matkailu_kotimaassa.fi#5-2010

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 5/2010 2

PORVOON JA LOVIISAN JOULUSe Aidompi Joulu

• Joulun avajaiset 26.11. klo 18–22• Vanhan tallin joulumarkkinat 27.11. klo 12–19 ja 28.11. klo 10–17 • Loviisan Joulumarkkinat torilla 30.11. klo 7–18• Wanhan Ajan Joulukodit avoinna yleisölle 4.–5.12. ja 11.–12.12. klo 10–16• Strömforsin Ruukin Joulu 4.–5.12. klo 10–16• Joulumatka Helsingistä Malmgårdin kartanoon ja Loviisaan 11.12. • Malmgårdin kartanon joulumarkkinat 11.–12.12. klo 10–16• Laivasillan perinteiset käsityöläismarkkinat 11.–12.12. klo 10–16• Aapelin Tonttupolku lapsille 11.–12.12. klo 16• Kuusenhakuretki metsään 19.12. klo 9–15

• Joulun avajaiset - Tule joulu Porvooseen 20.11. klo 11 • Porvoon Teatterin pikkujouluvarietee “Ei paha” 26.11., 27.11., 1.12., 3.12., 4.12., 8.12., 10.12. ja 11.12. klo 19• Vanhan Porvoon joulunavaus 27.11. klo 15• Aapelin Tonttupolku lapsille lauantaisin ja sunnuntaisin 27.11.–19.12. klo 11.00 ja 12.30.• Täti Monika ja Saiturittaren joulu -vaellus- näytelmä 28.11., 5.12., 11.–12.12. ja 19.12. klo 16. • Eino Grönin joulukonsertti Tuomiokirkossa 3.12. klo 19

• Kungsbackan kotieläinpihan joulu 5.–6.12. sekä 12.12 klo 11–15• Porvoon Mieslaulajien joulukonsertti Tuomiokirkossa 10.12. klo 18• Wanhan ajan joulumarkkinat Palokunnantalolla 11.–12.12. klo 10–15• Porvoon joulumarkkinat 18.–19.12. Raatihuoneentorilla klo 10–16• Pellingin joulumarkkinat 19.12. klo 11–14

Lisää tapahtumia: www.porvoo.fi 0 www.loviisa.fi 0 www.evenemax.fi

LOVIISA

LOVIISAPORVOO

PORVOO

LÄHDE RYHMÄRETKELLE www.porvootours.fi

VARMISTA ITSELLESI

PARHAAT HOTELLI- JA

KYLPYLÄEDUT. Liity:

www.rantasipi.fi/inside

Kulttuurihistoriallinen kylpylähotelli Aulangon luonnonpuistossa,Hämeenlinnassa on täynnä tekemistä, mieleistä toimintaa, hyvääoloa ja nautintoa. Allasosasto 800 m2, hieroma-altaat, porealtaat,kylmäaltaat, 25 m kuntouintiallas, liukumäki, lasten allas, ulkoallas,laguuni, allasbaari, saunoja, Eila Hellgren Spa&Beauty, Areena,4event hyvinvointiklinikka, liikuntamaailma, 6 keilarataa, hohtokeilaus.Tervetuloa rentoutumaan!

KYLPYLÄLOMA alk.

170,-KYLPYLÄLOMA PERHEELLE alk.

KYLPYLÄNAUTINTOJAAULANGOLLA

82,-50

VARAUKSET WWW.RANTASIPI.FI TAI 020 055 055KYLPYLÄHOTELLI RANTASIPI AULANKO, Aulangontie 93,Hämeenlinna, puh. 03-658 801, fax 03-682 1922,[email protected]

Sis. yö/henkilö/2 hengen huoneessa, runsas buffet-aamiainen, kylpylänallasosaston ja kuntosalin vapaa käyttö.

Sis. yö/2 hengen huone,1 lisävuode lapselle (2 aik.+1-2 lasta), runsas buffet-aamiainen, kylpylän allasosaston ja kuntosalin vapaa käyttö.

Hinnat voimassa YkkösBonus- ja K-Plussa-korteilla, ilman korttia 92-189,-

www.kotimaassa.fi3

TÄSSÄ NUMEROSSA

Erikoishaastattelussa Riitta Uosukainen ........... 4-5

Alue-esittelyssä Etelä-Karjala............................ 6-20

Alue esittelyssä Kymenlaakso ......................... 22-34

Hyvinvointi ...................................................... 35-45

Ajankohtaista .................................................. 46-49

Reissun päällä ...................................................... 51

Kansikuvassa lumikenkäilyä talvi-sella Saimaalla © GoSaimaa

ISSN 1798-0445 (painettu lehti) ISSN 1798-0453 (verkkojulkaisu)

Lähes kaksi vuotta sitten ilmestyi ensimmäinen Matkailu kotimaassa.fi –lehti. Nyt, toisen julkaisuvuoden päättyessä, vuorossa on lehden kymmenes numero. Jokaisessa numerossa olemme esitelleet jonkun tietyn matkailullisen alueen. Sen vuoksi olemme vierailleet monissa kymmenissä kaupungeissa ja kun-nissa sekä tavanneet suuren joukon kotimaanmatkailun ammattilaisia, joiden kanssa syntynyt yhteistyö on ollut hyvää ja hedelmällistä.

Taaksepäin katsottaessa aika on mennyt nopeasti, mutta vastaavaa aikaa eteenpäin ajatellessa tunne on päinvastainen. Aika kuitenkin kuluu yllättävän nopeasti.

Kotimaiset matkailutoimijat tietävät, että markkinoinnissa ja myynnissä on haasteita, koska kilpailu asiakkaista on kova. Miten saadaan matkailijat juuri meidän alueellemme, meidän kaupun-kiimme tai kuntaamme, meidän yritykseemme? Miten matkailijat saadaan käyttämään meidän palvelujamme? Vanhoilla menetelmillä ei enää menestytä. On uudistuttava ja löydettävä uusia kanavia asi-akkaiden tavoittamiseksi. On aktiivisesti haettava myös uusia ideoita ja uusia yhteistyökuvioita. Vanha voi olla turvallista, mutta saako sillä tulosta? Uusi on ehkä pelottavaa ja epävarmaa, mutta kaikki on voitettavana.

Tilanne on sama lehtialan – siis myös matkailulehtien – suhteen. Oleellista ei ole kuinka vanhoja tai nuoria toimijoita olemme kustan-tajina ja julkaisijoina, vaan se, pystymmekö vastaamaan tämän het-ken haasteisiin. Itse asiassa pitäisi olla edelläkävijä jossakin uudessa, niin kivikkoista kuin se saattaa ollakin.

Rohkeasti haasteisiin tarttuen lehtemme on näiden kahden vuoden aikana saavuttanut oman paikkansa matkailualan lehtien joukossa. Selkeästi kotimaanmatkailuun keskittyväksi erikoislehdeksi profiloi-tunut lehti on löytänyt niin ryhmämatkanjärjestäjien kuin tavallisten matkustavaisten käsiin.

Tässä numerossa esittelemme Etelä-Karjalaa ja Kymenlaaksoa. Etelä-Karjalalla on pitkät matkailuperinteet, mutta se on myös hyvä esimerkki ennakkoluulottomasta, tulevaisuuteen panostavasta matkailusuunnittelusta. Saimaa Gardensin alue ja Imatra Spa Resorts ovat suurhankkeita, joilla tähdätään pitkälle tulevaisuuteen.

Viime vuosina Kymenlaaksoa on koetellut metsäteollisuuden vai-keudet, mutta katse on sielläkin suunnattu tulevaisuuteen. Hiljattain julkistettiin tieto Kotkan ja Haminan satamien yhdistämisestä. Toukokuussa 2011 aloittava HaminaKotka Satama Oy on Suomen suurin satama niin vienniltään kuin pinta-alaltaankin. Kymenlaakson historiaa esitellään uutta arkkitehtuuria edustavassa Merikeskus Vellamossa, joka näin yhdistää sujuvasti uutta ja vanhaa. Myös voimavaroja on yhdistetty, sillä saman katon alla toimivat Suomen merimuseo, Kymenlaakson museo ja Tietokeskus Vellamo, jotka kukin hyötyvät synergiasta.

Yhteistyössä on voimaa!

Koko lehtemme toimituskunnan puolesta haluan kiittää lehtemme lukijoita ja yhteistyökumppaneitamme vuodesta 2010 ja toivottaa teille hyvää joulua ja menestyksekästä vuotta 2011.

Ahti Oksman

Matkailu kotimaassa.fi -lehtiwww.kotimaassa.fi2. vuosikerta

Päätoimittaja:Ahti Oksman puh. 0500 439 [email protected]

Toimitussihteeri:Eeva Oksman puh. 0500 439 [email protected]

Toimittajat:Matleena Ikonen puh. 0400 302 [email protected]

Suvi Rosellipuh. 044 437 [email protected]

Anne Pentti [email protected]

Valokuvaaja:Joni Rantasalo puh. 0400 316 [email protected]

Myyntipäällikkö:Marjut Koikkalainenpuh. 050 512 [email protected]

Taitto:Mainostoimisto Penboxpuh. 044 375 3254www.penbox.fi

Painopaikka:Jaakkoo-Taara Oywww.jt.fi

Internet-sivut ja verkkolehti:[email protected]

Julkaisija:Menuetti Group Oypuh. (02) 841 [email protected]

Tilaukset:

puh. (02) 841 8404

[email protected] www.kotimaassa.fi/tilaus

Tilaushinnat (5nroa) -määräaikaistilaus 30 €

-kestotilaus 27 € -irtonumero 6,80 €


Erikoishaastattelu

Erikoishaastattelussa valtioneuvos

Riitta Uosukainen

1. Mitä Etelä-Karjala merkitsee Teille, valtioneuvos Riitta Uosukainen?

Etelä-Karjala on identiteettini tyyssija ja psyykkisesti, fyysisesti ja sosiaalisesti akku-jen lataamispaikka.

2. Olette suosittu puhuja ja kysytty vieras. Kuinka paljon ja miten liikutte työmatkoilla Suomessa?

Vierailen ”matkapuhujana” ainakin kerran viikossa eri puolilla Suomea. Liikun omalla autolla; tosin puolisoni ajaa.

3. Minkälaisiin kohteisiin haluatte tutus-tua matkaillessanne Suomessa?

Minulle esitellään kaikkialla parasta paik-kakunnalla. Suomi on ihana maa, ja pidän paljon maakunnistamme ja murteistamme.

4. Onko joku paikkakunta tai kohde yllät-tänyt erityisen positiivisesti matkoillanne? Millä tavalla?

Olen ihastunut Kotkassa Merikeskus Vellamoon ja Suomen Puuvenekeskukseen, mutta hämmästynyt en ole. Kotka on minun merikaupunkini, koska pikkutyttönä näin siellä meren ensimmäisen kerran.

5. Minkälaisesta lomasta nautitte ja missä vietätte mieluiten lomanne Suomessa?

Rakastan aurinkoa, luontoa, liikuntaa, lukemista, läheisiä lähimmäisiä, sienestystä, lähiruokaa. Ehdoton lomapaikkani on siksi kesämökkimme Ruokolahden Utulassa. Siellä elpyy nopeastikin.

Eeva Oksman Joni Rantasalo

www.kotimaassa.fi5

6. Mitä esittelisitte vieraillenne Etelä-Karjalassa?

Vien Imatralla vieraani toisaalta Ukonniemeen, toisaalta arkkitehtuurikier-rokselle katsomaan Usko Nyströmin piirtä-mää Imatran Valtionhotellia, Alvar Aallon Kolmen Ristin kirkkoa, Elsi Borgin Immolan funkisvaruskunta, Väinö Vähäkallion Kaukopään funkisaluetta, Einari Teräsvirran Urheilutaloa, Arto Sipisen Kaupungintaloa ja Kulttuurikeskusta, Käpy ja Simo Paavilaisen Mansikkapaikkaa ja Virastotaloa sekä Ilmo Valjakan Valtionhotellin lisärakennusta. Kierrosta laajentaisin Lappeenrannan linnoi-tukseen ja satamaan sekä jokaisen pitäjän kirkonseutuun.

Imatra on helmi: Vedestä voimaa, puusta paperia, romusta rautaa, mestareiden herk-kuja, musiikkia ja rajatonta rakkautta. Siinä on tämän paikan henki, jota semiootikot ovat ansiokkaasti selvittäneet.

7. Miksi veisitte vieraanne Ukonniemeen?

Vien Imatralla vieraani toisaalta luontoon, toisaalta rakennettuun ympäristöön. Ensin menemme Ukonniemeen Saimaan rannalle, missä upea ja polveileva harjumaasto on ihana kesin ja talvin. Siellä on kylpylämme-kin, ja sieltä alkaa tuleva Saimaa Gardens -alue. Luontoa edustaa myös Vuoksen virta ja Imatran koski, Suomen ensimmäinen matkailunähtävyys.

8. Olisiko teillä opas mukana arkkitehti-kierroksella, vai opastatteko itse kierroksen? Miksi valitsitte juuri nämä kohteet?

Arkkitehtuurikierroksen opastan ihan itse. Esittelemäni kohteet kertovat, että Imatralla on ollut vuodesta 1903 lähtien jokaisella vuosikymmenellä valtakunnan huippuark-kitehtuuria edustava rakennettu kohde. Kiinnostavat miljööt seuraavat toisiaan. Koska kaupunki on laaja, kohteet on aihetta esitellä erikseen, sillä muuten niistä ei tiedetä.

Kuvauspaikka: Suomen kansallismuseo

9. Teillä on koti Imatralla ja ”leikkikoti” – kuten asian ilmaisitte – Helsingissä. Valokuvaus sovittiin Helsinkiin, jossa halusit-te tulla kuvatuksi Larin Paraskeen patsaalla. Miksi valitsitte tämän kuvauspaikan?

Larin Paraske on Karjalankannaksen edus-taja keskellä Helsinkiä. Inkerin Lempaalassa ja Sakkolan Vaskelassa elänyt runonlaula-jaihme on ansainnut patsaan aivan omalla nimellään. Harvassa ovat naisten nimikko-patsaat! Tunnen syvää myötätuntoa Larin Paraskea kohtaan.

10. Minkälainen on tyypillinen eteläkarjalainen vai onko sellaista?

Eteläkarjalainen on karjalainen, minkä näkee toreilla ja turuilla ja

tapahtumissa: avoin, vilkas, hetipu-heinen, osaa itkeä ja nauraa.

11. Miten kiteyttäisitte Imatran kolmeen sanaan?

Vuoksi, Saimaa ja raja.

”Harvassa ovat naisten nimikkopatsaat!

Tunnen syvää myötä- tuntoa Larin Paraskea

kohtaan.”


Etelä-Karjala

Etelä-Karjalassa itä ja länsi lyövät kättä hyvässä yhteisymmärryksessä, ja kahden kulttuuriperinteen pitkä rinnakkaiselo antaa Etelä-Karjalan maa-kunnalle sen ainutlaatuisen leiman, jonka jokainen matkailija tuntee

Saimaan rannoilla vieraillessaan. Maakunnan matkailutarjonta on yhtä rikas kuin sen kulttuuri: aktiviteetteja, nautintoja ja elämyksiä löytyy Etelä-Karjalasta hakematta, sillä Etelä-Karjala on elämys jo itsessään.

Etelä-Karjala on kautta aikojen ollut väylä Suomesta itään ja varsin kansainvälinen maakunta. Se on sitä edelleen: esimerkiksi kokousmatkan päätteeksi voi kätevästi piipahtaa Pietarissa vaikkapa nopealla Allegro-junalla. Myös lentoyhtiöt airBaltic ja Ryanair lentävät Lappeenrannasta Euroopan eri kohteisiin vieden suomalaisia ja tuoden turisteja tutustumaan tämän niin kulttuuril-taan kuin matkailutarjonnaltaankin rikkaan maakunnan tarjontaan.

Upeat puitteet kokouksille

Mikset järjestäisi kokousta vaihteeksi jossain muualla kuin pääkaupunkiseu-dun tiheästi varatuissa kokoustiloissa? Lappeenranta ja Imatra sijaitsevat vain muu-taman tunnin ajomatkan päässä ruuhka-Suo-mesta ja tarjoavat tunnelmalliset ja toimivat puitteet niin isompien kuin pienempienkin kokousten ja tapahtumien viettoon.

Tunnelmalliset Karhupirtit Taipalsaarella, upea Lauritsalan kartano Lappeenrannassa tai Neitsytniemen historiallinen kartano

Imatralla nostavat kokoustamisen arjen yläpuolelle ja idyllisine ympäristöineen ruokkivat aivojen lisäksi myös aisteja. Tai mitäpä jos veisit kokousvieraasi linnaan? Legendaarinen, ylellinen Rantasipi Imatran Valtionhotelli huokuu menneiden aikojen tunnelmaa ja luo varmasti nostattavan kokouskokemuksen. Virkistävä vaihtoehto kokouspaikaksi on Imatran Kylpylä, jossa rankkojen kokouspäivien rasitukset huuhdo-taan pois kylpemällä.

Isommillekin kokouksille löytyy moit-teettomat puitteet Lappeenranta-salista ja Imatran Kulttuurikeskuksesta. Olipa kokouksesi iso tai pieni, tiloista ei niiden onnistuminen Etelä-Karjalassa jää kiinni. Kattavaa kokouspaikkatarjontaa täydentää vielä rakenteilla oleva Saimaa Gardensin alue, jolle nouseva Holiday Club Saimaa tarjoaa upouudet kokoustilat niin suurille kuin pienille tapahtumille.

Kokouksen vastapainoksi Etelä-Karjala tar-joaa huvituksia off road -safareista täysmit-taisiin golfkenttiin. Intensiivisten kokouspäi-vien rassaamia aivoja voi tuulettaa vaikkapa

goSaimaa! Rikas, raikas ja reipas Etelä-Karjala kiehtoo ja koukuttaa

Vuoksen kuohuissa tai Saimaan aalloissa. Monipuoliset ja ammattitaitoisesti kootut ohjelmapaketit kruunaavat kokouksesi!

Saimaa ympäri vuoden

Eteläkarjalainen luonteenlaatu sykkii täy-sillä läpi vuoden eikä Saimaa hiljene talvel-lakaan. Etelä-Karjalassa talvi on kokemisen arvoinen, sillä tekemistä riittää ja erilaisten aktiviteettien tuoksinassa arjen murheet hautautuvat syvälle Saimaan jään alle.

Talviset mönkijä- ja kelkkasafarit laittavat lumen pöllyämään ja nostavat punan poskil-le. Safareita järjestää useampi matkailuyrit-täjä, ja lääniähän riittää järven jäältä metsien siimekseen. Vauhdikas meno ei jättäne ketään kylmäksi, mutta rauhallisemmasta menosta nauttivienkaan ei tarvitse jäädä takkatulen ääreen kyyristelemään: miltäpä kuulostaisi vaikkapa kylmävesikellunta, retkiluistelu Saimaalla tai ohjatut lumikenkä-retket? Pakkaa toppapuku mukaan – Etelä-Karjalan talvessa riittää kokemista!

Ihmeteltävää ja ihasteltavaa Lappeenrannan hiekkalinnassa.

Matleena Ikonen goSaimaa.fi / MIkko Nikkinen

www.kotimaassa.fi7

Saimaalla kesä saa uuden merkityksen

Kesä on monelle se ainoa oikea aika kokea Etelä-Karjala. Kesän tullen ja jäiden luovu-tettua otteensa, Saimaa herää henkiin ja suorastaan vaatii rannoilleen ja laineilleen.

Saimaalla on merkittyä laivaväylää yli 3 000 kilometrin verran, ja matkalle mahtuu lukuisia unohtumattomia maisemia. Saimaa onkin ehdottomasti koettava ulapalta käsin, sillä risteily sisävesilaivalla on mieleenpainu-va kokemus. Erilaisten risteilyvaihtoehtojen kirjo on laaja: opastettuja jokiristeilyjä pitkin Vuoksen virtaa halki Imatran kaupungin, kanavaristeilyjä, joilla tutustutaan historialli-seen Saimaan kanavaan ja muutaman tunnin mittaisia saaristoristeilyjä unohtamatta perheen pienempien suosimia lasten teema-risteilyjä. Ehdottomasti kokemisen arvoinen on myös viisumivapaa risteily Viipuriin, idän ja lännen portille.

Hiekkalinnan murut huuhtoutuvat kosken kuohuissa

Kesäisin Lappeenrannan sataman tuntu-maan nouseva hiekkalinna on perheille joka-vuotinen must, joka tarjoaa lapsille ja lasten-mielisille ihmeteltävää ja ihasteltavaa. Niiden rohkeiden, jotka kaipaavat elämäänsä jänni-tystä, kannattaa suunnata Imatrankoskelle,

jossa vaijeriliuku Imatra Express kuljettaa 20 metrin korkeudessa vauhdilla yli kosken kuohujen. Uskallatko? Jos kantti ei ihan riitä, voi haukkoa henkeään kuivalla maalla hurjia koskinäytöksiä katsellen.

Golfin ystäville Etelä-Karjalassa on tarjolla peräti kolme luonnonkaunista kenttää. Saimaan rannalla sijaitsevaa Lappeenrannan Tuosan 18-reikäistä kenttää monet kehu-vat Suomen kauneimmaksi, eikä Imatran Immalanjärven rannalla sijaitseva, niin ikään 18-reikäinen puistokenttä jää yhtään huo-nommaksi. Lähellä Lappeenrannan keskustaa

sijaitsevalla 9-reikäisellä Kahilanniemen kentällä mielenkiintoa peliin tuovat kentän korkeuserot ja rantamaisema Saimaan äärellä. Näillä kentillä kelpaa laittaa maila viuhumaan!

Lemin särä – yksi Suomen seitsemästä ihmeestä

Maankuulu Lemin särä on eteläkarjalaista ruokaperinnettä aidoimmillaan, sillä tätä lampaasta ja perunoista valmistettu perinne-ruokaa on nautiskeltu jo tuhansien vuosien ajan. Lemillä tämä pitkä perinne on säilynyt elinvoimaisena 2000-luvulle saakka, ja se houkuttelee Lemille vuosittain kymmeniä tuhansia matkailijoita herkuttelemaan särä-aterialla. Paikkakunnalle särä on keskeinen matkailuvaltti, jota vaalitaan rakkaudella ja perinteitä kunnioittaen.

goSaimaa.fi – aarteenetsinnän alkupiste

Mikäli mielit matkustaa Etelä-Karjalaan, kannattaa aloittaa matka internetistä. goSaimaa.fi -matkailuportaalista löytyy tietoa niin ryhmämatkailijalle, yksin matkustavalle kuin kokousmatkailijallekin. Sivustolla on esitelty maakunnan nähtävyyksiä ja akti-viteettimahdollisuuksia sekä majoitus- ja ruokailupalveluita. Ryhmä- ja kokousmat-kailijoille löytyy sivustolta runsaasti valmiita kokouspakettiesimerkkejä oheisohjelmavaih-toineen. Sukella syvälle Saimaan houkutuk-siin – goSaimaa.fi.

Kysy lisää: [email protected] tai käänny loma-asioissa Lappeenrannan ja Imatran seudun matkailuneuvontojen puoleen!

Imatran kosken kuohuja.

Lumikenkäily on rankkaa, mutta hauskaa liikuntaa.


Etelä-Karjala

Kulttuuriltaan ja tieteeltään rikas yli-opistokaupunki Lappeenranta hersyy naurua, ystävällisyyttä ja avoimuutta.

Lappeenranta on aina ollut kansainvälinen kaupunki, ja sitä perinnettä vaalien kaupun-ki on avannut väylänsä paitsi itään, myös muualle Eurooppaan: Ryanair ja airBaltic lentävät säännöllisesti Lappeenrannasta vieden suomalaisia maailmalle, mutta myös turisteja tuoden. Lappeenranta on saavutta-massa merkittävää asemaa Suomen matkai-lussa – siitä pitävät huolen johdonmukainen sitoutuminen turisteihin ja alueen ennakko-luuloton ja pitkäjänteinen kehittäminen.

Saimaa Gardens matkailun veturina

Lappeenrannan matkailun veturiksi on muodostumassa lähivuosina rakentuva Saimaa Gardens, nykyaikainen ja Suomen oloissa ainutlaatuinen matkailu-, hyvinvoin-ti-, elämys- ja innovaatiokeskittymä. Saimaan rannalle, Rauhan ja Tiuruniemen alueelle nousee matkailukohde ja virkistysalue, jollaista ei Suomessa ole toista. Alue on kooltaan 300 hehtaaria, ja sille ollaan par-haillaan rakentamassa palvelukokonaisuutta, johon kuuluu mm. hotelli, loma-asuntoja, golf-kenttä, ulkoilualueita ja ostosmahdolli-suuksia.

Saimaa Gardens jatkaa pitkää lappeen-rantalaista kylpylä- ja hoitokulttuuria. Alue sijaitsee Saimaan rannalla luonnonkauniilla paikalla, jolla on vahva kylpylä- ja hotelli-tausta alkaen jo 1800-luvulta. Se sijaitsee loistavalla paikalla, jonka vaikutuspiirissä on lähes kahdeksan miljoonaa asukas-ta. Lappeenrannan lisäksi alueen läheltä löytyy myös Imatran keskusta ja Pietari on ainoastaan 215 km matkan päässä. Alueesta odotetaankin Lappeenrannalle merkittävää matkailuvalttia.

Kansainvälinen Lappeenranta katsoo rohkeasti tulevaisuuteen

Lehmusten kaupunki ei lepäile laakereillaan

Holiday Club Saimaa – pala Amerikkaa Saimaan rannalla

Saimaa Gardens -alueen vetonaulaksi tulee Holiday Club Saimaa – 221 huoneen kylpylähotelli, jonka konsepti on Suomessa ennennäkemätön. Kylpylä-, hotelli- ja ravintolatoimintojen lisäksi Holiday Club Saimaahan rakentuu täydellinen lomakeskus, johon sijoitetaan mm. monitoimiareena, ve-sipuisto, golf-kenttä, keilahalli ja kokonainen wellnes-siipi erilaisille hemmotteluhoidoille.

Hotellin lisäksi Holiday Club rakennnuttaa Saimaa Gardensin alueelle eritasoisia vapaa-ajan asuntoja aivan kylpylän välittömään läheisyyteen.

Matleena Ikonen

www.kotimaassa.fi9

Saimaa Gardensiin kuuluvalle Kohoniemen alueelle valmistuu täysimittainen, 18-rei-käinen golfkenttä ratoineen ja lähipeluu-alueineen. Kentän oheen valmistuu lisäksi 9-väyläinen pitch & put -kenttä lasten ja muiden golfaloittelijoiden tarpeisiin.

Alueelle tehdään lukuisia ulkoilu- ja vir-kistysreittejä, jotka liitetään osaksi Imatran Ukonniemen alueen reitistöä. Myös Saimaa Gardensin rannat ovat pääosin yleisessä virkistyskäytössä, ja Rauhan satamatorin rantaan rakennetaan huvivenesatama. Ensimmäisessä vaiheessa satamaan on jo valmistunut 50 venepaikkaa ja tarvittavat veneilijöiden peruspalvelut. Satamaan on tulossa laiturit myös matkustaja- ja risteily-aluksille.

Asuntomessut upouudelle alueelle

Kesän 2012 loma-asuntomessut päästään pitämään upouudella Saimaa Gardensin alueella, mikä varmasti lisää alueen houkut-televuutta. Messualue rakennetaan Vipelen alueelle, Rauhan ja Tiuruniemen tuntumaan, ja sillä on 25 tonttia, joista viisi on rannalla.

Saimaa Gardens valikoitui messualueeksi, koska se on hyvä esimerkki tulevaisuuden loma-asuntoalueesta ja erinomainen perhe-lomakohde. Siellä yhdistyvät upea luonto ja ympärivuotiset palvelut kuten kylpylä, ravin-tolat, liikuntapaikat ja uimarannat. Lisäksi alueen tiivis rakentaminen on ekologista ja Lappeenrannan sekä Imatran kaupunkikes-kustat sijaitsevat lähietäisyydellä.

Messujen teemoiksi on alustavasti kaavailtu loma-asumista palvelujen äärellä, energiaratkaisuja ja kesäajan harrastuksia.

Ilmakuva Saimaa Gardensin alueelta elokuulta 2010. Kuva: Raimo Suomela.

M/S Brahe Suomen suurin sisävesilaiva.

Vanhan ajan laivatunnelmaa m/s Brahella

Lujaa uskoa lappeenrantalaisen matkailu-elinkeinon kasvuun kuvastaa myös paikalli-nen matkatoimisto Matkaverkko, joka osti kesällä legendaarisen matkustajalaiva m/s Kristina Brahen. Laivan uusi kotisatama on Lappeenrannassa, johon se saapui syyskuun lopulla. Lappeenrannasta alus tekee pitkiä risteilyjä Saimaalle uuden nimen, m/s Brahen alla. Ensimmäiset Saimaan-risteilyt tehdään m/s Brahella jo marraskuussa, ja pikkujou-luaikana alus on ahkerassa käytössä vieden pikkujouluporukoita juhlimaan Saimaalle.

M/S Brahe on Suomen suurin sisävesilaiva. Siinä on yhteensä 57 hyttiä ja viisi eri hytti-luokkaa neljällä eri kannella. Vuodepaikkoja laivalla on yhteensä 128.

Holiday Club Saimaan kustannusarvio on huikeat 64 miljoonaa euroa. Hanke käynnis-tyi jo vuonna 2007, ja rakentaminen päästiin aloittamaan viime keväänä. Kylpylähotellin avajaisia vietetään syksyllä 2011.

Hyvää oloa ja elämyksiä

Saimaa Gardensiin on suunniteltu kattavaa wellness-toimintaa eli hemmotte-lu- ja liikuntapalveluita kaikille ikäryhmille. Suunnitelmissa ei ole unohdettu myöskään shoppailua, vaan ajatuksissa on rakentaa alu-eelle ostosmaailma, joka koostuisi erilaisista outlet- ja erikoistavaramyymälöistä.

Laivalla on ainutlaatuinen historia. Vuonna 1943 Chicagossa saattaja-alukseksi raken-nettu m/s Kristina Brahe ylitti Atlantin sodan aikana tiettävästi kertaalleen Yhdysvaltain lipun alla. Alus on toiminut olemassaolonsa aikana mm. sukellusvenekorvettina, matkus-taja-autolauttana ja postilaivana. Suomeen laiva ostettiin vuonna 1971, ja sai tuolloin kotipaikkansa Ristiinan mukaan nimek-seen m/s Kristina Brahe. Neitsytmatkansa Suomessa m/s Kristina Brahe suoritti touko-kuussa 1975.

Vaikka alusta on vuosien varrella korjattu ja modernisoitu, sen tyyli ja aidot materiaa-lit ovat säilyneet näihin päiviin saakka. M/s Brahen viehätys onkin nimenomaan vanhan hyvän ajan laivatunnelmassa.


Etelä-Karjala

Imatralla on pitkät matkailuperinteet, sillä kaupungin matkailuhistoria on alkanut jo 1770-luvulla. Jo vuosisatojen ajan ovat Saimaa, Vuoksi ja luon-nonkauniissa ympäristössä kuohuva Imatrankoski tuoneet ihmisiä tähän

Itä-Suomen helmeen. Imatra ei kuitenkaan nojaudu pelkästään vanhoihin mat-kailuvaltteihin, vaan kaupungissa katsotaan rohkeasti eteenpäin ja luodaan kunnianhimoisia suunnitelmia Imatran matkailutarjonnan kehittämiseksi.

Lähivuosien tärkein hanke Imatralla on Imatra Spa Resort, josta odotetaan muodos-tuvan monipuolinen matkailun, loma-asumi-sen, virkistäytymisen ja hyvinvointipalvelujen keskittymä. Saimaan rannalle, kauniille Ukonniemen alueelle rakentuvan Imatra Spa Resortin odotetaan lisäävän alueen vetovoimaa niin matkailijoiden, paikallisten asukkaiden kuin sijoittajien keskuudessa. Alueen toiminnan ja palvelujen keskuksena on Imatran kylpylä, jonka läheisyyteen nou-seva kansainvälinen vapaa-aikakeskus tarjoaa monipuolisia, ympärivuotisia palveluja ja aktiviteetteja sekä majoitusvaihtoehtoja.

Tulevan Imatra Spa Resortin alueella mat-kailuvuorokausien kehitys on jatkuvasti ylit-tänyt ennusteet. Vuonna 2008 matkailuvuo-rokausia alueella oli noin 117 000, ja vuonna 2015 yöpymismääräksi on ennustettu 352 000 vrk / vuosi. Nyt käynnistetyt hankkeet ovatkin edellytys alueen kaupan ja palvelu-alan positiivisen kehityksen jatkumiselle.

Yhteisen päämärän hyväksi

Imatra Spa Resortista tulee kaikkiaan noin 300 hehtaarin laajuinen, ja yhdessä läheisen, Lappeenrannan puolella sijaitsevan Saimaa Gardensin alueen kanssa se muodostaa

Ennakkoluuloton Imatra uskoo matkailuun

Matleena Ikonen Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy

Imatran Kylpylän ulkoaltaan tunnelmaa.

Taiteilijan näkemys tulevasta Imatra Spa Villas 1:stä, joka muodostuu 14 asunnon kokonaisuudesta. Kuva: YIT Group

www.kotimaassa.fi11

yhden Pohjoismaiden johtavista matkailu- ja vapaa-aikakeskuksista, johon sijoittuu arviol-ta noin 13 000 vuodepaikkaa.

Saimaa Gardens ja Imatra Spa Resorts eivät kuitenkaan kilpaile keskenään, vaan alueita kehitetään yhteistyössä, tavoitellen matkailijan kannalta mahdollisimman moni-puolista ja hyvin palvelevaa kokonaisuutta. Alueiden välinen työnjako on suunniteltu toteutettavaksi siten, että Imatran puolelle sijoittuu erityisesti urheilupalveluja ja perhe-loma-aktiviteetteja, kun taas Lappeenrannan Rauhan alueelle sijoittuu ennen kaikkea viihde-, kulttuuri- ja elämyspalveluja sekä golfkenttä.

Liikuntaa jos jonkinlaista

Ukonniemen alue on toiminut imatra-laisten ulkoilualueena jo ennen viime sotia, ja Imatra Spa resort halutaan jatkossakin säilyttää kaupunkilaisten ja turistien moni-puolisessa virkistyskäytössä. Alueen suunnit-telun perustana on ollut Imatran yleiskaava ”Kestävä Imatra 2020”, jossa Ukonniemen alue on varattu pääosin matkailuun ja loma-asumiseen sekä virkistys- ja urheilupalve-luille.

Kattavan ja monipuolisen liikuntapalve-lutarjonnan rakentaminen Ukonniemeen on jo alkanut. Tänä vuonna alueelle on valmistunut tennishalli, ja sen viereen on kesällä alettu rakentaa jäähallia. Jäähalliin tulee kaksi kaukaloa ja 1500-paikkainen katsomo. Uuden hallin viereen valmistuu myös tekojäärata, jonka paikalla kesäisin on pesäpallokenttä.

Hiihdon ystäviä hemmotellaan Ukonnimeen rakennettavalla hiihtoputkella, jonka lähtöpää tulee jäähallin viereen. Reitin pituus on noin 1,5 kilometriä, josta noin kilometri on kaksisuuntaista osuutta. Niin ikään jo olemassa olevaa ensilumen latua jatketaan hiihtoputken suulle, jolloin ladun kokonaispituudeksi tulee noin 1,5 kilo-metriä. Kesäaikaan ladun pohjoisosa toimii rullahiihtoratana.

Imatra Spa Resortin alueelle sijoittuu myös monipuolinen ulkoilu- ja retkeilyreittiverkos-to, joka on osa laajempaa, olemassa olevaa seudullista verkostoa. Saimaan rantaviivaa noudatteleva asfaltoitu ja valaistu kevyen liikenteen väylä eli rantaraitti alkaa Kylpylän rannasta ja ulottuu Lappeenrannan rajalle Kurenlahteen. Parin vuoden kuluessa ranta-raitti yhdistää Imatran ja Rauhan kylpylät toisiinsa muodostaen luontevat yhteyden kahden alueen välille.

Puuhaa perheille

Imatra Spa Resortista halutaan tehdä koko perhettä houkutteleva lomakeskus. Kylpylän riemujen lisäksi perheille tarjotaan tekemistä ja näkemistä uudessa teemapuis-tossa, joka sijoittuu tekojääradan viereen. Teemapuistosta tulee perhematkailukohde, josta löytyy mm. huvipuisto laitteineen, leikkipuisto, vesiliukumäki ja liikennepuisto. Suunnitelmissa on lisäksi tuoda teemapuis-toon maatilan pihapiiri ja kotieläinpuisto sekä muita luontokohteita kuten arboretum ja luonnonniitty.

Imatra Spa Resortin sydämenä sykkii itse-oikeutetusti Imatran Kylpylä, jonka majoitus-kapasiteettia laajennetaan. Kylpylään valmis-tuu uusia hotellihuoneita, ja sen yhteyteen on suunniteltu myös erilaisia loma-asuntoja kuten pientalotyyppisiä ranta-asuntoja. Kylpylänniemelle on suunniteltu sijoittuvaksi myös erilaisten vesiaktiviteettien, ulkoilun ja ohjelmapalveluiden tukikohtia.

Imatra Spa Resort valmistuu vaiheittain lä-hivuosien aikana. Valmistuttuaan alue tarjoaa aivan uudenlaisia mahdollisuuksia aktiivisen ja elämyksellisen loman viettoon Imatralla.

Vauhdikkaasti läpi Imatran Kylpylän vesiseinän.


Etelä-Karjala

Sille, jota veri vetää luontoon, Etelä-Karjala on unelmakohde. Maakunnan loputtomilta tuntuvat

luontoelämykset retkeilyreitteineen, järvimaisemineen, satamineen ja kala-paikkoineen tarjoavat ohjelmaa pidem-mänkin loman ajaksi.

Saimaan rantamilta löytyy upeita hiekka-rantoja, joilla viettää aurinkoiset kesäpäivät. Autolla saavutettavissa ovat mm. Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiön ylläpitämät Päihäniemi tai Rastinniemi Taipalsaarella sekä Huuhanranta Ruokolahdella.

Noin 20 kilometrin päässä Lappeenrannasta sijaitseva Päihäniemen virkistysalueen ranta hellii rantaelämästä nauttivia: reilun kilometrin mittaiselle, etelän suuntaan aukeavalle hiekkarannal-le mahtuu auringonottaja jos toinenkin. Virkistysalueella on korkealla rantatöyräällä sijaitseva hieno näköalapaikka, jolle pääsee kiipeämään puuportaita pitkin. Alueelta löytyy myös Salpalinjan käytäväkaivantoja.

Tasainen, helppokulkuinen maasto soveltuu kaikille, ja alueella on grillikatoksia sekä wc:t.

Keskellä kauneinta Saimaata sijaitseva Rastinniemi on ihana päivämatkakohde autolla tai veneellä liikkuville. Laitureita Rastinniemessä ei ole, mutta niemeen pääsee rantautumaan helposti. Autolla matkustavat pääsevät nauttimaan viimeisellä etapilla idyllisestä lossimatkasta!

Saimaan saarissa mieli lepää

Omalla veneellä liikkuville Saimaan laajat ulapat tarjoavat monia upeita satamia. Imatran ja Lappeenrannan välisen laivaväylän varrella sijaitsevassa Satamosaaressa laguu-nimainen, suojaisa lahti tarjoaa erinomaisen retkisataman saunoineen, laitureineen ja grillikatoksineen. Satamosaareen teh-dään kesäisin myös risteilyjä Imatrasta ja Lappeenrannasta.

Ilkonsaari Taipalsaarella, Suur-Saimaan sel-kien keskellä tarjoaa jopa kaksi retkisatamaa. Saaren eteläpään ranta on kallioista, ja keski-osan kannaksella on hiekkainen lahti, johon

Reppu selässä

retkelle Etelä-Karjalaan!Matleena Ikonen Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiö/Hanna Ollikainen

Rastiniemen rantaa

Haukkavuoren maisemia.

Päihäniemen portaat

Tarassiinlahden torni

www.kotimaassa.fi13

voi rantautua myös kanootilla. Ilkonsaaren erikoisuutena ovat saarelle rakennetut ortodoksiset tsasounat eli kappelit. Saimaan Skiitat ry:n rakentamat kappelit ovat kaikille avoimia ja tarjoavat veneilijöille paikan, jossa hiljentyä ja rauhoittua. Ensimmäinen tsasouna vihittiin käyttöön viime vuonna ja toinen on juuri valmistunut. Kaikkiaan saa-relle tulee seitsemän tsasounaa, mikä tekee Ilkonsaaresta mielenkiintoisen tutustumis-kohteen.

Kalojen narraajille ja tipujen tiirailijoille

Rautjärvellä, aivan 6-tien kupeessa sijaitse-va Hiitolanjoki on kalastuksesta innostuneel-le ”must”. Hiitolanjoesta on kehittymässä monipuolinen retkikohde, sillä jokea myö-täilee noin kilometrin mittainen maisema-polku, joka kiertää kahden voimalaitoksen läheisyydessä. Polun varrella on nuotiokatos ja lintutorni, ja reitille pystytetyissä tauluissa esitellään voimalaitosten ja joen historiaa sekä luontoa. Viime kesän kovat myrskyt koettelivat Hiitolanjokea kovalla kädellä kaa-taen lukuisia puita reitin varrelle. Raivaustyöt ovat käynnissä, mutta osa kaatuneista puista jätettäneen paikoilleen muistoksi ja luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi.

Etelä-Karjala on rikas myös linnustoltaan, ja bongailuun tarjoutuukin maakunnassa erinomaiset puitteet. Parikkalan kunnassa sijaitsevaa Metsähallituksen omistuksessa olevaa Siikalahtea on tituleerattu jopa sisämaan parhaaksi lintujärveksi, ja siellä si-jaitsee luontotupa, lintutorni ja liikuntaestei-sillekin sopivaksi suunniteltu lintujenkatse-lulava. Kesäisin luontotuvalla tai lintutornilla päivystää lintuopas.

Niin ikään Parikkalassa sijaitsevan Pien-Rautjärven pohjoispäässä sijaitsevalla Pohjanrannalla pääsee keväisin bongaamaan runsaasti vesilintuja ja kahlaajia. Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiön hallinnoimalla Natura-alueella on kaksikin säätiön hallinnoi-maa lintutornia, joille on opasteet 6-tieltä.

Jalkapatikassa – jos jaksat!

Sille, joka haluaa taittaa taivalta jalan, Ruokolahdelta Rautjärven kautta aina Parikkalaan kulkeva pitkä reitistö tarjoaa parasta eteläkarjalaista luontoa aidoimmil-laan. Noin 90 kilometrin mittainen reitti on vaativa, mutta sen varrella on myös useita levähdyspaikkoina toimivia laavuja, joilla voi viivähtää

kuuntelemassa luontoa tai nauttimassa eväi-tä luonnon helmassa. Ruokolahden päässä on mahdollista tehdä myös lyhyempiä, reilun 10 kilometrin mittaisia retkiä.

Ruokolahti-Parikkala-reitistöllä järjeste-tään myös Pyhät Polut -vaelluksia: eripituisia patikointeja, hiihtovaelluksia, kanoottiretkiä, polkupyörävaelluksia ja kirkkovenesoutuja, joiden aikana mieli virkistyy kauniin luon-non, kulttuurin ja hartaushetkien äärellä.

Lyhyempiäkin retkeilyreittejä ja luontopol-kuja on tarjolla, ja myös pyörällä ja kanoo-tilla liikkuville on paljon reittivaihtoehtoja Etelä-Karjalassa. Näistä kaikista saa tietoa osoitteessa www.ekarjala.fi/retkikohteet.


Etelä-Karjala

Vanhaan rovastin pappilaan perustettu ravintola Lappeen Ruustinna hyväilee sekä makuhermoja että esteettistä

silmää. Tunnelmallinen ja idyllinen tilausra-vintola sijaitsee Lappeenrannan keskustassa ja on avoinna tilauksesta ympäri vuoden.

Lappeen Ruustinna on tarjoillut herkul-lista ruokaa ja järjestänyt juhlatilaisuuksia vuodesta 2005 lähtien. Vuonna 1871 raken-netussa pappilassa on yrittäjä Erja Myllyksen johdolla vietetty monet häät, kaste- ja muistotilaisuudet, rippijuhlat ja syntymäpäi-vät. Myllys kertoo, että Lappeen Ruustinnan

selkeästi suurin kävijäryhmä ovat yksityiset henkilöt, jotka haluavat perhejuhlilleen arvokkaan miljöön. Ravintola on kuitenkin myös matkailijaryhmien varattavissa – se tarjoaa kaupunkikierroksen lomassa tunnel-mallisen hengähdyshetken, jotka siivittävät pappilan mielenkiintoinen historia ja ravinto-lan perinteitä kunnioittava ruoka.

Sen seitsemän salia

Lappeen Ruustinnassa on hulppeasti tilaa myös isommille ryhmille. Yli 380 neliömet-rin kokoisessa rakennuksessa on seitsemän

eri salia, jotka saa jaettua kätevästi neljään eri tilaan. Ravintolassa voi siis järjestää neljä tilaisuutta yhtäaikaisesti. Avarat tilat mahdollistavat myös tanssien ja konserttien järjestämisen, joten yrityksille Lappeen Ruustinna tarjoaa mielenkiintoisen ja erilai-sen mahdollisuuden esimerkiksi asiakastilai-suuksien järjestämiseen.

Ravintola ottaa vastaan myös matkaili-jaryhmiä. Ryhmille järjestetään ruokailun yhteydessä esittelykierroksia, joiden aikana kurkistetaan pappilan menneisyyteen ja tutustutaan päärakennukseen sekä sitä ym-päröivään viehättävään pihapiiriin. Vanhassa navetassa toimivassa Galleria Pihatossa näh-dään säännöllisesti vaihtuvia taidenäyttelyi-tä, ja kesäisin taide levittäytyy myös pappilan pihamaalle, jossa toimii taidelainaamo.

Perinteitä kunnioittaen

Vanha pappila on näytellyt merkittävää paikallista roolia Lappeenrannan historiassa. Se toimi aikanaan rovastin pappilana, jonka maat ovat aikanaan levittäytyneet peräti 1300 hehtaarin alueelle. Pappilassa ehti asua kaikkiaan neljä rovastia, heistä viimeisim-mäksi Leo Gummerus.

Tästä vahvasta perinteestä Lappeen Ruustinna ammentaa toimintaperiaatteensa edelleen. Ruokalistalle on kelpuutettu pe-rinteisiä, paikallisia ruokia kuten Saimaan an-timia, sieniä ja kaalia. Lappeen Ruustinnassa kunnioitetaan perinteisiä raaka-aineita ja tekotapoja, ja esimerkiksi perinteiset vat-ruskat kuuluvat itseoikeutetusti ravintolan ruokalistalle.

Lappeen Ruustinna kunnioittaa pappilan perinteitä

Matleena Ikonen

www.kotimaassa.fi15

ProAgria Etelä-Karjala ry:llä on yli 160 vuoden kokemus maaseudun pienyritysten neuvonnasta. Vaikka

ProAgria on perinteisesti painottunut maa-tilojen tarvitsemiin palveluihin, on muiden elinkeinojen osuus kasvanut jatkuvasti. Palvelut eivät siis ole toimialasidonnaisia. Asiantuntijapalvelujen toteutus lähtee asi-akkaan tarpeista elinkaarimallin mukaan ja sisällössä huomioidaan tasapainoisen johta-misen ja jatkuvan kehittymisen tavoite.

Neuvontaa sekä aloitteleville että jo toimiville yrityksille

Aloittaville yrityksille ProAgria tarjoaa pal-veluita yritysidean arviointiin (mm. ProStart-konsultointi), yritysmuotojen valintaan ja perustamisasiakirjojen laatimiseen sekä rahoituksen suunnitteluun ja tarvittavien hakemusten tekemiseen.

Toimivia yrityksiä ProAgria palvelee teke-mällä liiketoimintasuunnitelmien ohjausta (mm. PK-LTS ja Viestinvaihto-konsultointi), talous- ja investointisuunnitelmia, rahoitus- ja kehityssuunnitelmia, yritystukihakemusten laadintaa, tuotteistus- ja markkinointisuun-nitelmia sekä tulosanalyysejä ja toimenpide-ohjelmia.

Toimialakohtaista erityisosaamista ja asiantuntevia tilitoimistopalveluita

ProAgria Etelä-Karjalan palveluksessa on asiantuntijoita myös erityistehtäviin. Näitä ovat yrityksen laatu- ja ympäristöjärjestel-mät, omavalvonta ja hygienia, ruokapalve-lujen kehittäminen, ravintoainelaskelmat, anniskelulupa-asioiden neuvonta, matkailuti-lojen laatuluokitus (MALO), rakennussuunnit-telu- ja kustannusarviot, matkailuyrittäjyys, elintarvikeyrittäjyys, naisyrittäjyys, ruokapal-velut, maiseman- ja luonnonhoitosuunnitel-mat sekä Maakuntien Parhaat -laatumerkkiin liittyvät asiat.

Neuvonnan lisäksi ProAgria Etelä-Karjala tarjoaa asiakkailleen pitkäaikaista kump-panuutta. Tarvittaessa ProAgria hoitaa yrityksen erilaiset taloushallinnon tehtävät, kuten kirjanpidon, palkkahallinnon, alv-ilmoitukset, verotukseen liittyvät asiat, os-tolaskujen käsittelyn tai myyntilaskutuksen. Taloushallinnon palvelut tarjoaa ProAgria Etelä-Karjalan ry:n yhteydessä toimiva ProTalous Etelä-Karjala Oy.

ProAgria Etelä-Karjalan yhteystiedot löytyvät osoitteesta: www.proagria.fi/ek ja ProTalous Etelä-Karjala Oy:n www.prota-lous.fi. Toimitilat sijaitsevat osoitteessa Pormestarinkatu 6, 53100 Lappeenranta, 020 747 2600.

Asko ja Maija Saikon maatilalla matkai-lusta on jo tullut pääelinkeino.

Askon ja Maijan Maatilamajoituksen keittiössä meossa miesten kokkikurssi.

Matleena Ikonen Eero Juntunen

yritysten apuna

ProAgria Etelä-Karjala ry


Etelä-Karjala

Iloinen Etelä-Karjalan henki näkyy Imatran Kylpylässä: päivät pidetään hauskaa vesileikkien merkeissä, il-

taisin tanssitaan ja nautitaan elämästä hyvän ruoan ja juoman kera. Imatran Kylpylä on enemmän kuin kylpylä – se on monipuolinen vapaa-ajankeskus, jossa aika ei käy pitkäksi.

Imatran Kylpylän toimintafilosofia on tarjota monenlaista toimintaa kaikenikäisille, kertoo kylpylän myynti- ja markkinointijohta-ja Harri Hirvelä.

– Haluamme palvella kaikkia ikäryhmiä ”vauvasta vaariin”. Meillä on monipuolinen ja tasokas ohjattu vapaa-ajanohjelma, sekä allasosasto jossa riittää tekemistä kaikille, myös perheen pienimmille. Aktiivi-ikäisille tarjoamme viihteen ja hemmottelun lisäksi muun muassa fitnesskursseja, työhyvinvointi-palveluita ja kuntoremontteja, Hirvelä sanoo.

Taikametsän tarinoita

Imatran Kylpylän sydän on Kylpylä Taikametsä, josta nautitaan kaikilla aisteil-la – miltä tuntuisi lähteä vaikkapa Sateiden Sillalle tai Louhen Luolaan? Perinteinen polskuttelu on Taikametsässä out – Imatralla kylpijöitä hemmotellaan erilaisilla elämysoh-jelmilla, jotka täyttävät allasosaston musii-killa, äänillä, väreillä tai esimerkiksi sumulla. Taikametsä loihtii mieleenpainuvia kokemuk-sia vaihtelemalla tunnelmatiloja ja loihtimalla erilaisia sääilmiöitä.

– Allasosastomme Kylpylä Taikametsä on puhtaasti virkistäytymistä ja vapaa-ajan viettämistä varten. Toista vastaavanlaista kyl-pylää ei vielä ole koko Itä-Suomessa – Caribia Turussa tai Aulanko Hämeenlinnassa hakevat omilla teemoillaan vähän samantapaista konseptia, kertoo Harri Hirvelä.

Kallioputous, suloinen Yorokobi -kuuma-allas, ulkoallas, hierovat suihkut, porealtaat ja terapia-allas, liukumäki ja lastenallas takaavat koko perheen viihtymisen Taikametsässä.

Arjen yläpuolelle Imatran Kylpylässä

Matleena Ikonen Imatran kylpylä

Taikametsän lumoa.

www.kotimaassa.fi17

Kuntouimareitakaan ei Taikametsässä ole unohdettu: kuntoa voi pitää yllä 20 metrin uimaradoilla.

Taikametsässä voi toteuttaa myös erilais-ten fantasiateemojen ympärille koottuja iltatilaisuuksia – esimerkiksi toogajuhlat tai coconut-juhlat kokouksen päätteeksi.

Anna Venlan ja Wellamon hemmotella

Imatran Kylpylä on suosittu matkailu-kohde, sillä vuosittain allasosastolla käy noin 300 000 kävijää, ja kohteessa yöpyy yli 100 000 ihmistä vuodessa. Kylpylä ei kuitenkaan ole vain kaukaa tulevien hotelli-vieraiden käytössä, vaan myös imatralaiset ovat ottaneet Imatran Kylpylän omaksi vapaa-ajanvietto- ja hemmottelupaikakseen.

Arjen yläpuolelle onkin helppo päästä niin matkailijan kuin kaupunkilaisen, sillä kylpylän hoitolat tarjoavat parasta hemmottelua arjen piristykseksi. Vesihoitola Venlan hieronnat, aromaterapia sekä vesi- ja turvehoidot puh-distavat, rentouttavat ja poistavat stressiä. Venlassa on tarjolla myös intialaista päänhie-rontaa, vyöhyketerapiaa ja jopa kuppausta.

Kauneushoitola Wellamo tarjoaa puoles-taan kaikki kauneuteen liittyvät meikkauspal-velut ja ihonhoidot, joiden jälkeen on hyvä singahtaa yöelämään täysin uudistuneena! Wellamo antaa myös erilaisia ihonhoito- ja ehostusopastuksia – hauska ohjelmanumero vaikkapa työpaikan tyttöjen iltaan.

Kunto remonttiin!

Hauskanpidon ja hemmottelun lisäksi Imatran Kylpylässä tehdään monipuolisesti ja asiantuntevasti töitä työikäisten työkyvyn ja jaksamisen sekä ikäihmisten kuntouttamisen parissa. Kuntoremonttikursseja toteutetaan eri teemoilla, esimerkiksi mielihyväkurssi stressin hallintaan, yläkroppaan keskittyvä niska-selkäkurssi tai Paineet pois -kurssi korkeasta verenpaineesta kärsiville.

Vaikka ei ihan kuntoremontin tarpeessa olisikaan, oman kunnon itsenäiseen ylläpi-tämiseen löytyy Imatran Kylpylästä hyvät puitteet, sen takaa Imatran Kylpylä Fitness nykyaikaisine ja monipuolisine tiloineen ja ammattitaitoisesti ohjattuine ryhmineen. Erilaisista opastetuista ryhmistä jokainen löytää varmasti itselleen ja omalle kunnolleen sopivan tavan liikkua.

Virkistävä kokous vaihteeksi – ja sitten vapaalle!

Imatran Kylpylässä on helppo järjestää myös tasokas kokous virkistävine ja moni-puolisine oheisohjelmineen. Kylpylässä on kokous- ja ryhmätyötiloja 10 – 400 hengelle, ja kaikissa tiloissa on toimiva perusvarustus fläppitauluineen, internetliittymineen ja dataprojektoreineen. Vuonna 2008 kokous-tiloja rakennettiin lisää vastaamaan lisään-tyneeseen kysyntään. Kokouspäivät sujuvat tehokkaasti kun kaikki tarvittava löytyy saman katon alta.

Iltaohjelmaan on Imatran Kylpylässä panostettu erityisesti syys- ja talviseson-geilla. Ravintola Tähtitaivaassa tanssitaan elävän musiikin säestyksellä aina tiistaisin ja torstaisin, välipäivinä laulellaan karaokea. Sesonkiviikonloppuisin estradille astelee ajoittain Suomen eturivin bändejä ja muusi-koita. Ruuan ja juoman ystäville tarjolla on useita ravintoloita ja baareja, sekä kahvila, joiden valikoimista löytyy jotakin jokaiseen janoon ja nälkään.

Loma-asuntoja.

Ruusukylpy ei pistele. Myös lapset viihtyvä Taikametsässä.

Buffet valmiina!


Etelä-Karjala

Lappeenrannan kylpylä on maamme vanhin kylpylä, joka on ollut toimin-nassa vuodesta 1824 lähtien. Yli satavuotisen historian aikana kerättyä hoitotietämystä vaalitaan edelleen, ja pitkä historia sekä sen mukanaan

tuoma kokemus ovatkin Lappeenrannan kylpylän valtteja. Ne houkuttelevat rentoutujia Saimaan rannalle läheltä ja kaukaa.

Alkuaikoina Lappeenrannan kylpylä tunnettiin kansainvälisenä, eliitin suosimana rentoutumispaikkana, ja ensimmäisen sadan toimintavuoden aikana Lappeenrannassa kävi kylpemässä erityisesti venäläisiä aristo-kraatteja, joita houkutteli Saimaan rannoille Pikkalan lähteen kylmän veden terveyttä edistävä vaikutus. Kerrotaan, että paikalli-nen kappalainen, joka tunnettiin hyvin sekä alkoholinkäytöstään että naisseikkailuistaan, olisi eräänä päivänä juhlimisen jälkeisissä apeissa tunnelmissa pudonnut lähteeseen ja

Lappeenrannan kylpylässä pulikoinnilla pitkät perinteet

Eliitin elämyksistä koko kansan kylpyläksi

todennut olonsa sen jälkeen taas erinomai-seksi. Näin alkoi lähdeveden hyödyntäminen kylpylätoiminnassa.

Rautatien valmistuttua 1880-luvun lopulla kulkuyhteydet Lappeenrantaan paranivat huomattavasti. Venäjän keisari vieraili kylpylässä usein, mikä lisäsi kiinnostusta Venäjällä. Lisääntyvä asiakkaiden virta sai kaupungin myöntämään kylpylälle lainan, ja uusi Gustaf Strengellin suunnittelema jälkiju-gendia edustava kylpylärakennus valmistui vuonna 1912. Kaunis rakennus on käytössä edelleen ja on museoviraston suojelema.

Matleena Ikonen Lappeenrannan kylpylä

Valohoitoa kylpylässä entisaikaan.

www.kotimaassa.fi19

Uuteen nousuun

Venäläisten vieraiden virta tyrehtyi ensim-mäiseen maailmansotaan, joka oli tuhoisa myös kylpylätoiminnalle. Vuonna 1917 kau-punki lunasti kylpylän varoineen ja velkoi-neen, ja hetken sen toiminnan jatkuminen oli vaakalaudalla. Kaupunki kuitenkin päätti jatkaa toimintaa, ja kun kylpylän lähteen vesi todettiin radioaktiiviseksi vuonna 1920, väkeä alkoi taas virrata Lappeenrantaan.

Sotavuosien jälkeen alkoivat kävijämäärät kohota vuosi vuodelta, ja 1940-luvun lopulla Lappeenrannan kylpylän luonne oli muuttu-nut viihdekylpylästä hoitolaksi, jossa erityi-sesti reumaatikot ja sodissa loukkaantuneet kävivät hakemassa helpotusta vaivoihinsa. Vuonna 1974 kylpylä alkoi toimia ympärivuo-tisesti, ja samana vuonna kylpylälle valmistui oma hotellirakennus. Samalla päättyi yli sata vuotta kestänyt perinne kylpylävieraiden ma-joittamiseksi lappeenrantalaisten koteihin. Laki veteraanikuntoutuksesta astui voimaan vuonna 1980, minkä jälkeen sotaveteraanit olivat pitkään suurin käyttäjäryhmä. Myös työikäisten kuntoutus alkoi pikkuhiljaa saada jalansijaan Lappeenrannan kylpylässä.

Rauhan tyyssija

Viime aikoina veteraanien määrä kyl-pylässä on luonnollisesti vähentynyt, ja Lappeenrannassa on taas siirrytty lä-hemmäksi alkuperäistä terveyskylpylän ajatusta. Nykyisin Lappeenrannan kylpylä toimii monipuolisena lomamaailmana, kuitenkaan kuntoutusta unohtamatta. Asiakaspalvelupäällikkö Maarit Makkonen kertoo, että nykyisin kylpylän pääasialliset kohderyhmät ovat seniorikuntoutujat, työ-ikäiset kuntoutujat sekä koti- ja ulkomaiset turistit.

– Tarjoamme monipuolisesti palveluita työikäisten kuntoutukseen, mikä sisältää paitsi fyysisen kuntoutuksen, monesti myös henkisen kuntoutuksen, joka on tärkeää esimerkiksi työnhakijoille. Työporukoille ja yrityksille tarjoamme virkistäytymistä ja ren-toutumista sekä mm. työnohjausta, Maarit Makkonen sanoo.

– Hoitomaailmastamme saa monenlaisia hoitoja kuten perinteisiä terveyshoitoja (vesi-, savi-, turve- ja suolahoitoja) sekä modernimpia hemmotteluhoitoja. Kaikki palvelumme ovat asiakkaidemme käytössä ympäri vuoden.

Makkosen mukaan nimenomaan erilaiset rentouttavat hoidot ja rentoutumisryh-mät ovat nykyisin hyvin suosittuja, sillä työelämän kiristyneet vaatimukset painei-neen näkyvät myös siinä, mitä asiakkaat palveluilta odottavat. Makkosen mukaan Lappeenrannan kylpylän erottautumistekijöi-tä ovatkin juuri rauha ja pienuus.

– Emme ole suuri viihdekylpylä eikä tänne tulla hulinoimaan. Haluamme tarjota kävijöil-lemme rauhan tyyssijan, jossa on aikaa itsel-le ja omille ajatuksille, mahdollisuus ladata akkuja ja olla vaan, Makkonen kuvailee.

Perinteiden voimalla tulevaisuuteen

Kiireettömän ja stressittömän ympäristön lisäksi Lappeenrannan kylpylän vahvuuk-sia ovat Makkosen mukaan pitkä historia ja sijainti. Kylpylä on maamerkki keskellä kaupunkia, kuitenkin aivan Saimaan ran-nalla. Kylpylälomalla myös kaupunkielämän mahdollisuudet ovat aivan kulman takana. Pitkä historia luo Makkosen mukaan erittäin vakaalla pohjalla olevat toimintatavat, ja ”or-ganisaation muisti” tuo toimintaan historian koettelemaa asiantuntijuutta, jota harvalla on tarjota 186 vuoden ajalta.

Vaikka vuosien saatossa painopisteet ja asiakaskunnat ovat muuttuneet, perusteet ovat pysyneet samoina. Hoitomaailma on avoin kaikille kaupunkilaisille, jotka voivat oman arkensa sallimissa rajoissa piipahtaa hoitoihin nauttimaan arjen luksuksesta. Lappeenrannassa ollaan ylpeästi koko kan-san kylpylä, osa kaupunkilaisten elämää niin kuin aina on ollut. Myös kylmän veden vaiku-tuksen nimiin vannotaan Lappeenrannan kyl-pylässä edelleen. Vaikka lähde ei ole sama, käytössä on edelleen kylmä lähde, jonka veden tervehdyttävään syleilyyn kylpylävie-raat pääsevät pulahtamaan ympäri vuoden.

Rentouttava juomahetki kylpylän Talvipuutarhassa.


Etelä-Karjala

Se i t s e m ä n k y m m e n t ä l u v u n lopulta aina vuoteen 1988 Humppafestivaalit kokosi tans-

sikansaa kesäiseen Lappeenrantaan. Festivaalien organisaattorina toimi Heikki Hietamies ennen siirtymistään Tangomarkkinoille. Nyt humppafesti-vaalit ovat palanneet Lappeenrantaan - musikaalina Lappeenrannan kau-punginteatterin näyttämölle.

Janne Saarakkalan ohjaamassa ja käsikirjoittamassa Suuressa hump-pamusikaalissa eletään vuotta 1980. Lähtökohtana on kaupungin suhde humppaan, ja erityisesti se viha-rakkaus-suhde, minkä humppafestivaalit tapahtu-mana synnytti. Humppafestivaaleja mm. pidettiin liian äänekkäinä, liian pinnallisina ja liian kaupallisina.

Musikaalissa keskitytään maratonhum-pan kilpailuihin, joissa ennätyspari tanssi humppaa yhtäjaksoisesti 65 tuntia 15 minuuttia. Tositapahtumiin pohjautuvassa, villissä musikaalissa soivat mm. ikivihreät Tulipunaruusut, Jätkän humppa, Kappale kauneinta Suomea - ja tietenkin ikuisen jäljen jättänyt Lappeenranta-humppa!

Nummisuutarit Linnoituksen kesäteatterissa

Lappeenrannan Linnoituksen kesäteatterin kesän 2011 näytelmä on Aleksis Kiven Nummisuutarit. Musiikkikomediaksi teoksen sovittaa ja ohjaa Jukka Keinonen, joka myös sovitti ja ohjasi kahtena edelliske-sänä esitetyn menestyksekkään Votkaturistit-näytelmän.

Nummisuutarien Topias (Raimo Grönberg) ja

Esko (Riku Nieminen). Kuva: Ari Nakari.

Nummisuutarit on kuvaus kesäisestä häämatkas-ta, joka kääntyy humalahakuiseksi pakoreissuksi. Hyväuskoinen ja Kreetaansa rakastunut Esko rakastuu ja pettyy, uhmaa ja katuu, juo, hullaantuu ja melkein tappaa. Kaiken tämän hän tekee ja kokee 110-prosent-tisesti.

Nummisuutarit on suomalaisen komiikan kivijal-ka, ylistyslaulu hulluudelle ja suurelle sydämelle. Nummisuutarit on suurta tunnetta, kaunista kieltä, hauskoja tyyppejä, tarttuvaa musiikkia ja vauhdikasta tanssia.

Maratonhumpan tahdissa tanssi-pari Lahtinen (Ilona Pukkila ja Jussi Johnsson) ja vasemmalla Matti J. Kuronen elvistelee (Seppo Kaisanlahti). Kuvat: Aki Loponen

Eeva Oksman

www.kotimaassa.fi21

Elämän alku, Marja Suna

Kuva

: Tee

mu Tö

yrylä

Vuoksen vesistö Pieliseltä ja Kallavedeltä Suur-Saimaaseen on inspiroinut taiteilijoita kautta aikain. Etelä-Karjalan taidemuseon kesänäyttely esittelee taiteilijoita ja heidän teoksiaan Vuoksen laajan vesistön virtausten varrelta. Mukana on teoksia Eero Järnefeltin Koli-maisemista Tapani Raittilan Kyläniemeen ja Kristiina Uusitalon Saimaa-näkymiin.Näyttely toteutetaan yhteistyössä Mikkelin ja Kuopion taidemuseoiden kanssa.

Näyttely on Etelä-Karjalan museon, Saimaan am-mattikorkeakoulun ja Kalevala Korun yhteistyöpro-jekti, jossa esitellään kiveä esihistoriassa, kansain-välisen koruopiskelijakilpailun parhaimmistoa, kansainvälinen kivikorutaiteilijoiden kutsunäyt-tely ja Kalevala Korun kivikorunäyttely. Kiven hen-ki -teemaa käsitellään myös yleisöltä kerättyjen Minulle tärkeä kivi -tarinoiden muodossa.

Etelä-Karjalan museoKristiinankatu 15, Linnoitus, Lappeenranta

8.5.2011– 8.1.2012 Kiven henki – The Spirit of Stone -näyttely

Linnoitus, Lappeenranta www.lappeenranta.fi/museotTiedustelut ja ryhmävaraukset puh. 05 616 2261 tai [email protected]

Etelä-Karjalan taidemuseoKristiinankatu 8–10, Linnoitus, Lappeenranta

Munsterhjelm Hjalmar, Aikainen aamu Saimaan rannalla, 1880 –1890

15.5.–18.9.2011 Taiteen Vuoksi – Saimaa kuvataiteessa

kantaesitys 13.11.kantaesitys 13.11.

Tunnettujen humppasävelien siivittämä musikaali suomalaisesta tanssihulluudesta!Perustuu tositapahtumiin.

Liput (05) 616 2290Ryhmät (05) 616 2300

teatteri@lappeenranta.�www.lappeenrannanteatteri.�

SYKSYN OHJELMISTOJari Juutinen -

Ahti Taponen - Kaj ChydeniusKEKKONEN!

Musiikillinen satiiri vallasta ja sen käyttäjistä

16.12. asti

Franz Xaver Kroetz - Lauri Maijala

Ei lintu eikä kalaAjankohtainen ja

puhutteleva draama16.12. asti

kantaesitys 13.11.

Risto ja Johanna ovat koko pikkukaupungin unelmapari ja heidän häänsä ovat vailla vertaa,

mutta arjen paineissa on heidänkin onnensa koetteilla. Sirkku Peltolan kirjoittama ja

Matti Puurtisen säveltämä, koskettava musikaali suurella näyttämöllä. Laulut Heikki Salo.

Tanssit Marjo Kuusela Liput 26 / 28 / 30 €. Useita päiväesityksiä.

Tilaa esite tai katso esitysajat ja muut tiedot: www.kotkanteatteri.fi

Puh. (05) 234 4170 ma - pe klo 9-16 234 4199 ma - pe klo 11 - 17

Tiedustelut myös: [email protected]


Kymenlaakso

Kymenlaakson asukkaiden suurena ylpeyden aiheena on maakunnan läpi vuolaana virtaava Kymijoki,

sillä sen ansiosta alueelle on syntynyt runsaasti monipuolista teollisuutta ja sitä kautta myös vaurautta. Kymijoen merkitys vihreän kullan kulkureittinä ymmärrettiin jo 1860-luvulla, jolloin joki avautui tukinuitolle ja sen varrelle alet-tiin perustaa höyrysahoja. Myöhemmin niistä kasvoi suuria tehtaita, joissa jalos-tettiin raakapuusta teollisuustuotteita. Kymijoen varrelle syntyi myös lasi- ja konepajateollisuutta.

Kymenlaakson mahtavaan teollisuuspe-rintöön voi tutustua parhaiten Kouvolan lähellä sijaitsevassa Maailmanperintökohde Verlassa, missä Verlan tehdasmuseo esittelee kävijöille vanhan puuhiomon sekä pahviteh-taan. Ne on säilytetty sellaisena kuin ne olivat toiminnan lakkautushetkellä heinäkuussa 1964.

Lukuisten teollisuuslaitosten ohella Kymijoen virrasta ammensivat voimansa myös vesivoimalat, joista ensimmäisiä alettiin rakentaa 1800-luvun lopulla. Tänä päivänä Kymijoessa tuotetaan sähköä kahdentoista vesivoimalan sekä useiden säännöstelypato-jen avulla.

Kymenlaakson rannikosta ja erityisesti Kotkasta kasvoi maakunnan teollistumisen myötä merkittävä satamatoiminnan kes-kus. Tehtaiden tuotteet lastattiin laivoihin Kotkan satamassa, mistä ne kulkivat edelleen merimiesten matkassa maailmanmarkki-noille. Kaupungin merellisen menneisyyden ja myös nykyisyyden huomioon ottaen on helppo ymmärtää, miksi Suomen merenku-lun sekä Kymenlaakson historiaa esittelevä Merikeskus Vellamo perustettiin juuri Kotkan vanhaan kantasatamaan.

Kymenlaakso tunnetaan myös paikkana, joka on saanut menneisyydessä toimia kah-den suurvallan, Ruotsin ja Venäjän, välisten poliittisten kiistojen näyttämönä. Muistona tästä ovat lukuisat vanhat linnoitukset, joita Kymenlaaksosta löytyy muun muassa Haminan keskustasta sekä Kotkan edustalta, missä sijaitsevat Ruotsinsalmen merilinnoi-tukset.

Langinkosken keisarillisessa kalastusma-jassa kävijät voivat tutustua tsaariperheen kesänviettoon. Kyseessä on kaksikerroksinen huvila, joka valmistui 1880-luvun lopulla. Rakennus on poikkeuksellinen nähtävyys, koska se on ainoa Venäjän rajojen ulkopuo-

Kymenlaakso – maakunta virran var rella

Kymenlaaksolaisten elämä on kulkenut vuosisatojen ajan käsi kädessä Kymijoen pyörteiden kanssa.

Suvi Roselli Mikko Nikkinen

www.kotimaassa.fi23

lella säilynyt keisariperheelle rakennettu rakennus. Lähempänä nykyaikaa käydyis-tä sodista muistuttaa Salpalinja, joka on Virolahdelta Savukoskelle ulottuva 1200 kilometrin mittainen viimesotien aikainen Suomen puolustuslinja. Siihen voi tutustua esimerkiksi Virolahden Bunkkerimuseossa ja Miehikkälän Salpalinja-museossa.

Luonnonihmeitä

Monille lapsiperheille Kymenlaakso tarkoittaa samaa kuin Tykkimäki, joka on Suomen kolmanneksi suurin huvipuisto ja sijaitsee Kouvolassa. Puistossa on lähes 40 erilaista laitetta ja peliä sekä pienimuotoinen

Kymenlaakso – maakunta virran var rella

eläinfarmi. Kohteessa järjestetään pitkin ke-sää monenlaista hauskaa ohjelmaa. Toinen lapsiperheille erinomaisesti soveltuva kohde on Kotkassa sijaitseva Akvaariotalo Maretarium, joka esittelee kävijöille veden-alaista elämää. Akvaariotalo Maretarium on käyntikohteena ainutlaatuinen, sillä se esittelee ainoana maailmassa suomalaisten vesistöjen kalalajeja.

Kymenlaakson yksi ylpeydenaiheista on Kouvolan Elimäellä sijaitseva pohjoismai-den huomattavin metsäpuisto Arboretum Mustila, joka on toiminut lukuisten Suomessa harvinaisten lajien geenipank-kina. 120 hehtaarin puistoalueella riittää nähtävää, sillä siellä kasvaa yhteensä satoja erilaisia havupuita, lehtipuita ja koristepen-sas-, köynnös- ja perennalajeja.

Kymenlaaksolle antaa oman leiman-sa myös sen luonnon kaksijakoisuus. Sisämaassa maisemaa hallitsevat enim-mäkseen mäntyvaltaiset metsät. Hyvänä esimerkkinä tästä on Repoveden kansallis-puisto, joka on suosittu retkeilykohde ja muodostuu laajoista asumattomista metsis-tä, jylhistä kalliojyrkänteistä sekä kymme-nistä kirkkaista järvistä ja lammista. Kotkan ja Pyhtään rajalla sijaitsevassa Valkmusan kansallispuistossa voi ihailla myös laajoja suomaisemia. Toisaalta rannikolle mentäessä luonto muuttuu aivan toisenlaiseksi. Siellä maisemaa hallitsevat kivikkoiset rannat sekä saariryhmät, joista suurin osa on jyrkkä-rantaisia, tyrskyjen pieksemiä metsättömiä kalliokareja. Niihin voi tutustua Itäisen Suomenlahden kansallispuistossa sekä Kaunissaaressa, joka on tunnin merimatkan päässä Pyhtäällä sijaitseva matkailijoiden suosima kesäparatiisi.

Raftingia eli kumivenekoskenlaskua Kymijoen kuohuissa.


Kymenlaakso

Kouvolassa yksi suosituimpia koh-teita on pohjoismaiden huomat-tavin metsäpuisto Arboretum

Mustila, jonka 120 hehtaarin puisto-alueella kasvaa lähes sata erilaista ha-vupuulajia, noin 150 lehtipuulajia sekä satoja koristepensas-, köynnös- ja peren-nalajeja.

Arboretumin perusti valtioneuvos A.F. Tigerstedt vuonna 1902. Puiston perustami-sen syynä oli pelko puutavaran loppumisesta Suomessa tehostuneen puunjalostusteolli-suuden vuoksi. Arboretum toimi paikkana, jossa kehitettiin metsätalouden tarpeisiin uusia puulajeja. Tigerstedt istutti ensimmäi-set puut Mustilan Pohjoisrinteeseen. Hän istutti sinne muun muassa kontortamäntyjä sekä douglaskuusia, sillä niitä pidettiin erit-täin lupaavina puulajeina.

– Mustilan puulajeista näyttävimpiä ovat douglaskuuset, jotka ovat kaksi tai kolme kertaa suurempia kuin suurimmat kotimaiset puut. Tarvitaan kolmen ihmisen käsivarret ennen kuin kädet yltää rungon ympäri, tireh-tööri Maria Tigerstedt kertoo.

Arboretum Mustilassa kasvaa myös komea Tammimetsä. Sieltä löytyy muun muassa Mustilan vanhin vaahtera, joka on pitkälti yli 200-vuotias. Parhaiten Arboretum Mustila tunnetaan kuitenkin alppiruusuistaan, joita kasvaa puiston Alppiruusulaaksossa. Erilaisia alppiruusulajeja löytyy yhteensä noin 30. Niistä tärkeimpänä pidetään mustilanalp-piruusua, joka on kestävyytensä ansiosta toiminut lähes kaikkien Suomessa jalostettu-jen alppiruusujen kantaäitinä.

Maistiaisia Joulupuodista

Arboretum Mustila on näyttävimmillään kesäisin, mutta katseltavaa riittää myös talviaikaan.

– Puistossa kulkee ympäri vuoden polku-verkosto. Merkittyjä reittejä yhdistelemällä voi kulkea pisimmillään jopa kymmeniä kilometrejä ilman, että täytyy kahta kertaa kulkea samaa polunpätkää. Lumitilanteen salliessa teemme puistoon myös latuja.

– Erityisesti havupuut pääsevät oikeuksiin-sa talvella, kun kukat eivät vedä huomiota puoleensa. Arboretumissa kasvaa runsaasti jyhkeätä erikoispuustoa. Kotimaiset puut ovat satoja vuosia vanhoja ja istutetuistakin puista vanhimmat yli satavuotiaita.

Arboretum Mustilan välittömässä läheisyydessä sijaitsee Mustilan viinitila,

Metsän siimeksessäMustilan metsäpuistossa riittää

nähtävää ympäri vuoden

Suvi Roselli Mustila Arboretumista

Mustila Arboretum tunnetaan parhaiten alppiruusuistaan.

www.kotimaassa.fi25

joka valmistaa käymisteitse alle 13%:n marja- ja hedelmäviinejä sekä liköörejä. Viinivalikoima kattaa valkoviinit, punaviinit ja roseeviinit. Viinitilan tuotteita voi hankkia Viinipuodista, joka on avoinna yleisölle keväästä syksyyn sekä talviaikaan tilauksesta. Niitä voi käydä maistelemassa Viinituvassa, joka on Viinipuodin pihapiirissä sijaitseva pieni anniskeluravintola.

Joulusesongin aikaan Viinipuoti muuttuu Joulupuodiksi, jossa on esillä lukuisten pai-kallisten kädentaitajien töitä sekä herkkuja ja lahjatavaraa. Asiakkaille tarjoillaan glögiä sekä maistiaisia myynnissä olevista elintar-vikkeista.

Rakkautta ja salaisuuksia

Kouvola tarjoaa nähtävää myös kulttuu-rinnälkäisille. Kouvolan Teatterin talven ja kevään ohjelmistoon sisältyy muun muassa musikaaliuutuus Rebecca sekä lämmin kome-dia Viimeinen sikari. Rebecca on kertomus rakkaudesta ja salaisuudesta, ja sen tapahtu-mat sijoittuvat tarunhohtoiseen Manderleyn kartanoon. Tarinan keskiössä on kartano-nisäntä sekä nuori palvelustyttö, jonka kartanonisäntä on vienyt vihille lomamatkal-laan. Tuoreen avioparin elämään ilmaantuu kuitenkin ongelmia, sillä Manderley pitää sisällään salaisuuksia, jotka uhkaavat tuhota vasta löydetyn onnen.

– Kyseessä on rakkaustarina ja musiikilli-sesti hieno kokonaisuus, jonka toteutus on onnistunut hyvin. Juttu vangitsee katso-jat, koska se on paitsi romanttinen, myös

hieman jännärimäinen. Esityksestä onkin tullut todella suosittu, kertoo tyytyväinen teatterinjohtaja Henrik Timonen.

Kouvolan teatterin toinen suosittu näytel-mä on kotimainen uutuus Viimeinen sikari, joka kertoo salaisista paheista sekä täydelli-sestä päivästä, joka päätyy miltei skandaaliin. Komedian pääosassa on pitkään naimisissa ollut eläkeläispariskunta, jonka tasalaatuises-sa suhteessa suurimmat ongelmat aiheutuvat pienistä paheista, kunnes paljastuu jotain paljon järisyttävämpää.

– Viimeinen sikari on komedia, mutta samalla puhutteleva näytelmä. Se kertoo vanhenevista ihmisistä, jotka käyvät läpi elä-määnsä. Näytelmä antaa katsojille ajateltavaa

positiivisessa mielessä. Siinä nousee esiin ih-missuhteita sekä yllätyksiä jotka vavisuttavat vakiintunutta liittoa. Näytelmä muistuttaa siitä, että elämä on rajallinen.

Teatterimatkalla kannattaa pistäytyä hake-massa tuliaisia Kouvolan keskustan tuntu-massa sijaitsevasta Kaunisnurmen museo- ja käsityöläiskorttelista. Suurin osa alueen puutaloista rakennettiin alun perin veturin-kuljettajien asunnoiksi 1900-luvun alussa. Miljöö on säilytetty muistona Kouvolan rautatieläisten historiasta. Matkailijat löytävät sieltä kiinnostavia museoita sekä käsityöläisten ja taiteilijoiden työpajoja ja myymälöitä. Reissun päätteeksi voi poiketa Kouvolan kupeessa sijaitsevan Iitin idyllises-sä kirkonkylässä.

Valloittava musikaali Rebecca jatkaa kevään ohjelmistossa, kuvassa näyttelijä Tytti Vänskä. Kuva: Marja Seppälä

Metsäruokailu

Näyttelijät Tommi Rantamäki ja Kati Solehmainen


Kymenlaakso

Arvokas Pahvimankeli

Ankkapurhan Teollisuus-museossa voi tutustua Saksasta ostettuun, alkuperäiselle pai-kalleen entisöityyn kartonkiko-neeseen, joka käynnistyi vuonna 1897. Ainutlaatuisen konevan-huksen pituus on 60 metriä ja työleveys puolitoista metriä. Sen huippunopeus oli 30 metriä mi-nuutissa ja keskimääräinen vuo-situotanto 6 000 tonnia. Suomen ensimmäisen jatkuvakäyntisen kartonkikoneen lempinimi oli Pahvimankeli. Se on Ankkapurhan Teollisuusmuseon ydin ja arvok-kain kokonaisuus.

Näyttelyssä on yli 220 valoku-vaa, joista monet kävijät ovat tun-nistaneet itsensä, vanhempansa tai isovanhempansa. Lisäksi esillä on karttoja ja taulukoita sekä yli 160 esinettä, jotka on koottu eri tehdasosastoilta tai saatu lahjoi-tuksena yksityisiltä henkilöiltä. Osa näyttelystä on vanhan vesivoi-malaitoksen generaattorisalissa.

Teollisuusmuseossa on myös infotila esittelyjä, neuvotteluja ja kokouksia varten sekä vapaata ti-laa, jossa on järjestetty esimerkik-si konsertteja ja teatteriesityksiä.

Toimiva museopaja

Teollisuusmuseoon kuluu toi-miva museopaja, joka kunnioittaa useiden sukupolvien teollisuus-seppien työtä ja asettaa heidän työvälineensä esille aitoon pa-jaympäristöön. Museon syntyyn vaikutti merkittävästi vanhan pajan esineistö, jonka Jorma Rantanen lahjoitti Ankkapurhan teollisuusmuseosäätiölle.

Pajassa on Hennalan purkutii-listä rakennettu ahjo, 150 kiloa painava Lokomon valmistama ala-sin sekä Jorma Rantasen lahjoitta-ma, yli 120 vanha nahkapalje, joka on edelleen toimintakunnossa. Museopajassa järjestetään tilauk-sesta työnäytöksiä.

Neljä asuntoa – neljä tarinaa

Viime vuosituhannen alussa tehtaan työntekijöille rakennet-tiin neljän perheen taloja ulkora-kennuksineen. Taloista muodos-tui tehtaan läheisyyteen linjojen alue, johon kuului valkoinen, pu-nainen ja keltainen linja.

Museot kunnioittavat menneiden sukupolvien työtä

Metsäteollisuuden mielenkiintoista

historiaaKouvolan Inkeroisissa, Stora

Enson tehdasalueella sijaitseva Ankkapurhan Teollisuusmuseo toimii Anjalan kosken Lohisaarella, vanhan, vuonna 1872 perustetun puuhiomon ja kartonkitehtaan ti-loissa. Museovirasto on nimennyt teollisuusalueen Suomen metsä-teollisuuden muistomerkiksi.

Tehtaiden välisellä asuinalueel-la sijaitseva Museotalo Warpunen tuo lisävalaistusta työntekijöiden ja tehtaan elämästä. Molempia museoita hallinnoi ja kehittää Ankkapurhan teollisuusmuseo-säätiö.

Ankkapurhan Teollisuusmuseossa esitellään Ankkapurhan varhaisvaiheita, henkilökun-nan työ- ja elämänoloja sekä teollisuuden

kehitystä runsaan sadan vuoden aikana.

Eeva Oksman Ankkapurhan Teollisuusmuseo

Koneenhoitaja Alfret (1900-luvun alun tyyliin puettu mallinukke) konevanhuksen vierellä.

www.kotimaassa.fi27

– Talojen seinissä oli nimikilvet ja asuinrakennuksille annettiin lintujen nimet todennäköisesti jonkinlaisiksi postiosoitteiksi, kertoo museo-opas Ritva Korri.

Yksi taloista oli nimeltään Warpunen, joka säästettiin mui-den talojen purkamisen yhtey-dessä. Nyt museotalo Warpusessa esitelläänkin neljä mielenkiin-toista kokonaisuutta: 1900-luvun alun työntekijäkoti, 1920-luvun konttori, konttorikonenäyttely ja 1940-luvun lopun ”Heteka-ajan koti”.

Yhteen talon asunnoista on luotu viime vuosisadan vaihteen paperin- ja kartongintekijän koti. Haastattelemalla linjojen vanhoja asukkaita selvitettiin, miten tuon ajan työntekijäperhe asui ja eli. Ritva Korrin mukaan tehtaalaiset olivat innokkaasti mukana ja esi-nelahjoituksia saatiin runsaasti. Työntekijäkodissa on keittiö, ka-mari sekä makuuputka.

– Putka oli pieni, ikkunaton tila, jossa vuorotyötä tekevä per-heenisä sai nukkua rauhassa, kertoo Korri. Asunnon kalustus, käyttöesineet ja käsityöt kertovat ison perheen elämästä 40 neliön asunnossa. Keittiö oli todellinen monitoimihuone ja kamaria koris-tivat taidokkaat käsityöt.

– Konttorihuoneeseen ja Billnäs-huonekaluilla kalustet-tuun eteiseen saatiin täydellinen 1920-luvun tunnelma vahaamalla korkkimattolattia sekä polttamal-la konttorissa avajaispäivänä kun-non sikaari, selvittää Korri.

Yhteen asuntoon alettiin kerätä tehtaan konttoreista poistettuja konttorikoneita ja muita vanhoja konttoritarvikkeita. Näyttelyssä on nähtävänä ja ihmeteltävänä lä-hes sata esinettä.

Kerättäessä tavaraa ensimmäi-seen kotiin saatiin runsaasti myös 1930- ja 1940-lukujen kalusteita ja

elämyksellistä ohjelmaaryhmille!

Serlachius-museot Gustaf ja Gösta tarjoavat

Tervetuloa

Uutuus!Mestarillisia maalauksia, sietämättömiä töherryksiä- tuokio taidemuseossa todellisen taiteentuntijan seurassa.

Suosituin!Yhtiölle töihin!- draamaopastuksen tiukka, mutta hauska komento saattelee 1950-luvun työelämään.

Lisää ohjelmapalveluita ja teemaopastuksiawww.serlachius.fi

SERLACHIUS-MUSEOTMÄNTTÄp. (03) 488 6800www.serlachius.fiGÖSTA | Joenniementie 47 GUSTAF | R. Erik Serlachiuksen katu 2

Avoinna ympäri vuoden, talvella 1.9.–30.4. ke 14–20, to–su 12–17Yhteislippu 8e / 5e / 1e / perhe 16e

1920-luvun konttorihuoneen tunnelmaan kuuluu sikarin haju.

Teollisuusmuseon rakentaminen

Ajatus teollisuusmuseosta ja vanhan kartonkitehtaan ykkös-koneen säilyttämisestä heräsi ensimmäisen kerran 1960-luvun puolivälissä, kun Inkeroisiin ra-kennettiin uusi, uljas kartonki-tehdas.

Koneen tuotanto jatkui vuo-teen 1978, jolloin se pysäytettiin lopullisesti 14. päivänä marras-kuuta kello kymmenen. Päätös

sen säilyttämisestä tehtiin seuraa-vana vuonna, kun kartonkikone 2 pysäytettiin ja purettiin.

Kartonkikone 1:n entisöiminen ja teollisuusmuseon rakentaminen alkoi syksyllä 1996. Päätökseen vaikutti tulossa oleva juhlavuosi 1997, jolloin Enson ja Inkeroisten Puuhiomon perustamisesta tuli kuluneeksi 125 vuotta, karton-kikone 1:n käynnistämisestä 100 vuotta ja paperiosaston perusta-misesta 90 vuotta.

Suunnittelu ja valmistelutyöt al-koivat ripeästi. Aikataulu oli tiuk-ka. Museovirastolta, Tekniikan Museolta ja Kymenlaakson maa-kuntamuseolta saatiin asiantunti-ja-apua. Vanha kartonkikone pu-rettiin, puhdistettiin ja koottiin, näyttelyesineitä kerättiin, kun-nostettiin ja luetteloitiin, valit-tiin valokuvia, koottiin tietoja ja laadittiin tekstejä. Pienryhmissä työskenteli 50 ja talkoisiin osal-listui 256 ihmistä. Mukana oli miehiä ja naisia, työssä olevia ja eläkeläisiä.

esineitä. Niistä tehtiin Warpusen viimeiseen asuntoon niin sanottu Heteka-ajan koti. Siellä esitellään muun muassa oikea heteka asiaan kuuluvine peittoineen ja seinä-vaatteineen sekä sodan aikaisia puu- ja paperikenkiä.

Ritva Korri toteaa tyyty-väisenä, että Ankkapurhan Teollisuusmuseo ja Museotalo Warpunen ovat osoitus mennei-den sukupolvien työn ja paikalli-sen teollisuushistorian arvosta-misesta. Tarvittiin rahaa ja työtä, myönteistä asennetta ja tuhansia talkootunteja, ennen kuin museot voitiin avata yleisölle.

Molempiin museoihin pääsee tutustumaan sopimuksen mukaan ympäri vuoden. Teollisuusmuseo on avoinna yleisölle toukokuun puolivälistä elokuun puoliväliin keskiviikosta sunnuntaihin.


Kymenlaakso

Suvi Roselli Kotkan kaupunki

Suomenlahden rannikolla sijaitseva Kotka on mitä suurimmassa määrin merikaupunki. Erityisen hyvin sen voi aistia Kotkan keskustassa, joka sijaitsee merensaaressa. Kaupungin menneisyyttä on lisäksi leimannut

merkittävä satamatoiminta, joka sai alkunsa Kymijoen suulle 1800-luvun lop-pupuolella syntyneestä sahateollisuudesta.

– Näyttelyissä on huomionarvoista myös se, ettei niissä ole mitään pakollista kulku-suuntaa esihistoriasta nykypäivään, vaan ne on rakennettu pikemminkin teemakoko-naisuuksiksi, joita voi kiertää haluamallaan tavalla, Merikeskus Vellamon tiedottaja Marja Puukka kertoo.

Suomen merimuseon päänäyttelyn – Pohjantähti, Etelän risti – pääteemoja ovat merenkulkija, merikauppa, laivat, laivamat-kustaminen, navigointi ja talvimerenkulku. Näyttely koostuu yli tuhannesta esineestä. Esillä on muun muassa tavallisen merimie-hen käytössä olleita esineitä 1600-luvulta sekä Pietarin ylimystölle matkalla olleita Meissenin posliinitehtaan astioita 1700-lu-vulta. Kymenlaakson museon Virtaa –näyt-tely tarkastelee kymenlaaksolaista elämää muun muassa aika, raha, raja ja huvittelu –teemojen kautta.

Merikeskus Vellamon näyttelyihin voi tutustua myös opastusten kautta. Merta ja menneisyyttä -opastus perehdyttää kävi-jät museoiden keskeisimpiin teemoihin. Muotoa ja sisältöä –opastuksella tarkastel-laan Merikeskus Vellamoa arkkitehtuurin näkökulmasta.

Merikaupunki Kotka1950- ja 1960-luvulla Kotka tunnettiin vilk-

kaana ja kansainvälisenä kohtauspaikkana. Kantasatamassa viihtyivät paikallisten lisäksi lukuisat merimiehet, jotka saapuivat sinne laivojen matkassa eri puolilta maailmaa.

Kotkan menneisyyden huomioon ottaen ei ole yllättävää, että vanhaan Kantasatamaan perustettiin vuonna 2008 merenkulun sekä Kotkan ja Kymenlaakson historiaa esitte-levä Merikeskus Vellamo. Perinteikkään satamaympäristön keskellä sijaitsevassa rakennuksessa toimivat Suomen merimuseo, Kymenlaakson museo sekä Tietokeskus Vellamo.

Museoiden näyttelyt on rakennettu poikkeuksellisen kiinnostavalla tavalla, sillä niissä on hyödynnetty huomattavassa määrin nykyaikaista tekniikkaa. Historiaa on elävöitetty muun muassa liikkuvalla kuvalla, äänellä sekä erilaisilla toimintapisteillä, joissa vierailijat voivat maistaa entisaikojen merimiesten elämää käytännössä. He voivat esimerkiksi kokeilla ankkurin nostamista tai solmujen tekemistä, haistella tervan tuoksua tai testata omia pelastustaitojaan meripelas-tussimulaattorilla.

Näyttelyiden lisäksi Merikeskus Vellamo herät-tää kiinnostusta erikoisella arkkitehtuurillaan, josta vastaa Arkkitehtitoimisto Lahdelma & Mahlamäki ja pääsuunnittelijana arkkitehti Ilmari Lahdelma. Kuva: Jussi Tiainen

Matkailijat saavat maistaa entisaikojen merimiesten elämää

www.kotimaassa.fi29

Museokierroksen päätteeksi kävijät voivat poiketa Merikeskus Vellamon museo-kaupassa sekä nauttia maittavan aterian Merikeskuksen ravintolassa. Vellamosta löytyy myös kokoustiloja ryhmille.

Vedenalaista elämää

Merikeskus Vellamon lähellä sijaitsee Akvaariotalo Maretarium, joka on maail-manlaajuisesti ainutlaatuinen vedenalaista elämää esittelevä kohde. Akvaariotalo Maretariumin tekee ainutlaatuiseksi nimen-

omaan se, että se esittelee suoma-laisten vesistöjen kalalajeja. Eri lajeja on edustettuna yhteensä yli 50. Ne asustelevat 22 erikokoisessa akvaariossa, joista suurin on seitse-män metrin syvyinen Itämeri-allas.

– Kalalajeista ylivoimaisesti harvinaisin on rautanuoliai-nen, jota esiintyy vain Kotkan ja Pyhtään edustalla sekä Rautjärven Hiitolanjoessa. Päivällä sen löytä-minen on erittäin vaikeaa, sillä se kaivautuu heti hiekan sisään, jos joku tulee lähelle. Onnistuimme kuitenkin saamaan tänne yhden yksilön yösukelluksella, Akvaariotalo Maretariumin toimitusjohtaja Sari Saukkonen kertoo.

Maretariumin kalalajeista suu-rimpia ovat lohet ja taimenet.

– Täällä asustelee muun muassa Suomen ennätyskokoinen venäjänsam-pi. Se on vähän reilun metrin mittai-nen. Enimmillään sampi voi elää jopa satavuotiaaksi ja sille voi tulla mittaa 2,5 metriä.

Yleisö pääsee Akvaariotalossa seuraamaan läheltä kalojen luonnonmukaista vuoden-kiertoa, sillä altaissa olevan veden lämpötila noudattaa luonnonrytmiä.

– Vesi pumpataan akvaarioihin Kotkan edustalta, Suomenlahdelta, joten kesällä se on lämmintä ja talvella jääkylmää. Tämän ansiosta esimerkiksi kalojen kudut tulevat oikeaan aikaan. Kaikkein näyttävin on mar-raskuussa tapahtuva lohen kutu, koska lohi on niin suuri kala. Lohen kutuun liittyy revii-ritaisteluja ja kosiomenoja ja yleisö pääsee myös näkemään, kuinka lohi peittelee mädin ja maidin pohjahiekan sekaan.

Maretariumin erikoisuus on sukeltaja, joka pulahtaa aika ajoin Itämeri-altaaseen ruokkimaan kaloja. Sukellusnäytöksiä järjestetään kesällä päivittäin ja muina vuodenaikoina muutaman kerran viikossa. Vuodenvaihteessa altaaseen sukeltaa yleisön riemuksi joulupukki.

Maretariumissa voi nähdä kalojen lisäksi myös rapuja sekä Suomen vesistöjen pieneläimiä ja ötököitä, kuten sammakoita, vesiliskoja ja vesimittareita. Eri lajeista saa tietoa akvaarioiden ja terraarioiden vieressä olevista valotauluista sekä kosketusnäytöis-tä. Kävijät voivat tutustua vedenalaiseen elämään myös dvd-esitysten kautta. Niissä kerrotaan muun muassa kalojen ruokinnasta sekä harmaahylkeestä.

www.visitkotka.fi www.maretarium.fi www.vellamo.fi

Kotkan Meripäivät. Yllä sukeltaja ja villasaksirapu Akvaariotalo Maretariumissa.


Kymenlaakso

Historian käänteistä muistuttaa kaikkein silmiinpistävimmin kaupungin keskustaa ympäröivä linnoitus, jonka rakentamisen aloitti ruotsalainen kenraali Axel von Löwen 1720-luvulla. Linnoituksen perustamisen syy-nä oli Ruotsin halu turvata Venäjän vastainen raja Suuren Pohjan sodan eli niin kutsu-tun isovihan jälkeen. Ruotsin menetettyä Haminan venäläisille pikkuvihan seurauksena 1740-luvulla, jatkoi Venäjä linnoituksen rakentamista turvatakseen oman rajansa.

Kuusikulmaisen tähtimäisen kuvion muo-dostavan linnoituksen esikuvana toimi ita-lialainen, tähdenmuotoinen renessanssiajan linnoitus 1500-luvulta. Haminan linnoituksen bastionit eli sakarat nimettiin 1700-luvun suomalaisten linnoitettujen kaupunkien mukaan. Niitä olivat Helsinki, Hamina, Savonlinna, Lappeenranta, Hämeenlinna ja Turku. Bastioneista jokainen oli mahdollista varustaa tykistöllä ja kiväärimiehillä.

Matkailijat voivat tutustua linnoitukseen kesäisin kävelemällä valleja kiertä-

vää polkua. Talvella

linnoitusta täytyy tutkia hieman etäämpää, vaikkapa linnoituksen sisään jääviä ympyrä-katuja kulkemalla. Historialliseen miljööseen voi tutustua myös vierailemalla lukuisissa vanhoissa rakennuksissa.

Haminan keskustassa on muun muassa kolme erilaista kirkkoa - Carl Ludvig Engelin suunnittelema uusklassinen luterilainen kirkko, Pietarin ja Paavalin ortodoksinen kirkko sekä Marian kirkko, joka on Pyhälle Marialle omistettu keskiaikainen kivikirkko. Marian kirkko on merkittävä kohde myös siitä syystä, että se on Kymenlaakson vanhin rakennus.

Kuninkaallisia vieraita

Yksi Haminan keskustan vanhoista raken-nuksista on Haminan kaupunginmuseo. Sen historiaan liittyy kiinnostava yksityiskohta vuodelta 1783. Rakennus toimi tuolloin kah-den kuuluisan serkuksen kohtaamispaikkana. Nämä serkukset olivat Venäjän keisarinna Katariina Suuri ja Ruotsin kuningas Kustaa III. Kohtaaminen oli kaikin puolin loistelias ja värikäs. Katariina Suuri vastaanotettiin Haminassa kunnianlaukauksin. Kaksi paimen-pukuista tyttöä sirotteli

hurmaa historial laan

Matkailijoita odottaa Haminassa monta mielenkiintoista tarinaa

Suvi Roselli

Suomenlahden rannikolla sijaitseva Haminan kaupunki hurmaa matkailijat kiehtovalla historiallisella miljööllään, jolla on ker-rottavanaan monta tarinaa. Rajan lähellä sijaitseva kaupunki

eli pitkään kahden suurvallan, Ruotsin ja Venäjän, puristuksessa ja on siksi saanut menneiden vuosisatojen aikana kokea omakohtai-sesti maiden välisten suhteiden nousut ja laskut.

Nymalm ja piiat. Kuva: Jaana Peltola

www.kotimaassa.fi31

ruusuja hänen eteensä ja kaksi poikaa ojensi hänelle onnitteluadressin.

Kuningas Kustaa III saapui kaupunkiin seuraavana päivänä. Koska tapaaminen haluttiin pitää ulkopoliittisista syistä salassa, oli kuningas Kustaa pukeutunut valeasuun. Suunnitelma ei kuitenkaan onnistunut, sillä hänet tunnistettiin jo rajalla.

– Kustaa III oli tunnetusti mieltynyt teat-raalisuuteen. Niinpä hän esiintyi Gotlannin kreivinä ja naamioi itsensä sekä seurueensa espanjalaistyylisillä hoviasuilla, matkailusih-teeri Tuula Malo kertoo.

Haminan mielenkiintoisiin tarinoihin voi tutustua elävimmin varaamalla ryhmälle rooliopastuksen. Reilun puolentoista tunnin mittaisen kävelykierroksen aikana tarkas-tellaan Haminan historiaa muun muassa wapaaherratar Gustawa Maria Langenstiernan tai apteekkarin rouva Amalia Wilhelmiina Nymalmin näkökulmasta.

Opastuksen päätteeksi voi pistäytyä viehättävässä Konditoria-kahvila Huovilassa maistelemassa herkullista täytekakkua ja muita tarjottavia. Konditoria-kahvila sijaitsee Tanelinkulmassa, joka oli alun perin Haminassa 1800-luvulla vaikuttaneen venäläistä alkuperää olevan Aladinin suvun uusrenessanssi-tyylinen kaupunkipalatsi.

Suomen Salpa

Virolahdella ja Miehikkälässä matkailijat voivat tutustua yhteen Suomen merkittä-vimmistä sotahistoriallisista nähtävyyksistä. Kyseessä on Salpalinja, viralliselta nimel-tään Suomen Salpa, joka on Virolahdelta Savukoskelle ulottuva 1200 kilometrin mittainen vuosina 1940–1944 rakennettu Suomen puolustuslinja. Sen luona ei käy-ty koskaan taisteluja, mutta jatkosodan alussa se oli useiden viikkojen ajan miehitettynä ennen kuin taistelujoukot lähtivät etenemään itään. Salpalinjan

rakentaminen aloitettiin ylipääl-likkö marsalkka Mannerheimin käskystä.

Salpalinja koostuu taisteluhaudoista, erilaisista esteistä sekä kantalinnoitteista ja kenttälinnoitteista. Kantalinnoitteet olivat teräsbetonista tai kivistä rakennettuja eri-tyisen kestäviä sotilaiden suoja-asemia sekä panssarivaunun kiviesteitä, kallioon louhittu-ja asemia ja taisteluhautoja. Suoja-asemista tyypillisin oli konekivääri- ja majoituskorsu. Kenttälinnoitteet olivat sotilaiden rakenta-mia, rakentamishetkellä saatavilla olevista aineista, kuten puusta, maa-aineksista ja kivenlohkareista valmistettuja suoja-asemia, esteitä ja taisteluhautoja.

Salpalinjaan voi tutustua Miehikkälän Salpalinja-museossa ja Virolahden Bunkkerimuseossa.

Museoiden ulkomuseoalueella kulkee opastettuja reittejä, joiden varrella on lu-kuisia kunnostettuja taisteluja yhdyshau-toja sekä teräsbetonikorsuja ja panssari-kaivantoesteitä. Niihin voi tutustua joko itsenäisesti tai oppaan johdolla.

Museovierailun aluksi kävijöille esitetään viidentoista minuutin mittainen lyhytelokuva, joka pereh-dyttää katsojat Salpalinjan rakenta-misen syihin, rakennusvaiheisiin ja merkitykseen. Elokuva on koottu

Suomen Elokuva-arkiston Puolustusvoimain elokuva-kokoelman sekä Yleisradion arkistomateri-aaleista. hurmaa historial laan

Ilmakuva Haminasta Kuva: Haminan kaupunki Oik. Raatihuoneen torni kohoaa kattojen

yläpuolelle. Kuva: Janne Leppänen


Kymenlaakso

Tunnin merimatkan päässä Kotkasta si-jaitseva Pyhtään Kaunissaari muodos-taa ihanteellisen kesäparatiisin veneili-

jöille ja muille lomanviettäjille. Matkailijoita houkuttelee saarelle erityisesti pitkät hiek-karannat sekä saaren eteläkärjessä sijaitseva viehättävä kalastajakylä, jonka vanhimmat rakennukset ovat peräisin 1800-luvulta. Kalastajakylä punaisine ranta-aittoineen on säilynyt elämäntyyliltään ja rakennuksiltaan aitona.

Kaunissaaren Saaristolaismuseossa kävijät voivat tutustua entisaikojen saaristolaiselä-mään. Saaren omaleimaista elämänmuotoa esitellään siellä esineiden ja esimerkkien kautta.

Kaunissaareen kulkee kesäkuukausina säännöllinen vuoromoottoriliikenne Kotkan Sapokasta sekä Pyhtään kirkonkylästä.

Saareen voi saapua myös omalla veneellä, sillä siellä toimii Pyhtään kunnan ylläpitämä vierasvenesatama. Kaunissaaresta löytyy myös kauppa, matkamuistopuoti, kahvila, ravintola sekä majoituspalveluja.

Arktisia vesilintuja ja kahlaajia

Kaunissaaren eteläpuolella sijaitsee toi-nenkin kohde veneilijöille, nimittäin Itäisen Suomenlahden kansallispuisto, johon kuuluu Itäisen Suomenlahden rannikkokuntien uloin saaristo, yhteensä noin sata saarta ja luotoa. Kansallispuisto tunnetaan erityisesti sotahistoriastaan sekä monipuoli-sesta linnustostaan. Mustaviirissä ja Ristisaaressa on edelleen nähtä-vissä sodanaikaisia rakennelmia. Mustaviiri on tunnettu myös jatulin-tarhastaan. Lisäksi siellä on Struven kolmiomittausketjun mittauspiste. Lintuharrastajille paras vierailu-ajankohta on toukokuun loppu, kun kansallispuiston taivaan

täyttävät sadattuhannet arktiset vesilinnut ja kahlaajat, jotka ovat matkalla kohti pohjoisia pesimäseutujaan.

Sisämaassa, Pyhtään ja Kotkan rajalla, sijaitsee toinen merkittävä luontokohde, Valkmusan kansallispuisto, joka muodostaa täysin erilaisen luontokokonaisuuden, sillä se koostuu kansainvälisestikin arvokkaista suo-alueista. Kansallispuiston alueella esiintyy yli 30 erilaista suotyyppiä. Suot ovat kuuluisia runsaasta perhos- ja lintulajistostaan, joka si-sältää useita harvinaisia ja uhanalaisia lajeja.

Valkmusan kansallispuistossa kulkee lyhyt luontopolku, joka on pitkospuilla varustettu

rengasreitti. Talvisin kansallispuis-toon voi tutustua myös hiihtämällä. Luontopolun varrel-la on luontotorni, josta aukeaa näköala laajalle suoalueelle.

Kesäparatiisi houkuttelee lomanviettäjiä Pyhtäälle

Suvi Roselli Pyhtään kunta

www.kotimaassa.fi33

Kuvatekstiiii.......

Katso kattavat ryhmä-pakettimme osoitteestawww.santalahti.fi

20101020_kit_matkailukotimaassa.indd 1 1.11.2010 15:41:35


Kymenlaakso

Kotkalaisen teatterin juuret vievät aina vuoteen 1908 asti. Nykyään Kotkan kaupunginteatteri on

laadukkaaseen draamaan ja musiikki-teatteriin panostava ammattiteatteri. Teatterilla on esityksiä vuosittain 200–250 ja ensi-iltoja on 6-7.

Kotkan kaupunginteatteri toimii kolmel-la näyttämöllä, joista Suuren näyttämön esityksiin mahtuu 362 katsojaa. Naapuri-näyttämön salissa tilaa on 160 hengelle. Suunnilleen saman verran teatteriyleisöä mahtuu Satamakadulla sijaitsevaan Ravintola Kairoon, joka on tunnelmaltaan aivan erilai-nen kuin perinteiset teatterisalit, ja esityksiä katsotaan pöydissä.

Suurella näyttämöllä esitettävä musikaali Suruttomat ymmärtää rakkauden ehdot-tomuutta ja vaatii sille edellytyksiä elää

myös arjessa. Sirkku Peltolan Minna Canthin näytelmän pohjalta kirjoittama musikaali sai ensiesityksensä Tampereen Työväen Teatterissa vuonna 2004. Matti Puurtisen musiikki ja Heikki Salon laulut kuljettavat sykähdyttävän herkistä hetkistä elämän kohokohtien raisuun riemuun sekä takaisin sydäntä satuttaviin kohtalon hetkiin.

Musikaalin on ohjannut Raija-Sinikka Rantala ja koreografina vierailee Marjo Kuusela. Musiikin on sovittanut ja johtaa kapellimestari Ari Ismälä. Päärooleissa ovat säteilevät nuoret näyttelijät Kaisa Leppänen, Lauri Tanskanen ja Anna Lipponen.

Suurella näyttämöllä nähdään myös Michael Cooneyn farssi Puhtaana käteen. Päähenkilö on jo pari vuotta elättänyt itsensä huijaamalla sosiaaliviranomaisia ja huomaa, ettei sen lopettaminen ota onnistuakseen, vaikka yrittäisikin. Eräänä päivänä ovelle saapuu tarkastaja…

Ohjelmistossa jatkavat myös suositut Klubit stand up -vieraineen ja improesityk-sineen.

Naapurissa nauretaan

Naapuri-näyttämöllä on yleisöä huvittaa Rob Beckerin vallattoman hauska yhden miehen show Luolamies. Tämän päivän Luolamies yrittää ymmärtää naisten ihmeel-listä maailmaa ja selvittää, miksi se on mie-helle joskus niin vaikeaa. Samalla Luolamies oppii jotain valaisevaa itsestäänkin. Kotkassa luolamiestä esittää Antti Leskinen ja esityksen ohjaa itsekin luolamiestä esittänyt Sixten Lundberg.

Musiikki valloittaa Kairossa

Ravintola Kairon lavalla nähdään fan-tastinen musiikkishow Universal Garden ohjaaja Hilkka-Liisa Iivanaisen johdolla. Musiikkinäytelmässä menneen ja nykyisen maailman orkesteri toteuttaa karaokehit-tejä ja listasuosikkeja uusista näkökulmista ja hakee vastausta kysymykseen, keitä me olemme ja keitä haluaisimme olla. Mitä lauluvalinnat kertovat laulajistaan?

Kotkan kaupunginteatterin syksyn ohjel-mistoa täydentävät myös vierailuesitykset.

Kairo onkin Kotkassa

Kotkan kaupunginteatterin esityksiä myös ravintolassa

Eeva Oksman Kotkan kaupunginteatteri

Musikaali Suruttomat vie lopulta kohtalon hetkiin. Kuvassa etualalla Anna Lipponen ja Jarkko Sarjanen.

Kuva: Juha Metso

Suruttomissa tytöt (Roosa Kivelä ja Krista Nyman) tanssin pyörteissä. Kuva: Juha Metso

Kairon musiikkishow Universal Garden tempaa mukaansa. Vas. Irja Korhonen, Jarkko Sarjanen, Jarmo Tulonen ja Kaisa Leppänen. Kuva: Pekka Korhonen

www.kotimaassa.fi35

Ganter-hedelmäkenkävain Alinasta!

MBT-kenkä

vahvistaa jal-

kojen lihaksia!

Ihania naistenjuhla- ja kävelykenkiä.

Lukuisia malleja!Naisille kokoon 45ja miehille 50 asti.

Alinenk. 36 UusikaupunkiPuh. 02-844 3553

AvoinnaArk. 9-17.30

La 9-14Alinenkatu 27, Uki (Alinaa vastapäätä)

Avoinna ark. 10 - 17, la 9 - 14

Kenkäkauppa Alina on...Ihmeellinen. Kummallinen. Ihana. Erilainen.Alinassa löytyy kengät jokaiselle. Ihan totta.

Varmasti löytyy. Voiko tällaista kauppaa olla olemassa?Kyllä! Tule Alinaan ja koe löytämisen riemu. Ja palvelu!

www.alina.fi

Kenkäkauppa Alina

MeriKoivula – paratiisi saariston sydämessä!MeriKoivula on vanha kalastajatila, joka tarjoaa tiloja arkeen ja juhlaan. MeriKoivula sijaitsee Varsinais-Suomessa meren rannalla Lokalahden Pitkäluodossa aivan saariston sydämessä.

• Tunnelmalliset saunatilat • Erilaiset yritystapahtumat

• Kokoukset, virkistyspäivät, pikkujoulut • Juhlatilat majoituksella

• Vuokramökit • Vaunupaikat

Postiosoite: Ykskoivuntie 16, 23500 Uusikaupunki

Koivulantie 198, 23450 Lokalahti Puh. 0440-872-875 • [email protected]

www.merikoivula.fi

Varaa nyt helposti kokonaisvaltainen paketti kokous- ja virkistyspäiviin!

Kaikkiin

tapahtumiin

RUOKAILUT

asiakkaan toiveiden

mukaan!

Avantoon!


Hyvinvointi

On marraskuinen ilta. Maa on

jäätävän liukas, taivaalta

sataa räntää, päivä on ollut

harmaa ja tuuli tuivertaa. Ei todella-

kaan tee mieli lähteä ulos, mutta on

pakko lähteä asioille. Kaupungilla

vastaan tulee iloisia ihmisiä. Yksi on

ollut hiihtämässä, toinen pyöräile-

mässä ja kolmas sauvakävelyllä lois-

tavissa olosuhteissa. He ovat tulossa

VahterusRingistä.

Keväällä 2005 käyttöön otettu VahterusRing on Uudessakaupungissa, Varsinais-Suomessa sijaitseva urheilun monitoimiareena. Sen moderni, eko-loginen jäähdytysjärjestelmä käyttää hiilidioksidia. Kilometrin pituinen Kuntoputki on yksi Pohjoismaiden pisimmistä katetuista rakennuksista.

VahterusRingin vastaanotto-kahvio, pukutilat, välinevuokraus ja curlinghalli sijaitsevat vastaanottorakennuksessa. Siihen yhdistyy vaihtelevaa maastoa myötäilevä, lenkkinä mutkitteleva putkimainen raken-nus, joka kätkee sisäänsä kaksi erillistä osaa. Sisäkehällä on viisi metriä leveä hiihto-osa, jonka rinnalla kulkee asfaltoitu kuntoiluosa. Pituutta putkella on 1000 metriä ja korkeus-eroa on 16 metriä, joten matkaan mahtuu kunnon ylä- ja alamäkiä.

Ulkoilman vaihtelut eivät VahterusRingin vakio-oloissa haittaa, vaan keli on hyvä ja suksi luistaa säällä kuin säällä. Hiihto-osassa ilman lämpötila on aina nollan ja miinus yh-den välillä lumen ollessa -1,0 – -1,5 astetta.

Hiihto-osassa voi hiihtää sekä perintei-sellä että vapaalla tyylillä. Ladulla viihtyvät kaikenikäiset ja tasoiset hiihtäjät, sillä vaihteleva maasto tekee hiihdosta miellyt-tävän. Hiihdon lisäksi suurimmassa mäessä voi laskea pulkalla. Välillä lumilenkkiä viilettää kovan tason potkukelkkailijoita, ja sopimuksesta siellä voidaan harjoitella jopa ampumahiihtoa! Myös monet yritykset tuovat vieraitaan kokemaan lumen ihmemaa-ilman. Eräskin kiinalaisvieras viipyi kilomet-rin lenkillä tunnin. Seuraavana päivänä hän kertoi löytäneensä kehostaan lihaksia, joiden olemassa olosta hänellä siihen asti ei ollut ollut mitään tietoa!

Kuntoiluosa käy moneen

VahterusRingin kuntoiluosa on suorastaan kuntoilijan unelma. Päiväsaikaan kuntoil-laan luonnonvalossa, muulloin lenkki on valaistu. Lämpötila on talvisaikaan kahdek-san astetta. Siellä lenkkeily, sauvakävely, rullaluistelu ja pyöräily onnistuvat ympäri vuoden. Urheilijoita varten kuntoiluosassa on kaksi 150 metriä pitkää, kumipäällysteistä

Säässä kuin säässä

Iloista mieltäEeva Oksman Esko Ruoranen

putkiliikunnasta

37 www.kotimaassa.fi

juoksumatto-osuutta, joista toinen on ta-saisella suoralla ja toinen mäessä. Ne tuovat mukavaa pehmeyttä juoksun lomaan myös muille lenkkeilijöille.

Kuntoputken reitin mutkat ja korkeus-erot antavat haastetta lenkin kiertämiseen. Hurjapäisimmät osallistuvat putkessa vuosit-tain juostavaan Rinkimaratoniin, joka on yksi monista VahterusRingissä järjestettävistä liikuntatapahtumista.

Reippailua ryhmille

VahterusRing soveltuu erinomaisesti yhdistysten, yritysten ja seurojen liikunta- ja virkistyspäivien viettoon. Haluttaessa koko urheiluareena voidaan varata yksityiskäyt-töön. Monipuolisesta lajivalikoimasta löytyy varmasti jokaiselle sopiva liikuntamuoto. Varusteistakaan tulo ei ole kiinni, sillä vas-taanotosta voi vuokrata niin kävelysauvoja, suksia ja monoja kuin rullaluisteluvälineitä. Curlinghalliin tarvitaan ulkoiluvaatteiden lisäksi omat sisäpelikengät, mutta muut

varusteet löytyvät hallilta.

Uusiin lajeihin tutustuminen on aina haus-kaa, mutta ohjatusti siitä saa vielä enemmän irti.

– Järjestämme tilauksesta ryhmille ohjausta eri lajeista, kertoo VahterusRingin markkinoinnista ja isännöinnistä vastaava Jarno Ihala. Opastusta voi saada vaikka eri hiihtotyyleistä, oikeasta juoksutekniikasta, sauvakävelystä tai rullaluistelusta, mutta suosituin laji on ollut curling.

VahterusRingin palveluihin on helppo yh-distää esimerkiksi uinti, sillä VahterusRingin välittömässä läheisyydessä sijaitsee Uudenkaupungin Uimahalli, jonka mottona on osuvasti ”Väsymys on vesiliukoista”.

– Ryhmät voivat käyttää Uimahallin pukutiloja, tulla putkeen Uimahallin luona olevasta ovesta ja palata kuntoilun jälkeen Uimahallille uimaan ja saunomaan, kertoo Ihala sujuvasta yhteistoiminnasta.

Uimahallissa riittää tekemistä sekä lapsille että aikuisille. Allasosastolla on kuntouintiin ja vesijuoksuun soveltuva 25 metrin allas vastavirtalaitteineen. Lapsille on oma lasten allas. Nuorisoa – ja miksei vähän vanhempia-kin – viehättää hyppyallas kolmine hyppyta-soineen sekä 52 metrin vesiliukumäki.

Lisämahdollisuuksia ryhmien ohjelmaan tuovat kuntosali sekä judo- ja jumppasali sekä kokoustila, jonne kokoustarjoilut voi tilata näppärästi Uimahallin kahviosta.

– Pystymme järjestämään yhteistyökump-paniemme kanssa monenlaisia mukavia ohjelmakokonaisuuksia, joissa mukana on asiakkaan toiveiden mukaan liikuntaa, kulttuuria ja ruokailua, tarvittaessa jopa majoitusta, kertoo Jarno Ihala innostuneena, ja kehottaa ottamaan rohkeasti yhteyttä toivomusten tai kysymysten kanssa.

www.vahterusring.fi


Hyvinvointi

Hyvinvointia, terveyspalveluja, liikuntaa ja hemmotteluja

Poukanville pohjaa osaamiseenPoukanvillessä työskentelee lukuisia

terveydenhuollon osaajia, onhan sillä vahva kuntoutustausta jo Laitilan Veljeskodin ajoilta. Nykyään Poukanvillen ammattilaisten palvelut ovat kaikkien halukkaiden käytet-tävissä, ja palvelutarjontaa on täydennetty työhyvinvointipalveluilla. Hoitojen lisäksi Poukanvillessä järjestään ohjattua liikuntaa, erilaisia hyvinvointiin liittyviä kursseja ja luentoja sekä tehdään testauksia ja kunto-kartoituksia. Toimintaa kehitetään jatkuvasti, hemmottelua ja virkistystä unohtamatta.

– Hoidoillamme on kuitenkin aina tervey-den ja hyvinvoinnin päämäärä, toteaa vastaa-va fysioterapeutti Elina Harikkala-Maikola.

Yhdessä kokeilemaan

Erilaisiin hoitomuotoihin pääsee muka-vasti tutustumaan ryhmille järjestettävillä hoitokierroksilla. Ryhmä jaetaan pienempiin ryhmiin, jotka kokeilevat muun muassa käsi- ja jalkahoitoa sekä vesipatjahierontaa siirtyen aina hoitopisteestä toiseen. Hoitojen

Hauskoista murrerunoistaan tunnettu Heli Laaksonen asuu Laitilassa. Positiivista laitila-

laisenergiaa tarjoaa myös Laitilan Terveyskodin Hyvinvointikeskus Poukanville, jonne matkaa on Turusta 60 km ja Raumalta 30 km. Uusikaupunki sijaitsee naapurissa vain 18 kilometrin päässä, joten VahterusRingin hiihtolenkin jäl-keen matkaa voi jatkaa luontevasti Poukanvillen virkistäviin hoitoihin.

Eeva Oksman Poukanville

www.kotimaassa.fi39

päätteeksi tämän ylellisen päivän kruunaa terveellinen ja maukas ateria Poukanvillen ravintolassa.

Poukanvillen hoitovalikoima on laaja. Terapiapalveluiden, suolahuo-nehoidon, kuumakivihoidon, vesi-hieronnan, aromaterapian, kasvo-, käsi- ja jalkahoitojen lisäksi tarjolla on myös erikoisempia hoitoja. Ylellinen suklaahoito hivelee kaikkia aisteja ja kosteuttavat, kiinteyttävät, ravit-sevat, elvyttävät ja vahvistavat ihoa. Suihkurusketusmenetelmä taas antaa luonnollisen ja tasaisen rusketuksen, joka näkyy heti ja on täysin kehit-tynyt kuudessa tunnissa. Kylvyistä eksoottisimpia ovat ehkä kuningatar Kleopatran kuuluisa maito-hunajakylpy, meren luonnollisiin mineraaleihin perustuva Elämänsuolakylpy sekä aivan uusi, hemmotteleva viinikylpy!

Todellinen äijäsauna vai viehkeä naistenilta?

Monet tahot tarjoavat erilaisia saunapalveluja, mutta Poukanvillen saunaterapiat ovat kokonaisvaltaisia elämyksiä. Saunoja Poukanvillessä on kaksi, ja kerrallaan saunoa voi korkein-taan kymmenen henkilöä.

Miehinen tervasauna alkaa tervai-sella pesulla. Saunassa löylytellessä koko keho sivellään oliiviöljy-hautater-vaseoksella hieroen kipeitä lihaksia. Pukuhuoneen puolella nautitaan kuuma tervatoti.

Naisten Kleopatran hoitosaunassa peseytymisen jälkeen siirrytään saunan lämpöön, jossa odottaa jokaiselle oma viileä kookosmaitojalkakylpy. Saunassa kookosöljy-oliiviöljy-hunajaseos hierotaan rauhallisesti koko keholle. Kuivatellessa on tarjolla yrttiteetä ja mehua.

Ruusuhoitosaunassa peseydytään ruusutuotteilla. Saunaan, jossa odottaa viileä ruusujalkakylpy. Koko keholle hie-rotaan villiruusu-jojobaöljy-kuorintasuo-la. Saunan jälkeen kasvoille levitetään kosteuttava naamio. Lopuksi kääriydy-tään puhtaaseen lakanaan ja kuivatel-laan rauhassa yrttiteetä siemaillen.

Turvesaunahoito alkaa peseytymi-sellä ja saunan lämmössä oleskelulla. Lämmittelyn jälkeen iho huuhdellaan ja hoitoturve levitellään iholle itse tai toisen auttamana. Turpeen anne-taan olla iholla, jona aikana nautitaan saunan lämmöstä, kevyesti löylytellen. Turvesaunahoito vilkastuttaa aineen-vaihduntaa, joten juominen on tärkeää ennen turvehoitoa, hoidon aikana sekä sen jälkeen.

Saunaosastolle on juuri valmistumas-sa vilvoittelutila, jonka seiniä koristavat kauniit valokuvamaisematapetit. Pihalle rakennetaan kuumavesipaljua, joka tun-nelmavalaistuna täydentää nautinnon.

Maaseudun helmi

Poukanville on ylpeä kotikaupungistaan ja on halunnut profiloitua laitilalaiseksi ja maa-seutumaiseksi. Kooltaan Poukanville on juuri sopiva kotoisan tunnelman luomiseksi.

– Poukanville on nimenomaan tällainen helposti lähestyttävä, pieni ja nätti, hyvin kotoinen. Emme edes pyri ”fiiniksi ja eksoot-tiseksi”, kuvailee Harikkala-Maikola.

Pienemmässä, kompaktissa yhteisössä asiat sujuvat luistavasti, ja joustaminen on mahdollista. Poukanvillen käytävillä kulkee niin toimintaterapiassa käyviä lapsia, fysio-terapeutilla käyviä työikäisiä kuin päivä-toiminnan ryhmävoimisteluun osallistuvia vanhuksia. Ravintolan herkullinen ruoka tuo lounasaikaan myös monet lähialueen asukkaat ja työläiset nauttimaan talon maukkaista aterioista. Paikka palveluineen on varsinainen helmi nykyisessä kiireisessä ja eriyttävässä maailmassa!

www.poukanville.fi


Hyvinvointi

Rokua on oiva paikka rauhoittua ja ihailla luontoa tai vaikkapa

nostaa kuntoa kovavauhtisella liikunnalla. Sen luonto muo-

dostuu harjuista ja jääkauden synnyttämistä harjukuopista,

kangasmetsistä, jäkälämatoista, vanhoista männiköistä, muinaisis-

ta rantavalleista ja lukuisista pikkujärvistä tarjoten monipuoliset

mahdollisuudet tehdä, harrastaa ja nauttia. Rokualla voi patikoida,

retkeillä ja kalastaa sekä hiihtää ja kelkkailla. Yöpyä voi tasokkaasti

hotellissa tai erilaisissa loma-asunnoissa, joita Rokualla on korkea-

tasoisista huviloista kodikkaisiin mökkeihin. Lähialueella on myös

leirintäalueita ja maatilamatkailutiloja.

Opastuskeskus Suppa tarjoaa alueen mat-kailuinfoa ja sen kautta voi varata majoitus- ja ohjelmapalveluja. Supassa on mm. Rokuan alueesta kertova näyttely, kahvio, pieni matkamuistomyymälä sekä vuokrattavia kokoustiloja ja saunoja.

Patikkaretkelle oman taitotason mukaan

Rokuan alue soveltuu hyvin päivän tai parin mittaisiin patikkaretkiin. Rokualla on noin 57 km merkittyjä retkeilyreittejä, jotka on merkitty maastoon opasteviitoilla ja väreillä. Patikointireitit ovat vaikeus-asteeltaan helppoja tai keskivaativia. Ulkoilureittien varrella on rakennettuja taukopaikkoja, joissa on yleensä laavu tai kota, avotulentekopaikka, polttopuut ja kuivakäymälä.

Reittien lähtöpisteitä ovat mm. Opastuskeskus Suppa, Rokuan kansal-lispuiston pysäköintialue Keisarintien varrella, Rokua health & spa, Hotelli Rokuanhovi ja Rokuan leirikeskus. Retkien suunnittelu ja toteutus onnistuu parhaiten retkeilykarttojen avulla, joita voi ostaa alueen majoitusyrityksistä sekä Opastuskeskus Supasta. Rokualla liikuttaessa tulee käyttää merkittyjä polkuja, sillä jäkäläkankaat ovat erityi-sen herkkiä tallaukselle.

Reipas liikunta luonnossa virkistää mieltä.

www.kotimaassa.fi41

Upeat ladut kutsuvat

Talviaikaan Rokuan vaaramaisemassa kier-televät huolletut, erinomaiset hiihtoladut. Rokualla on hiihtoreitistöä yhteensä noin 70 km, joista valtaosaa hoidetaan latukoneel-la. Valaistuja latuja on 6 km. Hiihtoreittien varrella on nuotiopaikkoja, joten kauniina aurinkoisena talvipäivänä voi pysähtyä laa-vulle tai kodalle keittämään nokipannukahvit ja paistamaan makkaraa.

Lähtöpisteissä on myytävänä latukarttoja. Opastuskeskus Supasta voit myös sen auki-oloaikana vuokrata hiihtoretken ajaksi vaate-kaapin ja käydä suihkussa ja saunassa. Rokua health & spa tarjoaa hiihtäjille monipuolisia palveluja hiihtopäivän lomaan.

Rokuan hiihtostadionin ympärillä on myös kansainvälisesti kilpailukykyiset, koneellises-ti hoidetut kilpaladut vaativankin huippu-urheilijan harjoittelua varten.

Rokua Geopark – Suomen ensimmäinen ja maailman pohjoisin

Rokua Geopark kattaa 1326 km² laajuisen alueen, joka ulottuu Muhokselta Manamansaloon. Jo vuonna 1956 perustettiin Rokuan kansallispuisto suojelemaan Rokuan luon-nontilaisia jäkäläkankaita ja erikoisia geologisia piirtei-tä. Kansallispuisto yltää kah-den kunnan alueelle ja on maamme tärkein karukko-kankaiden suojelualue. Nyt Rokua kansallispuistoineen, Oulujärvi ja Oulujokilaakso ovat myös osa maailmanlaa-juista Geopark-verkostoa, sillä 1.10.2010 Euroopan Geopark-verkosto hyväksyi Rokua Geoparkin jäsenek-seen.

Geopark on UNESCOn suojeluksessa oleva ainutlaatuisten geologisten kohteiden verkosto. Rokua Geoparkin vahvuuksia ovat erinomaisesti näkyvä ja tulkittu jääkauden perintö, runsas matkailun palvelutarjonta hyvine majoitusmahdollisuuksineen, Rokuan kansallispuiston, Oulujärven ja muun

alueen runsaat ja monipuoliset ulkoilu-reitit sekä erityisesti vahva alueellinen tuki jäsenyydelle.

Tällä hetkellä Geopark-verkostossa on yh-teensä 77 kohdetta, joista 42 on Euroopassa ja 24 Kiinassa. Pohjoismaissa on Suomen lisäksi vain kaksi muuta Geopark-kohdetta, molemmat Norjassa.

Rokuan Geoparkin geopolulla on yhdeksän opastetaulua ja reitin pituus on noin 8 kilometriä. Polku on merkitty maastoon maalimerkein ja viitoin. Reitin varrella on myös taukopaikkoja joissa voi tulistella kodassa sekä järviä joissa voi uida. Matkailijan kannalta paras lähtöpaikka polulle on Opastuskeskus Suppa. Oikealla Palovartijan tupa Pookivaaran huipulla.


Hyvinvointi

Yhä useampi ikäihminen hakee elämäänsä nykyisin virkeyttä ja laatua erilaisista hyvinvointipalveluista. Lamminniemen Hyvinvointikeskuksessa senioreita ja se-nioriryhmiä hemmotellaan muun muassa suolahuonehoidolla. Lamminniemen

Hyvinvointikeskus sijaitsee Somerolla luonnonkauniissa ympäristössä. Se tunnetaan en-nen kaikkea monipuolisena kuntoutus- ja virkistyspaikkana, jonka asiakaskunta koostuu pääasiassa ikääntyvistä aikuisista.

ta se kulkeutuu hengitysilman mukana keuhkojen perimmäisiin sopukoihin saakka, markkinointi-sihteeri Annika Himanen selittää.

Hänen mukaansa suolahuo-nehoidolla on todettu olevan lukuisia terveysvaikutuksia.

– Se auttaa moniin hengitys-tie- sekä iho-oireisiin. Tyypillisiä sairauksia, joihin siitä on apua, ovat astma, erilaiset allergiat,

atopia, proriasis sekä nenä- ja poskiontelotulehdukset. Suola vähentää tulehduksia ja irrottaa limaa, minkä seurauksena hen-gitys helpottuu. Se myös imee kosteutta ja desinfioi ja parantaa siten ihon kimmoisuutta.

– Jotkut asiakkaat ovat ihmeis-sään, kuinka näin helposti voi saada aikaan niin isoja vaikutuk-sia.

Suolahuonehoidossa käy-tettävä suola on puhdasta vuorisuolaa. Lamminniemen Hyvinvointikeskuksessa voi hoitaa itseään myös toisella suolankäyttöön perustuval-la hoitomuodolla, nimittäin MeineBase-suolakylvyllä. MeineBase-kylpysuola sisältää erittäin hienoksi jauhettuna arvokkaita emäksiä muodosta-via kivennäisaineita ja jalokiviä, kuten safiiria, vuorikristallia ja onyxia. MeineBase-kylpysuolan avulla iho puhdistuu sekä tuntuu joustavalta ja pehmeältä. Se myös vähentää muun muassa jalkojen turvotusta sekä kipuja ja särkytiloja.

Lamminniemen Hyvinvointikeskuksen uusin hoitomuoto on infrapunasauna,

Mieli ja keho kuntoonHyvinvointipalveluista haetaan virkeyttä ja laatua elämään

Suolahuonehoidosta on tullut viime aikoina erittäin suosittu hoitomuoto. Siinä asiakkaat istuvat lepotuoleissa hengittäen suolalla vuoratun huoneen suo-lapitoista ilmaa. Katossa olevien kaiuttimien kautta voidaan soit-taa rentouttavaa musiikkia.

– Generaattori puhaltaa huo-neeseen hoidon aikana hienon hienoa suolapölyä. Se on niin hie-noa, ettei sitä edes huomaa, mut-

Infrapunasaunalla on lukuisia terveysvaikutuksia.

www.kotimaassa.fi43

joka eroaa perinteisestä saunasta monessa suhteessa. Lämpötila on siinä matalampi, vain 45-50 as-tetta, eikä siellä heitetä lainkaan löylyä.

Infrapunasaunan lämpö perus-tuu lämpöelementteihin, jotka tuottavat pitkäaaltoista, kuivaa lämpöä. Toisin kuin perinteisessä saunassa, infrapunasaunassa pitkäaaltoinen lämpö lämmittää ihmisen kudoksia suoraan ja syvältä, minkä johdosta hikoilu on infrapunasaunassa erittäin voimakasta.

Himasen mukaan kyseessä on täysin turvallinen hoitomuoto.

– Infrapunasaunassa käytetään samoja säteitä kuin keskoskaapis-sa, joten ei se voi kovin vaarallis-ta olla.

Infrapunasaunalla on todettu olevan lukuisia terveysvaikutuk-sia. Se muun muassa puhdistaa elimistöä syvältä, stimuloi verenkiertoa, rentouttaa lihaksia ja lievittää stressiä.

Kynttiläuinnille

Lamminniemen Hyvinvointikes-kuksessa vierailee runsaasti erilaisia yhdistyksiä sekä eläke-järjestöjen edustajia. Tarjolla on muun muassa päivätoi-mintapaketteja, joihin sisältyy monenlaista mukavaa toimintaa. Ohjelmaan voi kuulua esimerkik-si tuolijumppaa, tasapainoilua, rentoutusta, askartelua, bingon pelaamista tai kaskujen kerto-mista. Ohjelma räätälöidään aina asiakkaan toiveiden ja tarpeiden

mukaiseksi. Lamminniemi onkin saanut erityistä kiitosta erilaisten erityisryhmien huomioimisesta.

Hyvinvointikeskuksessa voi viettää myös useamman päivän. Virkistyspaketteihin voi sisältyä liikuntapainotteista toimintaa sekä erilaisia hoitoja, kuten suo-lahuonehoitoa. Asiakkaiden nälän pitää kurissa Lamminniemen ravintolan herkullinen nouto-pöytä. Yöpyminen tapahtuu Hyvinvointikeskuksen majoitus-tiloissa.

Lamminniemessä viihtyvät myös monet yritykset, jotka jär-jestävät siellä henkilökunnalleen työ- ja toimintakykyä edistävää tyky-toimintaa. Tyky-päivät ovat useimmiten liikuntapainotteisia ja niihin voi sisältyä esimerkik-si sauvakävelyä, vesijumppaa

tai kuntonyrkkeilyä. Liikunnan lomassa on tavallisesti muutakin virkistystoimintaa, kuten pelejä ja leikkejä tai vaikkapa tiimihen-keä kohottavaa aartenmetsästys-tä. Vauhdikkaan päivän päätteek-si sopii mainiosti rentoutuminen ja rauhoittuminen tunnelmallisel-la kynttiläuinnilla.

– Kynttiläuinnissa tunnelmaa luovat altaan reunoille sytytetyt kynttilät. Kynttiläuinti on oikein nautinnollinen tapa rentoutua. Siinä yhdistyy kaksi ihmismieltä rauhoittavaa elementtiä, vesi ja tuli. Päälle iltapala ja lasillinen viiniä hyvässä seurassa, niin muu-ta ei enää kaipaakaan, Himanen toteaa pilke silmäkulmassa.

www.lamminniemi.fi

Mieli ja keho kuntoon Suvi Roselli Lamminniemen Hyvinvointikeskus


Hyvinvointi

Rauhalahteen - totta kai

KUOPIO www.rauhalahti.fi

Talven ohjelmaa Tiistaisin Jätkänkämpällä savusauna ja perinneilta. Torstaisin 4.11.-16.12.ravintolassa huumorilla höystetty mu-siikkinäytelmä Ratio Joulutunnelmissa.

Keskiviikkoisin naistentanssit ja huippu-artistit, viikonloppuisin kotimaiset tanssi-orkesterit. Karaoke ma-pe.

Monipuoliset ohjelmapalvelut ja Jätkänkämppä yksityistilaisuuksiin.

Tanssia, karaokea, teatteria, huippu-esiintyjiä, kylpylä, hemmotteluhoitoja,suuri savusauna, Jätkänkämppä.Pyydä tarjous.

Puh. 030 608 30lankaliittymistä 0,032 e/min. + 0,0821 e/puhelu, matkaviestinliittymistä 0,19 e/min.

www.kotimaassa.fi45

Tutustu Lamminniemenmonipuolisiin virkistys- ja kuntoutus-paketteihin osoitteessawww.lamminniemi.fi !

Tule jouluksiLamminniemeen!Tule jouluksiTule jouluksiTule jouluksiTule jouluksiTule jouluksiLamminniemeen!Lamminniemeen!Tule jouluksiLamminniemeen!Tule jouluksiTule jouluksiLamminniemeen!Tule jouluksiTule jouluksiLamminniemeen!Tule jouluksiTule jouluksiLamminniemeen!Tule jouluksiTule jouluksiLamminniemeen!Tule jouluksiTule jouluksiLamminniemeen!Tule jouluksiTule jouluksiLamminniemeen!Tule jouluksiTule jouluksiLamminniemeen!Tule jouluksiTule jouluksiLamminniemeen!Tule jouluksiLamminniemeen!Lamminniemeen!Lamminniemeen!Tule jouluksiLamminniemeen!Tule jouluksiTule jouluksiLamminniemeen!Tule jouluksiTule jouluksiLamminniemeen!Tule jouluksiTule jouluksiLamminniemeen!Tule jouluksiTule jouluksiLamminniemeen!Tule jouluksiTule jouluksiLamminniemeen!Tule jouluksiTule jouluksiLamminniemeen!Tule jouluksiTule jouluksiLamminniemeen!Tule jouluksiTule jouluksiLamminniemeen!Tule jouluksiTule jouluksiLamminniemeen!Tule jouluksiTule jouluksiLamminniemeen!Tule jouluksiTule jouluksiLamminniemeen!Tule jouluksiTule jouluksiLamminniemeen!Tule jouluksiTule jouluksiLamminniemeen!Tule jouluksiTule jouluksiLamminniemeen!Tule jouluksiTule jouluksiLamminniemeen!Tule jouluksiTule jouluksiLamminniemeen!Tule jouluksiTule jouluksiLamminniemeen!Tule jouluksiTule jouluksiLamminniemeen!Tule jouluksiTule jouluksiLamminniemeen!Tule jouluksiTule jouluksiLamminniemeen!Tule jouluksiTule jouluksiLamminniemeen!Tule jouluksiTule jouluksiLamminniemeen!Tule jouluksiTule jouluksiLamminniemeen!Tule jouluksi

439 €439 € /hlö

Tule nauttimaan perinteisestä, rauhallisesta joulusta.Ohjelmassa mm. joululauluja, musiikki-esityksiä, vanhanajan piparienpaistoa ja koristelua, tunnel-mallinen lyhtyretki...

Joulupaketti sisältää: majoitus 4 vrk 2 hh

23.-27.12.2010 täysihoitoruokailut kuntosalin käyttö-

oikeus runsaasti jouluista

ohjelmaa Oikeudet muutoksiin pidätetään.

Tiedustelut javaraukset

puh. 02-77 990 [email protected] .

LamminniemenHyvinvointikeskus OyJänistie 1, 31400 SomeroPuh. 02-77 [email protected] www.lamminniemi.fi

Voi hyvin, elä täysillä!Voi hyvin, elä täysillä!

Kerää ryhmä -tule retkelleLamminniemi on suositturetkikohde erilaisille ryhmille.Tarjottavana on monenlaistaohjelmaa mm. monipuolisialiikuntaryhmiä, askartelua,mielenkiintoisia luentoja tai tietoiskuja ja luon-nollisesti hyväätekeviähemmottelevia hoitoja.

Piristyspäiväryhmälle

9.00 Aamukahvi ja päivän ohjelman esittely10.00 Valitse yksi seuraavista

Teema-askartelu Kanan muistista norsun muistiksi? Pienet elämän helpottajat –esittely Halukkailla mahdollisuus ostaa pienapuvälineitä

11.30 Lounas noutopöydästä12.30 Ihanan rentouttava käsiparafi inihoito

Suositellaan sorminivelien kulumista, kivuista ja säryistäkärsiville sekä erityisesti reumaa sairastaville. Hoidonjälkeen rentoutumisen kokemus tuntuu koko kehossa.

13.30 Bingo14.30 Iltapäiväkahvi ja mukava yhteinen päätös päivälle15.00 Kotimatka alkaaHinta alk. 29 € / hlö

Asiakkaan halutessa voidaan retkipäivään yhdistää myös erilaisia yksilöhoitoja. Suosittuja ovat mm. erilaiset hieronnat, kylvyt, infra-punasauna sekä suolahuone. Kysy myös edullisia majoituspaketteja!

Työhyvinvointi- ja virkistyspäiviä työyhteisöille ja muille ryhmille ympäri vuoden. Huippuvälineet, osaavat ohjaajat, hyvä ruoka, persoonallinen ympäristö ja mielekäs toiminta kasvattavat voimavaroja ja vahvistavat ryhmän yhteishenkeä.

Tutustu tarjontaamme akkujen lataamisesta talviajoon www.henkilohuoltamo.fi.

Se on huollon paikka!Lisätiedot: Irma [email protected]. 09 310 87702

Rastila CampingKaravaanikatu 4, 00980 Helsinkiwww.rastilacamping.fi


Ajankohtaista

sä paikallisten taiteilijoiden ja vapaaehtois-ten kaupunkilaisten kanssa. Lauantai-illan mittavan esityksen tekemiseen osallistuu toista tuhatta turkulaista, ja sitä katsomaan odotetaan tuhansia ihmisiä.

Avajaistapahtumasta haluttiin tehdä koko kansan juhla. Ja jotta se olisi nähtävissä ja koettavissa mahdollisimman laajalla alu-eella, se päätettiin järjestää ulkona, kelistä riippumatta. Upea spektaakkeli levittäytyy merikeskus Forum Marinumin edustalle, molemmin puolin Aurajoen rantaa sekä joen ylle. Luvassa on ilma-akrobatiaa, musiikkia, valoja, pyrotekniikkaa ja ilotulitteita.

Huikean elämyksellisten esityksen teema-na on viestintä. Tarina ammentaa sisältönsä Turun historiasta tähän päivään, viestitulista aina nykyaikaiseen telekommunikaatioon asti. Noin puoli tuntia kestävää esitystä voi seurata myös suorana lähetyksenä televisios-ta, mutta tunnelma on ainutlaatuinen juuri Aurajoen rannoilla.

Kulttuurin ja taiteen avulla lisätään hyvinvointia

Tervetuloa Eurooppa – Turku kutsuu!

Avajaisten päätapahtumassa nähdään Walk the Plank -ryhmän show.

Turussa valmistaudutaan k u l t t u u r i p ä ä k a u p u n -kivuoden alkamiseen.

Tunnelma tiivistyy h-hetken lähestyessä. Turku 2011-oh-jelmalle odotetaan lähes kahta miljoonaa osallistujaa. Pian se alkaa!

Kulttuuripääkaupunkivuoden aikana Turussa järjestetään tuhansia erilaisia tapah-tumia lähes 150 hankkeen, tuhansien tekijöi-den ja 200 vapaaehtoisen voimin. Avoimen hankehaun kautta saatiin 1006 erilaista ohjelmaehdotusta. Lopullisesta Turku 2011 –ohjelmasta peräti kolme neljäsosaa koostuu avoimen hankehaun tuloksista. Kulttuuripää-kaupunkien historiassa tämä on ennätyk-sellisen suuri määrä ja kuvastaa Turku 2011 -prosessin lähtökohtia: avoimuutta ja laajaa osallistumista. Valtaosa vuoden ohjelmasta on ilmaista.

Mahtavat avajaiset

Kulttuuripääkaupunki-vuoden avajaisia vie-tetään 14.–16.1.2011 ja se on koko vuoden suurin yksittäinen tapahtuma. Konsertit ja koko perheen ohjelma keräävät yleisön keskustaan ja sunnuntaina juhlinta jatkuu kaupunginosissa ja ympäri maakuntaa.

Yksi kulttuuripääkaupungin tärkeä periaate on eurooppalainen yhteistyö, joka toteutuu Turussa myös avajaisjärjestelyissä. Avajaisviikonlopun päätapahtuman rakentaa englantilainen Walk the Plank -ryhmä yhdes-

Logomossa tapahtuu koko vuoden

Ulkoilmatapahtuman jälkeen avajaisia jatketaan sisätiloissa. Logomossa kello 19 alkavaan LogoMotion Turku 2011 Partyyn odotetaan tuhatpäistä yleisöä seuraamaan kotimaisten ja kansainvälisten huippuni-mien esityksiä. Mukana ovat muun muassa turkulaiset kiintotähdet Michael Monroe sekä Tommi Läntinen, jolla on vieraanaan Suurlähettiläiden Jussu. Lavalla nähdään myös suomalaisen pop-rockin legenda Hector, jazzorkesterit Jukka Eskola Quintet sekä turkulainen TSMO Big Band, soul-jazzmuusikko Tuomo Prättälä, laulaja Emma

Eeva Oksman Turku 2011

www.kotimaassa.fi47

kaupunkivuoden avajaisiin. Niiden jälkeen Logomo on auki viikon jokaisena päivänä aina 18.12.2011 asti. Logomon

lähes 9 000 neliömetriä täyttyvät pitkäkestoisista näyttelyistä ja suuren mit-taluokan esityksistä, kuten erilaisista näytelmistä, oopperoista, konserteista ja taide-elämyksistä. Satamanpuoleiseen län- sipäätyyn

tulee viisi suurnäyt-telyä ja

itäpäätyyn puolestaan rakenne-

taan esitystila ja kat-somo 1 200 ihmiselle. Lisäksi tiloihin rakennetaan kahvila sekä 2011-kauppa.

Vuoden 2011 aikana Logomo odotetaan kävijöi-tä noin 150 000.

Eläydy Turun historiaan!

Yksi Logomon näyttelyistä, vaikuttava Tuli on irti! -näyttely, rakentuu noin 1200 neliömetrin tilaan. Näyttely on toteutettu Heurekan ja Turun museokeskuksen yhteis-työnä. Suurien kohteiden kautta se kertoo tulen aiheuttamista tuhoista ja sen vaikutuk-sista katukuvaan.

Turku palaa -kohde kertoo Turun pa-lon 1827 leviämisestä kaupunkikuvassa. Kohdetta varten Heureka rakennuttaa näyt-telytilaan teatterihuoneen, jonne sijoitetaan katsomo ja pienoismalli Turusta. Pienoismalli kertoo teatterisavu- ja valoefektein palon etenemisen. Neljän minuutin pituisen esi-tyksen aikana pienoismallin takana olevalle valkokankaalle heijastetaan animaatio, joka nostaa esille yksityiskohtia palon etene-misestä ja katastrofin aikaisesta ihmisten säikähdyksestä mutta myös neuvokkuudesta. Pienoismalli on kooltaan noin 10 m sivunsa. Kohde on yksi näyttelyn suuritöisimmistä rakenteista – myös sisällöltään.

Toinen näyttelyn massiivinen kohde on Tiirikkalankuja, joka sijaitsi Aurajoen varrella (nykyinen Linnankatu 1) ennen Turun paloa. Nyt kuja rakennetaan näyttelyyn mahdol-lisimman hyvin olemassa ollutta kujaa

mukaillen. Noin 20 metriä pitkä kuja kertoo 1800-luvun alun elämästä. Kuja täyttyy äänis-tä ja illan hämärästä tunnelmasta, kävijä pää-see kurkistamaan leipuri Wahlgrenin saliin ja tasapainottelemaan mukulakivetyksellä. Palanutta kujaa varten Heureka rakennuttaa kujan varren talot ja polttaa ne osittain, sekä siirtää hiiltyneen kujan näyttelytilaan.

Kulttuuripääkaupunkiohjelman avulla EU haluaa lisätä Euroopan kansalaisten vuorovaikutusta sekä esitellä Euroopan kult-tuurien rikkautta ja moninaisuutta. Turun kulttuuripääkaupunkivuosi antaa perinnöksi Euroopalle esimerkiksi malleja siitä, miten kulttuuri ja taide lisäävät hyvinvointia tai mil-laisia uusia yhteistyömuotoja kulttuurin ja tieteen välille voidaan synnyttää. Paikallisesti vuosi 2011 lisää kaupungin viihtyisyyttä sekä vahvistaa alueen kulttuurielämää ja -osaa-mista.

Turun kulttuuripääkaupunkivuoden toteutuksesta vastaa Turku 2011 -säätiö Turun kaupungin toimeksiannosta. Vuoden 2011 kulttuuritarjonnan runsaus ja kirjo ovat Turun lahja paitsi turkulaisille myös kaikille suomalaisille ja kauempaakin Turkuun mat-kaaville. Turussa tapahtuu, joka päivä.

www.turku2011.fi

Walk the Plank -ryhmän valoshow Aurajoen rannassa. Salokoski, Paleface ja vielä heviklassikoita

versioiva Turun Nuoren Teatterin 1827 Infernal Musical. Kello kahteen asti jatkuvan, energiaa pursuavan illan päättää brittiläisen soulfunkin kärkinimi The Brand New Heavies. Mukana ovat myös Jori Hulkkonen sekä dj:t Borzin ja Esko Routamaa.

Vain 700 metrin päässä Turun torilta sijaitseva Logomo rakentuu vanhaan rautatei-den konepajaan, jonka kunnostus valmis-tuu sopivasti kulttuuripää-

Logomossa valmistaudutaan Turku 2011 -ohjelmaan. Vasemmalla Tommi Läntinen yksi avajaisten esiintyjistä.


Ajankohtaista

Matka 2011 -messujen vuoden teema on Kuvittele tulevaisuus – Future It! Tämä Pohjois-Euroopan suurin matkailualan tapahtuma järjestetään Helsingin Messukeskuksessa 20.–23.1.2011. Messuille on tulossa 1200 näytteilleasettajaa

yli 70 maasta. Viime vuonna Matka- ja Caravan -messuilla vieraili lähes 82 000 kävijää,

joista noin 18 000 oli matkailualan ammattilaisia.

Matkamessujen ohjelma on jälleen täynnä mitä erilaisimpia esityksiä ja tietoiskuja. Ohjelmaa esitetään ykköshallin Show-lavalla sekä kuutoshallin Shampanja-loungessa ja Mondo-lavalla, jossa perjantaina 21.1. vietetään perinteistä Traveller-iltapäivää. Kuutoshallissa yleisöä viihdyttää myös Iskelmä-kahvila.

Kotimaahan keskittyvässä kolmoshallissa on maisteltavina eri maakuntien ruokakult-tuurien parhaimpia herkkuja, ja siellä on myös kotimaisten viinitilojen maistelualue.

Turku on Matka 2011 -messujen Kotimaan Helmi

Turku tuli kesäkuussa valituk-si Matkamessujen Kotimaan Helmeksi vuodelle 2011, kertoo Matkamessujen näyt-telyryhmäpäällikkö Anita Mäkelä. Titteliä sai hakea alue, kaupunki tai kunta, joka haluaa nostaa profiiliaan kotimaisena matkakohtee-na, ja jolla on aidosti

mielenkiintoista tarjottavaa matkailijoille.

– Valinta oli tällä kertaa erityisen helppo. On luontevaa, että Kotimaan Helmi –tittelin saa kaupunki, joka kantaa koko Euroopan mittakaavassa erittäin tärkeää ja merkittävää arvonimeä. Euroopan kulttuuripääkaupungil-la on erityisen paljon annettavaa myös Matka 2011 –tapahtumalle, kertoo Matkamessujen näyttelytoiminnan tuotekehityspäällikkö Rilla Engblom.

Turussa Matkamessujen Kotimaan Helmi -status nähdään arvostuksen osoituksena.

– Matkamessut on kansallisesti merkittävä tapahtuma, ja arvostamme sitä, että saimme Kotimaan Helmi -statuksen tukemaan kulttuuripääkaupunkivuottamme, kertoo Turku Touringin markkinointipäällikkö Tomi Karjalainen.

Turku on jo nyt Suomen mittakaa-vassa oikea eurooppalainen kaupunki. Kulttuuripääkaupunkina se on Suomen ikkuna maailmalle. Turku on houkutteleva matkakohde kotimaisille ja ulkomaisille vieraille. Kaupunki on tunnettu tapahtumis-taan, jotka ovat monimuotoisia ja sijoittuvat merellisistä paikoista aina historialliseen kaupunkimiljööhön.

Turku ja Tallinna käsi kädessä

Viro on Matkamessujen vuoden 2011 partnerimaa, ja Viron pääkaupunki Tallinna on toinen vuoden 2011 Euroopan kulttuuri-pääkaupungeista. Turku ja Tallinna tulevatkin tekemään paljon yhteistyötä Matkamessujen tiimoilta.

– On erittäin mukavaa, että Matkamessujen partnerimaana pystymme Suomessa antamaan ison lähtölaukauksen Viron kulttuuripääkaupunkivuoteen, kertoo

Viron matkailun edistämiskeskuksen Suomen aluejohtaja Toomas Tärk.

www.kotimaassa.fi49

Taas on aika virittäytyä jouluun. Tunnelmalliset ja lämminhenkiset Menneen ajan joulumarkkinat järjestetään Lohjan keskiaikaisella kirkon-mäellä ja sen ympäristössä nyt jo kuudennentoista kerran. Tänä vuonna

joulumarkkinapäivät ovat lauantai 11.12. ja sunnuntai 12.12.2010.

Myyntikojuja pystytetään yli 200 ja tarjolla on jälleen korkealaatuisia itse valmistettuja tuotteita, kuten käsitöitä tekstiileistä puutöihin, jouluisia makeita ja suolaisia, perinteisiä ja paikallisia herkkuja, lahjatavaroita, kuusenkoristeita, kransseja, taontatöitä ja paljon muuta mielenkiin-toista.

Joulumarkkinoiden tunnelma on kiireetön ja sinne tullaan viettä-mään aikaa. Kiertelyn välissä joko istahdetaan nuotion ää-

Yksittäisten markkinakojujenkin edessä on ohjelmaa houkuttelemassa väkeä ostoksille. On huilunsoittoa, kansantanhua, haitarin-soittoa ja lapsi-kuoroja, sulassa sovussa. Sovussa kannattaakin olla, sillä vanhan ajan malliin häiriköt pannaan jalkapuuhun!

Lohjan Pyhän Laurin kirkossa on ohjelmaa lähes koko tapahtuman ajan. Lauantaina luetaan mm. jouluevankeliumi, tietysti Lohjan murteella. Lauantaina on myös Lohjan Kaupunginorkesterin perin-teinen joulu-konsertti, jossa solisteina ovat sopraano Johanna Rusanen ja tenori Hannu Jurmu. Musiikin johtaa Markus Lehtinen. Sunnuntain markkinapäivä aloitetaan juhla-vasti jumalanpalveluksella.

Koko markkina-alue on täynnä erilaista ohjelmaa. Museon alueella on Taitopaja, jossa käsityöläiset esittelevät työtään. Museon aitassa on joulupukilla oma postikontti, jossa lapset voivat tavata pukin. Ohjelmaa on myös kouluilla, Lohjan Pääkirjastossa, seurakuntakeskuksessa ja Kirkkokentällä.

Mielenkiintoisen lisän päivän ohjelmaan saa osallistumalla kaivoskierrokselle. Kumpanakin joulumarkkinapäivänä järjes-tetään Tytyrin Kaivosmuseoon opastetut kierrokset, joihin ei yksittäisten vieraiden tarvitse tehdä ennakkovarausta. Ryhmien tulisi kuitenkin varata kierros Lohjan Matkailupalvelukeskuksesta.

Viime vuonna Lohjan joulumarkkinoilla kävi noin 25 000 vierasta kahden päivän aikana.

Menneen ajan joulutunnelmaa Lohjalla

reen lämmittelemään tai nautitaan makoisia herkkuja myyntikojuista ja kahviloista. Tarjolla on myös monenmoista nähtävää.

Mitä olisi joulunodotus ilman Tiernapoikia tai jouluista kuoro-laulua! Oman tunnelmansa tuo seppien kilkuttelu. Roolipelaajat miekkailevat ja syöksevät tulta mark- kinayleisön

hämmäs- tellessä.

Eeva Oksman Jaakko Kivistö


30evuosi/5 numeroa

Kotimaan matkailun erikoislehti

Tee Viisas Valinta!Tilaa kotisivuiltamme

Matkailu kotimaassa.fi yritykseesi tai kotiisi.

Vuosikerta 27e kestona tai 30e määräaikaisena

LIITY MYÖS MATKAILUN PALVELUHAKEMISTOON!

Älä tuhlaa lomaasimiettimällä mitä sillä tekisit.

Matkailu kotimaassa.fi kertoo mitä voisit kokea lomallasi.

www.kotimaassa.fi51

Silloin maakuntaesittelyssä on vuorossa POHJOIS-SAVO

Valtakunnallisina teemoina ovat mm. • Museot ja näyttelyt • Kartanot ja linnat

• Laulujen kaupungit II • ym. ym.

SEURAAVA NUMERO 1/2011

ILMESTYY TAMMIKUUSSA VIIKOLLA 2.

Reissun päällä

RISTISIDE POIKKI JA TALVI PILALLA?Viime helmikuun alussa napsahti vasemman polven ristiside

poikki. Parhaaseen lasketteluaikaan. Elämä tuntui loppuvan sii-hen paikkaan. Suomi oli täynnä valkoisia puuterilumisia rinteitä ja lumilauta oli laitettava varastoon pölyttymään. Kun polvinive-lestä oli poistettu sinne kertynyt neste ja raajaa oli viilennetty jääpusseilla muutama päivä, iskivät henkiset vaivat oikein kun-nolla. Sohvalleko sitä pitäisi talvikaudeksi linnoittautua?

Kumppani ehdotti tasaisen maan varovaista murtomaahiihtoa. Ensihalveksunnan jälkeen päätin kokeilla. Surkean typerältä tun-tunut peltohiihto olikin yllättävän mukavaa. Seuraavalla viikolla hiihtoseuralainen pakkasi reppuun termospullon ja eväsleivät ja kantoi sukset venerantaan. Aurinkoinen päivä meren jäällä, luis-tavilla suksilla ja kahvitauko pikkusaaren rantalaiturin nokassa oli elämys. Maaliskuun alun Etelä-Suomen talvi tarjosi parastaan.

Muutamana sunnuntaiaamupäivänä hiihdimme sopiviin pilkkipoukamiin, istuimme auringossa ja nostelimme jäälle soppakalat. Löysimme kotikaupungin talvisen pururadan, jonka hiihtolatu pidettiin huhtikuuhun saakka erinomaisessa kunnos-sa. Lähimetsikön maisema oli jokaisena talviaamuna erilainen. Välillä satoi lunta, joskus viileä aamuaurinko paistoi häikäiseväs-ti matalalta ja muutaman kerran maiseman hämärsi kostea, tiheä ja satumainen aamusumu.

Pääsiäisen aikaan polven kestävyyttä kokeiltiin Muoniossa, Jerisjärven jäällä. Rauhallisen 15 kilometrin sivakoinnin jälkeen oli suloista pulahtaa Jerismajan pikkuruisen rantakylpylän lämpöisiin vesiin. Savusaunan tuoksuva löyly lämmitti ihon ja ravintolan kuuma kalakeitto sisukset. Leviltä löytyi jäälle aurattu luistelureitti ja polvi kesti varovaisen retkiluistelun sauvojen tuella.

Toukokuun alussa innostuin vielä kokeilemaan kotimaakunnan muutamaa hiihtoputkea. Eipä sekään ollut yhtään hullumpaa, eikä sen kummempaa kuin kuntouinti uimahallin köysillä rajatulla radalla.

Katkennut ristiside avasi ovet hienoon ja monipuoliseen koti-maiseen talveen. Huomasin, että talvista elämää löytyi hiihtokes-kusten ja rinnekuppiloiden ulkopuoleltakin. Kotimaan talvikauden ulkoilu- ja liikun-tamahdollisuudet ovat usko-mattoman hyvät. Tulevana talvena taidan ilmoittautua laturetkelle, ostaa uuden pilkki-jakkaran ja antaa lumilaudan vielä odotella varaston hyllyllä.

AdPhoto

Tapahtuma- jamainoskuvaukset

Joni Rantasalo | Photographywww.adphoto.fi | 0400 316 414

Katso kuvagalleria netissä ja kysy lisää!

MAAILMANYMPÄRI PÄIVÄSSÄ

Aukioloajat: pe klo 12–19, la klo 10–18, su klo 10–18. Liput 9/13 ¤

www.matkamessut.fi

Kotikylistä maailman ääriin!

YLITTÄMÄTTÖMÄT MESSUTARJOUKSET

1200 NÄYTTEILLE-

ASETTAJAA YLI 70 MAASTA

KOKO SUOMI MINIKOOSSA

Partnerimaa:

20.–23.1.2011 Helsingin Messukeskus

Juna – Kätevin tapa tulla messuille

matkailu_kotimaassa.fi#5-2010

Documents