metsänhoitoyhdistys pohjois-pirkan tiedotuslehti 2/2014 • 17.6kesän kynnyksellä. metsäpirkka...

Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Pirkan tiedotuslehti 2/2014 • 17.6.2014

PEFC/02-21-15

Tämä lehti on painettu

suomalaiselle sanomalehti-

paperille.

Lisää soita suojeluun

Yhteystiedot

Mikä ihmeen pienaukkohakkuu

Puumarkkinatietoa

sivu 5

sivu 9

sivu 12

sivu 4

JUUPAJOKIJÄMSÄ

MÄNTTÄ-VILPPULARUOVESIORIVESI

TAMPEREVIRRAT

YLÖJÄRVI

2 metsäpirkka 2/2014

2/2014 • 21. vuosikerta Julkaisija:MetsänhoitoyhdistysPohjois-Pirkka Kuruntie 12, 34600 RuovesiVaihde 03 486 4551

Toimitus:Harri KatajamäkiHeli Mutkala-Kähkönen

Taitto ja ilmoitusvalmistus:M-Print Oy, Vilppula

Paino:Pirkanmaan Lehtipaino Oy, 2014Painosmäärä:7300 kplLähetetään osoitteellisena alueella metsää omistaville.

ISSN 1459-2398

Kannen kuvaHarri Katajamäki

Kesän kynnyksellä on kuul-tu positiivisia uutisia metsä-teollisuuden uusista inves-tointisuunnitelmista, jotka antavat uskoa myös met-sätalouteen. Pitkään on us-koteltu metsäteollisuuden olevan auringonlaskun ala Suomessa ja tuotantolaitok-sia on ajettu alas. Lisäksi on vannottu, ettei Suomeen ra-kenneta uusia sellutehtaita tai muutakaan suurempaa metsäteollisuuden inves-tointia. Onneksi nämä pu-heet eivät ole toteutumas-sa, vaan on käymässä päin-vastoin. Kaikki kolme suurta metsäyhtiötä ovat ilmoitta-neet merkittävistä inves-toinneista tuotannon lisää-miseksi. Erityisen positiivi-seksi asian tekee se, että jul-kistetut investoinnit kohdis-tuvat Suomeen. MetsäGrou-pin investointi Äänekoskel-le lisää kuitupuun käyttöä 4 miljoonaa kuutiometriä, UPM:n investointi Kymin tehtaalle lisää puunkäyttöä 0,9 miljoonaa kuutiometriä ja StoraEnson selluinves-tointi Varkauteen lisää kui-tupuun käyttöä 1 miljoo-

naa kuutiometriä. Yhteenlas-kettuna ilmoitetut investoinnit tarkoittavat 6 miljoonaa kuu-tiometriä lisää puunkäyttöä. Yhtiöt ovat ilmoittaneet, että investointipäätöksiin vaikutti-vat monet seikat, mutta yhte-nä tärkeimpänä oli puun saata-vuus kotimaasta. Tämä tarkoit-taa 10 – 15 % lisäystä vuotuisiin hakkuumääriin.

Tämän johdosta metsän kas-vatukseen kannattaa investoi-da, sillä metsäteollisuus nou-see uusien biopohjaisten tuot-teiden mukana. Metsäteolli-suus tulee tarvitsemaan run-saasti lisää puuta vielä pitkälle tulevaisuuteen. Metsätaloudes-sa on viimeiset vuodet tuskail-tu puun liikakasvun kanssa. Pit-kään on vaadittu ja toivottu li-sää puun käyttöä, jotka nyt to-teutuvat. Metsäteollisuuden investoinnit valmistuttuaan li-säävät havukuidun ja sahahak-keen käyttöä. Metsänomistajil-lekin tämä on näytön paikka, sil-lä uusille investoinneille on tur-vattava raaka-aineen saanti. Us-kon, että metsänomistajat ovat valmiita vastaamaan kysyn-tään ja hyödyntämään metsien-sä hakkuumahdollisuudet sekä

tarjoamaan puuta myyntiin. Vanha mhy-laki on voimassa

vielä reilut puoli vuotta ja syk-syllä kerätään vielä yksi verotta-jan maksuun panema metsän-hoitomaksu. Ensi vuoden alus-ta alkaen metsänomistaja saa itse päättää, onko hän metsän-hoitoyhdistyksen jäsen vai ei. Se on tärkeän valinnan paikka. Moni arvioi jäsenmaksua kriit-tisesti ja miettii, mitä hän jäse-nyydestä hyötyy. Niinhän se on, että kaikki turhaksi koetut me-noerät halutaan karsia pois. Yh-distyksemme tulevien vuosien jäsenmaksutasosta ei ole vielä lopullista päätöstä. Ajatukse-na on ollut kuulostella mille ta-solle maksu valtakunnan tasol-la alkaa muotoutua. Uskon kui-tenkin, että tuleva jäsenmaksun määrä ei ole yhdellekään met-sänomistajalle jäsenyyden es-te siitä saatavaan hyötyyn näh-den.

Metsäala uudistuu ko-vaa vauhtia ja monet toimijat muuttavat organisaatiotaan ja nimeään sekä tarjoavat samoja palveluja kuin metsänhoitoyh-distykset. Kuitenkin metsän-hoitoyhdistykset eroavat muis-ta toimijoista siinä, että ne ovat

ainoita, joiden pääasiallinen tar-koitus on ajaa metsänomistaji-en etua. Pitkällä tähtäyksellä yh-tenäisyydellä saadaan varmas-ti parempia tuloksia kuin sil-lä, että kenttä on hajanainen ja jokainen tekee omat sopi-muksensa suoraan puun osta-jien kanssa. Jos haluaa metsän-omistuksesta muutakin kuin ”pikavoittoja”, kannattaa todel-lakin olla metsänhoitoyhdistyk-sen jäsen jatkossakin. Näin osal-tasi varmistat, että voimme ke-hittää toimintojamme entises-tään ja tarjota sinulle parasta mahdollista palvelua tilantees-sa, jossa kilpailu on ja tulee ole-maan kovaa.

Yhdistyksemme on ottanut muutoksen haasteena ja mah-dollisuutena vastaan. Toimin-nan taso ja laatu on oltava kil-pailukykyinen. Organisaatiota on hiottu pari vuotta vastaa-maan ajan haastetta. Ja jatkos-sakin reagoimme nopeasti tar-vittaviin muutoksiin. Olemme valmiita markkinaehtoiseen kil-pailutilanteeseen kaikissa met-sään liittyvissä työlajeissa.

Tulossa olevan järjestöuu-distuksen suhteen lopullinen päätös tehdään yhdistyksemme

valtuuston syyskokouksessa. Metsänomistajaliittojen lo pet-taminen ja edunvalvonnan siirtyminen MTK:n yhteyteen on yhdistyksille erittäin mer-kittävä muutos. Monen monta palaveria ja seminaaria on asian tiimoilta pidetty paikallisesti ja valtakunnan tasolla, vieläkään eivät kaikki palaset ole loksah-taneet kohdalleen. Edelleen on epävarmoja asioita. Oleellista on se, mitä edunvalvonta jat-kossa maksaa ja mitä vastinet-ta sille rahalle saadaan. Muu-taman lähialueen yhdistyksen kanssa, joiden kanssa ollaan ai-

Metsät kasvavat taantumas-ta huolimatta ja ovat omaisuut-ta, joiden arvo säilyy ja kasvaa vain oikein hoidettuna. Metsän-omistajien kannattaakin panos-taa metsiensä elinvoimaan, kas-vuun ja tuottavuuteen. Metsän-hoito on pitkäjänteistä toimin-taa, jossa metsänomistaja voi it-se vaikuttaa merkittävästi met-sänsä tuottoon aktiivisella hoi-dolla. Metsän kasvu ja tuotto rat-kaistaan pitkälti jo metsän kehi-tyksen alkuvaiheessa. Hoidet-tu metsä antaa hyvän taloudel-lisen tuloksen ja on omaisuute-na arvokkaampi kuin hoitama-ton metsä.

Metsähoidossa ei ole oikoreittejä Metsän tärkeimmät hoitotyöt alkavat päätehakkuun jälkeisis-tä uudistamistoimenpiteistä, jot-ka kannattaa tehdä huolella, eikä luottaa tuuriin. Samoin oikea ai-kaisella taimikon varhaishoidol-la ja taimikonhoidolla saadaan

taimikon kasvu pysymään hyvä-nä. Taimikkovaiheessa ratkais-taan metsän tuleva kehitys, joten on ensiarvoisen tärkeää hoitaa taimikot ajallaan. Myöhästynyt taimikonhoito aiheuttaa mitta-via taloudellisia menetyksiä kas-vutappioiden ja puuston laadun heikentymisen takia. Metsä an-taa anteeksi monet asiat, mutta taimikonhoidon laiminlyöntiä se ei anna. Taimikonhoitoon laite-tut eurot tulevat takaisin jo ensi-harvennusvaiheessa. Taimikon-hoito on paljon halvempaa kuin metsänuudistaminen. Usein käy kuitenkin niin, että metsäuudis-tamiseen sijoitetut eurot valuvat hukkaan kun taimikonhoito lai-minlyödään. Taimikonhoito ei ole vaihtoehtoinen, vaan välttä-mätön toimenpide puuston kehi-tyksen turvaamiseksi.

Oikea-aikaisuudella kus-tannukset kuriinTaimikoiden varhaishoidon lai-minlyönnin seurauksena taimi-

konhoidon hehtaarikustannukset nousevat nopeasti. Usein taimi-konhoito nähdään vain yksittäi-senä työnä ja kustannuksena ei-kä metsikön uudistamisketjuun kuuluvana toimenpiteenä. Oi-kea-aikaisella taimikonhoidol-la voidaan vaikuttaa kustannuk-siin, sillä oikein ajoitettu tai-mikonhoito on nopeampaa teh-dä kuin myöhästynyt taimikon-hoito. Kun taimikot hoidetaan varhain nopeaan kasvuun, niin kilpaileva kasvillisuus ei enää muodosta uhkaa taimikolle.

Kemera-tukiin tulossa heikennyksiäKemera-tukiin liittyvää lakia ollaan uudistamassa. Laki pitää vielä hyväksyttää Brysselissä ja se tulee voimaan aikaisintaan 1.7.2015. Tuen piiristä on pois-tumassa energiapuun korjuun tu-ki, pystykarsinta, pellon metsi-tys sekä metsän uudistaminen luonnontuhojen jälkeen.Vanhaa lakia sovelletaan siis

vielä kesään 2015 saakka. Eri-tyisesti kesäkorjuukelpoi-set energiapuukohteet kannat-taa hoitaa nyt kuntoon. Ota yh-teyttä metsäasiantuntijaasi, niin vielä ehditään hoitaa taimikot ja energiapuukohteet kuntoon ny-kyisillä tukiehdoilla!

Metsäasiantuntijat palveluksessasiMetsänhoitoyhdistyksen metsä-asiantuntijat ovat valmiita anta-maan metsänomistajan tarpeista lähtevää neuvontaa ja palvelua metsänhoitoon ja puukauppoi-hin liittyvissä asioissa. Metsä-asiantuntijoilta saat viimeisim-män tiedon:• verotuksesta • maksuttoman puunmyynti-

suunnitelman hyödyntämises-tä

• Kemera-tuista ja käyttökoh-teista

• Ensiharvennuksista, energia-puusta ja kiireellisimmistä hoitotöistä

• tilan kiireellisimmistä hoito- ja hakkuukohteista

• sekä muista metsänomistajan tilaan liittyvistä asioista.

Puunmyyntiä suunnittelevien kannattaa teettää leimikot val-miiksi metsänhoitoyhdistyksen ammattilaisilla. Puunmyynti-suunnitelman eli leimikon te-ko on metsänhoitoyhdistyk-sen jäsenelle maksuton. Samal-la metsänomistaja saa ajantasai-sen tiedon markkinatilantees-ta ja eri yhtiöiden laatu- ja kat-kontaohjeiden sopivuudesta ky-seiseen hakkuukohteeseen sekä hakkuiden suunnittelun huomi-oiden metsänhoidolliset tarpeet. Metsänhoitoyhdistyksen metsä-asiantuntija antaa metsänomis-tajalle monipuolisen tiedon rat-kaisuiden pohjaksi metsänomis-tajan edusta lähtien, kun taas yh-den ostajatahon kanssa asioides-sa tiedot pohjautuvat ostajan tar-peisiin.

Metsäasiantuntijat auttavat

niin puukaupassa kuin metsän-hoitoasioissa, ottakaa yhteyttä!

Hyvää kesää kaikille!Harri Katajamäki

Hoitamattomuus tulee kalliiksi

na oltu yhteistyössä, olem-me tehneet yhdessä lau-suntoja ja lisäselvityspyyn-töjä. Mielestäni uudistuk-sessa ylhäältäpäin esitetty-jä asioita kyseenalaistamalla on saatu uudistuksen suun-nittelijat miettimään asioita enempi yhdistysten todelli-sen toiminnan näkökulmas-ta. Syksyllä tiedämme, mitä yhdistyksemme valtuusto asiasta päättää.

Hyvää kesää toivottaen

Antero Unkila

Kesän kynnyksellä

metsäpirkka 2/2014 3

Pitkän työuran metsänhoitoyh-distyksen palveluksessa tehnyt Markku Laukkarinen jäi eläke-putkeen toukokuun alusta.

Kangasniemellä mansikka-tilan poikana varttunut Mark-ku pääsi ensi kerran metsätöi-den pariin 12-vuotiaana isovel-jensä kanssa. Urakkana tuolloin oli mäntypylväiden kuorinta, paksukaarnaiset tyvet sai kuo-ria varttuneempi isoveli Mar-kun kuoriessa pylväiden latva-päät. Metsämiesura varsinaises-ti alkoi lukion ja armeijan jäl-keen vuonna 1976 Enso-Gut-zeitin pystymittaryhmässä parin kesän ajan ja metsurikurssin jäl-keen samaisen yhtiön hakkuu-töissä kolmena talvena.

Markku kävi aloittamassa Kullaalla metsätyönjohtajak-si opiskelun, mutta pääsy Tuo-marniemelle metsäopistoon 1981 keskeytti työnjohtajaopin-

Markku Laukkarinen: 30 vuotta metsänhoitoyhdistyksen töissä

not. Metsäopistosta nuori met-sätalousinsinööri tuli ”pariksi vuodeksi” Kuoreveden metsän-hoitoyhdistyksen töihin kevääl-lä -84. Jo syksyllä saman vuon-na Markku sai tehtäväkseen yh-

tiin jopa tilatasolla. Nyt vapaus on metsienhoidossa lisääntynyt, koska kaikkia metsävarojam-me ei edes pystystä tällä hetkel-lä hyödyntämään. Markun mu-kaan ennen äestys ja männyn kylvö olivat pääuudistamisme-netelmät ja nyt on vaarana liika kuusettuminen.

Metsätyön positiivisia seik-koja Markulle olleet joustavuus ja hyvät kannustavat asiakas-suhteet. Markku antaa ohjeeksi meille vielä työelämässä olevil-le: Käytä järkeä päätöksissä, pi-dä silmät avoinna eri vaihtoeh-doille, koska metsänhoidossa ei ole vain yhtä totuutta.

Markun töitä jatkaa Jere Aal-to, joka on tavoitettavissa enti-sillä yhteystiedoilla.

Tero Puolitaival

Saunamajuriksi päässyt Markku nautti eläkepäivinään muutaman vuoden vanhan savusaunansa löylyistä ehkä nyt useam-min kuin työelämän aikana.

Mitä metsäsuunni-telma kertoo metsäsi mahdolli-suuksista? Metsänhoitoyhdistys tekee metsästäsi metsäsuunnitelman seu-raavaksi vuosikymmeneksi ja ottaa huomion siinä sinun toivee-si. Voit osallistua suunnitelman laatimiseen lähtemällä mukaan maastoon tai perehdytämme sinut suunnitelmaan pöydän ääres-sä. Metsäsuunnitelmakansion mukana saat ilmavalokuvan met-sästäsi ja uudet selkeät värikartat.

Metsälösi koostuu erikokoisista metsäkuvioista. Metsäsuunnitel-ma antaa jokaisesta kuviosta seuraavat tiedot:

• arvioidut puumäärät• hoitotyöehdotukset• ensiharvennustarpeet• harvennustarpeet ja –mahdollisuudet• uudistushakkuumahdollisuudet• muuta käytännöllistä lisätietoa• hakkuutuloarviot ja hoitotyömenoarviot euroina

Yhteenvedosta selviävät metsäsi mahdolliset kokonaistulot seuraavan vuosikymmenen aikana.

www.mhy.fi

Parhaat neuvot puukauppaan saa omalta met-sänhoitoyhdistykseltäsi. Meillä on ajantasainen tie-to hintatasosta. Hoidamme leimikon kilpailutuk-sen ja tarjousvertailun puolestasi.

Puukaupan toimeksiannosta tarjoamme Aarre-lehden lahjatilauksen kahdeksi kuukaudeksi.

Tilaa puunmyynti-suunnitelma

Metsäsuunnitelma metsästäsiTilaa metsäsuunnitelma Mhy Pohjois-Pirkasta. Pyydä tarjous suunnitelmastasi.

Ota yhteyttä metsäasiantuntijaasi

Ota yhteys metsä-asiantuntijaasi,

yhteystiedot sivulla 12.

distyksen toiminnanjohtajan va-kanssin. Kunnan- ja kyläyhdis-tyksen luottamustehtävien myö-tä Laukkarinen kuitenkin juurtui Kuoreveden Suinulaan. Pohjois-Pirkan metsänhoitoyhdistyksen

perustamisen jälkeen työalue siirtyi Vilppulaan ja Pohjaslah-delle alueneuvojaksi.

Työelämän muutos 80-luvul-ta nykypäivään on Markun mu-kaan ollut rauhallista. Metsän-

hoitomaksun poistamista suun-niteltiin jo 80-luvun lopulla ja vasta nyt asia toteutuu. Alkuai-koina metsäkeskuksen ohjaus ja ohjeet olivat hyvin tarkkoja, kestävää puuntuotantoa seurat-


Viime vuosien hyvä puukaup-pavire jatkui vielä tämän vuo-den alussa. Talven käännyttyä kevääksi puun kysyntä jäi riittä-mättömäksi tarjontaan nähden. Puulle oli paikoin vaikea löy-tää osoitetta. Tilannetta pahen-si edelleen epäonnistunut val-tion energiapolitiikka. Kotimai-sen puun asemasta kattiloissa palaa kivihiili. Nyt kesän lähes-tyessä puukauppamäärät kään-tyivät jälleen uuteen kasvuun ja ennusmerkit koko vuodelle ovat hyvät. Vuodesta 2014 voi tulla kaikkien aikojen ennätysvuosi puumarkkinoilla.

Merkkejä hyvästä tulevaisuu-desta on runsaasti. Valtio lopetti kehysriihessä energiapuun ase-man heikentämisen luopues-saan turveveron kiristämisestä. Jo syntynyttä vahinkoa päätök-set eivät kuitenkaan poistaneet. Turpeen ja puun asema energi-antuotannossa pitäisi palauttaa parin vuoden takaiselle tasolle. Tällä tavoin kotimaisen energian käyttö saataisiin kasvuun ja fos-siilisen tuontienergian laskuun.

Keväällä teollisuudesta kuul-

Investointiuutiset antavat uskoa tulevaisuuteenPuukauppa on käynyt vilkkaasti jo pitkään. Lisäk-si hakkuita on tehty vauhdilla. Metsänomistajilla puun myyntihalukkuutta olisi enemmän kuin mark-kinoille mahtuu puuta. Viime aikojen uutiset teolli-suuden investointiaikeista lupaavatkin hyvää tule-vien vuosien metsätaloudelle.

tiin todella myönteisiä uutisia. Esimerkiksi MetsäGroupin in-vestointi Äänekoskelle lisää to-teutuessaan puun tarvetta nel-jällä miljoonalla kuutiometrillä. Tämä heijastuu joka suuntaan, esimerkiksi Pirkanmaalla puun kysyntä saattaa kasvaa jopa puo-lella miljoonalla kuutiometrillä. Myös jatkuvasti kasvavat metsä-energiakäyttö ja jälleen piristy-neet sahatavaramarkkinat anta-vat odottaa hyvää puun kysyn-tää lähivuosina. Hakkuiden li-sääntyminen miljoonalla kuutio-metrillä Pirkanmaalla lähivuosi-na on hyvinkin mahdollista.

Miljoonan kuutiometrin puun käytön lisäsi maakunnan met-sätuloja kymmenillä miljoonil-la euroilla. Hyödyt jakaantuvat laajalle, koska esimerkiksi kone- ja kuljetusyrittäjien tulot kasva-vat, verotulot kasvavat. Maa-kuntaan saattaa syntyä jopa sa-toja uusia työpaikkoja metsän ympärille.

Metsäteollisuuden tuloksen-tekokyky on pääsääntöisesti hy-vä. Painopapereiden tuotannos-sa ongelmat ikävä kyllä jatku-

vat edelleen. Menestys esimer-kiksi sahatavarassa ja sellussa on mahdollistanut teollisuudel-le kyvyn maksaa puusta met-sänomistajille kohtuullista hin-taa. Metsätalouden kannattavuu-den näkymät ovatkin tulevaisuu-dessa hyvät.

Puumarkkinatieto löytyy yhdistyksestäTällä hetkellä puun kysynnässä on isoja eroja alueittain ja puu-tavaralajeittain. Paras tieto pai-kallisesta puumarkkinatilantees-ta löytyy omasta metsänhoitoyh-distyksestä. Ainoastaan metsän-hoitoyhdistys tietää samanaikai-sesti kaikkien alueen puun osta-jien tilanteen. Käyttämällä met-sänhoitoyhdistyksen apua puu-kaupan kilpailuttamisessa met-sänomistaja varmistaa parhaan hinnan omille puilleen.

Metsänhoitoyhdistys pys-tyy huomioimaan kilpailutuk-sessaan myös puun katkonnan hyvyyden. Jos ostaja ottaa tuk-kipuun talteen huolella, hyö-tyy metsänomistaja useita euro-ja kuutiometrejä kohden. Puun katkonnan merkityksestä kan-nattaakin kysyä omasta metsän-hoitoyhdistyksestä. Metsänhoi-toyhdistys tarjoaa jäsenilleen myös puun korjuupalvelua ja puun toimituksia tehtaalle saak-ka. Tällä tavoin jokaisesta hak-kuukohteesta jokainen eri puuta-

varalaji pystytään ohjaaman par-haan maksukyvyn omaavalle ja-lostajalle.

Metsäteollisuuden lisäinves-toinnit mahdollistavat metsi-en käytön lisäämisen. Metsän-omistajilla on selvästi nykyi-siä hakkuita enemmän hakkuu-mahdollisuuksia. Näiden hak-kuureservien käyttöönotto tulee

Verohallinto lähettää syyskuussa 2014 viimeisen kerran metsän-omistajille päätöksen metsän-hoitomaksusta. Vuoden 2013 metsänhoitomaksun eräpäivä on 1.12.2014.

Vuoden 2013 metsänhoito-maksun maksaa se, joka on omistanut metsän vuoden 2013 alussa, tai jolla on silloin ollut metsään pysyvä hallintaoikeus. Metsänhoitoyhdistyslain muut-tuessa metsänhoitomaksu pois-tuu. Ensi vuoden alusta metsän-hoitoyhdistykset rahoittavat toi-mintansa jäsenmaksuilla sekä liiketoiminnan tuotoilla.

Tietoa metsänhoitoyhdistykses-tä saat osoitteessa www.mhy.fi. Oman yhdistyksesi löydät koti-sivujen hakulomakkeella. Met-säasiantuntijoiden ja yhdistyk-sen yhteystiedot ovat Yhteys-tiedot-palkin alla. Voit päivittää

myös omat tietosi samasta pai-kasta löytyvällä osoitteenmuu-toslomakkeella tai osoitteessa www.mhy.fi/yhteystiedot/osoit-teenmuutos.

Ajantasaiset tiedot auttavat yhdistystä yhteydenpidossa jä-

Viimeinen metsänhoi-tomaksu maksuun joulukuussa

Metsänomistajien ja yhdistysten yhteistyö sujuu, kun yhteystiedot ovat ajan tasalla

Yhteystiedot löytyvät ja osoitteenmuutos onnistuu kätevästi nettisivujen avulla.

seniin. Osoitetietojen perusteella postitetaan myös tämä yhdistyk-sen jäsenlehti ja jäsenetuna jaet-tava Maaseudun Tulevaisuuden Metsänomistajanumero.

Osoitteenmuutoslomakkeella voit ilmoittaa puhelinnumerosi,

sähköpostiosoitteesi tai uuden metsänomistajan tiedot.

Monilla yhdistyksillä on käy-tössä sähköinen uutiskirje. Voit halutessasi tilata sen lisäämällä tilaustiedon lomakkeen Lisätie-dot-kohtaan. Sähköinen jäsen-

kirje lähetetään sähköpostiisi, joten kerro samalla sähköposti-osoitteesi.

mahdolliseksi. Metsänomistaji-en myyntihalukkuus ei kuiten-kaan vielä varmista puun tuloa tehtaalle. Puun liikkuvuus vaatii esimerkiksi kunnossa olevaa tie-verkostoa, puun lastauspaikkoja juniin, riittävää ojitusmäärää ja

lisää puuterminaaleja ja väliva-rastoja.

Marko Mäki-Hakola johtaja

Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi

www.mhy.fi


Metsänomistajien ja yhdistysten yhteistyö sujuu, kun yhteystiedot ovat ajan tasalla

Taimitapion taimien hyvää kasvua, ter-veyttä ja elinvoimaa varmistavat mm.• hyvälaatuinen siemenaines• nykyaikainen kasvatustekniikka• huolellinen ja osaava hoitoLaajasta valikoimastamme löydät oikeattaimet eri istutuskohteisiin.

www.taimitapio.fi

Taimitapion toimittamiin männyn ja kuu-sen taimiin on mahdollista saada pitkä-vaikutteinen ja ympäristöystävällinenTukki-Tapio-käsittely tukkimiehentäintorjuntaan.Kysy lisätietoa Tukki-Tapiosta ja mah-dollisuuksista sen käyttöön jo nyt.Tukki-Tapio-käsittelyn taimille saa vainTaimitapiolta.

Uutta tehoa tuhotorjuntaanantaa patentoitu

TUKKI-TAPIO

ElinvoimaTerveys

Hyvä kasvu

www.finnmetko.fi

Metsälaissa pienaukkohakkuut määritellään kasvatushakkuiksi. Pienaukko on enintään 0,3 heh-taaria, eikä siitä pääasiallisesti synny uudistamisvelvoitetta.

Pienaukkohakkuita voi ny-kytietämyksellä suositella alu-eille, joissa puuntuotanto ei ole päätavoite, esimerkiksi virkis-tysalueille, metsälain tärkeissä elinympäristöissä, joissa hak-kuut ovat sallittuja, tai huono-tuottoisille ja vaikeasti hoidet-taville alueille, kuten Pohjois-Suomen korkeille alueille.

Poiminta- ja pienaukkohak-kuisiin perustuvan eri-ikäisen metsän taloudellisesta tulokses-ta ei ole selviä tutkimustuloksia. Epäonnistumisen riskit ovat pe-rinteistä tasaikäismetsikkötalo-utta suuremmat tutkimustiedon ja testattujen käytäntöjen puut-tuessa. Onnistuessaan eri-ikäis-kasvatus tarjoaa mahdollisuuden hakkuiden ja tulojen tasoittami-seen pienilläkin tiloilla.

Pienialainen avohakkuuPienaukkohakkuilla metsä uu-distetaan vähitellen, yleensä

Mikä ihmeen pienaukko – uusi termi metsälaissaUudistunut metsälaki sisältää mahdollisuuden pienaukkohakkuisiin. Pie-naukkohakkuu on eri-ikäisrakenteisen metsän hakkuutapa, jossa metsään hakataan pieniä aukkoja.

luontaisesti. Pienaukoilla voi-daan pyrkiä hyvin eri-ikäisra-kenteiseen metsään, tai pieni-piirteisiin, verrattain tasaikäi-siin metsikkökuvioihin. Met-sään hakataan pieniä aukkoja, joita taimettumisen jälkeen voi-daan laajentaa, hakata lisää, tai hakata aukkojen välit kokonaan ja viljellä ne. Korjuuteknisesti pienaukkohakkuu on pienialai-nen avohakkuu. Metsänhoito-suositusten mukaan pienaukko-jen reunametsiä harvennetaan poimintahakkuin varjostuksen ja juuristokilpailun vähentämi-seksi.

Pienaukkojen välit eivät saa jäädä kapeiksi kaistoiksi, kos-ka näissä tuulituhojen riski nou-see. Pienaukkoja suositellaan vain varttuneeseen metsään. Ta-pion suositusten mukaan uusi pienaukkohakkuu voidaan teh-dä, kun aiemmat aukot ovat tai-mettuneet.

Jos pienaukkohakkuun jäl-keen ei ole hyvää siemenvuot-ta ja kosteaa kesää, voi uudis-tuminen viedä kauan. Parhaim-millaan pienaukko voi taimettua

männylle Etelä-Suomessa jopa 1-3 vuodessa, kuusella se kes-tää usein 5-10 vuotta. Männyn ja koivun kasvatus eri-ikäisraken-teisena edellyttää pienaukkoja. Rehevillä paikoilla pienaukko-jen keskiosiin syntyy yleensä runsaasti koivua ja muita leh-tipuita, karummilla myös mäntyä. Reunametsän vaikutuksesta taimettu-minen aukon reunoilla jää yleensä heikoksi.

Lisää elinympäristöjen vaihtelua

Pienaukoilla metsiin voi-daan lisätä luonnonmetsi-en häiriödynamiikalle ominais-ta pienpiirteistä elinympäristö-jen vaihtelua. Pienaukkohak-kuut eivät kuitenkaan itsessään lisää metsän monimuotoisuutta. Säästöpuut on yhtä lailla säästet-tävä hakkuusta toiseen metsik-köä pienaukoinkin käsiteltäessä.

Tyvilahon vaivaamille alueil-le jatkuva kasvatus ei sovi. Eri-ikäismetsässä taimet säästyvät paremmin tukkimiehentäiltä ja

myyriltä. On myös arveltu, et-tä eri-ikäisrakenteiset sekamet-sät olisivat kestävämpiä muut-tuvassa ilmastossa.

Lisätietoa pienaukkohakkuis-ta löytyy lähteinä käytetyistä Metsäntutkimuslaitoksen tutki-joiden kirjasta ”Poiminta- ja pie-naukkohakkuut – vaihtoehtoja avohakkuulle” (Valkonen, Sirén

PEFC:n Suomen standardia eli kriteerejä sertifioinnin mukai-selle metsänhoidolle ollaan uu-distamassa. Valmistelutyötä te-kee PEFC-standardityöryhmä. Kriteerit uusitaan yleensä vii-den vuoden välein, työryhmään on ilmoittautunut noin 50 yhtei-söä tai kansalaisjärjestöä.

PEFC-Suomi kutsui asiasta kiinnostuneita avoimeen aloi-tuskokoukseen toukokuussa 2013. Perustettu työryhmä an-taa ehdotuksen uusista kritee-reistä tämän vuoden kesäkuus-sa. PEFC-Suomi lähettää ehdo-tuksen kansainvälisen PEFC:n arvioitavaksi. Kriteerit voita-neen ottaa käyttöön Suomes-sa vuoden 2016 tarkastuksis-sa, kertoo aikataulusta metsän-hoitopäällikkö Auvo Heikkilä Metsänomistajien liitto Länsi-Suomesta.

Kriteereitä uudistettaessa vaatimustaso nousee. Uusia kriteerejä ovat metsänhoitotöi-den laadun seuranta ja metsien

roskaamiskielto metsätalouden toimenpiteissä. Tosin roskaa-miskielto on jo jätelaissa, mut-ta metsätaloudessa halutaan näyttää esimerkkiä ja vastuu-ta. Muita vaatimuksia on myös muutettu ja täsmennetty.

Eniten keskustelua uudistus-työssä on herättänyt erityises-ti vesistöjen ja avosoiden suo-jakaistat, sääs-töpuiden mää-rä, metsäsuun-nitelman tar-ve ja epäselvän työmaan rajan merkintä maas-toon.

Metsänomis-tajajärjestön ta-voitteet kritee-riuudistuksessa on kerätty vie-reiseen infolaa-tikkoon. Heik-kilän mielestä nämä tavoitteet

Sertifioinnin kriteerit uudistetaan

Hyvä standardi• Tukee metsänomistajan

hyvinvointia.• Edistää kestävää kehitys-

tä.• Luo mahdollisimman vä-

hän lisätyötä ja kustan-nuksia.

• On kansainvälisten PEFC- normien mukainen.

• Tukee tuotteiden markki-nointia.

Auvo Heikkilä on hoitanut Länsi-Suomen metsäsertifiointiasioita vuosikausia. Hä-nen mielestään sertifiointivaatimusten noudattaminen on tahdon asia.

ja Piri, 2010) ja Tapion metsän-hoitosuosituksista.

Sari Pynnönen projektitutkija


saavutetaan meneillään olevas-sa uudistamistyössä kohtuulli-sen hyvin.

Metsäsertifiointi on tahdon asia - saken av viljan, toteaa Auvo Heikkilä.


Anne Johansson Tampereelta osallistui Iskelmän kilpailuun.

– Pyörin aina silloin tällöin Iskelmä-radion sivuilla. Klikka-sin kilpailua ja osallistuin, kos-ka meillä on metsää. Aina nä-köjään kannattaa osallistua, hy-myilee Anne.

Anne oli töissä päiväkodissa, kun Anna-Mari Raaska Iskel-märadiosta soitti. Anne ei ym-märtänyt ollenkaan, mitä oli voittanut. Kiitteli vain lyhyesti. Hänellä on hyvä arpaonni. Mutta mitään rahapalkintoja tai lotto-voittoja ei kohdalle ole sattunut.

Vasta kotona Annen mies tote-si, että saitpa hyvän palkinnon. Metsä on tärkeä Johanssoneille. Heidän poikansakin opiskelee parhaillaan metsäkoneenkuljet-tajaksi Jämsänkoskella.

Sitten tehtiin palkintoon kuu-luva metsäkäynti metsäasiantun-tija Erkko Koivurinteen kans-sa ja todettiin, että järkevintä on käyttää voitettu työpanos taimi-konhoitoon. Annen ja puolison metsissä ei taimikkoa kuiten-kaan ollut, joten hän päätti lah-joittaa palkinnon anopilleen.

Anopin taimikkokuntoon palkinnollaAnnen anoppi Maija-Liisa Jo-hansson, joka hänkin asuu Tam-pereella omistaa äidiltään peri-

Anne voitti anopilleen metsurin viikoksi

tyn tilan Viljakkalan Hankojär-vellä. Pinta-ala on vähän yli kah-deksan hehtaaria. Lisäksi Kurun Selkeellä on entinen kotitalo ja lisää metsää. Siellä innokas mar-jastaja yleensä viettää kaiket ke-sät.

– Minä olen jatkuvasti asi-oinut metsänhoitoyhdistyksen kanssa. Nytkin keväällä tulee taimia. Viimeksi tällä palstalla käytiin pari vuotta sitten. Apua on aina yhdistykseltä saatu.

Tuomo Tuomisto soitti raivaussahaa viikon verran Han-kojärvellä metsänhoitoyhdistysten ja Iskelmä-radion kampanjan voiton ansiosta.

Mikä kilpailu?Metsänhoitoyhdistykset järjestivät maalis-huhtikuussa Iskel-märadiossa kampanjan. Iskelmän Aamuklubi etsi halukkaita metsänomistajia ns. metsätestiryhmään. Kampanjassa kolme onnekasta metsänomistajaa voitti metsurin viikoksi käyttöön-sä tai 1 000 eurolla muita mhy:n palveluja, ellei metsurille olisi tarvetta löytynyt. Lisäksi voittajat pääsivät kampanjan puitteis-sa tilakäynnille oman neuvojansa kanssa ja saivat Aarre-leh-den vuosikerran. Iskelmä haastatteli voittajia ja metsäneuvo-jia Aamuklubin lähetyksissä.

Onnellisten voittajien metsätilat sijaitsevat Mhy Kangas-niemi-Pieksämäen, Mhy Lakeuden ja Mhy Pirkanmaan alueella.

– Ja loistavaa palvelua, lisää voitokas Anne.

Palkinnolla hoidetaan suurin piirtein 4,5 hehtaaria taimikkoa, jota jonkun mystisen taudin ha-vaittiin vaivaavan viime käyn-nillä. Nyt on selvinnyt, että se on männynkaristesieni. Sik-si harvennuksessa onkin jätet-ty normaalia enemmän kuusta männyn sijaan. Lisäksi paikalla on vitsauksena hirvet.

– Voiton jälkeen kierrettiin ko-

Uudistetaanpa metsä istuttamal-la, kylvämällä tai luontaisesti, on maanmuokkaus syytä tehdä huolella. Maanmuokkaus paran-taa taimien ensimmäisten vuo-sien kasvuolosuhteita. Metsä-maan pintakerrosta rikotaan si-ten, että kivennäismaata paljas-tuu. Kivennäismaahan istutetut tai kylvetyt taimet saavat kas-vukilpailussa etumatkaa muihin kasveihin. Muokkauksella pide-tään tuholaiset - tukkimiehentäi ja myyrät - loitolla. Maanmuok-kaus tehdään nykyisin aina ko-neellisesti.

Muokkaus kannattaa tilata he-ti uudistushakkuun suunnittelun yhteydessä. Metsänhoitoyhdis-tyksen kautta saa maanmuokka-uksen uudistusalalle, vaikka is-tuttaisi taimet itse. Istuttaminen helpottuu ja taimet menestyvät paremmin.

Ammattiapua myös työhön

Ellei metsänomistajalla ole mah-dollisuutta istuttaa itse, voi työn tilata yhdistykseltä. Sen ammat-titaitoiset metsurit tekevät istu-tustyön kilpailukykyisin hin-noin. He huoltavat taimet varas-

toinnin ajan, kuljettavat taimet uudistusalalle ja hävittävät tai-mipakkaukset asianmukaisesti.

Istuttamalla uusi metsä nopeasti kasvuunIstutusta voidaan käyttää kai-killa kasvupaikoilla. Se on var-min ja kustannustehokkain uu-distamismenetelmä. Istutuskau-si alkaa keväällä, kun routa on sulanut maasta. Pakkasvaras-toidut taimet ovat lepotilassa ja ne kannattaa istuttaa juhannuk-seen mennessä, jotta taimille jää tarpeeksi kasvukautta. Paakku-taimia voidaan istuttaa koko su-lan maan ajan. Myös syksy on mainiota istutusaikaa.

Uuden metsän puulaji vali-taan kasvupaikan ravinteikkuu-den mukaan. Mänty sopii karu-jen maiden puulajiksi, kuusi ja rauduskoivu taas ravinteikkaille maille. Taimet ja siemenet va-litaan kullekin alueelle sopivan maantieteellisen alkuperän mu-kaan. Metsänhoitoyhdistys aut-taa sopivan viljelymateriaalin valinnassa.

Metsänhoitoyhdistys antaa te-kemälleen metsänistutustyölle ensimmäisen kasvukauden vä-himmäistakuun. Epäonnistunut

uudistaminen korjataan, jos tai-met ovat olleet viallisia tai istu-tustyö on tehty virheellisesti.

Hoidamme taimikkosi kuntoonTaimikko vaatii alkuvaiheessa paljon hoitoa. Kannattaa seu-rata, etteivät heinät ja nopeas-ti kasvava vesakko tukahduta taimia alleen. Metsänhoitoyh-distyksen palveluksessa on am-mattitaitoisia metsureita, jotka raivaavat ja harventavat taimik-kosi kasvukuntoon. Jos teet tai-mikonhoitotyön itse, neuvomme sinua, miten valitset kasvamaan jätettävät puut. Opastamme tar-vittaessa raivaussahan käytössä.

Taimikonhoidon kustannukset ovat verotuksessa vähennettävää metsätalouden menoa.

Taimikon varhaishoitoNuoren taimikon uhkia ovat hei-nät, lehtipuuvesakko ja pensaat. Hirvieläimet, myyrät ja sieni-tauditkin voivat pysäyttää pien-ten taimien kasvun. Seuraa tai-mikkosi kehitystä. Varsinkin re-hevillä mailla tarvitaan heinän-torjuntaa. Kasvutilasta kilpaile-va kasvillisuus on pidettävä ku-rissa. Tarkasta alle metrinen tai-

mikko vuosittain. Perkauksessa poistetaan tai-

mien ympäriltä niiden kasvua haittaava, vesasyntyinen lehti-puusto, muuta ei vielä harvenne-ta kasvatettavan puulajin taimia.

Taimikon harvennusVarsinaisessa taimikonhoidossa harvennetaan liian tiheässä kas-vavaa taimikkoa ja poistetaan huonolaatuiset puut. Harvennus-ta tarvitaan yleensä, kun pisim-mät kasvatettavat puut ovat 3-8 metrin pituisia. Taimikonhoidol-la varmistetaan, että ensimmäi-set harvennushakkuut ovat kan-nattavia.Lähde: www.mhy.fi/metsanhoito

Metsänhoitoyhdistyksessä osataan uuden metsän kasvatus

Erkko Koivurinne selvittää taimikonhoidossa huomioonotettuja asioita Anne ja Maija-Lee-na Johanssonille.

ko metsäkappale läpi ja etsittiin hoitotöitä. Seuraavaksi tällä ku-violla tulee tehtäväksi energia-puuhakkuu, johon mahdollises-ti sitten saa Kemera-tukea, jos säädökset pysyvät nykyisenlai-sina, kertoilee Erkko Koivurin-ne Mhy Pirkanmaasta.

Metsuri Tuomo Tuomisto Hämeenkyröstä toimii itsenäi-senä metsäpalveluyrittäjänä. Hän tekee mm. taimikonhoitoja metsänhoitoyhdistykselle. Tuo-

mon työmaat ovat Hämeenky-rön, Ikaalisten, Viljakkalan, Ku-run ja Parkanon seudulla.

– Hän on ahkera, aikaansaa-va ja kaikin tavoin muutenkin hieno nuori mies, kehuu Maija-

Leena Johansson Tuomoa. – Lisäksi niin hyväntuulinen

ja myönteinen kaveri.

Heli Mutkala-Kähkönenviestintäpäällikkö

Yhdistysten metsäasiantuntijoilla on vuosikausi-en kokemus metsän uudistamisesta ja uuden met-sän aikaan saamisesta. Metsänomistajan kannat-taa käyttää ammattilaisia apunaan metsänkasva-tuksen tärkeimmässä vaiheessa.

Taimet pitää istuttaa riittä-vän syvälle.

Ammattimies pitää huolen, että työkalut ovat iskussa.


Kestävän metsätalouden ra-hoituslain (Kemera) uudista-mista pohtinut työryhmä jät-ti esityksensä huhtikuun alus-sa. Tavoitteena on lisätä Ke-mera -järjestelmän kannusta-vuutta ja tehokkuutta sekä yk-sinkertaistaa järjestelmää. En-tisen Kemeran työläajeista esi-

että metsätalousyrittäjille suun-nattu sukupolvenvaihdoshuojen-nus siirtäisi metsiä aktiivisem-piin käsiin, eikä tuleville peri-kunnille. Tutkimusten mukaan metsätalouden perintö- ja lahja-verohuojennus lisäisi valtion ve-rotuloja. Poliitikkojen kannattai-si nyt luopua osin ideologisista syistä, jotka ovat estäneet perin-tö- ja lahjaverouudistusta. Puo-luepolitiikan asemasta kannat-taa panostaa maamme tulevai-suuden edistämiseen.

Haasteita tulee olemaan myös työvoiman saannissa. Koulutus-paikkoja on vähennetty, vaikka työvoiman tarve näyttäisi olevan kasvussa. Järjetöntä on myös tiettyjen piirien halu lisätä met-sien käytön rajoituksia. On ole-massa on jo kuntia, joissa nel-jännes metsistä on erilaisten ra-joitusten piirissä. Ja lisää on tu-lossa. Tällä hetkellä valmistel-laan esimerkiksi soiden suoje-lun täydennysohjelmaa ja ym-päristönsuojelulakia.

Metsänomistajissa on myös niitä, jotka eivät ole löytäneet metsilleen sopivaa käyttötavoi-tetta, eikä metsänomistus ai-na tunnu mielekkäältä. Lisäksi metsänomistajissa on runsaasti heitä, jotka haluaisivat laajentaa elinkeinoaan ja ostaa lisämaata. Valtion lähtökohdista olisi jär-kevää auttaa näitä ryhmiä koh-

Valtion kannattaa panostaa metsäsektoriin

taamaan. Sopiva keino voisi ol-la esimerkiksi luovutusvoitto-verosta luopumisen ja metsävä-hennyksen laajentamisen yhdis-telmä.

Lakimuutokset loppusuorallaMetsälakien kokonaisuudis-tus on loppusuoralla. Metsäla-ki, metsätuholaki ja puutavaran mittauslaki ovat voimassa ja jo-kapäiväistä elämää. Lait muut-tuvat käytännöksi tulkintojen kautta. Metsänomistajien kan-nattaakin tuoda edunvalvojil-leen tiedoksi mahdolliset ongel-mat tai epäselvyydet. Metsän-omistajien etujärjestö: metsän-hoitoyhdistykset, metsänomis-tajien liitot sekä MTK huoleh-tivat siitä, ettei metsänomistaja joudu kärsimään pähkähulluista lakien tulkinnoista.

Ensi vuoden alussa voimaan tulee vielä uusi MHY laki. Li-säksi metsäkeskuksen toimintaa ollaan jälleen uudistamassa. Uu-teen metsäsektorin menestysai-kaan lähdetäänkin uudenlaisten organisaatioiden voimin. Met-sänomistajalla on tukenaan en-tistä voimakkaammat metsän-hoitoyhdistykset. Toivottavasti myös metsäkeskuksen rooli alu-eilla metsäelinkeinon edistäjän vahvistuu. Metsäsektori tarvit-see puolestapuhujia esimerkiksi

Kestävän metsätalouden rahoituslain tulevaisuustetään jätettävän pois pystykar-sinta, kantojen nosto, pellon-metsitys ja luonnontuhojen jäl-keinen metsän uudistaminen. Esityksen mukaan tuki makset-taisiin jatkossa osuutena hank-keen kokonaiskustannuksista (suunnittelu, toteutus, materi-aalit, työnjohto sekä toteutusil-

Kysy lisää: 03 475 6100www.jita.fi

Ennen tuossa oli oja, mutta nyt siitä saa leipää pöytään.

Jita-putkillapellot tuottamaan

Yli30 vuodenkokemus!

Asiantunteva ja joustava kumppani takaa onnistumisen putkihommissa.

• Sadevesiputket• Salaojaputket• Rumpuputket

Muista myös ratkaisumme jätevesien käsittelyyn!

• Lieteputket• Kaivot• Tarvikkeet

Minna Kauppi

Suunnista lähimpäänmetsänhoitoyhdistykseen,kun taimikkosi on harvennuksen tarpeessa. Me teemme kaikkia metsänhoitotöitä– maanmuokkauksesta ja istutuksesta hakkuisiin. Hyvin hoidettu metsä kasvaa, sitoo hiiltä ja vaikuttaa suotuisasti maapallon ilmastoon.

moituksen laatiminen). Maa- ja metsätalousministeriö laatii työ-ryhmän esityksen perusteella la-kiesityksen kevään aikana ja ta-voitteena on, että laki tulee voi-maan vuoden 2015 aikana. La-kiluonnos on ministeriössä lä-hes valmis ja tullee lausunnoille ihan lähiaikoina.

EU käsittelee kansalliset lait ja saattaa olla, että kotimaisen so-vun tuloksena aikaansaatu teksti ei kelpaakaan siellä. On vilautel-tu taimikonhoitoja nuoren met-sän kunnostuksen tukien ennak-kohakuvelvoitetta. Nykyisin tu-kia voidaan hakea työn valmis-tumisen jälkeen. Jälkirahoittei-

Me teemme metsänomistajan eteen enemmän.

Metsänomistajat

sena saattaa säilyä vain juuri-käävän torjunta. Toinen mah-dollisesti tulossa oleva heiken-nys saattaa olla metsän uudis-tamisen tuen poistuminen. Tuki olisi mahdollista vain siinä tapa-uksessa, että hakkuusta saatavat tulot jäisivät pienemmiksi kuin uudistamiskustannukset.

Nykyinen laki on voimassa 30.6.2015 asti, eikä tukipää-töksiä voi tehdä tämän jälkeen nykylain perusteella.

maankäytön rajoituksia tarjoavi-en tahojen suuntaan.

Ensi vuoden aikana voimaan saattaa tulla myös uusi metsä-talouden rahoituslainsäädäntö. Toivottavasti nykyinen Keme-

ra saa jatkoa ja metsien kasvu-kykyä pystytään edelleen kehit-tämään.

Marko Mäki-Hakola

Valtion rooli metsäsektorin toi-mintaedellytysten turvaajana on keskeinen. Investointeja maa-seudun infrastruktuuriin kannat-taa lisätä, koska maamme tule-vaisuus tulee pohjautumaan uu-

siutuvien luonnonvarojen hyö-dyntämiseen.

Lisäksi valtion kannattaa vii-mein tarttua metsätalousyrittä-jyyden toimintaedellytysten ke-hittämiseen. On hyvin tiedossa,


Katso lisätiedot www.metsatilat.fi

Kiikanojantie 23, SastamalaPuh. 0400 636 [email protected]

Hoidamme kaikki maaseudun kiinteistön-välitystehtävät ja vaativatkin arvioinnit.Ota yhteyttä!

Jukka Pusatoimitusjohtaja, LKV0400 636 113Miika Bucktman, Pohjois-Pirkanmaakiinteistönvälittäjä, LKV040 557 3947Aki Haapaniemi, Parkano, Kihniökiinteistönvälittäjä, LKV044 739 3100Kari Jeskanen, Mhy Pirkanmaakiinteistönvälittäjä, LKV0500 335 526Sauli Kallio, Parkano, Kihniökiinteistönvälittäjä, LKV044 739 3110Janne Savilahti, Pohjois-Pirkanmaakiinteistönvälittäjä, LKV044 760 7788

[email protected]

Laitteet asennettuna!

SUOMALAISTEN PUOLELLA

Tekniset myymälämme palvelevat Ikaalisissa ja Parkanossa

* tietokoneet* tabletit* tietokonehuolto* kodinkoneet* tuotteet kotiinkuljetettuna

Tervetuloa ostoksille!

Tekniset Parkano, Keskuskatu 7, p. 03 450 5555 IPP Tekniset Tele&Data, Kauppakeskus Komppi, Ikaalinen, p. 03 450 5588

www.ipp.fi

Kotiin ja yritykseen!

Voit poiketatai soittaa

myymälään.

Tai laita sähkö[email protected]

FinnMETKO -näyttely järjeste-tään 28.-30.8.2014 Jämsän Am-mattiopistolla ja sen lähialueilla, osoitteessa Metsäoppilaitoksen-tie 14, Jämsä.

Se on Suomen merkittävin työnäytöksiin perustuva kone-alan ammatti- ja myyntinäyt-tely. Työnäytökset todellisis-sa olosuhteissa ja koneiden se-kä laitteiden koeajot ovat näytte-lyn keskeisintä antia. Näyttely-alue on noin 100 hehtaaria, kul-kureittejä 15 km ja pysäköinti-alue. Näyttelyn sisällä on ilmai-sia bussikuljetuksia.

FinnMETKO kokoaa yhteen metsä- ja maanrakennusalan

yrittäjät, tuotekauppiaat, laite-valmistajat ja asiakkaat. Mer-kittävässä osassa on kuljetus-ala ja sen monipuolinen kalusto. Hyötyajoneuvokaluston rinnal-la markkinoilla olevat kuorma-autot esiintyvät omalla näyttely-kentällään. Palveluiden ja kom-ponenttien tuottajat, alihankkijat ja sidosryhmien edustajat ovat merkittävä ja kasvava näytteil-leasettajaryhmä.

Uusin asiakasryhmämme on koneyrittäjien suurin asiakasryh-mä – maan- ja metsänomistajat. Näyttelyn monipuolistuessa tar-joamme heille erinomaisen mah-dollisuuden tutustua alan yrittä-

jiin ja palvelutarjontaan oikeis-sa olosuhteissa. Metsänomista-jille järjestämme ajankohtaisia työnäytöksiä mm. puupolttoai-netuotannosta, taimikonhoidos-ta, lannoituksesta, ensiharven-nuksista, sekä pehmeiden maas-tojen ja energiapuun korjuusta. FinnMETKOssa on mahdolli-suus tutustua ympärivuotiseen rakentamiseen sekä tien- ja ym-päristönhoidon menetelmä- ja kalustotarjontaan.

FinnMETKO 2014 Jämsässä

Sauli Kallion (044 739 3110) kohteet

Parkano, Kuivasjärvi, Maa- ja metsätila 26,1 ha. Tilalla on metsää noin 21 ha ja tukikelpoista peltoa 4,8 ha. Lisäksi tilalla on 1940-luvulla valmistunut asuinrakennus sekä navetta- ja varastorakennus.Hp. 120 000 €/Tarjous

Parkano, Sydänmaa, Rantatontti, määräala n. 5000 m2. Rantatontti erämaisen Metsäjärven rannalta. Tie perille. Hyvät marjamaastot lähellä. Hp. 40.000 €

Parkano, Vahojärvi. Rantatontti, määräala n. 2600 m2. Rantatontti Vahojärven parhailta paikoilta. Kovapohjainen ranta, joka avautuu länteen. Hp. 79 000 €

Parkano, Kuivasjärvi. Metsätila 46,9 ha. Erittäin puustoinen metsätila pikitien varrella. Runsaasti hakkuumahdollisuuksia. Hp. 259 000 € /Tarjous.

Kihniö, Myllykylä. Omakotitalotontti. Määräala n. 7000 m2. Soveltuu hyvin omakotirakentamiseen. Sähköliittymä valmiina ja osuuskunnan vesi lähellä. Kihniön taimenkosket lähes kivenheiton päässä. Hp. 12 000 €

Janne Savilahden (044 760 7788) kohteet Virrat, Toisvesi, 27,5haMetsätila+rantatontti. Puumäärä n. 1919 m3. Hyvät kasvupohjat. Rantaviivaa kahteen järveen yht. n.700 m. Hyvät tieyhteydet, tilan poikki kulkee valtion soratie. Hintapyyntö: 120 000 € / tarjoukset viimeistään 27.6.2014.

Ylöjärvi, Kuru, Luode n.14,3haHyvässä kasvukunnossa oleva metsämääräala Torttijärven tuntumassa, palsta rajoittuu rantaan vajaan 10 metrin matkalta. Puumäärä n.1609m3. Puustosta lähes 75% varttunutta kasvatusmetsää. Hintapyyntö: 50 000€/ tarjoukset viimeistään 27.6.2014.

Jukka Pusan (0400 636 113)kohteet

Parkano Rihkaanjärven rannalla rauhallinen hieno vapaa-ajan asunto. Hyvä hiekkapohjainen ranta. Tehokkaasti käytetyt neliöt pyöröhirsisessä vankassa mökissä. Lisäksi erillinen saunarakennus. Mökki ja 2370 m2 tontti. Hp 95 000 € . Mahdollisuus ostaa myös puustoista metsää mökin ympärillä ja lisää rantaa.

Sastamala, Kiikoinen maatila 37 ha, 8 ha peltoa, metsää 26,9 ha/2400 m3, paljon hakkuumahdollisuuksia. Talouskeskus vuokrattuna. Hp 210 000 €

Sastamala, Mouhijärvi rantamääräala Sammalusjärven rannalla, 5000 m2 ja 100 m rantaa. Tie perille, rauhallinen ympäristö. Hp 55 000 €

Kokemäki, Sääksjärvi 5800 m2 tontti.

Kovapohjainen ranta, joka vaatii parantamista. Kaavanmukainen rakennusoikeus. Tee tarjous.

Sastamala, Kiikka tilava ok-talo keskellä kylää palveluiden ääressä. Tilaa asumiseen ja muuhunkin toimintaan. Ota yhteyttä ja tule tutustumaan.

Kari Jeskasen (0500 335 526)kohteet

Sastamala, Suodenniemi metsätila 1,8 ha/170 m3. Tarj. 30.6.

Sastamala, Kiikka-Illontie, maatilan talouskeskus n. 2 ha:n tontilla ja metsää n. 19 ha. Arvioitu hinta yhteensä n. 178 000 euroa tai tarjous 30.6.2014 mennessä.

Mänttä-Vilppula Huopioniemi, Hongonselkä, 2 omarantaista m-ala tonttia, opastus tonteille Ruovesi – Vilppula tieltä nro 340 Tolpansalmentietä n. 1,2 km, tie perille, sähkö vieressä, toinen tontti myydään ostajan valinnan mukaan , tontille pääsee Tampereelta isolla aluksella. Rak. oik 150 m2 Hp. 93 000 € tai tarjous 30.6.2014 mennessä.

Ylöjärvi Aurejärvi (entinen Kuru), ilta-aurinkoon aukeava m-ala n. 1,1 ha,tie perille, sähkö viereisellä tontilla, rak.oik. 150 m2, opastus Aureentieltä Järveläntietä pitkin. Hp 89 000+ puuston arvo tai tarjous 30.6.2014 mennessä

Sastamala, m-ala tilasta Isokäki,790-401-1-33, 18,9 ha , puusto n. 2.350 m3,m-tal arvo n. 62 700 €, tarj. 1.8.2014

Sastamala, m-ala tilasta Härmä,790-402-2-53,7,6 ha, puusto n. 890 m3,m-tal arvo n. 25 000 €, tarj. 1.8.2014

Sastamala, m-alat tiloista Isokäki ja Härmä, 2,3 ha, puusto n. 500 m3, m-tal arvo n. 13 400 €, tarj. 1.8.2014

Sastamala, metsätila, Kangas 790-484-4-43 , 3,1 ha, m-tal arvo n. 12 000 €, tarj. 1.8.2014

Ylöjärvi, Poikelus, Koikeroisten järvi, Vettenrannantie, kesämökkikiinteistö , sähkö ja tie perille, heti vapaa, tontti 3 000 m2, omaa rantaa n. 100m,Tampereelle n. 45 km, kts. etuovi.com,tarj. 30.6.2014

Miika Bucktmanin(040 557 3947)kohteet

Mänttä-Vilppula, Kuoreniemi, Metsätila 22,2 ha/2950 m3. Kiinteistöllä hiukan heikkokuntoinen asuinrakennus, johon tulee kunnan vesi- ja viemäri. Tästä metsäkämppä metsän markkina-arvolla. Tarjoa rohkeasti! Hintapyyntö 105 000 € / tarjoukset 3.7.2014 mennessä

Mänttä-Vilppula, Kolho, Metsätila 75,6 ha/6900 m3. Hintapyyntö 240 000/ tarjoukset 25.6.2014 mennessä

Orivesi, Onnistaipale, Metsätila 20,8 ha/2100 m3. Tarjoukset 3.7. mennessä.

Tampere, Teisko, Ala-Pirttijärvi, N.50 m2:n suuruinen vapaa-ajan asunto todella kauniilla 6100 m2:n suuruisella tontilla. Tontilla ranta-sauna ja sähköt. Ei ole hinnan kiroissa.Etuovi kohde n:o 996016. Hintapyyntö 106 000 €

Välityspalkkio 4,5 % (sis.alv. 24%) tai sopimuksen mukaan.


Se ongeeneissä.

Valitsimme vahvimmat yksilöt, jotka kasvoivat muita nopeammin ja tuottivat laadukkaampaa puuta.

Tarkoin valituista puista keräsimme vartteita ja perustimme lähes sata siemenviljelystä eri puolille Ruotsia.

Siemenviljelyksiltä keräämme nyt siemenet taimitarhoillem-me. Jalostettujen taimiemme on osoitettu kasvavan 14-22 % sa-malle palstalle istutettuja metsikkötaimia nopeammin.

Vaadi parempaa tuottoa metsästäsi. Valitse jalostettua!

Metsähehtaarin tuotto istutuksesta päätehakkuuseen

*Esimerkki perustuu Skogsforskin 14%:n kasvuerolaskelmaan kuu-sitaimikossa, johon on istutettu Svenska Skogsplantor AB:n Salebyn ja Rörbyn siemenviljelmillä tuotetuista siemenistä jalostettuja taimia.

Metsän nettotuoton ero rahallisessa arvossa mitattuna

100 %Metsikkötaimi

189 %Jalostettu taimi

*Nettotuotto on diskontattu maanmuokkauspäivän nykyarvoon 3%:n korko-olettamalla.www.skogsplantor.fi

Taimiamme on nyt saatavissa koko Suomessa. Johan GrönrosPuh. 0500 [email protected]

Kysy lisää omalta met-sänhoitoyhdistykseltäsi tai ota yhteyttä:

Suojelu pyritään toteuttamaan lähtökohtaisesti vapaaehtoisin keinoin. Maanomistaja ja pai-kallinen ELY-keskus neuvotte-levat suojelun toimeenpanos-ta sopimuksen, joka on saman-lainen kuin metsien vapaaehtoi-sessa suojeluohjelma METSOs-sa. Soidensuojeluohjelmassa suojelu on kuitenkin aina pysy-

vää, ja maanomistajalla on kol-me sopimusvaihtoehtoa. Suoje-lukauppa on käytännössä tila-kauppa valtion kanssa. Tällöin maanomistaja myy koko suo-kohteensa valtiolle ja korvaus-ta maksetaan puuston ja pinta-alan mukaan. Yksityinen suo-jelualue on muuten sama, mut-ta maapohja jää maanomistajal-

le, eikä siitä siten makseta. Kol-mas vaihtoehto on maanvaihto. Siinä maanomistaja ei saa rahaa vaan arvoltaan vastaavan mää-rän esimerkiksi talousmetsää korvaukseksi. Valtiolla on vaih-tomaita huonosti tarjolla, ja vain Keski-Pohjanmaalla maanvaihto onnistunee.

Korvaus määritellään puus-ton ja suon muiden arvojen pe-rusteella. Suurin osa korvaukses-ta tulee yleensä puustosta. Tur-vearvo korvataan, mikäli koh-teelle myönnettäisiin ympäristö-lupa turpeen nostolle. Korvauk-sista voi neuvotella ELY-keskus-ten kanssa. Kaikissa sopimus-muodoissa maanomistajan saa-ma korvaus on aina verovapaata.

Käytännössä suojelu toteute-taan maanomistajan vastustuk-sesta huolimatta, eli kyseessä on nykyaikaan sopimaton pak-kosuojeluohjelma. Suojelura-jaukset tullaan tekemään niin laajoina, että esimerkiksi suo-jellun suon vesitalous ei muu-tu ulkopuolisten ojitusten myö-tä. Suojelurajausten ulkopuoli-seen maankäyttöön suojeluoh-jelmalla ei ole vaikutusta. Tä-mä on luvattu Ympäristöminis-

Soidensuojelun täydennysohjelma eteneeSoita suojellaan uuden suojeluohjelman myötä vä-hintään 100 000 ha lisää. Hallitusohjelman mukai-sessa soidensuojelun täydennysohjelmassa suoje-lu kohdistetaan luontoarvoiltaan valtakunnallises-ti merkittäville soille. Tällaisia soita ovat ojittamat-tomat, usein pinta-alaltaan laajat suoalueet. Suo-jeluun tulee sekä puustoisia että puuttomia soita. Selkeästi suurin osa suojeluun tulevista soista on yksityisten omistamia.

teriöstä ja ELY-keskuksista mo-neen otteeseen.

ELY-keskukset kartoittavat lo-put suojeluohjelmaan soveltuvat suot tulevana kesänä. Maasto-työt aloitettiin jo kesällä 2013. Kartoitusten perusteella tehdään suojelualueiden rajaukset ja eh-dotukset Ympäristöministeriölle vielä tämän vuoden aikana.

Suojelu tulee voimaan Val-tioneuvoston periaatepäätöksel-lä todennäköisesti huhtikuus-

sa 2015. Vaikka maanomista-jalla ja ELY-keskuksella ei olisi suojelusopimusta allekirjoitettu-na, tämän jälkeen maanomista-ja ei enää voi esimerkiksi ojittaa suojelualueen suotaan tai haka-ta sieltä puustoa. Loka/marras-kuussa 2014 maanomistajilla on mahdollisuus kertoa oma mieli-piteensä suojelualueiden valin-noista ja rajauksista. Tällöin tu-lee olla tarkkana ja kertoa sel-keästi, mitä mieltä suojelusta it-

se on. Myönteisesti suhtautuvi-en maanomistajien sopimukset etenevät nopeasti. Jos alueella on kovaa vastustusta suojelulle, voivat ELY-keskukset jopa har-kita kohteiden jättämistä pois suojeluohjelmasta.

Markus Nissinen ympäristöpäällikkö


Mar

kus

Nis

sin

en


Kuoreveden koulun 1-8 luo-killa oli maastopäivä torstaina 22.5.2014 Hallin urheilukentän maastossa. Kaunis, lähes heltei-nen auringonpaiste loi tilaisuu-delle hyvin positiivisen pohjan. Metsänhoitoyhdistyksen lisäk-si metsäasioista oli kertomassa UPM:n edustaja ja paikalliset metsästäjät.

Metsäasioissa oppilaita pereh-dytettiin mm puun tilavuuden arviointiin, puun iän laskentaan ja maisema-asioihin. Kotimais-ten puulajien tunnistamista har-joiteltiin sekä taimista, että täy-sikasvuisista puista.

Samanmoisia koululaisten metsäpäiviä on järjestetty yh-teistyössä 4H:n kanssa Ruove-dellä, Orivedellä ja Teiskossa.

Tero Puolitaival

Koululaiset tutustumassa metsäasioihin

Metsänhoitoyhdistyksen metsäasiantuntija Jere Aalto opastaa oppilaita puulajien nuorten yksilöiden tunnista-misessa.

Toukokuun alussa Mhy Pohjois-Pirkka järjesti Kurussa puun-korjuu painotteisen työnäytök-sen. Esittelyssä oli laaja-alai-sesti mhy:n omaa puunkorjuu-kalustoa sekä muutamia eri ko-nevalmistajien uutuuksia. Ku-run Parkkuussa järjestetty Mhy Savottapäivät tarjosivat mai-nion tilaisuuden tutustua sekä mhy:n omaan konekalustoon sekä nykyaikaiseen puunkorjuu-seen laajemminkin. Paikalla oli seitsemän erilaista hakkuuko-netta. Mukana toiminnassa oli-vat oman kaluston lisäksi Fixte-

ri – energiapuupaalain, Pro Sil-van tela-alustainen hakkuukone sekä Sampo Rosenlewin HR46 hakkuukone. Puunkorjuukalus-ton lisäksi työkohteilla oli mah-dollista tutustua energiapuun ha-ketukseen sekä metsätien kun-nostukseen. Autohakkurilla esi-teltiin energiarangan haketus-ta terminaalista ja tien kunnos-tus kalustosta oli nähtävillä kai-vinkone, tiekarhu sekä vesakko-murskain. Konekaluston lisäksi tapahtumassa oli esittelyjä met-sänuudistamisesta sekä lannoi-tuksesta. Varsinaisen tapahtu-

mapaikan lisäksi tarjottiin etä-kohteita tutustuttavaksi metsän-uudistamisesta, taimikonhoidos-ta sekä ympäristötuesta. Nähtä-vää ja tutustuttavaa riitti siis mu-kavasti vaikka koko päiväksi!

Tapahtuman varmasti suurim-man kiinnostuksen keräsi Fixte-ri-paalain. Koneella hakataan energiapuuta nuorista harven-nusmetsistä kokopuupaaleiksi. Hakkuukoneen kouralla syöte-tään puutavaraa koneen päällä olevaan paalaimeen, josta lop-putuloksena pudotetaan siisti ja sidottu määrämittainen ener-

MHY Savottapäivät esitteli nykyaikaista puunkorjuuta

giapuu paali. Paalin kuivumiso-minaisuudet ovat erittäin hyvät ja lisäksi energiapuun kuljetta-minen ja hakettaminen paalina tuo koko korjuuseen huomatta-via etuja. Toistaiseksi paalaimia ei kovinkaan usein palstan lai-doilla näy, mutta nuoren met-sän hoitoon ja energiapuun kor-juuseen laite on hyvin tervetul-lut tulokas.

Mhy Savottapäivillä mhy:n omaa puunkorjuukalustoa edus-tivat Metsä-Koskela Oy LogSet hakkuukoneella, Metsätyö Kiin-tonen Oy ProSilvalla sekä Ko-

neurakointi Seppo Koskela pie-nellä Sampo Rosenlew hakkuu-koneella. Lisäksi mhy:n kuljet-tajat suorittavat näytöksen hak-kuu esitykset. Kokemusta ja osaamista puunkorjuuseen voi-tiin todeta löytyvän!

Nyt järjestetty Mhy Savotta-päivät pidettiin avoinna yleisöl-le perjantain ja lauantain ajan. Näin laajana työnäytöksenä ei mhy Pohjois-Pirkka aiemmin ole puunkorjuuta esitellyt, mutta jatkoa tapahtumalle on tuleviin vuosiin suunniteltu. Tärkeimpi-nä tavoitteina oli lisätä kiinnos-

tusta metsien hoidollisiin hak-kuisiin ja muutenkin metsän- ja metsätienhoitoon. Tapahtu-man keväinen ajankohta oli so-piva muistutus, että puunkor-juu onnistuu myös kesällä su-lan maan aikana, kunhan metsä-teiden kunto ja hakkuukoneiden valinta aiheen mahdollistavat. Näihin tavoitteisiin Mhy Savot-tapäivät vastasi osuvasti ja sa-malla tapahtuma avasi näyttä-västi puunkorjuun kesäkauden.

Vesa Kastari

Mhy Savottapäivillä tutustuttiin tämän päivän puukorjuukalustoon. Mukana savotalla mm. Sampo Rosenlew HR46 hakkuukone (vas.) sekä ProSilvan tela-alustainen hakkuukone (oik.), joka soveltuu erityisesti turvemaiden hakkuuseen myös kesäkelillä.


www.mhy.fi

Metsänomistajien metsätaito Tapion Malja 4.9. klo 16Kilpailukeskus: Nisu-Väinä Metsästäjät ry:n maja, osoite Väinänperäntie 35, 39310 Viljakkala.

Ensimmäinen lähtö radalle: klo 17:00.

Kokoontuminen klo 16. Lähtöihin siirrytään omilla autoilla.

Sarjat: Naiset, miehet, alle 18v. Metsänhoitoyhdistysten välinen Tapion Malja -joukkuekilpailu, jossa lasketaan kolmen parhaan pistemäärä sarjasta riippumatta.

Ilmoittautuminen: 3.9.2014 mennessä [email protected] tai 050 540 4354 Kilpailu on samalla mhy Pirkanmaan ja mhy Pohjois-Pirkan mestaruuskilpailu.

Osallistumismaksu 20 €.Tervetuloa joukolla mukaan!Puh. 010 256 2901

:

Kysy lisää meiltä tai vieraile osoitteessa op.fi/ruovesi

www.phpoy.fi

Puhelimet, tietokoneet, internet- ja puhelinliittymät sekä kanavapaketit. Tervetuloa!

Myymälöistämme

yhteyden ylläpitoon!KaIKkI

Huoltoa,neuvontaa,

palvelua

Yritys-myynti

Internet-ja puhelin-

liittymät

Laitteet & tarvikkeet

Kanava-paketit

Mänttä: Virkamiehenkatu 3 Ruovesi: Honkalantie 1Virrat: Keskustie 7avoinna: ma-pe 9-17, p. 03 486 4300, www.phpoy.fi

Pohjois-Hämeen Puhelin 0y

TV

Myynti, huolto, varaosat

Pirkantie 22 Virrat 010 2711200

WWW.VIRHYDRO.FI

Tuo Huskusi

huoltoon

55€

Hintaan sis.

Terä

Tulppa

P-suodatin

Puhdistus

Säätö

Käytämme

vain

alkuperäisiä

osia.

0500 337 104Erkki Nurmi

Puutavara-kuljetuksetammattitaidolla

1 Uusi metsä alkuun nopeasti, uudistamistöissä ei kannata viivytellä.

2 Muista varhaisperkaus, perkaa taimikkosi viimeis-tään 5v uudistuksesta tarvit-tavin osin. Poista kaikki yli-määräinen lehtipuuvesakko.

3 Taimikonhoito ajallaan, jos ja kun taimikkosi kasvaa 3-6 metrin pituusvaiheessa ko-measti, täystiheänä ja hoi-dettuna onkin metsänjatko-kasvatus helppoa jatkossa.

4 Ensiharvennus ja harven-nus ajallaan, silloin järey-tyminen on nopeaa kunnon

tukkipuustoksi ja uudistamis-mahdollisuus saavutetaan sel-keästi aikaisemmin. Tämän li-säksi kyseinen tukkipuusto si-sältää arvokasta tukkipuuta huomattavasti enemmän kuin huonommin hoidettu metsikkö.

5 Jos haluat ottaa metsästäsi kai-ken irti huolehdi ensin nämä perusasiat ajallaan kuntoon, sen jälkeen metsänlannoituk-sella on mahdollista lisätä kas-vua, samoin lyhentää kiertoai-kaa.

Kaikkiin metsääsi koskeviin työmuotoihin antaa neuvonsa Metsänhoitoyhdistys Pohjois- Pirkka halutessasi teemme myös nämä työt puolestasi. Li-säksi hoidamme uusien metsä-teiden rakennukset, vanhojen peruskunnostukset ja teem-me kevytrakenteisia tilakoh-taisia teitä. Tieasioihin inves-toimalla parannetaan puuston korjuumahdollisuuksia ja sen seurauksena puusta maksetaan parempaa hintaa.

Metsän kasvatuksen lyhyt oppimäärä:

harvennus uudistus-hakkuu

uudistus varhais-perkaus

taimikon-hoito

ensi-harvennus

30vuotta

40-50vuotta

60-90vuotta

0vuotta

5vuotta

10-15vuotta

www.mhy.fiMetsänhoitoyhdistys Poh-jois-Pirkan toiminta oli va-littu yhdeksi PEFC-serti-fioinnin tarkastuskohteek-si Keski-Suomen alueella keskiviikkona 4.6. Aamu-päivällä tarkastettiin Län-gelmäen toimistolla pape-riasiat ja iltapäivällä tehtiin maastotarkastuksia Längel-mäen ja Kuoreveden met-sissä. Metsurit ja koneyrit-täjät olivat tehneet hyvää

työtä, tehdyissä tarkastuksissa ei ilmennyt suurta huomautet-tavaa yhdistyksen toiminnasta.

Mhy:n jäseninä metsänomis-tajat ovat mukana sertifioinnis-sa. PEFC:stä voi irtautua ilmoit-tamalla siitä kirjallisesti yhdis-tykselle tai liitolle. Mutta lähes kaikki metsänomistajat ovat hy-väksyneet vaatimukset ja py-syneet mukana. Sertifiointi tuo hyvinvointia sekä metsille, et-tä metsistä toimeentuloa ja vir-

PEFC-sertifioinnin tarkastus kistystä saaville ihmisille. Jos-kus metsänomistaja haluaisi toi-menpiteitä, joihin motokuski tai maanmuokkaaja ei voi suostua. Tällaisia ovat esim. säästöpui-den poistaminen tai ojien per-kaaminen järveen asti. Tällöin on järkevintä keskustella metsä-asiantuntijan kanssa. Haasteelli-simpia kriteereitä kaikille toimi-joille ovat erilaiset säästettävät kohteet ja vesiensuojelu, niissä tulee helposti poikkeamia.


RuovesiKuruntie 12Puh. 03 486 4551

ToiminnanjohtajaHarri Katajamäki 044 776 4553

TaloussihteeriKatri Moskari 03 486 4552

ToimistosihteeriMinna Korhonen 03 486 4551

Metsänparannus-esimiesJari Hemminki 044 776 4549

KorjuuesimiesSari Kaleva 044 557 8589

MetsäasiantuntijaAntti Sarvana044 776 4554

MetsäasiantuntijaVille Haavisto 044 776 4555

MetsäasiantuntijaJaakko Toijala044 776 4556Vanhempainvapaalla 16.8. asti

MetsäasiantuntijaElina Kotilainen044 580 1049

KuruSuittilahdentie 1

MetsäasiantuntijaReijo Rantala044 776 4559

KenttäesimiesVesa Kastari 044 776 4560

TeiskoTerälahdentie 1095

MetsäasiantuntijaLeo Kinnunen044 776 4552

KuorevesiKotovainiontie 8 A 2

MetsäasiantuntijaTero Puolitaival 044 776 4558

Metsäasiantuntija Niina Laivanen 044 776 4550 25.8.2014 alkaen

Mänttä-VilppulaKaarikatu 1

MetsäasiantuntijaTero Puolitaival 044 776 4558

MetsäasiantuntijaJere Aalto044 776 4557

OrivesiKeskustie 35

KiinteistöasiantuntijaMiika Bucktman 040 557 3947

KenttäesimiesAntti Kujala044 580 1046

MetsäasiantuntijaJani Mäkinen 0400 745 715

MetsäasiantuntijaJuha Ruuska0400 131 337

MetsäasiantuntijaMarkku Lehtimäki 040 835 0239

Mhy Pohjois-PirkkaKuruntie 12, 34600 RuovesiPuh. 03 486 4551 • Faksi 03 486 4558Toimisto avoinna 7.30 - 15.00www.mhy.fi/[email protected]@mhy.fi

MetsäasiantuntijaRami Raittinen 0400 131 340

VirratVirtaintie 40 A

MetsäasiantuntijaHannu Kivi-Mannila 0400 159 151

MetsäasiantuntijaJere Leppämäki 0400 159 153

KenttäesimiesKerkko Koro044 580 1043

KiinteistöasiantuntijaJanne Savilahti044 760 7788

LängelmäkiAallontie 6

MetsäasiantuntijaHannu Varjoranta0400 361 723

MetsäasiantuntijaPentti Alanko0400 238 590

MetsäiltamatPohjaslahden Vehkakosken lavalla lauantaina

2.8.2014 klo 18.00–01.30.Metsäosuus klo 18.00–22.00

Tarjolla mm. ajankohtaista metsäasiaa puunjalostuksen tulevaisuuden suunnitelmista ja uudistuneesta

metsälainsäädännöstä, luontoasiaa suurpedoista ja vapaaehtoisesta metsien suojelusta, halonhakkuunäytöstä,

moottorisahaveistoa, puomilla juoksua ja traktorinvetoa.

Iltamien lopuksi tanssit tahdittaa Matti ja Teppo & Horizone.

Järj. Virtain Urheilijat yhteistyössä metsälan toimijoiden kanssa.

Liput 20 € lapset alle 15 v. vanhempiensa kanssa ilmaiseksi.

Tervetuloa!

Nimi Gsm VuosilomaAalto Jere 044 776 4557 7.7.–19.7.Alanko Pentti 0400 238 590 23.6–19.7.Bucktman Miika 040 557 3947 30.6–19.7 ja 4.8–15.8.Haavisto Ville 044 776 4555 23.6.–26.7.Hemminki Jari 044 776 4549 16.6.–28.6. ja 14.7.–19.7.Kaleva Sari 044 557 8589 16.6.–19.6. ja 7.7.–2.8.Kastari Vesa 044 776 4560 23.6.–28.6. ja 21.7.–16.8.Katajamäki Harri 044 776 4553 7.7.–2.8.Kinnunen Leo 044 776 4552 1.7.–2.8.Kivi-Mannila Hannu 0400 159 151 23.6.–19.7.Korhonen Minna 0400 159 152 16.6.–19.6. ja 28.7.–16.8.Koro Kerkko 044 580 1043 16.6.–28.6 ja 21.7.–6.8.Kotilainen Elina 044 580 1049 Kujala Antti 044 580 1046 7.7.–9.8.Laivanen Niina 044 776 4550 Lehtimäki Markku 040 835 0239 7.7.–2.8.Leppämäki Jere 0400 159 153 14.7–9.8.Moskari Katri 044 775 9866 7.7.–26.7. ja 18.8.–23.8. Mäkinen Jani 0400 745 715 14.7–9.8.Puolitaival Tero 044 776 4558 30.6.–19.7. ja 28.7–9.8.Raittinen Rami 0400 131 340 30.6.–26.7.Rantala Reijo 044 776 4559 7.7.–2.8.Ruuska Juha 0400 131 337 1.7.–12.7.Sarvana Antti 044 776 4554 7.7.–2.8.Savilahti Janne 044 760 7788 14.7.–9.8.Toijala Jaakko 044 776 4556 21.7.–16.8.Varjoranta Hannu 0400 361 723 7.7.–9.8.

Toimihenkilöiden kesälomat

Toimihenkilömme lomailevat pääosin heinäkuussa. Päätoimistoltamme numerosta 03 486 4551

saat koko heinäkuun ajan tietoa päivystävistä toimihenkilöistä.

metsänhoitoyhdistys pohjois-pirkan tiedotuslehti 2/2014 • 17.6kesän kynnyksellä. metsäpirkka...

Documents