LUONNOS 24.8.2017

Rauman kaupunki

Aronahteen asemakaavan muutos AK 05–030

Asemakaavamuutoksen selostus, joka koskee 24.8.2017 päivättyä asemakaavakarttaa.

Asemakaavan muutos koskee Rauman kaupungin 5. kaupunginosan kortteleita 535, 536, 537,

542, 543, 544 ja 545 sekä katu- ja puistoaluetta.

Asemakaavan muutoksella muodostuu Rauman kaupungin 5. kaupunginosan korttelit 535, 536,

537 ja 542 sekä katu-, puisto- ja erityisaluetta.

Sitova tonttijako:

Kaavan laatija:

Rauman kaupungin tekninen virasto / kaavoitus

Kaavoitusarkkitehti Mervi Tammi

Kanalinranta 3

26100 Rauma

Puh. 02 834 3664

Vireilletulo:

Hyväksyminen:

2

Sisällys 1. Alueen nykytilanteen yleiskuvaus .................................................................................................... 5

1.1 Luonnonympäristö ............................................................................................................................. 5

1.2 Rakennettu ympäristö ........................................................................................................................ 5

2. Lähtötiedot ja selvitykset .................................................................................................................. 7

2.1 Pohjakartta ........................................................................................................................................ 8

2.2 Maanomistus ..................................................................................................................................... 8

2.3 Selvitykset ......................................................................................................................................... 8

2.3.1 Liikenneselvitys .............................................................................................................................. 8

2.3.2 Luontoselvitys .............................................................................................................................. 10

2.3.3 Viherverkkoselvitys ...................................................................................................................... 12

2.3.4 Pyöräilyn pääverkko ..................................................................................................................... 13

3. Suunnittelutilanne ........................................................................................................................... 14

3.1 Maakuntakaava ............................................................................................................................... 14

3.2 Yleiskaava ....................................................................................................................................... 18

3.3 Yleiskaava 2025 luonnos ................................................................................................................. 19

3.4 Asemakaava .................................................................................................................................... 20

4. Asemakaavan tavoitteet ................................................................................................................. 22

4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet .......................................................................................... 22

4.2 Tavoitteiden tarkentuminen ja prosessin aikana syntyneet tavoitteet ............................................... 22

5. Asemakaavan suunnittelun vaiheet ............................................................................................... 23

5.1 Asemakaavan suunnittelun tarve ..................................................................................................... 23

5.2 Suunnittelun vaiheet ........................................................................................................................ 23

5.2.1 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset .............................................................. 23

5.2.2 Asemakaavan muutosluonnos ...................................................................................................... 23

5.2.3 Lausunnot ja kommentit asemakaavan muutosluonnoksesta ........................................................ 23

5.2.4 Asemakaavan muutosehdotus ...................................................................................................... 23

5.2.5 Osallistuminen, vuorovaikutusmenettely ja viranomaisyhteistyö ................................................... 23

6. Asemakaavan kuvaus ..................................................................................................................... 24

6.1 Asemakaavan rakenne ja aluevaraukset ......................................................................................... 24

6.2 Kaavan vaikutukset.......................................................................................................................... 25

6.3 Asemakaavamerkinnät ja -määräykset ............................................................................................ 26

6.4 Nimistö ............................................................................................................................................ 28

7. Asemakaavan toteutus .................................................................................................................... 29

7.1 Toteuttaminen ja ajoitus ................................................................................................................... 29

Liiteasiakirjat:

1. Tilastolomake

2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

3. Liikenneselvitys, Ramboll 24.3.2017

4. Luontoselvitys, Ahlman Group Oy 21/2017

Kaavaan liittyvät muut asiakirjat:

viherverkkoselvitys

pyöräilyverkkoselvitys

4

Tiivistelmä

Kaavaprosessin vaiheet

Asemakaavamuutoksen tavoitteet

Asemakaavan toteuttaminen

5

1. Alueen nykytilanteen yleiskuvaus

Suunnittelualue käsittää Aronahteen ja Nanun koulun sekä Nanun keskusruokalan muodostaman

koulukeskuksen ja siihen liittyvät pysäköintialueet, metsäiset puistoalueet ja Töyryntien varressa

olevan

johtoalueen.

1.1 Luonnonympäristö

Alueella on rakennuksia pihapiireineen ja parkkialueineen sekä puistomaisia alueita. Itä- ja

luoteisosassa on kulttuurivaikutteista kangasmetsää.

Alue on kasvillisuudeltaan monipuolinen, sillä siellä on runsaasti kulttuurivaikutusta. Valtaosa

kasvillisuudesta koostuu pihapiirien, tienpientareiden ja kulttuurivaikutteisten metsien lajistosta.

Myös kangasmetsissä esiintyy oma lajistonsa.

Aronahteen koulun pohjoispuolella on laaja kallioalue, jolla on mäntyvaltaista metsää. Kallion

korkeimmat kohdat kohoavat yli 25 metrin korkeuteen. Kallioalueella on näkyvissä alueen runsas

käyttö.

Hirsikadun varressa koulun pysäköintialueen pohjoispuolella on pienialainen kallioalue.

Ruokalarakennuksen kaakkoispuolella on mäntyvaltainen kangasmetsä. Metsään on kasattu

jonkin verran maamassoja.

1.2 Rakennettu ympäristö

Alueella on kaksi erillistä koulurakennusta Aronahteen koulu ja Nanunkoulu sekä

keskusruokalarakennus, jonka yhteydessä on myös hammaslääkäri.

Nanunkoulun rakennus on valmistunut 1962 kansakouluksi ja kansalaiskouluksi. Sen ovat

suunnitelleet arkkitehdit H. Sysimetsä ja T. Hämäläinen.

Koulun rakentaminen lähti liikkeelle 1959, jolloin kansakoulujohtokunta jätti kaupunginhallitukselle

sen pyytämän selvityksen kansakoulun rakentamistarpeesta osana niin sanottua pitkäntähtäimen

rakennusohjelmaa. Selvityksessä oli päädytty siihen, että kaupungin eteläiselle alueelle olisi

kiireellisesti rakennettava uusi koulurakennus, jonka tulisi sisältää koko kaupungin alueen

6

käsittävä kansalaiskoulu sekä kaupungin eteläisen alueen varsinaisen kansakoulun.

Kaupunginhallituksen asettama toimikunta tutki vielä tämän jälkeen kansalaiskoulun

sijoitusmahdollisuuksia Karin kouluun sekä laati ehdotuksen eteläisen alueen kansakoulun

paikasta. Eri vaihtoehtojen vertailun perusteella päädyttiin kuitenkin siihen, että molemmat koulut

sijoitetaan samaan koulukompleksiin, joka rakennetaan ohikulkutien ja vanhan Turuntien välisen

mäen etelärinteelle.

Koulukeskusalueen asemakaava valmistui 1961. Asemakaavassa varattiin tontit sekä eteläisen

alueen kansakoulua ja kansalaiskoulua että yhteiskoulua varten. Kaavan laati

kaupunginarkkitehti Eero O. Kari.

Aronahteen koulu rakennettiin alkujaan yksityistä yhteiskoulua varten, joka aloitti toimintansa

Triviaalikoulussa Vähäkoulukadulla. Koulun rakentamisesta järjestettiin arkkitehtikilpailu 1960,

johon osallistui kutsuttuna kolme arkkitehtiä. Palkintolautakunta totesi, että yksikään saapuneista

ehdotuksista ei sellaisenaan soveltunut työn pohjaksi. Ansiokkaimmaksi todettiin arkkitehti Erkki

Karvisen laatima suunnitelma ja hänelle päätettiin antaa työ edelleen kehitettäväksi. Uuden

koulurakennuksen ensimmäinen vaihe, 3-kerroksinen luokkasiipi, valmistui 1962. Toisen vaiheen

kaksikerroksinen osa oli varattu tulevan lukion tarpeisiin. Lisärakennuksen työt alkoivat 1964

kesällä ja valmistuivat 1965. Koulu siirtyi kaupungille siirryttäessä peruskouluun 1976. Samalla

Rauman yhteiskoulu jakaantui Aronahteen lukioksi ja Aronahteen yläasteeksi.

Aronahteen kouluun rakennettiin myöhemmin lisäosa kansalaisopistoa varten. Rauman

kansalaisopisto on perustettu 1916 ja se toimi Triviaalikoulun tiloissa vuodesta 1925 lähtien.

Kansalaisopiston vuosikymmeniä kestänyt haave omasta toimitalosta toteutui 1976, jolloin

opistotalon rakentaminen Aronahteen koulun yhteyteen aloitettiin. Kaupunginvaltuusto oli

myöntänyt 100-vuotisjuhlaistunnossaan 31.1.1976 miljoona markkaa opistotalon rakentamiseen.

Opistorakennuksen on suunnitellut arkkitehtitoimisto Erkki Karvinen. Rakennus tehtiin kaupungin

omana työnä, jotta taattiin kaupungin palveluksessa oleville rakennusmiehille työllisyys.

2000-luvulla Rauman Lyseon lukio ja Aronahteen lukio yhdistettiin. Ne jatkoivat nimellä Rauman

Yhteislyseon lukio Aronahteen entisissä tiloissa. Samaan koulurakennukseen muuttivat myös

kaksi muuta lukiota Uotilanrinteen lukio ja Raumanmeren lukio vuonna 2007. Näin syntyneen

uuden, kaupungin ainoan päivälukion nimeksi laitettiin Rauman lukio. Koulun nimi vaihdettiin

vuonna 2013, uusi nimi on Rauman Lyseon lukio. Vuonna 2016 lukio siirtyi entisen Otankoulun

tiloihin.

7

Koulukeskuksen yhteydessä oleva Nanun keskusruokalarakennus on valmistunut 1977.

Pohjanlahden rantatie

Alueen läpi kulkee historiallinen tielinjaus, rantatie.

Pohjanlahden Rantatie on saapunut Satakuntaan Laitilasta. Tie on mutkitellut kangasmaastossa.

Valtatien rakentaminen on merkinnyt vanhan tien osittaista tuhoutumista.

Suunnittelualueella tie tulee etelästä Unajan ja Kortelan suunnalta ja jatkuu Vanhaan Raumaan.’

8

2. Lähtötiedot ja selvitykset

2.1 Pohjakartta

Pohjakartan on laatinut Rauman kaupungin teknisen viraston kiinteistö- ja mittaustoimi ja se

täyttää kaavoitusmittauksista ja kaavojen pohjakartoista JHS 185:ssa annetut vaatimukset.

2.2 Maanomistus

Alue on kokonaan kaupungin omistuksessa.

2.3 Selvitykset

Kaavamuutoksen vaikutuksia ympäristöön arvioidaan kaavan laatimisen yhteydessä.

2.3.1 Liikenneselvitys

Aronahteen koulukeskuksen alueen liikenneselvityksen on laatinut Ramboll 24.3.2017. Selvitys

sisältää alueen liikenteen nykytilan analyysin, liikenneverkon- ja yhteyksien kehittämistarpeet

sekä ehdotuksen liikennejärjestelyjen tavoitetilasta koskien koulualueen liikenneyhteyksiä,

pysäköintijärjestelyjä ja kulkureittejä.

Selvityksen mukaan voimassa olevassa asemakaavassa osoitettu uusi Nummenkadun linjaus

todennäköisesti lisäisi Nummenkadun liikennettä. Tämä ei ole toivottavaa, koska katu kulkee

asuinalueen läpi ja sillä on paljon suoria tonttiliittymiä. Katu ei ole luonteeltaan pääkatu vaan

kokoojakatu. Näin ollen Töyryntien linjauksen säilyttäminen nykyisellä paikallaan ja kadun

kehittäminen Nummenkadun tapaan kokoojakatumaisena on selvityksen mukaan

liikenneverkollisesti perusteltua. Linjauksella ei myöskään ole maankäytöllisiä perusteita, koska

voimalinjan alla täydennysrakentamiselle on paljon rajoitteita.

Nykytilanteessa alueella on liikenteellisiä ongelmia erityisesti jalankulun ja pyöräilyn turvallisuuteen

liittyen. Jääkiekkopelien aikaan alueella on myös pysäköintiongelma. Koulukeskuksen alueella

ongelmat liittyvät erityisesti koulualueen sisäisten liikennejärjestelyiden epäselvyyteen,

saattoliikenteen järjestelyihin, suojateiden ja kevyenliikenteenväylien linjaukseen ja Töyryntien

liittymä- ja suojatiejärjestelyihin.

Koulukeskuksen laajentuessa etenkin iltapäivä- ja iltakäyttö lisääntyy. Uusia pysäköintipaikkoja

tarvitaan ennusteiden mukaan huomattavasti lisää ja samalla alueet palvelevat jääkiekkopelien

aikaista pysäköintiä.

9

Koulukeskuksen alueen liikenteelliset ongelmat nykytilanteessa:

1. Nummenkadun ja Nummenvaheen liittymäalueen linjaus on hankala eikä liittymän pääsuunta

ole selkeä. Suojatiejärjestelyt ovat epäselvät.

2. Töyryntien ja Nortamonkadun liittymä ja suojatiejärjestelyt ovat liikenteen toimivuuden ja

turvallisuuden kannalta ongelmalliset. Töyryntien vanha liittymä sijaitsee lähellä Nortamonkatua.

Nortamonkadun ylittävät suojatiet ovat pitkät ja saarekkeettomat. Nortamonkadun poikkileikkaus

on ylileveä. Töyryntien kadunvarsipysäköinti aiheuttaa ongelmia etenkin jääkiekkopelien aikana.

3. Koulukeskuksen pysäköintialue Nummenvaheen päässä on jäsentelemätön eikä

saattoliikenteelle ole kunnollista kääntöpaikkaa.

4. Koulukeskuksen läpi kulkevan pyöräilyn pääväylän linjaus on epäselvä koulukeskuksen

alueella ja koululaisten reitti ruokalaan kulkee väylän poikki.

5. Nortamonkadun alikulku on vaikeasti saavutettavissa koulukeskuksen suunnasta ja näkemät

alikulun päissä ovat heikot. Linja-autopysäkin sijainti ei tue alikulun käyttöä.

10

Selvityksessä on tehty arvio alueen pysäköintitarpeesta ja esitetty tarvittavat toimenpiteet.

Tarpeessa on otettu huomioon sekä koulukeskuksen tarvitsemat paikat, että jäähallin

lisäpysäköintitarve. Selvityksessä on esitetty koulukeskukselle 141 autopaikkaa ja lisäksi

Töyryntien varteen 351 autopaikkaa yleisille pysäköintialueille.

Liikenneverkolle asetetut tavoitteet:

Selkeyttää Nummenkadun asemaa alueellisena kokoojakatuna ja turvallisuuden parantaminen

muuttamalla Töyryntien loppuosa Nummenkaduksi ja yhtenäistämällä kadun poikkileikkaus nykyisen

Nummenkadun mukaiseksi.

Lisätä alueen pysäköintikapasiteettia, jolla pystytään vastaamaan koulukeskuksen laajennuksen ja

jääkiekkopelien takia kasvavaan tarpeeseen.

Parantaa saattoliikenteen ja koulukuljetuksien saattopaikkoja etenkin Nortamonkadun puolella.

Lisätä ja parantaa Nortamonkadun varrella olevia pysäköintipaikkoja.

Parantaa Nortamonkadulla koulukeskuksen kohdalla olevan alikulun saavutettavuutta ja

houkuttavuutta mm. suorilla kulkureiteillä, valaistuksella ja linja-autopysäkkien sijoittelulla.

Parantaa koulukeskuksen alueen turvallista liikkumista mm. erottamalla jalankulku ja pyöräily

toisistaan ja poistamalla autopysäköinti koulurakennuksen pihoista.

Laskemalla Nummenvaheen ja Hirsikadun nopeusrajoitusta 40 km/h -> 30 km/h.

2.3.2 Luontoselvitys

Aronahteen alueen luontoselvityksen on laatinut Ahlman Group Oy 21/2017. Selvityksessä on

tutkittu alueen pesimälinnusto, mahdolliset liito-oravan reviirit ja kasvillisuus.

Liito-oravat

Aronahteen tutkimusalueelta ei löydetty lainkaan liito-oravan jätöksiä eikä soveliasta

elinympäristöä ole alueella mainittavasti. Lajin esiintymistä ei selvityksen mukaan näin ollen

tarvitse huomioida asemakaavoituksessa.

Linnusto

Selvitysalue on pinta-alaltaan varsin pieni, mutta se on hyvin monipuolinen elinympäristöltään.

Lajisto edustaa tyypillistä lehti- ja sekametsien sekä pihapiirien linnustoa. Alueella pesi yhteensä

25 paria.

Selvityksen mukaan pesimälinnusto on hyvin tavanomaista eikä tiheys ole tavanomaista

suurempi, sillä alueella esiintyi 192 paria neliökilometriä kohden. Tiheyteen vaikuttaa se, että

11

tutkimusalueesta noin viisi hehtaaria käsittä rakennuksia nurmialueineen ja parkkialueineen.

Kokonaisuudessaan tutkimusalueella ei ole sellaisia linnustollisia arvoja, jotka vaikuttavat alueen

maankäytön suunnitteluun, sillä ainoa huomionarvoinen laji on uhanalaisuusluokitukseltaan

vaarantunut viherpeippo, joka pesi Aronahteen alueella kolmen parin voimin. Se on kuitenkin

hyvin tavallinen laji, joka pesii yleisesti pihapiireissä.

Kasvillisuus

Tutkimusalue on kasvillisuuden kannalta monipuolinen, sillä alueella on runsaasti

kulttuurivaikutusta. Valtaosa kasvillisuudesta koostuukin pihapiirien, tienpientareiden ja

kulttuurivaikutteisten metsien lajistosta. Myös kangasmetsissä esiintyy oma lajistonsa.

Kuvion numero 3 on pienialainen kalliolaikku, jossa esiintyy paahdelajistoa, kuten esimerkiksi

isomaksaruohoa, keltamaksaruohoa, lampaannataa ja ahosuolaheinää. Kuvion itälaidalta

löydettiin ketoneilikkaa, joka on valtakunnallisessa uhanalaisuusluokituksessa silmälläpidettävä.

Selvityksen mukaan pieni paahdekallio reunavyöhykkeineen suositetaan säilytettävän ennallaan.

Kuvio numero 2 on mäntyvaltainen metsä, jossa on runsaasti kalliota. Kalliota ei ole tulkittu

metsälain (10§) mukaiseksi erityisen arvokkaaksi ympäristöksi, mutta edustavimmat kalliot

suositetaan säilytettäväksi monimuotoisuuden turvaamiseksi.

12

Viereisessä kartassa on esitetty punaisena

alue, joka suositellaan säilytettäväksi

luonnontilaisena.

11

2.3.3 Viherverkkoselvitys

Yleiskaavan yhteydessä on tehty Rauman keskusta-alueiden viherverkoston

kehittämissuunnitelma. Suunnitelman on laatinut WSP 18.9.2013.

Sampaanalan ympäristön sekä pohjoisen Rauman laajojen pientaloalueiden viheralueet ovat

jääneet vähemmälle huomiolle nykyisessä viherverkostossa. Alueita tulee jatkossa kehittää

toiminnaltaan ja maisemallisilta arvoiltaan monipuolisemmiksi viheralueiksi. Kartassa on esitetty

alueet, joilla on erityistä merkitystä myös viherverkoston jatkuvuuden kannalta.

13

2.3.4 Pyöräilyn pääverkko

Raumalla toteutettiin vuonna 2016 pyöräilyverkon kehittämishanke, jonka laati WSP Finland Oy.

Työn yhteydessä Karinkentän alueen osalta esiin nostettuja asioita olivat Nortamonkatun ja

Eteläkadun risteyksen haasteellisuus ja kevyenliikenteenväylän puuttuminen Alfrendinkadulta ja

puuttuva pyöräily- yhteys Sahanakadulta.

Karttaan on merkitty pyöräilyn pääverkko. Väylien sijaintien lisäksi on otettu kantaa väylän poikkileikkaukseen verkon eri osissa.

14

Karttaan on merkitty pyöräilyn pääverkkoon liittyvien toteuttamistoimenpiteiden vaativuus sekä

nykyisellään riittävät verkon osat.

3. Suunnittelutilanne

3.1 Maakuntakaava

Ympäristöministeriö vahvisti 30.11.2011 Satakunnan maakuntakaavan (N:o YM1/5222/2010) ja

se sai lainvoiman korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä 13.3.2013.

Ote Satakunnan maakuntakaavan kaavakartasta.

Kehittämisperiaatemerkinnät:

Suunnittelualue sisältyy laajaan kaupunkikehittämisen kohdevyöhykkeeseen (kk). Merkinnällä

osoitetaan kaupunkiseutuja, niiden osia tai muita yhdyskuntia kokevia kehittämispolitiikan

alueidenkäytöllisiä periaatteita. Merkinnällä osoitetaan niitä vyöhykkeitä, joihin kohdistuu

valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai seudullisesti tärkeitä alueidenkäytöllisiä kehittämistarpeita.

Kaupunkikehittämisen kohdevyöhykettä koskee seuraava suunnittelumääräys:

Aluerakenteeltaan monikeskuksisia vyöhykkeitä kehitetään eheyttämällä olemassa olevien

keskustojen ja taajamien yhdyskuntarakennetta sekä turvaamalla viher- ja virkistysverkoston

15

jatkuvuus sekä palvelujen saatavuus. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee edistää

elinympäristöjen toimivuutta ja taloudellisuutta hyödyntämällä rakennettuja verkostoja,

vähentämällä liikennetarvetta sekä edistämällä joukkoliikenteen ja kevyenliikenteen edellytyksiä.

Alueen arkeologisten kohteiden, valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden sekä

merkittävien kulttuuriympäristöjen tulee olla alueidenkäytön suunnittelun lähtökohtina.

Kaupunkikehittämisen kohdevyöhykettä koskee seuraava kehittämissuositus:

Alueen maankäytön kehittämistarpeet tulisi tutkia ja ratkaista yksityiskohtaisemmalla seudullisella

maankäytön suunnitelmalla.

Suunnittelualue on osoitettu matkailun kehittämisvyöhykkeeksi (mv2), jolla osoitetaan merkittävät

kulttuuriympäristö- ja maisemamatkailun kehittämisen kohdevyöhykkeet.

Matkailun kehittämisvyöhykettä koskee seuraava suunnittelumääräys:

Vyöhykkeiden sisällä toteutettavassa alueidenkäytön suunnittelussa on kiinnitettävä erityistä

huomiota matkailuelinkeinojen ja virkistyspalveluiden kehittämiseen. Suunnittelussa on otettava

huomioon toteutettavien toimenpiteiden yhteensovittaminen kulttuuri-, maisema- ja luontoarvoihin

sekä olemassa oleviin elinkeinoihin ja asutukseen. Matkailuun liittyviä toimintoja suunniteltaessa ja

vyöhykkeen vetovoimaisuutta kehitettäessä tulee ottaa huomioon vyöhykkeen erityisominaisuudet

ja niiden ominaispiirteiden säilyttäminen.

Maakuntakaavassa on keskustan ja matkailusaarten ja toisaalta keskustan ja

Sammallahdenmäen alueen välille osoitettu matkailun ja virkistyksen kehittämisen yhteystarve.

Merkinnällä osoitetaan merkittävien matkailun kehittämisvyöhykkeiden toiminnalliset

yhteystarpeet.

16

Ote maakuntakaavan liitekartasta 32.

Alueiden erityisominaisuuksia ilmaisevat merkinnät:

Suunnittelualue sijaitsee vaarallisia kemikaaleja valmistavan tai varastoivan laitoksen

suojavyöhykkeellä (sv-1).

Suojavyöhykettä koskee seuraava suunnittelumääräys:

Suunnittelussa on otettava huomioon alueella sijaitsevista laitoksista tai vaarallisten kemikaalien

valmistuksesta, varastoinnista tai kuljetuksesta ympäristölle ja alueelle sijoittuville toiminnoille

mahdollisesti aiheutuvat riskit. Suunniteltaessa riskille alttiiden toimintojen sijoittamista suojavyöhykkeelle

17

tulee palo- ja pelastusviranomaiselle sekä tarvittaessa Turvatekniikan keskukselle (TUKES) varata

mahdollisuus lausunnon antamiseen.

Aluevaraus- ja kohdemerkinnät:

Maakuntakaavassa suunnittelualue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi (A). Merkinnällä

osoitetaan yksityiskohtaista suunnittelua edellyttävät asumiseen ja muille taajamatoiminnoille,

kuten keskustatoiminnoille, palveluille ja teollisuudelle rakentamisalueita, pääväyliä pienempiä

liikenneväyläalueita, virkistys- ja puistoalueita sekä erityisalueita.

Taajamatoimintojen aluetta koskevat muun muassa seuraavat suunnittelumääräykset:

Aluetta suunniteltaessa tulee kiinnittää erityistä huomiota yhdyskuntarakenteen eheyttämiseen ja

täydentämiseen hajanaisesti ja vajaasti rakennetuilla alueilla. Uusi rakentaminen ja muu maankäyttö on

sopeutettava suunnittelulla ympäristöönsä tavalla, joka vahvistaa taajaman omaleimaisuutta.

Täydennysrakentamista ja muuta alueiden käyttöä suunniteltaessa on otettava huomioon alueen

kulttuurihistorialliset ja maisemalliset ominaispiirteet sekä viher- ja virkistysverkko.

Viiva- ja muut merkinnät:

Aluetta sivuaa tärkeä yhdystie/ kokoojakatu (yt).

18

3.2 Yleiskaava

Rauman oikeusvaikutukseton yleiskaava on hyväksytty 25.8.2003.

Ote Rauman yleiskaavan kaavakartasta.

Yleiskaavassa suunnittelualue on osoitettu pääosin palvelujen alueeksi (P).

19

3.3 Yleiskaava 2025 luonnos

Ote Rauman yleiskaavan 2025 luonnoksen kaavakartasta.

Suunnittelualue on yleiskaavaluonnoksessa osoitettu pääosin palvelujen alueeksi (P). Alueen

pohjoisosaan on osoitettu olemassa oleva johtolinja. Alueen kaakkoispuolella oleva tiealue on

osoitettu merkittävästi parannettavaksi tiealueeksi. Alueen läpi kulkee historiallinen tielinja,

rantatie.

20

3.4 Asemakaava

Alueella ovat voimassa useita eriaikaan valmistuneita asemakaavoja. Aronahteen koulua koskeva

kaava on hyväksytty 7.4.1961. Nanunkoulua ja suurta osaa puistoaluetta koskeva kaava on

hyväksytty 16.11.1973. Lisäksi Nortamonakdun varren puistoalueilla on voimassa 4.11.1974

hyväksyttyä kaavaa. Eteläosan laajaa katualuetta koskeva kaava on hyväksytty 5.9.1991.

Ote ajantasa-asemakaavasta.

Suunnittelualueen pohjoisosan liikennejärjestelyt eivät ole toteutuneet kaavan mukaisesti.

21

Kaavassa osoitettua Nummenkadun jatketta ei ole koskaan rakennettu.

Alueella on opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialutta YO ja YO8 sekä lastentarhan

ja korttelikoulun korttelialuetta YOS1. Kaikkien tonttien rakennusoikeus on osoitettu

tehokkuusluvulla e=0.5.

Puistoalueet on merkitty joko luonnontilaisena säilytettäväksi puistoalueeksi PL tai

istutettavaksi puistoalueeksi PI. Puistoalueen itäinen osa on osoitettu palloilukenttää

varten ja sille on osoitettu ohjeellinen rakennusala ja 100 m2:n rakennusoikeus.

Nummenkadun uuden linjauksen pohjoispuolelle voimalinjojen alle on osoitettu

yleisten autopaikkojen korttelialuetta YAP1 ja autopaikkojen korttelialuetta AP3.

Voimalinjojen alue on osoitettu voimansiirtoalueeksi.

22

4. Asemakaavan tavoitteet

Kaavan tavoitteena on uudistaa asemakaavaa toteutumattomilta osin ja samalla tutkia

mahdollisuutta laajentaa koulutonttia sekä uudistaa liikenne- ja pysäköintijärjestelyjä alueen

toimintojen monipuolistuessa.

4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet

Asemakaavamuutoksen tavoitteet eivät oleellisesti muutu voimassa olevan asemakaavan

tavoitteista. Voimassa olevassa asemakaavassa alue on osoitettu opetustoimintaa ja pysäköintiä

varten sekä puistoalueeksi. Myös ylemmillä kaavatasoilla alue on osoitettu palvelujen alueeksi.

Tavoitteet

koulutoiminnan jatkuminen ja laajeneminen

riittävät viheralueet ja viheryhteydet

toimiva ja turvallinen liikenne

sujuvat ja turvalliset kevyenliikenteenreitit

riittävä pysäköinti

Kaupungin asettamana tavoitteena on sijoittaa Aronahteen koulun yhteyteen kansalaisopisto ja

musiikkiopisto. Tämä edellyttää olemassa olevien tilojen muokkaamista ja laajentamista.

Voimassa olevan asemakaavan rakennusoikeus ei riitä tarvittavaan laajennukseen. Myös alueen

pysäköinti ja liikennejärjestelyt ovat toimintojen laajentumiseen nähden riittämättömät.

Jäähallin läheisyys aiheuttaa ajoittain ruuhkia myös koulukeskuksen läheisyydessä. Opistojen

siirto alueelle tuo koulukeskukseen huomattavasti lisää ilta-aikaista käyttöä ja liikennettä sekä

pysäköintitarvetta. Tavoitteeksi on asetettu parantaa liikenne- ja pysäköintitilannetta.

Voimalinjan alta kulkeva uusi Nummenkadun linjaus on jäänyt toteutumatta. Kaavan tavoitteeksi

on asetettu tutkia uuden linjauksen tarpeellisuus ja vaihtoehtoiset ratkaisut sille.

4.2 Tavoitteiden tarkentuminen ja prosessin aikana syntyneet tavoitteet

23

5. Asemakaavan suunnittelun vaiheet

5.1 Asemakaavan suunnittelun tarve

Kaavamuutosta tarvitaan koska koulukeskuksen toimintoja on päätetty laajentaa siirtämällä

alueelle kansalais- ja musiikkiopiston tilat. Uudet toiminnot edellyttävät rakennuksen

laajentamista, lisäpysäköintiä ja liikennejärjestelyjä.

5.2 Suunnittelun vaiheet

5.2.1 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset

Kaavoitusjaosto päätti Aronahteen alueen asemakaavan muuttamiseen ryhtymisestä 23.8.2016

(KVJ 81 §) kasvatus- ja opetusjohtajan pyynnöstä.

Kaavan vireille tulosta ilmoitettiin kaavoituskatsauksen 2017 yhteydessä.

Kaavamuutoksesta on laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma 21.6.2017, joka on lähetetty

tiedoksi suunnitelman mukaisesti eri tahoille.

5.2.2 Asemakaavan muutosluonnos

Kaavoitusjaosto päätti kokouksessaan 29.8.2017 (KVJ 73§) asettaa Aronahteen

asemakaavamuutoksen luonnoksen nähtäville.

Asemakaavan muutosluonnos oli nähtävillä 7. – 25.9.2017 välisen ajan.

5.2.3 Lausunnot ja kommentit asemakaavan muutosluonnoksesta

Asemakaavan muutosluonnoksesta pyydettiin lausunnot Varsinais-Suomen ELY -keskukselta,

Satakuntaliitolta, Satakunnan Museolta, Satakunnan pelastuslaitokselta, Rauman Energia Oy:ltä,

DNA Oy:ltä, UPM:lta, sivistysvaliokunnalta, sosiaali- ja terveysvaliokunnalta, tekniseltä

valiokunnalta, ympäristö- ja lupalautakunnalta sekä terveysviranomaiselta.

5.2.4 Asemakaavan muutosehdotus

5.2.5 Osallistuminen, vuorovaikutusmenettely ja viranomaisyhteistyö

Kaavan vireille tulosta ilmoitettiin kaavoituskatsauksen 2017 yhteydessä.

Kaavamuutoksesta on laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma 21.6.2017, joka on lähetetty

tiedoksi suunnitelman mukaisesti eri tahoille.

24

6. Asemakaavan kuvaus

6.1 Asemakaavan rakenne ja aluevaraukset

Asemakaavan muutosluonnoksessa on osoitettu kaksi opetustoimintaa palvelevaa korttelialuetta

YO ja yksi yleistenrakennusten korttelialue Y. Koulutonttien rakennusoikeus on osoitettu

tehokkuusluvulla e=0.7 ja e=0.5. Kerrosluvuiksi on osoitettu IV ja III. Yleisten rakennusten

korttelialueella tehokkuusluku on e=0.5 ja kerrosluku II.

Alueelle on osoitettu kolme autopaikkojen korttelialuetta LPA ja yksi yleisten pysäköintilaitosten

korttelialue LPY. Autopaikkojen korttelialueet (LPA) on osoitettu opetustoimintaa palvelevia ja

yleistenrakennusten korttelialueita varten.

Metsäiset ja kallioiset alueet sekä viereisen asuinkerrostalokorttelin tuntumassa olevat alueet on

osoitettu lähivirkistysalueeksi VL. Viheralueilla todetut luonnon monimuotoisuuden kannalta

tärkeät alueet on osoitettu säilytettäviksi /s3 ja s3 -merkinnöin.

Valtatien varressa oleva alue on osoitettu suojaviheralueeksi EV.

Olemassa oleva voimalinja-alue on osoitettu kaavassa johtoaluemerkinnällä.

Alueen pohjoisosaan on osoitettu laaja katualue, Nummenkatu. Tarkoituksena on säilyttää

nykyinen katulinjaus ja kehittää sitä kokoojakatutyyppisenä samaan tapaan kuin Nummenkadun

olemassa oleva osuus on.

Kevyenliikenteenväylät on osoitettu pääosin nykyisten väylien mukaan. Ainoastaan

Nortamonkaadun varressa olevan väylän pohjoispää on linjattu uudelleen lähemmäs katua.

25

6.2 Kaavan vaikutukset

Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen / muutoksen suunta

Yhdyskuntarakenne

Ei vaikutusta yhdyskuntarakenteeseen.

0 Julkiset palvelut Lisää julkisen palvelun määrää alueella ja lisää toimintoja.

+ Yksityiset palvelut Ei vaikutusta yksityisille palveluille.

0 Työpaikat,

elinkeinotoiminta

Vaikutukset rakennettuun ympäristöön / muutoksen suunta

Kaupunkikuva Ei merkittäviä kaupunkikuvallisia vaikutuksia. Korkeimmat kallioalueet on osoitettu säilytettäviksi.

0 Vaikutukset luontoon ja maisemaan / muutoksen suunta

Luonnonolot Luontoselvityksen mukaan arvokkaat ja tärkeät kallioalueet on osoitettu säilytettäviksi.

+ Vaikutukset liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen / muutoksen suunta

Liikenne Toimintojen lisääminen alueella lisää liikennettä. Nykyinen liikenneverkko säilyy pääosin, mutta

mahdollistetaan saattoliikenteen parantaminen ja pysäköinnin lisääminen alueella.

Pysäköintipaikkojen lisääminen hyödyttää myös muita ympäröivän alueen toimintoja.

+

Yhdyskuntatekninen

huolto

Hyödyntää olemassa olevaa yhdyskuntatekniikkaa.

+

Vaikutukset talouteen / muutoksen suunta

Kaavatalous Tukeutuu olemassa olevaan infraan. Mahdollistaa toimintojen laajentumisen.

+ Vaikutukset terveyteen / muutoksen suunta

Ympäristöhäiriöt Liikenteen lisääntyminen aiheuttaa häiriöitä sekä alueelle että sen ympäristölle.

- Vaikutukset sosiaalisiin oloihin / muutoksen suunta

Sosiaalinen

ympäristö

Ei vaikutusta alueen sosiaaliselle ympäristölle.

0

Vaikutukset kulttuuriin / muutoksen suunta

Rakennussuojelu Alueen vanhimmat rakennukset ovat 1960-luvulta. Kaavan yhteydessä ei ole selvitetty rakennusten

mahdollisia kulttuurihistoriallisia arvoja eikä niitä ole aiemmissa selvityksissä mainittu.

0

Ei merkittävää vaikutusta työpaikkojen tai elinkeinotoiminnan kannalta. 0

26

6.3 Asemamaavamerkinnät ja määräykset

27

28

6.4 Nimistö

Lähivirkistysalue koulujen pohjoispuolella nimetään Hirsipuunkallioksi, joka on paikan historiasta

löytyvä nimitys.

Nykyinen kaava-alueella oleva Töyryntien osuus ja Töyrynpolku muutetaan nimeltään

Nummenkaduksi.

29

7. Asemakaavan toteutus

7.1 Toteuttaminen ja ajoitus

Asemakaavan toteuttaminen aloitetaan kaavan saatua lainvoiman.

* * *

Kaavatyöhön ovat osallistuneet kaavoitusavustaja Jussi Helminen ja kaavoitusarkkitehti Mervi

Tammi.

Raumalla xxxxx

Mervi Tammi

kaavoitusarkkitehti

Raumalla

Rauman kaupunki / kaavoitus

Juha Eskolin

kaavoitusjohtaja