Oirehoito ja sen järjestäminen

muilla kuin syöpäpotilailla

Finlandia-talo 24.09.2015

Juho Lehto

Keuhkolääkäri, Vs. palliatiivisen lääketieteen prof.

Palliatiivinen yksikkö, TAYS/TaY

• Palliatiivinen hoito on henkeä uhkaavaa tai kuolemaan johtavaa sairautta sairastavien potilaiden ja heidän läheistensä kärsimystä ehkäisevää ja lievittävää sekä elämänlaatua vaalivaa hoitoa– Kesto voi olla kuukausia tai vuosia

• Saattohoito on osa palliatiivista hoitoa - sen loppuvaihe– Kesto on yleensä päiviä-viikkoja

Mistä on kysymys ?

Palliatiivinen

hoito

Saattohoito

Mihin me kuolemme?

Verenkierto

Syöpä

DementiaTapa-turmat

Keuhko-sairaudet

0

5000

10000

15000

20000

25000

Yleisimpiä kuolinsyitä Suomessa 2013

Elämme yhä pidempään, mutta kuolemme yhä sairaampina

→ Kuolemisen kasvot muuttuvat

→ Palliatiivisen hoidon tarve ja merkitys kasvaa

(WHO: n. 20 % seuraavan 10-15 vuoden aikana Euroopassa)

Palliatiivisen hoidon tarvitsijat

(WHO)

Kuolleet Suomessa

(1990, 2000 ja 2012)

Miten me kuolemme?

Kuva poistettu

Miksi tästä oma esitys?

Mitä eroa on syöpäpotilaissa ja muissa?

Lorenz et al. Ann Intern Med 2008;148:147-159

Syöpä

Edennyt dementia, monisairaus jne.Monet keuhko- ja sydänsairaudet

Mitä samanlaista on syöpäpotilaissa ja muissa?

Oireet pitkälle edenneessä vaiheessa

Oire

Oireiden yleisyys

Syöpä Keuhko Sydän Munuainen Dementia

Kipu 30-94 % 21-77 % 14-78 % 11-83 % 14-63 %

Hengenahdistus 16-77 % 56-98 % 18-88 % 11-82 % 12-52 %

Pahoinvointi 2-78 % 4 %* 2-48 % 8-52 % 8 %*

Ahdistuneisuus 3-74 % 23-53 % 2-49 % 7-52 % 8-72 %

Sekavuus 2-68 % 14 -33 % 15-48 % 35-70 % -

Uupumus 23-100 % 32-96 % 42-82 % 13 -100% 22 %*

Moens K et al. J Pain Symtom Manage 2014;48:660

*1 tutkimus

Syöpäpotilaat ja ”ei-syöpäpotilaat”

• Ennustaminen on vaikeampaa ei-syöpäpotilaalla

– Menehtyminen useammin ns. pahenemisvaiheessa (esim. COPD,

sydämen vajaatoiminta) tai hitaasti hiipuen (esim. dementia)

MUTTA:

• Ei-syöpäpotilaan oireet ovat yhtä hankalia ja elämänlaatu yhtä heikko

• Ei-syöpäpotilaat saavat palliatiivista hoitoa vähemmän, vaikka

”absoluuttinen tarve” on sama

• Valtaosa vaikeaa sairautta sairastavista haluaisi keskustella

oirehoidosta ja ”loppuvaiheen” ratkaisuista

Pitkälle edenneen sairauden hoitosuunnitelma(Advanced care planning = ACP)

• Suunnittelu, kun potilas voi vielä kertoa toiveensa

– Toki myös läheiset mukaan

• Hoidon tavoitteiden tarkentaminen

– Potilaan toiveet ja ”epätoiveet” hoidosta/hoidon tavoitteista

– Tavoite: Elämänlaatu? Oireiden lievitys? Elämän pituus?

– Hoitolinjaukset / Hoitotahto

• Esim. elvytysyritykset, ”koneiden varaan joutuminen” (COPD, syd.vajaat.)

• Esim. sairaalasiirrot, keinotekoinen ravitsemus (dementia)

• Elämän loppuvaiheen hoitosuunnitelma

– Miten käytännössä järjestetään hoito, kun voimat uupuvat?

• Kotona vai hoitokodissa vai sairaalassa vai teholla?

• Oirehoidon varmistaminen loppuun saakka

Pitkälle edenneen sairauden hoitosuunnitelma

(ACP)

• Enemmän palliatiivista hoitoa ja saattohoitoa

• Parempi elämänlaatu

• Parempi hoitotyytyväisyys ja toiveiden toteutuminen

• Vähemmän ahdistuneisuutta (ei yleensä lisää)

• Vähemmän sairaalahoitoa ja enemmän kotihoitoa

• Vähemmän läheisten ahdistuneisuutta

Hoitosuunnitelman hyöty(Riippuu tutkimuksesta ja potilaasta)

”Toivotaan parasta ja varaudutaan pahimpaan”

Kanteluissa usein toistuva lause on

"miksi minulle ei kerrottu potilaan

lähestyvästä kuolemasta". Omaisilla

saattaa olla vaikeuksia ymmärtää

kotona vuosia yksin asuneen,

sydänsairaan vanhuksen yleiskunnon

romahtamista infektiotaudin

yllättäessä, ja tilanteen nopeaa

etenemistä saattohoitoon asti.

Sari Anttila, Ylilääkäri, Valvira

Pitkälle edenneen sairauden hoitosuunnitelma

(ACP)

Kura

tiiv

inen

Ei-parantava tautiin

kohdistuva hoito

Palliatiivinen hoito

Sa

atto

ho

ito

Parantava

hoito

Jälk

ihoit

oK

uo

lem

a

Pitkälle edenneen sairauden hoitosuunnitelma (ACP)

Hoitofilosofian ajankohdat

Kura

tiiv

inen

Ei-parantava tautiin

kohdistuva hoito

Palliatiivinen hoito

Sa

atto

ho

ito

Parantava

hoito

Jälk

ihoit

oK

uo

lem

a

Pitkälle edenneen sairauden hoitosuunnitelma (ACP)

Hoitofilosofian ajankohdat

Palliatiivinen ja taudin hoito yhdessä

Palliatiivinen ja taudin hoito rinnakkain (esim. hengenahdistus)

Lehto ym. Suomen Lääkärilehti 2011

Kuva poistettu

Keuhkolääkäri+

Pal. –lääkäri

Heng.ahd.hallinnan ohjaus

Fys.terapia/Toiminta-terapia

2. Käynti pal.-lääkärillä

1) Hengenahdistuksen hallinta parempi

interventioryhmässä

2) Elinaika pidempi interventioryhmässä

(Keuhkopotilaat)

Higginson IJ et al. Lancet Respir Med 2014(12):979-87

105 hengenahdistus-potilasta

- Keuhkosairaus 72 %

- Syöpä 20 %

- Muu 8 %

Tulokset

Palliatiivinen hoito ja kuntoutus rinnakkain

Interventio ”Tavallinen

hoito”

Palliatiivinen hoito ja ”hitaasti hiipuvat”Pitkälle edennyt dementia/monisairaus

• Hoitoneuvottelu/-suunnitelma ajoissa (Hoitotahto)

– Jopa vuosia ennen ”H-hetkeä”

• Mahdollisuus hoitoon omassa hoivapaikassa loppuun

saakka (vrt. kotisaattohoito)

– Koulutus henkilökunnalle oirehoidosta

– Lääkkeiden ja välineiden saatavuus

– Saattohoitotiimien tuki (esim. kotisairaalat)

– Läheisten tukeminen

Kura

tiiv

inen

Ei-parantava tautiin

kohdistuva hoito

Palliatiivinen hoito

Sa

att

oh

oit

o

Parantava

hoito

Jälk

ihoit

oK

uo

lem

a

Palliatiivinen hoitolinja

Pitkälle edenneen sairauden hoitosuunnitelma (ACP)

Saattohoitoketju

Hoitofilosofian ajankohdat

”Saattohoitoon saattaminen”

”Konservatiivinen hoito”, ”Jäädään seurantaan”Jatkohoito: Kontrolli sairaalan pkl:lla tai omalla lääkärillä

KOTI Päivystyspkl

Tk/Omalääkäri

Tk/vuode-os.

ESH/vuode-os.

Saattohoitoketju ilman hoitoketjua

Hoitolinjaus (ESH): Palliatiivinen hoito”Saattaen vaihto” (PAL-yksikkö tukee)

KO

TI

Joustava konsultaatioapu- PAL-yksikkö (Erikoissairaanhoidon palliatiiviset palvelut)

- Pirkanmaan hoitokoti (Saattohoidon tuki)

KSH/Kotisairaala/(pkl)

- Hoitoturva 7/24 h, puhelinnumero Tukiosasto

Saattohoitoketju PirkanmaallaLehto JT et al. www.terveysportti.fi/xmedia/shp/shp01126/hoitoketju_matriisi.html

Onko tämä mahdollista muilla kuin syöpäpotilailla?

Kura

tiiv

inen

Ei-parantava tautiin

kohdistuva hoito

Palliatiivinen hoito

Sa

att

oh

oit

o

Parantava

hoito

Jälk

ihoit

oK

uo

lem

a

Pitkälle edenneen sairauden hoitosuunnitelma (ACP)

Saattohoitopäätös

Hoitofilosofian ajankohdat

Saattohoito

Kuolevan potilaan diagnoosi

Ei-syöpäsairauksissa epävarmuus on suuri

1) Loppuvaiheen sairaus

JA

2) Samoja merkkejä kuin syövässä ?

– Vuodepotilaaksi

– Sekavuus

– Väsymys, uneliaisuus

(”Äiti/isä/puoliso nukkui pois…”)

– Hengitys epäsäännöllistä, haukkovaa

– Ei enää syö/juo

Edmons et al. Pal Med 2001

%

Keuhkosyöpä vs. muu keuhkosairaus

ACP + ACP -

”Kuolemisen laatu”

- Omainen hyvin tyytyväinen 83 % 48 %

- Omainen arvioi potilaan hyvin

tyytyväiseksi

86 % 37 %

Detering et al BMJ 2010

”Toivotaan parasta ja

varaudutaan pahimpaan”

Vaikka ei ole varma, suunnitella voi…

• Oirelääkitys

– Oireita (esim. kipua) hoidetaan loppuun saakka

– Suoneen/ihon alle/suun limakalvoille, jos potilas ei

jaksa enää ottaa suun kautta

• Muu oirehoito

– Asento, iho, suu, ilmavirta jne.

• Lopetetaan turhat lääkkeet ja toimenpiteet

• Katsotaan sängyn ympärille

– Lähellä kuolemaa hoidetaan omaisten

tulevaa elämää

• Henkinen/hengellinen tuki

Kuolevan potilaan diagnoosin merkitys

Saattohoito

Oirehoidon järjestäminen ei-syöpäpotilailla

Ydinasiat

1. Keskustelut palliatiivisesta hoidosta ja sairauksien

luonteesta

- Yleisellä tasolla (kansalaiset)

- Potilaan ja läheisten tasolla (ACP-suunnitelmat)

2. Palliatiivinen hoito jo varhain taudin hoidon rinnalle

3. Palliatiiviseen hoidon osaaminen ja konsultaatiotuki

- Myös saattohoitoyksiköiden ulkopuolelle (ESH ja PTH)

4. Toimivat saattohoitoketjut

5. Kuolevan potilaan erityisaseman hyväksyminen