kuntoutuksella toimintakykyä ja osallisuutta
DESCRIPTION
Kuntoutuksella toimintakykyä ja osallisuuttaTRANSCRIPT
2
K untoutus on entistä enem-män monien toimijoiden välistä yhteistyötä. Objek-
tiivista tietoa kuntoutuksesta ja sen taustoista kaivataan laajasti yhteiskunnan eri alueilla. Kuntou-tuksenkaan mallit eivät ole pysy-viä eivätkä tulokset muuttumatto-mia. Uusien menetelmien kehittä-minen ja niiden vaikuttavuuden arvioiminen on välttämätöntä, jotta kuntoutuksen kannalta toi-mivat kokonaisuudet ja hyväksi arvioidut käytännöt rakentuisi-vat. Toiminnassamme syntynyttä tietoa ja kokemusta käytetään niin kuntoutuksen suunnittelussa ja päätöksenteossa kuin asiakas-työssä ja koulutuksessa. Ja mikä tärkeintä, tutkimuksen ja kehittä-misen tulokset hyödyttävät myös kuntoutujaa ja hänen lähipiiriään.
Kuntoutussäätiön tutkimus- ja kehittämistoiminnalla on pitkä historia ja kokemus. Olemme asiantuntijoita kuntoutusjärjes-telmän toimivuuteen, kuntoutus-tarpeeseen, toimintakykykyyn, työhyvinvointiin sekä osallisuu-teen ja syrjäytymiseen liittyvissä
Kuntoutus Kehittyy Kumppanuudella!
kysymyksissä. Yleishyödyllisenä yhteisönä saamme toimintaamme rahoitusta Raha-automaattiyhdis-tykseltä. Muita tärkeitä rahoitta-jia ovat muun muassa Kansan-eläkelaitos, Euroopan sosiaali-rahasto, ministeriöt, järjestöt ja kaupungit.
Esittelemme tässä julkaisussa Raha-automaattiyhdistyksen koh-dennetulla toiminta-avustuksella toteutettavaa tutkimus- ja kehit-tämistyötämme. Kuvaamme vast-ikään käynnistyneitä avauksia ja esittelemme muutamia pitkään Kuntoutussäätiön asiantuntemuk-seen sisältyneitä teemoja ja hank-keita, joissa saavutettua tietotai-toa edelleen syvennämme, levi-tämme ja juurrutamme. Kuten nyt esittelemiemme projektien ja julkaisujen kirjosta käy ilmi, toimimme laajasti kuntoutuk-sen ja sen lähialueiden kentällä, yhteistyössä monien toimijoiden kanssa. Toivomme näiden teemo-jen herättävän uutta kiinnostusta jo olemassa olevien kontaktien tiivistämiseen sekä uusien yhteis-työkumppanien löytämiseen.
Tutkimuksen ja kehittämi-sen painotukset ovat ajan myötä muuttuneet, mutta pyrkimys vai-kuttavaan, yksilön työ- ja toimin-takykyä edistävään sekä osalli-suutta ja elämänlaatua lisäävään toimintaan on säilynyt. Tätä tar-koitusta varten haluamme toimia yhä aktiivisemmin kolmannella sektorilla ja kehittää kuntoutus-toimintaa yhteistyössä alan jär-jestöjen kanssa. Tavoitteenamme on hyödyntää kuntoutus- ja han-keosaamistamme ja yhdistää sitä järjestöjen sisältöosaamiseen.
Asiat eivät ta pah du it ses tään, siksi tut ki mus- ja ke hit tämis-työlle on an net tava tilaa ja luo-ta va yh teis työ mah dol li suuk sia.
Tähän kumppanuuteen meillä on ilo kutsua myös teitä!
Erja PoutiainEn MiKa ala-KauhaluoMa
Tutkimusjohtaja Erja Poutiainen on filosofian tohtori ja kliinisen neuropsykologian dosentti. Hänen tutkimustyös-sään ovat painottuneet muun muassa keskushermoston ja mielenterveyden sairauksiin liittyvät kognitiiviset ongelmat ja niiden kuntoutus.
Tutkimus- ja kehittämispäällikkö Mika Ala-Kauhaluoma on valtio-tieteiden tohtori, joka on perehtynyt ammatillisen kuntoutuksen toiminta-malleihin, työllistymisen tukitoimiin sekä syrjäytymisen ja sosiaalisen osallisuuden kysymyksiin.
3
E rikoissuunnittelija Marju Toivo-nen toimii Suomen MS-liiton työl-lisyyspalveluissa. liitto tarjoaa
neuvontaa muun muassa työllistymis-vaikeuksissa, työuran jatkamisessa ja eläkkeelle siirtymisessä sekä opiskelu- ja työolosuhteiden järjestämisessä.
Mitkä tekijät tukevat ja edistävät MS-tautia sairastavien työssä jaksamista?Mika ala-Kauhaluoman ja heidi lau-rilan tutkimuksen mukaan työssä jaksamiseen erityisen paljon vaikut-tivat MS-taudin rauhallisuus, vastuun jakaminen kotitöissä, työtovereiden tuki, oikein mitoitettu työ sekä työn-antajan tuki. Käytännön asiakas-työssä ilmenee, että työpaikan ihmis-suhteilla on suuri merkitys. Kun on hyvä työilmapiiri, sairautta ei tarvitse salata ja työn mukauttaminen on hel-pompaa kun työyhteisö on kannus-tava ja hyväksyy sairastuneen mah-dollisen erityiskohtelun.
Kerro esimerkki onnistuneesta työpaikan toiminnasta, jolla on tuettu MS-tautia sairastaneen henkilön työssä käyntiä?tarvittavat toimenpiteet ovat usein melko pieniä, mutta niillä on suuri merkitys sairastavan kannalta. uupu-minen on melko yleistä MS-taudissa ja sen huomioiminen työssä on kes-keinen haaste.
lisätauoista sopiminen ja lepopai-kan järjestäminen ovat olleet merki-tyksellisiä. Myös etätyön mahdolli-suus on auttanut jatkamaan kokopäi-vätyössä pidempään. oman työhuo-neen järjestäminen avokonttoripis-
teen sijasta henkilölle, jolle häiriöte-kijät aiheuttivat keskittymisvaikeuk-sia, mahdollisti työstä selviytymisen. työpisteen siirtäminen lähemmäs kotia olevaan konttoriin vähensi työ-matkan aiheuttamaa kuormitusta ja voimavarat jäivät työtehtävien hoi-tamiseen. työpisteen sijoittaminen WC:n lähelle on usein myös tarpeel-lista. tyypillistä on myös lämmönsie-tokyvyn heikentyminen, mikä tarkoit-taa sitä, että liian lämpimässä sisäil-massa sairastava henkilö uupuu eikä kykene työhön. ilmalämpöpumpun avulla sisäilman lämpötila saadaan korjatuksi. tällaiseen hankintaan työnantaja voi hakea työolosuhtei-den järjestelytukea tE-toimistosta.
Mitä palveluja MS-liitolla on nuorten opiskelun ja työssä käynnin tukemiseen?MS-liiton työllisyyspalveluista saa yksilöllistä ohjausta ja neuvontaa liittyen asiakkaan opiskelu- tai työti-lanteeseen, mahdollisuuksiin saada taloudellista tukea tai muita palve-luja. MS-liiton kuntoutuspalvelut ovat tärkeä tuki työssä käyvälle. toiminta-kyvyn ylläpitäminen ja omien oirei-den ymmärtäminen ja hallinta ovat keskeisiä myös työkyvyn kannalta. Maskun neurologinen kuntoutuskes-kus järjestää Kelan kuntoutusta vai-keavammaisille sekä harkinnanva-raisia yksilöllisiä kuntoutusjaksoja ei-vaikeavammaisille. avokuntoutus aksoni järjestää erilaisia avomuotoi-sia teemakursseja eri puolilla Suo-mea. osa kursseista kohdistuu työ-kyvyn ylläpitämiseen.
”On oppinut näkemään ne hyvät puolet asioissa…”
KuinKa tuKea ms-tautia saiRastaVaa nuoRta aiKuista tyÖelÄmÄssÄ?
Suvi-Maaria niEMi M itä on arki, kun parikymp-pisenä saa tiedon krooni-sesta, etenevästä ja mah-
dollisesti invalidisoivasta sairau-desta? Miten käsitellä uutta tilan-netta, kun samalla rakentaa omaa tulevaisuutta opintojen, työn, parisuhteen, lasten hankkimisen sekä omien suunnitelmien kes-kellä? Entä miten toimia viisaasti työnantajana tai MS-tautia sairas-tavan esimiehenä?
Kuntoutussäätiössä toteute-taan vuosina 2012–2013 yhteis-työssä RAY:n ja Suomen MS-lii-ton kanssa tutkimusprojekti. Sen kohteena on MS-tautia sairastavat nuoret aikuiset ja esimiehet, joi-den alaisina on tai on ollut MS-tau-tia sairastava henkilö. Projektin tavoitteena on kehittää MS-tautia sairastavien kuntoutusta tuke-maan työssä jaksamista ja kun-toutumista. Hankkeen tuloksia raportoidaan syksyllä 2013.
Pettymystä ja luopumista,
mutta myös unelmia
ja rohkeutta
Tutkimukseen on haastateltu MS-tautia sairastavia alle 35-vuo-
tiaita nuoria heidän elämästään sairauden kanssa työssä ja joka-päiväisessä arjessa sekä esimie-hiä heidän mahdollisuuksistaan tukea MS-tautia sairastavaa työssä jaksamisessa.
MS-tautia sairastavien tari-noissa kuuluu pelko, pettymys ja luopuminen, mutta sitäkin enemmän päättäväisyys, unel-mat ja rohkeus. Haastattelut ovat kaikki erilaisia vertaistukitari-noita muille MS-tautia sairasta-ville. Työnantajahaastatteluilla tavoitellaan puolestaan tietoa, ymmärrystä ja kokemusta MS-tau-tia sairastavan esimiehenä olosta ja etsitään työyhteisöissä kehitet-tyjä hyviä käytäntöjä. Haastatelta-vat MS-tautia sairastavat ja työn-antajat eivät reaalimaailmassa tunne toisiaan.
Kuntoutuksella vertaistukea ja ymmärrystä omaan tilanteeseen
Työ, työssä jaksaminen ja työ-elämäosallisuus ovat osa MS-tau-tia sairastavien kokonaishyvin-vointia. Sairaus vaikuttaa usein työhön, mutta haastateltavilla
4
VaRhainen ReaGointi aVuKsi oppimisVaiKeuKsiin
johanna nuKari
on myös pitkiä ajanjaksoja, jol-loin sairaus ei rajoita työtä tai muuta elämää. Pitkäaikaissairaus luo epävarmuutta työssä jaksa-miseen muutenkin epävarmassa työelämässä, vaikka lainsäädäntö sairastuneita suojeleekin. Sairau-teen voidaan suhtautua eri työpai-koilla kovin vaihtelevasti ja myös sairastuneet käsittelevät ja koke-vat sairautensa eri tavoin.
MS-tautia sairastavien vah-vin tuki tulee usein työelämän ulkopuolelta. Sairaus on laitta-nut usein elämänarvot uusiksi ja selviytymistä ovat tukeneet myös
lähentyneet ja syventyneet ihmis-suhteet. Kuntoutuksen ja erilai-sen ammatillisen avun piiriin pää-seminen on vaatinut tiedon hank-kimista, omaa aktiivisuutta ja kär-sivällisyyttä. Useinkaan voimat eivät ole riittäneet oman edun ajamiseen tai kuntoutuksen aloit-taminen ei ole tuntunut vaivan arvoiselta omaan elämäntilantee-seen. Kuntoutumista on kuitenkin tukenut epävirallinen tukiverkko, josta myöhemmin on voinut pon-nistaa kuntoutuksen piiriin.
Kokemukset saadusta kuntou-tuksesta ovat positiivisia ja niiden myötä tieto sekä ymmärrys ovat laajentuneet. Ryhmämuotoinen kuntoutus on antanut vertaistu-kea ja syvempää ymmärrystä tau-din monimuotoisuudesta. Hen-kilökohtainen työkyvyn koko-naiskartoitus on antanut spesi-fimpää tietoa ja ymmärrystä sai-rauden aiheuttamista rajoitteista ja tapahtuneista toimintakyvyn muutoksista. Fysioterpian avulla on ylläpidetty ja palautettu hei-kentyneitä motorisia toimintoja. Lisäksi pitkäkestoinen psykotera-pia tai psykologitapaamiset ovat antaneet mahdollisuuden työstää ja hyväksyä tapahtunut muutos ja käsitellä tulevaisuuteen liittyvää pelkoa kullekin sopivin keinoin.
KirjalliSuuTTaAla-Kauhaluoma, Laurila H. MS ja työ. MS-tau-
tia sairastavat suomalaiset, työssä selviy-tyminen ja kuntoutus. Suomen MS-liiton raporttisarjan tutkimuksia 13. Masku 2008.
Projektitutkija Suvi-Maaria Niemi on yhteiskuntatieteiden mais-teri. Hän mainitsee kiinnostuk-sensa kohteiksi kuntoutukseen ohjautumisen sekä vammaisten ja osatyökykyisten osallisuuden työelämään.
O ppimisvaikeudet kosket-tavat jopa kymmentä pro-senttia väestöstä ja voivat
olla taustatekijänä monenlaisissa opinnoissa ja työssä selviytymi-sen sekä arjen asioiden vaikeuk-sissa. Ne voivat altistaa itsetun-non ja mielenterveyden ongel-mille, työuupumukselle, masen-nukselle, päihteiden väärinkäy-tölle ja jopa rikollisuudelle. Tun-nistamattomiin selviytymisongel-miin liittyvät epäonnistumisen ja häpeän kokemukset ovat mer-
▸ Kehityksellisillä oppimisvaikeuksilla tarkoitetaan henkilön lahjakkuuteen ja saatuun koulutukseen nähden suuria vaikeuksia esimerkiksi lukemisen, kirjoittamisen tai matemaattisten taitojen alueilla. Tällöin vaikeuksien taustalla ei ole muita sairauksia tai vammoja, eivätkä ongelmat johdu peruskoulutuksen puutteesta.
▸ Kehityksellisiin vaikeuksiin luetaan myös laajemmat kielelliset vaikeudet sekä esimerkiksi näönvaraisen havainnoinnin tai motorisen koordinaation kehitykselliset vaikeudet.
kittävä riskitekijä psyykkiselle hyvinvoinnille ja koulutuksesta syrjäytymiselle.
Eri alojen ammattilaiset esi-merkiksi terveydenhuollossa, kuntoutustyössä, koulutuksessa, TE-toimistoissa ja päihdetyössä kohtaavat ihmisiä, joilla on oppi-misvaikeuksia, mutta heillä ei useinkaan ole tarpeeksi tietoa nii-den tunnistamiseksi. Oppimisvai-keuksia ei välttämättä nähdä mui-den ongelmien, kuten masennuk-sen tai päihdeongelmien takaa.
5
Neuropsykologi Johanna Nukari on työskennellyt Kuntoutussäätiön Opi oppimaan -hankkeessa. Hän on mukana myös Kelan rahoitta-massa nuorten aikuisten neuro- psykologisen kuntoutuksen tulok-sellisuutta selvittävässä tutkimus-projektissa.
Vaikeuksien kielteisten seuraus-vaikutusten ennaltaehkäisy nii-den mahdollisimman varhaisen tunnistamisen ja erilaisten kun-toutusmuotojen avulla onkin yhteiskunnallisesti tärkeä haaste.
Lisää palveluja kaivataan erityisesti aikuisille
Oppimisvaikeudet ovat olleet Kuntoutussäätiössä tutkimuk-sen ja kehittämistoiminnan koh-teena jo yli kahden vuosikym-menen ajan. Aihe ei vanhene, sillä nykyisessä tietoyhteiskun-nassa kehityksellisten oppimis-vaikeuksien merkitys toiminta-kykyä rajoittavana ja syrjäytymis-vaaraa lisäävänä tekijänä koros-tuu entisestään.
Erityisesti aikuisten oppimis-vaikeudet ovat huonosti tun-nistettuja, eikä niihin ole riit-
tävästi palveluja tarjolla. Kun-toutussäätiö on kehittänyt nuor-ten ja aikuisten oppimisvaike-uksiin soveltuvia palvelumal-leja. Raha-automaattiyhdistyk-sen rahoittamassa Opi oppimaan -hankkeessa (2006–2010) kehitet-tiin oppimisvaikeuksien psyko-logista tutkimusmallia, yksilö- ja ryhmämuotoista kuntoutusta sekä lukikonsultointimallia, joka palvelee sekä henkilöitä, joilla on oppimisvaikeus että heitä kohtaa-via ammattilaisia.
Opi oppimaan -hankkeen aikana nousi esiin aikuisten oppi-misvaikeuksiin liittyvän kootusti saatavilla olevan tiedon puute. Hankkeen aikana avattiinkin laa-jat oppimisvaikeuksista informoi-vat internetsivut (opioppimaan.fi). Sivuilla on niiden perustami-sen jälkeen ollut yli 900 000 käyn-
Kehityspäällikkö Teija Pöntynen osallistui muutama vuosi sitten Kuntoutussäätiön opi oppimaan
-hankkeeseen. hankkeen puitteissa hänelle tehtiin neuropsykologinen tutkimus ja tarjottiin muun muassa oppimisvalmennusta.
Mitä oppimisvaikeuden selvittä-minen on sinulle merkinnyt?oppimisvaikeuksieni selvittäminen lähti aikoinaan liikkeelle enemmänkin sattumasta. jo koulussa vaistosin, että kaikki ei ole kunnossa, koska vaikeuk-sia koulunkäynnin kanssa oli jo ala-koulusta lähtien. Mutta koska tuolloin oppimisvaikeuksia ei tunnistettu juuri lainkaan, kompastelin kouluni enem-män tai vähemmän asiaa peitellen.
oli siis todella helpottavaa saada tietää, että tällä kaikella oli jokin konkreettinen nimi ja mikä parasta, sille pystyi tekemäänkin jotain. Enää ei tarvinnut käyttää energiaa asian peittelyyn.
opi oppimaan -hankkeen kautta avautui uusi maailma. tajusin, että en ole vaikeuksieni kanssa yksin, vaan oli muitakin, joiden ongelmat voi-vat olla omiani hankalampia. oppi-misvalmennuksessa sain tietoa, jota varsinkin aluksi kaipasin, jotta opin ymmärtämään omaa tilannettani. Sain
uusia vinkkejä, miten selvitä lukemi-sen kanssa, jotta se ei tuntuisi niin työläältä. Ymmärsin myös, että oppi-misvaikeudet eivät ole este millekään, minun pitää vain oppia löytämään itselleni parhaiten sopivat tavat tehdä asioita.
Millaisia keinoja käytät työssäsi oppimisvaikeuden kanssa selviy-tymiseen?olen siinä mielessä onnellisessa ase-massa, että työnantajani tarjoaa mah-dollisuuden etätyöpäivien pitämiseen. Koska luen hitaasti, pidän etäpäiviä sil-loin, kun luettavaa on paljon. Meillä on myös toimistolla työtilat suunniteltu niin, että tarvittaessa maisemakontto-rin lisäksi voin käyttää erilaisia työti-loja keskittymistä vaativiin tehtäviin.
Käytän myös usein musiikkia apu-välineenä, kun haluan keskittyä parem-min. Se auttaa sulkemaan ylimääräisen taustahälyn pois silloin, kun työtehtä-vät vaativat keskittymistä.
Koska vahvuuteni on visuaalisella puolella, käytän paljon värejä ja kuvia. Kalenterimerkinnät ovat aina ”värikoo-dattuja”, joten pystyn hahmottamaan päivän tai viikon tapahtumat helposti lukematta jokaista kalenterivarausta erikseen. teen mielelläni materiaalit, dokumentit ja muistiinpanoni siten,
että niissä on mahdollisimman pal-jon kuvia ja vähän luettavaa. Kun kirjoitan tekstiä tietokoneella, pidän oikolukijaa aina päällä korjaamassa kirjoitusvirheet.
Miten työyhteisö on suhtautunut oppimisvaikeuden esille tuomi-seen?Sen jälkeen, kun opin ymmärtämään omia oppimisvaikeuksiani, olen ker-tonut niistä suhteellisen avoimesti esimiehelleni ja läheisimmille työka-vereilleni. tieto on otettu avoimesti vastaan enkä koe, että minua koh-deltaisiin eri tavalla kuin muita työ-kavereitani. olen myös kertonut mil-laisista vaikeuksista on kyse, joten ihmiset ymmärtävät, jos teen asioita eri tavalla kuin muut.
oppimisvaikeudesta on jopa ollut hyötyä, koska nykypäivänä ei oikein kenelläkään ole aikaa lukea pitkiä dokumentteja, joten ihmiset ovat vain tyytyväisiä, kun materiaalit ovat lyhyitä ja selkeitä. Koska isojen koko-naisuuksien hahmottaminen on ollut minulle aina suhteellisen vaikeaa, olen oppinut ”pilkkomaan” ne pienempiin kokonaisuuksiin. Myös tästä olen huo-mannut olevan hyötyä niin itselleni kuin muillekin.
6
maahanmuuttaJilla tutKittua taRVetta KuntoutuspalVeluille – oRGanisaatioRaJat ylittÄVÄ yhteistyÖ RatKaisuKsi? tiMo KorPEla
S uomalaisessa yhteiskun-nassa työllistymistä pide-tään keskeisenä integroitu-
misen ja kotoutumisen mittarina. Maahanmuuttajia koskevissa työl-listymis- ja syrjäytymiskeskuste-lussa kuntoutuksen mahdollisuu-det tukikeinoina nousevat kuiten-kin vain harvoin esiin.
Maahanmuuttajien ohjaami-nen ja hakeutuminen ammatilli-siin kuntoutuspalveluihin vaikut-taa olevan vielä vähäistä, vaikka maahanmuuttajien kuntoutusta ja työllistymisen tukemista sel-
tiä. Nyt sivuja on uudistettu ja ne löytyvät vuoden 2013 alussa nimellä oppimisvaikeus.fi. Sivuja päivitetään RAY:n toimin-ta-avustuksen tuella.
Uudistelulla sivustolla on nyt myös ammattilaisille oma koko-naisuutensa, johon on koottu vapaasti hyödynnettävää tietoa ja materiaalia esimerkiksi oppimis-vaikeuksien huomioimisesta työ-terveyshuollossa tai kuntoutuk-sessa. Kävijät, joilla itsellään on oppimisvaikeus, löytävät sivuilta tietoa oppimisvaikeuksista ja eri-laisista keinoista niiden kanssa selviytymiseen.
Kuntoutussäätiön oppimis-vaikeuksiin liittyvää asiantun-temusta hyödynnetään edelleen muun muassa kouluttamalla oppi-misvaikeuksiin liittyvissä tee-moissa sekä Celia-kirjaston luki-häiriö.fi-internetsivuston asian-tuntijakysymyksiin vastaami-sessa. Myös tutkimus- ja kehit-tämistyö oppimisvaikeuksien parissa jatkuu Kuntoutussääti-össä vastaisuudessakin. RAY:n tuella kehitetyt yksilö- ja ryhmä-muotoiset oppimisvaikeuksien kuntoutusmallit ovat pohjana Kuntoutussäätiössä parhaillaan käynnissä olevassa Kansanelä-kelaitoksen rahoittamassa tie-teellisessä tutkimushankkeessa, jossa selvitetään nuorten aikuis-ten neuropsykologisen kuntou-tuksen tuloksellisuutta.
KirjalliSuuTTaHaapasalo S, Korkeamäki J. Kuntoutus-
palveluita aikuisten oppimisvaike-uksiin. Opi oppimaan -hankkeen väliraportti. Kuntoutussäätiön työ-selosteita 38. Helsinki 2009. Saata-vana verkossa: www.kuntoutussaa-tio.fi/viestintä ja tietopalvelu
Haapasalo S, Korkeamäki J, Nukari J, Reiterä-Paajanen U, Saarelainen AL. Tukea ja palveluita nuorten ja aikuisten oppimisvaikeuksiin. Opi oppimaan -hanke. Kuntoutussää-tiö. Helsinki 2010.
Korkeamäki J. Aikuisten oppimisvaikeu-det. Näkökulmia selviytymiseen. Opi oppimaan -hanke. Kuntoutus-säätiön tutkimuksia 83. Helsinki 2010.
Korkeamäki J, Reuter A Haapasalo S. Aikuisten oppimisvaikeuksien tun-nistaminen, arviointi ja kuntoutus. Opi oppimaan hankkeen toimeen-pano ja tulokset. Kuntoutussäätiön työselosteita 40. Helsinki 2010.
Nukari J. Aikuisten oppimisvaikeuksien psykologinen arviointi. Kuntoutus-säätiön työselosteita 39. Helsinki 2010.
Oma oppimisvalmentaja. Työkirja op-pimisvaikeuksien kanssa selviyty-miseen. Opi oppimaan -hanke. Kun-toutussäätiö. Helsinki 2010.
Oppimisvaikeuksien huomioiminen asi-akkaan ohjauksessa. Tietoa aikuisen asiakkaan oppimisvaikeuden tun-nistamisesta ja jatko-ohjauksesta. Opi oppimaan -hanke. Kuntoutus-säätiö. Helsinki 2010l.
Reiterä-Paajanen U, Haapasalo S. Op-pimisvalmennus aikuisten oppimis-vaikeuksien kuntoutusmuotona. Opi oppimaan -hanke. Kuntoutussäätiö. Helsinki 2010.
Saarelainen AL, Haapasalo S (toim.). Ryhmästä voimaa aikuisten oppi- misvaikeuksiin. Opi oppimaan -han-ke. Kuntoutussäätiö. Helsinki 2010.
vittäneen asiantuntijoiden haas-tattelututkimuksen mukaan maa-hanmuuttajilla on tarvetta erityi-sesti sellaisille palveluille, joilla voidaan auttaa runsaasti tukea tarvitsevien työllistymistä.
Ulla Peltolan ja Laura Metson tutkimuksesta Maahanmuuttajien työllistymisen tukeminen Helsin-gissä selviää, että erityisen hanka-lassa asemassa ovat kielitaidotto-mat ja kotoutumisvaiheen erityis-palvelut ohittaneet maahanmuut-tajat, jotka ovat työttömiä ja heillä on samaan aikaan sekä terveyteen
7
Projektipäällikkö Marjo Mäki on koulutukseltaan terveys-tieteiden maisteri. Hän toi-mii myös Avire-Kuntoutuksen palvelupäällikkönä. Aikaisimmissa tehtävissään hän on ollut kehittämässä asiakaslähtöisiä palvelupro-sesseja kuntoutuksen alueella.
että sosiaaliseen integroitumiseen liittyviä haasteita. Mielenterve-yden ongelmat ovat usein haas-teellisimpia muun muassa ter-veyskäsityksiin liittyvien kulttuu-risten tekijöiden, kieliongelmien, palveluista tietämättömyyden ja maahanmuuttajille sopivien pal-velujen puutteen vuoksi.
Marjo Mäki toimii projektipääl-likkönä Kuntoutussäätiön ja Avi-re-Kuntoutus Oy:n yhteistyöhank-keessa, jossa kehitetään uutta tapaa maahanmuuttajien työllis-tymisen tukemiseksi ja syrjäyty-misen ehkäisemiseksi. Hän tuo esiin, että kuntoutuksen ohjaami-sen vähäisyyttä on usein selitetty suomalaisen palvelujärjestelmän monimutkaisuudella ja hajaute-tulla järjestämisvelvollisuudella.
”Tämä voi johtaa helposti sii-hen, ettei mikään taho oikein miellä vastuuta omakseen. Pal-velujärjestelmän tiedetään olevan hankala ja vaikeasti hahmottuva jopa palvelujärjestelmässä työs-kenteleville, joten järjestelmää tuntemattomilla maahanmuutta-jilla riittää haasteita koko palvelu-ketjun ajan, aina oikean palvelun löytämisestä palvelujen käyttä-miseen ja palvelusta toiseen siir-tymiseen. ”
Miten kuntoutuksella voidaan vaikuttaa maahanmuuttajien työllistymiseen ja syrjäytymisen ehkäisyyn?
”Kuntoutus tulee ajankohtaiseksi silloin, kun perinteiset kotoutu-
misen ja työllistymisen tuen pal-velut eivät riitä tukemaan asiak-kaan koulutukseen tai työmarkki-noille pääsyä tai asiakkaan työl-listymisen ja elämänhallinnan esteenä on sosiaalisia tai terve-ydellisiä haasteita. Syrjäytymi-nen on käytännössä usein syrjäy-tymistä monelta elämänalueelta yhtä aikaa ja kuntoutuspalvelui-den moniammatillisella lähesty-mistavalla voidaan parhaimmil-laan vaikuttaa useampaan syrjäy-tymiskehityksen taustalla olevaan tekijään ja tukea paitsi työmark-kinoille, myös muuhun elämään integroitumista.”
Mitä projektissa ollaan konkreettisesti kehittämässä?
”Projekti on käynnistynyt aiem-pien tutkimus- ja kehittämispro-jektien tuottaman tiedon kokoa-misella. Keskeinen projektin kehittämistyön lähtökohta oli yksi Majakka–Beacon -hankkeen johtopäätöksistä, jonka mukaan maahanmuuttajien kuntoutuspal-velujen toimeenpano ei vaadi ras-kasta ja kallista infrastruktuuria, vaan yhteisiä toimintaperiaatteita toimijoiden välillä. Aiemman tut-kimus- ja kehittämishankkeiden tiedon sekä Helsingin TE-toimis-ton maahanmuuttajapalveluyksi-kön määrittelemän maahanmuut-taja-asiakkaiden palvelutarpeen perusteella projektissa kehite-tään ammatillisen kuntoutuksen toimintamalli, jonka tavoitteena on maahanmuuttajien työllisty-
misen tukeminen ja syrjäytymi-sen ehkäisy.
Yleisesti tämän tyyppistä kehittämistyötä on tehty hanke-rahoituksella, jolloin kehitetyn toiminnan käytäntöön vakiinnut-tamisen esteeksi voi tulla normaa-lirahoituksen riittämättömyys hankkeessa kehitetylle uuden-tyyppiselle toiminnalle. Tässä projektissa vakiinnuttamisen haasteeseen vastataan hyödyn-tämällä jo olemassa olevia pal-velurakenteita ja rahoitusmallia.
Marjo Mäki korostaa, että aiem-pien hankkeiden ja tutkimusten tuloksissa nousee esiin yhteis-työn merkitys ja yhteisen palvelu-prosessin kehittäminen yli orga-nisaatio- ja sektorirajojen. Tämän vuoksi projektin kehittämistyötä tehdään yhdessä asiakkaita lähet-tävän tahon, kuntoutuksen palve-luntuottajan, yritysten ja kolman-nen sektorin kesken.
”Projektin asiakastyö alkaa pal-velutarpeen arvioinnilla TE-toi-mistossa. Tarvittaessa arviointia toteutetaan yhteistyössä palve-luntuottajan kanssa. Näin varmis-tetaan asiakkaan ohjautuminen oikeaan arviointi- tai työllistymi-sen tuen kuntoutuspalveluun. ”
Keskeisimmäksi arviointipal-veluksi Mäki mainitsee maahan-muuttajille räätälöidyn kuntou-tustutkimuksen. Projektin työllis-tymistä tukevia palveluja toteute-taan maahanmuuttajille yksilölli-senä työhön valmennuksena, joka sisältää mahdollisuuden työhar-
joitteluun ja työkokeiluun. Palve-lut edistävät asiakkaan työllisty-mistä, työssä jaksamista, yleistä toiminta- ja työkykyä sekä elä-mänhallintaa. Palveluissa käy-tetään tarvittaessa tulkkia, kun-toutusluotsausta ja muita tuki-muotoja.
Miten projektin kohderyhmä on valittu, kun kuntoutus- ja työllistymispalvelutarvetta tiedetään olevan isolla ja heterogeenisella joukolla maahanmuuttajia?
”Ensimmäinen edellytys projek-tiin valikoitumiselle on se, että on työtön työnhakija ja asiakkaana Helsingin TE-toimiston maahan-muuttajapalveluyksikössä. Tie-dostamme muun muassa kielitai-dottomien, palvelujärjestelmän ulkopuolelle syrjäytyneiden koti-äitien hankalan tilanteen, mutta tässä projektissa pyritään vaikut-tamaan siihen, ettei syrjäytymis-kehitys pääsisi alkamaan. Palve-lujen ulkopuolelle joutumisen riskin tiedetään olevan suuri pal-velujen nivelkohdissa, jollainen kotoutumisvaiheen loppuminen ja peruspalveluihin siirtyminen juuri on.”
Marjo Mäki kertoo, että toisen kohderyhmän, alle 25-vuotiaiden maahanmuuttajanuorten, valin-taan vaikutti vuoden 2013 alusta voimaan astuva nuorten yhteis-kuntatakuu. Sen tarkoituksena on tarjota alle 25-vuotiaaille koulu-tus-, harjoittelu, työ- tai kuntou-tuspaikka.
sydÄn 60+ -KuntoutusohJelmalla suotuisia VaiKutuKsia iÄKKÄiden sepelValtimotautipotilaiden elÄmÄnlaatuun
Mila GuStavSSon-liliuS
V äestön ikärakenteen muu-toksen myötä sydän- ja verisuonitautien ilmaan-
tuvuus on siirtymässä vanhem-piin ikäluokkiin. Ikääntyneiden kohdalla sairastuminen sepelval-timotautiin johtaa helposti elä-mänpiirin ja toimintakyvyn rajoit-tumiseen ja lisääntyneeseen lai-toshoidon tarpeeseen. Iäkkäillä potilailla on myös suuri ajantasai-sen tiedon ja tuen tarve. Lisäksi sydän- ja verisuonisairaudet ovat suotuisasta kehityksestä huoli-matta edelleen suurin kuollei-suutta aiheuttava sairausryhmä maassamme. Kokonaisvaltaisella, liikuntapainotteisella sydänkun-toutusohjelmalla on tutkimus-ten mukaan mahdollista alentaa sepelvaltimontaudin vaarateki-
jöiden tasoa ja vähentää sydä-ninfarkteja ja -kuolleisuutta sekä sairaalahoidon tarvetta.
Iäkkäiden sydänpotilaiden määrän kasvusta huolimatta kuntoutuksen tarjonta on edel-leen varsin vähäistä. Intensiiviset kuntoutuspalvelut ovat parhaiten työikäisen väestön saatavilla. Elä-keikäisten sydänpotilaiden kun-toutus perustuu pääosin perus-terveydenhuollon ja paikallisten sydänpiirien tarjontaan. Terveys-keskusten resurssit systemaatti-sen sydänkuntoutuksen tarjoami-seen ovat kuitenkin hyvin rajalli-set. Näin ollen ikääntyvien sepel-valtimotautia sairastavien potilai-den kuntoutuksen kehittämiselle on ollut selkeä tarve. Tarvitaan standardoituja, kustannustehok-
kaita ja testattuja malleja, joi-den toimivuudesta on toistaiseksi vain niukasti tietoa.
Kuntoutusohjelman lisäksi selvitys ohjelman vaikuttavuudesta
Näistä lähtökohdista Kuntoutus-säätiössä kehitettiin ja toteutet-tiin ikääntyville sepelvaltimotau-tipotilaille soveltuva kuntoutus-ohjelma ja selvitettiin sen vaikut-tavuutta. Kuntoutuksen tarkoituk-sena oli alentaa sepelvaltimotau-din vaaratekijöiden tasoa, edistää toimintakyvyn palautumista ja kohentaa iäkkäiden sydänpotilai-den elämänlaatua. Lisäksi halut-tiin pienentää sepelvaltimotau-din hoitoon liittyvää sosiaalista eriarvoisuutta. Yli 60-vuotiaiden
”Viimeaikaisessa yhteiskun-nallisessa keskustelussa paljon esillä olleen nuorten syrjäyty-misen yhteydessä on usein vii-tattu tutkimustulokseen, jonka mukaan peruskoulutasoisen koulutuksen suorittaneiden vieraskielisten nuorten työt-tömyys- ja ulkopuolisuusriski oli yli viisinkertainen vastaa-viin kotimaankielisiin nuoriin verrattuna. Tämän vuoksi hei-dät tulisi saada mahdollisim-man varhain koulutuksen ja tarvittaessa ammatillisen kun-toutuksen ja muun erityistuen kautta integroitumaan yhteis-kuntaan ja työelämään.”
KirjalliSuuTTaCastaneda A, Rask S, Koponen P, Mölsä
M, Koskinen S (toim.). Maahanmuut-tajien terveys ja hyvinvointi. Tutki-mus venäläis-, somalialais- ja kurdi-taustaisista Suomessa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen raportti 61. Tampere 2012.
Härkäpää K, Peltola U (toim.). Maahan-muuttajien työllistymisen tukemi-nen ja kuntoutusluotsaus. Kuntou-tussäätiön työselosteita 29. Helsin-ki 2005.
Härkäpää K, Vuorento M, Buchert U,Le-hikoinen T. Maahanmuuttajat Kelan kuntoutuspalveluissa. Kuntoutus-ta hakeneet, kuntoutuspäätökset ja myönnetyt toimenpiteet. Kuntoutus 35, 2, 2012, 13-29.
Peltola U, Metso L. Maahanmuuttajien kuntoutumisen ja työllistymisen tu-keminen Helsingissä. Kuntoutussää-tiön tutkimuksia 79. Helsinki 2008.
Buchert U, Vuorento M. Suomalaisten hyvinvointipalveluiden ammattilais-ten näkemyksiä maahanmuuttajien ammatillisen ja mielenterveyskun-toutuksen haasteista ja ratkaisuista. Sosiaali- ja terveysturvan selosteita 81. Kela. Helsinki 2012.
8
9
Emeritusprofessori juhani julku-sella on monien vuosien koke-mus järjestöjen kanssa yhteis-
työssä tehtävästä kehittämistyöstä ja tutkimuksesta. Kuntoutussäätiössä tehdyn tutkimustyön lisäksi hän on toiminut helsingin yliopiston terveys-psykologian professorina (1997–2012) vastuualueenaan terveyspsykologiaan erikoistuvien psykologien jatkokoulu-tus ja siihen liittyvä tutkimus.
Olet ollut kehittämässä sydän-kuntoutusta monissa hankkeissa. Millaisia tavoitteita hankkeilla on ollut?tavoitteet ovat muuttuneet jossain määrin vuosien myötä. alkuvuo-sina, 1970-luvulla, jolloin sydänsai-raudet olivat parhaassa työiässä ole-vien miesten suurin terveysongelma, oli keskeinen tavoite palauttaa työ-kyky. tuolloin oli vielä huomatta-vasti nykyistä enemmän fyysisesti raskaita työtehtäviä, joihin palaami-nen oli sydäninfarktin sairastaneelle monesti vaikeaa. niinpä kuntoutuk-seen usein liittyi ammatin vaihdon ohjausta ja uudelleenkoulutuksen edellytysten arviointia. tärkeää siinä vaiheessa oli myös psykososiaalisen kuntoutuksen menetelmien liittämi-nen liikunnalliseen kuntoutukseen ja niiden merkityksen osoittaminen.
aivan alkuvaiheessa oli myös tar-peen osoittaa sydänkuntoutus turval-liseksi toiminnaksi. Siihen saakkahan yleinen käytäntö oli ollut kolmen vii-kon vuodelepo sairaalassa ja kaiken fyysisen rasituksen välttäminen. tar-vittiin hyvin suunniteltu ja ohjattu kuntoutus että fyysinen toimintakyky saatiin palautumaan.
Seuraava merkittävä muutos oli avokuntoutuksen tuominen perin-teisen laitoskuntoutuksen rinnalle. SYKE-projektin nimellä 1990-luvulla
toteutetussa kehittämishankkeessa voitiin osoittaa, että monessa suh-teessa avomuotoinen, kustannuksil-taan selvästi kevyempi ohjelma tuotti yhtä hyviä tuloksia kuin laitoskuntou-tus. Parhaillaan suunnitellaan kysei-seen hankkeeseen osallistuneiden pitkäaikaisseurannan toteuttamista. olisi tärkeää selvittää, miten pitkälle ajassa kuntoutuksen vaikutukset voi-vat olla todettavissa.
nyt ammatillisen kuntoutuksen rinnalla tavoitteissa korostuu sekun-daaripreventio, toisin sanoen pyritään ehkäisemään sairauden uusiminen. Samalla valtimosairauksien ilmaan-tumiseen siirtyessä vanhempiin ikä-ryhmiin korostuvat nyt toimintaky-vyn palauttaminen ja säilyttäminen sekä kaikkiaan elämänlaadun kohen-taminen. oikein kohdennetulla sydän-kuntoutuksella voidaan periaatteessa vähentää erikoissairaanhoidon pal-velujen tarvetta ja edesauttaa myös ikääntyneiden sydänpotilaiden itse-näistä selviytymistä ja toimintakykyä.
Miten tuloksia on hyödynnetty ja juurrutettu käytäntöön?alkuvuosina, kun sydänkuntoutus oli uutta, yksi keskeinen väylä hyö-dyntää saatuja tuloksia oli koulutus. Erityisen tärkeää oli fysioterapeut-tien täydennyskoulutus, mutta myös muiden kuntoutuksen ammattilaisten perehdyttäminen sydänkuntoutuksen menetelmiin. nyt nämä asiat sisäl-tyvät itsestään selvästi esimerkiksi fysioterapeuttien peruskoulutukseen.
toiminta juurtui varsin nopeasti eri kuntoutuslaitosten palvelutarjontaan ja vähitellen myös monien infarktipo-tilaiden hoidosta vastaavien sairaaloi-den toimintaan. Sairaaloiden suhteen kehitys on kuitenkin ollut jossain mää-rin epäyhtenäistä ja kirjavaa. lisäksi kuntoutuspalvelujen tarjonnan supis-
tumista on ollut valitettavasti näh-tävissä. Suomi näyttäisi esimerkiksi Sydänliiton selvitysten perusteella olevan jäämässä kauas jälkeen enti-seltä paikaltaan sydänkuntoutuksen kärkimaana.
Erityisen haastavalta näyttää tänä päivänä olevan saada perustervey-denhuolto aktivoitumaan tällä rin-tamalla. tämä kävi ilmi Sydän 60+ -hankkeessa, joka toteutettiin yhdessä helsingin ja vantaan terveyskeskusten kanssa. on toisaalta ymmärrettävää, että koko terveydenhuoltoa koskevien muutospaineiden alla resursseja esi-merkiksi sydänkuntoutuksen tarjon-nan laajentamiseen perusterveyden-huollossa on vaikea löytää.
Suomessa on sydän- ja verisuo-nisairauksien lisäksi myös muita kansanterveydellisiä ongelmia, joihin tulisi kiinnittää huomiota. Mitkä ovat ne potilasryhmät, joi-den kuntoutuksen kehittämistä ja arviointia pidät tärkeänä?jos asiaa tarkastellaan laajemmin vaik-kapa valtimoterveyden edistämisen näkökulmasta, voisi odottaa, että sydänkuntoutuksen piirissä hyviksi todettujen käytäntöjen kuten ravitse-musneuvonnan tai liikuntaryhmien aktiivinen tarjoaminen perustervey-denhuollossa tuottaisivat hyviä tulok-sia myös muiden merkittävien tervey-songelmien ehkäisyssä. Pitkälti samat tunnetut vaaratekijät kuten tupakointi, kohonnut verenpaine ja korkea veren kolesteroli ovat myös metabolisen oireyhtymän diabeteksen ja aivoveren-kierron häiriöiden riskiä lisäämässä.
tämän alueen keskeiset järjestöt, Suomen Sydänliitto, Diabetesliitto ja aivoliitto ovatkin jo käynnistäneet mittavan yhteisen kehittämisohjel-man valtimoterveyden edistämiseksi.
sepelvaltimotautipotilaiden kun-toutuspalvelujen kehittäminen ja vaikuttavuuden arviointi (Sydän 60+) -hanke toteutettiin vuosina 2008–2011 Raha-automaattiyh-distyksen myöntämän projekti-avustuksen tuella yhteistyössä Helsingin ja Vantaan kaupunkien terveyskeskusten kanssa. Tutki-
mukseen osallistui 286 yli 60-vuo-tiasta sepelvaltimotautipotilasta.
Koska koettiin tärkeäksi sel-vittää kehitetyn kuntoutusmal-lin vaikuttavuutta, tutkimuksen asetelmana käytettiin satunnais-tettua, kontrolloitua hoitokoetta, jossa verrattiin kuntoutuskurs-sille osallistuneita ja vertailu-ryhmää. Vaikuttavuutta arvioi-tiin seuraamalla kuuden kuukau-den aikana tapahtuneita muutok-sia tunnetuissa sepelvaltimotau-din vaaratekijöissä ja rasitusko-keella arvioidussa fyysisessä suo-rituskyvyssä. Psykososiaalisen kuntoutumisen osalta seurattiin muutoksia sairauteen liittyvässä elämänlaadussa, toimintakyvyssä sekä rintakipujen kokemisessa.
Tutkimusryhmään satunnaiste-tuille tarjottiin kymmenen käyn-tikertaa sisältävä iäkkäille sydän-potilaille räätälöity avokuntoutus-jakso. Päivät koostuivat moniam-matillisen tiimin vetämistä yksilö- ja ryhmätapaamisista. Kurssilla paneuduttiin sepelvaltimotaudin riskitekijöihin ja lääketieteelliseen hoitoon, terveyskäyttäytymiseen, kuten liikuntaan ja ravitsemuk-seen sekä psyykkistä hyvinvoin-tia parantaviin tekijöihin. Kun-toutuskurssin alussa ja kuuden kuukauden seurannassa tehtiin laboratoriotutkimukset, lääkärin tarkastus, rasituskoe ja täytet-tiin psyykkistä hyvinvointia kar-toittavat kyselykaavakkeet. Ver-tailuryhmälle tehtiin vastaavat laboratoriotutkimukset, kyselyt
Erikoistutkija Mila Gustavsson-Lilius on psykologian tohtori ja terveyspsykologiaan erikoistuva psykologi. Hän on tutkinut väitös-kirjatyössään syöpäpotilaiden ja heidän puolisoidensa elämänhal-lintaa.
10
tuKea masennuKsen JÄlKeiseen tyÖhÖn paluuseen
raija tiainEn
ja rasituskoe tutkimuksen alussa ja kuuden kuukauden kuluttua. Muutoin vertailuryhmään kuulu-via hoidettiin ja seurattiin nyky-käytännön mukaan. Sekä tutkitta-ville että hoitotahoille postitettiin laboratoriotulokset ja rasituskoe-tulos sekä lääkärin palaute veriar-voista ja mahdollisista lisätutki-musehdotuksista.
Osallistuneet
toivoivat jatkoa
Hankkeen tulokset olivat kannus-tavia. Tutkimustulokset osoitti-vat, että kehitetyn kuntoutusin-tervention avulla voitiin nyky-käytännön mukaiseen seuran-taan verrattuna merkitsevästi alentaa keskeisten valtimotau-tien vaaratekijöiden tasoa. Kun-toutusohjelmaan osallistujilla havaittiin parannusta painoin-deksissä, LDL-kolesterolissa, lii-kunnan määrässä ja kokonaisris-kipisteissä. Kuntoutuksen avulla voitiin myös kohentaa iäkkäiden sepelvaltimotautipotilaiden elä-mänlaatua erityisesti psyykkisen hyvinvoinnin ja vireyden osalta. Kaikilla tutkimukseen osallistu-neilla todettiin positiivinen muu-tos triglyserideissä, verenpai-neessa, kokonaiskolesterolissa, miesten vyötärönympäryksessä ja elämänlaadun kokonaissum-massa. Sen sijaan muutosta ei saatu HDL-kolesterolissa eikä rintakipuoireissa. Lisäksi fyysi-nen suorituskyky rasituskokeella arvioituna ei parantunut, vaikka
interventioryhmäläisten liikun-nan määrä lisääntyi.
Iäkkäille sepelvaltimotautipoti-laille suunnattu kuntoutusohjelma koettiin hyödyllisenä. Kuntoutus-lääkärin ajallinen panostus, poti-laan motivointi lääkkeiden käyt-töön ja lääkityksen tehostaminen saivat aikaan positiivisen vaiku-tuksen veren rasva-arvoihin. Ravit-semusmuutosten ansioista puoles-taan verenpainearvot paranivat ja yksilöllinen liikunnanohjaus kan-nusti kuntoutujia lisäämään lii-kunnan määrää. Ryhmäkuntoutus ja vertaistuki auttoivat psykoso-siaalisen elämänlaadun kohene-mista ja virkistivät eläkkeellä ole-via potilaita. Kuntoutukseen osal-listuneet olivat tyytyväisiä kurssin tarjontaan ja toivoivat sille jatkoa.
Sydän 60+ -malli soveltuu
hyvin terveydenhuollon
käyttöön
Kuntoutussäätiössä kehitetty Sydän 60+ -kuntoutusmalli tarjoaa kehittämisen lähtökohtia kuntou-tuslaitoksille ja järjestöille. Vaa-ratekijöiden ja lääkityksen seu-rannan sekä iäkkäille sovitetun liikunnan ja ravitsemusneuvon-nan järjestämisen osalta kuntou-tusmalli on sovellettavissa perus-terveydenhuoltoon ilman merkit-täviä lisäpanostuksia. Hankkeen kannustamana perusterveyden-huollossa suunnitellaankin ryh-mätoimintaa erityisesti iäkkäille sydänpotilaille. Muita kehitettä-viä toimenpiteitä ovat tiiviimpi
yhteistyö paikallisten sydän-piirien kanssa ja tehokkaampi ohjaus jo olemassa oleviin kun-toutuspalveluihin sekä kun-toutuksen kohdentaminen sitä eniten tarvitseville. Johtopää-töksenä kuntoutusohjelman kehittämisestä voidaan todeta, että iäkkäiden sydänpotilaiden kuntoutuksen suunnittelussa lääkehoidon tasapaino, ajan käytön suunnittelu ja liikun-nallisen kuntoutuksen riskit-tömyys ovat etusijalla.
Sydän 60+ -kuntoutusoh-jelman vaikuttavuuden arvi-ointia terveystaloustieteelli-sestä näkökulmasta tullaan jat-kamaan rekisteriseurannalla. Vuoteen 2014 mennessä kerä-tään kaikkien tutkimukseen osallistuneiden erikoissai-raanhoidon palvelujen käyt-töä koskevat potilasasiakir-jatiedot sydän- ja verisuoni-tautien hoidon osalta kuuden kuukauden seurantatutkimus-ten jälkeen seuraavien kahden vuoden ajalta. Tällä RAY:n toi-minta-avustuksella tehtävällä lisäselvityksellä saadaan mer-kittävää tietoa kuntoutusohjel-man vaikuttavuudesta pitkällä aikavälillä.
KirjalliSuuTTaJulkunen J, Pietilä P, Gustavsson-Lili-
us M, Sala R, Sauliala T, Notkola V. Yli 60-vuotiaiden sepelvaltimotautia sairastavien avokuntoutuksen kehit-täminen ja vaikuttavuuden arviointi (Sydän 60+). Kuntoutussäätiön tutki-muksia 85. Helsinki 2012.
M asennuksesta aiheutu-neen sairausloman jäl-keen työhön palaava
saattaa tarvita erityistä tukea. Ammattilaisten on tärkeä tun-nistaa tuen tarve, jotta apu on oikeanlaista. Työhön palaaja tar-vitsee ensisijaisesti keskustelu-kumppanin, jonka kanssa käydä läpi mieltä askarruttavat asiat.
lisin yhteiskuntapoliittinen kes-kustelunaihe. Liian vähäiselle huomiolle ovat jääneet muut työurien pidentämistä edistä-vät keinot, kuten yleisen hyvin-voinnin edistäminen työpaikoilla, mielenterveyden vaikeuksien hyvä ja varhainen tunnistami-nen ja hoito sekä sairauden jäl-keisestä työhön paluun tuesta huolehtiminen. Masennuksesta aiheutuneelle sairauslomalle jou-tuneista monet ovat nuoria. Osa heistä päätyy työkyvyttömyy-seläkkeelle ennen kuin työura on alkanutkaan. Käytännössä se tarkoittaa monelle syrjäytymisen uhkaa ja toimeentulovaikeuksia.
Masennuksen sairastaneen on vaikea uskoa omiin kykyi-hinsä. Siksi ammattilaisen tuki, rohkaisu, kannustus ja työhön paluuseen liittyvien askarrutta-vien kysymysten läpikäyminen lisäävät työhön paluun mahdol-lisuuksia. Kokemukset osoittivat, että tuesta on hyötyä. Valtaosa kokeilun asiakkaista (68 %) palasi suoraan tai työkokeilun kautta omaan työhönsä, uuteen tehtä-vään tai lähti kouluttautumaan uuteen ammattiin. Tutkimusten mukaan masennuksen vaikeus-aste vaikuttaa työhön palaami-seen, mutta aktiivisilla toimenpi-teillä paluuta voidaan nopeuttaa.
Työhön paluuseensa tukea saaneet olivat sitä mieltä, että heidän paluunsa ei olisi onnis-tunut ilman tukea. Näyttää siltä, että masennuksen vuoksi sairaus-
lähinnä työhön palaajan esimie-hen tueksi. Kokonaisvaltainen työhön paluun tuki toteutettiin kohtalaisen pienellä työmäärällä, mutta vahvalla paneutumisella asiakkaan tilanteeseen. Tuen kus-tannukset eivät tämän kehittä-mistyön perusteella ole este sen toteuttamiselle.
Kaikesta tiedosta ja puheista huolimatta työhön paluun tukea on niukasti tarjolla. Kuntoutustoi-mijat, työterveyshuollot, työelä-kelaitokset ja järjestöt tuottavat palvelua jossain määrin, mutta palvelun saaminen on haaste. Yksilön näkökulmasta oikeus sai-rauden jälkeisiin kuntoutuspalve-luihin, työhön paluuseen liitty-vään tukeen, ohjaukseen ja neu-vontaan on järjestettävä tavalla tai toisella.
Miten työhön paluun tuen malleja juurrutetaan ja mitä on tehtävä tästä eteenpäin
Kuntoutussäätiö levittää kehittä-mistyössä kertynyttä osaamista ja järjestää yhdessä yhteistyö-kumppanien kanssa koulutusta ja tietoiskuja niin uusimmasta tiedosta ja ymmärryksestä kuin tuen toteutuksen käytännön työ-välineistä. Työtä tehdään RAY:n toiminta-avustuksella.
Työhön paluun tuen kokeilu tuotti monia kehittämisen haas-teita. Keskustelu työkyvystä ja sen tukemisesta tarvitsee uusia näkökulmia. Ajattelu kuntoutuk-sen sisällöistä uudistuu. Työyh-
Mitä työhön paluun edistämiseksi tehtiin ja miksi se oli ajankohtaista
Kuntoutussäätiön tutkimus- ja kehittämisyksikössä on jo usean vuoden ajan kokeiltu, kehitetty ja koulutettu masennuksesta aiheutuneen sairausloman jäl-keisen työhön paluun tuen mal-leja. Vuosina 2007–2011 toteu-tettiin Raha-automaattiyhdistyk-sen tuella Työhön paluu sairaus-lomalta masennuksen jälkeen -projekti.
Kehittämistyön tärkeimmät yhteistyökumppanit olivat työter-veyshuollot ja erityisesti heidän kauttaan kokeiluun tulleet asiak-kaat, joille työhön paluusta oli tullut haaste. Keskustelukump-paneiksi saatiin myös työeläke-laitoksia sekä monia terveyden-huollon ja kuntoutuksen toimi-jatahoja. Masennuksesta aiheu-tuneiden työkyvyttömyyseläk-keiden kustannukset, masen-nuksen aiheuttama työelämästä syrjäytyminen, hoidon tehok-kuus tai tehottomuus, avun saa-misen haasteet, palvelujärjestel-män monimutkaisuus ja kysymys tuloksia tuottavan työhön paluun tuen toteutuksesta puhuttivat. Myös työvoiman saatavuuden turvaaminen oli keskusteluissa esillä. Keskustelu työurien piden-tämisen keinoista on käynyt vilk-kaana koko työhön paluun tuen kehittämisvaiheen ajan.
Eläkeiän nostaminen on tämän hetken ajankohtaisin ja haasteel-
Projektipäällikkö Raija Tiainen on sosiaalityöntekijä ja sosiaali- psykologi. Kiinnostaviksi aiheiksi hän nimeää muun muassa syr-jäytymisen ehkäisyn ja työelämä-osallisuuden edistämisen, työhön paluun auttamisen ja työssä jatkamisen.
11
lomalla olleiden työhön paluu on haastavampaa kuin monessa muussa sairausryhmässä. Kyn-nystä voivat nostaa pelko työka-vereiden ja työnantajan suhtau-tumisesta, masennukseen sairas-tumisesta seurannut itsetunnon lasku, huonommuuden ja epä-onnistumisen tunteet, epävar-muus oman osaamisen ja jaksa-misen riittävyydestä sekä mah-dollinen eristäytyminen sairaus-loman aikana. Yhteydenpito työ-paikkaan ei saisi kokonaan kat-keta sairausloman aikana. Esi-miehillä on siinä suuri vastuu.
Työhön paluun tukea kokei-lemaan tulleet asiakkaat olivat työsuhteessa olevia, keskimää-rin 17 kuukautta masennuksen takia sairauslomalla olleita hen-kilöitä. He saivat kuntoutusneu-vojan yksilöllisen tai ryhmämuo-toisen tuen. Tuki perustui arvos-tavaan ja kunkin työhön palaa-jan omia kokemuksia kunnioit-tavaan lähestymistapaan, voi-mavara- ja ratkaisukeskeiseen työotteeseen sekä intensiiviseen ja kannustavaan prosessiin. Kun-toutusneuvojan hyvä yhteistyö työhön palaajan, työnantajan, hoitotahojen ja muun verkoston kanssa, kuntoutuksen palveluoh-jaus ja ryhmän vertaistuki oli-vat työskentelyn keskeisiä työ-hön paluuta tukevia elementtejä. Kuntoutusneuvoja osallistui työ-hön paluuseen liittyviin yhteis-neuvotteluihin. Tuki ulotettiin tarvittaessa myös työpaikalle,
iKÄÄntyVien tyÖnteKiJÖiden
KuntoutustaRpeeseen VaiKuttaVat
teKiJÄt Ja tuKea taRVitseVien Ryhmien
tunnistaminenriiKKa ShEMEiKKa
K eskustelussa on ollut pal-jon esillä työurien pidentä-misen tarve. Voimassa ole-
vassa pääministeri Jyrki Katai-sen hallitusohjelmassa työurien pidentäminen alusta, keskeltä ja lopusta on keskeisin julki-sen talouden vakauttamisen kei-noista. Hallituksen tavoitteena on nostaa keskimääräistä eläkkeelle siirtymisikää. Työurien piden-tämisen todetaan edellyttävän työelämän laadun parantamista,
osaamisen kehittämistä, työssä jaksamista ja hyvää johtamista. Hallitusohjelmassa todetaan, että nimenomaan laadukas työelämä pidentää työuria sekä korostetaan työhyvinvoinnin ja työssä jak-samisen kehittämisen tärkeyttä. Myös STM:n sosiaali- ja terveys-poliittisessa strategiassa Sosiaa-lisesti kestävä Suomi 2020 työu-rien pidentäminen mainitaan kes-keisenä hyvinvoinnin perustan turvaamisen keinona. Työurien pidentämiseksi tulisi strategian mukaan parantaa työoloja ja työ-hyvinvointia. Tavoitteeksi esite-tään elinikäisen työssäoloajan piteneminen kolmella vuodella vuoteen 2020 mennessä.
Keskustelussa unohtuu hel-posti ikääntymisen toinen puoli eli se, että ikääntyminen on yhteydessä kasvavaan syrjäyty-misriskiin. Työelämässä ikään-tymisen fyysisistä ja kognitiivi-sista muutoksista voi aiheutua ongelmia, ellei niitä oteta huo-mioon. Osa ikääntyvistä kohtaa työssään stereotypioista johtuvaa ikäsyrjintää.
Ikääntyvien ihmisten hyvin-vointiin, toimintakykyyn ja ter-veyteen tulisikin kiinnittää huo-miota. On tärkeää tunnistaa eri-tyistä tukea tarvitsevat riskiryh-mät, jotta heille kohdistettujen tukitoimenpiteiden kehittäminen olisi mahdollista.
Väestöryhmien välisten ter-veyserojen kaventamiseksi on tärkeää puuttua ongelmiin ikään-
teisöissä tarvitaan tietoa ja opas-tusta inhimillisen työilmapiirin edistämiseksi ja myös esimiehet tarvitsevat tietoa ja tukea. Työ-elämän tulisi olla sellainen, että sinne on helppo palata raskaiden-kin koettelemusten jälkeen.
Myös muut sairausryhmät kuin masennuksen sairastaneet tar-vitsevat tukea. Työhön paluun tuen malleja levitetään Kuntou-tussäätiön hankkeissa ja koulu-tuksissa sekä yhteistyökumppa-neiden kanssa muun muassa poti-lasjärjestöjen kautta.
KirjalliSuuTTaTiainen R, Puumalainen J, Korkeamäki J. Tu-
kea masennuksen jälkeiseen työhön pa-luuseen. Työhön paluu -projektin loppu-raportti ja arviointi. Kuntoutussäätiön työselosteita 42. Helsinki 2011.
12
13
Erikoistutkija Riikka Shemeikka on väestötieteeseen erikoistunut valtiotieteiden tohtori. Hän on ollut muun muassa tutkimassa ja kehittämässä HIV:n yhtei-söpohjaista hoitoa Afrikassa. Nykyisiä tutkimusaiheita ja kiin-nostuksen kohteita ovat nuor-ten kiinnittyminen työelämään ja ikääntyvien työntekijöiden työssä jaksaminen.
tyvien miesten terveyden ja toi-mintakyvyn eri osa-alueilla. Eri-tyistä huomiota tulisi kiinnittää huono-osaisuuden kasautumisen ehkäisemiseen. Myös ikääntyvät naiset ovat syrjäytymisvaarassa. Heidän tilannettaan vaikeuttaa esimerkiksi aiemmasta lasten-hoidosta johtuva miehiä lyhy-empi työura, alhaisempi palkka ja työllistymisvaikeudet. Nais-ten tilannetta vaikeuttaa myös se, että he kantavat yleensä pää-vastuun iäkkäiden vanhempien omaishoidosta.
Työhön liittyvät tekijät voi-vat joko tukea työssä jaksamista ja viihtymistä tai selvästi vähen-tää sitä. Esimerkiksi kiire, työ-paikan huono tiedonkulku sekä palautteen ja arvostuksen puute vähentävät työssä viihtymistä. Yli 45-vuotiaat pitävät erittäin tär-keinä työssä mahdollisimman pit-kään jaksamista edistävinä teki-jöinä varmuutta työpaikan säi-lymisestä, kiireen vähentämistä, kuntoutusmahdollisuuksien parantamista ja työaikojen jous-tavuuden lisäämistä. Määräaikai-sissa työsuhteissa olevista enem-mistö näyttää kaipaavan vakitui-sen työsuhteen turvallisuutta.
Kuntoutus on yksi tärkeistä keinoista, joilla tuetaan työssä jaksamista ja työurien pidentä-mistä. Kuntoutuksen rooli koros-tuukin nykyisessä hallitusohjel-massa aiempiin hallitusohjel-miin verrattuna. Tavoitteena on oikea-aikaisen ja viivytyksettö-
män kuntoutuksen toteutumisen varmistaminen. Myös STM:n sosi-aali- ja terveyspoliittisessa strate-giassa korostetaan oikea-aikaista kuntoutusta. Kuntoutuksen tar-vetta aiheuttavat sekä työn fyysi-nen että henkinen kuormittavuus. Koetusta kuntoutustarpeesta kerätään tietoa haastattelutut-kimuksilla. Uusi Terveys 2011 -tutkimus osoittaa, että muutok-set väestön koetussa kuntoutus-tarpeessa heijastelevat selvästi muutoksia väestön työ- ja toimin-takyvyssä.
Nyt Kuntoutussäätiössä val-mistellaan uutta hanketta, jossa selvitetään 50-vuotiaiden ja sitä vanhempien työntekijöiden kun-toutustarpeeseen vaikuttavia tekijöitä. Tavoitteena on tunnis-taa niitä väestöryhmiä ja riski-ryhmiä, joiden toimintakyky tar-vitsee erityistä tukea sekä arvi-oida, onko tässä suhteessa tapah-tunut muutoksia vuosien 2003 ja 2008 välillä. Hankkeessa sel-vitetään, missä väestöryhmissä kuntoutustarve on suurinta suh-teessa toiminta- ja työkykyyn, miten psyykkinen tai somaatti-nen oireilu lisäävät kuntoutus-tarvetta, miten työssä jaksami-nen, työmotivaatio ja työtyyty-väisyys ovat yhteydessä kuntou-tustarpeeseen sekä miten tasa-arvo, oikeudenmukaisuus ja työn ja perheen yhteensovittaminen liittyvät kuntoutustarpeeseen. Lisäksi selvitetään työstä pois-saolojen syitä ja niiden yhteyttä
KirjalliSuuTTaKoskinen S, Lundqvist A & Ristiluoma N (toim.).
Terveys, toimintakyky ja hyvinvointi Suo-messa 2011. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen raportti 68/2012. THL. Helsin-ki 2012.
Lehto A-M, Sutela H, & Miettinen A (toim.). Kai-killa mausteilla: Artikkeleita työolotutki-muksesta. Tutkimuksia 244. Tilastokes-kus. Helsinki 2006.
Lehto A-M & Sutela H. Työolojen kolme vuo-sikymmentä: Työolotutkimusten tuloksia 1977–2008. Tilastokeskus. Helsinki 2008.
Pensola T, Rinne H, Kankainen H & Roine S. Työikäiset ikääntyvät: 55–60-vuotiaiden terveys, toimintakyky ja kuntoutustarve. Kuntoutussäätiön tutkimuksia 78. Hel-sinki 2008.
Pärnänen A. Organisaatioiden ikäpolitiikat: strategiat, instituutiot ja moraali. Tilas-tokeskus tutkimuksia 255. Tilastokeskus. Helsinki 2011.
Sosiaali- ja terveysministeriö. Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020: Sosiaali- ja terveys-politiikan strategia. Sosiaali- ja terveys-ministeriön julkaisuja 1/2011. STM. Hel-sinki 2011.
Valtioneuvoston kanslia 2011. Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelma.
kuntoutustarpeeseen. Hanke on tarkoitus rahoittaa Raha-auto-maattiyhdistykseltä saatavalla toiminta-avustuksella.
Aineistona käytetään työolo-tutkimuksia vuosilta 2003 ja 2008. Aineisto on Tilastokeskuk-sen keräämä ja Kuntoutussää-tiö on ollut mukana sen suun-nittelussa ja rahoituksessa. Vuo-den 2008 kyselyssä haastateltiin 4392 palkansaajaa ja vuoden 2003 kyselyssä 4104 palkansaa-jaa. Tietoa kerättiin työhön liitty-vistä aiheista, kuten fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta työ-ympäristöstä ja niihin liittyvistä kokemuksista, työkokemuksesta, työmarkkina-asemasta, työeh-doista, psyykkisestä ja somaatti-sesta oireilusta, työmotivaatiosta, työtyytyväisyydestä, työorientaa-tiosta, tasa-arvon ja oikeuden-mukaisuuden kokemisesta, pois-saoloista sekä työn ja perheen yhteensovittamisesta.
Työolotutkimus on vuonna 1977 aloitettu tutkimussarja, jonka haastattelut toistetaan ver-tailtavuuden vuoksi lähes saman-kaltaisina muutaman vuoden välein. Seuraava työolotutkimus toteutetaan vuonna 2013 ja sen aineisto saadaan tutkimuskäyt-töön vuoden 2014 lopulla. Kun-toutussäätiö on mukana myös tämän tutkimuskierroksen suun-nittelussa.
KunTOuTuSSääTiön julKaiSuT 2008–2012
Monet julkaisut löytyvät myös verkkoversioina.
2012Julkunen J, Pietilä P, Gustavsson-Lilius M, Sala R,
Sauliala T, Notkola V. Yli 60-vuotiaiden sepel-valtimotautia sairastavien avokuntoutuksen kehittäminen ja vai-kuttavuuden arviointi (Sydän 60+). Kuntoutussäätiön tutkimuksia 85. Helsinki 2012.
Juntunen P, Puumalainen J, Mäkelä-Pusa P. Pe-rustuksia valamassa. Pientyöpaikkojen työ-terveysyhteistyö. Kuntoutussäätiön työse-losteita 43. Helsinki 2012.
Mäkelä-Pusa P, Harju H (toim.). Pientyöpaikko-jen työkyvyn tuki. Kuntoutussäätiön työse-losteita 44. Helsinki 2012.
Pensola T, Kesseli K, Shemeikka R, Rinne H, Not-kola V. Kuntoutukseen? Sosioekonomiset te-kijät Kelan kuntoutukseen hakemisessa ja myönnöissä. Kuntoutussäätiön tutkimuksia 86. Helsinki 2012.
Pensola T, Shemeikka R, Kesseli K, Laihiala T, Rinne H, Notkola V. Palkansaaja, yrittäjä, työ-tön. Kuolleisuus Suomessa 2001–2007. Kun-toutussäätiön tutkimuksia 84. Helsinki 2012.
2011Mäkelä-Pusa P, Terävä K, Manka M-L. Yrittäjien
työhyvinvointi, työkyky ja kuntoutus. Selvi-tysraportti pienyrittäjien ja maatalousyrittäji-en työkyvystä, hyvinvoinnista, työkyvyntuen ja kuntoutuksen tarpeesta. Kuntoutussäätiön työselosteita 41. Helsinki 2011.
Terävä K, Mäkelä-Pusa P. Esimies työhyvinvoin-tia rakentamassa. Punk-hanke, Kuntoutus-säätiö. Tampere 2011. Myös verkossa: www.kuntoutussaatio.fi/punk
Tiainen R, Puumalainen J, Korkeamäki. Tukea masennuksen jälkeiseen työhön paluuseen. Työhön paluu -projektin loppuraportti ja ar-viointi. Kuntoutussäätiön työselosteita 42. Helsinki 2011.
2010Jalava J, Vaittinen E. Kuntoutuspalveluohjauk-
sen haasteet ja hyödyt. Kuntoutussäätiön arviointiraportteja 4. Helsinki 2010.
Korkeamäki J, Aikuisten oppimisvaikeudet. Näkökulmia selviytymiseen. Opi oppimaan -hanke. Kuntoutussäätiön tutkimuksia 83. Helsinki 2010.
Korkeamäki J, Reuter A, Haapasalo S. Aikuis-ten oppimisvaikeuksien tunnistaminen, ar-viointi ja kuntoutus. Opi oppimaan -hank-keen toimeenpano ja tulokset. Opi oppi-maan -hanke. Kuntoutussäätiön tutkimuk-sia 40. Helsinki 2010.
Nukari J. Aikuisten oppimisvaikeuksien psyko-loginen arviointi. Opi oppimaan -hanke. Kun-toutussäätiön työselosteita 39. Helsinki 2010.
Oma oppimisvalmentaja. Työkirja oppimisvai-keuksien kanssa selviytymiseen. Opi oppi-maan -hanke, Kuntoutussäätiö. Helsinki 2010.
Reiterä-Paajanen U, Haapasalo S. Oppimisval-mennus aikuisten oppimisvaikeuksien kun-toutusmuotona. Opi oppimaan -hanke, Kun-toutussäätiö 2010.
Saarelainen A-L, Haapasalo S (toim.). Ryhmästä voimaa aikuisten oppimisvaikeuksiin. Opi oppimaan -hanke, Helsinki 2010.
2009Haapasalo S, Korkeamäki J. Kuntoutuspalvelui-
ta aikuisten oppimisvaikeuksiin. Opi oppi-maan -hankkeen väliraportti. Kuntoutussää-tiön työselosteita 38. Helsinki 2009.
Haapasalo S, Korkeamäki J, Nukari J, Reite-rä-Paajanen U, Saarelainen A-L. Tukea ja pal-veluita nuorten ja aikuisten oppimisvaikeuk-siin. Opi oppimaan -hanke, Kuntoutussäätiö. Helsinki 2009.
Jalava J, Koskela T. Naisten sydänterveyden edis-täminen -hankkeen arviointi. Kuntoutussää- tiön arviointiraportteja 2. Helsinki 2009.
Järvikoski A, Hokkanen L, Härkäpää K (toim.). Asiakkaan äänellä. Odotuksia ja arvioita vai-keavammaisten lääkinnällisestä kuntoutuk-sesta. Kuntoutussäätiön tutkimuksia 80. Hel-sinki 2009.
Järvilehto S, Kiiski R. Oman hyvinvoinnin läh-teillä. Ohjaajan käsikirja. Kuntoutussäätiö ja Euroopan sosiaalirahasto. Helsinki 2009.
Mattila-Aalto M. Kuntoutusosallisuuden diag-noosi. Tutkimus entisten rappiokäyttäjien kuntoutumisen muodoista, mekanismeista ja mahdollisuuksista. Kuntoutussäätiön tut-kimuksia 81. Helsinki 2009.
Rantanen P, Julkunen J, Vanhanen H. Naisten sy-dänterveyden edistäminen terveysneuvon-nan ja varhaiskuntoutuksen keinoin. Satun-naistettu vaikuttavuustutkimus. Kuntoutus-säätiön tutkimuksia 82. Helsinki 2009.
Shemeikka R, Lipinge S, Indongo N, Siiskonen H, Torkko T, Notkola V. Reproductive health in southern Africa. Government policies and changes in sexual and reproductive health and rights. Evaluation Reports 1. Rehabilita-tion Foundation. Helsinki 2009.
2008Ala-Kauhaluoma M, Laurila H, Haapasalo S. Op-
pimisvaikeudet tukipalvelun haasteena. Luki- neuvola-hankkeen arviointitutkimus. Kuntou-tussäätiön työselosteita 35. Helsinki 2008.
Jalava J, Salomäki J. Määräaikainen työnkeven-nys työssä selviytymisen tukena. Arviointi-tutkimus Itellan Kunnon Polku tuen vaiku-tuksista työtekijöiden sairauspoissaoloihin ja työssä jaksamiseen. Kuntoutussäätiön työ-selosteita 37. Helsinki 2008.
Peltola U, Metso L. Maahanmuuttajien kuntoutu-misen ja työllistymisen tukeminen Helsingis-sä. Kuntoutussäätiön tutkimuksia 79. Helsin-ki 2008.
Pensola T, Rinne H, Kankainen H, Roine S. Työ- ikäiset ikääntyvät. 55–69-vuotiaiden terveys, toimintakyky, työkyky ja kuntoutustarve. Kun-toutussäätiön tutkimuksia 77. Helsinki 2008.
Pensola T, Roine S, Vuorento M. Iällä ei ole väliä: hyvinvoivana ja vireänä töissä ja eläkkeellä. Loppuraportti Ikkuna-hankkeessa toteutetun 55–69-vuotiaiden avo muotoisen varhaiskun-toutusmallin to teuttamisesta. Kuntoutussää-tiön työselosteita 36. Helsinki 2008.
KunTOuTuSSääTiön MuiTa erilliSrahOiTuKSella KäynniSSä Olevia hanKKeiTa Ammattiryhmittäinen työkyvyttömyyseläk-keen alkavuus ja kuolleisuus Suomessa 1997–2006 (2008–2012)YhteistyökumppaniSosiaali- ja terveysministeriö, Eläke turvakeskusRahoitusSosiaali- ja terveysministeriö, Työsuojelurahasto
European Profile of Prevention and Promotion in Mental Health (2011–2012)YhteistyökumppaniNottinghamshire Healthcare NHS Trust (NHT) Institute of Mental HealthRahoitusEuropean Executive Agency for Health and Consumers (EAHC)
Kolmannen ja julkisen sektorin palvelu- yhteistyö monitahoisessa kuntoutuksessa (KoJu) (2010–2013)RahoitusRaha-automaattiyhdistys
Kompassi–ammatillisesta kuntoutuksesta kohti avoimia työmarkkinoita (2009–2013)YhteistyökumppanitLapin yliopisto, Lapin keskussairaala, Invali-diliiton Lapin kuntoutuskeskus, Rovaniemen kaupunkiRahoitusEuroopan sosiaalirahasto, Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Kuntoutuksen kohdentuminen Suomessa 2000-luvun alussa (2006–2012)RahoitusKansaneläkelaitos
Lasten psykiatrisen perhekuntoutuksen kehittämishankkeen pilottivaiheen arvi-ointitutkimus (LAKU) (2010–2012)YhteistyökumppanitLapin yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala, Jyväskylän ammattikorkeakoulu RahoitusKansaneläkelaitos
Maahanmuuttajat kuntoutuspalvelujen asiakkaina (2009–2012)YhteistyökumppanitKansaneläkelaitoksen yksiköt, sosiaali- ja ter-veystoimi, työhallinto, työterveyshuolto sekä kuntoutuspalveluja tuottavat yksiköt ja yrityk-set, Helsingin, Vantaan ja Espoon kaupungitRahoitusKansaneläkelaitos
Maahanmuuttajien syrjäytymisen ehkäisy Helsingissä. Ammatillisen kuntoutuksen toimintamallin kehittämisprojekti (2012–)YhteistyökumppaniAvire-Kuntoutus OyRahoitusRaha-automaattiyhdistys, Avire-Kuntoutus Oy
MS-tautia sairastavien kuntoutustarpeen tunnistaminen, työkyky ja työssä jaksami-nen (2012–2014)YhteistyökumppaniSuomen MS-liittoRahoitusRaha-automaattiyhdistys, Suomen MS-liitto (osarahoitus).
Nuorten aikuisten lukivaikeuden neuro- psykologinen kuntoutus–tuloksellisuuden arviointi (2012–2016)YhteistyökumppaniHUS, Foniatrian yksikköRahoitusKansaneläkelaitos
Pientyöpaikoilla uudistuminen (PUNK) (2009–2012)YhteistyökumppanitTampereen yliopiston tutkimus- ja koulutuskes-kus Synergos, Kuntoutussäätiön Innokuntoutus (nyk. Arviointi ja koulutus), KiipulasäätiöRahoitusEuroopan sosiaalirahasto, sosiaali- ja terveys-ministeriö
Pohjois-Suomeen perustettavien klubitalo-jen kehittävä hankearviointi (2013–2016)TilaajaNuorten Ystävät RyYhteistyökumppanitOulun, Rovaniemen ja Kajaanin kaupungit(Hanke toteutetaan yhteistyössä Kuntoutussää-tiön Arvioinnin ja koulutuksen kanssa.)
Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten kun-toutuksen nykytila ja kehittämistarpeet (2012–2014)YhteistyökumppanitKansaeläkelaitos, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Lastensuojelun keskusliittoRahoitusKansaneläkelaitos
Tutkimushanke nuorten syrjäytymisen ehkäisytoimien vaikuttavuudesta (2012–2013)TilaajaEduskunta, tarkastusvaliokuntaYhteistyökumppanitItä-Suomen yliopisto ja Suomen Mielenterveys- seura(Hanke toteutetaan yhteistyössä Kuntoutussää-tiön Arvioinnin ja koulutuksen kanssa.)
Työhön paluu sairauslomalta masennus- oireiden jälkeen (2007–2011)RahoitusRaha-automaattiyhdistys
Työhönkuntoutuksen kehittämishankkeen (TK2) kehittävä arviointi, palveluntuottajan näkökulma(2012–2014)YhteistyökumppanitKansaneläkelaitos, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos RahoitusKansaneläkelaitos
Työkyvyn tuki vuokratyössä (2012–2013)YhteistyökumppanitTyöterveyslaitos, Henkilöstöpalveluyritysten liitto, henkilöstöpalveluyritykset Barona ja StaffpointRahoitusTyösuojelurahasto
Työurien jatkamisen tuki (JAMIT) (2012–2014)YhteistyökumppanitAvire-Kuntoutus Oy, Tampereen yliopiston Tut-kimus- ja koulutuskeskus Synergos ja Härmän Kuntokeskus. Kunnallisia työterveyshuoltoja ja pientyöpaikkoja Uudeltamaalta ja Etelä-Poh-janmaalta.RahoitusEuroopan sosiaalirahasto, sosiaali- ja terveys-ministeriö
Työvalmennuksen nykytila ja kehittämis-tarpeet (2009–2012)YhteistyökumppanitKansaneläkelaitos, työ- ja elinkeinoministeriö RahoitusKansaneläkelaitos, työ- ja elinkeinoministeriö
Vaikeasti työllistyvät pitkäaikaistyöttömät helsinkiläiset (2011–2012)RahoitusHelsingin kaupunki
Yli 60-vuotiaiden sepelvaltimotautipoti-laiden kuntoutuspalvelujen kehittäminen ja vaikuttavuuden arviointi (Sydän 60+) (2008–2012)YhteistyökumppanitHelsingin ja Vantaan terveyskeskukset, Suomen Sydänliitto, Helsingin Sydänpiiri, Helsingin yli-opiston psykologian laitosRahoitusRaha-automaattiyhdistys
14
15
Kuntoutusportin kautta kuntoutustietoon
K untoutusportti tarjoaa koottua tietoa kun-toutuksesta. Kuntoutusportti on Kuntoutus-säätiön ylläpitämä, kaikille avoin ja maksu-
ton verkkoportaali, joka tarjoaa tietoa kuntoutuk-sesta, alan uutisista, toimijoista, tutkimuksista ja tiedonlähteistä. Sivusto ylläpitää kuntoutuksen tutkimus- ja hanketietokantaa ja tiedottaa kuntou-tukseen liittyvistä koulutuksista ja tapahtumista. Osoitteesta kuntoutusportti.fi löytyy myös asian-tuntija-artikkelit, uutuusjulkaisut, blogi ja joka toinen kuukausi ilmestyvä uutiskirje.
Kuntoutusportti palvelee ammattilaisten lisäksi yhä enemmän myös laajempaa yleisöä, sillä sivustolla on alettu julkaista yleistajuisia artikkeleita kuntoutuksesta. Kansantajuiselle kuntoutustiedolle on tarvetta, koska Suomen kun-toutusjärjestelmä on monimutkainen: toimijoita on paljon ja jokaisella on erilaiset järjestämis- ja rahoitusperusteet. Esimerkiksi kuntoutuksen piiriin ensimmäistä kertaa päätyvä ei välttämättä löydä eri lähteissä hajallaan olevaa tietoa.
Kuntoutusportin tavoitteena on, että keskei-nen tieto kuntoutuksesta löytyy yhdestä verk-ko-osoitteesta kuntoutusportti.fi.
Kuntoutuksen vaikuttavuus? aslak? Vastuu asiakkaasta?
Lue Kuntoutus-lehdestä!
K untoutus on vuonna 1978 perustettu kun-toutusalan tieteellis-ammatillinen lehti. Lehti kertoo ajankohtaista tietoa kuntou-
tuksen tutkimuksesta, menetelmistä, hankkeista, innovaatioista sekä seuraa alan yhteiskunnallista keskustelua. Lehteä julkaisee Kuntoutussäätiö.
Otamme mielellämme vastaan tieteellisiä artik-keleita, katsauksia, puheenvuoroja, kirja-arvioita sekä juttuideoita.
www.kuntoutussaatio.fi/kuntoutuslehti
Tilaa Kuntoutus-lehti
Kuntoutus 4 | 2012 | 35. vuosikerta | ISSN 0357-2390Kuntoutussäätiö
Sosiaalisen kuntoutuksen teemanumero
Kuntoutuksen käytännöt Paltamon työllisyyskokeilussa
Sosiaalinen kuntoutus ja sosiaalihuollon uudistuksen suunta
Keitä ovat vaikeasti työllistyvät ja tarvitsevatko he sosiaalista kuntoutusta?
Pidä itsesi ajan tasalla kuntoutuksesta – saat työsi ja opintojesi kannalta tärkeää tietoa!
Tilauksen voit tehdä osoitteessa www.kuntoutussaatio.fi/kuntoutuslehti
Voit tilata lehden myös sähköpostitse: [email protected] puhelimitse: 040 823 0058 / Pirjo Kuoppala
Hinnat:Kestotilaus 49 euroaVuosikerta (4 nroa) 53 euroaOpiskelijat (4 nroa) 22 euroa
Lehteä voi tilata myös irtonumerona, á 12 euroa + postituskulut
4
KUN1204_kannet .indd 1 4.1.2013 6:10:13
Tilaa Kuntoutus-lehti
Kuntoutus 4 | 2012 | 35. vuosikerta | ISSN 0357-2390
Kuntoutussäätiö
Sosiaalisen kuntoutuksen
teemanumeroKuntoutuksen käytännöt Paltamon työllisyyskokeilussaSosiaalinen kuntoutus ja
sosiaalihuollon uudistuksen suunta
Keitä ovat vaikeasti työllistyvät
ja tarvitsevatko he sosiaalista
kuntoutusta?
Pidä itsesi ajan tasalla kuntoutuksesta – saat työsi ja opintojesi
kannalta tärkeää tietoa!Tilauksen voit tehdä osoitteessa
www.kuntoutussaatio.fi/kuntoutuslehti
Voit tilata lehden myös sähköpostitse:
tai puhelimitse: 040 823 0058 / Pirjo Kuoppala
Hinnat:Kestotilaus 49 euroaVuosikerta (4 nroa) 53 euroaOpiskelijat (4 nroa) 22 euroaLehteä voi tilata myös irtonumerona, á 12 euroa + postituskulut
4
KUN1204_kannet .indd 1
4.1.2013 6:10:13
Kuntoutusakatemia tarjoaa tuoretta tietoa ja käy kiinnostavaa keskustelua
K untoutusakatemia on Kuntoutussää-tiön järjestämä foorumi, jossa esitellään kehittämishankkeiden ja tutkimusten
tuloksia sekä arvioidaan kuntoutuksen merki-tystä ja tulevaisuuden näkymiä. Luennoitsijat ovat kuntoutuksen ja sitä lähellä olevien alo-jen asiantuntijoita.
Kuntoutusakatemiat ovat Raha-automaatti-yhdistyksen kohdennetulla toiminta-avustuk-sella järjestettäviä ja osallistujille maksutto-mia tilaisuuksia, joita järjestetään noin kaksi kertaa vuodessa. Tarkemmat tiedot ilmesty-vät Kuntoutussäätiön sivuilla puolitoista kuu-kautta ennen tilaisuutta.
Aikaisempien Kuntoutusakatemioiden tee-moina ovat olleet mm. Aslak ja muu ammatil-linen kuntoutus, Äkillinen, vakava sairaus ja kuntoutus, Oppimisvaikeudet aikuisen elä-mässä, Hyvinvointiyhteiskunnan edellytykset ja Sydänkuntoutus ikääntyvässä Suomessa. Vii-meisimmän Kuntoutusakatemian aiheena oli Sosiaalinen kuntoutus – tavoitteena työelämä.
Toimittaneet: Ulla-Maija Nurminen ja Timo KorpelaValokuvat: Timo KorpelaKuntoutussäätiöHelsinki 2013Painopaikka: Unigrafia OyLay-out ja kuvitus: Päivi Talonpoika-Ukkonen, KorosteKannen kuva: Vastavalo
Kuntoutussäätiö
Pakarituvantie 4–5, PL 39, 00410 HelsinkiPuh. (09) 530 41Faksi (09) 5304 [email protected]
Kuntoutussäätiön tarkoituksena on yleishyödyllisessä mielessä tukea ja suorittaa kuntoutuksen ja sii-
hen läheisesti liittyvien sosiaali- ja ter-veysalojen palvelu-, tutkimus-, kehit-tämis-, kansalaisjärjestö-, koulutus- ja tiedotustyötä.
Olemme asiantuntija kuntoutusjärjes-telmän toimivuuteen, kuntoutustarpee-seen, toimintakykyyn, työhyvinvointiin sekä osallisuuteen ja syrjäytymiseen liit-tyvissä kysymyksissä.
Julkaisemme tutkimus- ja kehittämis-hankkeiden tuloksia ja jaamme ajankoh-
taista tietoa kuntoutusalan toimijoille, päättäjille, järjestöille ja kansalaisille. Arvioimme ja kehitämme projektien ja organisaatioiden toimintaa sekä tarjo-amme kuntoutusalan täydennyskoulu-tusta ja seminaareja.
Kuntoutussäätiö on mukana kuntou-tuspalvelujen tuottamisessa osin omista-mansa Avire-Kuntoutus Oy:n kautta.
Yleishyödyllisenä yhteisönä Kuntou-tussäätiö saa toimintaansa avustusta Raha-automaattiyhdistykseltä.
Kuntoutussäätiön toimitusjohtajana on professori Veijo Notkola.