loimaan keskustan osayleiskaava selvitys julkisista...

FCG Finnish Consulting Group Oy

Loimaan kaupunki

LOIMAAN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA SELVITYS JULKISISTA PALVELUISTA

Raportti

137-P14421

7.10.2011

FCG Finnish Consulting Group Oy Raportti I

MMA 137-P14421

7.10.2011

Q:\Tre\P144\P14421_Lisätyö_Loimaan_keskustan_OYK\Työaineisto\Julkiset palvelut\Palveluverkkoselvitys 07 10 2011 korjaukset 10 10 2011.doc

SISÄLLYSLUETTELO

1 Johdanto................................................................................................................... 1 1.1 Selvityksen tarkoitus......................................................................................... 1 1.2 Selvityksen toteutus ......................................................................................... 1

2 Nykytilanne ja tulevaisuuden haasteet.......................................................................... 2 2.1 Väestörakenne ja väestöennusteet ..................................................................... 2 2.2 Nykyinen palvelurakenne................................................................................... 4

2.2.1 Yhteistoiminta-alue ............................................................................... 4 2.2.2 Opetustoimen palvelut .......................................................................... 4 2.2.3 Päivähoito- ja esiopetuspalvelut.............................................................. 6 2.2.4 Sosiaali- ja terveystoimen palvelut.......................................................... 7 2.2.5 Kulttuuri- ja vapaa-ajan palvelut ............................................................ 8

2.3 Palvelutarpeen muutokset ................................................................................10 2.3.1 Opetustoimen palvelut .........................................................................10 2.3.2 Päivähoito- ja esiopetuspalvelut.............................................................10 2.3.3 Sosiaali- ja terveystoimen palvelut.........................................................11 2.3.4 Kulttuuri- ja vapaa-ajanpalvelut ............................................................11 2.3.5 Viimeaikaiset muutokset.......................................................................12

2.4 Olemassa olevat suunnitelmat...........................................................................12 2.4.1 Loimaan kaupungin toiminta-ajatus ja visio ............................................12 2.4.2 Yhteistoiminta-alue ..............................................................................14 2.4.3 Loimaan keskustan kehittäminen...........................................................15 2.4.4 Opetustoimen palvelut .........................................................................15 2.4.5 Päivähoito- ja esiopetuspalvelut.............................................................17 2.4.6 Sosiaali- ja terveyshuollon palvelut ........................................................18 2.4.7 Kulttuuri- ja vapaa-ajan palvelut ...........................................................20

3 Toimenpide-ehdotukset palveluverkon kehittämiseksi ....................................................21 3.1 Opetustoimen palvelut .....................................................................................21 3.2 Päivähoito- ja esiopetuspalvelut ........................................................................22 3.3 Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut ................................................................22

3.3.1 Perusterveydenhuoltopalvelut ...............................................................22 3.3.2 Vanhustenhuollon palvelut ....................................................................23 3.3.3 Kehitysvammaisten palvelut..................................................................23 3.3.4 Kulttuuri- ja vapaa-ajan palvelut ...........................................................24

3.4 Kiinteistöjen kehittäminen ................................................................................24

LIITTEET ...........................................................................................................................25

FCG Finnish Consulting Group Oy Raportti 1

MMA 137-P14421

Mari Moilanen 7.10.2011


LOIMAAN KAUPUNKI LOIMAAN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA 1 Johdanto

1.1 Selvityksen tarkoitus

Selvitys Loimaan julkisista palveluista on laadittu Loimaan keskustan

osayleiskaavan pohjaksi, jonka tavoitevuosi on 2030. Selvityksen tavoitteena

on koota yhteen olemassa olevat suunnitelmat julkisten palvelujen osalta se-

kä esittää mahdollisia uusia toimenpiteitä ja tarpeita julkisten palvelujen ke-

hittämiseksi, mikä palvelee meneillään olevaa osayleiskaavaprosessia ja sen

maankäyttövarauksia alueella.

1.2 Selvityksen toteutus

Koska selvitys on luotu Loimaan keskustan osayleiskaavan pohjaksi, on selvi-

tyksessä keskitytty niihin palveluihin, joihin uudella maankäytöllä on selvim-

min vaikutusta. Näitä ovat:

1. Opetustoimi

2. Perusterveydenhuolto

3. Vanhusten palvelut

4. Vammaisten palvelut

5. Päivähoito

6. Vapaa-ajanpalvelut

Lisäksi selvityksessä on rajauduttu osayleiskaava-alueelle huomioiden kuiten-

kin osayleiskaava-alueen vaikutusalue. Vaikutusalue on tällä hetkellä opetus-

toimen ja päivähoidon osalta Loimaan kaupunki, mutta muiden palvelujen

osalta vaikutusalue laajenee naapurikuntiin. Koska vuoden 2030 vaikutusalue

on epävarma tekijä, on selvityksessä tehty tämän osalta palvelujen tulevai-

suuden tarpeiden arviointi karkeammalla tasolla.

Selvityksessä on hyödynnetty seuraavia asiakirjoja:

- Asumispalvelusäätiö ASPA (2011). ”Emme mihinkään asuntolaan..” Kehi-

tysvammaistan nuorten asumispalvelujen Tarve-projekti Loimaalla.

- Loimaan kaupunki (2009). Kouluverkkoselvitys.

- Loimaan kaupunki (2010). Päivähoidon palveluverkkoselvitys

- Loimaan kaupunki (tekeillä). Liikuntapaikkaselvitys (eri liikuntapaikkojen

ylläpito-, kehittämis- ja investointikysymykset).

- Loimaan kaupunki (2009). Hyvinvointipoliittinen ohjelma.

- Kuntaliitto, Antti Kuopila (2011). ALOPT-yhteistoiminta-alueen muodosta-

minen.

Selvityksen on laatinut FCG Finnish Consulting Group Oy:ssä FM Mari Moila-

nen kesällä/syksyllä 2011. Työtä on ohjannut Loimaan kunnasta kehitysjohta-

ja Matti Tunkkari.


MMA 137-P14421



2 Nykytilanne ja tulevaisuuden haasteet

2.1 Väestörakenne ja väestöennusteet

Loimaan keskustan osayleiskaava-alueella asuu noin 10 850 asukasta. Muual-

la Loimaalla asuu noin 6000 asukasta. Näin ollen suunnittelualue on kaupun-

gin merkittävin asutuskeskittymä.

Loimaan haja-asutusalueilla asuvan väestön määrä on kauttaaltaan pienenty-

nyt viimeisten 30 vuoden aikana, vaikka paikoin uusi rakentaminen on lisän-

nyt väestömäärää haja-asutusalueilla (kuva 1). Loimaan, Hirvikosken, Alasta-

ron keskustoissa väestömäärä on kasvanut paikoin, mutta paikoin on tapah-

tunut myös väestön vähenemistä, kun perhekoko on pienentynyt ja asuinväl-

jyys kasvanut.

Suunnittelualueella tihein asutus sijoittuu Loimaan kaupunkikeskustaan sekä

sen läheisille alueille. Etenkin valtatien 9 länsipuolella asutus on harvempaa.

Kuva 1. Loimaan väestökehitys 1980-2008.1

1 Varsinais-Suomen liitto 4.2.2010. Väestömuutos 1980-2008. Loimaan seutu.


MMA 137-P14421



Taulukko 1. Loimaan väestö ikäryhmittäin 31.12.2010 sekä väestöennuste.2

2010 2015 2020 2025 2030 Muutos 2010-2020 Muutos 2020-2030

Ikäluokat yhteensä 16916 16952 16948 17010 17080 32 132

0-6-vuotiaat 1095 1141 1113 1089 1061 18 -52

7-15-vuotiaat 1625 1566 1556 1554 1530 -69 -26

16-19-vuotiaat 855 778 746 750 749 -109 3

20-34-vuotiaat 2469 2340 2234 2170 2124 -235 -110

35-49-vuotiaat 2852 2734 2668 2723 2703 -184 35

50-59-vuotiaat 2590 2450 2241 1990 1955 -349 -286

60-69-vuotiaat 2511 2818 2643 2506 2339 132 -304

70-79-vuotiaat 1622 1771 2315 2618 2495 693 180

80- ja yli 80-vuotiaat 1297 1354 1432 1610 2124 135 692

Tilastokeskus ennustaa, että Loimaan väkiluku kasvaa tulevina vuosina maltil-

lisesti; vuonna 2020 väkiluku on noin 30 asukasta ja vuonna 2030 noin 130

asukasta enemmän kuin vuonna 2010. (Taulukko 1) Ennuste perustuu edel-

lisien vuosien kehitykseen, joten ennusteeseen liittyy paljon epävarmuuksia ja

esimerkiksi kaavoituksen sekä uusien asuinalueiden seurauksena väestönkas-

vu voi olla kaupungissa Tilastokeskuksen ennustetta nopeampaa.

Loimaan ikärakenne vanhenee tulevaisuudessa nopealla vauhdilla Tilastokes-

kuksen ennusteen mukaan; nuorten sekä työikäisten määrä laskee, kun taas

eläkkeellä olevien määrä nousee merkittävästi nykyisestä. (Taulukko 1)

Loimaan kaupungin strategissa esitetään kokonaiskasvutavoitteeksi 0,05 %

eli muuttovoittoa n. 60 henkeä/vuosi, jos syntyvyys/kuolleisuus on ennuste-

tulla tasolla n. -50/vuosi. Muuttovoitto ei ole saavuttanut em. tasoa 2000-

luvulla, mutta kokonaiskasvua on silti perusteltua pitää tavoitteena kuntaima-

go ja elinkeinojen kehitys (mm. Loimaanportti) huomioiden jo alkavalla val-

tuustokaudella.

Vuonna 2025 Loimaan väestömäärä on tavoitteen mukaan noin 17 400 asu-

kasta (Kuva 2) eli noin 500 asukasta enemmän kuin nykyään.

Loimaan 2009 väestöennuste

17 100

17 150

17 200

17 250

17 300

17 350

17 400

17 450

2008 2009 2010 2015 2020 2025

Kuva 2. Loimaan kaupungin väestötavoite.

2 Tilastokeskus. V2 VARSINAIS-SUOMI: Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan kunnan osa-alueittain 31.12.2008; Väestöennuste 2007 iän ja sukupuolen mukaan alueittain 2008-2040


MMA 137-P14421



Kaupungin väestötavoitteen perusteella vuotuinen muuttoliike kaupunkiin on

noin 60 henkeä. Jos arvioidaan näistä noin 70 prosenttia sijoittuvan Loimaan

kaupungin keskustaajamaan tai sen vaikutusalueelle, lisääntyy selvitysalueen

väestömäärä ulkopuolelta tulevan muuttoliikkeen seurauksena selvitysalueella

ja sen vaikutusalueella vuodessa noin 40 hengellä ja vuoteen 2030 noin 760

hengellä. Palvelutarpeiden muutosten arvioinnissa on oletettu, että muista

kunnissa Loimaalle muuttavat ovat keskimäärin nelihenkisiä perheitä, joissa

on vanhempien lisäksi kaksi lasta.

2.2 Nykyinen palvelurakenne

Nykyinen palvelurakenne on kuvattu karkeasti liitteen 1 kartassa.

2.2.1 Yhteistoiminta-alue3

Loimaa ja Oripää muodostivat vuoden 2009 alusta yhteistoiminta-alueen, jon-

ka hallinnosta vastaa Loimaan kaupunki. Yhteistoiminta-alue vastaa kuntien

järjestettäväksi säädettyjen lakisääteisten sekä kuntien yhteisesti päättämien

muiden palveluiden järjestämisestä seuraavasti:

• Kansanterveyslain mukaiset palvelut (ml. työterveyshuollon palvelut)

• Kasvatus- ja perheneuvonta

• Polikliininen päihdehuolto

• Erillisillä päätöksillä järjestettävät sosiaalipalvelut

Lisäksi laaditaan täsmennetty palvelusuunnitelma, joka tarkistetaan vuosit-

tain.

2.2.2 Opetustoimen palvelut

Perusopetusta järjestetään Loimaalla tällä hetkellä 13 alakoulussa, 3 yläkou-

lussa sekä Tuulensuun erityiskoulussa. Esiopetusta annetaan päiväkodeissa

sekä perusopetuksen yhteydessä Kirkonkylän ja Kojonkulman kouluilla. Vam-

maisille lapsille esiopetusta järjestetään Tuulensuun koulussa. Kouluyksikkö-

jen sijainti kaupungin alueella on esitetty kuvassa 1. Opetustoimintaan liittyy

1. ja 2. vuosiluokkien oppilaille sekä 3-9. vuosiluokkien osalta erityisopetuk-

seen otetuille ja siirretyille järjestettävä aamu- ja iltapäivätoiminta. Varsinais-

ta aamu- ja iltapäivätoimintaa täydentää yhteistyössä kolmannen sektorin

toimijoiden kanssa järjestettävä kerhotoiminta.4

Yleissivistävää toisen asteen koulutusta Loimaalla tarjoaa Loimaan lukio. Am-

matillista toisen asteen koulutusta järjestää Loimaan koulutuskuntayhtymä,

jonka koulutusvalikoimaan kuuluvat luonnonvara- ja ympäristöala, tekniikan

ja liikenteen ala, luonnontieteiden ala, matkailu-, ravitsemus- ja talousala, so-

siaali-, terveys ja liikunta-ala sekä kulttuuriala. Toimintaa täydentää ammat-

tistartti. Loimaalla sijaitsee myös Turun ammattikorkeakoulun Loimaan toimi-

piste (liiketalous, sosiaaliala), Loimaan työväenopisto, Loimaan seudun mu-

siikkiopisto sekä Loimaan Evankelinen Kansanopisto. 5 Koulujen nykyinen ko-

ko on kuvattu taululukossa 1.

3 Kuntaliitto, Antti Kuopila (2011). ALOPT-yhteistoiminta-alueen muodostaminen. 4 Loimaan kaupunki (2010). Hyvinvointipoliittinen ohjelma 2009-2012. 5 Loimaan kaupunki (2010). Hyvinvointipoliittinen ohjelma 2009-2012.


MMA 137-P14421



Taulukko 1. Loimaan kaupungin ala- ja yläkoulut sekä näiden oppilasmäärät lukuvuonna 2008-2009.6

Koulun nimi Oppilasmäärä 2008-2009

Asemanseudun koulu 57

Hirvikosken koulu 213

Isonperän koulu 29

Kauhanojan koulu 50

Keskuskoulu 275

Kirkonkylän koulu 187

Kojonkulman koulu 50

Metsämaan koulu 49

Niinijoen koulu 73

Peltoisten koulu 53

Vanha koulu 39

Vesikosken koulu 52

Virttaan koulu 25

Tuulensuun koulu 21

Alastaron yläkoulu 135

Opintien koulu 213

Puistokadun koulu 247

Kuva 1. Loimaan koulutuspalvelujen sijainti.

6 Loimaan kaupunki (2009). Kouluverkkosuunnitelma.


MMA 137-P14421



2.2.3 Päivähoito- ja esiopetuspalvelut

Lapsiperheille tarjotaan Loimaalla päivähoitoa, esiopetusta, leikkitoimintaa ja

koululaisten iltapäivätoimintaa. Päivähoito järjestetään kokopäiväisenä tai

osapäiväisenä vanhempien tarpeiden mukaan päiväkodeissa, ryhmäperhepäi-

väkodeissa ja perhepäivähoidossa.7

Päivähoitoa tarjoavat kaupungin 10 omaa päiväkotia, 12 ryhmäperhepäiväko-

tia sekä 42 perhepäivähoitajaa. Ostopalveluna päivähoitoa hankitaan kahdes-

ta kaupungin alueella toimivasta yksityisestä päiväkodista. Lisäksi kaupungis-

sa toimii avoin päiväkoti. Päivähoidossa työskentelee 2 kiertävää erityislasten-

tarhanopettajaa.8

Kunnallisen päivähoidon vaihtoehtona on kotihoidontuki ja yksityisen hoidon

tuki ja sen kunnallinen lisä. Päivähoidon toimintayksikköjen sijoittuminen

kaupungin alueelle näkyy kuvassa 1. Vuoden 2012 alusta varhaiskasvatus

siirtyy kokonaisuudessaan sivistyspalvelukeskuksen alaisuuteen.9

Vuonna 2011 Loimaalla oli 401 päiväkotipaikkaa.

Kuva 3. Loimaan kaupungin päivähoitopalvelut.10

7 Loimaan kaupunki (2009). Loimaan hyvinvointipoliittinen ohjelma 2009-2012. 8 Loimaan kaupunki (2009). Loimaan hyvinvointipoliittinen ohjelma 2009-2012. 9 Loimaan kaupunki (2009). Loimaan hyvinvointipoliittinen ohjelma 2009-2012. 10 Loimaan seutukunnan palvelurakenneselvitys.


MMA 137-P14421



2.2.4 Sosiaali- ja terveystoimen palvelut

Loimaa tuottaa isäntäkuntamallilla sosiaali- ja terveystoimen palvelut Oripään

kunnalle. Entinen Loimaan seudun ktt ky lakkautettiin 2009 alussa, jolloin

Mellilä ja Alastaro liittyivät Loimaaseen.

Terveydenhuolto11

Loimaalla tarjotaan terveyspalveluja pääterveysasemalla, Alastaron sosiaali-

ja terveysasemalla, Hirvikosken terveysasemalla, Mellilän sosiaali- ja terveys-

asemalla sekä yhteistoiminta-aluesopimukseen perustuen Oripään sosiaali- ja

terveysasemalla. Asemilla toimivat neuvola- sekä kouluja opiskelutervey-

denhuollon palvelut, hammashuolto sekä perusterveydenhuollon vastaanotto.

Terveydenhuollon päivystys hoidetaan iltaisin ja viikonloppuisin ja öisin Loi-

maan aluesairaalassa. Hammashuollossa viikonloppujen ja arkipyhien päivys-

tys on keskitetty Turun yliopiston hammaslääketieteen laitokselle Turkuun.

Fysioterapiapalveluita tarjotaan sekä pääterveysasemalla että Alastaron sosi-

aali- ja terveysasemalla sekä Hirvikosken terveysasemalla. Diabetesneuvola-

palveluita saa pääterveysasemalta sekä Hirvikosken terveysasemalta. Puhete-

rapiapalvelut tarjotaan pääterveysasemalla.

Pääterveysasemalla toimii myös erityispalveluyksikkö, jonka muodostavat

perheneuvola, päihdepoliklinikka sekä mielenterveysryhmä. Erityispalveluyk-

sikössä asiakkaita palvelee 3 psykologia, sosiaalityöntekijä, sosiaalihoitaja, 6

psykiatrista sairaanhoitajaa sekä perhe- ja pariterapeutti.

Työterveydenhuollon palveluissa yhdistettiin vuoden 2008 alussa Härkätien,

Loimaan ja Pöytyän kansanterveystyön kuntayhtymien työterveyshuollot alu-

eelliseksi työterveyspalveluyksiköksi, Työkympiksi, joka tarjoaa palveluita Au-

ran, Kosken Tl, Liedon, Loimaan, Marttilan, Oripään, Pöytyän ja Tarvasjoen

kuntien alueella toimiville työpaikoille. Toimipisteitä on Loimaalla, Pöytyällä ja

Liedossa.

Erikoissairaanhoidon palveluiden järjestämisestä vastaa Varsinais-Suomen

sairaanhoitopiiri.

Vanhus- ja kehitysvammahuolto

Vammaisille henkilöille järjestetään vammaispalvelulain mukaisia kuljetuspal-

veluja, palveluasumista sekä henkilökohtaista apua. Lyhytaikaista apuvä-

linelainausta järjestetään pääterveysasemalla toimivasta apuvälinelainaamos-

ta. Loimaan kaupunki järjestää työ- ja päivätoimintaa neljässä toimipisteessä

(Loimaan toimintakeskus, Eerontupa, Alastaron työtupa, Kitkonpuiston päivä-

toiminta). Asumispalveluita järjestetään omana toimintana Kitkonpuiston

asumispalveluyksikössä, Mirjakodissa, Ruusurinteessä ja Telkänkodin ryhmä-

kodissa. Vammaispalveluja hankitaan oman toiminnan lisäksi Varsinais-

Suomen erityishuoltopiiriltä sekä Kehitysvammaisten palvelusäätiöltä. 12

Loimaan kaupunki järjestää kuntalaisille kotihoitoa, jonka tarkoituksena on

auttaa yksilöitä ja perheitä silloin, kun he tarvitsevat apua tilapäisesti tai py-

syvästi sairauden, vamman tai alentuneen toimintakyvyn vuoksi selviytyäk-

seen kotioloissa. Kotihoitoon sisältyvät kotipalvelu, kotisairaanhoito sekä tuki-

palvelut. Kotiin tuotaviin hoito- ja hoivapalveluihin kuuluu lisäksi kotisairaala-

toiminta.

11 Loimaan kaupunki (2010). Hyvinvointipoliittinen ohjelma 2009-2012. 12 Loimaan kaupunki (2010). Hyvinvointipoliittinen ohjelma 2009-2012.


MMA 137-P14421



Loimaan kaupunki järjestää palveluasumista omana toimintana kuudessa eri

yksikössä (Ilolakodit, Kartanonmäki, Pikkukartano, Kitkonpuisto, Tammikoti,

Tiaisentie) ja hankkii lisäksi palveluasumista kolmesta ostopalveluyksiköstä

(Hoitokoti Mariia, Loimikoti, Tuulensuun palvelukeskus) kaupungin alueelta.

Palveluasumisen paikkoja oli tarjolla 160 kappaletta kesäkuussa 2011.

Vanhainkotihoitoa järjestetään Alastaron vanhainkodissa ja Vanhainkoti Kuu-

selassa niille vanhuksille, jotka eivät tehostettujen koti- ja tukipalvelujen tur-

vin selviä tai joiden hoitoa ja huolenpitoa ei voida järjestää omassa kodissa

tai palveluasunnoissa. Vanhainkotien paikkoja oli tarjolla 132 kappaletta ke-

säkuussa 2011. Vanhainkotipaikoista 35 sijaitsee Kuuselassa, 22 Mäntypuis-

tossa sekä Loimaan aluesairaalalta vuokratuissa tiloissa 27 osayleiskaava-

alueella.

Pääterveysaseman sekä Alastaron sosiaali- ja terveysaseman hoito-osastoilla

tarjotaan laitoshoitoa tarvitseville potilaille yleissairauksien hoitoa sekä perus-

terveydenhuoltoon siirrettyjen potilaiden jatkohoitoa, kuntoutusta ja saatto-

hoitoa sekä intervalli-, päivä- ja yösairaanhoitoa. Pääterveysaseman hoito-

osaston vuodeosasto toimii Loimaan aluesairaalassa 27 paikalla. Alastaron

hoito-osastolla on 30 paikkaa.

Kartanomäen palvelukeskukseen on rakennettu uudisosa ja osa vanhasta

osasta on korjattu. Vanhusten laitos- ja palveluasuminen on keskitetty kes-

kusta-alueiden osalta Kartanomäen palvelukeskukseen, ja kehitysvammahuol-

lon toiminta on puolestaan keskitetty vanhustenhuollolta vapautuneisiin tiloi-

hin Hirvikoskelle. Puistokadulta vapautunut kehitysvammaisten palveluasunto

on otettu uuden perustetun lastensuojeluyksiön käyttöön, ja kesäkuussa 2011

sosiaalityö muuttaa kaupungintalolta pääterveysasemalle entisen hoito-

osaston tiloihin. Hoito-osasto muutti 2010 kesän jälkeen aluesairaalan sisälle

vuokralle.13

Mielenterveys- ja päihdepalveluissa asumispalvelut ostetaan Loimaalla ulko-

puolisilta. Loimaan keskustassa toimii yksityisen palvelutuottaja ASPA:n

(Asumispalvelusäätiön omistama OY) yksikkö, jossa oli vuonna 2010 14 paik-

kaa. Yksikkö toimii ydinkeskustassa.

Kehitysvammahuollon kaupungin oma toiminta on keskitetty osayleiskaava-

alueella Hirvikoskelle. Loimaan kaupunki tarjoaa kehitysvammaisten asumis-

palveluja Hirvikoskella (26 paikkaa), Alastarolla (9 paikkaa) ja Mellilässä (6

paikkaa). Lisäksi V-S erityishuoltopiirin on perustamassa 8-paikkaisen autis-

miyksikön Hirvikoskelle Telkäntielle.

Kaupungin oma lastensuojeluyksikkö aloittaa Kiinteistö Oy Tuulensuun kiin-

teistössä keskustassa Pikatien ja Puistotien kulmauksessa.

Kehitysvammaisten asumistarpeista on valmistunut tulevaisuuden tuetun asu-

misen tai palveluasumisen tarpeista. 14

Loimaan sosiaali- ja terveyshuollon yksiköt on esitetty liitteessä 1.

2.2.5 Kulttuuri- ja vapaa-ajan palvelut

Kulttuuri- ja vapaa-ajanpalvelujen kokonaisuuteen kuuluvat nuorisopalvelut,

liikuntapalvelut, kirjastopalvelut, kulttuuripalvelut sekä vapaa sivistystyö

(työväenopisto). Tavoitteena on tukea lasten ja nuorten kasvua sekä kaikkien

13 Loimaan kaupunki, Matti Tunkkari (2011). Sähköposti palvelujen kehittämisestä. 14 Loimaan kaupunki, Matti Tunkkari (2011). Sähköposti palvelujen kehittämisestä.


MMA 137-P14421



kuntalaisten harrastus- ja osallistumismahdollisuuksia tarjoamalla monipuoli-

sia ja aktivoivia harrastus- ja vapaa-ajanpalveluita sekä mahdollisuuksia osal-

listumiseen ja vaikuttamiseen.15

Nuorisotyössä tehdään seutukunnallista yhteistyötä (SENU) Auran, Kosken Tl,

Marttilan, Oripään, Pöytyän ja Tarvasjoen kuntien kanssa. Seutukunnallisella

yhteistyöllä turvataan niitä nuorisotyön palveluita, joihin yksittäisen kunnan

resurssit eivät riitä. SENU:ssa toimii kuntien yhteisenä resurssina seutukun-

nallinen nuorisotyöntekijä, jonka lisäksi hankkeiden avulla SENU:ssa toimii

uraohjaaja (osana JUURI-hanketta) sekä etsivä nuorisotyöntekijä (Elämänilo-

hankkeen kautta palkattuna). 16

Loimaalla on neljä nuorisotaloa, joista kaksi sijoittuu suunnittelualueelle. Ci-

tynuokkari – Nuorisotalo sijaitsee juna-aseman läheisyydessä ja Nuokkari si-

jaitsee Hirvikosken keskustassa.17

Liikuntatoimi tarjoaa kuntalaisille yleistä ja suunnattua liikuntaryhmätoimintaa

sekä ylläpitää sisä- ja ulkoiluliikuntapaikkoja sekä –reitistöjä. Liikuntapalve-

luissa tehdään nuorisotoimen tavoin tiivistä yhteistyötä sekä seutukunnan

muiden kuntien että järjestöjen ja yhdistysten kanssa.

Kulttuuritoimen tavoitteena on paikallisesti edistää taiteen harjoittamista ja

harrastamista, taidepalvelujen tarjontaa ja käyttöä sekä paikallisen kulttuuri-

perimän vaalimista. Tavoitteeseen pyritään luomalla edellytyksiä kulttuurin

harrastamiselle ja harjoittamiselle tarjoamalla kuntalaisten käyttöön tiloja, tu-

kemalla taloudellisesti kulttuuritoimintaa harjoittavia yhteisöjä, järjestämällä

kulttuuritilaisuuksia sekä keräämällä ja tallentamalla paikallista kulttuuripe-

rinnettä.

Kirjastopalveluita tarjotaan selvitysalueella pääkirjastossa sekä Hirvikosken

kirjastossa, ja selvitysalueen ulkopuolella Alastaron kirjastossa, Mellilän kir-

jastossa sekä Virttaan lainausasemalla.

Työväenopisto sijaitsee Rantatiellä Loimaan keskustan tuntumassa. Työväen-

opisto tarjoaa opiskelijoilleen lähinnä heidän vapaa-aikoinaan tilaisuuden tie-

tojen ja taitojen kartuttamiseen.18 Opistorakennuksen toisen kerroksen kun-

nostaminen taidenäyttelytiloiksi on alkanut 2011. Perusparannus käsittää

myös kattomateriaalin vaihdon, hissin ja varastotiloja pohjakerrokseen. Kau-

pungilla on noin 600 esineen taidekokoelma ja sitä täydentää perintönä saatu

nk. Haapasen kokoelma, joka sisältää yli 100 maalausta mm Suomen taiteen

kultakaudelta.

Liikuntapaikkapalvelujen tarjonta liikuntapaikkaselvityksen mukaan19 on Loi-

maalla suhteellisesti ottaen melko hyvä. Perusliikuntapaikkoja kuten sisälii-

kuntatiloja, hiekkakenttiä, ulkojäitä ja hiihtolatuja on kattavasti, ja kuntalii-

toksien jälkeen myös alueellinen kattavuus on melko hyvä. Loimaalla on laaja

kouluverkko ja koulujen yhteydessä olevilla lähiliikuntapaikoilla on tärkeä

merkitys lasten ja nuorten liikunnallista aktiivisuutta edistävinä liikuntapaik-

koina. Niiden merkitys on edelleen kasvanut aamu- ja iltapäivätoiminnalle se-

kä vapaa-ajan toimijoille.

15 Loimaan kaupunki (2010). Hyvinvointipoliittinen ohjelma 2009-2012. 16 Loimaan kaupunki (2010). Hyvinvointipoliittinen ohjelma 2009-2012. 17 Loimaan kaupunki (2011). Loimaan kaupungin internetsivut. 28.6.2011. 18 Loimaan kaupunki (2011). Loimaan kaupungin internetsivut. 28.6.2011. 19 Loimaan kaupunki, vapaa-aikalautakunta (2010). Loimaan kaupungin liikuntapaikkasuunnitelma

2010.


MMA 137-P14421



Loimaalla on Hirvikoskella virkistysuimala Vesihovi, keskustassa Kaunismäen-

kadulla Loimaan Jäähalli Oy ja sen vieressä tenniskeskus sekä Curling putki.

Kaunismäen alueella on vielä tilaa nykyisten toimintojen laajentumiselle tai

uusille toiminnoille.

Kouluverkkoa uudistettaessa on otettava huomioon liikuntatilojen vaikutukset

liikuntatilojen vapaa-ajan käytölle. Koulujen liikuntatilojen suunnittelussa on

tärkeää arvioida koulutoiminnan tarpeiden ohella vapaa-aikatoiminnan alueel-

liset tarpeet. Sama pätee myös päivähoitoverkon suhteen. 20

2.3 Palvelutarpeen muutokset

Palvelutarpeen muutokset on arvioitu suhteessa Tilastokeskuksen väestöen-

nusteeseen sekä osayleiskaavan väestötavoitteeseen. Palvelutarpeen muutok-

sen arvioinnissa ei ole huomioitu palvelujen kriteereissä tapahtuvia muutok-

sia, eikä muita ennakoimattomia tapahtumia, kuten pandemioita.


Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan peruskouluikäisten määrä vähe-

nee kunnassa seuraavan kymmenen vuoden aikana vuoteen 2020 noin 70

oppilaalla, mikä vähentää perusopetuksen palvelujen tarvetta nykyisestä jon-

kin verran. Vuoden 2020 jälkeen kehitys hidastuu ja peruskoululaisten määrä

vähenee noin 25 oppilaalla.




väestömäärä selvitysalueella ulkopuolelta tulevan muuttoliikkeen seurauksena

vuodessa noin 40 hengellä ja vuoteen 2030 noin 760 hengellä. Vuodessa kou-

lulaisten määrä kasvaa pahimmillaan noin 20 hengellä muuttoliikkeen seura-

uksena, mutta todennäköisemmin vähemmän.

Väestötavoite edellyttää peruskoulupaikkojen lisäämistä selvitysalueella vuo-

teen 2030 mennessä huomioiden väestörakenteen muutos noin 100-300 pai-

kalla.


Päivähoito- ja esiopetuspalvelujen kysyntä säilyy Tilastokeskuksen väestöen-

nusteen perusteella seuraavat vuosikymmenet suunnilleen ennallaan.




väestömäärä selvitysalueella vuodessa noin 40 hengellä ja vuoteen 2030 noin

760 hengellä. Vuodessa päivähoito- ja esiopetuspalvelujen kysyntä kasvaa

pahimmillaan noin 20 paikalla muuttoliikkeen seurauksena, mutta todennä-

köisemmin vähemmän.

Väestötavoite edellyttää päivähoito- ja esiopetuspaikkojen lisäämistä selvitys-

alueella vuoteen 2030 mennessä noin 200-400 paikalla.

20 Loimaan kaupunki, vapaa-aikalautakunta (2010). Loimaan kaupungin liikuntapaikkasuunnitelma

2010.


MMA 137-P14421



2.3.3 Sosiaali- ja terveystoimen palvelut

2.3.3.1 Perusterveydenhuollon palvelut

Ikärakenteen vanheneminen Tilastokeskuksen ennusteen mukaan lisää eten-

kin iäkkäiden perusterveydenhuollon palvelujen kysyntää. Vuoteen 2020 yli

60-vuotiaiden määrä kasvaa nykyisestä lähes 1000 hengellä. Myös tämän jäl-

keen iäkkäiden määrä kasvaa, mutta terveydenhuollon kannalta kriittisesti,

sillä kasvu kohdistuu etenkin yli 80-vuotiaisiin, joiden määrä kasvaa lähes 700

hengellä vuosien 2020-2030 välillä. Loimaan keskusta houkuttelee todennä-

köisesti tulevina vuosikymmeninä iäkkäitä asumaan keskustan palvelujen lä-

heisyyteen, mikä lisää entisestään etenkin keskustan terveyskeskus- ja muita

kuntoa sekä terveyttä ylläpitävien palvelujen kysyntää.

Tilastokeskuksen ennusteen mukaan lasten määrä ei muutu merkittävästi

seuraavina vuosikymmeninä, joten lasten perusterveydenhuollon palvelujen

tarve säilyy suunnilleen ennallaan. Oppilaiden määrän hienoinen lasku ei vai-

kuttane merkittävästi koulujen terveydenhuollon palvelujen kysyntään. Neu-

volapalvelujen kysyntä säilynee suunnilleen nykyisellään.

Tilastokeskuksen ennusteen mukaan työikäisten perusterveydenhuollon ky-

syntä laskee etenkin 2010-luvulla, mutta myös 2020-luvulla. Kaupungin väes-

tötavoitteen perusteella perusterveydenhuollon palvelujen tarve kasvaa myös

lapsien ja peruskouluikäisten osalta jonkin verran.

2.3.3.2 Vanhustenhuoltopalvelut

Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan vanhustenhuoltopalvelujen kysyn-

tä kasvaa voimakkaasti niin 2010- kuin 2020-luvuillakin. Vuoteen 2020 yli 60-

vuotiaiden määrä kasvaa nykyisestä lähes 1000 hengellä ja 2020-luvulla lähes

1200 hengellä. Merkittävää on yli 70-79-vuotiaiden määrän reipas kasvu 2010

luvulla (noin 700 henkeä) ja yli 79-vuotiaiden määrän nopea kasvu 2020-

luvulla (noin 700 henkeä). Loimaan keskusta houkuttelee todennäköisesti tu-

levina vuosikymmeninä iäkkäitä asumaan keskustan palvelujen läheisyyteen

paitsi muualta Loimaalta kuin myös maaseutumaisista naapurikunnista, joten

etenkin selvitysalueen vanhustenhuoltopalvelujen kysyntä tulee todennäköi-

simmin kasvamaan merkittävimmin tulevina vuosikymmeninä.

2.3.3.3 Kehitysvammaisten palvelut

Vammaisten palvelujen tulevaa tarvetta ei pysty arvioimaan ikärakenteen

muutoksen eikä osayleiskaavan tavoitteiden perusteella.

Loimaalle tehtiin kehitysvammaisten nuorten asumispalvelujen Tarve-projekti

Loimaalla vuonna 2011. Selvityksen tavoitteena oli saada tietoa loimaalaisten

kehitysvammaisten nuorten asumiseen liittyvistä tarpeista ja toiveista tulevai-

suudessa. Selvityksen johtopäätökset on koottu kappaleen ”Olemassa olevat

suunnitelmat” alle.

2.3.4 Kulttuuri- ja vapaa-ajanpalvelut

Eläkeläisten määrän kasvu lisää kulttuuri- ja vapaa-ajanpalvelujen kysyntää

vapaa-ajan lisääntyessä. Näin etenkin iäkkäille suunnattujen kulttuuri- ja va-

paa-ajanpalvelujen kysyntä lisääntyy, mutta väestöennusteen mukaan eten-

kin työikäisille suunnattujen palvelujen kysyntä vähenee. Toisaalta vapaa-

ajanpalvelujen merkitys on kasvanut viime vuosina merkittävästi kaikissa ikä-

ryhmissä, joten on todennäköistä, että näiden kysyntä kasvaa tulevaisuudes-

sa jonkin verran myös muissa ikäryhmissä. Monipuolinen vapaa-


MMA 137-P14421



ajanpalveluvalikoima on myös yksi merkittävä vetovoimatekijä asuinympäris-

tön osalta.

2.3.5 Viimeaikaiset muutokset

Loimaan palveluverkko on kehittynyt viime aikoina pitkälti niin, että uusia

palvelualueita ei ole juuri rakennettu vaan palvelutarpeen kasvaessa muiden

palvelutarpeiden supistaminen on hyödynnetty siirtämällä toiminnot vapautu-

neisiin tiloihin.

Esimerkiksi sosiaali- ja terveyspuolella vanhushuollon keskittäminen Kar-

tanomäkeen vapautti tiloja, joita on otettu pienin muutoksin kehitysvamma-

huollon käyttöön. Viimeisenä V-S erityishuoltopiiri on juuri rekrytoimassa

työntekijöitä autismiyksikköön, joka sai asianmukaiset tilat Hirvikosken Kit-

konpuiston alueelta, jossa oli tyhjentynyt kaupungin kaupungin vanhusten-

huollon yksikkö. Loimaan kaupunki on myös päättänyt, että aluesairaalalta

vapautuneisiin tiloihin siirretään pääterveysasemalla toiminut vuodeosasto,

jolloin pääterveysasemalta vapautunut tila saadaan kaupungintalolta muutta-

vien sosiaalityön ja lastensuojelun käyttöön. Loimaan aluesairaalan korttelissa

on edelleen varaa sekä vapauttaa tiloja, että tarvittaessa rakentaa keskei-

simmälle paikalle uutta tilaa (esim. vanhustenhuollon käyttöön).21

Julkisiin palveluihin vaikuttavat yhä enemmän myös yksityiset palveluharjoit-

tajat sekä sätiöt. Esimerkkinä päivähoidon rakenne, joka on kehittymässä

osin sattumalta. Uusi yksityisen yrityksen 60-paikkainen päiväkoti valmistuu,

ja avaa oven elokuussa 2011.22 Toisena esimerkkinä Loimaan Evankelisen

kansanopiston säätiön perustama Kotipesä Oy, joka tarjoaa lastensuojelun

laitospalveluja aluksi 8-paikkaisena. Tiloiksi on otettu 1980-luvulla rakennettu

oppilasasuntola opiston alueelta Hirvikoskelta.23

Maankäytön suunnittelussa tiettyjen julkisten palvelujen osalta tilojen uu-

siokäyttö mahdollistaa näin sijoittaa kaupungin alueelle uusia toimintoja ja

palveluja ilman sanottavaa rakentamista.

2.4 Olemassa olevat suunnitelmat

2.4.1 Loimaan kaupungin toiminta-ajatus ja visio

Loimaan kaupungin toiminta-ajatuksessa sekä visiossa näkyvät myös palvelu-

jen kehittäminen24. Toiminta-ajatus kertoo Loimaan kaupungin olemassa olon

tarkoituksen:

”Loimaan kaupungin tehtävä on turvata asukkailleen edellytykset hyvään elä-

mään järjestämällä toimivat perus- ja hyvinvointipalvelut sekä edistämällä

alueensa vetovoimaisuutta vahvistavaa kehitystä.”

Toiminta-ajatuksessa:

- Edellytysten turvaaminen merkitsee asukkaiden omatoimisuutta elämän-

laadun muodostumisessa.

- Peruspalvelut tarkoittavat lakisääteisiä palveluja.

21 Loimaan kaupunki, Matti Tunkkari (2011). Sähköpostiviesti julkisten palvelujen kehittämisestä. 22 Loimaan kaupunki, Matti Tunkkari (2011). Sähköpostiviesti julkisten palvelujen kehittämisestä. 23 Loimaan kaupunki, Matti Tunkkari (2011). Sähköposti julkisten palvelujen kehittämisestä 28.6.2011. 24 Loimaan kaupunki (2009). Loimaan linja 2009-2012.


MMA 137-P14421



- Hyvinvointipalvelut tarkoittavat muita kuin lakisääteisiä, asukkaiden viih-

tyvyyteen vaikuttavia palveluja.


MMA 137-P14421



Yhdistymissopimuksen mukaisesti aluerakenteellinen kehitysvisio on esitetty

kuvassa 4.

Kuva 4. Loimaa 2020 rakennekehityksen painopistealueet.

Selvitysalueelle sijoittuu aluerakenteen vision mukaan näin ollen sekä kau-

punkikeskus, kaupunginosakeskus että vapaa-ajankeskus.

2.4.2 Yhteistoiminta-alue

Auran, Loimaan, Oripään, Pöytyän ja Tarvasjoen alueelle ollaan selvittämässä

uutta yhteistoiminta-aluetta, joka olisi väestöpohjaltaan 32 677 asukasta.

Yhteistoiminta-aluetta koskevassa selvityksessä esitetään, että uusi kuntayh-

tymä perustetaan siten, että kuntayhtymä aloittaa hallinnollisesti toimintansa

vuoden 2012 aikana ja palveluntuotanto siirtyy uudelle kuntayhtymälle vuo-

den2013 alusta (kokonaisuudessaan viimeistään vuoden 2015 alusta). Uuden

kuntayhtymän perustehtävänä on toimia sosiaali- ja terveydenhuollon yhteis-

toiminta-alueena ja olla kunta- ja palvelurakenneuudistusta koskevan puite-

lain 5§:n sosiaali- ja terveystoimen ja Kuntalain 76 §:n 2 momentin mukai-

sesta kuntien yhteistoiminnasta järjestämisvastuussa. Tämä järjestämisvas-

tuu ulotetaan koskemaan myös kaikkia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja

(pl. päivähoito). Alueen työterveyshuollosta vastaa Työkymppi. 25

Uuden yhteistoiminta-alueen myötä Loimaan-Oripään yhteistoiminta-alue pur-

kautuu. Uudistuksella on myös vaikutuksia Loimaan kaupungin nykyiseen so-

siaali- ja terveystoimen organisointiin, tehtävien siirtyessä uudelle kuntayh-

tymälle. 26

25 Kuntaliitto, Antti Kuopila (2011). ALOPT-yhteistoiminta-alueen muodostaminen. 26 Kuntaliitto, Antti Kuopila (2011). ALOPT-yhteistoiminta-alueen muodostaminen.

Hirvikoski


MMA 137-P14421



Kesäkuussa 2011 selvitystä tehdessä yhteistoiminta-alueesta ei oltu vielä

päätetty, eikä siten ollut tiedossa, miten yhteistoiminta-alue vaikuttaa Loi-

maan palvelurakenteeseen.

2.4.3 Loimaan keskustan kehittäminen

Loimaan kaupungin keskustaan on laadittu kehittämissuunnitelma vuonna

201027. Keskustan kehittämissuunnitelmassa on esitetty keskustan ja sen lä-

hialueiden rakenteen tiivistämistä ja täydentämistä etenkin asuinrakentami-

sella. Keskustan pienet asunnot lähipalveluineen ovat houkutelleen iäkkäitä

asumaan keskustaan, ja trendi jatkunee myös tulevaisuudessa. Iäkkäiden

määrän kasvu keskustassa lisää keskustan hyvinvointi-, vapaa-ajan ja perus-

terveydenhuollon palvelujen kysyntää. Iäkkäiden lähi- ja kotipalvelujen ky-

synnän kasvu mahdollistaa myös sellaisten kerrostalojen rakentamisen, joiden

alakerrassa yhteisiä tiloja sekä palvelujen tuottajia ja yläkerrassa iäkkäille

suunniteltuja esteettömiä asuinhuoneistoja.


Kouluverkon kehittämisessä on Loimaan kaupungin kouluverkkoselvityksen

mukaan perusteltua lähteä siitä, että taajama-alueilla on yksi tai muutama

suurempi yksikkö ja toisaalta haja-asutusalueilla on muutamia kouluja. Maan-

tieteellisesti ja oppilasmäärän kehityksen perusteella haja-asutusalueen kou-

luista Kauhanojan, Kojonkulman, Metsämaan ja Niinijoen koulut on tarkoituk-

senmukaista säilyttää.28

Loimaan kaupungin oppilasmäärä on vähenevä, minkä takia kouluverkkoa on

on päätetty kehittää seuraavasti29:

1. Toimintakeskuksen rakentaminen Asemanseudun koululle (2010-2011).

2. Keskuskoulun saneeraus ja laajentaminen (2012).

3. Peltoisten koulu lopetetaan ja oppilaat sijoitetaan Keskuskoululle (ja Kau-

hanojalle)

4. Vanhakoulu lopetetaan ja oppilaat sijoitetaan Keskuskoululle.

5. Vesikosken koulu lopetetaan ja oppilaat sijoitetaan Keskuskoululle ja Opin-

tielle.

6. Opintien koulua laajennetaan (2011).

7. Hirvikosken koulu lopetetaan ja oppilaat sijoitetaan Opintielle.

8. Tuulensuun koulu lopetetaan ja oppilaat sijoitetaan Opintielle.

Koulukäytöstä poistuvat kiinteistöt (kuva 5):

- Hirvikosken koulu

- Peltoisten koulu

- Vanha koulu

- Vesikosken koulu

- Tuulensuun koulu

Opintien ja Keskuskoulun investointien toteuttaminen edellyttää, että niihin

saadaan valtionosuusrahoitus. Niiden toteutusjärjestys sidotaan valtionosuus-

päätöksiin/-rahoitukseen. Hirvikosken koulun lakkautetaan, jos Opintien kou-

lun pieneen laajennukseen saadaan valtionosuus.

27 Loimaan kaupunki (2010). Loimaan keskustan kehittäminen ja asemakaavojen ajantasaisuuden arviointi. 28 Loimaan kaupunki (2009). Kouluverkkoselvitys. 29 Loimaan kaupunki (2009). Kouluverkkoselvitys.


MMA 137-P14421



Kuva 5. Loimaan kaupungilta poistumassa olevat tilat.

Kun suunnitelmat toteutuvat, on Loimaan kouluverkko seuraavanlainen:

Alakoulut

Asemanseudun koulu (1-6)

Isonperän koulu (1-6)*

Kauhanojan koulu (1-6)

Keskuskoulu (1-6)

Kirkonkylän koulu (0-6)

Kojonkulman koulu (0-6)

Metsämaan koulu (1-6)

Niinijoen koulu (1-6)

Virttaan koulu (1-6)**

Yhtenäiskoulu***

Opintien koulu (0-9, erityiskoulu)

Yläkoulut***

Alastaron yläaste (7-9)

Puistokadun koulu (7-9)

Lukio

Loimaan lukio * Isonperän koulun jatkosta valtuusto päättää erikseen sen jälkeen, kun lasten toimintakeskus on valmistunut. ** Virttaan koulun asemaan palataan aikaisintaan viiden (5) vuoden kuluttua.


MMA 137-P14421



*** Ylä- ja yhtenäiskoulujen rakennetta ja määrää tarkastellaan uudelleen viimeistään viiden (5) kuluttua.

Näillä näkymin Peltoisten koulu tarvitaan jatkossa päivähoitokäyttöön, mutta

muille ei ole tarvetta.30

Keskuskoulun valtionosuuspäätös saatiin vuodelle 2011, ja työt kohteessa on

aloitettu kesällä 2011. Hanke valmistuu kesällä 2012, jolloin tältä osin koulu-

verkon rakennemuutos voidaan panna toimeen.”


Loimaan kaupunginvaltuusto on hyväksynyt seuraavat suunnittelua ja valmis-

telua ohjaavat periaatteet lasten päivähoidon kehittämiseksi ja uudistamisek-

si:

1. Investointisuunnitelmassa varaudutaan Vanhan koulun ja Peltoistenkoulun

alustavien kustannusarvioiden mukaiseen 250.000 euron saneeraamiseen

päivä kodeiksi vuosina 2012 – 2013.

2. Keskusta-alueella toimivat Kuukankujan, Sammonkatu I:n, Sammonkatu

II:n ja Sillankorvan ryhmäperhepäiväkotien toiminta lopetetaan vuosien

2012 - 2013 aikana.

3. Yhdistymissopimuksen mukainen Mellilän lasten toimintakeskus toteute-

taan valtuustossa erikseen hyväksyttävän 1,3 milj. euron hankesuunni-

telman mukaisesti vuosina 2011 – 2012.

4. Veturipuiston päiväkoti sekä Loukeen ja Poutapilven ryhmäperhepäiväko-

dit lakkautetaan Mellilän lasten toimintakeskuksen valmistuttua vuonna

2012.

5. Investointisuunnitelmassa varaudutaan yhdistymissopimuksen mukaiseen

Alastaron päivä kodin 700.000 euron suuruiseen laajennukseen vuosien

2012 – 2014 aikana.

6. Yksityisen päiväkotitarjonnan turvaamiseksi voidaan päiväkodeiksi sanee-

rattavia kaupungin tiloja tarvittaessa tarjota myös päiväkotiyrittäjien-

/yhteisöjen käyttöön.

7. Ennen Vanhan koulun ja Peltoisten koulun päiväkodeiksi saneeraamisen

hankesuunnittelun käynnistämistä ja rakentamispäätöksiä selvitetään yk-

sityiset päiväkotirakennushankkeet ja niiden mahdollinen vaikutus kau-

pungin omien tilojen saneeraus- ja rakentamistarpeisiin.

8. Yksityistä palvelutarjontaan mahdollisesti laajennettaessa otetaan huomi-

oon kuntaliitosten mukainen kaupungin oman päivähoitohenkilöstön työ-

suhdeturva.

Peltoisten koulun päiväkodiksi muuttamisen taustalla oli perhepäivähoitajien

siirtyminen työaikalain piiriin uudessa sopimuksessa, minkä takia perhepäivä-

hoidossa oleville lapsille piti osoittaa varahoitopaikka, kun hoitajan työaika

täyttyy. Samaan aikaan Peltoisten koulun käyttöönoton kanssa on lakkautettu

pieniä ryhmäperhepäiväkoteja keskustassa ja yksi Alastarolla.31

30 Loimaan kaupunki, Matti Tunkkari (2011). Sähköpostiviesti julkisten palvelujen kehittämisestä. 31 Loimaan kaupunki, Matti Tunkkari (2011). Sähköpostiviesti julkisten palvelujen kehittämisestä.


MMA 137-P14421



Nykyinen yksityinen päiväkotiyrittäjä Verkanappulat Oy saa käyttöön elokuus-

sa 2011 Kaunismäenkadulle rakentamansa uuden päiväkodin, jossa on noin

50 paikkaa. Entinen toimitila Vesikosken seurakuntatalolla on seurakunnalla

myynnissä. 32

2.4.6 Sosiaali- ja terveyshuollon palvelut

Loimaa tuottaa nyt isäntäkuntamallilla palvelut Oripään kunnalle. Entinen

Loimaan seudun ktt ky lakkautettiin 2009 alussa, jolloin Mellilä ja Alastaro liit-

tyivät Loimaaseen. Loimaalla ei ole "pakkoa" laajempaan malliin, mutta Pöy-

tyä ja Aura ovat yhdessä niin pieniä, että heidän on löydettävä kumppanit

palvelujen järjestämiseksi. 33

Sosiaali- ja terveydenhuollon PARAS-hankkeen mukaista laajempaa yhteis-

toiminta-aluetta selvitetään parhaillaan Loimaan, Oripään, Auran ja Pöytyän

kesken, jossa selvitetään uuden kuntayhtymän perustamista. Poliittinen pää-

tös syntyy elokuun lopussa.34

Jos yhteistoiminta-alue syntyy, on sen kokonaisväestömäärä noin 32 700

asukasta.

Perusterveydenhuollon palvelut

Yhteistoiminta-alueella on 7 terveysasemaa (Loimaan keskustassa, Aurassa,

Kyrössä, Riihikoskella, Yläneellä, Hirvikoskella, Oripäässä), 2 sosiaali- ja ter-

veysasemaa (Alastarolla, Mellilässä). Lisäksi Loimaan keskustassa sijaitsee

aluesairaala, jossa tapahtuu mm. koko yhteistoiminta-alueen viikonloppu-

päivystys 1.7.2011 alkaen. Hoito-osastoja on Loimaan keskustassa ja Alasta-

rolla sekä Riihikoskella (vuodeosasto).

Yhteispalveluselvityksessä todetaan, että päivystys tapahtuu uudella mahdol-

lisella yhteistoiminta-alueella Pöytyällä, Loimaalla ja Loimaan aluesairaalassa.

Pöytyä ja Aura tulevat käyttämään myös TYKS T-sairaalan päivystystä sen

valmistuttua. Muuten toiminnan kehittämistä sosiaali- ja terveyspalvelujen

osalta ei ollut saatavilla tietoa kesäkuussa 2011.

Vanhustenhuoltopalvelut

Loimaalla vanhusten asumispalvelut on osayleiskaava-alueella keskitetty Kar-

tanomäkeen, jossa on mahdollista laajentaa edelleen toimintoja ympärillä ole-

van vapaan maa-alueen perusteella. Osayleiskaava-alueella on myös useita

yksityisiä palveluasumisen hankkeita vireillä. Hirvikoskelle on nousemassa 32-

paikkainen palvelutalo (MedisetHoiva Oy) ja Kartanonmäelle on suunnitteilla

noin 60-paikkainen palvelutalo (Mediverkko Oy). Lisäksi tiedossa on useita

tonttihakemuksia palvelutaloille. 35

Loimaan torin vieressä on lisäksi Vakuutusyhdistys Loimi-Hämeellä kaava-

muutoksen kautta tontti senioritalolle. Näillä näkymin hanke ei ole lähdössä

liikkeelle, koska on liian kallis ja yksityiset palvelutuottajat ovat halunneet yk-

sitasoratkaisua.36

32 Loimaan kaupunki, Matti Tunkkari (2011). Sähköpostiviesti julkisten palvelujen kehittämisestä. 33 Loimaan kaupunki, Matti Tunkkari (2011). Sähköpostiviesti julkisten palvelujen kehittämisestä. 34 Loimaan kaupunki, Matti Tunkkari (2011). Sähköpostiviesti julkisten palvelujen kehittämisestä. 35 Loimaan kaupunki, Matti Tunkkari (2011). Sähköposti palvelujen kehittämisestä. 36 Loimaan kaupunki, Matti Tunkkari (2011). Sähköposti palvelujen kehittämisestä.


MMA 137-P14421



Loimaan vanhustenhuollosta ei ole olemassa uutta suunnitelmaa, sillä viime

vuosina on tehty suuret muutokset, joiden on ennakoitu riittävän seuraavalle

10 vuodelle. So-te johto on käyttänyt arvioinnissa valtakunnallisia suosituksia.

Esimerkiksi vanhustenhuollon laatusuositusten ja väestö/väestörakenne-

kehityksen mukaan lisätarve on vuoteen 2020 mennessä 30-40 paikkaa. Tieto

on otettu sosiaali- ja terveysjohtajan kh:lle tekemästä aineistosta, joka koski

palvelukilpailutuksen perusteita. Yksityisen palvelutuotannon osuus vanhusten

asumispalveluissa on nyt 19,8% ja osuus tulee nousemaan edellä mainittujen

uusien toimijoiden myötä. Yksityinen palvelutarjonta on osaksi suunnattu

myös Loimaata laajemmalle alueelle. 37

Yhteistoiminta-alueella paikkoja on seuraavasti:

Pöytyällä on tarjolla ympärivuorokautista palvelua antavia palveluasumisen

paikkoja noin 70 kappaletta ja osittain omatoimista asumista tukevia palvelu-

asumisen paikkoja noin 15 kappaletta38. Aurassa ympärivuorokautista palve-

lua antavia palveluasumisen paikkoja on tarjolla noin 70 kappaletta39. Loi-

maalla laitospaikkoja oli kesäkuussa 2011 132 ja palveluasumisessa on 160

paikkaa, joista kaupungin omia paikkoja 102 ja ostettuja 56. Pääosa ostoista

on tehty kaupungin alueelta ja vain 11 kaupungin ulkopuolelta.40 Yhteensä

alueella oli siis kesäkuussa 2011 noin 315 palveluasumisen paikkaa ja 100 lai-

tospaikkaa.

Kehitysvammaisten palvelut

Kehitysvammaisten nuorten asumispalvelujen Tarve-projektin (2011) mukaan

Loimaalla tarjolla olevat asumispalvelut ovat tarjonnaltaan kapea-alaiset; yk-

siköitä on vähän ja valtaosa niistä ei vastaa nykyisiä kehitysvammaisten asu-

misen laatusuosituksia, eikä projektin yhteydessä haastateltujen kehitys-

vammaisten asumistoiveita. Suurimpina haittoina niissä pidettiin asukkaiden

yksilöllistä elämää rajoittavia rutiineja ja ilta-ajan harrastusmahdollisuuksien

vähäisyyttä sekä Hirvikoskella Telkäntien ympäristöä.

Tarve-projektissa esitettiin toimenpidesuositukset akuuteista kehittämiskoh-

teista ja ehdotuksia niiden toteuttamiselle.

Loimaan kaupungissa toteutetussa nuorten kehitysvammaisten TARVEprojek-

tin tulosten perusteella kunnassa tulee lähitulevaisuudessa:

1. Järjestää nykyistä laajemmin tukiasumispalveluja normaalissa asuntokan-

nassa.

2. Kehittää nyt olemassa olevia asumispalveluja niin, että ne vastaavat asiak-

kaiden toiveita ja ovat kehitysvammaisten asumista koskevien laatusuositus-

ten mukaisia.

3. Mallintaa tavoitteellinen asumisvalmennus ja asumisharjoittelu ja toteuttaa

sitä osana intervalliasumista.

4. Mahdollistaa mielekäs vapaa-ajanvietto myös iltaisin.

37 Loimaan kaupunki, Matti Tunkkari (2011). Sähköpostiviesti julkisten palvelujen kehittämisestä. 38 Pöytyän kunta (2011). Pöytyän kunnan internetsivut. 29.6.2011. 39 Auran kunta (2011). Auran kunnan internetsivut 29.6.2011. 40 Loimaan kaupunki, Matti Tunkkari (2011). Sähköposti palvelujen paikkamääristä.


MMA 137-P14421



5. Kehittää palvelusuunnittelua yksilölliseksi ja tulevaisuuteen tähtääväksi,

niin että se palvelee paremmin sekä asiakkaita, perheitä että kunnan palvelu-

jen suunnittelua ja budjetointia.

6. Perustaa vammaispalveluiden kehittämistyöryhmä, johon kutsutaan asiak-

kaita, omaisia sekä kunnan ja järjestöjen edustajia käsittelemään ja ideoi-

maan vammaispalvelujen kehittämistarpeita.

Maankäytön kannalta suositukset ohjaavat kehitysvammaisten asumista tule-

vaisuudessa yhä enemmän osaksi normaalia asumista osana ns. normaalista

asuntokannasta; kehitysvammaisia ei tulisi erotella asumaan tietyille alueille,

vaan heille tulisi antaa samanlaiset mahdollisuudet valita asuinpaikkansa kuin

muullakin väestöllä. Näin ollen kerros- ja rivitaloasuntojen kysyntä voi kasvaa

hienoisesti tulevina vuosina uusien suositusten perusteella.


Loimaan liikuntapaikkaselvityksessä todetaan, että väestörakenteessa tapah-

tuvat muutokset heijastuvat palveluiden kysyntään. Eliniän odotetaan piden-

tyvän, mutta terveys ja hyvinvointi uhkaavat jakautua entistä epätasaisem-

min. Väestön fyysinen kunto heikkenee. Liikunnan merkitys toiminta- ja työ-

kyvyn ylläpitämisessä sekä itsenäisen arjesta selviytymisen tukena kasvaa,

minkä takia ikääntyvän väestön toimintakykyä ylläpitäviä liikuntamahdolli-

suuksia tulee edistää. Liikunnan harrastamisessa tapahtuvat muutokset aihe-

uttavat paineita liikuntapalvelujen tasapuoliselle tuottamiselle. Väestön ja lii-

kuntajärjestöjen tarpeet poikkeavat hyvinvointipoliittisen ohjelman mukaan

tällä hetkellä jonkin verran toisistaan.41

Loimaan kaupungin tavoitteena on liikuntapaikkaselvityksen mukaan kehittää

paremmin kuntalaisia palveleva liikunnan palveluverkko turvaamalla liikunnan

harrastamisen edellytykset. Tavoitteeseen päästään sillä, että kunnan liikun-

tapaikkarakentamisessa merkittävä osa kohdistetaan hankkeisiin, jotka palve-

levat terveyttä edistävää liikuntaa ja mahdollisimman monen kuntalaisen lii-

kunnanharrastusta. Lisäksi alueiden suunnittelussa otetaan huomioon arki- ja

lähiliikuntapaikat ja kevyen liikenteen väylien suunnittelussa, toteutuksessa ja

hoidossa mahdollistetaan väylien käyttö myös liikunnan harrastamisessa. Ka-

avoituksessa tulee tehdä riittävät ja alueellisesti kattavat varaukset liikkumis-

ta edellyttävistä liikuntapaikoista.

Loimaalla tekeillä olevan liikuntapaikkaselvityksessä todetaankin, että nykyis-

tä liikuntapalveluverkkoa on kehitettävä, mutta ensiarvoisesti tärkeintä on

turvata jo olemassa olevien liikuntapaikkojen kunnossapito peruskorjauksilla

ja huolellisella hoidolla.42

Tulevaisuuden investoinneista vahvimmin esille nousivat liikuntapaikkaselvi-

tyksen yhteydessä analysoidussa asiakaspalautteessa frisbeegolfrata ja te-

konurmikenttä. Myös kevyenliikenteenväylät ja Loimijoen virkistyskäyttö tuo-

tiin esille. Nykyisten liikuntapaikkojen kunnossapidon turvaaminen oli asia-

kaspalautteen vahvin viesti. 43

Liikuntapaikkaselvityksen mukaan liikuntapaikkaverkostoa Loimaan kaupungin

alueella voidaan pitää varsin kattavana. Keskeistä on tämän verkoston kun-

nossapidon turvaaminen. Lähiliikuntapaikkojen lisäksi lähivuosina ei ole näky-

41 Loimaan kaupunki (2009). Hyvinvointipoliittinen ohjelma. 42 Loimaan kaupunki (tekeillä). Liikuntapaikkaselvitys. 43 Loimaan kaupunki (tekeillä). Liikuntapaikkaselvitys.


MMA 137-P14421



vissä mitään suurta investointikohdetta. Pesäpallokentästä lähialueineen laa-

ditaan selvitys 2012. 44

Huomioitava on myös kylissä sijaitsevat koulut, jotka ovat nykyään opetuksen

lisäksi kylien lähiliikuntapaikkoina. Vaikka koulutoiminta kylältä loppuisikin,

tulisi lähiliikuntamahdollisuudet säilyttää.

Lähivuosiksi on suunnitteilla seuraavia investointeja kulttuuri- ja vapaa-

ajanpaleluihin:

- Lasten toimintakeskus lähiliikuntapaikka Mellilä

- Luistelualueet Kaunismäen kentälle

- Pesäpallostadionin kuntokartoitus

- Harjureitin saattaminen ulkoilulain mukaiseksi ulkoilureitiksi

- Keskuskoulun lähiliikuntapaikka ja pallokenttä

- Loimaan tekonurmikenttä

- Mellilänjärven kehittäminen

- Alastaron päiväkodin laajennus (liikuntaolosuhteiden parantaminen lähilii-

kunta- ja leikkialueilla)

- Virttaan mökkialueen lampi

- Peltoisten koulun ja Vanhan koulun muutos päiväkodiksi (liikuntaolosuh-

teiden parantaminen lähiliikunta- ja leikkialueilla)

- Opintien koulun laajennus (liikuntaolosuhteiden kartoitus koko Hirvikosken

taajamaa ajatellen lähiliikuntapaikkalähtöisesti)

3 Toimenpide-ehdotukset palveluverkon kehittämiseksi

3.1 Opetustoimen palvelut

Loimaan peruskoulutuksen kysyntä laskee nykyisten väestöennusteiden mu-

kaisesti. Kaupunkiin laaditun kouluverkkoselvityksen perusteella kaupunkikes-

kuksen ympärillä on nähtävillä muutaman koulun (Peltoisten, Vanhakoulun,

Vesikosken, Hirvikosken, Tuulensuun) lakkauttaminen lähivuosien aikana.

Lakkauttaminen merkitsee muiden koulun tilatarpeiden kasvua, jotka on

huomioitu kouluverkkosuunnitelmassa (Keskuskoulun saneeraus ja laajenta-

minen, Opintien koulun laajentaminen).

2010- ja 2020-luvuilla peruskoulujen oppilasmäärät laskevat Tilastokeskuksen

mukaan lähes 100 oppilaalla. Osa tästä laskusta on huomioitu yllä mainituilla

järjestelyillä, mutta esimerkiksi vuoden 2015 jälkeen Loimaan peruskoulujen

oppilasmäärät laskevat Tilastokeskuksen mukaan vuoteen 2030 edelleen noin

30-40 oppilaalla. Koska kaupungin tavoitteena on väestökasvun suuntaami-

nen kaupungin taajamiin ja vuotuinen muuttoliike kaupunkiin on noin 60 hen-

keä, on todennäköistä, että suunnittelualueen koulujen oppilasmäärät säilyvät

kuitenkin ainakin nykyisellään, mutta todennäköisesti vaativat myös palvelu-

jen laajentamista etenkin 2020-luvulla 100-300 paikalla.

Toimenpide-ehdotukset Loimaan keskustan osayleiskaavaan:

Olemassa olevien selvitysten ja Tilastokeskuksen ennusteiden perusteella suunnitte-

lualueella ei ole tarvetta uudelle koululle. Koska kaupungin tavoitteena on kasvattaa

suunnittelualueen väestömäärää muuttoliikkeen seurauksena ja houkutella alueelle

etenkin uusia lapsiperheitä, voi peruskoulupaikkojen tarve kuitenkin kasvaa alueella

2010- ja 2020-luvuilla yhteensä noin 100-300 paikalla. Tämän vuoksi on suositelta-

vaa, että kaavoituksessa mahdollistetaan nykyisten koulujen laajentaminen ja mah-

dollistetaan koulujen perustaminen asuinalueiden yhteyteen, jolloin uuden päiväko-

din tarve voidaan arvioida myös asemakaavoituksen yhteydessä. Yksi vaihtoehto on

44 Loimaan kaupunki (tekeillä). Liikuntapaikkaselvitys.


MMA 137-P14421



myös säilyttää poistumassa olevia koulurakennuksia reservinä tulevaisuuteen, jos

niille löydetään väliajaksi tehokasta käyttöä muista palveluista.

3.2 Päivähoito- ja esiopetuspalvelut

Päivähoito- ja esiopetuspalvelujen kysyntä säilyy suurin piirtein ennallaan, jos

Tilastokeskuksen väestöennuste toteutuu.



lualueella ei ole tarvetta uusille päivähoito- ja esiopetuspaikoille. Koska kaupungin

tavoitteena on kasvattaa muuttoliikkeen seurauksena suunnittelualueen väestömää-

rää ja houkutella alueelle etenkin uusia lapsiperheitä, voi päivähoito- ja esiopetus-

palvelujen kysyntä kuitenkin kasvaa alueella 2010- ja 2020-luvuilla 200-400 paikal-

la. Tämän vuoksi on suositeltavaa, että kaavoituksessa mahdollistetaan nykyisten

päiväkotien laajentaminen ja uusien päiväkotien sijoittuminen asuinalueille, jolloin

uuden päiväkodin tarve voidaan arvioida myös asemakaavoituksen yhteydessä.

3.3 Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut

3.3.1 Perusterveydenhuoltopalvelut

Tilastokeskuksen väestöennusteen perusteella perusterveydenhuollon palvelu-

jen kysyntä kasvaa 2010- ja 2020-luvulla merkittävästi nykyisestä iäkkäiden

osalta.

Koska kyse on iäkkäistä ja viimeaikaisena tavoitteena on yleisesti ollut iäkkäi-

den kotona asumisen lisääminen, voidaan osa perusterveydenhuollon palve-

luista tarjota kotikäyntien kautta, jolloin perusterveydenhuollon tilojen tar-

peen kasvua pystytään hillitsemään. Lisäksi on huomioitava, että osa iäkkäis-

tä asuu palveluasunnoissa sekä vanhainkodeissa, joissa perusterveydenhuolto

voidaan sisällyttää kyseisten tilojen sisälle.

Todennäköistä on kuitenkin, että perusterveydenhuollon palvelujen kysyntä

kasvaa Loimaan kaupunkien taajamissa, ja etenkin Loimaan kaupunkikeskus-

tassa, jossa on tarjolla pieniä iäkkäille sopivia asuntoja. Lisäksi perustervey-

denhuollon palvelujen kysyntä voi kasvaa yhteistoiminta-alueen järjestelyjen

myötä; nyt muun muassa päivystys on päätetty siirtää Loimaan aluesairaa-

laan. Palvelujen kysyntään tulee varautua myös osayleiskaavavarauksissa,

mutta yhteistoiminta-alueeseen ja iäkkäiden huoltosuunnitelmaan liittyvien

epävarmuuksien takia ei tässä ole pystytty arvioimaan tarvittavia tilatarpeita

tarkemmin.


Loimaan aluesairaalan korttelissa on kaupungin mukaan varaa sekä vapauttaa tiloja

että tarvittaessa rakentaa keskeisimmälle paikalle uutta tilaa.45 Tämä tulee huomioi-

da myös osayleiskaavassa. Osayleiskaavoituksen yhteydessä tulee mahdollisuuksien

mukaan mahdollistaa nykyisten terveyskeskusten laajeneminen nykyisellä paikal-

laan. Jos laajeneminen ei ole mahdollista, tulee tutkia vaihtoehtoisia paikkoja terve-

yskeskusten sijoittumiselle.

45 Loimaan kaupunki, Matti Tunkkari (2011). Sähköpostiviesti julkisten palvelujen kehittämisestä.


MMA 137-P14421



3.3.2 Vanhustenhuollon palvelut

Vanhustenhuollon palvelujen kysyntä kasvaa Tilastokeskuksen ennusteiden

mukaan 2010- ja etenkin 2020-luvulla merkittävästi. Jos palveluasumisen ky-

syntä säilyy samana suhteessa iäkkäiden määrään kuin nykyään, kasvaa pal-

veluasumisen paikkojen kysyntä vuoteen 2030 noin 100 paikalla. Kaupungin

nykyiset paikkamäärät sekä yksityisten uudet palvelutalot riittävät tyydyttä-

mään tämän tarpeen.

Vastaavasti myös vanhainkotipalvelujen kysyntä kasvaa Tilastokeskuksen en-

nusteiden mukaan 2010- ja etenkin 2020-luvulla merkittävästi. Jos vanhain-

kotipalvelujen kysyntä säilyy samana suhteessa iäkkäiden määrään kuin ny-

kyään, kasvaa palveluasumisen paikkojen kysyntä vuoteen 2030 noin 70-80

paikalla.

Yllä mainituissa lukemissa ei ole huomioitu yhteistoiminta-alueen palvelutar-

peista; tulevaisuudessa myös näistä kunnista voi tulla asukkaita palveluasun-

toihin. Toisaalta yleisenä tavoitteena on viime aikoina ollut pidentää kotona

asumisen aikaa, jolloin kysyntä voi olla pienempää suhteessa iäkkäiden koko-

naismäärään tulevina vuosina.



lualueella on tarvetta etenkin uusille palveluasuntopaikoille vuoteen 2030 mennessä.

Kartanonmäen nykyistä palvelukeskusta on varaa laajentaa, mikä tulee huomioida

osayleiskaavoituksessa. Palveluasumisen nykyiset suunnitelmat tulevat kattamaan

lisääntyvän kysynnän selvityksessä käytettyjen tietojen perusteella vuoteen 2030

asti, jos palveluja käyttävät vain loimaalaiset. Todennäköistä on kuitenkin, että yksi-

tyisiin palvelukoteihin tulee myös ulkopaikkakuntalaisia, minkä takia myös palvelu-

asumiselle tulee varata uusia tiloja. Kartanonmäen alue sekä keskusta-alueet sovel-

tuvat hyvin palveluasumisen lisäämiselle osayleiskaava-alueella. Näin osayleiskaa-

voituksessa tulisi mahdollistaa nykyisten palvelujen laajentaminen Kartanomäellä ja

uusien palvelutalojen rakentaminen etenkin keskusta-alueelle, jolloin uusien palvelu-

jen tarve voidaan arvioida myös asemakaavoituksen yhteydessä.

3.3.3 Kehitysvammaisten palvelut

Vammaisten asumispalvelujen kysyntää on vaikea arvioida pidemmällä aika-

jaksolla. Todennäköistä kuitenkin on, että kysyntä kasvaa viimeaikaisten tren-

dien valossa yhteistoiminta-alueella vuoteen 2030 ja palveluja pyritään kes-

kittämään. Toisaalta kehitysvammaisten asumisessa lisääntyy omatoiminen

asuminen ”tavallisessa” asuinympäristössä, mikä lisää hienoisesti kerros- ja

rivitaloasuntojen kysyntää.


Osayleiskaavassa tulee mahdollistaa erityisryhmien asumispalvelujen sijoittaminen

etenkin keskusta-alueille, mutta mahdollisuuksien mukaan myös muille pientalo-

alueille, jolloin uusien palvelujen tarve voidaan arvioida myös asemakaavoituksen

yhteydessä.


MMA 137-P14421




Vapaa-ajanpalvelujen kysyntä kasvaa tulevaisuudessa, mihin Loimaalla voi-

daan pääosin vastata olemassa olevilla palvelualueilla pitämällä ne toiminta-

kuntoisina sekä monipuolistamalla niiden palvelurakennetta. Terveellisen elä-

mäntavan tueksi tulee etenkin lähiliikuntapaikat säilyttää ja kehittää moni-

puolisemmiksi. Etenkin iäkkäille suunnattujen vapaa-ajanpalvelujen kysyntä

kasvaa tulevaisuudessa.


Osayleiskaavassa tulee mahdollistaa jatkuvien ulkoilureittien toteutuminen tasapuo-

lisesti taajama-alueilla ja etenkin Loimijoen varrella. Olemassa olevat liikuntakes-

kukset riittävät isompina yksikköinä palvelemaan erikoisliikuntaa, kuten uimista, jos

näiden pienoinen laajeneminen ja palvelujen monipuolistaminen mahdollistetaan.

Näiden lisäksi asuinalueiden lähellä tulee kuitenkin mahdollistaa lähiliikunta. Lähilii-

kunnassa jatkuvat kevyen liikenteen väylät ja lähikoulut tai –päiväkodit tarjoavat

kaupungille keinoja vastata kysyntään. Keskustan vapaa-ajanpalvelujen kysyntä

kasvaa tulevina vuosina, kun asutus täydentyy ja keskustaan muuttaa etenkin iäk-

käitä. Tämän vuoksi keskustassa tulee mahdollistaa erilaisten vapaa-ajanpalvelujen

sijoittuminen alueelle. Palvelutalojen läheisyyteen tai palvelutaloihin tulee myös

mahdollistaa vapaa-ajanpalvelujen sijoittuminen tai vähintään turvata iäkkäiden kul-

ku lähipalveluihin kevyen liikenteen reittejä pitkin.

3.4 Kiinteistöjen kehittäminen

Selvityksessä nousi etenkin kolmenlaisten julkisten palvelujen tarpeen lisäys

tulevina vuosina:

- hyvinvointi- ja perusterveydenhuollon palvelut iäkkäille

- vanhainkoti- ja palvelutaloasumisen palvelut iäkkäille

- vapaa-ajan palvelut iäkkäille

Seuraavat kiinteistöt ovat puolestaan poistumassa lähivuosina käytöstä, eikä

niille ole Peltoisten koulua lukuun ottamatta tietoa jatkokäytöstä:

- Hirvikosken koulu, jos Opintien koulun laajentamiseen saadaan valtion-

osuus.

- Peltoisten koulu (tarvitaan jatkossa päiväkotikäyttöön)

- Vanha koulu

- Vesikosken koulu

- Tuulensuun koulu

- Turun ammattikorkeakoulun nykyiset toimitilat (2500 m2)

Mahdollisesti myös Kartanonmäen alueella sijaitseva Kuuselan palvelutalo va-

pautuu.

Vapautuvia kiinteistöjä tulisi mahdollisuuksien mukaan hyödyntää kasvavien

palvelujen osalta. Kuuselan palvelutalo soveltuu todennäköisesti hyvin iäkkäil-

le suunnatuille palveluille, koska lähellä on muitakin iäkkäiden palveluja. Jos

Hirvikosken keskustan yhteyteen kaavoitetaan myös tiiviimpiä asuinalueita,

jotka soveltuvat iäkkäille, voisi Hirvikosken koulua kehittää iäkkäiden palvelu-

keskuksena, jota ympärillä asuvat muut asukkaat voisivat käyttää myös lähi-

liikunta- ja harrastuspaikkanaan. Jos kaupungin väestötavoite toteutuu, voi-

daan kyseisiä tiloja tarvita myöhemmin myös peruskoulu- ja päivähoitotarpei-

siin.


MMA 137-P14421



Kehitysvammaisten asumispalvelujen tarve voi myös kasvaa tulevaisuudessa,

mihin käytöstä poistuvat koulut voisivat osin soveltua. Kiinteistöjen moninais-

käyttö on suotavaa, sillä rakennusten tilat toimivat nykyään lähiharrastus-

paikkana. Etenkin terveyttä tukevien liikuntaharrastusten tukeminen on pit-

källä aikavälillä myös kaupungille kannattavaa.

Turun ammattikorkeakoulun nykyiset toimitilat tarjoavat erinomaisen mahdol-

lisuuden palvelukeskittymälle lähellä keskustaa. Rautatien läheisyys heikentä-

nee mahdollisuuksia asumispalvelujen kehittämiseksi, mutta mahdollisesti ra-

kennus voisi pidemmällä tähtäimellä toimia terveys- ja sosiaalipuolen tiloina.

Lähiaikoina niihin ei välttämättä ole kuitenkaan tarvetta paitsi, jos yhteistoi-

minta-alueella päätetään keskittää jotain uusia toimintoja juuri Loimaalle.

FCG Finnish Consulting Group Oy

LIITTEET

Liite 1. Loimaa, Palvelukartta

LOIMAA

Palvelukartta

Kuntorata

1451

2353

1:200 000

0 5km

Kuntorata

1982

1980

1981

terveyskeskus/-asema

vanhainkoti, hoivakoti, palvelutalo tms.

kehitysvammaisten asuntola, työ- tai päivätoimintapiste

pitkäaikaistyöttömien ym. työtoimintapiste

yksityinen päiväkoti

ala-aste, yläaste, lukio tai erityiskoulu

muu sosiaalitoimen yksikkö

1:50 0000 1km

loimaan keskustan osayleiskaava selvitys julkisista...

Documents