Luukkublues-lehden ensimmäinen numero julkaistiin kesällä 1995. Syntymäpäivän

kunniaksi palaamme takaisin vuoteen 1995. Mitä silloin tapahtui ja mistä silloin puhuttiin?

TEK

STI A

lisa

Iso

ko

ski

KU

VA

T A

lisa

Iso

ko

ski,

Ty

tti A

arn

io,

Ja

ska

Pe

lto

la

L U U K K U B L U E S 33

M aailman mittakaavassa muu­tama vuosikymmen on lyhyt aika, mutta ihmiselämässä varsin pitkä. Luukkubluesin lukijakunta on keskimäärin

varsin nuorta, sillä se koostuu pitkälti Nuoriso­säätiön talojen asukkaista.

Moni nykyisistä säätiöläisistä on elänyt yhdek­sänkymmentäluvun puolivälissä lapsuuttaan, mutta osa lukijoista on Luukkubluesia nuorem­pia. Useimmat osaavat kuitenkin nimetä joitain merkkitapahtumia vuodelta 1995.

Yhdeksänkymmentäluvun musiikki ja muoti ovat jälleen pinnalla. Ysäriä ei enää hävetä, vaan sitä nostalgisoidaan ylpeästi. Suomessa on järjes­tetty viime vuosina useampiakin ysärimusiik kiin keskittyneitä festivaaleja ja pienempiä bileitä, ja kansainvälisten ketjuvaateliikkeiden hyllyihin on pikkuhiljaa alkanut ilmestyä tuttuja tuotteita: hiusdonitseja, trumpettihousuja ja napapaitoja.

Kiekko liukuu sisään – neljästi!Suomi tunnetaan jääkiekon mallimaana. Maa­ilmanmestaruuskisoissa Suomi on menestynyt vaihtelevasti ja usein hyvinkin, mutta kultamita­leja on tullut vain harvakseltaan.

Vuoden 1995 keväällä tapahtui vihdoin se, mitä Suomen lätkäkansa oli odottanut jo pitkään:

Suomi sai ensimmäisen kultamitalin jääkiekon MM­kisoista. Voitto sai kansan hetkeksi hurmion valtaan, ja voitonjuhlan tunnelmaa nosti se, että loppuottelu pelattiin Ruotsia vastaan ruotsalais­ten maaperällä. Suomi voitti ottelun 4–1.

Ruotsin ja Suomen välisen finaalipelin päätös­erää seurasi televisiosta yli kaksi miljoonaa suo­malaista katsojaa. Voiton jälkeen Helsingin Kaup­patorilla järjestettiin suuri kansanjuhla, jossa Leijonat vastaanotettiin heidän palatessaan Ruotsista.

Torilla raikasi ironisesti alun perin Ruotsin maajoukkueelle tehty mahtipontinen Den gli-der in, joka MM­voitosta lähtien on kuulunut tär­keänä osana suomalaiseen jääkiekkokannustus­laulukavalkadiin.

”Olin isäni kanssa Helsingin Esplanadilla kat­somassa, kun Leijonat matkasivat voittonsa jäl­keen avoautojen takapenkillä heiluttaen lippuja. Minullekin oli hankittu oma Suomen lippu, jota liehutin. Kirjoitin siihen sinisellä kuulakärkiky­nällä Suomi–Ruotsi 4–1. Isäni mielestä tämä oli paheksuttavaa, sillä Suomen lippu on pyhä eikä sitä saa sotkea.” Mies, s. 1986

”Suomen voiton jälkeen kaikki oululaiset kyn­nelle kykenevät lähtivät autoillaan kohti kaupun­gin keskustaa. Liftasin kavereideni kanssa Toppi­lasta Suomen lipulla koristeltuihin juhla­autoihin.

2/1998 1/19993/1998 2/1999 1/2000

1/1995 2/19961/1996 3/1996 4/1996

Ysäriys on jälleen pop!

34 L U U K K U B L U E S

Minulta murtui hammas, kun peippai limme asfaltilla kuin Suomen urhot Globenin jäällä.” Nainen, s. 1965

”Eräänä päivänä minua vastaan käveli pieni, noin ala­asteikäinen poika, joka kaatui selin maahan onnellisen näköisenä ja sanoi: ’Suomi on jääkiekon maailmanmestari.’ Tilanne jäi mieleeni ikuisiksi ajoiksi.” Nainen, s. 1979

Nuorisoradiokanavia ja C-kasettejaNuorisokulttuuri kukoisti yhdeksänkymmentä­luvun puolivälin Suomessa. Musiikkia tehtiin ja kuunneltiin paljon.

Koska internet tai edes tietokone ei kuulunut vielä kotien perusvarustukseen, musauutuuksiin tutustuttiin usein radiolähetysten, television ja nuortenlehtien kautta. Myös keikoilla, diskoissa ja festareilla käytiin ahkerasti.

Vuonna 1995 aloitti toimintansa moni uusi radiokanava, joista osa toimii yhä. Esimerkiksi nuorisoradiokanavat Kiss FM (nyk. The Voice) ja Suomen NJR perustettiin molemmat vuonna 1995. Näitä kanavia pääsivät kuuntelemaan aluksi vain suurimpien kaupunkien nuoret. Yleis­radion nuorille suunnattu Radiomafia kuului onneksi miltei koko maassa.

Radiosta kuunneltiin ajan hittejä,

aamuohjelmia ja erilaisia listoja. Lempibiisit nau­hoitettiin C­kaseteille rukoillen, ettei radiojuon­taja puhu tai laita mainoksia kappaleiden lopun päälle. CD­levyt olivat alkaneet vallata markki­noita kaseteilta, joten monilta löytyi jo CD­soi­tin, mutta omien levyjen poltto ei ollut vielä ajan­kohtaista. Kasetit olivat myös paljon CD:itä hal­vempia.

Ajan musiikki­ilmiöitä seurattiin myös televisi­osta. Nuorten musiikki­tv­ohjelma Jyrkin ensim­mäinen suora lähetys nähtiin vuonna 1995. Jyr­kissä näytettiin musiikkivideoita ja haastateltiin artisteja.

Lähetykset kuvattiin pääasiassa Helsingin Lasi­palatsissa, ja ohjelmaa paikan päälle seuraamaan tullut yleisö pääsi usein mukaan tv­ohjelmaan. Jyrkissä vieraili myös monia ulkomaisia huippu­artisteja. Musiikkivideoita ja artistihaastatteluja katsottiin myös ulkomaalaisilta musiikkikana­vilta. Etenkin saksalaisia musiikkikanavia näkyi monen kotona.

Useimpien nuorten lempilehti oli 90­luvulla Suosikki, josta löytyi musiikki­ ja leffajuttujen lisäksi muun muassa legendaarinen Bees & Honey ­palsta, jolla Eki­niminen lääkäri vastasi nuorten lähettämiin terveyskysymyksiin.

Kymmeniä vuosia ilmestynyt Suosikki­lehti lopetti toimintansa vuonna 2012. →

2/2000 1/20021/2001 1/2003 1/2004

1/1997 3/19972/1997 4/1997 1/1998

L U U K K U B L U E S 35

Nuorisosäätiön asukaslehti 2/2004 nro 21Nuorisosäätiön asukaslehti 1/2005 nro 22Nuorisosäätiön asukaslehti 2/2004 nro 21Nuorisosäätiön asukaslehti 2/2005 nro 23

Hyvää joulua &onnellista uutta vuotta2006

Asukkaan ABC

Kuinka

menetellä?

Rapeli-yhteisöstä APUA peliriippuvaisuuteen

Tähtää maratonille!

TIEDOSSA

BILETYSTÄ!

lokakuussa 2006

Nuorisosäätiö 45-v.

Nuorisosäätiön asukaslehti 2/2004 nro 21Nuorisosäätiön asukaslehti 1/2005 nro 22Nuorisosäätiön asukaslehti 2/2004 nro 21Nuorisosäätiön asukaslehti 1/2006 nro 24

TIKTAK VILLITSI YLEISÖNSÄÄTIÖN 45-VUOTISBILEISSÄGloriassa 680 juhlijaaBilereportaasi tunti tunnilta

Tiina Juntunen sisusTussuunniTTeliJan saappaissa

nuorisosäätiö espoon asuntomessuilla

massage boy vaihtaa alaa

Muutoksia isännöinnissä ja vuokrankannossa

LUUKKUBLUES 10 VUOTTA

LB 1_2006 TAITTOPOHJA.indd 1 12.12.2006 11:04:27

Unelma asUnnostamissä nuoret haluaisivat asua?

mollivoittoista elämää masennuksen monet kasvot

oma eedenParveke kukoistaa pienelläkin budjetilla

aPUa!mitä tehdä, kunnaapurissa tapellaan?

ÖtÖkän elämääiiik – kutumattomia vieraita!

Nuorisosäätiön asukaslehti 2/2012 nro 35

Nuorisosäätiön asukaslehti 2/2004 nro 21Nuorisosäätiön asukaslehti 2/2004 nro 21Nuorisosäätiön asukaslehti 1/2007 nro 25

VAIKUTA VALINNOILLASIILMASTONMUUTOKSEEN- pienilläkin teoilla on merkitys!

Jorma Heikkinen eläkkeelle Seppo pyykkönen onnuorisosäätiön uusi toimituSjohtaja

PIKAVIPITHelppo tie velkakierteeseen

”Jokainen itkee vuorollaan”

matkaoppaan matkassa

WANTED - SPR tarvitsee vertasi

Kaire Porr-LiuKKonentuhattaituri Vuosaaren

nuorisokylästä

LB 1_2007 TAITTOPOHJA.indd 1 18.6.2007 12:39:57

2/2010

2/2004

2/2011

2/2005

1/2011

1/2005

1/2012

1/2006

2/2012

1/2007

Eurojytkytystä ja Jari SillanpäätäVuonna 1995 Suomessa pompittiin eurodance­jumputuksen tahtiin. Albumi­ ja singlelistojen kansainvälisten artistien kärkeä edustivat esi­merkiksi Scatman John, Haddaway, Dr. Alban, E­rotic ja Coolio.

Kotimaisista artisteista pinnalla olivat muiden muassa Movetron ja Aikakone, jonka esikoisal­bumi Tähtikaaren taa sai räjähdysmäisen suosion ja myi tuplaplatinaa jo heti ilmestymisvuotenaan. Rockimmille keikoille halunneet suuntasivat esi­merkiksi Ruisrockiin, Provinssirockiin tai Helsin­gissä sijainneeseen Lepakkoon.

Kaikki 90­luvun suosikit eivät ole kuitenkaan leimautuneet yhden hitin ysäri­ihmeiksi, sillä lis­toilta löytyivät myös U2, Bon Jovi, AC/DC, Kaija Koo ja Madonna, joiden levyt ovat sijoittuneet lista­kärkeen monilla eri vuosikymmenillä. Tangomark­kinat voitti vuonna 1995 Jari Sillanpää, jonka suosio on myös pysynyt voiton jälkeen tasaisena.

”Muistan, kun kaikki koulukaverini lauloivat Aikakoneen Odota­kappaleen kohdan ʼOdota miksi karkuun juokset niin varoenʼ muodossa ʼOdota miksi karhu juoksee niin varoen.̓ Osa oli ilmeisesti oikeasti kuullut kappaleen väärin, toi­set taas muuttivat sanoja vitsillä.” Nainen, s. 1985

”R.E.M:n oli tarkoitus pitää keikka Helsingin jäähallissa vuonna 1995, mutta se peruuntui, koska yhtyeen rumpalilla oli jokin valtimonlaa­jentuma aivoissa. Olin odottanut keikkaa todella paljon: jonotimme kaverini kanssa keikkalippuja Tapiolan Stockmannin lippupalvelussa talvisena yönä ja saimme kuin saimmekin liput parhaille mahdollisille paikoille. Sitten keikka peruttiin ja jouduin palauttamaan lippuni. Sain rahat takai­sin ja ostin niillä Anttilasta lippiksen ja R.E.M:n levyn. Minulla on yhä peruuntuneen keikan juliste kehystettynä seinälläni.” Mies, s. 1978

EU ja jytkyjen alkulaukausEuroopan unioniin liittymisestä pidettiin syksyllä 1994 kansanäänestys. Vaaliuurnilla käyneistä suomalaisista 56,9 prosenttia oli EU­jäsenyyden kannalla. Eduskunta oli samaa mieltä kansan kanssa, ja Suomi liittyi unioniin 1.1.1995. EU:lta toivottiin turvaa kansalle ja taloudelle.

Ensimmäiset suomalaiset lähetettiin Brysse­liin, ja kansalaiset seurasivat valppaasti edusta­jien toimintaa maailmalla. Suurimmat huolenai­heet tuntuivat liittyvän siihen, millaista Suomi­kuvaa muille eurooppalaisille välitettiin. Lehtiju­tuissa puitiin esimerkiksi maamme poliitikkojen puhumaa tankeroenglantia, jota hävettiin.

Suomessa pompittiin eurodancejumputuksen tahtiin.

36 L U U K K U B L U E S

Nuorisosäätiön asukaslehti 2/2004 nro 21Nuorisosäätiön asukaslehti 2/2004 nro 21Nuorisosäätiön asukaslehti 2/2007 nro 26

Elämää ahdistuksEn

varjossa

luukkuBluES 2/2007 kooStuu

kirjoittajakurssilaisten artikkeleista

uusi kuntosali avaa ovensa Nuorisosäätiönasukkaille

eläinten uusivuosi -kuin pahiN paiNajaiNeN

IdeoIntIa rIstIaallokossatalotoimikuntalaiset seminaariristeilyllä ilmanUimahousuilla ja

Nuorisosäätiön asukaslehti 1/2009 nro 28

Harrastuksena elämä Harrastus muokkaa identiteettiä

kunnIOIta PäätäsI! aivosijoittaminen kannattaa aloittaa jo nuorena

tilaa, toimintaa ja kavereitaasukasdemokratia mahdollistaa...

kenen laumassa kuljet?katoaako yksilön ainutlaatuisuus ryhmässä?

LB 2_2008 TAITTOPOHJA II.indd 1 9.12.2008 11:54:09

Nuorisosäätiön asukaslehti 1/2008 nro 27

Kyllä töitä saa, jos haluaa, vai saako?

onko erilaisuus uhka?KulttuuriKolareita KoKeneet Wisam elfadl & ahmed abdulkarim

Väkivalta ei kuulu parisuhteeseen- Kun nYrKit PuHuVat!

aSuKKaat tYYtYVÄiSiÄ nuoriSoSÄÄtiÖÖnkatsaus asukaskyselyn antiin

LB 1_2008 TAITTOPOHJA II.indd 1 9.7.2008 12:45:12

Otaelämäsi haltuun!

Nuorisosäätiön asukaslehti 2/2014 nro 39

Minäkömetsään?Metsästä voi nauttia myös kaupungissa

Summerin Finland– The Country comes alive

Huoltomies Kimmo Kosamo

Auttaa, siistiija huoltaa

HÄRLIGT!Emilia au pairina Ruotsissa

Asuukosinussa pieni,

vihreä sissi?

Nuorisosäätiön asukaslehti 2/2009 nro 29

down underAusseissa kaikki on toisin

ApuA muuttoon

StArttiASumiSeLLA

AjAtukSen voimALLA

Saat mitä haluat

mikä v***ttAA?

oikeA ASenne ratkaisee

Nuorisosäätiön asukaslehti 1/2010 nro 30

E-KOODITNautittuja ongelmiako?

HOROSKOOPITTotta vai tarua? MAAILMA LIEKEISSÄ

RIKOS &SOVINTO

KohusäätiöMYRSKYN SILMÄSSÄ

1/2013

2/2007

1/2014

1/2009

2/2013

1/2008

2/2014

2/2009

1/2015

1/2010

Kaikki suomalaiset eivät kannattaneet EU­jäsenyyttä. Osa pelkäsi, ettei Suomi saisi enää päättää asioistaan ja että sosiaaliturva ja maa­talousyrittäjien asema heikkenisivät. Maan rajo­jen uudenlainen avautuminenkin herätti monen­laisia kysymyksiä.

EU­asiat puhuttivat myös lapsia ja heidän van­hempia. Alettiin miettiä, hyödyttäisikö ranskan vai saksan osaaminen tulevaisuuden kosmopoliit­teja enemmän.

Kouluissa oli aiemmin opetettu, että oma valuutta on tärkeä osa Suomen itsenäisyyttä. Markan mahdollisen katoamisen merkitystä pui­tiin jopa välituntikeskusteluissa, ja asia herätti mielipiteitä niin puolesta kuin vastaankin.

Sinikeltaisten EU­lippujen noustessa salkoon EU­kriittiset kokosivat rivinsä. Kesän 1995 kyn­nyksellä Suomen Maaseudun Puolueen raunioille perustettiin yksi nykypäivän suurimmista puolu­eista, kun Perussuomalaiset aloitti toimintansa.

Perussuomalaiset eivät vielä 90­luvulla näky­neet valtamediassa kovin vahvasti, mutta Timo Soinin presidenttiehdokkuus vuonna 2006 ja puo­lueen eduskuntavaalijytky vuonna 2007 toivat perussuomalaiset koko kansan tietoisuuteen.

Vuonna 1995 myös Luukkublues­lehden toimi­tuksessa työskenteli poliittisia vaikuttajia. Luuk­kubluesin ensimmäisestä numerosta vuoteen 2003 saakka lehden päätoimittajana toimi kan­sanedustaja, sittemmin Suomen pääministerinä­kin toiminut Matti Vanhanen. Myöhemmin pää­toimittajan tehtävää on hoitanut muun muassa kansanedustaja Antti Kaikkonen.

”Olin pienenä heppatyttö ja muistan, kun puhuimme välitunnilla kaverini kanssa Suomen tuoreesta EU­jäsenyydestä. Tiesin, että vanhem­pani olivat äänestäneet EU­jäsenyyden puolesta, ja kerroin sen kaverilleni. Hän kertoi minulle, että EU vie ratsastustallit pois Suomesta. Järkytyin tiedosta ja kyseenalaistin vanhempieni äänet myöhemmin kotona näkyvästi.” Nainen, s. 1985

”Vuonna 1995 olin lukiossa ja kuuluin koulumme oppilaskuntaan. Lukiomme rehtori pakotti mei­dät oppilaskuntalaiset osallistumaan Lukiolaisten liiton järjestämään EU­aiheiseen keskusteluta­pahtumaan. Olimme kavereideni kanssa kuitenkin päättäneet vastustaa EU:ta ja kiinnitimme tapah­tumaan mennessämme ’Ei EU:lle’ ­rintanapit rep­puihimme. Kun saavuimme tilaisuuteen, sen jär­jestäjät pakottivat meidät ottamaan kriittiset rintanapit pois repuistamme, koska pitivät niitä liian poliittisina. He suostuivat kuitenkin tasapuo­lisuuden nimissä ottamaan omat EU­pinssinsä pois rintapielistään." Nainen, s. 1977

LÄHTEET:Jutussa on käytetty lähteinä Eurooppatiedotuksen, Hämeen Sano-mien, Mediamonitorin, Musiikkituottajat ry:n, Perussuomalaisten, Suomen jääkiekkomuseon ja Tangomarkkinoiden verkkosivuja, Wi-kipediaa sekä Ylen Elävää arkistoa.

L U U K K U B L U E S 37