laadullinen tutkimus/osa 1
DESCRIPTION
Edutool-miasteriopinnot, Oulun yliopistoTRANSCRIPT
LAADULLINEN ELI KVALITATIIVINEN TUTKIMUS
Tutkimuksen tavoitteena on ymmärtää tutkittavaa ilmiötä jossakin kontekstissa.Esim. motivaation säätely oppimisprosessissa, toimijuus vuorovaikutuksessa, leikin merkitys opetuksessa, opettajan työssäjaksaminen.
Ilmiötä tutkitaan aidossa kontekstissa: naturally occurring, ordinary events in natural settings (Miles & Huberman, 1994).
Laadullisella tutkimuksella tarkastellaan sellaisia ilmiöitä, joihin määrällisillä/tilastollisilla menetelmillä on vaikea päästä käsiksi.
Keskeistä on tutkittavien henkilöiden (osallistujat) käyttäytymisen, toiminnan, näkemysten, kokemusten, toiminnan ja käsitysten selvittäminen ja niiden syvempi ymmärtäminen (merkityksellistäminen).
let.oulu.fi / [email protected]
Tulokset ovat ns. tiheää kuvausta tutkittavasta ilmiöstä, eikä tuloksia ole tarkoitus esittää ensisijaisesti numeraalisesti.
Korkeatasoinen (rigorous) laadullinen tutkimus on yhtä lailla tieteellistä kuin määrällinen tutkimus: tarkkaa, huolellista, systemaattista, perusteltua ja itsekriittistä.
Määrällisen tutkimuksen tuloksia tulkitaan laadullisesti ja laadullisen tutkimuksen tuloksia voidaan kvantifioida. Laadulliset ja tilastolliset menetelmät voivat täydentää toisiaan.
Laadullisen tutkimuksen tavoitteena ei ole hypoteesin testaaminen, mutta tutkimukselle voidaan silti asettaa työhypoteesi.
let.oulu.fi / [email protected]
AIEMMAT TUTKIMUKSET
Aiempiin tutkimuksiin perehtyminen on oleellinen osa tutkimusta.
Kirkastaa oman tutkimuksesi tarvetta ja paikkaa
Mitä erityisesti on tutkittu ja mitä ei ole tutkittu?Milloin on tutkittu?Missä on tutkittu?Millä menetelmillä on tutkittu?Millaisilla aineistoilla on tutkittu?Minkälaisiin käsitteisiin ja teorioihin pohjautuen on tutkittu?
TEORIA
Ihmisten toiminnan ja käyttäytymisen ilmentymien tutkimus perustuu käsitteisiin (käsitteen ja termin ero) teoreettinen työskentely on käsitteellistä työskentelyä.
Keskeisiä käsitteitä eräissä LET-tutkimuksissa:
Collaborative learning, emotions, motivation, self-regulated learning (Järvenoja, 2010)
CSCL, mathematical problem solving, metacognition, socially shared metacognition (Hurme, 2010)
3D multiplayer games, CSCL, scripting collaboration, small-group discussion, socially shared cognition (Bluemink, 2011)
let.oulu.fi / [email protected]
1. To increase play with peers in children’s everyday life
2. To integrate play into curriculum-based education
3. To learn to collaborate with both genders
4. To broadenculturally constructed gender domains
Play dimension
Gender dimension
AIMS OFCOLLABORATIVE PLAY
(ColPlay)
Esimerkki 1. Käsitteen määrittäminen tutkimuksessa:Collaborative play (Hyvönen, 2008)
let.oulu.fi / [email protected]
Theoretical framework
Self-regulated learning
Different forms of
regulation and
motivation
Regulation in social learning
context
Emotions and motivation in learning and performance
Esimerkki 2. Käsitteiden määrittäminen tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä (Järvenoja, 2010)
let.oulu.fi / [email protected]
TEORIAN ASEMA LAADULLISESSA TUTKIMUKSESSA
Theory: Set of well-developed categories (themes, concepts) that are systemically interrelated through statements of relationship to form a theoretical framework that explains some phenomenon (Hage, 1972, p. 34).
Ei ole tutkimusta ilman teoriaa; se muodostuu käsitteistä ja niiden välisistä suhteista!
let.oulu.fi / [email protected]
Teorialähtöisyys (deduktio): tutkimusaineiston analyysi perustuu jo olemassa olevaan teoriaan tai malliin.
Teoriasidonnaisuus (abduktio): Tutkimusaineiston analyysi perustuu löyhästi olemassa olevaan teoriaan tai malliin ja aineistosta tehdyille löydöksille etsitään tulkintojen tueksi teoriasta selityksiä tai vahvistusta. Tutkija voi myös tehdä huomioita empirian vastaamattomuudesta aiempiin tutkimuksiin.
Aineistolähtöisyys (induktio): tutkimuksen pääpaino on aineistossa, mikä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi analyysiyksiköt eivät ole ennalta määrättyjä ja teoria rakennetaan aineiston pohjalta.
Mikään lähestymistapa ei ole täysin induktiivinen!
(ks. mm. Eskola 2001; Saaranen-Kauppinen & Puusniekka (2009); Tuomi & Sarajärvi 2009).
let.oulu.fi / [email protected]
LAADULLINEN TUTKIMUS ON KOKONAISUUS!
Aineiston keräämistä ja sen analyysiä ei voi erottaa toisistaan, esim. Jo aineistonkeruuta suunniteltaessa on otettava huomioon aineiston analyysitapa.
Aineistossa on useampiakin kuin vain yksi tarina- Aineisto on rikasta- Eri tutkijoilla voi olla eri fokus, erilainen tulkinta,
erilainen merkitysten identifiointi, erilaisia päätelmiä- Samallakin tutkijalla voi olla erilainen
lähestymistapa ja prosessin eri aikana
(Corbin & Strauss, 2008: esimerkki krooniset sairaudet -aineisto)
let.oulu.fi / [email protected]
Kuvaatko tutkimuksessasi
a) Prosessia (esim. motivaatio prosessin eri vaiheissa)b) Kokonaisuutta yhtenäisyyden näkökulmasta (esim.
oppijoita motivoivat tekijät ko. kontekstissa)c) Poikkeavuuksia, erityispiirteitä (esim. motivoivien
tekijöiden suhteen muista oppijoista poikkeavat tapaukset)
let.oulu.fi / [email protected]
AINEISTOISTA JA AINEISTONKERUUMENETELMISTÄ
Mikä on paras menetelmä tai parhaat menetelmät tutkimuksesi tavoitteen kannalta?Voitko vastata tutkimuskysymyksiisi tämän aineiston perusteella?
Vrt. Luonnollinen tilanne vs. tutkimusta varten järjestetty tilanne?
Haastattelu: lomake-, teema- ja syvähaastattelu Strukturoitu, puolistrukturoitu tai strukturoimaton rakenne Focus group –haastattelu (tietty ryhmä)
Kysely: ryhmäkysely, yksilökysely- Prosessin vaiheita ilmentävät kyselyt (esim. IPPI-opintojaksolla)
Havainnointi (observointi): piilo-, osallistuva, havainnointi ilman osallistumista ja osallistava havainnointi(vuorovaikutuskäyttäytyminen): esim. videoaineistoAnalyysin kannalta haasteellinen, jos ainoana aineistona.Kun tutkittavasta ilmiöstä ei juurikaan tiedetä
let.oulu.fi / [email protected]
Erilaiset dokumentit:
1) Yksityiset, kuten reflektoinnit, (oppimis)päiväkirjat, esseet, muistelmat, mielipidekirjoitukset, käsitekartat, kirjoituspyynnöt, piirrokset, eläytymismenetelmät, sadutusaineistot
2) Joukkotiedotuksen dokumentit
Erilaisten aineistojen yhdistelmät
Yksittäisaineisto, vertailuaineisto tai pitkittäisaineisto
let.oulu.fi / [email protected]
ANALYYSI
Havaitsemisen, tulkinnan, luokittelun ja päättelyn prosessi: aineiston osien systemaattista tarkastelua ja tulkintaa, jossa määritellään aineiston osien toimintoja ja ominaisuuksia ja (merkityksiä), käsitteellistetään niitä, verrataan niitä toisiinsa ja tehdään päätelmiä kokonaisuudesta.
Analysointia voidaan tehdä eri tasoilla - Surface – ”journalismi”-tyyppinen - In-depth – uutta tietoa ja syvällistä ymmärrystä; hyvin
perusteltu luokittelu, käsitteet, prosessin selittäminen
let.oulu.fi / [email protected]
TUTKIJAN ROOLI
Tutkija on instrumentti- Instrumenttia on jatkuvasti kehitettävä
- Analysointi ilmentää tutkijan ymmärrystä- Merkitys, tulkinta ja käsitteellistäminen liittyvät
toisiinsa- Ennakkoluulot ja asenteet täytyy tiedostaa- Riittämätön kontekstin ymmärtäminen on este
hyvälle tutkimukselle
let.oulu.fi / [email protected]
Kvalitatiivisen tutkijan toivottuja ominaisuuksia mm.
Kyky ymmärtää ihmistä ja ihmisen toimintaa Uteliaisuus (halu ymmärtää ja etsiä tietoa) Tavoitteellisuus, joustavuus ja valmius ottaa riskejä Luovuus ja mielikuvitus (divergentti ajattelu) Kyky ajatella analyyttisesti ja loogisesti Taito arvioida (reflektiivisyys) ja verrata Kyky tunnistaa erilaisuutta ja säännönmukaisuutta Kyky sietää epäselvyyttä Taito ratkaista ongelmia Kypsyys ymmärtää vastaajien arvo tutkimukselle Kypsyys hyväksyä ja kehittää itseään tutkimusinstrumenttina Vahvuus luottaa itseensä ja arvostaa työtään Kyky hyödyntää (tutkimus)verkostoja ja etsiä relevanttia tietoa
let.oulu.fi / [email protected]
Oppimis
Kirjalito
Jokaisen luennon jälkeen selitä1) Miten olet ymmärtänyt lähiopetuksessa käsitellyn sisällön. Valitse 3-5
teemaa, jotka selität omin sanoin. Käytä tarvittaessa lisälähteitä.2) Miten hyödynnät lähiopetuksessa käsiteltyä tietoa omassa
gradutyöskentelyssäsi. Perustele vastauksesi. Kerro perustellen myös mitä laadulliseen tutkimukseen liittyvää mahdollisuutta et voi hyödyntää gradussasi.
let.oulu.fi / [email protected]
Konteksti, jossa tutkimus tapahtuu
Tutkimuskysymykset Tutkimuksen tavoiteKeskeiset käsitteet /teoreettinen viitekehys
Tutkimuksen tarpeen perustelut- yhteiskunta, tutkimus, ongelma
Aiemmat tutkimukset
TuloksetAineistot Menetelmät
let.oulu.fi / [email protected]
KIRJALLISUUTTA
APA6 Manual
Corbin & Strauss (2008/1990). Basics of qualitative research.
Hirsjärvi, S., Remes, P. & Sajavaara, P. Tutki ja kirjoita.
Kinnunen, M. & Löytty, O. (2002). Tieteellinen kirjoittaminen. Tampere: Vastapaino.
Lehtonen, M. (2000). Merkitysten maailma. Tampere: Vastapaino.
Miles, M.B. & Huberman, A.M. (1994). An expanded sourcebook quaitative data analysis. Sage Publications.
Mäkinen, O. (2005). Tieteellisen kirjoittamisen ABC. Hämeenlinna: Karisto Oy.
Pyörälä, E. Johdatus laadullisen tutkimuksen metodologiaan. Helsingin yliopisto. http://www.valt.helsinki.fi/yleope/kvali/kvali1.htm
Saaranen-Kauppinen, A & Puusniekka, A. (2009). KvaliMot, Kvalitatiivisten menetelmien verkko-oppikirja.http://www.fsd.uta.fi/julkaisut/motv_pdf/KvaliMOTV.pdfMenetelmäopetuksen tietovaranto: http://www.fsd.uta.fi/menetelmaopetus/index.html Tuomi, J. & Sarajärvi, A. 2009). Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. Jyväskylä: Tammi.
.