lähetyskipinä 2016

1

Kuva

: Kirs

i Ryö

sö

Myanmarilaisia poikia, buddhalaisen koulun munkkioppilaita.

2

Varat, hyvä palvelija – huono isäntä

SisällysluetteloEsitteen teema: varainhankinta lähetystyölle

Sleyn lähetystyötä kotimaassa 2-20

Sley Israelissa 21

Sley Japanissa 22-23

Sley Etelä-Koreassa ja Myanmarissa 24-25

Sley Keniassa 26-27

Sley Sambiassa ja Etelä-Sudanissa 27-29

Sley Venäjällä 30-31

Sley Virossa 32

Kummityö 33

Materiaaliluettelo 34-35

Lähetyskipinä

Keräyslupa 2015-2016:Poliisihallituksen 13.1.2015 myöntämän keräysluvan POL-2014-12480 mukaisesti Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys ry voi kerätä varoja 13.1.2015-31.12.2016 koko Suomessa Ahvenanmaata lukuun ottamatta julistus-, opetus- ja diakoniatyö-hön kotimaassa sekä yhdistyksen lähetyskohteissa ulkomailla.

Mistä varat lähetystyöhön? Olen usein kuul-lut yhteistyökirkkojemme vastuuhenkilöiden

suusta ajatuksen, että heidän talouspulmansa ratke-aisivat, kunhan saataisiin tuottavia projekteja. Hen-kilökohtaisesti en usko tuottaviin projekteihin kir-kon talousongelmien ensisijaisena ratkaisijana sen enempää kaukaisilla lähetyskentillämme kuin ko-ti-Suomessakaan. Niillä on lähinnä vain tilapäinen ja lisukkeellinen merkitys. Omallakin kirkollam-me on paljon tuottavia projekteja, mutta mikään näistä ei korvaa voimakkaasta jäsenkadosta aiheu-tuvia ongelmia.

Lähetystyön ja kristillisen kirkon toiminta ja talous voivat pohjimmiltaan rakentua vain vapaaehtoiseen uhraamiseen. Alkukirkolla ei ollut verotuloja, ta-lousmäärärahoja, korkosijoituksia, valtakunnalli-sia kolehteja tai kiinteistöjen vuokratuloja. Sillä oli evankeliumin palvelukseen antautuneita ja omas-taan luopuneita kristittyjä. Oli lähtijöitä ja lähettä-jiä. Evankeliumin aarre oli voitava jakaa eteenpäin.

Suoraan palkasta pidätettävä kirkollisvero on saatta-

nut hämärtää ajatuksen varojen uhraamisesta, mikä näkyy esimerkiksi häkellyttävän pieninä kirkkoko-lehteina. Riittää, kun maksan jo kirkollisveron. Täl-laista ”veroantamista” on työlästä kutsua uhraami-seksi. Kuitenkin voimme löytää uudestaan uhraami-sen ilon ja taidon. Tarvitaan varainhankinnallista ideointia. Lähetystyö kaikkinensa on upea todistus siitä, miten asialle sytyttäessä ovat löytyneet paitsi lähtijät, myös varat työn toteuttamiseen. Lähetys-työ rahoitetaan yksityisin lahjoituksin, kolehdein, nimikkosopimuksin, myyjäisin, testamentein, sekä seurakuntien talousarviomäärärahoilla. Varat eivät ole itsetarkoitus, vaan väline ja palvelija.

Kun jaamme saman vision Kristuksen evankeliumin julistamisen välttämättömyydestä, tilanne on varain-hankinnallisesti valoisa. Lähetysjärjestönä Sley ha-luaa omalta osaltaan kilvoitella siinä, että visiom-me säilyy kirkkaana, Jeesukselta saamamme alku-peräisen tehtäväksi annon mukaisena. Etenemme pelastuksen evankeliumi edellä, emme haavi edellä.

Pekka HuhtinenLähetysjohtaja

Julkaisija:Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys/lähetysosasto

PL 184, 00181 Helsinki

puh. (09) 251 390, www.sley.fi

Toimitus, ulkoasu ja taitto:Liisa Räsänen

Suomi

33

Tuo vieras, paikallinen saarnamies, oli sanonut

minulle, että muista kiittää Tai-vaan Isää ruuasta. Hän oli saanut vastauksen: ”En kiitä. Isä on tie- nannu ra-hat ja äiti on niillä ostannu ruokaa.”

Noin toimii pienenkin ihmisen ajatus: ”Minähän sen tein.” Varainhankinta on suuren luokan kysymys, kun kyselemme mahdol-lisuuksien ja taloudellisen tuen pe-rään jakaessamme evankeliumin sanaa eteenpäin. Yksittäistä ohjet-ta Raamatusta emme löydä malliin anna brutto- tai nettotuloistasi niin ja niin suuri osa evankeliumin le-vitystyölle, niin asia on kunnossa. On kyse suuremmasta asiasta kuin teknisestä ja meidän keinoin mitat-tavasta suureesta.

Kiitoksen kauttaSyntiturmeltuneen ja kadotuksenalai-sen ihmisen (siis luonnostamme mei-dän jokaisen, Room. 3) tilaan ei tuo ratkaisua vaatimus ja lähimmäisen ohjeistus: Anna niin ja niin paljon niin sitten… Umpikujassa olevalle (eli meille jokaiselle) on Jumalalla sama vastaus. Se on täydellinen lah-ja-armahdus (2 Kor. 5:19). Evanke-liumin todellisuus ja sanassa sekä sa-nan kautta vaikuttava Jumalan Hen-ki voi ainoastaan ihmisen sydämen

avata kiitokseen

ja sen kautta an-tamiseen. Se merkitsee kiittämistä suun, kätten

ja kukkaron kautta. Se on kiittämistä niiden mahdollisuuk-sien ja uskonmäärän mukaan, mit-kä Herramme on meille itse kulle-kin suonut.

Siis ensimmäinen askel itsekkään ja Jumalasta erossa kulkevan ihmisen kohdalla on se, että hänelle kirkas-tuu kuinka koko elämä on lahjaa. Ei isä ansaitse edes työllään, ellei Jumala suo siihen mahdollisuuksia. 1 Kor. 4:7: ”Kuka antaa sinulle eri-koisaseman? Onko sinulla mitään, mitä et ole saanut lahjaksi? Jos ker-ran olet saanut kaiken lahjaksi, mik-si ylpeilet niin kuin se olisi omaa ansiotasi? Ps. 50:14: ”Anna Juma-lalle uhriksi kiitos, täytä lupaukse-si Korkeimmalle.

Lahjan saajasta antajaksiJumalalle kelpaaminen on yksin-omaan Hänen työnsä meidän puoles-tamme. Tämä täysin armosta meille annettu lahja vie ihmisen antajan pai-

kalle. Juma-

lan rak-kauden koh-teena elä- vä ihminen ei voi muuta kuin kiittää. Sii-nä kiitoksessa hän käyttää kaikki mahdollisuudet mitä Herramme on hänelle suonut. Jumalan armahta-ma ihminen on tilanteessa, jossa hän kysyy Jumalan tahtoa. Room. 12:1: ”Jumalan armahtavaan lau-peuteen vedoten kehotan teitä, vel-jet: Antakaa koko elämänne pyhäk-si ja eläväksi, Jumalalle mieluisaksi uhriksi. Näin te palvelette Jumalaa järjellisellä tavalla.”

Pieni poika on matkan varrella op-pinut kiittämään paitsi ruuasta, myös koko elämisestä. Kipujenkin keskellä on eletty suurella armon kämmenellä. Huolenpitäjänä on hän, jolta kaikki hyvä tulee. Täs-sä Herramme rakkauden osallisuu-dessa on oppimista koko ihmiselä-män ajaksi.

Lasse NikkarikoskiToiminnanjohtaja

Paljonko kuuluisi lahjoittaa?

Mieleeni on jäänyt hämä-rä kuva vieraasta keit-tiösämme, kun olin muutaman vuoden ikäinen. Tuota ku vaa äitini on myöhemmin kirkastanut kertomal-la, mitä tuolloin tapahtui.

Sleyn lähetys kotimaassa

4

Tähän sisältyvät lähetystyölle suorien lahjoitusten lisäksi ko-

lehdit, vapaaehtoisvoimin järjestet-tyjen lähetysmyyjäisten, -arpajais-ten, –lounaiden ja muiden tempaus-ten tuotot. On todennäköistä, että tulevaisuudessa vapaaehtoisen kan-natuksen osuus yhä kasvaa suhtees-sa muihin lähetystyötä mahdollis-taviin tulonlähteisiin. Tätä lähtö-kohtaa silmällä pitäen on työryh-mä lähtenyt pohtimaan Sleyn va-rainhankinnan tavoitteita.

Iloinen osa toimintaaVarainhankinnan tulisi olla mie-lekäs, luonnollinen ja iloinen osa kaikkea Sleyn toimintaa. Sen ym-märtämiseen, että saa olla omal-la tärkeällä paikalla mukana ra-kentamassa Jumalan valtakuntaa, auttavat opetus Jumalalta saadun jakamisesta ja rohkaisu oman pai-kan löytämiseen. Työntekijöitä on perehdytetty antamisen teologiaan ja haastettu välittämään viestiä pu-heissaan ja raamattuopetuksissaan.

Sleyn lahjoituskoh-teet tunnetaan

Keräyskohteita pyritään konkreti-soimaan helposti ymmärrettäviksi. Kohteeksi ei niinkään valita yleises-ti työtä esim. Keniassa, vaan vaik-

Sleyn toteuttaman lähe-tystyön suurin tulonlähde on yksittäisten kristittyjen omista rahoistaan Jumalan valtakunnan työhön lah-joittamat varat.

kapa tietyn kirkon rakentaminen keskelle tiedettyä kylää. Projektin jälkeen kerrotaan kuvin ja sanoin, mitä tehtiin. Tällainen motivoi. Ta-voitteenamme on, että työn tekijät ja tukijat tunnetaan. Tunnettavuuteen sisältyy myös se, että Sleyn kohtei-den puolesta rukoillaan ahkerasti.

lähetystyötä, vaikka alkulähteel-lä voi joskus tuntua siltä, että oma pieni puro kuivui kokoon. Jokainen pienen puron alkulähde on tärkeä. Muuten virta jää muodostumatta.

”Hänellä on teille annettavana runsaas-ti kaikkia lahjoja, niin että teillä on aina kaikki, mitä tarvitsette ja voitte tehdä runsaasti kaikkea hyvää.” 2. Kor. 9: 8.

Tom SäiläAfrikan aluekoordinaattori

Varainhankintatyöryhmän pj.

Jokaista tarvitaanLähetystyön taloudelliset resurssit muodostuvat jatkossa enenevässä määrin pienien purojen muodosta-masta virrasta. Näillä lukuisilla pie-nillä alkulähteillä olemme me yk-sittäiset kristityt. Meidän päätök-semme ja toimintamme ylläpitävät ja vauhdittavat maailmanlaajuista

Sleylle lahjoittaminen on helppoa

Helppous, mukavuus ja antamisen ilo syntyvät erityisesti siitä kun itse kohde ymmärretään tärkeäksi. Mak-sutavat ja –tekniikat pyritään pitä-mään mahdollisimman yksinkertai-sina ja toimivina. Pienillä toimen-piteillä on jo tehty Sleyn nettisivu-jen kautta lahjoittaminen helpom-maksi ja luotu tekstiviestilahjoitta-misen mahdollisuus. Teknologian kehittyessä ja maailman muuttues-sa käytäntöjä päivitetään.

Sambialaiset tuovat kolehtiin rahaa jonossa tanssien.

Kuva

: Liis

a Räs

änen

5Suomi

5

On koleh-t ivirre n aika. Haa-vi on koh-ta edessäni ja kaivelen kukkaroani.

Täällä piti olla joku setelikin, mutta onko

se mennyt kuittien sekaan piiloon. Vai käytinkö sen ei-len kaupassa? No, onneksi tilil-tä menee kuukausilahjoituksena ra-haa, ettei tämän kuukauden kolehti jää aivan minimaaliseksi. Näitä ajatuksia sitä pyörit-telee sunnuntaisin, useamman kerran vuodessa. Näin joudun toteamaan.

Kolehtiasiaan täytyy keskittyä eri lailla kuin ennen. Aiemmin rahaa täytyi pitää kukkarossa välttämättä, mutta korttiaikakautena ei sellaista tarvetta enää juuri muuten ole. Kuitenkin pienestä asti on saanut kuulla opetusta siitä, että on hyvä antaa omastaan sitä hyvää, mitä on itse saanut. Omat unohdukset tympäisevät.

Rukoillen ja lahjoittaenSleyn hallituksessa käsittelemme talousasioita jokai-sessa kokouksessa ja myös varainhankinnan kysymyk-siä sivuamme usein. Eräs hallituslainen haastoi joku-nen vuosi sitten meitä muita liittymään oman messu-yhteisön tai piirin työntekijän tukirenkaaseen, ellei jo aiemmin ollut sitä tehnyt. Se oli hyvä haaste ja haas-tan tässä sinuakin tähän. On hyvä tukea oman yhtei-sön tai piirin työntekijää, rukouksin ja taloudellises-ti. Olisihan se hyvä, että seurakuntalaiset maksaisivat paimenensa palkan. Nimikkolähettiys on toinen tär-keä asia. Sleyn messuyhteisöillä, kotiryhmillä, erilai-silla piireillä on nimikkolähetti valikoituna Sleyn lähe-teistä. Lähettäjän taloudellinen tuki on tärkeää evan-keliumin eteenpäin viemisen mahdollistamiseksi. Jos toteat, että yhteisöltäsi puuttuu nimikkolähetti, niin tartu toimeen ja esitä, että sellainen teille valittaisiin.

Monia tapojaVarainhankinnassa täytyy pysyä ajan hermolla siitä, miten tämän ajan ihmisen tavoittaa ja saa kukkaroa tai tiliään kaivelemaan. Hyviä keinoja ovat kännyk-käkolehdit, erilaiset keräykset, kolehdin maksaminen tilaisuudessa suoraan pankkiyhteyden kautta. Uhraa-minen täytyy tehdä mahdollisimman helpoksi. Mut-ta vaikka keinoja olisi minkälaisia, on ensimmäisenä tärkeää saada ihmisen sydän avoimeksi uhraamiselle.

Antaminen on helpompaa, kun kolehtikohteella on kasvot tai kerrotaan jostain konkreettisesta tarpeesta. Hyvä on myös kuulla opetusta uhraamisesta säännöl-lisesti, tai vaikka kolehdin yhteydessä papin muistu-tuksen siitä, että miten olisi kristityn hyvä omastan-sa jakaa. Pyhäkoulusta ja kotoa lähtien on hyvä opet-taa kukkaron pohjaa kaivelemaan. Tiedät sen näyn, kun katselee lasta odottamassa kolehtihaavia. Tilan-ne on tärkeä ja sen pystyy lapsen kasvoilta näkemään. Antaessaan saa.

Elina PannulaSleyn hallituksen varapuheenjohtaja

Kukkaron pohjalta


6

Pieni tyttö tuo kolehtiastiaan tiukkaan myttyyn taitellun setelin. Etelä-Sudanissa kolehtikasvatus toimii. Vähästäkin annetaan iloiten.

6

Kuva

: Las

se Rä

ty

7

Se oli nuorta miehenalkua kiin-nostanut kovin. Erityisesti papin

sanat, kun hän oli kertonut koleh-din ja uhrilahjan eroista.

– Kolehti on jotakin sellaista mitä me annamme usein liiastamme eikä se usein edes sanottavammin kosketa meitä. Uhrilahja taas on sellainen lah-ja, joka koskettaa meitä ja voi tehdä kipeääkin. Siitä huolimatta tahdom-me sen antaa.

Näin pastori. Tultiin kottiin ja is-tuttiin sunnuntailounaalla. Poika oli vaiteliaan näköinen ja pyöritte-li lautasella olevaa herkullista kyl-jystä perheen koiran istuskellessa vieressä. Isä ihmetteli.

– Mikä on?

– Isä, ajattelin ensin antaa meidän koi-ralle kolehdin, pihvini luun, mutta pää-tänkin antaa sille uhrin.

Ja niin poika antoi koiralleen koko pihvin. Opetuksen ydin kirkossa oli ymmärretty.

Eri planeetaltaAfrikan maaseudulta siirryttäes-sä Eurooppaan ei tunnu vaihtuvan vain maanosa, vaan myös planeet-ta. Onko tosiaan totta, että nämä kaksi maanosaa asuttavat samaa maapalloa. Media kertoo ja näyttää meille nämä eroavaisuudet, mutta

Saa auttaaVasta kouluikään ehtinyt poika oli kuunnel-lut kirkossa tarkkaan. Saarnassa oli puhut-tu kolehdista ja uhrilahjasta.

niin usein taidamme vain vaihtaa kanavaa ja jatkaa matkaa.

Vuorokauden lentomatkan jälkeen Afrikasta tupsahtaminen suomalai-seen supermarkettiin saattaa olla pienoinen järkytys. Valtavat mää-rät tavaraa ja erilaista ruokaa. Ei sii-nä vielä mitään, mutta yleensä ih-misillä on mahdollisuus ostaa sitä kaikkea. Lemmikkieläimiäkin var-ten on hyllymetreittäin ruokaa. Mi-nulla ei ole mitään lemmikkieläi-miä vastaan. Jään kuitenkin miet-timään, ja asia vaivaa minua. Afri-kassa nimittäin monet pienet lapset kuolevat ilman ruokaa ja huolenpi-toa vain muutaman euron puutteen takia. He sentään ovat Kristuksen verellä lunastettuja ihmisiä.

Sokea pisteMitä Jumalamme mahtaa ajatel-la tästä kaikesta? Ei voi olla oi-kein, että pienet ihmislapset me-nehtyvät nälkään ja sairauksiin. Jos-sain kohtaa me olemme varmaan-kin kulkeneet harhaan, tai sitten meillä länsimaisilla ihmisillä on omaan elämäämme nähden täysin sokea piste. Psalmissa 82 sanotaan: ”Puolustakaa orpoja ja onnettomia, huolehtikaa köyhistä ja kurjista.”

Heidät sentään meidän on mahdol-lista tavata jopa perillä taivaassa. Ju-mala meitä armahtakoon.

Mitä Martti Luther kehottikaan: ”Usko on elävä, uuttera, toimelias, voimallinen asia; sen vuoksi on mah-dotonta, ettei se lakkaamatta tahtoisi vaikuttaa hyvää.”

AsennettaTarvitsemme varmasti asennekasva-tusta, ja ennen kaikkea Kristuksel-ta tulevaa mieltä toimia tässä maa-ilmassa evankeliumin ja lähimmäis-temme parhaaksi, niin lähellä kuin kaukana. Se alkaa opettamalla lap-sia, nuoria ja aikuisia katsomaan maailmaamme Vapahtajamme sil-mien kautta.

Aloitin kirjoitukseni jutulla ja jutul-la sen myös lopetan. Pastori laittoi hattunsa kiertämään pienessä kir-kossa kolehtivirren jälkeen, kos-ka suntio ei löytänyt kolehtihaa-via mistään. Hetken päästä koleh-tikierroksen jälkeen hattu tuotiin hänelle takaisin. Yllätykseksi se oli aivan tyhjä. Vanha pastori ei jäänyt sanattomaksi.

– Kiitoksia rakkaat lapseni, että sentään palautitte hattuni takaisin”.

Antti SaarenketoLähetystyöntekijä, Etelä-SudanLähetyskasvatuskoordinaattori


Suomi

7

8

Kuva

: Pia

Haat

ja

Uskonpuhdistuksen riemullis-ta sanomaa onkin ns. sola-pe-

riaate. Ihminen pelastuu yksin ar-mosta (sola gratia) yksin uskosta (sola fide) yksin Kristuksen tähden (sola Christus). Sen ilmoittaa meil-le yksin Jumalan sana (sola scriptu-ra). Evankeliumi ei löydy ihmisen, vaan Jumalan sydämestä. Raamat-tu sen ilmoittaa – ja tuo vapauden.

Riemullinen synergia-etuSynergismi, se että ihminen yrittää pelastautua yhteistyössä Jumalan kanssa, on harhaa ja johtaa kuole-maan. Jumala ei jaa kunniaansa ih-miselle. Hän ei voi ryhtyä epäjuma-laksi, jota ihminen ohjailee uskon-nollaan. Jumalan lähettämä evanke-liumi antaa kaiken kunnian Kristuk-selle eikä ihmiselle lainkaan kunni-aa. Jeesuksessa on kaikki Jumalan aarteet kätkettyinä ja ikuinen elä-

Lahjaksi saatu”Tämä meidän armonop-pimme antaa kaiken kun-nian Jumalalle”, oli taita-van sielunhoitajan neuvo Martti Lutherille.

mä. Jumalan armo on tuotu meil-le ylhäältä. Armonvälineet anta-vat armon, eivät lupausta armosta.

Mutta kristityt – armosta autuaat Jumalan lapset, Jeesuksen kuole-maan kastetut ja Jeesukseen synti-sinä turvaavat – ovat Jumalan työ-tovereina maailmassa, 1 Piet. 2:9. Tämä yhdessätekeminen on lähtö-kohta ja päämäärä Jumalan valta-kunnan työssä. Siis Jumalan kans-sa yhdessätekeminen.

Tässä siunatussa synergiassa lähti-jä ja lähettäjä ovat samalla puolen pöytää yhteisellä asialla. He katso-vat samaan suuntaan; evankeliumi kuuluu kaikille. Jokaisella on oi-keus kuulla, että Jeesuksen nimes-sä ja veressä on kaikkien syntien an-teeksiantamus. Evankeliumi kantaa niin lähettäjää kuin lähetettyäkin.

Päämäärä ikuisuudessaNäemme siis yhdessä vaivaa saavut-taaksemme jalon päämäärän: evan-keliumi sydämistä sydämiin. Ajan-kohtainen apu tarvitsevalle. Näin ollen emme varainhankinnassa ke-rää rahaa itsellemme emmekä yh-

distyksellemme, vaan siihen työhön ja toimintaan, joka on sydämellem-me annettu. On katsottava lähim-mäiseen kaukana ja lähellä. Raken-namme tulevaisuutta ”isolla teellä’, päämääränä taivas.

Kolehtipuheissamme on tärkeää ker-toa kohteesta, sen tarpeista, haas-teista ja mahdollisuuksista. Varo-ja kerätessään lähettäjärenkaat ei-vät kerää varoja työntekijällemme, vaan sen mahdollistamiseksi, että elämän Sanaa pidetään esillä. On etuoikeus olla ohjaamassa varoja Jumalan valtakunnan työhön. Lä-hettäjä ja lähtijä ovat tässäkin sa-malla puolen pöytää.

Jumalan armosta työn hedelmänä on siunattu kolmiyhteys lähettäjän ja lähtijän sekä avun saajan ja Juma-lan välillä. Toteutuu apostoli Paa-valin työnäky, niin että yhä enene-vä armo synnyttää yhä useammis-sa runsasta kiitollisuutta Jumalan kunniaksi. 2 Kor 4: 15

Isän kodissa on paljon tilaa.

Jukka NiemeläAluejohtaja, eteläinen alue

9Suomi

9

Auke

aman

kuva

t: Liis

a Räs

änen

Kuva

t: Pia

Haat

aja, m

atka

ansiu

naam

inen P

yhän

sydä

men

kapp

alin j

umala

npalv

eluks

essa

.


Lähetys on kiinteä osa Sleyn mes-suyhteisöjen toimintaa. Emme

tyydy vain hoitamaan olemassa olevaa seurakuntaa vaan tuemme ja teemme lähetystyötä sekä koti-maassa että lähetyskentillä.

Todistamalla, kutsumallaLähetystyötä voi tehdä monin ta-voin. Ensiksikin voimme todistaa Kristuksesta ja kutsua uusia ihmi-siä toimintaamme. Lähetyskenttä al-kaa kotioveltamme! Rohkaisemme messuyhteisöissämme ihmisiä ole-maan avoimia uskostaan ja kutsu-maan tuttaviaan mukaan. Henki-lökohtainen kutsu on tehokas tapa tavoittaa uusia ihmisiä.

TaloudellisestiToiseksi voimme tukea lähetystyö-tä taloudellisesti. Sleyn messuyhtei-

söissä kerätään kolehteja kaikkiin lähetyskohteisiimme. Näin juma-lanpalvelusvieraille annetaan mah-dollisuus tukea lähetystämme laa-jasti. Lahjoituksia voi tehdä myös verkkosivujemme kautta tai pank-kisiirrolla.

Lähetystyö tarvitsee taloudellista tukeamme. Ilman taloudellisia re-sursseja emme voi lähettää lähetys-työntekijöitä emmekä auttaa puut-teenalaisia ihmisiä. Rohkaisemme-kin kaikkia toimintaamme osallis-tuvia tukemaan lähetystä varojensa mukaan. Sinuakin tarvitaan! Lähe-tystyön tukeminen on suuri etuoi-keus. Saamme olla viemässä sano-maa syntien anteeksiantamuksesta ja iankaikkisesta elämästä Jeesuk-sessa Kristuksessa niille, jotka ei-vät vielä Häntä tunne.

Lähettämällä ja rukoilemalla

Kolmanneksi messuyhteisöistämme lähdetään lähetystyöhön. Monet lä-hettimme ovat löytyneet omista jou-koistamme. Yhteisömme ovat erin-omaisia paikkoja tutustua toimin-

taamme ja pohtia omaa paikkaan-sa Kristuksen kirkon työssä. Kaik-ki lähetystyöhön lähtemistä miet-tivät voivat olla yhteydessä pasto-reihimme ja lähetysosastoomme. Voit kysellä työntekijöiltämme myös mahdollisuuksistasi palvella erilai-sissa vapaaehtoistehtävissä. Kaikil-le löytyy omannäköinen ja -kokoi-nen paikka!

Joillakin messuyhteisöillämme on omat nimikkolähettinsä. Käytän-nössä se merkitsee sitä, että hei-dän työtään pidetään esillä erityi-sen aktiivisesti ja heidän puolestaan rukoillaan messuissa nimeltä mai-niten. Nimikkolähettisopimukset auttavat yhteisöjemme ystäviä ko-kemaan lähettiensä työn aivan eri-tyisellä tavalla omakseen.

Tervetuloa Sleyn messuyhteisöihin! http://sley.fi/jumalanpalvelukset

Teemu HaatajaPyhän sydämen kappelin pastori

Lähetystyö kuuluu olennai-sesti kirkon olemukseen. Se on perustava ulottuvuus kirkon itseymmärryksessä ja kristityn identiteetissä.

Messusta maailmalle

10

Tarmokkaat nuoret aikuiset ovat nimittäin useampana kesänä

osallistuneet vihta/vastatalkoisiin lähetystyön hyväksi.

Saunominen kiinnostaa. Myynti-pöydän luona käy kuhina.

– Myyttekö te vihtoja vai vastoja?

Tämä on usein esitetty kysymys lä-hetysmyyjäisissä. Herkkä ja tarkka-silmäinen myyjä tietää toki oikean vastauksen. Asiakkaan käytös ja pu-heenparsi sen paljastavat. Oma mur-re on monelle meistä rakas ja hen-kilökohtainen asia. Tämän vuoksi nuoret aikuiset myyvät molempia, vihtoja ja vastoja.

Lännestä ja idästäTaitava myyjä hallitsee myös sano-jen alkuperän. Vihta on esimerkki kirjakieleen kotiutuneesta läntises-tä murresanasta. Se on todennäköi-sesti johdos vihma sanasta, mikä voi merkitä kostutusveden pirskottamis-ta vihdan avulla. Vasta-sanaa käyt-tävät itäsuomalaisten ohella karja-laiset. Sana on todennäköisesti lai-nattu muinaisvenäjästä. ”Hvostat” on tarkoittanut vihdalla kylpemistä.

Tiedolla ja taidollaLähetysmyyjäisissä myytävät koi-vunoksakimput on valmistettu hei-näkuun alkupuolella. Tällöin koi-vunlehdet ovat parhaimmillaan. Kesäkuussa ne ovat liian pehmeitä, heinäkuun loppupuolella tehdyistä vihdoista ja vastoista lehdet irtoa-vat liian herkästi.

Paras vihta tulee rauduskoivusta, joka on jämäkämpää ja karheam-paa. Se kestää paremmin saunomis-ta kuin hieskoivu. Vihdan keskel-le voi laittaa hieskoivua tai yhden mustaherukanoksan tuoksua an-tamaan. Yhtä vihtaa kohden tar-vitaan 35-40 oksaa. Side tehdään noin metrin mittaisesta koivunve-sasta. Kuori kaavitaan pois ja vitsas pehmennetään kiertämällä sitä ty-vipäätä kohti. Sitomistyyli on va-paamuotoinen. Kahvan pää tasoi-tetaan puukolla.

Yhteinen tehtäväTalkootyö yhdistää nuoria aikuisia. Naurun helähdys ja matala puheen-sorina täyttävät kesäisen koivikon. Herkästi siinä päivä vierähtää, ensin

metsäretkellä koivunoksia taitelles-sa ja tämän jälkeen vastoja väker-täessä. Välillä toki hengähdetään, hörpätään kahvia ja nautitaan ma-koisat eväät. Päivä päättyy saunan löylyihin ja pulahdukseen merive-dessä kuinkas muutenkaan. Yhdes-säolo on tärkeää.

Lähetystehtävä yhdistää myös nuo-ria aikuisia. Jokainen tietää, mitä varten vastatalkoot on järjestetty. Tämä ei ole meistä kiinni. Se on kolmiyhteisen Jumalan omaa työ-tä. Hänen Henkensä puhaltaa mis-sä ja milloin tahtoo. Tähän luotta-minen antakoon meille kaikille le-vollisuutta, nöyryyttä ja iloa yhtei-seen lähetystehtävään.

Vihdat on kuivattu ilmavassa ja varjoisassa paikassa. Hyvin tehty vasta kestää useamman käyttöker-ran. Oikeanlaisella hetkellä, saunan rauhassa, palavien halkojen tuok-sussa laitetaan vihta veteen pehme-nemään. Viimeistään tällöin arki-huolet unohtuvat.

Jenni Haapanen Kätilötyön lehtori

Löylyt lähetystyölle

Länsisuomalaiset vihto-vat, itäsuomalaiset vas-tovat. Helsingin evanke-liset nuoret aikuisetkin tämän tietävät.

Kuva

: visi

tfinla

nd.co

m

Suomi

11

Evankelisten Opiskelijoiden (EO) toimintaa on kahdellatoista paik-

kakunnalla Helsingistä Rovaniemel-le. EO:lla on omat lähetyskohteen-sa, joiden kuulumisia seurataan tee-mailloissa ja kirjeiden kautta.

Varoja kerätään kolehdeilla sekä tem-pauksilla ja myynneillä. EO:ssa on paljon ideanikkareita ja eri puolel-la Suomea onkin käytetty kekseliäi-tä tapoja kerätä rahaa lähetykselle.

Näin TampereellaTampereen EO:n lähetysvastaava Laura Järvensivu kertoo, että siel-lä varoja kerätään kahvituksilla niin messuissa kuin lauantai-iltojen Sana rakkaaksi -kokoontumisissa. Lisäk-si on ystävänpäivän alla myyjäiset.

– Eräässä EO-illassa järjestettiin talkoot, leivottiin ja askarreltiin kortteja myytä-väksi. Marraskuussa Evankeliset Opis-kelijat ovat mukana Tampereen Lut-her-talon yhteisissä lähetysmyyjäisissä.

Noin HelsingissäHelsingissä taas on ollut jo pitkään tapana pitää jouluapulaismarkkinat. EO-laiset huutokaupataan tällöin ko-

Evankelisten opiskelijoiden (EO) lä-hetysrengas tukee Marja Ochiengin työtä Keniassa sekä Kirsi Vimparin työtä Virossa. Lähetysrengas tukee myös Nuotta-lehden Viron ja Venä-jän sisarlehtien, Pluss-median ja Vy-bor-median julkaisua.

Vuosittain järjestetään jollekin Sleyn lähetyksen työalueelle kol-men viikon aktiomatka. Vuoden 2016 matka suuntautuu Myanmariin. Tie-toa matkoista saat liittymällä lähim-män EO:n postituslistalle, eo.sley.fi.

Lähetysrenkaan jäsenet saavat tietoa läheteistä, aktioista, rukous-aiheista sekä mahdollisuuden tukea taloudellisesti. Voit liittyä EO:n lähe-tysrenkaaseen osoitteessa: eo.sley.fi.

Voit myös ilmoittaa yhteystieto-si ja kotiseurakuntasi Anna Poukalle, [email protected], (09) 2513 9220, jolta saat henkilökohtaisen viitenu-meron.

titaloustöihin seurakuntalaisille ja myyntihinta tilitetään lähetykselle.

Eräässä teemaillassa pohdittiin uu-sia tapoja hankkia rahaa lähetystyöl-le. Ja niitähän keksittiinkin! Esim. joululaulujen esittäminen, leipomis-talkoot, pyörien ja autojen kunnos-tus voisivat olla käteviä tempauksia. Jokaiselle löytyy varmasti oma ta-pansa tukea lähetystyötä.

Jumalan töissäYhteinen lähetyspuuhaaminen on tärkeää. Näin lähetys tulee lähem-mäksi itseä. Jumala on antanut meil-le kaksi kättä. Jeesus tahtoo käyttää meitä siellä, missä tarvitaan. Voim-me luottaa siihen, että Hän kulkee aina meidän kanssamme.

Sinä, Herra, sytytät minun lamppuni, sinä, Jumala, tuot pimeyteeni valon. Sinun avullasi minä ryntään yli vallien, Jumalani avulla minä hyppään muu-rien yli. Jumalan ohjeet ovat täydelli-set, Herran sana on kirkas ja puhdas. Kuin kilpi hän suojaa niitä, jotka ha-kevat hänestä turvaa. Psalmi 18:29–31

Sallamari Saloharju EO:n lähetyssihteeri

Sallamari SaloharjuEO:n lähetyssihteeri044 268 [email protected]

Aleksi Kuokkanen EO:n pääsihteeri, vs.044 3511 [email protected]

Ari LukkarinenEO:n lähetyspastori 040 553 [email protected]

Jumalan käytössä

Kuva

: Tamp

ereen

EO:n

joulum

yyjäi

sistä

, Lau

ra Jä

rvent

aus ja

Maa

rit Al

kula


12

Sleyn nuorisotyö polkaisi käyntiin Maata näkyvissä -festareiden yhteydessä hie-non keräyksen.

Myanmarissa toimiva pieni luterilai-nen yhteistyökirkkomme on köyhä

kirkko. Papit ja evankelistat joutuvat taitta-maan matkaa eri seurakuntiin jumalanpal-velusten pitoon ja muihin tapahtumiin jal-kaisin. Jos tarjolla on, niin julkisilla kulku-neuvoilla voi kulkea, mikäli on rahaa. Mat-kaa saattaa olla jopa kymmeniä kilometrejä.

Nyt Sleyn nuorisotyö on päättänyt helpottaa tilannetta keräämällä rahaa moottoripyöriin ja mopoihin, joilla on helpompi päästä tiettö-mienkin taipaleiden taakse, jonne ei autolla oli-si asiaa ja jalkaisin matka kestäisi todella kauan.

Keräys on otettu innolla vastaan. Katsotaan, mil-loin ja millaisia tuloksia saadaan aikaan.

PS.Äskettäin päättynyt Sleyn yleinen valtakunnallinen tulvanuhrien hätäapukeräys on päättynyt ja uhreja on avustettu 10 000 US dollarilla. Oheisista, Myan-marista tulleista pienistä kännykkäkuvista voi näh-dä, että apu menee perille.


Sleyn lähetystyö näkyi ja kuului positiivisesti Maa-ta Näkyvissä -festareilla 2015. Tänä vuonna lähe-

tysmaat tulivat tutuiksi muun muassa hiirimaskotin ja kahvakuulan vauhdittamina.

Suurella joukollaMN -festareiden lähetysareena täyttyi perjantaina in-nokkaista pystyttäjistä. Parinkymmenen hengen jouk-kue koostui ympäri Suomea tulleista talkoolaisista. Karkun lähetyslinjalaiset olivat mukana jo areenan suunnittelussa vetäjänsä Sami Haverin johdolla, ku-ten myös lähetysareenan vastaava Hilla Ryösö ja Ete-lä-Sudanin -lähetti Antti Saarenketo, joka sitten suun-tasi lähetyskentälle ennen festareita lokakuun lopussa.

Mitä uutta?Lähetysareenaa pyritään kehittämään joka vuosi sa-nomasta tinkimättä. Nyt uusia kokeiluja olivat urhei-lupiste, jossa lauottiin sählymaaleja sekä kahvakuula-kisa, jossa matkattiin Sleyn lähetyskohteisiin. Lähetys-kurssilaisia ja lähettejä haastatteli Lennart-lähetyshii-ri, joka kutsui festarikävijöitä myös teekupin äärelle.

Lisäksi Lähetysareenalle oli pystytetty suuri maa-ilmankartta, jonka edessä sai ottaa kuvia teemalla: #mennäänjatehdään. Lähetysareenan suosituin piste oli jälleen gospelkaraoke, jonka kuunnelluin kappa-le oli hyvin teemaan sopiva Pekka Simojoen Evanke-liumi. Se tuli jokaiselle viikonlopun aikana tutuksi ja muistutti siitä, miksi areena ja festarit ovat olemassa.

Keitä kaikkia?Sleyn läheteistä festarikävijöitä olivat jututtamassa Vi-ron lähetit Kirsi Vimpari ja Kari Tynkkynen sekä Ve-näjän lähetti Pekka Jauhiainen. Lähetyskurssia edus-tivat Santeri Marjokorpi sekä Salome ja Olli Olenius. Areena sai viikonloppuna paljon positiivista palautet-ta. Esimerkiksi teenurkkausta luonnehdittiin kotoisaksi ja mukavaksi levähdyspaikaksi festarihälinän keskellä.

Hilla RyösöOpiskelija

Mukavaa pöhinääLähetystyön tunnettuuden lisäämiseksi

Areenan kotoisin paikka, teenurkkaus.

Lähetykselle kerättiin tuloja myymällä afrikkalaisia koruja.

Suomi

#mennäänjatehdään-kuvauspaikka kilpaan Instagramissa.

13

14

Kauniisti lupiiniasetelmin koris-tetulle kentälle sai tulla oman

keppihevosen kanssa tai hepan sai lainata juhlatallilta. Tallin hevosiin ihastuneilla oli mahdollisuus lunas-taa keppihevoset itselleen tarjouskil-pailun perusteella. Kertyneet hep-parahat riittivät kahteen polkupyö-rään orpokodin lapsille.

Parasta EviksilläLastenjuhlan suunnittelun johtotäh-tenä meillä oli lasten ja varhaisnuor-ten viihtyminen juhlilla, kertoo las-tenjuhlatoimikunnan puheenjohta-ja Marianne Mustanoja.

– Olemme iloisia, että saamamme pa-lautteen mukaan onnistuimme siinä ja saimme lastenjuhlan eri tilanteissa pi-tää esillä Jumalan sanaa!

Ideointivaiheessa kymmenvuoti-as evankeliumijuhlakonkari totesi, että eviksillä on parasta se, kun saa juosta ja hyppiä! Tästä nousi ajatus tuoda keppihevostalli juhlakentälle. Mukavaan tekemiseen haluttiin yh-distää Jumalan sanan eteenpäin vie-minen. Lähetystyö lapselta lapselle toteutettiin varainkeruun kautta.

Hevoskauppoja lähetykselleSastamalan evankeliumijuhlakentän laidalla kävi iloinen huis-ke, kun kepparitytöt ja –pojat harjoittelivat ja kisasivat. Kisan tuotto lahjoitettiin Matongon orpokodille.

RotuhevosiaKeppihevoset valmistettiin rakkau-della seurakunnan lapsityönohjaaja Piia Jaatisen opastuksella. Paikalli-set yrittäjät lahjoittivat materiaalit. Innokkaiden ja taitavien tyttöjen li-säksi jokunen varttuneempikin ha-lusi mukaan askartelemaan. Ratsul-le annettiin nimi ja rotu sekä ku-vailtiin sukutauluun sen luonnetta.

Esteradan ja esteet suunnitteli ja toteutti Arto-isän kanssa 11-vuoti-as Martta Rantanen. Esteet olivat huolella tehdyt ja hienosti maalatut. Niiden näppärään siirtämiseen oli jopa tehty pyörällinen kuljetusteline.

– Meillä oli Martan kanssa kahdenkes-kistä aikaa. Olimme iloisia, että siinä ajassa saimme tehtyä hienon ja toi-mivan kuljetusratkaisun esteille, muis-telee Arto Rantanen.

Rahat Jeesuksesta keromiseen

Hevosista pitävä Martta on järjes-tänyt keppihevosleirin kotonaan. Tyttöjen leiritiimi, johon kuuluivat myös Silja Seikku, Venla Olkkonen

ja Aino Salonen, vastasi evankeliu-mijuhlien radasta ja kilpailujen jär-jestämisestä itsenäisesti. Martan mieleen evankeliumijuhlilta jäivät erityisesti ratsastuskilpailut. Kisoja oli kuusi ja niissä otettiin aika sekä laskettiin aikasakot ja virhepisteet. Kolmelle parhaalle ojennettiin ruu-suke. Kisaviikonlopun jälkeen hevo-set menivät hyvin kaupaksi. Mart-ta kertoi ettei ole ennen osallistu-nutkaan lähetystempauksiin lukuun ottamatta lähetysarpajaisia. Hän ei pidä mahdottomana ajatusta, että vielä joskus esterata valjastettaisiin lähetyksen käyttöön. On tärkeää ke-rätä rahaa lähetystyölle, jotta voi-taisiin auttaa köyhiä ja kertoa Jee-suksesta, Martta toteaa.

– Lapset oppivat vastuunottamista ja lähetysrakkautta vain sen kautta, että heihin luotetaan ja annetaan lapsen kokoisia ja näköisiä tehtäviä. Ajatte-len niin, että iloiset onnistumisenkoke-mukset Taivaan Isän hommissa kanta-vat hedelmää, Mustanoja pohtii.

Annemari LaitinenLastenjuhlatiimiläinen

Luokanopettaja

15Suomi

15Sleyn lähetys kotimaassa

Auke

aman

kuva

t: Piia

Jaat

inen

16

ðVoisiko raamattu- tai lähetyspiiri ot-taa kummilapsen…

ðMiten lähetysasiaa voisi edistää so-siaalisessa mediassa…

ðOnnistuisiko lähetyskirppis tai pöy-tä yleisessä kirpparitilassa…

ðMiten olisi lähetysaiheinen pyhäkou-lu tai kerho…

ðMaistuisiko eksoottisten ruokien kok-kaus…

ðTalkoot varmaan onnistuisivat, aihe tarpeen mukaan…

Ideat kiertoon

Alla on koottuna muutamia ehdo-tuksia, joita on joka miehen ja

-naisen oikeus hyödyntää, ken tun-tee kutsua. Tapahtumissa voi kerä-tä pääsylippujen, kolehtien ja myy-

tävien tuotteiden tai

ðMi-ten olisi kirk-

kokahvikupposen ää-ressä pieni lähetysinfo…

ð”Orjatyövoiman” myynti lähetyk-sen hyväksi…

ðLöytyisikö huutokaupattavaa tava-raa lähetystyölle…

ðInnostaisiko naru- tai muunlainen arvonta, kenties onnenpyörä…

ðRiittääkö puhtia järjestää joku pää-symaksullinen tapahtuma…

ðLähetysletut tai -makkara maistui-sivat varmaan jokaiselle…

ðLöytyisikö työntekijöitä lähetyksel-le (ikkunoiden pesu, haravointi jne.)…

Usein on niin, että lähetys-innostuksen kasvattamisek-si tai varainkeruun tehosta-miseksi ei tahdo löytyä in-nostavaa ideaa, joka kut-suisi mukaan uusia ihmisiä.

ðRatsastus-ta, mönkijäaje-

lua, nukke- ym. teat-teria voisi harkita…

ðEntäs lähetysa iheinen ”muotinäy-tös” lähetin avustuksella…

ðSaisiko seurakunnan nuorten ja var-haisnuorten iltaan sujautettua lähetys-aiheen vuosittain…

ðSitten vielä esim. roolipeli-ilta, lef-failta, mölkkyilta, lenkkikerho, taide-porukka, pilkkikilpailut, perheryhmä, turnajaiset, avantouinti, puutyöpiiri, talent show, soutukilpailut, suunnis-tus, pomppulinna, ”mission manikyy-ri”, kasvomaalaus, hieronta, verenpai-neen mittaus, kampaukset, karaoke, lähetyskuoro, auton renkaiden vaih-to, polkupyörien huolto, lähetyssau-na, lähetysblogit, lähetyslaihdutus…

palvelujen avulla tuloja lähetystyöl-le. Kokoontua voi myös pelkän lä-hetysinnostuksen aikaansaamisek-si. Ennen kaikkea kuitenkin kussa-kin tilanteessa voidaan rukoilla ni-mikkolähetin, -kohteen tai yleisesti lähetystyön puolesta.

Lähetyskurssilainen Reetta Eskolan mielenkiintoisesta lopputyöstä ide-oita poimi ja tiivisti Liisa Räsänen.

Kuvissa sumo-painia Maata näkyvissä -festareille vuokratuissa asuissa. Tässä on oiva idea myös kerätä varoja lähe-tystyölle.

Kuvat: Maata Näkyvissä f-estarit

17Suomi

17

Ne pienet purot

”Pienistä puroista kertyy iso virta”. Tällaista esimerkkiä käyte-

tään hyvin yleisesti, kun puhutaan siitä, kun monet lähetykselle ahkeroivat kädet ovat tehneet esim. lähetys-

myyjäisiin käsitöitä tai järjestäneet kahvituksia.

Totta tosiaan, nämä pienet pu-rot pyörittävät itse asiassa to-

della suuria asioita. Nämä ahkerat kädet liittyvät yhteen rukoillakseen lähetystyön puolesta yleisesti ja yk-sityiskohtaisesti. Erään toisen sa-nonnan mukaan ”enkelitkin vapi-see kun mummot rukoilee”. Nämä käsiparit ahkeroivat kahvipannun kahvassa ja ompelukoneen ääres-sä, ne vilahtavat tiheään kolehti-haavilla vain muutaman esimerkin mainitakseni. Nämä kädet pitävät isolta osin käynnissä Jumalan lähe-tystä, kirkon perustyötä. Ne kädet ovat suuri virta.

Kenen kädet?Yksi ominaispiirre näissä herkissä käsissä on. Voittopuolisesti ne kuu-luvat ns. lähetysmummoille. On siel-lä lähetyspappojakin. Nuoremmat

pyörivät omissa porukoissaan. Jos-kus olen miettinyt, että riittääkö-hän niitä mummoja miten pitkäl-le. Tuleeeko uusia tilalle kun enti-set pääsevät taivaskotiin. Onko lä-hetystyön tukeminen yksin näiden rakastettujen mummojen rakasta-vissa käsissä?

Mikä metodi?Nuoret ja nuoret aikuiset pyörivät omissa porukoissaan. Pieni osa toi-mii hyvinkin aktiivisesti lähetystyön hyväksi. Mistä löytyisi se viisasten kivi, jonka avulla saataisiin lähe-tystyölle innostuminen leviämään laajamittaisemmin heidän keskuu-teensa? Opiskelijat ja työssä käyvät eivät toimi tutulla mummo-meto-dilla. Perinteisiin lähetyspiireihin on turha kosiskella ruuhkavuosis-sa eläviä nuoria aikuisia tai varsin-

kaan heidän teini-ikäisiä lapsiaan. Se ei vaan toimi.

Tätä sopii miettiä, järjestää aivo-riihiä, keksiä hyviä ideoita. Kun on visioitu tarpeeksi, tehdään ken-ties strategia. Viimeistään sen jäl-keen alkaa varsinainen todellinen työ. Tarvitaan toimintasuunnitel-ma: miten löytyy uusia vapaaehtoi-sia, uusia tekeviä käsiä, uusia uh-raavia käsiä, uusia rukoilevia kä-sia, uusilla toimintamalleilla. Siis kuka tekee, mitä tekee, milloin te-kee, missä tekee.

Liisa RäsänenLähetyksen käsityöläinen


18

Kuva

t: Säd

e Pirt

timäk

i

Seurakuntamme nuorisotyö omis-taa kesämökin Tuomiojärven Leh-

tisaaressa. Saari kutsuu kesäkuu-kausina kävijöitä erityisesti ilmai-sella ja valmiiksi lämmitetyllä sau-nallaan. Tuvasta löytyy myös kios-ki, jonka tuotto kohdennetaan jon-kin seurakuntamme lähetyskentän tukemiseen: kesällä 2015 kohteena oli orpolapsityö Kenian Kisumussa.

HäiriötekijöitäLehtisaaressa pidetään myös muu-tamia lähetysteemaisia tapahtumia kesäisin. Päätimme nuorten aikuis-

(Jalka)palloaten joukolla tempaista ja pelata lä-hetysjalkapalloa.

Lähetysjalkapallon idea on yksin-kertainen: pelataan jalkapalloa sen tavallisilla säännöillä, mutta niiden lisäksi pelaajat ja yleisö voivat os-taa erilaisia häiriötekijöitä yksittäi-sille pelaajille tai joukkueille. Häi-riötekijöitä saattoi olla useita yhtä aikaa, mutta kesto oli rajattu kah-teen minuuttiin, jonka jälkeen al-koi uusi ostoskierros.

Naurua pukkaaTapahtuman alettua yleisöksi ke-rääntynyt joukko kannusti innok-kaasti ja osallistui peliin tekemällä ostoksia. Nauru raikui ja hiki nousi pintaan – mekko päällä rapukävelyä kulkien – se ei ollut mikään ihme!

Kuvista päätellen lähetysjalkapallon pelaaminen vahvistaa ainakin naurulihaksia.

Jyväskylässä pelataan jal-kapalloa varsin kummalli-sesti, mutta ei hätää, sillä voittaja on ratkaiseva juttu.

Jumalan lähetykseen osallistumisen ei siis tarvitse olla vakavaa. Fil.4:4 kehottaa meitä: ”Iloitkaa aina Her-rassa! Sanon vielä kerran: iloitkaa!” Saamme tarttua Jeesuksen meil-le antamaan lähetystehtävään ilol-la. Mikä sinua innostaa ja kutsuu? Haastan sinut miettimään, miten erilaisin tavoin voisimme nyt elää lähetystä todeksi seurakunnissamme.

VoittajaPelimme tiimellyksessä tuomari unohti pitää kirjaa maaleista. Tote-simme yhteistuumin pelin suurim-miksi voittajiksi Matongon orpo-kodin lapset. Keräämillämme va-roilla taitaa saada aika monta jal-kapalloa Keniassa.

Säde PirttimäkiVt. lähetyskasvatussihteeri, Jyväskylä

18

19Suomi

19

Eilan opetus"Tärkeää ei ole, kuka antaa, kuinka paljon antaa ja ke-nelle antaa. Tärkeää on, että antaa niin kuin Herralle."


Työskentelin Kylväjässä 1980-lu-vun loppupuolella. Meitä työnte-

kijöitä kävi viikoittain ruokkimassa eläkkeelle jäänyt Eila Palsanen. Mi-nulla oli kunnia olla palveltavana.

"Vielä minä saan palvella".Pienen ja hennon Eilan matka al-koi anivarhain suurten kantamusten kanssa Espoon Matinkylästä Kera-van Saviolle. Nyssäköissä olivat päi-vällis- ja kahvitarpeet, joskus suures-sa kattilassa kotosalla valmisteltua keiton pohjaa. Eila oli onnellinen saadessaan palvella Jumalaa palve-lemalla lähetysjärjestössä työsken-televiä. Keskittyneesti hän valmisti mykysoppaa, teki pannukakkua tai luumukiisseliä. Hän oli ylpeä teh-dessään sitä. Hänen kasvonsa heh-kuivat ilosta kun hän toisteli: ”Vie-lä minä saan palvella!”.

Eila oli lähtöisin itäsuomalaiselta tilalta. Hän puhui erityisen lämpi-mästi maanviljelyksestä ja ruoka-rukouksessaan muisti pyytää siu-nausta maan annille ja kiittää tai-vaan ja maan luojaa kaikista hyvistä lahjoista. Luonnollista oli, ettei mi-tään heitetty roskiin, leivänmurut hän pyyhkäisi suuhunsa huolellises-ti kuin aarteen. Hän säästi kaikes-sa, missä voi. Hän ei paljoa syönyt-kään, vaan säästi siinäkin antaak-seen lähetykselle ja suri, ettei voi-nut antaa enempää. Kuitenkin to-siasiassa hän antoi tuntuvasti myös määrällisesti.

Eilalla oli tapana käydä ulkomailla ystävättäriensä kanssa. Vähintään kerran vuodessa toteutuva matka oli puheissa ja rukouksissa etukä-teen ja jälkikäteen. Mummut pak-kasivat matkalaukkuihinsa Uudet testamentit ja käyttivät reissupäi-vänsä niitä jakaen. Erityisen lähe-tysrakkauden kohteina olivat nuo-ret sotilaat.

sa ja saisi viettää hänen kanssaan iäisyytensä.

Väsymättä ja väsyenSaan kuulua Sleyn Lahden messu-yhteisöön. Sielläkin on monia eilo-ja. Väsymättä ja väsyenkin he uu-rastavat messuyhteisön ja lähetys-työn hyväksi. Toisinaan työ on suur-ta ja näkyvää, usein se on katseil-

Kuka maksaa palkan?Hyvin pian nuorena työntekijä-nä ymmärsin, millä varoilla lähe-tysjärjestöjä pyöritetään ja kenen lompsasta palkkamme saimme. Tuo ymmärrys ei ole muuttunut vuosikymmenten saatossa, nyt en ole enää palkansaajana vaan tehtä-väni seurakuntalaisena on mahdol-listaa, että työntekijät saavat palk-kansa ja työ jatkuu. Tärkeää ei ole kuka antaa, kuinka paljon antaa ja kenelle antaa. Tärkeää on, että an-taa niin kuin Herralle. Eikä anta-minen ole se tärkein juttu, tärkein-tä on, että mahdollisimman moni saisi kuulla evankeliumin, oppisi tuntemaan Luojansa ja Pelastajan-

ta salassa. Monet tehtävät tulisivat tietoisuuteen vasta kun ne jäisivät tekemättä. Katselen ihaillen ja ar-vostaen messuyhteisömme kaijoja, kirstejä ja liisoja, jotka eivät kysele:

–Vieläkö mun pitää? He iloitsevat:

– Vielä minä saan.

Erityisen hellästi ajattelen heitä, jot-ka kautta aikojen ovat antaen pal-velleet ja siksi saamme astua kirk-koomme, kuulla hyvän Sanan ja ku-martua ehtoollispöytään.

Maila RuponenLahden messuyhteisön vapaaehtoistyöntekijä

Uskollisten eilojen työ mahdollistaa lähettienkin lähettämisen.

20Suomi

Rahat ja henki


Jumalan hyvyys

Jeesuksen sanojen mukaisesti mei-tä kehotetaan rakastamaan vihol-

lista (Matt 5:43-45; Luuk 6:33-35).Näihin kehotuksiin kuuluu myös hei-dän puolestaan rukoileminen, heil-le hyvän tekeminen ja lainaaminen. Näin tehdessämme teemme Juma-lan esimerkin mukaan – hän antaa sateen ja auringon kaikille.

Suurin tapa, jolla Jumala on osoitta-nut hyvyyttään ja antamistaan nä-kyy Jeesuksessa Kristuksessa. On-han hänet annettu, jotta maailma voisi uskolla pelastua (Joh 3:16). Hä-net on annettu uhriksi jumalattomi-en, syntisten ja Jumalan vihollisten puolesta (Room 5:6-11). Näissä kai-kissa kohdissa puhutaan Jumalas-ta, joka on osoittanut rakkauttaan meitä – sinua ja minua – kohtaan.

Diakoniaa HengessäApostolit huolehtivat alunperin yh-teisestä avunannosta. Väkimäärän lisääntyessä heille tuli liikaa töitä, täytyi valita uusia työntekijöitä, joil-la täytyi olla hyvä maine ja Pyhän Hengen suuri vaikutus. Näin tärkeä tehtävä on seurakunnan diakonia-työ – siihen valitaan seurakunnan parhaimmistoa (Apt. 6:1-3).

Kahdesta diakonista kerrotaan enem-män. Stefanus, kristikunnan ensim-mäinen marttyyri, oli ymmärryksel-tään niin vahva, etteivät synagoo-gien yhteisen väittelyjoukkueen jä-senet pärjänneet hänelle (Apt. 6:9-10). Filippus puolestaan oli ensim-mäinen henkilö, joka julisti sanaa Samariassa ja hänen vaikutuksensa ulottui pian Etiopiaan ja Kesareaan saakka (Apt. 8:5-40). Tästä näem-me kuinka tärkeä Jumalan sanan ju-listaminen on avustustyön osana – niitä ei ole hyvä erottaa toisistaan.

Kristus tuli köyhäksiJerusalemin seurakunta oli köyhty-nyt vainoissa (Apt. 8:1-2; 2Kor 8:8-15). Paavalilla oli tehtävänä kerätä avustusta heille. Kehotuksen piir-teistä yksi oli se, että Kristus tuli rikkaasta köyhäksi, jotta me rikas-tuisimme hänen köyhtymisestään. Tässä yhteydessä puhutaan myös liian tasaamisesta köyhyydessä ole-ville seurakunnille. Tukemalla Kris-tuksen ruumiin eli maailmanlaajan kirkon köyhiä ja työntekijöitä rakas-tamme omia veljiä ja sisaria. Samalla rakastamme myös Jumalan viholli-sia, koska Herran työntekijät autta-vat myös heitä sanoin ja fyysisesti. Tässä kaikessa Jumala on salatulla tavalla Hengessään mukana rakas-tamassa ja työtä tekemässä.

Pekka JauhiainenLähetystyöntekijä, Venäjä

Venäjän ja Viron aluekoordinaattori

20

21Suomi

Sleyn lähetys Israelissa21

Kuva

: Tom

Säilä

Caspari-keskus on Raamatun ja juutalaisuuden koulutus- ja tut-

kimuskeskus, joka on toiminut vuo-desta 1982 alkaen.

Keskus toimii Israelissa yhdessä eri puolilla maata olevien seurakuntien kanssa. Yhteistyössä keskeisten mes-siaanisten johtajien kanssa Caspari-keskus tarjoaa johtajuuskoulutusta tuleville vastuunkantajille sekä kas-vatustyön välineitä seurakuntien vanhimmille, opettajille ja nuori-sotyöntekijöille. Keskus järjestää koulutuspäiviä, seminaareja, mento-rointiryhmiä sekä tuottaa ja julkai-see korkeatasoista materiaalia seu-rakuntien käyttöön, mm. heprean-kielistä Alfa-kurssien materiaalia.

Kansainvälisesti Caspari-keskus toi-mii yhdessä eri kirkkojen ja järjes-töjen kanssa. Se tarjoaa koulutusta kristillisen uskon juutalaisista juu-rista sekä messiaanisesta liikkeestä ja sen historiasta. Koulutuskeskus muistuttaa kristittyjä juutalaislähe-tyksen tärkeydestä ja korostaa sitä, että Jeesuksesta kerrotaan juutalai-sille asianmukaisella tavalla.

Parhaillaan kartoitamme mahdol-lisuuksia laajentaa Israel-työtäm-me evankelioivampaan suuntaan lähemmäs tavallisen ihmisen arkea. Rukoillaan tähän yhdessä Jumalan johdatusta.

Tom SäiläAfrikan ja Israelin aluekoordinaattori

Lupauksen lapsiksiSley on saanut työkutsun tukea Jerusalemin keskus-tassa sijaitsevan Caspari-keskuksen toimintaa.

Caspari-keskuksen päärakennus sisäpihalta päin.

22

Kuva

: Tom

Säilä

Kansallisina juhlapäivinä tapoihin kuuluu, että kaikki haluavat käydä jossain temppelissä. Kuvassa shintotemppeli Asakusassa. Olisi riemullista nähdä japani-laisten vaeltavan joskus yhtä sankoin joukoin kirkkoihin.

22

23Japani

23Sleyn lähetys Japanissa JapaniJapaniJapaniJapani

23

Kaikkien kuluneiden vuosien ajan työ on ollut mahdollista

siten, että on ollut paitsi niitä, jot-ka ovat lähteneet kentälle, myös nii-tä jotka ovat rukouksin ja erilaisin lahjoituksin olleet lähettämässä ja tekemässä työtä kotimaasta käsin.

Työ vielä keskenTyö ei silti ole vielä ohi, sillä ylivoi-mainen enemmistö japanilaisista elää ilman yhteyttä pyhään, kaikkival-tiaaseen Jumalaan, joka tarjoaa jo-kaiselle luomalleen ihmiselle kerta-kaikkista anteeksiantamusta ja rak-kautta. Japanissa, jossa väkimäärä ylittää reippaasti yli sata miljoonaa ihmistä, on väestöstä edelleen vain alle prosentti kristittyjä.

Vahvat perinteetJapanissa lähetyskenttänä on piirtei-tä, jotka asettavat lähetystyön teke-miselle omanlaisia haasteita. Saari-valtion pitkä historia, johon on kuu-lunut pitkiäkin ulkopuolisilta sul-keutumisen aikakausia, on epäile-mättä jättänyt oman jälkensä. Sosi-aaliseen kanssakäymiseen liittyvät ajattelumallit ja tavat määrittävät kulttuuria vahvemmin kuin vaikka-pa Suomessa. Perinteiden ja yhteis-ten tapojen kunnioittaminen ovat arvossa. Siksi esimerkiksi temppe-lissä vierailu uuden vuoden aikaan tai kotialttarin omistaminen saate-taan mieltää ennemminkin japani-laiseksi tavaksi ja kulttuuriksi, kuin uskonnonharjoittamiseksi.

Japanissa on tehty lähetystyötä pitkään. Vapahtajan kohtaa-misen seurauksena lukuisat ihmiset ovat saaneet Jumalan an-taman ilon ja rauhan elämäänsä.

Kulttuuriin sisäänrakennetut, mo-net sinällään hyvätkin asiat johtavat helposti siihen, että ihmiset elävät jatkuvissa vaatimusten paineissa. Japanissa tarvitaan evankeliumia, joka paitsi vapauttaa omantunnon synnin syyllisyydestä, myös lahjoit-taa rauhan. Sanomaa siitä, että jo-kaisella ihmisellä on mittaamaton arvo ja olemassaolon oikeutus Ju-malan luomistyön, ei loputtoman suorittamisen ansiosta.

Kynnys matalammalleJapanilaisille kynnys tulla kirkkoon voi olla korkea. Siksi työssä tarvi-taan tuon kynnyksen madaltamista, ihmisten kutsumista jumalanpalve-luksiin, toimintapiireihin, myyjäisiin tai konsertteihin. Lisäksi tarvitaan taitoa kuunnella, keskinäistä luot-tamusta ja ystävyyttä. Jeesus ei kos-kaan kiirehtinyt kenenkään seuras-sa, eikä Hän kiirehdi meidänkään seurassamme. Hänellä on aikaa ja rakkautta myös velvollisuuksien vä-syttämille japanilaisille.

Kevein sydäminLähetystyö koskee jokaista kristit-tyä ja Jumala on suunnitellut jo-kaiselle oman, yksilöllisen palve-lutehtävän. Hän ei koskaan pyydä enempää, kuin mihin pystymme, eikä Hän jää kenellekään mitään velkaa. Raamatussa Jumala kehot-taa meitä olemaan murehtimatta moninaisista asioista, sillä Hän on luvannut pitää meistä huolen. Hän

antaa meille kaiken tarvitsemamme ja ylikin, jotta voisimme jakaa sitä muille. Siksi meidän tulee rukoil-la, että juuri se oma paikka ja tapa tehdä lähetystyötä löytyisivät. Kun oma paikka sitten löytyy, lienee ai-nakin yhtenä tuntomerkkinä se, että onpa tehtävä sitten varojen lahjoit-tamista tai keräämistä, pullien lei-pomista, käsitöiden tekemistä, soit-tamista, laulamista, yhteydenpitoa tai mitä muuta lähetystyön hyväk-si tapahtuvaa tahansa, teemme sitä iloisin ja kevein sydämin, Jumalan rakastavien kasvojen alla.

Jumala ei pakota ketään toimimaan ja antamaan omastaan vastentah-toisesti, mutta on hyvä kysyä it-seltämme, onko meillä yhtään hy-vää syytä jättää omaa paikkaamme työssä täyttämättä. Raamatun mu-kaan Jumala rakastaa jokaista luo-maansa ihmistä suorastaan mus-tasukkaisella rakkaudella ja halu-aa hänet yhteyteensä. Tämän rak-kauden piiriin kuuluu paitsi jokai-nen meistä, myös jokainen japani-lainen tai kuka tahansa muu ihmi-nen, joka ei vielä ole kuullut evan-keliumia. Siksi teemme lähetystyö-tä yhdessä kaikin mahdollisin lah-join sekä varoin ja samalla saam-me huomata, että meiltä itseltäm-mekään ei puutu mitään.

Hanna PenttinenLähetystyöntekijä, Japani

Iloista antajaa Jumala rakastaa

24Etelä-KoreaSleyn lähetys Etelä-Koreassa

24

Tähänastinen yhteistyö on ollut lähinnä lyhyitä vierailuja puo-

lin ja toisin, sekä pienimuotoista ta-loudellista auttamisesta erityises-ti kirkon ylläpitämän Luterilaisen yliopiston ja luterilaisen kirjallisuu-den julkaisutoiminnan tukemiseksi.

Kesällä 2015 allekirjoitettiin viral-linen yhteistyösopimus Sleyn ja Ko-rean luterilaisen kirkon välillä. Tä-hän asti Sley ei ole lähettänyt lähe-tystyöntekijöitä kirkon palvelukseen, mutta allekirjoitetussa sopimukses-sa on huomioitu myös tämä mah-

Sleyllä on ollut yhteyksiä Korean Luterilaiseen kirk-koon noin 30 vuoden ajan.

Murtuuko pohjoinen?dollisuus. Sleyn toivotaan lähettä-vän lähetystyöntekijöitä.

Etelä-Koreassa kristittyjen määrä on vajaat 30% koko väestöstä. Lu-terilaisessa kirkossa on n. 5000 jä-sentä. Kirkko on hyvin järjestäyty-nyt ja sillä on laajat yhteydet niin omassa maassaan kuin myös kan-sainvälisesti. Luterilaisten harjoit-tama raamattuopetustyö on saa-nut tunnustusta myös muissa kirk-kokunnissa.

Kutsu rukoukseenEtelä-Korean naapuri Pohjois-Ko-rea nousee vähän väliä etusivun uu-tisiin. Aikoinaan Pohjois-Koreassa oli enemmän kristittyjä kuin Ete-

lä-Koreassa, mutta pitkään jatku-neen ankaran diktatuurin aikana kristittyjen asema on radikaalisti heikentynyt ja kristillinen toimin-ta on joutunut menemään ”maan alle”. Kristittyjen asema Pohjois-Koreassa on yksi vaikeimpia maa-ilmassa. Jotkut merkit viittaavat siihen, että vielä nyt raudan lujalta näyttävä pakkovalta voi alkaa yllät-tävänkin pian rakoilla. Etelä-Kore-assa rukoillaan jatkuvasti sitä, että Koreat voisivat jälleen yhdistyä, ja evankeliumia saataisiin julistaa avoi-mesti myös Pohjois-Koreassa. Täs-sä on meillekin kutsu rukoukseen ja tukemiseen.

Pekka HuhtinenLähetysjohtaja

Toiminnanajohtaja Lasse Nikkarikosti ja presidentti Chul Hvan Kim ja allakirjoitettu yhteistyösopimus.

lä-Korea

Kuva

: Han

nu H

äkäm

ies

25

Myanmar

25Sleyn lähetys Myanmarissa

Maan suurimman kaupungin, Yangonin (6 milj. as.) kaduilla

on vilinää. Autot tyyttäävät ja jalka-käytävien myyntipisteillä kuhisee.

Toiset kaupustelevat hedelmiä, jot-kut ruokaa ja juotavaa, koiranpen-tuja tarjotaan häkkeihin sullottui-na. Paidattomina juoksentelevat lap-set, kadulla istuvien äitien sylivauvat sekä katukäytävillä makaavat kodit-tomat lapset ja aikuiset pysäyttävät ulkomaalaisen lähetystyön konkarin miettimään, mitä voisimme tehdä.

Myanmarin asukasluku on 51,5 mil-joonaa. Maa on yksi maailman vä-hiten kehittyneistä maista (LCD). Määritelmän on luonut YK, ja sillä tarkoitetaan maita, joissa on alhai-nen terveys-, ravinto- ja koulutusta-so, matala kansantulo sekä haavoit-tuva talous. Suuret ongelmat infra-struktuurissa vaativat kansojen yh-teisön panosta ja isoja toimijoita.

Yhteiskunnalliset suuret haasteet – evankeliumin valtavat mahdollisuudet

Koulu ja evankeliumiSleyn yhteistyökumppanina on pie-ni Myanmarin luterilainen kirkko (LCM). Kirkon johdolla ja työnte-kijöillä on näky evankeliumin tuo-masta avusta sekä koulutuksen ke-hittämisestä. Koulujen luokissa saattaa olla jopa 60 oppilasta, ei-vätkä kaikkein köyhimmät pysty käymään koulua.

Evankeliumi ja koulu ovat yhdisty-neinä kirkon perustamassa Toivon koulutuskeskuksen (Hope Educati-on Center, HEC) toiminnassa. Bur-man buddhalaisissa kylissä sijaitse-viin HEC-keskuksiin kylän lapset saavat tulla oppimaan. Mukana on pienokaisia, jotka eivät käy mitään muuta koulua ja myöskin sellaisia lapsia, jotka haluavat oppia enem-män kuin tavallisessa koulussa on mahdollista.

Miten se on mahdollista?Sinäkin voit olla mukana auttamas-sa myanmarilaisia lapsia. Olemme sitoutuneet tukemaan niin HEC-keskuksia kuin seurakuntalaisten ja kirkon työntekijöiden lasten koulun-käyntiä. Paikallisessa koulussa 100 € kattaa koulumaksut ja tarvikkeet lapselle vuodeksi, lukiolaisen mak-sut ovat 150-200 € vuodessa. Voit myös olla mukana tukemassa kir-kon työtä vahvistavaa työntekijöi-den koulutusta. Tällä hetkellä kol-me kirkon työntekijää opiskelee sti-pendiaatteinamme teologisissa se-minaareissa. Rukouksemme ja toi-vomme on, että LCM voisi jatkos-sa saada itse luterilaisen teologisen seminaarin työntekijöidensä koulu-tusta varten.

Sirkka-Liisa HuhtinenAasian aluekoordinaattori

Lähettikoulutuskoordinaattori

Hope Education Center Tahanissa on yksi esimerkki siitä, kuinka koulutusta voidaan tarjota varattomillekin lapsille.

Myanmarin koululaiset

Kuva

: Kirs

i Ryö

sö

26

Työn on mahdollistanut vah-va ja sitoutunut lähetysystävi-

en ja Sleyn kotimaan työntekijöi-den joukko.

Keniassa on tällä hetkellä yhdeksän lähettiä ELCK:n palveluksessa. Yh-teistyökirkossamme on noin 50,000 jäsentä. Seurakunnat ovat jakaan-tuneet ympäri maata viiden hiippa-kunnan alle. Arkkipiispana toimii Walter Obare. Sleyn työn vahvana osa-alueena on ollut evankelioida ja opettaa lapsia, nuoria ja aikuisia.

KoulutusSley on osallistunut vahvasti erilais-ten koulutusohjelmien vetämiseen ja rahoittamiseen. Matongon mä-ellä sijaitsevasta pappisseminaaris-ta on valmistunut vuosien saatossa lukuisia pappeja, evankelistoja ja diakonissoja. Viimeisimpinä vuo-sina seminaari on saanut omia, ke-nialaisia korkeasti koulutettuja opet-tajia palvelukseensa. Tällä hetkellä oppia saamassa on myös naapuri-maiden opiskelijoita.

Samalla Matongon mäellä sijaitsee myös opettajien koulutuslaitos, jos-ta on valmistunut korkeatasoisia pe-ruskoulun opettajia kouluihin ym-päri maata. Sley on tukenut näiden oppilaitosten kehittämisessä tarjo-

Sley on tehnyt työtä lähe-tyskäskyä noudattaen vuo-sikymmenien ajan Keniassa yhteistyökirkkomme (Evan-gelical Lutheran Church In Kenya, ELCK) kanssa.

amalla lähettejä palvelukseen sekä osallistumalla kehittämiseen. Lisäk-si toimintaan osallistuu vapaaehtoi-sia. Tällä hetkellä pappisseminaa-rille rakennetaan olosuhteisiin näh-den korkeatasoista internetluokkaa.

LapsityöTaloudellisesti suurin kummien avul-la tuettava projekti on lähes 500 lapsen orpo-ohjelma. Näin lapset ja nuoret saavat hyvän koulutuksen. Matongon mäellä on myös orpo-lasten koti, jossa asuu tällä hetkel-lä 12 lasta. Siellä tarjotaan turvalli-sen kasvuympäristön lisäksi evanke-liumia. Orpotyön hallinnossa työs-kentelee lähettejä. Sley tukee talo-udellisesti myös erilaisia pieniä ky-läkouluja ja erityiskouluja.

Keniassa on vielä monilla heimoilla yleisenä tapana ympärileikata nuo-ria tyttöjä ja naittaa heidät lapsina. Credo-ohjelma (Minä uskon) on kes-kittynyt ehkäisemään tätä laitonta toimintaa. Ohjelman puitteissa tar-jotaan opetusta ympärileikkausten ja aikaisten naittamisten haitoista. Tehokkain tapa muuttaa näitä tra-ditioita on tarjota tytöille kummi-en turvin opiskelu mm. sisäoppilai-toksissa. Credo tukee tällä hetkel-lä 42 tytön ja nuoren naisen koulu-tusta lähetin avustuksella.

PaimentolaistyöMaasaiheimon parissa on työs-kennelty kauan. Nyt on saavutet-tu vaihe, jossa paikalliset seurakun-nat ovat tavoitteen mukaisesti ot-taneet vastuun toiminnastaan. Re-sursseja ollaan kohdentamassa toi-

sen paimentolaisheimon, Sambu-ruiden pariin. Samburutyössä py-ritään hyödyntämään maasaityön mallia, jossa tarjotaan laajapohjai-nen yhteisön kouluttaminen ja ke-hittäminen eri ohjelmien ja lähet-tien kautta. ELCK:llä on muitakin yhteistyöjärjestöjä Samburualueel-la. Sley pyrkii saamaan verkostoi-tumalla parhaat resurssit työhön.

Tavoittaen ja rakentaenYhteistyökirkkomme ja Sley ovat kantaneet vastuuta tavoittaa uu-sia väestöryhmiä, jotka eivät vielä tunne Jeesusta. Tavoittavaan työ-hön on lisätty lähetti- ja taloudelli-sia resursseja. Myös kirkon erilais-ten rakennusten rakentamiseen on osallisttu. Mm. paikalliset seura-kunnat ovat itse rakentaneet kirk-kojen seinät ja Sley on kustantanut kattomateriaalit. Kirkkoja on pys-tytetty myös suomalaisten talkoo-laisten voimin.

Haluaisitko osaksi verkostoa?

Olisiko sinulla kiinnostusta osal-listua lähetyskäskyn toteuttami-seen jollekin Sleyn tekemistä työ-muodoista? Siihen voit osallistua niin rukoilemalla kuin tukemalla taloudellisesti.

Katso: www.sley.fi/auta tai ota yhteyttä: [email protected] tai puh. (09) 25139233.

Jorma ArkkilaLähetystyöntekijä, Kenia

Kenia kiittää

27

Kenia

27Samburuäiti lapsineen.

Sleyn lähetys Keniassa

Kuva

: Jor

ma A

rkkila

Sambia

Sleyn lähetys Sambiassa28

Lena-koulu haluaa tukea vähä-varaisten lasten koulunkäyn-

tiä. Koulu on muiden Sambian yk-sityiskoulujen tapaan maksullinen, mutta mukaan otetaan myös mak-sukyvyttömien perheiden lapsia il-maispaikoille. Myös Sley tukee use-ampaa oppilasta tässä opinahjossa.

Sambiassa valtion ala-aste on peri-aatteessa ilmainen. Koulupuku ja koulutarvikkeet on silti hankitta-va itse. Köyhimmissä perheissä se-kin menee maksukyvyn yli. Luok-kakoot ovat valtavia ja opetusmate-riaaleista on suuri puute. Siksi maas-sa on paljon yksityiskouluja tehos-tamassa lasten oppimista.

Lena-koulun pääopettajana toimii eläkkeellä oleva rouva Kaluba. Hän on tehnyt elämäntyönsä laadukkaan kansainvälisen koulun opettajana. ja tietää, miten hyviä oppimistuloksia saadaan oikeilla opetusmetodeilla. Nyt oppilaat saavat nauttia hänen ja asiantuntevasta opetuksestaan.

Pieni Lena-koulun ala-aste toimii Sleyn rakennuttamas-sa talossa Chazangan lähiössä, Sambian pääkaupungis-sa Lusakassa.

Innostava, turvallinenLyson on yksi koulun vapaapaik-kalaisista. Ilman tukea ei Lysonil-la ja hänen pikkusisarellaan Kathe-rinella olisi mitään mahdollisuuk-sia koulunkäyntiin. Lysonin äiti on leski ja kuuden lapsen yksinhuolta-ja. Hän saa hädin tuskin ruokara-hat kokoon vihannesten myynnil-lä. Lyson oli jo kymmenenvuoti-as aloittaessaan opintiensä. Poika on niin iloinen, että kiittää Juma-laa koulunkäynnistään joka päivä. Lyson onkin motivoitunut opiske-lija. Hänen nopea edistymisensä on hyvää mainosta Lena-koululle.

Suomalaisten kummien tuella kou-lussa opiskellut John-poika on myös esimerkki koulumme hyvästä tasos-ta. John siirtyi kouluumme käyty-ään kuusi vuotta valtion koulua. Sinä aikana hän ei ollut ehtinyt op-pia edes lukemaan ja kirjoittamaan. Kahden vuoden kuluessa John otti kuitenkin ikätasonsa kiinni ja kir-

joitti seitsemännen luokan loppu-kokeet erittäin hyvin arvosanoin.

On ilo nähdä oppimisesta nauttivia lapsia. Hymy on herkässä. Matema-tiikan, englannin ja muiden oppiai-neen lisäksi lapset saavat joka päivä oppia lisää rakastavasta Vapahtajas-tamme. Lena-koulu on heille iloi-nen ja turvallinen kasvuympäristö.

Kiitämme lähetyksen tukijoista, jot-ka mahdollistavat Lysonin ja monen muun lapsen koulutuksen Sambias-sa orpoja kummiohjelman kautta.

”Ohjaa lapsi heti oikealle tielle, niin hän vanhanakaan ei siltä poikkea.” San. 22:6

Satu ArkkilaLähetystyöntekijä, Kenia, Sambia

“Hän kiittää Juma-laa koulunkäynnis-

tään joka päivä.”

Kuva

t: Sat

u Arkk

ila

Lahjaksi koulutus

•Kuva vas. Opettaja Kaluban seurassa Lena-kou-lulla vas: oppilaat, John, Sarah, Emanuel, Kather-ine ja Lyson. •Kuva oik. Lahjaksi saamastaan kou-lupaikasta Jumalalle kiitollinen ja iloinen Lyson.

Etelä-SudanSudan

29

Maassa riehuva sisällissota on saanut valtakunnan sekaisin. Valitettavasti eniten siitä ovat joutu-

neet kärsimään tavalliset kansalaiset. Surullisia ja ikä-viä viestejä olemme sieltä tutuilta seurakuntalaisilta joutuneet vastaanottamaan. Useat ovat joutuneet jät-tämään kotinsa. Pakolaisleirit ovat paisuneet suuriksi sieltä suojaa etsivistä ihmisistä. Useat ovat paenneett naapurimaihin. Koteja on tuhottu ja monien henkeä uhattu. Suremme myös useiden seurakuntalaisten me-nehtymisiä sodan jaloissa tai sen seurauksiin.

Työnäky säilyyOlemme pitäneet muutamiin seurakuntalaisiin ja pap-peihin viikoittaista yhteyttä. On ollut ihmeellistä, mi-ten pastoreiden into ja työnäky on kaikesta huolimat-ta säilynyt. Työtä, hädänalaisten hyväksi on jatket-tu niin kuin sodan melskeessä on ollut mahdollista.

Tuo into ja rohkeus evankeliumin etenemisen vuok-si on saanut suomalaiset avaamaan kukkaroitaan ja rukoilemaan. Jotkut ovat keränneet jopa syntymä-päivälahjansakin näiden hädänalaisten auttamiseksi.

Uskon Jumalan puhuneen monien ihmisten sydämiin, sillä niin paljon on Sleynkin kautta saatu apua lähte-mään. Avustuksia on saatu runsaasti. Muutama kirk-

Viimeiset kaksi vuotta ovat olleet varsinkin Etelä- Sudanin puolella asuville ihmisille pelkkää selviytymistä päivästä toiseen.

Sleyn lähetys Etelä-Sudanissa

Kuva

t: Em

malu

el Ba

fuka

ko on rakennet-tu, moottoripyö-riä papeille han-kittu, nälkäapua useaan kertaan pakolaisleireil-le jaettu, kah-den diakonissa-opiskelijan kou-lutus kustannet-tu ja seurakunta-työtä kehitetty. Myös työnteki-jöille seurakun-talaistensa luok-se on saatu mat-karahoja sekä Juban kirkon muuria korotettu turvalli-suussyistä. Viimeisimmäksi on koulutettu kaksi pap-pisopiskelijaa papeiksi Sudanin puolelle, jossa seura-kunnat ovat olleet ilman paimenia.

Jumala on suuri ja ihmeellinen. Näin ajattelevat myös kiitollisina rakkaat siskomme ja veljemme kaiken hä-dän ja kärsimyksen keskellä.

Apu menee perille

Kuvat vas. • Kaksi islamilaisen Sudanin puolelle koulutettua pappia virkaanasettajaisissaan. • Hajallaan oleviin, kaukaisiinkin seurakuntiin pääsee lahjoituksin hankitulla moottoripyörällä nopeammin kun jalkaisin. • Kirkon tiimi jakaa hätäapua pakolaisleirillä.

Liisa SaarenketoLähetystyöntekijä, Etelä-Sudan

3030

Kuva

:Liisa

Räsä

nen

Krasnojarsk on valtavan suuri kaupunki. Eikö joltakin kujalta tai kadulta voisi löytyä seurakunnalle kokoontumispaikkaa? Tässä on iso rukousaihe. Ku

va: L

iisa R

äsän

en

30

31Sleyn lähetys Venäjällä

Lähetystyön tukemiseen kerä-tään lahjoituksia jumalanpal-

veluksissa, lähetyspiireissä ja säh-köisesti. Osa näistä keräyksistä on yleisluontoisia, jollekin työalueel-le kerättyjä kolehteja. Osa lahjoit-tajista tukee jotakin erityistä työ-muotoa tai jotakin muuta tarkasti rajattua kohdetta.

Yleisesti vai rajatusti?Kaikenlainen taloudellinen tuki on tarpeellista. Inkerin kirkon Siperi-an rovastikunnan lääninrovastina olen nähnyt laajasti eräänlaisia on-gelmia saatujen varojen käyttämi-sessä ja kohdentamisessa. Varain-käytön kannalta työkentällä on hel-pompaa käyttää ja ohjata niitä va-roja, jotka on lahjoitettu yleisluon-toisesti työalueen tarpeisiin. Silloin rahoja voidaan ohjata hyvillä mielin sinne, missä sitä milloinkin eniten tarvitaan. Kun lahjoituksen käyttö-tarkoitus on tiukasti rajattu, silloin kädet ovat melko sidotut.

Esimerkkinä voisi mainita usei-den tuhansien eurojen lahjoitta-minen pyhäkoulutyöhön. Välttä-mättä pyhäkoulutyön kulut eivät ole niin suuria. Tällöin joudutaan

KenttänäkökulmaOn hienoa, että lähetyksellä on paljon ystäviä. Lähetys-työtä tehdään rukouksin ja erilaisin lahjoin myös koti-maassa. Yksityisen kannatuksen merkitys on entistä merkittävämpää tulevaisuudessa.

miettimään, onko väärin ohjata näitä varoja myös yleisemmin lap-sityöhön tai vaikka nuorisotyöhön. Missä menee raja? Mitään selkeää vastausta ei varmaan kenelläkään ole. Toivoisin lähetyksen ystäviltä avaramielisyyttä varojen käyttämi-sen suhteen ja pidättäytymistä liian tiukkojen rajojen vetämisestä. Talo-udellisten varojen olisi lähetykses-sä palveltava evankeliumin eteen-päin viemistä mahdollisimman te-hokkaalla tavalla.

Kohtaavatko tarve ja lahjoitus?

Sleyn työalueilla haasteet ja tarpeet vaihtelevat. Afrikassa kirkkojen ja muiden toimitilojen lämmittämi-seen ei tarvitse paljon panostaa, mutta Siperiassa se on tärkeä asia. Oman kokemukseni mukaan mei-dän rovastikunnassamme toimitilo-jen hankkiminen, rakentaminen ja ylläpito ovat seurakunnissa suurim-mat kuluerät. Hyvä toimitila mah-dollistaa monenlaisen seurakunta-työn. Silloin myös eri tarkoituksiin lahjoitetut varat palvelevat hyvin erityistä ja yhteistä etua.

Jos haluat tuoda mukanasi tai toi-mittaa jonkun kautta lahjasi jolle-kin seurakunnalle, on hyvä ottaa yh-teyttä lähetystyöntekijään tai seu-rakuntaan. Paikan päällä tarpeet tiedetään parhaiten. Viime syksy-nä Länsi-Suomen rukoilevaisnuo-ret lahjoittivat Krasnojarskin seu-rakunnalle uuden ehtoollisleipälau-tasen ja –maljan seurakunnan toi-veen mukaisesti. Näin todellinen tarve ja lahjoittajien auttamishalu kohtasivat järkevällä ja hyödyllisel-lä tavalla. Lahjoittajat tietävät, mi-hin rahat menivät ja seurakunta sai sen, mitä tarvitsi.

Kiinnostaisiko sinua tulla tuke-maan Krasnojarskin kirkkoprojek-tia? Meillä on tarkoitus edistää pro-jektia kuluvana vuonna merkittä-vällä tavalla. Se kysyy rukouksia ja lahjoituksia. Krasnojarskissa tarvi-taan tukea nimenomaan rakennus-vaiheessa. Kirkon ylläpitoon meil-lä on hyvät valmiudet.

Jumala työnne ja lahjanne siunatkoon!

Ville MelanenLähetystyöntekijä, Venäjä

Venäjä

31

Kuva

: Kir

si V

impa

ri

Viro32

EO kerää lähetysrenkaansa kautta varoja Sleyn lä-hetystyölle. Kerran yhdessä vastuunkantoporu-

kan kanssa innostuimme ja päätimme kerätä varoja teemalla: ”Kerätään hillittömästi rahaa lähetykselle”. Jumala siunasi sitä innokkuutta, ja saimme nähdä mo-ninkertaisen kasvun vuosittaisessa loppusummassa.

Innostus ja sen syyKeskeistä tässäkin innossa oli se, että meillä oli selkeä syy, miksi toimittiin. Lähetyskäsky viitoitti tietä. Jo-kaisen vaivannäön hetken takana oli ajatus, että tämä raha päätyy tavalla tai toisella evankeliumin leviämi-sen hyväksi. Jumala antoi kasvun noina vuosina.

Itse opin myös sen, että monesti täytyy olla muutamia erittäin innostuneita, jotka saavat mukaansa hieman vähemmän innostuneita. Kun näkyvämmin innostu-neet puuhailevat asioita kasaan, myös vähemmän nä-kyvällä innolla mukana olevat saavat antaa panoksensa. Jokaisen erilainen työpanos on arvostettu ja tarpeen.

Miksi varoja tarvitaan?Mihin Virossa tarvitaan rahaa? Ensinnäkin lähetys-työtä tehdään, koska virolaisista kristittyjä on vä-hemmistö. Neuvostoaikojen vahva ateistinen työ on tehnyt tehtävänsä. Nuorista on kristittyjä noin yksi prosentti. Viron evankelisluterilaisen kirkon resurs-sit ovat vaatimattomat. Esimerkiksi lapsi- ja nuoriso-

Vuosia sitten tämä nykyinen Viron-lähet-ti oli itse lähettäjän asemassa Kokkolan Evankelisissa Opiskelijoissa.

Kuvassa Tarton Pietarin srk:n käyttökiellossa oleva koulu-rakennus ulkoa ja sisältä. Ulkokuva koulun hyväksi järjeste-tyistä myyjäisistä.

työhön tarvitaan kipeästi vapaaehtoisten lisäksi pal-kallisia työntekijöitä.

Toiseksi, kirkot ja seurakuntien rakennukset ovat ra-pistuneet. Yhteistyöseurakuntani kirkon juuri valmis-tunut remontti maksoi 13 miljoonaa euroa. Siihen lah-joitettiin varoja myös Suomesta.

Tarton Pietarin seurakunnan koulutalo on käyttökiel-lossa. Rakennus olisi tarpeen niin uudestaan käynnis-tetylle luterilaiselle koululle kuin seurakunnalle, jol-la on kirkossa vain pienet kokoontumistilat eteisessä.

Mihin tarvitaan?Mihin varat kannattaa sitten laittaa? Ajattelisin, että ensisijaisesti työpanokseen. Seurakunnat Virossa toi-vottavat tervetulleiksi niin entiset kuin uudet seura-kuntalaiset. Todellinen kutsuva ja tavoittava työ on vielä lapsenkengissä. Vaikka taloudellisesti seurakun-nat elävät niukkuudessa, kuitenkin rahaa on olemas-sa. Mikäli lahjoitamme varoja vain rakennuksiin em-mekä tue seurakunnan kasvua, lopulta auttamisemme voi kääntyä itseään vastaan. Tasapainoa haetaan täs-säkin; tarvitaan ihmisiä julistamaan evankeliumia ja kutsumaan heitä seurakuntaan. Sitten tarvitaan paik-ka, minne seurakunta voi kokoontua.

Kirsi VimpariLähetystyöntekijä, Viro

Sleyn lähetys Virossa

33

Orpotyö kohteeksiKohdekummien tuella katetaan kaikki se, mihin lasten henkilökohtaisten kummien tuki ei riitä.

ðlasten sairaalamaksut, lääkkeet, ruoka, koulutus

ðlasten hengellinen opetus, majojen rakentaminen, ym.

ðpaikallisten työntekijöiden palkat ja matkakulut

ðlapset, joka saavat liian vähän tukea tai odottavat kummia

Matongon orpokoti toimii ensiapukotina, josta orpolap-set pyritään sijoittamaan sijaiskoteihin.

Orpolasten kummitKummit tukevat yksittäistä lasta tai nuorta Orpokummien yhdyshenkilö: Marja Ochieng, [email protected]

Lisätietoa: ð www.sley.fi/auta

ð[email protected] tai (09) 2513 9220



Opiskelijoiden kummitKummit tukevat yksittäistä opiskelijaaTeologista- ja opettajatutkintoa suorittavat opiskelijat

Opiskelijakummien yhdyshenkilö: [email protected]

Maasaityttötyö kohteeksiCredo-ohjelma tukee maasaityttöjä, jotka pake-nevat laittomia ympärileikkauksia ja lapsiavio-liittoja. Kohteen tuki kattaa mm:

ðKenialaisen diakonissan palkka- , asumis-, matka- ja puhe- linkulut sekä leiriopettajan palkat.

ðNuorten raamattuleirin vuokra-, ruoka- ja matkakulut.

ðSaattajien ja majoittajien kulut, jos tilanne kotona on huono.

Credo-kummien yhdyshenkilö: [email protected]

va: A

nna-

Liis

a M

arkk

ula

Suomi

33lähetys kotimaassaSleyn

Kummiksi Keniaan

3434

Muuta kättä pidempää avuksesi

Päiväkoti-ikäisille

Toiminnallinen näyttely pyhäkoulu- ja päiväkerhoikäisille. Noora-norsu vie kuvitteelliselle matkalle Keniaan. Viikkovuokra 30 €.

Ala-asteikäisille

Ryhmäpelin muotoon suunniteltu näyttely. Tutustutaan toiminnan kautta lapsen elämään ja lähetys-työhön. Viikkovuokra 30 €.

Rippikouluikäisille

Näyttely on idealtaan samanlainen peli kuin koululaisten, mutta näkö-kulma on nuorissa ja tehtävät ovat vaativampia. Viikkovuokra 30 €.

Vuokrattavat toiminnalliset Kenian pienoisnäyttelyt

JapaniPerusnäyttelyt, 10-20 € / viikkoLasten näyttelyt, 10-15 €/ viikko

Kenia Perusnäyttelyt, 10-20 €Kuvia ja esineistöä ihmisten arkielä-mästä ja seurakunnasta.

Vuokrattavat perusnäyttelyt

Iso näyttelylaukku 35 €/ viikkoJapanilaisen kodin tavaraa ja uskon-nollista esineistöä. Linja-autorahtina.

Ryhdy puuhamieheksi tai -naiseksi ja järjestäkää porukalla kenialainen tai japani-lainen ateria lähetystyön tukemiseksi.

Astiat lähetämme postissa reseptien kera aina sataan henkeen saakka. Reseptit löytyvät myös: sley.f i/makujamaailmalta

Viikkovuokra: 25 € ensimmäinen 25 hengen astialaatikko, seuraavat 25 hengen laatikot 10 €.

Ateriamaksujen tilitys, kysy tietoja: [email protected] tai puh. (09) 2513 9228

Nyt lähetysaterialle!

35

Suomi

Sleyn lähetys kotimaassa35

Orpo OonaNukkenäytelmä Afrikasta

Orvoksi jäänyt Oona saa lähetystyöntekijän avulla uuden kodin, jossa hänestä pidetään huolta. Pyhäkoulussa hänel-le kerrotaan Jeesuksesta.

Teatteripaketti sisältää: cd-levyn, neljä keppinukkea ja sermikan-kaan. Tarvitaan kaksi henkilöä. Kesto 12 min. Viikkovuokra: 15 €

Tule Aiko mukaan! Nukkenäytelmä Japanista

Japanilainen nukketeatteri kertoo siitä, miten Aiko löy-si tien pyhäkouluun ja sai kuulla pääsiäisen sanoman.

Nukketeatteripaketti sisältää: cd-levyn, viisi keppinukkea ja ser-mikankaan koristeluineen. Näytelmän toteuttaminen vaatii kol-me henkilöä. Kesto 15 min. Viikkovuokra 15 €

Uusia Lähetyskipinän jaksoja esitetään TV:ssa vuo-den 2016 aikana. Tarkempia tietoja löytyy osoittees-ta: sley.fi/lahetyskipina

Samasta osoitteesta löytyvät myös edellisten tuotan-tokausien ohjelmat.

Ohjelmia löytyy myös osoitteesta:

www.alfatv.fi/arkisto � asia- ja ajankohtaisohjelmat �dokumentit

Radio Deissä tulee viikoittain Sana koskettaa -ohjelma. Kerran kuussa yksi näistä ohjelmista on erityisesti lähetysaiheinen Antti Saarenke-don pitämänä.

Esitysajat: keskiviikkoisin klo 17.45 ja uusintana sunnun-taisin klo 12.50. Ohjelmat ovat kuultavissa osoitteesta: sley.fi/mediakirjasto

Sanoma savannilleKahdeksan video-esitystä Kenian lähe-tystyön nykytilanteesta. Osia voi katsoa yksittäinkin. Aikuisille ja lapsille. Dvd.

Viikkovuokra 8 € .

Kertomus KeniastaSeitsemän eri pituista kertomusta lähe-tystyöstä arjen keskellä. Dvd.

Viikkovuokra 8 €.

Il MurranMaasai-ryhmä, Il Murran, esittää ryt-mikästä maasaiden perinnemusiikkia.Cd. Hinta 5 € / kpl.

KeniaJapaniUusi aamu, uusi armo

Viiden mukaansatempaavan lyhytelo-kuvan avulla esitellään Japanin-työtä historiasta nykypäivään. Osia voi kat-soa yksittäinkin. Dvd.

Viikkovuokra 8 €.

Ai no uta - Rakkauden lauluViisi laulua suomeksi ja japaniksi säes-tysraidan ja sanojen kera. Kuunnelta-vaksi ja laulettavaksi - sopii nuorille ja aikuisille. Cd. Hinta 10 € / kpl.

Ilo, Miki OzawaMiki Ozawa laulaa kauniita hengelli-siä lauluja sekä japaniksi että suomek-si. Cd. Hinta 10 € / kpl.

Mustien maaVideoesitys Etelä-Sudanin ja Suda-nin luterilaisen kirkon syntyvaiheista. Dvd:n kesto: 28 min.

Viikkovuokra 8 €.

Kirkko RobeenKuvakertomus eteläsudanilaisen kylä-kirkon rakentamisesta. Dvd.

Viikkovuokra 8 €.

Etelä-Sudan

Lähetysmateriaalia lapsityöhön

Lähetyskipinä TV:ssä Lähetyskipinä radiossa

Musiikkia ja videoita

Kaikkien materiaalien tilaukset Liisa Räsänen, puh. (09) 2513 9223 tai [email protected]

36

Kuva

:Tom

Säilä

Danske-pankin tili: FI13 8000 1500 7791 95Viite: 10078 89200 35081 00516

Lupauksen lapsiksi”Minulla on sydämessäni raskas suru ja lakkaamaton tuska. Toivoisin suorastaan, että itse olisin kirottu ja erotettu Kristuk-sen yhteydestä, jos se vain auttaisi veljiä-ni, oman kansani jäseniä.” Room. 9: 2-3.

Voit tarttua Evankeliumiyhdistyksen kautta sinul-le tarjottuun kutsuun Israel-työhön rukoilemalla

ja taloudellisella tuella.

”Minä siunaan niitä, jotka siunaavat sinua, ja kiroan ne, jot-ka sinua kiroavat, ja sinun saamasi siunaus tulee siunauk-seksi kaikille maailman kansoille.” 1. Moos. 12: 3.

Kaupinkivilinää Nazaretista.

lähetyskipinä 2016

Documents