja kiinnostuneempia kuin aikaisemmin edustuksellisuus- jayhtäläisyysperiaatteet eivät tänä päivänä toteudu juuri paremmin kuin muutamavuosikymmen sitten – pikemminkin päinvastoin (Goul Andersen & Hoff, 2001).Kuilu valitsijoiden ja päättäjien välillä on edelleen olemassa. Koska suhteellisen laajasuora osallistuminen on siis yleisesti ottaen muodostunut pysyväksi ilmiöksi eikäehdottoman tasavertaista järjestelmää voida saavuttaa, olisi ensisijaisesti syytä pohtiamiten kansalaisryhmien välisiä kuiluja kasvattavia vaikutuksia voitaisiin lieventää.

9.4.6 Eriarvoisuuden kasvava uhka

Tunnusomaista usealle tämän tutkimuksen perusulottuvuudelle on suhteellisen vahvapolarisaatio. Yksilötasolla erot hyvä- ja heikompiosaisten asennoitumisessa ovatkauttaaltaan suuret. Kuntatasolla taantuvien ja menestyvien alueiden välinen kuiluheijastuu kuntalaisten asenteissa jyrkemmin kuin ennen. Useat kuntalaisuudenperusulottuvuudet – etenkin kiinnittyneisyys edustukselliseen järjestelmään, pal-velutyytyväisyys, suora vaikuttaminen ja järjestöaktiivisuus – ovat entistä vahvemmintoisiinsa sidoksissa. Tästä seuraa suhteellisen vahva polarisaatio myös tarkasteltaessatämän tutkimuksen avainmuuttujia kokonaisvaltaisella tasolla (liitetaulukot 9.7 ja9.8). Tuloksista piirtyy epäilemättä kasvavan eriarvoisuuden uhka.

Käynnissä olevassa kunta- ja palvelurakenneuudistuksessa – jonka lopputulemaaei tätä kirjoitettaessa voida arvioida – vaarana on, että erityisesti syrjäseutujen jataantuvien alueiden ongelmat muuttuvat suuremman kuntakoon puitteissa entistä näky-mättömämmiksi. Tällöin uudet rakenteet tulevat vahvistamaan yksilötasolla jo olemassaolevia kuiluja. Tämä on kehitys, jota kaikin mahdollisin keinoin tulisi välttää. Tähänmennessä suomalaista demokratiaa on etupäässä haluttu kehittää suhteellisen kes-kushallintovetoisesti – valtakunnallisten tai alueellisten ohjelmien avulla. Tulevai-suudessa työtä tulisi ensisijaisesti jatkaa paikallisesti ja ongelmalähtöisesti. Suhteellisenpienten taajamien edut ilmenevät monista KuntaSuomi-hankkeen tutkimuksista. Niitätulisi myös suuremman kuntarakenteen puitteissa vaalia, samalla kun vastaavanlaisiaetuja tulisi pystyä luomaan myös haja-asutusalueilla ja suurten kaupunkien reuna-alueilla kunnanosien vaikutusmahdollisuuksia kehittämällä.

Taloudellisen laman jälkeinen aika on synnyttänyt negatiivisväritteisen uudis-tusmielialan, joka ei hyviä kokemuksia peräänkuuluta. Tutkimuksen perus-ulottuvuuksien väliset yhteydet osoittavat kuitenkin, että “hyviä esimerkkejä”toimivasta ja moniulotteisesta paikallisdemokratiasta on jo runsaasti olemassa. Kes-kimääräistä korkeampia arvoja kaikilla kuudella ydinulottuvuudella saavia kuntia onvuonna 2004 kaikkiaan kolme: Karstula, Kemiö ja Liljendal. Vuonna 1996 näin hyvinpärjänneitä ei ollut yhtäkään, ja ns. hopeasijallekin ylsi vain yksi kunta, Karstula.Vuoden 2004 kärkikunnista kussakin kunnalla on alle 10 000 asukasta. On merkil-

327327327327327


lepantavaa, että kaikissa näissä kunnissa on keskimääräistä korkeampi kuntasamas-tumisen aste vastoin yleistä kuntasamastumisen tulostrendiä. Kärkisijaa lähellepääsevien luettelo on huomattavasti pitempi: Iitti, Jaala, Joroinen, Kiikala, Naantali,Närpiö, Oulainen, Pylkönmäki, Vahto. Myös osassa näitäkin kuntia on keskimääräistäsuurempaa kuntasamastumista. Edellä mainituista kunnista ainoastaan kaksi on yli10000 asukkaan kuntia. (Liitetaulukot 9.7 ja 9.8.) Päätöksenteko- ja palveluto-dellisuuksia on luonnollisesti yhtä monta kuin on kuntia, eikä demokratian ihannetilaole määriteltävissä. Silti on selvää, että nostettaessa esiin esimerkkejä toimivista vuoro-vaikutussuhteista ja demokratiajärjestelyistä edellä mainitun kaltaisilla kunnilla tulisidemokratian kehittämistyössä olla huomattavasti näkyvämpi, kieli- ja kunnanrajojaylittävä rooli. Lisäksi on todettava, että tulokset antavat merkkejä siitä, että paikal-lisdemokratiassa voi aidosti tapahtua positiivista kehitystä. Sen osoittaa jo liitetau-lukoissa 9.8a ja 9.8b nähtävä selkeä kuntien siirtymä positiiviseen suuntaan.

Yksilötasolla kuntalaisten ja päättäjien väliset yhteydet, järjestöosallistuminensekä käyttäjädemokratia ovat tämän tutkimuksen valossa esimerkkejä kanavista, joihinliittyy sellaisia selviä mahdollisuuksia, joita tulisi voida hyödyntää eriarvoisuuttalisäämättä. Pohjoismaiden Ministerineuvoston demokratiavaliokunta julkaisi vuonna2005 joukon demokratiasuosituksia (Nordiska Ministerrådet 2005), jotka ansaitsevathuomiota paikallisia sovellutuksia kehitettäessä. Tilinpäätösajattelu, joka viime vuosinaon ollut vahvasti esillä hallinnon kehittämistyössä, tulisi demokratian osalta kohdentaanimenomaan kunnan sisäisten, alueiden välisten kuilujen ehkäisemiseen. Sama koskee,ainakin osittain, tietotekniikkaan perustuvia sovellutuksia. Kunnanosademokratiaantähän asti liittyneet ongelmat tulisi niin ikään voida ratkaista. Ilman todelliseen pää-täntävaltaan perustuvaa kunnanosademokratiaa ei suurissa tai alueellisesti laajoissakunnissa ole paluuta demokratiavaliokunnan peräänkuuluttamaan ajattelutapaan,jonka mukaan luottamustehtävien hoito on osa demokratiakasvatusta, minkä takiatehtäviä tulisi lisätä eikä vähentää. Tällaisilla elimillä – jotka mahdollisesti voisivatolla myös yhdistyspohjaisia – tulisi olla kunnanosien kehittämistä koordinoivia tehtäviäsuhteessa kunnan ylimpiin päättäviin elimiin. Niiden yhteydessä kansalaispaneeleihinja käyttäjädemokratiaan pohjautuvia ratkaisuja olisi mahdollista edelleen kehittää.KuntaSuomi 2004 -tutkimusohjelman asiakastyytyväisyystutkimuksissakin osal-listumis- ja vaikutusmahdollisuuksien merkitys nousee korostuneesti esille pal-velumuodosta riippumatta (Olin et al. 2004, 94). Keskeisintä ei välttämättä ole vä-littömien tulosten ja muutosten aikaansaaminen vaan aidon dialogin luominen. Tämävoidaan saavuttaa vain paikallisesti ja ongelmavetoisesti. Tällöin rajanvetoedustuksellisen ja osallistumisdemokratian välillä on niin ikään helpompaa. Mikälitässä suhteessa esiintyy ongelmia, rajanveto on viime kädessä edustuksellisten elintentehtävä.

9.4.7 Onko mielipideilmasto muuttumassa?

Erittäin laajat kuntalaisaineistot ovat avanneet mahdollisuuden luotettavien ti-lastopohjaisten johtopäätösten tekemiseksi kuntalaismielipiteistä ja niiden kehitty-misestä runsaan kahden vaalikauden aikana. Havainto, joka erityisesti asennoitumisen

328328328328328

ACTA

osalta on luettavissa useiden kysymys- ja väittämäpatterien analyyseista on neutraalinvastausvaihtoehdon käytön yleistyminen ensimmäisen ja viimeisen havaintopisteenvälillä. On tietysti arveluttavaa tehdä pitkälle ulottuvia yleistäviä päätelmiä kansalaistenmielipideilmaston tai peräti kuntalaiskulttuurin muuttumisesta. Joka tapauksessanäyttää siltä, että KuntaSuomi-hankkeen havaintokausi on ollut aikaa, joka talou-dellisten ja palvelurakennetekijöiden ohella on muodostanut myös kuntademokratianeri osa-alueilla epävakaan ja osittain jopa neuvottomuutta ja epävarmuutta huokuvankauden. Kun kunta- ja palvelurakenteen ongelmia ratkaistaan, on tärkeää, että myöskuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia koskevat kansanvaltai-suusongelmat tulevat siinä yhteydessä huomioon otetuiksi.

Lähteet

Gilljam Mikael (2003): Deltagardemokrati med förhinder. Teoksessa Gilljam Mikael & JörgenHermansson (red.): Demokratins mekanismer. Liber. Malmö.

Gilljam Mikael (2005): Direkte demokrati gagner de starke. Kommunal rapport 10.11 2005(haastattelu).

Goul Andersen Jørgen & Hoff Jens (2001): Democracy and Citizenship in Scandinavia.Palgrave. New York.

Houlberg Kurt (2003): Kommunalpolitisk deltagelse mellem valgene. Teoksessa Kjaer Ulrik& Mouritzen Poul Erik (red): Kommunestørrelse og lokalt demokrati. Syddansk Univer-sitetsforlag. Odense.

Keränen Heikki & Malinen Pentti & Aulaskari Olli (2000): Suomen maaseututyypit. SuomenAluetutkimus FAE. Selvityksiä: 20. Sonkajärvi.

Manin Bernhard (1997): The Principles of Representative Government. Cambridge UniversityPress. Cambridge.

Nordiska Ministerrådet (2005): Demokrati i Norden. Demokratiutvalget 2004. Slutrapport.ANP 2005: 701. Nordisk Ministerråd. Köpenhamn.

Oikeusministeriö (2005): Edustuksellinen demokratia. Kansanvalta 2007 -toimikunnanmietintö. Edita Publishing Oy. Helsinki.

Olin Robert & Pekola-Sjöblom Marianne & Sjöblom, Stefan (2004): Asiakkaat arvioitsijoina.Asiakkaiden tyytyväisyys kunnallisiin palveluihin vuonna 2003. KuntaSuomi 2004 -tutki-muksia nro 51. Acta nro 171. Suomen Kuntaliitto. Helsinki.

Olsson Lars-Erik & Svedberg Lars & Jeppson Grassman Eva (2005): Medborgarnas insatseroch engagemang i civilsamhället – några grundläggande uppgifter från en ny befolkningsstudie.Justitiedepartementet. Stockholm.

329329329329329


Liitetaulukko 9.1a. Avainmuuttujien/-indeksien väliset korrelaatiot v. 1996, 2000 ja 2004yksilötasolla.

Merkitsevyys: +++/— erittäin merkitsevä pos./neg. (p = .000); ++/— merkitsevä pos./neg. (p < .01);+/- melkein merkitsevä pos./neg. (p < .05).

PPPPPalvalvalvalvalv.-.-.-.-.- KKKKKunununununta-ta-ta-ta-ta- Os.-Os.-Os.-Os.-Os.- Os.-Os.-Os.-Os.-Os.- Järj.-Järj.-Järj.-Järj.-Järj.-tyyttyyttyyttyyttyyt..... Kiinn.Kiinn.Kiinn.Kiinn.Kiinn. sssssam.am.am.am.am. käyttökäyttökäyttökäyttökäyttö tttttehokkehokkehokkehokkehokk..... jäs.jäs.jäs.jäs.jäs.

19961996199619961996Palvelutyytyväisyys (ind.) ..Kiinnittyneisyys (ind.) +++ ..Kuntasamastuminen (k-a) +++ +++ ..Osallistumistapojen käyttö (ind.) — +++ +++ ..Osallistumistapojen tehokkuus (ind.) +++ +++ +++ +++ ..Järjestöjäsenyydet ++ +++ +++ +++ +++ ..20002000200020002000Palvelutyytyväisyys (ind.) ..Kiinnittyneisyys (ind.) +++ ..Kuntasamastuminen (k-a) +++ +++ ..Osallistumistapojen käyttö (ind.) — +++ +++ ..Osallistumistapojen tehokkuus (ind.) +++ +++ +++ +++ ..Järjestöjäsenyydet + +++ +++ +++ +++ ..20042004200420042004Palvelutyytyväisyys (ind.) ..Kiinnittyneisyys (ind.) +++ ..Kuntasamastuminen (k-a) +++ +++ ..Osallistumistapojen käyttö (ind.) ++ +++ ..Osallistumistapojen tehokkuus (ind.) +++ +++ +++ +++ ..Järjestöjäsenyydet +++ +++ +++ +++ +++ ..

Liitetaulukko 9.1b. Avainmuuttujien/-indeksien väliset korrelaatiot v. 1996, 2000 ja 2004kuntatasolla (N = 47).

Merkitsevyys: +++/— erittäin merkitsevä pos./neg. (p = .000); ++/— merkitsevä pos./neg. (p < .01); +/-melkein merkitsevä pos./neg. (p < .05).


19961996199619961996Palvelutyytyväisyys (ind.) ..Kiinnittyneisyys (ind.) ++ ..Kuntasamastuminen (k-a) + ..Osallistumistapojen käyttö (ind.) ..Osallistumistapojen tehokkuus (ind.) + ..Järjestöjäsenyydet ++ + ..20002000200020002000Palvelutyytyväisyys (ind.) ..Kiinnittyneisyys (ind.) ++ ..Kuntasamastuminen (k-a) ..Osallistumistapojen käyttö (ind.) ..Osallistumistapojen tehokkuus (ind.) + ++ ..Järjestöjäsenyydet ++ ++ + + ..20042004200420042004Palvelutyytyväisyys (ind.) ..Kiinnittyneisyys (ind.) ++ ..Kuntasamastuminen (k-a) ..Osallistumistapojen käyttö (ind.) ..Osallistumistapojen tehokkuus (ind.) ++ ++ ++ ..Järjestöjäsenyydet ++ ++ ++ ++ ..

330330330330330

ACTA

Liitetaulukko 9.2. Yksilöominaisuuksissa esiintyvät sisäiset äärierot eri avainmuuttujilla vuon-na 2004.

* 0,04–0,10 **0,11–0,20 ***0,21–0,30 ****0,31–0,40 *****> 0,40 ******> 1,00

PPPPPalvalvalvalvalvelu-elu-elu-elu-elu- KiinnitKiinnitKiinnitKiinnitKiinnittytytytyty----- OsOsOsOsOsalalalalallislislislislistu-tu-tu-tu-tu- OsOsOsOsOsalalalalallislislislislistu-tu-tu-tu-tu- KKKKKunununununta-ta-ta-ta-ta- JärjeJärjeJärjeJärjeJärjessssstö-tö-tö-tö-tö-tyytyväi-tyytyväi-tyytyväi-tyytyväi-tyytyväi- neisneisneisneisneisyysyysyysyysyys mismismismismistapotapotapotapotapo----- mismismismismistapotapotapotapotapojenjenjenjenjen sssssamasamasamasamasamas----- jäsenjäsenjäsenjäsenjäsenyyyyyyyyyy-----sssssyysyysyysyysyys jen käyttöjen käyttöjen käyttöjen käyttöjen käyttö tttttehokkehokkehokkehokkehokkuusuusuusuusuus tuminentuminentuminentuminentuminen dededededettttt

Sukupuoli * ** ** *Ikä **** * ***** * ** ****Äidinkieli ** ** ** * *** ****Alaikäisiä lapsia? ** *Koulutustaso ** *** ****** *** ** ****Ammattiasema *** **** ****** *** *** ******Työnantajasektori ** * ***** * * *****Asuinvuodet kunnassa ** * ***** * *** ****Kodin sijainti * * ** *** ***

Liitetaulukko 9.3. Ikäluokat ja avainmuuttujat vuonna 1996 ja 2004.

+ keskimääräistä suurempi, ++ max-arvo; - keskimääräistä alhaisempi, — min-arvo; 0: vastaa keskiarvoa.


1996:1996:1996:1996:1996:18–29 v — — — — - —30–39 v - 0 - - - +40–49 v - - + - — ++50–59 v + + ++ ++ 0 +60–70 v ++ + - ++ ++ -Yli 70 v .. .. .. .. .. ..2004:2004:2004:2004:2004:18–29 v — 0 — ++ — —30–39 v - 0 - + - -40–49 v - — + + 0 ++50–59 v 0 - ++ - - +60–70 v ++ ++ ++ — ++ +Yli 70 v 0 0 - - + -

331331331331331


Liitetaulukko 9.4a. Kuntakoko ja avainmuuttujat vuonna 1996 ja 2004.



1996:1996:1996:1996:1996:Alle 3 000 as. ++ ++ ++ 0 — ++3 000–5 500 as. - + + + - +5 501–10 000 as. + + + ++ - -10 001–20 000 as. + - - 0 0 -20 001–45 000 as. - - — — ++ —yli 45 000 as. — — + 0 + -

2004:2004:2004:2004:2004:Alle 3 000 as. ++ ++ 0 ++ - ++3 000–5 500 as. - - ++ — — +5 501–10 000 as. + + + ++ - +10 001–20 000 as. - - — - + -20 001–45 000 as. - - - 0 + —Yli 45 000 as. — — — - ++ -

Liitetaulukko 9.5. KUTU avainmuuttujat ja kuntaominaisuudet v. 2004. (N = 47). Merkitse-vät korrelaatiot.

++: tilastollinen merkitsevyys: ** (p < .01) merkitsevä, +: tilastollinen merkitsevyys * (p < .05) melkeinmerkitsevä)


VäeVäeVäeVäeVäessssstöpohja:töpohja:töpohja:töpohja:töpohja:Asukasluku (-04) ----- +++++Pinta-ala (-04) ————— -----Taajama-aste (-03) ----- ----- ++++++++++ ----- —————VäeVäeVäeVäeVäessssstön ikärtön ikärtön ikärtön ikärtön ikärakakakakakenne:enne:enne:enne:enne:0–6 v, % väestöstä (-04) -----Yli 64 v, väestöstä (-04) ++++++++++ +++++VäeVäeVäeVäeVäessssstön ktön ktön ktön ktön koulutusroulutusroulutusroulutusroulutusrakakakakakenne:enne:enne:enne:enne:(tutkinnon suorittaneet, % 15 v täyttäneistä):Ei-tutkinnon suorittaneet, % (-03) ++++++++++ ————— +++++Korkea-asteen tutk.suor., % (-03) ++++++++++VäeVäeVäeVäeVäessssstön kielirtön kielirtön kielirtön kielirtön kielirakakakakakenne:enne:enne:enne:enne:Ruotsinkieliset, % (-04) +++++ ++++++++++ +++++ +++++ ++++++++++TTTTTyöpaikkaryöpaikkaryöpaikkaryöpaikkaryöpaikkarakakakakakenne ja työlenne ja työlenne ja työlenne ja työlenne ja työllislislislislisyysyysyysyysyys:::::Maatalous, % (-03) +++++ ++++++++++ ————— ++++++++++Jalostus, % (-03)Palvelut, % (-03) ————— ++++++++++Työttömyysaste, % (-03) ----- ————— ————— -----TTTTTalouden tunnuslukalouden tunnuslukalouden tunnuslukalouden tunnuslukalouden tunnuslukuja:uja:uja:uja:uja:Tuloveroprosentti (-04)Vuosikate, •/asukas (-04) +++++Investointien tulorahoitus% (-04)Lainakanta, •/asukas (-04) -----VVVVValtuusaltuusaltuusaltuusaltuusttttton poliiton poliiton poliiton poliiton poliittisetisetisetisetiset vt vt vt vt voimasuhoimasuhoimasuhoimasuhoimasuhttttteeeeeeeeeettttt:::::(kv-kausi 2001-04)Kokoomus, % ++++++++++ -----Keskusta, % —————SDP, %Vihreät, % +++++ —————RKP, % +++++ +++++ +++++ ++++++++++Kuntavaalien äänestys% (-04) ++++++++++ ++++++++++

332332332332332

ACTA

Liitetaulukko 9.6. KUTU avainmuuttujien arvot eri luokitusten mukaan tarkasteltuna v.2004.


PPPPPalvalvalvalvalv.-.-.-.-.- Os.-Os.-Os.-Os.-Os.- Os.-Os.-Os.-Os.-Os.- KKKKKunununununta-ta-ta-ta-ta- Järj.-Järj.-Järj.-Järj.-Järj.-tyyttyyttyyttyyttyyt..... Kiinn.Kiinn.Kiinn.Kiinn.Kiinn. käyttökäyttökäyttökäyttökäyttö tttttehokkehokkehokkehokkehokk..... sssssam.am.am.am.am. jäs.jäs.jäs.jäs.jäs.

Keskiarvo 3,38 2,83 48 1,72 2,84 1,44

Lääni 2005Lääni 2005Lääni 2005Lääni 2005Lääni 2005Etelä-Suomi (N = 3 891) ----- ----- +++++ ----- 00000 -----Länsi-Suomi (N = 4 314) ++++++++++ ++++++++++ ++++++++++ +++++ ++++++++++ ++++++++++Itä-Suomi (N = 2 952) ----- ----- ----- +++++ ————— -----Oulu (N = 1 478) ————— ----- ----- ————— ----- —————Lappi (N = 476) ----- ————— ————— ++++++++++ ————— +++++

TKTKTKTKTK:n alueluokitus 2005:n alueluokitus 2005:n alueluokitus 2005:n alueluokitus 2005:n alueluokitus 2005Kaupunkimaiset kunnat (N = 5 876) ————— ————— ++++++++++ ————— 00000 -----Taajaan asutut kunnat (N = 1 390) ++++++++++ +++++ 00000 ----- +++++ ++++++++++Maaseutumaiset kunnat (N = 5 845) +++++ ++++++++++ ————— ++++++++++ ----- +++++

MMMMMaaseututyypit 2004aaseututyypit 2004aaseututyypit 2004aaseututyypit 2004aaseututyypit 2004(Keränen, Malinen & Aulaskari)Kaupunkiseutujen keskukset (N = 3 165) ————— ++++++++++ +++++ ----- 00000 -----Muut kaupungit (N = 1 657) +++++ ————— ++++++++++ ----- ++++++++++ —————Kaupunkien läheinen maaseutu (N = 706) ----- +++++ ----- ----- ————— -----Ydinmaaseutu (N = 3 613) ++++++++++ +++++ ----- ++++++++++ +++++ ++++++++++Harvaan asuttu maaseutu (N = 3 622) ----- +++++ ————— 00000 ----- 00000

333333333333333


Liitetaulukko 9.7. Kunnat ja avainmuuttujat vuonna 2004

+ kokonaiskeskiarvoa parempi arvo; - kokonaiskeskiarvoa heikompi arvo. ++ korkein arvo; — alhaisinarvo.

PPPPPalvalvalvalvalvelu-elu-elu-elu-elu- KiinnitKiinnitKiinnitKiinnitKiinnittytytytyty----- KKKKKunununununta-ta-ta-ta-ta- OsOsOsOsOsalalalalallislislislislistu-tu-tu-tu-tu- OsOsOsOsOsalalalalallislislislislistu-tu-tu-tu-tu- JärjeJärjeJärjeJärjeJärjessssstö-tö-tö-tö-tö-tyytyväi-tyytyväi-tyytyväi-tyytyväi-tyytyväi- neisneisneisneisneisyysyysyysyysyys sssssamasamasamasamasamas----- mismismismismistapotapotapotapotapo----- mismismismismistapotapotapotapotapojenjenjenjenjen jäsenjäsenjäsenjäsenjäsenyyyyyyyyyy-----

KKKKKunununununtatatatata sssssyysyysyysyysyys tuminentuminentuminentuminentuminen jen käyttöjen käyttöjen käyttöjen käyttöjen käyttö tttttehokkehokkehokkehokkehokkuusuusuusuusuus dededededettttt

Espoo ----- ----- +++++ ----- +++++ -----Hamina ----- ----- ----- ----- ----- -----Haukipudas ----- ----- ----- ----- +++++ -----Humppila +++++ +++++ ----- ----- ----- +++++Hämeenlinna ----- ----- +++++ ----- +++++ -----Iitti +++++ +++++ ----- +++++ +++++ +++++Jaala +++++ +++++ ----- +++++ +++++ +++++Joroinen +++++ +++++ ----- +++++ +++++ +++++Kaarina +++++ +++++ +++++ ----- +++++ -----Karstula +++++ +++++ +++++ +++++ +++++ +++++Kemiö +++++ +++++ +++++ ++++++++++ +++++ ++++++++++Kerava ----- +++++ +++++ ----- +++++ -----Kiikala +++++ +++++ ----- +++++ +++++ +++++Kokkola +++++ +++++ +++++ ----- +++++ -----Kolari ----- ----- ----- +++++ ----- -----Kotka ----- ----- +++++ ----- ----- -----Kristiinankaupunki ----- ----- +++++ +++++ ----- +++++Kuhmoinen +++++ ----- ----- ----- +++++ -----Lappeenranta ----- ----- +++++ ----- ----- -----Leppävirta ----- +++++ ----- ----- ----- -----Lieksa ----- ----- ----- +++++ ----- -----Liljendal +++++ ++++++++++ +++++ +++++ ++++++++++ +++++Lumijoki ----- +++++ +++++ ----- ----- —————Mikkeli ----- ----- +++++ +++++ ----- +++++Multia +++++ ++++++++++ ----- ----- +++++ -----Naantali +++++ +++++ ++++++++++ ----- +++++ +++++Noormarkku ----- +++++ ----- +++++ +++++ +++++Närpiö ++++++++++ +++++ +++++ ----- ++++++++++ +++++Oulainen +++++ +++++ +++++ ----- +++++ +++++Outokumpu +++++ +++++ ----- +++++ ----- -----Padasjoki +++++ ----- ----- +++++ ----- -----Pieksämäki +++++ ----- +++++ ----- +++++ -----Porvoo ----- ----- +++++ +++++ +++++ -----Pudasjärvi ----- ————— ----- ----- ----- -----Punkaharju ----- +++++ ----- +++++ +++++ +++++Pyhäntä ————— +++++ ----- ----- ————— -----Pylkönmäki +++++ +++++ +++++ ----- +++++ +++++Ranua +++++ ----- ----- +++++ ----- +++++Rääkkylä ----- +++++ ————— +++++ ----- +++++Sonkajärvi ----- +++++ ----- +++++ +++++ +++++Suolahti +++++ ----- ----- ----- ----- -----Tyrnävä ----- +++++ ————— ----- ----- -----Vaasa ----- ----- +++++ +++++ +++++ +++++Vahto +++++ +++++ ----- +++++ +++++ +++++Varkaus ----- ----- ----- ————— ----- -----Vimpeli ----- ----- +++++ +++++ ----- +++++Virrat ----- ----- ----- +++++ ----- +++++Keskiarvo 3,385 2,840 46,474 1,720 2,838 1,463

334334334334334

ACTA

Liitetaulukko 9.8a. Tutkimuksen avainmuuttujiin perustuva tutkimuskuntien ryhmittely v.1996.

JärjeJärjeJärjeJärjeJärjessssstöaktiivisuus/Ostöaktiivisuus/Ostöaktiivisuus/Ostöaktiivisuus/Ostöaktiivisuus/Osalalalalallislislislislistumistumistumistumistumistapotapotapotapotapojen tjen tjen tjen tjen tehokkehokkehokkehokkehokkuusuusuusuusuus19961996199619961996 + / ++ / ++ / ++ / ++ / + + / -+ / -+ / -+ / -+ / - - / +- / +- / +- / +- / + - / -- / -- / -- / -- / -

+ / ++ / ++ / ++ / ++ / + Joroinen Humppila KarsKarsKarsKarsKarstulatulatulatulatulaKiikala IittiIittiIittiIittiIitti MMMMMultiaultiaultiaultiaultiaNärpiöNärpiöNärpiöNärpiöNärpiö KKKKKemiöemiöemiöemiöemiö OulainenRääkkylä LilLilLilLilLiljendaljendaljendaljendaljendal

+ / -+ / -+ / -+ / -+ / - Lumijoki KrisKrisKrisKrisKristiinankauptiinankauptiinankauptiinankauptiinankaup Tyrnävä LLLLLeppävirtaeppävirtaeppävirtaeppävirtaeppävirtaVVVVVaasaasaasaasaasaaaaa Noormarkku PyhäntäVimpeliVimpeliVimpeliVimpeliVimpeli Vahto Pylkönmäki

KiinnitKiinnitKiinnitKiinnitKiinnittyneistyneistyneistyneistyneisyys/yys/yys/yys/yys/palvpalvpalvpalvpalvelu-elu-elu-elu-elu- - / +- / +- / +- / +- / + KaarinaKaarinaKaarinaKaarinaKaarina NaantaliNaantaliNaantaliNaantaliNaantali KKKKKokkokkokkokkokkolaolaolaolaola HämeenlinnaHämeenlinnaHämeenlinnaHämeenlinnaHämeenlinnatyytyväistyytyväistyytyväistyytyväistyytyväisyysyysyysyysyys PunkaharjuPunkaharjuPunkaharjuPunkaharjuPunkaharju Outokumpu Padasjoki

RanuaSonkajärvi

- / -- / -- / -- / -- / - Jaala VVVVVehkalahehkalahehkalahehkalahehkalahtititititi KKKKKoooootkatkatkatkatka EspooEspooEspooEspooEspooVirrat MikkMikkMikkMikkMikkelielielielieli Haukipudas

Pieksämäki KKKKKerererereraaaaavvvvvaaaaaKolariKuhmoinenLappeenrLappeenrLappeenrLappeenrLappeenrananananantatatatataLiekLiekLiekLiekLieksssssaaaaaPPPPPorvorvorvorvorvooooooooooPudasjärviSuolahtiVarkaus

Liitetaulukko 9.8b. Tutkimuksen avainmuuttujiin perustuva tutkimuskuntien ryhmittely v.2004.

JärjeJärjeJärjeJärjeJärjessssstöjäsentöjäsentöjäsentöjäsentöjäsenyys/Osyys/Osyys/Osyys/Osyys/Osalalalalallislislislislistumistumistumistumistumistapotapotapotapotapojen tjen tjen tjen tjen tehokkehokkehokkehokkehokkuusuusuusuusuus20042004200420042004 + / + + / + + / + + / + + / + + / -+ / -+ / -+ / -+ / - - / +- / +- / +- / +- / + - / -- / -- / -- / -- / -

+ / ++ / ++ / ++ / ++ / + Iitti LilLilLilLilLiljendaljendaljendaljendaljendal Humppila KaarinaKaarinaKaarinaKaarinaKaarina OutokumpuJaala NaantaliNaantaliNaantaliNaantaliNaantali KKKKKokkokkokkokkokkolaolaolaolaolaJoroinen NärpiöNärpiöNärpiöNärpiöNärpiö MultiaKarsKarsKarsKarsKarstulatulatulatulatula OulainenOulainenOulainenOulainenOulainenKKKKKemiöemiöemiöemiöemiö PPPPPylylylylylkönmäkikönmäkikönmäkikönmäkikönmäkiKiikala Vahto

KiinnitKiinnitKiinnitKiinnitKiinnittytytytyty----- + / -+ / -+ / -+ / -+ / - Noormarkku Rääkkylä KKKKKerererereraaaaavvvvvaaaaa Leppävirtaneisneisneisneisneisyys/yys/yys/yys/yys/ Punkaharju Pyhäntäpalvpalvpalvpalvpalvelu-elu-elu-elu-elu- Sonkajärvi LumijokiLumijokiLumijokiLumijokiLumijokityytyväistyytyväistyytyväistyytyväistyytyväisyysyysyysyysyys Tyrnävä

- / +- / +- / +- / +- / + Ranua Kuhmoinen PadasjokiPiekPiekPiekPiekPieksämäkisämäkisämäkisämäkisämäki Suolahti

- / -- / -- / -- / -- / - VVVVVaasaasaasaasaasaaaaa KrisKrisKrisKrisKristiinankauptiinankauptiinankauptiinankauptiinankaup EspooEspooEspooEspooEspoo HaminaMikkMikkMikkMikkMikkelielielielieli Haukipudas KolariVimpeliVimpeliVimpeliVimpeliVimpeli HämeenlinnaHämeenlinnaHämeenlinnaHämeenlinnaHämeenlinna KKKKKoooootkatkatkatkatkaVirrat PPPPPorvorvorvorvorvoooooooooo LappeenrLappeenrLappeenrLappeenrLappeenrananananantatatatata

LieksaPudasjärviVarkaus

Lihavoiduissa kunnissa keskimääräistä korkeampi kuntasamastumisen aste.Kursivoiduilla kunnilla osallistumistapojen käyttö keskimääräistä suurempaa

335335335335335


Liite 1. KuntaSuomi 2004 -kunnat

336336336336336

ACTA

Liite 2. KuntaSuomi-kunnat ja väestömäärätkuntakokoluokittain.

Kuntakokoluokitus perustuu 31.12.1994 eli tutkimusohjelman alun tilanteeseen.

AsukaslukuAsukaslukuAsukaslukuAsukaslukuAsukasluku AsukaslukuAsukaslukuAsukaslukuAsukaslukuAsukasluku AsukaslukuAsukaslukuAsukaslukuAsukaslukuAsukaslukuKKKKKunununununtatatatata 31.12.199431.12.199431.12.199431.12.199431.12.1994 31.12.0031.12.0031.12.0031.12.0031.12.00 31.12.200431.12.200431.12.200431.12.200431.12.2004

AlAlAlAlAlle 3 000 asle 3 000 asle 3 000 asle 3 000 asle 3 000 as..... Humppila 2 680 2 586 2 595Jaala 2 035 1 977 1 938Kiikala 1 991 1 913 1 872Liljendal 1 526 1 467 1 463Lumijoki 1 638 1 686 1 798Multia 2 352 2 153 2 036Pyhäntä 2 108 1 911 1 820Pylkönmäki 1 240 1 130 1 034Vahto 1 762 1 784 1 876

3 000–5 500 as.3 000–5 500 as.3 000–5 500 as.3 000–5 500 as.3 000–5 500 as. Kemiö 3 461 3 329 3 301Kolari 4 579 3 981 3 862Kuhmoinen 3 320 2 973 2 838Padasjoki 4 322 3 879 3 637Punkaharju 4 644 4 273 4 083Rääkkylä 3 431 3 175 2 936Tyrnävä 3 956 5 035 5 616Vimpeli 3 836 3 553 3 415

5 501–10 000 as.5 501–10 000 as.5 501–10 000 as.5 501–10 000 as.5 501–10 000 as. Iitti 7 730 7 534 7 336Joroinen 6 339 5 880 5 645Karstula 5 554 5 137 4 858Kristiinankaupunki 8 735 8 084 7 760Noormarkku 6 459 6 209 6 121Oulainen 8 445 8 203 8 129Outokumpu 9 057 8 155 7 803Ranua 5 687 5 052 4 871Sonkajärvi 5 862 5 272 4 995Suolahti 6 036 5 624 5 378Virrat 9 045 8 236 7 943

10 001–20 000 as.10 001–20 000 as.10 001–20 000 as.10 001–20 000 as.10 001–20 000 as. Haukipudas 14 519 15 779 17 090Kaarina 18 875 20 175 21 568Leppävirta 11 731 11 085 10 970Lieksa 17 189 15 208 14 080Naantali 12 065 13 133 13 818Närpiö 10 298 9 769 9 515Pieksämäki 13 750 12 918 12 436Pudasjärvi 11 176 10 044 9 561Hamina/Vehkalahti 12 490 12 015 21 887

20 001–45 000 as.20 001–45 000 as.20 001–45 000 as.20 001–45 000 as.20 001–45 000 as. Hämeenlinna 44 176 46 108 47 178Kerava 28 933 30 270 31 361Kokkola 35 269 35 539 35 888Mikkeli 32 394 46 727 46 531Porvoo 42 868 44 969 46 793Varkaus 24 451 23 246 24 269

Yli 45 000 as.Yli 45 000 as.Yli 45 000 as.Yli 45 000 as.Yli 45 000 as. Espoo 182 679 213 271 227 472Kotka 56 267 54 846 54 759Lappeenranta 55 843 58 041 58 982Vaasa 54 713 56 737 57 030

337337337337337


Liite 3. KuntaSuomi-kunnat erilaisten luokitustenmukaan.

TilasTilasTilasTilasTilastttttokokokokokeeeeeskskskskskukukukukuksensensensensen MMMMMaaseututyyppiaaseututyyppiaaseututyyppiaaseututyyppiaaseututyyppiKKKKKunununununtatatatata Lääni 2005Lääni 2005Lääni 2005Lääni 2005Lääni 2005 kuntaluokka 2005kuntaluokka 2005kuntaluokka 2005kuntaluokka 2005kuntaluokka 2005 20042004200420042004 MMMMMaakaakaakaakaakunununununtatatatata

EspooEspooEspooEspooEspoo Etelä-Suomi kaupunkimainen kaupunkiseutujenkunta keskukset Uusimaa

Hamina (VHamina (VHamina (VHamina (VHamina (Vehkalahehkalahehkalahehkalahehkalahti)ti)ti)ti)ti) Etelä-Suomi kaupunkimainenkunta muut kaupungit Kymenlaakso

HaukipudasHaukipudasHaukipudasHaukipudasHaukipudas Oulu kaupunkimainen kaupunkienkunta läheinen maaseutu Pohjois-Pohjanmaa

HumppilaHumppilaHumppilaHumppilaHumppila Etelä-Suomi maaseutumainenkunta ydinmaaseutu Kanta-Häme

HämeenlinnaHämeenlinnaHämeenlinnaHämeenlinnaHämeenlinna Etelä-Suomi kaupunkimainen kaupunkiseutujenkunta keskukset Kanta-Häme

IittiIittiIittiIittiIitti Etelä-Suomi maaseutumainenkunta ydinmaaseutu Kymenlaakso

JaalaJaalaJaalaJaalaJaala Etelä-Suomi maaseutumainen harvaan asuttukunta maaseutu Kymenlaakso

JorJorJorJorJoroinenoinenoinenoinenoinen Itä-Suomi maaseutumainenkunta ydinmaaseutu Etelä-Savo

KaarinaKaarinaKaarinaKaarinaKaarina Länsi-Suomi kaupunkimainenkunta muut kaupungit Varsinais-Suomi

KarsKarsKarsKarsKarstulatulatulatulatula Länsi-Suomi maaseutumainen harvaan asuttukunta maaseutu Keski-Suomi

KKKKKemiöemiöemiöemiöemiö Länsi-Suomi maaseutumainenkunta ydinmaaseutu Varsinais-Suomi

KKKKKerererereraaaaavvvvvaaaaa Etelä-Suomi kaupunkimainenkunta muut kaupungit Uusimaa

KiikalaKiikalaKiikalaKiikalaKiikala Länsi-Suomi maaseutumainenkunta ydinmaaseutu Varsinais-Suomi

KKKKKokkokkokkokkokkolaolaolaolaola Länsi-Suomi kaupunkimainen kaupunkiseutujenkunta keskukset Keski-Pohjanmaa

KKKKKolariolariolariolariolari Lappi maaseutumainen harvaan asuttukunta maaseutu Lappi

KKKKKoooootkatkatkatkatka Etelä-Suomi kaupunkimainen kaupunkiseutujenkunta keskukset Kymenlaakso

KrisKrisKrisKrisKristiinankaupunkitiinankaupunkitiinankaupunkitiinankaupunkitiinankaupunki Länsi-Suomi maaseutumainenkunta ydinmaaseutu Pohjanmaa

KKKKKuhmoinenuhmoinenuhmoinenuhmoinenuhmoinen Länsi-Suomi maaseutumainen harvaan asuttukunta maaseutu Keski-Suomi

LappeenrLappeenrLappeenrLappeenrLappeenrananananantatatatata Etelä-Suomi kaupunkimainen kaupunkiseutujenkunta keskukset Etelä-Karjala

LLLLLeppävirtaeppävirtaeppävirtaeppävirtaeppävirta Itä-Suomi maaseutumainen harvaan asuttukunta maaseutu Pohjois-Savo

LiekLiekLiekLiekLieksssssaaaaa Itä-Suomi taajaan asuttu harvaan asuttukunta maaseutu Pohjois-Karjala

LilLilLilLilLiljendaljendaljendaljendaljendal Etelä-Suomi maaseutumainenkunta ydinmaaseutu Itä-Uusimaa

LumijokiLumijokiLumijokiLumijokiLumijoki Oulu maaseutumainenkunta ydinmaaseutu Pohjois-Pohjanmaa

338338338338338

ACTA

TilasTilasTilasTilasTilastttttokokokokokeeeeeskskskskskukukukukuksensensensensen MMMMMaaseututyyppiaaseututyyppiaaseututyyppiaaseututyyppiaaseututyyppiKKKKKunununununtatatatata Lääni 2005Lääni 2005Lääni 2005Lääni 2005Lääni 2005 kuntaluokka 2005kuntaluokka 2005kuntaluokka 2005kuntaluokka 2005kuntaluokka 2005 20042004200420042004 MMMMMaakaakaakaakaakunununununtatatatata

MikkMikkMikkMikkMikkelielielielieli Itä-Suomi kaupunkimainen kaupunkien läheinenkunta maaseutu Etelä-Savo

MMMMMultiaultiaultiaultiaultia Länsi-Suomi maaseutumainen harvaan asuttukunta maaseutu Keski-Suomi

NaantaliNaantaliNaantaliNaantaliNaantali Länsi-Suomi kaupunkimainenkunta muut kaupungit Varsinais-Suomi

NoormarkkuNoormarkkuNoormarkkuNoormarkkuNoormarkku Länsi-Suomi taajaan asuttu harvaan asuttukunta maaseutu Satakunta

NärpiöNärpiöNärpiöNärpiöNärpiö Länsi-Suomi taajaan asuttu kunta ydinmaaseutu Pohjanmaa

OulainenOulainenOulainenOulainenOulainen Oulu taajaan asuttu kunta ydinmaaseutu Pohjois-Pohjanmaa

OutOutOutOutOutokokokokokumpuumpuumpuumpuumpu Itä-Suomi taajaan asuttu kunta ydinmaaseutu Pohjois-Karjala

PPPPPadasadasadasadasadasjokijokijokijokijoki Etelä-Suomi maaseutumainenkunta ydinmaaseutu Päijät-Häme

PiekPiekPiekPiekPieksämäkisämäkisämäkisämäkisämäki Itä-Suomi kaupunkimainenkunta muut kaupungit Etelä-Savo

PPPPPorvorvorvorvorvoooooooooo Etelä-Suomi kaupunkimainen kaupunkiseutujenkunta keskukset Itä-Uusimaa

PudasPudasPudasPudasPudasjärvijärvijärvijärvijärvi Oulu maaseutumainen harvaan asuttukunta maaseutu Pohjois-Pohjanmaa

PunkaharjuPunkaharjuPunkaharjuPunkaharjuPunkaharju Itä-Suomi maaseutumainen harvaan asuttukunta maaseutu Etelä-Savo

PPPPPyhänyhänyhänyhänyhäntätätätätä Oulu maaseutumainen harvaan asuttukunta maaseutu Pohjois-Pohjanmaa

PPPPPylylylylylkönmäkikönmäkikönmäkikönmäkikönmäki Länsi-Suomi maaseutumainen harvaan asuttukunta maaseutu Keski-Suomi

RanuaRanuaRanuaRanuaRanua Lappi maaseutumainen harvaan asuttukunta maaseutu Lappi

RääkkyläRääkkyläRääkkyläRääkkyläRääkkylä Itä-Suomi maaseutumainenkunta ydinmaaseutu Pohjois-Karjala

SonkaSonkaSonkaSonkaSonkajärvijärvijärvijärvijärvi Itä-Suomi maaseutumainen harvaan asuttukunta maaseutu Pohjois-Savo

SuolahtiSuolahtiSuolahtiSuolahtiSuolahti Länsi-Suomi kaupunkimainenkunta muut kaupungit Keski-Suomi

TTTTTyrnäväyrnäväyrnäväyrnäväyrnävä Oulu maaseutumainenkunta ydinmaaseutu Pohjois-Pohjanmaa

VVVVVaasaasaasaasaasaaaaa Länsi-Suomi kaupunkimainen kaupunkiseutujenkunta keskukset Pohjanmaa

VVVVVahahahahahtttttooooo Länsi-Suomi maaseutumainenkunta ydinmaaseutu Varsinais-Suomi

VVVVVarkausarkausarkausarkausarkaus Itä-Suomi kaupunkimainen kaupunkiseutujenkunta keskukset Pohjois-Savo

VimpeliVimpeliVimpeliVimpeliVimpeli Länsi-Suomi maaseutumainenkunta ydinmaaseutu Etelä-Pohjanmaa

VirrVirrVirrVirrVirraaaaattttt Länsi-Suomi maaseutumainen harvaan asuttukunta maaseutu Pirkanmaa

339339339339339


KUNTALAISKYSELY KUTU-2004

Kuntaliitto / Tuke-yksikkö / MPS

1. Minä vuonna olette syntynyt? 19 _____

2. Mikä on sukupuolenne? 1 mies 2 nainen

3. Alaikäisten lasten lukumäärä? 1 0–6-vuotiaita ____ kpl

2 7–17-vuotiaita ____ kpl

4. Koulutuksenne? (Valitkaa vain yksi vaihtoehto)

1 Kansa-/peruskoulu

2 Ammattikoulu/-kurssi

3 Ylioppilas (ei ammattikoulutusta)

4 Opisto-/koulutason tutkinto

5 Alempi korkeakoulu-/ammattikorkeakoulututkinto

6 Ylempi korkeakoulututkinto

7 Muu, mikä _____________________

5. Mikä on ammattiasemanne tällä hetkellä? (Valitkaa vain yksi vaihtoehto)

1 Johtava asema 6 Maatalousyrittäjä

2 Ylempi toimihenkilö 7 Opiskelija

3 Alempi toimihenkilö 8 Hoidan lapsia/kotia/omaisia

4 Työntekijä 9 Työtön/lomautettu

5 Yrittäjä 10 Eläkeläinen

11 Muu, mikä __________________

6. Nykyinen työnantajanne? (Valitkaa vain yksi vaihtoehto)

1 Kunta/kuntayhtymä 5 Yritys

2 Kunnan yhtiö/liikelaitos 6 Oma yritys/itse työllistynyt

3 Valtio/muu julkinen 7 Ei työelämässä

4 Järjestö/yhdistys tms. 8 Muu, mikä __________________

7. Jos olette työelämässä, sijaitseeko työpaikkanne omassa asuinkunnassanne?

1 omassa asuinkunnassa 2 muussa kunnassa

8. Nykyinen asumismuotonne? (Valitkaa vain yksi vaihtoehto)

1 Omistusasunto

2 Vuokra-asunto

3 Työsuhdeasunto

4 Muu asumismuoto

9. Missä asutte?

1 Kuntakeskustassa tai kantakaupungissa

2 Esikaupungissa, lähiössä tai keskustan reuna-alueella

3 Haja-asutusalueella

Liite 4.

340340340340340

ACTA

10. Kuinka usein olette kanssakäymisissä naapureidenne kanssa?

Arvioikaa asteikolla 1 (en koskaan), 2 (harvoin), 3 (silloin tällöin), 4 (viikottain), 5 (päivittäin)

1 2 3 4 5

En koskaan Päivittäin

11. Miten todennäköistä on, että asutte koko loppuelämänne nykyisessä asuinkunnassanne?

1 2 3 4 5

Erittäin epätodennäköistä Erittäin todennäköistä

12. Kuvitelkaa tilanne, jossa kunnat kilpailevat keskenään siitä missä kunnassa tai kaupungissa on

"hyvä asua ja elää”. Miten arvioisitte nykyisen asuinkuntanne sijoittuvan kilpailussa?

1 2 3 4 5

Erittäin huonosti Erittäin hyvin

13. Ihminen voi samaistua ja kokea kuuluvansa erilaisiin alueellisiin kokonaisuuksiin.

Missä määrin koette samaistuvanne tai koette yhteenkuuluvaisuutta seuraaviin alueellisiin

kokonaisuuksiin? Arvioikaa asteikolla 1 (erittäin vähän) – 5 (erittäin paljon).

Erittäin vähän Erittäin paljon

1 2 3 4 5

1 Asuinalue (kortteli tai naapurusto)

2 Kaupunginosa tai kylä

3 Asuinkunta tai -kaupunki

4 Useamman kunnan muodostama seutukunta

5 Maakunta

6 Lääni

7 Suomi

8 Pohjola

9 Euroopan unioni

10 Eurooppa

14. Yhteiskunnallisia näkemyksiä kuvataan julkisessa keskustelussa usein vasemmisto–oikeisto

-ulottuvuudella ja kova–pehmeä -ulottuvuudella. Miten sijoittaisitte itsenne näille ulottuvuuksil-

le?

1 2 3 4 5

1 Vasemmisto Oikeisto

2 Kova Pehmeä

15. Miten tyytyväinen olette

Erittäin tyytymätön Erittäin tyytyväinen

1 2 3 4 5

1 Nykyiseen elämäntilanteeseenne yleensä

2 Omaan tai perheenne taloudelliseen tilanteeseen

3 Omaan tai perheenne asumistilanteeseen

16. Miten kaikkiaan arvioitte kykyänne tarvittaessa asioida kuntanne kanssa ja puolustaa

omaa etuanne? Arvioikaa asteikolla 1 (erittäin heikko) – 5 (erittäin hyvä)

1 2 3 4 5

Erittäin heikko Erittäin hyvä

341341341341341


17. Miten hyvin tai huonosti seuraavat kuntanne palvelut tai toimet on mielestänne hoidettu?

A. Oletteko Te tai perheenne käyttäneet alla mainittuja palveluja viimeisen 12 kuukauden aikana

(merkitkää rasti; olen käyttänyt/en ole käyttänyt) sekä

B. Arvioikaa palveluja tai toimia asteikolla 1 (erittäin huonosti hoidettu) – 5 (erittäin hyvin hoidettu).

HUOM! Esittäkää arvionne kaikista palveluista, vaikka ette olisikaan käyttänyt sitä viimeisen

12 kuukauden aikana.

(A) Käyttö (B) Arvio kunnallisten palvelujen

hoidosta

En ole Kyllä Erittäin huonosti Erittäin hyvin

1 2 1 2 3 4 5

1 Sosiaalitoimi yleensä

2 Lasten päivähoito

3 Palveluasuminen/palvelutalo

4 Kotipalvelu

5 Vanhainkoti

6 Vammaisten palvelut

7 Päihdehuolto

8 Muu sosiaalihuolto

(esim. toimeentulotuki)

9 Terveydenhuolto yleensä

10 Terveyskesk. vuodeosasto

11 Keskus-/aluesairaala

12 Kotisairaanhoito

13 Hammashoito

14 Terveyskesk. vastaanotto/

poliklinikka

15 Mielenterveyspalvelut

16 Sivistys- ja kulttuuritoimi

yleensä

17 Esiopetus

18 Peruskoulun ala-aste

(luokat 1-6)

19 Peruskoulun yläaste

(luokat 7-9)

20 Lukio

21 Ammatilliset oppilaitokset

22 Kansalais- ja työväenopisto

23 Kirjasto

24 Kulttuuripalvelut

(museot, teatterit jne.)

25 Nuorisotoimi

26 Liikunta-, urheilu- ja

muut vapaa-aikapalvelut

27 Tekniset palvelut yleensä

28 Kunnallinen asuntotarjonta

29 Kunnallinen tonttitarjonta

30 Joukkoliikennepalvelut

31 Kunnallistekniikka (vesi,

viemäri, sähkö, lämpöhuolto)

32 Teiden ja katujen hoito

33 Puistojen hoito

34 Julkisten kiinteistöjen

hoito ja ylläpito

35 Palo- ja pelastustoimi

36 Jätehuolto

37 Ympäristönsuojelu

38 Rakennusvalvonta

342342342342342

ACTA

18. Tulisiko kuntanne panostaa alla lueteltuihin palveluihin tai toimiin entistä vähemmän vai

entistä enemmän?

Arvioikaa palveluja tai toimia asteikolla 1 (paljon vähemmän) – 5 (paljon enemmän).

Tulisi panostaa

paljon paljon

vähemmän enemmän

1 2 3 4 5

1 Sosiaalitoimi yleensä

2 Lasten päivähoito

3 Palveluasuminen/palvelutalo

4 Kotipalvelu

5 Vanhainkoti

6 Vammaisten palvelut

7 Päihdehuolto

8 Muu sosiaalihuolto (esim. toimeentulotuki)

9 Terveydenhuolto yleensä

10 Terveyskeskuksen vuodeosasto

11 Keskus-/aluesairaala

12 Kotisairaanhoito

13 Hammashoito

14 Terveyskeskuksen vastaanotto/poliklinikka

15 Mielenterveyspalvelut

16 Sivistys- ja kulttuuritoimi yleensä

17 Esiopetus

18 Peruskoulun ala-aste (luokat 1-6)

19 Peruskoulun yläaste (luokat 7-9)

20 Lukio

21 Ammatilliset oppilaitokset

22 Kansalais- ja työväenopisto

23 Kirjasto

24 Kulttuuripalvelut (museot, teatterit jne.)

25 Nuorisotoimi

26 Liikunta-, urheilu- ja muut vapaa-aikapalvelut

27 Tekniset palvelut yleensä

28 Kunnallinen asuntotarjonta

29 Kunnallinen tonttitarjonta

30 Joukkoliikennepalvelut

31 Kunnallistekniikka (vesi, viemäri, sähkö, lämpöhuolto)

32 Teiden ja katujen hoito

33 Puistojen hoito

34 Julkisten kiinteistöjen hoito ja ylläpito

35 Palo- ja pelastustoimi

36 Jätehuolto

37 Ympäristönsuojelu

38 Rakennusvalvonta

19. Kuinka kiinnostunut olette oman kuntanne kunnallispolitiikasta?

(Arvioikaa asteikolla 1 (en lainkaan kiinnostunut) – 5 (erittäin kiinnostunut)

1 2 3 4 5

En lainkaan kiinnostunut Erittäin kiinnostunut

20. Oletteko toiminut tai toimitteko jossain kunnallisessa luottamustehtävässä

(valtuusto, hallitus, lautakunta tai johtokunta)?

1 En ole koskaan toiminut

2 Olen toiminut aikaisemmin

3 Olen nyt mukana luottamustehtävissä

343343343343343


21. Olisitteko halukas ottamaan vastaan Teille tarjottavan kunnallisen luottamustehtävän?

1 En ole 2 Kyllä

22. Olisitteko halukas ottamaan vastaan Teille tarjottavan ei-kunnallisen luottamustehtävän

yhdistyksessä tai vastaavassa?

1 En ole 2 Kyllä

23. Aiotteko äänestää tulevissa lokakuun 2004 kunnallisvaaleissa?

1 En 2 Kyllä 3 En osaa sanoa

24. Jos aiotte äänestää, niin aiotteko äänestää naista vai miestä?

1 Äänestän naista 2 Äänestän miestä 3 En osaa sanoa

25. Minkä puolueen tai ryhmittymän ehdokasta aiotte äänestää lokakuun 2004 kunnallisvaaleissa?

(Puolueet lueteltuna aakkosjärjestyksessä. Valitkaa vain yksi vaihtoehto.)

Puolue tai ryhmittymä

Kansallinen Kokoomus 1

Perussuomalaiset 2

Ruotsalainen kansanpuolue 3

Suomen Keskusta 4

Suomen Kristillinen Liitto 5

Suomen Sosialidemokraattinen puolue 6

Vasemmistoliitto 7

Vihreä liitto 8

Muu puolue tai ryhmittymä 9

Sitoutumaton / valitsijayhdistys 10

En halua sanoa 11

En osaa sanoa vielä 12

En aio äänestää 13

Aion äänestää tyhjää 14

26. Äänestättekö kunnallisvaaleissa samaa puoluetta tai ryhmittymää, vai vaihteleeko

valintanne usein puolueiden välillä?

1 Äänestän aina samaa puoluetta tai ryhmittymää

2 Äänestän pääsääntöisesti samaa puoluetta tai ryhmittymää

3 Puoluevalintani vaihtelee eri vaaleissa

4 En äänestä koskaan

5 Äänestän ensimmäistä kertaa

27. Miten tärkeinä pidätte seuraavia tekijöitä, kun äänestätte vaaleissa?

Arvioikaa asteikolla 1 (ei lainkaan tärkeää) – 5 (hyvin tärkeää)

ei lainkaan tärkeää hyvin tärkeää

1 2 3 4 5

1 henkilö

2 puolue

28. Miten tärkeänä pidätte oman kylän, kunnan- tai kaupunginosan ehdokkaan äänestämistä?

Arvioikaa asteikolla 1 (ei lainkaan tärkeää) – 5 (hyvin tärkeää)

1 2 3 4 5

ei lainkaan tärkeää hyvin tärkeää

29. Oletteko seurannut kuntanne asioita tiedotusvälineistä? 1 En ole 2 Kyllä

344344344344344

ACTA

30. Oletteko tutustunut kuntanne internet-kotisivuihin ja/tai verkkopalveluihin?

1 En ole 2 Kyllä

31. Oletteko antanut palautetta kuntanne palveluista

1. Internetin kautta? 1 En ole 2 Kyllä

2. Muulla tavoin? 1 En ole 2 Kyllä

32. Jos olette antanut palautetta kuntanne palveluista, oletteko saanut vastauksen/vastineen

1. Internetin kautta antamaanne palautteeseen? 1 En ole 2 Kyllä

2. Muulla tavoin antamaanne palautteeseen? 1 En ole 2 Kyllä

33. Kunnan päätöksentekoon voidaan vaikuttaa monella tavalla. (A) Oletteko käyttänyt seuraavia

vaikuttamistapoja/kanavia? (merkitkää rasti niiden vaikuttamistapojen kohdalle, joita olette käyttänyt) ja

(B) Miten tehokkaina pidätte niitä pyrittäessä vaikuttamaan kunnan päätöksentekoon?

Arvioikaa vaikuttamistapojen tehokkuutta asteikolla 1 (erittäin huono vaikuttamistapa) – 5 (erittäin hyvä vaikut-

tamistapa). HUOM! Esittäkää oma arvionne vaikuttamistavan tehokkuudesta kaikkien vaikuttamistapojen osalta,

vaikka ette itse olisikaan käyttänyt kyseistä tapaa.

(a) Oletteko käyttänyt (b) Tehokkuus

En ole Kyllä Erittäin huono Erittäin hyvä

1 2 1 2 3 4 5

1 Nostanut asioita julkiseen

keskusteluun

2 Allekirjoittanut vetoomuksen

3 Tehnyt kuntalaisaloitteen

4 Osallistunut mielenosoitukseen

5 Tehnyt valituksen tai

oikaisuvaatimuksen

6 Vaikuttanut järjestöjen/

yhdistysten kautta

7 Ottanut yhteyttä kunnallisiin

luottamushenkilöihin

8 Kirjoittanut yleisönosasto-

kirjoituksen

9 Osallistunut osto- tai

maksuboikottiin

10 Ottanut yhteyttä kunnan

johtavaan viranhaltijaan

11 Osallistunut puoluetoimintaan

12 Osallistunut päiväkodin, koulun

tms. vanhempainiltaan tai

vastaavaan

13 Antanut rahaa kampanjaan,

joka on liittynyt johonkin

paikalliseen kysymykseen

14 Osallistunut johonkin paikalliseen

kysymykseen liittyvään

kampanjaan

15 Osallistunut talkootyöhön

lähiympäristön hyväksi

16 Osallistunut kunnanosa-/

kylätoimintaan

17 Osallistunut yhden asian

liikkeen toimintaan

18 Vastannut kuntalaiskyselyyn

19 Vastannut asiakas-/käyttäjä-

kyselyyn

20 Osallistunut yhteiskuulemis-

tilaisuuteen, kuntalaisfoorumiin

tai vastaavaan

345345345345345


34. Oletteko jäsen joissakin seuraavista yhdistyksistä/järjestöistä ja jos olette, niin miten

aktiivisesti osallistutte ko. yhdistyksen/järjestön toimintaan? (Valitkaa vain yksi vaihtoehto)

En ole Kyllä, olen jäsen:

jäsen Osallistun Osallistun Olen

harvoin aktiivisesti luott.

tehtä-

vässä

1 2 3 4

1 Tuottaja- tai yrittäjäjärjestö

2 Ammattiyhdistys tai -järjestö

3 Kylä- tai kaupunginosayhdistys

4 Asukasyhdistys

5 Liikunta- tai urheiluseura/-järjestö

6 Kulttuurijärjestö

7 Nuoriso- tai opiskelijajärjestö

8 Maanpuolustusjärjestö

9 Eläkeläisjärjestö

10 Ympäristöjärjestö

11 Vapaaehtoisjärjestö (esim. Punainen Risti,

Mannerheimin lastensuojeluliitto)

12 Poliittinen järjestö tai puolue

13 Muu yhdistys, mikä ________________________

14 Vanhempainyhdistys (koulu, päiväkoti tms.)

35. Kuinka monessa yhdistyksessä olette jäsenenä? Yhteensä __________ yhdistyksessä

36. Mitä mieltä olette seuraavista oman asuinkuntanne päätöksentekoa koskevista väittämistä?

Arvioikaa väittämiä asteikolla 1 (täysin eri mieltä) - 5 (täysin samaa mieltä).

Täysin eri mieltä Täysin samaa mieltä

1 2 3 4 5

1 Äänestäminen on tärkein keino vaikuttaa

yleisiin asioihin

2 Kaiken kaikkiaan kunnallinen päätöksenteko on

oikeudenmukaista ja se kohtelee tasavertaisesti

eri väestöryhmiä

3 Minulla ei ole mitään sanomista siihen, mitä

kunta päättää ja tekee

4 Kunnan viranomaiset eivät paljon välitä siitä,

mitä ihmiset ajattelevat

5 Uskon kunnan luottamushenkilöiden ajavan

vilpittömästi kunnan parasta

6 Puolueet ovat kiinnostuneista vain ihmisten

antamista äänistä, eivät heidän mielipiteistään

7 Todellista päätösvaltaa kunnassa käyttävät

viranhaltijat, eivät luottamushenkilöt

8 Kunnan asioiden hoidossa on huomattavaa

parantamisen varaa

9 Kunnan viranhaltijoita pitää lähestyä ’lakki kourassa’

10 Vaaleilla valitsemamme kunnanvaltuutetut

menettävät yleensä pian kosketuksen äänestäjiin

11 Kunnallispolitiikka on niin monimutkaista,

että en aina ymmärrä mitä on tekeillä

12 Kunnan päättäjät pitävät hyvin huolta elämisen

edellytyksistä kunnassani

13 Valtakunnan tason päättäjät pitävät hyvin huolta

elämisen edellytyksistä asuinseudullani

14 Seutuyhteistyön yleistyminen heikentää kuntalaisten

vaikuttamismahdollisuuksia

15 On samantekevää, mitkä puolueet ovat

vallassa kunnassani

346346346346346

ACTA

37. Seuraavassa esitetään joukko kuntanne palvelujen ja hallinnon järjestämistä koskevia

väittämiä. Mitä mieltä olette niistä?

Arvioikaa asteikolla 1 (täysin eri mieltä) – 5 (täysin samaa mieltä)

Täysin eri mieltä Täysin samaa mieltä

1 2 3 4 5

1 Tärkeistä asioista päätettäessä tulisi aina

järjestää kunnallinen kansanäänestys

2 Kunnanjohtaja tulisi valita suoralla kansanvaalilla

3 Kuntalaisille tulisi taata mahdollisimman suuri

valinnanvapaus eri palvelutuottajien välillä

4 On parempi korottaa kunnallisveroa kuin karsia

kunnallisia palveluja

5 Kuntia tulisi yhdistää kuntaliitoksilla suuremmiksi

yksiköiksi

6 Oma kuntani tulisi yhdistää kuntaliitoksella toiseen

kuntaan/toisiin kuntiin

7 Kunnallisia palveluja voidaan tehostaa ja sitä kautta

alentaa kunnallisveroa

8 Kunnan asioista tiedotetaan aivan riittävästi

9 Kunnallisten palvelujen käyttäjille tulisi taata nykyistä

huomattavasti suurempi sananvalta palvelujen

järjestämisessä

10 Kunnan virkanimitykset ovat liian poliittisia

11 Kunnallisvaaleissa tulisi voida äänestää internetin

välityksellä

38. Yhteiskunnan jäsenyyden sisältöä ja merkitystä voidaan painottaa eri tavalla. Miten tärkeinä

pidätte seuraavia kansalaisuuteen liittyviä piirteitä?

Arvioikaa piirteitä asteikolla 1 (ei lainkaan tärkeä) – 5 (hyvin tärkeä)

Ei lainkaan tärkeä Hyvin tärkeä

1 2 3 4 5

1 Verojen ja maksujen suorittaminen ilman vilppiä

2 Lakien ja säädösten tunnollinen noudattaminen

3 Vaaleissa äänestäminen

4 Keskusteleminen yhteiskunnallisista asioista

5 Yhteiskunnallisten asioiden seuraaminen

6 Jäsenyys poliittisessa puolueessa

7 Osallistuminen vapaaehtoistyöhön

8 Suostuminen julkisten luottamustehtävien hoitoon

9 Valmius rikkoa lakia ja säädöksiä, jos ne ovat

selvässä ristiriidassa omantunnon kanssa

10 Henkilökohtaisen edun uhraaminen yhteisen

hyvän puolesta

11 Havaittujen väärinkäytösten ilmiantaminen

viranomaisille

12 Yhteisen/julkisen omaisuuden vaaliminen

13 Valmius tinkiä omasta elintasosta heikompien

puolesta

14 Valmius vaatia yhteiskunnalta vastiketta veroille

15 Valmius ryhtyä lainvastaisiinkin protestitoimiin,

jos asian tärkeys sitä edellyttää

Lopuksi voitte esittää mielipiteenne kyselystä ja siinä esitetyistä kysymyksistä.

____________________________________________________________________________

____________________________________________________________________________

____________________________________________________________________________

Kiitokset vastauksestanne!

kuntalainen - kansalainenshop.kuntaliitto.fi/download.php?filename=uploads/... · ja...

Documents