metsÄvaratieto - etusivu | metsäkeskus · metsävaratiedon kehittämisnäkymiä (1) tiedonkeruu...

METSÄVARATIETO

KOHTI 2020-LUKUA

Tietotarvekyselyn yhteenveto ja metsävaratiedon

kehittämisnäkymiä

Juho Heikkilä, Vantaa, 15.4.2015

Tietotarvekyselyn yhteenveto (1)

• Toimijakysely lähetettiin 87 henkilölle. Vastauksia 20 kpl.

Vastaukset toimijoittain

Firmat/MH MHY Kaikki

25 39 64 (toimijoiden lkm)

12 7 19 (vastaukset)

48% 18% 30% (vastaus%)

• Vastausprosenttiin ei laskettu samaa firmaa useaan kertaan

• Pienimuotoisempi kysely myös muilta valtionhallinnon

organisaatioilta (4) ja kunnilta (10).

• Lisäksi Metsään.fi kautta metsänomistajapalautetta.

14.4.2015 Suomen metsäkeskus 3

Mv-tiedon käyttötarkoitus nyt ja jatkossa (2)

• Markkinointi, puunhankinta (mv-tiedosta reservipankki), metsäpalvelut,

metsä/leimikko/toimenpidesuunnittelu, työnohjaus, työvaikeusluokitus,

hakkuukertymän ja puuston kehityksen ennustaminen, metsäomaisuuden

arvonmääritys, tilastolliset yhteenvedot.

Mv-tieto on mukana operatiivisen työn vaiheissa markkinoinnista töiden

toteutukseen.

Nykyinen mv-tieto on perus/pohjatietona, jota täsmennetään tarvittaessa

(metsä- ja leimikkosuunnittelu, tila-arviot jne.).

Tulevaisuudessa

• Käytetään samoihin tarkoituksiin, mutta hyödyntämisastetta nostetaan

merkittävästi sekä käyttö täsmällisemmin.

• Tiedon laatu ja ajantasaisuus tulisi mahdollistaa suuressa osassa kohteista

sähköisen asioinnin.

• Olisi tärkeää saada tietoa korjuuolosuhteista. Tavoitteena on myös esim.

parempi katkonnanohjaus, joka edellyttäisi puuston järeys- ja laatutekijöitä.


Mv-tiedon jakelukanavat (3)

• Mv-tietoa käytetään sekä M.fi:n että tiedonsiirtorajapinnan kautta.

Jälkimmäistä hyödyntävät tällä hetkellä isommat toimijat.

Palautteen perusteella palvelu toimii hyvin ja ratkaisuja on haettu

yhteistyössä.

• Metsään.fi roadmap olisi hyvä, jotta tiedetään mitä on tulossa ja

osataan varautua omissa järjestelmissä.

• Palautetta: kuvionumerointi vaihtelee, tilojen lohkomiset

nopeammin, kuvioilla topologiavirheitä. SMK:n tulisi yhdessä

toimijoiden kanssa kehittää kuviokohtaista päivitystä.

• Tiedonsiirtorajapinnan osalta muutosten ennustettavuuteen ja

standardinhallintaan toivotaan edelleen parannusta. Lisäksi

tarvittaisiin tarkemmat tiedot muutoksista (esim. mv-tietojen

päivittyessä, mille tiloille kohdistuu).


Mitä muita tunnuksia mv-tietoon, tarvitaanko

kaikki kehitysluokat (4)

• Kyselyn liitteenä oli listattu vain puustomuuttujat. Maapohja- ja

kasvupaikkatiedot on viety myös hilalle (perustuvat pääosin

edeltävään kuv.arviointiin).

• Useissa vastauksissa todetaan, että puuston tietosisältö on riittävä.

Selkeä kanta on, että mv-tiedon pitää kattaa kaikki kehitysluokat.

Kehitettävää

• Kattavammat historiatiedot, momuille tarkempi sijainti (esim. lähde).

• Puuston laatua kuvaavien tunnusten kehittäminen tärkeää.

• Eri-ikäisrakenteisen metsän käsittelyalue? SMK:ssa se on kuvio.

• Tietosisältö ei tarvitse olla sama kaikissa (esim. taimikoissa

oleellista hoidon kiireellisyys).

• Mahd. uusia tunnuksia: puuston pituusvaihtelu, tarkempi rulu-

summa lpm-jakaumaan, ositteiden min/max-lpm, kuivaoksaraja.


Mitä muita tunnuksia mv-tietoon, tarvitaanko

kaikki kehitysluokat (4)

• Nuorten metsien (T2/02) puustotulkintaa pitäisi edelleen kehittää.

• Energiapuukertymä (pienpuut ja ainespuiden latvat).

• Maaston korjuukelpoisuus, arvio lahon määrästä.

Kaikkea tarvittavaa ei saada ilmasta, osa tunnuksista

maastoarvioinnin tai 1. toimenpiteen toteutuksen yhteydessä.

Visiota: ”Siirrytään puukohtaiseen tietoon. Yksittäisestä puusta

ainakin puulaji, lpm, pituus ja sijainti. Tulevaisuudessa runkomuoto

ja oksikkuus. Lisäksi entistä tarkempi maaperätieto.”


Hilamuotoinen mv-tieto tai mikrokuviointi (5)

• Suht. selkeä linjaus: SMK:n mv-tieto hilalle sekä toimenpidekuvioille

(esim. metsänomistajan tarpeisiin).

• Mikrokuvioita ei oteta tässä vaiheessa yleisesti jaettavaksi mv-

tiedoksi. Toimija voi hankkia hallinnoimiltaan mailta mikrokuviot ja

tarvittaessa niille yleistetyt puustotulkintatiedot osallistumalla

laserinventointiin yhteistyökumppanina.


• Useat totesivat, että hilatiedolle on käyttöä

metsäsuunnittelussa. Lisäksi mv-tiedon

ylläpidon kannalta hilamuoto on toimiva.

• Myös nykyisen kaltainen toimenpidekuvio

ja sille yleistetty mv-tieto nähtiin tärkeänä.

• Mikrokuvioillekin hieman kannatusta,

mutta jos inv.yksikkö on hilaruutu, niin ei

kannata yleistää erikseen mikrokuvioile.

Runkolukusarjat (8-9)

• Yleinen jako vastauksissa oli, että isojen yritysten puolella

runkolukusarjat (hilatasolla) nähtiin tärkeänä. Vastaavasti esim.

mhy-puolella puutavaralajeja pidettiin riittävänä.

• Jos puustotulkinnan runkolukusarjat parantavat teoreettisista

jakaumista tuotettuja puutavaralajiennusteita, tiedosta olisi hyötyä.

Epäselvää nykymenetelmällä. Pitäisikö tieto tuottaa 1. käsittelyn

yhteydessä tulevaisuudessa esim. maalasertekniikalla.


• SMK:n järjestelmäkehityksessä

varaudutaan ns. empiirisiin

runkolukusarjoihin (tulevat ne

jatkossa ilmasta tai maasta).

• Yksittäisenä mainintana

esitettiin myös, että

energiapuukertymät saisivat

olla puutavaralajitiedoissa.

Mv-tiedon tarkkuus, puu- ja puutavaralajit (10)

• Toimenpiteiden määrityksen/ajoituksen kannalta nykyiset kokonaispuuston

tunnukset ovat inventointihetkellä riittävät oikeiden päätösten tueksi.

• Nykyisellä inventointikierrolla kasvumallien virheellä on isompi vaikutus

kuin inventointihetken laadulla. Toimenpiteiden ajoittamisen kannalta tulisi

panostaa nopeampaan inventointikiertoon, kasvumallien laatuun tai kasvun

alueelliseen kalibrointiin. SMK on kehittänyt näistä viimeistä.

• Operatiivisessa toimenpidesuunnittelussa tarkemmat lähtötiedot (puu- ja

puutavaralajit) korostuvat. Molemmat ovat yhtä tärkeitä, ei voi erottaa.

• Tulevaisuudessa sähköiset puukauppa- ja metsäpalvelut vaativat myös

pohjaksi tarkemman tiedon (ilman maastokäyntiä).

• Tervetulleita päätöstukitietoja olisivat myös työvaikeutta, puuston laatua ja

korjuuolosuhteita kuvaavat tunnukset.

• Puuston iän määrittämisen ongelmat (laserinventoinnin haastavin tunnus).

• Vaikeutena on ollut myös se, ettei ensiharvennuskohteet nouse tarpeeksi

hyvin esille. Pyritään edelleen kehittämään nuorten metsien inventointia

sekä tulkinnan että laskennan keinoin.


Mv-tiedon tarkkuus, puu- ja puutavaralajit (10)


• Pystyisikö erottamaan taloudellisesti huomattavan eriarvoiset lehtipuulajit.

Tämä ei onnistu nykyisin ja tod.näk. ilmasta käsin hankalaa myös jatkossa.

• Mv-tiedon tarkkuudesta puhuttaessa on syytä muistaa, että kuvioittaisen

relaskooppiarvioinninkin virhe on keskimäärin 15-30 %. Alla esimerkki

laserinventoinnin mikrokuviotason laatukontrollista.

Yksinpuin - tiedonkeruun kustannukset (11)

• Yksinpuin tulkinta tai kustannuksiin osallistuminen ei saanut

kannatusta.

• Todettiin myös, että tässä vaiheessa on turhaa puhua

kustannuksista, vaan pitäisi selvittää onko yksinpuin tulkinta

mahdollista.

• Ei ole tietoa parantaisiko yksipuin tulkinta laatua ja tehostaisi sitä

kautta toimintaa. Moninkertaiset tiedonkeruun kustannukset eivät

ole perusteltuja. Laitekehityksen myötä kustannukset laskevat ja

kaukoaineiston laadun parantuessa osa yksinpuin tulkinnan

nykyisistä laatuongelmista voitaisiin mahdollisesti myös ratkaista.

• Menetelmiä ei pitäisi myöskään jakaa jyrkästi alue- tai

puukohtaisiin. Jatkossa voi olla myös hybridimenetelmiä, joissa

hyödynnetään molempien ominaisuuksia.


Alueelliset yhteenvetotiedot (6)

• Aluetason tiedolle on tarvetta esim. puunhankinnan strategisessa

suunnittelussa. Metinfo/VMI-aineistoa on käytetty.

• Todettiin myös, että mikäli parempaa aineistoa on tarjolla,

käyttökohteita on olemassa.

• Kuntatasolla hakkuumahdollisuudet (hakkuu/ostopotentiaali),

hankinta-alueiden jako, kestävä hakkuusuunnite.

• Kuntatason tiedoilla olisi käyttöä myös esim. hoito/harvennusrästien

kampanjoinnissa tai metsäenergian käytön edistämisessä.

• Todettiin, että data saisi olla helposti muokattavissa (esim. excel).


Toteutustieto mv-tiedon ylläpidossa (12-14)

• Toimijoilla on laajasti paikkaan sidottua tietoa sekä

metsänhoitotöistä että hakkuista.

• Toteutustiedon lähettäminen yhteiseen tietokantaan sai lähes

yksimielisen kannatuksen, jos koko toimiala saadaan mukaan.

• Tässä pitää toteutua metsänomistajan oikeusturva, toiminnan

lainmukaisuus, toimijoiden tasapuolinen kohtelu sekä mahdollisten

kustannusten tasapuolinen jakaminen.

• Käytännön toteutus ja käyttöönotto voi olla haasteellista, mutta jos

suurista linjoista voidaan sopia, on toteutus tietotekninen kysymys.

Tahtotila on ja SMK:lla valmiudet kehittää mv-tiedon ylläpitoa.


Mv-tiedon keruu kaikilta omistajaryhmiltä ja

tiedon julkisuus (7,15)

• Kattava laserinventointi sai yleisesti kannatusta.

• Yrityspuolen vastauksissa tuotiin pääasiassa esille, että julkisin

varoin kerätyt aineistot tulisivat olla avoimia.

• Esitettiin vaihtoehtoa, että mv-tiedot olisivat julkaisunsa jälkeen

toimijoiden käytettävissä, jos omistaja ei määräaikaan mennessä

kiellä käyttöä nimeämiltään toimijoilta.

• Lisäksi metsää omistavat toimijat totesivat, että tiedon luovutus

pitäisi olla samoilla periaatteilla kuin yksityismailta.

• Mhy-puolen vastausten perusteella mielipide on, että

metsänomistaja päättäköön jatkossakin omaisuustietojensa

luovuttamisesta.




• Yleisesti tähän liittyy metsätietolaki, julkisuuslaki ja henkilötietolaki.

• SMK:lla on metsätietolakiin perustuva oikeus kerätä mv-tietoa ja

käyttää sitä laissa säädettyihin tarkoituksiin.

• SMK:n mv-tiedot ovat julkisuuslain mukaisesti julkisia omistajasta

riippumatta, eikä SMK:lla ole harkintavaltaa sen suhteen

annetaanko julkinen tieto vai ei.

• Se onko tieto henkilötietoa, on eri asia kuin tiedon julkisuus.

• Jos mv-tieto on henkilötietoa, se vaikuttaa siihen miten tietoa

voidaan luovuttaa. Vain luonnollisten henkilöiden osalta tarvitaan

omistajan suostumus (yksityismetsät). Lisäksi mv-tietoa voidaan

luovuttaa monilla muilla perusteilla, kuten sopimus, toimeksianto,

asiakkuussuhde, jäsenyys, tutkimus, viranomaistehtävä.




• Todettakoon, että mv-tieto jalostetaan toimenpidekuviotasolle vain

yksityismailta. Lisäksi jos julkisyhteisö (esim. kunta) haluaa M.fi

asiakkaaksi, niin tuotetaan mikrokuvioista automaattisesti yhdistetty

kuviotason aineisto ilman viimeistelyä ja kohdennettua maastoinventointia.

• Näin ollen kattava laserinventointi olisi käytännössä jaettavissa

tiedonsiirtorajapinnan kautta vain hilatasolla ja xml-muodossa.

• Jos toimija osallistuu hankintaan hallinnoimiensa maiden osalta, voidaan

sopimuksellisesti osoittaa aineiston oikeudet hankintaosapuolille. Toisaalta

hankkiiko SMK lainkaan sellaista tietoa, jonka käyttöoikeuksia on rajattu

muutoin kuin mitä laissa säädetään.

SMK käyttää mv-tietoa omassa lainvalvonnassa. Kysyntää kattavalle

tiedonkeruulle on esim. kuntien ja seurakuntien taholta. SMK on tehnyt

hankintayhteistyötä myös metsäyhtiöiden ja Metsähallituksen kanssa.

Lisäksi kattava tiedonkeruu toimiva omistajan muuttuessa.

Selvitetään vielä kattavaa tiedonkeruuta ja pyritään luomaan tähänkin

yhdenmukaiset ja tasapuoliset toimintatavat.


Mv-tiedon keskeiset kehittämiskohteet ja visiot

tai muu palaute (16-17)

Muutama koottu palaute

• Kehittämiskohteina taimikkoinventointi, puulajitulkinta, tarkempi

runkolukusarja ja sitä kautta puutavaralajijakauma. Parannusta

voidaan saada instrumenttien kehityksen myötä tai yhdistämällä eri

menetelmiä. Ajantasaistukseen on Suomessa kaikki tieto olemassa.

• Laitetaan paukut tähän. Metsäkeskus on puolueeton toimija, joka

sopii erinomaisesti metsävaratiedon operaattoriksi.

• Integroidun metsävaratiedon keruujärjestelmän luominen ja

käyttöönotto. 2020-luvulla meillä pitää olla yksi ja yhteinen

metsävaratietokanta, joka on kaikkien toimijoiden käytössä.


Valtionhallinto ja kunnat

• Lähetettiin pienimuotoisempi kysely 10 kunnalle (2 vastausta)

sekä Luke, Syke, MML, Mavi (1 vastaus).

• Kuntien osalta ajankohtaisten tietojen saatavuus ja omien

tietojen päivittäminen kiinnostaa. Mm. puulajisuhteiden ja

taimikoiden tarkempaan määritykseen nähtiin kehitystarvetta.

• MML: Käyttökohteita esim. kauppahintatutkimukset, metsien

kiinteistörakenneselvitykset, metsätilusjärjestelyn ja muiden

kiinteistötoimitusten (kuten halkomiset) pohjamateriaalina.

• MML: Mv-tiedon käyttö kiinteistöarvioinnin kehittämisessä olisi

yksi tärkeä askel (lainsäädäntö rajaa tiedon hyödyntämistä).

Maastotyön luonne muuttuisi perustietojen keruusta tietojen

tarkistamiseen, mikä toisi kustannussäästöjä. Mv-tiedon

käytön mahdollistaminen parantaisi maanmittaustoimituksissa

tehtävän arvioinnin laatua, tarkkuutta ja oikeudenmukaisuutta.


Metsänomistajapalaute M.fi kautta

Mv-tietoon liittyen on noussut esille mm:

• Metsänkäyttöilmoituksen jälkeen tietojen päivittyminen, vaikka

metsää ei olisi vielä hakattu.

• Metsänomistajan huomioimia eroja (vertaa metsäsuunnitelmaan

tai muihin tietoihin)

› kuvioiden numerot ovat muuttuneet ja kuviointi on erilainen

› puustotiedoissa on eroa (esim. puuston ikä tai väärä puulaji)

• Lisäksi toteutuneista toimenpiteistä tulee toiveita, mm. tietojen

näkyminen pidemmältä ajalta (erityisesti kemera) tai tarkka

toimenpide (esim. lannoitus).

Metsään.fi:n palautteita tulee kymmeniä joka kuukausi ja ne

käsitellään palvelulupauksen mukaisesti.

Itse palvelun teknisestä toimivuudesta tulee vähän palautetta.


Metsävaratiedon kehittämisnäkymiä (1)

Tiedonkeruu

• Metsävaratiedon keruu kaikilta omistajaryhmiltä.

• Hilamuotoisen metsävaratiedon jakelu tiedonsiirtorajapinnassa.

• Kuviointiprosessin automatisointi ja tehostaminen.

• Empiiriset runkolukusarjat puustotulkinnassa, tietokannassa,

laskennassa.

• Mahdollisuuksien mukaan uutta mv-tietosisältöä, kuten

korjuuolosuhteet, puuston laatutieto, kunnostusojitustarve,

metsäteiden kunto, kaavoituksen huomioonottaminen, bioenergia,

luonto tms.


Kaukoinventointi

• Laadusta ei voi tinkiä yhtään (päinvastoin), jotta tieto soveltuu

käytäntöön.

• Laserinventointi kehittyy uusien keilainten myötä, jolloin

pistetiheys ja pulssien laatu paranee. Kustannusten kannalta on

oleellista lentämisen määrä, eli miltä korkeudelta keilataan.

• Puuston määrän (runkolukusarjat/puutavaralajit) lisäksi

kehittämistä on edelleen puulajitunnistuksessa. Ilmakuvien kautta

parannusta ei ole odotettavissa.

• Aaltomuotolaser (full waveform), uudet monikanavakeilaimet

(multispectral lidar), hyperspektrikuvat (puulajit, metsätuhot).



Ajantasaistus

• Vuodessa koko maasta n. 116 000 metsänkäyttöilmoitusta (mki)

ja 54 000 kemera-hakemusta (v. 2013 tieto).

• Jatkuva ajantasaistus onnistuu mki-, kemera- ja muilla

käytettävissä olevilla tiedoilla. Mki:n toteutusajankohta ja leimikon

rajaus on kuitenkin epävarma.

• Ajantasaistukseen merkittävä parannus, jos saadaan

hakkuutietoa ja esim. omavalvonnan kautta hoitotietoa.

› Omavalvontaan ensi vaiheessa kemera.

› Hakkuukonetiedosta vähintään leimikon rajaus, ajankohta sekä onko

harvennus vai päätehakkuu.

• Hakkuukonetiedosta Metsätehon Forest Big Data-hanke, jossa

mukana mm. SMK ja HY.

• Toimijoiden toteutustiedon vienti ajantasaistusprosessiin

edellyttää yhteistä tahtotilaa, standardia ja järjestelmäkehitystä. 14.4.2015 Suomen metsäkeskus 23


Kiitos!

metsÄvaratieto - etusivu | metsäkeskus · metsävaratiedon kehittämisnäkymiä (1) tiedonkeruu...

Documents