Learning to be a person in society- Learning to be me

Peter Jarvis

KOLBIN LEARNING CYCLEKonkreettinen oppiminen

Reflektiivinen havainnointi

Abstrakti käsitteellistäminen

Kokeileva aktiivinentoiminta

•Edustaa kokemuksellista oppimista

•Jotta oppimista tapahtuu, näiden neljän prosessin oltava mukana.

• Kolbin malli liian yksinkertainen kuvaamaan oppimisen monimutkaisia sosiaalisia prosesseja.

• Psykologiset mallit jättävät huomioitta sosiaalisen aspektin sekä vuorovaikutuksen.

• Jarvis loi oman mallin oppimisesta, joka huomio sekä sosiaalisen että vuorovaikutuksen.

JARVIKSEN AJATUS OPPIMISESTA

• Lähtökohdat: Oppiminen alkaa kokemuksesta ja tämä kokemus on luonteeltaan sosiaalista.

• Filosofinen perspektiivi: Oppimisessa kyse henkilöstä (person) joka oppii.

• Siirtymä kokemuksellisuudesta kohti eksistentialismia.

OPPIMISEN MÄÄRITELMÄT JARVIKSEN MUKAAN

• Oppimisen määritelmä ennen: Oppiminen on kokemusten muuttumista tiedoiksi, taidoiksi ja asenteiksi.

• Oppimisen määritelmä nyt: Oppiminen on yhdistelmä koko elämän kattavia prosesseja, joissa ihminen kokonaisuudessaan (ruumis: biologinen, fyysinen, geneettinen ja mieli: tieto, taidot,asenteet, arvot, tunteet, uskomukset ja aistit) kokee sosiaalisissa tilanteissa ja nämä havaitut sisällöt muuttuvat kognitiivisesti, emotionaalisesti sekä käytännöllisesti ja yhdistyvät ihmisen yksilölliseen elämänkertaan saaden aikaan jatkuvasti muutoksessa olevan/kokeneemman ihmisen.

KOHTI KOKONAISVALTAISTA TEORIAA

• Oppiminen on sekä olemassaoloa koskevaa eli eksistentiaalista että kokemuksellista.

• Keskeistä oppimisen ymmärtämisen kannalta:

1) Ihminen on sosiaalinen

2) Ihminen koostuu sekä mielestä(mind) että ruumiista(body)

JARVIKSEN TEORIA OPPIMISESTA

• Keskeiset käsitteet:• Life-world-elämismaailma• Disjuncture-irrallisuuden tila: Tilanne, jossa uudelle

kokemukselle ei ole vielä annettu merkitystä -> kuilu elämänkertamme sekä havaitun kokemuksen välillä

• Taking the life-world for granted- maailma itsestään selvyytenä

• The person- ihminen• Sensation-tuntemus

JARVIKSEN TEORIA OPPIMISESTA

• Kaikki kokemuksemme elämismaailmasta alkavat ruumiillisista tuntemuksista(bodily sensatioins) jotka ilmenevät ihmisen ja elämismaailman risteyskohdassa.

• Alkuaan nämä tuntemukset eivät muodosta meille merkityksiä -> oppimisprosessin alku

• Kokemus alkaa irrallisuuden tilasta tai ei-tietämisen tilasta ts. kohtaamme jotakin uutta ja vierasta.

JARVIKSEN TEORIA OPPIMISESTA

• Ensisijaiset (primary) kokemukset: *uusia hajuja, ääniä, makuja ym. aisteihin pohjautuvaa *Suurimman osan ajasta elämme niin, että otamme

maailman itsestään selvänä eli oletamme, että maailma sellaisena kuin me sen tunnemme säilyy melko muuttumattomana saman tyyppisestä kokemuksesta toiseen.

-> Kehitämme luokkia sekä kategorioita, joka mahdollistaa maailman itsestään selvänä ottamisen.

-> Ilman luokittelua emme pystyisi ottamaan maailmasta mitään selkoa.

JARVIKSEN TEORIA OPPIMISESTA*Läpi elämämme kohtaamme tuntemuksia, joita emme tunnista - mikä on tuo

haju, ääni, maku?*Tällaisen kokemuksen ilmaantuessa, emme voi enää ottaa maailmaa itsestään

selvyytenä, vaan päädymme irrallisuuden tilaan, tietämättömyyden tilaan -> tämä tila tietoisen kokemuksen ydin- tietoinen kokemus syntyy kun emme tiedä jotakin emmekä voi ottaa maailmaa itsestään selvänä.

* Tuntemus ”käännetään aivojen kielelle ja sille yritetään löytää merkitys* Erilaisten keinojen avulla annamme tuntemukselle merkityksen, jolloin

irrallisuuden tila on ratkaistu ja raukeaa -> Vastauksen kysymykseemme voimme saada esim. opettajalta, kokeilevan oppimisen kautta, itseohjautuvan oppimisen kautta jne.

* Kohtaamme myös tilanteita, jolloin emme kykene antamaan merkityksiä ensisijaisille kokemuksille -> alamme paikantaa uskonnollisia tmv. kokemuksia

JARVIKSEN TEORIA OPPIMISESTA

*Vastaukset, jotka ratkaisevat irrallisuuden tilan ovat sosiaalisia konstruktiota, joten oppimiseemme vaikuttaa välittömästi se sosiaalinen konteksti, jossa oppiminen tapahtuu.

* Vastauksen saannin jälkeen meidän tulee harjoitella tai toistaa sitä, jotta se säilyisi muistissamme. Mitä enemmän tilanteita harjoitella, sitä paremmin vastaus säilyy muistissamme.

* Koska kaikki tapahtuu sosiaalisessa maailmassa saamme palautetta, joka vahvistaa sen, että olemme saavuttaneet sosiaalisesti hyväksyttävän vastauksen. Muussa tapauksessa joudumme aloittamaan prosessin alusta tai hyväksymään sen, että eroamme ympäröivistä ihmisistä -> Kysymys mukautumisesta ja yksilöllisyydestä.

JARVIKSEN TEORIA OPPIMISESTA

* Kun olemme saavuttaneet sosiaalisesti hyväksytyn vastauksen ja opetelleet sen, palaudumme tilaan, jossa voimme taas ottaa maailman itsestään selvyytenä.

• Sekundaariset kokemukset: • Ilmenevät kielen avulla(vrt. aistien välityksellä ilmenevät ensisijaiset

kokemukset), alamme kiinnittää huomioita kulttuurisiin merkityksiin, kuten sanojen merkityksiin verrattuna esim. johonkin ääneen.

• Ovat yhteydessä ensisijaisiin kokemuksiin, vaikkemme aina ole siitä tietoisia

• Kognitiot nousevat oppimisen hierarkiassa ensisijaisia kokemuksia ylemmäs

• Sekundaarinen prosessi, jossa tietynlainen kognitiivinen irrallisuuden tila ja syntyvä kokemus johtaa tilanteeseen, jossa kokemukseen reagoidaan torjuvasti, ajattelemalla sitä, suhtautumalla emotionaalisesti tai tekemällä asialle jotakin . Saamme jatkuvasti palautetta ja opimme itse kokemuksesta emmekä esim. sosiaalisesta tilanteesta, jossa kokemus ilmenee.

• Oppimisen seurauksena muutumme ihmisenä ja tämän seurauksena myös seuraava sosiaalinen tilanne, johon yksilö osallistuu on muuttunut.

• Oppiminen sisältää siis kolme muutosta: muutos tuntemuksissa, muutos ihmisessä sekä muutos sosiaalisissa tilanteissa

LAPSET

• Lapset kokevat jatkuvasti tuntemuksia, joihin heillä ei ole merkityksiä tai selityksiä

-> etsivät merkityksiä miksi- kysymyksillä.• Lapset elävät jatkuvassa irrallisuuden tilassa, mutta

kehityksen myötä he saavat havaintoja elämismaailmasta sekä niistä merkityksistä, jotka yhteiskunta antaa heidän kokemuksilleen

-> aletaan hiljalleen ottaa maailma itsestään selvänä.• Lapsilla ei ilmene sekundaarisia kokemuksia

Keskustelun pohjaksi

• Mitä hyviä ja huonoja puolia moni-tieteenalaisessa teoriassa on?