Lapsi ja perhepalvelujen kokonaisuuden tiedolla johtamisen

haasteet Markku Rimpelä

Tilaajajohtaja, lasten, nuorten ja elämänlaatupalvelut

Haasteet ja lähtökohta

Palveluissa on johtamisen, kohtaamisen ja yhteensovittamisen haasteita

9/1/2016 Etunimi Sukunimi 3

Palvelut ovat hajautuneet monelle sektorille ja moneen toimipisteeseen. Palvelut on järjestetty pääosin hallintokunta- ja organisaatio-lähtöisesti. Asiakastiedot ovat hajautuneet lukuisiin asiakirjoihin ja rekistereihin. Onnistuuko lasten, nuorten ja perheiden kohtaaminen ja tiedonsaanti palveluista?

Keskeiset kysymykset joihin haetaan vastausta • Palvelurakenteen ja toimintakulttuurin uudistaminen ja tähän

liittyvän johtamisen ja koordinoinnin kehittäminen.

• Lasten, nuorten ja perheiden palveluissa asiakkaiden kohtaaminen

• Lasten ja nuorten palvelujen palvelukokonaisuuden rakentaminen kokonaisuutena

1.9.2016

LÄHTÖKOHDAKSI AJATUS Perhetyöstä nuorisotyöhön lapsen varttuessa: Huolellinen tuen tarpeen arviointi/ennakointi PERHENÄKYMÄN KUVAUS

Kotikasvatus -7 kk 3v 8v 14v 19v 29v

Perhe ---------------------------------------------------------------------------------------->

Media --->

Päivähoito Harrastukset --->

Toinen aste

Katu---->

perhenäkymä

Yläkoulu Alakoulu Opiskelu / työ

SA int

Kehitysyhteisöjen monipuolistuminen lapsen ja nuoren elämänkaaressa

perhenäkymä perhenäkymä

Neuvola

Neuvola / päivähoito Perusopetus / kouluterveydenhuolto 2. Aste /

opiskelijath Korkeaste / työ /

opiskelijath

Mittarointi

• Mittareiden kehittämisessä tulee kiinnittää huomiota laadullisen mittaamisen mahdollisuuteen.

• Vrt LAPE –kärkihankkeen tavoitteet

1.9.2016

1.9.2016

Lasten, nuorten ja perheiden indikaattorit (LAPE–teksti viittaa siihen, että indikaattori on mainittu LAPE-ohjelmassa)

Hyvinvoinnin osoittimet Hyvinvoinnista kertovat indikaattorit (esim. Kouluterveyskysely)

Perheen sosio-ekonominen

asema

Vanhempien koulutustaso

Toimeentulotuki

Työttömyys

Talous Lapsibudjetointi (LAPE)

Budjetti (kustannusten jakautumisen seuranta maakunnassa / työpanos / käynnit)

Kustannusvaikuttavuus (LAPE)

Ostopalvelut ja päivystyskäynnit yliopistosairaaloissa

Ennaltaehkäisevien palveluiden kustannukset (LAPE)

Korjaavien palveluiden kustannukset (LAPE)

SOTE-palvelujen käyttö SO

Ennaltaehkäisevät palvelut

Korjaavat palvelut

TE

lähetteet

päivystyskäynnit

poliklinikkakäynnit

päiväsairaalakäynnit

hoitojaksot ja hoitopäivät osastohoidossa

kotisairaalakäynnit

synnytysten määrä

perusterveydenhuollon indikaattorit

SO+TE

Vapaan valinnan siirtymät

OMA-HÄMEen demografiset

tiedot

Alueen asukasluku

Lapsiväestön lukumäärä ja osuus prosentteina

0 – 6 v. määrä

7-11 v. määrä

12-16 v. määrä

17 v. määrä

LAPE-indikaattorit / Perhe Päätösten lapsivaikutusten arviointi

Lasten ja vanhempien välinen vuorovaikutus on parantunut

Eroavia vanhempia tuetaan toimimaan niin, että ero vaikuttaisi lasten elämään mahdollisimman vähän

Vanhempien työpaikoilla suhtaudutaan perheisiin ystävällisesti (esimerkiksi työajat voivat olla joustavia), ja näin vanhemmat jaksavat töissä ja kotona paremmin

Lapset, nuoret ja vanhemmat kokevat, että yhteiskunnan palveluista ja tuesta on heille apua ja hyötyä ja he voivat vaikuttaa oman elämänsä tärkeisiin asioihin

Lapset ja nuoret eivät joudu kärsimään väkivallasta eivätkä vanhempien päihteidenkäytöstä

Perherakenne (muutokset perherakenteessa)

Huoltajuuskiistat

LAPE-Indikaattorit / Lasta

suojaavat tekijät

Yksinäisyys on yhä harvempien lasten ja nuorten ongelma

Jokaisella lapsella on vähintään yksi läheinen ja turvallinen aikuinen

Jokaisella lapsella ja nuorella on jokin harrastus

Kiusaaminen päiväkodeissa, kouluissa ja vapaa-aikana on vähentynyt

Lapset ja nuoret pitävät koulunkäynnistä ja käyvät koulun loppuun

Nuoret eivät päädy mukaan rikolliseen toimintaan

0

1

2

3

4

5

SOTE-palvelujen käyttö

Talous (€ kehitys)

Perheen sosioekonominentilanne

PerheLasta ja nuorta suojaavat tekijät

Maakunnan demografiset tiedot

Hyvinvointiosoittimet

OMA-HÄME tilastollisesti

2015 2016 2017

KUVIO 1 0 = heikko 5 = hyvä

Hyvinvoinnin integroitu toimintamalli (VM)

Kokeilun tarkoituksena on edistää:

asiakaslähtöisiä ja moniammatillisia toimintamalleja

tehokkuutta ja vaikuttavuutta

yksilön henkilökohtaisten tietojen käsittelyä hänen etunsa mukaisesti Kuntakokeilussa kunnat voivat osittain yhdistää asiakkaan yksilöllisiä palvelusuunnitelmia eri

palvelualoilta, niin että asiakas saa yhteisen suunnitelman tarvitsemistaan palveluista.

Hyvinvoinnin integroitu toimintamalli

Suunni

-telma

Suunni-telma

Suunni-telma

Suunni-telma

Suunni-

telma

Suunni

-telma

Vastuutyöntekijän nimeäminen

Tieto- järjestelmä

Tarvelähtöinen, moniammatillinen suunnitelma, joka rakennetaan tiettyyn sovittuun tilanteeseen, jossa asiakas tarvitsee moniammtillista tukea

Suunnitelman lähtökohtana asiakkaiden suostumus

Asiakkaan suostumus tietojen antamiseen

Tiedot näkyvät: asiakkaalle, vastuutyöntekijälle, muille suunnitelmaa rakentamassa oleille Muokkaus: Kaikki mukana olevat tahot

Suostumuslomake valmis

Suunni-telma

Suunni-telma

Suunni-telma

Suunni-

telma

Suunni

-telma

Vastuutyöntekijän nimeäminen

Tiedot näkyvät: asiakkaalle, vastuutyöntekijälle, muille suunnitelmaa rakentamassa oleille Muokkaus: Kaikki mukana olevat tahot

Suostumuslomake

”YKSI ASIAKAS, YKSI SUUNNITELMA”

Lähtökohtana asiakkaan suostumus ja tuen tarve

LAPE indikaattoreissa korostuu subjektiivinen kokemus

Indikaattorit • Päätösten lapsivaikutusten arviointi

• Lasten ja vanhempien välinen vuorovaikutus on parantunut

• Eroavia vanhempia tuetaan toimimaan niin, että ero vaikuttaisi lasten elämään mahdollisimman vähän

• Vanhempien työpaikoilla suhtaudutaan perheisiin ystävällisesti (esimerkiksi työajat voivat olla joustavia), ja näin vanhemmat jaksavat töissä ja kotona paremmin

• Lapset, nuoret ja vanhemmat kokevat, että yhteiskunnan palveluista ja tuesta on heille apua ja hyötyä ja he voivat vaikuttaa oman elämänsä tärkeisiin asioihin

• Lapset ja nuoret eivät joudu kärsimään väkivallasta eivätkä vanhempien päihteidenkäytöstä

• Perherakenne (muutokset perherakenteessa)

• Huoltajuuskiistat

• Yksinäisyys on yhä harvempien lasten ja nuorten ongelma

• Jokaisella lapsella on vähintään yksi läheinen ja turvallinen aikuinen

• Jokaisella lapsella ja nuorella on jokin harrastus

• Kiusaaminen päiväkodeissa, kouluissa ja vapaa-aikana on vähentynyt

• Lapset ja nuoret pitävät koulunkäynnistä ja käyvät koulun loppuun

• Nuoret eivät päädy mukaan rikolliseen toimintaan

1.9.2016

Tilanne- ja toimintakompassi on selkeä ja helppokäyttöinen menetelmä- ja ohjelmistokokonaisuus tukemaan palveluohjausta,

elämäntilanteen kartoitusta ja verkostoyhteistyötä kuntoutuksessa, sosiaalityössä, perhetyössä ja erilaisissa aktivointiin ja

työllistämiseen liittyvissä ohjauspalveluissa.

©2015 Taru Arnkil / tarnkil@gmail.com

Tilannekompassi, jolla asiakkaan ajankohtainen tilanne hahmotetaan,

koostuu kuudesta osa-alueesta: Työllisyys, Terveys, Psyykkinen

hyvinvointi ja toimintakyky, Arjen hallinta, Talous, Osallisuus ja sosiaalinen

tilanne. (Otsikointi muuttuu hieman perheiden ja nuorten kompassia kehittäessä)

Asiakas arvioi omaa tilannettaan havainnolliseen visuaaliseen muotoon

laadituilla arviointiasteikoilla, edellä mainituilla ulottuvuuksilla

elämäntilanteeseensa liittyen. Asiakas ja ohjaaja voivat käydä tästä

arviosta jäsentynyttä vuoropuhelua, tunnistaen palvelun ja

kehittymisen/arvioinnin mahdollisia seuraavia reittejä. Tilannetta voidaan

kartoittaa täsmällisemmin ohjelmiston lisäkysymyksillä.

©2015 Taru Arnkil / tarnkil@gmail.com

Toimintakompassilla, joka on kiinteästi kytketty Tilannekompassiin,

tehdään palveluverkostoa näkyväksi.

Eri toimijat voivat nähdä omat ja muiden profiilit / toiminnot, ja näin

tutustua toistensa toimintaan ja kytkeytyä toisiinsa helpommin.

Verkoston eri toimijat arvioivat tuottamaansa palvelua samoilla kuudella

eri osa-alueella, kuin asiakas, ja ilmaisevat oman ’tuoteprofiilinsa’ – eli

mitä elämänhallinnan alueita heillä erityisesti voi kehittää (arjen

hallintaa, taloutta, osallisuutta, terveyttä, työllistymistä…) ja näin sekä

asiakkaalle että asiakaspalvelijalle, ja muille verkoston jäsenille

verkoston tarjoamat mahdollisuudet tulevat näkyviksi.

©2015 Taru Arnkil / tarnkil@gmail.com

AJATUS

Elämänkulkua ei ratkaise niinkään se,

mitä elämä tuo eteen, kuin se asenne,

joka viedään elämään; ei niinkään se,

mitä tapahtuu, kuin se tapa,

jolla mieli näkee tapahtuneen.