luottoseminaari vierumäellä syyskuussa s.5 luotonhallinnan ...luottolinkki 2/2012 luottolinkki...

2/2012

Luottoseminaari Vierumäellä syyskuussa s.5

Luotonhallinnan yrityscase s.10

Kutsu kevätkokoukseen s. 26

Luottolinkki 2/2012

YRITYKSET VOIVAT OLLA GLOBAALEJA– MAKSAMINEN ON AINA PAIKALLISTAHyvä kassavirta ja maksuvalmius ovat yrityksille elintärkeitä. Intrum Justitian kansainväliset perintäpalvelut auttavat sinua saamaan maksut ajallaan ympäri maailmaa. Konttorimme 20 Euroopan maassa yhdessä 180 maata kattavan agenttiverkoston kanssa takaavat sinulle vahvan kumppaniverkoston saatavien kotiuttamiseksi.

Miten voimme auttaa sinua liiketoimintasi tehostamiseksi? Kysy lisää numerosta 09 2291 1600 tai [email protected]

www.intrum.fi

Intrum Justitia-konserni on Euroopan johtava asiakashallintapalveluiden asiantuntija, jonka palveluksessa on 3 300 henkilöä 20 maassa.

Boosting Europe is our contribution to improving the economy and creating jobs.We’re all in this together.Let’s change things for the better.

www.intrum.com/boostingeurope

Luottolinkki 2/2012 3Luottolinkki 2/2012

K U S T A N T A J ALuottomiehet - Kreditmännen ryJäsenlehti. Ilmestyy neljä kertaa vuodessa30. ilmestymisvuosi

P Ä Ä T O I M I T T A J ASami Ijäs puh: 050 525 0157Fax: 010 850 [email protected]

T O I M I T U S N E U V O S T OAnne Björk puh. 020 7650 240Terhi Hakkarainen puh:050 442 9699Antti Heikonen puh. 030 603 5645Piia Nurminen puh: 050 598 0030Olli-Pekka Pitkäjärvi puh: 050 540 0316

T O I M I T U K S E N O S O I T ELuottomiehet ryPl 891, 00101 Helsinki

U L K O A S URaimo Elovaara, Suomen Painotuote

T I L A A J A P A L V E L ULuottomiehet ryConsista Oy, Kasarmikatu 3600130 HELSINKISähköpostios: [email protected]. 09-622 5715, fax. 09-622 5725

P A N K K I Y H T E Y D E TLuottomiehet ry.IBAN FI3420891800073866BIC NDEAFIHH

P A I N O P A I K K AKM-Yhtymä Oy Suomen Painotuote, VantaaISSN-L 1457-7909ISSN 1457-7909 (Painettu)ISSN 2242-2498 (Verkkolehti)Kirjoittajien lehdessä esittämät mielipiteet ovat heidän omiaan eivätkä siten välttämättä edusta yhdistyksen kantaa.

Kannen kuva: Hannu HaapalaAurajoki, Turku

www.luottomiehet.fi

T Ä S S Ä N U M E R O S S A

Pääkirjoitus .................................................... 3Hallituspalsta ................................................. 4Luottoseminaarikutsu ................................... 5Uudet jäsenet ................................................ 6Kysymyksiä uusille jäsenille .......................... 7Kuluttajien luottokelpoisuuden arviointi: perustiedoilla vai päätöksentekomallilla? ... 8Mediatiedot ................................................... 9Vapon luotonhallinnan tärkeimpänä päämääränä yrityksen kassavirran parantaminen .............................................. 10Pikavipit - kaksi näkökulmaa ...................... 12Pk-yritysten rahoitus- ja maksuvalmiustilanne heikentynyt .............. 13Kasvu ja kannattavuus - yritystoiminnan tukipilarit ..................................................... 14Kevätiltamat 2012 ....................................... 16Velalliselle ehdotetaan oikeutta keskeyttää vapaaehtoinen perintä ............ 18Lyhyesti ........................................................ 20Kysymys SEPAn käyttöönotosta ................. 21Oman pääoman paluu ................................. 22Yrityssaneeraus ja velkoja Velkojan asema saneerausmenettelyssä ................... 24Kutsu kevätkokoukseen ............................ 26

PÄÄKIRJOITUS

Kevät on jo hienolla mallilla. Mukava nähdä miten vahva lumipeite antautuu läm-penevien kelien myötä. Kadulla vastaan kävelevät naapuritkin tunnistaa jo helpom-min, kun ihmiset ovat luopuneet syvälle päähän vedetyistä päähineistä. Varma ke-vään merkki on myös Luottomiehet-Kreditmännen Ry:n iltamat, joita vietettiin melko lämpimän kevätsään siivittämänä ravintola Kaarle XII:sta. Juhlista enem-män tässä numerossa. Kevät näkyy muutoinkin yhdistyksen toiminnan vilkastumi-sena. Lehdessä on kutsuja kokoukseen, golfaamaan ja seminaariin.

Sitä vastoin talouden puolella kevään tuloa saadaan vielä odotella. Hyviäkin uu-tisia on kantautunut, mutta esimerkiksi riski Espanjan ja Italian ajautumisesta sy-vempiin ongelmiin pitää talouden näkymät epävarmoina. Ylivelkaantuminen jar-ruttaa talouskasvua niin Euroopassa kuin Yhdysvalloissakin. Tämä puolestaan lisää maksuvaikeuksiin joutuvien yritysten määrää. Kun talouden kakku ei kasva, siitä voittoja keräävien yritysten määrä vähenee. Eräs ekonomisti totesikin, että yri-tysten maksuvaikeudet alkavat lisääntyä, kun bruttokansantuotteen kasvu jää alle kahden prosentin. Tätä kirjoitettaessa muun muassa Pellervon taloustutkimus PTT ennustaa Suomen BKT:n supistuvan kuluvana vuonna vajaan prosentin verran.

Yksittäisen kansalaisen on melko vaikea muodostaa luotettavaa kuvaa talouden näkymistä. Useimmille meistä media taitaa olla tässä suhteessa tärkein tietolähde siitäkin huolimatta, että sen tarjoama tieto on usein hyvin pirstaleista. Saman vuo-rokauden aikana julkaistut uutiset saattavat viestiä täysin erisuuntaisesta kehityk-sestä. Olennaisen ja epäolennaisen informaation erottaminen toisistaan ei ole help-poa. Myös se, että informaation määrä vähenee, voi vaikuttaa tunnelmiin. Vuoden vaihteen tienoilla itselleni syntyi tunne, että talouden ongelmat alkavat jossain määrin helpottamaan. Mielikuva saattoi toki olla oikeakin, mutta huomasin käsi-tykseni syntyneen siitä, että kun poliitikot olivat lomilla, niin mediakin oli kriisin osalta vaiti. Talouden ongelmat eivät enää täyttäneet otsikoita. Kriisi heräsi jälleen ikään kuin eloon median uutisoitua Euroopan päättäjien kokoontuneen Brysseliin miettimään toimia kriisin selättämiseksi.

Talouden tilanne pitää meidät Luottomiehet valppaina myös jatkossa. Petri Aho kirjoittaa tässä lehdessä oman pääoman arvostuksen kasvusta, joka on seuraus-ta muun muassa pankkien vakavaraisuussäännösten tiukentumisesta ja taloudel-lisen tilanteen ennustettavuuden vaikeutumisesta. Yritysten rahoituksen saatavuus tulee eittämättä näkymään haasteena myös luottoriskien hallinnassa. Olemme jo nähneet konkursseja, joissa terveenä pidetyt yhtiöt ovat joutuneet vaikeuksiin ra-hoituksen tyrehdyttyä. Osa näistä yrityksistä olisi todennäköisesti selvinnyt ongel-mistaan lisärahoituksen avulla vielä muutama vuosi sitten. Nyt pitää vain toivoa, että välttyisimme yllättäviltä shokeilta ja saisimme rauhassa keskittyä euroalueen ongelmien ratkaisemiseen. Esimerkiksi yhden, hieman merkittävämmän eurooppa-laisen pankin konkurssi, veisi meidät jälleen turbulenssiin, jossa olisi hatuissa pi-telemistä.

Saattaa olla ammatinvalintakysymys, että asioita tulee usein lähestyttyä riskien nä-kökulmasta. Uskon kuitenkin osaavani nähdä asioissa myös mahdollisuuksia. Po-sitiivisilla asioilla on vain taipumus pitää huolta itsestään. Riskit kaipaavat enem-män huomiotamme.

Hyvää kevään jatkoa kaikille lukijoille.

Sami IjäsPäätoimittaja

Positiiviset asiat pitävät huolta itsestään

Luottolinkki 2/20124

HALLITUSPALSTA

1961 2011

Vuosi 2011 oli Luottomiehille juhla-vuosi, joka tuntui myös yhdistyksen taloudessa. Huolimatta siitä, voin Luottomiehet ry:n taloudesta vastaa-vana vakuuttaa kaikille, että yhdis-tyksen talous on edelleen kunnossa.

Yhdistyksen tuotot ovat vuosita-solla keskimäärin 100.000 euroa. Tuotot muodostuvat pääasiasiassa jä-senmaksuista, vuosittain järjestettä-västä luottoseminaarista saatavista maksuista sekä tiedotustoiminnan eli Luottolinkki-lehden mainostuo-toista. Lisäksi saamme jonkin verran tuottoja mm. mainostilan myynnistä yhdistyksen kotisivulle.

Jäsenmaksutuotot ovat noin 25.000 - 27.000 euroa ja perustuvat noin 700 jäsenmaksunsa maksavaan jäseneen. Jäsenmaksua ei ole korotet-tu muutamaan vuoteen. Luottosemi-naarin tuotot vaihtelevat kovastikin vuosittain riippuen osallistujamää-rästä seminaariin. Osallistujamää-rä riippuu monesta tekijästä, kuten järjestettävästä ohjelmasta ja mones-ti paljonkin siitä missä seminaari jär-jestetään.

Luottolinkin mainostuotot vuosit-tain ovat olleet noin 25.000 - 30.000 euroa. Jonkin verran tuottoja yhdis-tys saa myös muusta toiminnasta.

Luottomiehet ry:n kaltaisen yhdis-tyksen ei ole tarkoitus tehdä voittoa. Tilikauden tuloksen olisikin syytä olla lähellä nollaa. Voiton tekemistä on siis välteltävä. Tilikauden menot ovatkin yhtä tärkeitä kuin tuotot.

Yhdistyksen taloudesta

Yhdistyksen kuluista suurimmat ovat luottoseminaari ja tiedotustoi-minta eli Luottolinkki-lehden teke-minen. Näistä molemmista saatavat tuotot kuitenkin useimmiten katta-vat niistä aiheutuvat kulut. Joskus ai-kaisemmin sekä luottoseminaari että tiedotustoiminta ovat olleet yhdis-tyksen muun toiminnan rahoitukses-sa tärkeässä asemassa. Viime vuosi-na tuotot ovat kuitenkin olleet suurin piitein kulujen suuruiset.

Erilaiset jäsenistölle järjestettävät tapahtumat ja vuosittaiset kevät- ja syyskokoukset vievät rahoista oman osansa. Osan vaatii myös pelkkä yh-distyksen hallinnointi. Tähän kuu-luu mm. kirjanpito ja jäsenrekisterin ylläpito. Näistä toiminnoista aiheu-tuvien kulujen kattamiseksi onneksi jäsenmaksut ja mm. nettisivuilla ole-vien mainosbannerien tuotot ovat ol-leet riittävät.

Toukokuussa yhdistyksen kevät-kokouksessa vahvistetaan edellisen vuoden tilinpäätös. Syyskokoukses-sa taas päätetään seuraavan vuoden budjetista. Suosittelen jäsenistölle kokouksiin osallistumista. Silloin saa hyvän kuvan siitä, miten yhdistyksen rahoja käytetään. Yhdistyksen talou-dellinen tilanne voi myös sallia uu-denlaisten toimintamuotojen kehit-tämisen.

Hyvää kevätkokousaikaa kaikille

Luottomiehet – Kreditmännen ry:n jäsenhakemuksen täyttäminen käy vaivattomasti Internetissä osoitteessa

www.luottomiehet.fi - Ota yhteyttä linkin alta. Jos sinulla ei ole mahdollisuutta täyttää hakemusta Internetissä,

niin ota yhteyttä yhdistyksen sihteeriin: Pasi Asikainen / Suomen Asiakastieto [email protected], puh. 050 441 5779

Tero Pyhältö


Luottoseminaari 2012 Vierumäellä 13.-14.9.

Tervetuloa perinteiseen kaksipäiväiseen Luottoseminaariin kuulemaan ajankohtaista ja hyödyllistä tietoa alaamme liittyen – lisäksi mahdollisuus tutustua curlingiin ohjatusti!

Luennoitsijoina ja heidän aiheinaan:Lainsäädäntöneuvos Tuomo Antila: ”Maksuviivästysdirektiivin täytäntöönpanoa koskevat lainsäädäntöehdotukset sekä muut perintälain uudistamista koskevat ehdotukset”Johtava neuvonantaja Lauri Uotila, Sampo-pankki: ”Taloustilanteen katsaus ja näkymät”Lakimies Jussi Laakkonen, Asianajotoimisto Ylikraka Oy: ”Julkisselvitykset”Avaruustähtitieteen professori, Tieto-Finlandia palkittu Esko Valtaoja, Turun YliopistoCorporate Credit Manager Kenneth Bärlund, Rautaruukki OyKehityspäällikkö Kaisa Kässi, Markkinointi – Instituutti ja Koulutuspäällikkö Kati Kekäläinen, Turun Kauppakorkeakoulu yhteisellä aiheella: ”Koulutuksesta potkua luotonhallintaan”

Muut esiintyjät: Stand-Up- koomikko Tommi Tuominen sekä yhtye ”Los Platanos Negros”

Kokous- ja majoituspaikkana Hotelli Scandic, bussikuljetus Helsingistä meno-paluu

Hinnat ja ilmoittautuminen:2-hengen huoneessa 510,00 EUR1-hengen huoneessa 620,00 EURPäiväseminaari 2 päivää (kokous, kahvit ja lounaat) 370,00 EURPäiväseminaari 1 päivä (to tai pe) 290,00 EURLinkki ilmoittautumiseen sivulla www.luottomiehet.fi Huom! Nopeiden ilmoittautujien kesken (30.5.2012 mennessä ilmoittautuneet) arvotaan yllätyspalkinto!

Koulutustoimikunta toivottaa kaikki tervetulleiksi!


Uudet jäsenet 2-3/2012Alaviuhkola Timo Myyntipäällikkö Atradius Credit Insurance N.VFagerholm Bengt Valtiotieteiden maisteri Bengt Fagerholm T:miHertzböle Patrick Palvelupäällikkö OK Perintä OyJaatinen Noora Luotonvalvoja Lemminkäinen OyjJokinen Petri OTL Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö IlmarinenKinnunen Jonna Luotonvalvonnan ja perinnän päällikkö S-Pankki OyKivimäki Virpi Perintäkäsittelijä OK Perintä OyKotilahti Ritva Yhteyspäällikkö Svea Perintä Oy Lehtilampi Maj-Len Perintäkäsittelijä Sergel OyNurminen Anne-Mari Tiimipäällikkö Lemminkäinen OyjOvaska Aila Luotonvalvoja Ramirent Finland OyPanula Kirsti Asiakasvastaava Aktiv Kapital OyPenttilä Marita Asiakasvastaava Aktiv Kapital Porfolio OyPihlajamäki Laura Tradenomi Turun KauppakorkeakouluPitkänen Mervi Perintäasiantuntija OP-Palvelut OyRainio Maarit Perintäasiantuntija OP-Palvelut OyRasku Terhi Oikeushallinnon tradenomi OK Perintä OySaarinen Sari Rahoitustoimihenkilö OP-Palvelut OyTella Sanna Luotonvalvoja Sergel OyTuohimaa Marika Team leader OK Perintä OyViding Päivi Osastosihteeri Oy Flinkenberg AbÖhman Benny Myyntipäällikkö OK Perintä Oy

Luottomiehet ry:n ja Markkinointi-instituutin kehittämä tutkinto on tarkoitettu luoton-hallintaa ja perintää hoitaville tai luottoalan tietoja tarvitseville. Koulutus toteutetaan joustavasti työn ohessa. Opiskelu kestää 9 kk sisältäen 8 koulutuspäivää. Ilmoittautumiset: markinst.fi

Lisätietoja• Kaisa Kässi, p. 050 401 4386 [email protected]• Liisa Tuhkanen, p. 050 401 4925 [email protected]

markinst.fi

Luotto-tutkintoKoulutus alkaa lokakuussa 2012

Tunnistettava muutos.

Markkinointi-instituutti Vuoden Luottomies 2011


Kysymyksiä Uusille jäsenille

Kuka olet, missä työskentelet ja mit-kä ovat työtehtäväsi?Aila Ovaska, toimin Ramirent Fin-land Oy:ssä luotonvalvojana.

Mikä sai sinut liittymään Luotto-miehiin? Mitä kautta sait tietoa yh-distyksestä?Sain yhdistyksestä tietoa esimiehel-täni ja hän kehotti minua liittymään Luottomiehiin, jotta saan ajantasais-ta tietoa luottoja perintäalaan liit-tyen.

Oletko jo ehtinyt tutustumaan yhdis-tyksen monipuoliseen koulutus- ym.

toimintaan? Jos olet, niin mikä vai-kuttaa kiinnostavimmalta?En ole vielä ehtinyt tutustua moni-puoliseen koulutustoimintaan, mutta aikomukseni on tutustua lähiaikoina paremmin yhdistyksen toimintaan.

Mitä aiheita haluaisit Luottolinkissä käsiteltävän?Olen saanut lukea työkaverini lehteä ja sisältö vaikuttaa mielenkiintoisel-ta. Laitan kyllä mielelläni toiveita, kunhan olen ensin tutustunut van-hempien lehtien sisältöön.

Haastattelussa Aila Ovaska

Haastattelussa Petri JokinenKuka olet, missä työskentelet ja mit-kä ovat työtehtäväsi?

Nimeni on Petri Jokinen, olen koulutukseltani oikeustieteen lisensi-aatti ja olen työskennellyt pari vuot-ta lakimiehenä Ilmarisen vakuutus-maksuliikenne- ja perintäosastolla. Työtehtäväni painottuvat perintään liittyviin insolvenssioikeudellisiin kysymyksiin.

Oletko jo ehtinyt tutustumaan yhdistyksen monipuoliseen koulutus- ym. toimintaan? Jos olet, niin mikä vai-kuttaa kiinnostavimmalta?Olen alustavasti tutustunut Luotto-miesten koulutustoimintaan. Esim. vuoden 2011 syysseminaarin ohjel-ma vaikutti erittäin mielenkiintoisel-ta.

Mikä sai sinut liittymään Luotto-miehiin? Mitä kautta sait tietoa yh-distyksestä?Luottolinkkiin toivon yhdistyksen asioiden lisäksi ajankohtaisia kirjoi-tuksia insolvenssioikeuden alalta ja kriisiyritysten tervehdyttämiseen liit-tyvistä kysymyksistä.

Eläkkeelle siirtyvät luottomiehet pysyvät yhdistyksen jäseninä automaattisesti. Jäsenyys on maksuton. Tämä edellyttää osoitteenmuutosilmoitusta joko osoitteessa www.luottomiehet.fi tai lähettämällä viesti osoitteeseen [email protected]. Ilmoituksessa tulee olla maininta eläkkeelle jäämisestä.

KUVA MIKKO KÄKELÄ


Luotolla elämisen yleistyminen ja lisääntyvät maksuhäiriöt ohjaavat yrityksiä yhä tarkem-paan kuluttajan luottokelpoi-suuden arviointiin. Pienehköjä luottopäätöksiä yritykset tekevät perustiedoilla, mutta hiukankaan isompia luottoja on syytä arvioida tarkemmin.

Viime vuoden lopussa maksuhäiri-öisiä kuluttajia oli melkein 330 000. Määrä on ollut kasvussa viimeiset kolme vuotta. Silti edelliseen ennä-tysvuoteen 1997 on vielä matkaa: sil-loin rekistereissä oli peräti 368 000 yksityishenkilöä. Viime vuodelle kir-jattiin kokonaismäärään kuitenkin jo 9 000 hengen kasvu.

Kasvun syitä ovat niin vallitse-va taloustilanne kuin ihmisten ku-lutuskäyttäytymisen muutoksetkin. Luotolla maksamisesta ja luotolla elämisestä on tullut normaali ja hy-väksytty elämäntapa. Yhä useam-pi tavara ja palvelu maksetaan vasta sen hankkimisen jälkeen. On myös yhä yleisempää, että kuluttajalla on taskussaan useamman yhtiön myön-tämä kortti tai parikin puhelinta.

Myös luotonantajan näkökulmas-ta muutoksia on tapahtunut paljon. On käytettävissä koko ajan enemmän ja parempia keinoja luottokelpoi-suuden arviointiin ja luottopäätös-ten tekoon. Vuonna 2010kulutta-jansuojalakiin kirjattiin myös hyvä luotonantotapa. Se sisältää paitsi luottojen markkinointiin ja kulutta-jan informointiin liittyviä määräyk-siä, myös velvoitteen tunnistaa vah-vasti kuluttaja-asiakas ja arvioida hänen luottokelpoisuutensa. Luot-

tokelpoisuus tulee arvioida luoton määrä ja muut olosuhteet huomioon ottaen ”riittävien tietojen perusteel-la”. Vähintään tämä tarkoittaa luot-totietojen tarkistamista.

Kuluttajien arvioinnissa käytettävissä olevat tiedotLuottotietorekisteriin saa lain mu-kaan tallentaa kuluttajista ainoas-taan maksuhäiriötietoja sekä esimer-kiksi tiedon siitä, että henkilölle on määrätty edunvalvoja. Lisäksi luo-tonmyöntäjällä on mahdollisuus varmistaa hakijan osoite-, asuin-paikka- ja muut perustiedot Väestö-tietojärjestelmästä.

Luotonhakijan taloudellista ase-maa kuvaavaa tietoa, kuten tuloja, varallisuutta ja muita velkoja ei tois-taiseksi online-palveluna Suomessa saa. Luottomiehetkin ovat kyllä vii-me aikoina nostaneet esiin ajatus-ta tällaisesta positiivisesta luottotie-torekisteristä ja istuvan hallituksen ohjelmaankin asian selvittäminen on kirjattu. Lähes kaikissa Suomen kanssa vertailukelpoisissa maissa vastaava rekisteri jo on.

Luottoriskin suuruuden mukaan käytetään arvioinnissa luottoja maksuhäiriötietoja, jotka kuvaavat kuluttajan toteutunutta maksuta-paa tai -halua. Tutkimusten mukaan maksuhäiriömerkintä tilastollisesti ennustaa erittäin hyvin riskiä saada uusi häiriömerkintä. Harvoin vähän-kään suuremmissa riskeissä kuiten-kaan tyydytään pelkkiin luottotieto-rekisterin tietoihin.

Kuluttajakauppaan liittyy myös muita riskejä: tavallisimmin luoton-hakijan tiedoista tarkistetaan myös osoite-, kotipaikka-, toimikelpoi-suus- ja muita Väestötietojärjestel-mään kirjattuja tietoja. On selvää,

että toimitettavan tavaran tai palve-lun tulee mennä oikealle henkilöl-le oikeaan paikkaan ja, että myös laskut löytävät perille. Rekisteritie-tojen lisäksi luottokelpoisuuden ar-vioinnissa saatetaan käyttää myös henkilön itse ilmoittamia tietoja – erityisesti silloin kun henkilön talou-dellista tilannetta tutkitaan tarkem-min.

Päätöksentekopalvelut arvioinnin välineenäJos kuluttajaluotonanto on rajoi-tettua ja vähäistä, luottopäätök-set tullaan edelleen tekemään pit-kälti manuaalisesti ja yksittäiset tiedot kerrallaan tarkistaen. Yleiset tehokkuus- ja kannattavuusvaati-mukset kohdistuvat kuitenkin myös luotonmyöntöön ja hallintaan. Sa-moin myös monikanavainen sähköi-nen palvelutarjonta saattaa vaatia, että luotonmyöntäminen voi tapah-tua vuorokauden ympäri ja viikon

TeKSTI: PASI ASIKAINeN

Kuluttajien luotto-kelpoisuuden arviointi:

perustiedoilla vai päätöksentekomallilla?

Pasi Asikainen

9Luottolinkki 2/2012Luottolinkki 2/2012

kaikkina päivinä. Luoton myöntä-mismahdollisuus voi olla yritykselle myös kilpailuetu.

Toisaalta vähäriskisemmässä luot-tokaupassa ei ole välttämättä tarpeen paneutua niin syvällisesti hakijan ta-loudellisen tilanteen ja maksuvaran arviointiin. Jos yrityksen kuluttaja-luottopolitiikka on mahdollista ki-teyttää säännöiksi, jotka perustuvat pitkälti julkisten rekisterien tietoi-hin ja jos siihen vielä yhdistyy kulut-taja-asiakkaan vahva tunnistus, pää-töksentekopalvelu voi olla vastaus luotonmyöntämisen ympärivuoro-kautiseen tarpeeseen.

Kaiken kaikkiaan tarve päätök-sentekopalvelujen käyttöönottoon on lisääntynyt viime vuosina. Siihen on vaikuttanut paitsi mainittu sähköisen kaupankäynnin lisääntyminen, niin myös luotonmyönnön tehostamisen tarve. Päätöksentekopalveluilla sel-keästi hylättävät tai hyväksyttävät hakijat voidaan hoitaa nopeammin ja vähemmin kustannuksin, kun taas ammattitaitoista käsittelyä ja lisäsel-vittelyitä vaativat tapaukset voidaan ohjata tarkempaan harkintaan.

Luokituksien tuoma lisäarvo Päätöksentekojärjestelmien lisäksi toinen yleistynyt kuluttajaluotonan-non trendi on ollut luokitusten tai pisteytysmallien käytön lisääntymi-nen. Ne ovat osaltaan tulleet täyt-tämään toisaalta positiivisen luotto-tietorekisterin tarjoaman eksaktin taloudellisen tiedon puutetta ja taas toisaalta henkilöstä saatavien tieto-jen kokonaisarvioinnin tarvetta.Pankki- ja rahoitusalalla erilaisten pisteytys- ja luokitusmallien käyttö on jo vuosia ollut yksi osa sekä luo-totuspäätöstä että luottosalkun riski-analyysiä. Enenevässä määrin niiden käyttö on lisääntynyt myös muilla toimialoilla.

Luokituksien tuoma lisäarvo luot-topäätökselle on se, että tilastolli-seen malliin perustuvat luokitukset antavat kuluttajan pohjatietojen pe-rusteella kokonaisarvion häneen liit-tyvästä riskistä. Luokitusmalli voi ottaa huomioon joko pelkät kulut-tajan maksuhäiriöt tai muut häneen liittyvät rekisteritiedot, kuten yritys-

yhteyksistä löytyvän yrittäjätaustan tai Väestörekisterin kautta saatavat taustatiedot.

Joillain toimialoilla niiden käyt-tö pohjautuu toimialan erityisvaati-muksiin. Jos luotolla tai jälkikäteis-maksulla myydään niin sanottuja välttämättömyyshyödykkeitä, liittyy asiakkaan luottokelpoisuuden ar-viointiin erityistarpeita: palvelu on kuluttajalle pakko myydä ja yleen-sä pelkkä maksuhäiriö ei saa olla sen luotolla antamisen este. Niinpä luo-kittelulla voidaan arvioida maksu-häiriöiden tuoman riskin vakavuus ja määritellä vakuusmaksu sen pe-rusteella.

Sen sijaan pelkkään kuluttajan asuinalueen tietoihin perustuva ns. geoscoring on enemmänkin jäänyt käyttöön markkinoinnin suuntaa-miseen halutun kaltaisille kulutta-jakohteille. Luottopäätökset on teh-ty ja tullaan edelleenkin tekemään henkilöä itseään koskevien tietojen pohjalta – ei hänen asuinpaikkansa keskimääräisten sosioekonomisten tietojen perusteella.

Tekniset tiedotLehden koko: A4Painopinta-ala: 210 x 297 mmPalstojen määrä: 3 kplPalstan leveys: 1 p 55 mm, 3 p 180 mmAineistot: TiedostoinaOhjelmat: Kaikki taitto- ja grafiikkaohjelmat

MaksuosoiteMaksun saaja: Luottomiehet ryPankkiyhteys: IBAN FI3420891800073866 BIC NDEAFIHH

Reklamaatiot Ilmoitusten painoasua koskevat reklamaatiot 7 vrk:n kuluessa lehden ilmestymisestä kirjallisena.

Ilmoitusten Viimeistään 14 vrk ennenperuuttaminen: aineistopäivää. Myöhemmin peruutetuista laskutetaan 50% hinnasta. IlmestymispäivätNro Aineisto Ilmestyy3/2012 27.8 11.94/2012 21.11 10.12

ISSN-L 1457-7909ISSN 1457-7909 (Painettu)ISSN 2242-2498 (Verkkolehti)

Julkaisija Luottomiehet-Kreditmännen ry Osoite: PL 891, 00101 Helsinki

ToimitusPäätoimittaja: Sami Ijäs Puhelin: 050 525 0157Telefax: 010 850 8511e.mail: [email protected]

Ilmoitustilan myyjä Terhi Hakkarainen, 050 4429 699 Jäsenrekisterin ylläpito Consista OyPuhelin: (09) 622 5715 Fax: (09) 622 5725 [email protected] Paino KM-Yhtymä Oy Suomen PainotuoteYhteyshenkilö: Pia HuovinenOsoite: Äyritie 8 A, 01510 VantaaPuhelin: 040 563 7911Telefax: (09) 7594 6202 [email protected] www.painotuote.fiAineistotiedustelut: Raimo Elovaara KM-Yhtymä Oy Suomen Painotuote 050 323 8066 [email protected]: [email protected] [email protected]

IlmoitushinnatIlmoituskoko Mustavalkoinen 4-värinenKeskiaukeama 1010 1350 Takakansi* + s.2. á 600 940 1/1 muut sivut 450 790 1/2 sivu 250 590 1/4 sivu 170 510 * Takakannen yläreunassa 30 mm korkea valkoinen osoitekenttäalue

Mediatiedot 2012


Syksyllä 2011 Vapo-konsernissa käynnistettiin tehostamisohjelma kannattavuuden parantamiseksi. Yksi kustannusten säästöohjelman tärkeimmistä tavoitteista on kassa-virran selkeä ja pysyvä vahvistami-nen. Osana kassavirran kehittämistä etsitään keinoja käyttöpääoman en-tistä tehokkaampaan käyttöön, mikä asettaa myös Vapon luotonhallinnal-le uusia, mielenkiintoisia haasteita. Tehostamisohjelman myötä luoton-hallintaprosessien kehittäminen myyntisaatavien kiertoaikojen lyhen-tämiseksi on noussut vielä aiempaan-kin tärkeämpään rooliin.

Kassavirran paranta-minen Vapon tärkein tavoite tavoitteena vuonna 2012 Vapo on bioenergian johtava kehit-täjä Suomessa ja Itämeren alueella, maailman johtava turveteollisuusyri-tys sekä Euroopan suurimpia sahate-ollisuusyrityksiä. Konserniin kuuluu neljä liiketoiminta-aluetta: Vapo Bio-polttoaineet, Vapo Biolämpö, Vapo Puutuotteet sekä Vapo Ympäris-tö. Suomen valtio omistaa emoyhtiö

Vapon luotonhallinnan tärkeimpänä päämääränä yrityksen kassavirran

parantaminen

Vapo Oy:n osakkeista 50,1 % ja Suo-men Energiavarat Oy 49,9 %. Kon-sernin palveluksessa vuonna 2011 oli 1 226 henkilöä.

Vapo-konsernin liikevaihto vuonna 2011 oli 705 miljoonaa eu-roa ja liiketulos -42 miljoonaa eu-roa, joka sisältää noin 34 miljoonan euron pellettiliiketoiminnassa teh-dyn alaskirjauksen. Vapaa kassa-virta ennen veroja oli 21 miljoonaa euroa. Turvatakseen yhtiön kehit-tämisen Vapossa käynnistettiin jo vuoden 2011 lopussa tehostamisoh-jelma, jolla tavoitellaan vuositasolla yli 10 miljoonan euroa alhaisempia kustannuksia sekä kassavirran vah-vistamista.

Vapaa kassavirta kertoo sen ra-hamäärä, joka jää investointien jäl-keen käytettäväksi omistajille (osin-got), velkojille (korot ja lainojen takaisinmaksut) tai yrityksen taseen vahvistamiseen. Yrityksen kyky saa-da aikaan kassavirtaa on yrityksen kaikkein tärkein taloudellinen tehtä-vä. Riittävä kassavirta mahdollistaa kunnollisen omarahoituksen (vaka-varaisuuden) ja jatkuvan maksuval-miuden.

Kassavirran tarkastelua helpottaa

sen pilkkominen osakomponenttei-hin (ks. kuva 1).

Tarkastelu osoittaa monia keino-ja, joilla voidaan parantaa yrityksen kassavirtaa. Kuten liiketoiminnas-sa yleensä, myös kassavirran vahvis-tamisen lähtökohtana on toiminnan kannattavuus. Sitä voidaan paran-taa liikevaihtoa kasvattamalla esi-merkiksi myyntihintoja korottamalla sekä kustannuksia karsimalla. Myös mahdollisimman suuret poistot ja in-vestointien vähentäminen tai omai-suuden myyminen kasvattavat yri-tyksen kassavirtaa.

Luotonhallinnan näkökulmasta kassavirran vahvistamisen mahdol-lisuudet löytyvät käyttöpääoman te-hokkaasta hallinnasta. Myyntisaa-tavien kiertoaikojen nopeuttaminen muun muassa maksuaikoja lyhentä-mällä ja perintää tehostamalla ovat keinoja käyttöpääoman vähentämi-seen ja sitä kautta kassavirran kas-vattamiseen. Toinen luotonhallinnan vaikutusmahdollisuus sijaitsee liike-toiminnan muissa kustannuksissa. Luottoriskien hyvä hallinta pitää yri-tyksen luottotappiot pieninä, mikä parantaa puolestaan kassavirran läh-tökohtana olevaa liiketulosta.

TeKSTI: SARI TORIKKA JA PAULA RAUTIAINeN KUvAT: vAPO Oy


Kuva 1: Kassavirran osakomponentit ja keinoja kassavirran tehostamiseen

Luotonhallinnan rooli kassavirran vahvistamisessa

Luotonhallinta ja sen organisointi Vapossa

Vapo-konsernin luotonhallintapro-sessin omistajuus on keskistetty Jy-väskylässä toimivaan taloushallinnon palvelukeskukseen luotonvalvonta-ryhmälle, joka yhteistyössä Balti-an ja Ruotsin taloushallinnon palve-lukeskusten luotonvalvojien kanssa vastaa prosessin hoidosta ja sen toi-mivuudesta.

Luottopolitiikan tavoitteena on estää harkitsemattomien luottoris-kien toteutuminen ja luottotappioi-den syntyminen sekä tukea myyn-tiä ja asiakassuhteiden hoitamista. Jokaiselle liiketoiminta-alueelle on määritelty luottopolitiikka, jossa on huomioitu myös maakohtaiset käy-tännöt ja lainsäädäntö. Luottopoli-tiikassa on kuvattu selkeästi muuan muassa vastuualueet ja –rajat, jot-ka määrittelevät eri luotonhallintaan osallistuvien tahojen päätöksente-komahdollisuudet. Luotonvalvonta osallistuu säännöllisesti vähintään kerran vuodessa myyntitiimien ko-kouksiin, joissa käydään läpi muun muassa luottopolitiikkaa, luotonval-vonnan tuottamia palveluja sekä kes-kustellaan yhdessä luotonhallinnan kehityskohteista.

Vapo-konsernin luottotappiot ovat olleet joka vuosi vähäisiä. Luot-totappiot suhteessa liikevaihtoon vuonna 2011 olivat 0,1 %, tosin nou-sua edellisvuoteen oli 127 %. Asia-kasryhmää, johon liittyy luottoriski, pyritään ensisijaisesti hallinnoimaan luottovakuutuksella tai muilla va-kuuksilla. Jokaiselle asiakkaalle on määritelty luottolimiitti asiakasvas-tuullisen myyjän toimesta. Luoton-

valvonta tarkistaa kaikkien asiakkai-den luottotiedot ja seuraa aktiivisesti asiakkaiden maksukäyttäytymistä sekä luottokelpoisuutta muun muas-sa luottotietoyhtiön valvontapalvelun avulla. Tarvittaessa luotonvalvonnan keräämien tietojen perusteella asiak-kaan luottokelpoisuus määritellään uudelleen.

Luotonhallintaan osallistuu liike-toiminnan ja luotonvalvonnan lisäksi myös ulkoisia yhteistyökumppaneita, joita tällä hetkellä ovat vakuutusyh-tiö Euler Hermes, perintätoimisto Lindorff Oy sekä luottotietoja tar-joava Intrum Justitia Oy.

Tehostamisohjelman toimenpiteitä luotonhallinnassaTehostamisohjelman myötä on myyn-tisaamisten osalta tarkennettu sekä sopimusehtoja että perintästrategiaa.

Rahankiertoa nopeuttaakseen so-pimusneuvotteluissa on pyritty ly-hentämään maksuehtoja 30 päivästä 14 päivään. Osassa Vapon liiketoi-minta-alueista on myös neuvoteltu asiakkaiden kanssa ennakkomaksui-hin siirtymisestä. Erityistä huomio-ta on myös kiinnitetty laskutukseen. Yleisesti ottaen laskutusta on pyritty Vapon liiketoiminta-alueilla nopeut-tamaan, mutta myös mahdollisuuk-sien mukaan laskutustiheyttä on li-sätty.

Perintää on myös tehostettu enti-sestään. Kahden maksumuistutuksen sijaan luotonvalvonta lähettää kai-kille asiakkaille nykyisin vain yhden maksumuistutuksen automaattises-ti, kun saatava on ollut erääntynee-nä 14 päivää. Maksumuistutuksen lisäksi asiakkaaseen voidaan olla asiakasvastuullisen myyjä toimesta yhteydessä, mikäli se nähdään perin-nän tehokkuuden kannalta tarpeelli-seksi. Maksumuistutusten ulkoasua on myös parannettu ja muun muas-sa tiedot mahdollista yhteydenottoa varten löytyvät entistä helpommin.

Luotonvalvonnan tehtävänä on seurata aktiivisesti reklamaatioi-den käsittelyä. Prosessista on pyrit-ty tekemään mahdollisimman nopea, mikä parantaa samalla myös asia-kaspalvelun laatua. Mikäli saata-va on ollut erääntyneenä 30 päivää, se siirretään automaattisesti perin-tätoimistolle perittäväksi. Mahdol-liset poikkeukset perintäprosessissa hyväksytetään aina asiakasvastuul-lisen myyjän esityksestä liiketoimin-ta-alueen johtajalla. Viivästyskorko peritään myöhässä maksetuista las-kuista, myös ulkomaisten asiakkai-den kohdalla, aina.


Pikavippejä koskeva yhteis-kunnallinen keskustelu käy vilkkaana. Luottolinkki kysyi Suomen Pienlainayhdistyksen toiminnanjohtaja Kari Kuusis-tolta ja Kuluttajaviraston joh-taja Anja Peltoselta muutama aihetta koskevan kysymyksen.

Mistä pikavippimarkkina muodostuu? Kuvailkaa tyypillinen pikavippejä ottava henkilö?

Kuusisto:Suomalainen aikuinen, jolla on luot-totiedot kunnossa ja jonka henkilö-tiedot ovat saatavissa julkisista re-kistereistä. Paras asiakas on kehä kolmosen ulkopuolella asuva noin nelikymppinen nainen, joka on töis-sä julkisella sektorilla.

Peltonen:Henkilö, joka eri syistä tarvitsee no-peasti pienehkön summan rahaa eikä hänellä ole vakuuksia tai muuta luot-toa saatavilla kyseisellä hetkellä

Onko tänä päivänä käytännössä mahdollista, että pikavippejä voitaisiin ottaa toisen henkilön nimiin?

Kuusisto:Yhtään en tiedä, joka ei olisi jäänyt kiinni. Lähes viikoittain uutisoidaan petoksista ja maksuvälinepetoksis-ta, koska erillisenä tekona ns. identi-teettivarkautta ei ole Suomessa vielä kriminalisoitu. Huijarit joko avaavat pankkitilejä väärennetyillä tai varas-tetuilla henkilöpapereilla, tai sitten uhrit eivät ole säilyttäneet verkko-pankkitunnuksiaan niiden sääntöjen mukaisesti. Jokaisen tulisi muistaa, että tupakset eivät ole ”salasano-ja” niin kuin sähköpostissa, vaan ne ovat sinun sähköinen identiteettisi.

Pikavipit - kaksi näkökulmaa

Peltonen:Kun tunnistamissäännökset tulivat voimaan helmikuussa 2010, teimme samana vuonna tietosuojavaltuute-tun kanssa valvontakampanjan. Val-vontakampanjassa löytyi runsaas-ti pikaluottoyrityksiä, jotka eivät noudattaneet alaa koskevaa lainsää-däntöä, vaan antoivat luotonhaki-jan valita, tunnistautuuko hän pank-kitunnuksilla vai ei. Osa yrityksistä on sittemmin korjannut toiminta-tapojaan. Tietosuojavaltuutettu on kuitenkin joutunut viemään tieto-suojalautakuntaan yrityksiä, jotka tunnistavat puutteellisesti lainanha-kijan henkilöllisyyden. Vuoden 2010 jälkeen emme ole selvittäneet tilan-netta tunnistamisen osalta laajem-min.

Pikavippejä syytetään usein korkeista kuluista. Miten mielestänne palvelun hinnoittelu, liiketoiminnan kustannukset ja riskit ovat suhteessa toisiinsa?

Kuusisto:Olemme EU-direktiivin uhreja, kos-ka kuluttajansuojalain mukainen, niin sanottu todellisen vuosikor-

ko, lasketaan korkoa korolle –kaa-van mukaan. Se on moninkertainen alle vuoden pituisilla lainoilla. Kes-kimääräinen todellinen vuosikorko on laskennallisesti yli 1100 prosent-tia, vaikka kokonaiskulut vain 24,8 prosenttia.

Peltonen:Kulukysymys on oikeusministeriön asettaman pikaluottoihin liittyvän lainsäädännön muuttamista pohti-van työryhmän käsiteltävänä. Ri-koslain kiskontasäännös uudistettiin vuonna 2010. Samana vuonna teim-me poliisille tutkintapyynnön muu-taman yrityksen perimistä kuluista sen selvittämiseksi, onko kyse kis-konnasta. Asia on vielä kesken.

Rahoituksella on yhteiskunnan kannalta myös varjopuolensa. Tekevätkö pikavipit tässä suhteessa poikkeuksen muihin kuluttajarahoitusmuotoihin verrattuna?

Kuusisto:Ei, kaikki jakavat samat huonot asiakkaat, kuten myös em. huijarit. Varmasti useimmille on suurempi

Luottolinkki 2/2012Luottolinkki 2/2012 13

houkutus väärinkäytöksiin etämyyn-nissä ja sähköisessä maailmassa kuin henkilökohtaisessa asioinnissa. Toi-saalta sähköisessä ympäristössä myös tietyt valvontajärjestelyt ovat tehokkaita, ja tietoyhteiskunnan ke-hittyminen vie tähän suuntaan. Olen huolissani niistä tilastoista, mitkä osoittavat ettei Suomi olen enää py-synyt kaikilta osin tietoyhteiskun-takehityksen kärjessä. Meillä esi-merkiksi viranomaiset ovat vieläkin digitalisoitumassa kun esimerkiksi Virossa koko nykyinen yhteiskunta on alun perinkin rakennettu sähköi-selle alustalle.

Peltonen:Pikaluottojen osalta on hallitusoh-jelmassa todettu, että pikaluottoihin liittyvät kasvaneet ongelmat edel-lyttävät lainsäädännön tiukentamis-ta. Kuluttajien ylivelkaantuminen on laajempi kysymys.

Yleinen mielipide vaikuttaa olevan sen suuntainen, että pikavipit aiheuttavat paljon yhteiskunnallisia ongelmia. Miten pikavippipalvelua olisi syytä kehittää, jotta niitä koskeva yleinen ilmapiiri kehittyisi parempaan suuntaan?

Kuusisto:Meillä on ennenkin ollut hyviä ehdo-tuksia. Toivottavasti Oikeusministeri tällä kertaa kuuntelee siinä määrin, että ongelmia vähennetään, eikä uut-ta kieltohanketta ainakaan enää tä-män eduskunnan aikana nouse esille.

Peltonen:Katsotaan, mitä lainsäätäjä pi-tää tarpeellisena. Alallahan on ol-lut useita vuosia aikaa kehittää omia toimintatapojaan. Esimerkiksi vii-me kevään valvontakampanjassam-me, joka kohdistui pikaluottoyritys-ten verkkosivuihin, kävi ilmi, että pikaluottoja tarjoavat yritykset eivät edelleenkään aina kertoneet verk-kosivustoillaan kaikkia vaadittavia tietoja. Osa yrityksistä myös yllyt-ti epäasiallisesti kuluttajia ottamaan lainaa.

Jälkiaaltoja rahoitusmarkkinoilla Pk-yritysten rahoitus- ja maksu-vaikeudet ovat yleistyneet. Noin 19 prosenttia yrityksistä on koh-dannut maksuvaikeuksia ja 7 prosenttia merkittäviä rahoitus-ongelmia. Vaikeudet koskettavat erityisesti pieniä vientiyrityksiä. Tiedot käyvät ilmi EK:n helmi-kuussa toteuttamasta rahoitus- ja maksuvalmiuskyselystä, johon vastasi 480 pk-yritystä.

Vuoden 2010 syksyn jälkeen al-kanut positiivinen kehitys on viimeisten kuukausien aikana kääntynyt negatiiviseksi ja suo-malaisten pk-yritysten rahoitus- ja maksuvalmiustilanne on nyt heikompi kuin kertaakaan viime vuonna. Rahoitusvaikeudet ovat lisääntyneet kolmella ja maksu-vaikeudet kahdella prosenttiyksi-köllä viime vuoden marraskuus-ta. Kansainvälisesti vertailtuna tilanne Suomessa on edelleen koh-tuullisen hyvä, sillä monissa EU-maissa rahoitusongelmat ovat huomattavasti vakavampia.

Tulosten perusteella vaikeuksia esiintyy melko tasaisesti kaikil-la päätoimialoilla ja eri kokoluo-kan yrityksissä. Eniten niitä on vientiyrityksillä, joista lähes joka kymmenennellä oli ongelmia ra-hoituksen järjestymisessä ja joka viidennellä laskujen maksamises-sa.

Seurausta monista tekijöistäKyselyn perusteella tilanne on seurausta muun muassa kilpai-lun kiristymisestä, asiakasyritys-

ten maksuaikojen pidentymisestä sekä rahoituslaitosten varovai-suudesta lainojen myöntämisessä.

Käytännössä esimerkiksi ulko-maankaupan uusjaossa osa suo-malaisista vientiyrityksistä on ajautunut hintakilpailuun, joka on johtanut liikevaihdon romah-tamiseen ja käyttöpääomaongel-miin. Monet pk-yrityksistä ra-portoivat myös asiakkaidensa pidentyneistä maksuajoista, jotka ovat johtaneet vaikeuksiin suo-riutua omista laskuista. Lisäksi rahoituslaitoksia koskevat vaka-varaisuussäännökset ovat joiden-kin yritysten kohdalla vaikeutta-neet lainarahoituksen saamista tai nostaneet sen hintaa.

Kaiken kaikkiaan signaalit eri tietolähteistä antavat pk-yritysten tilanteesta ristiriitaisen kuvan. Suomen kauppatase on alijäämäi-nen, mutta samalla pk-yritysten vienti on kehittynyt myönteises-ti. Yritysten maksuhäiriömerkin-nät ovat lisääntyneet, mutta kon-kurssien lukumäärä on säilynyt maltillisella tasolla.

Yritykset ovat nyt vedenjakajalla. Pk-yrityksiä on kuunneltava her-källä korvalla ja reagoitava no-peasti, jos rahoitus- ja maksuval-miustilanne edelleen heikkenee. EK selvittää pk-yritysten rahoi-tus- ja maksuvalmiustilannet-ta seuraavan kerran toukokuussa julkaistavassa yritysten toimin-taympäristökyselyssä

Lähde: Elinkeinoelämän keskus-liitto

Pk-yritysten rahoitus- ja maksuvalmiustilanne heikentynyt


Kannattavuus on yksi yritystoimin-nan keskeisimmistä menestystekijöis-tä. Ilman riittävää kannattavuutta yrityksen toiminta loppuu ennemmin tai myöhemmin. Väliaikaisesti kan-nattamatonta liiketoimintaa voidaan vielä tukea sijoittamalla yritykseen lisää pääomia, joko omistajien tai ra-hoittajien toimesta, mutta kun usko tulevaisuuteen loppuu, niin silloin katkeaa myös rahoitus. Yksikään si-joittaja ei ole valmis rahoittamaan yritystä, jonka kannattavaan toimin-taa ei enää usko. Siksi kannattavuu-den arviointi on keskeisessä roolissa myös luotonannon kannalta.

Yrityksen kannattavuutta voidaan arvioida sekä tuloslaskelman kate-mittareilla että pääomiin suhteute-tuilla tuottomittareilla. Katemittarit ovat käytännössä tuloslaskelman vä-lisummia, jotka kertovat kuinka pit-källe yrityksen tuotot ovat riittäneet kattamaan erilaisia toiminnan ku-luja. Suhteuttamalla aikaansaadut tuotot yritykseen sijoitettuihin pää-omiin, saadaan selville miten tuotta-vaa toiminta on.

Katteet kertovat miten hyvin tuotot riittävätEnsimmäinen katetaso on käyttöka-te (liiketulos + poistot), joka kertoo onko euroja jäänyt jäljelle, kun liike-toiminnan tuotoista on vähennetty toimintakulut. Mikäli käyttökate pai-nuu jo pakkaselle, niin yrityksen kan-nattavuusongelmat ovat syvällä lii-ketoiminnassa. Käyttökatteella tulisi kyetä kattamaan vähintään lainojen hoitokulut eli lainojen korot ja lyhen-nykset. Tämäkin on vain minimita-so, sillä toiminnan ylläpito vaatii nor-maalisti myös korvausinvestointeja.

Tuloslaskelman seuraava kate-taso on liiketulos, joka huomio toi-mintakulujen lisäksi myös yrityk-sen tuotantokoneiston kulumisen eli poistot. Liiketulos kuvaa operatiivi-sen toiminnan tulosta, johon tavalli-sesti kytketään yrityksen tulevaisuu-den tavoitteet. Liiketulokseen johto ja henkilöstö voivat parhaiten omil-la toimillaan vaikuttaa, joten siksi se soveltuu hyvin tavoiteasetannan poh-

Kasvu ja kannattavuus - yritystoiminnan tukipilarit

jaksi. Liiketulostasoa voidaan hyvin vertailla myös toimialan muihin yri-tyksiin. Tällöin mittarina käytetään liiketuloksen suhdetta liikevaihtoon.

Nettotulos on seuraava katetaso, josta on vähennetty myös rahoitta-jille ja verottajalle menevät osuudet tuloksesta. Nettotulosta pidetään yrityksen varsinaisen toiminnan tu-loksena, jonka käytöstä omistajat voivat päättää. Koko voittoa jaetaan harvoin omistajille esim. osinkoina, sillä varoja tarvitaan myös tulevan toiminnan rahoittamiseen sekä pus-kureiksi huonojen vuosien varalle. Pelkkä plusmerkkinen tulos ei omis-tajia yleensä tyydytä, sillä yrityksen tulee kyetä tuottamaan myös tuotto/korkoa siihen sijoitetuille pääomil-le. Riittävän tulostason arvioimisek-si tarvitaan pääomiin suhteutettuja tunnuslukuja.

Katetasojen lisäksi myös suunta on tärkeäVaikka katemittareilla saadaan kuva siitä, mihin asti yrityksen tuotot ovat riittäneet, niin tärkeää on seurata myös mihin suuntaan katteet kehitty-vät. On selvää, että vuosittain kasva-va katekehitys luo luottamusta yrityk-sen tulevaisuuteen, kun taas katteiden jatkuva kutistuminen aiheuttaa epä-luottamusta. Katteiden riittävyyttä arvioitaessa on hyvä muistaa, että tu-loslaskelmaan ei kirjata lainojen ly-hennyksiä, investointeja ja mahdol-lisia osinkoja, joiden rahoittamiseen tarvitaan myös tulorahoitusta.

Mikä on sitten riittävä katetaso? Rahoittajan kannalta alarajana voi-daan pitää sitä, että vähintäänkin lainojen korot ja lyhennykset kye-tään hoitamaan toiminnan tulok-silla. Asiaa voi hyvin tarkastella li-säämällä yrityksen nettotulokseen poistot (=rahoitustulos), jolloin saa-daan kuva yrityksen tulorahoituksen tasosta. Kun rahoitustuloksesta vä-hennetään lainojen lyhennykset, niin nähdään miten yritys on kyennyt sel-viytymään rahoittajien velvoitteis-ta. Mikäli lainojen lyhennyssumma ei tiedetä, niin lyhennystarpeen voi olettaa esim. jakamalla taseen korol-

liset velat viidellä, jolloin lainat ly-hennettäisiin viidessä vuodessa.

Mikäli vähennyslaskun tulos on positiivinen, niin ainakin pahin on vältetty. Vähän samaa asiaa voi lä-hestyä myös jakamalla korolliset ve-lat rahoitustuloksella, jolloin tu-loksena saadaan vieraan pääoman takaisinmaksuaika. Mikäli lainojen takaisinmaksuaika vuosittain ylittää normaalit laina-ajat esim. yli 5 vuot-ta, niin lainojen hoitokykyä voidaan pitää jo kyseenalaisena.

Sipo % kertoo miten tuottavaa toiminta onPääomaan suhteutetuista tuotto-mittareista selvästi yleisin on sijoite-tun pääoman tuottoprosentti. Luvun tuottokomponentti saadaan kun lisä-tään yrityksen nettotulokseen verot ja rahoituskulut. Sijoitettu pääoma taas saadaan, kun lasketaan yhteen ta-seen omat pääomat ja korolliset ve-lat. Mikäli tilikausi eroaa normaalis-ta 12 kuukaudesta, niin tuotto tulee muuttaa ennen laskentaa 12 kuu-kautta vastaavaksi. Pääomapuolella laskukaavassa käytetään tilikauden alun ja lopun keskiarvoja. Tunnus-luku kertoo kuinka paljon ”korkoa” on saatu aikaan yritykseen sijoitetuil-le pääomilla. Jos tuotto jää alle pank-

TeKSTI: ARI RAJALA


kilainojen korkotason, niin yrityksen kannattavuutta voidaan pitää heikko-na. Kannattavalla yrityksellä sijoite-tun pääoman tuoton tulisi olla vähin-tään 10 %. Sipo on siitä hyvä mittari, että sillä voi vertailla myös eri toimi-aloilla toimivia yrityksiä.

Kasvu ei välttämätöntä mutta suotavaaTaloudellisessa mielessä kasvu ei ole välttämätöntä, mutta monesta syys-tä kasvua pidetään kuitenkin edel-lytyksenä terveelle yritykselle. Kas-vua tarvitaan, sillä liiketoiminnan kuluille on ominaista kasvaa vuo-sittain. Palkat, vuokrat, energia ja muut kulut harvoin halpenevat, jo-ten toimintakulujen kasvua on han-kala hallita ilman kasvavia tuloja. Il-man kasvua yrityksen kehittäminen ja uusiutuminen vaikeutuu, joka pit-kittyessään voi johtaa kilpailukyvyn heikkenemiseen, jonka seurauksena yritys näivettyy kilpailijoiden kehit-täessä omia toimintojaan.

Kasvua pidetään positiivisena sig-naalina, joka vaikuttaa yrityksen ra-hoituksen saantiin ja viime kädessä jopa yrityksen arvoon. Hyvä esimerk-ki kasvun positiivisista vaikutuksis-ta kannattavuuteen saatiin, kun ver-

tailimme viime vuonna kasvaneiden ja supistuneiden yritysten kannatta-vuuseroja sijoitetun pääoman tuotol-la. Kasvaneissa yrityksissä sijoitettu pääoma tuotti keskimäärin 17,5 pro-senttia kun supistuneissa luku oli vain 7,6 prosenttia. Vertailu on hyvä osoi-tus yrityksen kulusopeutusten vaikeu-desta liikevaihdon supistuessa.

Terveessä kasvussa kannattavuus on kunnossaKasvu edellyttää usein investointeja, jotka voivat olla sekä aineellisia kuten koneiden hankinta tai panostuksia kuten uusien henkilöiden rekrytointi tai markkinointikampanja. Kummat-kin edellyttävät rahoitusta. Mikäli yrityksen kannattavuus, vakavarai-

suus ja maksuvalmius eivät ole kun-nossa, niin yrityksen kyky kasvaa ter-veellä tavalla on kyseenalainen.

Terveen kasvun perusedellytys on, että yritys pystyy riittävässä määrin huolehtimaan omalla liiketoiminnal-laan kasvun vaatimasta rahoituk-sesta. Mikäli näin ei ole, niin vaara-na on ylivelkaantuminen. Merkkejä epäterveestä kasvusta on, jos 1) liike-vaihto kasvaa, mutta liiketulos ei, 2) kasvusta huolimatta katemarginaalit supistuvat jatkuvasti, 3) investointi-en omarahoitusaste on matala ja ko-rolliset velat kasvavat sekä 4) kun ai-kaansaatu katetaso ei riitä kunnolla lainojen hoitoon. Jos em. merkkejä on havaittavissa, niin hälytyskellojen pitäisi varoittaa analysoijaa epäter-veestä kasvusta, joka pahimmillaan voi johtaa konkurssiin.

Ominaisuus ArvioTuotot eivät kata kaikkia toimintakuluja HeikkoKattaa toimintakulut, rahoituskulut ja verot VälttäväKattaa edellisten lisäksi lainojen lyhennykset TyydyttäväKattaa myös korvausinvestoinnit ja kpo kasvun HyväKattaa lisäksi omistajien edellyttämä voitonjaon Erittäin hyväKattaa myös laajennusinvestoinnit Erinomainenkpo = käyttöpääoma

Ohjeellinen tulostason mittaus

Maksimoi myynti - minimoi luottoriskit

henkilöluottotiedotyritysluottotiedotluotonvalvontapalveluttietokantapäivityksetYTJ-tietojen massapäivityksetyrityskohderyhmätkuluttajakohderyhmätasiakasanalyysit

Soliditet Pohjoismaiden johtava luottotietoja yritysinformaatiotalo

A part of Soliditet

www.soliditet.fi

Soliditet_luottolinkkimainos 1-2012.indd 1 2/1/2012 12:02:22 PM

16

Kuinka monta kertaa kevätilta-mat onkaan ollut ”Kallessa”? Näin alkoi pöytäkeskustelu yhdessä monista pöydistä Luot-tomiehet ry:n kevätiltamissa torstaina 22.3.2012.

Ravintola Kaarle XII Kasarmikadul-la onkin oiva paikka kevätiltamil-le; perinteikäs, kuten 50-vuotias yh-distyksemme ja samalla uusiutuva ja dynaaminen. Kuten Kalleen löytävät aina uudet sukupolvet tiensä, saim-me yhdistyksen puheenjohtajan Are Kivelän tervetulotoivotuksessa kuul-la, että yhdistykseen oli ”leimattu si-sään” peräti 19 uutta jäsentä iltamia edeltäneessä hallituksen kokoukses-sa.

Kati Kekäläinen Turun Kauppa-korkeakoulusta kertoi toukokuus-sa alkavasta Credit Management – koulutuksesta ja samalla Luotto-miehet ry:n ja Turun kauppakor-keakoulun yhteistyöstä. Credit Ma-nagement tutkinto on tiivis, noin kuuden kuukauden mittainen koulu-tus, joka sisältää elementtejä esimer-kiksi esimiestyöstä, laskentatoimesta ja markkinoinnista. Credit Manage-ment voi olla myös startti kohti ar-

Kevätiltamat 2012 – perinteitä ja yllätyksiä

TeKSTI TeRHI HAKKARAINeN – KUvAT ANNe BJöRK

vostettua MBA -tutkintoa.Kaisa Kässi Markkinointi-insti-

tuutista puolestaan kuvasi lämpimin sanoin Luottomiehet ry:n kanssa teh-tyä pitkää yhteistyötä luottotutkin-non suunnittelussa ja kehittämises-sä. Luottotutkinnon on suorittanut jo yli 800 opiskelijaa ja tällä hetkel-lä on menossa jo 25. ryhmä. Luotto-

tutkinnosta on muodostunut Kaisan mukaan Markkinointi-instituutin lempilapsi ja tutkinto tunnetaankin lempinimellä ”Lutu”.

Kerhomestari Aku Kiema esitteli illan ohjelmaa, paljastamatta kuiten-kaan vielä alkuillasta kutsussakin lu-vattua yllätystä. Kevätiltamat ei ole kevätkauden ainoa tapahtuma, vaan

Kukitettuja luottotutkintolaisia

Luottolinkki 2/2012

17Luottolinkki 2/2012

toukokuussa on tulossa myös kevät-retki.

Diplomien jako luottotutkinnon suorittaneille on perinteisesti ollut kevätiltamien kohokohtia. Koulu-tustoimikunnan puheenjohtaja Tarja Mavroudis yhdessä Elina Taljavaa-ran ja Tuomas Luukelan kanssa ja-koivat diplomit paikalla olleille luot-totutkinnon suorittaneille ruusujen ja halausten kera. Kukitettavana oli tällä kertaa peräti kaksi eri ryhmää. Kurssin nro 23 suoritti 41 henkilöä ja heistä kurssin parhaina palkit-tiin Minja Happonen ja Petra Lilje-ström-Tionag. Kurssin nro 24 suo-ritti 21 henkilöä ja heistä parhaana palkittiin Olli Orpana. Paikalla ylei-sön joukossa oli useita aiemmin tut-kinnon suorittaneita, jotka tässä

kohdin saattoivat palauttaa mieleen omaa valmistumisvuottaan. Diplo-mien jako on ansaittu ja opiskelijalle mieleenpainuva juhlahetki, joten ol-koon tällä hienolla perinteellä pitkä tulevaisuus.

Valot himmenivät ja ripeässä tah-dissa tarjoilijat toivat pöytiin alku-palat. Maukas ruoka ja samanhenki-nen seura, tämä on se sekoitus, josta yhdistyksen tapahtumat tunnetaan. Pääruuan tultua syödyksi joku mies-puolinen pöytäseurueesta huomasi blondin tarjoilijan – ja mitkä sääret! Mutta hetkinen…

Yllätys paljastui pikkuhiljaa eri pöydissä. Jälkiruokien jälkeen Rou-va Tarjoilija (alias Jukka Kuronen) pyysi laittamaan ”vähän” tausta-musiikkia. Seurasi vauhdikas show,

joka piti sisällään huikean nopeita vaatteiden vaihtoja ja monta suoma-laisen drag-taiteen klassikkoa: Ma-rion, Katri-Helena, Paula Koivunie-mi. Mielenkiintoisena lisämausteena toimivat show’n loppupuolella Antti Tuisku ja sokerina pohjalla: Robin!

Ruokailun ja yllätysesiintyjän jäl-keen ilta jatkui vapaamuotoisena ver-kottumisena ja keskusteluina uusien ja vanhojen tuttavuuksien kanssa. Kevätiltamat lunasti jälleen kerran paikkansa luottoalan ammattilais-ten kiireisen kevätkauden odotettuna katkaisuna. Perinne jatkui onnistu-neesti, yllätyksillä maustettuna.

Illan yllätysohjelmaa odotellessa.

Arto ”Nalle” Karhu ja Maiju Nieminen

Tuomas Luukela ja Sirkku Ojala

Jyrki Pekkala

Rouva tarjoilija vauhdissa


Oikeusministeriön maksuviivästys-työryhmä ehdottaa, että kuluttajave-lallinen saisi itse päättää siitä, miten häneen kohdistuva perintä etenisi.Perintälakiin (Laki Saatavien perin-nästä) ehdotetaan otettavaksi koko-naan uusi säännös kuluttajavelallisen oikeudesta pyytää perintälain mu-kaisen vapaaehtoisen perinnän kes-keyttämistä ja asian siirtämistä oi-keudelliseen perintään. Työryhmän mietinnön mukaan kuluttajavelalli-sen voisi olla järkevää pyytää perin-nän keskeyttämistä esimerkiksi sil-loin, kun on ilmeistä, että perintä on tuloksetonta ja vain lisää velallisen maksettavaksi tulevia perintäkulu-ja. Keskeytyspyynnön jälkeen velko-ja voisi velkoa saatavaa tuomioistui-messa tai hakea ulosottoa.

Oikeusministeriön maksuviiväs-tystyöryhmän ehdotus on erikoinen sikäli, että velallinen, joka on jät-tänyt erääntyneen saatavan mak-samatta, saisi ehdotetun säännök-sen mukaan itse päättää perinnän etenemisestä. Perintään on tähän asti aina kuulunut olennaisena osa-na se, että velkoja saa päättää oman saatavansa osalta tarvittavista perin-tätoimenpiteistä ja vaatia aiheutta-misperiaatteen mukaisesti velallisel-ta suoritettuun perintään perustuvia perintäkuluja.

Ehdotettu säännös mahdollistaisi saatavan perinnän ainoastaan ulos-ottoperinnän toimesta. Ehdotettu

TeKSTI: ARI SIReN

Velalliselle ehdotetaan oikeutta keskeyttää vapaaehtoinen

perintäsäännös estäisi velkojaa suorittamas-ta kirjeperintää (maksumuistutuk-set) ja puhelinperintää sekä teke-mästä maksusuunnitelmia ja muita vapaaehtoisen perinnän toimia. Mie-lestäni velkojaa ei voida laillisesti es-tää suorittamasta saatavansa perin-tää parhaaksi katsomallaan tavalla.

Ehdotettu säännös aiheuttaa lisäkuluja velkojalle ja velalliselleEhdotetun säännöksen tavoitteena on rajoittaa velallisen kuluvastuuta. Ehdotuksessa ei ole kuitenkaan huo-mioitu sitä, että ehdotettu säännös estäisi myös sellaisten perintätoimen-piteiden suorittamisen, joista ei vaa-dita lainkaan perintäkuluja velalli-selta. Ehdotettu säännös aiheuttaisi käytännössä lisäkuluja sekä velkojal-le että velalliselle. Velkoja joutuu eh-dotuksen mukaisessa tilanteessa aina suorittamaan oikeudellisen perinnän oikeudenkäyntimaksun (60 tai 80 euroa) sekä ulosottoperinnän aikana suorituksista vähennettävän tilitys-maksun ja mahdollisen estemaksun. Velallinen joutuu taas suorittamaan kaikista ulosoton kautta maksamis-taan suorituksista taulukkomaksun, jonka ulosotto perii velallisen jokai-sesta suorituksesta päältäpäin.

Mielestäni ehdotettu säännös hei-kentäisi velallisen asemaa olennai-sesti, koska velallisen perintä siir-

rettäisiin ehdotetussa tilanteessa velkojan omasta perinnästä ulosot-toperintään. Ehdotettu säännös tu-lisi lisäämään velallisen ja velkojan maksettavia kuluja sekä velallisten maksuhäiriömerkintöjen määriä. Ve-lallisen aseman heikentymisen lisäksi säännöksellä puututtaisiin velkojan oikeuteen päättää oman saatavansa perintätoimista, minkä vuoksi ehdo-tettu säännös voidaan mielestäni kä-sitellä eduskunnassa vain perustus-lainsäätämisjärjestyksessä.

LUOTTOMIESTEN TAPAHTUMAKALENTERI 2012Luottolinkki 03/2012 aineiston deadline 27.8.2012

Lehti ilmestyy 11.9.2012

Varatuomari Ari Siren


Periteinen Luottomiehet ry:n golftapahtuma järjestetään 14.6.2012 Nurmijärvi Golfissa.

Upeat puitteet, hyvää seuraa, herkullista ruokaa, palkintoja ja hauskaa yhdessäoloa.

n Turvaamme tälläkin hetkellä yli 600 miljardin euron arvosta myyntisaatavia.

www.eulerhermes.fi


Great Place to Work Institu-te Finland julkaisee vuosittain tutkimuksen Suomen parhais-ta työpaikoista. Nyt toista kertaa tutkimukseen osallistunut Svea Rahoitus & Perintä sijoittui ylei-sessä keskisuurten sarjassa ollen oman toimialansa parhaiten sijoit-tunut yritys. Trust Index© henki-löstökyselyyn vastasi noin 25 000 suomalaista työntekijää. Tänä vuonna listalle pääsi 35 prosenttia tutkimukseen osallistuneista orga-nisaatioista, joita oli yhteensä 144. Listaorganisaatioiden työntekijöis-tä jopa 87 prosenttia on sitä miel-tä, että heidän organisaationsa on todella hyvä työpaikka.

•••••••

Suomen Asiakastieto Oy alkoi huhtikuussa rekisteröidä myös sellaiset henkilöt, jotka ovat olleet pitkään ulosottoperinnässä. Uu-sia merkintöjä on aluksi tulossa arviolta 40 000 henkilölle. Luot-totietorekisteriin on tähän saak-ka merkitty henkilöt, joilta ei ole ulosoton kautta onnistuttu pe-rimään saatavia, koska heillä ei ole ollut rahaa tai heitä ei ole ta-voitettu. Huhtikuusta lähtien re-kisteriin ovat päätyneet myös ne velalliset, jotka ovat olleet ulos-ottoperinnässä kahden vuoden aikana vähintään 18 kuukaut-ta. Tähän asti esimerkiksi palkan ulosmittaus on voinut jatkua jopa vuosia ilman, että siitä on näky-nyt merkintää velallisen luottotie-doissa. Oikeusministeriön tieto-jen mukaan lähes joka kymmenes ulosottovelallinen on ollut pakko-perinnän kohteena yhtäjaksoisesti yli viisi vuotta. Uusia pitkäkestoisesta ulosotosta kertovia luottotietomerkintöjä saa arviolta 40 000 henkilöä.

•••••••

Tilastokeskuksen mukaan tam-mikuussa pantiin vireille 274 kon-kurssia, mikä on 11,9 prosenttia vähemmän kuin vuotta aikaisem-

L Y H Y E S T Imin. Henkilökunnan määrä kai-kissa konkurssiin haetuissa yri-tyksissä oli kaikkiaan 1 220, mikä puolestaan on 11 prosenttia enem-män kuin vuotta aiemmin.

Verrattuna vuotta aiempaan konkurssien määrä väheni tam-mikuussa teollisuutta, majoitus- ja ravitsemistoimintaa sekä mui-ta palveluita lukuun ottamatta kaikilla tarkastelluilla päätoimi-aloilla. Lukumääräisesti eniten konkurssit vähenivät rakentami-sen ja kaupan toimialoilla. Raken-tamisen toimialalla pantiin tam-mikuussa vireille 75 konkurssia, mikä on 14 konkurssia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Kaupan toi-mialalla pantiin vireille 47 kon-kurssia, mikä on 13 konkurssia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Vuodesta 1990 lähtien konkurssin määrä on ollut korkeimmillaan vuonna 1992, jolloin tehtiin 636 konkurssia.

•••••••

Vuoden 2012 Yhteisvastuukeräys torjuu ylivelkaantumista ja osa sen tuotosta luovutetaan Takuu-Sääti-ölle. Takuu-Säätiö ryhtyy sen tur-vin myöntämään kohtuuehtoisia pienlainoja henkilöille, jotka ei-vät kykene muutoin rahoittamaan välttämättömiä kertaluontoisia hankintojaan tai menojaan.

Pienlainojen myöntäminen aloi-tetaan vuoden 2013 alkupuolella ja toiminta käynnistetään kokei-luna muutamalla paikkakunnalla. Myönnettävät lainat ovat suuruu-deltaan 200–2000 euroa, ja nii-den takaisinmaksuaika enimmil-lään kaksi vuotta.

Hankkeen tarkoituksena on eh-käistä ylivelkatilanteiden synty-mistä, eikä lainalla järjestellä jo olemassa olevia velkoja. Lainan saajalle järjestetään tarvittaessa tukea ja talousneuvontaa rahan-käytön hallitsemiseksi ja suunnit-telemiseksi.

Takuu-Säätiön pienlainoitusta koskeva yksityiskohtainen toimin-tamalli valmistellaan yhteistyös-

sä kokeilukuntien ja Yhteisvastuun keräystoimikunnan kanssa vuoden 2012 loppuun mennessä.

•••••••

Tammi-syyskuussa 2011 suomalai-set ottivat 1 038 210 uutta pikavip-piä yhteensä lähes 232 miljoonaa eu-roa Lähde: Takuu-Säätiö

•••••••

Suomen tuonnin arvo kohosi vuon-na 2011 Tullihallituksen ulkomaan-kauppatilastojen mukaan lähes 60,3 miljardiin euroon eli 16 prosent-tia suuremmaksi kuin vuonna 2010. Viennin kasvu jäi kahdeksaan pro-senttiin. Viennin arvo oli hieman yli 56,6 miljardia euroa, joten kauppa-taseeseen kertyi vajetta yli 3,6 miljar-dia euroa.

Kauppatase oli alijäämäinen ensi kerran vuoden 1990 jälkeen. Vielä vuonna 2010 taseeseen kertyi ylijää-mää yli puoli miljardia euroa.

Tuonti kasvoi vuonna 2011 suu-reksi osaksi raakaöljyn hinnan nou-sun vuoksi. Öljyn hinta näkyi myös öljytuotteiden ja monien muiden ke-mian teollisuuden tuotteiden tuon-nin arvon kasvussa. Myös koneiden tuonti lisääntyi selvästi. Lähes kaik-kien tärkeiden tavararyhmien tuon-nin arvo kohosi vuoden 2010 tuontia suuremmaksi. Kokonaistuonti nousi jo lähelle vuoden 2008 tasoa.

Viennin tärkeitä kasvualoja olivat öljytuotteet, muovit ja muu kemian teollisuus. Sähkötekniikan vienti su-pistui, kun viestintälaitteiden vienti väheni jo neljättä vuotta peräkkäin. Kulkuneuvojen vienti laski jyrkästi vertailuvuodelle ajoittuneen risteily-alusviennin vuoksi. Kokonaisvienti on kasvustaan huolimatta yhä sel-västi vuosien 2006-2008 vientiä pie-nempi.Lähde: Tulli

•••••••

Tilastokeskuksen mukaan suomalai-set yritykset harjoittivat liiketoimin-taa 4 733 tytäryhtiössä 118 maassa


vuonna 2010. Henkilöstön määrällä mitattuna tytäryhtiötoiminta ulko-mailla keskittyi Eurooppaan ja Aasi-aan. Kaikkien ulkomailla sijaitsevien tytäryhtiöiden yhteenlaskettu liike-vaihto oli runsaat 179,5 miljardia eu-roa. Liikevaihto on konsolidoimaton eli luku sisältää mm. konserniyhtiöi-den välisen konsernin sisäisen kau-pan.

•••••••

Identiteettivarkaudet yleistyvät Suo-messa ja maailmalla. Koska käteistä rahaa kuljetetaan lompakossa entis-tä vähemmän, on lompakkovarkaan motiivina yhä useammin kukkarosta löytyvien tietojen hyväksikäyttö pe-tostarkoituksessa. Henkilötietoja ur-kitaan ja yhdistellään myös interne-tin yhteisöpalveluista.

Useimmille on jo selvää, että ka-dotetut tai varastetut pankki- ja luot-tokortit on kuoletettava viipymättä ja tapahtuneesta rikoksesta on teh-tävä ilmoitus poliisille. Tästä huoli-matta varas voi yrittää hakea esimer-kiksi luottoa, tilata tavaraa netistä tai avata puhelinliittymän. Näissä tilanteissa identiteettivarkaan jäljil-le päästään nopeasti, jos henkilötie-tojen todellinen omistaja on ottanut käyttöönsä Tietovahti-palvelun. Suo-men Asiakastieto Oy tarjoaa palve-lua osoitteessa www.omatieto.fi.

Yhtenäisen euromaksualueen eli SEPAn käyttöönotto on ollut merkittävä eurooppalai-nen projekti. Sen tavoitteena on helpottaa rajat ylittävien elektronisten maksujen tekemistä tilisiir-tona, suoraveloituksina tai pankkikorttimaksuna. Finans-sialan keskusliiton johtava asiantuntija Inkeri Tolvanen miten teidän näkökulmasta katsottuna SEPA järjestelmän käyttöönotto on sujunut Suomessa ja muissa EU jäsen-maissa.

Suomi on tilisiirtojen osalta SE-PA-ajassa. Siirtymäaika päättyi viime vuoden lokakuun lopus-sa. Kun kysymyksessä on näin-kin suuri tekninen muutos, yksit-täisiä häiriöitä on toki esiintynyt matkan varrella, mutta kaiken kaikkiaan SEPAan siirtyminen onnistui hyvin. Suomi on en-simmäinen maa, jossa tilisiirrot ovat kokonaisuudessaan SEPAs-sa, maksutoimeksiannon lähet-tämisestä aina maksun hyvityk-seen saajalle.

Muissa maissa SEPAan siirty-minen on edennyt vaihtelevas-ti: jotkut maat ovat hyvässä vauhdissa, joissakin taas siir-tyminen on alkutekijöissään. Tämän vuoksi EU parlament-ti hyväksyikin nyt helmikuussa asetuksen, niin sanotun SEPA end-date asetuksen, joka aset-taa kansallisten tilisiirtojen ja suoraveloitusten päättymispäi-väksi euromaissa 1.2.2014 ja joillekin sen pidempää siirty-mäaikaa vaativille osa-alueille takarajaksi 1.2.2016.

Suomessa tilisiirrot toimivat jo SEPA end-date asetuksen mu-kaisesti, mutta kotimaan suo-raveloituksille asetus merkitsee palvelun päättymistä 1.2.2014 mennessä. Suoraveloituksen ti-lalle Suomessa tulee pääsään-töisesti e-lasku verkkopankkia käyttäville maksaja-asiakkail-le ja uusi suoramaksupalvelu niille maksaja-asiakkaille, joil-la verkkopankkia ei ole käytös-sään. Suoramaksu toimii mak-sajan kannalta aivan samalla tavalla kuin suoraveloitus. E-laskua käyttävän asiakas voi halutessaan hyväksyä verkko-pankissa jokaisen laskun erik-seen tai antaa pankin veloittaa laskut tililtään automaattisesti eräpäivänä.

Kysymys SEPAn käyttöönotosta


Suomalaiset rahoitusmarkkinat ovat kansainvälisesti vertaillen hy-vin pankkikeskeiset ja meidän oman pääoman ehtoisen rahoituksen mark-kina on verrattain ohut. Olemme tot-tuneet nojaamaan vahvasti velkara-hoitukseen, eikä suotta, sillä se on ollut viime vuosikymmenet edullinen ja luotettava rahoituslähde. Viime vuodet maailmalla riehunut talou-dellinen taantuma ja velkavetoisen finanssijärjestelmän kriisi on kuiten-kin nostanut jälleen pintaan kysy-myksen oman pääoman roolista. On-kin hyvä pohtia voisiko oma pääoma olla tekemässä paluuta myös suoma-laisille rahoitusmarkkinoille ja mitä kautta se voi tapahtua.

Oma pääoma on kallista - vaikkakin joustavaaYritykset pyrkivät useimmiten mini-moimaan oman pääoman määrää, koska se on teorian mukaan kallis ja tehoton pääoman lähde. Oman pää-oman kalleus syntyy suurilta osin ra-joittamattomasta taloudellisesta ris-kistä, jonka oman pääoman ehtoisen sijoituksen tehneet sijoittajat joutu-vat kantamaan yrityksen ajautuessa ahdinkoon. Toisaalta oman pääoma on myös verotuksellisesti tehoton pääoman muoto, sillä siitä aiheutu-neita kustannuksia ei pääsääntöises-ti voi vähentää verotuksessa kuluina. Korkea oman pääoman osuus johtaa myös helposti tehottomuuteen yhtiön johtamisessa liian lavean taloudelli-sen liikkumavaran myötä. Viimei-sen lisänsä oman pääoman hintaan tuo sen hankintaan liittyvät korkeat transaktiokustannukset.

Oman pääoman suurin etu on sen puskuroivassa ja joustavassa luon-teessa. Korkeampi oman pääoman määrä mahdollistaa jatkuvuuden vaikeasti ennustettavissa tilanteis-sa, antaen taseeseen puskuria hei-kentyvää tuloskuntoa ja pääoman heikkoa saatavuutta vastaan. Oman pääoman riskisyyteen liittyvän kus-tannuksen on todettu vaihtelevan yli ajan ja se on epälineaarinen yhtiön velkaisuuteen nähden (kts. vihreät käyrät kuvassa).

Toisin sanoen sijoittajien riskinot-tohalukkuus vaihtelee suhdanteiden mukaan ja vielä ylikorostuu tilan-teissa, joissa yhtiöillä on joko pal-jon tai vähän velkaa. Vaikka oman pääoman ehtoisen rahoituksen kas-vattaminen pienentää sijoitetun pää-omantuottoa, voi se johtaa myös vai-kutuksiltaan vielä merkittävämpään sijoitetun pääoman hinnan laskuun kriisitilanteissa ja täten kasvattaa yh-tiön arvoa.

Pankit kasvattamassa pääomiaan - väheneekö luottoPankkijärjestelmän päätehtävä on kanavoida pääomia ylijäämäisiltä ta-loudensektoreilta alijäämäisille sek-toreille, kuten yrityksille. Pankit, kuten muutkin yhtiöt, rahoittavat toimintaansa yhdistelmällä oman pääoman ja vieraan pääoman ehtois-ta rahoitusta. Koska pankkitoimin-ta nojaa pitkälti julkisenvallan anta-miin, suoriin ja epäsuoriin takuisiin, vaaditan pankkeja pitämään hallus-saan tietty määrä omaa pääomaa riskipainotettuja vastuita vastaan. Nämä niin kutsutut vakavaraisuus-vaatimukset ovat kiristymässä sel-västi finanssikriisin jälkiseurauksena ja niillä tulee vuonna 2015 voimaan

astuessaan merkittäviä vaikutuksia pääomamarkkinoille.

Tilastokeskuksen viimeisim-män Rahoituksen saatavuus -kyse-lyn mukaan oman pääoman ehtoisel-la rahoituksella oli alle 10%:n osuus suomalaisten yritysten rahoituskier-roksilla vuonna 2010. Tästä voi pää-tellä että pankkirahoitus on erittäin tärkeässä roolissa Suomen pääoma-markkinoilla ja että finanssikriisin aiheuttamalla pankkien vakavarai-suusvaatimusten kiristymisellä tu-lee olemaan merkittävä vaikutus myös yritysten pääomarakenteisiin. OECD on arvioinut että uudet va-kavaraisuusvaatimukset, eli Basel III säädökset, tulevat laskemaan keski-pitkän aikavälin BKT-kasvua noin 0,15%-yksikköä. Se millainen vaiku-tus sääntelyllä on Suomen BKT:een jää nähtäväksi. Suomen pankkisek-torin vahvuus voi kuitenkin uskoak-seni pienentää vaikutuksia OECD:n ennusteeseen nähden.

Uuden sääntelyn vaikutukset tu-levat olemaan erilaisia, riippuen siitä miten pankit sopeuttavat toimintaan-sa uusiin vakavaraisuusvaateisiin. Pankeilla on käytännössä neljä vaih-toehtoista tapaa sopeutua uuteen ti-lanteeseen.

Yritysten kannalta huonoin ja julkisessa keskustelussa usein esiin

Oman pääoman paluu

TeKSTI: PeTRI AHO


nouseva vaihtoehto on, että pankit supistavat juustohöylämäisesti luot-tokantaansa vastaamaan kasvanut-ta pääomavaadetta. Tässä tilanteessa luottosalkkua leikataan yleensä ma-turiteetin ja senioriteetin mukaan, eikä niinkään riskisyyden perus-teella. Tilanteesta joutuu usein kär-simään kaikki yhtiöt kuntoon kat-somatta. Tämä vaihtoehto lienee kuitenkin suuressa mittakaavas-sa epätodennäköinen, koska pankin omistajien kannalta katsottuna ydin-toiminnan supistamisella harvoin maksimoidaan omistaja-arvoa.

Toinen, jo monen pankin osalta toteutunut vaihtoehto on, että pan-kit kasvattavat omien pääomien-sa määrää leikkaamalla osinkoja, myymällä sivutoimintoja ja toteut-tamalla osakeanteja. Tämän toi-menpiteen seurauksena pankkien oman pääoman tuotto laskee väis-tämättä, ainakin lyhyellä aikavälil-lä. Vallitsevan käsityksen mukaan tässä vaihtoehdossa on riskinä se, että oman pääoman saatavuus heik-kenee, mikä puolestaan vaikeuttaa luotonannon kasvattamista ja yllä-pitoa. Toisenlaisen näkökulman ai-heeseen ovat esittäneet Stanfordin tutkijat Admati, DeMarzo, Hel-lwig ja Pfleiderer, jotka vallitse-van käsityksen vastaisesti väittävät pankkien oman pääoman kasvatta-misen jopa pienentävän pääomakus-tannuksia pitkällä aikavälillä luo-tonannon suuremmin kärsimättä. Uskoisin totuuden löytyvän näiden näkökulmien välistä, kuitenkin si-ten että oman pääoman määrän kas-vattaminen heijastuu ainakin lyhyel-

lä aikavälillä pääoman saatavuuteen ja markkinakorkoihin.

Kolmas ja tyypillisin reaktio pan-keilta kasvaviin vakavaraisuus vaa-teisiin on nostaa lainamarginaaleja ja supistaa käyttömenoja. Pankki-en kannalta optimaalisinta on kes-kittää marginaalien nostot kaikkein riskisimpiin osiin luottoportfoliota, eli sinne missä riskipainotettua pää-omaa sitoutuu kaikkein eniten. Me-nojen karsiminen taas kohdistuu useimmiten matalamarginaalisten ja pääomaa sitovien palveluiden tuotta-miseen.

Pankkien neljäs tapa sopeutua on muuttaa lainaportfolion jakaumaa vähemmän riskisiin kohteisiin ja ra-joittaa luotonantoa paljon riskipää-omaa sitoville sektoreille. Tämän keinon vaikutukset ovat kaikkein tuntuvimpia oman pääoman suh-teen, sillä pankkivetoisilla pääoma-markkinoillamme vaihtoehtoisia vie-raan pääoman rahoituslähteitä on niukasti tarjolla. Lisäksi tämän toi-menpiteen vaikutukset ulottuvat pit-källe, sillä se on pankkien kannalta kenties tehokkain tapa varautua tu-leviin vakavaraisuusvaatimuksien muutoksiin. Yrityksille tämä tarkoit-taa kahtiajakoisia markkinoita, jos-sa hyvät ja vakavaraiset yhtiöt saavat vierasta pääomaa kilpailun myötä entistä halvemmalla, kun taas vel-kaiset ja riskiset yhtiöt joutuvat tur-vautumaan enenevissä määrin oman pääoman ehtoiseen pääomaan. Mis-sä halvan rahan ja luotonsaannin ra-jat menevät jää nähtäväksi, mutta viisas varautuu eri vaihtoehtoihin jo ennalta.

Oman pääoman lähteillä

Jos velka on yritykselle kuin miek-ka, niin oma pääoma on sen kilpi. Nykyisessä taloudellisessa tilantees-sa on tärkeää varautua riittävän suu-rella ja naarmuuntumattomalla kil-vellä. On siis paikallaan kerrata vielä tässä yhteydessä oman pääoman läh-teet.

Yritysten ylivoimaisesti tärkein ja käytetyin oman pääoman lähde on liiketoiminnasta kertyvät voittova-rat. Näin kerätyn oman pääoman suurimmat hyödyt ovat joustavuus ja kustannustehokkuus. Joustavuus syntyy siitä, että yrityksen johto voi käyttää kertyneiden voittovarojen pääomia vapaasti normaaleissa liike-toimintaa koskevissa päätöksissään omistajien antamien rajojen puitteis-sa. Erillistä raportointi velvollisuut-ta omistajille ei ole. Tämän tyyppi-sestä oman pääoman käyttämisestä ei myöskään synny kalliita transak-tiokustannuksia.

Toinen tapa kerryttää omaa pää-omaa on kerätä rahaa osakeannilla tai pääomalainoilla. Tämä on kuiten-kin kallista, johtuen korkeista tran-saktiokustannuksista. Usein tämä on myös varsin hidas tapa kerryttää pääomaa, johtuen anteihin liittyväs-tä sääntelystä, hallinnoinnista ja tie-dottamisvelvollisuuksista. Kustan-nuksista saa varsin hyvän käsityksen tutustumalla esimerkiksi pörssilis-tautumiseen vaadittaviin sääntöihin ja toimenpiteisiin.

Yksi, joskin vain harvoin suositel-tava, tapa oman pääoman saamisek-si, on rajoittaa pääoman ulosvirtaus-ta. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä että yhtiö luopuu hetkellisesti inves-toinneistaan, taseen omaisuuseris-tä tai osingoistaan, jotta oman pää-oman suhde vieraaseen pääomaan kasvaa suhteellisesti. Tällaisesta oman pääomanehtoisen rahan läh-teestä voi muodostua erittäin korkea hintalappu, jos yhtiö joutuu samal-la luopumaan tuottavista investoin-tikohteista tai pienentynyt osingon-maksu rajoittaa oman pääoman saantia pysyvästi. Oman pääoman niukkuus voi johtaa toisaalta myös hyviin investointiratkaisuihin, jos se pakottaa yhtiön esimerkiksi myyn-tisaatavien pienentymisen kautta pienempiin luottotappioihin ja pa-rempaan jäljelle jäävien luottotappio-riskien hallintaan.


Saneerausmenettely on tarkoitettu taloudellisissa vaikeuksissa olevalle yritykselle, jonka toiminnan jatku-minen on mahdollista kilpailukykyi-senä. Saneeraukseen johtavat talou-delliset vaikeudet ovat luonteeltaan tilapäisiä, jotka ovat korjattavissa asianmukaisin toimenpitein. Sanee-raus on kannattava vaihtoehto sekä velalliselle että sen velkojille, mikäli yrityksen jatkamiselle on markkina-talouden kannalta edellytyksiä.

Tilastokeskuksen 15.2.2012 jul-kaiseman tilaston mukaan vuon-na 2011 pantiin vireille 502 yrityssaneerausta, mikä on 34 sanee-rausta vähemmän kuin vuotta aiem-min. Vuoden 2010 tilaston mukaan vahvistettujen yrityssaneerausohjel-mien käsittelyaika hakemuksen saa-pumisesta yrityssaneerausohjelman vahvistamiseen oli käräjäoikeuksis-sa keskimäärin 11 kuukautta. Vah-vistetuista yrityssaneerausohjelmista 65 prosenttia (132 kpl) saatiin rat-kaistua alle 12 kuukaudessa. Velko-jille ja velalliselle tämä on kriittistä aikaa, sillä velkojalta vaaditaan pit-käjänteisyyttä velan kohtalon selvit-tämiseksi ja velallisen on kyettävä jatkamaan toimintaansa haastavissa olosuhteissa.

Saneerausmenettelyä voidaan pi-tää foorumina, jossa selvittäjän joh-dolla yhteistyössä velkojien kanssa selvitetään keinot velallisen toimin-nan tervehdyttämiseksi. Tervehdyt-tämistoimet kohdistuvat sekä vel-koihin että liiketoimintaan, jotka käräjäoikeus voi joko vahvistaa tai hylätä. Velkojan kannalta on suo-tavampaa antaa osa velasta anteek-si ja pidentää takaisinmaksuaikaa kuin vastustaa ohjelman vahvista-mista ja päästää yritys konkurssiin ottaen kuitenkin huomioon velan mahdollisen vakuuden. Tämä kui-tenkin edellyttää, että liiketoimin-nalla on potentiaalia ja taloudelliset vaikeudet ovat rakenteellisia tai ti-lapäisiä. Vaihtoehtona saneerauksel-le on useimmiten velallisen hakeutu-minen konkurssiin, jolloin kertymä

saatavalle jää vähäiseksi tai olemat-tomaksi.

Saneerausmenettelyn vaiheetYrityssaneerauslaissa säädetään me-nettelyn vaiheet, jotka velkojan on hyvä tuntea oikeiden toimenpiteiden tekemiseksi. Saneerausasia tulee vi-reille käräjäoikeuteen toimitetulla velallisen tai velkojan hakemuksella. Vireille tulon jälkeen tuomioistuin voi hakemuksen perusteella päättää velalliselle asetettavasta maksu- ja vakuuden asettamiskiellosta, perin-täkiellosta ja täytäntöönpanokiel-losta ennen varsinaista menettelyn aloittamispäätöstä.

Menettelyn aloittamispäätös an-netaan sen jälkeen, kun merkittä-vimmille velkojille on annettu mah-dollisuus lausua velkajärjestelyn aloittamisen edellytyksistä ja mah-dollisista esteistä. Aloittamispää-tös tehdään edellä mainittujen tieto-jen perusteella ja tarkastellaan sitä, ovatko menettelyn aloittamisen edel-

lytykset täyttyneet ja esteperusteiden olemassaolo.

Mikäli menettely päätetään aloit-taa, käräjäoikeus määrää selvittä-jän, jonka pääasiallisena tehtävänä on laatia ohjelmaehdotus asetettuun määräpäivään mennessä. Ehdotus sisältää selvityksen velallisen talou-dellisesta tilanteesta, liiketoimintaa koskevista korjaustoimista sekä vel-koja koskevista saneeraustoimista. Mikäli ohjelman laadintavaiheen ai-kana ilmenee, että ohjelman tekemi-selle ei ole edellytyksiä tai toiminnan jatkamiselle ei ole muutoin taloudel-lisia edellytyksiä, tulee selvittäjän pyytää menettelyn lakkauttamista.

Selvittäjän laatiman ehdotuksen valmistuttua, velkojien kuulemisen ja velkojien äänestyksen jälkeen käräjä-oikeus ratkaisee, täyttääkö ohjelma-ehdotus vahvistamisen edellytykset vai tuleeko se hylätä. Käräjäoikeus voi vahvistaa ohjelmaehdotuksen, vaikka kaikki velkojat eivät hyväk-sy taikka esittävät vastustuksensa. Vahvistetun saneerausohjelman jäl-keen velallisen tulee toimia ehdotuk-

Yrityssaneeraus ja velkoja Velkojan asema saneerausmenettelyssä

TeKSTI: ANTTI HeIKONeN

Antti Heikonen


sen mukaisesti, jonka noudattamista nimetty valvoja seuraa.

Saneerausvelat ja perintätoimetSaneerausvelalla tarkoitetaan kaik-kia velallisen velkoja, jotka ovat syntyneet ennen hakemuksen vi-reille tuloa. Tähän luetaan mukaan vakuusvelat, perusteiltaan tai mää-rältään ehdolliset, riitaiset tai muu-ten epäselvät velat. Vireille tulon jälkeen syntyvät velat eivät kuulu me-nettelyn piiriin, vaan velallisen tulee selviytyä niistä alkuperäisten ehtojen mukaisesti. Mikäli velallinen pää-tyy konkurssiin, saavat saneerauksen vireille tulon jälkeen syntyneet velat etuoikeusaseman konkurssissa.

Saneerausmenettelyn aloittami-sen jälkeen velalliseen ei saa koh-distaa perintätoimenpiteitä tai täy-täntöönpanotoimia eikä velallinen saa maksaa saneerausvelkaa. Kysei-set rajoitukset voivat alkaa myös en-nen menettelyn aloittamispäätöstä, mikäli tuomioistuin antaa toimenpi-teitä koskevan kiellon. Päätös sisäl-tää aina sen, mitkä toimenpiteet on kielletty. Lisäksi velkojan on hyvä tiedostaa, että velallisen tekemiin maksusuorituksiin voi kohdistua ta-kaisinsaantivaatimuksia ja saadut suoritukset tulee palauttaa, mikä-li velallisen tekemät maksusuorituk-set ovat loukanneet muiden oikeuk-sia niin sanottuna kriittisenä aikana.

Saneerausmenettelyn alkaminen vaikuttaa viivästyskoron ja maksu-laiminlyönneistä johtuvien seuraa-musten kertymiseen. Niiden kerty-minen lakkaa saneerausmenettelyn alkamisesta lukien. Menettelyn al-kaminen ei kuitenkaan katkaise va-kuusvelan ehtojen mukaisen juokse-van koron kertymistä.

Velkojan kannalta on olennais-ta, että velka sisältyy oikeamääräise-nä ohjelmaehdotukseen. Velka on il-moitettava aloittamispäivän jälkeen kirjallisesti selvittäjälle asetettuun määräpäivään mennessä viivästys-korkoineen. Muutoin velkojan kan-nattaa tutustua huolellisesti selvittä-jän laatimaan ohjelmaehdotukseen, tarpeen vaatiessa riitauttaa saatavia ja lausua ehdotuksesta sekä osallis-tua äänestysmenettelyyn. Velkoja voi vaikuttaa osallistumisellaan onnistu-neen ohjelman laatimiseen sekä var-mistaa käytettävissä olevin tavoin, että saatavalle kertymä mahdollisim-man iso. Toisaalta velkoja voi vastus-taa selvittäjän laatimaa ohjelmaa tai muutoin vastustaa ohjelman vahvis-tamista. Käräjäoikeudella on kuiten-kin viime kädessä ratkaisuvalta me-nettelyn vahvistamisessa.

Saneerauksessa huomiotavia tekijöitäVelkojan intressi vaikuttaa suures-ti tämän aktiivisuuteen yrityssanee-rauksessa. Intressiin vaikuttavat te-kijät voivat olla muun muassa velan määrä, liiketoimintasuhteen jatku-minen taikka muut taloudelliset sei-kat. Velkojan kannalta merkityksel-listä on kyky arvioida vahvistettavan ohjelman onnistuminen. Arvioitaes-sa onnistumista, on tärkeää kiinnit-tää huomiota velallisen tilinpäätös-tietoihin, toimintaympäristöön sekä liiketoimintamalliin, jolloin kyke-nee paremmin ymmärtämään sanee-raukseen hakeutumisen syyt. Mitä enemmän velkojalla on tuntemusta velallisen toiminnasta ja toimintaym-päristöstä, sitä parempi mahdolli-suus velkojalla on arvioida saneera-uksen onnistumisen edellytyksiä.

Saneeraukseen hakeutuville omi-naisia piirteitä ovat heikko kannat-tavuus, maksuvalmius ja vakavarai-suus. Onnistuneille saneerauksille tyypillistä on, että velallisen ongel-mat kohdistuvat rahoitukseen, mut-ta liikevaihdon kannattavuus on po-sitiivinen. Mikäli kannattavuus on heikko, edellyttää onnistunut sa-neeraus merkittäviä liiketoimintaan kohdistuvia korjaustoimia. Liiketoi-mintaa korjaavat ehdotukset vaativat sekä selvittäjältä ja velkojilta moni-muotoista liikatoiminnallista taitoa hahmottaa toiminnan ongelmat si-ten, että ne ovat selätettävissä kor-jaavin toimenpitein. Monesti on näh-tävissä, että ehdotukset toimialasta riippumatta ovat samankaltaisia. Ehdotusten samankaltaisuus ei vält-

tämättä anna riittävää informaatio-ta velkojalle sen ennustamiseksi, että onko saneerauksella onnistumisen mahdollisuuksia vai ei. Laadukkaas-sa ohjelmaehdotuksessa yhdistetään kokonaisvaltaisesti yrittäjä, yritystä, velkasaneerausta ja liiketoiminnan saneerausta koskevat tekijät.

Velkojan intressi vaikuttaa sii-hen, kuinka paljon velallisen sanee-rausmenettelyyn kannattaa syventyä ja menettelyyn osallistua aktiivi-sesti. Osallistumisella on mahdolli-suus pienentää luottotappiota ja jat-kaa velallisen kanssa aikaisemmin harjoitettua kannattavaa liikesuh-detta. Velkojan menettelyyn osal-listumisen kynnys laskee, kun tämä tuntee saneerausmenettelyä koske-van lainsäädännön ja osaa tulkita yritystoiminnan tunnuslukuja. Sa-neeraus ei ole velkojan näkökulmas-ta vain pelkkää velan ilmoittamista ja pahimman odottamista, vaan to-dellinen mahdollisuus kotiuttaa vel-ka maksuvaikeuksissa olevalta yri-tykseltä. Vaikka tavallisesti velkojen takaisinmaksuehtoja, kohdistamis-ta, luottokustannuksia muutetaan sekä jäljellä olevan määrää alenne-taan huomattavasti, voi velkojalla on mahdollisuus saada hyvin onnis-tuvasta menettelystä lisäsuorituksia, mikäli vahvistettuun ohjelmaan on vaadittu velalliselta lisäsuoritusvel-vollisuus. Velkojan asiantuntemuk-sella tämä voidaan tulevaisuudessa kohentaa vahvistettavien saneeraus-ten onnistumisen todennäköisyyttä, koska epäterveet hakemukset seulou-tuvat pois ja menestyvien hakemus-ten sisältöön voidaan paneutua laa-dukkaasti.

Vireille pannut yrityssaneeraukset 1993–2011

Tilastokeskuksen 15.2.2012 julkaistu tilasto

26 Luottolinkki 2/2012

LUOTT

LUOTTOMIEHET @ FINLANDIA 22.5.2012

Kutsu Luottomiehet – Kreditmännen ry:n varsinainen kevätkokous pidetään tiistaina 22. toukokuuta

Finlandia‐talolla Helsingissä.

Kokouksessa käsitellään sääntöjen 9 §:ssä esitetyt asiat.

Ajankohta: Tiistaina, 22.5 klo 14 alkaen

Paikka: Finlandia‐talo, Mannerheimintie 13 e, 00100 Helsinki

Iltapäivän ohjelma:

o Kevätkokous

o Tutustumiskierros Finlandia‐talossa

o Ruokaa, juomaa ja seurustelua

Ilmoittautumiset pe 11.5.2012 mennessä kotisivuilla osoitteessa: www.luottomiehet.fi

Luottomiehet ‐ Kreditmännen ry:n Kevätkokous

22.5.2012, klo 14 alkaen, Finlandia‐talo, Helsinki

Ilmoittautuminen: www.luottomiehet .fi (tapahtumat)

Luottolinkki 2/2012

PIENISTÄ VIRROISTAMÅNGA BÄCKAR SMÅ

www.okperinta.fi

www.okdebtcollect.ee

Vaasa – Helsinki – Tampere – Turku – Tallinn

Vasa – Helsingfors – Tammerfors – Åbo – Tallinn

luottoseminaari vierumäellä syyskuussa s.5 luotonhallinnan ...luottolinkki 2/2012 luottolinkki...

Documents