Kuntien ja sote-maakuntien rahoitus

VM/Kunta- ja aluehallinto-osasto

OSA I: Kuntien rahoitus ja soten talousvaikutukset

VM/Kunta- ja aluehallinto-osasto

• Mitä kustannuksia ja tuloja kunnilta siirtyy?

• Sote-rahoitukseen liittyvät veromuutokset

• Miten taloudellisia vaikutuksia on kohtuullistettu ja millainen on

uusi valtionosuusjärjestelmä?

• Mitä vaikutuksia siirroilla on kuntien talouteen erityisesti

käyttötalouden näkökulmasta? (omaisuusasioita ei käsitellä)

• Alustavan muutoslaskelman tuloksia

Esityksen sisältö kuntatalouden osalta

Uudistuksella merkittävät vaikutukset kuntien

toimintaan ja talouteen

Sote-maakuntiin:Kuntiin lakisääteiset

tehtävät jatkossa:Ns.

valtionosuustehtävät

- Varhaiskasvatus

- Esi- ja perusopetus

- Kirjastot

- Yleinen

kulttuuritoimi

- Taiteen

perusopetus

Sosiaali- ja

terveydenhuolto

sekä palo ja

pelastustoimi

Lisäksi yleinen toimiala, tekninen toimi ja

vapaaehtoiset muut tehtävät

Kunnista siirretään koko maan tasolla yhtä

paljon kustannuksia ja tuloja sote-maakunnille

PERIAATE:

Kuntien väliset

kunnallisveroprosenttien

vaihteluvälit ja kuntalaisten

veroasteet pysyvät ennallaan

12,63 %:n siirron jälkeen

Siirtyvät sote-palvelujen ja pelastustoimen

kustannukset 19,1 mrd. euroa

Siirrettävät valtionosuudet

6,45 mrd. euroa

Siirrettävät verotulot

12,66 mrd. euroa

• Soten osuus laskennallisista

kustannuksista ja lisäosista, yht.

4,86 mrd. euroa

• Lisäksi 70 % veromenetysten

kompensaatiosta, yht. 1,59 mrd.

euroa

• Yhteisöverosta siirretään n. 0,56

mrd. euroa

• Kunnallisveron tuottoa alennetaan

12,1 mrd. euroa; kaikkien kuntien

kunnallisveroprosentteja

alennetaan 12,63 %-yksiköllä

• Verorakenteen muutokset eivät saa voimaan tullessaan aiheuttaa verotuksen

kiristymistä.

• Ansiotuloverotuksen muutokset toteutetaan nykyisen verojärjestelmän sisällä

vähennyksiä sekä valtion ja kuntien veroprosentteja muuttamalla. Samalla valtion- ja

kunnallisverotuksen veropohjat yhdistetään.

• Ansiotuloverotukseen tehtävät muutokset toteutetaan siten, että niillä on

mahdollisimman vähän vaikutusta verovelvollisten verotuksen tasoon.

• Ansiotulojen verotusta on kevennettävä tämän hetken arvion mukaan n. 185 milj.

eurolla, jotta ansiotuloverotus ei kiristyisi.

• Hankintaneutraalisuuden parantamiseksi sote-maakunnalla olisi oikeus saada

palautuksena verollisiin hankintoihin sisältyvä arvonlisävero sekä sosiaali- ja

terveydenhuollon verottomiin hankintoihin sisältyvä laskennallinen vero.

Sote-rahoitukseen liittyvät veromuutokset

• Muutoksia kuvataan talouden tasapainotilan muutoksella, jolla tarkoitetaan vuosikatetta poistojen jälkeen (käyttötulojen ja -kustannusten erotus).

• Siirtyvät kustannukset voivat poiketa yksittäisen kunnan kohdalla merkittävästi siirtyvistä tuloista, koska:

A) sote-kustannuksissa on suuri vaihteluväli

B) kunnallisveron tuotossa on suuri vaihteluväli

C) yhteisöveron jako-osuuksissa on suuri vaihteluväli

D) tulojen tasausjärjestelmässä on suuret muutokset verotulojen vähenemisen seurauksena (tasausraja alenee -> tasauslisät pienenevät merkittävästi).

• Muutoksia kohtuullistetaan:

1) Siirtyvien kustannusten ja tulojen erotuksen muutosrajoitin (+/- 60 % erotuksesta)

2) 5 vuoden porrastetusti aleneva siirtymätasaus ja toistaiseksi pysyvä muutostasaus (muutos enintään +/- 100 €/asukas eli alle 1 vero-%-yksikön tuoton)

3) Lisäksi tulojen tasausjärjestelmän esitettävät muutokset (tasauslisä- ja vähennysprosentteihin) tasaavat osaltaan muutoksia.

Soten vaikutukset kunnan talouteen

vaihtelevat lähtökohtaisesti merkittävästi

• Rakenne sama kuin nykyisin (tarve-erojen ja tulojen tasaus)

• Tarveperustaisesta osasta poistettu ns. sote-osat (mm. sairastavuus ja aikuis-

ja vanhusväestö sekä osa muista kriteereistä)

• Kriteerit muutoin samat kuin nykyisin, mutta uutena hyvinvoinnin ja

terveyden edistämisen lisäosa (100 milj. €)

• Eräiden nykyisten kriteereiden laskentatapaa tarkistetaan hieman sekä

yhtenäistetään sekä poistetaan eräitä aiempia tasausjärjestelyjä

• Suurimmat muutokset tulojen tasausjärjestelmään:

• tasauslisä-% nostetaan 80:stä 90 %:iin sekä

• tasausvähennys-% lasketaan vähintään 30:stä kiinteään 10 %:iin.

• Lisäksi kiinteistövero sisällytetään 50 %:n osuudella tulojen tasauksessa huomioitaviin

verotuloihin. Voimalaitosten osalta tasauksessa huomioidaan vain ydinvoimalaitokset ja niiden

veroprosentteina käytetään tasauksen laskennassa yleistä (keskimääräistä) kiinteistöveroprosenttia.

Uusi valtionosuusjärjestelmä

• Yhdenkään kunnan tasapainotilan muutos ei ylitä yhden

kunnallisveroprosentin tuottoa.

• Sote-tehtävien kustannusten (merkittävät) kasvupaineet poistuvat kuntien

harteilta -> lisää myös ennakoitavuutta.

• Kunnallisveroprosentin tuotto hieman paranee (keskimäärin n. +11 €/asukas)

ja mahdollinen veronkorotus tuo suhteessa budjetin kokoon enemmän tuloja

kuin nykyisin.

• Budjetin puoliintumisen vuoksi talouden tasapainottamiskeinot ovat

rajallisemmat kuin nykyisin.

• Jos kunnalla on jo ennen uudistusta talousvaikeuksia, tilanne voi olla haastava.

• Velat säilyvät ennallaan (pl. osa konsernivelasta poistuu), joten suhteellinen

velkaantuneisuus tuplaantuu.

• Oleellista ovat kuitenkin käytettävissä olevat tulot (= tulot – kustannukset), johon

enintään +/- 100 €/asukas muutos.

Kuntatalouden kestävyydestä sote-

uudistuksen jälkeen

• Nykyinen arviolaskelma on tehty vuoden 2020 tasossa.• 1/2019 talousarviokyselyn tiedot kustannuksista, tulotiedot

valtiovarainministeriöstä.

• Laskelmat ovat alustavia ja niihin liittyy poikkeuksellista epävarmuutta koronaepidemian vaikutusten takia.

• Laskelmia päivitetään vielä useampaan kertaan ennen lopullista laskentaa • Lopullinen laskenta tehdään voimaantuloa edeltävän vuoden tasossa.

• Koronatilanne ei ole näin ollen peruste uudistuksen lykkäämiselle.

• Kustannukset kahden edeltävän vuoden keskiarvona ja tulot edeltävän vuoden tiedolla.

• Muutoksia rajataan siirtymätasauksella siten, että:• muutos voimaantulovuonna +/- 0 €/asukas ja sitä seuraavina vuosina

kasvaen enintään +/-25 €/asukas per vuosi

• muutos rajataan toistaiseksi pysyvään +/- 100 €/asukas enimmäismuutokseen (5. vuodesta eli v. 2027 lähtien)

Alustavien laskelmien tuloksia

As.luku Nykyinen UUSI Muutos

31.12.2018 tasapaino tasapaino

ml. siirtymätas.

€/as €/as €/as

Koko maa 5 488 130 -1 4 5

Varsinais-Suomi 478 582 -154 -123 31

Satakunta 218 624 -62 -61 1

Kanta-Häme 171 364 54 15 -38

Pirkanmaa 517 333 -22 -3 19

Päijät-Häme 207 394 5 -58 -63

Kymenlaakso 166 623 142 166 24

Etelä-Karjala 128 756 79 37 -42

Etelä-Savo 95 414 12 -19 -31

Pohjois-Savo 291 474 -102 -58 44

Pohjois-Karjala 165 569 2 -52 -53

Keski-Suomi 273 283 -23 -79 -57

Etelä-Pohjanmaa 194 316 -75 -39 36

Pohjanmaa 176 193 32 97 65

Keski-Pohjanmaa 68 437 -40 1 41

Pohjois-Pohjanmaa 412 161 -130 -116 13

Kainuu 73 061 -143 -90 53

Lappi 178 522 13 63 50

Helsinki 648 042 260 345 85

Vantaa+Kerava 264 420 -107 -175 -69

Itä-Uusimaa 97 263 23 -60 -83

Länsi-Uusimaa 464 302 84 27 -57

Keski-Uusimaa 196 997 -131 -157 -26

Uusimaa yht. 1 671 024 93 92 -2

Talouden tasapainon muutos kuntaryhmittäin

As.luku Nykyinen UUSI Muutos

31.12.2018 tasapaino tasapaino

ml. siirtymätas.

€/as €/as €/as

Koko maa 5 488 130 -1 4 5

Yli 100 000 as. 2 169 897 24 33 9

40 001-100 000 as. 1 013 940 -2 -8 -6

20 001-40 000 as. 819 892 -12 -16 -4

10 001-20 000 as. 596 663 -22 -10 12

5 001-10 000 as. 543 682 -25 -15 10

2 000-5 000 as. 295 185 -46 -39 7

Alle 2 000 as. 48 871 -127 -99 28

Laskelma sisältäen +/- 100 €/asukas

enimmäismuutostasauksen (= järjestelmä

täysimääräisesti voimassa).

Huom! Koko maan muutos n. +5 €/as

positiivinen johtuen lääkärihelikopterien

kuntien rahoitusosuuden poistumisesta.

• Sote-uudistuksen verkkosivuilta löytyvät kuntakohtaiset

laskelmat ja muu tarkempi tausta-aineisto

• Muutoksia on havainnollistettu suhteuttamalla muutos

laskennallisena paineena kunnallisveroprosenttiin (joko

laskuvarana tai korotuspaineena)

• Seuraava laskentapäivitys syksyllä 2020

• Lisätietoja valtiovarainministeriön kunta- ja aluehallinto-osaston

asiantuntijoilta (ao. verkkosivuilla yhteystiedot)

Kuntakohtaiset laskelmat ja tarkempi tausta-

aineisto

soteuudistus.fi/materiaalit

OSA II: Sote-maakuntien rahoitus

• Rahoituksen määräytyminen koko maan tasolla ja

rahoituksen tarkistaminen

• Sote-maakuntien laskennallinen rahoitusmalli

• Siirtymäkausi

• Arviolaskelmia sote-maakuntien rahoituksesta

Esityksen rakenne

Rahoituksen määräytyminen koko maan

tasolla ja rahoituksen tarkistaminen

• Sote-maakuntien valtion rahoituksen koko maan taso vuonna 2023 perustuu kunnista siirtyvien sote-palveluiden ja pelastustoimen kustannuksiin.

• Kustannuksia määritettäessä käytetään kunnittaisia vuoden 2021 tilinpäätöstietojen ja vuoden 2022 talousarviotietojen keskiarvoja. Koko maan tasolla kustannukset skaalataan vuoden 2022 tasoon.

• Vuoden 2024 rahoituksen taso tarkistetaan kuntien vuoden 2022 tilinpäätöstietojen perusteella.

• Kustannusten siirto perustuu näin toteutuneisiin tilinpäätöstietoihin.

Rahoituksen tason määräytyminen koko maan

tasolla ja rahoituksen tarkistaminen 1/3

• Koko maan rahoituksen tasossa otetaan vuosittain etukäteen huomioon

seuraavat tekijät:

1) Sote-palvelutarpeen arvioidusta kasvusta huomioidaan 80 % (kahtena

ensimmäisenä vuotena 100 %; ei koske pelastustoimen rahoitusta)

2) Kustannustason arvioitu muutos perustuu maakunnan

kustannusindeksiin (Maakuntaindeksissä ansiotasoindeksin paino on 60 %,

kuluttajahintaindeksin 30 % ja maakuntatyönantajan sosiaaliturvamaksun

muutoksen 10 %)

3) Sote-maakuntien järjestämisvastuulle kuuluvien tehtävien laajuuden

tai laadun muutos

• Tämän lisäksi sote-maakuntien rahoituksen taso tarkistetaan jälkikäteen, mikä

takaa sen, että laskennalliset kustannukset eivät erkane todellisista

kustannuksista.

Rahoituksen tason määräytyminen koko maan

tasolla ja rahoituksen tarkistaminen 2/3

Rahoituksen tason määräytyminen koko

maan tasolla ja rahoituksen tarkistaminen 3/3

Kunnilta siirtyvät kustannukset

Vuosi 2022

(+/-) Tehtävämuutokset

Maakuntaindeksi

Palvelutarpeen kasvu

Laskennalliset kustannukset

vuonna 2022

Vuosi 2023

(+/-) TA/TP 2022 korjaus

(+/-) Tehtävämuutokset

Maakuntaindeksi

Palvelutarpeen kasvu

Laskennalliset kustannukset

vuonna 2023

Vuosi 2024

(+/-) Kustannustason tarkistus(2023 rahoitus)

(+/-) Tehtävämuutokset

Maakuntaindeksi

Palvelutarpeen kasvu

Laskennalliset kustannukset

vuonna 2024

Vuosi 2025

• Yksittäisellä maakunnalla on oikeus lisärahoitukseen, jos rahoituksen taso ei muutoin

turvaa PL 19 §:n 3 momentissa tarkoitettujen riittävien sote-palvelujen sekä pelastustoimen

palvelujen saatavuutta maakunnassa.

• Lisärahoitusta koskevaan päätökseen voidaan ottaa ehtoja palvelujen vaikuttavuutta,

laatua, määrää tai järjestämisen tehokkuutta koskien.

• Maakunnan saamaa lisärahoitusta ei oteta huomioon kyseisen maakunnan seuraavan

vuoden rahoitusta korottavana tekijänä.

• Lisärahoitus ei suoraan vaikuta maakuntien koko maan rahoituksen tasoon seuraavana

vuonna, mutta se nostaa osaltaan jälkikäteen tehtävässä kustannusten tarkistuksessa

huomioon otettavia maakuntien toteutuneita kustannuksia.

• Lisärahoitusta voidaan myöntää maakunnan hakemuksesta tai valtiovarainministeriön,

sosiaali- ja terveysministeriön tai sisäministeriön aloitteesta.

• Toistuva lisärahoituksen saaminen voi johtaa maakunnan arviointimenettelyyn (2 kertaa

kolmen peräkkäisen tilikauden aikana).

Maakunnan lisärahoitus

• Valtio ja sote-maakunta arvioivat maakunnan taloudellisia sekä palvelujen järjestämiseen liittyviä edellytyksiä selvitä tehtävistään (perusoikeudet, talouden tasapainovaatimus)

• käynnistettävä VM:n päätöksellä STM:n aloitteesta, palveluja koskevat edellytykset sote-järjestämislaissa

• voidaan käynnistää VM:n päätöksellä, taloutta koskevat edellytykset sote-maakuntalaissa.

• Arviointimenettelyä varten asetetaan arviointiryhmä

• tekee ehdotuksen sote-maakunnan talouden tervehdyttämiseksi sekä sote- ja pelastustoimen palvelujen järjestämisen edellytysten turvaamiseksi tarvittavista toimista.

• Sote-maakunnan viranomaisen toimivallan rajoittaminen menettelyn ja toimenpideohjelman keston aikana.

Sote-maakunnan arviointimenettely

Sote-maakuntien laskennallinen

rahoitusmalli

• Sote-maakuntien rahoitus on laskennallista ja yleiskatteista.

• Laskennallinen rahoitusmalli koostuu sote-tehtävien ja

pelastustoimen tehtävien rahoitusmalleista.

• Laskennallisuus kannustaa tehokkuuteen, ja yleiskatteisuus

turvaa sote-maakunnan itsehallinnon rahoituksen

kohdentamisessa.

• Laskennallisen rahoituksen määräytymistekijöiden painot

kiinnitetään ensimmäiseksi vuodeksi, minkä jälkeen niitä

muutetaan tehtävämuutosten ja määräytymistekijöiden

muutosten perusteella.

Yleistä

• Sote-tehtävien laskennallinen rahoitus on pitkälti

tarveperusteinen (81,6 %), ja se perustuu THL:n tutkimukseen

(Häkkinen ym. 2020, ks. tarkemmin seuraava dia).

• Sote-palvelutarpeen lisäksi laskennallisessa mallissa otetaan

huomioon erilaisia maakuntien olosuhteita kuvaavia

määräytymistekijöitä (4 %).

• Tämän lisäksi rahoitus koostuu asukasperusteisesta (13,4 %)

osasta ja hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä kuvaavasta

kertoimesta (1 %).

Sote-tehtävien määräytymistekijät 1/2

• Maakuntien väestön laskennallinen sote-palvelutarve

perustuu THL:n tuoreeseen tutkimukseen (Häkkinen ym. 2020).

• Tutkimus perustuu laajoihin yksilötason rekisteriaineistoihin.

• Tutkimuksessa lasketaan regressiomallit terveydenhuollolle,

vanhustenhuollolle ja sosiaalihuollolle.

• Tutkimuksen perusteella on valittu ne kustannuksia selittävät tekijät,

jotka selittävät terveydenhuollon, vanhustenhuollon ja

sosiaalihuollon kustannuksia tilastollisesti merkitsevästi.

• Tutkimuksen mukaan sote-kustannuksia selittäviä sairauksia on

reilut 50. Tutkimus huomioi myös sosioekonomisia tekijöitä, kuten

tulotasoa ja koulutusta.

Sote-tehtävien määräytymistekijät 2/2

• Pelastustoimen tehtävien laskennallinen rahoitus muodostuu

kolmesta eri määräytymistekijästä.

• Suurin osa rahoituksesta (65 %) määräytyy

asukasperusteisuuden kautta.

• Pelastustoimen tarvetta kuvaavan riskikertoimen kautta

määräytyy 30 % rahoituksesta.

• Pelastustoimen olosuhteita kuvaavan tekijän (vesistöt

huomioiva asukastiheys) kautta kohdennetaan puolestaan 5 %

rahoituksesta.

Pelastustoimen tehtävien määräytymistekijät

• Sote-maakunnan yleiskatteinen laskennallinen rahoitus

määräytyy siis:

• Sote-maakuntien sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen

tehtävien palvelutarvetta kuvaavien tekijöiden kautta (n. 80,4 %)

• asukasperusteisuudesta (n. 14,6 %)

• olosuhdetekijöistä (n. 4 %) sekä

• hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kriteeristä (n. 1 %)

Sote-maakunnan yleiskatteinen rahoitus 1/2

Määräytymistekijät Osuus sote-palveluiden

rahoituksesta

Osuus pelastustoimen

rahoituksesta

Osuus sote-maakuntien

yhteenlasketusta

rahoituksesta

Asukasperusteisuus 13,424 % 65,000 % 14,622 %

Sosiaali- ja terveydenhuollon

tarvetekijät, josta

Terveydenhuolto

Vanhustenhuolto

Sosiaalihuolto

81,600 %

48,274

16,141

17,185

79,705 %

47,152

15,767

16,786

Pelastustoimen

riskitekijät 30,000 % 0,697 %

Asukastiheys 1,500 % 5,000 % 1,581 %

Vieraskielisyys 2,000 % 1,954 %

Kaksikielisyys 0,350 % 0,342 %

Saaristoisuus 0,113 % 0,110 %

Saamenkielisyys 0,013 % 0,013 %

Hyvinvoinnin ja terveyden

edistäminen 1,000 % 0,977 %

Sote-maakunnan yleiskatteinen rahoitus 2/2

Siirtymäkauden rahoitus (2023-2027)

• Uudistuksen voimaantulovuotena siirrytään suoraan täysimääräiseen laskennalliseen

rahoitusmalliin, jolloin tarvetekijöiden muutos otetaan heti huomioon täysimääräisesti.

• Siirtymätasausta tarkastellaan koko yleiskatteellisen laskennallisen rahoituksen

osalta.

• Vuosittainen rahoituksen muutos nykytilanteeseen verrattuna siirtymäkaudella on

enintään:

• 1. vuosi: 0 euroa/as

• 2. vuosi: +/- 10 euroa/as

• 3. vuosi: +/- 30 euroa/as

• 4. vuosi: +/- 60 euroa/as

• 5. vuosi: +/- 90 euroa/as

• 6. vuosi: +/- 120 euroa/as

• 7. vuosi: +/- 150 euroa/as (toistaiseksi pysyvä siirtymätasaus)

• Enimmäismuutoksen ylittävä osuus tasataan toistaiseksi pysyvällä

siirtymätasauksella.

Siirtymäkauden rahoitus

Arviolaskelmia sote-maakuntien

rahoituksesta

• Arviolaskelmat on tehty kuntien ilmoittamien tietojen perusteella

(tilinpäätösennakko 2019 ja talousarvio 2020). Tiedot löytyvät tutkihallinto.fi

sivuilta.

• Tietojen perusteelta lasketaan kunnilta siirtyvien sote-kustannusten keskiarvo,

joka korotetaan vuoden 2020 tasoon (19 075 M€). Tästä vähennetään

ympäristöterveydenhuollon kustannus (75 M€) ja kuntien rahoitusosuus

työmarkkinatuesta (386 M€).

• Maakuntien sote-tehtävien rahoitus on siten 18 614 M€ (3 392 €/as).

• Kuntien pelastustoimen tehtävien kustannukset ovat vuoden 2020 tasossa

443 M€ (81 €/as).

• Maakuntien yleiskatteinen rahoituspohja on siten 19 056 M€ (3 472 €/as).

• Määräytymistekijät perustuvat vuoden 2018 tilastotietoihin.

Arviolaskelmia sote-maakuntien

rahoituksesta

Arviolaskelmia sote-maakuntien rahoituksesta

– sote-tehtävien rahoitus (€/as)Asukas- Terveydenhuollon Vanhustenhuollon Sosiaalihuollon Vieraskielisyys-Kaksikielisyys- Asukastiheys- Saaristoisuus- Hyte- Saamelaisuus- Laskennallinen Siirtyvä

Maakunta perusteisuus palvelutarve palvelutarve palvelutarve kerroin lisä kerroin lisä kerroin lisä rahoitus sote-kustannus Muutos

Helsinki 455 1 467 395 452 150 15 0 0 36 0 2 970 3 191 -221

Vantaa ja Kerava 455 1 465 260 463 170 6 1 0 39 0 2 860 2 795 64

Länsi-Uusimaa 455 1 416 277 408 120 32 8 0 33 0 2 749 2 948 -198

Itä-Uusimaa 455 1 590 478 485 54 76 26 0 39 0 3 201 3 009 192

Keski-Uusimaa 455 1 521 345 468 48 0 8 0 36 0 2 882 3 036 -154

Varsinais-Suomi 455 1 672 556 560 68 15 21 28 30 0 3 405 3 432 -27

Satakunta 455 1 717 675 647 33 0 33 0 47 0 3 609 3 577 32

Kanta-Häme 455 1 743 640 614 39 0 28 0 30 0 3 548 3 349 200

Pirkanmaa 455 1 644 525 543 46 0 24 0 32 0 3 269 3 320 -50

Päijät-Häme 455 1 765 718 647 49 0 25 0 28 0 3 688 3 363 324

Kymenlaakso 455 1 790 760 666 58 2 25 0 34 0 3 791 3 935 -144

Etelä-Karjala 455 1 734 682 614 58 0 38 0 33 0 3 615 3 587 28

Etelä-Savo 455 1 873 849 770 31 0 87 14 30 0 4 109 4 052 57

Pohjois-Savo 455 1 835 738 722 29 0 67 8 36 0 3 890 3 982 -92

Pohjois-Karjala 455 1 851 745 778 35 0 105 0 30 0 3 999 3 608 390

Keski-Suomi 455 1 682 597 639 32 0 54 0 28 0 3 487 3 291 196

Etelä-Pohjanmaa 455 1 801 782 678 20 0 66 0 36 0 3 838 3 703 136

Pohjanmaa 455 1 538 543 498 66 131 39 19 33 0 3 321 3 506 -185

Keski-Pohjanmaa 455 1 727 646 668 28 23 68 0 38 0 3 653 3 473 180

Pohjois-Pohjanmaa 455 1 598 527 694 27 0 82 1 33 0 3 418 3 314 105

Kainuu 455 1 829 868 791 26 0 255 0 40 0 4 265 4 225 39

Lappi 455 1 750 693 776 27 0 479 0 33 14 4 227 4 050 177

Manner-Suomi 455 1 637 547 583 68 12 51 4 34 0,46 3 392 3 392 0

%-osuus rahoituksesta 13,424 % 48,274 % 16,141 % 17,185 % 2,000 % 0,350 % 1,500 % 0,113 % 1,000 % 0,013 %

Min -221

Sote-palvelutarpeen kautta 81,60 % Maks 390

Arviolaskelmia sote-maakuntien rahoituksesta –

pelastustoimen tehtävien rahoitus (€/as)Asukas- Asukastiheys- PelastustoimenLaskennallinen Siiryvä

Maakunta perusteisuus kerroin riskikerroin rahoitus Pelan kustannus Muutos

Helsinki 52 0 11 64 65 -1

Vantaa ja Kerava 52 0 23 75 51 24

Länsi-Uusimaa 52 1 22 76 71 4

Itä-Uusimaa 52 3 24 79 106 -26

Keski-Uusimaa 52 1 27 80 77 3

Varsinais-Suomi 52 3 28 83 75 8

Satakunta 52 3 33 89 102 -13

Kanta-Häme 52 2 29 83 75 9

Pirkanmaa 52 2 24 78 78 -0

Päijät-Häme 52 2 30 84 96 -12

Kymenlaakso 52 3 35 90 97 -7

Etelä-Karjala 52 3 31 87 102 -15

Etelä-Savo 52 8 30 90 95 -5

Pohjois-Savo 52 5 24 82 82 -0

Pohjois-Karjala 52 8 27 87 80 7

Keski-Suomi 52 4 26 83 95 -12

Etelä-Pohjanmaa 52 4 30 87 97 -11

Pohjanmaa 52 6 19 78 82 -4

Keski-Pohjanmaa 52 8 42 102 101 1

Pohjois-Pohjanmaa 52 6 18 76 73 3

Kainuu 52 20 30 102 102 0

Lappi 52 33 25 111 99 11

Manner-Suomi 52 4 24 81 81 0

%-osuus rahoituksesta 65,000 % 5,000 % 30,000 %

min -26

maks 24

Arviolaskelmia sote-maakuntien rahoituksesta –

yleiskatteinen rahoitus (€/as)

Asukas- Terveydenhuollon Vanhustenhuollon Sosiaalihuollon Vieraskielisyys- Kaksikielisyys- Asukastiheys- Saaristoisuus- Saamelaisuus- Pelastustoimen Laskennallinen Siirtyvät

Maakunta perusteinen palvelutarve palvelutarve palvelutarve kerroin lisä kerroin lisä Hyte lisä riskikerroin rahoitus kustannukset Muutos

Helsinki 508 1 467 395 452 150 15 0 0 36 0 11 3 033 3 256 -222

Vantaa ja Kerava 508 1 465 260 463 170 6 1 0 39 0 23 2 935 2 847 88

Länsi-Uusimaa 508 1 416 277 408 120 32 9 0 33 0 22 2 825 3 019 -194

Itä-Uusimaa 508 1 590 478 485 54 76 29 0 39 0 24 3 281 3 115 165

Keski-Uusimaa 508 1 521 345 468 48 0 8 0 36 0 27 2 962 3 113 -151

Varsinais-Suomi 508 1 672 556 560 68 15 23 28 30 0 28 3 488 3 507 -19

Satakunta 508 1 717 675 647 33 0 36 0 47 0 33 3 698 3 679 19

Kanta-Häme 508 1 743 640 614 39 0 30 0 30 0 29 3 632 3 423 208

Pirkanmaa 508 1 644 525 543 46 0 25 0 32 0 24 3 347 3 398 -50

Päijät-Häme 508 1 765 718 647 49 0 27 0 28 0 30 3 772 3 459 313

Kymenlaakso 508 1 790 760 666 58 2 28 0 34 0 35 3 881 4 032 -151

Etelä-Karjala 508 1 734 682 614 58 0 41 0 33 0 31 3 702 3 689 13

Etelä-Savo 508 1 873 849 770 31 0 95 14 30 0 30 4 199 4 147 53

Pohjois-Savo 508 1 835 738 722 29 0 72 8 36 0 24 3 972 4 065 -92

Pohjois-Karjala 508 1 851 745 778 35 0 112 0 30 0 27 4 085 3 688 397

Keski-Suomi 508 1 682 597 639 32 0 58 0 28 0 26 3 570 3 386 184

Etelä-Pohjanmaa 508 1 801 782 678 20 0 70 0 36 0 30 3 925 3 800 125

Pohjanmaa 508 1 538 543 498 66 131 45 19 33 0 19 3 399 3 588 -189

Keski-Pohjanmaa 508 1 727 646 668 28 23 76 0 38 0 42 3 755 3 574 181

Pohjois-Pohjanmaa 508 1 598 527 694 27 0 89 1 33 0 18 3 495 3 387 108

Kainuu 508 1 829 868 791 26 0 275 0 40 0 30 4 366 4 327 39

Lappi 508 1 750 693 776 27 0 512 0 33 14 25 4 338 4 149 189

Manner-Suomi 508 1 637 547 583 68 12 55 4 34 0,5 24 3 472 3 472 0

%-osuus rahoituksesta 14,622 % 47,152 % 15,767 % 16,786 % 1,954 % 0,342 % 1,581 % 0,110 % 0,977 % 0,013 % 0,697 %

min -222

80,401 % maks 397Palvelutarpeen kautta

• Sote-maakuntalaskelmia päivitetään vielä useaan kertaan

ennen uudistuksen voimaantuloa.

• Laskelmat ovat alustavia ja niihin tulee suhtautua

poikkeuksellisen varauksellisesti koronakriisin vaikutusten

takia.

• Seuraavan kerran arviolaskelmia päivitetään syyskuussa 2020.

• Laskelmia päivitetään kaksi kertaa vuodessa. Helmi-

maaliskuussa päivitetään kustannuspohja sekä

määräytymistekijät. Syys-lokakuussa tehdään tarkistus

kustannuspohjaan toteutuneen tiedon perusteella.

Arviolaskelmia sote-maakuntien

rahoituksesta - yhteenveto

Kiitos!

Titteli Etunimi Sukunimi