Pientä Suuressa hankkeen tilaisuus 16.5.2014 "Mallioppimistilojen hahmottelua ja ideoimista" -tapahtuma
TRANSCRIPT
Oiva maisema Oppiminen muuntuvassa maisemassa
JAMK, Ammatillinen opettajakorkeakoulu
Presenter
Presentation Notes
ÄLYÄ! Ammattikorkeakoulupedagogiikka uudistuu -foorumi Maanantaina 25.11.2013 klo 9.00-15.00 Auditorio TD-102, Metropolia Ammattikorkeakoulu, Tukholmankatu 10, Helsinki 10.00 Ajatus liikkuu - iloa oppimiseen! Satu Aksovaara, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, AOKK 10.30 SMART and Higher Education Learning Spaces Louise Haines, UK and Northern EMEA (Nordics & Benelux)
Työssä oppiminen
WAU! Factory kokeilu- ja kehittämisympäristö
LUENTOSALISuurryhmä -opetus
LUOKKA D505(20 – 40 hkö)
PIENRYHMÄ D206(10-20 hlö)
YKSILÖOHJAUSTILA”Puhelin koppi”
TYÖPAIKAT
WEBINAARIOT”OnLine opetus”
STUDIO”OffLine opetus”
TYÖSALIT & LABORATORIOT
TYÖSALIT & LABORATORIOT
MIKRORYHMÄ D220(<10 hlö)
WAU! Lounge”Käytävä ohjaus”
VIRTUAALI MAAILMAT
Monenlaiset oppijat
Ammatillisen kasvun ja
kehityksen ohjaus
Ammattipedagogiset toimintamallit
Asynkroninen oppiminen Synkroninen oppiminen
Monenlaiset oppijat
Ammattipedagogisten toimintamallien rakentaminen ja oppimisen laboratoriot
Sosiaalinen oppimisympäristöSosiaalinen verkosto, rakenne ja systeemi, ihmiset ja vuorovaikutus
Hyvän oppimisympäristön elementit
Psyykkinen oppimisympäristöTiedot, taidot, tunteet ja motivaatio
Pedagoginen oppimisympäristö on hyvän fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen oppimisympäristön summa, jossa osataan hyödyntää ja
yhdistää näitä tekijöitä oikeassa määrin.
Presenter
Presentation Notes
Oppimisympäristöä voidaan tarkastella pedagogisesta näkökulmasta käsin. Pedagoginen oppimisympäristö käsittää oppimisessa ja opetuksessa käytetyt pedagogiset menetelmät ja käytänteet (Silander & Ryymin, 2012). Oppimisympäristön tulee mahdollistaa monipuolisten opiskelumenetelmien ja työtapojen käyttö. Tuoreen tutkimuksen mukaan (Çubukçu, 2012) opettajat pitävät psyko-sosiaalista ulottuvuutta tärkeimpänä oppimisympäristön tekijänä. Tämä voi johtua siitä, että edelleen opettajat tietävät heikosti, mikä merkitys fyysisellä ympäristöllä on tai he kokevat, että fyysiseen ympäristöön heillä on vähiten mahdollista vaikuttaa. Lähde: 5.1.3 Fyysiset tilat monipuolisina oppimistiloina Uusia koulurakennuksia suunniteltaessa tai vanhoja kouluja saneerattaessa on aiempaa enemmän alettu pohtia kouluarkkitehtuurin ja oppimiskäsitysten yhteyttä. Ulkoisten seikkojen ja tyylikkäiden tilaratkaisujen ohessa on kiinnitetty siten entistä enemmän huomiota myös opetusmenetelmien ja -sisältöjen kannalta ideaalisiin tilankäyttöratkaisuihin. Koulu rakennetaan oppimista varten, joka tapahtuu parhaiten silloin kun opiskeluympäristö tukee opetuksen tavoitteita, sisältöä ja oppimisympäristöä. Ongelman muodostaa vain se, 119 että käytetty pedagoginen malli ei ehkä ole tarpeeksi tiedostettu niiden taholla, jotka koulurakennusta suunnittelevat. (Heppell ym. 2004, 14; Nuikkinen 2005, 61 - 66.) Opetettavien asioiden konkretisointi ja kiinnostuksen herättäminen tarvitsevat usein avukseen erilaisia pedagogisia välineitä ja materiaaleja sekä sellaisia sisustuksellisia ratkaisuja, mitkä luovat kodin tuntua mutta myös toimivat sekä opettajan että oppilaan apuna (vrt. kuvat 1 ja 2). Tiedonkäsityksen painottuessa yhä enemmän staattisesta ja passiivisesta oppimiskäsityksestä dynaamiseen ja aktiiviseen, luokkahuone jää usein pieneksi, mikä ei enää vastaa merkityksellisenä pidettävää opiskelua ja oppimista (Brotherus ym. 1999, 86; Heppell ym. 14 - 17). Erilaisten tilojen tärkeys tulisi huomioida koulutyöskentelyn lisäksi yleisen kasvun ja kehityksen tukemisen kannalta, jolloin huomiota kiinnitetään erityisesti erilaisten oppilaiden ja toimintatapojen tukemiseksi (Björklid 2005, 18 - 19, 50 - 51). Tällöin erilaiset ryhmätyötilat nousevat tarkastelun keskiöön: Heppell ym. (2004, 2 - 4) toteavat, että oppimistila, jossa toisaalta korostetaan tilantuntua, mutta jonka odotetaan myös palvelevan pienryhmien työskentelyä, edellyttää tilaratkaisuissa moduuleita, soluja tai muita joustavia ja muunneltavista osista muodostuvia kokonaisuuksia. Arkkitehtuurin tulee pohjata aina opetussuunnitelmaan, mikä velvoittaa opetuksessa käytettävän tietynlaisia tiloja jo turvallisuusnäkökulmasta (esimerkiksi kemian ja fysiikan kokeiden mahdollistaminen tai kotitaloustunneilla toteutettavien ruokien valmistaminen).
LUOKKA
ONLINEYKSILÖ RYHMÄ
SYNKRONINEN
ASYNKRONINEN
ONLINE
Opiskelijat tekevät teknologian tuella henkilökohtaisia oppimistehtäviä
TYÖPAIKKA
MAAILMA
Opiskelijat opiskelevat opettajan ohjauksessa teknologian tuella
OHJAUSTILANNE
”IRIS”
Opiskelijat ja opiskelijat saman asian äärellä teknologian tuella
Opiskelijat ja opettajat saman asian äärellä teknologian tuella (Wiki, keskustelufoorumi, …)
OFFLINE
OHJAUS
MONENLAISET OPPIJAT
OPPIMISYMPÄRISTÖT”wau LAB” Työssäopppiminen
OHJAUS
Oppijat nähtiin ennen tiedon kuluttajina, jotka omaksuivat tietoa luokassa kuuntelemalla opettajaa.
23.5.2014
Samantahtinen opetus
samantahtinen opetus
oppilaat
oppiminen
vapautuslisäopetus
?
1+2=3
f(x)=x^2 + y
? Voidaanko TVT:n avulla mahdollistaa yksilöllisempi eteneminen
Yhteistöllinen tiedon rakentaminenOpetusmenetelmät ja opetusteknologia (TVT) käsikkäin
Toiminnallisilla menetelmillä tulevaisuuteen
Iloa ja into oppimiseen mahdollistava oppimisympäristö - muuntojoustava!
Vertaisoppiminenopiskelijat oppivat toistensa kanssa ja toisiltaan ilman opettajan välitöntä interventiota
Yrittäjyys ja sen tukeminenRealisoitumiseen ratkaisuja opetusmenetelmillä
Yksilöllisen oppimisen malliOpetusmallissa opettaja ei lähtö kohtaisesti opeta koko ryhmälle teoriaa yhteisesti, vaan oppilaat opiskelevat teorian joko itsenäisesti tai yhteisöllisesti hyödyntäen vertaistukea. (Flipped classroom)
Presenter
Presentation Notes
yrittäjyyskasvatuksen opetussuunnitelmaa käytäntöön ja keksitään sen realisoitumiseen uusia ratkaisuja. Tieto-ja viestintäteknologioiden kehityshankkeet ovat yrittäneet juurruttaa uusia laitteita ja ohjelmistoja koulumaailmaan. Usein nämä hankkeilla ei kuitenkaan ole saatu aikaan pitkäaikaisia muutoksia koulujen ja opettajien toimintatavoissa. Oppimisympäristöä voidaan tarkastella pedagogisesta näkökulmasta käsin. Pedagoginen oppimisympäristö käsittää oppimisessa ja opetuksessa käytetyt pedagogiset menetelmät ja käytänteet (Silander & Ryymin, 2012). Oppimisympäristön tulee mahdollistaa monipuolisten opiskelumenetelmien ja työtapojen käyttö. Tuoreen tutkimuksen mukaan (Çubukçu, 2012) opettajat pitävät psyko-sosiaalista ulottuvuutta tärkeimpänä oppimisympäristön tekijänä. Tämä voi johtua siitä, että edelleen opettajat tietävät heikosti, mikä merkitys fyysisellä ympäristöllä on tai he kokevat, että fyysiseen ympäristöön heillä on vähiten mahdollista vaikuttaa. Lähde: 5.1.3 Fyysiset tilat monipuolisina oppimistiloina Uusia koulurakennuksia suunniteltaessa tai vanhoja kouluja saneerattaessa on aiempaa enemmän alettu pohtia kouluarkkitehtuurin ja oppimiskäsitysten yhteyttä. Ulkoisten seikkojen ja tyylikkäiden tilaratkaisujen ohessa on kiinnitetty siten entistä enemmän huomiota myös opetusmenetelmien ja -sisältöjen kannalta ideaalisiin tilankäyttöratkaisuihin. Koulu rakennetaan oppimista varten, joka tapahtuu parhaiten silloin kun opiskeluympäristö tukee opetuksen tavoitteita, sisältöä ja oppimisympäristöä. Ongelman muodostaa vain se, 119 että käytetty pedagoginen malli ei ehkä ole tarpeeksi tiedostettu niiden taholla, jotka koulurakennusta suunnittelevat. (Heppell ym. 2004, 14; Nuikkinen 2005, 61 - 66.) Opetettavien asioiden konkretisointi ja kiinnostuksen herättäminen tarvitsevat usein avukseen erilaisia pedagogisia välineitä ja materiaaleja sekä sellaisia sisustuksellisia ratkaisuja, mitkä luovat kodin tuntua mutta myös toimivat sekä opettajan että oppilaan apuna (vrt. kuvat 1 ja 2). Tiedonkäsityksen painottuessa yhä enemmän staattisesta ja passiivisesta oppimiskäsityksestä dynaamiseen ja aktiiviseen, luokkahuone jää usein pieneksi, mikä ei enää vastaa merkityksellisenä pidettävää opiskelua ja oppimista (Brotherus ym. 1999, 86; Heppell ym. 14 - 17). Erilaisten tilojen tärkeys tulisi huomioida koulutyöskentelyn lisäksi yleisen kasvun ja kehityksen tukemisen kannalta, jolloin huomiota kiinnitetään erityisesti erilaisten oppilaiden ja toimintatapojen tukemiseksi (Björklid 2005, 18 - 19, 50 - 51). Tällöin erilaiset ryhmätyötilat nousevat tarkastelun keskiöön: Heppell ym. (2004, 2 - 4) toteavat, että oppimistila, jossa toisaalta korostetaan tilantuntua, mutta jonka odotetaan myös palvelevan pienryhmien työskentelyä, edellyttää tilaratkaisuissa moduuleita, soluja tai muita joustavia ja muunneltavista osista muodostuvia kokonaisuuksia. Arkkitehtuurin tulee pohjata aina opetussuunnitelmaan, mikä velvoittaa opetuksessa käytettävän tietynlaisia tiloja jo turvallisuusnäkökulmasta (esimerkiksi kemian ja fysiikan kokeiden mahdollistaminen tai kotitaloustunneilla toteutettavien ruokien valmistaminen).
Oppimismenetelmillä on merkitystä
Uudenlainen oppimisympäristö kannustaa aktiiviseen, osallistuvaan oppimiseen, jossa oppija on myös itse tiedon tuottaja.
23.5.2014
Pedagogiikan ja tilan suhteen ohjaaminen on haasteellista
”Tavoitteena tila, joka elää ja muuntuu!”
Erilaiset oppimisen muodot kuten yksilö-, ryhmä- ja monimuoto-opetus, edellyttävät erilaisia tiloja.
Esimerkiksi yhteistoiminnallinen ja tutkiva oppiminen asettavat omia vaatimuksia tilasuunnittelulle.
Presenter
Presentation Notes
Koulurakennuksen pitää edistää hyvinvointia. Siihen tarvitaan ergonomisesti mukavat kalusteet, värejä, taidetta sekä runsaasti luonnonvaloa. Uusi teknologia ja uudet oppimisen mallit vaikuttavat koulun arkkitehtuuriin, ja erilaiset kokeelliset oppimistilat eli niin sanotut laboratoriot, factoryt tai mediateekit sekä itsenäinen teknologia-avusteinen opiskelu alkavat näkyä koulujen ohjelmissa ja arkkitehtuurissa. Joustavuus ja muunneltavuus Tulevaisuuden koulun ominaisuuksina korostuvat joustavuus ja muunneltavuus. Rakennuksen joustavuus ja muunneltavuus voivat äärimmillään merkitä sitä, että koko käyttötarkoitus on muutettavissa suhteellisen nopeasti ja edullisesti. Uusissa koulurakennuksissa on kuitenkin niin paljon kalliisti varustettuja tiloja, ettei aivan tällaista muunneltavuutta tavoitella. Joustavuus tarkoittaa esimerkiksi rakennuksen sopeutumista eri-ikäisten ihmisten käyttöön. Muunneltavuus tarkoittaa ensisijaisesti rakennuksen sisäisiä huonetilamuutoksia, tilojen yhdistelemistä toisiinsa eri tavoilla ja niiden luonteen muuttamista sijoittamalla kalusteet uudelleen. Perinteisestä yhden opettajan hallitsemasta luokkatilasta ollaan siirtymässä hajautetumpiin malleihin, jolloin voidaan integroida erilaisia opetusmenetelmiä ja oppiaineita. Nyt yhdessä opetustilassa voi olla kaksi opettajaa samanaikaisesti usean pienemmän ryhmän kanssa. Yksi opettaja voi opettaa myös useita eri tilassa olevia ryhmiä, joihin hänellä on kuitenkin koko ajan näköyhteys
Uudenlainen oppimistila muuntuu tilanteen mukaan ja innostaa oppimaan.
Presenter
Presentation Notes
Omasta mielestämme onnistuimme ja opiskelijoiden palautteen perusteella saavutettiin oppimisen tila johon haluttaisi kokoontua myös ryhmissä työstämään oppimistehtäviä ilman opettajaa. Ilmeisesti me onnistuttiin myös opettajien mielestä LayOut – luokasta (perustila) – ja muunnelmat (avoimet oppimateriaalit)
LayOut - Oppimismenetelmät ja oppimisympäristöt käsikädessä
• Opetusmenetelmän kuvaus
• Kalustesijoittelu tukemaan opetusmenetelmää
• TiVi- ratkaisut tukemaan opetusmenetelmää
LayOut - Kalamalja
Presenter
Presentation Notes
Loimme opettajille ideoinnin pohjaksi pedagogisesti suunniteltuja layout-ratkaisuja, joissa kalustesijoittelu tukee kulloinkin valittua opetusmenetelmää, ja joka on mahdollista kuorruttaa mallinnetuilla TiVi- ratkaisuilla. Koska opettajiemme työ on liikkuvaa eikä opetus useinkaan tapahdu omalla kampuksella ja juuri tässä luokassamme, muokkasimme opetusmenetelmiä soveltumaan myös vähäisen (tai olemattoman) teknologian avulla. Järjestimme opettajille ideapajoja sytyttääksemme heissä innostuksen kokeilla oppimisympäristöä ja uudenlaista toimintatapaa kokonaisuutena.�
”En olisi ikinä voinut kuvitellakaan, että oppimisympäristöllä, väreillä, sisustuksella ja tapeteilla voi olla näin valtava vaikutus oppimiseen”…
Pauliina SilvennoinenLehtori, JAMK Liiketoiminta
Presenter
Presentation Notes
Miksi on tehty? – oppimisen laatu ja sulautunut Tivi
Lähde: Käyttäjälähtöiset tilat, Uutta ajattelua tilojen suunnitteluun [TEKES]
