NÄKÖALAT 4 2013 | 1

AJANKOHTAISTA ASIAA TEKESISTÄ YRITYKSILLE 4 | 2013

TEEMAs. 12‑29

Rahan tekemisen taito Uutta virtaa

s. 29

startup‑sijoituksiin

Sivu 4

Suomen pelialakasvoi miljardiliiketoiminnaksi

löytyy aina rahoitustaSivu 3

Hyville ideoille

2 | NÄKÖALAT 4 2013

PÄÄKIRJOITUS 3

VALOKEILASSA 4

UUTTA TEKESISTÄ 7–10

UUSIA JULKAISUJA 11

Lukijan vinkki

Uunituore Näköalat-lehti kädessäni ihmette-len, miten saan mielenkiintoisten asiakasleh-tien, päivälehtien, netin, blogien ja sosiaalisen median käsittämättömästä informaatiovir-rasta poimittua olennaisen. Miten löydän ne jutut, huomiot ja havainnot, jotka antavat mi-nulle vinkkejä ja uusia ideoita omaan elämään. Huomaanko ne jutut, jotka tuovat energiaa ja avaavat uusia näköaloja vai ahdistunko vain suuresta pinosta lukematonta ”must read” materiaalia.

Lukemisen ihana puoli on se, että sitä voi tehdä joka paikassa, kaikkina aikoina ja eri välineillä. Luettavan materiaalin kirjo on laaja artikkelista tietokirjan kautta kaunokirjallisuu-teen runoutta unohtamatta. Jokaiseen het-keen ja tunnelmaan on oma juttunsa.

Pelkkä lukeminen ei kuitenkaan riitä tuot-tamaan uusia ideoita ja avartamaan omaa katsantokantaa. Puhumattakaan, että luke-malla uudet ideat muuttuisivat teoiksi ja toi-minnaksi. Lukemisen lisäksi tarvitaan puhetta, dialogia ja vuorovaikutusta. Jokainen ajatus ja idea jalostuu vuorovaikutuksessa, ihmis-ten välisessä kommunikaatiossa. Mielipiteitä, ajatuksia ja ideoita saa opponoida ja puolus-taa. Hyvässä dialogissa erilaiset näkemykset ja mielipiteet ovat sallittuja. Erilaisten näke-mysten ristipaineessa hyvät ideat jalostuvat ja parhaista tulee loistokkaita.

Näköalat-lehden tämän numeron punai-nen lanka on juuri tässä dialogissa ja vuorovai-kutuksessa. Haastatellut yritysjohtajat kerto-vat dialogin tärkeydestä; keskustelua käydään asiakkaiden ja loppukäyttäjien kanssa parhaan lopputuloksen saavuttamiseksi, sitä käydään toimivan johdon ja omistajan välillä yrityksen suunnan määrittämiseksi ja osaavasta poru-kasta saadaan paras suoritus avoimessa, kes-kustelevassa ympäristössä. Tästä mahtava esimerkki on Slush!

Antaudutaan tänä pimeänä vuodenaika-na kaikenlaisiin keskusteluihin ja kohtaami-siin. Annetaan ideoiden, ajatusten ja mielen kasvaa ja kehittyä niiden myötä. Uskalletaan haastaa ja olla eri mieltä. Ja kehutaan toisiam-me niistä tuloksista, joita ideoille avoin kes-kustelukulttuuri mahdollistaa. ¡

Annamarja PaloheimoFinnvera

SISÄLTÖ

Rahoituksella vipuvoimaayrityksen kasvuun

TEEMAs. 12‑29

12 Hiukkasjahdissa EU-rahalla

13 Yhteistyö Saksan kanssa tiivistyy

14 Petiin heti

18 Aurinko nousee Kaliforniasta

21 Suomalaisille pk-yrityksille nyt avoinna kaksi kanavaa Venäjä-yhteistyöhön

22 Tulevaisuutta tehdään kokeilemalla ja oppimalla

25 Kasvuväylä-palvelu laajenee ensi vuonna

Uutta virtaa startup-sijoituksiin

Tänään Helsinki, huomenna New York

Ohmien ja volttien osaaja Jarmo Partanen ymmärtää myös euroja.

30SUUNNANNÄYTTÄJÄ

29RISTEYKSESSÄ

26STARTUPIN ELÄMÄÄ

TEKESIN TARJOAMA 33

NIMITYKSIÄ 34

YHTEYSTIEDOT 35

NÄKÖALAT 4 2013 | 3

Numero 4 | 2013 29.11.2013

JULKAISIJATekes

TOIMITUSPÄÄTOIMITTAJA: Pia MörkTOIMITUKSEN SIHTEERI: Susanna LehtoTOIMITUSKUNTA: Anna-Maija Ikonen, Eeva Landowski,Eero Lukin, Pia Mörk, Kaj Nordgren, Sanna Nuutila,Josi Tikkanen

TOIMITUSNEUVOSTOUlla Hiekkanen-Mäkelä, Inkeri Huttu, Kari Inberg Kimmo Kanto, Maija Korhonen, Juha Korkeila Jonna Lehtinen-Salo, Susanna Lehto, Piia MoilanenPia Mörk, Sanna Piironen

KANSIKUVA: Markus SommersTAITTO: Mainostoimisto Cake Oy / Kari LehkonenPAINATUS: Punamusta OyISSN-L 1798-9876ISSN 1798-9876 (Painettu)ISSN 1798-9884 (Verkkojulkaisu)PAINOS: 14 500

Seuraava numero ilmestyy 21.2.2014

Tätä kirjoitettaessa Tekesin rahoituksen kysyntä on suurempaa kuin koskaan. Rahoitusta haettu yli 900 miljoonan euron verran, kun Tekesin käytettävissä olevat rahoitusmahdollisuudet vuonna 2013 ovat alle 550 miljoonaa euroa ja ensi vuonna ilmeisesti tätäkin vähemmän. Tekes ei siten voi vastata kaikkiin yritysten ja tutkimusorganisaatioiden rahoitustarpeisiin.

Tekes voi tulevaisuudessa myöntää rahoitusta vain kaikkein parhaimmille projekteille. Rahoitus kohdistuu yhä enemmän merkittävää kansainvälistä kasvua tavoitteleville yrityksille sekä elinkeinoelämää ja liiketoiminoja uudistaville projekteille.

Tekesin rahoituksen ohella kannattaa katsoa muitakin rahoituslähteitä. EU:n seuraava puiteohjelma Horisontti 2020 alkaa ensi vuoden alussa. Yrityksille uusi puiteohjelma on aikaisempia houkuttelevampi. Ohjelman hallinto on kevyempää kuin edeltäjiensä, jotta hankkeet voisivat alkaa nopeammin ja niiden pyörittäminen olisi helpompaa.

Yrityksillä on mahdollisuus vuosina 2013 ja 2014 saada verotuksessaan myös tutkimus- ja kehittämistoiminnan lisävähennys. Sitä voi saada t&k-toiminnan palkkojen perusteella. On arvioitu, että valtio tukee yritysten tutkimus- ja kehittämistoimintaa noin 190 miljoonalla eurolla vuosittain tämän lisävähennyksen kautta.

Edellä kuvattu julkisten lähteiden rahoitus yrityksille voi kattaa vain osan projektin kustannuksista. Loppuosan kustannuksista rahoituksen saajat joutuvat kattamaan itse esimerkiksi tulorahoituksella, pankkilainalla tai sijoituksilla.

Hyville ideoille löytyy aina rahoitusta. Jos kehityshanke on riittävän kunnianhimoinen ja sillä tähdätään kasvuun ja kansainvälistymiseen, niin hyvin todennäköisesti myös rahoitusta on saatavilla.

KU

VA

: MA

RK

US

SOM

MER

S

PÄÄKIRJOITUS

Hyville ideoille löytyy aina rahoitusta

Näköalat – Ajankohtaista asiaa Tekesistä yrityksille

Ari Grönroos

JohtajaRahoitus

VALOKEILASSA

4 | NÄKÖALAT 4 2013

Koonneet: Kaj Nordgren, Eero Lukin, Eeva Landowski, Josi Tikkanen ja Sanna Nuutila

K otimaisen peliteollisuuden liikevaihto kasvaa viime vuoden 350 miljoonasta eurosta arviolta yli 800 miljoonaan. Alan liikevaihto-kin hipoo miljardia euroa. Suomen peliteollisuuden kokonaisarvo, johon kuuluu pelikehitys ja -palvelut, yrityskaupat, oheistuote- ja

lisenssimyynti sekä investoinnit, on jo kaksi miljardia euroa. Supercellin jätti-kaupalla oli luonnollisesti iso vaikutus lukuihin.

Suomessa toimii arviolta yli 180 ammattimaiseen pelikehitykseen keskit-tynyttä yritystä ja ala työllistää noin 2 200 henkeä. Seuraavan vuoden tarve on noin 150 uutta henkilöä. Suomen peliteollisuuden fokus on mobiilipeleissä, mutta myös konsolit, PC ja online ovat hyvin edustettuna. Merkittävimmät pelijulkaisijatkin, kuten Disney, EA Maxis, Ubisoft ja Playground Publishing sekä pelimoottorivalmistaja Unity ovat rantautuneet Suomeen viime vuosina korkeatasoisen ja monipuolisen osaamisen houkuttelemina.

Pelialan keskus Neogames ja Tekes selvittivät myös pelialan syntyä ja ke-hitystä 1980-luvulta nykypäivään. Menestyksen takana ovat muun muassa teknologinen osaaminen, vankka harrastajapohja ja Assemblyn kaltaiset ta-pahtumat, tiiviit verkostot ja yhteistyökulttuuri. Yli 15 vuotta pelialaa rahoit-taneen Tekesin systemaattinen ulkomaisia pääomasijoituksia houkuttava ra-hoitus on yksi selkeä tekijä menestyksessä.

Selvitys sekä tuore video Suomen pelialasta löytyvät Tekesin Skene – Games Refueled -ohjelman verkkosivuilta.

www.tekes.fi/skene

Suomen peliala kasvoi

miljardi-liiketoiminnaksi

KUVAT: FACEPALM GAMES

NÄKÖALAT 4 2013 | 5

TEKES PALKKASI KESÄKSI 2013 KOLME ERI ALOJEN

KORKEAKOULUOPISKELIJAA HAASTATTELEMAAN JA TUTKIMAAN

MILTÄ SUOMISEN PERHEEN ARKI NÄYTTÄÄ VUONNA 2040.

TULOKSISTA ON TEHTY JULKAISU JA VERKKOSIVUSTO.

Tarinat herättävät jo otsikoillaan mielenkiintoa. Ravitsemus – aivoystävällinen lounas, Älyauto – kodinjatkeella keskustaan, Kevyt liikenne – rullalautailusta päästöoikeuksia ovat esimerkkejä julkaisun aiheista.

Mikä tarinoista nousi tekijöiden suosikiksi? Niitä oli useita, mutta yksi suosikeista oli Julkinen liikenne – junia ja porovaljakoita. ”Tarinassa kuvataan kokonaista systeemiä, jonka positiiviset vaikutukset heijastuvat koko väes-töön iästä, kulttuurisista tai etnisistä taustoista riippumatta. Lisäksi tarinassa korostuu järjestelmän ohella yksilön valinnanvapaus, sosiaalinen ulottuvuus ja ekologisuus”, kertoo Ville Niemi.

Toinen suosikeista oli Oppiminen – eeppinen voitto. ”Se on hyvä esimerkki siitä, miten pelillisyyttä voitaisiin hyödyntää muuallakin kuin viihteen parissa. Pelillisyyden elementtejä voitaisiin käyttää vaikkapa terveyden edistämisessä tai kodin energiavarustelussa hyödyntämällä tervehenkistä kilpailua käyttäjien keskuudessa”, kuvailee Kristiina Nurmenniemi.

Julkaisu on katsottavissa maksutta verkossa. Sen koostivat Marleena Aho­nen (Aalto-yliopisto), Ville Niemi (Jyväskylän yliopisto) ja Kristiina Nurmennie-mi (Oulun yliopisto). Työn taustalla ovat Tekesin strategian painopisteet elin-voimainen ihminen, luonnonvarat ja kestävä talous sekä älykäs elinympäristö.

Global Access Program GAPin (USA) ja Fudan iLabin (Kiina) erittäin positiivisten kokemusten perusteella Tekes pilotoi uutta kansainväli-sen liiketoiminnan kehittämisohjelmaa Tsinghuan yliopiston kanssa. Koulu on Kiinan arvostetuin ja sitä on käynyt moni maan ylimmästä johdosta. Tsinghua sijaitsee aivan Kiinan ”Piilaakson” Zhongguancun vieressä ja tarjoaa yhteydet kaikkialle Kiinaan. Yhteistyötä valmistel-laan parhaillaan ja mahdollinen käynnistyminen on suunniteltu ensi vuoden keväälle.

GAP, Fudan iLab ja NUS Management Practicum (Kaakkois-Aasia) kuuluvat Tekesin Market Access -ohjelmiin, joissa pk-yritykset voivat kehittää bisnesosaamistaan maailman huippuyliopistojen MBA-opis-kelijoiden kanssa.

Suomisen perhe 2040

Develop and grow!

Kiinan markkinoille huippuyliopiston ja Tekesin avulla

www.tekes.fi/map

TEAM FINLAND FUTURE WATCH

-PALVELU TUO KANSAINVÄLISEN

ENNAKOINTITIEDON YRITYKSILLE

HELPOSTI HYÖDYNNETTÄVÄÄN

MUOTOON. PALVELU ON

YRITYSRYHMILLE, JOTKA OSALLISTUVAT

ESIMERKIKSI KASVUVÄYLÄÄN TAI

TEKESIN OHJELMIIN.

Future Watch -palvelu katsoo tulevaisuuteen 2 –5 vuoden aikajänteellä. Alkuvaiheessa kes-kitytään ennakointitiedon keräämiseen muun muassa Venäjällä, USA:ssa, Kiinassa ja Intiassa

Tekesillä on vetovastuu Team Finland Fu-ture Watch -palvelun kehittämisestä. Lisäksi Team Finland -ennakointityössä ovat mukana Finpro ja ulkoasiainministeriö. Sitra, VTT, EK ja Finnvera osallistuvat myös toimintaan.

– älykkäät sovellukset läsnä kaikkiallaKatse tulevaisuuden bisnekseen

www.tekes.fi/suomisenperhe2040 www.tekes.fi/futurewatchKUVAT: FACEPALM GAMES

KU

VA

: IST

OC

KPH

OTO

6 | NÄKÖALAT 4 2013

Team Finland -ständillä palveluitaan esittelivät Tekesin lisäksi Finnvera, Invest in Finland, PRH ja Teollisuussijoitus. Kokonaisuuden täydensi vielä työ- ja elinkeinoministeriön aloit-tama ja Tekesin hallinnoima Vigo-yrityskiihdyttämöohjelma, joka oli esillä Slushissa Team Finland -ständin naapurissa.

Näin suomalaiset ja kansainväliset yrittäjät ja sijoittajat löysivät samasta paikasta tietoa yrityksen perustamisesta, alkuvaiheen rahoituksesta, valtion pääomasijoitustoi-minnasta ja Suomen eduista sijoituskohteena. ¡

SLUSHISSA

ZenRobotics Recycler on uudenlainen, robot-teihin perustuva kierrätysjärjestelmä, joka tun-nistaa ja poimii jätevirrasta kierrätyskelpoiset materiaalit turvallisesti ja tehokkaasti.

”ZenRoboticsin syksyn toimitukset kohdis-tuvat kotimaahan. Vuoden loppuun mennessä rakennamme järjestelmän Lassila&Tikanojan Keravan laitokselle sekä SITA Suomi Oy:lle kol-men robotin järjestelmän”, kertoo kaupallista-misjohtaja Rainer Rehn.

”Näiden toimitusten myötä Suomi on ro-bottikierrätyksen edelläkävijä koko maailmas-sa: Viikin koelaitos mukaan lukien Suomessa on käytössä yhteensä jo viisi kierrätysrobot-tia”, Rehn jatkaa.

Tekes on myöntänyt ZenRoboticsille tut-kimus-, tuotekehitys- ja innovaatiorahoitusta Kestävä yhdyskunta -ohjelmassa sekä Nuor-ten innovatiivisten kasvuyritysten rahoitusta (NIY). Yritys on myös mukana Tekesin ja Finn-veran Vigo-kiihdyttämöohjelmassa.

Suomi robotti-kierrätyksen edelläkävijä koko maailmassa

Team Finland palveli yrityksiä

SUOMEN VALTION PALVELUT KASVUHALUISILLE STARTUP-YRITYKSILLE

KOOTTIIN YHTEEN SLUSH-TAPAHTUMAA VARTEN. KASVUYRITYKSILLE JA

PÄÄOMASIJOITTAJILLE SUUNNATTU TAPAHTUMA JÄRJESTETTIIN HELSINGIN

KAAPELITEHTAALLA MARRASKUUN PUOLESSA VÄLISSÄ.

VALOKEILASSA

LASSILA & TIKANOJA OYJ JA

ZENROBOTICS OY OVAT SOPINEET

ZENROBOTICS RECYCLER

-JÄRJESTELMÄN TOIMITUKSESTA L&T:N

KERAVAN KIERRÄTYSLAITOKSELLE.

JÄRJESTELMÄN AVULLA LAITOKSEN

KIERRÄTYSASTE PARANEE

ENTISESTÄÄN.

KUVA: MARINA EKROOS

KU

VA

: ZEN

ROBO

TIC

S

NÄKÖALAT 4 2013 | 7

UUTTA TEKESISTÄ

I deana on, että yritykset lähtevät mah-dollisimman varhain markkinoille selvit-tämään, onko heidän tuotteelleen todella kysyntää ja mistä asiakkaat oikeasti olisi-

vat valmiita maksamaan.Rahoitusta saaneen yrityksen edellytetään

selvittävän, ketkä ovat asiakkaita, millä maan-tieteellisellä markkinoilla tuotteelle voisi olla kysyntää, kuinka suuri markkina on ja millainen kilpailutilanne markkinoille on. Lisäksi yrityk-sen vaaditaan kontaktoivan potentiaalisia asi-akkaita. Näin tuotteen ominaisuuksia voidaan

TEKES HALUAA KANNUSTAA JA

KIRITTÄÄ YRITYKSIÄ KESKUSTELEMAAN

ASIAKKAIDEN KANSSA JO ENNEN

KALLIIN TUOTEKEHITYSPUTKEN

ALKUA. TÄMÄN TAKIA TEKES ON

ALKANUT RAHOITTAA YRITYKSIÄ

UUDELLA KANSAINVÄLISEN KASVUN

SUUNNITTELU -RAHOITUSMALLILLA.

kehittää markkinan ohjaamana, kun tuoteke-hitysvaiheeseen on saatu tietoa asiakkaiden ja tarpeiden näkemyksistä.

Uusi rahoitusmalli on lanseerattu tänä syksynä.

”Kysyntä osoittaa, että yritykset haluavat kehittää tuotteitaan markkinoiden ohjaama-na”, sanoo johtava asiantuntija Heikki Han­nula Tekesin Nuoret yritykset -vastuualueelta. Rahoitus on tarkoitettu pk-yrityksille. ¡

TEKSTI: JOSI TIKKANEN, KUVA: MARKUS SOMMERS

www.tekes.fi/rahoitus/yrityksille/kasvu-ja-kansainvalistyminen/

Rahoitusta kansainvälisen kasvun suunnitteluun

8 | NÄKÖALAT 4 2013

yli suhdanteidenGLOBAALIT MUUTOKSET JÄRISYTTÄVÄT SUOMEN TALOUDEN RAKENTEITA.

MONI TOIMIALA KAIPAA KIPEÄSTI UUTTA KIPINÄÄ. TEKES ON TÄMÄN VUODEN

AIKANA LISÄNNYT RAHOITUSTA STRATEGISILLE TUTKIMUSPROJEKTEILLE,

JOIDEN TAVOITTEENA ON LÖYTÄÄ TUTKIMUKSEN AVULLA ROHKEITA MUUTOKSEN

MAHDOLLISUUKSIA YRITYKSILLE.

Tutkimuksen uudisraivaajat katsovat

UUTTA TEKESISTÄ

TEKSTI: EEVA LANDOWSKI KUVA: ISTOCKPHOTO

NÄKÖALAT 4 2013 | 9

”N e menestyvät, jotka kykenevät uudistumaan oikeaan aikaan”, painottaa johtaja Riikka Hei­kinheimo Tekesistä.

Strategisten tutkimusavausten perustana on visionäärinen, korkeatasoinen tutkimustyö ja sen synnyttämät uudet liiketoimintamahdollisuudet. Projektien odotetaan luovan Suomeen osaamis-ta, jonka pohjalta voi syntyä kokonaan uusia kas-vualoja.

DESIGNVAATTEITA SELLULOOSASTA JA UUSI OTE TIETOTYÖHÖN

Yksi uusista avauksista ”Design Driven Value Chains in the World of Cellulose” haluaa lisätä perinteisen puu- ja paperiteollisuuden rinnalle design-tekstiilejä valmistavaa brändibisnestä.

Toisen avauksen ”Tietotyön vallankumouksen” visiona on muuttaa tiedonhakua kehittämällä ihmi-sen ja tietokoneen vuorovaikutusta ja luomalla tie-donhakuun symbioottisia käyttöliittymiä.

”Näyttää siltä, että tämänlainen rahoitus tulee tarpeeseen”, Riikka Heikinheimo sanoo.

”Olemme saaneet syksyn haussa hyviä ehdo-tuksia. Täytyy kuitenkin muistaa, että tämä on täs-mätuote Tekesin muun rahoituksen rinnalla. Etsim-me aidosti visionäärisiä ja toimialoja mullistavia tutkimusprojekteja”.

MISTÄ RATKAISUJA GLOBAALEIHIN HAASTEISIIN?

Strategisten tutkimusavausten rahoitus on yksi Tekesin luoma tapa haastaa olemassa olevaa teollisuutta uudistumaan. Avauksilta odotetaan monialaisuutta, joka on osoittautunut uudistumi-sen lähteeksi.

”Epätodennäköisten yhdistelmien ja korkeata-soisen tieteellisen osaamisen yhteen tuominen on haastavaa, mutta onnistuessaan aidosti uudistavaa”, Riikka Heikinheimo toteaa.

”Elämme tilanteessa, jossa etsitään ratkaisu-ja maailmanlaajuisiin haasteisiin. Globaalit kysy-mykset avaavat globaalit markkinat, joissa suoma-laisten yritysten ja tutkimusryhmien pitää olla var-teenotettavia yhteistyökumppaneita ja ratkaisujen tarjoajia.” ¡

Ihmisen varaosat -avauksessa poikkitieteellinen yhteistyöverkosto kehittää menetelmiä, joilla ihmisen omista soluista voidaan rakentaa varaosia vaurioituneiden kehon osien tilalle.

BioMediTech-tutkimusinstituutti (Tampereen yliopisto, Tampereen teknillinen yliopisto)

Tekesin rahoitus: noin 10 milj. euroa vuosiksi 2011–2014

strategista avausta

1

2

3

Design Driven Value Chains in The World of Cellulose -avaus uudistaa puupohjaisen selluloosan hyödyntämistä. Tavoitteena on juurruttaa muotoilu ja muotoiluprosessit osaksi alan yritysten liiketoiminnan strategista kehittämistä ja luoda Suomesta brändi jalostettujen selluloosapohjaisten tuotteiden maana.

Aalto-yliopisto, VTT, Tampereen teknillinen yliopisto

Tekesin rahoitus 2,997 milj. euroa, 1 v. 10 kk

Tietotyön vallankumous -avaus luo ratkaisuja tietotulvan hallintaan. Tutkimuskonsortio kehittää tiedon hakuun ja jalostukseen menetelmiä, joissa ihmisten luovuus ja tietokoneiden kyky käsitellä suuria tietomassoja yhdistyvät kontrollin säilyessä ihmisellä.

Helsinki Institute for Information Technology HIIT (Aalto-yliopisto ja Helsingin yliopisto)

Työterveyslaitos: Aivot ja työ -tutkimuskeskus

Tekesin rahoitus: 1,7 milj. euroa 1,5 v.

10 | NÄKÖALAT 4 2013

UUTTA TEKESISTÄ

I ntiassa Team Finlandin tehtävänä on edistää Suomen maakuvaa, tukea suo-malaisten yritysten pääsyä Intian mark-kinoille, välittää tietoa Suomesta sekä houkutella investointeja Suomeen.

Team Finland Intian ydinjäseniä ovat Suo-men suurlähetystö, Tekes, Finpro ja Finnfund. Toimintaan osallistuvat myös Intiassa toimi-vat suomalaisyritykset, kuten Fortum ja Eco-cat. Toimintaa johtaa suurlähettiläs Aapo Pöl­hö ja koordinaattorina toimii lähetystöneuvos Ritva Haukijärvi.

Tekesin Intian toimiston vetäjä ja lähetys-tön innovaationeuvos Riku Mäkelä vastaa tut-kimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan edis-tämisestä Suomen ja Intian välillä. Hänen vas-tuullaan on myös Team Finland Future Watch -palvelu Intiassa. Sen tavoitteena on tuoda kansainvälinen ennakointitieto yhtenäiseen,

TEKSTI: SANNA NUUTILA, KUVAT: SANNA NUUTILA JA FINPRO BUSINESS DELEGATIONS

SYKSYLLÄ 2012 KÄYNNISTETTIIN PÄÄMINISTERIN JOHDOLLA TEAM FINLAND

-VERKOSTO EDISTÄMÄÄN SUOMEN ASIAA MAAILMALLA. TEAM FINLAND TOIMII

SUOMESSA JA KAIKISSA NIISSÄ MAISSA, MISSÄ SUOMELLA ON JOKIN JULKISEN

ORGANISAATION TOIMIPISTE. INTIASSA TEAM FINLANDIN KOTIPESÄ ON NEW DELHI.

tehokasta tiimityötä

Yritysvaltuuskunta vieraili Tikau Sharery:n ja Tekesin kokoamassa näyttelyssäDesign Helps Living Room, jokajärjestettiin Delhissä Indian HabitatCenterissä. Näyttely esitteli suomalaistamuotoilua siitä näkökulmasta ettädesign ei ole pelkästään kauniita esineitävaan myös käytännöllisiä ratkaisuja.

Näyttelyn avajaisten kunniaksisytytettiin perinteinen intialainenlamppu. Kynttilän sytyttivät näyttelyn koordinaattori Taina Snellman (vas.), ministeri Alexander Stubb, tohtori Alka Pande, suurlähettiläs Aapo Pölhösekä Tekesin edustajana Riku Mäkelä.

yritysten kannalta käyttökelpoiseen muotoon.”Myös Cleantech Finland kuuluu tiimiim-

me. Lisäksi hyödynnämme Team Finland -toi-minnassa paikallisia osaajia tarpeen mukaan”, kertoo Mäkelä.

ESIMERKKI TEAM FINLAND -TOIMINNASTA: SUOMALAISYRITYKSET VERKOTTUIVAT INTIAAN

Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Alexander Stubb teki Team Finland -matkan Intiaan 14.–18.10.2013 yritysten viennin ja kan-sainvälistymisen edistämiseksi. Mukana mat-kalla oli 30 hengen yritysvaltuuskunta, joka koostui energia- ja ympäristöteknologian, kai-vos-, metalli- ja rakennusteollisuuden, infor-maatioteknologian, terveys- ja hyvinvointipal-veluiden sekä rahoitusalan edustajista. Val-

tuuskunnan oli koonnut Finpro, ja ohjelmasta vastasivat Intian Team Finland -toimijat.

Matkan tavoitteena oli vahvistaa Suomen profiilia korkean osaamisen maana ja kiinnos-tavana investointikohteena sekä edistää suo-malaisyritysten liiketoimintamahdollisuuksia Intiassa. Useat yritystapaamiset olivat hedel-mällisiä ja johtivat kiinteämpään yhteistyöhön suomalaisten ja intialaisten yritysten välillä.

Yksi osallistujayritys oli Biolan Oy. Biolan on tehnyt kartoitustyötä Intiassa yli kaksi vuot-ta. Matkan aikana se solmi sopimuksen Aqua Designs -nimisen intialaisen yrityksen kans-sa. Biolanin tuotekehitysjohtaja Hannamaija Fontell oli erittäin tyytyväinen sopimuksesta. ”Tuomme Intiaan kompostoreja, joita pilotoi-tiin tämän vuoden alussa. Nyt allekirjoitettu sopimus antaa meille vahvemman pohjan jat-kaa yhteistyötä”, Fontell iloitsee. ¡

Team Finland Intia

NÄKÖALAT 4 2013 | 11

funding to boost innovations in small and medium-sized companies

Tekes-FASIE

Oct

ober

201

3

Työorganisaatioiden kehittämisen rahoitus – Hyvä työpaikka menestyy

BioIT ‑ Biologisen tiedon hallintaTekesin ohjelma 2012-2014. BioIT -ohjelman tavoitteena on kehittää bioalan pk-yritysten liiketoimintaa sekä saattaa bio- ja ICT-alojen toimijoita yhteen.

Työorganisaatioiden kehittämisen rahoitusta voi hakea projekteihin, joissa uudistetaan työpaikan toimintatapoja.

Suomisen perhe 2040 Lähde aikamatkalle Suomisen perheen arkeen vuonna 2040. Kolme eri alojen korkeakouluopiskelijaa tutki, haastatteli ja ideoi miltä tulevaisuus näyttää.

Joy of InnovationTekesin englanninkielinen yleisesite.

Tekes‑FASIE funding to boost innovations in small and medium‑sized companies

Lue QR-koodi älypuhelimellasi niin pääset suoraan pdf-julkaisuun.

UUSIA JULKAISUJA

TEKESIN ESITTEITÄ

TEKESIN KATSAUKSIA

Organisaatioiden ja työn dynamiikka työnantajien näkökulmasta MEADOW‑tutkimuksen I väliraporttiRaportti sisältää tietoa yritysten ja julkisyhteisöjen johtamisesta, työnteon tavoista, muutoksista ja niiden vaikutuksista. Raportissa on myös tietoa siitä, miten innovatiiviset yritykset, kasvuyritykset ja vientiyritykset eroavat muista.

Organisaatioiden ja työn dynamiikka työntekijöiden näkökulmasta MEADOW‑tutkimuksen II väliraportti Raportti sisältää tietoa yritysten ja julkisyhteisöjen johtamisesta, työnteon tavoista, muutoksista ja niiden vaikutuksista. Raportissa on myös tietoa siitä, miten innovatiiviset yritykset, kasvuyritykset ja vientiyritykset eroavat muista.

Peliteollisuus – kehityspolku 303/2013 Selvityksessä käydään läpi Suomen peliteollisuuden historia 80-luvulta nykypäivään asti, alan menestyksen tekijät sekä Tekesin rooli pelialan pitkäjänteisenä systemaattisena tukijana.

KU

VA

: IST

OC

KPH

OTO

Tekes-FASIE-rahoitus tarjoaa pk-yrityksille hyvän mahdollisuuden suomalais-venäläisten yhteistyöprojektien käynnistämiseen

12 | NÄKÖALAT 4 2013

Hiukkasjahdissa EU-rahalla

TEKSTI: ALPO RÄINÄ JA ANNA-MARI VIMPARI KUVA: DEKATI

TEEMA

TAMPERELAINEN DEKATI OY PÄÄSI EU:N TUTKIMUSHANKKEEN

KAUTTA UUSILLE MARKKINOILLE. PIENHIUKKASTEN MITTAUSLAITTEITA

VALMISTAVALLE YRITYKSELLE EUROOPPALAISEN YHTEISTYÖN PARASTA

ANTIA OLIVAT UUDET KUMPPANIT JA ASIAKKAAT.

NÄKÖALAT 4 2013 | 13

A rviolta kuusi miljoonaa ihmistä altistuu vuosittain ilman nanohiukkasille. Suomessa pulma koskettaa noin tuhatta henkilöä, USA:ssa kolmea mil-

joonaa. Nopean talouskasvun maista luotetta-via tietoja ei edes saada. Ongelma joka tapa-uksessa kasvaa, sillä nanomateriaalien käyttö lisääntyy jatkuvasti.

Nanohiukkasia syntyy pölyävien nanoma-teriaalien kuten metallioksidien ja hiilipohjais-ten materiaalien käsittelyssä muun muassa kosmetiikka-, elintarvike- ja rakennusteollisuu-dessa. Lisäksi altistumista tapahtuu puolijohtei-ta ja polymeerejä käyttävässä teollisuudessa.

”Altistumisen ehkäisyyn tarvitaan parem-paa työhygienian valvontaa, terveyshaittoja osoittavien raja-arvojen määrittämistä sekä helppokäyttöisiä mittalaitteita”, tutkimuspro-fessori Kai Savolainen Työterveyslaitoksesta kertoo.

EU:n rahoittamassa Nanodevice-projektis-sa kehitettiin kannettavia laitetta, jotka mittaa-vat työpaikkailman teollisten nanomateriaali-en pitoisuuksia kuten hiukkasten määrää tai massa- ja hiukkaskokojakaumaa.

”Tässä projektissa kehitettyjä kannetta-via laitteita ei ole aiemmin ollut markkinoilla”, projektin koordinaattorina toiminut Savolainen sanoo.

UUSIA MAHDOLLISUUKSIA JA MARKKINOITA

Työterveyslaitoksen koordinoimassa EU-pro-jektissa oli mukana viisi Euroopan tärkeintä pienhiukkasmittalaitteiden valmistajaa, niiden joukossa myös tamperelainen mittalaiteyritys Dekati Oy.

Dekati kehitti projektissa uusia laitteita, jotka ovat helppokäyttöisiä ja tehokkaampia valmistaa.

”Laitteisto on huomattavasti aikaisempia yksinkertaisempi ja toteutettu yhdellä piiri-levyllä. Näin valmistus voidaan automatisoi-da”, yrityksen tuotekehityksestä vastaava Vil­le Niemelä kuvaa.

YHTEISTYÖ TOI YRITYKSELLE MYÖS UUTTA LIIKETOIMINTAA

”Pääsimme mukaan tärkeille työterveyden ja työhygienian markkinoille. Se ei olisi onnistu-nut ilman tätä projektia”, Niemelä sanoo.

Dekatin pienhiukkasten mittaamiseen ja näytteiden ottoon tarkoitettujen laitteiden

Euroopan unionin uusi tutkimuksen ja inno-voinnin puiteohjelma Horisontti 2020 käyn-nistyy ensi vuoden alussa. Alkavalla kaudella etsitään ratkaisuja eurooppalaisiin haastei-siin. Painopisteitä ovat muun muassa terveys, väestönmuutos, elintarvike- ja energiaturvalli-suus ja liikenteen sujuvuus.EU:n tutkimus- ja innovaatiorahaa on varattu tulevalle 7-vuotiskaudelle 72 miljardia euroa. Ohjelmasta rahoitetaan hankkeita, joilla on eurooppalaista lisäarvoa ja vaikuttavuutta ja jotka ovat pääsääntöisesti kansainvälisiä yhteisprojekteja.

Vähintään viidennes yhteiskunnallisiin haasteisiin ja tulevaisuuden avainteknologi-oihin osoitetusta avustuspotista kohdentuu pienille ja keskisuurille yrityksille. Pk-yritykset ovat tervetulleita kaikkiin hankkeisiin, mutta Horisontissa on erityisiä instrumentteja juuri pk-yrityksille. Rahoitusta voi saada esimer-kiksi liiketoimintasuunnitelman kehittämi-seen, pilotointiin ja markkinareplikaatioihin. Kaupallistamisvaiheessa voi saada myös spar-rausta. Vaikka rahoitus onkin keskeinen syy osallis-tua, puiteohjelma tarjoaa paljon muutakin.

”EU-hankkeiden myötä syntyvä kump-paniverkosto on yrittäjän kannalta vähintään yhtä tärkeä kuin taloudellinen tuki. Idean tulee perustua hakijan omiin tavoitteisiin ja tar-peisiin, joilla on kansainvälinen ulottuvuus”, sanoo Tekesin palvelujohtaja Marja Nykänen. ”Yrittäjänä voit päästä uusille markkinoille kehittämään liiketoimintaasi yhteistyössä huippuosaajien kanssa”, Nykänen jatkaa.

tuotekehitys ja valmistus on Tampereella, jos-sa on myös yrityksen johto. Kansainvälinen jälleenmyyjäverkosto tuo ulkomaan myynnis-tä 95 prosenttia.

”Suomi on pienhiukkastutkimuksessa maailman ehdotonta huippua, joten näemme alalla paljon kasvumahdollisuuksia”, Niemelä sanoo. ¡

Tutkimusta ja innovaatioita Horisontissa T ekes on käynnistänyt yhteiset

rahoitushaut Saksan talous- ja teknologiaministeriön ZIM-

ohjelman kanssa. ZIM on suosittu pk-yrityksille tarkoitettu t&k-rahoi-tusohjelma, joka tunnetaan vähäby-rokraattisuudestaan.

Saksalaisten aloitteesta startat-tiin alkuvuonna 2013 ensimmäinen Tekesin ja ZIMin välinen yhteinen t&k-rahoitushaku. Asia eteni nope-asti, koska molemmissa maissa ym-märretään kansainvälisten yhteis-projektien merkitys erityisesti mark-kinakontaktien luomisessa. Saksalai-set pk-yritykset ovat vahvoja viejiä ja voivat tarjota suomalaisille kumppa-neilleenkin pääsyn globaaleihin ver-kostoihinsa.

Haun edellytys on, että projek-tikonsortiossa on mukana kummas-takin maasta merkittävällä roolilla vähintään yksi pk-partneri. Näiden lisäksi myös muut osallistujat ovat mahdollisia. Projektit voivat olla mil-tä aihealueelta tahansa. ZIM ja Tekes rahoittavat omanmaalaisia osapuoli-aan normaaleilla kansallisilla ehdoil-la. Tarkemmat tiedot hauista löytyvät Tekesin verkkosivuilta.

”Ensimmäiset haut ovat herät-täneet runsaasti kiinnostusta. Ha-kemuksia toivotaan kuitenkin enem-män, sillä pk-yritysten kansainväliset projektit ovat korkealla Tekesin ra-hoitusprioriteeteissa”, sanoo asian-tuntija Kirsi Vähä­Pietilä. ¡

Yhteistyö Saksan kanssa tiivistyy

PK-YRITYSTEN KANNATTAA

HYÖDYNTÄÄ TEKESIN JA ZIM-

OHJELMAN YHTEISTÄ T&K-

RAHOITUSHAKUA.

TEKSTI: MATTI HILTUNEN JA KIRSI VÄHÄ-PIETILÄ

KUVA: ISTOCKPHOTO

14 | NÄKÖALAT 4 2013

TEKSTI: JOSI TIKKANEN KUVAT: MARKUS SOMMERS

RIGHTWAREN PERUSTAMISEN EHTONA OLI RAHOITUKSEN SAAMINEN

PÄÄOMASIJOITTAJILTA. TERO SARKKINEN LÖYSI SIJOITTAJAKSI MUUN

MUASSA INVENTUREN, JONKA PARTNERI TIMO TIRKKONEN ON

RIGHTWAREN HALLITUKSEN PUHEENJOHTAJA.

Petiin heti

TEEMA

Pääomasijoittajalla ja yrittäjällä täytyy synkata kuten petikumppaneilla

NÄKÖALAT 4 2013 | 15

Inventure sijoitti ensimmäisen kerran Rightwareen vuonna 2009. Miten löysitte toisenne?

Tero Sarkkinen: ”Työskentelin Futuremarkilla 10 vuotta, joista kolme viimeistä vuotta toi-mitusjohtajana. Perustimme uuden liiketoi-minta-alueen Futuremarkilla joka alkoi näyt-tää lupausta. Sen kehittämiseen Futuremar-killa ei kuitenkaan ollut pääomia. Sain man-daatin etsiä rahoitusta uudelle yritykselle, jotta uusi yritys pystyisi investoimaan uuteen liiketoimintaan optimaalisesti. Liiketoiminta on käyttöliittymien luontiin liittyvät ohjelmis-tot. Lähdin etsimään rahaa ja löysin rahaa. Joulukuussa 2009 perustimme yrityksen, jul-kistimme sijoituksen ja ostimme tämän liike-toiminnan Futuremarkilta.”Timo Tirkkonen: ”Teimme sijoituksen syndi-kaattina Nexitin kanssa.”

Pääomasijoittaja Timo Tirkkonen Inventuresta (vas.) ja Rightwaren perustaja Tero Sarkkinen (oik.) ymmärtävät kumpikin pelin hengen. Sijoituksen isona visiona on pörssilistaus tai se, että joku autoteollisuuden toimija ostaa Rightwaren.

Miksi kiinnostuitte yrityksestä niin varhaisessa vaiheessa?

TT: ”Kyse ei ollut täysin alusta lähtevästä yrityksestä, sillä Rightwarella oli valmiina 600 000–700 000 euroa liikevaihtoa mobii-liohjelmistoihin liittyvästä liiketoiminnasta. Me näimme kuitenkin suuren potentiaalin Kanzi-liiketoiminnassa. Siinä oli meneillään alustavat keskustelut Audin kanssa. Silloin oli nähtävissä, että usealla alalla aletaan panos-taa näyttöihin ja siihen tarvitaan työkaluja. Ei uudesta liiketoiminnasta kuitenkaan ollut var-muutta vaan enemmän visio.”

TS: ”Meillä oli tutkimusyhteistyötä Audin kanssa, mutta ei mitään kirkossa kuulutettua.”

TT: ”Kyseessä ei ollut siis tyypillinen start--uppi, mutta kuitenkin aika alusta lähdettiin. Työntekijöitä oli reilut 10 alussa.”

Riskipääomaa käytetään liikevaihdon kasvattamisessa. Jos asiat menevät suunnitellusti, meillä on autoteollisuudesta 20–30 prosentin markkinaosuus vuonna 2018. Silloin pelkästään tuon segmentin liikevaihto olisi kymmeniä miljoonia euroja.

16 | NÄKÖALAT 4 2013

Pääomasijoittaja tekee due diligencen kohdeyritykseen ennen sijoittamispäätöstä. Millaisen te teitte Rightwareen?

TT: ”Sijoituksemme oli paljon kiinni Terosta, sillä hän on kansainvälinen ja tunnettu kaveri. Tiesimme, että Tero tietää markkinansa ja toi-mijat siellä. Vaikeimpia ovat esimerkiksi yli-opistolähtöiset tapaukset, jotka ovat istuneet vain omassa kopperossaan ja tuntevat tekno-logian, mutta odottavat, että pääomasijoitta-jat hoitavat kaupallistamisen. Oikeasti perus-taja on paras asiantuntija ja myyjä aina. Foun-der lives and breaths the company.”

Kuinka tarkkaan yleensä tutkitte kohdeyrityksen?

TT: ”Teemme aina perusteellisen taustatutki-muksen sekä yrityksestä että yrittäjistä. Usein käytämme ulkopuolista tahoa, joka tekee juridi-sen, teknisen ja finanssi-due diligencen, mutta usein dd:ssä on tärkeintä se, että tutustumme yrittäjään. Vision, tavoitteiden ja ajatustapojen täytyy olla samat. Olen usein sanonut, että pää-omasijoittaja menee sänkyyn yrittäjän kanssa. Meidän täytyy siis tuntea heidät hyvin.”

Mietitkö vaihtoehtoja pääomasijoitukselle?

TS: ”Lähtökohta oli, että Futuremarkissa ei ollut pääomia liiketoiminnan kehittämiseen. Tarvit-tiin myös rahaa liiketoiminnan ostamiseen.”

Perustaja saa pääomasijoituksessa rahaa kehittää yritystään ennen kuin tulot

riittävät kattamaan menot. Samalla hän menettää yrityksen omistajuutta. Häiritsikö tämä yhtälö sinua?

TS: ”Olen Piilaakson kasvatti ja täytyy ymmär-tää riskipääoman funktio. Se mahdollistaa jo-tain, mutta myös rajoittaa jotain. Yleisesti se tuo myös rotia yrityksen toimintaan.”TT: ”Tämä on hyvä kysymys, sillä meiltäkin ha-kee rahaa yrittäjiä, jotka ei ole sisäistäneet asi-aa. Eihän prosenttiosuudella ole aina väliä, sillä 20 prosenttia miljardista eurosta on enemmän kuin 100 prosenttia yhdestä eurosta.”

Inventuresta on ollut hallituksen puheenjohtaja yrityksessä alusta asti. Millaista roolia odotatte pääomasijoittajalta?

TS: ”Se on parhaillaan toimitusjohtajan spar-raustiimi. Mietimme yhdessä firman tärkeim-mät ja isoimmat linjaukset. Mietimme millä fir-man liiketoiminta ja arvo saadaan kasvatettua mahdollisen järkevästi.”TT: ”Tämä lisäksi jatkorahoitusten hoitaminen ja liidaaminen ovat tärkeitä. Uusi rahoituskierros oli juuri keväällä. Rahoituksen koko oli neljä mil-joonaa ja mukaan tuli myös Teollisuussijoitus.”

Timo, olet mukana neljässä yrityksessä hallituksessa tällä hetkellä. Eroaako työskentelysi eri yrityksissä kuinka paljon?

TT: ”Roolit eri yrityksessä eroavat, mutta perus-setti on viikottainen tai jopa päivittäin briiffaa-minen. Tärkeitä asioita ovat rekryt ja sopimuk-

Tero SarkkinenSarkkinen perusti Rightwaren ostamalla Kanzi-liiketoiminnan yhdessä pääomasijoittajien kanssa Futuremarkista. Sarkkinen työskenteli Futuremarkissa 10 vuotta muun muassa markkinointijohtajana ja toimitusjohtajana. Sarkkinen on opiskellut Helsingin kauppakorkeakoulussa ja Stanfordin yliopistossa.

Rightware OyRightware perustettiin vuonna 2009 buyout-kaupalla, jossa Tero Sarkkinen ja pääomasijoittajat ostivat Kanzi-liiketoiminnan Futuremarkista. Rightware kehittää käyttöliittymien suunnitteluun tarkoitettua Kanzi-ohjelmistoa. Ohjelmiston avulla voidaan luoda graafisia käyttöliittymiä muun muassa kännyköihin, taulutietokoneisiin, ajotietokoneisiin ja älytelevisioihin. Rightwareen ovat sijoittaneet muun muassa Inventure, Nexit jaTeollisuussijoitus yhteensä seitsemän miljoonaa euroa. Rightware saa tällä hetkellä Tekesin Nuoret innovatiiviset yritykset -rahoitusta. Yrityksen liikevaihto vuonna 2012 oli noin 2,2 miljoonaa euroa. Yrityksellä on 54 työntekijää.

Inventure OyInventure Oy on vuonna 2005 perustettu pääomasijoitusyritys. Inventure on harvoja startup-yrityksiin sijoittavia toimijoita. Se on sijoittanut Rightwaren lisäksi esimerkiksi Beneqiin, Canatuun ja Thinglinkiin. Inventure kerää parhaillaan uutta 75 miljoonan euron rahastoa joka aloittaa toimintansa tammikuussa 2014.

NÄKÖALAT 4 2013 | 17

set. Joissain yrityksissä joutuu perehtymään myös operatiiviseen toimintaan.”TR: ”Pienessä ja kasvavassa yrityksessä rekry-toinnit ovat erittäin tärkeitä. Siksi apu on ter-vetullutta.”

Kannattaako rooleja miettiä etukäteen, jo ennen sijoitusta?

TT: ”Jokaisessa yrityksessä on kuuden kuukau-den buy in -kuherruskuukausi. Silloin nähdään, mitkä ovat heikkoudet ja vahvuudet ja millai-sen roolin pääomasijoittaja ottaa.”

Onko teille ollut voimakkaita näkemyseroja? Miten olette työstäneet niitä?

TT: ”On niitä ollut vaikka kuinka paljon!”TS: ”Ne täytyy selvittää keskustelun avulla. Molempien osapuolien pitää pyrkiä siihen, että mielipiteet perustuvat faktaan ja sitten päätetään. Jos toinen mielipide voittaa, täytyy hyväksyä se näkemys. Jos siihen ei pysty, sil-loin täytyy lähteä. Se on etu yrittäjälle, että on pääomasijoittajia mukana. Silloin saa laajem-man näkökulman asiaan.”TT: ”Eriävien mielipiteiden takia on tärkeää, että hallituksessa on ulkopuolisia jäseniä, joilla on objektiivinen näkemys asioihin. Right-waressa on ollut ulkopuolinen jäsen alusta saakka.”

Rightwaren liikevaihto oli viime vuonna 2,2 miljoonaa euroa mutta tulos tappiolla. Milloin teette voitollisen tuloksen?

Timo TirkkonenTirkkonen on pääomasijoittaja Inventuren partneri. Tirkkonen innostui pääomasijoittamisesta 1990-luvun puolessa välissä kuultuaan Teknillisessä korkeakoulussa aihetta koskevan luennon. ” Koska olin jo pitkään sijoitellut noteerattuihin tuotteisiin niin innostuin siitä, että itse pystyisi vaikuttamaan yrityksen ja osallistua sen kehittämiseen. Ensimmäisen sijoituksen tein 1996-1997.”

Suomalaiset startup-yritykset ovat keränneet viime vuosina huomattavasti aiempaa enemmän rahoitusta. Suomen pääomasijoitusyhdistyksen tilastojen mukaan tämän vuoden ensimmäisellä puolikkaalla rahoitusta sai 110 kohdeyhtiötä yhteensä 59 miljoonalla eurolla, kun koko vuonna 2012 sijoituksia tehtiin 146 kohdeyhtiöön 82 miljoonalla eurolla.

Suomalaisten yritysten ulkomaisilta pääomasijoittajilta keräämät sijoitukset kasvoivat erityisen paljon, sillä alkuvuonna ulkomaiset sijoittivat suomalaisiin kohdeyrityksiin 11 miljoonaa euroa. Koko vuoden 2012 summa oli yhdeksän miljoonaa euroa.

Suomalaista pääomasijoitusmarkkinaa vaivaa kuitenkin edelleen niukkuus. Alalla toimivia yrityksiä on Suomessa vain muutama, joista yksi on oheisessa jutussa mukana oleva Inventure.

Isomman rahaston kerännyt uusi tulokas on Lifeline Ventures, jolla on nyt vajaan 30 miljoonan euron rahasto.

Pääomasijoittajia tarvitaan lisää

TS: ”Se on määrittelykysymys. Halutessamme ensi vuonna, mutta nyt fokus on liikevaihdon kasvatuksessa. Siksihän riskipääomaa noste-taan, että sitä voidaan käyttää liikevaihdon kas-vattamisessa. Pientä piperrystä emme ole läh-teneet tekemään, vaan ambitiotaso on korkea.”TT: ”Jos asiat menevät suunnitellut, meillä on autoteollisuudesta 20-30 prosentin markki-naosuus vuonna 2018. Silloin pelkästään tuon segmentin liikevaihto olisi kymmeniä miljoo-nia euroja.”

Omasijoitus tähtää tyypillisesti exitiin. Oletteko jo puhuneet exitistä?

TT: ”Exitistä täytyy puhua jo ennen sijoitusta. Tero Piilaakson kasvattina ymmärtää pelin hengen. Isona visiona on pörssilistaus, mutta toisena vaihtoehtona on se, että joku autote-ollisuuden toimija ostaa Rightwaren. Jokai-nen pääomasijoittaja seuraa tarkkaan Hel-singin pörssin kehitystä. Moni sijoittaja pettyi kun Supercell ei mennyt pörssiin Helsingissä. Se olisi piristänyt pörssiä. On sääli, että Suo-messa ei saada pörssiin yrityksiä, sillä liiketoi-minta helpottuu monella, jos on pörssilistattu. Suurten yritysten silmissä pörssilistaus tuo uskottavuutta.”TS: ”Meillä on ollut haasteita joidenkin asiak-kaiden kanssa, koska olemme pääomasijoitta-jan omistama. He pelkäävät, että meidät myy-dään sen jälkeen, kun olemme myyneet softaa heille.” ¡

18 | NÄKÖALAT 4 2013

Aurinko nousee Kaliforniasta

TEKSTI PIA MÖRK, KUVAT: ISTOCKPHOTO, PIA MÖRK

Team Finland Spirit siivitti suomalaisia hyvinvointi‑ ja terveysalan ammattilaisia

T ekesin ja Sitran järjestämän yhteensä 80 hengen Piilaaksoon ja San Diegoon kohdistuneen mat-kan tuliaisina oli kova usko tulevai-suuteen – suomalaiset pärjäävät

hyvin myös USA:n terveys- ja hyvinvointibis-neksessä, kunhan paketoivat liiketoimintaide-ansa oikein.

”Show me the money” on yksi tiivistys sii-tä, mikä piilaaksolaisia - ja kaikkia – sijoittajia kiinnostaa. Mikä on yrityksesi juju, miten sillä

TEEMA

Tutustu tuleviin Tekesin järjestämiin verkottumismatkoihin ja ­tapahtumiin: www.tekes.fi/nyt

KALIFORNIASSA AURINKO PAISTAA AINA JA RAHAA RIITTÄÄ. AINAKIN HYVIIN PÄÄOMASIJOITUKSIIN.

NÄITÄ USKOMUKSIA KÄVI TESTAAMASSA 30 SUOMALAISYRITYSTÄ, JOIDEN EDUSTAJAT

OSALLISTUVAT HEALTH 2.0 -TAPAHTUMAN YMPÄRILLE RAKENNETTUUN VERKOTTUMIS- JA

VIERAILUOHJELMAAN LOKAKUUSSA.

tehdään rahaa. Michel Wendell, Nexit Ven-tures -pääomasijoitusyhtiöstä kertoi, että si-joittajat haluavat kuulla mahdollisimman pal-jon pitchejä, se on niille tiedonhankintakeino. Ehkä yksi sadasta johtaa jatkoneuvotteluihin.

”Kun Eurooppa on taantumassa, suoma-laisyrityksissä ja Suomessa tulisi uskaltaa katsoa Yhdysvaltojen markkinoille. USA:n talous kasvaa, täällä pärjää englannilla ja yri-tyskulttuuri on eteenpäin katsova. Jos USA:n väestörikkain osavaltio Kalifornia olisi itse-

näinen valtio, se olisi maailman 8. tai 9. suu-rin kansantalous. Se kuvaa hyvin tämän osa-valtion dynamiikkaa ja mahdollisuuksia”, heh-kuttaa pääkonsuli Juha Markkanen. ¡

NÄKÖALAT 4 2013 | 19

Yritysten antama erinomainen palaute osoitti, että tällaisilla matkoilla luodaan tehokkaasti verkostoja sekä toisten yritysten että rahoittajien kanssa. Chief Technology Mastermind Janne Niittymäki Serious Gamesista näki reissun päänavauksena: ”Saimme merkittävän joukon pääomasijoituskontakteja ja uskon että jätimme ”savumerkin” piilaaksoon ja Health 2.0 -genreen. Nyt vaan pitää pystyä lisäämään ajoittain puita pesään, jotta saamme maksimihyödyn.”

Lue suomalaisten matkasta lisää Kauppalehdestä:

Uutisia aiheesta Tekesin verkkosivuilla

KAUPPALEHTI 1.10.2013 Terveysbisneksen Team Finland iskee Piilaaksossa

Tervettä teknologiaa USA:n markkinoille 9.10.2013

KAUPPALEHTI 5.10.2013

Iso siirtymä – terveydenhoito verkkoon

Finland is the hottest spot in Europe for health and wellness innovations 30.9.2013

20 | NÄKÖALAT 4 2013

USA:n terveys- ja hyvinvointimarkkinoilla on mahdollisuuksia myös suomalaisille.

Mitä suomalaiset kasvuyrittäjät voivat oppia Piilaaksosta? Tätä on selvittänyt Aalto-yliopiston Kauppakorkeakoulun post doc -tutkija Sampo Tukiainen haastattelututkimuksella Piilaaksossa toimivien suomalaisten kasvuyrittäjien ja kasvuyritysammattilaisten keskuudessa.

”Piilaaksossa kasvuyrittäjyys on sosiaalinen prosessi. Ideasta lähdetään nopeasti liikkeelle keskustelemaan rahoittajien, asiakkaiden ja tuotteen mahdollisten toimittajien kanssa”, Sampo Tukiainen sanoo.

Yrityksen liiketoimintamallia ja tuotteita kehitetään vuorovaikutuksessa verkoston kanssa. ”Tämä ei vähennä teknologian merkitystä tai rahoitus- ja markkinointiosaamisen tarvetta”, Tukiainen korostaa.

”Sosiaalista osaamista voitaisiin myös valmentaa ja näin kehittää tulevaisuuden kasvuyritysmenestyjiä.”

1. Osoita, että ymmärrät kohdemarkkinat erittäin hyvin

2. Keskity löytämäsi ongelman esille tuomiseen

3. Kerro, kuinka ratkaiset löytämäsi ongelman

4. Käytä oikeita termejä kuvatessasi omaa liiketoimintaasi

5. Kuvaa numeroin, kuinka paljon sinun ratkaisusi parantaa nykyistä tilannetta

6. Todista väittämiäsi potentiaalisten asiakkaiden määrällä

7. Kehitä ensimmäistä ideaasi

8. Pitchaa mahdollisimman usein – käytä pitchausta liiketoiminnan kasvattamistyökaluna

9. Näytä energiasi ja intohimosi – ole ylpeä luomastasi

10. Muista, että kukaan ei lue Piilaaksossa liiketoimintasuunnitelmia

Hyvän myyntipuheen eli pitchin elementit

Myyntipuhetta eli pitchausta harjoiteltiin ahkerasti sekä ennen Health 2.0 -matkaa, että paikanpäällä. Ennen matkaa kouluttaja Mari­anne Poulsen kouli suomalaisyrityksiä esittäy-tymään ja luomaan kontakteja.

Tiesitkötämän Tekesistä?

Menestystuote syntyy verkostoissa

14000 € Tekesin rahoitusta synnyttää pysyvän työpaikan yksityiselle sektorille

innovaatiotoiminnassaan onnistuneista Tekesin asiakkaista sanoo, että Tekesin rahoitus on ollut merkittävä tekijä menestyksessä

Yli

80 %

2012 päättyneissä projekteissa tehtiin

980patenttia tai patenttihakemusta

TEKSTI: JUSSI SALONEN

TEKSTI: EEVA LANDOWSKI

NÄKÖALAT 4 2013 | 21

FASIE-YHTEISTYÖ PAINOTTUU MARKKINALÄHTÖISIIN PROJEKTEIHIN

Tekes ja FASIE (the Foundation for Assistance to Small Innovative Enterprises) avaavat nel-jännen Suomen ja Venäjän välisen haun pk-yri-tyksille. Haku tarjoaa suomalaisille pk-yrityk-sille hyvän kanavan päästä yhteistyöhön venä-läisten pienten yritysten kanssa.

Yhteisprojektissa tulee olla vähintään yk-si yritysosallistuja molemmista maista. Projek-teille ei ole maantieteellistä tai toimialarajoi-tusta kummassakaan maassa.

Tavoitteena on käynnistää markkinalähtöi-siä tutkimus- ja kehitysprojekteja, joissa kehi-tetään innovatiivisia tuotteita ja palveluja. Te-kes rahoittaa suomalaista osapuolta ja FASIE venäläistä.

Aiemmissa kolmessa FASIE-haussa on käynnistynyt yhteensä 16 yhteisprojektia.

Venäjä-yhteistyöhön TEKES ON AVANNUT VENÄLÄISTEN KUMPPANEIDENSA FASIEN JA SKOLKOVON KANSSA

PK-YRITYKSILLE TARKOITETUT HAUT YHTEISTYÖPROJEKTIEN KÄYNNISTÄMISEEN

VENÄLÄISTEN YRITYSTEN KANSSA.

STARTUP-YRITYKSET SKOLKOVO-YHTEISTYÖN PAINOPISTEENÄ

Tekesin ja Skolkovo Foundationin yhteinen haku tarjoaa suomalaisille pienille ja keski-suurille yrityksille erinomaisen tilaisuuden päästä yhteistyöhön Skolkovon startup-yritys-ten kanssa.

Yhteisprojektissa tulee olla vähintään yksi yritysosallistuja molemmista maista. Venäläi-sen osapuolen täytyy toimia Skolkovon piirissä.

Tavoitteena on käynnistää markkinalähtöi-siä tutkimus- ja kehitysprojekteja, joissa kehi-tetään innovatiivisia tuotteita ja palveluja. Te-kes rahoittaa suomalaista osapuolta ja Skolko-vo venäläistä.

HAKUAJAT JA HAKEMUKSET

FASIE-yhteistyön hakuaika päättyy 15.1.2014.Skolkovo-yhteistyön hakuaika päättyy 28.2.2014.

TEKSTI: ANNE PALKAMO KUVA: ISTOCKPHOTO

Suomalaisille pk‑yrityksille nyt avoinna kaksi kanavaa

Suomalaiset yritykset voivat hakea rahoi-tusta yhteistyöprojekteihin Tekesin verkkosi-vujen sähköisen hakemuspalvelun kautta. Ra-hoitushakemuksen ja sen liitteiden lisäksi ha-kijan tulee toimittaa venäläisen kumppanin kanssa tehty yhteinen projektisuunnitelma.

Hakemuksiin tulee merkitä ”FASIE” tai ”Skolkovo” hakemuspalvelun kohtaan Projek-tin tiedot > Perustiedot > Liittyykö hakemus muuhun kokonaisuuteen.

Molemmissa yhteistyömuodoissa haki-jayritysten tulee antaa suostumuksensa tieto-jen luovuttamiseen venäläiselle rahoittajaosa-puolelle eli FASIElle tai Skolkovolle. ¡

Lisätietoja

FASIE-haku sari.federley@tekes.fi Skolkovo-haku pauli.noronen@tekes.fi

Venäjä‑yhteistyöhön

kannattaa tarttua nyt.

22 | NÄKÖALAT 4 2013

kokeilemalla ja oppimalla

TEKSTI: ANNA-MAIJA IKONEN KUVAT: MARKUS SOMMERS

Uusia ratkaisuja yhdessä loppukäyttäjien kanssa

E spoon Iso Omenan K-Citymarke-tissa on paljon suosiota saanut kassa, joka palvelee kaikkia, jotka haluavat suoriutua maksamisesta rauhassa ilman turhaa kiirettä.

Hidasta kassaa kehitettiin kokeilemalla. ”Aluksi hidasta kassaa kehitettiin kehitys-

vammaisten kanssa, mutta huomattiin, että kohderyhmiä oli muitakin kuten lapsiperheet, iäkkäämmät ihmiset ja maahanmuuttajat, joi-ta ylinopeus kassalla stressasi”, kertoo kokei-lusta kauppias Toni Pokela K-Citymarket Iso Omenasta.

Hidas kassa on tulos Aalto-yliopiston ja yritysten hankkeesta, jossa tutkitaan uuden-laisia kokeilemalla kehittämisen malleja.

”Hidas kassa on helppotajuinen esimerkki siitä, miten totuttuja käytäntöjä voidaan uudis-taa yhdessä loppukäyttäjien kanssa”, kertoo ennakointipäällikkö Pirjo Kyläkoski Tekesistä.

KOKEILUILLA VAUHTIA TEKEMISEEN

”Kokeilujen pohjalla on Tekesin strategia ja jo tehty onnistunut Valtioneuvoston kanslian

vetämä Tulevaisuusselonteon ennakointityö, jossa mukana ovat olleet Tekesin lisäksi myös Sitra ja Suomen Akatemia. Tekesin roolina on ollut tukea ministeriöitä kokeiluissa ja kokeilu-kulttuurin käyttöönotossa”, kertoo Kyläkoski.

Tulevaisuusselonteon ennakointityötä tehtiin asenteella ”emme halua lisää raport-teja hyllyihin”, vaan maailman muutoksiin ha-lutaan reagoida nopeasti käytännön toimin. Tästä kumpusi ajatus, että myös itse Tulevai-suusselonteon tulokset pitää viedä nopeasti käytäntöön yhteistyössä eri ministeriöiden ja loppukäyttäjien kanssa.

”Ennakointityöllä löydetään suunta, jon-ne kehitystä pitää viedä. Toteutusvaiheessa tehokkaana vaihtoehtona perinteiselle suun-nitteluprosessille ovat kokeilut. Toimivat rat-kaisut löytyvät kokeillen yhteistyössä loppu-käyttäjien kanssa, joilta saadaan välitön pa-laute. Suuntaa voidaan muuttaa tarvittaessa nopeasti ilman, että on kulunut paljon aikaa ja rahaa”, kertoo johtava asiantuntija Juha Suu­ronen Tekesistä.

Tekes kannustaa yrityksiä kokeilukulttuu-riin ja käytännön kokeiluihin esimerkiksi oh-jelmatoiminnassaan. Tekes on rahoittanut ko-

keilemalla kehittämisen tutkimusta, jonka yksi paljon julkisuutta saanut tulos edellä mainit-tu Citymarketin hidas kassa on. Myös Tekesin henkilökuntaa kannustetaan kokeilemaan roh-keasti uusia toimintatapoja.

KOKEMUKSIA KOKEILUISTA

”Tutkimuksilla ei saada esiin sellaisia asioita kuin kokeilemalla”, vahvistaa Pokela. ”Var-masti ei missään asiakastyytyväisyyskyselyssä ole kysytty, haluatko hitaampaa palvelua.”

Toteuttaminen vaatii Pokelan mukaan yri-tyskulttuurin muutosta. Asioita kokeillaan roh-keasti ja myös epäonnistuminen sallitaan.

Toinen julkisuutta saanut kokeilu, joka to-teutettiin Iso Omenan K-Citymarketissa, oli sinkkuostoskori. Se syntyi Aalto-yliopiston ve-tämässä ideointiriihessä.

”Kun idea todettiin hyväksi, tilattiin keltai-sia koreja, koska kellään muulla ei ollut niitä käytössä. Otettiin mainostoimistoon yhteyttä ja tilattiin tarrat”, kertoo Pokela nopeasta to-teutuksesta. ”Nopeus on tärkeää. Ideoita ei voi hautoa kauan, ne on pakko panna heti liiken-teeseen”, hän toteaa.

TEEMA

VALTIONEUVOSTON TULEVAISUUSSELONTEON TULOKSET HALUTAAN VIEDÄ NOPEASTI

KÄYTÄNTÖÖN. SELONTEKOON LIITTYVÄN ENNAKOINTITYÖN POHJALTA ON JO

KÄYNNISTETTY KOKEILUJA, JOISTA ESIMERKKEINÄ OVAT HIDAS KASSA JA AVOIMEN

DATAN JA BIG DATAN HYÖDYNTÄMINEN.

Tulevaisuutta tehdään

NÄKÖALAT 4 2013 | 23

Hidas kassa kehitettiin yhdessä asiakkaan kanssa. ”Varmasti ei missään asiakastyytyväisyyskyselyssä ole kysytty, haluatko hitaampaa palvelua”, toteaa kauppias Toni Pokela Espoon Iso Omenan K-Citymarketista.

24 | NÄKÖALAT 4 2013

AVOIMEN TIEDON HYÖDYNTÄMINEN

Ministeriöissä valittiin ennakointityön pohjalta viisi teema-aluetta, joissa käynnistettiin kokeiluja.

Yksi ministeriöissä käynnistyneistä kokeiluista on hanke, jossa edistetään avoimen datan ja big datan hyödyntämistä tilannekuvajär-jestelmissä. Käynnistäjänä on liikenne- ja viestintäministeriö. Kokei-lun aloittaneiden Ilmatieteenlaitoksen, Viestintäviraston ja Trafin lisäk-si mukaan on tullut myös muita julkisia toimijoita ja yrityksiä.

”Uutta on, että viranomaiset haluavat jakaa digitaalista tietoa. Ti-lannetietoa voidaan antaa esimerkiksi yrityksille, jotka voivat hyödyn-tää tietoa omissa tilannekuvapalveluissaan. Navigaattori on hyvä esi-merkki tilannekuvajärjestelmästä”, kertoo neuvotteleva virkamies Jus­si Nissilä liikenne- ja viestintäministeriöstä.

Haasteena on, miten viranomaisten halussa oleva tieto saadaan hyödyttämään erilaisia palveluita, miten tietoa kerätään, sen laatu ja missä muodossa sitä tuotetaan ja julkaistaan. On olemassa edelleen tietoa, jota ei voi julkaista kuten turvaluokiteltu tieto ja yksityisyyden suojaa loukkaava tieto.

”Kilpailut ovat yksi keino lisätä kokeilukulttuuria. Apps4Finland on kilpailu, jolla edistetään avoimen datan käyttöä. Pienillä yrityksillä ja yksityishenkilöillä on mahdollisuus tehdä sovelluksia avoimen datan päälle ja olla näin mukana rakentamassa avoimen tiedon ekosystee-miä ja taloudellista toimintaa.”

EU-tasolla julkisen sektorin avoimen tiedon on arvioitu tuottavan 40 miljardin euron hyödyn vuodessa.

Suomella on paljon mahdollisuuksia, joissa voidaan aikaansaada uutta liiketoimintaa avaamalla julkista tietoa yritysten käyttöön. Ko-keiluilla voidaan saada tarvittavaa dynaamisuutta liiketoimintaan. Se alentaa kynnystä lähteä uuteen ja nopeuttaa isojenkin uudistusten to-teutusta. Ennakoinnin tekeminen laajassa yhteistyössä ja kokeilukult-tuurin omaksuminen voivat olla Suomen kilpailukyvyn kannalta rat-kaisevia tekijöitä. ¡

http://tulevaisuus.2030.fi

Valtioneuvoston tulevaisuusselonteko: kestävällä kasvulla hyvinvointia http://vnk.fi/julkaisut/fi.jsp

Hidas kassa kehitettiin niille, joita ylinopeus kassalla stressaa.

”Nopeus on tärkeää, ideoita ei voi hautoa kauan, ne on pakko panna heti liikenteeseen”, kertoo kauppias Pokela sinkkukorikokeilusta.

NÄKÖALAT 4 2013 | 25

1

2

3

4

5

Tulevaisuusselonteon ensimmäiset kokeilut

• Sisäasianministeriö/Etäkokoukset• Valtiovarainministeriö/Pop Up -työpäivä• Valtioneuvoston kanslia/Tutkimustiedon

välittäminen

• Liikenne- ja viestintäministeriö/Tiedon hyödyntäminen yhteistyössä kaikkien ministeriöiden kanssa

• Työ- ja elinkeinoministeriö/Biotalouden kansallinen ja kansainvälinen ennakointiprosessi

Avoin tieto ja big data

• Työ- ja elinkeinoministeriö/ Design Exchange Programme

• Oikeusministeriö/Kansalaisten kuuleminen

Käyttäjälähtöisyys

• Työ- ja elinkeinoministeriö ja ympäristöministeriö/Uusi cleantech-ratkaisujen edistäminen julkisissa hankinnoissa.

• Ympäristöministeriö/Teolliset symbioosit ja raaka-ainepörssi/-pankki

Niukkuuden mahdollisuudet

• Oikeusministeriö, sisäasiainministeriö ja sosiaali- ja terveysministeriö/Lastenasiaintalo

Hyvinvointi

Toimintatavat

K asvunälkäisille pk-yrityksille (hen-kilömäärä yli 10 ja liikevaihto vähin-tään 500 000 euroa) suunnattuun

Kasvuväylään osallistuvien yritysten mää-rää pyritään kasvattamaan vuoden 2014 aikana 200 yritykseen. Samalla hakupro-sessia kehitetään joustavammaksi.

Tällä hetkellä mukana on noin 140 yri-tystä, joiden yhteenlaskettu liikevaihto viime vuodelta on yli 800 miljoonaa euroa. Suurim-pien liikevaihto on lähes 50 miljoonaa. Vien-nin kokonaisvolyymi vuonna 2012 oli noin 120 miljoonaa euroa.

Yritysten nykyiset kohdemaat painot-tuvat lähialueille Eurooppaan ja Venäjäl-le, mutta uudet avaukset suuntautuvat yhä enemmän Etelä- ja Pohjois-Amerikkaan sekä Aasiaan. Yhteistyötä Team Finlandin kanssa halutaankin tiivistää tarjoamalla muun muassa ennakkotietoa liiketoiminta-mahdollisuuksista kansainvälisiltä markki-noilta.

Laajaa projekti- ja alihankintaorgani-saatioresurssien johtamiskonseptia tarjoa-valle porilaiselle Enersense International Oy:lle Kasvuväylä on ollut mielenkiintoinen mahdollisuus hyödyntää usean organisaati-on osaamista. Oma yhteyshenkilö koetaan tavallaan osaksi omaa henkilökuntaa. ¡

TEKSTI: KAJ NORDGREN

Lue lisää Enersense

International Oy:n kasvusta: www.tekes.fi/haku/èEnersense

www.kasvuvayla.fi

Kasvuväylä-palvelu laajenee ensi vuonna

26 | NÄKÖALAT 4 2013

STARTUPIN ELÄMÄÄ

Tänään Helsinki, huomennaNew YorkTEKSTI: JOSI TIKKANEN KUVAT: MARKUS SOMMERS

SPORTSETTER YHDISTÄÄ DIGITAALISUUDEN JA

URHEILUN. TULOKSENA ON PALVELU, JOKA TOIMII KUIN

NETFLIX JA SPOTIFY LIIKUNTA-AKTIVITEETEILLÄ.

NÄKÖALAT 4 2013 | 27

Tänään Helsinki, huomennaNew York

Toimitusjohtaja Niko Karstikko uskoo SportSetterin tuovan erittäin potentiaalisia asiakkaita urheilusuoritusten pariin.

28 | NÄKÖALAT 4 2013

M itä yhteistä on Spotifyllä, Netflixillä ja SportSette-rilla. Ne kaikki pyrkivät suosittelemaan käyttä-jilleen sopivia elämyksiä

aiempien mieltymysten perusteella.Sportsetter tosin on kooltaan vähän ver-

tailukohtiaan pienempi, sillä suomalais-ame-rikkalainen startup perustettiin vuonna 2012 ja sen palvelu on lanseerattu virallisesti vasta Helsingissä.

Esikuvistaan sen erottaa myös se, että SportSetter tarjoaa digitaalisten tuotteiden sijaan fyysisiä elämyksiä liikunnan muodossa.

Sportsetterin asiakkaat ostavat vajaan 15 euron passin, joka tarjoaa pääsyn neljään ak-tiviteettiin. Aktiviteettien laajuuden päättävät SportSetterin kumppanit, joita on Helsingissä tällä hetkellä noin 60. Yhteensä tarjolla on yli 300 erilaista aktiviteettia.

Toimitusjohtaja Niko Karstikon mukaan suositukset ovat osuneet SportSetterissä erittäin hyvin kohdalleen. Tästä yrittäjät saa-vat tietoa, sillä Spotfyn ja Netflixin tapaan ku-luttajaa pyydetään arvioimaan kokemus ko-keilun jälkeen.

”Kehitimme Tekes-rahoitteisessa projek-tissa matching intelligenceä, mikä on meidän secret saucemme”, Karsitikko sanoo.

MARKKINOINTIA KUMPPANEILLE

Suosittelun lisäksi SportSetterissä toteutuu aja-tus, jota aiemmin muun muassa pankkimaail-massa työskennellyt Karstikko on pohtinut pitkään, eli miten saada hyötykäyttöön tyhjä kapasiteetti. Esimerkiksi kuntosali voi täyt-tää hiljaisempia aikoja alekampanjoilla. Tähän kysyntään vastasivat Grouponin tapaiset dii-lipalvelut. Rajut alennukset luovat kuitenkin ruuhkia ja saattavat laskea brändin arvoa.

”Lisäksi niistä kiinnostutaan hinnan, ei ur-heilun takia”, Karstikko sanoo.

SportSetter taas uskoo tuovansa urheilu-suoritusten pariin erittäin potentiaalisia asiak-kaita. Tämän takia yritykset ovat valmiina an-tamaan tyhjänä olevaa kapasiteettia SportSet-terin jaettavaksi.

SportSetterilla on useita ansaintamalle-ja. Myöhemmin toteutuvissa olevissa malleis-sa SportSetter alkaa myydä esimerkiksi sarja-lippuja asiakkaille, jotka ovat olleet tyytyväisiä kokeilemaansa aktiviteetteihin. Myöhemmin SportSetter alkaa linkittää lajeja ja verkkokaup-poja toisiinsa.

Tällä hetkellä SportSetterin rahavirrat koos-tuvat sen myymistä liikuntaoikeuksista.

”Meillä on tällä hetkellä vuodessa 17 mil-joonan dollarin arvosta liikuntasuoritteita, jotka saamme ilmaiseksi.”

NEW YORK, NEW YORK

Seuraavaksi SportSetter kokeilee onneaan New Yorkissa, jossa yrityksen toinen perustaja Tre­vor Ferguson rakentaa parhaillaan markkinaa.

New Yorkin operaation myötä SportSetter pyrkii Tekesin kansainvälisen kasvun suunnit-telu -rahoituksen piiriin.

Karstikko on tyytyväinen Tekesin uuteen ra-hoitusmalliin, jonka tavoitteena on, että ihmiset hakeutuvat mahdollisimman pian testaamaan ideaansa kansainvälisille markkinoille.

”Tekes pysyy hyvin ajan hengessä. Tuot-teet päivittyvät markkinatarpeen mukaan”, Karstikko sanoo. ¡

Mitä tekee: Ihmisille liikunta-aktiviteettia suosittelevaa palvelua.

Toimitusjohtaja: Niko Karstikko

Työntekijöitä: 7

Tekesin rooli: Tekes on tukenut yrityksen tuotekehitystä t&k-avustuksella.

SportSetter Oy

NÄKÖALAT 4 2013 | 29

RISTEYKSESSÄ

T änä vuonna Suomen startup-ekosysteemissä on tehty paljon isoja ja pieniä onnistumisia. Onnistumiset ovat olleet niin suuria, että tavoitteet ovat nousseet yksittäi-sistä yrityksistä koko järjestelmän tasolle. Esimerkiksi Supercellin toimitusjohtaja Ilkka Paananen on asetta-

nut kovan tavoitteen: Suomen tulee olla Piilaakson kaltainen kasvu-yritysten ekosysteemi.

Moni asia on jo kohdallaan suomalaisessa ekosysteemissä, mutta yksi iso puute on helppo löytää. Suomessa ei ole tarpeeksi startup-yrityksiin sijoittavia yksityisiä riskisijoittajia. Pääomasijoit-tajat vetäytyivät Suomesta it-kuplan puhjettua 2000-luvun alussa, eikä toiminta ole palannut lähellekään aiempaa tasoa. Tällä hetkelle aktiivisesti alkuvaiheen yrityksiin sijoittavat suomalaiset pääoma-rahastot on laskettavissa yhden käden sormilla. Tämän lisäksi suo-malaiset startupit houkuttelevat myös ulkomaisia sijoituksia. Viime vuonna pääomasijoittajat sijoittivat suomalaisiin alkuvaiheen yri-tyksiin yhteensä 70 miljoonaa euroa.

Tekes pyrkii paikkaamaan tätä puutetta ensi vuodesta lähtien. Juuri nyt valmistellaan mallia, jossa Tekes perustaa sijoituspääomia hallinnoivan yhtiön, jonka tavoitteena on pistää rahansa alkuvai-heen yrityksiin sijoittaviin rahastoihin. Tekesin panostus pääomasi-joitusrahastoihin on aluksi enintään 20 miljoonaa euroa vuodessa. Tekesin pääomasijoitusyhtiö ei voi olla näiden rahastojen ainoa si-joittaja, vaan rahastoihin edellytetään kerättävän yksityisiä pääomia vähintään julkista sijoitusta vastaava määrä.

Pääomasijoittamisen logiikka on omanlaisensa. Hallinnointiyh-tiöt keräävät aluksi pääomaa rahastoonsa sijoitussitoumusten muo-dossa. Tämän jälkeen alkaa sijoitusvaihe. Muutaman vuoden aikana pääomasijoittaja etsii markkinoilta riittävän määrän lupaavia yrityk-siä. Sitten alkaa sijoitusten hoitovaihe, jossa yrityksiä kehitetään ja osaan yrityksistä tehdään jatkosijoituksia.

Sijoittajan tavoitteena on tehdä exit, eli irtaantua yrityksistä noin viiden vuoden päästä ensimmäisestä sijoituksesta. Jos nämä exitit ovat isoja tai niitä on riittävän paljon, rahastoon sijoittaneet tahot saavat tuottoa sijoitukselleen.

Suomessa on osaamista pääomasijoittamisesta. Rohkaise-va esimerkki on Lifeline Ventures, joka on muutamassa vuodessa kasvanut yrityskiihdyttämöstä merkittäväksi pääomasijoittajaksi. Se kertoo, että Suomessa on osaamista pääomasijoittamisesta ja lupaavia yrityksiä sijoituskohteiksi. Markkina täytyy vain rakentaa pystyyn.

Parhaimmillaan nyt käynnistettävä pääomasijoitustoiminta mo-nipuolistaa alkavan vaiheen yrityksien rahoitusmarkkinaa ja tuottaa menestyviä yrityksiä sekä tuottoja sijoittajille. ¡

Uutta virtaa startup-sijoituksiin

Kirjoittaja Petri Serenius on johtava asiantuntija Tekesin Nuoret yritykset -vastuualueella.

KUVA: SUSANNA LEHTO

30 | NÄKÖALAT 4 2013

SUUNNANNÄYTTÄJÄ

Jarmo Partanen

Ohmien ja volttien osaaja ymmärtää myös euroja

NÄKÖALAT 4 2013 | 31

T ampereelta professoriksi Lappeenrantaan hän siir-tyi vuonna 1994. Lappeenrannan teknillinen yli-opisto tunnetaan laajasta energia-alan asiantun-temuksesta ja sen asiantuntijat ovat myös aktiivi-sia yhteiskunnallisessa keskustelussa. Niin myös

Partanen.”Sähkömarkkinalain voimaan tullessa vuonna 1995 Suo-

men energiasektorilla lähdettiin kokonaan uusille urille ja sa-maan aikaan käynnistyi vielä sähköpörssi. Tässä muutostilan-teessa olimme järjestämässä koulutusta ja sen myötä myös oma ymmärrys markkinoiden merkityksestä kasvoi. Tällä het-kellä on selkeä tarve ja kysyntä näkemyksille sähkömarkkinan ja päästökaupan kehityksestä sekä esimerkiksi smart gridin tarjoamista mahdollisuuksista ja sen mukanaan tuomista haasteista.”

ENERGIAJÄTIT UUDESSA TILANTEESSA

Energiamarkkina on suurten haasteiden edessä. Suomen tilanteestakaan ei ole mahdollista puhua ilman koko Euroo-pan laajuista viitekehystä ja Saksaa.

”Saksassa syöttötariffi on toiminut täsmälleen teorian mukaan: se on kannustanut investoimaan uusiutuviin. Sitä mukaa kun on investoitu, esimerkiksi aurinkoenergiajärjestel-mien hinta on tullut alaspäin ja näin edelleen kiihdyttänyt in-vestointivauhtia. Samaan aikaan myös syöttötariffitasoa on pudotettu ja tällä hetkellä siellä ollaan tilanteessa, jossa au-rinkoenergiaan ei oikeastaan tarvita taloudellisia kannustei-ta”, kuvaa Jarmo Partanen.

Saksaan on muutamassa vuodessa investoitu 34 000 me-gawatin edestä aurinkosähköä täysin yksityisellä rahoituksel-la. Kärjessä ovat olleet kotitaloudet, maanviljelijät ja pk-yri-tykset.

”OLEN VALMISTUNUT SÄHKÖTEKNIIKAN INSINÖÖRIKSI

TAMPEREEN TEKNILLISESTÄ KORKEAKOULUSTA

(NYKYISIN TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO)

VUONNA 1980 JA SÄHKÖVERKOT OVAT OMA

KIINNOSTUSALUEENI. SÄHKÖVERKKO-OSAAMISENI

ON KUITENKIN LAAJENTUNUT VIIMEISEN 15 VUODEN

AIKANA JA SIIHEN ON TULLUT VAHVASTI MUKAAN

TALOUSAJATTELU”, KERTOO LUT ENERGIAN JOHTAJA,

PROFESSORI JARMO PARTANEN LAPPEENRANNASTA.

TEKSTI: PIRJÖ RÖTKÖNEN KUVA: JUHA METSO

”Sähkön varastointi on avainasemassa, kun aurinko- ja tuulivoimaa lisätään”, arvioi Jarmo Partanen.

32 | NÄKÖALAT 4 2013

”Valmistuessaan Olkiluodon uusi ydin-voimala tuottaa 1 600 megawattia sähköä. Se vastaa energiamäärältään aurinkosähkövoi-maloita, joiden käyttöön ottoon Saksassa on mennyt noin 1,5 vuotta. Ja tämä on toistunut vuodesta toiseen.”

Pienkäyttäjien investoinnit ovat viime vuo-sina Saksassa päihittäneet energiajättien in-vestoinnit.

”Energiayhtiöt ovat Saksassa pitäneet ha-jautettua tuotantoa taloudellisesti huonosti tuottavana bisneksenä ja ovat antaneet mark-kinan vapaaehtoisesti toisille toimijoille. Tilan-ne Suomessa ei ole vastaava. Muutamat ener-giayhtiöt ovat aktiivisia uudistuvassa energias-sa ja näkevät aurinkoenergialla olevan merkit-tävän roolin. Esimerkiksi Fortum on tukemas-sa aurinkotalouden professuuria Lappeenran-taan. Aloittaessaan vuoden 2014 alussa se tu-lee olemaan ensimmäinen tämän alan profes-suuri Pohjoismaissa ja jopa koko Euroopassa.”

ETÄLUETTAVISTA MITTAREISTA TÄYSI HYÖTY

Hajautetun tai pikemminkin ohjaamattoman (tuuli- ja aurinkoenergian) energiatuotannon lisääntyminen on tuonut käyttövarmuuden kannalta monia epävarmuustekijöitä. Koska

tuotanto ja kulutus ovat harvoin tasapainossa, tarvitaan säätövoimaa entistä enemmän. Lisäksi tuotannon nopeisiin ja suuriin muutok-siin pitää pystyä vastaaman nopeasti – tässä uudet smart grid -järjestelmät tulevat kuvaan mukaan.

”Suomi on smart grid -ratkaisuissaan etu-rintamassa. Kaikilla kotitalouksilla on kauko-ohjattava kilowattituntimittari, joka mahdollis-taa tiedonsiirtoyhteyden kulutuspaikalta ener-giayhtiöiden tietojärjestelmiin ja toisinpäin. Jotta saisimme satoja miljoonia maksaneesta järjestelmästä täyden hyödyn, on mittarit saa-tava kulutuksen mittauksen lisäksi myös muu-hun käyttöön, kuten kuorman tasaukseen ja ohjaukseen.”

Verkon hallinta on koko ajan menossa en-tistä vaikeammaksi ja monimutkaisemmaksi. Suomalaiset ovat olleet perinteisesti vahvoja sähköverkkoautomaatiossa.

”Esimerkiksi kuorman ohjauksessa tarvi-taan uusia ominaisuuksia, joissa Suomi voisi toimia testikenttänä. Uudet avaukset voivat tuoda uskomattoman liiketoimintapotentiaa-lin suomalaisosaajille globaalisti.”

Jarmo Partanen ei pyöri vain teorioiden parissa, vaan hakee myös itse käytännössä tuntumaa hajautettuun energiantuotantoon.

Viime heinäkuussa hän asennutti viiden kilo-watin aurinkojärjestelmän talonsa katolle.

”Käyttöönotto oli vaivatonta ja järjestelmä on toiminut hyvin, eikä ole vaatinut mitään toi-menpiteitä käyttöönoton jälkeen.”

POHJOLAN VESIVOIMAA HAMUAA MYÖS EUROOPPA

Karrikoiden voi ennustaa, että tulevaisuu-den Euroopassa aurinkosähköä tuotetaan Etelä-Euroopassa ja tuulivoimaa Pohjanmeren ympärillä. Pohjoismaissa ruoaksi kelpaamatto-malla biomassalla tulee olemaan energiantuo-tannossa suuri rooli, jos EU ei kampita puun käyttöä omilla rajoittavilla direktiiveillään. ¡ Lisäksi Pohjolassa on toinenkin erityispiirre, nimittäin runsaat vesivoimavarastot.

”Jatkossa vesivoiman kysyntä säätövoima-na lisääntyy Keski-Euroopassa. Sen takia on mahdollista, että vesivoimaa ei ole enää edul-lisesti saatavissa Suomen markkinoille.”

SÄHKÖN VARASTOINTI AVAINASEMASSA

”Kustannustehokkaalla sähkön varastoinnilla pystytään ratkomaan monenlaisia lyhyen ja pitkän aikavälin tehon tasapaino-ongelmia ja lisäksi se muuttaa sähköjärjestelmiä ennennä-kemättömällä tavalla.”

Akut soveltuvat hyvin lyhyen aikavälin energiavarastoiksi. Toistaiseksi niiden laajan käytön esteenä on hinta. On kuitenkin odotet-tavissa, että akkujen hinta laskee merkittäväs-ti ja niille voidaan ennustaa merkittävää roolia energiajärjestelmissä.

Keski-Euroopassa, jossa aurinko- ja tuu-lisähköä on todella paljon, on suunnitelmissa varastoida sähköä kaasuksi, mikä tarjoaa rat-kaisumallit pitkän aikavälin (viikkojen) varas-tointiin.

”Aurinkosähkövoimaloita rakennetaan tu-levaisuudessa ylen määrin, koska massatuo-tannon kautta niiden hinta laskee. Voimalat tuottavat sähköä yli tarpeen, jolloin ylimää-räsähköllä voidaan tuottaa kaasua erottamal-la vedestä vety, joka reagoidessaan hiilidioksi-din kanssa muuttuu kaasuksi. Se varastoidaan olemassa olevaan kaasuinfraan ja kun tulee sähkön tarve, se poltetaan sähköksi. Lisäksi osa kaasusta voidaan käyttää liikennepoltto-aineena. Näin pystytään myös integroimaan eri energiajärjestelmät yhteen.”

Menetelmien kehittyessä kaasua voidaan tehdä vaikka kotioloissa ja hoitaa varastointi paikallisesti.

Karrikoiden voi ennustaa, että tulevaisuuden Euroopassa aurinkosähköä tuotetaan Etelä-Euroopassa ja tuulivoimaa Pohjanmeren ympärillä. Pohjoismaissa ruoaksi kelpaamattomalla biomassalla tullee olemaan energiantuotannossa suuri rooli.

KU

VA

: IST

OC

KPH

OTO

NÄKÖALAT 4 2013 | 33

VERKOSTOIDU JA VAIKUTA TEKESIN OHJELMISSA

Tahtooko yrityksenne olla rakentamassa kan-sainvälistä liiketoimintaa uusista oppimis-ratkaisuista tai kiinnostaako pelialan huikea kehitys? Näihin ja moniin muihin teemoihin ja toimialoihin keskittyvät ohjelmamme tarjoa-vat rahoituksen lisäksi palveluja, toimintaa ja parhaita verkostoja. Ohjelmissa rakennetaan tulevaisuutta pitkäjänteisesti, usean vuoden ajan. Myös muut kuin Tekesin rahoitusasiak-kaat voivat osallistua ohjelmien tapahtumiin. Ohjelmissa pääset vaikuttamaan uusien alojen kehittymiseen!

Seuraa myös ajankohtaisiin teemoihin kes-kittyviä kampanjoitamme, jotka tarjoavat esi-merkiksi rahoitushakuja ja tapahtumia.

PALVELUJA KASVUN JA KANSAINVÄLISTYMISEN TUEKSI

Tarjoamme yhdessä muiden toimijoiden kanssa palveluja, joilla erityisesti pk-yritykset

TEKESIN TARJOAMA

Tutkimus ja kehitysTuotePalveluLiiketoimintamalliOsaaminenMenetelmä

Organisaation, prosessin ja johtamisen kehitys

Kansainvälisen kasvun suunnittelu

Nopea kasvu ja kansainvälistyminenNuoret innovatiiviset yritykset

Tekesistä rahoitusta parhaille ideoille ja eturivin yrityksille

voivat parantaa mahdollisuuksiaan kansain-väliseen kasvuun. Esimerkiksi Market Access Program tarjoaa kansainvälisen liiketoimin-nan osaamista yhdessä maailman huippuyli-opistojen liiketoimintaosaajien kanssa. Kasvu-väylä puolestaan räätälöi yritykselle parhaiten sopivat julkiset asiantuntija- ja rahoituspalve-lut nopean kasvun tueksi. Nämä palvelut ovat tarjolla sellaisille yrityksille, joilla on jo näyttöjä lupaavasta liiketoiminnasta. Jos kuulut tähän joukkoon, hae mukaan seuraavalla hakukier-roksella ja tutustu myös muihin palveluihin.

Erinomainen mahdollisuus sekä yrityksil-le että tutkimuslaitoksille on EU:n rahoittama Horisontti 2020 -ohjelma, jossa rahoitetaan eurooppalaista tutkimusta ja innovaatiotoi-mintaa vuosina 2014–2020. Uutta ohjelmassa on aikaisempaa isommat panokset myös pk-yritysten kehitysprojekteihin.

TEKESIN ASIAKKAAKSI?

Palvelujemme pääkohderyhmää ovat pk-yri-tykset, mutta asiakkaitamme ovat myös suu-

ret yritykset, julkiset tutkimuslaitokset ja muut organisaatiot. Mikäli et ole entuudes-taan Tekesin asiakas, käytä hyväksesi palve-luitamme uusille asiakkaille. Tutustu materi-aaleihimme, testaa ideaasi ja projektisi rahoi-tusmahdollisuuksia ja ota yhteyttä tunnustelu-palveluumme. ¡

Mihin Tekesin rahoitusta voi käyttää?

ONKO YRITYKSELLÄNNE HUIPPUIDEA, JOSTA AIOTTE TEHDÄ KANSAINVÄLISTÄ BISNESTÄ?

ONKO TEILLÄ POTENTIAALISIA ASIAKKAITA, KYSYNTÄÄ JA KILPAILUETUA? USKOTTAVA

TIIMI, OSAAMISTA JA RESURSSEJA? KASVUHALUA JA -KYKYÄ? JOS VASTASIT EDELLISIIN

KYSYMYKSIIN MYÖNTÄVÄSTI, KANNATTAA TUTUSTUA RAHOITUSTARJONTAAMME

YRITYSTEN KEHITYSTYÖN ERI VAIHEISIIN.

Lue lisää verkosta! Tutustu tarjontaamme, ajankohtaisiin tapahtumiin ja avoinna oleviin rahoitushakuihin verkossa www.tekes.fi

Uusien asiakkaiden neuvonta: www.tekes.fi/rahoitus/tunnustelu

Tekesin ohjelmat, kampanjat ja muut palvelut: www.tekes.fi/ohjelmat­ja­palvelut

Horisontti 2020: www.tekes.eu/horisontti­2020

KU

VA

: MA

RK

US

SOM

MER

S

34 | NÄKÖALAT 4 2013

UUSIIN ASEMIIN

DI Mirja Hinkkanen on nimitetty asiantuntijaksi Satakunnan ELY-keskukseen.

OTK, Hallintotieteiden maisteri Ara Haikarainen on nimitetty hallintojohtajaksi Yhteiset palvelut –yksikköön.

NimityksiäKUVA: TAN THUONG

T ina Tanninen-Ahonen on työskennel-lyt Tekesissä vuodesta 2000 ja ollut keskeisesti mukana tuomassa palve-luita, aineettomuutta ja arvonluontia

osaksi Tekesin strategiaa ja ohjelmia.”Työ Piilaaksossa on keskustelua, kuunte-

lua ja valintoja. Tunnen hyvin Tekesin strategi-an aikaisemman työni kautta, ja se on hyvä pe-rusta”, Tanninen-Ahonen kertoo.

TEKSTI: EEVA LANDOWSKI KUVA: TAN THUONG

Tiina Tanninen-Ahonen tuo palveluosaamista Piilaaksoon

TEKESIN PALVELUINNOVAATIOYKSIKÖN

JOHTAJA TIINA TANNINEN-AHONEN

ALOITTI ELOKUUSSA TEKESIN

PIILAAKSON TOIMISTON VETÄJÄNÄ PALO

ALTOSSA, KALIFORNIASSA.

REAGOI HETI

Piilaakson toimisto on aito Team Finland -toi-mipiste, jossa Tiinan lisäksi työskentelee yksi Tekesin asiantuntija, kolme asiantuntijaa Fin-prosta sekä Suomen kunniakonsuli. Yhteis-työ on tiivistä luonnollisesti myös Tekesin Washingtonin toimipisteen ja muiden suoma-laisten kanssa.

Työ Piilaaksossa on alkanut vilkkaana. Suo-mesta tulevia vierailijoita ja paikallisia tapahtu-mia on paljon.

”Kaikkeen ei kannata keskittyä”, Tanninen-Ahonen korostaa. ”Aihe jossa nähdään potenti-aalia sekä Suomessa että USA:ssa nousee kor-kealle työlistallamme.”

Tällainen on esimerkiksi oppimisratkaisut, josta Tekesillä on oma ohjelmansa.

”Suomen maine oppimisessa on yllättävän kova, ja olemme haluttu yhteistyökumppani.”

Alan suomalaistutkijoita on Piilaaksossa useita ja Tekes, Suomen Akatemia ja National Science Foundation (NSF) rahoittavat yhdessä kahdeksaa tutkimushanketta. Myös Stanfordin pohjoismainen yhteisö Scancore on aktiivinen yhteistyökumppani.

Amerikkalaiset ovat kiinnostuneita myös Suomen pelialasta. Silicon Vikings, paikalli-nen pohjoismainen bisnesyhteisö, valitsi Ro-vion Peter Vesterbackan lokakuussa vuoden 2013 pohjoismaiseksi yrittäjäksi. Pohjoismai-nen yhteistyö toimii laaksossa muutenkin hy-vin, ja Silicon Vikings -yhteisö tukee pohjois-maisia startup-yrityksiä järjestämällä pitsaus-tilaisuuksia sijoittajille.

Pienet käytännön asiat saattavat kuiten-kin joskus kaataa orastavan yhteistyön. Hyvä esimerkki on niinkin arkinen kuin sähköpostiin vastaaminen.

”Jos sähköposteihin ei vastaa vuorokauden kuluessa, asia vanhenee”, Tiina Tanninen-Aho-nen korostaa. ¡

Naapurissa on kaksi maailman johtavaa yli-opistoa Stanford ja Berkeley.

”Lisäksi on laskettu, että 40 prosentilla Yh-dysvaltain pääomasijoittajista on toimisto yhden ja saman kadun Sand Hill Roadin varrella. Pii-laakso on kaikilla mittareilla mitattuna maailman startup-keskus. Pääsemme seuraamaan läheltä, missä maailman tulevaisuus nähdään olevan.”

Muutosten ennakointi on tärkeä osa Team Finland -verkoston ja Tekesin työtä. Ennakoin-nin avulla halutaan tarjota suomalaisyrityksil-le tulevaisuuden näkymää 3–5 vuoden päähän. Parhaillaan työtä tehdään ”Future watch of human insight into consumer business” -tee-masta, jonka tuloksia tuodaan suomalaisten yritysten hyödynnettäväksi esimerkiksi Teke-sin ohjelmien välityksellä. Lisäksi ennakointi-työtä tehdään amerikkalaisen Institute for the Futuren (IFTF) kanssa.

NÄKÖALAT 4 2013 | 35

YHTEYSTIEDOT

Kyllikinportti 2, Länsi-PasilaPL 69, 00101 HELSINKI www.tekes.fi

Näköalat-lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Seuraava numero ilmestyy 21.2.2014

Lehdessä olevia tietoja lainattaessa on lähde mainittava.

Tilaukset, osoitteenmuutokset, tilausten peruutukset ja palaute: nakoalat@tekes.fi.

Maksuttoman lehden ja muita Tekesin julkaisuja voi tilata myös osoitteesta: www.tekes.fi/julkaisut.

Etelä­Savon ELY­keskusJääkärinkatu 14PL 164, 50101 MikkeliPuh. 029 50 24000

Etelä­Pohjanmaan ELY­keskusAlvar Aallon katu 8PL 156, 60101 SeinäjokiPuh. 029 50 27500

Hämeen ELY­keskusKirkkokatu 12PL 29, 15141 LahtiPuh. 029 50 25000

Kaakkois­Suomen ELY­keskusKauppakatu 40 D53100 LappeenrantaPuh. 029 50 29000

Kainuun ELY­keskusKalliokatu 4PL 115, 87101 KajaaniPuh. 029 50 23500

Keski­Suomen ELY­keskusCygnaeuksenkatu 1PL 250, 40101 JyväskyläPuh. vaihde 029 50 24500

Lapin ELY­keskusRuokasenkatu 2PL 8060, 96101 RovaniemiPuh. 029 50 37000

Lapin ELY­keskusKemin palvelupisteAsemakatu 1994100 KemiPuh. 029 50 37000

Pirkanmaan ELY­keskusPellavatehtaankatu 25PL 297, 33101 TamperePuh. 029 50 36000

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY) tarjoavat Tekesin palveluja osana Tekesin verkostoa.

Virallinen sähköposti kirjaamo@tekes.fi

Suojattu sähköpostiyhteys luottamuksellisiin viesteihin: https://asiointi.tekes.fi/suojaposti

Henkilöstön sähköpostiosoitteet ovat muotoa: etunimi.sukunimi@tekes.fi.

Puhelinvaihde

029 505 5000, arkisin klo 8–16.15

Uusien asiakkaiden neuvonta

Rahoitustunnustelupalvelu www.tekes.fi/tunnustelu. Lähetä tunnustelulomake, soitamme viikon sisällä.

Yritys-Suomen uusien yritysasiakkaiden rahoitusneuvonta: puh. 029 502 0500 ma–to klo 8–17, pe klo 10–17.

Verkkoasioinnin tekninen tuki

Puh. 029 505 5051 arkisin klo 8–15 www.tekes.fi/ota-yhteytta/anna-palautetta

Tilityksiin ja raportointiin liittyvä neuvonta

Puh. 029 505 5050 arkisin klo 9–16

Ulkomaan yksiköt

Yhteystiedot: www.tekes.fi/yhteystiedot

Belgia EU-yhteystoimisto, Bryssel

Intia New Delhi

Kiina Peking

Shanghai

USA Palo Alto

Washington D.C.

Venäjä Pietari

Moskova

Pohjanmaan ELY­keskusHovioikeudenpuistikko 19 APL 131, 65101 VaasaPuh. 029 50 28500

Pohjanmaan ELY­keskusKokkolan palvelupisteRistirannanakatu 1PL 240, 67101 KokkolaPuh. . 029 50 28500

Pohjois­Karjalan ELY­keskusKauppakatu 40 BPL 69, 80101 JoensuuPuh. 020 50 26000

Pohjois­Pohjanmaan ELY­keskusViestikatu 1PL 86, 90101 OuluPuh. 029 50 38000

Pohjois­Savon ELY­keskusKallanranta 11PL 2000, 70101 KuopioPuh. 029 50 26500

Satakunnan ELY­keskusValtakatu 12PL 266, 28101 PoriPuh. 029 50 22000 Uudenmaan ELY­keskusMaistraatinportti 2PL 15, 00241 HelsinkiPuh. vaihde 029 50 21000 Varsinais­Suomen ELY­keskusItsenäisyydenaukio 2PL 236, 20101 TurkuPuh. 029 50 22500

Uusi aika on alkanut – talouden murroksessa Suomi tarvitsee edelläkävijäyrityksiä. Kirja Rajatonta rohkeutta tarjoaa inspiraatiota ja oivalluksia matkaevääksi edelläkävijyyteen. Kirja sukeltaa esimerkkien kautta palveluliiketoiminnan maailmaan, esillä on 20 yrityksen ja neljän tutkimushankkeen tarina. Teos on syntynyt osana Tekesin Serve – Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille -ohjelmaa. www.tekes.fi/serve ”Edelläkävijät lähtevät siitä, että asiakas on kaiken a ja o. He etsivät jatkuvasti uudenlaisia keinoja asiakkaan ymmärtämiseen, kyseenalaistavat, ideoivat uutta, kehittävät omaa palveluasennettaan, verkostoituvat, ennakoivat ja janoavat kasvua.”- ohjelmapäällikkö Jaana Auramo, Serve-ohjelma

Tarinoita palveluliiketoiminnan edelläkävijöistä

Lataa tai tilaa kirja maksutta!www.tekes.fi/julkaisulista

Edellä-kävijöille!