tutkimuskurssi i (407040a), osa a) kvantitatiivisen...

TUTKIMUSKURSSI I (407040A), OSA A)

KVANTITATIIVISEN TUTKIMUKSEN

PERUSKURSSI, KOHTA 1)

TUTKIMUKSEN LÄHTÖKOHDAT

Jouni Peltonen, syyslukukausi 2016

Ktk331, [email protected]

Jouni Peltonen

KURSSIN RAKENNE

1) KVANTITATIIVISEN TUTKIMUKSEN PERUSKURSSI

(5 op)

a) tutkimuksen lähtökohdat –ls (2 op)

b) tilastolliset analyysimenetelmät –ls ( 2op)

c) pienryhmät (1 op)

Jouni Peltonen

TUTKIMUKSEN LÄHTÖKOHDAT –

LUENTOSARJAN SUORITTAMINEN

Jouni Peltonen

-luentosarja

ma 30.5. klo 16.30-19.45

ke 1.6. klo 16.30-19.45

pe 3.6. klo 16.30-19.45

ma 6.6. klo 16.30-19.45

ke 8.6. klo 16.30-19.45 (ensimmäinen puolisko)

luentoa ja muuta työskentelyä) 18 t, ei

läsnäolovelvollisuutta

TUTKIMUKSEN LÄHTÖKOHDAT –LUENTOSARJAN SUORITTAMINEN

Jouni Peltonen

-itsenäinen työskentely: 3 oppimistehtävää:

1) Valitse jossain tieteenalan lehdessä (miel. kv.)

julkaistu artikkeli, jossa kuvataan

kvantitatiivinen tutkimus.

a) erittele ko. tutkimuksen teoria ja tutkimus-

tyyppi sekä aineiston keräämisen menetelmät

b) etsi ja selitä ko. tutkimuksen luotettavuus-

ongelmat ja kerro, miten ne voisi kiertää,

jos tutkimus tehtäisiin uudestaan


Jouni Peltonen

2) Reliabiliteetin ja validiteetin käsitteisiin

liittyvä tehtävä

3) Omavalintainen tehtävä

Tehtäviä kannattaa tehdä koko ls:n ajan. Palautus-

päivä viimeistään 15.7.2016. Palautus sähköpostin

liitetiedostona kesäyliopiston toimistoon.

Neuvottele vaihtoehtoisista suorituksista JP:n kanssa


Jouni Peltonen

Kurssikirjallisuus: esim. Metsämuuronen, J.

(2003). Tutkimuksen tekemisen perusteet

ihmistieteissä, s. 1-152.

Oheiskirjallisuutta:

Alkula, T., Pöntinen, S., Ylöstalo, P. (1995). Sosiaalitutkimuksen kvantitatiiviset menetelmät. Porvoo: WSOY.

Borg, W.R. & Gall, M.D. (1989). Educational Research. An Introduction. 5th edition. Longman: New York.

Cohen, L. & Manion, L. 1994. Research Methods in Education. 4th edition. Routledge: London.)

Cohen, L. & Manion, L. 1989. Research Methods in Education. 3rd edition. Routledge: London.

Eskola, A. 1981. Sosiologian tutkimusmenetelmät I. Neljäs painos tai neljännen painoksen muuttamaton lisäpainos. WSOY: Porvoo.

Eskola, A. 1971. Sosiologian tutkimusmenetelmät II. Toinen painos tai toisen painoksen muuttamaton lisäpainos. WSOY: Porvoo.

Kerlinger, F. N. & Lee, H. B. (2000). Foundations of Behavioral Research (4th edition). Harcourt College Publishers: Forth Worth.

(jatkossa K&L)

Arviointi: oppimistehtävät arvioidaan arvosanalla

i-5.

1. KURSSIN TAVOITTEET, SISÄLLÖT JA

JOHDANTO

Kurssin perustavoite: saada yleiskäsitys

empiiris-analyyttisen ihmistieteen

metodologiasta

Jouni Peltonen

Pääsisällöt:

(1) empiiris-analyyttisen tieteen

perusperiaatteet,

(2) tutkimusongelmien ja hypoteesien

käsittely,

(3) erilaiset tutkimustyypit ja tutkimuksen

designit tai asetelmat,

(4) aineiston keräämisen tekniikat ja

(5) empiiris-analyyttisen tutkimuksen

luotettavuus ja mielekkyys.

Jouni Peltonen

2. EMPIIRIS-ANALYYTTISEN

TIEDEKÄSITYKSEN PERUSTEET

Huomio: empiiris-analyyttisen

tutkimuksen metodologia ≠ tilastotiede!

2. EMPIIRIS-ANALYYTTISEN

TIEDEKÄSITYKSEN PERUSTEET

2.1. Empiiris-analyyttisen

tiedekäsityksen synty

1500

1600

1700

1800

1900

2000

Kopernikus

Kepler

Galilei

Nykyaikaisen luonnontieteensynty

Dialogo...Bacon

Locke

Berkeley

HumeBrittiläinen empirismi, empirismin vakiintuminenluonnontieteissä

Novum Organum...

ComteMill Klassinen positivismi,

vaatimus naturalistisestametodologisesta monismista

Wienin piiri Looginen positivismi

Looginen empirismi

Loogis-analyyttinen tieteenteoria, analyyttinentieteenteoria


tutkimuksen perustavat

periaatteet

-seuraavista periaatteista seuraa, että empiiris-

analyyttisessa tutkimuksessa on mielekästä ja

usein jopa välttämätöntä käyttää tilastollisia

aineistoja. Miten/Miksi?

Jouni Peltonen


tutkimuksen perustavat

periaatteet

(1) metodologinen naturalismi tai

naturalistinen metodologinen monismi (?);

(2) empirismi;

(3) teleologisten selitysten ja ”holistis-

aprioristen teorioiden” hylkääminen;

Jouni Peltonen

(4) kausaalinen selittäminen, funktionaalisten

riippuvuussuhteiden kuvaus ja

(5) invarianssit, nomologiset hypoteesit

(6) abstrahointi ja idealisointi;

(7) objektiivisuus;

Jouni Peltonen

(8) intersubjektiivisuus ja avoimuus,

(9) vaatimus tieteellisten lauseiden

falsifioitavuudesta;

(10) kriittisyys;

(11) autonomisuus;

(12) edistyvyys;

Jouni Peltonen

(11) autonomisuus;

Jouni Peltonen

(12) edistyvyys;

(13) säästeliäisyys;

(14) (sosiologinen) relativismi arvojen ja

normien suhteen, arvovapaus;

(15) tieteen yhteiskunnallisen arvon ja

käytännöllisten sovellusten korostaminen;

(16) analyyttisyys;

(17) eksaktisuus ja

(18) harkitsevan ajatustapahtuman ja

empiiristen havaintojen tekemisen luova

yhdisteleminen.

Jouni Peltonen

Kysymyksiä:

-edellä listatuista periaatteista seuraa, että

empiiris-analyyttisessa tutkimuksessa on

mielekästä ja usein jopa välttämätöntä käyttää

tilastollisia aineistoja. Miten/Miksi?

-miksi vaatia, että ihmistä ja yhteiskuntaa

pitäisi tutkia samoin kuin luontoa?

Jouni Peltonen

Jouni Peltonen

2.3. Tieteelliset lait ja teoriat

Kysymys: mitä tarkoitetaan käsitteellä

'teoria'? Mitkä ovat esimerkkejä

sosiologisista, psykologisista tai

kasvatustieteellisistä teorioista?

Jouni Peltonen

Standardinäkemys tai tieteen kielen

kaksitasonäkemys:

"laajassa mielessä teoria

on…lausejärjestelmä, joka koskee tiettyä

todellisuuden aspektia ja jossa yksittäiset

lauseet asettuvat toisiaan perusteleviin

suhteisiin…empiirisen tieteellisen teorian

ytimen muodostavat todellisuutta

koskevat nomologiset (laki)lauseet".

Jouni Peltonen

(1) nomologisten lakilauseiden tai

hypoteesien käsite:

(a) objektiiviset lait,

(b) tieteessä objektiivisia lakeja pyritään

kuvaamaan nomologisten lauseiden tai

hypoteesien avulla.

Jouni Peltonen

(c) Nomologiset lauseet (ja niiden kohteet

eli objektiiviset lait) voivat olla

(i) universaaleja/deterministisiä tai

(ii) probabilistisia

ja ne voidaan muotoilla

(i) kvalitatiivisin käsittein,

(ii) komparatiivisin käsittein tai

(iii) kvantitatiivisin käsittein.

Esimerkkejä:

Jouni Peltonen

Kysymys: Edellisestä seuraa, että

matematiikalla on tärkeä rooli empiiris-

analyyttisessa tutkimuksessa sekä (a)

teorianmuodostuksen tasolla että (b)

aineistojen ja niiden analyysin

yhteydessä. Miksi?

-Lisäesimerkkejä (add 1):

Jouni Peltonen

Esimerkki 1 (psykologia):

Jouni Peltonen

Jouni Peltonen

Esimerkki 2 (sosiologia):

2,50 5,00 7,50 10,00 12,50 15,00 17,50

education

6000,00

8000,00

10000,00

12000,00

14000,00

16000,00

18000,00

inc

om

e

Jouni Peltonen

2,50 5,00 7,50 10,00 12,50 15,00 17,50

education

2000,00

4000,00

6000,00

8000,00

10000,00

inco

me

Jouni Peltonen

2,50 5,00 7,50 10,00 12,50 15,00 17,50

education

4000,00

5000,00

6000,00

7000,00

8000,00

9000,00

10000,00

inco

me

Jouni Peltonen

Populaatio a b n

White Male 7202 0,29 3,68

White Female 3610 0,53 3,2

Black Male 4779 4,42 2,5

Black Female 2358 2,52 2,71

Jouni Peltonen

Jouni Peltonen

Kvantitatiivista tasoa pidetään parempana

kuin sitä edeltäviä kvalitatiivista ja kompa-

ratiivista; usein ajatellaa, että käsitteen-

muodostuksessa pitäisi pyrkiä kvantitatiiviselle

tasolle mahdollisimman nopeasti?

MIKSI?

Jouni Peltonen

Jouni Peltonen

Kvantitatiivisen käsitteenmuodostuksen hyöty:

Jouni Peltonen

(2) Tieteellinen teoria kahden tason kielenä:

Teoreettisten käsitteiden operationaalistaminen!

Esimerkki:

Jouni Peltonen

Tärkeää: on kaksi perustapaa operationaalistaa:

(a) kuvata mittaustapa ja

(b) kuvata koekäsittely.

Jouni Peltonen

ESIMERKKITUTKIMUKSEN TEORIA

Esimerkki 1: ESIMERKKITUTKIMUKSEN TEORIA

C1 C2H1

C1

C1

C1

H1

H2 H3C3

H1H4

, ,, C3

H5

,

H6H6

H7

Teoreettinentaso, teoreettistenkäsitteiden taso

Operationaalinen taso, operationaalisten käsitteidentaso

xKoeryhmäx > Kontrolliryhmä

H8H

H9H :

Jouni Peltonen

Käsitt

een

symb

oli

Käsite

C1 Uuden, opittavan asian liittyminen

aikaisempaan, olemassa olevaan tiedolliseen

rakenteeseen

C2 Opitun muistaminen

C3 Kyky toistaa aikaisemmin havaittu

informaatiosisältö tai tieto

Jouni Peltonen

Käsitt

een

symb

oli

Käsite

Koeryhmälle annettu koekäsittely (kuvaus)

Kontrolliryhmälle annettu koekäsittely

(kuvaus)

Muistamistehtävän tulos (kuvaus)

Jouni Peltonen

Jouni Peltonen

Esimerkki 1: ESIMERKKITUTKIMUKSEN TEORIA(1) Tutkimuksen teoreettiset käsitteet'

1C ''

1C'

3C(2) Tutkimuksen operationaaliset käsitteet

Semanttinen näkemys tieteellisistä teorioista:

'

1C ''

1C'

3C

Jouni Peltonen

3. TUTKIMUSONGELMAT, HYPOTEESIT JA MUUTTUJAT

3.1. Ongelman ja hypoteesin käsitteet

Tutkimusongelma = lause, joka kysyy: millainen

suhde kahden tai useamman ilmiön/muuttujan välillä

on?

Hypoteesi = lause, joka väittää jotain kahden tai

useamman ilmiön/muuttujan välisestä yhteydestä.

Jouni Peltonen

Esimerkkejä:

Onko opiskelijan perheen tulotasolla yhteyttä

hänen opiskelumotivaatioonsa voimakkuuteen?

Perheen tulotaso on yhteydessä

opiskelumotivaation voimakkuuteen.

Mitä korkeampi perheen tulotaso, sitä

voimakkaampi opiskelumotivaatio.

Jouni Peltonen

Kysymys: miksi hypoteeseja muotoa

Perheen tulotaso ei ole yhteydessä

opiskelumotivaation voimakkuuteen

(A ja B eivät ole yhteydessä toisiinsa)

vältetään ja ehkä pitäisikin välttää?

Huomio: tästä on poikkeuksia! (Esim. J. R. Harrisin

hypoteesi kasvatuksen/primäärisosialisaation

vaikutuksista persoonallisuuteen!)

Jouni Peltonen

3.2. Mitä kautta tutkimusongelmia tai

hypoteeseja voi löytää tai keksiä?

Muistutus: "keksimisen logiikkaa" ei toistaiseksi

ole!

Mahdollisuuksia:

(1) selittämättömät ilmiöt

-esimerkkejä:

(2) tukeutuminen aikaisempiin teorioihin,

(a) koettelemattomat hypoteesit,

(b) sovellus uudelle alueelle,

(c) kahden tai useamman teorian yhdistäminen;

Jouni Peltonen

3.3. Miten ongelmaa voi arvioida ja työstää

erityisesti silmällä pitäen sitä, että se olisi (A)

tutkittavissa tieteellisellä menetelmällä (B)

tieteellisesti merkittävä ja (C) käytännöllisesti

merkittävä?

(A) Onko ongelma/hypoteesi tutkittavissa

tieteellisellä menetelmällä?

(a) olemuskysymykset ja arvo- tai

moraalikysymykset

(b) suuriin mittausongelmiin johtavat hypoteesit

(c) ainutkertaiset tapahtumat ja

(d) täysin satunnaiset tapahtumat.

Jouni Peltonen

(2) tutkittavuus käytännössä:

(a) mittaamisvaikeudet,

(b) taloudelliset ja aikaresurssit ja

(c) eettiset ongelmat.

Esimerkkejä tutkimusongelmista, joita ei voida

käytännön syistä (kunnolla) tutkia:

Jouni Peltonen

(a) Kokeellisen asetelman sijaan ei-kokeellinen:

(b) Perusjoukon ja otoksen/näytteen

supistaminen:

(c) Muutetaan ongelmaa ja mahdollisesti koko

lähestymistapaa niin, että ei tarvita edustavaa

otosta:

Jouni Peltonen

(B) Hypoteesin/ongelman tieteellinen

merkittävyys

(1) on kriittisesti arvioitava hypoteesin/tutkimus-

ongelman itsestäänselvyyden astetta!

Esimerkkejä:

”Kuinka moni huumeita jatkuvasti käyttävistä

nuorista on aloittanut käyttönsä kokeilemalla

huumeita?”

Jouni Peltonen

(2) tutkimusongelman teoreettinen merkitys:

Kysymys: miksi puhelinluettelo ei ole tieteellinen

tutkimusraportti?

Muita esimerkkejä:

-millainen työmotivaatio Oulun seudun IT-alan

yritysten henkilöstöllä on?

-miten mielekkäänä Oulun seudun avoimen

yliopiston opiskelijat kokevat etäopetuksen?

-onko huumeiden käyttö lisääntynyt oululaisten

alle 20-vuotiaiden joukossa kahden viime vuoden

aikana?

Jouni Peltonen

(C) tutkimusongelman käytännöllinen merkitys:

Määttä, Paula (1975): "Millainen on ollut

jyväskyläläisten huumausaineita käyttävien

nuorten elämäntilanne ja arvomaailma syksyllä

1971?"

Tuloksia:

-harrastuksia oli taiteesta urheiluun

-kuuluivat "baarin porukkaan", "puiston porukkaan", urheilu- tai

muusikkoryhmään, osa ei kuulunut mihinkään ryhmään

-suhteet kotiin olivat osalla hyviä, osalla huonoja

-suurin osa uskoi Suomen itsenäisyyden tärkeyteen

-suurin osa piti puolustuslaitosta tärkeänä

-81% ei pitänyt kirkkoinstituutiota tarpeellisena

Jouni Peltonen

3.3. Tutkimusongelman rajaaminen ja

täsmentäminen

Esimerkki: Onko opiskelijan sosiaalisella taustalla

yhteyttä hänen opiskelumotivaatioonsa?

Jouni Peltonen

Jouni Peltonen

4. TUTKIMUSTYYPIT JA TUTKIMUKSEN

DESIGNIT/ASETELMAT

Kolme erilaista tutkimustyyppiä:

(4.1.) selittämään pyrkivä tutkimus,

(4.2.) ”vertailevat tai korrelatiiviset

tutkimukset”ja

(4.3. ) kuvaileva tutkimus.

Jouni Peltonen

4.1. Selittämään pyrkivä tutkimus

Hypoteesit perusmuotoa: A ->B (tai X -> Y)

4.1.1. Kausaalisen selittämisen ehdoista

Ilmiöiden X ja Y välillä on kausaali- eli syy-

seuraussuhde, jos

(0) ilmiöiden välillä ei ole loogista

riippuvuussuhdetta, vaan ne ovat ulkoisessa,

satunnaisessa suhteessa toisiinsa;

Jouni Peltonen

(1) X:n ja Y:n vaihteluissa on tilastollisesti

osoitettua kovariaatiota;

(2) On todistettu tai varmistettu, että muuttujan

X esiintyminen tai X:n muutos on tapahtunut

ajallisesti ennen Y:n esiintymistä tai Y:n muutosta

ja

(3) On todistettu, ettei X:n ja Y:n välinen

riippuvuus (yhteisvaihtelu) ole näennäistä, jonkin

kolmannen tekijän tai muuttujan Z aiheuttamaa.

(4) Kausaliteetin tuottava mekanismi?

Jouni Peltonen

Jouni Peltonen

4.1.2. Aidosti kokeellinen tutkimus

(A)Klassinen koeasetelma ja sen variaatiot:

Tämä koville luonnontieteille tyypillinen asetelma

ei ole kovin käyttökelpoinen ihmistieteissä.

Miksei?

Jouni Peltonen

Jouni Peltonen

Alkumittausta tarvitaan, jos

(1) Y on sellainen, että tutkittavilla siinä jo on

jokin nollaa suurempi arvo

(2) tarvitaan tietoa koekäsittelyn tuottaman

efektin voimakkuudesta ja

(3) ilman varsinaista koekäsittelyäkin tapahtuu

muutosta riippuvassa muuttujassa.

Jouni Peltonen

Jouni Peltonen

k

Jouni Peltonen

Jouni Peltonen

Yhteenveto:

Aidosti kokeellisen asetelman vahvuudet:

(1) asetelmalla on erinomainen sisäinen

validiteetti;

(2) voidaan varmistaa, että x todella esiintyy

ennen y:tä ja

(3) kahden edellisen perusteella ainut todella

pätevä tapa ottaa kantaa kausaalihypoteeseihin.

Jouni Peltonen

Ongelmia:

(1) käytännössä hankalaa tai usein mahdotonta;

(2) aidosti kokeellisen tutkimuksen ns. ekologinen

validiteetti ihmistieteissä?

Lisähuomio: Hawthorne-efekti ja kokeellinen

ihmistieteellinen tutkimus

Jouni Peltonen

Jouni Peltonen

4.1.3. Kvasikokeellinen tutkimus ja kenttäkokeet

(field experiments)

Määritelmä:

Asetelmia, jossa on tehty kompromisseja:

Jouni Peltonen

Tyypillisiä kenttäkokeita ovat ns. aikasarja-asetelmat:

Periatteessa näitä voi käyttää myös aidosti

kokeellisessa tutkimuksessa.

Jouni Peltonen

4.1.4. Ex post facto –strategia

Määritelmä:

Post hoc, ergo propter hoc.

Ex post facto tutkimuksen logiikka:

Esimerkki: ns. cycle of violence –hypoteesi

Jouni Peltonen

4.2. Korrelaatiotutkimus/vertaileva tutkimus

-ei-kokeellista

-halutaan tietoa relaatioista

-muuttuja-asetelma: riippumattomat ja riippuvat

muuttujat

Esimerkkejä korrelaatiotutkimuksesta/vertailevasta

tutkimuksesta:

Jouni Peltonen

Korrelaatiotutkimus, esimerkki: Interrelations between the supervisory

and researcher community support experiences and risk factors among

doctoral students

Jouni Peltonen, Jenna Vekkaila, Pauliina Rautio, Kaisa Haverinen,

Maija Laatikainen & Kirsi Pyhältö

BURNOUT:

X1: loss of interest

X2: overload

SUPPORT & COMMUNITY:

X3: supervisory support

X4: community support

X5: problems

Y: attrition intentions

?

Jouni Peltonen

Jouni Peltonen

BURNOUT:

X1: loss of interest +

X2: overload +


X3: supervisory support -

X4: community support -

X5: problems +


Voiko näin päätellä?

R2 = 0,56

Jouni Peltonen

BURNOUT:


X2: overload


Jouni Peltonen

BURNOUT:

X1: loss of interest +

X2: overload


Jouni Peltonen




X5: problems


Jouni Peltonen



X4: community support -

X5: problems


Jouni Peltonen

BURNOUT:


X2: overload




X5: problems


Jouni Peltonen

BURNOUT:





Jouni Peltonen

4.3. Kuvaileva tutkimus

Määritelmä:

Jouni Peltonen

Esimerkki:

Jouni Peltonen

Jouni Peltonen

5. HAVAINTOJEN TEKEMISEN JA AINEISTON

KERÄÄMISEN MAHDOLLISUUKSIA

Kertausta: havainnointi on mittausta, jossa liitetään

tilastoyksikön ai ominaisuuteen eli tilastolliseen

muuttujaan xj mittaluku tai mittasymboli xij.

Kaksi tärkeää seikkaa:

(1) teoriaperinne yleensä määrää spesifin

mittaustekniikan!

(2) kyselylomaketta käytetään kasvatustieteessä aivan

liikaa!

Jouni Peltonen

5.1. Tekniset mittalaitteet

-EEG, MEG, PET

-GSR-mittaus

-kellot, desibelimittarit jne.

Jouni Peltonen

5.2. Havannointi eli observointi

Määritelmä:

Jouni Peltonen

-Observointi-instrumentit:

Jouni Peltonen

1. Hyväksyy oppilaiden tunnetilan:

Välil-

linen

2. Kiittää tai rohkaisee:

Opettaja vaikutus 3. Käyttää hyväksi oppilaan ajatuksia:

4. Tekee kysymyksiä:

5. Esittää tietoja tai käsityksiään:

Välitön

vaikutus

6. Antaa ohjeita:

7. Kritikoi ja osoittaa muuten olevansa auktoriteetti:

8. Oppilas vastaa kysymykseen:

Oppilas 9. Oppilas puhuu oma-aloitteisesti:

10. Hiljaisuus tai epäselvä tilanne:

Jouni Peltonen

Opettaja: Kello on soinut. Kuunnelkaapa

lapset minua.

Puhe ja melu loppuvat.

Opettaja: Erkki, me kaikki odotamme sinua.

Opettaja: Tänään on teille järjestetty oikein

mukava yllätys, ja luulen, että se on kaikista

teistä jännittävä ja mielenkiintoinen. Onko joku

jo kuullut, mitä tänään teemme?

Oppilas: Menemmekö retkelle sillä bussilla,

joka on koulun edessä?

Opettaja: Sinäpä sen keksit. Miten sait tietää

retkestä?

Jouni Peltonen

5.3. Haastattelu

Jouni Peltonen

Jouni Peltonen

Haastattelujen etuja verrattuna

kyselylomakkeeseen ovat ainakin

seuraavat seikat:

(1) ymmärtämisen varmistaminen,

lisäkysymykset;

(2) haastattelua voi käyttää sellaisten,

kanssa, joiden luku- ja kirjoitustaito on

puutteellinen;

(3) syiden ja perusteiden kysyminen ja

(4) vähemmän puuttuvia vastauksia ja

pienempi kato.

Jouni Peltonen

5.4. Kyselylomake

Kyselylomakkeen muotoon tehdyt

”mittarit” voidaan jakaa kahteen

päätyppiin:

(1) galluptyyppiset kyselyt, joissa

yleensä kysytään pintatason mielipiteitä

tai faktoja tai

(2) ns. testit tai skaalat

Jouni Peltonen

Jouni Peltonen

Testi kyselylomakkeella, esimerkki

Piaget’n kognitiivisen kehityksen teoria:

Senso-

motorinen

Esiopera-

tionaalinenKonkreetit

operaatiot

Formaalit

operaatiot

Piaget’n kognitiivisen kehityksen teoria:

Senso-

motorinen

Esiopera-

tionaalinenKonkreetit

operaatiot

Formaalit

operaatiot

Piaget’n kognitiivisen kehityksen teoria,

kyselylomakemuotoinen testi (1):

-Perusidea: voittava arpa

ei-voittava

Jotta =

kuinka monta tarvitaan astiaan B?


kyselylomakemuotoinen testi (2):

-Perusidea: voittava arpa

ei-voittava

>, < vai =?


kyselylomakemuotoinen testi (3): .

.

.

Konkreetit

2:2 ? 3:3

1:2 = 2:?

4:2 = 2:?

Formaalit

2:1 ? 4:3

2:3 ? 3:4

5:2 ? 7:3

Muita esimerkkejä testeistä, älykkyystesti:

1. Valitse sana, joka parhaiten sopii lauseen

tyhjään tilaan.

Lumi ___________ kun aurinko paistaa siihen.

A. jäätyy B. hajoaa C. sulaa

2. Kuviopäättely

3. Sarjan täydentäminen

1 1 2 3 6 10 20 ____

A. B. C. D.

?

Muita esimerkkejä testeistä, persoonallisuus-

testi:

1. Kaipaatko usein jännitystä?

2. Oletko tavallisesti huoleton?

3. Heilahteleeko mielialasi usein ylös ja alas?

4. Teetkö usein toisille kepposia?

Kyllä Ei

5.5. Muut aineiston keräämistavat tms.

-valmiit tilastot

-tekstimateriaalien kvantisointi tai koodaus

-simulaatiot

6. EMPIIRIS-ANALYYTTISEN TUTKIMUKSEN

LUOTETTAVUUDESTA JA MIELEKKYYDESTÄ

6.1. Empiiris-analyyttisen tutkimuksen

paradigman sisäiset luotettavuuskriteerit

Klassinen jako:

(1) reliabiliteetti ja

(2) validiteetti, joka voidaan jakaa

(a) sisäiseen ja

(b) ulkoiseen validiteettiin.

KORRELAATION KÄSITE JA KORRELAATIOKERROIN

add. 2. Reliabiliteetin ja validiteetin käsitteet,

esimerkkejä

1. Keinotekoinen esimerkki

Kuvio 1. Todellisen ÄO:n ja Todellisen OM:n yhteys

3.1. Sisältövaliditeetti

Kuvio 10. Sisältövaliditeetin mielessä epävalidi

matemaattisten taitojen testi

Jouni Peltonen

3.1. Sisältövaliditeetti

Kuvio 10. Sisältövaliditeetin mielessä epävalidi

matemaattisten taitojen testi

Jouni Peltonen

MIKSI?

Älykkyystestin osio:

Keskiaikainen kirkkomusiikki suhtautuu tritonukseen

samoin kuin

a) Äiti lapseen

b) Kissa koiraan

c) Hevonen seepraan

d) Grönlanti Tanskaan

Attitude towards quantitative research

Negative Positive

item1 item2 item3 item4 item5 item6

affective component

Negative Positive

cognitive component

Negative Positive

cognitive component

Negative Positive

behavioural component

r = 1r = -1

item7

r = 1 r = -1 r = 1 r = 1 r = -1

Correlations

1 -,424** ,060 -,044 ,008 -,039 -,073

,000 ,416 ,548 ,918 ,595 ,323

186 186 186 186 186 186 186

-,424** 1 ,015 ,009 ,042 ,064 -,013

,000 ,841 ,907 ,571 ,383 ,863

186 186 186 186 186 186 186

,060 ,015 1 -,484** ,028 -,002 -,075

,416 ,841 ,000 ,702 ,978 ,309

186 186 186 186 186 186 186

-,044 ,009 -,484** 1 -,014 -,095 ,147*

,548 ,907 ,000 ,848 ,195 ,045

186 186 186 186 186 186 186

,008 ,042 ,028 -,014 1 ,049 ,076

,918 ,571 ,702 ,848 ,506 ,303

186 186 186 186 186 186 186

-,039 ,064 -,002 -,095 ,049 1 -,510**

,595 ,383 ,978 ,195 ,506 ,000

186 186 186 186 186 186 186

-,073 -,013 -,075 ,147* ,076 -,510** 1

,323 ,863 ,309 ,045 ,303 ,000

186 186 186 186 186 186 186

Pearson Correlation

Sig. (2-tailed)

N

Pearson Correlation

Sig. (2-tailed)

N

Pearson Correlation

Sig. (2-tailed)

N

Pearson Correlation

Sig. (2-tailed)

N

Pearson Correlation

Sig. (2-tailed)

N

Pearson Correlation

Sig. (2-tailed)

N

Pearson Correlation

Sig. (2-tailed)

N

item1(AC)

item2(ACR)

item3(CC)

item4(CCR)

item5(CC)

item6(BC)

item7(BCR)

item1(AC) item2(ACR) item3(CC) item4(CCR) item5(CC) item6(BC) item7(BCR)

Correlat ion is signif icant at the 0.01 level (2-tailed).**.

Correlat ion is signif icant at the 0.05 level (2-tailed).*.

Communalities

1,000 ,722

1,000 ,713

1,000 ,756

1,000 ,736

1,000 ,986

1,000 ,778

1,000 ,769

item1(AC)

item2(ACR)

item3(CC)

item4(CCR)

item5(CC)

item6(BC)

item7(BCR)

Init ial Extraction

Extraction Method: Princ ipal Component Analy sis.

Total Variance Explained

1,668 23,829 23,829 1,668 23,829 23,829 1,520 21,713 21,713

1,456 20,806 44,635 1,456 20,806 44,635 1,492 21,311 43,024

1,324 18,914 63,549 1,324 18,914 63,549 1,430 20,436 63,459

1,010 14,435 77,984 1,010 14,435 77,984 1,017 14,524 77,984

,586 8,371 86,355

,501 7,152 93,507

,455 6,493 100,000

Component

1

2

3

4

5

6

7

Total % of Variance Cumulat iv e % Total % of Variance Cumulat iv e % Total % of Variance Cumulat iv e %

Init ial Eigenv alues Extraction Sums of Squared Loadings Rotation Sums of Squared Loadings

Extraction Method: Principal Component Analys is .

Rotated Component Matrixa

-,872 -,010 ,074 ,106

,860 -,103 ,061 ,120

,029 ,869 -,010 ,020

,119 -,849 ,018 ,002

-,038 ,062 -,845 ,042

-,051 ,034 ,840 ,054

,010 ,017 ,009 ,993

item6(BC)

item7(BCR)

item3(CC)

item4(CCR)

item1(AC)

item2(ACR)

item5(CC)

1 2 3 4

Component

Extraction Method: Principal Component Analys is.

Rotation Method: Varimax with Kaiser Normalization.

Rotation converged in 4 iterations.a.

val

Tässä esimerkissä:

Joten:

tutkimuskurssi i (407040a), osa a) kvantitatiivisen...

Documents