OPPIKIRJA

SUOMEN JiIAMETEESSÄ.Kirjoittanut

A., e. 3s^cor>EEisr.

Neljäs painos.

Hinta: 40 penniä.

NUPURISSA,

Clouberg ja kump:n kustannuksella.

OPPIKIRJA

SUOMEN MAANTIETEESSÄ.Kirjoittanut

.A.. E. IvIOI3EE3Sr.

Neljäs painos.

W II P UR!S S A,

Clouherg ja kump:n kustannuksella.

\WIIPURISSA,N. A. Zilliacus'en kirjapainossa, 1878.

Suomen Suuriruhtinaanmaa,6,700 neliöpenikulmaa, 1,900,000 asujanta.

Suomi eli Suomenmaa (Suomen mannermaa)on 59° ja 70° välillä pohjois-leveyttä sekä 38° ja 50°välillä itäis-pituutta. Pisin väli pohjoisesta etelään on108 suonien penikulmaa Tenojoen mutkasta luodettakohti, joka on 4 suomen penikulmaan Jäämerestä, ete-läisimpään suippuun Hankoniemeen. Pisin väli lännestäitään on 57 suomen penikulmaa.

Suomen rajana pohjoisessa on Norja, idässä We-näjä, etelässä Laatokka, Wenäjä, Suomenlahti ja Itä-meri, lännessä Pohjanlahti ja Ruotsi. Rajana Norjaavasten on osa Tenojokea, Wenäjää vasten kaakossa Raja-joki, Ruotsia vasten Tornion joki ja tämän syrjäjokiMuonion joki. Wenäjänpuolisella rajalla ovat kuverne-mentit Arkankeli, Aunus, Pietari eli Inkerinmaa.

Suomi on suurimmaksi osaksi epätasaista; se ontäynnänsä vuoria, joista ei ainoakaan ole varsin korkea,metsiä, rämeitä, soita ja järviä, jotka viimemainitut täyt-tävät suuren osan sen pintaa. Korkeimmat kukkulatovat maan pohjoisimmassa osassa, niinkuin Ilaldischok,etinnä luoteessa Norjan rajaa vasten, 4,200 jalk.korkea(= 1,200 meteriä) jaPallastunturi, lähellä Muonionjoen mut-kaa etelääkohti, 2,900 suomen jalankorkuinen (= 850 m.).Muutamat toiset kukkulat samalla seudulla ja tuo yksi-näinen Peldooaive lähellä Tenojoen keski-osaa, ovatmyöskin korkeammat kuin 2 tuh. jalkaa (== 600 m.). Vuo-riselänteet maan pohjoisessa osassa ovat 1,000 jalan(== 300 m.) korkuisia ja vielä korkeampiakin. Ne alene-vat etelään päin 3—400 jalan (= 90—120 m)*) korkui-

*) Etelä-Suomen korkein kohta on Tiirismaa, etelään Pai-janneesta, lähes 800 jalkaa (== 230 m.)

4

siksi, tehden ylänkömaan, johon kuuluu suurin osamaata. Tämä ylänkömaa alenee vähitellen läntistärantaa kohti, joka ylimalkaan on alaista ja lakeaa.Etelärannalla päättyvät selänteet jyrkkinä mereen, teh-den paljon niemekkeitä sekä sangen suuren saariston,varsinkin Pohjanlahden suulle (Ahvenanmaan saaris-ton). Länsirannistolla on saaristoja ainoastaan siel-lä täällä, niinkuin Pohjanlahden kaidimmassa osassa,Meren kurkussa. — Pitkin rantaa huomataan maanalituisesti kohoavan. Etelässä kohoaa se 2 jalkaa100 vuoden kuluessa, vaan pohjoisessa 3 x/2 jalkaa.— Maan laajin tasanko on Pohjanlahden keskimäi-sellä rannalla.

Suomen emävuoristo on Maanselkä. Se kulkeeNorjan tuntureista eli Kölistä itään päin, ensin pitkinNorjan rajaa ja sitten Suomen Lapin läpi Talkunaoaivenimiseen kukkulaan lähellä Wenäjän rajaa. Tässä sekääntyy etelään päin, ja on Näränkävaara nimisestäkukkulasta alkaen rajana, kunnes se Miinaan vuorissakääntyy kaakkoa kohti Wenäjänmaahan.

Maanselästä lähtee kaksi pitkää harjannetta: 1)Suomenselkä Miinaan vuorista ensin länteen päin jasitten lounasta kohti Pohjanlahteen saakka. Tämäharjanne eroittaa Pohjanmaan Karjalasta, Savosta, Hä-meestä ja Satakunnasta. 2) Salpausselkä, Lieksan vuo-risolmusta Wenäjällä, ensin etelään päin ja sitten luo-detta ja länttä kohti Joensuun kaupungin luo, josta sekaarevasti ja yhtäsuuntaisesti etelärannan kanssa ulot-tuu Pohjanlahdelle eteläpuolella Kokemäen jokea. Tämäviimemainittu osa Salpausselkää on lähellä sitä rajaa,jonka pohjoispuolella ovat Savon, Hämeen ja Satakun-nan maakunnat ja eteläpuolella Karjala, Uusimaa jaVarsinais-Suomi. Näinät kaksi harjannetta rajoittavatpohjoispuolella ja eteläpuolella laajan, vaan vähän ko-houtuneen ylänkömaan, jonka rajana lännessä on Sata-kunnanselkä, mikä kulkee läpi Keski-Satakunnan.

5

Tämän ylänkömaan läpi kulkevista harjanteistaovat seuraavat, Suomenselästä lähtevät haarat tärkeim-mät : 1) Karjalanselkä kulkee kaarenmoisesti kaakkoisessasuunnassa Koillis-Savon ja Pohjois-Karjalan läpi Joen-suuhun päin. 2) Savonselkä kulkee läpi Länsi-Savonetelää kohti, kunnekka eteläpuolella Saimaata yhdistyySalpausselkään. 3) Hämeenselkä kulkee Hämeenmaanläpi etelää kohti pitkin Päijänteen länsirantaa ja yhdis-tyy eteläpuolella mainittua järveä Salpausselkään. —

Salpausselästä lähtevistä harjanteista ansaitsevat mai-nitsemista: 1) Lohjanselkä, joka kulkee läpi läntisen Uu-denmaan lounasta kohti Hankoniemeen. 2) Äyräpään-selkä, joka eteläpuolelta Saimaata lähtee kaakkoa kohtija menee Inkerinmaahan.

Myöskin siinä osassa Suomen ylänkömaata, jokaon pohjoispuolella Suomenselkää, on muutamia Maan-selästä lähteviä, verraten korkeita harjanteita, niinkuin:1) Ounasselkä, jonka etelä-osalla on nimi Airiselkä,

kulkeva Norjan rajalta etelään päin pitkin Muonion jaTornion jokia Pohjan lahdelle. 2) Kainunselkä, Närän-kävaarasta lounasta kohti Suomenselkään.

Näiden selänteitten kautta syntyy viisi vesistöä.Ylänkömaan vesissä on omituista se, että joukko järviäjaksottain yhdistyy yhteiseksi purkuvedeksi, jota vastoinalankomaan vedet laskevat eri jokien kautta.

1. Pohjoinen vesistö sisältää vedet pohjois-puolella Maanselkää, jotka vedet laskevat JäämereenjaWienan mereen. Sen suurin järvi, Inarinjärvi, 415 jal-kaa (123 m.) meren pintaa korkeammalla, johon Ivalojokijuoksee, laskee Patsjoen kautta ulkopuolella maan ra-jaa Varangin vuonoon. Suurin joki on Tenojoki, jokavirtaa Tenovuonoon Norjassa. Järvet itäpuolella Maan-selkää (Kuusamon haara) laskevat Wienan mereen.

2. Luoteinen vesistö rajoittuu Maanselkään jaSuomenselkään ja sen vedet laskevat Pohjanlahden poh-jois-osaan. Sen merkittävimmät joet ovat: 1) Ruotsista

6

juokseva Tornionjoki ynnä sen vasemmalta puolelta liit-tyvä syrjäjoki Muonionjoki. — 2) Kemijoki, Talkkuna-oaivesta, virtaa läpi Kemijärven ja saa oikealta syrjä-joekseen Ounasjoen. — 3») lijoki. — 4) Oulun joki, jokaon Pohjanmaan tärkeinnä kauppareittinä, lähtee Oulun-järvestä Niskakosken kautta, ja tekee useampia koskia,joista Pyhäkoski on suurin, ja laskee Oulun luona Poh-janlahteen. Oulunjärvi, 390 jalkaa (115 m.) meren pin-taa korkeammalla, on sen vesistön keskuksena, jotaMaanselkä, Suomenselkä ja Kainunselkä rajoittavat. Sii-hen tulee pohjoispuolelta Hyrynsalmen haara Kehimän-joen kautta ja itäpuolelta Sotkamon haara Kajaaninjoenja Ämmäkosken kautta. — 5) Siikajoki. — 6) PyhäjokiPyhäjärvestä. — 7) Ahtavan joki, juokseva läpi Lappa-järven. — 8) Lapuanjoki. — Kyrö?joki, suurin Etelä-pohjanmaalla; sen ylistä osaa nimitetään Kauhajoeksi jakeskijuoksua Ilmajoeksi.

3. Lounainen vesistö rajoittuu Suomenselkään,Hämeenselkään, vähäksi osaksi Salpausselkään ja Loh-janselkään ja sen vedet laskevat Pohjanlahden etelä-osaan ja Itämereen. Suurin joki on Kokemäenjoki, jon-ka kautta laskevat ne vedet, jotka ovat eteläisen ylän-kömaan läntisemmässä osassa (Suomenselän, Hämeen-selän, Salpausselän ja Satakunnanselän välillä). Näidenvesien keskijärvenä on vähäinen Pyhäjärvi, keskellä ylän-kömaan sanottua osaa eteläpuolella Tampereen kau-punkia.

Pyhäjärveen tulee lisävesiä pohjoispuolelta ja etelä-puolelta. Pohjoispuolelta tulee yhdistyneenä kolme haa-raa: Atsärinselkä, Pihlajavesi ja Keuruunselkä, jotkalaskevat Ruoveteen, josta vesij-oukko taas jatkaa Muro-leenkosken, tuon ison Näsijärven, 314 jalkaa (93 m.) me-ren pintaa korkeammalla, ja Tampereenkosken kauttakulkuansa Pyhäjärveen.

Eteläisellä vesijaksolla on myöskin kolme haaraa:Längelmäen haara, johon kuuluu Langelmäenvesi, Roi-

7

■nee, Pälkäneenvesi ja Mallasvesi; 2) Hauhonhaara, jokaalkaa Lummeneen ja Vesijaon järvistä lähellä Päijän-nettä; ja 3) Wanajan haara, jossa on Wanajavesi. Nä-mät haarat yhdistyvät Sääksmäen kirkon luona Raudun-selkään, josta vesijoukko Kuokkalankosken ja useampainjärvien kautta jatkaa kulkuansa Pyhäjärveen.

Pyhäjärvestä johtaa Nokiavirta veden Kuloveteen,joka saa pohjoispuolelta lisäksi Kyrösselän Kyröskoskenkautta. Kulovedestä juoksee Kokemäenjoki. Se virtaakaarenmoisesti lounatta ja luodetta kohti, ja katkaistenSatakunnanselän Kiettareen koskessa, laskee se Pohjan-lahteen, 3 suomen penikulmaa alapuolella Porin kau-punkia.

Eteläpuolella Kokemäenjokea laskee samaan lah-teen Eurajoki Pyhäjärvestä. — Aurajoki, joka juokseeTurun kaupungin läpi, laskee Itämereen.

4. Keskimmäinen ja Eteläinen vesistö ra-joittuu Lohjanselkään, Hämeenselkään, Suomenselkään,Savonselkään ja Äyräpäänselkään ja sen vedet laske-vat Suomenlahteen. Suurin joki on Kymijoki, joka joh-taa ne vedet, jotka ovat eteläisen ylänkömaan keski-osassa (Hämeenselän ja Savonselän välillä, edellinenlänsi- ja jälkimäinen itäpuolella).

Suurin järvi on Päijänne, 12 suomen penikulmaapitkä, 2—3 penink. leveä, 262 jalkaa (77,7 m.) merenpintaa korkeammalla. Sen suurimmat lisävedet tulevatpohjoispuolelta 3 vesihaarasta: Wiitasaaren haara, jossaon suuri Keitele, Saarijärven haara ja Rautalamminhaara. Nämät haarat yhdistyvät Laukkaan kirkon luo-na vähäiseen Saraveteen., josta Kuhankoski, Leppävesi^Haapakoski (Jyväskylän seudulla) vievät veden Päijän-teesen. — Itäpuolelta saa Päijänne Tainiovirran kaut-ta lisäksi Sysmän haaran, jossaon suuri Puulavesi, län-sipuolelta Lummeneen ja Vesijaon, joilla siis on kaksipurkua, sekä eteläpuolelta Vesijärven.

Päijänteen kaakkois-osasta vie Kalkkistenkoski Ruot-

8

salaisenjärveen, jostaKymijoki alkaa. Kulkiessansa kaak-koa kohti, tekee tämä joki Heinolan kaupungin luonaJyrängön kosken ja saa pohjoispuolelta lisäksi Mänty-harjun haaran, jonka kautta Puulavedellä on lyhyempikulku. Sitten kääntyy joki etelään päin, katkaisee Kel-tistenkoskessa Salpausselän, tekee Anjalan putouksen, ja-kaantuu kahteen haaraan, jotka ympäröivät Pyhtäänsaaren, ja purkaa vihdoin vetensä 5 suuhaaralla, joistaitäisimmällä on putous Korkeakoski. — Vantaan- eliHelsinginjoki lähellä Helsinkiä. — Raja- eli Siestarjokirajajokena kaakossa.

5. Kaakkoinen vesistö rajoittuu Äyräpään-selkään, Savonselkään ja Suomenselkään sekä maanrajan ulkopuolella Maanselkään. Sen vedet laskevatLaatokkaan sekä muutamat Aänisjärveen. Suurin jokion Wuoksi, jonka kautta laskevat ne vedet, jotka ovateteläisen ylänkömaan itä-osassa (itäpuolella Savonselkää)ja joiden keskijärvenä on Haukivesi, pohjoispuolella Sa-vonlinnan kaupunkia.

Haukiveteen tulee pohjoispuoleltaKallaveden haaraja koillisesta Pielishaara. Edelliseen yhdistyvät lisal-men haara ja Nilsiän haara, joka Jännevirrassa katkai-see Karjalanselän, tullen suureen Kallaveteen, jonka ran-nalla Kuopion kaupunki on. Kallavesi juoksee Soisalon,Suomen suurimman saaren, ympäri Enonveteen. Sentärkein juoksu käy länsipuolelta sanottua saarta Kan-nuskosken ja Warkauden kosken kautta.

Pielishaarassa on tuo 9 suomen penikulmaa pitkäPielisjärvi, josta Pielisjoki, katkaistuaan Karjalanselän,juoksee Joensuun kaupungin sivu Pyhäselkään. Tämäsaa lisäksi pohjoispuolelta Höytiäisen ja on Oriveden jaOrivirran kautta yhteydessä Haukiveden kanssa.

Haukivedestä vie Haapasalmi Savonlinnan kaupun-gin ohi Pihlajaveteen, joka itäpuolella yhdistyy Puru-veteen sekä laskee lounaspuolella Puumalan salmen kaut-ta saarikkaasen Saimaan järveen, joka on 6 penink.

9

pitkä, 3 penink. leveä, 256 jalkaa (76 m.) meren pin-taa korkeammalla. Saimaan järven eteläosasta, L,ap-vedestä juoksee Wuoksi, joka Imatran koskessa, Suomenmerkillisimmässä koskessa, katkaisee Salpausselän. Sevirtaa kaakkoisessa suunnassa ja jakautuu kahteen haa-raan, joista eteläinen ja isompi laskee Suvannon kauttaLaatokkaan, jonne myös pohjoinen kahdella suuhaarallapurkauu Käkisalmen kaupungin luona.

.Leskelänjoki juoksee läpi Jänisjärven Laatokanpohjoisimpaan osaan. — Muutamat järvet Suomen itäi-simmässä osassa (Suojärven haara) laskevat Äänisjärveen.

Ilma on kova, vaan ylimalkaanraitis. Suurin pak-kanen on 40° ja lämpö -f- 30°. Talvea luetaan poh-joisessa kestävän B—9 kuukautta ja etelässä 5—6. Pi-sin päivä etelässä on IBV2 tunnin pituinen, etinnä poh-joisessa 2 kuukauden pituinen. Eroitusta ilman-alassanähdään myöskin seuduilla, jotka ovat samalla leveys-asteella, jos ne nim. ovat rannalla tahi sisäisellä ylän-kömaalla. Vuoden keskilämpö on etelässä -J- 4V2°,pohjoisessa — 2V2 0. Vuotuisen sateentulon korkeus onnoin 20 tuumaa (500 millim.)

Asujamet ovat suurimmaksi osaksi Suomalaisia,jotka jakauvat kahteen heimokuntaan, Hämäläiset lou-naassa ja Karjalaiset kaakossa. Lappalaiset (noin 600)ovat suomalaista sukuperää. Ruotsalaisia O/4 milj.)asuu Ahvenanmaalla, Varsinais-Suomen eteläisessä saa-ristossa, Uudenmaan rantamailla ja saaristoissa sekäEtelä-Pohjanmaalla. (6,000) löytyy enimmänWiipurin läänissä ja paikoin muuallakin kauppamiehinäkaupungeissa. Saksalaisia (1,200) löytyy etenkin Wii-purissa ja Helsingissä. Mustalaisia (kenties 1,000)kul-jeskelee ympäri maata.

Maan tärkein elinkeino on Maanviljelys, johonlounaispuoli on soveliain. Itäpuolella on huonompi, hie-kansekainen ja kiviperäinen maanlaatu, pohjoispuolellalöytyy hietakankaita, rämeitä, syviä soita ja se saa kär-

10

siä usein yöhalloja. Kuitenkin harjoitetaan paljo maan-viljelystä, pohjoispuolella Inarinjarvelle saakka, jollaseu-dulla ohra valmistuu 9—lo viikossa, jota vastoin ete-lässä siihen menee 14—16 viikkoa. Suonviljelystä har-joitetaan enimmiten pohjoispuolella, kaskenpolttoa idässä.Ruista viljellään yleisesti (68° asti), kuin myöskin ohraa,viimemainittua etenkin pohjoispuolella ja pohjoisimmas-sa osassa, kauraa ja tattaria enimmiten kaakossa; veh-nää viljellään etelässä. — Muista ruokakasveista viljel-lään potaatteja yleiseen, varsinkin lounais-osassa, her-neitä etelä-osassa, papuja, nauriita ja kaalia varsinkinitä-osassa. Pellavas hyöstyy parhaiten Keski-Hämeessä;hamppu menestyy pohjoisemmassakin; parhaimpia hu-malia saadaan Uudella maalla; tupakkaa viljellään siellätäällä. — Hedelmäpuita on vähä. Omena- ja kirsi-marjapuita eteläpuolella, päärynä-, kriikuna- ja luumu-puita Uudella maalla. Karviaismarjat kypsyvät maanetelä-osassa, viinamarjat vähän pohjoisemmassa. — Met-sämarjoja löytyy runsaalta; pohjoisimpana kasvaa suo-muuramet; sitten seuraavat puolat, mustikat, maamuu-ramet, vaaraimet ja mansikat y. m. — Metsät peittävätsuuren osan maan pintaa. Metsäpuista kasvavat petäjä,kuusi ja koivu koko maassa. Kuusia löytyy vielä etelä-puolella Inarinjärveä, petäjiä vähän pohjoisempana janaanakoivuja pohjoisimmassa osassa. Yleisiä ovat myös-kin kataja, leppä, haapa, pihlaja ja halavay. m. Lehmus,vahtera, jalava ja saarni kasvavat etelä-osassa, tammietelärannalla; lehtikuusia löytyy ainoastaan kaakkois-osassa. Metsät ovat paraiten säilyneet sisämaassa.Niistä saadaan Suomen tärkeimpiä vientitavaroita: lank-kuja ja lautoja (etenkin itä-osista) sekä tervaa (Pohjan-maan sisä-osasta).

Maanviljelyksen jälkeen on karjanhoito tärkeinnäelinkeinona, vaikka siitä ylimalkaan vähä huolta pide-tään. Sarvikarjanhoito on tärkein. Parhaimpia hevo-sia löytyy Savossa ja Karjalassa. Lampaat antavat

11

enimmiten karkeaa villaa. Sikoja hoidetaan yleiseen.Peura on Lapinmaan tärkein eläin. Kesyistä linnuistaovat kanat yleiset. Mehiläishoitoa harjoitetaan ainoas-taan Turun lähistöllä. — Metsä-elävistä, joiden ajo elimetsästäminen on etuisaa, ovat karhu, susi, kettu, jänis,orava ja kärppä yleisiä, osmo, naali, ilves y. m. vähem-min yleisiä, hirvet harvinaisia. Hylkeitä löytyy meres-sä, Laatokassa ja Saimaassa. — Metsälinnuista löytyymetso, teeri, pyy, riekko, peltokana, joutsen, haahka-telkkä, metsähanhi, sorsia y. m. — Kalastus on etuisaelinkeino. Merestä pyydetään varsinkin haileja, kaikistasuuremmista joista lohia (enimmiten pohjois-Suomessa).Yleisiä ovat ahven, lahna, hauki, kuha, made, ankerias,siika y. m. Suomen suurin järvikala on monni eli säke-kala. Merestä ja Laatokasta saadaan välisti sampia.Krapuja löytyy vielä Pohjanmaan eteläisimmässä osassa.

Vuorityö ei ole edutonta. Metalleista löytyy rau-taa runsaimmin ja melkein kaikkialla; sitä saadaan jokokaivoksista tahi järvistä ja rämeistä. Rautamutaa ta-vataan varsinkin Karjalassa, Savossa ja Pohjanmaalla,ja rautamalmia maan lounaisen osan vuorissa (läntiselläUudella maalla ja Varsinais-Suomessa). Vaskea löytyyUudella maalla, tinaa Karjalassa, kultaa Lapissa. Kalk-kia on joka maakunnassa (etenkin läntisellä Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa). Marmoria ja fajansi-savea löytyy varsinkin Karjalassa, pottisavea, punamul-taa, liuskakiveä, tahko- ja myllykiviä sekä rapakiveämonessa paikassa, viimemainittua varsinkin Karjalassa.Yleisin kivilaji on kraniitti.

Teollisuus ei vastaa tarvetta. Maan suurin tehdason puuvillatehdas Tampereella. Sitä paitse löytyy verka-,tupakka-, paperi-, lasi-, saippua-, kynttilä- (2), sokeri-(2), fajansi- (2), ruuti- (2) y. m. tehtaita, enimmätetelä osassa maata. Maan rautakaivokset ja useammatrautaruukit ovat lounaisessa osassa. Sahalaitoksia lank-kujen ja lautojen sahaamista varten löytyy paljo. Lai-

12

vanrakentamista harjoitetaan varsinkin Pohjanmaalla.Kotiteollisuus on suuri Etelä-Pohjanmaalla sekä Turun,Porin ja Rauman seuduilla.

Sisämaan kauppaa edistävät hyvät maantiet, rau-tatiet, kanavat ja höyry-alusten kulut, mutta se on vä-hemmin vilkas. Ulkomaan kauppa on suurempi. Maanetevimmät vientitavarat ovat metsän tuotteet, sitten voi.Tärkeimmät tuontitavarat ovat vilja, kahvi, sokeri, kan-kaat, metallit (myöskin rautaa), puuvilla, tupakka jasuola. Kauppalaivastossa on 1,900 alusta, joista 172 onhöyryaluksia. Laivanrakennus-liike on vilkas etenkinlänsirannan kaupungeissa.

Suomenmaan kanavista on tärkein Saimaan ka-nava, joka on Saimaan ja Suomenlahden välillä ja las-kee Wiipurin kaupungin läpi. Vähempiä kanavia onPäijänteen ja Vesijärven välillä sekä Muroleen, Kuok-kalan, Varkauden, Konnuksen, Ämmän y. m. koskienvälillä. Maan vanhin rautatie kulkee Helsingistä Hä-meenlinnaan. Tästä haaraantuvat rautatiet: Keravan —

Porvoon, Hyvinkään—Tammisaaren—Hankoniemen, Rii-himäen—Wiipurin—Pietarin, Hämeenlinnan—Toijalan—Turun ja Toijalan—Tampereen. — Sähkölennätinlankayhdistää maan useammat kaupungit maailman suurtensähkölennätinlaitosten kanssa.

Uskonto on lutherilainen; ainoastaan Wenäläisetja vähempi osa Suomalaisia (yhteensä 34,000) tunnusta-vat kreikan uskontoa. — Opetusta varten löytyy Alek-sanderin yliopisto Helsingissä, 2 normaali-lyseota, montalyseota,*) sekä joukko muita kouluja.

Suomi on eroittamaton osa Wenäjän Keisarikun-taa, jonka hallitsia on Suomen Suuriruhtinas. MuttaSuomella on Wenäjästä eroitettu hallinto ja omat la-kinsa. Nämät vakuuttavat maa,n asujamille sen, etteikukaan ilman laillista tutkintoa ja tuomiota kärsisi va-

*) Täydellisiä lyseoita on kunkin läänin pääkaupungissasekä Porvoossa ja Jyväskylässä.

13

hinkoa hengen, kunnian, ruumiin, omaisuuden ja perso-nallisen vapauden suhteen. Erityisiä oikeuksia nautti-vat aatelisto, papisto, porvaristo ja talonpoikaissääty,joilla on oikeus lähettää edusmiehiä valtiopäiville. Kor-keinta hallintoa hoitaa keisarin nimessä kenraalikuver-nöri ja keisarillinen senaati. Maan asioita Wenäjan hal-litsijalle esittelee ministeri-valtiosihteeri.

Suomi jaetaan 1) hallinnon suhteen 8 kuvernörinhoitamaan lääniin: Uudenmaan, Turun ja Porin, Hä-meen, IViipurin, Mikkelin, Kuopion, Waasan, Oulun jaKajaanin; — 2) historiallisessa suhteessa 9 maakun-taan, jotka ovat: Varsinais-Suomi, Ahvenanmaa, Sata-kunta, Uusimaa, Häme, Karjala, Savo, Pohjanmaa jaLappi; 3) la'inkäyttämisen suhteen 3 hovi-oikeudenpiirikuntaan: Turun, Waasan ja Wiipurin; — 4) kir-kollisessa suhteessa 3 hiippakuntaan: Turun, Porvoonja Kuopion.

Nimellä Vanha Suomi sanotaanvälistä maan kaak-koista osaa, Kymijoelle saakka lännessä ja Savonlinnankaupunkiin asti pohjoisessa. Uudeksi Suomeksi nimite-tään silloin muu osa maata.

Oman maan sotaväkeä on henkivartijain-tarkka-ampuja-pataljona Helsingissä.

1. Uudenmaan lääni,vähin (215 neliöpenik.), mutta tiheimmin asuttuja lää-nejä maassamme, ulottuu pitkin Suomen lahden rantaaKymijoen läntiseen suuhaaraan asti idässä; siihen kuu-luu läntinen ja suurin osa Uuttamaata kuin myöskinosa kaakkoista Hämettä. — Rantamaasta pistää mereenniemiä (Hankoniemi ja Porkkala) ja sen edustalla onkauniita saaristoja (Barönsalmi). Maa on jotensakinepätasainen (Salpausselkä jaLohjanselkä), vaan ylimal-kaan hyöstävää ja hyvin viljeltyä. Vehnää viljellään kui-

14

tenkin vähä. Paremmanlaatuisia puita kasvaa itsestän-sä metsissä, ja hedelmäpuita (omena-, päärynä-, luumu-,kriikuna-, kirsimarjapuita) viljellään menestyksellä. Län-si-osassa löytyy useampia rautaruukkeja ja kalkkipolt-timoja. Merestä pyydetään varsinkin kilohaileja, Kymi-joesta lohia. Asujamet ovat Ruotsalaisia jaHämäläisiä.

Läänin kaikki kaupungit ovat meren rannallaja Uudenmaan maakunnassa.

Helsinki, maan pääkaupunki (perustettu v. 1550),jossa on kenraalikuvernörin asunto ja keisarillinen se-naati (vuodesta 1819) sekä kaikki ylimmäiset virkakun-nat, lääninhallitus, Aleksanderin yliopisto (vuodesta 1828)ja muutamia seuroja tieteitä varten, niinkuin Suomalai-sen kirjallisuuden seura y. m.; kuin myös normaali-lyseo ja useampia muita koululaitoksia. Kaupunki onosaksi komeasti rakennettu ja sillä on kaksi hyvinhyvää satamaa sekä sangen suuri kauppa (suurinmaassa tuontitavaroiden suhteen). Maan suurin kone-paja ynnä muita tehtaita. 39 tuh. asuk.

Ulkopuolella: Ulriikanpori, terveysvedenjuontipaikka ja kyl-pylaitos; Töölö, sokeritehdas; Arabia, posliinitehdas.

Puoli penikulmaa Helsingistä: Weapori, luja lin-noitus 7 saarella (Vargön saaristo): Vargö, Gustafs-svärd y. m. Täällä oleskelee osa Wenäjän sotalaivastoa.1 tuh. asuk. — Porvoo, vanha kaupunki Porvoonjoenvarrella. Piispan asunto, hyvä kauppa. Valtiopäivätv. 1809. 3,800 asuk. — Loviisa, kauppakaupunki.2,100 asuk. Meren puolella on sataman edustallaSvartholman siksensä jätetty linnoitus. — Tammisaa-ri, Pohjan pitäjässä. Seminaari kansakoulujen nais-opettajia varten. Tammisaaren kilohailit ja Tammisaa-ren hansikkaat ovat kuuluisat. 1,400 asuk. — Hanko-niemi, vasta perustettu kauppasatama.

Fiskars, Pohjan pitäjässä, rautaruukki ja metallitehdas. —

Rasepori, Karjan pitäjässä, linnan jäännöksiä. — Gustafsväm, sik-sensä jätetty linnoitus Hankoniemellä. Meritappelu v. 1790. —

JVärälä, kylä Elimäellä. Rauhanteko v. 1790. — Anjala, säteri-

15

kartano. Anjalan liitto v. 1788. — Ojamo, Lohjalla, maan vanhinmalmikaivos.

2. Turun ja Porin lääni ynnä Ahvenanmaaon maan lounainen osa ja sisältää Varsinais-Suomen,läntisen Satakunnan, pienen osan läntistä Uuttamaatasekä Ahvenanmaan. — Varsinais-Suomen rantamaat japohjoinen osa ovat vuorisia (Salpausselkä). Satakun-nan osassa, joka enimmiten on tasankoa, on pohjois-puolella soitajaylänkökankaitaCi/ämeen&arc^a.s). Läänineteläranta ja saaristo sen edustalla ovat maan vilja-vimpia ja parhaimmin viljeltyjä osia. Satakunnan län-tiset ja eteläiset osat ovat viljavia. Vehnä valmistuuetelärannalla, missä myös tammi ja toiset paremman-laatuiset puut hyöstyvät. Mehiläishoitoa harjoitetaanvähä (Turun seudulla). Räpsöössä (Kokemäenjoen suul-la) löytyy mustaa marmoria, Turun lähestöllä hienora-keista kraniittia. Läänin etelä-osassa on monta rauta-ruukkia ja lasitehdasta; kalkkia poltetaan paljo Parais-ten ja Kemiön pitäjissä. Kotiteollisuus on suuri Turun(puuvilla- ja palttinakankaita), Porin (puuvillakankaita)ja Rauman (puuastioita) tienoilla. Läänin asujametovat Suomalaisia (Hämäläisiä) ja Ruotsalaisia.

Ahvenanmaahan kuuluu yksi suuri saari (Ahvenan-maan mantere), noin 80 asuttua saarta sekä lukematonjoukko kallioita jakareja. Sen rajana on lännessä Ahve-nanmeri ja, idässä Kihti (Skiftet), joka eroittaa Ahvenan-maan saariston Suomen saaristosta. Meri uurtaa Ah-venanmaan mantereen hyvin lahdikkaaksi (lahti Lumpa-ri idässä); maa on epätasaista ja osaksi viljavaa. Ka-lastus ja metsästys ovat suuresta arvosta. Asujamet,jotka ovat Ruotsalaisia, harjoittavat kauppaa ja rah-dinkulkua.

Varsinais-Suomessa: Turku, Aurajoen varrella,maan vanhin kaupunki, entinen pääkaupunki ja entinenyliopistokaupunki. Täällä on hovi-oikeus, Suomen arkki-

16

piispan ja läänin kuvernörin asunto kuin myös piplia-seura, talousseura ja useampia kouluja. Suuri kauppaja tehdaskaupunki (konepajoja, tupakkatehdas, sokeri-tehdas y. m.); kauniisti rakennettu 1827 vuoden suurenpalon jälkeen. 22 tuh. asuk. Rauhanteko v. 1743. Kau-pungin merkillisin rakennus on tuomiokirkko. Joensuulla on Turun linna, vanhin maassa (perustettu v.1157).

Lähistöllä: Kupittaa, kylmänveden-parannuslaitos; Ruissalo,ihana saari, täynnä huviloita ja puistoja; Lemunniemi, sotatappeluv. 1808.

Naantali, meren rannalla, kuuluisa villankutouk-sistaan ja jalkineteoksista. Ruoppakylpylaitos. 500asuk. — Uusikaupunki, meren rannalla, tekee mel-koista kauppaa lehtereillä ja puu-astioilla. Suuri rah-tikauppa. 3,700 asuk. Rauhanteko v. 1721. Meren-alainen sähkölennätinlanka Ruotsiin (Grislehamniin).

Salo, kauppala Uskelassa. — Dalit, konepaja suurella Ke-miön saarella. — Littoisten suuri verkatehdas, Liedon pitäjässä. —

Kuvsluoto (Kuusisto), Piikkiön pitäjässä; jäännöksiä linnasta, jokakuului Suomen katholisille piispoille.

Satakunnassa: Pori, kalarikkaan Kokemäenjoenvarrella, Ulvilan pitäjässä; sen satama on Räpsöö. Suurikauppa, laivanrakentaminen, konepaja y. m. tehtaita.7,300 asuk. — Rauma, meren rannalla. Sama kaup-pa kuin Uudessa kaupungissa, pitsinteko. 3,300 asuk.

Ikaliaten kauppala Kyrösselän rannalla.Uudella maalla: Orijärvi, Kiskossa, vaskitehdas.Ahvenanmaalla: Maarianhamina, vasta perus-

tettu kaupunki Jomalan pitäjässä. 350 asuk.Skarpans, hävitetty linnoitus Bomarsundin luona, —ja Kas-

telholma, linnanjäännöksiä, Sundin pitäjässä.

3. Hämeen läänisisältää lounais-osan Hämettä, Itä-Satakunnan ja vä-häisen osan luoteista Uuttamaata Päijänteestä (itäpuo-lella) Kuloveteen (lännessä). — Läänin pohjoinen jaitäinen osa on täynnänsä korkeita ja jyrkkiä vuoria

17

(Hämeenselkä), joissa on noin 700 jalan (200 ra.) korkui-sia kukkuloita, eteläpuoli on tasaisempaa ja hyvin vil-jeltyä. Järviä löytyy paljo (Längelmäen, Hauhon jaWanajan haarat, sitä paitse Päijänne, Ruovesi ja Näsi-järvi). Luode-osa on luontonsa puolesta sangen ihana(Kangas-alan harju). Pellavia kasvatetaan runsaasti.Metsät ovat laajat; vahtera ja saarni kasvavat itsestänsäetelä-osassa. Tässä läänissä on monta tehdasta. Asu-jamet ovat Suomalaisia (Hämäläisiä).

Hämeessä: Hameenlinna, kuvernörin asunto. Nor-maalilyseo. 3,500 asuk. Lähellä kaupunkia on Kruu-nunlinna eli Hämeenlinna (perustettu v. 1249).

Mustiala, maanviljelys-opisto, Tammelan pitäjässä. — Forssa,puuvillatehdas. — Nnutajärvi, Urjalassa, lasitehdas. —■ Tervakoski,Janakkalassa, paperitehdas. — Evoisten metsä-opisto Lammin pi-täjässä. — Lahti, rautatien pysäyspaikka lähellä Wesijärveä.

Satakunnassa: Tampere, ihanalla paikalla Näsi-järven ja Pyhäjärven välillä, Messukylän pitäjässä, maansuurin tehdaskaupunki (puuvillatehdas, paperitehdas,verkatehdas, liinatehdas y. m.). 8,700 (esikaupunginkanssa 10 tuh.) asuk.

4. Wiipurin läänitapaa etelässä Suomen lahteen, idässä Laatokkaan jasiihen kuuluu suurin osa Vanhaa Suomea. Se sisältääEtelä-Karjalan, eteläisimmän osan Savoa ja vähäisiäosia Uutta maata ja Hämettä. — Maa on epätasaista(Salpausselkä ja Äyräpäänselkä), hiekansekaistajakiven-peräistä, laihaa maanlaatua, enimmiten kaskeksi poltet-tua ja kolkon näköistä. Kymijoen, Wuoksen ja Laato-kan rantamaat ovat kuitenkin jotensakinviljavia ja luon-tonsa puolesta sangen ihania. Paljo saaria löytyy Sai-maan järvessä ja Wuoksen virrassa sekäpitkin Laatokanrannistoa Käkisalmen kaupunkiin asti etelässä ja pitkinSuomen lahden rannistoa Koivistolle saakka idässä. Koi-vistolta itään päin on ranta hiekkaista ja matalaa. —

18

Läänin parhaimmat metsät ovat Laatokasta koilliseenpäin, jossa myös on suuri sahaliike. Paremman-lajisiapuita ja hedelmäpuita on ainoastaan eteläisimmillä tie-noilla; lehtikuusimetsä (istutettu) löytyy Uudenkirkonpitäjässä. Harvinaisista elävistä tavataan kesyttömiätahi kesyttömiksi joutuneita peuroja uloinna idässä; hir-viä nähdään harvoin. — Maanviljelys ja kotiteollisuusovat ylimalkaan vielä huonolla kannalla. Tattaria viljel-lään jotensakin paljo. Lääniin tuodaan jauhoja jakäsi-teoksia Wenäjältä ja Wenäjälle taas viedään lohia (Ky-mijoesta ja Wuoksen virrasta), pajunkuorta, lasia, mar-moria, kraniittia y. m. Maantiet ovat hyvät, sillä rapa-kiveä löytyy runsaasti. Useampia tehtaita (nahka-, saip-puateht.) on perustettu etelä-osaan; myöskin lasiteh-taita ja rautaruukkeja. — Asujamet ovat suurimmaksiosaksi Karjalaisia. Äärimmäisessä idässä (Salmen, Suis-tamon ja Suojärven pitäjissä jaKiteen kappelissa Impi-lahdella) tunnustavat asujamet kreikan uskontoa. Ää-rimmäisessä lännessä (Pyhtään pitäjässä) ovat asujametosaksi ruotsalaista sukuperää. Sitä paitse löytyy We-näläisiä ja Saksalaisia, enimmiten kaupungeissa. Muu-tamissa Muolaan eli Pyhäristin pitäjän kylissä asuuWenäläisiä.

Karjalassa: Wiipuri, Saimaan kanavan suulla,"VViipurin lahden rannalla, linnoitettu. Siitä viedäänenemmin kuin mistään muusta maan kaupungista ulko-maille tavaroita (varsinkin lankkuja ja lautoja), joitatuodaan tänne Kuopion läänistä asti. Tavaroiden ulos-viennin toimittavat etenkin ulkolaiset. Täällä on hovi-oikeus, lääninhallitus, 6 kirkkoa, useampiakouluja, muu-tamia tehtaita (kynttilätehdas, konepaja). PysäyspaikkaHelsingin—Pietarin rautatiellä. Jäännöksiä linnasta, jokaperustettiin v. 1293. 13,500 asuk. Wiipurin rinkelitovat kuuluisat. Kaupungin ulkosatama on Uuras. "VVii-purin pamaus v. 1495, Wiipurin kujanjuoksu (meritap-pelu) v. 1790. Ulkopuolella: Vanha IViipuri (Monre-

19

pos), ihana puisto. — Käkisalmi, Wuoksen pohjoisillasuuhaaroilla, ent. linnoitus, 1 tuh. asuk.; — ja Sorta-vala, Laatokan pohjoisrannalla, 700 asuk.; molemmattekevät kauppaa Pietarin kanssa.

Walamo ja Kononsaari, Laatokan saaria, joissa on kreikka-laisia luostareja; edellinen hyvin viljelty ja ihana. — Pitkäranta,kylä Irnpilahden pitäjässä, tina- ja vaskikaivos. — Ruskeala, Rus-kealan pitäjässä, mannorilouhos. — Kurkijoki, maanviljelys-opisto.••- Suotnkmi, Käkisalmen luona, porsliini- ja fajansitehdas.Pijterlahti, kylä Wirolahdella, kraniittilouhos.

Uudellamaalla: Hamina, Suomenlahden rannalla,Wehkalahden pitäjässä, ent. linnoitus, katettikoulu, hyväkauppa. 3 tuh. asuk. Rauhanteko v. 1809.

Kymijoen itäisen haaran suulla: Kymi, ent. linnoitus; — jaKotka, (Ruotsinsalmi), vilkas sahaliike ja kauppa, ent. linnoitettusatama, meritappelu v. 1789 ja 1790. — Suursaari, Suomen lahdessa;hedelmätön ja vuorinen (porfyyriä). Laivain opastaminen (luotsaus),kalastus ja hylkeenpyyntö ovat elinkeinoina. Meritappelu v. 1788.

Savossa: Lappeenranta, Saimaan etelärannalla;sen luona ent. linnoitus. 1 tuh. asuk.

iMitritsala, Saimaan kanavan pohjoispäässä, lastauspaikka.

5. Mikkelin lääni,johon kuuluu Keski-Savo ja Itä-Häme, on Päijänteen jaOriveden välillä, joista edellinen länsipuolella ja jälki-mäinen itäpuolella. — Se on täynnänsä lukemattomiajärviä, jotka peittävät enemmän kuin neljänneksen senpintaa (idässä Saimaan vesijakso Orivedestä alkaen Sai-maan järveen saakka, lännessä Sysmän haara). Maa onenimmiten mäkistä ja harjukasta (Savonselkä). Lännes-sä kohoavat harjanteet 600—800 jalan korkeudelle (180--240 m.). Maanlaatu on kivenperäistä jahiekansekaista.Kaskenpoltolla ja suoviljelyksellä saadaan kuitenkin vil-jaa tavallisesti enemmän kuin tarvitaan; Savon osassaviljellään paljo tattaria. Suurta sahaliikettä harjoite-taan; myöskin löytyy muutamia rautatehtaita. Järvistäpyydetään enimmiten muikkuja ja kuhia; Saimaassa löy-tyy myöskin lohia ja hylkeitä. Läänistä myydään he-

20

vosia, hamppuja, halkoja, voita jalihaa. Asujamet ovatsuurimmaksi osaksi karjalaista sukuperää.

Savossa: Mikkeli, Saimaan lahden rannalla, lää-ninhallitus. 1,300 asuk. Lähistöllä: Porrassalmi, sota-tappelu v. 1789. — Savonlinna, saarella Haukivedenja Pihlajaveden välillä, Säämingin pitäjässä ja Vanhas-sa Suomessa; sillä on linna (Ollinlinna 1. Olqfsborg). 1tuh. asuk.

Punkaharju, kruunun puisto kaltaisella pitkällä saarella Pu-ruveden ja Pihlajaveden välillä, ihanalla seudulla. — Parkumäki,sotatappelu v. 1789; — ja Haapaniemi, ent. sotakoulu, Rantasal-men pitäjässä. — Raahenlinna, Kristiinan pitäjässä, linnanjään-nöksiä.

Hämeessä: Heinola, Jyrängön kosken varrella1 tuh. asuk.

6. Kuopion läänisisältää Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon ja Koillis-Hä-meen, Keiteleestä lännessä Wenäjän rajaan asti idässä.— Maa alenee pohjoispuolelta 600 ja 800 jalasta (180—240 m.) eteläpuolelle päin 300 ja 400 jalkaan (90—120 m.)saakka ja siinä on joko harjuja (Suomenselkä, Savon-selkä, Karjalanselkä ja Salpausselkä), yksinäisiä vaarojaja syviä laaksoja, tahi laajoja järviä(Pielishaara, Kalla-veden ja Rautalammin haarat), veteliä soita, rämeitä janevoja. Karjalan osassa on pitkältä kaltavia mäkiä,joista usea on kukkulalle asti peitetty ruokamullalla, jasen vuoksi joko viljelty tahi kasvava kaunista lehtimet-sää. Läänin muissa osissa on jyrkkiä ja enimmitenpaljaita vuoria sekä kaitoja laaksoja. Maaniaatu onhiekansekaista ja mukulakivistä, vaan ylimalkaan ei kui-tenkaan laihaa. Vilja, jota enimmiten saadaan suonvil-jelyksellä ja kaskenpoltolla, riittää tavallisina vuosinatarpeeksi asti. Niityt ja laitumet ovat parempia kuinMikkelin läänissä. Metsät ovat suuret läänin pohjois-ja itä-osissa (enimmiten mäntyä, etelässä enimmiten koi-vua): sahaliike on vilkas. Vedet ovat rikkaat rauta-

21

mudasta eli hölmästä, josta myöskin läänissä metalliasulatetaan; vaskea löytyy Karjalassa. Läänistä viedäänulos varsinkin lankkuja ja lautoja; vieläpä voita, hevo-sia, turkiksia ja metsälintuja. Asujamet ovat karja-laista sukuperää. Liperin ja Ilomantsin pitäjäläisistäyksi osa tunnustaa kreikan uskontoa.

Savossa: Kuopio, kauniilla paikalla Kallavedenrannalla, läänin- ja hiippakunnan-hallituksen istuin, vil-kas kauppa. 6 tuh. asuk.

Toivala, Kuopion lähistöllä, tunnettu 1808 vuoden sodasta;— lisalmi, kauppala; — ja lioljonvirta, sotatappelu v. 1808, mo-lemmat lisalmen pitäjässä. — Warkaus, Leppävirroilla, rautaruuk-ki ja konepaja.

Karjalassa: Joensuu, kauppakaupunki Pielisjoensuulla, vilkas kauppa. 1,300 asuk.

IVärtsilä, suuri rautaruukki Tohmajärven pitäjässä. — Nur-mes, kauppala Pielisjärven rannalla.

7. ¥aasan läänisisältää eteläisen Pohjanmaan, koillisen Satakunnan jaLuoteis-Hämeen. — Pohjanmaa on alaista tasankoa,joka on avarin maassamme ja jolla ainoastaan mataloitamäkimaita ja muutamia isompia harjanteita löytyy. Seon 4—5 peninkulman levyinen, alenee tuskin huomatta-vasti merta kohti ja joukko virtoja ja jokia juoksee senläpi. Meren rannisto on pitkältä matala ja rikas saa-rista, joista Meren Kurkussa olevat ovat uloimpina me-ressä. Pohjanmaan sisä-osan tekee Suomenselkä epä-tasaiseksi. Tasangon etelä-osassa on maa lihavaa savi-maata, hyvin viljeltyä ja viljavaa varsinkin pitkin Ky-rönjoen ja meren rantoja, missä kasvaa suurijyväistäviljalajia ("VVaasan ruista.) Ison Kyrön pitäjän vainioitakiitetään laajimmiksi maassa. Tasangon pohjois-osa onmaanlaadultaan laihempaa, mutta täälläkin saadaanjyviä tarpeeksi. Suon- ja niitynviljelystä harjoitetaanmyös innolla ja taidolla. Metsästä on monessa paikassapuute. Meren rannastolla harjoitetaan etuisaa hailin-

22

kalastusta ja hylkeenpyyntöä. Asujamet ovat taitavat kai-kellaisissa käsitöissä, ja etenkin maan parhaimpia laivan-rakentajia ja kirvesmiehiä, joina heitä käytetään kokomaassa. Meren rannan asujamet ovat ruotsalaista suku-perää. Läänin suomalaiset asujamet ovat Hämäläisiä.

Hämeen ja Satakunnan osat ovat täynnä korkeitaharjanteita (Suomenselkä ja Hämeenselkä) ja järvijak-soja (Keiteleen ja Saarijärven haarat sekä Näsijärvenpohjoiset lisävedet) sekä maanviljelykselle vähemmin so-pivat. Metsät ovat laajat ja antavat laivanrakennus-tarpeita merikaupungeille.

Pohjanmaalla, kaikki meren rannalla: Nikolainkaupunki (ent. Waasa), hovi-oikeuden ja lääninhalli-tuksen istuin, lyseo ja useampia kouluja, melkoinen kauppaja muutamia tehtaita (puuvilla-tehdas). 5,000 asuk. Kau-pungin laivasatama on Brändö. Lähistöllä: Korsholma,ent. linna. — Uusi Kaarleby eli Joensuu, Lapuan-joen suulla. Seminaari kansakoulujen mies-opettajiavarten. 1 tuh. asuk. — Pietarsaari, Pietarsaaren pi-täjässä, vilkas rahtikauppa. 2 tuh. asuk. — Kokkola,2 tuh. asuk. — Kaskinen, saarella Närpiön pitäjässä,oivallinen satama. Hailinpyyntö. 700 asuk. —- Kris-tiinan kaupunki, Lapväärtin pitäjässä, suuri kauppa.2,500 asuk.

Ostermyra, Ilmajoella, ruutitehdas. — Najnte, kylä Isossa-Ky-rössä, sotatappelu v. 1714. -- Tunnetut 1808 vuoden sodasta ovatLapuan Isokylä Lapualla; — Alttvuus, Rutnuin silta ja Salmi Kuor-taneella; — Juutas, lähellä Joensuuta; — Oravainen "VVöyriön pi-täjässä.

Hämeessä: Jyväskylä, Laukaan pitäjässä, Päi-jänteen pohjoisella rannalla. Lyseo, kansakoulu-semi-naari. 1,700 asukasta.

Karstula ja Lintulahti, Saarijärvellä, sotatappeluja v. 1808.

8. Oulun ja Kajaanin läänion suurin kaikista lääneistä (3 tuh. neliöp.); siihen kuu-luu pohjoinen Pohjanmaa sekä Suomen osat Lapin-

23

maata ja Länsipohjanmaata (maa Tornion joen ja Ou-nasselän välillä). — Pohjanmaa on Pohjanlahtea kohtikaltava maakunta, jonka läpi monta jokea juoksee. Sisä-maa on täytetty korkeilla harjanteilla (Maanselkä, Suo-menselkä, Kainunselkä), joiden kukkulat ovat 800—1,000 jalan (240—480 m.) korkuiset, hietakankailla ja san-gen monilla järvillä (Oulunjärvi lisävesilleen sekä jär-vet itäpuolella Maanselkää). Sanomattoman suuret rä-meet peittävät ison osan maakunnan pintaa. Rantamaaon alaista tasankoa, jonka läpi kulkee merelle päinharjanteita. Maanlaatu on enimmiten laihaa ja maan-viljelys hyvin epäluotettavaa useasti sattuvain hallojenvuoksi, jotka varsinkin tapahtuvat useasti sisämaassa.Rantamaa on hyvin viljeltyä noin 5 ja 10 penikulmanleveydeltä. Sisä-osissa harjoitetaan suonviljelystä jakaskenpolttoa. Ylimalkaan kylvetään enemmin ohraakuin ruista, jonka halla useammin panee. Niityt jalai-tumet kasvavat runsaasti heinää; karjanhoito on sen-tähden suuresta arvosta maakunnalle. Limingan niityteteläpuolella Oulun kaupunkia ovat yhtä mainiot kuinIson-Kyrön vainiot. Sisimmäiset osat (Kajaanin lääni,Kainunmaa) sisältävät paraasti säilyneet metsät kokomaassa; siellä poltetaan paljo tervaa, jota virtaaviajokia myöten viedään meren rannalle. Rantamaa onmetsätön. Pohjoiset joet ovat taimenista ja lohista rik-kaat. Muutamista vesistä saadaan vähempi-arvoisiahelmiä. Metsästys on hyvin etuisaa. Asujamet ovatkarjalaista sukuperää. — Länsipohjanmaa on epätasai-nen Ounasselän vuoksi ja on muuten Pohjanmaan sisä-osien kaltainen.

Lapinmaassa on joukko vuoria ja harjanteita, kan-kaita, soita ja rämeitä. Wiljaa ja juurikasvejaviljelläänsiellä aivan vähä, kuitenkin kylvetään potaatteja, nau-riita ja ohraa, myöskin ruista Inarinjarveli e saakka.Utsjoella on kaikki maanviljelys tuntematonta. Mar-joja löytyy runsaasti, metsät ulottuvat Inarinjärvelle

24

asti. Kultaa huhdotaän Ivalojoella. Varsinaiset asuk-kaat ovat Lappalaisia. Ne hankkivat ravintonsa peu-roista, jotka syövät peuransammalta, tahi kalasta-misella ja nauriinviljelemisellä. Suurin osa asujamiaon Suomalaisia, jotka harjoittavat maanviljelystä, ka-lastusta ja karjanhoitoa. Osa Lappalaisia on taipunutSuomalaisten elantotapaan. Suurena rasituksena ovatLapinmaan lukemattomat sääsket. — Lapinmaa ja-kautuu seitsemään Lappiin: Tornion eli Enontekiäis-ten ja Muonionniskan länn., Kittilän, Sodankylän jaKuolajärven etel., sekä Inarin ja Utsjoen Lapit pohj.Viisi viimemainittua sanotaan yhteisellä nimellä KeminLapiksi.

Pohjanmaalla: Oulu, suuri kauppakaupunki, Ou-lunjoen suulla (Merikoskella), läänin-hallituksen istuin.Lyseo. Suuri nahkatehdas. 9 tuh. asuk. — Raahe, merenrannalla, Sälöisten pitäjässä. Hyvä kauppa, melkoisalaivasto. 3,500 asuk. — Kajaani, Kajaaninjoen (Koi-vukosken) varrella, Paltamon pitäjässä; vähäinen liike.700 asuk. — Kemi, vasta perustettu kaupunki Kemi-joen suulla.

Kajaanin linna, linnanjäännöksiä saarella Koivukoskessa. —

Siikajoki, Revonlahti ja Pulkkila, pitkin Siikajokea, sotatappeluitav. 1808. — Olkijoki, Sälöisissä, sovinnonteko v. 1808. — Hailuoto,suuri saari meressä.

Länsipohjanmaalla: Tornio, lähellä Tornion joensuuta, kaupittelee lohia ja Lapin tavaroita. 900 asuk.

Aavasaksa, vuori Tornion joen varrella lähellä napapiiriä;siellä käyvät Juhannuksen aikana ne, jotka tahtovat nähdä aurin-koa sydän-yöllä.