Mitä nyt ja missä mennään

sote-uudistuksessa

Varsinais-Suomessa?

Leena Setälä

Sairaanhoitopiirin johtaja

VSSHP

V-S Maakunnallinen valmistelu

• esivalmistelun 2-vaiheen suunnitelma hyväksytty

kuntajohtajien kokouksessa 18.10.2017

• työryhmien uudelleen järjestäytyminen käynnistynyt

• kokopäiväisten uusien valmistelijoiden rekrytointi on

meneillään (7 kpl, valtion rahoitus)

• shp:n omaa valmistelijakaartia vahvistettu 50%

hallintoylilääkärillä

• sote-palveluverkkoselvitys on julkaistu 27.9.2017

• markkina-analyysi Varsinais-Suomen yksityisistä sosiaali- ja

terveyspalveluista on julkaistu 7.11.2017

• talous- ja henkilöstöhallinnon palvelujen järjestämisen

selvitys on julkaistu 14.11.2017

Shp hallitus 10.10.2017

Turun yliopistollinen

keskussairaala

Siirtyy kokonaisuudessaan maakunnan sote-

liikelaitoksen osaksi uudistuksen toteutuessa v.

2020. Tätä ennen etenevät Turun kaupungin ja

Tyksin erikoissairaanhoidon palvelutuotannon

fuusiot. Tarvetta olisi erityisesti kuntoutus-palveluiden

suurempaan integraatioon. Selvitetään erikseen

yhtenä vaihtoehtona muodostaa Länsirannikon

laajuinen yo-sairaala-liikelaitos tai -yhtiö.

Psykiatrian tulosaluesiirtyy Tyksin osaksi vuoden 2018 alusta ja sen

myötä maakunnan sote-liikelaitokseen vuonna 2020.

Toiminto/ yksikkö Uusi toiminto/yksikkö

Turunmaan sairaalan

liikelaitos

Lakkautuu itsenäisenä liikelaitoksena viimeistään v.

2020 alussa. Operatiivista erikoissairaanhoitoa

yhdistetään Tyksin toimintojen kanssa jo v. 2018.

Sairaanhoidollisten

palvelujen liikelaitos

siirtyy Tyksin osaksi vuoden 2018 alusta ja

maakunnan sote-liikelaitokseen vuoden 2020

alusta. PeVL:n mukaan sote-keskuksille tuotettavan

palvelun yhtiöittäminen ei ole pakollista mutta

maakuntarajat ylittävä organisoituminen voi silti olla

perusteltua kilpailukyvyn kannalta. Palvelutuotanto-

organisaatio voidaan hahmotella vasta

valinnanvapaus-lainsäädännön valmistuttua.

Ensihoidon ja

päivystyksen liikelaitos

jatkaa omana liikelaitoksena vielä vuoden 2018

siirtyen osaksi Tyksiä mahdollisesti vuonna 2019 ja

sote-liikelaitokseen vuoden 2020 alusta.

Toiminto/ yksikkö Uusi toiminto/yksikkö

Talouspalvelut

Osa tehtävistä siirtyy kansalliselle tahe-

palvelukeskukselle (Hetli Oy) ja osa sen

tytäryhtiölle, liikelaitoksella voi olla myös

omaa taloushallintohenkilöstöä

Hankinta- ja

logistiikkapalvelutmaakuntien yhteinen hankintapalvelu

Henkilöstöpalvelut

jaetaan kansallisen tahe-palvelukeskuksen

(Hetli Oy) ja sen tytäryhtiön tuottamiin sekä

liikelaitoksen omiin palveluihin

Konserni-

hallintopalvelutsiirtynevät pääosin maakunnalle

Toiminto/ yksikkö Uusi toiminto/yksikkö

Kehittämispalvelut

tehtävänä osin maakunnan palvelurakenteen

kehittäminen, osin liikelaitoksen prosessien ja hoidon

integraation kehittäminen

Tutkimuspalvelut

lääketieteellinen tutkimus säilyy kiinteänä osana

yliopistosairaalan tehtäviä, läheinen yhteys yliopistoon,

biopankkitoimintaan ja Kliinisiin tietopalveluihin.

Pohdittavaa hoitotyön ja sosiaalialan tutkimuspalvelujen

sijoittuminen.

Tyks-erityis-

vastuualue

Pohjanmaan, Satakunnan ja Varsinais-Suomen

maakuntien yhteistyötehtävät ovat lakisääteisiä tai

vapaaehtoisuuteen perustuvia. Järjestämissopimus

päivitetään yhteistyösopimukseksi.

Toiminto/ yksikkö Uusi toiminto/yksikkö

Monituottajamallin haasteita

Kyky valita

Miten sidotaan yhteen?

Kustannus-

kysymys

Uusia toimintamalleja käyttöön

Nykyiset ICT-

järjestelmät

Tunnistaminen

Maakunnan osaaminen

Erilaiset kannustimet

Asiakasseteli

erikoissairaanhoidossa (24 §)

• ”Maakunnan liikelaitoksen on tarjottava asiakasseteli…”

7) terveydenhuoltolain 29 §:ssä tarkoitettuun lääkinnällinen

kuntoutukseen liittyvät terveydenhuollon ammattihenkilön

yksittäiset vastaanottokäynnit;

8) polikliinisesti toteutettavat kirurgiset toimenpiteet;

9) suunhoidossa tarpeelliset hammasproteettiset hoidot;

10) kiireetön leikkaustoiminta, jota ei ole valtakunnallisesti tai

alueellisesti keskitetty yliopistolliseen sairaalaan tai

vastaavaan yksikköön; sekä

11) asiakassuunnitelman mukaiseen hoitokokonaisuuteen

kuuluvat sairaanhoidolliset käynnit terveydenhuollon

ammattihenkilön vastaanotolle kiireettömässä hoidossa.

Maakunta voi rajallisesti säädellä

asiakassetelien myöntämistä

• maakunta voi rajata asiakassetelin käyttöönoton laajuutta kussakin

palvelussa, jos se on välttämätöntä palvelukokonaisuuksien

toimivuuden tai palvelujen kustannustehokkaan järjestämisen

perusteella. Asiakasseteliä ei saa käyttää jos asiakas- tai

potilasturvallisuus voi vaarantua.

• Maakunta ei voi ottaa asiakasseteliä käyttöön sellaisissa palveluissa,

joissa asiakassetelin käyttöönottaminen voi vaarantaa maakunnan

liikelaitoksen lakisääteisistä tehtävistä suoriutumisen.

• Maakunta voi ottaa asiakassetelin käyttöön muissakin palveluissa.

Tavoitteena on, että maakunta määrittelee asiakassetelillä

maksettaviksi palveluiksi riittävän määrän palveluja niiden

saatavuuden, saavutettavuuden ja palvelukokonaisuuksien

toimivuuden edistämiseksi sekä asiakkaan valinnanmahdollisuuden

varmistamisessa (huomioitava valtakunnalliset tavoitteet)

Onko valinnanvapaus riski

yliopistosairaalan toiminnalle?

HYVÄÄ HUONOA

Kilpailu lisää panostusta laatuun

ja kustannusten hallintaan

Ammattilaisten menetys

yksityispuolelle voi kaventaa

palvelujen tarjontaa ja heikentää

sairaalan kykyä päivystää

Yksityisen puolen resurssit

saadaan käyttöön lyhentämään

jonoja –hoitoon pääsy helpottuu

Potilasvolyymin menetys

heikentää tuottavuutta ja nostaa

hintoja julkisella puolella

Yksityinen puoli kantaa

taloudellisen vastuun

komplikaatioistaan

Julkisen ylläpitämä päivystys ja

muu valmius nostaa hintatasoa –

tuleeko tästä kilpailuhaitta?

Yksityinen puoli osallistuu

koulutukseen: monipuolistuminen

Yksityinen puoli osallistuu

koulutukseen: hajautuminen

Onko sote-uudistus riski potilasturvallisuudelle?

Potilasturvallisuus PARANEE Potilasturvallisuus HEIKKENEE

Kilpailu lisää panostusta laatuun ja

kustannusten hallintaan

(haittatapahtumat lisäävät

molempia)

Julkisen puolen menettäessä

henkilöstöä yksityiselle voi

kiireellisten ja vaativien tapausten

hoito hankaloitua

Hoitoon pääsy helpottuu –

ongelmat eivät pahene hoitoa

odottaessa

Palveluintegraatio ei ole

alkuvuosina täydellinen – potilaan

pitää osata pitää puoliaan?

Valtio rahoittaa uusien

potilastietojärjestelmien

kehittämistä ja käyttöönottoa

Tieto ei kulje nykyjärjestelmillä eri

toimijoiden välillä

Maakunta edellyttää palvelu-

tuottajilta laatua ja valvoo sitä

Vastaako henkilöstön osaamistaso

uutta työnjakoa?