Resurssitehokkuustoiminta Suomessa ja Varsinais-Suomessa

Tausta, mittakaava ja toimijat

Resurssitehokkuus ja kierrätysliiketoiminta - määritelmät

Ajankohtaista terminologiaa

”Cleantech”

”Teolliset Symbioosit”

”Biotalous” ”Kulutusyhteiskunnasta kierrätys yhteiskunnaksi”

”Resurssitehokkuus” ”Kierrätysliiketoiminta”

Ajankohtaista terminologiaa

”Teollinen Symbioosi” - SITRA (Suomen itsenäisyyden juhlarahasto)

- ”Toisen jäte on toisen raaka ainetta” - Piirteitä: Yritysten välistä, materiaalivirtojen optimointia. ”Resurssitehokkuus ja kierrätysliiketoiminta” - ”Suurempien hyötyjen saavuttamista vähemmillä materiaaleilla ja

eri tavoin kuluttamalla.”

”Cleantech” - puhtaat teknologiat ja uusiutuva energia

”Biotalous” - metsäteollisuuden uudistuminen

- käsite laajentunut luonnonvara talouteen - kemia keskiössä - suljettu kierto, biojalostus

Vähemmillä raaka-aineilla, enemmän hyvää.

September 2010 Suuryhtiö Neste Oil ja Raisio Oyj ovat sopineet monivuotisesta yhteistyöstä Raision puristaman rypsiöljyn ylijäämän hyödyntämisessä Neste Oilin uusiutuvan dieselin raaka-aineena. Sopimuksen mukaan Neste Oil käyttää lokakuusta 2010 alkaen kaiken Raision rehuvalkuaistuotannon sivutuotteena syntyvän rypsiöljyn, jolle ei ole markkinoita ruokaketjussa. September 2012, Tekes, Green Growth ohjelma Tuhkasta ja savesta nousee uusi bisnes: Suuryhtiö Neste Oil ja startup yritys Ekolite kehittävät molemmat Tekesin Green Growth -ohjelmassa uutta liiketoimintaa tuotannossa syntyvästä jätteestä. Lisäksi uudet menetelmät säästävät resursseja ja ympäristöä. Neste Oilin uusiutuvien polttoaineiden tuotannossa syntyy vuodessa noin 20 000 tonnia jätettä, joka on käytännössä fosfaattipitoista savea. Jätteestä uutetaan öljyä jolloin siitä saadaan hyödynnettyä 30–40 prosenttia. Öljy sopii erinomaisesti biopolttoaineisiin ja fosforia voidaan puolestaan käyttää lannoitteissa. Vuonna 2009 perustettu Ekolite on materiaaliteknologiaan erikoistunut yritys, joka kehittää edistyksellisiä komposiittimateriaaleja muiden jätteistä. Green Growth -ohjelmaan Ekolite osallistuu osana Ekokem-Palvelut Oy:n vetämää hanketta, jossa kehitetään uusia prosesseja tuhkan käsittelyyn ja hyödyntämiseen. Tavoitteena on luoda toimiva ekosysteemi tuhkan ja kuonan tuottajien, käsittelijöiden ja loppukäyttäjien välille.

Esimerkkejä resurssiviisaasta toiminnasta

Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY selvittää parhaillaan mahdollisuuksia muuttaa Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus resurssitehokkaaksi ekoteollisuuspuistoksi. Visiona on materiaalikierrätykseen perustuvien toimintojen keskittymä, jossa yritykset tekisivät yhteistyötä HSY:n kanssa.

Case esimerkkejä

Prosessijätteen hyödyntämisellä kolmelle yritykselle bisneshyötyä: KWH Mirka, Ekokem, Renewa

Mirka valmistaa erilaisia hiomatuotteita ja tuotantoprosessissa syntyy merkittävä määrä jätettä, jolle ei aikaisemmin ollut tehokasta hyödyntämistapaa.

Yhteisprojektissa kehitetään prosessia, joka mahdollistaa Mirkan tuotantojätteen hyödyntämisen niin materiaalina kuin energiana. Prosessijätteestä tuotetaan energiaa Mirkan omaan tuotantoprosessiin paikallisesti, samalla tuhkasta otetaan talteen käyttökelpoinen materiaali ja kierrätetään takaisin tuotantoprosessiin.

• Lopputuotteet kierrätysmateriaalista • Kierrätysliiketoimintaa mahdollistavat prosessit ja kemialliset ratkaisut

Esimerkkejä resurssiviisaasta toiminnasta

Resurssitehokkuus ja kierrätysliiketoiminta;

a) Suomessa? b) Varsinais-Suomessa?

Resurssitehokkuuden tavoitteet kansallisella- ja EU:n tasolla

Resurssitehokkuus on keskeinen osa EU:n Eurooppa 2020 –strategiaa jolla pyritään luomaan kasvua ja työpaikkoja seuraavan kymmenen vuoden ajan. Yksi Eurooppa 2020 –strategian lippulaivahankkeista on resurssitehokkuusaloite, jonka tarkoitus on varmistaa että resurssitehokkuus otetaan huomioon johdonmukaisesti kaikilla politiikan aloilla. Miksi resurssitehokkuutta? varaudutaan materiaaliniukkuuteen (EU:lla ei ole merkittäviä luonnonvaroja) Visiona 2050 kierrätysyhteiskunta RT halutaan tehdä väline kustannustehokkuuteen ja kilpailukyvyn parantamiseen. Miten konkretisoituu? Haitallisten tukien poistaminen Jätedirektiivin uudistus 2014 – Tällä hetkellä materiaalit luokitellaan liian helposti jätteeksi Kansallisella tasolla: TEM valmistelee ”Kansallista Materiaalitehokkuusohjelmaa” Sen avulla parannetaan Suomen kilpailukykyä pyrkimällä resurssi- ja materiaalitehokkaan talouden sekä kestävien kulutus- ja tuotantotapojen soveltamisen eturintamaan. Tarkoituksena on luoda kannusteita ja poistaa esteitä materiaalitehokkaan tuotannon ja kestävän yritystoiminnan tueksi. Tavoitteena ovat ekologisesti kestävä kasvu ja uudet työpaikat.

Bechmark analyysi, elokuu 2013- Suomi

Oulu Materiaalitehokkuuskeskuksen perustaminen

Jyväskylä Kohti resurssiviisautta -hanke

Forssa Järkivihreä Forssan seutu ja Ekoteollisuuspuisto Envi Grow Park

Pori Peittoon alueen kehittämishanke ja Peittoon kierrätyspuisto

Joensuu Vihreä kasvu ja resurssitehokkuus

Uusikaupunki Kohti hiilineutraalia kuntaa (HINKU) -hanke

Lahti EkoTahto –hanke: Lahti kierrätystä ja uusiomateriaalin käyttöä

edistävien hankkeiden kokeilualueeksi.

Uusimaa Kartotisumenetelmä

Materiaalipankki: https://www.mpankki.fi/

Materiaalipankki on palvelu yritysten väliseen ylijäämämateriaalien myyntiin. Palvelussa yritykset voivat myydä itselle tarpeettomia materiaalieriä tai vaihtoehtoisesti etsintäilmoituksen avulla hakea itselleen sopivaa materiaalia.

NISP National Industrial Symbiosis Programme

Varsinais-Suomi

Miten resurssitehokkuutta edistetään Turussa?

Mitä? Miten?

Fasilitointia Yritys-yritys kohtaamisia esim. työpajoissa.

Alueen tarpeen kartoittamista Yrityshaastattelut (40 kpl)

Tiedon lisäämistä toimijoiden välillä Workshopit

Yhteishankkeiden valmistelua Kartoittamalla toimijoiden verkosto jolla on yhteisiä kehittämisintressejä

Teollinen resurssitehokkuus ja kierrätysliiketoiminta

Tämän hetken tilanne: Suurten toimijoiden sivuvirtoja kierrätetään jo tehokkaasti, esimerkiksi metsä- ja kaivos teollisuuden sivuvirrat.

Suuret sivuvirta volyymit Jatkuva, tasainen sivuvirtatuotanto Sivuvirrat tarkkaan karakterisoitu (laatu ja mahdollisuudet prosessoinnit jotka mahdollistavat uusiokäyttöön) Pienempien toimijoiden ja yksittäisten yritysten sivuvirrat ovat vähemmän hyötykäytetty.

Pienet sivuvirtavolyymit – keskitetty kerääminen ja käsittely mahdollisuus? Jaksoittainen tuotanto Arvokkaita ainesosia sivuvirroissa? Sivuvirtojen / ylijäämämateriaalien koostumus ja laatu vaihteleva. Potentiaalisten hyötykäyttäjien tunnistaminen puutteellista. Sivuvirtojen prosessointi ennen uusiokäyttöä – vaatii syvempää osaamista (kemiaa, prosessitekniikka, ym.)

Esimerkki yritys-yritys kohtaamisista työpaja muodossa

”Orgaaniset massat” 8.10 Apetit Oy BungeFinland Oy Biokasvu Oy Biovakka Oy Felix-Abba Oy Lassila & Tikanoja Oy MTT –Jokioinen

Konkreettiset kehittämishankkeet: • Peltomullan hygienisointi • Kuorijätteen hyötykäyttö • Biolietteen kuivaaminen • Piimaan jatkojalostus

Varsinais-Suomen vahvuudet/ mahdollisuudet teollisen resurssitehokkuuden eteenpäinviemisessä

Resurssitehokkuus toimii vain jos yrityksellä on bisneshyötyä siitä

Fasilitointi

Alueen toimijoiden kohtaamiset

Pullonkaulat

Tunnistaminen,

konkretisoiminen

Ratkaisu

Kemia, teknologia, yhteiset

tutkimusprojektit