käyttäjätutkimus - aalto · 1. plan the human centered process 2. specify the context of use 3....

KäyttäjätutkimusT-121.100 Johdatus käyttäjäkeskeiseen

tuotekehitykseen

3.2.2004Petri Mannonen

Luennon sisältö

Käyttäjäkeskeinen suunnittelu

Käyttäjätutkimus tuotekehityksessä

Käyttäjätutkimuksen vaiheet ja menetelmät

Esimerkkejä?

Käytäjäkeskeinen suunnittelu

“Tuotesuunnittelua ja -kehitystä, jossa ensin selvitetään käyttäjien tarpeet ja vaatimukset tuotteelle ja sitten suunnitellaan tarpeet täyttävä tuote”

Käyttäjien aktiivinen mukanaolo suunnitteluprosessissa

Iteratiivinen prosessi

Kerta

usta

ISO 13407 - Human-centred design processes for interactive systems

1. Plan the human centered process

2. Specify the context of use

3. Specify user and organisational requirements

4. Produce design solutions

5. Evaluate designs against user requirements

Complete

Kerta

usta

KäyttäjätutkimusTavoite: ymmärtää käyttäjiä ja tuntea käyttökonteksti

käyttäjävaatimukset ja -tavoitteet

Aika:

tuotekehitys-syklin alkuvaiheissa (suunnittelunäkökulma)

tuotekehitys-syklin loppupuolella (arviointinäkökulma)

Tuotesuunnittelun tulee perustua empirialle, ei arvailuihin

käyttäjätutkimus antaa dataa päätösten tueksi

Suunnittelu- ja arviointinäkökulma käyttäjätutkimukseen

Suunnittelunäkökulmasta tärkeää on määritellä ja selvittää käyttäjien ja käyttökontekstin ominaisuudet suhteessa niihin tehtäviin, joihin tuotetta/järjestelmää suunnitellaan

Arviointinäkökulmasta tärkeää on arvioida tuotettua ratkaisua ja sen käytettävyyttä suhteessa sille asetettuihin vaatimuksiin

Joitain käyttäjätutkimusmenetelmiä voidaan käyttää sekä suunnittelu- että arviointinäkökulmasta

Arvioi

nnist

a lisä

ä

myöhe

mmin ke

vääll

ä

Käyttäjätutkimuksen vaiheet

1. Tutkimuksen suunnittelu

2. Tiedon keruu ja prosessointi

3. Tiedon läpikäynti

4. Tiedon analysointi

5. Tulosten raportointi


hyvin suunniteltu on puoliksi tehty

Aiheen rajaus käyttäjäryhmä, konteksti, ...

Tavoite Tiedon suhteen; millainen on hissejä huoltavan huoltomiehen työpäivä

Käytettävät menetelmät Miten haluttuun tavoitteeseen päästään

Ennuste saatavasta raaka-datasta

Millaista tietoa menetelmät tuottavat; 12 tuntia haastattelu nauhaa, 3 tuntia videota ja

60 huoltomiesten ottamaa kuvaa

Pilotointi Testataan toimivatko menetelmät halutulla tavalla

1. Tutkimuksen suunnittelu: aiheen rajaus

Käyttäjä(ryhmä)

kuka/ketkä, montako, kenelle tuotetta pääasiallisesti suunnitellaan?

asiakas ei ole käyttäjä!

suunnittelija ei ole käyttäjä!

käyttökonteksti

missä tuotetta tullaan käyttämään?

paikka/tila, aika, työ, vapaa-aika, ...

1. Tutkimuksen suunnittelu: tavoite

Mitä halutaan tietää?

esim. käyttäjän työtehtävät, normaali arkipäivä, tavoitteet, sosiaalinen/fyysinen toimintaympäristö

Ohjaa tutkimus- ja analysointimenetelmien ja näkökulmien valintaa

Jos riittävän tarkkaa tavoitetta ei ole saatetaan ensin tehdä kartoitustutkimusta tavoitteiden määrittelemiseksi

1. Tutkimuksen suunnittelu: menetelmät

Millä menetelmillä päästään tavoitteeseen?

Valintaan vaikuttavia tekijöitä

aika

budjetti

tutkijoiden kokemus

halutun tiedon luonne (laadullinen vs. määrällinen)

tuotekehityksen luonne ja vaihe

käyttäjäryhmän luonne

muut rajoitteet

1. Tutkimuksen suunnittelu: ennuste ja pilotti

Erilaiset menetelmät tuottavat erilaista raaka-dataa (ääninauhat, valokuvat, video, teksti, logitiedot, ...)

Pilotilla varmistetaan, että valituilla menetelmillä saadaan halutun tyyppistä dataa

Tiedon sisältö on usein kuitenkin yllätys

Kaikilla meistä on ennakkoluuloja, niiden huomaaminen on arvokasta


Suunniteltujen menetelmien soveltaminen käytännössä

Tiedon keruu kannattaa järjestää iteratiivisesti

erilaiset näkökulmat tukevat toisiaan

tutkimusta voidaan ohjata (esim. kohdistaa erityisen mielenkiintoiseen ilmiöön)

2. Tiedon keruu ja prosessointi: käyttäjätutkimuksen menetelmiä

Haastattelu

Havainnointi

Kysely

Testaus

Menetelmäpaketit

Luovat “viritelmät”

HaastatteluSuoraviivainen ja “luonnollisen” tuntuinen menetelmä

ihmiset kuitenkin huonoja kuvittelemaan ja arvioimaan mitä jos tilanteita

Voidaan käyttää erilaisia apuvälineitä (esim. artifakteja haastattelutilanteen muokkaamiseksi)

Haastattelut kannattaa aina tallentaa

Haastatteltavana voivat olla käyttäjät, asiantuntijat, tuotteen valmistajat, ...

Haastattelusta voidaan analysoida erilaisia asioita (esim. käyttäjän termit ja kieli)

EsimerkkiH: Mikäs on päivän ensimmäinen tehtävä?...kun on saanut auton parkkiin ja kävelee ovesta, niin...

1: no yleensä sitä ensin laittaa puheluiden edelleenohjauksen...

2: ...itselleen. Eikä mitään yleensä, vaan kyllä se pitää tehdä ensin.

1: niin, voi tulla vihainen soitto, jos ei muista...

H: Miten se ohjaus menee? Edellisen päivän päivystäjäkö se vastaa, jos ei siirtoa tee?

HavainnointiTutustuttaa tutkijan käyttäjien (aitoon) toimintaympäristöön

Mahdollistaa myös vaikeasti sanoiksi puettavien ilmiöiden tutkimisen

Erilaisia näkökulmia

ihmisen käyttäytymisen tarkkailu

kulttuurin ymmärtäminen

osallistuva havainnointi

Haasteena: aika, raha ja tulkinta (toiminta ei ole usein itseään selittävää)

Esimerkki

Kysely

Vähemmän käytetty menetelmä, jolla on mahdollista saada määrällistä dataa käyttäjistä ja heidän mielipiteistään

Kyselyllä on mahdollista esimerkiksi etsiä laajasta joukosta potentiaalisia käyttäjiä ja käyttäjäryhmiä

Kyselytyyppistä dataa voi olla jo saatavilla (esim. palautekyselyt, markkinatutkimukset)

Haasteet: kyselyn laatiminen ja riittävän kohderyhmän rekrytointi

Esimerkki

9%11%

12%

31%

38%

alle 18v 19-24v 25-35v 36-45v 46-101v

Menetelmäpaketit

Tiettyyn tarkoitukseen räätälöityjä runkoja

Tehtäväanalyysi

Tavoite: käyttäjien tehtävien ja tavoitteiden ymmärtäminen

Tehtävät puretaan osiin (sekvensseihin)

Suunnitteluvaiheessa tehtävät on mahdollista suunnitella uudelleen

Contextual Inquiry

Osa Contextual Design suunnittelumenetelmäpakettia

Keskeisiä piirteitä: todellinen käyttöympäristö, mestari-oppipoika suhde havainnoinnissa, tulkintojen validointi kertomalla ne käyttäjille.

Esimerkki

Keikan haku

Ongelmaan tutustuminen

MatkustaminenRatkaiseminen etänä

Ratkaiseminen kohteessa

Luovat “viritelmät”Pyrkimys ymmärtää kohderyhmän tunteita, ideoita ja ajatuksia ja hakea inspiraatiota tuotesuunnitteluun

Pohjaavat refleksiivisiin (psykologia) ja projektiivisiin (etnografia) menetelmiin

refleksio: ihmisen tapa tulkita eli reflektoida kokemaansa

projektio: ihmisen esittämä selitys omasta tulkinnastaan

Kulttuuriluotaimet

Semanttiset kartat

Roolipelit

Esimerkki

Käyttäjätutkimuksen tietolähteet

Käyttäjien teot ja toiminta

Käyttäjien tuotokset

Käyttäjien mielipiteet

Muiden mielipiteet käyttäjistä (markkinointi, työnantajan antamat tiedot)

Kirjallisuus


Menetelmien tuottama raaka-data on usein hankalasti omaksuttavaa

Ennen analysointia kerätty materiaali tulee muokata sellaiseksi, että sitä voidaan helposti käsitellä ja analysoida tarvittaessa rinnakkain muun materiaalin kanssa

esim. käyttäjäprofiilit, GUP, käyttötarinat ja kuvaukset, skenaariot

Tulkinta ja suorat havainnot ja käyttäjien kommentit tulee pitää erillään

!"#$%&'()*+,-./01&/2*%%03*4&&**)

5%6**(.0571''787-,*-,(.,.0-&.*,4'(*%%..('',9%0*%&6(''):(.,.

+#;!;/<==

>77)(.,?0+,9,$(,*'(.'78768,*',9:7'

3%6&&44)

@A+BCB+D0C2>22#2E52

F>EA53GH

I2JJ2A+H5A3+

>3JI3

K2+5HA+2KEL3L

+(9--%'1M'

H(.'(

A($%)(.,?0571''M9((''1:7'08)0-71',''7$11*

39(.)

F4(*-,9%-)$,6('

5)'(

@*'7$7'

B('(

E*7

>&(-)1*'7$7

>,6N,

K%%'0-%6**('0-,$77997

F4,'%*N,.-(9M'

!

"#$%&!'()!*!+,-.!/#011,-!".233.4./51/5,-5-!/6-1573,1##--,3358#!1#60,33%4%-%&!

!

EsimerkkiT-121.700 Käyttäjäkeskeinen konseptisuunnittelu

Meeri Nieminen (58028C)

2

!

!

"#$%&'()('**%%&!+,(--.$%*!/01/1/223!

!"#$%&'()%

*)+(,##)-%

."/%

01"#",1%

2(#"11'(-,,-%%%%%%%%%3'4'%

%

%

56)% % % % %%%%

7)66)18

-'41,-%9:;%

% <="14,>"?)%

01=$$%%

%

@$'>'-'1% %%%%

%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%A$>"-""44)%

A6$B,11$6"-%

C"=>$#"-DE%

;)1-));)%

%

Kankainen, T. & Parkkinen, J., GUP: Graphical Presentation of User Profile, 2001


Analysointitiimi hankkii kokonaiskuvan kerätystä datasta

Esim. datan kerääjät käyvät läpi oman materiaalinsa. Muut tekevät tarkentavia kysymyksiä.

4. Tiedon analysointiTavoite: johtaa kerätystä tiedosta käyttäjätarpeita, -vaatimuksia ja -rajoituksia

Menetelmänä esim. affiniteettidiagrammit ja erilaiset koostavat esitykset (vuokaaviot, sosiogrammit)

ilmiö = toistuva tapahtuma tai muu merkittävä havainto

tarve = ilmiöistä ja kerätystä datasta johdettu asia, jota käyttäjä tavoittelee

vaatimus = käyttäjästä, hänen toimintatavoistaan tai ympäristöstään johtuva vaatimus kehitettävälle tuotteelle

rajoitus = yleensä ympäristöstä tai kontekstista johtuva seikka, joka rajoittaa käyttäjän toimia

Esimerkki

Tulosten raportointi

Tavoite: Kuvata tutkimuksen kohde niin tarkasti, että suunnitteluvaiheessa voidaan tehdä ratkaisuja ja päätöksiä kerättyyn tietoon pohjautuen

Tuloksien pohjalta tuotetaan: käyttäjä- ja kontekstivaatimuksia sekä jatkotutkimussuunnitelmia En

si lue

nnoll

a

vaat

imus

määrit

telyä

!


Käyttäjäprofiilit

Ympäristökuvaukset

Tehtävä- ja toimintakuvaukset

Tarinat ja skenaariot

Keskeisten ilmiöiden kuvaukset

Usein räätälöityjä projektin tarpeisiin!

Esimerkki

14

Aamukahvin jälkeen katsotaan päivän keikat koneelta eli R:ltä (Kuva 4). Siellänäkyy kerralla omat ja kaikkien kavereiden keikat, joten voi katsoa, ketä auttaisi,jos itsellä sattuisi olemaan vähän vapaata aikaa. Kesken päivän asiaa ei enää voitarkistaa, sillä keikat kuittaantuvat järjestelmään vasta sitten, kun kaveri tuo rake-kapulan1 illalla toimistolle.

Kuva 4: Huoneen perällä on toimiston tietokone, josta on yhteys R:ään.

Etupäässä R:ssä näkyvät samat vikakeikat kuin kännykässä sekä huollon tarpeessaolevat automaatit. Automaateille on säädetty oletusarvoisesti 90 päivän huoltoväli,mutta sitä voi muuttaa, jos tuntee automaatin toiminnan paremmin. Esimerkiksikuraisen ja vilkkaan huoltoaseman eteisessä oleva automaatti vaatii huoltoa jopapuolet tiuhempaan kuin siistissä paikassa vähällä käytöllä oleva automaatti. Lisäksijärjestelmässä näkyvät tulevat työtilaukset. Ne liittyvät usein automaattien myyn-tiin tai sijoituspaikan muihin järjestelyihin. Välttämättä ne eivät koske huoltoa,vaan erillinen kuljetustiimi hoitaa homman. Huollon tulee olla vain tietoinenasiasta. R:ssä olisi paljon enemmänkin tietoa, mutta sitä ei aamuisin juurikaankaivata. Jos tulee jotain erikoisempaa tai ei muista sijoituspaikan eli sipan juttuja,niin sellaiset tulee tarkistettua. Jos tuuraa toista, joutuu katsomaan enemmänkintietoja.

Tietokoneen ääressä tulee samalla luettua firman sähköposti ja tiedotteet. Joskustäytyy hoitaa myös vähän omia asioita ja pistäytyä verkkopankissa.

1 Rake eli rahastuskapula: tiedonkeräyslaite, jolla luetaan automaatin laskuritiedot. Lisäksi laite

toimii työtietojen kerääjänä.

Ennen toimistolta lähtöä pitää vielä ottaamukaan rahastuskapulan akku ja tarkistaa,että laite on purettu edellisen päivän jäl-jiltä. Huoltoon tarvittavat tavarat pakataantakakonttiin (Kuva 5). Lähdön yhteydessäpitää vielä ottaa kilometrilukema ylös ajo-päiväkirjaan matkalaskua varten. Kuva 5: Huoltoon tarvittavat

tavarat kulkeentuvatauton takakontissa.

Auto kurvaa Shellin pihalle, josta pitää etsiä sopiva parkkipaikka. Harmiksi kaikkihyvät paikat ovat täynnä, joten auto pitää pysäköidä hieman sääntöjen vastaisesti.Onneksi autossa on huoltoajokyltti. Se auttaa pihamaalla, mutta yleisellä alueellasiitä ei ole hyötyä.

Aluksi on käytävä jututtamassa huoltamon myyjää ja hakemassa häneltä auto-maatin avainputkilo. Hän tietää, mitä automaatille kuuluu, ja osaa kuvailla vianoireita. Ässäpokerissa on tyypillinen ohjelmistovika (bus error), joka sulkeeautomaatin, kun virheilmoituksia on tullut riittävästi. Automaattiin kohdistuu myössaantipyyntö: asiakkaalta on jäänyt saamatta automaatista voittoja. Automaatin

21

3.3! Huoltotyön osatehtävät

Havainnointien ja haastattelujen sekä huoltomiesten ottamien valokuvien perus-

teella jaoimme huoltotyön kahdeksaan eri osatehtävään:

1.! laitteen huolto

2.! laitteen korjaus

3.! siirtyminen kohteelta toiselle

4.! työn suunnittelu ja organisointi

5.! varaosa- ja välinehankinta

6.! sosiaaliset kontaktit kollegoihin

7.! sosiaaliset kontaktit asiakkaisiin

8.! uusien asioiden opettelu

Haastatteluissa pyysimme huoltomiehiä luokittelemaan ottamansa kuvat näihin

osatehtäviin.. Taulukko 3 kuvailee lyhyesti näin saadut osatehtävät.

Taulukko 3: Huoltotyön osatehtävät. P:llä merkityt työtehtävät ovat pakollisia työn

suorittamisen kannalta ja V:llä merkityt vapaaehtoisia, joskin melko keskeisiä.

Osatehtävät on järjestetty taulukkoon arvioimamme tärkeyden mukaan.

Osatehtävä

P/VKuvaus

Laitteen huoltoP

Tarkasti ohjeistettu ja vakioitu toimenpidesarja, joka toistuu ennakoi-

dusti huoltosopimuksen mukaisin väliajoin.

Laitteen korjausP

Rutinoitu toimenpidesarja, joka alkaa vikailmoituksesta. Sisältää

paljon luovaa ongelmanratkaisua, joten tehdyt toimenpiteet

vaihtelevat. Korjaustyöt tulevat aina yllättäen ja ovat huoltokäyntejä

kiireellisempiä. Ne katkaisevat lähes aina normaalin työrutiinin.

Siirtyminenkohteelta toiselle POperoitavien laitteiden fyysinen etäisyys vaatii usein liikkumista

autolla tai muulla kulkuneuvolla ja siihen kuluukin huomattava osa

työajasta. Liikkumisen sujuminen on olennaista työn tehokkuuden ja

mielekkyyden kannalta.

Työn suunnitteluja organisointi P

Työt suunnittellaan ja organisoidaan annettujen huoltolistojen ja yllät-

täen tulevien vikailmoitusten puitteissa päivä- ja viikkokohtaisesti.

Kännykkä on tässä tärkeä työväline. Mahdollisuus työn vapaaseen

organisointiin esimerkiksi ruokataukojen ja työpäivien pituuden

suhteen on työn sujuvuuden ja viihtyvyyden kannalta erittäin tärkeää.

Varaosa- javälinehankinta PLähinnä korjauskäynteihin liittyvä osatehtävä, joka vie hyvin pienen

osan työajasta. Jos varaosaa ei löydy autossa mukana kulkevista väli-

neistä, se on käytävä erikseen hakemassa toimistolta, varastosta tai

muulta työpajalta ja palattava tekemään työ loppuun viimeistään seu-

raavana päivänä. Varaosien hankinta ei toistu usein, mutta siinä koh-

datut ongelmat aiheuttavat merkittävää haittaa muiden osatehtävien

suorittamiseen, koska yleensä varaosaa tarvitaan hyvin kiireellisesti.

Varaosien tekemistä varten yrityksissä on omat erikoismiehet, jotka

esimerkiksi tuntevat elektroniikan tai osaavat hitsata muita paremmin.

SosiaalisetkontaktitkollegoihinV

Työkavereiden tapaaminen on olennainen osa työn viihtyvyyttä ja

tiedonvaihtoa. Kollegojen lisäksi yhteyttä pidetään muun muassa

vartiointiliikkeisiin hissien huollon yhteydessä.

SosiaalisetkontaktitasiakkaisiinV

Asiakaskontaktien määrä vaihtelee huoltomiehittäin. Huollon suju-

vuuden ja myynnin näkökulmasta kontakteja haluttaisiin mahdolli-

simman paljon, mutta osa huoltomiehistä minimoi kontaktit.

Uusien asioidenopettelu

PUusien asioiden opetteluun ei erityisesti keskitytä, vaan se on jakaan-

tunut hyvin epätasaisesti työn lomaan. Suuret muutokset esitellään

muutaman päivän kursseilla, mutta pienemmistä uudistuksista jaetaan

vain ohjeita paperilla. Suosituin ja nopein tapa opetella uutta on

keskustella kollegojen kanssa.

28

Huoltomiehillä käytössä

olevat välineet eivät tue su

urien tietomäärien sy

öttöä,

joten kokonaisuudessaan raportointi koetaan usein hankalaksi j

a sitä kautta myös

inhottavaksi.

3.4.7!Ongelmanratkaisu puutteellise

n tiedon pohjalta

Huoltomiehet kokevat vikakorjaukset haastavaksi ongelmanratkaisutehtäväksi,

johon heidän tulee ammattitaitonsa avulla löytää ratkaisu. Ongelmalle on

tyypillistä, että käytettävissä

oleva informaatio on hyvin puutteellista ja usein myös

harhaanjohtavaa, sillä asiakkaiden tekemät vikailm

oitukset ovat usein hyvin puut-

teellisia ja jopa vääriä. Saadun informaation taso vaihtelee hyvin paljon: asiakas

saattaa raportoida jopa väärästä hissistä, kun taas la

itteen tekemät vikailm

oitukset

ovat hyvinkin tarkkoja.

Erityisen ongelmallis

ia korjattavia ovat satunnaiset viat4 . Tällaiset viat eivät

välttämättä näy mitenkään, kun huoltomies sa

apuu korjaamaan laitetta. Jos sa

atu

vikakuvaus ei riitä paikallist

amaan vikaa, huoltomiehelle jää ainoaksi mahdollisu

u-

deksi koettaa tavoitta

a vikailmoituksen tekijä ja tie

dustella häneltä asiaa tai hylätä

korjaus ja varautua palaamaan laitte

elle uudestaan myöhemmin.

3.4.8!Laiteohjattu huolto

Huolto on kehittymässä

yhä ohjatumpaan suuntaan ja laitteiden toiminta-aikaa ja

tarvittavia huoltotoimenpiteitä pystytään ennustamaan entistä

paremmin. Huoltojen

ajoitus on tähän saakka tapahtunut pitkälti k

alenteriajanjaksojen mukaan, vaikka

laitteen erila

inen käyttö ja käyttöympäristö vaikuttavat olennaisesti h

uollon tarpee-

seen. Kun laitekohtainen tieto lisääntyy, pystytään huoltoa ohjaamaan laitteen

tarpeiden mukaan ja näin tehostamaan huolto-organisaation toimintaa.

3.4.9!Liikkuminen - k

ulkuoikeudet ja esteetön pääsy

Olennainen osa huoltotyötä on liikkuminen laitte

elta toiselta. Huollettavat la

itteet

saattavat olla hyvinkin pitkien matkojen päässä toisistaan, jo

ten huoltomies saattaa

viettää huomattavan osan työajastaan autossa ajaen paikasta toiseen. Autosta onkin

muodostunut huoltomiehen konttori, jossa hoidetaan paperiasiat. A

uto toimii myös

varastona ja taukopaikkana.

Liikkumiseen liittyy kiinteästi oikean paikan löytäminen ja reitin

optimointi.

Laitteiden sijo

ituspaikan löytäminen ei tuota ongelmia tavallisi

ssa huoltotehtävissä,

koska oma alue takaa toimintaympäristön tuntemuksen. Omalla alueella siir

tymiset

sujuvatkin hyvin joustavasti eikä erilli

siä ajo-ohjeita juuri tarvita. M

yös liikku-

minen sijoituspaikan sis

ällä on omalla alueella jouhevaa: avaimet ja laitte

et löyty-

vät tutuista

paikoista.

Omalla alueella ongelmia aiheuttavat lähinnä pysäköintipaikat ja

erilaiset kulku-

luvat. Myös vessa

n löytäminen on välillä hankalaa. Pysäköintipaikat ovat ongel-

mallisia, koska ennakkoon ei voi tie

tää, mistä

löytyy vapaata. Isoissa

kiinteistöissä

on yleensä erikseen huoltoajolle sallittuja paikkoja, m

utta nekin ovat välillä täynnä.

Erilaiste

n liikekiinteistö

jen yhteydessä sakkoja tulee melko usein, koska tällaisten

alueiden pysäköinti on hyvin kontrolloitua. K

ulku- ja ajo-oikeudet ovat puolestaan

hankalia siksi,

että niiden valvonta on usein ohjattu kolmannelle taholle, yleensä

4 Vikatilanne, jo

ka ei esiinny jokaisella käyttökerralla vaan vaikkapa kerran viikossa

33

kehittelyä. Tästä syystä käyttäjätutkimuksessa havaittuja ilmiöitä ja työn osatehtä-

viä ei otettu ideoinnin varsinaisiksi lähtökohdiksi, vaan ne vaikuttivat ideointiin

enemmänkin taustatietona samoin kuin hankkeessa jo aiemmin suunnittelijoiden

kanssa pidetyn aivoriihen tulokset.

Kattoskenaarioiden yhteyteen liitettyjen tarralappujen pohjalta rakennettiin affini-

teettikaavio yhdistämällä toisiinsa liittyviä ideoita ryhmiksi suurella paperiarkilla.

Laput ryhmiteltiin aluksi aihealueiltaan toistensa lähelle ja kun yleiskuva oli muo-

dostunut, ne siirrettiin seuraamaan työjärjestystä, joka ei tulevaisuudessakaan luul-

tavasti muutu. Kuva 17 esittää kyseisen työjärjestyksen. Ajatuksena tässä menetel-

mässä on löytää näkökulmia, joita normaalilla ongelmakeskeisellä kokonaisuuk-

sista yksityiskohtiin etenevällä ajattelulla ei pysty havaitsemaan.

Kuva 17: Oletettu työjärjestys, jota huoltotyö tulevaisuudessakin tulee noudattamaan.

Käyttämällä oletettua työjärjestystä lappujen ryhmittely saatiin sidottua työn eri

vaiheisiin. Näin usean eri tahon vaikutukset saatiin myös otettua huomioon. Esi-

merkiksi asiakkaat ja työturvallisuus on lähes aina otettava huomioon varsinaisen

huollon yhteydessä. Seuraavanlaiset ryhmät alaryhmineen osoittautuivat ideoinnin

kannalta kaikkein hedelmällisimmiksi:

•! Työn suunnittelu ennen huolto- ja vikakäyntejä

•! Vikakeikan saanti

•! Paikalle saapuminen

•! Huollossa ja vian paikannuksessa tukeminen

•! Tiedonkeruu raporttia varten

Kuhunkin ylläolevista ryhmistä liittyi noin 15 lappua, jotka sisälsivät ajatuksia

työssä helpottavista menetelmistä ja välineistä. Näitä ajatuksia yhdistelemällä

varsinaiset konseptiskenaariot syntyivät melko helposti.

4.3! Skenaariot

Seuraavat kuvaukset pyrkivät lyhyesti esittämään sekä kuvina että lyhyinä tari-

noina ideoinnissa syntyneet konseptit. Yhteinen tekijä niille kaikille on se, että ne

liittyvät työnteon tukemiseen eivätkä varsinaiseen huoltoon ja korjaukseen. Eri-

tyistä huomiota ideoinnissa saivat raportointiin ja aikataulujen luontiin liittyvät

ideat ja niiden yhdistäminen luontevalla tavalla. Tämä painotus näkyy myös ske-

tehtävän saanti

paikalle saapuminen

huolto vian korjaus

tehtävän

päättäminen

aika

Riihiaho (Toim.), Proaktiivisen tietotekniikan vaikutukset huoltotyöhön

Käyttäjätutkimuksen ongelmia

Aikataulu: kiire vs. ihmisten tutkiminen

Tietotaitovaatimukset: psykologia, sosiologia, kulttuuriantropologia, insinööritieteet, ...

Tiedon jakaminen: jopa ympäristön kattava kuvaaminen on vaikeaa, entäpä sitten ihmisen tai ihmisryhmän

Ratkaisut ovat kompromisseja

nopeat ja helpot menetelmät (tutkimus ja analysointi)

monialainen tiimi

hallitut riskit

Kiitos

LähteitäISO 13407

Beyer, H. ja Holtzblatt, K., Contextual Design

Hackos, J., T. ja Redish, J., C., User and Task Analysis for Interface Design

Kuniavsky, M., Observing the user experience

Faulkner, X., Usability Engineering

Fetterman, Ethnography Step by Step

käyttäjätutkimus - aalto · 1. plan the human centered process 2. specify the context of use 3....

Documents