newsletter 1 / 2010

1

N

EW

SLETTER

MAAILMANVAIHTO RY:N JÄSENLEHTI 1/10

V u o s i h u o l e t o n t a e l ä m ä ä E c u a d o r i s s a s . 2 0

2

Tehdään vapaaehtoistyö näkyväksi!

Moni vapaaehtoistyöhön sitoutunut tuntee joskus riittämättömyyttä ja turhautumista tehtävissään. Voi tun-

tua siltä, ettei aika riitä tehdä kaikkea sovittua tai siltä, että tekee kaiken sovitun, mutta silti pitäisi tehdä jotain enemmän. Joskus puoles-taan haluaisi tekemälleen työlle enemmän pa-lautetta ja tuntuu siltä, että oma työpanos jää näkymättömäksi. Ongelma on varmasti tuttu vapaaehtoisten lisäksi myös monille organi-saatioille, jotka työskentelevät vapaaehtoisten kanssa. Koska ongelma on niin yleinen, muu-tos edellyttää huomion kiinnittämistä koko toimintakulttuuriin.

Uskon, että arviointikäytänteiden kehittä-minen voi osaltaan auttaa eri tahojen välistä kommunikaatiota ja tehdä vapaaehtoistyötä näkyvämmäksi. Arvioinnista puhuminen va-paaehtoistyön yhteydessä kalskahtaa hieman karkealta, mutta myös vapaaehtoistyötä voi, ja pitääkin arvioida. Pääasia on, että arvioinnis-ta ja siihen liittyvästä palautteen antamisesta tulisi työyhteisössä yleisesti hyväksyttyjä, jopa rutiinimaisia toimintamalleja. Näin malleista syntyisi jatkuvuutta ja niistä voisi poikia ideoita positiiviseen muutokseen.

Arvioinnin tulisi olla avointa kaikille eikä sen tulisi pohjautua ”musta tuntuu” -kritee-reihin, vaan vapaaehtoistyöntekijän kanssa jo perehdytyksessä yhdessä hyväksyttyihin ta-

voitteisiin. Kuulostaa kovin monimutkaiselta, mutta sitä se ei ole. Sen sijaan hyöty saattaa moninkertaistaa panostukset niin ajassa, toi-minnassa kuin vapaaehtoisten tyytyväisyydes-säkin mitattuna. Varsinaisen arvioinnin ohella ei myöskään saa unohtaa toisen kannustamista ja tukemista päivittäisessä vuorovaikutuksessa. Asetan siis kaikille meille, olimme sitten va-paaehtoisia tai heidän kanssaan työskenteleviä, haasteen alkaneelle vuodelle 2010. Tehdään vapaaehtoistyö näkyväksi toisillemme. Tehdään se keskustelemalla keskenämme, antamalla palau-tetta toisillemme, kannustamalla ja auttamalla toisiamme.

Näillä sanoilla sanon hyvästit Maail-manvaihto ry:n Newsletterin lukijoille pu-heenjohtajan ominaisuudessa, koska jätän hallituspaikkani maaliskuun vuosikokouksessa. Sen sijaan puuhastelen varmasti jatkossakin mukana eri aktiviteeteissa muissa ominai-suuksissa. Ihanaa alkavaa kevättä kaikille teille. Kyllä sen aika pian koittaa☺ SEKÄ antoisia lukuhetkiä vuoden 2010 ensimmäisen News-letterin parissa!

Arvioinnin tulisi olla avointa kaikille eikä sen tulisi pohjautua ‘musta tuntuu’ -kriteereihin.

M e r i Te n n i l äP u h e e n j o h t a j a , M a a i l m a n v a i h t o r y

3

Making volunteering more visible!

Sometimes us who volunteer feel occasion-al insufficiency and frustration about our efforts. We may feel that we don’t have

enough time to accomplish all we agreed on, or that everything is done as we planned, but still there’s “something left undone”. Sometimes we feel like we don’t get enough feedback about our efforts, and that our input remains invis-ible. The problem is certainly familiar to many volunteers, but also to organizations that are working with volunteers. Since the problem is so common, the change requires attention to the organizational culture.

I believe that developing evaluation prac-tices can enhance communication between different actors and simultaneously make vol-unteering more visible. When talking about volunteering, concept like evaluation might sound a bit rough, but nevertheless it should be carried on. The main thing is that the evalua-tion and feedback practices should be generally accepted, even as a routine. This creates conti-nuity and could also lead to positive change. The evaluation should also be open to all ac-tors, and criterias of it should preferably be al-ready agreed during the volunteers training. It might sound a bit complicated, but it isn’t! In-stead, the benefit might multiply investments. Among the actual evaluation, we must not forget to encourage and support each other in

everyday interaction. Therefore I challenge us all, volunteers and those working with them, to make volunteering more visible to each other during the year 2010. Let’s do it by discuss-ing with each other, providing feedback to each other, encouraging and helping each other.

This will be my last time writing to News-letter as Chairperson, as I will be leaving my seat in the board of Finnish ICYE this March. However I’m sure to bump into most of you in other activities of Maailmanvaihto, in the fu-ture. I wish everyone a wonderful beginning of the spring. Yes, the time will come soon.. AND enjoyable moments with Newsletter 1/2010!

M e r i Te n n i l äC h a i r p e r s o n , M a a i l m a n v a i h t o r y

4

Sisältö

Russian Specialitiess. 16

Paluu Intiaans. 24

Vuosi huoletonta elämää Ecuadorissa

s. 20

Ga-kokouksen kuulumiset

s. 6

5

ICYEn toiminnan lähtökohtaICYE on voittoa tavoittelematon, nuorten it-sensä rakentama kansalaisjärjestö, joka tarjoaa monipuolisia vapaaehtoistyön mahdollisuuksia paikallisissa yhteisöissä ja kansalaisjärjestöissä yli 30 maassa, kaikissa maanosissa. Suomessa Maailmanvaihto ry eli Suomen ICYE lähettää ja vastaanottaa 30-40 nuorta vuosittain.

Sisältö

VastavuoroisuusperiaateMaailmanvaihdon ohjelma on vastavuoroinen eli vapaaehtoistyöhön lähettämisen lisäksi vas-taanotamme vuosittain ulkomaalaisia nuoria vapaaehtoistyöhön Suomeen. Näin järjestämme kulttuurien välisiä kohtaamisia myös Suomen maaperällä. Joka vuosi suomalaiset isäntäperheet ja erilaiset työyhteisöt ottavat vastaan ulkomaa-laisia vapaaehtoisiamme. Isäntäperheiksi ovat tervetulleita kaikki mielenkiintoisista ihmisistä ja vieraista kulttuureista kiinnostuneet. Vapaa-ehtoistyöpaikoiksi puolestaan sopivat erilaiset yleishyödylliset yhteisöt.

Pääkirjoitus 2

Sisältö 4

Syksyllä tapahtunuttaGA-kokouksen kuulumiset 6Puolivuotisleiri 10- kierrätystä ja konfliktinhallintaa My Winter 14-valokuvauskilpailun voittajat

VolunteeringRussian specialities 16Rentoa meininkiä Ecuadorissa 20Paluu Intiaan 24Haastattelussa isäntäperhe 28

Uutisia 31

Muuta 34

Tapahtumakalenteri 35

6

Syksyllä tapahtunutta

I C Y E laajenee ja ohjelmat monipuolistuvat

International Cultural Youth Exchange -federaation kansainvälinen yleiskokous pidettiin Uudessa-Seelannissa 22.–28.11.2009. Maailmanvaihtoa kokouksessa edusti järjestösihteeri Reeta Kaikumo. Pääsihteeri Anni Koskela toimi kokouksen puheenjohtajana. Kokous juhlisti samalla IC YE:n 60-vuotista taivalta.

Mikä on pitkäkestoisen ohjelman tulevaisuus?

Osallistuimme järjestösihteeri Reetan kans-sa marraskuussa 2009 Uudessa-Seelannissa pidettyyn ICYEn kansainväliseen yleiskoko-ukseen. Reeta edusti Suomea ja itse toimin ko-kouksen puheenjohtajana.

Kaksi vuotta sitten pidetyn edellisen yleis-kokouksen jälkeen monen ICYE-järjestön ohjelma on muuttunut huomattavasti. ICYEn oma lyhytkestoinen oh-jelma on lisännyt suosiotaan. Suurin osa ICYE-järjestöistä vastaanottaa ja lähettää vapaaeh-toisia 2 viikosta 4 kuukauteen kestävän ICYE-Steps ohjel-man kautta. Lisäksi Sak-san valtion rahoittama vapaaehtoistyöohjelma Weltwärts on laajentu-nut ICYE-verkoston

sisällä. ICJA (Saksan ICYE) lähettää jokai-seen Aasian, Afrikan ja Latinalaisen Ameri-kan ICYE-järjestön ohjelmaan kymmenkunta vapaaehtoista. Joidenkin maiden ohjelmissa saksalaisten osuus on todella suuri. Tällä het-kellä Nigerian ICYEn ohjelmassa suomalainen Jenni on ainoa ei-saksalainen.

ICYEn kansainvälinen toimisto on kehit-tänyt aktiivisesti EVS-vapaaehtoistyötä

globaalilla tasolla. Suuri määrä vapaa-ehtoisia Aasian, Afrikan ja Latinalaisen Amerikan maista on voinut osallistua

A n n i j o h t a a p u h e t t a G A : s s a v i e r e l l ä ä n v a s e m m a l l a

k a n s a i n v ä l i s e n h a l l i t u k s e np u h e e n j o h t a j a M i g u e l

G o n z a l e s j a o i k e a l l a p ä ä s i h t e e r i S a l v a t o r e R o m a g n a .

7


I C Y E laajenee ja ohjelmat monipuolistuvat

Mikä on pitkäkestoisen ohjelman tulevaisuus?

vapaaehtoistyöhön Euroopassa EU:n tuella, ja myös eurooppalaisia vapaaehtoisia on näissä maissa. EVS-vaihto on rakentanut monia uusia kumppanuussuhteita. Kokoukseen osallistuivat kumppanit Indonesiasta, Filippiineiltä, Pe-rusta, Tansaniasta, Uruguaysta ja Vietnamista. Etelä-Afrikan kumppanuusjärjestö hyväksyt-tiin ICYEn jäseneksi. Laajeneminen on ollut voimakasta. Koventuvan kilpailun vuoksi tule-vaisuudessa on yhä hankalampaa saada rahoi-tusta mannertenvälisiin EVS-hankkeisiin.

Muutokset ovat vaikuttaneet ICYEen järjestönä. Perinteisen pitkäkestoisen ICYE-ohjelman osallistujamäärä on laskenut huo-mattavasti. Vaihtovuonna 2008–09 vuoden

kestävään ohjelmaan osallistui 272 vapaaeh-toista. Pari vuotta aiemmin määrä oli noin 350. Muistelen, että 90-luvun puolivälissä luku oli yli 600. Puolen vuoden ohjelma on kasvatta-nut suosiotaan jonkin verran, mutta se ei kata vuosiohjelman suosion laskua. Yhteensä pit-käkestoiseen ohjelmaan osallistui 413 henkeä vuonna 2008–09.

Ohjelma on vahva Euroopan ulkopuolisissa maissa. Sen sijaan Euroopassa useat ICYE-järjestöt ovat vähentäneet ICYE-vaihtoa ja tekevät yhä enemmän vaihtoa muiden kuin ICYE-kumppaneiden kanssa. Belgian ICYEn toiminta voi loppua kokonaan. Myös Ruotsis-sa ICYE-ohjelman ylläpito on ollut vaikeaa. Saksan ohella pitkäkestoinen ohjelma on vahva Euroopan maista Sveitsissä, Iso-Britanniassa ja Suomessa. Suomen ohjelma ei ole laaja, mutta olemme viime vuosina onnistuneet kasvatta-maan vaihtoa. Näyttää siltä, että keskittyminen pitkäkestoisiin ohjelmiin on ollut meille hyvä ratkaisu. Kaikkien muutosten keskellä ICYEn pitkäkestoinen ohjelma on Federaatiossa edel-leen tärkeimmällä sijalla. Tässä kokouksessa ei kuitenkaan päästy yksimielisyyteen kansainvä-lisen ICYEn vision uudistamisesta ja siitä, tu-lisiko pitkäkestoinen ohjelma mainita visiossa. ►

8


ICYEn laadun kehittäminen on iso ja erittäin merkittävä prosessi. Kuusi vuotta sitten pide-tyssä yleiskokouksessa hyväksyttiin kansainvä-liset minimilaatukriteerit ja uusi ohjelmaopas. Uuden-Seelannin kokouksessa keskusteltiin laatustandardeista. Laadun kehittäminen on 34 maata edustavassa järjestössä todella haas-teellinen prosessi, joten siihen ei voida odot-taa suurta edistystä yhdessä yleiskokouksessa. Seuraavan kahden vuoden aikana on tarkoitus panostaa laadun kehittämiseen Saksan Welt-wärts-ohjelman tarjoamien koulutusmahdol-lisuuksien kautta. Ohjelman avulla voidaan rahoittaa laadun kehittämiskoulutusta globaa-lissa etelässä. Tulevaisuuden toiveena on, että voimme taata osallistujille ohjelman korkean ja varman laadun.

Havaintoja pöydän takaa

A n n i K o s k e l aP ä ä s i h t e e r i

Tunsin itseni lähes ekaluokkalaiseksi, kun as-tuin ensimmäisenä päivänä vuosikokoussaliin. Kaikki kasvot olivat uusia, en tiennyt miten siellä toimitaan, minulla oli nimilappu ja viit-tasin, jos halusin (ja uskalsin) puhua. Nopeasti jännitys kuitenkin hävisi kun huomasin, että uutuudesta huolimatta asiat olivat tuttuja ja meillä oli paljon yhteistä jaettavaa.

Kokouksen delegaatit koostuivat vanhoista konkareista ja meistä keltanokista, pitkän linjan

K a n s a i n v ä l i s e n I C Y E Fe d e r a a t i o n 6 0 - v u o t i s j u h l a t p i d e t t i i n k o k o u k s e n y h t e y d e s s ä . K u v a s s a R e e t a j u h l i s s a v i e r e l l ä ä n i n t i a l a i n e n R a v i n d e r S i n g h j a g h a n a l a i n e n W i l l i a m A c q u a h .

9


Havaintoja pöydän takaa

vaihtokoordinaattoreista ja uusista muutok-sentavoittelijoista, suurista puhujista ja tun-teikkaista tunnelmannostattajista, asialinjalla pysyvistä ja kokouksen klovneista – monista suurista ja pienemmistä persoonallisuuksista.

Kunnioitettavaa oli kaikkien keskittymi-nen ja paneutuminen asioihin – kokoukseen ei todellakaan ollut lähdetty lomamatkalle! Työ-määrä ja päivien pituus yllättivät minut. Pitki-en yleisistuntojen ja työryhmien jälkeen olisi pitänyt vielä käydä kahdenkeskisiä keskusteluja vaihtokumppaneiden kanssa ja suunnitella eh-dotuksia yleiskokouksen hyväksyttäväksi. Jo-kainen lounas- ja kahvitauko oli tehokäytössä.

Silti parhaiten jäivät mieleen pienet het-ket ja ihmisten tapaaminen; Ruotsin Majan

kanssa kävimme pitkiä keskusteluja viereisis-tä sängyistämme, Bolivian Norman kanssa hamstrasimme ylijääneitä jälkiruokia, Saksan Simonen kanssa vesijumppasimme aamuisin hotellin pienessä uima-altaassa, Tansanian Be-nin kanssa muistelimme 10 vuoden takaista tapaamistamme Suomessa, Italian Max opet-ti minulle osterinsyönnin salat, Ghanan Kojo tanssitti salsan pyörteissä ja Japanin Tomokon kanssa kiipesimme vuorelle juomaan kuohu-viiniä ja juhlistamaan kokouksen päättymis-tä. Tiiviisiin kokouspäiviin mahtui siis monta hauskaa kohtaamista.

R e e t a j a r u o t s a l a i n e n M a j a J a k o b s s o n k o k o u k s e s s a

Kansainvälistä nuorisovaihtoa emme voi tehdä yksin – siksi kohtaaminen on tärkeää.

R e e t a K a i k u m oJ ä r j e s t ö s i h t e e r i

10


We’ll meet again…- Mid-term evaluation meeting in Märkiö 21.–24.1.2010

It had already been six months since we all made different steps of our lives working in different projects and trying to learn and make a difference. So it was time to meet up and share our experiences and also to learn more about the people who had been

there before. The camp venue was in Märkiö camp centre in Nurmijärvi. It was snowy and cold

weekend. We were all excited to meet with our friends and to share our stories. We ne-ver knew what to expect from the camp, but we knew that we would have fun and also we were excited to see each other. We were told about the program and it all sounded interesting.

11


Sharing our experiences and overcoming challengesThe program started with talk about the ob-ject, which we had taken from our project and which would describe our time at the project and here in Finland. People had different sto-ries and it sounded funny that something that was not really important in our life, had now changed to become something that would re-mind us about certain steps that we had taken, serve as a memory of a place we had been to. Also people had touched our lives in a special way. Everyone had a positive experience and it was all like going through a memory lane.

We put pictures together to tell about our projects. Although the pictures were not real, they showed us how we felt about our project and how everything had been. It was wonder-ful because people felt so attached to there pro-jects and to people they had met. We also had a clinic with Reeta, which was going on throug-hout the camp. Everyone had half an hour to share one to one and if one had any problem it was time to look for solution.

We were learning ways to handle conflicts and played a game that showed us how con-flicts may arise and different ways to handle

them and what we can learn from the conflicts. Most people had not had a major conflict. The best solution for a conflict is communication.

Talking about the futureMost of us never want to know what the future will bring. But having time to discuss about it, made us realise that we should also plan and know what we can do in the remaining time. Most people would like to travel and see differ-ent cities and also the neighbouring countries. For others it is to try and make a difference in our project and also to continue to learn more both the language and the work and also keep on having fun. Some experiences come once in a lifetime.

Learning more FinnishFinnish is not an easy language, but we were surprised when our teacher said that we had improved. It really boosts our self-esteem, be-cause communication is really important and we need to express ourselves. We can also learn people by knowing what they are saying. Most of us are coming from countries that we talk a lot, so learning the language can enable us to talk and communicate more. But we are still learning and it takes one step at a time.

Some experiences come once in a lifetime.

►

12

The environmental talks and recycling partyOur environment is the place that we live in and that we need to conserve and make sure it’s not polluted. The theme was recycling: we had a talk about the ways in which we conserve the environment and it starts with one person making a difference. We also had a dinner and everyone was dressed with a fancy recycled cloths… We all looked so good!

The dinner was so much fun. Everyone had a secret task to do at the table. My task was to sing. Even if I think I’m not talented, but I still enjoy singing. Diego says it doesn’t matter


how your voice is as long as you are enjoying yourself. We know music is the medicine for the soul. During the dinner there were so many funny activities going on! It was all new for us and we had a lot of fun.

There was also some time to just relax and not learn: time to hang out with friends, listen to music or play football, pool games and cards. Most of the time at the camp we were all slee-ping late because we needed to have enough time with our friends.

M a l l i k i e r r ä t t ä j ä ? J ä r j e s t ö s i h t e e r i R e e t a p o s e e r a a .

13


See you all in the next camp☺E m i l y B u r a z iK e n y a n v o l u n t e e r i n S y l v i a - k o t i , L a h t i

The sweet goodbyesThen it was the last day; time to clean up! We had also time to say what everyone really means to us. Sometimes we might spend time with people but we don’t tell them about their positive aspects and what they really mean to us. So it was time to share and everyone felt special and it was an encouragement and a way to boost our self-esteem.

The camp was fun and we thank everyo-ne who organised it and people who took us through each and every step by teaching and guiding us. Food was lovely, we appreciate and enjoyed it. Everyone was amazing. Then we said goodbye and headed back to our projects.

14

My Winter


We have found the winner in ‘My Winter’ photo-graphy competition! Thank you for everyone who sent us your nice photos.

The winner, a beautiful photo of a frozen lake, was taken by Tzu-Jung Huang who describes it like this:

January, in front of the Hiidenvesi, VihtiThis morning the sun is shining and the weather is warm, which makes the lake so foggy in the af-ternoon.

photography competition

K u v a : Tz u - J u n g H u a n g

15

Syksyllä tapahtunuttakuva: Popo

kuva: Micha

A d e e r m a d e b y b r a n c h e s o f t r e e s i n f r o n to f t h e g a r d e n . W h e n I w a l k t o m y h o s t f a m i l y ’sh o u s e , I a l w a y s s e e t h e d e e r. K u v a : Tz u - J u n g H u a n g .

16

Volunteering

Russian specialities

R ussia, this giant country that has been so important for the develop-ment of Finland, still remains more or less mysterious for many Finnish

people. At the same time, Russia seems to be poor and rich, strong and weak. It seems unre-liable, corrupt and fond of autocratic leaders, but yet, still acts in the ways of an empire.

For long I had been puzzled by the confus-ing image of Russia presented in the Finnish media. For this and many other reasons I de-cided to get to know the country more closely through participation in an EVS volunteer project in Samara – a city of 1,2 million in-habitants situated on the shores of the river Volga and, in the minds of many, in the heart of Russia.

During my 8 month stay in Samara, I have had an invaluable opportunity to observe ev-eryday life and culture in contemporary Russia. In this article I have sought to collect some of

the impressions that as a Finn have gripped my attention as somehow different, strange, but often also as very funny. In other words, here comes my collection of Russian specialities:

Hospitality, friendlinessGenerally speaking Russians are very friendly and hospitable people. This is true especially when they find out that you are a foreigner (after all, in Samara, despite its relatively large population, there are only a handful of foreign-ers). When meeting one, people are very eager to help him/her; give advices; and invite you for a tea in their home. In a party, then again, it is natural that all food and drink are shared with everyone and not just consumed by you. In the hospital where I work such custom is also very noticeable. When I help the patients they insist on rewarding me with chocolate, cook-ies, apples from their datcha (“country house”), etc. This warm attitude also helps in breaking

17

Volunteering

language barriers as when nobody understands what you say in English or in incomprehensi-bly pronounced Russian, the best action is to smile humbly - and to continue on studying the numerous s-sounds and other complexities of the Russian grammar and pronunciation!

Marriage and familyFamily and marriage are important in Russian culture and society. It is still common that two or three generations live under the same roof, usually in a small flat in a housing block built in the Soviet times. It is quite rare to meet a young person who is neither married nor living with his/her parents. Reasons for this include the harsh economic reality inside Russia as well as the family-centeredness of Russian culture. Especially in the eyes of the older people it is a bit strange to be 26-years old, which I am, and not have a wife or at least a fiancée. Marriage in Russia is a big celebration: especially during the weekends, you can see couples posing in front of the main monuments (often military ones), and marriage convoys, including big limousines, driving in the city. Despite all such celebration, however, unfortunately, a large part of marriages in Russia end through divorce.

Babushkas - the Russian grandmothersThe Russian grandmother (babushka) is some-thing like a species of its own. Young girls and women almost as a rule dress in a very fash-ionable and sexy way, but babushkas have their own completely different but equally uniform style. In summer season this includes a flower dress and a headscarf; during winter grey/blue long winter jacket and, naturally, a headscarf.

Babushkas survived the hardships of the Soviet times and they have seen the world change around them in radical ways after the collapse of the Soviet system. All this, how-ever, doesn’t seem to have affected them much. Basically all year round, at day-time, many of them sit at street corners and marketplaces selling whatever products their small gardens produce in order to earn at least a bit extra in-come in addition to the minimal state pensions. It is remarkable to see such a large number of old women on the streets and a nearly com-plete lack of old men. This can at least partly be explained by demographic facts. According to statistics, in Russia, the average life-span of men is far below that of women. One of the ►

18

Volunteering

overriding reasons for this is surely the hard and unhealthy lifestyle of men, which often includes plenty of vodka, cigarettes and fatty food.

The Great Patriotic WarThe Second World War, known in Russia as the Great Patriotic War, is still present ev-erywhere in contemporary Russia. All cities, towns and villages have numerous war monu-ments and the Victory Day (8th of May) is cel-ebrated with big festivities. In people’s minds the war is closely connected with the Soviet Union’s decisive role in defeating Nazi Ger-many. However, the events after the war in the Baltic countries and more generally in Eastern Europe, where liberation turned into political takeover, are often ignored. The conception of history by contemporary Russians is still very similar to the old Soviet interpretation. Indeed, the current leadership is promoting this view – according to a new law, anyone who “falsifies” the Kremlin’s version of history, for example, by equating Stalin with Hitler, may be prosecuted.

Soviet nostalgiaAfter the collapse of the Soviet Union in the beginning of the 1990’s, things have gotten worse for many Russians. Employment is un-secure and unstable; salaries, pensions and un-employment benefits very small. Money from oil and gas imports benefits a small group of the rich and the super-rich ”newly rich Rus-sians”, and the rest of the people have to find a way to manage with what is left. Corruption is still widespread, politicians are not trusted and the education system has major problems.

In light of these circumstances I have start-ed to understand the reasons behind the wide-spread nostalgia for Soviet times, which before my time in Russia, seemed strange to me. For the Finns, the Soviet Union has been mainly understood as a hostile ideological, dictatorial giant State which suppressed and destroyed many of its own citizens while trying to ex-pand its power on a worldwide stage. However, by many ordinary Russians, the Soviet Union is viewed from the perspective of the everyday life. The view is much more positive from this

19

angle as during Soviet times: work was guar-anteed for everyone; salaries were small but usually sufficient; and people’s personal eco-nomic resources relatively equal. Even though the Russians of the 21st Century have access to a wide range of Western products, brands and fashion, all of which were forbidden during the Soviet times, many of them still don’t have the money to buy them. Basically, despite greater openness and freedom, the Russian society has become more insecure and unequal for many.

Traffic and transportationTraffic in Russia is quite chaotic. The condition of the roads is usually very bad; sometimes even in city centres, the roads resemble fields rather than anything planned for cars. In addition to this, drivers like to take risks and bend the rules wherever they can. It then comes as no surprise that a lot of accidents and “near death incidents” occur. During my 9 months here, I have probably seen more traffic accidents than in the preceding 26 years altogether!

Volunteering

Car is an important symbol of prosperity for Russians. Everyone wants to have one, which means that the traffic jams can be spectacular. However, also public transport is much used. Among all the “normal” means of transport there is a speciality called “marshrutka” (a big yellow van/minibus packed full of passengers – the exact number depends on the willingness of the driver), which bounces up and down on the bumpy streets with the loud sound of Russian pop booming from it, and is (too) often driven by a wannabe rally driver!

Another Russian peculiarity is that practi-cally any car can be a taxi! It is very common especially late in the evening and at night to catch a car on the street and to negotiate a price (usually a low price) that is suitable for both the driver and the customer. This unofficial taxi-business is a way for many to get a bit of greatly needed extra income.

M i k k o L i p s a n e nE V S - v o l u n t e e r i n R u s s i a A p r i l - D e c e m b e r 2 0 0 9

20

Volunteering

On tammikuinen tiistai-ilta. Istun keittiössä ecuadorilaisten vanhem-pieni kanssa ja syön illallista kynt-tilänvalossa. Kylästä on taas sähköt

poikki, mutta siihen on jo totuttu. Jokaviik-koiset sähkökatkokset johtuvat tärkeimmän sähkönlähteen eli veden säätelystä, sillä tämä vuosi on ollut hyvin kuiva. Minä nautin kynt-tilänvalosta, mutta vanhempani valittavat etteivät näe lempisaip-puasarjansa, telenovelan, jännit-tävää jaksoa.

Monet asiat, jotka ensim-mäisinä Ecuadorin-viikkoinani kummastuttivat, hämmästyttivät ja tuntuivat epänormaaleilta, ovat nyt aivan tavallista arkielämää. Olen tottunut sähkö- ja vesikatkoksiin, sängyssäni hyppiviin hämähäk-keihin, ruuhkabussien hapettomaan ilmaan sekä siihen, että samalle lautaselle laitetaan rii-siä, perunaa ja spagettia. Olen myös tottunut siihen, että rankkasateet tulevat katostamme

läpi. Kaikkeen siis tottuu.Ecuadorilaisten aikatauluihin olen tottunut lisäämään vähintään kolme tuntia. Koskaan ei kannata uskotella itselleen, että lähtiessämme ostamaan leipää palaamme vartin päästä takai-sin.

Yhtäkkiä saattaa vierähtää koko päivä, kun muistetaan, että pitää ostaa televisioon uusi

antenni, viedä kukat anopin aviomiehen serkun haudalle, vierailla viiden sukulaisen luo-na ja hakea kengät suutarilta, joka asuu Quiton kaukaisim-massa kaupunginosassa. Lo-pulta unohdetaan ostaa leipä,

jonka vuoksi lähdimme kotoa. Tällaiset päivät ovat aiheuttaneet monia

turhautumisen hetkiä, mutta ne ovat myös opettaneet relaamaan. Mitäpä muuta minulla tänä vuonna olisikaan kuin aikaa - itselleni ja uusille kokemuksille.

Vuosi huoletonta elämää ecuadorissa

Mitäpä muuta minulla tänä vuonna olisikaan kuin aikaa – itselleni ja uusille kokemuksille.

21

Volunteering

Vapaaehtoinen opettajan ja oppi-laan välimaastossaTyöskentelen kotini lähellä sijaitsevassa nun-nien ylläpitämässä katolilaisessa tyttökoulussa. Tytöt ovat 12-20-vuotiaita, he tulevat vähäva-raisista perheistä ja opiskelevat ompelijoiksi. Koulussa on ystävällinen ja viihtyisä ilmapiiri, vaikka Suomen tehokkaaseen opiskelutyy-liin tottuneena tuntuu, ettei koskaan tapahdu mitään. Joskus opettajien lounastauko saattaa venyä tunnilla ja oppilaat hääräilevät omiaan luokassa.

Koulussa autan opettajia englannin, ma-tematiikan ja käsityön tunneilla. Joskus saan itsekin olla oppilaana: opiskella espanjan oi-keinkirjoitusta tai harjoitella kangasvärien painantaa. Saksalaisen vapaaehtoisen kanssa suunnittelemme erilaisia projekteja, näytelmiä tai tanssiesityksiä oppilaille.

Englannin tunneilla apua tosiaan tarvitaan, silla kielitaidon taso on hyvin alhainen. Mate-

riaaleja oppitunteja varten ei käytännössä ole, joten olen itse tehnyt paljon englannin tehtäviä ja tekstejä. Haasteellisinta on tyttöjen motivoi-minen opiskelemaan, suunnittelemaan tulevai-suuttaan ja asettamaan haasteita.

Salsakuvioita ja muuta taiteiluaOlen onnistunut täyttämään päiväni jos jon-kinmoisilla harrastuksilla niin, että tunnen itseni kiireiseksi. Kaksi kertaa viikossa käyn tanssimassa pääni pyörälle salsakuvioista ja kaiken maailman pirueteista. Lisäksi käyn ko-tini lähellä piirustus- ja maalaustunneilla va-pauttamassa mielikuvitustani. Kaverini kanssa käymme kerran viikossa oppimassa koruntekoa ja käsitöitä erään otavalolaisen eli alkuperäis-kansaan kuuluvan naisen luona. Korunteon lo-massa keskustelemme hänen perheensä arjesta ja opimme muutaman sanan quichuaa, alkupe-räiskansan kieltä.

22

Volunteering

Karnevaalitunnelmaa ja toisenlaisia maisemiaKarnevaalin alkuun on vielä kaksi viikkoa, mutta koulumme opettajat jo innostuivat aloit-tamaan perinteet. Perjantaina lähdin koulusta kotiin läpimärkänä ja pää täynnä kananmunia, sinappia ja sitruunakakkua. Ensi viikoksi on keksittävä jotain vastasodankäymiseksi.

Karnevaalia juhlitaan katolilaisissa maissa

ennen paastonajan alkua. Karnevaaliviikol-la joka puolella on luvassa näyttäviä kulkuei-ta ja äänekästä musiikkia ja naurua. On myös valmistauduttava suureen vesisotaan, sillä karnevaaliviikon aikana on laillista heittää ka-dulla ohikulkijoiden päälle vettä, jauhoja, ka-nanmunia ja mitä ikinä mieleen tulee.

23

Volunteering

Välillä tuntuu, että Ecuadorissa koko vuosi on yhtä suurta karnevaalia, sillä aina on jotain mitä juhlia. Juhliminen aloitetaan ainakin kaksi viik-koa ennen varsinaista tapahtumaa. Toisaalta monet pyhäpäivät mahdollistavat matkustelun Quiton ulkopuolelle uusiin maisemiin. Karne-vaaliviikolla taidamme kaverin kanssa suunna-

ta vuoristosta länteen Tyynenmeren rannikolle rentoutumaan, haistelemaan ja maistelemaan juhlatunnelmaa.

A n n a K u p a r i n e n

24

Kuinka luistaa....

Lähdin viime joulukuussa selvittämään, mitä entiselle vapaaehtoistyöpaikalleni kuuluu. Etelä-Intiassa sijaitseva Bangalore näytti vihertyneen, paisuneen sekä muuttaneen nimensä kannadan kielestä tutuksi Bengaluuruksi.

Ananya?

S h u b h a s h n i j a S i w a m m a

25

Volunteering

Kuinka luistaa....

Parin vuoden takaa tuttu Ananya Trust -koulu näytti toimivan enti-seen malliinsa. Tosin osa oppilais-ta oli kaikonnut, ja koulussa näkyi myös muutamia aivan uusia kasvoja. “Vanhat naamatkin” olivat muuttu-neet:

12-vuotias Kalpana oli parantanut englannin taitoaan hurjasti viime muistikuvistani. Puhelias nuori nei-ti pelaa kahdesti viikossa jalkapalloa läheisellä kentällä. Harjoituksiin osal-listuu suurin osa Ananyan oppilaista.

Aishwarya (19) oli läpäissyt haasta-vat kymppiluokan kokeet, ja opiske-lee nyt 12. luokalla. Hän tekee myös työharjoittelua atk-alan yrityksessä ja käy paperisotaa passin saadakseen. Keväällä tytöllä on edessä kolmen kuukauden EU-rahoitteinen kulttuu-rivaihto Ruotsissa.

Ananya?K a l p a n a j a A i s h w a r y a

26

Volunteering

Moni nuori oli venähtänyt pituutta – niin myös koulun nuorin oppilas, Rajesh (9). Poika näyttää innostu-van yhdestä jos toisesta asiasta, mut-ta malttaa keskittyä tuntien ajaksi. Sisar Priya viihtyy Rajeshin tapaan koulussa. 14-vuotias veli oli jättänyt koulun kesken saatuaan työtä kau-pungista.

Myös opettajia oli mukava tavata. Koulun lukutaidoton kokki, Siwam-ma, oli oppinut englannin keittiösa-nastoa sitten viime näkemän. Hän oli saanut uuden ystävän oranssista kissasta, joka oli perso kanamunil-le. Siwamma oli myös tyytyväinen kännykkäänsä, vaikkei tunnistakaan numeroja.

R a j e s h

27

Volunteering

Otin myös selvää 22-vuotiaan Shub-hashnin olinpaikasta. Shubhashni oli Ananyan kautta työharjoittelussa vielä vuoden 2008 kesällä, kun lähdin Intiasta Suomeen päin. Ehdin tuol-loin nähdä kuvan tytön kosijasta - ja nykyisestä puolisosta. Shubhashni ja 14 vuotta vanhempi Raj Kumar asu-vat viereisessä Tamil Nadun osaval-tiossa, maaseudulla, jonne poikkesin. Shubhashni mielisi töihin kaupun-kiin, mikä ei näillä näkymin ole mah-dollista.

Ananyassa kuulee myös surullisia uu-tisia. Jalkapalloa ja voimistelua har-rastanut Sarala päätti päivänsä viime syksyllä. Muistan tytön liiankin hyvin.

Nuoret ehtivät paljon vähässä ajas-sa. Muutamalla koulun päättäneellä nuorella on Facebook-profiili ja säh-köposti, joten yhteydenpito toiminee myös etänä. Joulun reissulla ehdin vetää koululaisille sarjakuvapajaa ja opettaa voimistelua. Mitähän ensi kerralla? .. niin, toki vielä palaan....

S a r a l a

S u v i L i n d g r e n

28

Haastattelussa isäntäperheJututimme Talaslahden perhettä, joka toimii Maailmanvaihdon isäntäperheenä 2009–10.

Kuvailkaa perhettänne.Perheeseemme kuuluvat urheilevat koululaiset sekä vanhemmat ja paljon vierailevia sukulaisia. Erilaiset harrastukset ovat oleellinen osa per-heemme arkea ja urheiluturnaukset kutsuvat meitä viikonloppuisin. Arki sisältää sekä rutii-neja, kuten yhteiset ruokahetket ja koululaisten nukkumaanmenoajat, että vaihtelevan määrän innostusta tehdä ja osallistua erilaisiin tapah-tumiin jopa viikoittain. Koska perheemme on ”naisvaltainen”, ”go shopping & things” ovat mukava lisä arkirutiineihin.

Miksi lähditte mukaan isäntäperhetoimintaan?Aktiivinen ja vilkas perheemme toivoi tapahtu-van jotain uutta ja erilaista. Olimme harkinneet vaihto-oppilasta vuodeksi kotiimme, ja lopulta päädyimmekin varsin nopean päätöksen kaut-ta toimimaan isäntäperheenä Maailmanvaih-to ry:n ulkomaalaiselle nuorelle. Yhdistyksen kautta saamamme informaatio ja toimintaoh-jeistus antoi realistisen kuvan tulevasta vuo-

desta ja yhteiselämästä uuden ”perheenjäsenen” kanssa. Isäntäperhe toimii kulttuurien väli-senä kohtaamispaikkana, jossa oleellista on isäntäperheen tuki ja turva nuorelle. Toisaalta isäntäperhetoiminta on loistava mahdollisuus tutustua mielenkiintoisiin, vieraista kulttuu-reista saapuviin nuoriin. Koska vapaaehtoinen tulee perheeseen toisesta maasta ja kulttuuri on todella erilainen kuin Suomessa, päätök-semme ryhtyä isäntäperheeksi tukee lastemme kontaktirajapintaa kulttuurien väliseen vuoro-vaikutukseen. Yksi perheenjäsen lisää, intensii-visyys, rennot elämäntavat, kunnioittava asenne ja oleellisena osana kielitaidon kartuttaminen omassa kotiympäristössä ovat olleet niitä pe-rusteluita, joiden pohjalta perheemme hakeu-tui mukaan isäntäperhetoimintaan.

Onko isäntäperhetoiminta vastan-nut odotuksianne?Perhe-elämämme vapaaehtoisen kanssa on su-junut erilaisten tapojen ja tottumusten kautta oikein hyvin. Olemme ottaneet vapaaehtoisen

Volunteering

29

mukaan harrastuksiimme niiltä osin kuin hän itse on halunnut. Toisaalta lapset odottavat vä-hän enemmän ”isomman” tytön kontaktointia ja kielen opettamista kuin mitä on toteutu-nut. Sopeutuminen tarkoittaakin molemmin-puolista sosiaalista toimintaa, eikä pelkästään vapaaehtoisen uuden ystävä- ja tuttavapiirin rakentamista ulkomaalaisperiodin aikana.

Mikä on ollut yllättävää? Yllättävää on ollut positiivinen ja helppo in-tegrointi isäntäperheen ja vapaaehtoisen välillä. Perhe-elämän rytmejä ja toimintaa ei ole tar-vinnut muuttaa vapaaehtoisen eli uuden per-heenjäsenen vuoksi. Yllättävää on osittain ollut se, että joitakin yksinkertaisia tapoja voi joutua toistamaan useita kertoja ennen kuin vapaaeh-toinen ymmärtää niitä.

Onko vapaaehtoisen kanssa tapah-tunut hauskoja sattumuksia? Perheemme huolehtii kaikkien perheenjäsen-ten menemisistä ja tulemisista. Vieraskoreus oli lyhyt ajanjakso, jonka jälkeen jopa perheemme lapset huolestuivat, jos vapaaehtoinen ei saavu ajallaan kotiin, tai jos hänellä on tavaroita hu-kassa.

Mitä isäntäperheenä toimiminen on tuonut elämäänne?Erilaisten tapojen ja tottumusten tulva on ollut se, johon itse kukin perheenjäsen on kiinnittä-nyt entistä enemmän huomiota. Lisäksi lapset ovat totutelleet käyttämään pikkuisen vierasta kieltä päivittäin.

S u o m e n l u m i n e n t a l v i o n h i e n o k o k e m u s k a i k i l l e u l k o m a a l a i s i l l e v a p a a e h t o i s i l l e .

►

Volunteering

30

Mitä olette oppineet?Päivittäinen vieraan kielen käyttö on vahvistu-nut. Toisaalta oppimista on myös kaikki muu kanssakäyminen ja yhdessäolo.

Jos teillä on ollut hankaluuksia, niin miten niistä on selvitty?Kommelluksia on ollut sitäkin enemmän, kai-kista niistä jotenkin selviää – tosin aikaahan se vie.

Mitä haluatte sanoa isäntäper-heenä toimimista harkitsevalle?Isäntäperheys on koko perheelle antoisaa aikaa, se opettaa ja antaa uusia kokemuksia sekä kas-vattaa ymmärtämään. Perhe-elämä pysyy lähes ennallaan, kieli vaihtelee päivittäin, mutta muut koordinaatit pysyvät paikoillaan: koti, työ, lem-mikit ja harrastukset. Jännittävää on huomata, että odottaa vapaaehtoista kotiin kuin omaa perheenjäsentä, ja että on tärkeää suhtautua ti-lanteisiin mahdollisimman realistisesti.

Vapaaehtoisen ottaminen omaan kotiin ei loppujen lopuksi ole haasteellista tai vaikeaa, ja sitä tukee molemminpuolinen luottamuksen rakentaminen alusta alkaen. Oma positiivinen asenne sekä halu tehdä kansainvälistä työtä päivittäin tukevat tätä perhe-elämän vaihetta, jota varmastikin on mukava muistella keinus-tuolissa.

Isäntäperhekokemusta suositellen,A n n e , i s ä n t ä p e r h e e n ä 2 0 0 9 – 2 0 1 0

S u o m e n j ä r v e t , s u v i j a k e s ä i n e n l u o n t o m a h d o l l i s t a v a t v a p a a e h t o i s i l l e u u s i a h a r r a s t u k s i a . K o k e i l e v a i k k a p a s o u t a m i s t a !

P u l k k a m ä k i s o p i i s e k ä l a p s i l l e e t t ä a i k u i s i l l e : V a p a a e h t o i s e t - t e r v e t u l o a n a u t t i m a a n l u m e s t a !

31

Uutisia

Lattarit kiinnostavat jälleenViime elokuussa Maailmanvaihdon kautta lähti ensimmäistä kertaa enemmän vapaaehtoisia Af-rikkaan kuin Latinalaiseen Amerikkaan. Jäimme mielenkiinnolla odottamaan jatkuuko Afrikka-boomi tänäkin vuonna.

Kiinnostuksen kohde on kuitenkin jälleen vahvasti Latinalainen Amerikka. Syksyn valinta-päivässä valitsimme 11 osallistujaa Latinalaiseen Amerikkaan ja nyt kevään valintapäivässä kuusi. Erityisesti Bolivia on suosittu, sillä sinne on lähdössä neljä nuorta. Afrikkaan on valittu neljä osallistujaa kuten myös Aasiaan. Lisäksi Uuteen-Seelantiin ja Moldovaan lähtee molempiin yksi osallistuja.

Kevään valintapäivään osallistui 11 hakijaa. Haastattelijoina toimivat Jenny Asanti, Karita Blom, Tiina Erkkilä, Patricia Furrer, Marika Heinonen, Riikka Mannelin, Emilia Niemi ja Liisa Veikkolainen.

Vapaat vapaaehtoistyöpaikatVapaaehtoistyöpaikkoja on vielä avoinna ensi elokuun lähtöihin seuraavissa maissa: Nepal, Tai-wan, Ghana, Nigeria ja Peru. Meksikossa on yksi paikka avoinna tammikuussa 2011 alkavaan kuuden kuukauden ohjelmaan. Nämä paikat jaetaan hakujärjestyksessä. Paikkoihin tulee hakea 6.4.2010 mennessä.

J e n n y j a K a r i t a t ä y t t ä v ä t h a a s t a t t e l u r a p o r t t i a

32

Uutisia

Tahdotko mukaan Maailmanvaihdon hallitukseen?Mitä Maailmanvaihdon hallituksessa oikeasti tehdään? Hallituksen jäsenet ovat olleet mukana mm. järjestämässä infotilaisuuksia, esittelemässä järjestön toimintaa messuilla, vetämässä koulu-tuksia ulkomaalaisille ja suomalaisille osallistujille sekä isäntäperheille ja vapaaehtoistyöpaikoille, vierailleet vapaaehtoistyöpaikoissa, haastatelleet vapaaehtoistyöohjelmaan hakeneita ja koulutta-neet muita haastattelijoita sekä edustaneet Maailmanvaihtoa kansainvälisissä kokouksissa.

Hallituksen jäsenten tehtävät vaihtelevat riippuen siitä, mitä vastuita kukin haluaa itselleen ottaa. Hallitus kokoontuu noin kymmenen kertaa vuodessa. Kokouksissa päätetään mm. tulevista suunnitelmista, käytännön toiminnasta ja raha-asioista. Kerromme mielellämme lisää.

Hallituksen jäsenenä pääsee oppimaan järjestötyön koukeroiden lisäksi monenlaista mm. tie-dottamisesta ja kouluttamisesta sekä tietysti syventämään kulttuurien välisen kommunikoinnin taitojaan.

Maailmanvaihdon vuosikokous pidetään 22.3. Kokouksessa mm. valitaan järjestölle uusi pu-heenjohtaja sekä neljä varsinaista hallituksen jäsentä (vuoden 2011 loppuun) ja kaksi varajäsentä (vuoden 2010 loppuun). Kerro mielellään jo etukäteen, jos innostut asettumaan ehdokkaaksi hal-lituksen jäseneksi!

Kutsu vuosikokoukseenOlet lämpimästi tervetullut Maailmanvaihdon vuosikokoukseen kuulemaan uutisia toiminnas-tamme sekä päättämään, miten Maailmanvaihdon toimintaa tulevaisuudessa kehitetään.

Vuosikokouksessa valitaan myös uudet hallituksen jäsenet. Mikäli olet kiinnostunut vaikutta-maan Maailmanvaihdon asioihin ja saamaan arvokasta kokemusta kansalaisjärjestötoiminnasta, kannattaa asettua ehdolle hallituksen jäseneksi. Annamme mielellämme lisätietoja hallituksen jäsenen tehtävistä ja vastuista.

Aika: Maanantaina 22.3. klo 17.30Paikka: Maailmanvaihdon toimisto, Oikokatu 3, HelsinkiAsiat: ● Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen hyväksyminen ● Jäsenmaksut vuodelle 2010 ● Hallituksen ja puheenjohtajan vaali ● Tilintarkastajien valinta

Maailmanvaihto palaa tänä vuonna kahden vuosikokouksen käytäntöön, mistä johtuen vuosi-kokouksessa valittavan hallituksen kaudet ovat poikkeukselliset. Hallituksen varsinaiset jäsenet valitaan vuoden 2011 loppuun asti ja hallituksen varajäsenet valitaan vuoden 2010 loppuun asti. Tilintarkastajat valitaan vuodeksi 2010. Tervetuloa!

Ta l v i t e r k u i n n y k y i s e n h a l l i t u k s e n p u o l e s t a ,A n n i

A n n i K o s k e l ap ä ä s i h t e e r i

33

Uutisia

Vuonna 2008 Maailmanvaihto juhli 50–vuo-tismerkkipäiväänsä. Suomen ICYE on muut-tunut kristillisestä vaihto-oppilasjärjestöstä yleishumaaniksi vapaaehtoistyöohjelmia jär-jestäväksi Maailmanvaihdoksi. Toiminnan ydinajatus on sama: sillat kulttuurien välille rakentuvat arjen kohtaamisissa.

Jos haluat saada oman kappaleesi, voit tilata teoksen lähettämällä viestin osoitteeseen:

[email protected]

Teos maksaa 10 euroa sisältäen postituskulut.Kirjoita viestiin nimesi ja osoitteesi. Maksuoh-jeet saat kirjalähetyksen yhteydessä.

Julkaisusta löytyy tarinoita koko 50-vuoden ajan taipaleelta. Kirjoittajina mm.

- Anni Koskela: ”Viisikymppisenä yhä ajan-kohtaisempi”- Mikko Lipsanen: ”Suomen ICYEn 70-luku: kasvun ja aatteellisen keskustelun vuosikym-men”- Virpi Harilahti-Juola: ”Kuinka naiivista maa-ilmanparantajasta tuli realistinen idealisti”- Salvatore Romagna: ”30 years after!”

Tilaa Maailmanvaihto ry:n 50-vuotisjulkaisu:

”VIISI VUOSIKYMMENTÄ MAAILMAN VAIHTOA”

34

Kirjoita NewsletteriinLukijoiden kaikki kirjoitukset aina lyhyistä laajoihin juttuihin ovat lämpimästi tervetulleita. Newsletter ottaa mielellään vastaan myös piirrokset, kuvat, runot, pakinat ja muut luomukset! Palkkioksi saat ihailla lehteä, jossa oma panoksesi on mukana. Vapaaehtoistyöstä saat myös hyvän mielen. Jos olet kiinnostunut, ota yhteyttä lehden toimituskuntaan osoitteeseen [email protected]. Toimitus sujuu www-pohjalta sähköpostin avulla, joten siihen voi osallistua mistä päin maailmaa tahansa.

Write for NewsletterReaders’ writings wanted. Short or extensive, all writings are more than welcome. We would also happily receive your drawings, photos, poems, anecdotes and other creations! For a price you would get to admire your own contribution in a paper printed and published. Volunteerwork also gives you a pleasant mind. If interested, contact the Newletter staff at [email protected]. Editing is completed on a www-basis and by e-mail so you can take part in around the world.

Liity postituslistalleLiittymällä Maailmanvaihto ry:n postituslistalle saat sähköpostitse tietoa ajankohtaisista asioista; tulevista leireistä, mahdollisuuksista osallistua kansainvälisiin seminaareihin, erilaisista tapahtu-mista, jne. Halutessasi liittyä ICYE-listalle lähetä tyhjä viesti osoitteeseen;[email protected]

Vaihtoehtoisesti listalle voi myös liittyä Maailmanvaihdon kotisivuilla “Toimintaa Suomessa” osi-osta löytyvän linkin kautta.

Join our E-mail listBy subscribing to Maailmanvaihto’s mailing list you will receive information on current events, such as forthcoming camps, international seminars, trainings, parties. Join by..

1) sending an blank message to:[email protected]) or through the link that can be found on our web page in the section of “Toimintaa Suomes-sa”.

Muuta

35

Newsletteriin 4/2009 kirjoittaneet tai muuten sen

tekoon osallistuneet:

Yen-Hui Yu (Popo) Tiina SuomalainenMikko LipsanenAnna-Sofia JoroHeli VartiainenLiisa KeskitaloHeli TuovinenIlona MäkiläMeri Tennilä

Julkaisija: Maailmanvaihto ryToimittaja: Marika HeinonenTaitto: Arttu SuomalainenPainopaikka: Itä-Helsingin Monistus

Seuraava aineistopäivä: 12.2.2010Ilmestymisaikataulu: 4 kertaa vuodessaTilaushinta: Vuositilaus sisältyy Maailmanvaihto ry:n jäsenmaksuun

Tapahtumakalenteri



Yen-Hui Yu (Popo) Tiina SuomalainenMikko LipsanenAnna-Sofia JoroHeli VartiainenLiisa KeskitaloHeli TuovinenIlona MäkiläMeri Tennilä

Julkaisija: Maailmanvaihto ryToimittaja: Marika HeinonenTaitto: Arttu SuomalainenPainopaikka: Itä-Helsingin Monistus




Emily BuraziMicha GrueningerTzu-Jung HuangReeta KaikumoAnni Koskela

Anna KuparinenSuvi Lindgren

Mikko LipsanenValtteri Mujunen

Anne-Maritta TalaslahtiMeri Tennilä

Julkaisija: Maailmanvaihto ryToimittaja: Anna-Sofia JoroTaitto: Arttu SuomalainenPainopaikka: Itä-Helsingin Monistus


6.–9.5. Valmennus- ja loppuarviointikoulutukset. Märkiön leirikeskus, Nurmijärvi.21.5. Newsletter deadline29.–30.5. Maailma Kylässä 2010. Hallituksen koulutuspäivä Info lähtevien vanhemmille19.8.–29.8. Tulovalmennus. Jumijärven leirikeskus, Jämsä.

36

Yhteystiedot: Maailmanvaihto ry. - ICYE FinlandOikokatu 3, 00170 Helsinki.

tel. +358-9-774 11 01fax. +358-9-731 04 146

[email protected]

www.icye.org

newsletter 1 / 2010

Documents