POSIVA OY

Työ r a portti 9 8- 7 5

Loppusijoituslaitoksen vesihuollon yleissuunnitelma

Romuvaaran ja Kivetyn tutkimusalueille

Suvi Niini

Lasse Halenius

Ilari Myllyvirta

Joulukuu 1998

Mikonkatu 15 A. FIN-001 00 HELSINKI , FINLAND

Tel. +358-9-2280 30

Fax +358-9-2280 3719

Työraportti 98-7 5

Loppusijoituslaitoksen vesihuollon yleissuunnitelma

Romuvaaran ja Kivetyn tutkimusalueille

Suvi Niini

Lasse Halenius

Ilari Myllyvirta

Joulukuu 1998

[iD'"] SUUNNITTElUKESKUS OY DQ

Tilaaja:

Tilausnumero:

Yhdyshenkilöt:

Posiva Oy Mikonkatu 15 A 00100 Helsinki

9689/97 /JPS

Jukka-Pekka Salo, Posiva Oy Reijo Riekkola, Saanio & Riekkola Oy Suvi Niini, Suunnittelukeskus Oy

30.11.1998

LOPPUSIJOITUSLAITOKSEN VESIHUOLLON YLEISSUUNNITELMA ROMUV AARAN JA KIVETYN TUTKIMUSALUEILLE

Tekijät:

Tarkastanut:

"' . //i--1~ '/l~tt . • V "'f . z., Suvi Niini Dipl. ins.

Ilari M y 11 yvirta Dipl. ins.

Matti Iikkanen Dipl. ins., toimistopäällikkö

Lasse Halenius Dipl. ins.

Työraportti 98-7 5

Loppusijoituslaitoksen vesihuollon yleissuunnitelma

Romuvaaran ja Kivetyn tutkimusalueille

Suvi Niini

Lasse Halenius

Ilari Myllyvirta

Suunnittelukeskus Oy

Joulukuu 1998

©Maanmittauslaitos, lupa nro 454/MAR/98

Pasivan työraporteissa käsitellään käynnissä olevaa

tai keskeneräistä työtä. Esitetyt tulokset ovat alustavia.

Raportissa esitetyt johtopäätökset ja näkökannat

ovat kirjoittajien omia, eivätkä välttämättä

vastaa Posiva Oy:n kantaa.

3

LOPPUSIJOITUSLAITOKSEN VESIHUOLLON YLEISSUUNNITELMA ROMUV AARAN JA KIVETYN TUTKIMUSALUEILLE

TIIVISTELMÄ

Loviisan ja Olkiluodon ydinvoimaloiden käytetyn polttoaineen loppusijoitusta varten tutkitaan neljää vaihtoehtoista aluetta. Ydinvoimalapaikkakuntien lisäksi mukana ovat Kuhmon Romuvaara sekä Äänekosken Kivetty. Näissä vaihtoehdoissa loppusijoituslai­tos rakennettaisiin koskemattomalle paikalle, jolta puuttuu kaikki infrastruktuuri. Tämä raportti on yleissuunnitelmatasoinen esitys vesihuollon järjestämisestä Romuvaaran ja Kivetyn sijoitusvaihtoehdoissa.

Loppusijoituslaitoksen vedentarpeeksi on arvioitu tutkimusvaiheessa noin 40 m3 /d, ra­kennusvaiheessa noin 150 m3/d ja käyttövaiheessa noin 55 m3/d. Louhinta- ja poraus­töitä varten kierrätetään kalliovuoto vesiä, joita luolastoon tulee kaikkiaan noin 800 m3 /d. Talousjätevesiä laitos tuottaa noin 30m3 /d.

Romuvaarassa laitokselle on suunniteltu itsenäinen vesihuolto. Raakavedeksi sopivaa pohjavettä saadaan noin kahden kilometrin etäisyydellä sijaitsevasta Särkkäharjusta. Veden käsittelyksi tarvitaan ilmastus, alkalointi kalkkikivisuodatuksella, UV-desinfi­ointi sekä mahdollisesti raudanpoisto hidassuodatuksella. Vedenkäsittelylaitoksen yh­teyteen tulee 250 m3:n alavesisäiliö.

Talousjätevedet käsitellään bioroottorilaitoksella, josta sakeutettu liete kuljetetaan jatko­käsiteltäväksi Kuhmon puhdistamolle. Louhe- ja murskekenttien suotovedet kootaan selkeytysaltaaseen ennen vesistöön laskua. Kalliovuotovedet selkeytetään kalliotiloissa. Puhdistetut jätevedet puretaan suon kautta läheiseen Myllyjokeen.

Kivetyssä loppusijoituslaitos liittyisi Konginkankaan kirkonkylän vesihuoltoverkostoi­hin. Syöttövesi-ja siirtoviemärilinjan pituus on noin 8 km, ja paineenkorotuksen tarve noin 80 m. Syöttövesijohto päättyy laitosalueella sijaitsevaan vesisäiliöön. Siirtoviemäri toimii osin vietto- ja osin paineviemärinä. Jätevesi käsitellään Konginkankaan Tihusuon puhdistamolla. Laitosalueella selkeytettävät vuoto- ja suotovedet johdetaan läheiseen suo-ojaan.

Avainsanat: Loppusijoituslaitos, Romuvaara, Kivetty, vesihuolto, pohjavesilaitos, bio­roottorilaitos, vedensiirtolinjat, jäteveden ympäristövaikutukset

4

WATER SUPPLY AND SEWERAGE OF THE FINAL DISPOSAL PLANT

ABSTRACT

Four altemative sites are being investigated for the final disposal of spent fuel from Loviisa and Olkiluoto nuclear power plants. Romuvaara in Kuhmo, Eastem Finland, and Kivetty in Äänekoski, Central Finland, are virgin sites missing any infrastructure. This report is a generalpian for water supply and sewerage arrangements on these sites.

Water demand of the final disposal plant will be about 40 m3 /d in the investigation phase, about 150 m3/d in the building phase, and about 55 m3/d in the operating phase. For rock excavation and drilling works, it is possible to use recycled leakage waters. Total amount of rock leakages is estimated to be 800 m3/d. The amount of sanitary sew­age will be about 30m3 /d.

In Romuvaara, the final disposal plant would be self-contained regarding water supply and sewerage. Särkkäharju esker, situated about 2 km south of the plant site, provides a suitable groundwater source. W ater treatment process comprises aeration, alkalisation through limestone filtration, UV disinfection, and optionai iron removai through slow sand filtration. Under the same facility, a 250-m3 water storage will be built.

Sewage will be treated in a biorotor process, with thickened sludge transported to the municipal wastewater treatment plant of Kuhmo. Runoff and filtration waters from quarry and crushed rock storage fields are settled before discharge. Rock leakage waters are settled in repository spaces before pumping up and discharge. Discharge takes place at the nearby swamp, from where the treated wastewaters end in River Myllyjoki, be­longing to the Oulujoki watercourse.

In Kivetty, the final disposal plant would be connected to the water supply and sewer­age networks of the town Konginkangas. New water mains of about 8 km in length are needed, as well as pressure boosting of about 80 m. The water supply main terminates at a storage tank on the plant site. The sewer main consists of both gravitational and pres­surised sections. Sewage will be treated in the wastewater treatment plant of Kon­ginkangas, discharging into Lake Keitele. Runoff and leakage waters to be settled on the plant site are discharged into a nearby ditch.

Keywords: Final disposal plant, Romuvaara, Kivetty, water supply, groundwater treat­ment plant, biorotor plant, water transmission Iines, environmental impacts of waste­water

5

LOPPUSIJOITUSLAITOKSEN VESIHUOLLON YLEISSUUNNITELMA ROMUV AARAN JA KIVETYN TUTKIMUSALUEILLE

Sisältö

1 JOHDANTO ............................................................................................................ 7

2 VEDENTARVE ....................................................................................... ..... ..... ..... 7

3 JÄTEVESlEN MUODOSTUMINEN ..................................................................... 9 3.1 Laitosalueen jätevedet .................................................................................... 9

3.1.1 Talousjätevesi ..................................................................................... 9 3 .1.2 Kapselointilaitoksen prosessijätevesi ............................................... 10 3.1.3 Hulevedet .......................................................................................... 10 3.1.4 Läjitysalueen suotovesi ..................................................................... 10 3.1.5 Louheen varastointi- ja käsittelyalueen suotovesi ............................ 10

3.2 Luolastan jätevedet ....................... ................................................................ 11 3.2.1 Vuotovesi .......................................................................................... 11 3 .2.2 Käyttövesi ......................................................................................... 11

3.3 Variaatioiden vaikutus .................................................................................. 11

4 VESlliUOLTO ROMUVAARAN SIJOITUSVAlliTOEHDOSSA .................... 12 4.1 Vedenhankinta .............................................................................................. 12

4.1.1 Särkkäharjun pohjavesialue .............................................................. 12 4.1.2 Vedenottorakenteet ........................................................................... 12 4.1.3 Syöttöjohto Remuvaaran laitosalueelle ............................................ 13 4.1.4 Veden käsittely ................................................................................. 13 4.1.5 Vedenjakelu ..................................................................................... 15 4.1.6 Vedenoton ympäristövaikutukset ..................................................... 16

4.2 Talousjäteveden käsittely ............................................................................. 16 4.2.1 Puhdistustavoitteet ja prosessin valinta ............................................ 16 4.2.2 Jätevedenpuhdistamo ........................................................ ..... ........... 16

4.3 Jäteveden purku ............................................................................................ 19 4.3.1 Vesistökuormitus .............................................................................. 19 4.3.2 Purkupaikan valinta .......................................................................... 19

4.4 Jäteveden ympäristövaikutukset ................................................................... 20 4.4.1 Vesistötiedot ..................................................................................... 20 4.4.2 Vesistövaikutukset ............................................................................ 21 4.4.3 Vesistön käyttö ja vaikutukset vesistön käyttöön ............................. 22 4.4.4 Vahingot ja haitat .............................................................................. 22 4.4.5 Oikeudelliset edellytykset. ................................................................ 23

5 VESlliUOLTO KIVETYN SIJOITUSVAlliTOEHDOSSA ................................ 24 5.1 Vesihuollon vaihtoehdot. .............................................................................. 24 5.2 Vedenhankinta .............................................................................................. 24

5.2 .1 Konginkankaan vesijohtoverkosto ................................................... 24 5.2.2 Syöttöjohto Kivetyn laitosalueelle .................................................... 25 5.2.3 Paineenkorotus .................................................................................. 25 5.2.4 Vesisäiliö ja veden jakelu ................................................................. 26

6

5.3 Talousjäteveden käsittely ............................................................................. 27 5.3 .1 Konginkankaan viemäriverkosto ...................................................... 27 5.3.2 Siirtoviemäri Kivetystä ..................................................................... 27

6 YHTEENVETO ..................................................................................................... 28

7 VIITTEET .............................................................................................................. 28

Piirustukset

1. Siiviläputkikaivon tyyppikuva 2. Vesilaitoksen layout-piirros 3. Jätevedenpuhdistamon layout-piirros 4. Laitosalueen asemapiirros, Romuvaara 5. Vesisäiliön layout-piirros 6. Laitosalueen asemapiirros, Kivetty

VYT -3222-B6895-001 VYT -3222-B6895-002 VYT -3222-B6895-003 VYT-3222-B6895-004 VYT-3222-B6895-005 VYT -3222-B6895-006

-------------------- --------

7

LOPPUSIJOITUSLAITOKSEN VESIHUOLLON YLEISSUUNNITELMA ROMUV AARAN JA KIVETYN TUTKIMUSALUEILLE

1 JOHDANTO

Loviisan ja Olkiluodon ydinvoimaloiden käytetyn polttoaineen loppusijoitus on tarkoi­tus aloittaa vuonna 2020. Loppusijoituksesta vastaa Posiva Oy, joka on tilannut laitos­alueen suunnittelua eri osapuolilta seuraavasti:

- laitossuunnittelu IVO Power Engineering - arkkitehtisuunnittelu Helkiö & Riekkinen Oy - kalliorakennussuunnittelu Saanio & Riekkola Oy - vesihuoltosuunnittelu Suunnittelukeskus Oy.

Loppusijoituslaitosta varten tutkitaan neljää vaihtoehtoista sijaintipaikkaa. Tämä vesi­huollon yleissuunnitelma liittyy laitossuunnitteluun Kuhmon Remuvaarassa sekä Ääne­kosken Kivetyssä. Näissä vaihtoehdoissa loppusijoituslaitos suunnitellaan koskematto­malle paikalle, jolta puuttuu kaikki infrastruktuuri. Laitokselle on siten suunniteltava oma vesihuolto vedenhankinnasta jätevesien käsittelyyn asti.

2 VEDEN TARVE

Loppusijoituslaitoksen vesihuollon tulee tyydyttää sekä tutkimuksen, rakentamisen että käytön aikainen veden tarve. Rakentamisen on oletettu etenevän vaiheittain siten, että vuosina 2000-2010 rakennetaan tutkimuskuilu ja vuosina 2010-2020 rakennetaan oheistilat, loput kuilut, keskustunneli sekä ensimmäiset viisi paria sijoitustunneleita. Loput sijoitustunnelit ja sijoitusreiät louhitaan vuoden 2020 jälkeen yhtäaikaa loppu­sijoitustoiminnan kanssa.

Tutkimusvaiheessa vettä tarvitaan kuilun poraukseen sekä noin 15 hengen talousvedek­si. Veden tarpeeksi arvioidaan tällöin noin 40 m3 /d.

Rakentamisen aikana vettä tarvitaan louhinta- ja porauskoneiden jäähdytys- ja huuh­teluvedeksi, tunneleiden ja louhekasojen pesuvedeksi, rakennusteknisiin töihin, pö­lysuojaukseen murskauksessa, sekä talousvedeksi työntekijöille, yhteensä noin 320m3 /d. Käytönaikainen vedentarve koostuu talousvedestä, palosammutusvedestä, kapselointilaitoksen vedentarpeesta ja loppusijoitustilojen vedentarpeesta (yhteensä noin 50m3 /d) , ollen kuitenkin noin 230 m3 /d, kun tunnelilouhinta jatkuu käytön aikana. Ve­den tarve käyttökohteittain eriteltynä käy ilmi taulukosta 1.

Työpaikan ominaiskulutuksena on käytetty 150 1/d. Eri vaiheiden vaatimat vesimäärät on arvioitu lähtien 100 kapselin vuosituotannosta. J atkuvissa prosesseissa päivittäinen tarve on saatu jakamalla vuositarve vuoden työpäivien lukumäärällä. Panosluonteisissa prosesseissa päivätarve on tehtävän kerralla vaatima vesimäärä, vaikka tehtävää ei suo­ritettaisikaan päivittäin (kuten auton pesu). Murskausta tehdään vain noin kuukauden ajan joka toinen vuosi, jolloin päivittäinen vedentarve murskausjakson aikana on 10-15 m3/d (Tolppanen 1998). Tunnelin louhinnan vedentarve perustuu neljään katkoon päi-

8

vässä, jolloin päivittäiseksi vedentarpeeksi muodostuu 126 m3 /d. Taulukon luvut kuvaa­vat siten tilannetta sellaisella huippukulutuskaudella, jolloin kaikki toiminnot ovat käynnissä.

Taulukko 1. Loppusijoituslaitoksen vedentarve.

Vedenkäyttökohde Rakentamisvaihe Käyttövaihe Henkeä Veden Huippu- Henkeä Veden Huippu-työssä tarve kulutus työssä tarve kulutus

kpl m3/d m3/h kpl m3/d m3/h

Maanpäälliset rakennukset: 100 115.00 16.25 - kapselointilaitos

--talousvesi 9 1.35 0.17 --prosessi vesi 0.99 0.12 --pesuves1 0.50 0.50 --bent.lohkojen kosteutus 0.72 0.09

- kapselointilaitoksen konttori 51 7.65 1.91 - työkuilurakennus

--talousvesi 8 1.20 0.15 --pesuvesi 0.50 0.50 --konepajan pesuvedet 2.00 2.00

- työkuilurakennuksen konttori 31 4.65 1.16 - louheen murskaamo 15.00 5.80 15.00 5.80 - informaatiorakennus 11 1.65 0.41 - lämpökeskus 0 0.66 0.06 - vesilaitos 0 0.82 0.07 - jätevedenpuhdistamo 0 0.82 0.07 . .

(12) 3.00 0.38 - VIerasmaJa - palovesi 5.00 5.00 Maan päälle yhteensä 100 135.00 22.05 110 46.51 13.38 Luolasto:

--täyteaineen kosteutus 5.58 0.70 --tutkimuskairaus * 20.00 1.20 20.00 1.20 --reikien poraus* 3.20 1.20 3.20 1.20 --tunnelin poraus * 126.00 18.00 126.00 18.00 --pesu vesi* 24.00 3.00 24.00 3.00 --rakennustyöt 9.00 1.13 --talousvesi 40 6.00 . 0.75 20 3.00 0.38

1-

Luolastoon yhteensä 40 188.20 25.28 20 181.78 24.48

KAlKKI YHTEENSÄ 140 323.20 47.33 130 228.29 37.86 - väht:nnetään kierrätysvedet -173.20 -23.40 -173.20 -23.40

1-

VEDICN TARVE 140 150.00 23.93 130 55.09 14.46 *) Votdaan käyttää kierrätysvesiä.

Huipputuntikulutuksia on laitoskuvauksessa ilmoitettu vain murskauksen ja porauksen osalta. Muissa kohteissa huippukulutus on arvioitu käyttäen huipputuntikertoimena 2,0.

Loppusijoitustiloissa tarvittava kairaus-, poraus- ja pesuvesi voidaan kierrättää kallio­vuotovesien selkeytysaltaasta. Siten vedenhankinnan mitoittavaksi vedentarpeeksi ra­kennusaikana muodostuu noin 150 m3 /d, ja käyttöaikana noin 55 m3 /d.

9

3 JÄTEVESIEN MUODOSTUMINEN

Poisjohdettavia jätevesiä muodostuu paitsi laitoksen eri toimintoihin käytetystä vedestä, myös rakennetuille alueille kertyvästä sade- ja sulamisvedestä, läjitys- ja murskekentti­en suotovedestä sekä kalliotilojen vuotovedestä (kuva 1).

--------------------, Talous­jätevesi

, Prosessi­' jätevesi

1 1 Suotovesi

Kapselointi- 1,-----1v~ ~h~..,---1~ laitos

' Hulevesi

~--------------------Laitosalue

Kuva 1. Periaatekaavio poisjohdettavista jätevesistä.

3.1 Laitosalueen jätevedet

3.1.1 Talousjätevesi

Vesistöön

Veden käyttö laitoksen eri toimintoihin on esitetty edellä taulukossa 1. Bentoniittiloh­koihin sitoutuvaa vettä, murskauksen pölynsuojaukseen käytettyä vettä ja palovettä ei viemäröidä, joten loppusijoituslaitoksen maanpäällisistä osista viemäreihin koottavan jäteveden määrä on vain 26 m3/d.

Viemäriin tulee saniteettijätevesiä, likaantuneita pesuvesiä yms. tyypillistä yhdyskunta­jätevettä, joka sisältää runsaasti orgaanista ainetta ja ravinteita. Niiden poisto edellyttää biologis-kemiallista käsittelyä laitosalueelle rakennettavalla jätevedenpuhdistamolla.

10

Jätevedenpuhdistamo sijoitetaan maaston korkeuseroja hyväksikäyttäen siten, että vie­märöinti tapahtuu pelkän painovoiman avulla (vietto vähintään 0,5 promillea). Esimerk­kisijainti ilmenee piirustuksena 4 olevasta asemapiirrosotteesta. Puhdistamon prosessi­valinta ja mitoitus on esitetty jäljempänä kohdassa 4.2.2.

3.1.2 Kapselointilaitoksen prosessijätevesi

Kapselointiprosessin vedenkäyttö on noin 1 m3 /d. Radioaktiivisen kontaminaation va­ralta prosessijätevesille on omat puhdistusmenetelmänsä, ja ne käsitellään erikseen lai­toksen sisäisesti. Käsittelyn jälkeen ne johdetaan hulevesien mukana vesistöön.

3.1.3 Hulevedet

Hulevesiä ovat sade- ja sulamisvedet sekä perustusten kuivatusvedet Alueen liikenne­kuormitus on vähäinen, joten hulevedet eivät sisällä suuria määriä epäpuhtauksia. Ne kerätään laitosalueen teiltä, pihoilta ja katoilta kallistuksin ja kouruin ja johdetaan avo­ojia pitkin käsittelemättöminä vesistöön.

3.1.4 Läjitysalueen suotovesi

Läjitysalueelle sijoitettava jäte on rakennus- ja vastaavaa pysyvää jätettä. Pysyvän jät­teen kaatopaikan pohjan tiiveysvaatimus on kaatopaikkamääräysten (valtioneuvoston päätös kaatopaikoista, Vnp 861/97) mukaan seuraava: vedenläpäisevyydeltään enintään 1 o-8 m/s maakerroksen vähimmäispaksuus on yksi metri. Moreenimailla em. vaatimus yleensä täyttyy. Pysyvän jätteen kaatopaikan pohjalle ei tarvita salaojituskerrosta.

Suoto- ja valumavesien käsittelyksi soveltuu niiden kerääminen ympärysojilla tasaus-, selkeytys- ja tarkkailualtaaseen (tiivistettävä maapohjainen allas), josta vesi johdetaan mittaus- ja tarkkailukaivon kautta hallitusti alueen purkuojaan. Ulkopuolisten vesien pääsy läjitysalueelle estetään niskaojilla. Vesien tarkkailu järjestetään asetettavien vaa­timusten mukaan esim. mittaus- ja tarkkailukaivosta sekä 1-2 purkuojan pisteestä.

3.1.5 Louheen varastointi- ja käsittelyalueen suotovesi

Louheen ja murskeen varastokasoista ja murskausasemalta tulevat vedet sisältävät kiintoainetta sekä mahdollisesti vähäisiä räjähdysainejäämiä ja öljyä. Alueen vedet ke­rätään ojituksilla ja johdetaan läjitysalueen kanssa yhteiseen vesialtaaseen, jossa kiinto­aine laskeutuu. Vaihtoehtoisesti vesille voidaan rakentaa oma selkeytysallas, jolloin molempien alueiden vesien seurannat voidaan toteuttaa erillisinä. Noin viiden hehtaarin laajuiselle varastoalueelle tarvitaan noin 2000 m2:n allas ( 45 m x 45 m). Ulkopuolisten vesien pääsy alueelle estetään niskaojilla.

11

3.2 Luolaston jätevedet

3.2.1 Vuotovesi

Luolastan vuotovesimääräksi arvioidaan noin 800 m3 /d. Vuotovedet sisältävät runsaasti kiintoainetta, ja nuhraantuvat lisäksi louhintatyön aikana pölystä, öljystä, räjähdysai­neista yms.

Vuotovesi käsitellään loppusijoitussyvyydessä kalliotiloissa. Se kootaan salaojiin ja johdetaan kiintoaineen poistoa ja öljynerotusta varten selkeytysaltaaseen. Selkeytetty vuotovesi kelpaa kierrätettäväksi uudelleen porauslaitteiden käyttöön.

Selkeytyksen jälkeen vuotovesi pumpataan maan pinnalle poisjohdettavaksi hulevesien mukana. Vuotovesivirtaaman tasaisuudesta huolimatta pumppauksessa voi tapahtua katkoksia, joten mitoitusvirtaamaa laskettaessa jaetaan vesimäärä 20 tunnin ajalle. Täl­löin mitoitusvirtaama on noin 40 m3 /h.

3.2.2 Käyttövesi

Luolastoon rakennetaan vain kuivakäymälöitä, jolloin varsinaista orgaanista kuormaa sisältävää saniteettijätevettä ei tule pumpattavaksi maan pinnalle. Pesuvedet ym. har­maat jätevedet johdetaan luolaston selkeytysaltaaseen.

3.3 Variaatioiden vaikutus

Loppusijoitettavan polttoaineen määrä ei vaikuta käyttöveden eikä jätevesien vuotuiseen määrään. Laitoksen käyttöikä vain pitenisi mikäli loppusijoitettavan polttoaineen määrä kasvaisi.

Tilojen kerralla louhiminen tai ajorampin käyttö lisäisivät samanaikaisesti auki olevien kalliotilojen ja siten myös vuotovesien määrää. Tällöin vuotovedelle rakennetaan loppusi­joitussyvyyteen lisää selkeytysaltaita.

12

4 VESIHUOLTO ROMUV AARAN SIJOITUSVAIHTOEHDOSSA

4.1 Vedenhankinta

4.1.1 Särkkäharjun pohjavesialue

Romuvaaran tutkimusalue sijaitsee Kuhmossa noin 25 km keskustaajamasta koilliseen. Suunnitellun laitosalueen eteläpuolella noin kahden kilometrin päässä sijaitseva Särkkä­harju on vedenhankintaan soveltuva pohj avesimuodostuma. Tyypiltään muodostuma on vettä ympäristöönsä purkava harju-deltayhdistelmä. Alueen kokonaispinta-ala on 2,36 km2

. Vuosisadanta alueella on noin 580 mm ja keskimääräinen imeytymiskerroin 0,5. Näin ollen pohjavesiesiintymän teoreettinen antoisuus on 1875 m3/d, mikä on yli kym­menkertainen tarvittavaan vesimäärään nähden.

Alueella on tehty alustavia pohjavesitutkimuksia (Pöllänen 1997), joiden perusteella vedenottoon valittiin harjulla sijaitsevan vedenjakajan länsipuolinen alue. Koepumppa­uksia tehtiin vuonna 1996 Ukonlammen läheisyydessä.

Tehtyjen tutkimusten perusteella varsinainen kaivon paikan määrittäminen ei ole kui­tenkaan mahdollista. Kaivonpaikkatutkimus tulisi tehdä pohjaveden muodostumisalu­eella siten, että sillä selvitetään rakennettavan kuilu- tai siiviläputkikaivon antoisuus ja alustava kaivomitoitus. Tutkimuksen yhteydessä tehtävän ominaisantoisuuspumppauk­sen ja veden laatumäärityksen perusteella voidaan arvioida myös veden laatua kaivon käyttövesimäärien suhteen sekä kaivon hetkittäinen maksimiantoisuus.

4.1.2 Vedenottorakenteet

Pohjavesialueelle rakennetaan kuilu- tai siiviläputkikaivo, jonka tuotto on ainakin 300 m3/d. Kaivalle rakennetaan noin kolme metriä leveä tie kääntöpaikkoineen ja kaivoalue, noin 50 m x 50 m, aidataan (kuva 2). Vedenottamaalue varustetaan ilmoituskilvin.

Esimerkinomainen siiviläputkikaivon tyyppikuva on esitetty piirroksessa VYT -3222-B6895-001. Kaivon tarkempi sijoitus ja kaivosuunnittelu voidaan tehdä vasta kaivo­paikkatutkimuksen jälkeen.

_(c_

------------1 c

Sähkö­keskus

\ : 1 1 ___________ ,

Kuva 2. Periaatepiirros kaivoalueesta.

Aidattu veden­ottamoalue

Raakavesijohto __.

13

4.1.3 Syöttöjohto Romuvaaran laitosalueelle

Vedenottaman ja laitosalueen välisen raakavesiputken pituus on noin 2,8 km. Kun ku­lutushuiput tasataan jakelualueelia olevan alasäiliön avulla, voidaan syöttöjohto mitoit­taa tasaiselle virtaamalle suurimman vuorokausitarpeen mukaan. Mitoitustuntivirtaa­maksi saadaan 15 m3/h, kutenjäljempänä vesilaitoksen yhteydessä on esitetty.

Syöttövesijohdon linjaus noudattaa mahdollisimman paljon tielinjoja, jolloin sen huolto ja valvonta on helpompaa. Esimerkkilinjaus käy ilmi kuvasta 3.

Kuva 3. Syöttövesijohdon linjaus Romuvaarassa.

4.1.4 Veden käsittely

Laitosalueelle työkuilun läheisyyteen sijoitetaan oma vesilaitos. Laitosalueelle jaettavan veden tulee täyttää talousvedelle asetettavat laatuvaatimukset. Tähän mennessä tehtyjen tutkimusten perusteella (taulukko 2) vesilaitoksella tulee varautua alkaloinnin lisäksi raudan ja mangaanin poistoon.

14

Taulukko 2. Raakaveden laatu (Pöllänen 1997).

Analyysi Havainto- Koe- Koe- Ukon- Laatu-putki Pumppaus Pumppaus Lampi Tavoite

24.6.1996 27.8.1996 23.9.1996 27.8.1996 Fe mg/1 0,3 0,12 0,10 0,15 <0,2 Mn mg/1 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,1 KMn04 mg/1 1,6 7,9 6,7 44 <12 COD mg/1 0,4 2,0 1,7 11 <3,0 PH 5,1 6,0 5,9 6,2 6,5-8,8 Alka1initeetti mmo1/l 0,205 0,196 0,211 0,053 Väri mgPt/1 5 <10 <10 50 <5 Kok.kovuus mmo1/l 0,081 0,066 0,071 0,059 Kok.N mg/1 <0,5 0,573

Vedenkäsittelyn prosessivaihtoehtoja ovat • ilmastus + pikahiekkasuodatus + mangaanin poisto saostuksella • paineeilinen hiekkasuodatus + biologinen raudan ja mangaanin poisto + alkalointi

lipeällä • hidassuodatus + alkalointi kalkkikivisuodatuksella.

Prosessin varmatoimisuus ja hoidon helppous puoltavat valinnaksi hidassuodatusta ja kalkkikivisuodatusta. Hidassuodatus on biologinen prosessi, jossa raudan osalta saavu­tetaan alle 0,02 ja mangaanin osalta alle 0,03 mg/1 pitoisuustaso, ja se toteutetaan vain, mikäli saatava pohjavesi osoittautuu liian rautapitoiseksi. Kalkkikivisuodatus koijaa al­kaloinnin ohella myös raakaveden pehmeyttä. Desinfiointi toteutetaan UV -desinfi­ointina. Hidassuodatusallas katetaan lämpöeristämättömällä katteella.

Suurin vuorokausikulutus on 150 m3/d, kuten luvussa 2 on perusteltu. Poikkeustilanteiden varalta, jolloin esim. kierrätysvesiä ei olisi käytettävissä, ja koska laitoskoen pienetessä yksikkökustannukset kohoavat siten, ettei tiukalla mitoituksella saavuteta merkittäviä säästöjä, vesilaitoksen mitoitusvirtaamaksi valitaan 3 00 m3 1 d.

Vesilaitoksen vuorokautiseksi käyntiajaksi oletetaan, mahdolliset pumppauskatkot huo­mioon ottaen, 20 h, jolloin mitoitustuntivirtaamaksi saadaan:

Yksikköoperaatiot mitoitetaan seuraavasti:

llmastus - pintakuornna - pinta-ala

Hidassuodatus - pintakuornna - pinta-ala

sh = s,o A = 1,9

sh = o,1s rnlh A =2 x 50 m2

15

Kalkkikivisuodatus tehollinen viipymä R = 0,5 h huokostilavuus e =50 %

- tilavuus V = 15 m3.

Vesilaitoksen prosessikaavio on esitetty kuvassa 4. Laitoksen layout on esitetty piirus­tuksessa VYT -3222-B6895-002.

llmastin­torni

H idassuodatus (varaus)

Huuhteluvedet

Kuva 4. Vesilaitoksen prosessikaavio.

Kalkkikivi­suodatus

Alavesi­säiliö

UV­desin­fiointi

se en

Vesilaitoksen yhteyteen rakennetaan noin 250 m3:n alavesisäiliö. Automaatiojärjestel­män valvomaasema on koko loppusijoituslaitoksen keskusvalvomossa. Vesilaitosta ei varusteta varavoimalla.

4.1.5 Veden jakelu

Vesijohdot, samoin kuin jätevesiviemärit, sijoitetaan routasyvyyden alapuolelle putki­kaivantoihin, jotka noudattavat laitosalueen tielinjoja (piirros VYT -3222-B6895-004). Vesijohto loppusijoitustiloihin kulkee työkuilun kautta. Alas johtava putki varustetaan paineenalennusventtiileillä noin 100 m välein.

Kulutushuippujen tasaamiseksi tarpeellisena säiliötilavuutena pienissä vesilaitoksissa pidetään tavallisesti 40-50% suurimman vuorokausikulutuksen arvosta, eli Remuvaa­rassa 60-80 m3. Lisäksi säiliöön on sijoitettava tarvittava palovesivaranto, sillä kapse­lointilaitokseen tuleva sprinkler-järjestelmä vaatii paineistettua ja hyvälaatuista vesi­johtovettä. Palovesivarannoksi arvellaan riittävän 150-200 m3

, koska laitoksen luonne ja toiminta ei ole erityisen palovaarallista. Näin ollen alavesisäiliön kokonaistilavuudek­si muodostuu 250 m3.

l_

Lähtevän veden mittaus ( v-patornittaus)

Lietteen varastointi ( sakeutus) lietemäärä

- sakeuttamon pinta-ala

18

= 16 = 1,6 = 3,1

Puhdistamon prosessikaavio on esitetty kuvassa 5. Puhdistamon layout on esitetty piirus­tuksessa VYT -3222-B6895-003 .

Tulo­pump-

Ohitus

Rumpu­siivilä

llmastettu tasausallas

Ohitus

Bioroottori

Kuva 5. Jätevedenpuhdistamon prosessikaavio.

Pika­sekoitus

Jälki­selkeytys

Kuljetus jatkokäsittelyyn

Saostuskemikaali tuodaan puhdistamolle 800 litran nestekonteissa. Puhdistamolla on käy­tössä kaksi nestekonttia. Saostuskemikaali annosteliaan nestekontin yhteydessä olevalla kalvopumpulla. Puhdistamolla on erillinen kemikaalitila.

Jätevedenpuhdistamon automaatiojärjestelmän valvomaasema on koko laitoksen keskus­valvomossa. Puhdistamolla on sähkö- ja automaatiotila.

Puhdistamolla on ohitusmahdollisuus tulopumppaamon yhteydessä sekä ennen biologista prosessta.

Sakeutettu liete kuljetetaan jatkokäsiteltäväksi Kuhmon jätevedenpuhdistamolle.

19

4.3 Jäteveden purku

4.3.1 Vesistökuormitus

Arvio puhdistamolta vesistöön joutuvan lika-aineksen määrästä on esitetty taulukossa 3. Arviossa on oletettu, että puhdistamon keskimääräinen reduktio orgaanisen aineksen ja kokonaisfosforin suhteen on 95 %ja kokonaistypen suhteen 30 % (typenpoisto ei sisä­vesillä kuulu vaatimuksiin, mutta bioroottorissa osa typestä poistuu orgaanisen aineen mu­kana). Puhdistamolle tulevan orgaanisen aineksen pitoisuudeksi on oletettu 200 mg/1.

Vesistökuormitus on esitetty myös asukasvastinelukuna. Tämä kuvaa, kuinka monen asukkaan puhdistamattomia jätevesiä kuormitus vastaa.

Taulukko 3. Loppusijoituslaitoksen keskimääräinen vesistökuormitus.

Lika-aine Vesistökuormitus Asukasvastineluku kg/d mg/1 (AVL)

BHK1 0,30 10 4 Fosfori 0,01 0,5 5 Typpi 1,26 42 84

4.3.2 Purkupaikan valinta

Purkupaikkavaihtoehtoina esitetään seuraavaa:

Vaihtoehto A: jätevedenpuhdistamolta rakennetaan noin 160 metrin pituinen purkuputki suunnitellun puhdistamotontin koillispuolelle ojittamattomaan suo-osaan.

Vaihtoehto B: jätevedenpuhdistamolta rakennetaan noin 160 metrin pituinen purkuputki suunnitellun puhdistamotontin koillispuolelle ojitettuun suo-osaan.

Vaihtoehto C: jätevedenpuhdistamolta rakennetaan purkuputki puhdistamotontista itään noin 2 km:n päässä olevaan Myllyjokeen.

Jätevesien johtaminen suolle eli vaihtoehdot A ja B ovat vesiensuojelullisesti parempia ratkaisuja kuin suora johtaminen putken kautta Myllyjokeen (vaihtoehto C), koska suolla tapahtuu ainakin kasvukauden aikana jossakin määrin jäteveden biologista puhdistumista. Suon kasvillisuus pidättää itseensä jätevesien ravinteita, hapenkulutus vähenee orgaanisen aineen ja ammoniumtypen hapettumisen kautta ja pidentynyt viipymä, valo ja muut ympä­ristötekijät vähentävät jäteveden bakteereja. Viipymän kasvattaminen ja pintavalutus pa­rantavat suolla tapahtuvaa puhdistumista, joten vesien johtaminen ojittamattomalle suon osalle (vaihtoehto A) on vesiensuojelun kannalta parempi ratkaisu kuin johtaminen suo­ojaan (vaihtoehto B).

16

4.1.6 Vedenoton ympäristövaikutukset

Loppusijoituslaitoksen vedenottomäärät ovat pieniä suhteessa Särkkäharjun pohjavesi­alueen antoisuuteen, joten ympäristövaikutukset ovat todennäköisesti vähäisiä. Tar­kemmat arviot vedenoton vaikutuksista voidaan tehdä vasta kaivonpaikkatutkimuksen jälkeen.

4.2 Talousjäteveden käsittely

4.2.1 Puhdistustavoitteet ja prosessin valinta

Suunnittelun lähtökohtana on hyvin toimivan rinnakkaissaostuslaitoksen puhdistusarvot Jätevesien käsittelylle on asetettu seuraavat puhdistustavoitteet

- BHK7 (ATU) < 15 mg/1, reduktio > 90 o/o - fosfori < 1,0 mg/1, reduktio > 90 %.

Puhdistusprosessiksi voidaan valita joko bioroottorilaitos tai normaali aktiivilietelaitos. Pienissä kokoluokissa bioroottorilaitos on yleisesti käytetty puhdistamotyyppi. Biorootto­rilaitos on käyttömenoiltaan edullisempi, koska se on helppohoitoisempi ja vie vähemmän energiaa. Investointikustannuksissa vaihtoehdoilla ei ole oleellista eroa. Siten prosessityy­piksi valitaan bioroottorilaitos, jota täydennetään kemiallisella saostuksella.

Bioroottorilaitos koostuu seuraavista prosessiyksiköistä: tulopumppaamo, rumpusiivilä, ilmastettu tasausallas ja kaksilinjainen biologinen osa, johon kuuluvat bioroottori-ja jäl­kiselkeytysyksiköt. llmastettu tasausallas toimii pääasiassa veden laadun tasaajana. Bio­roottorin ja jälkiselkeyttämön välissä on pikasekoitustila, johon fosforin saostuskemikaali johdetaan. Ylijäämäliete kerätään sakeuttamoon.

4.2.2 Jätevedenpuhdistamo

Mitoitusperusteet

Jätevedenpuhdistamolle tulevat alueen talousjätevedet Normaaliaikana alueen henkilö­kunta on 110 työntekijää. Tämän lisäksi alueella on mm. 150 hengen auditorio. Vuosi­huaitojen ja muiden kuormitushuippujen aikana henkilömäärä voi olla 300. Keskimääräi­seksi jätevesimääräksi on arvioitu 30 m3 /d. Laitosalueelta ei oleteta tulevan merkittävästi vuotovesiä. Tällöin mitoitustuntivirtaama voidaan arvioida seuraavalla kaavalla:

JOSSa = mitoitusvirtaamakerroin = 1,6 = keskimääräinen virtaama = 30 m3 /d = tuntien lukumäärä, jona aikana pääasiallinen jätevesikuormitus

tulee puhdistamolle = 10 h.

17

Mitoitustuntivirtaamaksi saadaan 4,8 m3 /h. Prosessi mitoitetaan siten, että esikäsittely­yksiköt läpäisevät 4 x qmit ja muut yksiköt 2 x qmit· Yhteenvetona puhdistamon mitoitusar­voista virtaaman osalta esitetään seuraavaa:

30 m3/d 4,8 m3/h 9,6 m3/h.

Ainemäärien suhteen saadaan vastaavasti seuraavat arvot:

- BHK1 - Typpi - Fosfori

Prosessimitoitus

9,0 kg/d 1,8 kg/d 0,3 kg/d

300 mgll 60 mg/1 10 mgll.

Eri käsittely-yksiköiden alustava mitoitus on seuraava:

Tulopumppaus - mitoitusvirtaama 4 X qmit = 19,2

Rumpusiivilä - mitoitusvirtaama 4 X qmit = 19,2 - välpeastia V =600

llmastettu tasausallas - mi toitustunti virtaama qmit =4,8 - maksimitunti virtaama qmax = 9,6 - tasausaltaan koko V =20 - orgaanisen aineksen vähenemä = 10

Bioroottori - orgaaninen kuorma BHK1 =8 - ominaiskuanna = 10

m3/h

m3/h

1

m3/h m3/h m3

%

kg/d g/m2/d

- roottorin pinta-ala A = 2 x 400m2

J älkiselkeytys (Dortmund -selkeytin) - mitoitustuntivirtaama qmit =4,8 m3/h - pintakuorma sh = 0,5 mlh - pinta-ala A = 2 X 5,1 m2

Kemiallinen käsittely (kemikaalin syöttö bioroottorin jälkeen) - saostuskemikaali alumiinikloridi (Kempac) - fosforikuorma kok.P = 0,3 - saostuskemikaalin syöttö = 6

=200

kg/d kg/d g/m3

20

4.4 Jäteveden ympäristövaikutukset

4.4.1 Vesistötiedot

Vesistön yleiskuvaus

Jätevesien purkupaikka on vaihtoehdon A mukaan puhdistamoalueen koillispuolella oleva ojittamaton suo. Suolta puhdistettu jätevesi kulkeutuu suo-ojaan, joka noin kahden kilo­metrin päässä yhtyy Myllyjokeen, joka taas laskee Kalliojärveen. Purkualue kuuluu Oulu­joen vesistöön.

Myllyjoessa puhdistetut jätevedet kulkevat noin kolmen kilometrin matkan ennen Kallio­järveä. Myllyjoen valuma-alue on suhteellisen pieni, noin 20 km2

.

Kalliojärvi laskee Kalliojokea pitkin Lentuaan. Kalliojärven luusuassa valuma-alueen pin­ta-ala on 511 ,9 km2

, ja Lentuan kohdalla 556,2 km järvisyyden ollessa 8 %. Valuma­alueesta 446,05 km2 on Suomen puolella.

Kalliojärven syvyystietoja ei ole saatavissa. Järvi on karu ja melko ruskeavetinen. Veden laatu on hyvä. pH-arvot ovat tavanomaisia ja alkaliteetti osoittaa, että järven kyky vastus­taa happamoitumista on hyvä. Rannoilla on kymmenkunta pientä tilaa, maatalousmaita sekä jonkin verran loma-asuntoja.

Virtaamat

Myllyjoen virtaamista ei ole tietoa. Hyrynsalmella sijaitsevan vertailualueen perusteella voidaan arvioida, että Myllyjoen virtaamat ovat seuraavat:

- keskivirtaama (MQ) - kesäalivaluma (30 d) - talvialivaluma (30 d)

= 0,22 m3/s = 0,07 m3/s = 0,025 m3 /s.

Vuosijaksolla 1975-1997 on Kalliojärven luusuassa havaittu seuraavat virtaamat:

- ylin ylivirtaama (HQ) =52 m3/s - keskivirtaama (MQ) = 5,9 m3/s - alin alivirtaama (NQ) = 0,59 m3 /s.

Kalasto

Kalastoltaan Kalliojärvi on tavanomainen. Hauen, ahvenen, särjen ja mateen lisäksi järves­sä on muikkuaja kuoretta sekä istutettuna siikaa ja taimenta.

21

4.4.2 Vesistövaikutukset

Virtaamat ja vedenkorkeudet

Hankkeella ei ole vesistössä vaikutuksia virtaarniin ja vedenkorkeuksiin.

Veden laatu

Myllyjoki

Keskivirtaamatilanteessa puhdistamon fosfori- ja BHK-kuormitus laimenee Myllyjoen veteen siten, että vaikutuksia ei ole havaittavissa. Puhdistamon typpikuormitus on suhteel­lisesti suurempi, ja joessa havaittaneen ajoittain typpipitoisuuden lievää nousua. Puhdista­mon kuormitus näkynee ajoittain myös pienehköinä suolistoperäisten bakteerien pitoisuu­den nousuina.

Kesä- ja talvialivirtaamatilanteessa puhdistamolla tuleva vesi ei laimennu joessa kovin te­hokkaasti, ja joen vedessä ilmenee ajoittain fosfori-, typpi- ja bakteeripitoisuuksien nousu­ja. Tehokkaan fosforinpoiston vuoksi fosforipitoisuuden nousut jäänevät suhteellisen pie­niksi, mutta typpi- ja bakteeripitoisuuksien nousut voivat olla (mittaamalla) havaittavia. Kasvukaudella veden pitkä viipymä suolla mahdollistaa tehokkaankin biologisen puhdis­tumisen, joka voi vähentää alivirtaamakausina jokeen kohdistuvaa kuormitusta selvästi. Samaan vesistöön jobdettavat kalliovuotovedet (noin 9 1/s) parantavat myös osaltaan lai­mennussuhdetta alivirtaamatilanteessa.

Jokiveden BHK:ssa ei havaittane suuria muutoksia alivirtaamatilanteessakaan, koska kä­sitellyn jäteveden BHK on pieni (10 mg/1). Jokiveden happitilanne pysyy hyvänä, koska virtaava vesi ilmastuu seisovaa vettä paremmin, koska puhdistamon kuormitus laimenee joen virtaamaan, ja koska veden viipymä joessa on suhteellisen lyhyt.

Kalliojärvi

Kalliojärvessä puhdistamon kuormitus laimenee suureen vesimäärään ja koko järven kan­nalta kuormituksella ei käytännössä ole merkitystä.

Pääosa Kalliojärveen tulevasta virtaamasta tulee Juolunkajärvestä, jonka vesi kulkeutuu todennäköisesti melko suoraan oikovirtauksena järven luusuaan. Myllyjoen laskukohdan lähettyvillä Myllylahdessa veden vaihtuvuus ei ole aivan yhtä hyvä, koska se on sivussa päävirtausreitiltä. Myllyjoen valuma-alue on vain noin 4 % Kalliojärven koko valuma­alueesta. Myllylahdessa jätevesien vaikutus voi ajoittain näkyä typpi- ja bakteeripitoisuuk­sien kohoamisena ja harvemmin fosforipitoisuuden kohoamisena. Pitoisuusnousut jäävät todennäköisesti erittäin paikallisiksi ja käytön kannalta merkityksettömiksi.

Kalasto

Kalliojärven kalaston kannalta puhdistamon jätevesillä ei ole käytännössä merkitystä.

22

4.4.3 Vesistön käyttö ja vaikutukset vesistön käyttöön

Virkistyskäyttö

Kalliojärvessä ei ole yleisiä uimarantoja.

Vedenhankinta

Kalliojärvessä ei ole varsinaisia raakaveden ottamoita, mutta maatilat käyttävät pintavesiä.

Kalastus

Kalastus on kotitarve- ja virkistyskalastusta. Kalliojärvessä toimivia kalastuskuntia ovat Lentuan lohkokunta, Metsähallitus ja muutaman hehtaarin laajuudelta on yksityisiä omis­tajia. Kalastuskuntien yhteystiedot ovat seuraavat:

Lentuan 3. Kalastuskunta

Metsähallituksen kalastuskunta

Muu vesistön käyttö

Esimies Martti Polvinen 601 Paloniemi 88900KUHMO puh. (08) 659 317

Esimies V. Pohjola Metsähallitus/Kuhmo 88900KUHMO puh. (08) 655 0495

Lentua on Kainuun seutukaavassa määritelty arvokkaaksi vesistöalueeksi.

Vaikutukset vesistön käyttöön

Edellä on esitetty, että loppusijoituslaitoksen puhdistetuilla jätevesillä ei ole käytännössä vaikutusta purkuvesistön veden laatuun, Myllyjoki mukaan luettuna. Tällöin jätevesillä ei ole myöskään merkitystä purkuvesistön käytölle.

4.4.4 Vahingot ja haitat

Jätevedenpuhdistamo on suunniteltu hyvin toimivaksi rinnakkaissaostuslaitokseksi, jossa prosessiautomaatiolla pyritään parhaaseen mahdolliseen puhdistustulokseen. Myös purku­paikan valinnalla pyritään pienentämään haittoja.

Korvattavia vahinkoja ja haittoja ei todennäköisesti ole.

23

4.4.5 Oikeudelliset edellytykset

Omistussuhteet

Purkulupahakemuksessa selvitetään purkukohdan alapuolisen vesistön ranta- ja vesialuei­den omistussuhteet Alapuoliseen vesistöön kuuluvat purkukohdan lisäksi purkuoja, Myl­lyjoki ja Kalliojärvi . .

Vesistötarkkailu

Purkuvesistön tarkkailussa vesinäytteitä ehdotetaan otettavaksi kahdesti vuodessa, maalis­kuussa ja heinä-elokuun vaihteessa neljästä pisteestä: suolta laskevasta ojasta hieman en­nen Myllyjokea, Myllyjoesta ennen em. suolta laskevaa ojaa, Myllyjoesta suolta laskevan ojan jälkeen ja Kalliojärven Myllylahdesta.

24

5 VESIHUOLTO KIVETYN SIJOITUSV AffiTOEHDOSSA

5.1 Vesihuollon vaihtoehdot

Kivetyn tutkimusalue sijaitsee Äänekoskella Kymijoen vesistön pohjoisosassa. Tutki­musalueen välittömässä läheisyydessä ei ole sopivia harjumuodostumia pohjavedenot­toon. Raakavesi loppusijoituslaitokselle olisi otettava kallioporakaivoista tai moreeni­muodostumiin rakennettavista kuilukai voista, taikka pintavetenä läheisistä järvistä.

Alustavissa tutkimuksissa (Pöllänen 1997) koepumpattujen kallioporakaivojen antoi­suus todettiin niukaksi, ja maastotarkastelun perusteella näyttäisi siltä, että laitosaluetta ei kannata käyttää raakaveden hankintaan. Pintavesien käyttö puolestaan edellyttää mo­nimutkaisempaa ja käyttökustannuksiltaan kalliimpaa käsittelyprosessia. Toisaalta liit­tyminen laitosalueen kaakkoispuolella noin 8 km päässä sijaitsevan Konginkankaan kir­konkylän kunnallisiin verkostoihin tarjoaa vaihtoehdon itsenäiselle vesihuollolle.

Karkea arvio vaihtoehtojen investointikustannuksista (ilman jakelujärjestelmää, joka on sama kummassakin vaihtoehdossa) on esitetty taulukossa 4.

Taulukko 4. Vesihuoltovaihtoehtojen investointikustannukset, n1ilj. mk.

Oma vesihuolto Liittyminen Konginkankaan verkostoihin - raakavedeno~o, - yhdysvesijohto ja -viemäri, 8 km 1,75

useita kaivoja 0,3 - raakavesijohto, 2 km 0,3 - paineenkorotusasema 0,15 - vedenkäsittelylaitos 1,2 - jätevesipumppaamot 0,3 - jätevedenpuhdistamo 1,2

Yhteensä 3,0 Yhteensä 2,2

Konginkankaan verkostoihin liittyminen on siten jo investointikustannuksiltaan edulli­sempi ratkaisu. Käyttökustannusten huomiointi vahvistaa ratkaisua edelleen, sillä käyttö on edullisempaa suuremmissa yksiköissä. Näin ollen Kivetyn sijoitusvaihtoehdossa ve­sihuolto järjestetään liittymällä Konginkankaan vesijohto- ja viemäriverkostoihin.

5.2 Vedenhankinta

5.2.1 Konginkankaan vesijohtoverkosto

Konginkankaan kirkonkylä kuuluu Äänekosken kaupunkiin, mutta sillä on Äänekos­kesta täysin erillinen oma vesijohtoverkostonsa, joka ottaa vettä taajaman eteläpuolella Kurikkaharjulla sijaitsevasta Liimattalan pohj avedenottamosta.

Liimattalan raakavesi on laadultaan hyvää ja täyttää talousveden laatutavoitteet pH­arvoa lukuunottamatta. Tällä hetkellä vettä ei käsitellä muutoin kuin säätämällä pH soo­dalla. Vesioikeuden luvan mukainen maksimivedenotto on 300 m3/d. Nykyisen, betoni­rengasrakenteisen kuilukaivon antoisuudeksi on arvioitu 550-600 m3/d, ja koko pohja­vesimuodostuman antoisuudeksi noin 1200 m3/d.

L _ _____ _ _ _ _ _____ ______.:..___ ____ _

25

Vuoteen 1994 saakka Konginkangas otti vettä Pohjoishiekan vedenottamosta, joka toi­mii edelleen varavedenottamona. Sen antoisuus on 450 m3 /d. Ongelmana ovat olleet aika ajoin korkeahkot rauta- ja mangaanipitoisuus.

Vesisäiliöitä ei ole käytössä, vaan pumppaus pohjavedenottarnoita tapahtuu suoraan verkostoon. Kivetyn suuntaan verkosto ulottuu Pohjoislahteen saakka, keskustasta noin kilometrin pohjoiseen putkilinjalla 110 PEH-10.

Kapasiteetin riittävyys

Konginkankaan ja Liimattalan kylien vedenotto on yhteensä noin 250 m3/d. Loppusi­joituslaitoksen vedentarve on tutkimusvaiheessa 40 m3/d, rakennusvaiheessa noin 150 m3 /d ja käyttövaiheessa 55 m3 /d. Maksimivedenotto olisi siten noin 400 m3 /d laitoksen rakennusvaiheessa vuosina 2010-2020. Nykyisten vedenottamarakenteiden antoisuus on yhteensä ainakin 1000 m3 /d, joten veden riittävyys ei ole ongelma.

Rakennusvaiheen huippukulutussesonkien aikana veden käyttö ylittäisi noin 100 m3 /d.:lla nykyisen vesioikeuden luvan. Siten Liimattalan pohjavedenottarnalle tulisi ha­kea vesioikeuden lupa suuremmalle vedenotolle.

5.2.2 Syöttöjohto Kivetyn laitosalueelle

Vesi Kivetyn laitosalueelle voidaan johtaa jatkamalla Konginkankaan Pohjoisniemen 110 PEH-10 vesijohtolinjaa Lintulahden ja Kivetyn suuntaan. Syöttövesijohdon pituus on noin 8 km. Mitoitustuntivirtaamalla 15 m3/h painehäviöt syöttöjohdossa olisivat noin 30 metriä.

Syöttövesijohdon linjaus noudattaa mahdollisimman paljon tielinjoja, jolloin sen huolto ja valvonta on helpompaa. Esimerkkilinjaus käy ilmi kuvasta 6.

5.2.3 Paineenkorotus

Konginkangas sijaitsee korkeustasolla 115 m, kun taas Kivetyn laitosalueen korkeus­asema on 180-195 m. Painetaso Konginkankaan verkostossa on 35-40 m. Ilman pai­neenkorotusta vesi voidaan johtaa Lintulahteen saakka.

Paineenkorotusasema sijoitetaan Lintulahdesta noin kilometri Kivettyyn päin, korkeus­tasolle 135m. Pumput mitoitetaan virtaamalle 15 m3/hja nostokorkeudelle 80 m.

26

Kuva 6. Syöttövesijohdon linjaus Kivetyssä.

5.2.4 Vesisäiliö ja veden jakelu

Kuten Romuvaaraa koskevassa osassa on esitetty (luku 4.1.5), loppusijoituslaito~sen tarvitsema palovesivaranto on 150-200 m3 ja tasaustilavuus 60-80 m3

. Tarvittava säi­liötilavuus on siten noin 250 m3

.

Vesivarasto SIJoitetaan laitosalueelle alavesisäiliönä, josta vesi pumpataan jakeluun. Siirtolinjan toiminnan kannalta säiliön tulisi muodostaa linjan korkein kohta, joten se sijoitetaan kapselointilaitoksen läheisyyteen tasolle 195 m. Korkea sijainti mahdollistaa jonkinasteisen vedenjakelun (kapselointilaitoksella lattiantasoon, murskaamolla paineta­solle 15 m) pumppujen mahdollisesta toimintahäiriöstä riippumatta. Säiliön alustava layout ilmenee piirroksesta VYT-3222-B6895-005.

27

Vesijohdot, samoin kuin viemärit, sijoitetaan routasyvyyden alapuolelle putkikaivantoi­hin, jotka noudattelevat laitosalueen tielinjoja (piirros VYT -3222-B6895-006). Loppu­sijoitustiloihin johtava putki varustetaan paineenalennusventtiileillä noin 100m välein.

5.3 Talousjäteveden käsittely

5.3.1 Konginkankaan viemäriverkosto

Konginkankaan viemäriverkosto ulottuu Kivetyn suuntaan Pohjoislahteen saakka, kes­kustasta noin kilometrin pohjoiseen paineviemärillä 110 PEH-10. Viemäriputket ja -kaivot ovat pääosin betonisia ja vuotovesien määrä on varsinkin keväisin huomattava. Jätevedet johdetaan käsiteltäviksi Tihusuon puhdistamolle, joka sijaitsee kirkonkylästä noin kilometrin etelään. Puhdistettu jätevesi puretaan Keiteleen Pyyrinlahteen.

Puhdistamo on tarkoitus kokonaan uusia syksystä 1998 alkaen rakentamalla nykyisen laitoksen viereen uusi biologis-kemiallinen aktiivilietelaitos. Mitoitusarvot ovat:

- keski virtaama Qkesk = 250 m3/d puhdistusvaatimus BHK1 = 15 mg/1

- puhdistusvaatimus Pkok =0,8 mg/1 puhdistusteho =90 %.

Konginkankaan jätevesimäärä on 150-300 m3/d, joten puhdistamo voi ongelmitta ottaa vastaan loppusijoituslaitokselta tulevat noin 30m3 /d.

5.3.2 Siirtoviemäri Kivetystä

Talousjätevesi Kivetyn laitosalueelta voidaan johtaa Konginkankaan viemäriverkostoon jatkamalla viemäriputkea Pohjoisniemestä Lintulahden ja Kivetyn suuntaan. Viemäriput­ki rakennetaan samaan kaivantoon vesijohtoputken kanssa (kuva 6).

Kivetystä Lintulahteen asti putki voi toimia pääosin viettoviemärinä, myös mahdolli­sesti paineellisena viettoviemärinä osin. Lintulahdesta Konginkankaalle tarvitaan paine­viemäri. Häviöiden välttämiseksi paineviemäriosuudet tehdään putkikoolla 110 ja viet­to-osuudet putkikoolla 160.

Jätevesipumppaamot mitoitetaan virtaamalle 15 m3/h (virtausnopeus 0,56 m/s). Pump­puina käytetään repijäpumppuja. Jätevesimäärät ovat MQ 30 m3 /d ja HQ 60m3 /d.

Kapselointilaitos, inforakennus ja vierasmajat voidaan viemäröidä suoraan siirtoviemä­riin. Alempana sijaitsevista työkuilurakennuksesta ja sen konttorista viemärivesi kerä­tään yhteiseen pumppaamoon, ja pumpataan viettoviemärin alkuun (piirros VYT-3222-B6895-006).

28

6 YHTEENVETO

Loppusijoituslaitoksen mitoittava vedentarve on rakennusvaiheessa tarvittava noin 150 m3 /d. Louhinta- ja poraustöitä varten kierrätetään kalliovuoto vesiä, joita luolastoon tulee kaikkiaan noin 800m3 /d. Talousjätevesiä laitos tuottaa noin 30m3 /d.

Romuvaarassa laitokselle on suunniteltu itsenäinen vesihuolto. Raakavedeksi sopivaa pohjavettä saadaan noin kahden kilometrin etäisyydellä sijaitsevasta Särkkäharjusta, jonne rakennetaan antoisuudeltaan vähintään 300 m3 /d oleva kaivo. Vesilaitos mitoite­taan virtaamalle 15 m3/h; käsittelyprosessin muodostavat ilmastus, alkalointi kalkkiki­visuodatuksella, UV -desinfiointi sekä mahdollisesti raudanpoisto hidassuodatuksella. Vedenkäsittelylaitoksen yhteyteen tulee 250 m3:n alavesisäiliö.

Talousjätevedet käsitellään bioroottorilaitoksella, josta sakeutettu liete kuljetetaan jatko­käsiteltäväksi Kuhmon puhdistamolle. Louhe- ja murskekenttien suotovedet kootaan selkeytysaltaaseen ennen vesistöön laskua. Kalliovuotovedet selkeytetään kalliotiloissa ennen pumppausta maan pinnalle ja vesistöön. Puhdistetut jätevedet puretaan suon kautta läheiseen Myllyjokeen.

Kivetyssä loppusijoituslaitoksen on suunniteltu liittyvän Konginkankaan kirkonkylän vesihuoltoverkostoihin. Syöttövesi-ja siirtoviemärilinjan pituus on noin 8 km, ja pai­neenkorotuksen tarve noin 80 m. Syöttövesijohto päättyy laitosalueella sijaitsevaan ve­sisäiliöön. Siirtoviemäri toimii osin vietto- ja osin paineviemärinä. Jätevesi käsitellään Konginkankaan Tihusuon puhdistamolla. Laitosalueella selkeytettävät vuoto- ja suoto­vedet johdetaan läheiseen suo-ojaan.

7 VIITTEET

Ekholm, M. 1993. Suomen vesistöalueet Vesi- ja ympäristöhallituksen julkaisuja, sarja A, nro 126, Helsinki.

Pöllänen, J. 1997. Käytetyn polttoaineen loppusijoituslaitoksen vesihuolto. Diplomityö, Oulun yliopisto, Oulu.

Seuna, P. 1982. Pienten alueiden valumien toistuvuusanalyysi. Vesientutkimuslaitoksen julkaisuja nro 48, Helsinki.

Tolppanen, P. 1998. Louhitun kivenkäyttökohteet ja murskaus. Työraportti 98-40, Po­siva Oy, Helsinki.

Valtioneuvoston päätös kaatopaikoista Vnp 861/97. 4.9.1997, Helsinki.

, A

B

c

D

E

r

G

H

~

1 2 1 3 1 4 1 5 1 6 1 1 7 1 8 1 1 9 1 10 1 11 1

1 12 1 13 1 14 :llllllllll 1 1

.dOI 1 1 ::1: 1 -::::3

1 2 3

n----...._" ~1 _l_ '

1 1 1 ! i lTf ""' II 1 1 II 1 1 II 1

5 6

\

\ \

\

1 ------1

--;11 rt--_--=----1 1 -----7

Oo0

7 B 9 10 11

A

B

c

1 -----~

------1 1 -----;

D

E

r

G

IC,...,..;Jll .................................... ~ .................. ............... IIIRij&-IW

1:50 ( 1: 10>

POSIVA OY ISIIVIL~PUTKIKAIVO LOPPUSIJOITUSLAITOKSEN VESI- DN100 HUOLLON YLEISSUUNNITELMA H

IYft .... UI...-, 1}41- J& Pllt'ol'll 0

88!..~~!,.S.Jt 1 ... V H T 3222-B68950 0 1 ....

13 14 ~

1

HIDASSUODATUS

ILMASTUS

HIDASSUODATUS

.cl

L

VESILAITOKSEN POHJAPIIRUSTUS

1

1 1

1

UV-DESINFIOINTI 1

1 JAKELUUN \ 1

1 JOHDETTAVA \

1 ...,. VESI

s~ 1 '"'

i HUUHTELUVE 1 ~- MAf\STOQti_ 1 ---l 1 1 1 .. -rxr-1

... HIDASSUO-DATUKSESTA TULEVA VES ~r -----e-- -

A4_ KALKKIKIVISL ICDATUS

3000

--1-L ; '

/ ""'

1 - \

V; \ 1?)

~~UUHTELUVESI ~~· --

~~~~ 1 IIIVIC.C.I'f

ALAVESISÄILIÖ

... ...

\ f- /~ \

""' 1 1

' "-II ..

l_ 10000

V'--,

""" 1

/ " ____......-

\

\ J

1

--'

0 0 0 0

_j-A

,- -,

r--

KALKKIKIVI 0 0 L[)

N

1

['10r"] SUUNNITIELUKESKUS OY POSIVA

MITTAKAAVA VESILAITOS

1:100 ~[)VYT POHJAPII R USTU S

1 Opasiinsille 6, Pl 68, 00521 HELSINKI, puh {09)15641, fox (09)1564384 -

fW//uM W#ff~ Wuu..-01 nn tz7L2LZIZ1 PIIRT.-JSO 09.1 0.1998

VYT 0 1 2 3 4 5 10 YHT.HENK./SUUN.I.MYLL YVIRTA 3222-86895 -

HYVÄKSYNYT ~ •. /':~--:_J~ ........ , VYTJSO-E:\PROJEKTI\POSIVA\POHJA.DWG

1

1:100 -

002 -!

Muutos

1

L

J Å.T EV EDENPU HD/ST AMON POHJAPIIRUSTUS

1,-M--D---- --t>------

1 1 ~ II IJr------SÄHKÖ JA AUTO­MAATIO­TILA

1

1

1

~ 1

1

1

1

KEMIKAALI­TILA

LAITEHALLI

~

PIKA-SEKOITUS­TILA

ILMASTETTU TASAUSALLAS

~ 0 I­I-0 0 cr 0 CD

JÄLKI­SELKEYTYS

~ 0 I­I-0 0 cr 0 CD

LÄHTEVÄN VEDEN MITIAUS

PURKUPUTKI

t 1

1

1

1 TULO­PUMP PAAMO

--~---=:J

MITTAKAAVA 1:100

~ ~ WWhZl ~ ~

[10r"] SUUNNITTELUKESKUS OY DQVYT

0 2 3 4 5 10 Opostinsilto 6, PL 68, 00521 HELSINKI, puh (09)15641, fox (09)1564384

PIIRT.-JSO 09.10.1998 YHT.HENK./SUUN.-L.HALENIUS HYVÄKSYNYT ~~·_/V'~.

1

POSIVA JÄTEVEDENPUHDISTAMO POHJAPIIRUSTUS 1:100

--

VYT 3222-86895 - 003 -

VYT JSO-E:\PROJEKTI\POSIVA \POHJA \003.DWG Muutos

+

+

+

+

"

~

+

+

+

VESIJOHTO VIETIOVIEMÄRI AVO-OJA

+ +

+ +

+

,, "'-·

"

+

[10f"] SUUNNITTELUKESKUS OY ~~ Opastinsilto 6, PL 68, 00521 HELSINKI, puh (09)15641, fax (09)145150

;

+ +

+ +

+ +

+ \ ... ~

+ +

+ +

POSIVA OY ROMUVMRAN LOPPUSIJOITUSALUE VESIHUOLTO

........ 1 -· ·-· ·--- • -- 1 VYT 3222-86895 004

1:5000

Rev.

1

L

0 0 0 ~

3000

MITIAKAAVA 1:100

VESISÅ'ILIÖ

------ ---------++- ---·

4500

~ YWWZi2 ~ 1 tzWZMj ~

0 2 3 4 5 10

1

[iDi] SUUNNITIELUKESKUS OY POSIVA VESISÄILIÖ

D[]VYT LEIKKAUS 1:100 --

Opostinsilto 6, PL 68, 00521 HELSINKI, puh (09)15641, fox (09)1564384

PIIRT.-JSO 09.10.1998 VYT 005 YHT.HENK./SUUN.I.MYLL YVIRTA 3222-86895 - -

HYVÄKSYNYT ~·~~· VYTJSO-E:\PROJEKTI\POSIVA\LEIK005.DWG Muutos

.,, ... ,, ., ',, " ·,,

.......... "-,,

/

/.-~-

.,,

,, ',

'

'"-.,

',-...'··-.,,'

" /

--0

PAINEVIEMÄRI VESIJOHTO VIETIOVIEhAÄRI AVO-OJA

VESISÄIUÖ

/

"

. ./ ·,,

".

LloiJ SUUNNITIELUKESKUS OY ~[)VYT Opastinsilta 6, PL 68, 00521 HELSINKI, puh (09)15641, fax (09)145150

POSIVA OY KIVElYN LOPPUSIJOITUSALUE VESIHUOLTO

VYT 3222-86895

1:5000

006 Rev.