mieli 2011: esa nordling, mielen tuki - käytännön kokemuksia mielenterveys- ja...

125.8.2011

Mielen Tuki - käytännön kokemuksia mielenterveys- ja päihdestrategiatyöstä

•Esa Nordling

•PsT,kehittämispäällikkö

•Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

25.8.201125.8.2011 ________ ____ _____Esityksen nimi / Tekijä 2

Mieli -suunnitelman toimeenpano: Mitä

myönteistä on havaittavissa?

Suuri kiinnostus ja vastaanottavuus kentällä:

muutosten tarve tunnistetaan

Kehittämistyön jatkumo: ns. kärkihankkeiden

(Pohjanmaa-hanke, Lapin hanke ja Vantaan

Sateenvarjo-hanke) perintö on helpottanut

ehdotusten toimeenpanoa

Kaikissa mielenterveyden ja päihdetyön Kaste-

hankkeissa Mieli –suunnitelman sisällöt ovat

realisoitumassa eri painotuksin


Mitä myönteistä… (2)

Matalakynnyksisiä integroituja vastaanottoja ja

hoitopaikkoja halutaan kehittää

Kuntoutujien ja omaisten osallisuus on vahvassa

myötätuulessa

Ylisukupolvisten ongelmien siirtymisen ehkäisyyn

on panostettu

Mielenterveys- ja päihdestrategiatyössä on edetty

Pakon käytön vähentämiseksi haetaan tosissaan

ratkaisuja


Heikot lenkit toimeenpanon kannalta

Suunnitelma rakentuu ehdotuksille, ei velvoitteille

eikä edes suosituksille

Päihde- ja mielenterveyssektoreiden erilaiset

työkulttuurit, asenteet ja työn sisältöön liittyvät

käsitteet, joiden yhteensovittaminen on vaikeaa

Suunnitelman implementoinnista ei ole selkeää

kokonaiskuvaa kellään arviointi- ja

seurantasuunnitelman puutteellisuus


Heikot lenkit (2)

Jotkut ehdotuksista ovat sellaisia, joiden

toteuttaminen on tällä hetkellä vaikeaa

90-luvun alun laman seurauksia

mielenterveystyössä ei ole unohdettu

6

Kunnallisen mielenterveys- ja

päihdetyön peruskivi on

mielenterveys- ja päihdestrategia,

jossa painottuu edistävä ja ehkäisevä

näkemys


THL:n apu kuntien strategiatyöhön on

MIELEN TUKI –hanke (2010-2015), jolla

tuetaan kuntien mielenterveys- ja

päihdestrategian laatimista siten, että

siinä korostuu edistävä ja ehkäisevä työ

sekä levitetään ja juurrutetaan edistävän

ja ehkäisevän mielenterveys- ja

päihdetyön näyttöön perustuvia

toimintamalleja ja hyviä käytäntöjä.

8

Mielen Tuki –hankkeen kanssa yhteistyötä

tekevät kunnat (23.8.2011)

Lappi: Rovaniemi, Pello, Kolari, Sodankylä, Posio,

Enontekiö, Kittilä, Kemijärvi, Ranua, Salla, Muonio ja

Utsjoki

Pohjois-Pohjanmaa: Oulu, Haukipudas, Kiiminki,

Oulunsalo, Yli-Ii, Kuusamo, Taivalkoski

Ylä-Savo: Sote-kuntayhtymä, johon kuuluvat Iisalmi,

Kiuruvesi, Sonkajärvi, Vieremä

Länsi-Suomi: Turku, Pori, Salo, Laitila, Raisio, Rusko,

Huittinen, Nakkila, Eurajoki, Eura, Harjavalta

Etelä-Suomi: Hamina, Kotka, Miehikkälä, Pyhtää,

Vironlahti

9

Mitä kunta saa Mielen Tuki -hankkeelta?

Konsultaatioapua mielenterveys-/päihdestrategian

laatimisessa ja sen käytäntöön saattamisessa

Apua seurantaindikaattorien valinnassa ja

indikaattoritietojen keräämisessä

Apua vaikuttavien menetelmien sekä hyvien ja

lupaavien käytäntöjen soveltamisessa ja

kehittämisessä

Kanavan, jolla voidaan kansallisesti tehdä

näkyviksi kunnassa/alueella kehitetyt lupaavat

käytännöt

10

Mitä kunta saa Mielen Tuki -hankkeelta? (2)

Täsmäkoulutusta erilaisissa mielenterveys- ja

päihdetyöhön liittyvissä asioissa

Mahdollisuuden hankekuntien vertaistukeen ja

kehittämistyöhön liittyvien oppimiskokemusten

hyödyntämiseen

Arviointiapua strategian tuloksellisuuden suhteen

Edistävään ja ehkäisevään mielenterveystyöhön

ja ehkäisevään päihdetyöhön liittyvää uusinta tietoa

Tarvittaessa tutkimusapua ja -ohjausta


Havaintoja mielenterveys- ja päihdestrategia-

työstä

Nykytilan kuvaukset saavat strategioissa usein

merkittävän painoarvon

Strategioissa painopiste on palveluissa, ei niinkään

ehkäisevässä eikä edistävässä työssä

Päihdestrategioita on tehty melko paljon,

mielenterveysstrategioita luvattoman vähän ja vielä

vähemmän on integroituja strategioita


Havaintoja mielenterveys- ja päihdestrategia-työstä (2)

Strategiatyöhön resursoidaan usein liian vähän

aikaa

Strategiatyö jää harvojen vastuulle

Kansalaiskuulemisiin on vaikea saada

kuntalaisia

13

Mikä auttaa mielenterveys- ja

päihdestrategian siirtymistä paperilta

käytäntöön?

Strategia ei ole itsetarkoitus, vaan tähtäimessä on

oltava sen avulla saavutettava positiivinen muutos eli

vaikuttavuus

Strategian toteuttamista ei voi jättää hankkeiden

varaan, vaan toimintamallit pitää saada rakenteisiin

Johdon sitoutuminen ja sitoutumisen esille tuonti

on kaiken a ja o strategian hyväksymisen jälkeenkin

14

Mikä auttaa mielenterveys- ja päihdestrategian siirtymistä paperilta

käytäntöön? (2)

Laaja-alainen, horisontaalinen osallisuus sekä

kenttätyötä tekevien osallistuminen strategiatyöhön

sitouttaa; samalla opitaan ymmärtämään erilaisia

työkulttuureita

Kokemusasiantuntijoiden osallistuminen

strategiatyöhön ohjaa asiakaskeskeisyyteen

Strategiset linjaukset pitää säilyttää johdon

henkilövaihdoksista huolimatta

15


käytäntöön? (3)

Strategian toimeenpanosuunnitelman strukturointi

ja konkretisointi: kehittämiskohteet, tavoitteet,

konkreettiset menetelmät, mittarit, vastuutahot,

aikataulut, arviointiajankohdat ja riskit

Konkreettisina menetelminä on hyvä käyttää

sellaisia toimintamalleja, jotka on todettu vaikuttaviksi

tai hyviä ja lupaavia käytäntöjä, joita on ainakin osin

arvioitu

16


käytäntöön? (4)

Tulosten arvioinnissa on kiinnitettävä huomiota

indikaattorien valintaan: objektiiviset ja subjektiiviset

tunnusluvut, jotka ovat tarpeeksi herkkiä

osoittamaan muutoksia ja jotka kuvaavat tarpeeksi

monipuolisesti tavoitetta; on myös tiedettävä, mistä

ja miten indikaattoritiedot kootaan.

Sairauksia ja häiriöitä kuvaavien tunnuslukujen

lisäksi on hyvä ottaa käyttöön ns. positiivisen

mielenterveyden indikaattoreita

17


käytäntöön? (5)

Ammattilaisilla on oltava riittävät vapausasteet ja

mahdollisuudet tehdä strategian toteutumisen

edellyttämää työtä; johdon ja työyhteisöjen

kannustava asennoituminen tuottaa hyviä tuloksia

Strategian toteutumisen hyötyjen hakeminen ja

näkyviksi tekeminen: välittömät hyödynsaajat,

välilliset hyödynsaajat ja mahdolliset hyödynsaajat



käytäntöön? (6)

Strategian toimeenpano on usein pitkäjänteistä

toimintaa, mutta strategian päivittämisen

yhteydessä voi tulla tarve korjata suuntaa.

Viestinnän onnistuminen on haaste: miten

viestintää kohdennetaan monitasoisessa ja

monialaisessa kehittämistoiminnassa --> tiedon

saanti mainitaan sosiaali- ja terveydenhuollon

organisaatioissa usein ongelmaksi

19

Esimerkkejä edistävän mielenterveystyön ja ehkäisevän

mielenterveys- ja päihdetyön vaikuttavista menetelmistä

ja hyvistä käytännöistä

Kotikäynnit raskaana olevien yksinhuoltajien ja pienten

lasten äitien luona

Organisaatiotason toimenpiteet stressin vähentämiseksi ja

mielenterveyden edistämiseksi työelämässä.

Kouluissa toteutettavat mielenterveyden edistämisohjelmat

Kiusaamisen vähentämiseen tähtäävät yhteisöohjelmat.

Ohjelmat, joilla kannustetaan yhteisölliseen osallisuuteen

(esim. Urheiluseurayhteistyö)

Mielenterveyden ensiapukurssit.

Työttömille suunnatut vertaistukiryhmät.

Ohjelmat ongelmanratkaisu- ja vuorovaikutustaitojen

parantamiseksi parisuhteessa.

20

Esimerkkejä edistävän mielenterveystyön ja ehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön

vaikuttavia menetelmiä (2)

Säännöllinen liikunta, liikuntaryhmät

Ikäihmisten yksinäisyyttä ehkäisevät ryhmät ja

vapaaehtoistyö.

Senioripysäkkitoiminta

Osallistava asumisympäristön suunnittelu.

Erilaiset kampanjat (esim. masennustalkoot)

Time Out! Aikalisä! Elämä raiteilleen –toimintamalli nuorten

miesten syrjäytymisen ehkäisemiseksi.

Toimiva lapsi&perhe –työmenetelmät perheen tukemiseksi,

kun vanhemmalla on päihde- tai mielenterveysongelma tai

jokin muu vakava sairaus.

Psykoedukatiivinen työskentelyote mielenterveyspotilaiden

omaisten jaksamisen tukemiseksi.

Oireenhallintaryhmät skitsofreniapotilaiden sairauden

oireiden uusiutumisen ehkäisemiseksi..

2121

Positiivisen mielenterveyden ja sosiaalisen

pääoman indikaattorit

- kirjastokorttien lukumäärä

- lainat kirjastoista

- II asteen oppilaitoksista valmistuneet (%

ikäluokasta)

- harrastusaktiivisuus

- sosiaaliset kontaktit

- urheiluseurojen jäsenmäärät

- liikuntatoimen järjestämiin ryhmiin osallistuneiden

määrä

- kulttuuritoimen tilaisuuksiin osallistuneiden määrä

- kerhotoiminnassa mukana olevat

- kansalais-/työväenopistoissa opiskelevien määrä

"Tuhannenkin virstan matka alkaa

yhdellä askeleella"

- kiinalainen sanalasku-

mieli 2011: esa nordling, mielen tuki - käytännön kokemuksia mielenterveys- ja...

Health & Medicine