1/28

LOPOTINTIEN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS RAKENNUSKANNAN SELVITYS JA RAKENNUSSUOJELUEHDOTUKSET Osa 2.

2/28

Kohdekartta suojeltaviksi ehdotettavista rakennuksista ja pihapiireistä:

Kartta A. Kohdekartta suojeltavaksi ehdotetuista rakennuksista ja pihapiireistä.

1. Säästöpankin talo 2. Heikkilä, (Reinola). Suojeltu asemakaavalla, suojellaan edelleen. 3. Mikko. Suojeltu asemakaavalla, suojellaan edelleen. 4. Laivurinkuja 1. 5. Peltola. Suojeltu asemakaavalla, suojellaan edelleen. 6. Tervatie 16 7. Tervatie 8 8. Kipparinkuja 11 9. Lopotintie 9 10. Särkiläntie 10 11. Lopotintie 17 12. Mäntyperäntie 4 13. Mäntyperäntie 14 14. Mäntyperäntie 16

Selvityksessä on tarkempaa tarkastelua varten rajattu ennen vuotta 1956 rakennetut rakennukset. Kuvat on ottanut Johanna Rajaniemi, ellei toisin mainita. Kuvat alueen muusta rakennuskannasta on luovutettu Kalajoen kaupungille muistitikulla.

3/28

1. Säästöpankin talo, Kannuskyläntie 1

Funktionalismia edustava rakennus, joka ehdotetaan suojeltavaksi rakennushistoriallisista ja maisemalli-sista syistä. Entinen pankkirakennus muodostaa vakiintuneen osan Himangan keskustan taajamakuvasta ja edustaa harvinaiseksi käynyttä pankkirakennusfunktionalismia.

Lopotintien ja Sautinkarintien risteyksessä sijaitseva terassirapattu betoni- ja tiilirunkoinen talo on raken-nettu vuonna 1938 Säästöpankiksi ja alun perin se on käsittänyt kaksi liike- ja kaksi asuinhuoneistoa. Hi-mangan Säästöpankki oli perustettu jo vuonna 1913. Himangan kunta on ostanut rakennuksen pankilta vuonna 1984 ja se on toiminut myös kunnanvirastona. Rakennus on peruskorjattu vuonna 1984 ja sen pinta-ala on 388 m². (Lähteet: Kotiseutumme Himanka, Kannus, Kälviä, Lestijärvi, Lohtaja, Toholampi, Ullava 1997, s. 49 ja 53. Oy Arkmedia Ab, ISBN: 952-5176-00-2, Kotiseutumme Himanka, Kannus, Kälviä, Lestijärvi, Lohtaja, Toholampi 2006-2007, s. 53. Oy Arkmedia Ab, ISBN: 952-5176-68-1 sekä Kotiseutuni Keski-Pohjanmaa, Suomen maakuntajulkaisu Oy Förlagshuset Nordens Boktryckeri Mal-mö 1969, s. 83)

Kuva 1. Säästöpankin talo. (kuva Juho Rajaniemi)

1.

4/28

2. Heikkilä (Reinola), Raumankari, ajoitus 1918-1944, Sautinkarintie 8

Asemakaavalla suojeltu rakennushistoriallisesti ja maisemallisesti arvokas pihapiiri, joka ehdotetaan suo-jeltavaksi edelleen osana Sautinkarintien varren kokonaisuutta. Maakunnallisesti arvokas Heikkilä on perinteinen jälleenrakennuskauden päärakennus vuodelta 1936 pihapiireineen. Rakennukset täydentävät kokonaisuutta sijoittuen tiiviisti kiinni raitin varteen.

(Museovirasto. Valtakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt.) Kuva 3. Olli Simosen kuvakokoelma:”Vanhaa Aikaa Kuvia Himangalta”

2. 3.

Kuva 2. Heikkilän päärakennus. Kuva 3. Reino Heikkilä Orhinsa kanssa kotinsa edustalla Pispanmäellä 1950-luvun loppupuolella

Reinolan pihapiiriin kuuluu kaksi asuinrakennusta. Vanhempi hirsi/puurunkoinen talo on rakennettu 1933 ja peruskorjattu vuosina 1966 ja 1994. Lisärakennus on valmistunut vuonna 1973. Tontilla sijaitsi aiemmin kaksi vanhempaa taloa. Uudempi puurunkoinen asuinrakennus on vuodelta 1964. Se on ollut asuinkäy-tössä vuoteen 1994 saakka, jonka jälkeen se on toiminut loma-asuntona. (Kotiseutumme Himanka, Kannus, Käl-

viä, Lestijärvi, Lohtaja, Toholampi, Ullava 1997, s. 39. Oy Arkmedia Ab, ISBN: 952-5176-00-2) Vanhan maatilan pääraken-nus on Reino Heikkilän vanhempien Elmi ja Väinö Heikkilän rakentama ja timpurina on toiminut Toimi Mäkinen Rautialasta. (Kotiseutumme Himanka, Kannus, Kälviä, Lestijärvi, Lohtaja, Toholampi 2006-2007, s. 49. Oy Arkme-

dia Ab, ISBN: 952-5176-68-1)

4.

6.

5.

7.

4-7. Heikkilän pihapiirin rakennuksia

5/28

3. Mikko, Kirkonkylä, Sautinkarintie 12

Asemakaavalla suojeltu rakennushistoriallisesti ja maisemallisesti arvokas rakennus, joka ehdotetaan suojel-tavaksi edelleen osana Sautinkarintien varren kokonaisuutta. Maakunnallisesti arvokas Mikko kuuluu Sautin-karitien varteen sijoittuviin 1900-luvun alkupuolen näyttäviin asuinrakennuksiin. Mikko on syvärunkoinen taitekattoinen okranväriseksi maalattu talo Lestijoesta erkaantuvan juoksutuskanavan (Pikkujoki) suulla. Ra-kennuksessa on jugendille ominaisia piirteitä ylhäältä ja alhaalta pieniruutuisiin kenttiin jaotelluissa ikkunois-sa sekä taitekatossa. Rakennuksen pitkän sivun toisessa päässä on pulpettikattoinen umpikuisti, joka on to-dennäköisesti uudempaa perua. Vuoraus on jaettu erisuuntaisiin kenttiin. (Himanka, Raumankari. Museovirasto,

Rakennushistorian osasto. 1974).

Sautinkarintie 12:ssa sijaitseva hirsirunkoinen talo on rakennettu vuonna 1873 ja peruskorjattu vuosina 1955, 1989. Ensimmäinen omistaja oli talon rakentanut Mikko Pöyhtäri. Hän oli laivuri ja omisti monta kal-jaasia. Talossa oli alkuaan vain yksi huone ja keittiö. Lisärakentamista on tehty vuosina 1883, 1920, 1976 ja 1989. Talo on siirtynyt vuonna 1927 Frans ja Kyllikki Pöyhtärin omistukseen. Nykyisille samaan sukuun kuulu-ville omistajille talo on siirtynyt vuonna 1988. (Kotiseutumme Himanka, Kannus, Kälviä, Lestijärvi, Lohtaja, Toholampi,

Ullava 1997, s. 121. Oy Arkmedia Ab, ISBN: 952-5176-00-2)

Kuvat 8. ja 9. Mikon päärakennus sekä näkymä Pikkujoelle Tervasillalta

8. 9.

6/28

4. Laivurinkuja 1, Lopotti, Erkkilä

Rakennushistoriallisesti ja maisemallisesti arvokas rakennus, joka ehdotetaan suojeltavaksi osana Sautinkarintien varren kokonaisuutta. Hirsirunkoisen puuverhoillun talon rakennusvuosi on 1945. Rakennus on peruskorjattu vuonna 1981. Ensimmäinen tiedossa oleva omistaja on Viljo Kurikkala. (Kotiseutumme Himanka, Kannus, Kälviä, Lestijärvi, Lohtaja, Toholampi, Ullava 1997, s. 121. Oy Arkmedia Ab, ISBN:

952-5176-00-2) Seuraavaksi talon ovat omistaneet Vieno ja Olavi Aho. Nykyisillä omistajilla talo on ollut vuodesta 1976 ja lisärakennus on valmistunut vuonna 1980. (Kotiseutumme Himanka, Kannus, Käl-

viä, Lestijärvi, Lohtaja, Toholampi 2006-2007, s. 40. Oy Arkmedia Ab, ISBN: 952-5176-68-1)

10.

Kuvat 10. ja 11. Laivurinkuja 1:n päärakennus ja sivurakennuksia

11.

7/28

5. Peltola, Kirkonkylä, Kannuskylä, Sautinkarintie 18, ajoitus 1864-1917

Asemakaavalla suojeltu rakennushistoriallisesti ja maisemallisesti arvokas pihapiiri, joka ehdotetaan suojel-tavaksi edelleen osana Sautinkarintien varren kokonaisuutta. Maakunnallisesti arvokas Peltola (vuodelta 1921), kuuluu Sautinkarintien varteen sijoittuviin 1900-luvun alkupuolen näyttäviin asuinrakennuksiin. Peltolassa on piirteitä virkataloarkkitehtuurista. Rakennuksen lyhyen, lähes noppamaisen rungon keskellä on poikkipääty ja pieni umpikuisti. Ikkunat ovat ristikarmiset ja vuorilaudat on jaettu erisuuntaisiin kenttiin. Kuistin päällä on sahalaitainen koristeleikkaus. Rakennus on yksityiskohtineen todella sievä. Pihaan kuuluu punamullattu, puoleksi hirsinen ja puoleksi lautarakenteinen talousrakennus vuodelta 1912. (MRKY 15) Talo on Kalle ja Hanna Hongellin rakentama. Osoitteissa Luotsikuja 2 ja Sautinkarintie 18 sijaitseva rakennus on siirtynyt Pauli ja Martta Palmulle vuonna 1965. Martta lapsineen muutti Himangalle vuonna 1940 ja Pauli Palmu sodasta päästyään. Pauli toimi Kalaosuuskunnan toimitusjohtajana sekä sen jälkeen yksityisenä yrittäjänä. Talo siirtyi nykyisille omistajilleen vuonna 2003. (Kotiseutumme Himanka, Kannus, Kälviä, Lestijärvi, Lohta-

ja, Toholampi, Ullava 1997, s. 108. Oy Arkmedia Ab, ISBN: 952-5176-00-2 sekä Kotiseutumme Himanka, Kannus, Kälviä, Lestijärvi, Lohtaja, Toholampi 2006-2007, s. 98-99. Oy Arkmedia Ab, ISBN: 952-517668-1)

Kuvat 12 ja 13. Peltolan päärakennus sekä talousrakennuksia

12.

13.

8/28

6. Tervatie 16, Kannuskylä, Ojala

Rakennushistoriallisesti ja maisemallisesti arvokas rakennus, joka on säilyttänyt 1800-luvun nikkarityylisiä piirteitä lisärakentamisesta huolimatta. Rakennus on osa Tervatien varren vanhaa rakennuskantaa. Vanhin osa rakennuksesta ehdotetaan suojeltavaksi, laajennusosa jätettäväksi ilman suojelumerkintää. Puurunkoinen päärakennus on vuodelta 1897. Talon on rakentanut Sakarias Torsström ja se on peruskorjattu ja lisärakennettu vuosina 1982-1984. Talo on ollut saman suvun hallussa rakentamisestaan asti. Pienimuotoista maataloutta on harjoitettu tilalla 1930-luvulle saakka. (Kotiseutumme Himanka, Kannus, Käl-

viä, Lestijärvi, Lohtaja, Toholampi, Ullava 1997, s. 159. Oy Arkmedia Ab, ISBN: 952-5176-00-2 sekä Kotiseutumme Himanka, Kan-nus, Kälviä, Lestijärvi, Lohtaja, Toholampi 2006-2007, s. 138. Oy Arkmedia Ab, ISBN: 952-517668-1)

Kuvat 14 ja 15. Tervatie 16:sta päärakennus, talon tyylin mukainen leikkimökki sekä perinteinen pihamaa.

14.

15.

9/28

7. Tervatie 8, Lopotti, Mattila, ent. os. Tervatie 10

Rakennushistoriallisesti ja maisemallisesti arvokas rakennus, joka ehdotetaan suojeltavaksi. Rakennus on osa Tervatien varren vanhaa rakennuskantaa. Vanhin osa rakennuksesta tulee suojella, laajennusosa jäte-tään ilman suojelumerkintää. Hirsirakenteinen talo on rakennettu vuonna 1936, peruskorjattu vuonna 1981 ja lisärakennussiipi on valmistunut vuonna 1970. (Kotiseutumme Himanka, Kannus, Kälviä, Lestijärvi, Lohtaja, Toho-

lampi, Ullava 1997, s. 133. Oy Arkmedia Ab, ISBN: 952-5176-00-2)

16.

Kuva 16. Tervatie 8:n päärakennus

8. Lopotintie 9 ,Toimela, ent. os. Lopotintie 13

Rakennushistoriallisesti ja maisemallisesti arvokas rakennus, joka ehdotetaan suojeltavaksi. Rakennus on osa Lopotintien ja Mäntyperäntien varren jälleenrakennuskauden rakennettua ympäristöä ja on säilyttänyt kauniisti rakennusaikakautensa piirteet. Puu/betonirunkoisen talon ovat rakentaneet Aune ja Veikko Borén vuonna 1956 ja se on peruskorjattu vuonna 1987. (Kotiseutumme Himanka, Kannus, Kälviä, Lestijärvi, Lohtaja, Toho-

lampi 2006-2007, s. 41. Oy Arkmedia Ab, ISBN: 952-517668-1)

17.

Kuva 17. Lopotintie 9:n asuintalo

10/28

9. Kipparinkuja 11, Lopotti, Pennanen

Rakennushistoriallisesti arvokas rakennus, joka ehdotetaan suojeltavaksi. Hirsirunkoinen talo on rakennettu 1800-luvulla. Tarkkaa rakennusvuotta ei ole tiedossa, mutta vuosiluku 1836 löytyy. Maatalous on loppunut tilalla 1920-luvulla. Tilallisilla on ollut vuosisadan vaihteessa kaljaasi purjealus sekä myöhemmin 1920- luvulla Himangan ensimmäinen henkilöauto, T-Ford. Tilalla on toiminut vaatturiliike 1920 luvulla sekä uudelleen 1958-1970-luvuilla. (Kotiseutumme Himanka, Kannus, Kälviä, Lestijärvi, Lohtaja, Toholam-

pi, Ullava 1997, s. 157. Oy Arkmedia Ab, ISBN: 952-5176-00-2)

18. Kuva 18 ja 19. Kipparinkuja 11, päärakennus.

19.

11/28

10. Särkiläntie 10, Korpi-Särkilä, ent. os. Särkiläntie 6

Rakennushistoriallisesti ja maisemallisesti arvokas rakennus pihapiireineen, joka ehdotetaan suojeltavaksi. Pihapiiri, vaikka sijaitseekin Särkiläntiellä, on yhteydessä Lopotintien ja Mäntyperäntien varren jälleenra-kennuskauden rakennettuun ympäristöön. Hirsirunkoisen talon ovat rakentaneet Toini ja Eino Särkilä vuonna 1940. Talo on peruskorjattu vuosina 1971 ja 2007. Tila on lohkaistu Eino Särkilän kotitilasta ja se on toiminut maatilana 1970-luvun alkupuolelle saakka. Pihapiiriin kuuluu hirsinen pihatupa ja 1960-luvulla rakennettu sauna. (Kotiseutumme Himanka, Kannus, Kälviä, Lestijärvi, Lohtaja, Toholampi 2006-2007, s. 44. Oy Arkmedia Ab,

ISBN: 952-517668-1)

20.

Kuvat 20-22. Särkiläntie 10:n päärakennus ja talousrakennuksia.

21. 22.

12/28

11. Lopotintie 17,

Rakennushistoriallisesti ja maisemallisesti arvokas rakennus, joka ehdotetaan suojeltavaksi. Rakennus on osa Lopotintien ja Mäntyperäntien varren jälleenrakennuskauden rakennettua ympäristöä. Puurunkoisen talon on rakentanut Kauko Tuliniemi vuonna 1956 ja se on peruskorjattu vuonna 1993. Pihapiiriin kuuluu myös 1950-luvulta peräisin oleva ulkorakennus, jossa on sauna ja myöhemmin rakennettu hallitila. Hallitilassa on pidetty metallipuolen oppitunteja. Nykyisille omistajille talo on siirtynyt vuonna 1990. (Koti-

seutumme Himanka, Kannus, Kälviä, Lestijärvi, Lohtaja, Toholampi 2006-2007, s. 130. Oy Arkmedia Ab, ISBN: 952-517668-1)

23.

Kuva 23. Lopotintie 17:sta asuinrakennus.

12. Mäntyperäntie 4, Kannuskylä, Kuusela

Rakennushistoriallisesti ja maisemallisesti arvokas rakennus, joka ehdotetaan suojeltavaksi. Rakennus on osa Lopotintien ja Mäntyperäntien varren jälleenrakennuskauden rakennettua ympäristöä. Tarkka raken-nusvuosi ei ole tiedossa, mutta rakennus on mitä todennäköisimmin 1950-luvulta.

24.

Kuva 24. Mäntyperäntie 4:n asuinrakennus.

13/28

13. Mäntyperäntie 14, Kannuskylä, Kuusela

Rakennushistoriallisesti ja maisemallisesti arvokas rakennus, joka ehdotetaan suojeltavaksi. Rakennus on osa Lopotintien ja Mäntyperäntien varren jälleenrakennuskauden rakennettua ympäristöä. Tiluksen maista lohkotulla tilalla sijaitseva puurunkoinen talo on Helmi ja Heikki Jokelan vuonna 1949 rakentama. Tila on lohkottu Tiluksen maista. Talo on peruskorjattu ja lisärakennettu vuonna 1981. Pihapiiriin kuuluu vuonna 1965 rakennettu sauna ja vuonna 1982 rakennettu autotalli. (Kotiseutumme Himanka, Kannus, Kälviä, Lestijärvi, Loh-

taja, Toholampi 2006-2007, s. 63. Oy Arkmedia Ab, ISBN: 952-517668-1)

25.

Kuva 25. Mäntyperäntie 14:sta asuinrakennus.

14. Mäntyperäntie 16, Mäntyperä, Kantola

Rakennushistoriallisesti ja maisemallisesti arvokas rakennus, joka ehdotetaan säilytettäväksi. Rakennus on osa Lopotintien ja Mäntyperäntien varren jälleenrakennuskauden rakennettua ympäristöä. Tämä rintamamiestalo on Kantolan tilan päärakennus. Niilo ja Sanelma Ala-Tainio ostivat mäntymetsäisen tonttimaan, ja puurunkoinen talo on rakennettu vuonna 1946. Taloa on peruskorjattu vuosina 1967-1969 sekä vuonna 2005. Samalla tontilla on myös 1976 vuonna rakennettu asuinrakennus sekä varastona toimiva hirsimaja. (Kotiseutumme Himanka, Kannus, Kälviä, Lestijärvi, Lohtaja, Toholampi 2006-2007, s. 36. Oy Arkmedia Ab,

ISBN: 952-517668-1 sekä Kotiseutumme Himanka, Kannus, Kälviä, Lestijärvi, Lohtaja, Toholampi, Ullava 1997, s. 20. Oy Arkmedia Ab, ISBN: 952-5176-00-2)

26.

Kuva 26. Mäntyperäntie 16:sta asuinrakennus.

14/28

Muut tarkemmin tarkastellut rakennukset:

Laivurinkuja 3, Kirkonkylä, Kustaala

Hirsi/puurunkoinentalo on rakennettu 1900-luvun alussa, lisärakennettu 1987 ja peruskorjattu vuosina 1985 ja 1996. Talo on siirretty tälle tontille 1940-luvulla. (Kotiseutumme Himanka, Kannus, Kälviä, Lestijärvi, Lohtaja,

Toholampi, Ullava 1997, s. 22. Oy Arkmedia Ab, ISBN: 952-5176-00-2 sekä Kotiseutumme Himanka, Kannus, Kälviä, Lestijärvi,

Lohtaja, Toholampi 2006-2007, s. 38. Oy Arkmedia Ab, ISBN: 952-517668-1) Talon mittavien laajennusten ja muutosten vuoksi alkuperäisen 1900-luvun alun rakennuksen tyypilliset piirteet ovat miltei kadonneet ja alkuperäinen ilme vaikeasti palautettavissa.

27.

Tervatie 2, Lopotti, Lahola, ent. os. Lopotintie 9

Puurunkoisen talon rakennusvuosi on 1963 ja se on lisärakennettu vuonna 1976 sekä peruskorjattu vuonna 1994. (Kotiseutumme Himanka, Kannus, Kälviä, Lestijärvi, Lohtaja, Toholampi, Ullava 1997, s. 66. Oy Arkmedia Ab, ISBN: 952-

5176-00-2) Talon on rakentanut Mauno ja Taimi Kangas. (Kotiseutumme Himanka, Kannus, Kälviä, Lestijärvi, Lohtaja,

Toholampi 2006-2007, s. 66. Oy Arkmedia Ab, ISBN: 952-517668-1) Talo ei ikänsä puolesta (rakennusvuosi 1963) kuulu kaavassa suojeltaviin rakennuksiin.

28.

15/28

Tervatie 3, Lopotti, Koivikko, ent. os. Tervatie 1

Hirsirunkoinen talo on rakennettu vuonna 1925 Lestijärveltä uitetuista haapahirsistä. Talo on peruskorjattu ja lisärakennettu vuonna 1993. (Kotiseutumme Himanka, Kannus, Kälviä, Lestijärvi, Lohtaja, Toholampi 2006-2007, s. 119.

Oy Arkmedia Ab, ISBN: 952-517668-1 sekä Kotiseutumme Himanka, Kannus, Kälviä, Lestijärvi, Lohtaja, Toholampi, Ullava 1997, s.

135. Oy Arkmedia Ab, ISBN: 952-5176-00-2) Rakennuksessa tehdyt muutokset ovat kohtuullisen suuria ja alkupe-räinen ilme on vaikeasti palautettavissa, minkä vuoksi rakennusta ei ehdoteta suojeltavaksi.

29.

Tervatie 4, Kirkonkylä, Kartano 9:5, Soutula

Hirsi/puurunkoinen talo on rakennettu 1890-luvulla ja se on peruskorjattu vuonna 1971. (Kotiseutumme Hi-

manka, Kannus, Kälviä, Lestijärvi, Lohtaja, Toholampi, Ullava 1997, s.70. Oy Arkmedia Ab, ISBN: 952-5176-00-2) Rakennusta on ilmeisesti laajennettu vuoden 1971 jälkeen ja sen ulkoasu on merkittävästi muuttunut. Talon mittavien laajennusten ja muutosten vuoksi alkuperäisen 1890-luvun talon tyypilliset piirteet ovat kadonneet ja alku-peräinen ilme on hyvin vaikea palauttaa.

30.

16/28

Tervatie 6, Kannuskylä, Soutula

Puurunkoinen rakennus on rakennettu vuonna 1949 ja se on toiminut veneveistämönä. (Lähde, puhelinkeskustelu,

Olli Simonen 2.3. 2016) Tontilla on aiemminkin sijainnut vanha veneveistämönä toiminut rakennus. (Kotiseutumme

Himanka, Kannus, Kälviä, Lestijärvi, Lohtaja, Toholampi, Ullava 1997, s.135-136. Oy Arkmedia Ab, ISBN: 952-5176-00-2) Raken-nus on suojelun kannalta rajatapaus. Se edustaa Himangan perinteistä veneenrakennuskäsityötä, mikä puoltaa suojelua. Rakennus on kuitenkin isokokoinen ja rankorakenteinen, joten sen suojelu voisi olla omis-tajalle taloudellisesti raskasta. Toisaalta melua väistämättä aiheuttavan verstastoiminnan säilyttäminen asuinalueen keskellä on sekin arveluttavaa.

31.

Tervatie 12, Lopotti, Kannuskylä, Vatunkila

Hirsirunkoinen talo on rakennettu vuonna 1922, perus-ja lisärakennettu 1970-luvulla sekä peruskorjattu vuonna 2003. (Kotiseutumme Himanka, Kannus, Kälviä, Lestijärvi, Lohtaja, Toholampi, Ullava 1997, s.128. Oy Arkmedia Ab,

ISBN: 952-5176-00-2 sekä Kotiseutumme Himanka, Kannus, Kälviä, Lestijärvi, Lohtaja, Toholampi 2006-2007, s. 113. Oy Arkmedia

Ab, ISBN: 952-517668-1) Talon mittavien laajennusten vuoksi alkuperäisen 1900-luvun alun rakennuksen tyypil-liset piirteet ovat kadonneet ja alkuperäinen ilme vaikeasti palautettavissa.

32.

17/28

Tervatie 14, Lopotti, Lehtola

Hirsi/puurunkoinen talo on rakennettu 1900-luvun alussa ja lisärakennettu vuonna 1970. Rakennus on peruskorjattu vuonna 1990. (Kotiseutumme Himanka, Kannus, Kälviä, Lestijärvi, Lohtaja, Toholampi 2006-2007, s. 83. Oy

Arkmedia Ab, ISBN: 952-517668-1) Talon mittavien laajennusten vuoksi alkuperäisen 1900-luvun alun rakennuk-sen tyypilliset piirteet ovat kadonneet ja alkuperäinen ilme vaikeasti palautettavissa.

33.

Tervatie 18, Lopotti, Pihlajarinne

Hirsirunkoinen talo on rakennettu 1900-luvun alussa, laajennettu vuonna 1970 ja peruskorjattu vuonna 1980. (Kotiseutumme Himanka, Kannus, Kälviä, Lestijärvi, Lohtaja, Toholampi, Ullava 1997, s. 65. Oy Arkmedia Ab, ISBN: 952-

5176-00-2) Talon mittavien laajennusten ja muutosten vuoksi alkuperäisen 1900-luvun alun rakennuksen tyypilliset piirteet ovat kadonneet ja alkuperäinen ilme vaikeasti palautettavissa.

34.

18/28

Tervatie, Kannuskylä, Jussila

Puurunkoinen talo on rakennettu vuonna 1924 ja se on ollut asumaton 1970-luvulta asti. (Kotiseutumme Hi-

manka, Kannus, Kälviä, Lestijärvi, Lohtaja, Toholampi, Ullava 1997, s. 68. Oy Arkmedia Ab, ISBN: 952-5176-00-2) Asumattoma-na pitkään ollut talo on päässyt valitettavan huonoon kuntoon, mutta sen alkuperäinen ilme on selkeästi vielä jäljellä. Sijainniltaan talo ei hankaloita alueen kaavoitusta.

35.

36.

19/28

Veistämöntie 4, Lopotti, Mäkiranta

Puurunkoinen rakennuksen on rakentanut Pentti Tilus 1950-luvulla ja se on lisärakennettu 1970-luvulla ja peruskorjattu 1980-luvulla. (Kotiseutumme Himanka, Kannus, Kälviä, Lestijärvi, Lohtaja, Toholampi 2006-2007, s. 126. Oy

Arkmedia Ab, ISBN: 952-517668-1) Silmämääräisesti tutkittuna talo on päässyt valitettavan huonoon kuntoon. Rakennukselle on lisäksi myönnetty purkulupa.

37.

Veistämöntie 5, Kirkonkylä

Kotiseutumme kirjassa vuodelta 1997 talon rakentamisvuotta ei ole tiedossa, mutta sen kerrotaan olevan asumaton. Vuoden 2005 keväällä se näyttää kuitenkin sekä kunnostetulta että asutulta. Talo saattaa olla 1900-luvun alusta. (Kotiseutumme Himanka, Kannus, Kälviä, Lestijärvi, Lohtaja, Toholampi, Ullava 1997, s. 50. Oy Arkmedia

Ab, ISBN: 952-5176-00-2) Rakennuksen suojelu voisi olla perusteltua lähinnä iän ja alkuperäisen ilmeen säilymi-sen vuoksi. Tämä edellyttää kuitenkin lisäharkintaa.

38. 39.

20/28

Veistämöntie 7 , Leppäranta

Miellyttävä suojaisa, vanha pihapiiri jonka tontilla sijaitsee kaksi vanhaa asuinrakennus-ta. Vanhempi hirsirakenteinen rakennus on rakennettu vuonna 1909 ja peruskorjattu vuonna 1954. Sitä on pidetty vapaa-ajan asun-tona ja harrastetilana. Uudempi hirsirakentei-nen talo on vuodelta 1924 ja se on lisä- ja pe-ruskorjattu vuonna 1985. Mielenkiintoinen seikka on, että vuodelta 1924 oleva rakennus on alun perin tehty riihestä asuinrakennuk-seksi. Asuinrakennukseen on tehty mittava laajennus. (Kotiseutumme Himanka, Kannus, Kälviä,

Lestijärvi, Lohtaja, Toholampi 2006-2007, s. 111. Oy Arkmedia Ab, ISBN: 952-517668-1 sekä Kotiseutumme Himanka, Kannus, Kälviä, Lestijärvi, Lohtaja, Toholampi, Ullava 1997, s. 124. Oy Arkmedia Ab, ISBN: 952-5176-00-2. Haastattelu 7.5. 2015 Tuomo ja Tuula Rasmus)

41. 42.

Kuvat 41.-42. Vuodelta 1924 peräisin oleva rakennus. Kuvassa 18 näkyy huvimaja, jossa on päärakennuksen vanhat ovet.

40. Vanha kuva päärakennuksesta. (kuva Tuomo Rasmus)

21/28

43. 44.

Kuvat 43.-44. Vuodelta 1909 peräisin oleva rakennus, sekä talousrakennus.

45.

Tässä kuvassa Nuorisoseurantalo kuvattuna Pikkujoen pohjukasta vuonna 1915. Tuomo Rasmuksen mukaan kuvassa näkyy vuodelta 1909 oleva rakennus Nuorisoseurantalon vasemmalla puolella. Joenuoma on niin leveä ja syvä sekä vesi niin puhdasta että pyykinpesu ja veneily onnistuu. (Kuva 45.Olli Simosen Kuvakokoelmasta ”Vanhaa

aikaa Kuvia Himangalta. Haastattelu 7.5. 2015 Tuomo ja Tuula Rasmus)

Lopotintie 3, Kannuskylä, Mäntymäki, ent. os. Lopotintie 7

46.

22/28

Hirsi/puurunkoisen talon rakennusvuotta ei ole tiedossa. Lisärakennus on valmistunut vuonna 1999. Talon asukas on muistanut lapsuudestaan, että talo on ollut ”hirsinen” ja että paikalla on asunut Selma Huovinen.

(Kotiseutumme Himanka, Kannus, Kälviä, Lestijärvi, Lohtaja, Toholampi 2006-2007, s. 39. Oy Arkmedia Ab, ISBN: 952-517668-1) Talon yleisilmeestä päätellen rakennus on valmistunut vuosisadan vaihteessa. Talon mittavien laajennusten ja muutosten vuoksi alkuperäisen rakennuksen tyypilliset piirteet ovat suurelta osin kadonneet ja alkupe-räinen ilme vaikeasti palautettavissa.

47.

Lopotintie 18, Lopotti

Pintapuolisesti tutkittuna talo on päässyt valitettavan huonoon kuntoon, mutta sen alkuperäinen ilme on selkeästi vielä jäljellä. Sijainniltaan talo hankaloittaa alueen kaavoitusta. Rakennuksen siirtoa toiseen paik-kaan kannattaa harkita. Myöhemmin rakennettu, talon ilmeeseen sopimaton puurakenteinen kuisti on huonokuntoisempi kuin alkuperäinen talo. Hirsirunkoinen talo on rakennettu 1900-luvun alussa ja

23/28

peruskorjattu vuonna 1970. Mökki on ollut kesämökkinä perikunnan käytössä. (Kotiseutumme Himanka, Kannus,

Kälviä, Lestijärvi, Lohtaja, Toholampi, Ullava 1997, s. 149. Oy Arkmedia Ab, ISBN: 952-5176-00-2)

48.

Kipparinkuja 3, Haapamäki

Yksinkertainen n. satavuotias asuinrakennus on asumattomana päässyt erittäin huonoon kuntoon.

49.

50.

Kipparinkuja 5, Haapamäki

24/28

Puurunkoinen talo on rakennettu vuonna 1956 ja peruskorjattu vuonna 1979. (Kotiseutumme Himanka, Kannus,

Kälviä, Lestijärvi, Lohtaja, Toholampi, Ullava 1997, s. 149. Oy Arkmedia Ab, ISBN: 952-5176-00-2) Talon mittavien muutos-ten vuoksi alkuperäinen ilme on vaikeasti palautettavissa.

51.

Kipparinkuja 6, Eskola ent. os. Kipparinkuja 4

Hirsirunkoinen rakennus on valmistunut vuonna 1938 ja se on peruskorjattu vuosina 1982 ja 2005. (Kotiseu-

tumme Himanka, Kannus, Kälviä, Lestijärvi, Lohtaja, Toholampi 2006-2007, s. 63. Oy Arkmedia Ab, ISBN: 952-517668-1)

Talon mittavien muutosten vuoksi alkuperäinen ilme on vaikeasti palautettavissa, vaikka muutostyöt onkin suurelta osin tehty rakennuksen ilmeeseen sopivalla tavalla.

52.

Kipparinkuja 8, Lopotti, Harmaala, ent. os. Kipparinkuja 6

25/28

Puurunkoinen talo on rakennettu vuonna 1949, lisärakennettu vuonna 1977 ja peruskorjattu 1980-luvulla. Talon on rakennuttanut Vilho ja Bertta Harmaala ja sen ovat rakentaneet Leo Korpi ja Olavi Ojala. Pihapiiriin on siirretty vanha ulkosauna Ojalalta. (Kotiseutumme Himanka, Kannus, Kälviä, Lestijärvi, Lohtaja, Toholampi

2006-2007, s. 47. Oy Arkmedia Ab, ISBN: 952-517668-1) Talon mittavien muutosten vuoksi alkuperäinen ilme on vai-keasti palautettavissa.

53.

Kipparinkuja 12, Lopotti, Toivola, ent. os. Kipparinkuja 10

Puurunkoinen talo on rakennettu vuonna 1949 ja peruskorjattu vuonna 1984. Talon asukas on ollut Lotta-järjestössä etulinjassa kanttinityössä ja muonituksessa. (Kotiseutumme Himanka, Kannus, Kälviä, Lestijärvi, Lohtaja,

Toholampi, Ullava 1997, s. 149. Oy Arkmedia Ab, ISBN: 952-5176-00-2) Talon mittavien muutosten vuoksi alkuperäinen ilme on vaikeasti palautettavissa. Rakennuksella ja ulkorakennuksella on suojeluarvoja, mutta tehtyjen muutosten vuoksi päärakennuksen alkuperäinen ilme on vaikeasti palautettavissa, joten rakennusta ei eh-doteta suojeltavaksi.

54.

26/28

Kipparinkuja 14, Lopotti, Ketola

Hirsirunkoisen talon ikää ei tiedetä, mutta se on peruskorjattu vuonna 1994. (Kotiseutumme Himanka, Kannus,

Kälviä, Lestijärvi, Lohtaja, Toholampi 2006-2007, s. 35. Oy Arkmedia Ab, ISBN: 952-517668-1) Talon mittavien laajennusten vuoksi alkuperäisen rakennuksen piirteet ovat kadonneet ja alkuperäinen ilme vaikeasti palautettavissa.

55.

Mäntyperäntie 6, Kannuskylä, Kuusela

Talon rakennusajankohtaa ei tiedetä. Rakennus vaikuttaa olevan 1960-luvulta. Rakennus voi periaatteessa olla osa Lopotintien ja Mäntyperäntien varren jälleenrakennuskauden rakennettua ympäristöä, jolloin myös sen suojelulle olisi perusteita.

56.

Kannuskyläntie 3 a

27/28

Paikkakuntalaiset ovat kutsuneet taloa ”Kyöstin kaupaksi”. Rakennus on vanha ja sen valmistumisvuodesta ei ole tietoa. Talon ilmettä on muutettu useaan otteeseen niin paljon, että on mahdotonta sanoa, millainen rakennus on ollut alunperin. (Puhelinhaastattelu Olli Simonen, 13.4.2016)

57.

Kannuskyläntie 3 b

Talon valmistumisvuodesta ei ole tietoa, mutta luultavasti se on rakennettu 1800-luvulla. Talon ovat omistaneet Tyyne Kekolahti ja Hildur Hautamäki ja se näkyy vanhoissa valokuvissa Nuorisoseuran edellä tien varrella. Talon muutosten vuoksi alkuperäisen rakennuksen tyypilliset piirteet ovat suurelta osin ka-donneet ja alkuperäinen ilme on vaikeasti palautettavissa.

58. 59.

Kuva 59. Olli Simosen kuvakokoelma:”Vanhaa Aikaa Kuvia Himangalta”

60. 61.

28/28

Kannuskyläntie 3 c

Rakennukselle on myönnetty purkulupa ennen kaavatyön aloittamista. Talon alakerrassa on aiemmin toiminut Himangan työttömien talkootyövoimin pitämä kirpputori. Talon yläkertaa on pidetty kokoontumistiloina. (Kotiseutumme Himanka, Kannus, Kälviä, Lestijärvi, Lohtaja, Toholampi, Ullava 1997, s. 53. Oy Arkmedia

Ab, ISBN: 952-5176-00-2) Rakennus on silmämääräisesti tarkasteltuna erittäin huonokuntoinen. Tämän vuoksi rakennusta ei ehdoteta suojeltavaksi, vaikka sillä selkeästi onkin rakennushistoriallisia suojeluarvoja.

62.

63.