MIKA RAUNIO NADJA NORDLING TAINA KETOLAJUKKA P. SAARINENANNIINA HEINIKANGAS

2

Käsikirja perustuu käytännön kokemuksiin kansallisessa 6Aika-ohjelman Avoimet innovaatioalustat –kärkihankkeessa (AIA), joka pyrkii lisäämään kehittämistyön osallistavuutta ja käytännön innovaatiovaikutuksia. Toiminta ja käsitteistö ovat kokonaisuutena vasta muotoutumassa kaupunkikehittämisen tarpeisiin, vaikka jotkin yksittäiset innovaatioalustat ovatkin jo pitkälle kehittyneitä. Käsikirja toimii oppaana alustamaisessa kaupunkikehittämisessä. Käsikirjan keskeisenä tavoitteena on määritellä alustamainen kehittäminen kaupunkien kohdalla sekä tarjota työkaluja ja ajatuksia entistä laajempaan ja syste-maattisempaan innovaatioalustojen hyödyntämiseen kansalli-sella ja kansainvälisellä tasolla.

AIA-kärkihankkeen tavoitteena on alustojen johtamiseen panostamalla luoda osaamista, josta voidaan synnyttää älyk-kään kaupungin (Smart cities) vientituotteita ja mahdollistaa pk-yritysten kasvu ja kansainvälistyminen. Onnistuessaan alustakehittäminen tarjoaa suomalaisille kaupungeille roolin kansallisen ja eurooppalaisen innovaatiopolitiikan edelläkävi-jöinä sekä uusia välineitä tietotaloutta ravistelevan rakenne-muutoksen hallintaan.

AIA-käsikirja on ”elävä dokumentti” ja sitä päivitetään ja täydennetään 6Aika AIA-hankkeen kuluessa 2015–2018 niin, että alustajohtamisen ja mittaamisen kysymyksiin vasta-taan jatkuvasti päivittyvällä tiedolla sekä esimerkeillä kaikilta kaupunkiseuduilta. Lopullisessa muodossaan työ tai sen osat jalostuu alustajohtamisen ja mittaamisen käsikirjaksi, jota on käytännössä testattu vuorovaikutuksessa keskeisten toimijoi-den kanssa kuudella kaupunkiseudulla. Tampereen alustatoi-mintaan keskittynyt ensimmäinen versio AIA-työpaperi 1/2015 Avoimet innovaatioalustat – Tampere uuden kehittämismallin kasvuympäristönä (versio 1.0) julkaistiin 18.9.2015 ja on saata-villa osoitteessa (https://avoimetinnovaatioalustat.wordpress.com). Julkaisu on osa Tampereen yliopiston ja Pirkanmaan liiton osahankkeiden työpaketteja.

Tampere 5/2016

Kirjoittajat

ESIPUHE

3

1 ALUSTAKEHITTÄMINEN................................... 41.1 Lähestymistapa ja käsikirjan tavoite ............................................ 41.2 Kaupunki kehittäjänä ...................................................................... 41.3 Alustakehittämisen ajurit ............................................................... 5

2 AVOIN INNOVAATIOALUSTA .......................... 72.1 Avoin innovaatio ............................................................................... 72.2 Alustatalous .......................................................................................82.3 Jakamistalous ja startup-kulttuuri ................................................. 102.4 Alustatalouden fyysiset rajapinnat ............................................... 102.5 Innovaatioalustan käsitteellinen määritelmä ............................. 12

3 TOIMINTA ......................................................... 143.1 Alustamaisen kehittämisen työkalut ja niiden kategoriat ....... 143.2 Alustat kokeiluille ja yhteiskehittämiselle .................................... 153.3 Alustat uudelle liiketoiminnalle ja palveluille ............................. 193.4 Oppiminen alustoilla – kulttuurin muutosta ja koulutusta ........22

4 YHTEISÖ ............................................................ 244.1 Roolit yhteisössä ...............................................................................244.2 Kehittäjän tai ”innovaattorin” näkökulma .................................244.3 Kuluttajan näkökulma ......................................................................254.4 Asiakasnäkökulma ............................................................................254.5 Omistaja näkökulma ........................................................................274.6 Alustan operatiivinen johtaminen: Managerit ja fasilitattorit 28

5 TILA ................................................................... 305.1 Alustapalvelun infrastruktuuri ....................................................... 305.2 Alustojen alueellinen verkosto ..................................................... 325.3 Kansainvälinen verkosto ja skaalautuvuus ................................. 32

6 ALUSTAT KEHITTÄMISEN AVOIMINA RAJAPINTOINA ............................. 34

7 YHTEENVETO .................................................... 37

LIITTEET: Johtamisen ja kehittämisen työkaluja........................................ 39Lähteet ..............................................................................................................47

SISÄLLYSLUETTELO

Avoin innovaatioalusta kaupunkikehittämisen lähestymistapana. Käsikirja kehittäjille. 1.painos, versio 1.5

4

1.1 LÄHESTYMISTAPA JA KÄSIKIRJAN TAVOITE

Kaupunkien kehittämistyössä avoimet innovaatioalustat pyrki-vät osaltaan vastaamaan viimeaikaisiin suuriin muutoksiin

• teknologiassa (digitalisaatio), • taloudessa (jakamistalous, alustatalous), • innovaatiotoiminnassa (avoimuus, käyttäjälähtöisyys) • kaupunkikehittämisessä (uusi julkishallinta, osallisuus)

sekä niiden myötä korostuneisiin avoimuuden, yhteisölli-syyden, yrittäjyyden sekä laajan osallistumisen vaatimuksiin. Avoimet innovaatioalustat tarjoavat näitä yhteiskunnallisia muutoksia mukailevan toimintamallin kaupungin palvelujen ja elinkeinoelämän kehittämistoiminnan uudistamiseen.

Tässä käsikirjassa pyrimme määrittelemään innovaatio-alustan käsitettä sekä alustojen roolia kaupunkikehittämi-sen välineenä. Mikä on innovaatioalusta ja miten se kiinnittyy osaksi kaupunkien kehittämistä? Miksi alustamainen toiminta-malli on tarkoituksenmukainen alue- ja kaupunkikehittämisen väline? Miten se rakennetaan ja miten sitä johdetaan?

Alustajohtamisen käsitteistöä, työkaluja ja toimintamalleja tulee kehittää, jotta toimintaa voidaan laajentaa ja luoda alus-toille kestävät ansaintamallit pitkäaikaisen toiminnan ylläpitä-miseen. Johtamisen työkaluja ja kokonaisvaltaista näkemystä tarvitaan myös vielä usein jäsentymättömän alustojen verkos-ton sekä laajemman yritysten, julkisen sektorin sekä muiden toimijoiden muodostaman ekosysteemin tunnistamiseen ja näihin kiinnittymiseen tarkoituksenmukaisella tavalla

Alustojen kehittäminen tähtää niiden kiinnittämiseen osaksi päivittäistä kaupunkien palvelujen järjestämistä sekä hankin-tojen käytäntöä. Alustojen johtamiseen panostamalla pyritään luomaan osaamista, josta voidaan synnyttää älykkään kau-pungin (Smart City) vientituotteita ja mahdollistaa pk-yritysten kasvu ja kansainvälistyminen. Onnistuessaan alustakehittä-minen tarjoaa suomalaisille kaupungeille roolin kansallisen ja eurooppalaisen innovaatiopolitiikan edelläkävijöinä sekä uusia välineitä tietotaloutta ravistelevan rakennemuutoksen hallintaan. Käsikirjan tavoitteena on tukea tätä alustamaista kaupunkikehittämistä ja avata sen tuomia mahdollisuuksia.

Onnistuakseen tässä tehtävässä käsikirja taustoittaa avointa innovaatioalusta-ajattelua ilmiönä, määrittää keskeiset käsitteet sekä innovaatioalustan rakentamisessa tarvittavat elementit. Käsikirja tarjoaa myös työkaluja alustanjohtamiseen kuvaamalla alustan arvonluontiprosessin, määrittelemällä mittaamisen ja vaikuttavuuden käytäntöjä sekä alustalla tarvittavia sopimisen malleja (Liitteet). Alustojen toiminnan tehostaminen ja kiinnit-täminen alueen muihin toimijoihin, tai ekosysteemiin, vahvistaa niiden roolia kaupunkikehittämisen uutena moniottelijana ja avaa samalla laajan ja systemaattisen kokeiluympäristön toteut-taa uuden sukupolven innovaatiotoimintaa.

1.2 KAUPUNKI KEHITTÄJÄNÄ

Avoimuus ja alusta-ajattelu sopivat hyvin pitkäaikaiseen trendiin julkishallinnossa, jossa vuoropuhelu eri tahojen ja

1 ALUSTA- KEHITTÄMINEN

5

erityisesti kuntalaisten kanssa on korostunut, sekä herkkyys asiakasryhmille ja yhteistyö palvelutuotannossa on vahvis-tunut. Kaupunkien palvelutoiminnan muutosta on kuvattu siirtymisellä uudesta julkisjohtamisesta (New Public Manage-ment) ja tehostamisen korostamisesta kohti uutta julkishal-lintaa (New Public Governance). Uudessa lähestymistavassa keskiöön on nostettu kaupunkien suhteet muihin toimijoihin niin julkisella kuin yksityisellä sektorilla sekä käyttäjien tai kun-talaisten suurempi osallisuus palvelujen tuotannossa. (Laiti-nen ym. 2013.) Lähestymistapa on siis tehostamista laajempi ja korostaa yhteisöllisyyttä, osallisuutta ja demokratiaa sekä kumppanuutta yrityselämän ja yliopistojen kanssa (Taulukko 1) (Anttiroiko 2010). Juuri näitä elementtejä myös alustamai-nen kehittäminen tukee.

HALLINTO (GOVERNMENT)

HALLINTA (GOVERNANCE)

VALTA Sääntely ja pakko Kehittäminen ja aloitteet

PÄÄTEHTÄVÄ Päätösten toimeenpano

Kehittämis- tavoitteiden toteutus

TEHTÄVÄALUE Viranomainen Kehittäjä

ORGANISAATIO Hierarkia Verkosto

JULKISYHTEISÖN ROOLI

Toteuttaja Koordinoija

PROSESSI- NÄKÖKULMA

Hallinnon sisäiset prosessit

Hallinnon ulkoiset prosessit

KANSALAINEN Alamainen Aktiivinen toimija

SUHDE YRITYS- ELÄMÄÄN

Sääntelyn kohde Kumppani

RESURSSIT Hallinto- organisaation

Koko yhteisön ja ympäristön

TAULUKKO 1. Julkisen hallinnan ja hallinnon erot (Anttiroiko 2010)

Alustamainen lähestymistapa on teknologisesta murroksesta voimaa saanut toimintatapa, jota tukee kulttuurinen muutos. Kaupunkien kehittämisessä se on enemminkin paradigman muutos kuin yksittäinen ohjelma. Se voidaan nähdä perin-teisen klusteripolitiikan seuraavana kehitysvaiheena, joka sisältää paljon samaa innovaatiotoiminnan dynamiikkaa (osaamisten yhdistäminen, verkostoituminen, luottamuksen rakentaminen), tavoitteen asettelua (liiketoiminnan ja työ-paikkojen kasvu innovatiivisesta toiminnasta) ja lähtökohtia (klusterin/alustan toimijat tuottavat toisilleen hyötyä). Myös merkittäviä eroja suhteessa klusterikehittämiseen on mahdol-lista tunnistaa:

• Alustoilla toiminta painottuu suurten yritysten ja yliopis-tojen tutkimusryhmien sijaan pieniin yrityksiin ja yksilöihin kuten kansalaisiin tai opiskelijoihin.

• Alustamaisuus toteutuu ennemmin kiinnittämällä digita-lisaatio, avoin innovaatio ja käyttäjälähtöisyys kaupungin palvelujen ja elinkeinoelämän kehittämistoimintaan kuin menestystuotteiden ympärille muodostuneiden yritysklus-terien rakentamisella.

• Alustamaisessa toiminnassa keskiössä ovat eri toimijoiden avoimeen innovaatioon perustuvat ja alustapalvelujen

fasilitoimat nopeat kokeilut, kun taas klusteripolitiikan puit-teissa tyyppilisiä ovat suurten yritysten vetämät, tutkimus-laitosten ja muutaman yrityskumppanin kanssa toteutetta-vat monivuotiset kehittämishankkeet.

Alustamaisen kehittämisen teknologisessa ytimessä on digi-talisaatio, jonka soveltaminen läpäisee kaikkien toimialojen lisäksi kaupunkien palvelut ja yksilöiden arjen. Tämä korostaa kaupunkilaisten osallisuutta ja kaupunkikehittämisen teemoja laajasti. Erilaiset startup-ohjelmat, yhteiskehittämisen käytän-nöt, rinnakkain työskentelytilat, käyttäjälähtöiset testiympä-ristöt tai osallistumisen mahdollistavat digitaaliset tai fyysiset konseptit rakentavat uutta osallistavaa innovaatioympäristöä, jossa alustamainen kehittäminen mahdollistuu. Tämä on kes-keistä myös elinkeinoelämän kulttuurin muutoksen kannalta, koska käyttäjälähtöisen ja avoimen innovaation hyödyntämi-nen on edelleen haastavaa monille yrityksille resurssipulan, sopivien käytäntöjen tai omien kehittämistoimien ulkopuo-lisille avaamista kaihtavan kulttuurin vuoksi. Alustamainen toiminta on lähtökohtaisesti innovatiiviseen toimintaan liittyvän yhdessä tekemisen uudelleen organisointia kau-punkiyhteisössä.

Alustamainen toimintatapa ja konkreettisemmat alustapal-velut voidaan siis nähdä digitalisoituvan ja osallistumista korostavan kaupunkikehittämisen keskeisinä työkaluina, joilla kehittämisen innovaatiovaikutuksia ja osallistuvuutta voidaan merkittävästi lisätä. Avoimen innovaatiotoiminnan ja elinkei-noelämän vahvistamisen ohella kaupungin omien palvelujen ja toimintatapojen alustamainen uudistaminen on merkittävä mahdollisuus. Esimerkiksi julkisten hankintojen tekemisessä voidaan hyödyntää kokeiluja ja alustoja sekä palvelujen ke-hittämisessä tuoda palvelujen käyttäjät uudella tavalla osaksi palvelumuotoilua. Yhteiskehittämisen avulla on mahdollista tarjota entistä asiakaslähtöisempiä palveluita. Alustojen kautta kaupunkilaiset kiinnittyvät aktiiviseksi osaksi (julkisten) palvelu-jen kehittämistä.

1.3 ALUSTAKEHITTÄMISEN AJURIT

Alustan rakentamisen tulisi lähteä selkeästä tavoitteesta – ajurista: Miksi ja mihin tarkoitukseen alustaa tarvitaan? Sisällöllisen kehittämisen ohella on kysyttävä miksi tarvitaan alustamainen toimintamalli eli ulkoinen kehittäjätaho luomaan uusia ratkaisuja ja/tai uutta liiketoimintaa. Miksi tämä kaupungin palvelu avataan ja mitä markkinavuoropuhelu yritys- ja tutkimuskentän suuntaan tavoittelee? Miten alusta ohjaa kaupunkia palveluntuottajasta kohti innovatiivisten palvelujen mahdollistajaa? Tämän käsikirjan taustalla ovat 6Aika-hankkeen keskeiset tavoitteet alustamaisen toiminta-mallin kehittämiseksi:

1. Nostaa kaupunkien innovaatioympäristöjen valmiustasoa vastaamaan tulevaisuuden palveluita kehittävien kotimais-ten ja kansainvälisten yritysten sekä tutkimuslaitosten tarpeita.

2. Muodostaa yrityksille kansallinen toimintakonsepti, jossa helpotetaan ja selkeytetään yhteiskehittämisen toiminta-mallia julkisen sektorin kanssa: ”Miten kaupunkikehittämi-nen toimii yritysten innovaatioalustana?”

Käsikirjan fokus on alustamaisen lähestymistavan kiinnit-tämisessä kaupunkikehittämiseen laajasti myös fyysisen ja

6

toiminnallisen ympäristön osalta. Se laajentaa kaupunkien avoimen datan hyödyntämistä ja digitaalisia rajapin-toja avanneiden kehittämishankkei-den näkökulmaa kohti kokonaisval-taisempaa alustamaista ja avointa lähestymistapaa. Digitaalista rajapin-taa rakennetaan erityisesti 6Aika-oh-jelman Avoin Data–kärkihankkeessa ja sitä on kehitetty kansainvälisesti esimerkiksi CitySDK-hankkeessa, jossa kehittämisen tueksi on luotu työkaluja kuten CitySDK–Cookbook (Kuva 1).

Kokonaisvaltaista alustamaista toimintatapaa voidaan soveltaa eri kohteisiin. Kehittämisen kohteiden olisi hyvä olla fokusoituneita, mutta riittävän laajoja aihekokonaisuuksia. Esimerkiksi Tampereella innovaatio-alustojen kehittyminen on heijastellut yhteiskunnallisia megatrendejä ja sitä on pyritty soveltamaan muun muassa seuraavien kehittämiskokonaisuuksi-en toteutuksessa:

• Uusi Tehdas ja Demola: yritys-ten suljetun innovaatiotoiminnan vaihtoehto ja internet-talouden nopeat kehitysvaatimukset

• Mediapolis: mediatuotannon digitalisoituminen ja toimialan kehityksen vahvistaminen

• Ideaklinikka: terveys- ja hyvin-vointialan kustannusten vähentä-minen

• Kaupin kampus: liiketoiminnan synnyttäminen lääketieteen ja terveysalan ympärille

• Tesoma: kaupunkikulttuurisen eriytymiskehityksen pysäyt-täminen

• ITS Factory: liiketoimintamahdollisuudet ja julkiset palve-lut älyliikenteessä

• TreStart: korkean teknologian toimialojen nopeat raken-nemuutokset ja niistä johtuva korkeakoulutettujen työttö-myyden lisääntyminen

• SMACC: älykkäiden koneiden ja valmistuksen osaamiskes-kittymän ja ekosysteemin vahvistaminen

(Pirkanmaan innovaatiotoiminnan tilannekuva 2015)

KUVA 1. Kaupunkien digitaalista rajapintaa ja avointa dataa hyödyntäviä toimintamalleja on rakennettu myös kansainvälisesti Euroopassa. (www.citysdk.eu)

7

2.1 AVOIN INNOVAATIO

Mikä sitten on avoin innovaatioalusta kaupunkikehittämisen yhteydessä? Yleisimmällä tasolla avoin innovaatioalusta organisoi erilaisia avoimen innovaatioprosessin ja yhteiskehit-tämisen käytäntöjä arvon luomiseksi. Alustan omistaja ja/tai fasilitaattori ei välttämättä itse osallistu varsinaiseen ratkaisun tai sisällön tuottamiseen. Määritelmä tarkentuu käsikirjassa esiteltävien elementtien ja alustan johtamisen työkalujen kautta. Käsitteen perusta rakentuu avoimen innovaation ja alustatalouden keskeisten ilmiöiden ympärille, jotka kuvaam-me lyhyesti tässä luvussa.

Innovaatio viittaa yleisimmillään ongelman ratkaisuun ja siihen, että uusi ratkaisu otetaan laajasti käyttöön esimerkiksi tuotteen, liiketoimintamallin, yksityisen tai julkisen palvelun tai yritystoiminnan muodossa. Innovaatio voi kuitenkin olla myös uusi toimintatapa organisaatiolle eli sen ei tarvitse olla uusi koko maailmalle. Innovaatio voi palvella myös julkista sektoria ja olla esimerkiksi kaupunkiorganisaation uusi toimintatapa, joka vaikuttaa ihmisten hyvinvointiin.

Avoin innovaatio viittaa siihen, että kehittämistoimintaa on avattu ulkopuoliselle taholle. Toiminta ei enää tapahdu sul-jetusti yrityksen tai muun organisaation sisällä. Avoimuus voi tarkoittaa idean antamista organisaation ulkopuoliselle taholle jatkokehittämistä varten tai ulkopuolisen tahon tuomista mukaan kehittämiseen (esim. käyttäjät, yhteistyökumppanit). Avoimuus ei tarkoita, että prosessi olisi aina täysin avoin kaikil-le tai sen lopputulos kaikkien käytettävissä.

Osallistuminen voi olla rajattu koskemaan esimerkiksi valikoi-tuja ulkopuolisia asiantuntijoita tai käyttäjäryhmiä ja loppu-tuleman käytöstä sovitaan sopimuksin. Motiivina on usein liiketoiminnan synnyttäminen muustakin kuin organisaation ydinosaamisesta. Yhteiskehittäminen ja erityisesti käyttäjäläh-töisen innovaatiotoiminnan eri muodot ovat korostuneet en-tistä avoimemman innovoinnin uusina käytäntöinä. Avointa- ja käyttäjälähtöistä innovaatiotoimintaa voidaan toteuttaa monin erilaisin menetelmin. Esimerkiksi joukkoistaminen (crowdsour-cing), yhteiskehittäminen (co-creation) tai elävän elämän kokeiluympäristöissä toteutetut käyttäjälähtöiset menetelmät (living labs) pitävät sisällään useita käytäntöjä, joilla voidaan ottaa mukaan ulkopuolisia ryhmiä kehittämistoimintaan niin digitaalisessa kuin fyysisessäkin ympäristössä (Laatikko 1).

2 AVOIN INNOVAATIOALUSTA

8

LAATIKKO 1: AVOIMEEN JA KÄYTTÄJÄLÄHTÖISEEN INNOVAATIOON LIITTYVIÄ KÄSITTEITÄ

KÄYTTÄJÄLÄHTÖISYYS TAI INNOVAATIOTOIMINNAN DEMOKRATISOITUMINEN tarkoittaa, että tuot-teiden ja palvelujen käyttäjät voivat kasvavissa määrin innovoida tuotteita ja palveluita vastaamaan omia tarpeitaan. Motivaatioina innovointiin on usein innostus ongelmanratkaisuun. Käyttäjät myös jakavat usein vapaasti tietoa tuotteesta tai palvelusta, jonka he ovat kehittäneet. Tässä käyttäjä vapaaehtoisesti luo-puu osasta oikeuksistaan tuotetta tai palvelua kohtaan ja kaikki kiinnostuneet osapuolet saavat oikeiden tuotteeseen ja sen levittämiseen. Käyttäjän näkökulmasta näin myös muilla on mahdollisuus parannella tai ehdottaa parannusehdotuksia tuotteeseen tai palveluun kaikkien edun mukaisesti. Käyttäjälähtöisyys innovaatiotoiminnassa pyrkii osallistamaan käyttäjiä monin eri tavoin innovaatioprosessiin tai luomaan toimintatapoja suurten tietomassojen hyödyntämiseksi käyttäjätarpeiden analyysissä.

LIVING LAB -YMPÄRISTÖT (ELÄVÄN ELÄMÄN KOKEILUYMPÄRISTÖT/KÄYTTÄJÄLÄHTÖISET MENETEL-MÄT) ovat laajentuneet erilaisten sensoreiden avulla toteutetusta todellisen käyttäjäympäristön mittaa-misesta koskemaan lähes kaikkea todellisessa käyttäjäympäristössä tehtävää testaustoimintaa. Erityisesti kaupunkikehittämisessä living labit ovat tarjonneet mahdollisuuden toteuttaa monenlaista käyttäjälähtöis-tä ja usein avointa innovaatiotoimintaa.

JOUKKOISTAMINEN (CROWDSOURCING) on liiketoimintakäytäntö, joka tarkoittaa yrityksen innovaatio-toiminnan ulkoistamista väkijoukolle, jolta ei välttämättä edellytetä erikoistunutta osaamista tai asiantunte-musta. Joukkoistaminen on tehokas käytäntö erityisesti käyttäjäkokemusten keräämisessä.

YHTEISKEHITTÄMINEN (CO-CREATION/CO-DESING) on väljästi määriteltynä sekä ongelmien asettamista että niiden ratkaisemista yhdessä käyttäjän tai asiakkaan ja yrityksen tai muun palvelun tuottajan välillä mo-lempia osapuolia hyödyttäen. Yhteiskehittämisessä arvonluonti tapahtuu vuorovaikutuksessa asiakkaan ja palvelun tuottajan välillä ja asiakkaan kokemus (arvo) on riippuvainen siitä, kuinka hyvin dialogi sujuu.

Kokemusarvo on noussut keskusteluissa laadun ja asiakaspalvelun rinnalle. Asiakkaat eivät viime kädessä osta palveluita tai tuotteita – vaan niiden tuottamaa arvoa. Itse asiassa asiakkaalle ja omistajille tuotettu arvo ovat saman kolikon eri puolia. Jos yritys tuottaa asiakkaille arvoa, useimmissa tapauksissa myös sen oma arvo kasvaa.

JOUKKORAHOITUS (CROWDFUNDING) on yksi joukkoistamisen muoto, jossa rahoitusta etsitään suoraan yksityisiltä lahjoittajilta, jolloin välittäjät jäävät pois kuluttajan ja tuottaja väliltä. Malli korostaa näin demo-kraattista osallistumista, mutta siitä on olemassa useita eri muotoja ja sitä on hyödynnetty esimerkiksi startup-toiminnan tai vapaan lähdekoodin hankkeiden tukemiseen. Kickstarter on tunnettu jokkorahoituk-seen erikoistunut palvelu. Suomessa näkyvästi joukkorahoitusta on hyödyntänyt esimerkiksi amatöörieloku-vatekijöiden ryhmä, jonka avulla tuotettiin kansainvälistäkin näkyvyyttä saanut elokuva Iron Sky.

2.2 ALUSTATALOUS

Moottori alustakeskustelun taustalla on nopeasti kasvanut alustatalous, joka muuttaa talouden ja innovaatiotoimin-nan logiikkaa. Alustamaisuus viittaa liiketoimintamalliin, jonka merkitys on digitalisoitumisen ansiosta kasvanut ja osin myös uudelleen määritelty. Digitalisoituminen ja internetpohjaiset (liike)toimintamallit ovat luoneet perustan nopeasti kasvavalle alustataloudelle (Laatikko 2).

Alustalla innovaatio- ja kehittämistoiminnan avaaminen ulkopuolisille on liiketoiminnan keskeinen elementti tai jopa sen ydin, ei satunnainen mauste omaan kehittämistoi-mintaan. Alustojen liiketoiminnassa keskiössä on kolmannen osapuolen osallistuminen kehittämistoimintaan ja/tai keskei-seen sisällön tuottamiseen. Ilmiö on melko uusi eikä vielä ole vakiintunutta tapaa määritellä erilaisia liiketoimintamalleja. Yksinkertaistava mutta käyttökelpoinen jako voidaan tehdä

sisällön välitykseen ja ulkoisen innovaatioyhteisön hyödyntä-miseen keskittyneiden alustojen tai näitä yhdistävien mallien välillä:

• Välittäjäalustat (two-sided, multi-sided, transaction platform) luovat arvoa välittämällä ensisijaisesti muiden tuotteita tai palveluita eli tuomalla yhteen toisistaan hyöty-vät tahot, joilla muuten olisi hankaluuksia löytää toisensa (esim. Uber, Alibaba, e-Bay)

• Kehittämisalustat (industry, technology, innovation platform) tuottavat suuren osan arvostaan yhteiskehit-tämällä tuotteita ja palveluita muiden yritysten kanssa alustaekosysteemissään (esim. Microsoft, Intel, SAP)

• Integroituidut alustat toimivat sekä välittäjinä että omaavat laajan ulkoisen kehittäjäverkoston, jolla on keskeinen rooli alus-tan arvon luomisessa. (esim. Google, Facebook, Apple, Amazon). (Gawer 2009; Evans & Gawer 2016; Thomas ym. 2014.)

9

Internet (digitalisoituminen) on mahdollistanut suurten joukkojen saamisen kustannustehokkaasti mukaan innovaatiotoimintaan, sisällön tuottamiseen ja käyttämiseen. Teknologia ei kuiten-kaan yksin riitä muutokseen vaan vaaditaan myös kulttuurinen muutos. Jakamistalous (sharing economy) ja startup-kulttuuri edustavat keskeisiä muutoksia arvoissa ja toimintatavoissa, jotka

LAATIKKO 2: ALUSTATALOUDEN HÄIRIKKÖINNOVOINTI MURTAA TALOUDEN RAKENTEITA

Laskemalla yhteen alustamaisten yritysten arvo (market cap) alustatalouden arvoksi saadaan noin 4200 mrd. USD. Suomen ja Euroopan kannalta on huolestuttavaa, että tämä nopeasti kasvava talous keskittyy valtaosin Pohjois-Amerikkaan ja Aasiaan. Tässä keskustelussa alusta on saanut myös osittain uudenlaisen määritelmät. Aiemmin esimerkiksi tuotteet, joiden ominaisuuksia muokkaamalla on luotu kokonaisia tuoteperheitä yrityksen sisällä (esim. Sony Walkman), tai useiden liikesuhteessa olevien yritysten muodostaman toimitusketjun puitteis-sa yhteiselle alustalle rakennetut tuotteet (esim. autoteollisuudessa) on määritelty alustaksi. Viimeaikainen digi-taaliseen murrokseen ja usein käytännössä internetin hyödyntämiseen perustuva alustatalous eroaa kuitenkin näistä olennaisella tavalla.

Uuden sukupolven alustamaisesti toimivien yritysten liiketoimintalogiikka ja arvonluonti korostaa innovaatiotoi-minnan kiihdyttämistä hyödyntämällä organisaation ulkopuolisia kehittäjiä. Kehittäjien verkostoa kuvataan usein ”yhteisönä” tai ekosysteemin keskeisenä osana, joka luo merkittävän osan alustayrityksen arvosta kehittämällä sen palveluita tai muita toimintoja (esim. Apple). Usein kehittäjät ovat startup-yrityksiä tai niiden aihioita. Toinen liike-toimintamalli perustuu käyttäjien alustalle tuottamaan sisältöön, joka määrittelee myös sen arvon (esim. YouTube, Flickr). Alustataloudessa on välittäjäalustojen ja innovaatioalustojen sekä näiden yhdistelmien ohella muodostunut holding-yhtiöiden ja investoijien ryhmä, jotka keskittyvät alustamaisten yritysten rahoittamiseen. Tämä viittaa alustamaisen toimintamallin kypsymiseen. (Gawer 2009; Evans & Gawer 2016.)

Alustojen arvonluonti ei tapahdu niinkään tuottamalla konkreettisia tuotteita tai palveluita asiakkaille, vaan mahdol-listamalla kehittämistoiminta tai vuorovaikutus yrityksen ulkopuolisille tahoille. Voidaan siis erottaa ainakin teknolo-gia- ja liiketoimintakerros toisistaan, joiden molempien muokkaamiseen käyttäjät/kehittäjät voivat osallistua. Alus-tamainen liiketoimintamalli ei ole kuitenkaan yksiselitteinen ja esimerkiksi alustakeskustelun tunnetuilla nimillä on hieman erilaisia tulkintoja: Evans ja Gawer (2016) liittävät Viaplayn ja Netflixin kaltaiset palvelut alustoihin, kun taas Choudary (2013) korostaa käyttäjien osallistumista sisällön tuottamiseen. Hänen mukaansa esimerkiksi verkkokaup-pa sinänsä (esim. kenkiä myyvä Zappo) edustaa perinteistä putkimallia, jossa tuottaja tarjoaa tuotteen kuluttajalle. Hänen tulkinnassaan alusta sallii käyttäjien sekä luoda että kuluttaa alustan tarjoamaa palvelua.

Taloustieteen näkökulmasta kyse on suurelta osin myös tiedon asymmetriasta ja markkinoilla vallitsevan tiedon puutteen korjaamisesta: Alustojen kautta kuluttajilla on entistä enemmän tietoa saatavilla tuotteiden ja palvelu-jen vertaamiseksi ja hankkimiseksi, ja vastaavasti palvelujen tuottajilla on enemmän tietoa asiakkaiden tarpeista sekä kanavat tavoittaa entistä useampia kuluttajia. Alustatalous on siis merkittävä, mutta edelleen voimakkaasti muutoksessa oleva innovaatio- ja liiketoimintaympäristö, jota esimerkiksi kehittyvä teollinen internet ja 3D-tulostus todennäköisesti lähivuosina edelleen muokkaavat.

mahdollistavat alustojen uudenlaiseen yhteisöllisyyteen perustu-vat liiketoimintamallit. Alustamaisen toiminnan ydin ei ole tarkasti määritelty toimintakonsepti vaan kulttuuri, jossa alustan käyttäjät luovat toisilleen arvoa. Keskeistä on verkostovaikutus (net-work effects) eli miten alustan käyttäjien toiminta luo arvoa alustan muille käyttäjille.

VÄLITTÄJÄ

Alustojen kategoriat ja suhteelliset arvot

KEHITTÄJÄ YHDISTETTY INVESTOINTI

Pörssi-yritys

Muuyritysmuoto

SOFTBANK

PRICELINE

NASPERS

GOOGLE

FACEBOOK

AMAZONALIBABA

APPLE

MICROSOFT

ORACLE

INTEL

SAP

SALES-FORCE

NETFLIX

YAHOO

EBAYBAIDU

PAYPAL

LINKEDIN

TENCENT

Snapchat Airbnb

Uber

XiaMi

10

2.3 JAKAMISTALOUS JA STARTUP-KULTTUURI

Alustatalouden on mahdollistanut kulttuurinen muutos, jonka keskeisiä ominaisuuksia kuvaavat jakamistalous, startup- kult-tuuri sekä hakkerikulttuuri. Jakamistalous (sharing economy) tai yhteisöllinen kulutus (collaborative consumption) on mah-dollistanut erityisesti välittäjäalustojen uudenlaisen kasvun. Käsite viittaa verkkoteknologian kehittymisen myötä syntynei-siin sosiaalisiin ja taloudellisiin järjestelmiin, jotka mahdollis-tavat erilaisten omistusten, resurssien ja taitojen jakamisen ja vaihtamisen sellaisilla tavoilla ja sellaisissa mittakaavoissa, jotka eivät aiemmin ole olleet mahdollisia. Jakamistalouden taustalla ovat mm. seuraavat ilmiöt ja kehityspolut:

• Siirtyminen pysyvän omistajuuden arvostamisesta kohti käyttöoikeuden arvostamista (esim. Uber).

• Internet teknologian kehitys uudenlaisten sosiaalisisten ver-kostojen, kuluttajien välisten markkinapaikkojen ja uusien liiketoimintamahdollisuuksien mahdollistajana (esim. Zopa).

• Ekologisuus, hyperkulutuksesta luopuminen, säästäväisyys ja kierrätys (esim. KonMari).

Jakamistalouden käytäntöjä edistävät tyypillisesti yksilöt, hei-dän muodostamansa yhteisöt tai pienyritykset. Yksilöt voivat paitsi käyttää myös tuottaa palveluita uuden teknologian ja yhteisöllisyyden puitteissa. Näin taloudellinen valta siirtyy kohtiyksilöjäjayhteisöjä(www.jakamistalous.fi).Jakamistalo-udessa uusi teknologia ja eettiset tekijät motivoivat ihmisiä toimimaan, mutta yleensä vain jos toiminta on myös taloudel-lisesti järkevää ja riittävän vaivatonta (Hamari ym. 2015).

Uudenlaisia liiketoimintamalleja voidaan pitää häirikköinno-vaatioiden lähteenä. Alustan omistajan ei tarvitse omistaa tai vuokrata palvelun tarjoamiseen vaadittavaa kiinteää omai-suutta tai osaamista vaan on löydettävä palvelun tuottajat ja sen asiakkaat ja luotava toimiva ja käyttäjien luottamusta nauttiva välityspalvelu sekä yhteisö. Jakamistalous valjastaa ihmisten osaamista ja omaisuutta käyttöön uudella tavalla erityisesti siis välittäjäalustojen muodossa.

Kehittämisalustojen kasvu linkittyy voimakkaasti levinneen startup-kulttuurin nousuun. Usein alustojen ulkoisten kehittäjien roolissa toimivat startup-yritykset, jotka rakentavat sovelluksia alustan omistajan teknologian päälle. Startup-kult-tuurissa korostuvat kasvuhakuinen liiketoimintamalli ja yrittä-jien intohimoinen suhtautumien tekemiseensä. Yrittäjyyteen tähtäävänä oppimisympäristönä startup-ympäristöä on joskus väitetty yksilön kannalta jopa paremmaksi sijoitukseksi kuin (maksullista) kauppakorkeakoulua (Colao 2012). Lean startup -toimintamalli korostaa markkinalähtöisten ja nopeasti markki-noilla testattavien liiketoimintaideoiden hyödyntämistä kasvun ja oikean liiketoimintamallin etsimisessä (Ries 2011). Lean star-tup -kulttuurin myötä yhteiskuntaan on levinnyt laajemminkin kokeilukulttuurin eetos, jossa ketterien ja nopeiden kokeilu-jen kautta testataan uusien ajatusten toimivuutta käytännössä.

Alustatalouden kehityksen ja eritysesti kaupunkien alustamai-sen kehittämisen kannalta kolmas keskeinen kulttuuri arvomaa-ilmoineen ja avoimuutta korostavien käytöntöineen on avoimen lähdekoodin ympärille muodostunut hakkerikulttuuri. Se perustuu suurelta osin avoimen lähdekoodin (open source)

ympärille muodostuneiden yhteisöjen arvoille ja avoimuudel-le. Avoimen lähdekoodin ”ilmaisuus” ei ole välttämättä ollut ideologian keskeinen ajatus vaan ennemminkin sen vapaus. Toisin sanoen ohjelmistoja ja koodia voidaan myydä, kunhan lähdekoodi tulee ohjelmiston mukana eikä sulkeutuneisuus ra-joita kehitystä. Enemmän kuin taloudellinen ideologia, taustalla on tieteellisen vapauden ja tiedon jakamisen periaate. Monet suuret yritykset pyrkivät kuitenkin hyödyntämään tätä yhteisölli-syyttä ja avoimuutta oman liiketoimintansa kehittämisessä.

Alustatalouden ympärillä toimivat yhteisöt omaavat siis samansuuntaisen arvojen yhdistelmän, jossa vahvat eettiset arvot kiinnitetään uuteen teknologiaan ja niistä johdettaviin liiketoimintamalleihin. Voimakas perinteisten organisaatioiden rajat ylittävä yhteisöllisyys ja toiminta sekä eettiset ja yksilön roolia korostavat arvot ovat keskeisiä lähtökohtia alustamai-sessa kehittämisessä. Lähestymistapa ei tarkoita palvelujen kehittämistä vain kysynnän mukaan vaan se sisältää pyrki-myksen muuttaa toimintakulttuuria kohti avoimempaa ja osallistavampaa kehittämistoimintaa.

2.4 ALUSTATALOUDEN FYYSISET RAJAPINNAT

Kuten useissa kaupunkien ”smart city” -ratkaisuissa ja avoi-men datan hankkeissa myös liike-elämän digitaalisilla alustoilla puhutaan teknologisista rajapinnoista kuten API (Application Program Interface) sekä työkalupakeista kuten SDK (Softwa-re Development Kit), joiden avulla kehittäjäyhteisöt pääsevät määritellyllä tavalla käsiksi koodiin ja luomaan uusia sovelluksia tai niiden osia alustoilla. Alustamainen toiminta ei kuitenkaan rajoitu digitaaliseen ympäristöön ja virtuaalisiin yhteisöihin vaan se ulottuu myös fyysiseen ympäristöön ja arjen toimintaan sekä näiden puitteissa toimiviin ihmisten muodostamiin yhteisöihin.

API:en ohella esimerkiksi fyysiset avoimet innovaatiokeskukset tai ”hubit” voivat tarjota rajapinnan, jonka kautta osallistumi-nen kehittämistyöhön mahdollistuu. SDK:n lisäksi ne orga-nisoivat usein erilaisia ihmisten väliseen vuorovaikutukseen perustuvia yhteiskehittämisenkonsepteja. Tavoitteena on yleensä rakentaa uutta tai vahvistaa vanhaa kehittäjäyhteisöä joidenkin tuotteiden, yritysten tai teknologioiden ympärillä. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi kehittäjien tapaami-sia, ”hackatoneja”, joilla osallistujia pyritään kiinnittämään (usein digitaaliseen) teknologiaan ja/tai siihen liittyvien palvelu-jen ja sovellusten kehittämiseen.

Joidenkin alustojen vahvistamiseksi on luotu myös yksittäisiä ke-hittäjien tapaamisia systemaattisempia toimintatapoja ja jopa globaaleja pysyviä fyysisiä ympäristöjä. Yksi alustatoimija on Microsoftin luoma globaali Microsoft Innovation Center -verkosto (MIC-verkosto). Noin sata keskusta ympäri maailman toimii kau-punkien, yliopistojen ja kehittämisyhtiöiden puitteissa. Keskukset edistävät alueen teknologian ja liike-elämän kehitystä ja tukevat alustan eli Microsoftin teknologian ja siihen liittyvien palvelujen ja sovellusten kehitystä ja leviämistä. Microsoftin tarjoamat digitaa-liset työkalut (SDK) ja rajapinnat (API) yhdessä fyysisten innovaa-tiokeskusten ja niissä toimivien yhteisöjen kanssa muodostavat Mircrosoftin alustamaisuuden yrityksenä ja teknologiana Fyysiset keskukset ”maadoittavat” digitaalisen talouden innovaatio- ja liiketoimintaa maantieteelliselle alueelle. (Laatikko 3).

11

LAATIKKO 3. MIC: FYYSINEN INNOVAATIOKESKUSTEN VERKOSTO JA SDK ALUSTANA

Microsoftin virtuaaliset teknologialustat sovelluskehittäjille ovat laajentuneet ”ihmisten yhteisöiksi” Microsoft Innovation Centerin muodossa. Microsoftin innovaatiokeskus-konseptin mukaisesti paikalli-set kumppanit ovat panostaneet tiloihin ja fasilitaattoreihin keskuksen perustamiseksi, ja Microsoftin panostukset ovat pääsääntöisesti liittyneet käytettävän teknologian ja toimintakonseptin tarjoami-seen. Toimintamallit tuovat yhteen kehittäjiä, ammattilaisia ja opiskelijoita.

Suurin osa yli sadasta keskuksesta sijaitsee kehittyvissä maissa. Yksi syy toiminnan menestykseen on, että keskukset rakennetaan aina paikallisiin tarpeisiin sopiviksi ja palvelemaan myös paikallistaloutta. Keskusten myötä Microsoft on saanut mahdollisuuden levittää omaa teknologiaansa uusien paikallis-talouksien käyttöön kehittyvissä maissa ja vahvistaa markkina-asemaansa. Paikalliset toimijat myös kehittävät Microsoftin teknologiaa Microsoftin tarjoamilla digitaalisilla työkaluilla erilaisten konseptien välityksellä, jotka on räätälöity erilaisia tarpeita palveleviksi: yhteistyötä koordinoimaan esim. Part-nership accelerator -ohjelma, startupien kehittämiseen esim. globaali Microsoft BizSpark -ohjelma tai paikalliset Innovation accelerator - ohjelmat, ja kyvykkyyksien kehittämiseen esim. Skills development -ohjelma. Paikallistalouksien näkökulmasta kiinnostavaa on saada käyttöön viimeisimmät teknologi-set ratkaisut, joiden käyttöön ei välttämättä muuten olisi mahdollisuutta.

Keskukset tuovat toimintaan opiskelijoita, kehittäjiä ja paikallisia yrityksiä sekä tarjoavat malleja yliopisto-yhteistyölle sekä osaamisen ja kompetenssien rakentamiselle. Ohjelmat ovat arvostettuja ja haluttuja etenkin opiskelijoiden keskuudessa, sillä keskuksessa hankittu teknologinen osaaminen usein lisää mahdollisuuksia työpaikan saamiseen valmistumisen jälkeen.

Microsoft on onnistunut verkostovaikutuksen luomisessa, sillä se on saanut lukuisia julkisen puo-len ja yliopistojen edustajia toimintaansa mukaan, joka on mahdollistanut myös kehittäjien, ammat-tilaisten ja opiskelijoiden tulon alustalle. Tämä puolestaan vetää puoleensa yrityksiä, joka puolestaan lisää entisestään kehittäjien kiinnostusta. Microsoft tarjoaa alustalle pääsyn teknologiaan (SDK ja API) sekä erilasia toimintaa ohjaavia digitaalisia työkaluja, mutta paikalliset tahot organisoivat fyysiset tilat, prosessit ja vastaavat kustannuksista.

MIC on esimerkki alustatalouden kiinnittymisestä paikalli-seen kehittämistoimintaan liike-elämän aloitteesta. Vaikka kaupunkien kehittämisessä avoimen datan ja digitaalisten alustapalvelujen rooli on merkittävä, on erityisesti kaupunkien aloitteesta lähtevässä alustamaisessa kehittämisessä syytä korostaa myös fyysistä kaupunkikehittämisen työkalu-pakkia (”City Development Kit/CDK”), jota voidaan hyödyntää alustamaisen toiminnan kehittämisessä ja kiinnittämisessä paikalliseen ekosysteemiin.

12

2.5 INNOVAATIOALUSTAN KÄSITTEELLINEN MÄÄRITELMÄ

Edellä avoimen innovaatioalustan käsitteelle haettiin hyvin laaja tausta käynnissä olevista yhteiskunnan ja talouden muutoksista. Lähtökohtaisesti pyrittiin välttämään yksittäiseen muotikäsitteeseen kiinnittymistä ja sen sijaan korostettiin laajempaa muutosta, joiden puitteissa avoimen innovaatio-toiminnan ja alustamaisen liiketoimintamallin merkitys on nopeasti kasvanut. Liiketoiminnan näkökulmasta alusta on siis yksinkertaisimmillaan mikä tahansa toimintaympäristö, teknologia, järjestelmä, yritys, tuote tai palvelu, jonka kehittä-minen ja/tai sisällön tuottaminen on systemaattisesti avattu ulkopuolisille kehittäjille ja arvonluonnille, ja jonka keskei-senä tavoitteena on alustan käyttäjien toisilleen tuottama hyöty ja osallistumisen luoma verkostovaikutus.

Kaupunkikehittämisen yhteydessä innovaatioalustana voidaan vastaavasti nähdä niin koko kaupunki kuin sen eri palvelut tai toimijaryhmät, jos niiden kehittämisessä hyödyn-netään alustamaista mallia. Innovaatioalustan käsite on jo laajassa käytössä kaupunkikehittämisessä ja sitä käytetään nimityksenä monen tyyppisistä aktiviteeteista, joita toteute-taan julkisten ja yksityisten toimijoiden rajapinnassa (Lehenka-ri ym. 2015). Usein on tarkoituksenmukaisempaa nähdä nämä toiminnot kuitenkin alustamaisen kehittämisen työkaluina, joiden avulla kaupungista tai sen osa-alueista tehdään avoin innovaatioalusta, kuin innovaatioalustoina sinänsä.

Yhteiskehittämistä organisoiva alustapalvelu voidaan yksin-kertaistaa kolmeen alustan sisäiseen elementtiin ja niiden kytkeytymiseen laajempaan toimintaympäristöön (KUVA 2):

• Avoin innovaatiotoiminta, joka luo arvoa alustan ulkopuolelle. Toiminnoissa synnytetään yhdessä alustan käyttäjien kanssa uusia ratkaisuja, tuotteita, palveluita tai uutta liiketoimintaa tai testataan ja kehitetään niitä todellisissa kaupunkiympäristöissä hyödyntäen yhteiske-hittämisen välineitä. Fasilitoidun yhteiskehittämisprosessin lisäksi palvelu sisältää tyypillisesti toiminnan koordinoinnin, sopimisen, asiakastyön ja markkinoinnin.

• Ihmisten muodostama yhteisö, jonka kautta alusta kiinnit-tyy laajempaan toimijoiden ekosysteemiin. Alustalla toimi-va yhteisö pyrkii vaihtelevissa rooleissa määrittelemään ja ratkaisemaan ongelmia. Alustoilla toimii (usein) sekä julki-sen, yksityisen että kolmannen sektorin toimijoita. Yhtei-sön erilaiset roolit on keskeistä määritellä: kuka on alustan käyttäjä eli kuka ratkaisee ongelmia alustalla (kehittäjät/innovaattorit), kuka tuo ongelmia ratkaistavaksi (kuluttajat), kuka maksaa alustan lopputuotoksista (asiakkaat), ja kuka omistaa alustan.

• Fyysinen ja/tai digitaalinen tila ja paikka, ja sen kytkeytyminen alueelliseen ja/tai kansainväliseen verkostoon, missä ongelmanratkaisuprosessi toteutuu ja yhteisö luo arvoa. Ympäristö voi olla pysyvä sijainti tai ”py-syvä pop-up -alusta” eli vakiintunut toimintakonsepti, jota hyödynnetään aina tarpeen mukaan. Toteutusympäristön puitteissavoidaantoteuttaauseita−parhaimmillaanjopasatoja−lyhytkestoisiakokeilujajainnovaatioprojektejaliittyen innovaatioprosessin eri vaiheisiin (esim. testaus, demopajat, yrityssparraus).

Kuitenkin vasta verkostovaikutus, jossa alustan käyttäjät - yksi tai useampi käyttäjäryhmä - tuottavat toisilleen arvoa ja tekevät alustasta toisilleen vetovoimaiseen, tekee toiminnasta toimivan alustan ja levittää yhdessä tekemisen kulttuuria. Yhteisö, tila ja toiminnot voidaan fasilitoida monella eri tavalla tukemaan tätä yhteisen arvonluonnin prosessia (Kuva 2).

Tässä käsikirjassa avoin innovaatioalusta on määritelty näiden elementtien ja niiden avainominaisuuksien kautta. Avoimuus, innovatiivisuus ja alustamaisuus toteutuvat yhteisön, tilan sekä toiminnan puitteissa, joita fasilitoimalla alusta pyrkii maksimoimaan alustan käyttäjien toisilleen tuottaman hyödyn eli verkostovaikutuksen. Kaupunkikehittämisen yhteydessä avoimen innovaatioalustan tunnistamiseen ja arviointiin voi-daankin käyttää taulukon 2 mukaista kehikkoa. (ks. tarkemmin liiteet)

EKOSYSTEEMI

TilaKehittämis-

toiminta

Yhteisö

Verkosto-Vaikutus

ARVONLUONTIKANSAINVÄLISYYS

Seuraavissa luvuissa käydään tiivisti läpi alustan kehittämi-sen keskeiset elementit: innovaatiotoiminta ja arvonluonti alustalla, yhteisön ja sen avainroolien määrittelyt sekä alustan kiinnittyminen kaupunkitilaan. Lopuksi kuvataan alustamainen lähestymistapa kaupunkikehittämisen yhteydessä. Liitteenä ovat alustakehittämisen ja johtamisen välineiden kuvaukset.

KUVA 2. Innovaatioalustan sisäiset elementit sekä niiden ulkoiset kytkennät verkostovaikutuksen rakentajina*

* Sisäisten elementtien kolmijakoa hyödynnettiin AIA-hankkeen alkuvaiheen viestinnässä ja sitä on käytetty myös kansainvälisesti erilaisia luovia yhteis-työympäristöjä tarkastelleessa CECO-hankkeesta (Aalto yliopisto). Ks. myös Lehenkari ym. (2015): Gawer (2009).

13

LAATIKKO 4. VERKOSTOVAIKUTUS LIIKE-ELÄMÄN ALUSTOILLALiike-elämässä välittäjäalustat tuovat yhteen toisistaan hyötyviä tahoja poikkeuksellisen tehokkaasti ja/tai onnistuvat yhdistämään tahoja, jotka eivät ole aiemmin keskinäistä hyötysuhdettaan tunnistaneet tai kyenneet muodostamaan. Käyttäjät luovat pääsääntöisesti alustan keskeisen sisällön ja näin ollen alustan arvo muille käyttäjille riippuu suoraan käyttäjien määrästä ja heidän tuottamastaan sisällöstä. Suora ver-kostovaikutus voi tapahtua saman käyttäjäryhmän sisällä tai kahden käyttäjäryhmän välillä:

• Kun alustat välittävät lähinnä käyttäjien välistä tietoa ja mahdollistavat sosiaalisen vuorovaikutuk-sen, käyttäjien määrä lisää suoraan alustan arvoa muille käyttäjille: YouTuben arvo romahtaisi ilman muiden käyttäjien lataamia kissa-videoita, Facebookin ilman kaverien profiileja tai Twitterin ilman ”tviittejä”. Samoin konkreettisten palvelujen kohdalla, kuten Uber (taksipalvelut) tai Airbnb (kotimajoi-tuspalvelu), alustan arvo lisääntyy uusien käyttäjien tarjotessa palveluitaan muille. Alustan käyttäjillä on kaksoisrooli kuluttajina (asunnon tai taksin vuokraajina) ja tuottajina (taksina tai asunnon vuokra-nantajana).

• Kun alusta välittää palveluita kahden eri ryhmän välillä (esimerkiksi Alibaba), tarjonnan synnyttäjien ja kuluttajien määrä alustalla vaikuttaa suoraan sen arvoon kummallekin käyttäjäryhmälle. Mitä enem-män alustalla on tarjontaa, sitä kiinnostavampi se on kuluttajille ja päinvastoin - eli verkostovaikutus on välitön.

KEHITTÄMISALUSTAT mahdollistavat sitä täydentävien tuotteiden tai palvelujen (complementary) rakentamisen suoraan alustan omistaman teknologian, tuotteen tai palvelun päälle. Alustan omistaja mahdollistaa ja fasilitoi prosessin kehittäjien ja asiakkaiden välillä: mitä enemmän kehittäjiä alusta vetää puoleensa, sitä parempi ja monipuolisempi tuotteesta tulee käyttäjille ja mitä enemmän alusta vetää puo-leensa käyttäjiä, sitä kiinnostavampi kohde se on kehittäjille. Kehittämisalustoilla verkostovaikutus voi siis olla kaksisuuntainen eli alustan kaksi eri käyttäjäryhmää hyötyvät toistensa toiminnasta alustalla, mutta erityisesti alusta itse hyötyy suoraan siihen kohdistuvasta kehitystyöstä. (Lähde: Evans & Gawer2016; Gawer 2009;)

TILAT YHTEISÖ TOIMINTA

AVOIMUUS PÄÄSY DIGITAALISEEN TAI FYYSISEEN TILAAN

LIITTYMISEN JA PÄÄSYN AVOI-MUUS

ASIAKASRAJAPINTA JA SEN KÄYTÄNNÖT

INNOVA- TIIVISUUS

YHTEISKEHITTÄMISTÄ TUKEVAT YMPÄRISTÖT

KEHITTÄMISEEN JA OSALLISTUMI-SEEN KANNUSTAVA KULTTUURI (sis. sopimus ja IPR-käytännöt)

TUNNISTETUT INNOVAATTORIN, ASIAKKAAN JA FASILITAATTORIN ROOLIT

ARVONLUONTI ALUSTAN ASIAK-KAALLE JA MUILLE KÄYTTÄJILLE

YHTEISKEHITTÄMISPROSESSI JA SEN FASILITOINTI

ALUSTA- MAISUUS

ALUSTA OSANA ALUEELLISTA JA KANSAINVÄLISTÄ VERKOSTOA

DIGITAALINEN YMPÄRISTÖ? (Miten alusta hyödyntää digitaalis-ta ympäristöä?= SDK valmis?

ALUSTAAN KIINNITTYMINEN JA SEN KÄYTTÖ YHTEISÖN RAKENTA-MISESSA

MITEN ALUSTAN YHTEISÖ TUKEE ALUSTAN TOIMINTAA?

YHTEISKEHITTÄMISPROSESSI (Onko yhteiskehittämisen prosessi mallinnettu, mitattavissa ja skaa-lattavissa?)

ANSAINTALOGIIKKA JA ARVON-LUONTI (Kuka käyttäjistä hyötyy eniten ja maksaa alustalle?)

MITEN VERKOSTOVAIKUTUS TOTEUTUU?

TAULUKKO 2. Innovaatioalustan avainominaisuudet ja elementit

14

3.1 ALUSTAMAISEN KEHITTÄMISEN TYÖKALUT JA NIIDEN KATEGORIAT

Kun tarve alustalle on tunnistettu ja kehittämisen kohde sekä ajurit määritelty, on pohdittava miten arvonluonti ja verkosto-vaikutus toteutetaan. Kohdistuuko kehittäminen kaupungin omiin palveluihin, kaupunkiympäristöön vai elinkeinoelämään? Kaupunkikehittämisen yhteydessä kaupunki, julkiset pal-velut, kaupunkiympäristö sekä elinkeinoelämä, voidaan siis nähdä toimintoina, jotka avataan systemaattisesti kol-mannen osapuolen kehitettäväksi erilaisten kehittämis- ja palvelualustojen kautta. Kun kohde on tunnistettu, tiede-tään tarvitaanko välittäjäalusta vai kehittämisalusta tyyppinen ratkaisu. Strategiset valinnat ohjaavat sitä, miten käytännössä organisoidaan lisäarvoa tuottava toiminta ja kuka on ulkopuo-linen taho tai tahot jo(t)ka tuo(vat) osaamisen alustalle.

Koska kaupungissa kehittäminen kohdistuu moniin ympäris-töihin ja toimijoihin, jako välittäjä- ja kehittämisalustoihin ei erottele alustoja parhaalla mahdollisella tavalla. Selkeämpi jako alustamaisista työkaluista voidaan tehdä niiden innovaa-tiotoimintaan liittyvän tavoitteen sekä toimintaympäristön perusteella. Alustatyökalut voivat toimia täysin tai pääsoin joko digitaalisessa tai fyysisessä ympäristössä, ja niiden ta-voitteena voi olla joko innovaatioprosessin vauhdittaminen tai uuden palvelun tai kokonaan uuden liiketoiminnan synnyttäminen. Monet alustat/kehittämishankkeet voivat yhdistellä digitaalisia ja fyysisiä ympäristöjä eri tavoin ja tarjota sekä uuden yritystoiminnan synnyttämiseen että kokeiluun ja testaamisen liittyviä palveluita. Näiden kahden ulottuvuuden pohjalta voidaan määritellä neljä erilaista alustapalvelujen peruskategoriaa seuraavasti:

• Digitaaliset välittäjä- ja kehitysalustapalvelut, joille voidaan kehittää uusia palveluita tai organisoida olemassa olevia julkisia ja yksityisiä palveluita uudella tavalla.

• Innovatiiviset hankinnat ja startup-ohjelmat, joiden avulla synnytetään uutta palvelu- ja liiketoimintaa.

• Digitaaliset joukkoistamispalvelut, joiden avulla voidaan kehittää ja kokeilla uusia palveluita tai tuotteita.

• Protopajat ja living labit, joiden avulla voidaan kehittää ja kokeilla uusia palveluita tai tuotteita.

3.2 ALUSTAT KOKEILUILLE JA YHTEISKEHITTÄMISELLE

Yhteiskehittäminen voi liittyä innovaatioprosessin eri vaiheisiin eli uuden ajatuksen konseptoinnista demopajassa palvelun tai tuotteen testaamiseen ja pilotointiin living lab -ympäristössä aina markkinatestiin saakka. Koska alustoilla voidaan kehittää myös kaupungin palveluita tai kansalaisten ideoita, on parem-pi puhua jatkojalostamisesta kuin vain pelkästä kaupallistami-sesta. Alustojen käyttäjinä voi olla myös muita ulkoisia tahoja kuten mentoreita, sijoittajia tai muita sparraajia tuomassa osaamistaan kehittämistoimintaan. Alustamaista toiminnasta tekee systemaattisesti toimiva prosessi, jossa eri osapuolten toisilleen arvoa tuottava vuorovaikutus on onnistuneesti fasilitoitu.

3 TOIMINTA

15

DIGITAALISET

FYYSISET

Innovatiivisethankintaprosessit(esim. Oulun Hiukka-vaara, ITSFactory) jaStart-up ohjelmat (esim. Takomo)

Digitaaliset palvelu- ja kehittämisalustat(esim. Mapgets, Kotitori) Innovaatiota

edistävät alustat(Alustat kokeiluille ja yhteiskehittämiselle)

Innovaatioitatoteuttavat alustat(Alustat uudelle liike-toiminnalle ja palveluille)

Joukkoistamispalvelut(esim. Patio, Digipalvelutehdas)

Voidaan hyödyntää liiketoiminnan ja

palveluiden kehittämisessä

Protopaja, ja living labit(esim. Demola, Kalasatama)ja rinnakkain työskentelytilat(esim. Health Hub)

• Proto- tai demopajat ratkovat sinne tarjottuja ongelmia määritellyn ja fasilitoidun yhteiskehittämisprosessin avulla ja pyrkivät tuottamaan ratkaisun, jonka muoto tai valmi-usasteen taso on ennalta jollakin tasolla sovittu (esim. Demola, Tampere ja Oulu).

• Living labit tarjoavat apua tuotteen testaamiseen elävän elämän kokeiluympäristöissä, joihin loppukäyttäjät ak-tiivisesti osallistuvat (vrt. laboratoriot). Yritykset, julkinen sektori ja kansalaiset työskentelevät yhdessä luoden ja ko-keillen uusia palveluita, liikeideoita ja teknologioita. Living labit toimivat yhteisenä areenana käyttäjille ja tuotteiden suunnittelijoille ja tuovat näin tarpeita ja toiveita lähemmäs käytännön suunnittelutyötä (esim. Kalasatama, Helsinki).

• Rinnakkain työskentelytila ei sisällä varsinaista yhteis-kehittämisen prosessia, mutta osallistujien valikoinnilla ja yhteisillä teemoilla pyritään luomaan törmäyksiä ja löytämään uusia ratkaisuja osallistujien haasteisiin (esim. HealthHUB, Tampere)

• Digitaalisia joukkoistamistyökaluja voidaan käyttää itsenäisesti erilaisten kysymysten ratkaisuun valitun koh-deryhmän puitteissa tai yhdistettynä fyysisiin työpajoihin ja yhteiskehittämiseen (esim. Patio, Oulu).

Alustamainen yhteiskehittämisen prosessi voidaan siis rakentaa monella tapaa kehittämis- ja kokeiluympäristön päälle, kuten Helsingin Kalasatamassa tai Oulun OuLabsissa pyritään tekemään (Laatikot 5 ja 6). Tässä ei ole mahdollista esitellä kaikkia yhteiskehittämisen ja jatkojalostamisen mene-telmiä, mutta olennaista on pohtia kulloiseenkin tilanteeseen sopivin työkalu tai työkalupakki.

Työkalut voidaan nähdä yksittäisinä alustamaisuutta tukevina digitaalisina ja/tai toiminnallisina palveluina, joista voidaan koota laajempia työkalupakkeja kulloisenkin kaupunkikehittä-mishaasteen tarpeisiin.

KUVA 3. Alustapalvelujen kategoriat ympäristön ja tavoitteen mukaan

16

LAATIKKO 5: KALASATAMASTA HELSINGIN SMART CITY - KAUPUNGINOSA

Helsingin Kalasatamasta rakennetaan uusi työpaikka- ja asuinalue, jossa kokeillaan uudenlaista älykästä kaupunkikehittämistä. Fiksu Kalasatama -hanke aloitettiin syksyllä 2013 tavoitteena tehdä Kalasatamasta älykkään kaupunkirakentamisen mallialue, Helsingin Smart City -kaupunginosa. Aluetta kehitetään jousta-vasti kokeilujen kautta, yhdessä asukkaiden, yritysten, kaupungin ja muiden toimijoiden kanssa.

Kalasatamaan valmistuu asuntoja noin 20 000 ihmiselle sekä 8 000 työpaikkaa. Kaupunginosa on valmis 2030-luvun alkupuolella, tällä hetkellä alueella asuu noin 2 000 asukasta.

Kalasataman tarkoituksena on tarjota matalan kynnyksen kokeilualue, jossa painotetaan palvelumuo-toilua, käyttäjälähtöisyyttä sekä kaupunkilaiset osallistavaa yhteissuunnittelua. Kalasataman living lab koostuu itse alueesta, siellä toimivista yhteistyöverkostoista sekä alueella sijaitsevasta yhteiskehitystilasta. Uusiin, innovatiivisiin kokeiluihin rohkaistaan niin startupeja, asukkaita, pk-yrityksiä kuin oppilaitoksiakin suurten kehittäjien, kuten rakennusyhtiöiden ja kaupungin rinnalle. Living labin käyttöä tuetaan nopeiden kokeilujen ohjelmalla, jossa jaetaan pieniä tukisummia yrityksille ja yhteisöille tuotekehitykseen ja kokei-luihin.

Lisäksi alueella kehitetään kestävän kehityksen periaatteita, energiakäyttäytymistä, jätteiden hyötykäyttöä sekä älyverkkoa ja siihen liittyviä ratkaisuja, kuten sähköautoverkostoa ja energiavarastointia.

(lisää tietoa kts. fiksukalasatama.fi)

Suvilahti

DIAK Kalasatama

Abattoir, Pop-up Factory

WasteCollection System

Surf Park

Fisuverkko

Solar Park, Electricity Energy Storage

Health and Well-being Centre

FutureSchool

11. Modern campus serving 1,500 students and 140 employees. The new facilities have been inspired values like openness, user-driven innovation, internationality and communality.

16. Finnish technology innovation creating waves in natural waters. Brings art, city life, design and surfing into one urban set-up.

2. Digital health services and new practices are already being piloted to be part of the centre’s future offering.

1. Floating apartments bring colour to cityscape. Complemented by joint building ventures allowing customized houses.

13. This old power plant produces culture nowadays. The area also hosts TelecityGroup’s data centre using sea-water for cooling and providing heating for houses in Helsinki.

12. Lively venue of events, new business and food culture. Place for students to learn entrepreneurial skills and test their ideas in real-life context together with local businesses.

3. Eight tower blocks, bustling metro and massive shopping centre will form REDI. Living Lab showroom in Suvilahti currently simulates future tower house living.

4. No need to keep your own car – residents of this house can use shared electric cars from their garage. Cheap, green and easy!

5. Planned and co-created by active seniors living in the house, this building offers 500m2 of shared spaces.

7. Smart metering and home remote control service allows residents to connect and operate their appliances with mobile devices.

6. During daytime a hub for new ways of teaching and learning supported by latest learning technologies. In the evening a meeting place for residents.

10. Helsinki Zoo aims to be smart and carbon-neutral. Kalasatama’s school plans to use Korkeasaari as its experimentation platform.

8. Sucked by a vacuum into underground pipelines, trashes whizz into the local waste management facility at a speed of up to 70 kilometres per hour.

9. Outdoor route with smart lighting takes you to the open garden with mushrooms, berries and fruits. Come and collect your own!

Smart Grid The smart energy grid supports elec-tric vehicle use, new energy storage fa-cilities, and energy efficient building au- tomation as well as local energy pro-duction.

Smart Space Share The smart space share pilot aims to provide all available room to be utilized by the citizens for work, play and lei-sure, just as Airbnb does.

Internet of Things & MyDataMany Internet of Things solutions are tested in Kalasata-ma. Combined with personal data they enable personalized services and custo-mized solutions.

14. Customers crowdfunded the panels and enjoy from solar power produced by their designated panel. The megawatt-scale energy storage balances the electricity supply.

15. This resident portal saves each apartment’s construction and renovation documents. It also shares news on what’s happening in Kalasatama.

2.

3.

12. 13.

11.

14.

6.

5.

8.

9.

16.

15.

10.

7.

4.

1.

Carbon-Neutral Smart Zoo

Smart Lighting, Edible Park

Shared Electric VehiclesNew Forms of

Housing

Co-createdSenior House

Tower Blocks

HIMASmart Metering

Smart infrastructure

One morehour a day

Smart Kalasatama grows to a world-class district of smart, sustainable living.

The vision of Kalasatama is that smart services save one hour of

citizen’s time every day.

www.fiksukalasatama.fi/en@fiksukalasatama #fiksukalasatama

17

Yhteiskehittäminen voidaan toteuttaa erilaissa ympäristöis-sä ja eri tavoin. Käytännössä voidaan kuitenkin tunnistaa kuusi elementtiä, joiden sisällöt ja roolit osana prosessia fasilitaatto-rien olisi hyvä määritellä (Kuva 4.):

1. Roolivapaa yhteisö, jossa ovat mukana sekä ongelman määrittelijät että sen ratkaisijat. Käyttäjät ja muut ulkoi-set toimijat toimivat kehittäjän roolissa ja perinteiset tuottaja-kuluttaja roolit häivytetään prosessissa. (Yhteisön alustamaisuus ja avoimuus korostuvat)

2. Neutraali ympäristö, jossa toimitaan. Tämä korostaa toimintaympäristön avoimuutta eli lähtökohtaisesti ei toimita yhden yrityksen tai toimijan laboratoriossa suljet-tujen ovien takana, vaan palvellaan useampia toimijoita ja yhteiseksi koetussa tilassa. (Tilan avoimuus ja innovatiivi-suus korostuvat)

3. Yhteiskehittäminen on sekä ongelmien asettamista että niiden ratkaisemista yhteistyössä kaikkia osapuo-lia hyödyntävällä tavalla. Tällöin asiakkaan, ongelman ratkaisijoiden sekä yhteisön muiden jäsenten roolit on hyvä tunnistaa ja määritellä; kuka osallistuu prosessiin ja millä tavoin, ja miten heitä osallistumiseen motivoidaan? (Toiminnan avoimuus ja innovatiivisuus korostuvat)

4. Arvonluonti on kehittämisprosessissa mietitty ja tun-nistettu eli miten yhdessä tekeminen lisää toiminnan kohteeseen arvoa ja miten eri osapuolet prosessista hyötyvät. (Toiminnan innovatiivisuus ja alustamaisuus korostuvat)

5. Innovaatioprosessi on alustamaisen toiminnan puit-teissa määritelty ja aikataulutettu ainakin jossain määrin, jotta asiakas voi sen tunnistaa. Prosessin alku, virstanpyl-väät, vuorovaikutuksen tavat, loppu sekä lopputuleman muoto on määriteltävä. (Toiminnan innovatiivisuus ja alustamaisuus korostuvat) (Laatikko 7.)

6. Toistettavuus on alustamaisen toimintamallin keskeinen elementti eli skaalautuvuus on mahdollista jos kysyntää riittää ja sitä kyetään luomaan. Toistettavuus tarkoittaa, että alustalle voidaan tuoda jatkuvasti tai toistuvasti uusia ongelmia ratkottavaksi. Kuitenkin myös itse yhteiskehittä-misprosessin tulisi olla toistettavissa muussakin ympäris-tössä. (Toiminnan alustamaisuus ja avoimuus korostuvat)

Fasilitointi viittaa näiden kuuden vaiheen organisointiin, joka on keskeinen osa alustatoimijoiden osaamista sekä alustan arvonluontikykyä. Varsinainen alustamaisuus toteutuu, jos alustapalvelun käyttäjien toisilleen tuottama lisäarvo houkut-telee ympäristöihin jatkuvasti sekä palaavia että uusia asiak-kaita ja muita käyttäjiä. Innovatiivisten edelläkävijäyritysten ja yhteisöjen arvo ei ole staattinen vaan se syntyy toiminnassa, jolla ei ole päätepistettä. (ks. Ruckenstein 2011.)

INNOVATIIVISUUS

6. ToistettavuusYhteiskehittämisprosessi voidaan helposti toistaa ja monistaa, kun määritellään uusi ongelma ja löydetään sopivat osallistujat.

4. ArvonluontiArvo syntyy osaamisten yhdistämis-estä ongelman ratkaisussa

3. YhteiskehittäminenOsallistujat tuovat alustalle oman osaamisensa ja yhdistävät sen muiden osaamiseen ongelmanratkaisussa.

1. Roolivapaa yhteisöOsallistujat voivat vaihtaa roolia prosessin aikana fasilitaattoreista, kehittäjiksi, käyttäjiksi jne.

5. InnovaatioprosessiYhteiskehittämisen toteuttamiseksion olemassa valmis prosessi, joka onaikataulutettu ja lopputuleman muoto määritelty.

2. Neutraali ympäristöOsallistujat eivät edusta alustaa eikä innovaatiotoiminnan tavoitteena ole tuottaa voittoa suoraan alustalle

KUVA 4. Yhteiskehittämisprosessin vaiheet

18

LAATIKKO 6: OULABS – PATIO: JOUKKOISTAMINEN JA KAUPUNGIN OSAKEHITYS

Patio on OULabsin verkkotyökalu käyttäjäkokemusten keräämiseen. Patio on verkkofoorumi, jossa käyttäjät voivat osallistua tuotteiden ja palvelujen kehittämiseen ja antaa palautetta. Patio käynnistyi vuonna 2010 osana Oulun kaupungin Tulevaisuuden palveluyhteiskunta – hanketta (EAKR 2010–2013), jonka tavoitteena oli kehittää Pohjois-Suomen ja Oulun seudun julkisen sektorin palveluita. Nyt sitä johtaa OULLabs ja toiminnasta vastaa neljä ihmistä.

Pation käyttäjärekisterissä on 750 käyttäjää ja sillä on tehty yli sata projektia testauksesta kaupallistami-seen. Tyypillisesti Patiolla toteutetaan kyselyitä, keskusteluja tai kerätään päiväkirjakokemuksia. Toimin-toja voidaan käyttää myös limittäin. Patio-projektin lähtöhinta on alle tuhat euroa, jolla saa kymmenen käyttäjää kahdeksi viikoksi. Tyypillisesti yrityksille myydään Patio-palvelua pienellä lähtöhinnalla, jotta yritykset pääsisivät edullisesti kiinni toimintaan. Käyttäjät on mahdollista tavoittaa tietokannasta myös kyselyn jälkeen ja heidät voidaan kutsua mukaan erilaisiin testitapahtumiin, virtuaalisesti toteutettujen vaiheiden jälkeen. Patio tarjoaa myös tilat testitilaisuuksille. Pation lisäksi OULLabsin palveluihin kuuluu 3D-virtuaalilaboratorio Cave, jota usein käytetään rinnakkain Pation kanssa. Cavessa voidaan toteuttaa erilaisia 3D-mallinnuksia.

Patiota on käytetty esimerkiksi Oulun Hiukkavaaran kaupunginosan suunnittelussa, jolloin kuntalaisilta kerättiin ajatuksia kehittämisestä Patio-foorumin kautta. Lisäksi vastaajista koottiin testiryhmä, joka pääsi arvioimaan tulevaisuuden kaupunkia Oulun seudun ammattikorkeakoulun Cave 3D-virtuaaliym-päristöön. Kaupunginosakehitys on hyvä esimerkki Pation mahdollisuuksista siinä mielessä, että sitä on tehty moneen eri otteeseen ja monessa eri vaiheessa: aina kun kaupungilla on tullut uudet, hieman edistyneemmät suunnitelmat, on käyttäjät osallistettu uudestaan arviointiin. Näin on ollut mahdollista tavoittaa tietokannasta samat käyttäjät, jotka vastasivat edellisellä kierroksella.

Käyttäjät/testiryhmät saavat osallistumisestaan pienen palkkion (esim. lahjakortti tai leffalippu), mutta tämä ei vaikuta olevan heidän vaikuttavin motiivinsa osallistua toimintaan. Suurimman yllykkeen tarjoaa pikemminkin kiinnostus osallistua uuden tuotteen tai palvelun kehittelyyn. Patio-käyttäjissä on noussut aktiivisten ryhmä, jotka osallistuvat testauksiin useasti. Aktiiviset Patio-käyttäjät tarjoavat myös ammattimaista palautetta asiakkaille, mikä tekee heistä arvokkaita asiakkaan silmissä.

LAATIKKO 7. VINCINT OY JA ”GOOGLE GLASS -PYSÄKÖINNINVALVONTA” ÄLYLASISOVELLUS

Hyvin määritelty innovatiivinen tuotos ja sen siirtyminen alustan ulkopuolelle on yhteiskehittämisen keskeinen tavoite. Google Glass For Traffic Warden -projekti toteutettiin yhteistyössä Demolan ja ohjelmistoyritys Vincit Oy:n kanssa. Projekti valittiin Demolan syyskauden 2014 parhaaksi. Tampereen kaupunki aloitti sovelluksen pilotoinnin keväällä 2015. Konseptin kehitystä ja levittämistä varten on tarkoitus perustaa yritys. Sovellus on lisäksi palkittu vuoden 2015 parhaaksi projektiksi Projektiyhdistys ry:n toimesta. Projektiyhdistys kuvailee älylasiprojektia kooltaan pieneksi, mutta vaikutukseltaan merki-tykselliseksi.

Google Glass -älylasisovellus tunnistaa automaattisesti pysäköityjen autojen rekisterikilvet ja tarkistaa niiden perusteella EasyPark- ja ParkMan - maksut. Lisäksi sovellus luo pysäköintivirheestä raportin, johon se tallentaa automaattisesti muun muassa osoitetiedot ja kuvan autosta. Sovellus lähettää tiedot reaaliajassa Helka-järjestelmän sekä asiakaspalvelun saataville. Älylasisovellus korvaa pysäköinnintar-kastajien nykyiset käsipäätteet sekä mobiilimaksujen tarkastukseen käytettävät mobiilisovellukset: Se vapauttaa pysäköinninvalvojien kädet, parantaa työergonomiaa sekä tehostaa työskentelyä.

(https://www.vincit.fi/ http://www.tut.fi/fi/tietoa-yliopistosta)

19

Yhteiskehittämisen suunnittelussa huomioitavia asioita:

• Viestintä: hankkeiden käynnistäminen, toteutus ja tulosten paketointi

• Sopimusmallit, tulosten omistaminen ja IPR:n hallintamallit• Rahoitusmallit• Osallistumismallit: miten ja kuinka intensiivisesti innovaa-

tioaihioiden tuojat osallistuvat prosessiin?• Aikataulumallit• Toteutusmenetelmät• Palkitsemismallit: ihmisten aktivointi, osallistaminen ja

motivointi• Teknologian siirto mallit: esim. startup tai corporate• Kaupallistamismallit

3.3 ALUSTAT UUDELLE LIIKETOIMINNALLE JA PALVELUILLE

Innovatiiviset hankinnat ovat keskeinen väline kaupungeissa tapahtuvan innovaatiotoiminnan synnyttämisessä niiden talo-udellisen potentiaalin vuoksi. Niillä on selvä analogia alustamai-seen kehittämiseen, sillä ne kiinnittävät ulkoisen osapuolen kau-pungissa (eli alustalla) toteuttavaan kehittämiseen, jossa alustan omistajalla eli kaupungilla on merkittävä ohjaava rooli. Innovatiivi-sia hankintamenettelyjä voidaan tarkastella eri näkökulmista:

• Luodaan uudenlaisia malleja hankkia palveluita ja tuotteita markkinoilta sekä toteuttaa julkisen ja yritysten välistä yh-teistyötä, hankintojen vaikuttavuuden ja yritysten uuden-laisten liiketoimintamahdollisuuksien lisäämiseksi.

• TKI-projektien hankinnalla luodaan uusia tuotteita tai pal-veluita markkinoille.

• Innovaatioihin kannustavissa hankintasopimuksissa määri-tellään ehtoja, joilla toimittajille luodaan kannusteita palve-lujen tai tuotteiden jatkuvaan parantamiseen ja kehittämi-seen (esim. tulospohjainen sopimusmalli, jossa toimittajan palkkio on sidottu toteutustapaan tuloksen sijasta).

• Hankinnat innovaatiopolitiikan välineenä pyrkivät aktii-visesti kehittämään yritysten liiketoimintaa asetettujen innovaatiopoliittisten tavoitteiden mukaan. (PML 2015)

Innovatiivisiin hankintoihin onkin tarjolla erilaisia malleja, joita kaupungit ovat hyödyntäneet eri tavoin (Kuva 5). Julkis-ten hankintojen säännöt ovat kuitenkin tarkasti laissa määriteltyjä, joten kyse on ennemminkin hankintaan liittyvistä innovatiivisista neuvotteluprosesseista ja elementeistä, kuin itse hankinnoista. Innovatiivisuutta hankinnassa itsessään edustaa se hankitaanko tarkasti määri-teltyä tuotetta vai lopputulosta ja miten neuvottelumenettely organisoidaan. In-novatiivisten hankinataprosessien osana voidaan hyödyntää kaupungin alusta-maista kokeilu- ja kehittämisympäristöä uusien ja erityisesti käyttäjälähtöisten ratkaisujen kehittämisessä.

Varsinainen alustamainen elementti (verkostovaikutus) itse hankintaprosessiin liittyen voidaan tunnistaa siitä, että…

• kaupunki saa hankintaan liittyvällä innovatiivisella toimin-nalla selvästi entistä parempia palveluita tai kaupunkiym-päristön ratkaisuja, mikä houkuttelee innovatiivisen pro-sessin käyttämiseen yhä useampien hankintojen kohdalla.

• ratkaisuja tuottavat yritykset kokevat kehittämisosion niin vetovoimaiseksi, että ne hakeutuvat huomattavasti aktii-visemmin innovatiivisten hankintojen toimittajiksi tavan-omaisten hankintojen sijaan.

Verkostovaikutusta on mahdollista vahvistaa myös suurten kaupunkien yhteisen ja keskeisten asiakasyritysten tunnista-man rajapinnan luomisella julkisiin innovatiivisiin hankintoihin. Yrityksille tai muille palvelun tuottajille vetovoimatekijä tulisi siis olla juuri mahdollisuus kehittää omia tuotteitaan yhdessä kaupunkien kanssa ja referenssitöiden saaminen kansainvälis-tä vientiä varten, ei pelkkä tuotteen tai palvelun myynti.

Kiihdyttämöt ja startup-ohjelmat tarjoavat apua yrityksen liiketoimintamallin hiomisessa ja ideoiden työstämisessä liike-toiminnaksi. Yrityshautomot ja kiihdyttämöt ovat perinteistä toimintaa, jota ovat järjestäneet niin yksityiset yritykset kuin julkiset tai puolijulkiset toimijat. Niiden toiminnan ytimenä on tarjota tukea yritysten liiketoiminnan käynnistämiselle eri muodoissa: ne voivat tarjota toimitiloja, pääomaa, valmen-nusta, yleisiä palveluita, tukea markkinoinnissa, yrityskehi-tyspalveluita, verkostoja tai asiantuntija-apua. Alustamaisesti järjestettyinä palveluissa korostuu yhteisön luominen startup-yrityksistä, jonka tuki voi olla keskeinen voimavara sen jäse-nille. Myös mentorit, rahoittajat ja muut asiantuntijat voivat olla tärkeä osa yhteisöä. Usein toiminnan vakain pilari voikin olla juuri yhteisö ja sen vertaistuki. Yhteiskehittämisproses-sin fasilitointi jäsenten välillä on mahdollista, ja käytännössä toiminta on lähellä (tai osa) edellä kuvattujen kehittämis- ja kokeiluympäristöjen toimintaa, mutta tässä erottelu on tehty

KUVA 5. VTT:n innovatiivisten hankintojen mallia on hyödynnetty Oulussa (Valovirta 2013)

20

toiminnan tavoitteen asettelun perusteella. Tosin ohjelmasta riippuen, tavoite ei välttämättä aina ole valmis kasvuyritys vaan sen kehityksen tukeminen määrätyssä kehitysvaiheessa, joka tekee määrittelystä jossakin määrin hankalaa.

Toimintojen suunnittelussa huomioitavia asioita:

• Startup-yritysten löytäminen, valmentaminen ja kaupalli-sen arvon tunnistaminen

• Yhteisöllisyyden tukeminen

• Onko palvelu maksullista vai kuuluuko se julkisiin palveluihin?

• Fokusoidaanko palvelu jollekin toimialalle (esim. peliala)?

• Miten liikkuminen eri alustojen välillä on organisoitu ja visualisoitu?

Digitaalisten palvelujen kehittäminen on alustamaisen toiminnan ytimessä liike-elämässä, ja sitä on pyritty vahvistamaan myös julkisen sektorin palvelujen kehittämisessä. Vaikka alustamainen palvelu ei aina välittömästi liity innovaatiotoimintaan, se on kes-keinen osa alustamaisen lähetymistavan hyödyntämistä kau-punkien kehittämisen yhteydessä. Alustapalvelut voidaan myös nähdä innovatiivisena toimintana uudenlaisten palvelukonsepti-en sekä niiden palvelujen kehitystä ohjaavan vaikutuksen kautta.

Alustat voivat toivat toimia monin eri tavoin. Ne voivat olla esi-merkiksi välittäjäalustatyyppisiä ja organisoida kaupungille lain mukaan kuuluvia palvelukokonaisuuksia uudella tavalla (esim. Kotitori, Tampere) tai kehittämisalustatyyppisiä palveluita, jotka lisäävät kaupunkilaisten viihtyisyyttä ja yritysten liiketoi-

mintamahdollisuuksia (esim. Mapgets, Oulu,). Digitaalisten palvelujen kehittäminen ulottuu usein myös fyysiseen ympä-ristöön kehittäjätapaamisten (hackatonit Oulussa) tai yhteiske-hittämisen muodossa (Kotitori ja kaupunki) alustan toiminnan luonteesta riippuen. (Laatikot 8 ja 9.) Digitaalisten rajapintojen teknistä avaamista ja sopimuskäytäntöjen sekä datan käyttö-kelpoisuuden parantamista tehdään myös monissa muissa hankkeissa ja verkostoissa eri tavoin. Rajapintojen rakentajia voivat olla esimerkiksi yliopisto-yritys rajapinnalla toimivat verkostot (esim. ITSFactory, Tampere) tai alustan teknologian omistavat yritykset (esim. FCG Mapgets).

Keskeinen osa digitaalisten alustapalvelujen kehittämistä, joka mahdollistaa myös niillä tapahtuvan innovaatiotoiminnan, on kaupungin tuottama avoin data. Avointa dataa tarjotaan yritys-ten käyttöön tavoitteena uudenlaisten palvelujen ja liiketoimin-nan syntyminen kaupunkiseudulle. Avoimia rajapintoja (API) ja työkaluja (SDK) digitaalisen datan hyödyntämiseen on kehitetty useissa hankkeissa, joilla on pyritty lisäämään yhteensopivuutta sekä yleensä datan käyttökelpoisuutta yritystoiminnan näkökul-masta. (Laatikko 10.)

Erona digitaaliseen joukkoistamispalveluun on näiden toimin-tojen suora kohdistuminen kaupungin palvelujen ja/tai liiketoi-minnan lisääntymiseen eli ne pyrkivät luomaan konkreettisia palveluita tai liiketoimintaa “kaupunkialustan” päälle testaamisen ja tuotekehityksen sijaan. Digitaalisten alustojen sisältämien suurten mahdollisuuksien vastapainoksi toteutukseen sisältyy myös haasteita; mm. palvelun käytettävyys, liiketoimintamallien rakentaminen, käyttäjien halukkuus hyödyntää palvelua.

LAATIKKO 8. KOTITORI.FI TAMPEREEN KOTIHOIDON DIGITAALINEN PALVELUALUSTA YHDISTÄÄ TUOTTAJAT JA PALVELUN KÄYTTÄJÄT

KOTITORI on ”palveluintegraattori”, joka ei itse tuota kotihoidon palveluita vaan hankkii ne tuottajaverkos-tolta palvelun loppukäyttäjälle, joka on kotona asuva tamperelainen ikäihminen, jolla on alentunut toimin-takyky tai sen riski. Alustan omistaa kolmen yksityisen yrityksen muodostama konsortio eri osaamisalueilta (asiantuntijatoimisto, IT, eHealth palvelut). Tavoitteena on sekä parempi palvelujen laatu loppukäyttäjälle (sujuvampi ja nopeampi palvelujen saaminen) että kustannustehokkuuden parantaminen palvelujen tuotta-misessa. Saatavilla olevien arvioiden mukaan alusta on onnistunut näissä tavoitteissa hyvin.

Alustan ydin on helppokäyttöinen kanava kaikkien palvelujen (julkiset ja yksityiset) hankkimiseksi yhdestä pisteestä. Käytännössä alusta:

• Vastaa säännöllisen kotihoidon palveluista väestövastuuperiaatteella noin 400 asiakkaan alueella sekä kotihoidon tukipalvelujen organisoinnista ja laadunhallinnasta koko kaupungin osalta (esim. kauppa- ja siivouspalvelut).

• Tarjoaa asiakasneuvontaa ja -ohjausta sekä palvelutarpeen arviointia yhteistyössä kaupungin omien palveluyksiköiden kanssa.

• Kehittää kotihoidon palveluita ja prosesseja yhteistyössä kaupungin ja yksityisten palveluntuottajiensa kanssa.

• Välittää asiakkaille yksityisesti rahoitettavia palveluita kaupungin järjestämisvastuulla olevien kotihoi-don palvelujen lisäksi.

Alustan toimintaa mitataan systemaattisesti ja sen laatumittarit vaikuttavat alustapalvelun ansaintaan. Kotitorilla on myös fyysinen toimipiste, jossa voi tutustua kotona asumista, turvallisuutta ja toimintakykyä parantaviin laitteisiin käytännössä. (Hämäläinen 2012: www.tampereenkotitori.fi)

21

LAATIKKO 9. MAPGETS-SOVELLUSALUSTA KAUPUNKIKEHITTÄMISEN VÄLINEENÄ OULUSSA

Mapgets on avoin virtuaalinen alusta (3D kaupunkimalli), jossa voidaan tarjota ja kehittää kaupungin sekä yksityisen sektorin palveluita ja luoda uusia liiketoimintamahdollisuuksia niin yksittäisten palvelujen kuin yritysten perustamiseksi. Mapgets ympäristö palvelee sovellusten kehittäjiä, erilaisia tiedon tuottajia, palvelujen tarjoajia ja kuluttajia. Mapgetsin erikoisala on rakennettu tai olemassa oleva ympäristö – sijain-ti – ja sovellukset rakennetaan sellaisen tiedon ympärille, jolle sijainti on oleellinen. Mapgetsin omistus siirrettiin FCG City Portal Oy:lle (Finnish Consulting Group) palvelun kaupallistamisvaiheessa.

Mapgetsin tavoite on edistää digitalisaatiota ja sovelluskehittämistä, joiden kautta haetaan tuottavuuden kasvua. Kaupunki avaa teknologia-alustalle omaa dataansa, jota hyödyntämällä sovelluskehittäjät voivat tuottaa uusia palveluita ja luoda liiketoimintaa. Mapgets tarjoaa paikan sekä sovellusten kehittämiselle että julkaisemiselle.

Kaupunkikehittämisen näkökulmasta Mapgets-sovellusalustan tarkoitus on tarjota kaupungille avoimen rajapinnan palveluita, jotka liittyvät paikkatietoon tai kolmiulotteisuuteen. Tavoitteena on synnyttää kehittäjäyhteisö, joka tuottaisi alustalle palveluita itsenäisesti ilman kaupungin tilauksia. Alusta voi tarjota palveluita kaupunkilaisille sekä kehittää B2B-palveluita. Oulun kaupungin näkökulmasta on eduksi, että Mapgets on kaupallisen toimijan ylläpitämä. Jos palvelu olisi kaupungin vastuulla, sen tulisi itse vastata kehittämisestä ja ylläpidosta sekä tuotteen markkinoinnista ja olisi mahdollista, että palvelu jäisi vain kau-pungin oman toiminnan karttatietopaikaksi. Mapgets on tällä hetkellä käytössä joissakin kaupungeissa Suomessa, mutta tavoitteena ovat kansainväliset markkinat.

LAATIKKO 10. DIGITAALISTEN RAJAPINTOJEN KEHITTÄMISTÄ KAUPUNGEISSA

Avoin data tarkoittaa maksuttomasti kansalaisten, yhteisöjen ja yritysten saatavilla olevia julkisia tieto-aineistoja, jotka on muokattu sellaiseen muotoon, että niitä voidaan hyödyntää esimerkiksi palvelujen ohjelmistokehityksessä.

Helsinki oli mukana Eurooppalaisessa CitySDK hankkeessa, jossa harmonisoimalla rajapinnat eri mais-sa mahdollistettiin kehittäjille datan hyödyntäminen ja uusien palvelujen kehittäminen. Hanke kokosi työkalupakin digitaalisten kaupunkipalvelujen kehittämistä varten sekä ”keittokirjan” kehittäjien käyttöön (www.citysdk.eu). Yksi hankkeen aikana kehitetty toiminto oli esimerkiksi Metro Fiksaa–palvelu, jossa kansalaiset voivat ilmoittaa häiritsevästä epäkohdasta Helsingin kaupungille.

Tampereella puolestaan Open Data Tampere Region –projekti avasi kymmeniä datajoukkoja ja rajapin-toja ja järjesti säännöllisesti kehittäjätapaamisia niiden hyödyntämiseksi. Datan avaamista ja rajapintojen kehittämistä jatketaan monissa hankkeissa eri kaupungeissa. Palvelujen kehittämisessä ja avoimen datan hyödyntämisessä on tyypillisesti hyödynnetty kansallisia (esim. 2009 lähtien apps4Finland/OpenFinlan-dChallenge) sekä kohdennetumpia paikallisia (esim. Apps4Pirkanmaa) innovaatiokilpailuja.

22

3.4 OPPIMINEN ALUSTOILLA – KULTTUURIN MUUTOSTA JA KOULUTUSTA

Alustojen toimintaa on tarkoituksenmukaista kytkeä tavalla tai toisella oppimiseen, jotta uuden toimintakulttuurin käytännöt välittyvät eteenpäin. Oppiminen alustan perusfunktiona on äärimmäisen tärkeää myös niitä hyödyntäville käyttäjille. Op-pimisella tarkoitetaan sekä yhteiskehittämiseen osallistuvien tahojen organisaatioiden oppimista, mutta myös esimerkiksi uudenlaista tutkintoihin liittyvää opiskelua tai harjoittelua. ”Tekemällä oppiminen” (learning-by-doing) tulisi olla alustaan sisään leivottu ominaisuus (Laatikko 11). Alustaa voidaan hyödyntää myös muutosjohtamisessa oppimisen välineenä, kun organisaatioissa etsitään uusia avoimempia toiminta-malleja. Kokemusperäinen oppimisprosessi tarjoaa syvällisen näkemyksen kehittämisen suunnasta. Helposti lähestyttävä ja kevyt yhteiskehittämisprosessi voi auttaa yrityksiä myös oman innovaatiotoiminnan avaamisessa ja kiihdyttämisessä ja toimia tässä kulttuurin muuttajana.

Oppiminen ei siis aina ole sidottu oppilaitokseen, mutta myös tiiviit korkeakouluyhteydet kannattaa luoda, jos se on mahdollista. Oppiminen ja virallisesti ansaitut opintopisteet on yhdistelmä, joka kannustaa opiskelijoita osallistumaan ja innostumaan alustan tarjoamista palveluista. Kun alusta ja koulutusorganisaatio tekevät yhteistyötä, siitä kannattaa sopia virallisesti, sillä tämä helpottaa opiskelijoiden liittymistä alusta-toimintaan. Samalla he voivat olla varmoja siitä, että toiminta alustalla voidaan lukea osaksi koulutustoimintaa ja siitä voi saada virallisesti opintopisteitä.

Oppilaitokset voivat olla tyypillisesti ammattikorkeakouluja tai yliopistoja. Erilaisten kurssien harjoitustyöt, projektityöt tai osa diplomityötä voivat tarjota luonnollisen tavan hyödyntää alustan kanssa tehtävää yhteistyötä. Oppiminen ja koulutus voi käsittää eri alueita kuten tekniikka, mediatuotanto, liiketalous, yrittäjyys, johtaminen tai sosiaaliset tieteet. Oppiminen voi kohdistua myös esimerkiksi asukkaisiin tai yrityksiin, jotka toimivat alustalla. Nämä prosessit on hyvä suunnitella osana alustan toimintaa.

Oppimisen ja koulutuksen suunnittelussa huomioitavia asioita:

• Uusi tapa oppia (uudenlainen harjoittelu työelämässä tai työelämää varten)

• Ei ole sidottu oppilaitokseen (esim. virkamies oppimassa kaupunginosan kehittämisprojektissa uusia asioita)

• Ammattikoulujen ja yliopistojen opetuksen yhdistäminen innovaatiotoimintaan muodollisesti

• Työttömien ammattilaisten opetusnäytteiden toteuttaminen

• Oppilaitosten opettajien aktivointi innovaatiotoimintaan

• Kansainvälisten opiskelijoiden mukaan ottaminen tekemisen kautta

• Tapa ansaita opintopisteitä – osa opintokokonaisuutta

• Kokeilevan oppimisen menetelmien hyödyntäminen

• Harjoittelun mahdollistaminen – sopimukset oppilaitosten kanssa – opetuksen laadun varmistaminen

• Eri alueita: tekniikka, mediatuotanto, liiketalous, yrittäjyys, johtaminen, yhteiskuntatieteet

• Esimerkkejä: Demola, Design Factory – Aalto, Mediapolis – TAMK

23

LAATIKKO 11: DEMOLA KOULUTUSYMPÄRISTÖNÄ, UUSI TEHDAS, TAMPERE

Tampereen Finlaysonin alueella sijaitseva Demola Tampere on avoimen innovaation toimintaympäristö, jossa tamperelaisten korkeakoulujen (TTY, TaY & TAMK) opiskelijat toteuttavat kehittämishankkeita osana opintojaan tiiviissä yhteistyössä yritysten kanssa. Demola on kehitetty olemaan ketterä malli yhteistyölle ja innovoinnille, jossa turhaa byrokratiaa vältetään. Malli onkin osoittautunut tehokkaaksi tavaksi hoitaa eri oppilaitoksia ja yrityksiä yhdistävää monialaista innovaatiotoimintaa.

Demolan lisensointimalli soveltuu hyvin toimintaan, jossa on tarve toteuttaa jonkinlainen prototyyppi tai demo alalta, joka ei ole täysin organisaation omaa ydintoimintaa, ja jonka toteutukseen tarvitaan monia-laista osaamista. Projektitoimeksiantaja antaa idean, jonka ympärille itsenäisesti toimivat, monialaiset opiskelijaryhmät lähtevät kehittämään ratkaisuja. Tavoitteena on usein ohjelmistojen ja digitaalisten palvelujen kehittäminen, mutta myös muunlaista kehitystyötä kuten palvelukonseptien suunnittelua tehdään.

Toiminnan ylläpidosta vastaa Innovaatio Oy Uusi Tehdas. Alueen korkeakoulut ja Innovaatio Oy Uusi Teh-das pyörittävät Demolan arkea. Fasilitaattoreita on 4–5. Demolan (Tampere) rahoitus muodostuu Tam-pereen kaupungin rahoittamasta osuudesta, alueen kolmen korkeakoulun osuuksista sekä osallistuvien yritysten/projektikumppanien maksamista lisensointiosuuksista. Mallin kannalta on kiinnostavaa, että se toimii edelläkävijänä Tampereen kolmen korkeakoulun yhteisessä koulutuksessa, jota ”T3-prosessi” pyrkii syventämään yhdistämällä korkeakoulut yhdeksi yliopistoksi.

Demolan toimintatavan etuja yrityksille ovat mm. avoin innovaatiomalli ja siihen liittyvä yliopisto- ja yritysyhteistyö, joka kytkeytyy luovasti Tampereen ”parhaisiin lahjakkuuksiin”. Hankkeissa yritysten on mahdollista ”ketterällä” tavalla toteuttaa ja arvioida palveluratkaisuja. Siten yrityksillä on mahdollisuus demota ja testata joustavasti avoimessa innovaatioympäristössä ideoita, joiden kokeilemiseen ja kehittä-miseen ei välttämättä muuten olisi resursseja. Myös julkisen sektorin toimijoilla on mahdollisuus kehittää toimintaansa Demola-projekteissa. Demolan toimintatavan etuja yliopistoille ja korkeakouluille ovat mm. uudenlainen opetus- ja oppimisympäristö sekä uusia yhteistyömahdollisuuksia koulutusohjelmien, yli-opistojen ja korkeakoulujen välillä. Demolan projekteihin liittyy todelliseen kysyntään perustuva tutkimus- ja kehitystarve, ja ne tarjoavat yhteistyömahdollisuudet yritysten kanssa sekä aloitteita tutkimukseen.

24

4.1 ROOLIT YHTEISÖSSÄ

Alustan toiminnassa korostuvat talouden uudet logiikat kuten startup-maailmasta tuttu yhteisöllisyys sekä jaka-mistalouden yksilöiden välinen jaettu hyöty. Mikrotasolla alustojen yhteisöllisyys voi näkyä esimerkiksi kehittäjien välisenä yhteistyönä, josta ei veloiteta. Alustamaisen toiminnan organi-soinnissa yksi keskeinen haaste on kuitenkin tunnistaa yhteisön toimijoiden roolit myös konkreettisen arvonluonnin näkökul-masta. (Choudary 2013; Haigu 2014.) Onkin määriteltävä, mikä motivoi käyttäjiä osallistumaan kehittämiseen, ja erityisesti se, mikä motivoi asiakkaita maksamaan lopputuotteesta. Kaupun-kien kehittämistyössä palvelut ovat usein käyttäjille ilmaisia tai subventoituja, mutta asiakkaan määrittely auttaa alustan rakentamisessa ja sen muokkaamisessa mahdollisesti omalla ansaintalogiikallaan ylläpidettäväksi toiminnaksi.

Toimiakseen alusta tarvitsee yhteisön, mutta jo rakenta-misvaiheessa olisi hyvä määritellä yhteisön toimijoiden tai käyttäjien keskeiset roolit: tuottajat tai kehittäjät, kuluttajat, asiakkaat ja omistajat. Tuottajat, kuluttajat ja asiakkaat ovat sananmukaisesti rooleja – eli tuottaja, kuluttaja tai asiakas voi olla käytännössä sama henkilö tai organisaatio. Roolien olen-naiset piirteet on kutenkin tärkeää tunnistaa:

• kehittäjä (tai innovaattori tai tuottaja) luo tarjontaa tai vastaa kysyntään

• kuluttaja luo kysyntää tai kuluttaa tarjontaa

• asiakas maksaa alustalle saamastaan palvelusta

• omistaja perustaa alustan ja kustantaa alustan toiminnan/käynnistyksen

• fasilitaattori ja manageri vastaavat alustan arjen toimin-nasta ja kehityksestä.

Alustan strategisia valintoja määrittävät kysymykset, kuten kuka on kuluttaja, joka luo kysyntää eli käyttää alustaa inno-vaatiotoimintansa avaamiseen ja ongelmien ratkaisuun jonkin ulkopuolisen tahon kanssa. Mikä tai mitkä ovat ne tarjontaa luovat ulkopuoliset kehittäjien ryhmät, jotka tulevat alustalle ratkaisemaan ongelmia yhdessä niiden asettajien kanssa? Miten alusta tuo nämä ryhmät yhteen, ja kenen tulisi maksaa tästä palvelusta? Asiakkaan roolia ei ole aina helppoa määri-tellä, mutta pohdintaa olisi hyvä tehdä jo varhaisessa vaihees-sa alustan rakentamista. Usein asiakas (tai asiakkaiden puute) voi selvitä kuitenkin vasta myöhemmin alustatoiminnan jo ollessa käynnissä. Alustan tyypillinen yhteisön rakentamiseen liittyvä haaste on ns. muna-kana-ongelma: ilman alustan käyttäjiä se ei tuota arvoa, joten miten houkutella ensim-mäiset palvelun kuluttajat tai tuottajat? Alustalla toimivien henkilöiden ja organisaatioiden kautta se kiinnittyy osaksi laajempaa ekosysteemiä, jonka puitteissa toiminta kasvaa ja kehittyy tai kuihtuu pois.

4.2 KEHITTÄJÄN TAI ”INNOVAATTORIN” NÄKÖKULMA

Alustoilla yksilöt tai yritykset pääsevät osallistumaan itseä kiinnostavien tuotteiden tai palvelujen kehittämiseen ja rää-tälöintiin. Kehittäjät tai ”innovaattorien yhteisö” määrittelevät millaista osaamista alusta kykenee tarjoamaan. Kehittäjän roolissa voivat toimia esimerkiksi:

4 YHTEISÖ

25

• asukkaat, jotka haluavat osallistua oman asuinalueen kehittämiseen

• opiskelijat innovaatiotyöpajoissa, joissa he saavat arvo-kasta kokemusta käytännön innovaatiotyöstä sekä raken-tavat yhteyksiä työelämään

• yritykset, jotka hyödyntävät digitaalisia, living lab - tai yhteiskehittämisympäristöjä sovellus- tuote-, tai palveluke-hitykseensä

• yritykset tai yrityskonsortiot, jotka osallistuvat kaupunki-kehittämiseen innovatiivisten hankintaprosessien kautta.

Kehittäjien roolit ja osallistumiseen motivoivat tekijät on kuitenkin pohdittava aina alustakohtaisesti. Motiivi osallistumi-seen voi olla prosessissa tai kehittämisprosessin lopputuotok-sessa. Kehittäjän rooli (maksavana) asiakkaana määräytyy sen mukaan, paljonko hän kehittämisestä tai lopputuotoksesta hyötyy. Tällöin esimerkiksi lopputuotosta koskevat IPR- ja omistajuuskysymykset ovat tärkeitä. Motivaatiotekijöiden koh-dalla on hyvä muistaa, että usein halu yhdessä tekemiseen on tärkeä ja erityisesti kehittäjän oman osaamisen ja kyvykkyyden kasvu on tärkeää eli pelkkä rahan tai opintopisteiden saanti ei välttämättä motivoi parhaaseen mahdolliseen suoritukseen. Osallistujien oikeat motiivit kannustavat kehittämistyössä parempaan suoritukseen ja ovat tärkeä osa kehittäjäyhteisön rakentamista.

4.3 KULUTTAJAN NÄKÖKULMA

Alustan palvelun käyttäminen – kuluttaminen – sisältää siis pääsääntöisesti mahdollisuuden osallistua avoimeen innovointiprosessiin tai alustan sisällön tuottamiseen jos-sakin muodossa. Osallistumisen motiivit ovat laajemmat kuin yksittäisen ratkaisun hankkiminen ja voivat vaihdella paljonkin. Näistä motiiveista alustan omistajan olisi pyrit-tävä muodostamaan mahdollisimman selkeä kuva, jotta voidaan arvioida alustalle suunnitellun palvelun kysyn-tää. Kuluttamisen näkökulma ei vielä suoraan kerro, kenen tulisi palvelusta maksaa, mutta sen avulla voidaan määritellä ryhmiä, jotka luovat alustalle ky-syntää. Ratkaisuja alustalla tarjoavat tahot voivat olla siis samoja, kuin palvelun kuluttajat, jotka luovat kysyntää.

Kuluttajien motiiveja käyttää alustan palveluita voidaan tarkastella esimerkiksi eri käyttäjäryhmien näkökulmis-ta. Yritykselle innovaatioprosessin avaaminen on aina haasteellista. Tätä voidaan kuitenkin helpottaa selkeällä ja toimivalla avoimen innovaation palvelukonseptilla, joka voi-daan hankkia luotettavalta ja neutraalilta maaperältä. Myös innovaatioprojektien nopeus ja edullisuus verrattuna perintei-seen hankepohjaiseen kehittämiseen voi motivoida yrityksiä osallistumaan (Kuva 6). Startupit voivat hakea vauhtia ja jopa syntyä alustoilla sekä kehittyä niiden tarjoamassa ympäristössä. Osaajat voivat puolestaan kehittää alustoilla osaamistaan ja verkostojaan. Kuva 7.)

4.4 ASIAKASNÄKÖKULMA

Asiakas on alustan näkökulmasta se, joka maksaa alustan omistajalle palvelusta. Alustalla voi olla selkeä kuluttajien

ryhmä, jolle palvelua pyritään tarjoamaan, mutta asiakkaan määrittely on vaikeampaa (laatikko 12). Esimerkiksi testialus-tojen tai kehitysympäristöjen avulla yritykset voivat kerätä arvokasta tietoa ja valmistaa innovatiivisempia tai osuvampia tuotteita markkinoille. Yritykset hakevat konkreettista inno-vaatiohyötyä ja voittoa tuottavaa toimintaa. Testi- ja kokei-lualustoja tuottavat yritykset tai tutkimuslaitokset hyötyvät siitä, mitä laajemmin testauspalvelua käytetään. Näin ollen hyöty jakautuu testiympäristön tarjoajan ja sitä hyödyntävien yritysten välille ja alustamaisen palvelun voi fasilitioida joko kaupungin omistama kehittämisyhtiö tai muu puolijulkinen toimija. Tällöin ei ole aivan selvää, kuka on maksava asiakas.

Myös yhteiskehittämisalustoilla asiakkaan määrittely voi olla haasteellista. Yksinkertaistaen maksava asiakas on se, joka hyötyy kehittämisestä eniten. Yritysten tai muiden tahojen saaminen maksaviksi asiakkaiksi vaatii huolellista tuotteis-tamista ja onnistuessaan siirtää toiminnan hyvin lähelle tai täysin markkinoiden piiriin. Tällöin alustan omistaja voi olla esimerkiksi kehitysyhtiö tai yksityinen palvelun tarjoaja.

KUVA 6. Yritysten motiiveja käyttää alustan palveluita.

KUVA 7. Yksilöiden motiiveja käyttää alustan palveluita.

26

LAATIKKO 12: ALUSTAN MAKSAVA ASIAKAS: LIIKE-ELÄMÄN NÄKÖKULMA

Liike-elämässä käyttäjien suuri määrä tai onnistunutkaan verkostovaikutus ei välttämättä tarkoita kannat-tavaa liiketoimintaa alustan omistajan näkökulmasta.

• Kun alustat välittävät lähinnä käyttäjien välistä (välittäjäalusta) tietoa ja mahdollistavat sosiaalisen vuorovaikutuksen, käyttäjät eivät välttämättä maksa alustan käytöstä mitään. YouTuben, Twitterin tai Facebookin kaltaisten satojen miljoonien käyttäjien palveluista voittoa tuottavaa liiketoimintaa on kyennyt tekemään lähinnä Facebook ja sekin mainostilaa myymällä. Valtavat käyttäjämäärät nostavat yrityksen ja palvelun arvoa, mutta itse palvelusta on vaikeaa luoda ansaintaa.

• Jos palvelu tuo selkeämmin yhteen kaksi käyttäjäryhmää, esimerkiksi sisällön tuottajat ja sen käyttäjät (esim. Netflix tai Viaplay), voi alusta harjoittaa voittoa tuottavaa toimintaa huomattavasti pienemmällä-kin asiakasmäärällä.

• Kun alustat välittävät käyttäjien konkreettisia palveluita, käyttäjät maksavat palvelun tarjoajalle, joka maksaa tuotosta osuuden alustalle. Tällaiset välittäjäalustat toimivat esimerkiksi käyttäjien fyysisen omaisuuden ja osaamisen puitteissa, kuten Uber (taksipalvelut) ja Airbnb (kotimajoituspalvelu). Alus-tan käyttäjät ovat siis palvelun kuluttajia (asunnon tai taksin vuokraajina) ja tuottajia (taksina tai asun-non vuokranantajana) sekä alustan asiakkaita. Tästä toiminnasta on tehty kannattavaa alustamaista liiketoimintaa.

• Kun fasilitaattori omistaa alustan jota kehitetään (kehittämisalusta) ja kehittäjä hyötyy alustan tar-joamasta ympäristöstä tai teknologiasta, voi alustan omistaja veloittaa suoraan kehittäjää. Tämä siitä huolimatta, että myös alusta hyötyy sitä täydentävistä uusista palveluista ja usein myös kontrolloi uu-sien palvelujen laatua ja sisältöä hylkäämällä/hyväksymällä alustan puitteissa käyttöön otettavat palve-lut. Alustan omistaja voi siis veloittaa (esim. Apple 30%) osan tuotosta asiakkaalta, jonka uusi sovellus tekijälleen tuottaa ja ottaa erilaisia (usein vaatimattomia) maksuja kehittämisympäristön käytöstä.

Alustan välittämän sisällön arvo vaikuttaa siis myös siitä asiakkaan maksaman korvauksen suuruuteen (esim. kymmenen sekunnin kissavideo vs. majoitus viikonlopuksi) sekä käyttäjien tottumukseen saada ilmaista tai maksullista palvelua. Samoin vaikuttaa alustan omistajan ja käyttäjän välinen suhde: Onko alusta vain välittäjä, vai kehittämisen kohde? Kehittämisalustan kohdalla alustan on oltava asiakkaan (kehittäjien) näkökulmasta uskottava, jotta sen käytöstä ollaan valmiita maksamaan, tai käyttämään aikaa juuri tämän ympäristön kehittämiseen. Maksavan asiakkaan määrittelemiseksi on tärkeää tunnistaa kuka hyötyy kohtaamisesta eniten, ja mikä on alustan olemassa olon syy. Välittäjäalustoilla usein talo-udellisesti enemmän hyötyvä osapuoli maksaa alustan käytöstä pääosan tai kaiken, ja kehittämisalustat voivat periä erilaisia maksuja alustaa hyödyntäviltä kehittäjiltä. (Taulukko A.)

Taulukko A. Alustojen maksavat asiakkaat ja ansaintalogiikat liike-elämässä

VÄLITTÄJÄALUSTA MAKSAA MAHDOLLISESTI TOISELLE KÄYTTÄJÄRYHMÄLLE (EI MAKSA ALUSTALLE)

MYYVÄT TOISELLE KÄYTTÄJÄ- RYHMÄLLE/LOPPUKÄYTTÄJÄLLE (MAKSAA ALUSTALLE)

Mainostamiseen perustuva media (lehdet, FB, Google)

Käyttäjät Mainostajat

Kauppapaikat (Alibaba, eBay) Ostajat Myyjät

Maksujärjestelmät (Visa, American Express)

Käyttäjät Kauppiaat

Videopelikonsolit Käyttäjät Pelinkehittäjät

KEHITTÄMISALUSTAT

Teknologia-alustat (Windows, iPhone, Google)

Loppukäyttäjät Sovelluskehittäjät

Tuotealustat (Gore-tex) Ostajat Lisenssituottajat, Myyjät

(Lähteet: Suarez & Kirtley 2012; Haigu 2014; Evans & Gawer 2016)

27

On selvää, että digitaalisen liike-toiminnan asiakkaiden määrittelyt eivät sellaisenaan siirry kaupunki-kehittämisen tarpeisiin, mutta ne kuvaavat alustamaisen toiminnan keskeisiä toimintatapoja. Julkisella sektorilla maksuttomuus voi olla pe-rusteltua, jos alusta esimerkiksi tuottaa aiempaa kustannustehokkaampia ja/tai laadullisesti parempia julkisia palveluita. Kaupunkikehittämisessä alustan erilai-sia liiketoimintamalleja voidaan soveltaa esimerkiksi seuraavasti:

• Kehittämisalustana nähtävää kaupun-gin palvelua tai kaupunkiympäristöä rakennetaan ulkopuolisten kehittäjien toimesta innovatiivisten hankintojen kautta. Lopputuotos toteutuu alustan (tilaajan) tarkassa kontrollissa.

• Digitaalisen kehittämisalustan kohdalla (esim. Mapgets), jonka päälle kaupungin palveluita kehitetään, kontrolli on väljempää ja palvelun muoto vapaampi.

• Demopajat ja living labit eivät puutu sisällön muotoon laisinkaan, vaan toimijat voivat testata ja yhteiskehittää tuot-teitaan niissä täysin omista lähtökohdistaan. Liiketoiminta-malli ja asiakkaan rooli vaihtelee näin alustan toimintatavan mukaan. (Kuva 8.)

4.5 OMISTAJAN NÄKÖKULMA

Kaupungit ja korkeakoulut tai niiden omistamat kehittä-misyhtiöt ovat kaupunkikehittämisessä tyypillisiä alustojen käynnistäjiä ja omistajia. Alustat tarjoavatkin näille toimijoille paljon potentiaalisia hyötyjä sekä innovaatioympäristön kehit-tämisessä että palvelujen tuottamisessa kuten uusia (opiskeli-jalähtöisiä) tapoja organisoida yritysten, yliopistojen ja julkisen sektorin välistä yhteistyötä, tuottaa palveluita kaupunkilaisille sekä tarjota avoimen innovaatiotoiminnan käytäntöjä liike-elä-män käyttöön. Vaikka alustojen omistajina voivat perustellusti toimia edellä mainitut tahot, voi monissa muissa tapauksissa alustan toimintaa organisoida myös yksityinen ja markkinaläh-töinen toimija. Erityisesti yritysten avointa innovaatiotoimintaa ja yhteiskehittämistä kiihdyttävien alustojen voi hyvinkin nähdä kuuluvan edistyneiden konsulttitalojen tai tilapalveluita tarjoa-vien yritysten tarjontaan. Alustan omistajuus voi siis sijoittua markkinoiden ja julkisen väliseen rajapintaan yhtä hyvin kuin täysin yksityiselle tai julkiselle sektorille. Alustan omistajan roolina on fasilitoida (tai organisoida fasilitointi) toiminta ja määritellä toiminnan tavoite: Miksi alusta on olemassa?

AsiakkaatAsiakkaat

AlustaAlusta

DEMOPAJA/LIVING LAB

DIGIALUSTA/AVOIN DATA

Alusta

Ulkopuolisella osapuolellasuuri autonomia

Alustalla vahva kontrolli

Asiakkaat Ulkoisetinnovaattorit

Ulkoisetinnovaattorit

Ulkoisetinnovaattorit

INNOVATIIVISETHANKINNAT

Kuva 8. Alustojen liiketoimintamallit ja kehittäjien vapausasteet (Soveltaen Boudreau & Lakhani 2009.)

Alustatoiminnan monitoimijuus näkyy myös omistajan rooleis-sa. Omistajan rooli voi painottua eri tavoin esimerkiksi fyysisten tilojen hallintaan, teknologisen ympäristön omistamiseen tai yhteiskehittämisprosessiin. Olennaista alustan rakentamisessa on tunnistaa kuka omistaa alustan tai sen keskeiset toiminnat, ja miten ne ohjaavat alustan tavoitteen määrittelyä, sen kehit-tämistä ja käyttäjien houkuttelemista alustalle. Voidaan myös pohtia, onko alustan keskeisillä yhteisöillä ”omistajaa”?

Avoimien innovaatioalustojen rakentaminen liittyy kaupunkien palvelutoiminnan muuttuneeseen luonteeseen. Palvelujen kehittäminen tapahtuu usein hankelähtöisesti ja monet palvelut tuotetaan usein julkisen ja yksityisen välisellä rajapin-nalla (esim. kunnalliset yhtiöt, yhteisyritykset, kumppanuus, palvelusetelit, jne.) Alustatoiminta on ”liiketoimintamalliltaan” todennäköisesti usein juuri tällä rajapinnalla, mutta voi siirtyä kohti pysyvää julkista tai markkinaehtoista mallia toiminnasta riippuen kulloisenkin alustatoiminnon sisällöstä. On kuitenkin tärkeää tunnistaa miten hankerahoituksesta siirrytään liiketoi-mintamalliin ja kuka tällöin omistaa alustan tai sen eri elemen-tit. Palvelu voidaan mahdollisesti skaalata kansallisesti ja pyr-kiä myös kansainvälisille markkinoille, jolloin todennäköisesti tarvitaan myös uusia partnereita toiminnan laajentamiseksi. (Kuva 9.) Olennaista on, että omistajien roolit hankerahoi-tuksen jälkeiselle ajalle on pohdittu, samoin kuin mahdolliset skaalautumisen ja kansainvälistymisen vaihtoehdot.

Kansainvälistyminen(kansainväliset partnerit?)

Toiminnon taipalvelun skaalaus(uudet partnerit?)

Liiketoimintamalli/julkinen sektori

Julkinen/yksityinen yhteisomistajuus

Liiketoimintamalli/yksityinen sektori

Hankerahoitus(EAKR, ESR, tms.)

KUVA 9. Alustan kehitys ja omistajuuden muutokset hankkeesta kansainvälisille markkinoille.

28

4.6 ALUSTAN OPERATIIVINEN JOHTAMINEN: MANAGERIT JA FASILITAATTORIT

Kun alustan käyttäjät, asiakkaat ja yhteisön muut keskeiset jä-senet ja heidän roolinsa on selvillä, on määriteltävä kuka tulee fasilitoimaan alustaa ja kehittämään yhteisöä. Kaupunkike-hittämisessä tyypillisen joukkoistamis- demopaja- tai startup -ympäristön johtamisen minimivaatimus on yleensä kaksi fasilitaattoria, joista toinen hoitaa käytännön juoksevat asiat ja alustan kiinnittämisen sen ulkoiseen yhteisöön – ekosystee-miin – ja toinen keskittyy itse alustan mission toteuttamiseen sekä alustalla toimiviin yhteisön jäseniin. Tarvitaan siis yksi arjen rutiineja pyörittävä fasilitaattori ja yksi visionäärinen manageri. Arkisten rutiinien ja käytännön toimintojen käynnis-täminen vaatii systemaattista työtä ja niukat voimavarat tulee kohdistaa vain ja ainoastaan ydinprosessin toteuttamiseen.

Tyypillisesti infran ja alustan ensimmäisten askelten ottami-seen menee vähintään 2–3 kuukautta siitä, kun perusrahoi-tuksen päätös on saatu. Mikään ei siis tapahdu hetkessä. Jos kyseessä on teollisen osapuolen alustaratkaisu, niin alustan laatuvaatimukset voivat olla hyvinkin vaativat riippuen brändin esiintuomisesta ja asetetusta toiminnan tavoitetasosta.

Avoimen innovaatioalustan johtaminen vaatii kykyä saada kaikkien osallistujien luovuus kukoistamaan. Luottamuksen ra-kentaminen on keskeinen tavoite avoimessa ja yhteisöllisessä toimintamallissa. Kaikki kantavat vastuun omasta tekemises-tään ja luottavat siihen, että muutkin tekevät samoin. Koko-naisvastuu on kuitenkin johtajalla. Yhteisön kyky innovoida paranee, kun johtaja kykenee tunnistamaan ja poistamaan in-novatiivisuutta estäviä rakenteellisia esteitä (Rajaniemi 2010).

Alustan johtamisessa tarvitaan sekä managerointia että fasilitointia. Johtajan ja fasilitaattorin ei ole välttämätöntä olla eri ihmisiä ja roolit voivat vaihtua joustavasti. Olennaista on, että sekä johtamisen että fasilitoinnin keskeiset toimenpiteet on määritelty ja organisoitu.

Fasilitointi on avoimelle ja alustamaiselle toiminnalle tyypil-linen johtamistapa. Toiminta on ensisijaisesti ryhmäproses-sien suunnittelua ja toteuttamista, jossa korostuu ihmisten osallistaminen ja motivointi. Fasilitaattori ei keskity sisältöön vaan auttaa ryhmää saavuttamaan tavoitteensa. Fasilitointi siis keskittyy prosessiin ja siihen, miten ihmiset työskentelevät yhdessä tuottaessaan sisältöä.

Managerointia alustan operatiiviset johtajat tarvitsevat asi-akkaista huolehtimiseen, päivittäisten hallinnollisten tehtävien hoitamiseen sekä toimivien rajapintojen kehittämiseen ja ylläpitämiseen. Asiakasorganisaatiot, kriittinen massa, sopi-mukset, viestintä sekä toiminnan mittaaminen ja kehittäminen ovat osa operatiivista johtamista, joka ei välttämättä eroa muiden organisaatioiden johtamisen käytännöistä. Kuitenkin luottamuksen rakentamista sekä asiakkaiden että muiden sidosryhmien suuntaan ei voi avoimen innovaatiotoiminnan yhteydessä liiaksi korostaa.

Johtamisen ja fasilitoinnin on tärkeä vahvistaa alustan yhtei-söä tai yhteisöjä. Yhteisö on yksi alustan tunnusmerkeistä: yhteisöllisyys näkyy alustalla muita auttavana toimintana ja yhteishenkenä. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että toisten auttamisesta ei oteta rahallista palkkiota vaan aut-taminen perustuu vastavuoroisuuteen. Fasilitointi viittaa siis yhteisön rakentamisen ja prosessin organisoinnin yhdistämi-seen. Fasilitaattori ja yhteisön rakentaja:

• on sisältöneutraali mutta tulosorientoitunut

• käyttää tarkoitukseen soveltuvia menetelmiä ja työkaluja

• ymmärtää, mikä edistää ryhmän ja yksilöiden työskentelyä

• edistää osallistumista

• rohkaisee tarvittaessa konsensuslähtöiseen päätöksen-tekoon

• varmistaa tulosten tallentamisen

• hallinnoi tilaa ja tunnelmaa tapahtumissa

• hallitseekonfliktejajaerilaisuutta

• antaa ja pyytää palautetta

• on rooliltaan mahdollistaja ja tiimin palvelija.

Fasilitaattorin ei siis tarvitse olla kaikkien alojen substanssi-asiantuntija vaan innovaatioalustan lisäarvon mahdollistaja. Fasilitointi edellyttää ihmissuhdetaitoja sekä kykyä esittää ryhmälle rakentavia kysymyksiä työn ohjaamiseksi eteenpäin ja ryhmän ehdotusten ja päätösten tiivistämistä. Nämä kaikki oppii tekemällä. Tärkeintä on asenne, että ryhmä itse on paras taho ideoimaan toimintaansa, tuottamaan erilaisia ratkaisuja ja arvioimaan työtään. (Summa ja Tuominen 2009.)

Yhteisöllisyyttä voidaan tukea erilaisin tiimi- tai verkostoitu-mistapaamisin. Hyvin toimivassa yhteisössä toimijat tuntevat toisensa ja kokevat voivansa luottaa toisiinsa. Yhteisöllisyys voidaan ottaa huomioon myös alustan sopimusmalleissa: työajasta tietty prosentti luvataan käyttää toisten auttamiseen tai sovitaan luottamuksellisuudesta työtiloissa. Luottamuksel-lisuus voi kuulua toki myös vain yhteisön sääntöihin ja hyviin tapoihin, mutta sitä voidaan korostaa sopimuksin.

Yhteisön johtamisessa keskeistä onkin myös sopimusten ja erilaisten IPR ratkaisujen rakentaminen yhteisöön. Näiden avulla määritellään hyödyn tai alustalla tuotetun arvon jakautumista eri osapuolten välillä. Sopimukset vaihtelevat alustoittain hyvinkin paljon ja voivat liittyä eri asiakokonaisuuk-siin (ks. Liite 4). Alusta voi toimia myös ilman raskaita sopimus-menettelyjä, mutta asia on tarkkaan pohdittava tapauskohtai-sesti ja käytännöt voivat muuttua alustan elinkaaren aikana (Laatikko 13).

29

Johtamisessa ja yhteisön rakentamisessa huomioitavia asioita:

• Miten tunnistetaan eri roolien kannalta keskeiset kohde-ryhmät?

• Mistä manageri ja fasilitattoori löytyvät ja kuka maksaa palkan?

• Ovatko yhteiset digitaaliset työkalut johtamisen apuna?

• Miten toimintaa arvioidaan ja/tai mitataan?

• Mitä palveluita tilassa tarjotaan? (mentorointi, työpajat, IPR ohjaus, jne.)

• Otetaanko yhteisöllisyys huomioon jo alustan liittymissopi-muksissa?

• Ketä yhteisöön kuuluu ja miten heidät saadaan osallistumaan?

• Miten yhteisöllisyyttä tuetaan?

LAATIKKO 13: OULUN YRITYSTAKOMO TUKEE YHTEISÖLLISYYTTÄ JO LIITTYMISSOPIMUKSESSA

Oulun Yritystakomo Oy tuottaa Oulun seudulle yritysideointia mahdollistavaa avointa toimintaympäris-töä. Ideana on tukea yritysten/yhteisöjen/henkilöiden liiketoimintaan tai liiketoiminnan kehittämiseen tähtäävää toimintaa. Takomo tarjoaa jäsenilleen tilat, tukea ja asiantuntijuutta. Tällä hetkellä toimintaa pyörittää kolme ihmistä kokopäiväisesti. Takomoa on vuodesta 2010 saakka rahoittanut BusinessOulu.

Takomon prosessi alkaa yhteisestä innovoinnista, takomolaisittain hehkutuksesta, jonka jälkeen läh-detään takomaan ja lopuksi karkaisemaan. Karkaisuksi kutsutaan vaihetta, jossa perustetaan yritys. Prosessille sopiva päivärytmi on löydetty kokeilemalla. Prosessin pituus ei ole kaikille osallistujille vakio, mutta se sisältään aina samoja työvaiheita.

Takomossa on vahva takomolaisten yhteisö. Toimintaan valitaan sydämellä mukaan parhaiten sinne sopivat. Käytännössä tämä tarkoittaa, että kaikki innokkaat, jotka ovat valmiita yhteisiin sääntöihin ja tapoihin sitoutumaan, pääsevät mukaan. Tätä edellytetään jo Takomon liittymissopimuksessa:

”Toimijan odotetaan kunnioittavan jokaista idean ja keksinnön keksijää idean omistajana, sekä ylläpi-tämään luottamuksen ja avoimuuden ilmapiiriä kaikkien toiminnassa mukana olevien Toimijoiden kes-ken. – Toimija sitoutuu osallistumaan aktiivisesti ja säännönmukaisesti Takomon toimintaan. Toiminta sisältää Takomo-palaverin, liittymisen Takomon forumiin (keskusteluryhmään), aktiivista osallistumista ideahankkeisiin ja näkyvien tuotosten aikaansaamista, sekä tutustumista TuoteStart-konsultointiin ja sen tuomiin mahdollisuuksiin.”

Takomon ajurina perustamisvaiheessa toimi rakennemuutos Nokian irtisanoessa ihmisiä. Alussa moni takomolainen olikin entinen nokialainen, mutta nyt mukaan mahtuu laajasti eri alojen osaajia. Toiminta on myös laajentunut kattamaan muita osa-alueita:

• työnvälitysportaali duunaamo.fi,

• matchmaking-tilaisuudet ja

• kursseja kuten Painetusta älykkyydestä innovaatiotoimintaan ja Terveydenhuollosta liiketoimintaan.

30

5.1 ALUSTAPALVELUN INFRASTRUKTUURI

Avoimen innovaatioalustan ja yhteisöjen käyttämä toteutta-misympäristö voidaan organisoida monin eri tavoin riippuen siitä, ketkä ovat osallistettavat osapuolet, ja miten heidät halutaan innovaatioprosessiin osallistaa. Tässä käsikirjassa jaamme alustat niiden infrastruktuurin mukaisesti kolmeen toteuttamisympäristöön: fyysisiin, digitaalisiin ja ”pop-up” -ympäristöihin. Alustan käyttötarkoitus määrittelee tarkoituk-senmukaisen toteuttamisympäristön tai -ympäristöt.

Pysyvät fyysiset ympäristöt. Fyysisissä tiloissa toimivat avoi-met innovaatioalustat voivat tarjota pysyvän tilan yhteisölle, jonka toimintaa säätelee organisoitu innovaatioprosessi. Ilman organisoitua innovaatioprosessia tilaa voitaisiin kuvata esi-merkiksi rinnakkain työskentelytiloina. Suunniteltaessa fyysisiä tiloja voidaan alusta lähtien pohtia yhteisöllisyyden ja luovan työn roolia toiminnassa (Nenonen ym 2015). Tällöin voidaan tutustua erilaisiin yhteisöllisyyttä ja luovaa vuorovaikusta edistäviin tilaratkaisuihin kuten ”big roomit” (Laatikko 14) tai Googlen tyyppisten innovatiivisten yritysten tilankäyttöön. Py-syvät fyysiset tilat tarjoavat puitteet yhdessä työskentelyl-le ja ennen kaikkea tunnistettavan ja avoimen kotipesän alustan ympärille muodostuvalle yhteisölle tai yhteisöille.

Digitaaliset ympäristöt. Digitaalisesti toimivat alustat tarjoa-vat yhteiskehittämiselle tyypillisesti teknologiaympäristön tai foorumin joukkoistamisen työkaluksi. Teknologiaympäristö voidaan myös avata sovelluskehittäjille, jotta he voivat luoda alustalle uusia palveluita ja liiketoimintaa. Palvelut eivät välttä-mättä ole missään liiketoiminnallisessa suhteessa kaupunkiin, mutta saavat esimerkiksi käyttöönsä kaupunkien tuottamaa avointa dataa sekä työkaluja tämän työstämiseen ja palvelujen

kehittämiseen. Alustalla toimivan kehittäjäyhteisön toiminnan mahdollistavat siis eri tavoin avatut API-rajapinnat ja ohjelmis-tojen kehittämiseen tarjottu työkalupakki (Software Develop-ment Kit/SDK). Digitaalisissa ympäristöissä kehittäjät voivat sekä kehittää että kaupallistaa palveluitaan. Yhteinen foorumi ja muut sosiaalisen vuorovaikutuksen mahdollistavat virtuaali-set tilat vahvistavat yhteisön rakentamista.

Pop-up alustoilla tarkoitamme erilaisia vaihtelevissa tiloissa (joko fyysinen tai digi) järjestettyjä yhteiskehittämiskilpailuja tai muita tilaisuuksia (esim. Game Jam, Hackaton, innovaa-tiokilpailut). Usein kuitenkin alustan omistaja koordinoi näitä tapahtumia eri tahoille mallinnetulla prosessilla. Eli vaikka ympäristö ei ole pysyvä, voi käytössä olla pysyväisluonteisia toimintamalleja yhteiskehittämisen organisoimiseksi. Käytän-nössä esimerkiksi kaupunginosan kehittämisen yhteydessä voidaan järjestää erilaisia tilaisuuksia käyttäen määritel-tyä osallistavaa konseptia kuten Charette-menetelmää tai digitaalisen alustan markkinoimiseksi kehittäjille järjestetään tilaisuuksia ”hackaton” -mallin mukaisesti.

Eri ympäristöissä toimivat alustat tarjoavat eri kohderyhmille suunnattuja avoimen innovaation organisoinnin työkaluja, johon on kiinteästi sisäänrakennettuna yhteiskehittämisen fasilitoi-tu prosessi. Alustakohtaisesti nämä on rakennettu eri tavoin. Näiden ympäristöjen tunnistaminen liittyy aina kiinteästi alustan tavoitteisiin ja prosessin alkuvaiheeseen, mutta niiden käyttöön liittyvien sopimusten ja hyödyntämiskäytäntöjen hiominen voi viedä pitkänkin aikaa ja muuttua alustan elinkaaren eri vaiheissa.

Tilojen luonne riippuu alustan toiminnasta ja muokkaa sen yhteisöä, mutta alustan toimintaa ja yhteisöä jäsentävät myös jatkuvasti tai satunnaisesti käytössä olevat tilat. Pysyvissä tiloissa toimivien alustapalvelujen yhteiskehittämisen konsep-

5 TILA

31

teja on mahdollista viedä uusiin kohteisiin ”pop-up” -tyyliin ja toisaalta erityisiä teknologisia ympäristöjä voidaan tarjota useamman kuin yhden alustapalvelun käyttöön.

Alustojen tilaratkaisuissa on hyvä määritellä myös käytös-sä olevat teknologiset mahdollisuudet, joissa kehittäminen tapahtuu tai joita kehittämistyössä on mahdollista hyödyntää. Startup- tai opiskelijaryhmille saattavat riittää tilat yhteiseen työskentelyyn työpöytineen ja neuvottelutiloineen, kun taas

erityisiä teknologisia vaatimuksia asettavat alustat (esim. 5G, kemianteollisuuden testausprosessit: Laatikko 15) edellyttä-vät substanssiosaamista ja erityisiä teknologisia ympäristöjä alustojen puitteissa. Myös studio tai laboratorioympäristöjä, 3D visualisointia tai kaupunkiympäristöön sijoitettuja living lab -ympäristöjä voidaan hyödyntää alustan toiminnassa. Käytös-sä olevat ympäristöt ja niiden käyttöön liittyvät sopimustekni-set ratkaisut ovat osa alustan tilankäytön organisointia.

LAATIKKO 14. YHTEISKEHITTÄMISTÄ FYYSISISSÄ TILOISSA: CO-WORKING JA BIG ROOM -TYÖSKENTELY

Tämän päivän työskentelyä kuvaavat hyvin rinnakkain työskentelytilat (co-working) ja Big Room -työsken-tely. Rinnakkain työskentelytiloilla viitataan yhteisöllisiin työympäristöihin, joita tilan jäsenet voivat käyttää työskentelyyn. Tiloille tunnusomaista on, että siellä työskentelevät eivät ole saman organisaation työllistämiä. Kotimaisista alustatoimijoista konseptia hyödyntävät esim. Demola, Takomo, HealthHUB ja Kampusareena.

Työskentelytiloista voidaan periä vuokraa tai niitä voidaan tarjota esimerkiksi startupeille maksutta tai nimellistä korvausta vastaan (esim. Takomo, StartUp Programme, HealtHUB). Rinnakkain työskentelytiloissa yhteisön ja vertais-tuen merkitys korostuu. Yhteisön jäsenet neuvovat ja auttavat toisiaan yhteisön nimissä eivätkä rahallista korvausta vastaan. Yhteisön toimintaa tukee mallinnettu yhteiskehittämisen prosessi, jota alustan fasilisaattorit ohjaavat.

Rinnakkain työskentelytilat voivat olla joko tarkasti suunniteltuja tiloja kuten Kampusareenalla (etenkin Kam-pus Klubi) tai kirppareilta koottujen tavaroiden ja vanhan tehdastilan hyödyntämistä kuten Demolassa. Nämä kummatkin käyvät myös esimerkeiksi Big Room -työskentelystä, jolla tarkoitetaan eri osapuolien kokoontu-mista samaan suuren huoneeseen pohtimaan ja suunnittelemaan hankkeen tai projektin eri toteutusvaihto-ehtoja. Big Roomissa suunnittelijoiden ei ole tarkoitus vain suunnitella oman alansa suunnitelmia vaan pohtia yhdessä kootun ryhmän kanssa useampaan osapuoleen vaikuttavia tekijöitä. Big Room siis kasaa yhteen relevantin joukon toimijoita, joiden alustuksen pohjalta ns. raakatyö tehdään. Big Roomissa tavoitteena on saada suunnittelijat toimimaan yhdessä muiden ryhmien kanssa ja löytämään parhaat mahdolliset ratkaisut keskusteltavalle hankkeelle. Mallia hyödynnetään esimerkiksi Kampusareenalla.

Co-working ja Big Room -tiloja voidaan luoda myös pop-up -tyylisesti. Pop-up -konsepteista esimerkin tarjoa-vat esimerkiksi erilaiset Game Jam -tapahtumat, joissa joukko pelikehittäjiä kokoontuu samaan tilaan vuoro-kaudeksi tai viikonlopuksi kehittämään pelejä. Big Room -tyylistä kehittämistä voidaan puolestaan toteuttaa pop-upina tuomalla avoimeen tilaan valkotauluja tms., joihin ihmiset voivat ideoida vapaasti. Mallia käytetään esimerkiksi kaupunkikehittämisessä.

LAATIKKO 15. SMART CHEMISTRY PARK

Raisiossa sijaitseva Smart Chemistry Park on yritysten tarpeista rakennettu kemianteollisuuden keskittymä, joka tuo yhteen yritykset, korkeakoulut ja julkisen sektorin. Smart Chemistry Parkin toimintaa kehittää julki-nen kehittämisorganisaatio Turku Science Park Oy ja toiminnan mahdollistavat Turun ja Raision kaupungit. Toiminnan ydin on tuoda eri organisaatioissa yritysyhteistyön ytimessä työskentelevät ihmiset yhteen ja tukea kemianteollisuuden toimialaa.

Tavoitteena on tukea pienten yritysten kasvua ja madaltaa kynnystä yritystoiminnan aloittamiseen kemian-teollisuudessa tarjoamalla verkostoja, infraa ja testauslaitteita, vertaistukea muilta yrityksiltä sekä tunte-musta alasta. Yritysten näkökulmasta toiminnalla mahdollistetaan yhteisellä sijainnilla resurssien ja infran jakaminen ja näin kustannusten kaventuminen. Konseptin perustana onkin, että kemianteollisuudessa alkuinvestoinnit ovat kalliita ja vaikeuttavat yritystoiminnan käynnistämistä.

Tällä hetkellä toimitiloissa työskentelee 11 yritystä, mutta aktiivisesti toiminnassa mukana olevia yrityksiä on 30. Korkeakoulut ovat mukana toiminnassa yhteisten tutkimushankkeiden kautta, joissa ratkotaan yri-tysten kemiallisia ja teknologisia haasteita. Yliopiston akateemista tutkimustietoa tuodaan käytäntöön kuljetta-malla se ammattikorkeakoulun soveltavamman toiminnan läpi. Smart Chemistry Parkin toiminta on suunniteltu lähtökohtaisesti itsensä kannattavaksi eli toiminta pyörii ensisijasisesti yritysrahalla.

32

Infran suunnittelussa huomioitavia asioita:

• Missä alustan tavoitetta ja toimintaformaattia voidaan toteuttaa: Onko toimintaympäristö fyysinen, digi vai pop-up, onko se konsepti vai tarvitaanko erityisiä teknologisia valmiuksia tai fyysisiä tiloja?

• Vuokra tai verkkoselaimen ylläpitomaksut

• Salaisen tiedon säilyminen – tietoturvallisuus

• Mihin innovaatioprosessin vaiheeseen ympäristön on tar-koitus tarjota tukea? (ideointi, kehittäminen, testaaminen, kaupallistaminen)

• Kokeilujen mahdollistaminen teknologia- tai testiympäristöissä

• Kenellä on pääsy infraan? (Onko verkkofoorumi avoin kaikille? Onko fyysiseen sijaintiin kaikilla oikeus tulla?)

5.2 ALUSTOJEN ALUEELLINEN VERKOSTO

Alustan alueellinen tilaratkaisu liittyy sen käytössä olevien laboratorio tai teknologiaympäristöjen ohella myös kiinnitty-misestä alueella toimivien muiden alustojen verkostoon. On tarkoituksenmukaista määritellä alustojen välisiä rooleja ja yh-teistyömahdollisuuksia systemaattisesti. Käytännössä voidaan kuvata mitä yhteiskehittämisen konsepteja, testaus- ja/tai teknologiaympäristöjä kukin alusta toiminnassaan hyödyntää, ja miten ja millä ehdoilla nämä resurssit ovat muiden alustatoimijoiden tai heidän asiakkaidensa käy-tössä (Kuva 10).

Käytännössä alustan toiminta voi linkittyä muihin alustatoi-mijoihin esimerkiksi tarjoamalla yhteiskehittämispalve-lua myös muiden alustojen käyttöön (esim. Tampereen keskustassa toimiva Demola Teknillisen yliopiston Kampusa-reenalla) tai tarjoamalla teknologiaympäristöjä tai living labeja muiden alustojen käyttöön. Toiminnan määrittely riippuu alustojen välisistä suhteista ja toimintamalleista, mutta kuvaus alustojen välisestä työnjaosta ja yhteistoiminnasta on hyvä tehdä näkyväksi myös asiakkaille ja käyttäjille.

Alueellisesti on siis tarkoituksenmukaista määritellä myös alustojen väliset suhteet, yhteistyömahdollisuudet, työnjako sekä arvioida koko alustaverkoston vaikuttavuutta kaupungin ja alueen innovaatiotoimintaan. Kiinnittyminen ekosysteemiin (asiakkaat, kehittäjät, kumppanit, omistajat) on hyvä tunnistaa myös alustaverkoston tasolla yksittäisten alustojen ohella.

Linkittyminen alustojen verkostoon ja laajempaan ekosysteemiin voi tarkoittaa myös polkuja esimeriksi alus-talla kehitetyn idean siirtymiseksi toisen alustan startup-ohjel-maan joko alueen sisällä tai toisessa kaupungissa tai vaikkapa alustojen ulkopuolelle kansalliseen kiihdyttämö-ohjelmaan (esim. VIGO).

5.3 KANSAINVÄLINEN VERKOSTO JA SKAALAUTUVUUS

Alustan suhde kansainvälistymiseen ja mahdollinen rooli osana kansainvälistä verkostoa ja laajempaa ekosysteemiä on usein tarkoituksenmukaista määritellä ja tarpeen mukaan luoda kansainvälistymisstrategia. Keskeisiä kysymyksiä ovat esimerkiksi: Voidaanko alustan oma toimintamalli skaalata kansainvälisesti vai onko tarkoituksenmukaisempaa toimia vain kansallisesti tai kiinnittyä kansainväliseen ekosysteemiin muiden toimijoiden kautta? Voidaanko kaupungissa toimi-van kokeiluympäristön puitteissa houkutella kansainvälisiä yrityksiä hyödyntämään alustaa? Onko digitaaliselle alustalle markkinoita kansainvälisesti? Voidaanko sen kehittämiseen kiinnittää yhteisöjä ulkomailta? Esimerkiksi Tanskan proto- ja testausympäristöjä politiikan ja julkisen sektorin ongelmien ratkomisessa hyödyntävä MindLab on laajentamassa toimin-taansa innovaatiolaboratorioon Brasiliassa (mind-lab.dk).

Kansainvälistyminen asettaa haasteita kaupunkikehittämisen näkökulmalle eli miten alustamisen toiminnan hyödyt kohdis-tuvat juuri kaupunkiseudulle tai edes sen lähiympäristöön. Toisaalta se avaa mahdollisuudet todellisille innovaatio-hyödyille niin kansainvälisen kehittäjäyhteisön rakentamises-sa kuin palvelujen myynnissä kansainvälisille markkinoille. Kansainvälisessä markkinoinnissa alustojen on mahdollista yhdistää voimansa alueellisesti ja kansallisesti näkyvyyden lisäämiseksi ja luoda yhtenäinen viesti valituille foorumeille.

Esimerkiksi Tampereen Demola -malli on levinnyt jo lukuisiin maihin. Malli tarjoaa alustalle sekä ansaintalogiikan että innovaatiotoiminnan kannalta merkittäviä uusia mahdollisuuk-sia. Toimintamallin perustana on paitsi toimiva liiketoiminta-malli myös yhtenäinen digitaalinen toimintakonsepti, jonka puitteissa paikalliset toimijat voivat fasilitoida alustapalvelun konseptin eri puolilla maailmaa ja luoda sen ympärille paikal-lisen yhteisön. Verkoston yhteinen digitaalinen alusta tarjoaa mahdollisuuksia myös kokonaisuuden johtamiseen, kommuni-kointiin ja jatkuvaa kehittämiseen (Kuva 11). Konseptin sisältö on uudistettu vastaamaan kansainvälistymisen tarpeita sekä paikallisten toimijoiden että maahan kohdistuvan vientitoimin-nan osalta eli alustan elinkaaren eri vaiheet edellyttävät myös konseptin sisällöllistä uudistamista.

33

Kansainvälistymisen ja verkostoitumisen näkökulmasta voidaan pohtia ainakin seuraavia kysymyksiä:

• Voisiko alustoista muodostua verkostoa?

• Millä tavalla toiminta pitäisi organisoida?

• Miten alusta kiinnittyy yritysten, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten ekosysteemiin?

• Mikä on alustojen suhde kansalaisiin ja muuhun ympäristöön?

• Millä tavoilla alustat voisivat toimia kansainvälisesti?

• Miten alustojen palveluita tarjotaan kansainväli-sille markkinoille? Mikä on tarjoama ja kenelle sitä tarjotaan?

• Pyritäänkö alustan kehittäjä- tai innovaattoriyhtei-sö rakentamaan kansainväliseksi, ja miten tämä toteutetaan?

• Onko alustan tarkoituksenmukaista pyrkiä perus-tamaan toimipisteitä ulkomaille vai onko ensisijai-nen tavoite houkutella asiakkaita olemassa olevan palvelun piiriin?

• Kiinnitytäänkö osaksi laajempaa kansainvälistä verkostoa tai verkostoja, joiden kautta voidaan lisätä verkostovaikutusta?

TESOMANKAUPUNGINOSA-ALUSTA

Mediapolis

Finlayson/ keskusta

KESKUSTA- KAMPUS

KAUPINKAMPUS/Kauppi

KAMPUS AREENA/HERVANTA

DemolaTampere

Health-HUB

Kampus-klubi

TreStart/Talent Space

Startup Program/Uusi tehdas

SimlabOasis

FIMECCFactory

IdeascoutSpark

TAMPEREEN ALUSTAYMPÄRISTÖJÄ, ESIMERKKEJÄ SYKSYLLÄ 2015Kohteiden sijainti on maantieteellisesti viitteenomainen

KUVA 10.(Alhaalla) Alustat ja niiden ympäristöt Tampereella 2015. (Lähde: Pirkanmaan innovaatiotoiminnan tilannekuva 2015.)

KUVA 11 (oikealla). Demola-verkoston kansainvälistyminen vuodesta 2008 lähtien

DEMOLA-VERKOSTO

DEMOLA

KÄYNNISTYMÄSSÄ

Tampere, Vilna, Budapest, Oulu, Itä-Ruotsi, Odense, Slovenia, Latvia, Baskimaa, Pietari, Guadalaraja/Mek-siko, Kanari-ansaaret, Wind-hoek/Namibia

Cape Town/ Etelä-Afrikka

34

Lähestymistapa voidaan nähdä seuraavana askeleena kohti älykkään osallistavan kaupungin suunnittelua, joka tarjoaa monipuoliset arvonluonnin alustat kaupunkitilan käyttäjille. Alustat eivät toimi ainoastaan yritysten innovaatiotoiminnan tukena ja kokeiluympäristönä, vaan ne ovat tärkeä työkalu myös kaupunkien osallistavassa kehittämisessä. Alustat avaa-vat laajasti mahdollisuuksia osallistua kaupunkitilan kehittä-miseen niin asukkaille, yrityksille, yliopistoille kuin muillekin kaupunkiyhteisön jäsenille ja kaupunkitilan käyttäjille. Kaupun-ki toimii alustana, joka erilaisten alustamaisten käytäntöjen kautta voi valjastaa kaupunkiyhteisön tai sen ulkopuolisten toimijoiden osaamiset ja tiedot kehittämisen käyttöön. Alus-tamaisen toiminnan kannalta on olennaista, että tässä myös osallistujat kokevat saavansa vastineeksi merkittävää hyötyä. Alustoilla käyttäjät tuottavat toisilleen arvoa osallistumalla. Onnistuessaan alusta synnyttää verkostovaikutuksen, jossa käyttäjät kokevat saaneensa niin merkittävää arvoa toimi-essaan muiden kanssa, että palaavat alustalle uudestaan. Tämä voi käytännössä tarkoittaa kaupungin hankintatoimen ja kaupunkirakentamista toteuttavien yritysten palaamista innovatiivisten hankintaprosessien pariin entistä useammin julkisten hankintojen puitteissa, tai demopajan opiskelijaryh-mien ja sinne hankkeita tarjoavien yritysten palaamista osaksi alustatoimintaa yhä uudelleen, tai jotakin siltä väliltä. Alustoilla tapahtuvan kehittämistyön tulisi siis palkita osallistujia ja tar-jota konkreettinen vaikutusmahdollisuus eri käyttäjäryhmille, oli kyseessä sitten elinkeinoelämän, kaupungin palvelujen tai ympäristön kehittäminen.

Kaupunkiympäristö (julkiset palvelut, rakennettuympäristö, elinkeinoelämä) voidaan nähdä kehittämisen kohteena, jonka parantamiseksi halutaan mukaan sekä kaupunkiyhteisön jäseniä (yrityksiä, asukkaita, oppilaitoksia, yhdistyksiä, jne.) tai

kaupunkiyhteisön ulkopuolisia tahoja (yrityksiä, asiantuntijoita, jne.), joiden panos on relevantti kehittämisprosessille ja sen lopputulemalle. Alustatyökalut auttavat kiinnittämään osaami-sen kehittämisprosessiin ja luovat arvoa molemmille tahoille. Alustatyökaluista valitaan tai siihen valikoituu kehittämiskoh-teesta riippuen tarkoituksenmukaiset kuhunkin kaupunkike-hittämisen työkalupakkiin (CDK). Työkalupakkeja on siis useita erilaisia aina kehittämistarpeen mukaan ja ne avaavat kaupun-kiympäristön kehittämiseen liittyvät hankkeet ja prosessit eri tahoille. Erilaisten mahdollisten työkalupakkien sijoittumista kaupunkiympäristön kehittämisen avoimeksi rajapinnaksi yrityksille ja muille toimijoille kuvataan alla (Kuva 12).

Kaupunki voi hyödyntää laajempien kehittämishankkeiden tai -strategioiden toteuttamisessa erilaisia alustatyökaluja osallis-taessaan ulkoisia tahoja arvonluomiseen ja innovointiin osana prosessia. Esimerkiksi älyliikennestrategian tai kaupunginosan kehittämisen toteutuksessa voidaan pakkiin valita erilaiset työkalut.

• Älyliikenteen kehittämisessä tarvitaan digitaalisia kehittä-misalustoja, rajapintoja ja sopimusmalleja datan hyödyn-tämiseen, innovatiivisia hankintaprosesseja uudenlaisen liikenneinfrastruktuurin rakentamiseen ja demopajoja tai living lab -ympäristöjä kokeilujen tekemiseen. (esim. ITSFactory)

• Kaupunginosakehittämisen kohdalla todennäköisiä alustatyökaluja voivat olla innovatiiviset hankintaprosessit rakentamiseen liittyen, joukkoistamispalvelut käyttäjäkoke-musten analyysiin sekä startup-kilpailut ja yhteiskehittämi-sen konseptit yksittäisten kohteiden kehittämiseen (esim. Laatikko 16/Tesoma).

6 ALUSTAT KEHITTÄMISEN AVOIMINA RAJAPINTOINA

[”CITY DEVELOPMENT KIT (CDK)”]

35

Käytännössä ja pitkissä kehittämisprosesseissa valikoima voi olla paljon monipuolisempi, mutta esimerkit kuvaavat alus-tatyökalujen kokoamista kaupunkikehittämisen työkalupakkiin aina tarpeen mukaan. Olennaista on, että työkalupakki sisältää fyysisiä ja/tai digitaalisia työkaluja, joiden avulla saadaan kes-keisin osaamien ja käyttäjäkokemus kiinnitettyä kehittämiseen. Fyysisiä ja digitaalisia työkaluja sisältävä työkalupakki voidaan nimetä digitaalisten palvelujen käytäntöä myötäillen ”Kaupunki kehittämisen työkalupakiksi” (City Development Kit/CDK), jonka

sisältö vaihtelee kehittämiskohteen mukaan (Kuva 13).

Avoin innovaatioalusta ei niinkään ole yksittäinen yhteiskehit-tämisen palvelu vaan kaupunkikehittämisen lähestymistapa, joka pyrkii systemaattisesti avaamaan kaupunkiympäristön, sen palvelut sekä elinkeinoelämän erilaisille yhteiskehittämi-sen ja avoimen innovaation toteutuksille. Alustatyökalujen logiikan siirtäminen laajamittaisesti kaupunkien kehittämiseen tekee kaupungista avoimen innovaatioalustan.

KaupunkiympäristöJulkiset palvelutelinkeinoelämä

rakennettuympäristö

KAUPUNKIYHTEISÖ

Kehittäjät kaupungin ulkopuolella

ESIMERKKI TYÖKALUPAKITCDK1: Työkalupakki yliopisto-yritys- kaupunki yhteistyön uudistamiseen

CDK2: Työkalupakki kaupunginosakehitykseen

CDK3: Työkalupakki älyliikennestrategian toteuttamiseen

CDK4: Työkalupakki matkailun kehittämiseen

CDK5: Työkalupakki kasvuyritysten synnyttämiseen

CDK4

CDK3CDK1

CDK2

CDK5

KUVA 12. Eri kehittämisprosessien esimerkinomaiset alustatyökalupakit avaavat kaupungin kehittämistoimenpiteen ulkopuolisille kehittäjille

DIGITAALISET

FYYSISET

Innovatiivisethankintaprosessit(esim. Oulun Hiukka-vaara, ITSFactory) jaStart-up ohjelmat (esim. Takomo)

Digitaaliset palvelu- ja kehittämisalustat(esim. Mapgets, Kotitori) Innovaatiota

edistävät alustat(Alustat kokeiluille ja yhteiskehittämiselle)

Innovaatioitatoteuttavat alustat(Alustat uudelle liike-toiminnalle ja palveluille)

Joukkoistamispalvelut(esim. Patio, Digipalvelutehdas)

Voidaan hyödyntää liiketoiminnan ja

palveluiden kehittämisessä

Protopaja, ja living labit(esim. Demola, Kalasatama)ja rinnakkain työskentelytilat(esim. Health Hub)

KaupunkiympäristöJulkiset palvelutelinkeinoelämä

rakennettuympäristö

Kehittäjät kaupungin ulkopuolella

CDK4

CDK3CDK1

CDK2

CDK5

KAUPUNKIYHTEISÖ

KUVA 13. Älyliikennestrategian työkalupakki (CDK3) ja kaupunginosake-hittämisen työkalupakki (CDK2) valikoituvat kaupungin alustatyökalujen tarjonnasta osin eri tavoin (esimerkki)

36

LAATIKKO 16: TESOMAN KAUPUNGINOSAN YHTEISKEHITTÄMISEN TYÖKALUPAKKI (”CDK 2”)

Tesoma on Länsi-Tampereella sijaitseva kaupunginosa. Tesoman ytimen muodostaa 1960- ja 1970 -lu-vuilla rakentunut asuinlähiö, mutta koko palvelualue pitää sisällään monipuolista asuinrakennuskantaa. Eri vuosikymmenten aikana rakennetulla alueella asuu lähes 20 000 asukasta. Täydennysrakentamisen myötä alueelle odotetaan noin 6 000 asukkaan kasvua.

Tampereen Tesoman kaupunginosa on nostettu palveluiden ja kaupunkisuunnittelun kehitysalustaksi, jossa toteutetaan erilaisia alueellista hyvinvointia ja elinvoimaisuutta sekä asukkaiden, palvelunkäyt-täjien, palveluntuottajien ja muiden toimijoiden vuoropuhelua ja osallisuutta vahvistavia innovatiivisia kokeiluja. Kehittäminen on osa ohjelmallista Oma Tesoma -hankekokonaisuutta. Oma Tesoma on poik-kihallinnollinen ja kokonaisvaltainen hanke, jonka perustana on eri tahojen kumppanuus ja yhteistyö

Tesoman kehittäminen perustuu asukaslähtöisyyteen ja yhdessä tekemiseen. Eräänä osallisuutta ja yhteiskehittämistä tukevana mallina Tesomalle luodaan Koklaamo -innovaatioalustaa. Koklaamo on uusien innovatiivisten ratkaisujen yhteiskehittämistä sekä ratkaisuehdotusten nopeaa ja ketterää kokei-lemista tukeva toimintamalli. Koklaamossa keskitytään erityisesti luomaan uusia arjen palveluita sekä tukemaan uudistuvan kaupunginosan älykkäiden ratkaisujen kehittämistä. Toimintamallin tarkoitukse-na on tukea yritysten innovaatiotoimintaa ja uusien ratkaisujen syntymistä, mutta myös innostaa koko kaupunkiyhteisöä ottamaan vahvemmin roolia ja vastuuta alueen kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnin ja elinvoimaisuuden rakentumisesta.

Koklaamon lisäksi Tesomalla on kokeiltu yrityksille suunnattua ideakilpailua, tontinluovutuskilpailuun kytkettyä innovaatio- ja kokeiluympäristön rakentamista sekä luotu kaupunginosan kehittämiseen kytkeytyvää joukkorahoitusmallia.

Piirros:Raquel Benmergui, kuva: Susanna Lyly

37

7 YHTEENVETO

Käsikirjan keskeisiä viestejä olivat:

• Alustamaisuus on syvällisestä yhteiskunnallisesta muu-toksesta nouseva toimintatapa, ei johtamiskirjallisuuden uusin muotisana, joka vaihtuu seuraavana vuonna.

• Alustamainen lähestymistapa pyrkii hyödyntämään paitsi digitalisaatiota myös ihmisissä ja organisaatioissa olevaa tietoa ja osaamista osana innovaatio- ja kehittämistoimin-taa entistä huolellisemmin ja laajemmin.

• Kaupunkikehittämisessä digitaalisten ratkaisujen etsimistä ja avoimen datan hyödyntämistä on toteutettu jo pitkään, mutta tässä käsikirjassa korostetaan ilmiön liittymistä laajemmin myös kaupunkikehittämisen ja innovaatiotoi-minnan fyysisiin ja toiminnallisiin alustaympäristöihin.

• Fyysinen ja digitaalinen ympäristö ovat toisiinsa kietoutu-neita ilmiöitä, joita ei voida erotella kaupunkien kehittä-mistoiminnassa. Tavoitteena on muodostaa kokonaiskuva tästä alustamaisen kehittämisen kentästä, peruselemen-teistä ja työkaluista, jotta sen haasteisiin voidaan entistä konkreettisemmin ja kokonaisvaltaisemmin tarttua.

• Käsikirjassa kuvattujen alustamaisten työkalujen voidaan nähdä toimivan digitaalisina ja fyysisinä rajapintoina, jotka mahdollistavat eri ”käyttäjäryhmien” osallistumisen kehit-tämiseen. Näkyvät rajapinnat eli tieto, miten alustan kautta pääsee osallistumaan kehittämistoimintaan, ovat merkittä-vä osa alustamaisen kaupungin rakennetta.

• Avoin innovaatioalusta ei niinkään ole yksittäinen yhteis-kehittämisen palvelu vaan kaupunkikehittämisen lähesty-mistapa, joka pyrkii systemaattisesti avaamaan kaupunki-ympäristön, sen palvelut sekä elinkeinoelämän kolmansien osapuolien kehitettäväksi. Alustatyökalujen logiikan siirtäminen laajamittaisesti kaupunkien kehittämiseen tekee kaupungista avoimen innovaatioalustan.

Alusta on siis yksinkertaisimmillaan mikä tahansa toimintaym-päristö, teknologia, järjestelmä, tuote tai palvelu, jonka kehit-täminen on systemaattisesti avattu ulkopuolisille kehittäjille ja arvonluonnille, ja jonka keskeisenä tavoitteena on alustan käyttäjien toisilleen tuottama hyöty ja osallistumisen luoma verkostovaikutus.

Kaupunkikehittämisen yhteydessä innovaatioalustana voidaan siis nähdä niin koko kaupunki kuin sen eri palvelut tai toimijaryhmät jos niiden kehittämisessä hyödynnetään alusta-maista mallia. Innovaatioalustan käsite on jo laajassa käytössä ja sitä käytetään nimityksenä monen tyyppisistä aktiviteeteista, joita toteutetaan julkisten ja yksityisten toimijoiden rajapin-nassa Usein on tarkoituksenmukaisempaa nähdä nämä toiminnot kuitenkin alustamaisen kehittämisen työkaluina, joiden avulla kaupungista tai sen osa-alueista tehdään avoin innovaatioalusta, kuin innovaatioalustoina sinänsä.

38

Yhteiskehittämistä organisoivan alustapalvelun käynnistä-miseksi sen kolme sisäistä peruselementtiä ja niiden kytkey-tyminen laajempaan ympäristöön voidaan yksinkertaistaa kolmeen kokonasuuteen (Kuva 14):

• Avoin innovaatiotoiminta, joka luo arvoa alustan käyt-täjille. Toiminnoissa synnytetään yhdessä alustan käyttä-jien kanssa uusia ratkaisuja, tuotteita, palveluita tai uutta liiketoimintaa, tai testataan ja kehitetään niitä todellisissa kaupunkiympäristöissä hyödyntäen yhteiskehittämisen välineitä.

• Ihmisten muodostama yhteisö, jonka kautta alusta kiinnittyy laajempaan ekosysteemiin. Yhteisön erilaiset roolit on keskeistä määritellä: kuka on alustan käyttäjä eli kuka ratkaisee ongelmia alustalla (kehittäjät/innovaattorit), kuka tuo ongelmia ratkaistavaksi (kuluttajat) ja kuka mak-saa alustan lopputuotoksista (asiakkaat), ja kuka omistaa alustan.

• Fyysinen ja/tai digitaalinen tila ja paikka ja sen kytkey-tyminen alueelliseen ja/tai kansainväliseen verkos-toon, missä määritelty ongelmanratkaisuprosessi toteutuu ja yhteisö luo arvoa.

Kuitenkin, vasta verkostovaikutus, jossa alustan käyttäjät, yksi tai useampi käyttäjäryhmä, tuottavat toisilleen arvoa ja tekevät alustasta toisilleen vetovoimaiseen, tekee toiminnas-ta toimivan alustan ja levittää yhdessä tekemisen kulttuuria. Yhteisö, tila ja toiminnot voidaan fasilitoida monella eri tavalla tukemaan tätä yhteisen arvonluonnin prosessia.

Kaupunkien potentiaali alustana perustuu niiden kykyyn luoda verkostovaikutus saavuttamalla huomattava määrä käyttäjiä oman kaupunkiyhteisönsä puitteissa (asukkaat, yritykset, oppilaitokset, jne.) sekä mittaviin (innovatiivisiin) hankintoihin. Alustojen keskeinen mahdollisuus on koko kaupunkiyhteisön sekä kaupungin ulkopuolisten tahojen systemaattinen kiinnit-täminen osaksi kaupungin kehittämistä selkeästi fasilitoiduissa prosesseissa.

EKOSYSTEEMI

TilaKehittämis-

toiminta

Yhteisö

Verkosto-Vaikutus

ARVONLUONTIKANSAINVÄLISYYS

KUVA 14. Innovaatioalustan sisäiset elementit sekä niiden ulkoiset kytkennät verkostovaikutuksen rakentajina

Kehittämistoiminnalle tyypillinen ongelma on se, että vain harvat alustamaista kehittämistä mahdollistavat alustapalvelut ovat osa melko pysyvää ja systemaattista kehittämistoimintaa. Erityinen haaste on alustapalvelujen – innovatiivisten han-kintaprosessien, demopajojen, innovaatiokilpailujen ja niin edelleen – systemaattinen kiinnittämien osaksi kaupun-kien kehittämistä ja tämän rajapinnan näkyväksi tekeminen alustojen käyttäjille, innovaattoreille ja asiakkaille: eli alusta-maisen kehittämiskokonaisuuden luominen kaupunkita-solla. Tämä edellyttää muutoksia toimintatavoissa ja monien perinteisten organisaatiorakenteiden muodostamien siilojen purkamista. 6Aika-hanke on jo kuitenkin osoittanut, että osaamista ja motivaatiota muutokseen löytyy, joten haasteen voittaminen on osa meneillään olevaa prosessia.

39

Seuraavissa liitteissä esitellään hankkeen aikana kehitetyt/kehi-tettävät työkalut avoimien innovaatioalustojen kehittämiseen ja johtamiseen. Paitsi käsikirjaa myös johtamisen ja kehittämisen työkaluja kehitetään hankkeen edetessä sisältäen niiden testaus-ta ja kustomointia sekä digitalisointia, jos tämä on tarkoituksen-mukaista. Johtamisen työkalujen kehittäminen edellyttää myös avoimen innovaatioalustan roolin määrittelyä osana kaupunkike-hitystä, jota on tehty edellä. Käsikirjan ensimmäinen osa asettaa johtamisen ja mittaamisen välineet oikeaan kontekstiin.

Tässä esiteltävät työkalut on kehitetty noin 30 alustatoimijan haastattelun, AIA-projektipäällikköjen tapaamisten ja heiltä saadunpalautteensekäviidenkolmivaiheisenprofilointipilotinperusteella Tampereella (Startup program ja HealtHUB) ja Oulussa (Mapgets, Patio ja VIRPA). Lisäksi tietoa ja komment-teja on kerätty alustatoimijoille suunnatuissa ”AIA-jameissa” Tampereella (6/2015, 11 /2015 ja 3/2016), joihin on osallis-tunut yhteensä noin 60 henkeä Tampereelta ja muista 6Aika kaupungeista.

Tässä esitetyt alustajohtamisen välineet ovat osin geneerisiä, jotta niitä voidaan soveltaa laajasti erilaisiin ympäristöihin. Ne kohdistuvat ensisijaisesti fyysisten ympäristöjen johtamiseen ja mittaamisen, niitä voidaan soveltaa myös täysin digitaalisiin ympäristöihin. Jokaisen alustapalvelun tai alustakokonaisuuden tulisikin hyödyntää työkaluja soveltuvin osin, ja olennaista koko-naisuuden kannalta on yhteisten mittareiden löytäminen. AIA- hankkeen painotuksesta ja kerätyn materiaalin vuoksi työkalut kohdistuvat siis ensisijaisesti fyysisten ja digitaalisten kokeilu-ympäristöjen johtamiseen, kun taas innovatiiviset hankinnat ja varsinaiset digitaaliset alustapalvelut edellyttävät monilta osin sovellettuja tai omia johtamisen työkalujaan.

I) ALUSTAN OPERATIIVINEN MITTAAMINEN

Alustan operatiivinen mittaaminen auttaa arvioimaan inno-vaatioalustan toiminnan tilaa. Seuraavassa esitellään opera-tiivisenmittaamisentueksisuunniteltu(1)alustanprofiloin-tityökalu, jonka tavoite on arvioida alustan toiminnan tilaa sisäisesti ja ulkoisesti; (2) alustan operatiivisen toiminnan mittaristo-malli, joka auttaa hahmottamaan, mitä alustan toiminnasta pitäisi ainakin mitata ja minkä asioiden mittaa-misesta voisi olla hyötyä; ja (3) avoimen innovaatioalustan itsearviointi ja operatiivisen mittaamisen mallikehys, joka auttaa hahmottamaan avoimen innovaatioalustan toimintaa sen peruselementtien; yhteisön, tilan ja toiminnan kautta.

I. Profilointityökalu

Profiloinnintavoitteenaonauttaaalustaalöytämääntoimin-tansa vahvuudet, hyvät käytännöt ja kehittämiskohteet. Sen tarkoitus on auttaa arvioimaan alustan toiminnan tilaa ja toimiaalustanitsereflektointityökalunasisäisenymmärryksenlisäämiseksi.Profiloinnissaasiantuntijatiimikokoaatietoaalustan toiminnasta ja alusta itse on aktiivisesti mukana koko prosessin ajan. Tavoitteena on saada selkeä kuva alustan toiminnasta ja tilasta tarkastelemalla alustaa sen perusele-menttien välityksellä (Kuva 15).

Tavoite:Alustanprofiloinnintavoitteenaonkartoittaaalustantoimintatapoja, ominaisuuksia, mittaamisen tarkoituksen-mukaisia käytäntöjä ja motiiveja sekä tarjota alustalle työkalu itsereflektointiinjatoiminnankehittämiseen.Setoimiimyöstyövälineenä alueen alustakehittäjille.

Kenelle: Sopii eri kehitysvaiheissa oleville alustoille. Keskus-televa prosessi voi herättää kehittymistarpeita vakiintuneella alustalla tai tarjota tukea perusteilla olevan alustan alusta-aihioiden suuntautumista.

Malli: Keskusteleva, mallinnettu arviointiprosessi, jonka apuvälinee-näonprofilointityökalu.Profilointitiimikootaantapauskohtaisesti.

LIITTEET: JOHTAMISEN JA KEHITTÄMISEN TYÖKALUJA

KUVA15. Profiloinnin peruselementtejä

40

Motiiveja: Tukee alustamaisuuden ulottuvuuksien ja kypsyyksien pohdintaa (”alustan kehityskeskustelu”). Juurruttaa alusta-ajattelua ja toimii työvälineenä tiedon lisäämiselle. Tukee operatiivisen mittaamisen kehittämistä.

Alustanprofilointionkeskustelevajajä-sennelty prosessi, joka perustuu alustan kehittymishaluun, osapuolten väliseen luottamukseen ja tiedon lisäämiseen.

Alusta sitoutuu työpanoksellaan osallis-tumaanprofilointitiimintapaamisiinjatiedonkeruuseen.Profilointiaineistonaovat mm. strategiat, visiot ja kerätyt operatiiviset suoritetiedot.

Profilointitiimikoostuu3–4jäsenestä,jotka ovat kiinnostuneet alustakehittä-misestä.Profiloitsijanrooliedellyttääluottamuksellisuutta ja tiimin pitää olla sellainen, jonka organisaattori sekä profiloinninkohteenaolevaalustahyväksyvät.Profilointieisaaaiheuttaaeturistiriitoja.Profilointitiimintyöskente-lyyn osallistuminen mahdollistaa myös osaajapoolin rakentamisen alustakehit-tämisen ympärille.

Profiloinninlopputuloksenaonprofi-lointitiimin havaintoihin perustuva arvio alustan toiminnan tilasta ja ehdotuksia alustan kehittämisen jatkopohdintoihin.

Profilointiprosessieteneeseitsemässävaiheessa (Kuva 16):

1. Alustailmoittautuuprofiloinnin kohteeksi

2. Neuvottelutprofiloinnin toteuttamisesta

3. Tiimin kokoaminen

4. Alustan ja tiimin keskustelu

5. Tiiminprofilointityö

6. Alustalletietoaprofiloinnintuloksista

7. Alustan palaute tiimille

II. Alustan operatiivisen toiminnan mittaristo

Alustan toiminnassa mittaamisen tulee kohdistua sen keskei-siin elementteihin, joiden painoarvo voi vaihdella alustoittain (Kuva 17). Tässä esitetty malli korostaa määrällisiä mittareita, muttaprofilointienjaanalyysinpohjaltaonilmeistä,ettätar-vitaan myös laadullisia mittareita, joita pyritään kehittämään seuraavassa vaiheessa.

Ainakin seuraavat kuviossa esitetyt tekijät olisi tarkoituksen-mukaista kiinnittää jokaisen alustapalvelua tuottavan toimijan mittareihin.

Kuva 16. Alustan profilointiprosessi. https://magic.piktochart.com/output/10031221-untitled-infographic

41

• Ym

päris

töje

n lk

m

(fyys

inen

/inte

rnet

)•

Käyt

töas

te h

lö/v

k tm

s.

• To

imek

sian

not

• Tu

otok

set

• Ku

stan

nuks

et•

Palv

elus

ta s

aadu

t

tu

otot

• Ke

hitt

äjät

• As

iakk

aat

• Fa

silit

aatt

orit

YHTE

ISÖ

TILA

TOIM

INTA

VERK

OST

O-

VAIK

UTU

S

Luov

atko

alu

stan

toim

ijat t

oisi

lleen

lisäa

rvoa

käy

ttäm

ällä

alu

staa

?H

ouku

ttel

evat

ko o

lem

assa

ole

vat k

äytt

äjät

uusi

a kä

yttä

jiä a

lust

alle

?Tu

keva

tko

peru

sele

men

tit to

siaa

n?

Kuva

17.

Alu

stan

kes

keise

t ele

men

tit ja

niid

en m

ittar

it.

42

II)

STRA

TEG

ISEN

VA

IKU

TTA

VUU

DEN

ARV

IOIN

TIM

ALL

I

Ope

ratii

vist

en ti

etoj

en k

erää

min

en ta

rjoaa

kes

keis

en d

atan

myö

s va

ikut

tavu

uden

arv

ioin

tiin.

Str

ateg

isen

vai

kutt

avuu

den

arvi

oint

imal

li py

rkii

löyt

ämää

n ne

teki

jät,

joill

a al

usta

n RO

I-arv

oa v

oida

an a

rvio

ida.

Va

ikut

tavu

us v

oi s

isäl

tää

esim

erki

ksi s

eura

avia

mitt

arei

ta: s

tart

up-

yrity

sten

syn

tym

inen

, inn

ovaa

tioid

en la

atu,

osa

llist

ujie

n ty

öllis

tym

inen

, te

hokk

uude

n pa

rant

umin

en, o

salli

stav

uude

n m

äärä

ja la

atu,

org

ani-

saat

ioid

en v

älis

ten

raja

-aito

jen

liude

ntum

inen

, uus

ien

yhte

isty

ötah

o-je

n tu

nnis

tam

inen

ja h

yödy

ntäm

inen

, kau

punk

ikeh

ittäm

isen

nop

eutu

-m

inen

ja in

nova

atio

vaik

utus

ten

lisää

ntym

inen

.

Inno

vaat

ioal

usto

jen

vaik

utta

vuut

ta o

n ar

vioi

tu o

sana

laaj

empa

a Pi

r-ka

nmaa

n lii

ton

inno

vaat

iotil

anne

kuva

a. P

rose

ssi j

a ar

vioi

ntim

alli

ovat

si

irret

tävi

ssä

myö

s m

uille

alu

eille

.

Inno

vaat

iotil

anne

kuva

on

yhte

inen

pro

sess

i ja

sen

tark

oitu

s on

tarjo

ta

ajan

tasa

ista

tiet

oa a

luee

llises

ta in

nova

atio

toim

inna

sta.

Inno

vaat

ioal

us-

toja

arv

ioid

aan

sekä

itse

näis

esti

että

osa

na la

ajem

paa

koko

nais

uutta

.

Tila

nnek

uvan

tiet

opoh

ja k

oost

etaa

n av

oim

ista

dat

oist

a ja

alu

een

inno

vaat

ioto

imijo

iden

itse

nsä

seur

aam

ista

ain

eist

oist

a. L

isäk

si ti

lann

e-ku

vapr

oses

silla

pyr

itään

täyt

täm

ään

aukk

oja

stra

tegi

sest

i mer

kittä

viss

ä tie

dois

sa. I

nnov

aatio

tilan

neku

van

laat

imis

en p

rose

ssi l

ähte

e liik

keel

le

tieto

pohj

an k

erää

mis

estä

(Kuv

a 18

.) Ti

etop

ohja

n ke

rääm

isee

n liit

tyy

olen

nais

ina

vaih

eina

:

1.

mer

kity

ksel

lisen

tied

on tu

nnis

tam

inen

; 2.

av

oim

ena

data

na ta

i kum

ppan

eide

n ka

utta

saa

tavi

lla o

leva

n tie

don

kart

oitt

amin

en;

3.

tieto

katv

eide

n tu

nnis

tam

inen

; ja

4.

valta

kunn

allis

iin ta

i pai

kalli

siin

toim

ijoih

in v

aiku

ttam

inen

katv

eide

n ka

ttam

isek

si.

TILA

TYH

TEIS

ÖTO

IMIN

TAPE

RUSM

ITTA

RIT

•Ym

päris

töje

n lk

m

(fyys

inen

/dig

i)•

Tilo

jen

käyt

töas

te

(hlö

/vk

tms.

)

•Ke

hitt

äjät

(ong

elm

anra

t-ka

isuu

n / k

ehitt

ämis

pro-

sess

iin o

salli

stun

eide

n m

äärä

)•

Fasi

litaa

ttor

it•

Asia

kkaa

t (uu

det/

pala

avat

)

•To

imek

sian

not (

proj

ektit

, ko

keilu

t, tii

mit,

pal

velu

t, ta

paht

umat

) •

Tuot

okse

t (va

lmiit

tuot

ok-

set e

li de

mot

, kon

sept

it,

lisen

ssit,

uud

et y

rityk

set,

POC,

pat

entit

, tuo

tem

er-

kit)

•Ku

stan

nuks

et•

Palv

elui

sta

saad

ut tu

otot

TÄYD

ENTÄ

VÄT

MIT

TARI

T•

Huo

neka

luje

n lii

kkee

t•

Huo

neka

luje

n kä

yttö

aste

(tu

olim

ittar

it)•

Mui

den

toim

ijoid

en k

ans-

sa y

htei

skäy

töss

ä ol

evat

til

at•

Sopi

muk

set y

htei

sten

til

ojen

käy

ttäm

ises

tä•

Verk

kosiv

ujen

ja -t

yöka

lu-

jen

lask

urit,

med

iaos

umat

, ov

ilask

urit

•Ve

rkos

ton

aktii

vist

en

jäse

nten

mää

rä•

Kävi

jäm

äärä

t (es

im. v

ie-

raili

jat a

lust

alla

, tap

ahtu

-m

issa

)•

Käyt

täjä

ryhm

ien

mää

rä

(yrit

ykse

t, op

iske

lijat

, jne

.)•

Pala

utek

ysel

yt•

Yhte

isön

rake

ntam

isee

n kä

ytet

tävi

en S

OM

E-ka

na-

vien

lkm

•SO

ME-

anal

ytiik

ka: j

ulka

i-su

t eri

kana

viss

a/ke

skus

-te

lu/n

äkyv

yyde

n m

äärä

•H

akem

uste

n tm

s. m

äärä

•Yh

teis

et y

ritys

asia

kkuu

-de

t tai

pro

jekt

it m

uide

n al

usto

jen

kans

sa•

Mui

den

toim

ijoid

en h

yö-

dynt

ämin

en p

roje

ktei

ssa

(%

osu

us p

roje

ktei

sta)

•M

uide

n to

imijo

iden

kan

s-sa

muo

dost

etut

yht

eise

t ra

japi

nnat

•Pr

oses

sin/

proj

ektin

kes

to•

Pros

essi

n sk

aala

utuv

uus

•Ra

hoitu

s lä

htei

ttäi

n: in

no-

vaat

iotu

otok

sist

a m

akse

-tu

t kor

vauk

set (

”yks

ityin

en

raha

”), v

uokr

atul

ot, p

alve

-lu

jen

yllä

-pito

mak

sut j

ne.

•U

utis

kirje

en le

vikk

i•

Kahv

in k

ulut

us tm

s.

III.

Avoi

men

inno

vaat

ioal

usta

n its

earv

ioin

ti ja

ope

ratii

vise

n

m

ittaa

mis

en m

allik

ehys

Alus

tan

oper

atiiv

isen

mitt

aam

isen

mal

likeh

ys ta

rjoaa

keh

ykse

n al

usta

n er

i om

inai

suuk

sien

joht

amis

elle

(Tau

lukk

o 3)

. Mal

likeh

ys o

n al

usta

joht

amis

en ty

ökal

u, jo

ka a

utta

a ta

rkas

tele

maa

n al

usta

n to

imin

-nantilaa.M

allikehysto

imiialustallaitsereflektionja-kehittäm

isen

välin

eenä

, jos

sa k

oros

tuva

t mal

lissa

kar

toite

ttav

at ti

edot

. Mal

lin a

vulla

ke

rätä

än p

erus

tieto

a al

usta

sta,

ja to

imin

nan

tilan

mää

rittä

mis

ellä

vo

idaa

n m

äärit

tää

alus

tan

stra

tegi

sia

kehi

ttäm

ista

rpei

ta.

TAU

LUKK

O 3

. Alu

stan

itse

arvi

onno

in ja

mitt

aam

isen

mal

likeh

ys.

4343

TIET

OPO

HJA

N

KERÄ

ÄMIN

ENAi

neis

toje

n ha

nkin

taer

i tie

tolä

htei

stä

ja

aine

isto

n kä

sitt

ely

Pros

essi

to

iste

taan

sä

ännö

llisi

n vä

liajo

in,

esim

. vu

osit

ttai

n

Inno

vaat

ioto

imin

nan

tila

nnek

uva

- Pro

sess

i

AIN

EIST

ON

JATK

O-

JALO

STU

S ja

hav

aint

ojen

te

kem

inen

ain

eist

osta

, es

itulk

inna

t alk

avat

m

uodo

stua

TULK

INTA

TYÖ

PAJA

T Ke

skus

telu

t ain

eist

osta

sy

ntyn

eist

ä ha

vain

nois

ta,

tulk

into

jen

synn

yttä

min

en

sido

sryh

mät

yönä

DA

TA

ESIT

ULK

INN

AT

TULK

INN

AT

Kuva

18.

Inno

vaat

ioto

imin

nan

tilan

neku

va –

Pro

sess

i.

(Läh

de: P

irkan

maa

n lii

tto)

Kuva

19.

Avo

imie

n in

nova

atio

alus

-to

jen

stra

tegi

sen

vaik

utta

vuud

en

visu

aliso

intim

alli

(Läh

de: P

irkan

maa

n in

nova

atio

toim

inna

n til

anne

kuva

20

15)

Tiet

oja

tulk

itaan

sek

ä ai

neis

ton

pohj

alta

teht

yinä

hav

aint

oina

ett

ä tu

l-ki

ntat

yöpa

jois

sa. P

rose

ssis

ta v

iest

itään

aja

ntas

aise

sti j

a tie

toa

jaet

aan

avoimestiverkon

työkaluissa.Prosessitoistetaansäännö

llisinväliajoin. 

Stra

tegi

sen

vaik

utta

vuud

en v

isua

lisoi

ntiin

voi

daan

käy

ttää

eril

aisi

a m

enet

elm

iä ja

työk

aluj

a, jo

tka

autt

avat

hah

mot

tam

aan

alus

tan

vaik

ut-

tavu

utta

pid

emm

ällä

aik

aväl

illä

pare

mm

in (K

uva

19).

Visu

alis

toin

tiin

on

mah

dolli

sta

luod

a m

yös

digi

taal

isia

väl

inei

tä, j

ota

tark

aste

llaan

keh

ittä-

mis

työn

seu

raav

assa

vai

hees

sa.

III)

KYPS

YYST

ASO

N A

RVIO

INTI

MA

LLI

Alus

tat s

ynty

vät j

a ke

hitt

yvät

kok

o aj

an. J

oide

nkin

alu

stoj

en e

linvo

i-m

aisu

us k

asva

a ja

jotk

in a

lust

at p

uole

staa

n lo

pett

avat

toim

inta

nsa.

Al

usto

jen

kyps

yyst

ason

arv

ioin

timal

li au

ttaa

hah

mot

tam

aan

alus

tan

elin

kaar

en ja

tuot

taa

alus

tan

kehi

ttäj

ille

ja s

idos

ryhm

ille

vast

auks

ia

alus

toje

n to

imin

taa

kosk

eviin

per

usky

sym

yksi

in:

• Ku

inka

alu

sta

saad

aan

alku

un ja

kui

nka

ja m

issä

tila

ntee

ssa

toim

in-

to tu

lee

lope

ttaa

tai s

iirtä

ä?

• O

vatk

o al

usta

n to

imin

tata

vat j

o va

kiin

tune

et?

• O

nko

alus

tan

toim

inna

n ak

tiivi

suus

kas

vuss

a va

i las

kusu

unta

inen

?

• M

itkä

ovat

toim

ivia

ja k

estä

vän

pohj

an a

nsai

ntam

alle

ja?

Kyps

yyst

ason

arv

ioin

timal

lia v

oida

an k

äytt

ää a

lust

alla

joko

itse

arvi

oin-

nin

työv

älin

een

tai u

lkoi

sen

arvi

oinn

in tu

eksi

.

• Ky

psyy

stas

on it

sear

vioi

nnis

sa a

lust

an o

pera

atto

rit ja

toim

ijat

arvi

oiva

t om

aa a

lust

aans

a.

• U

lkoi

sess

a ar

vioi

nnis

sa tu

odaa

n m

ukaa

n be

nchm

arkk

aus-

ja

ver

tailu

näkö

kulm

a.

•Ar

vioi

nnin

poh

jalta

on

mah

dolli

sta

rake

ntaa

alu

stan

str

ateg

iset

ke

hitt

ymis

suun

nite

lmat

.

Arvi

oint

imal

lia k

ehys

tävä

t avo

imen

inno

vaat

ioal

usta

n ko

lme

peru

su-

lott

uvuu

tta;

avo

imuu

s, in

nova

tiivi

suus

ja a

lust

amai

suus

(Tau

lukk

o 3)

. N

äide

n si

sällä

tark

aste

llaan

alu

stan

eri

toim

into

ja ta

i val

miu

ksia

sen

m

ukaa

n on

ko n

e ra

kenn

ettu

muk

aan

alus

tan

toim

inta

an. M

allis

sa

tunn

iste

taan

kol

me

taso

a: to

imin

to p

uutt

uu, s

e on

alo

itett

u/ke

sken

tai

se o

n va

lmis

/edi

styn

yt.

44

TAU

LUKK

O 3

. Avo

imen

inno

vaat

ioal

usta

n ky

psyy

stas

on (i

tse)

arvi

oint

imal

li

PUU

TTU

UA

LOIT

ETTU

-KES

KEN

VALM

IS-E

DIS

TYN

YTA

SIA

KKA

AT

Onk

o as

iaka

sryh

mä

tunn

iste

ttu

ja s

elke

ästi

mää

ri-

telt

y? K

uka

voi o

lla a

lust

an a

siak

as?

Asia

kasr

yhm

ää e

i ole

mää

ritel

ty.

Asia

kasr

yhm

ä on

tunn

iste

ttu,

mut

ta

mää

ritte

ly o

n ke

sken

.As

iaka

sryh

mä

on s

elke

ästi

mää

ritel

ty.

KEH

ITTÄ

JÄT

Onk

o ke

hitt

äjär

yhm

ä tu

nnis

tett

u ja

kiin

nite

tty

alus

tan

toim

inta

an?

Alus

talla

ei o

le u

lkop

uolis

ia k

ehitt

äjiä

.Al

usta

lla o

n jo

nkin

ver

ran

kehi

ttäj

iä.

Alus

talla

on

riitt

äväs

ti ke

hitt

äjiä

ja m

äärä

ka

svaa

.

ASI

AKA

SRA

JAPI

NTA

Onk

o as

iakk

aille

ole

mas

sa s

uunn

itel

tu ja

asi

akka

i-de

n tu

nnis

tam

a re

itti

alu

stal

le?

Asia

kasr

ajap

inta

ei o

le tu

nnis

tett

avis

sa.

Raja

pint

a on

ole

mas

sa, m

utta

se

ei o

le

vaki

intu

nut.

Alus

talle

on

olem

assa

sel

keä

ja tu

nnis

tett

ava

reitt

i.

KEH

ITTÄ

JIEN

KIIN

NIT

TYM

INEN

ALU

STA

AN

Onk

o al

usta

lle s

elke

ästi

suu

nnit

eltu

ja

näky

vä r

eitt

i?

Alus

talle

ei o

le s

elkä

ä pä

äsyä

eik

ä re

ittiä

, al

usta

n to

imin

taan

osa

llist

umin

en o

n sa

tunn

aist

a.

Alus

talle

on

joks

eens

in tu

nnis

tett

avis

sa o

leva

re

itti,

mut

ta to

imin

ta e

i ole

vak

iintu

nut.

Ei o

le

selk

eää

kene

ltä k

ysyä

alu

stan

toim

inna

sta.

Alus

talle

on

tunn

iste

ttav

a ja

vak

iintu

nut r

eitt

i. O

salli

stum

inen

on

suun

nite

ltua,

hak

upro

sess

i tm

s. o

n se

lkeä

sti s

uunn

iteltu

.

ARV

ON

LUO

NTI

ALU

STA

N A

SIA

KKA

ALL

ETa

rjoa

ako

alus

ta li

säar

voa

asia

kkai

lleen

?Al

usta

ei t

arjo

a lis

äarv

oa.

Alus

ta tu

otta

a sa

tunn

aise

sti l

isäa

rvoa

.Al

usta

n tu

otta

a lis

äarv

oa v

akiin

tune

in

käyt

önnö

in.

SOPI

MU

S- JA

IPR-

KÄYT

ÄN

NÖ

T O

nko

alus

talla

sop

ukse

t ja

mää

rite

llyt

IP

R-kä

ytän

nöt?

Sopi

mus

asio

ita e

i ole

mie

titty

.So

pim

usas

ioita

on

hark

ittu,

mut

ta s

opim

ukse

t ei

vät o

le to

imin

nan

edel

lytä

mäl

lä ta

solla

.So

pim

usas

iaki

rjat o

n la

aditt

u ja

niit

ä kä

ytet

ään

vaki

intu

nees

ti.

ALU

STA

N T

EKN

OLO

GIA

YMPÄ

RIST

ÖM

ahdo

llist

aako

alu

sta

jonk

in e

rity

isen

tek

nolo

gian

ke

hitt

ämis

en (e

sim

. stu

diot

, lab

orat

orio

ympä

ris-

töt

tai l

ivin

glab

it)?

Ei e

rityi

siä

tekn

olog

isia

val

miu

ksia

.Yk

sitt

äine

n ta

i muu

tam

ia y

mpä

ristö

jä.

Test

iym

päris

tö o

n la

ajas

ti kä

ytet

tävi

ssä

(k

ansa

lline

n ja

kan

sain

välin

en).

YHTE

ISKE

HIT

TÄM

ISPR

OSE

SSI

Onk

o yh

teis

kehi

ttäm

isen

pro

sess

i mal

linne

ttu,

m

itat

tavi

ssa

ja s

kaal

atta

viss

a?

Alus

talla

ei o

le m

äärit

elty

ä pr

oses

sia

mut

ta s

e tu

o ih

mis

iä y

htee

n.Al

usta

mai

sen

pros

essi

n ke

hitt

ämin

en o

n su

un-

nitt

eluv

aihe

essa

.Yh

teis

kehi

ttäm

isep

rose

ssi o

n sk

aala

ttav

issa

ja

selk

eäst

i mää

ritel

ty.

AN

SAIN

TALO

GIIK

KAM

ikä

on a

lust

an a

nsai

ntal

ogiik

ka?

Toim

inta

ei o

le e

linke

lpoi

nen

ilman

han

ke-

peru

stai

sta

raho

itust

a, to

ista

org

anis

aati-

ota

tai o

rgan

isaa

tion

peru

srah

oitu

sta.

Muu

tam

an k

eske

isen

org

anis

aatio

n yl

läpi

täm

ä (e

sim

. kau

punk

i/ylio

pist

o) ja

osi

ttai

sta

omaa

an

sain

taa.

Alus

talla

on

riitt

äväs

ti om

aa a

nsai

ntaa

ja s

e ka

ttaa

alu

stan

toim

inna

n.

ALU

STA

N S

ISÄ

INEN

KEH

ITTÄ

MIN

ENM

iten

alu

sta

kehi

ttää

toi

min

taan

sa?

Alus

talla

ei o

le s

elvi

ä py

rkim

yksi

ä ta

i suu

n-ta

a ke

hitt

ää to

imin

tam

allia

an.

Alus

taa

kehi

tetä

än s

atun

nais

illa

men

etel

mill

ä.

Alus

taa

kehi

tetä

än s

yste

maa

ttis

esti.

ALU

STA

OSA

NA

ALU

STA

VERK

OST

OA

Mit

en a

lust

a ky

tkey

tyy

mui

hin

alus

toih

in?

Toim

ii irr

allis

ena

mui

sta

alus

tois

ta.

Alus

ta o

n sa

tunn

aise

sti k

ytke

ytyn

yt o

saks

i la

ajem

paa

alus

tave

rkos

toa.

Alus

ta o

n sy

stem

aatt

ises

ti ky

tkey

tyny

t mui

hin

alus

toih

in.

ALU

STA

N Y

HTE

ISÖ

Tuke

eko

yhte

isö

alus

tan

toim

inta

a?Al

usta

lla e

i ole

sel

keäs

ti tu

nnis

tett

avaa

yh

teis

öä.

Alus

talla

on

tunn

iste

ttav

a so

siaa

linen

ryhm

ä/yh

teis

ö.Al

usta

n yh

teis

ö tu

kee

kehi

ttäm

isto

imin

taa

ja

tarjo

aa tu

kea

ilman

raha

liike

nnet

tä.

VERK

OST

OVA

IKU

TUS

Luov

atko

alu

stan

käy

ttäj

ät t

oisi

lleen

arv

oa k

äytt

ä-m

ällä

alu

staa

? H

ouku

ttel

evat

ko o

lem

assa

ole

vat

käyt

täjä

t uu

sia

käyt

täjiä

alu

stal

le?

Käyt

täjä

t eiv

ät lu

o to

isill

een

arvo

a.Kä

yttä

jät l

uova

t toi

sille

en jo

nkin

ver

ran

arvo

a.Kä

yttä

jät l

uova

t toi

sille

en a

rvoa

ja a

rvon

luon

ti on

riip

puva

inen

mui

sta

käyt

täjis

tä.

AVOIMUUS INNOVATIIVISUUS ALUSTAMAISUUS

44

45

IV) ALUSTAN SÄÄNNÖT JA MALLISOPIMUKSET

Alustojen IPR-käytännöt vaihtelevat: Joissakin alustoissa avoi-muus on otettu huomioon laadittaessa liittymissopimuksia ja IPR-käytäntöjä kun taas joissakin alustoissa IPR-säännöt tukevat suljettua järjestelmää. Tavoitteet voivat joissakin tapauksissa olla ristiriitaisia ja ne voivat aiheuttaa haasteita alustan toiminnalle.

Alustoilta on tunnistettavissa neljä erilaista toimintatapaa sopimuksiin liittyen:

1. Ei sopimusta: Toiminta perustuu yhteisiin sääntöihin ja alustan kulttuuriin eikä toimintaa säädellä sopimuksin

2. Sopimus tilankäytöstä tai liittymistä alustan jäseneksi/seuraajaksi tms.

3. Sopimus luottamuksellisuudesta ja salassapidosta alus-talla tapahtuvasta toiminnasta

4. Sopimus alustalla syntyvien tulosten hyödyntämisestä ja niiden IPR-oikeuksista

Alusta valitsee toimintansa kannalta tarkoituksenmukaisen tavan tehdä sopimuksia. Avoimuus ja yhteiseen kulttuuriin pe-rustuva alustan toiminta voi tuottaa haasteita siinä, että kaikki osapuolet eivät ole valmiita osallistumaan alustan toimintaan vaan haluavat noudattaa suljetumpia käytäntöjä tai mallia, jossa IPR-oikeuksista sovitaan erikseen.

Avoimuus voidaan myös joillakin alustoilla kokea uhkaksi omia ideoita kohtaan. Toisaalta voidaan nähdä, että vahva yhteisön muodostuminen tuo luottamusta toisiin toimijoihin ja pelot hälvenevät.

Yksityiskohtaisia mallisopimuksia ei tässä tehdä, koska sopi-mukset on aina laadittava alustakohtaisesti ammattilaisen kanssa. Sen sijaan seuraavat neljä kohtaa kuvaavat sopimus-tapojen sisältöä yleisellä tasolla: millä tarkkuudella asioista sovitaan ja mitä asioita on sopimusten laatimisessa minimis-sään huomioitava.

1. Yhteisön säännöt

Yhteisöllä on oltavat yhteiset ja kaikkein hyväksymät epävi-ralliset toimintatavat ja arvot; yhteisön kulttuuri. Tämä pitää sisällään yhteisten tilojen ja materiaalien käyttöön liittyvät tavat ja käytännöt sekä yleiseen käytökseen ja vuorovaikutuk-seen liittyvät tavat.

Näitä voivat olla käytännössä hyvin yleiset tavat, kuten mah-dollisesti englannin kielen käyttäminen yhteisön tiloissa tai että yhteisiä tiloja ei käytetä kaveriporukan juhlimispaikkana ”toimistotuntien” ulkopuolella. Hieman tarkemmin voi olla määritelty muiden hankkeisiin osallistuminen ja epävirallinen ”sparraus” eli missä vaiheessa neuvonnasta ja sparrauksesta on saatava rahallista tai muuta korvausta ja mikä on yhteisön yleinen tapa.

Yhteisöllä voi epävirallisten sääntöjen ohella olla virallisia sääntöjä, joista sovitaan erilaisin sopimuksin kuten liittymis-sopimus tai käyttöehdot. Allekirjoittamalla sopimus tullaan yhteisön jäseniksi ja sitoudutaan noudattamaan sen ehtoja. Tällaiset sopimukset voidaan jakaa kolmeen ryhmään, jotka on kuvattu alla (kohdat 2–4).

Käyttöehdot/ Liittymissopimus

Käyttöehdoissa ja liittymissopimuksissa sovitaan alustaympä-ristön perusperiaatteista sekä alustan ja sen käyttäjien/jäseni-en oikeuksista ja velvollisuuksista toisiinsa nähden. Sopimuk-silla sovitaan toiminnan periaatteista ja tavoitteista. Sopimus voi myös sisältää velvollisuuden olla kertomatta kolmansille osapuolille ympäristön tai yhteisön sisällä keskusteltuja tai kehitettyjä ideoita ja ajatuksia.

Sovitaan ainakin näistä:

• Sovitaan toiminnan perusperiaatteista ja tavoitteista

• Voidaan myös nostaa esiin tekijöitä alustan toimintakult-tuurista, perusperiaatteista tai jäsenen panostuksesta alustan toimintaan

• Sovitaan oikeudesta tilankäyttöön (myös digitaalinen)

• Sovitaan hinnasta

• Sovitaan, miten tilaa käytetään (myös esim. vuokrasopi-mukset tällaisia)

• Voidaan sopia salassapidosta tai luottamuksellisuudesta alustan toimintaan liittyvissä asioissa

• Voidaan sopia myös esim. immateriaalioikeuksista niin, että mikäli idean omistaja luopuu idean kehittämistä, voi joku toinen kehittää sitä edelleen

2. Luottamuksellisuussopimus/Salassapitovelvollisuus

Sopimuksissa voidaan myös tarkemmin määrittää, että ne keskittyvät salassapitoon sopimuksen solmijoiden välillä. Näillä sopimuksilla ei välttämättä sitouduta alustayhteisön jäseniksi vaan sopimuksia voidaan käyttää pohjana esimerkiksi yksittäisessä projektissa osapuolten välillä. Huomioitavaa on, että liittymissopimukset tai käyttöehdot voivat sisältää samoja kohtia.

Sovitaan ainakin näistä:

• Sovitaan, mitä tietoja sopimus koskee (ja mitä se ei koske)

• Sovitaan, että sopimuksessa määriteltyjä tietoja ei saa luovuttaa kolmansille osapuolille: ideat eivät ole lähtökoh-taisesti tekijänoikeudella suojattuja, mutta ne voivat olla luottamuksellisia

• Sovitaan kauanko sopimus on voimassa allekirjoitushet-kestä

• Sovitaan hinnasta tai maksuttomuudesta: voidaan esim. määritellä, että ympäristön käyttö edellyttää aktiivisuutta

• Sovitaan esim. että immateriaalioikeudet kuuluvat sille osapuolelle, jolla ne sopimuksesta riippumatta ovat

• Voidaan myös sopia, esim. että mikäli idean omistaja luopuu idean kehittämisestä, hän sallii, että joku toinen tarttuu ideaan ja kehittää sitä edelleen

3. Patentti- ja tekijänoikeuslisensointi

Patentti- ja tekijänoikeuslisensointisopimuksissa voidaan sopia osin tai täysin samoista asioista kuin käyttöehdoissa, liittymis-sopimuksissa ja luottamuksellisuus- ja salassapitosopimuksis-sa. Lisäksi kuitenkin sovitaan immateriaalioikeuksien määräy-tymisestä. Sopimuksen perusteella tehdyn yhteistyön tulokset

46

voivat tarkoittaa keksintöjä, ideoita, konsepteja, liiketoiminta-malleja, suunnitelmia, piirustuksia, know-how:ta, teoksia tms. Yhteistyön tulokset pyritään sopimuksen edellyttämällä tavalla dokumentoimaan niin, että yhteistyön päättyessä osapuolilla on yhteisymmärrys, mitä ne tarkoittavat.

Sovitaan ainakin näistä:

• Sovitaan kenelle sopimuksen perusteella syntyneet yhteis-työn tulokset siirtyvät.

• Sovitaan, mitä projektin tulokset sisältävät (raportit, kek-sinnöt tms.)

• Voidaan sopia tausta-aineistosta ja siihen liittyvistä ehdoista

• Käyttöoikeuksien kohdalla voidaan sopia (mm.):

• oikeuksien siirtämisestä (esim. tekijänoikeuden edelleen luovutusoikeudet ja/tai teosten muokkaamisoikeudet)

• oikeudesta maksaa kertakorvaus oikeuksista tuloksiin muille osapuolille

• että kertakorvausta ei makseta

• että yhteistyön tuloksien käyttämisestä sopivat osapuolet keskenään

• että osapuolilla on vapaa ja itsenäinen käyttö- ja omistus-oikeus yhteistyön perusteella syntyneisiin tuotoksiin

• että yhteistyön tuloksena syntyneet tulokset annetaan osapuolien ja kolmansien osapuolien vapaaseen käyttöön (esim. että yhteistyön tuloksia ei koske salassapitovelvoite, elleivät osapuolet muuta sovi)

• Voidaan myös sopia sopimusrikkomuksesta, salassapidos-ta, tulosten julkaisemisesta, vastuista ja vastuurajoituksista tms.

Perusperiaatteena sopimuksissa siis on, että alustat voivat toimintansa edellyttämän mukaisesti valita tavan sopia asiois-ta, mutta toimintaa voi myös raamittaa pelkästään kirjoitta-mattomat säännöt (alustan kulttuuri ja yleinen toimintatapa). Mikäli asioista sovitaan, se voidaan tehdä monin tavoin: voidaan sopia avoimesta oikeudesta yhteistyön tuloksiin tai hyvin tarkasti kenelle oikeudet kuuluvat.

Alustat voivat käyttää kaikkia edellä esiteltyjä neljää toiminta-tapaa päällekkäin ja limittäin tai alustalla voi olla allekirjoitta-mattomat säännöt ja kulttuuri, mutta luottamuksellisuudesta voidaan vielä sopia sopimuksin. Tämän ohella voi olla myös liittymissopimus (joka voi myös sisältää lausekkeen luotta-muksellisuudesta) ja/tai sopimus patentti- ja tekijänoikeus-lisensoinnista. Sopimuksia voidaan myös käyttää yksittäisissä tilanteissa tai projekteissa.

Jokaisen alustan tulee miettiä omalla kohdallaan, mistä ha-lutaan sopia tai vastaavasti mistä ei. Sopimusten laatiminen on hyvä tehdä aina yhdessä lakialan ammattilaisen kanssa. Tämän takia tämä käsikirja ei sisällä mallisopimuksia vaan olemme kuvanneet vain edellä esitetyt sopimisen eri tavat.

46

47

Ailisto, H. ym. (2016). Onko Suomi jäämässä alustatalouden junasta? Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkai-susarja 19/2016.

Anttiroiko, A-V. (2010). Luova kaupunkikehittäminen. Kaupun-kikonseptit innovatiivisen kaupunkikehittämisen apuna. Alueel-lisen kehittämisen tutkimusyksikkö, Sente-julkaisu 32/2010, Tampereen yliopisto.

Anttiroiko, A.-V. (2009). Innovaatiot muutoksen lähteenä. Kuntien innovaatiotoiminta kunnallishallinnon muutoksen suuntaajana. Kunnallistieteellinen aikakauskirja 3.

Boudreau, K.J. ja Lakhani, K.R. (2009). How to manage outside innovation. MITSloan Management Review, Vol. 50. No.4

Choudary, S.P. (2013). Platform power. Secrets of billion-dollar internet startups. (http://platfromed.info)

Colao, J. (2012). Eight Reasons Startup Incubators Are Better Than Business School. Forbes Jan. 12

Evans, P.C. and Gawer, A. (2016). The rise of the platform enter-prise. A Global survey. The emerging platform economy series No. 1. The Center of Global Enterpise.

Gawer, A. (Ed.) (2009). Platforms, markets and innovation. Edward Elgar.

Gawer, A. and Cusumano, M. (2002). Platform leadership: How Intel, Microsoft and Cisco drive industustry innovation. Boston; Harvard business school press.

Haigu, A. (2014). Strategic decisions for multisided platforms. MITSloan Management review, vol. 55.(2)

Hamari, A. Sjoklint, U, ja Ukkonen, A. 2015. The Sharing Economy: Why People Participate in Collaborative Consumption. Journal of the association for the information science and technology.

Hannula, O., Irrmann, O. ja Paananen, H. (2015). CECO: Inter-national benchmark report. Collaborative hubs in Montreal and Amsterdam. CECO research project. SimLab, Aalto University.

Hämäläinen, J. (2012). Kotitori – avain palveluihin. Kannusteet sopi-musohjauksessa – case Tampereen Kotitori. Tampereen kaupunki.

Kautonen, M., Pugh, R. & Raunio, M. (forthcoming) Transforma-tion of regional innovation policies: from “traditional” to “participa-tory” models of incubation. Technium, Wales, and New Factory, Finland, as contrasting cases. European Planning Studies.

Laitinen, I., Harisalo, R. ja Stenvall, J. 2013. Palvelutiede julkis-ten palvelujen uudistajana: kansainvälinen vertailu. Tampere University Press.

Lehenkari, J., Pelkonen, A. ja Oksanen, J.(2015). Innovaatio-alustat 2015 . Policy brief. TEM raportteja 45/2015. Työ- ja elinkeinoministeriö.

Nenonen, S., Kärnä, S., Junnonen, S., Tähtinen, S ja Sandström, N. (2015). Oppiva kampus. How to co-create campus? Tampere

Prahalad, C.K. and Ramaswamy (2004). Co.creation experiences: The next practice in value creation. Journal of interactive marke-ting. Vol. 18 (3).

Rajaniemi, J. (2010). Organisaatiorakenne ja innovatiivisuus: tutkimus organisaatiorakenteista johtuvista innovatiivisuuden esteistä. Tampere University Press, 2010.

Raunio, M., Kautonen, M.ja Saarinen, J.P (2013). Models for International Innovation Policy : Transnational Channels and Regional Platforms : Fostering Globalizing Innovation Communi-ties in Finland and Abroad. TaSTI Working Papers : 9. University of Tampere

Ries, E. (2011). The Lean Startup: How Today’s Entrepreneurs Use Continuous Innovation to Create Radically Successful Businesses. Crown Business. NY.

Ruckenstein, M., Suikkanen, J., Tamminen, S. (2011). Unohda innovointi. Keskity arvonluontiin: ihmislähtöisen innovaatiotoi-minnan menestystarinoita eli kuinka uudenlaista arvoa synnyte-tään käytännössä. Sitra, Helsinki: Edita.

Seppälä, T. (ym.) (2015). ”Platform” – Historia, ominaispiirteitä ja määritelmä. ETLA Raportit, No 47.

Suarez, F.F. and Kirtley, J. (2012). Dethroning and established platform. MITSloan Managenet review, vol. 53 (4).

Summa, T. ja Tuominen, K. (2009). Fasilitaattorin työkirja. Mene-telmiä sujuvaan ryhmätyöskentelyyn. Kepa ry, Miktor.

Thomas, L., Autio, E. and Gann, D.M. (2014). Architectural leve-rage: Putting platfroms in context. The Academy of Mangement perspective, vol 28 (2).

Valovirta, V. (2013). Julkinen sektori uusien teknologioiden kehittäjänä. Huippuostajat-ohjelman käynnistysseminaari, Finlandia-talo 28.8.2013. Esitys.

LÄHTEET

ISBN 978-951-590-337-2