oppilaitosten kestävän kehityksen kriteerit ja sertifiointi21 kestävän kehityksen opetuksessa...

Oppilaitosten kestävän kehityksen kriteerit

ja sertifiointiPeruskoulut ja lukiot

ISBN 978-952-5508-21-5 (nid.)ISBN 978-952-5508-23-9 (PDF)

Keke Lukiot net:Keke 1 9.10.2009 08:47 Sivu1

2

Opetus-, kasvatus- ja koulutusalojen säätiö – OKKA-säätiö ylläpitää kansallista Oppilaitosten kestävän kehityksen sertifiointia.

Tässä julkaisussa esiteltävä kestävän kehityksen sertifiointi korvaa vuoden 2010 loppuun mennessä kokonaan vuonna 2004 käynnistyneen Oppilaitosten ympäristösertifioinnin.

Lisätietoja ja julkaisun PDF-versio:www.koulujaymparisto.fi

© Opetus-, kasvatus- ja koulutusalojen säätiö – OKKA-säätiö© Suomen ympäristöopisto SYKLI

© Osuuskunta Eco-One

Graafinen suunnittelu: Nalle Ritvola, Osakeyhtiö Nallellaan

ISBN 978-952-5508-21-5 (nid.)ISBN 978-952-5508-23-9 (PDF)

Saarijärven Offset Oy, Saarijärvi 2009

Oppilaitosten kestävän kehityksen sertifioinnin tunnus:Marisa Saarinen


estävään kehitykseen liitty-vän osaamisen lisäämi-nen on oleellisen tärke-ää, jotta selviäisimme il-

mastonmuutoksen, kas-vavan luonnonvarojen ku-

lutuksen, monimuotoisuuden kaventumi-sen ja kehityskysymysten tuomista haas-teista. Koulujen ja oppilaitosten tehtävänäon tukea oppilaiden kasvua ympäristöstäänja kanssaihmisistä vastuuta kantaviksi kan-salaisiksi ja ammattilaisiksi, jotka osaavatottaa huomioon kestävän kehityksen näkö-kulman työssään ja arjen valinnoissaan.

Suomen kestävän kehityksen toimikun-nan ja opetusministeriön strategioiden ta-voitteena on, että kaikissa Suomen kou-luissa ja oppilaitoksissa on oma kestävänkehityksen toimintaohjelma vuoteen 2010mennessä. Lisäksi tavoitteena on, että 15prosentilla on kestävän kehityksen työs-tään ulkoinen tunnus tai sertifikaatti vuo-teen 2014 mennessä. Kestävä kehitys sisäl-tyy eri oppiaineet läpäisevänä aihekoko-naisuutena perusopetuksen ja lukiokoulu-tuksen valtakunnallisiin opetussuunnitel-mien perusteisiin. Opetussuunnitelmien ta-voitteena on myös, että koulun oppimis -ympäristö tukee kestävän kehityksen kas-vatusta.

Tässä julkaisussa esiteltävät kestävänkehityksen kriteerit tarjoavat työvälineen,jonka avulla koulu voi sisällyttää kestävänkehityksen näkökulman johtamiseen, ope-tukseen ja toimintakulttuuriin. Kriteeritkannustavat kaikkia kouluyhteisön jäseniäarvioimaan ja kehittämään yhdessä koulun

toimintaa. Kriteerit mahdollistavat myöstoiminnan sertifioinnin ja ne ovat hyvin yh-teensopivia oppilaitosten laatutyökalujensekä Vihreä lippu -ohjelman kanssa. Kri-teereistä on tehty omat versiot yleissivis-täville kouluille ja ammatillisille oppilaitok-sille, ja niiden käytön tueksi on laadittu laa-ja tukimateriaali.

Kestävän kehityksen kriteerien suun-nittelusta vastasivat vuosina 2007-2009OKKA-säätiö, Osuuskunta Eco-One ja Suo-men ympäristöopisto SYKLI. Pedagogisinaasiantuntijoina toimivat maantieteen jaympäristökasvatuksen professori, FT SirpaTani, maantieteen ja biologian didaktiikanyliopistonlehtori, KT Hannele Cantell ja ym-päristökasvatuksen tutkija, MMM SannaKoskinen. Kriteereiden valmistelua tukivatlisäksi Opetushallituksen kestävän kehityk-sen asiantuntijat, pilottioppilaitokset sekäOppilaitosten ympäristösertifioinnin serti-fiointitoimikunta ja auditoijaverkosto.

Kriteereitä valmisteltiin yhteistyössäkorkeakoulujen ”Kestävän kehityksen javastuullisen toiminnan indikaattorit” sekä”Oppilaitosten kestävän kehityksen kritee-rien ja ohjelmien maastouttaminen” -hank-keiden kanssa. Kriteerien suunnitteluun liit-tyvää kehitystyötä rahoittivat OKKA-säätiö,opetusministeriö, ympäristöministeriö, Ope- tushallitus, Työsuojelurahasto ja Ålands -banken. Kestävän kehityksen sertifioinninyhteistyötahona toimii myös OpetusalanAmmattijärjestö OAJ.

Saatteeksi

3


Kestävän kehityksen kasvatuksentavoitteena on kasvattaa ihmi-siä, joilla on kyky ja halu vaikut-taa yhteisen kestävän tulevai-suuden rakentumiseen oman

elämänsä eri vaiheissa ja rooleissa. Koulu-jen ja oppilaitosten haasteena on luoda näi-den valmiuksien oppimiselle suotuisa ym-päristö. Kestävän elämäntavan oppimistaedistävässä koulussa kestävä kehitys onosa kaikkea toimintaa. Näissä kriteereissä

käsitellään kestävän kehityksen sisällyttä-mistä koulun johtamiseen, opetukseen jatoimintakulttuuriin. Kriteereiden rakennepohjautuu laatuajattelusta tuttuun jatku-van parantamisen kehään, jonka vaiheitaovat suunnittelu, toteutus, arviointi ja ke-hittäminen (kuva 1). Siksi kriteerien kytke-minen onnistuu helposti esimerkiksi koulu-tuksen järjestäjän käyttämään laatujärjes-telmään.

4Suunnittelu

• Arvot• Lakisääteiset vaatimukset• Organisaatio ja resurssit

• Kestävän kehityksen ohjelma• Opetuksen suunnittelu

Toteutus• Kestävän kehityksen

teemat- Teemojen

toteuttaminen- Toimintatapojenvakiinnuttaminen- Verkottuminen

• Opetuksentoteutus

- Tiedolliset valmiudet- Ajattelun taidot

- Toiminnan taidot jakokemukset

- Opetusmenetelmätja oppimispolku

Seuranta, arviointi ja kehittäminen• Kestävän kehityksen arviointikäytäntö• Toiminnan kehittäminen ja raportointi

Kestävän kehityksen kriteerien tausta ja rakenne

Kuva 1. Kestävän kehityksen kriteerien rakenne perustuu laadunhallinnasta tuttuun jatkuvan parantamisen ajatteluun.


Kriteerien opetuksen toteutustakoskeva osa pohjautuu tarkoitus-ta varten laadittuun kestävän ke-hityksen kasvatuksen malliin, jon-

ka osia ovat 1) tiedolliset valmiudet, 2) ajat-telun taidot sekä 3) toiminnan taidot ja ko-kemukset (kuva 2 alla).

Tiedollisten valmiuksien oppimisen ta-voitteena on tieto ja ymmärrys ekologises-ta, sosiaalisesta, kulttuurisesta ja taloudel-lisesta ympäristöstä, jossa elämme ja toi-mimme. Jotta osaisimme toimia kestävänelämäntavan mukaisesti, meidän tulee ym-märtää luonnon, yhteiskunnan ja maailmantoimintaa, kestävän kehityksen kysymyk-sen taustoja ja niiden ratkaisumahdolli-

suuksia sekä omaa rooliamme ja vaikutus-mahdollisuuksia yhteisiin asioihin.

Kestävän tulevaisuuden rakentamises-sa tärkeintä ei ole kuitenkaan olemassaolevan tiedon oppiminen, vaan tiedon kä-sittelyyn ja muutoksen aikaansaamiseenliittyvien valmiuksien eli ajattelun taitojenomaksuminen. Monimutkaisten kestävänkehityksen kysymysten ymmärtäminenedellyttää kokonaisuuksien ymmärtämistä,jolla tarkoitetaan muun muassa luonnon-järjestelmien, teknologian, talouden ja yh-teiskunnan toiminnan sekä ihmisen ja luon-non välisten vuorovaikutussuhteiden hah-mottamista kokonaisuuksina.

5

Opetuksen arviointi

Kuva 2. Opetuksen toteutuksen kriteerien laadinnassa käytetyn kestävän kehityksen kasvatuksenmallin osia ovat tiedolliset valmiudet, ajattelun taidot sekä toiminnan taidot ja kokemukset.

1. Tiedolliset valmiudet

• Tieto ekologisesta, sosiaalisesta,kulttuurisesta ja taloudellisesta

ympäristöstä, kestävän kehityksenkysymyksistä ja vaikuttamisen

mahdollisuuksista

2. Ajattelun taidot• Kestävän kehityksen kysymysten sekä

luonnon ja yhteiskunnan toiminnan ymmärtäminen

• Kestävään kehitykseen liittyvän tiedonetsiminen, arviointi ja tulkinta, ihmisen

toiminnan ja oman elämäntavan kriittinenarviointi

• Oman ympäristösuhteen syventäminen ja kestävän

elämäntavanrakentaminen

3. Toiminnan taidot jakokemukset

• Kestävien toimintatapojen oppiminenopetuksessa ja koulun arjessa

• Kokemukset luonnossa, rakennetussa,sosiaalisissa, taloudellisissa ja kulttuurisissa

ympäristöissä

• Aidot osallistumisen ja vaikuttamisenmahdollisuudet ja osallisuus-hankkeet paikallisyhteisöissä


6

Maailma, jossa elämme, ei ole kestävänkehityksen tavoitteiden mukainen. Siksikestävään kehitykseen pääseminen edel-lyttää nykyisten yhteiskunnallisten ja kult-tuuristen arvostusten, käytäntöjen ja ra-kenteiden sekä elämäntapamallien kriittis-tä arviointia ja vaihtoehtoisten ratkaisujenetsimistä. Tulevaisuuden rakentamisen tai-toihin kuuluu kyky pohtia aidosti, mitä oi-keastaan tarvitsemme ollaksemme onnelli-sia, millainen maailman tulisi olla ja mitenhaluttuun tilaan voitaisiin päästä. Kestävänelämäntavan opettelu eli yksilön vaikutus-mahdollisuuksien tunnistaminen elämäneri rooleissa ja tilanteissa on osa tulevai-suuden rakentamista.

Kestävän tulevaisuuden rakentajaksikasvaminen edellyttää myös toiminnantaitoja ja kokemuksia. Ympäristövastuulli-sia toimintatapoja ja sosiaalisia taitoja voi-daan oppia toimimalla koulun omassa op-pimisympäristössä. Koulun ulkopuolisissaympäristöissä toimimisen tavoitteena ontuoda oppimiseen kokemuksellinen ja tun-nepitoinen ulottuvuus, jonka avulla on

mahdollista syventää oppilaan omaa ym-päristösuhdetta ja synnyttää kestävän ke-hityksen asioille omakohtaisia merkityksiä.Luonnonympäristöjen lisäksi oppimistöinävoivat toimia myös rakennettu ympäristöja kulttuuriympäristö sekä yhteiskunta eri-laisine toimintoineen.

Kestävän kehityksen kasvatuksen kes-keisiä toiminnan taitoja ovat osallistumisenja vaikuttamisen taidot. Aidot osallistumi-sen ja vaikuttamisen mahdollisuudet, ym-päröivässä yhteisössä toimiminen, sekä nä-kyvien tulosten aikaan saaminen ovat olen-naisia kasvatettaessa vastuullisia kansalai-sia, jotka kokevat oman toimintansa merki-tykselliseksi ja haluavat vaikuttaa yhteisiinasioihin. Tärkeää on, että oma koulu tarjo-aa osallistumista tukevan toimintakulttuu-rin, jossa kaikilla on mahdollisuus vaikut-taa yhteisiin asioihin. Vaikuttamismahdolli-suuksia tulee etsiä myös koulun ulkopuo-lelta esimerkiksi osallisuushankkeilla, joissatoimitaan koulua ympäröivässä yhteisössäja vaikutetaan ympäristöön.


7

1 Kestävä kehitys sisältyy koulun arvoihin. Henkilöstö ja oppilaat tuntevat arvojen merkityksen koulun toiminnassa ja arvoista on viestitty sidosryhmille.

2 Koulu on tietoinen toimintaansa koskevista, kestävän kehityksen eri osa-alueisiin liittyvistä säännöksistä ja määräyksistä. Henkilöstö tuntee vastuualueisiinsa liittyvien säännösten ja määräysten merkityksen koulun toiminnassa.

3 Koululla on ajantasaiset, lakisääteiset kestävään kehitykseen liittyvät kartoitukset, ohjelmat ja suunnitelmat, joiden sisältöä on käsitelty henkilös-tön ja oppilaiden kanssa.

4 Koululla on kestävän kehityksen ryhmä tai muu työryhmä, joka koordinoi ja arvioi koulun kestävän kehityksen työtä ja tiedottaa kouluyhteisöä sen tavoitteista ja etenemisestä. Ryhmässä on mukana johdon, henkilöstön ja oppilaiden edustajia.

5 Kestävän kehityksen työllä on määritellyt vastuut ja tarvittavat resurssit. Johto kannustaa ja luo edellytyksiä henkilöstön ja oppilaiden yhteisölliseen kestävän kehityksen toimintaan.

6 Henkilöstöllä on riittävä kestävän kehityksen asioiden hallintaan sekä kestä-vän kehityksen opetuksen sisältöihin ja menetelmiin liittyvä osaaminen.

7 Koululla on kestävän kehityksen ohjelma tai muu toimintasuunnitelma, joka sisältää tavoitteet ja toimenpiteet koulun valitsemien kestävän kehityksen teemojen *) edistämiseksi opetuksessa ja toimintakulttuurissa. Henkilöstö ja oppilaat osallistuvat teemojen valintaan ja ohjelman suunnitteluun.

Oppilaitosten kestävän kehityksen kriteerit (peruskoulut ja lukiot)

ARVIOINNIN ALUE

KRITEERIT

1. SUUNNITTELU

Arvot

Lakisääteiset vaatimukset

Organisaatio ja resurssit

Kestävän kehityksen ohjelma

�


8

*) Koulu valitsee vuosittain alla olevasta taulukosta yhden tai useamman tee-man, joihin liittyen se suunnittelee kestävän kehityksen ohjelman tavoitteet jatoimenpiteet. Teemojen toteutus voi tapahtua myös esimerkiksi Vihreä lippu -ohjelman toimintasuunnitelman puitteissa. Koulun hakiessa sertifikaattia tee-mojen toteutumista arvioidaan koulun valitsemien yhteensä viiden teemanosalta, joista vähintään kaksi tulee valita ekologisen ja taloudellisen kestävyy-den teemoista ja kaksi sosiaalisen ja kulttuurisen kestävyyden teemoista. Yksiteemoista voi olla oma teema. Osa teemoista mahdollistaa useiden kestävän ke-hityksen osa-alueiden käsittelyn.

• Vastuulliset hankinnat ja kestävä kulutus

(myös sosiaalinen ja kulttuurinen

kestävyys)

• Jätteen synnyn ehkäisy ja kierrätys

• Energia ja vesi

• Kuljetukset ja liikkuminen

• Koulurakennuksen ja pihaympäristön

hoito ja ylläpito

• Ravinto ja terveys (myös sosiaalinen ja

kulttuurinen kestävyys)

• Oma teema (ekologinen/taloudellinen

kestävyys)

Ekologinen ja taloudellinen kestävyys

Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys

• Turvallisuus koulussa ja koulumatkalla

• Henkilöstön ja oppilaiden hyvinvointi

• Kiusaamisen ja syrjäytymisen ehkäisy

• Opiskelijahuolto ja muu oppimisen tuki

• Kulttuuriympäristö, tavat ja perinteet

• Monikulttuurisuus ja kansainvälisyys

• Oma teema (sosiaalinen/kulttuurinen

kestävyys)

8 Kestävä kehitys on yhdistetty koulun opetussuunnitelmaan ja opetuksen toteutukseen. Kestävän kehityksen opetuksen suunnittelussa ja toteutuk-sessa tehdään yhteistyötä opettajien kesken sekä opettajien ja muun hen-kilöstön välillä.

9 Opetuksessa hyödynnetään kestävän kehityksen eri osa-alueisiin liittyvää ajantasaista oppimateriaalia.

10 Kestävän kehityksen opetuksessa tehdään yhteistyötä ulkopuolisten toimi-joiden kanssa tai koulu osallistuu kestävän kehityksen hankkeisiin.

Opetuksen suunnittelu

�


9

ARVIOINNIN ALUE

KRITEERIT

2. TOTEUTUS

Kestävän kehityksen teemat

Opetus

Teemojen toteuttaminen

Toimintatapojen vakiinnuttaminen

Verkottuminen

11 Koulun valitsemat vuosittaiset teemat ja kestävän kehityksen ohjelman toimenpiteet toteutuvat opetuksessa ja toiminta-kulttuurissa. Eri henkilöstöryhmien edustajat ja oppilaat osallistuvattoimintaan.

12 Koulu on vakiinnuttanut valitsemiinsa kestävän kehityksen teemoihin liittyviä vaikuttavia toimintatapoja pysyväksi osaksi opetusta tai toimintakulttuuria.

13 Koulu tiedottaa teemoihin liittyvästä toiminnasta sidosryhmiään ja toteuttaa teemoihin liittyvää yhteistyötä paikallisten toimijoiden kanssa.

Tiedollisetvalmiudet

Ajattelun taidot

14 Opetus lisää tietoa ekologisesta, sosiaalisesta, kulttuurisesta ja taloudellisesta ympäristöstä, kestävän kehityksen kysymyksistä ja vaikuttamisen mahdollisuuksista.

15 Opetus antaa valmiuksia ymmärtää kestävän kehityksen kysy-mysten moniulotteisuutta ja niiden syy-seuraussuhteita sekä luonnon, teknologian, talouden ja yhteiskunnan toimintaa ja niissä tapahtuvia muutoksia.

16 Opetus kehittää kykyä etsiä, arvioida ja tulkita kestävään kehitykseenliittyvää tietoa, ja antaa valmiuksia ihmisen toiminnan ja oman elä-mäntavan kriittiseen arviointiin sekä valintojen ja vaihtoehtoisten ratkaisujen tarkasteluun.

17 Opetus tukee henkilökohtaisten merkitysten ja oman ympäristösuh-teen syventämistä ja antaa valmiuksia tulevaisuutta koskevien visioi-den tuottamiseen ja kestävän elämäntavan rakentamiseen.

18 Koulua hyödynnetään kestävän kehityksen oppimisympäristönä, joka mahdollistaa kestävien toimintatapojen harjoittelun koulutyön arjes-sa ja opetuksen yhteydessä.

19 Oppimisympäristöinä käytetään luontoa, rakennettua, sosiaalista, taloudellista ja kulttuurista ympäristöä, joissa tarjotaan oppilaille mo-nipuolisia kokemuksia ja elämyksiä sekä mahdollisuuksia ympäristön ilmiöiden havainnointiin ja tutkimiseen.

�

Toiminnantaidot jakokemukset


10

Kuva 3. Kestävän kehityksen ohjelman rakentaminen ja päivittäminen teemojen avulla.

1. Vuosittaisten

teemojen valinta

2.Nykytilanteen

kartoitus teemoista

3.Kestävän kehityksen

ohjelma

4.Ohjelman toteutus

opetuksessa jaarjessa

5.Toiminnan arviointi

ja kehittäminen

Henkilöstön,oppilaiden jasidosryhmienosallistuminen

Opetus-menetelmät ja oppimispolku

Kestävän kehityksenarviointi-käytäntö

Toiminnan kehittäminenja raportointi

20 Koulu tarjoaa oppilaille aitoja osallistumisen ja vaikuttamisen mahdolli-suuksia oppilaiden ikäkauteen soveltuvilla tavoilla. Opetukseen sisältyy osallisuushankkeita lähiympäristössä tai paikallisyhteisössä.

21 Kestävän kehityksen opetuksessa käytetään oppilaita aktivoivia, osallis-tavia ja yhteisöllisyyttä tukevia opetusmenetelmiä.

22 Kestävän kehityksen opetus toteutuu luokka-asteelta toiselle etenevänäsuunnitelmallisena oppimispolkuna.

23 Koulu seuraa ja arvioi kestävän kehityksen ohjelman tavoitteiden toteu-tumista, kestävän kehityksen opetuksen toteutusta ja oppimistuloksia sekä kestävän kehityksen asioiden tilaa koulun toimintakulttuurissa.

24 Henkilöstö ja oppilaat osallistuvat arviointitiedon käsittelyyn ja sitä hyödynnetään kestävän kehityksen ohjelman päivittämisessä sekä opetuksen ja toimintakulttuurin kehittämisessä. Koulu raportoi sidos-ryhmilleen kestävän kehityksen työn tuloksista.

3. SEURANTA, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN

�


11

Kestävän kehityksen ohjelman rakentaminen kriteerien teemojen avulla

1. Koulu valitsee vuosittaisen kestävän ke-hityksen ohjelmansa pohjaksi yhden taiuseamman teeman kriteereissä esitetystäteemalaatikosta. Valinta tehdään esillenousseiden kehittämistarpeiden tai esi-merkiksi koulutuksen järjestäjän asetta-mien tavoitteiden perusteella. Henkilöstöja oppilaat osallistuvat teemojen valin-taan.

2. Teemoista tehdään nykytilanteen kar-toitus, joka voi tapahtua esimerkiksi ym-päristökatselmuksen, koulun vuosittaisenitsearvioinnin, henkilöstölle ja oppilaillesekä sidosryhmille suunnattujen kyselyi-den, riskikartoituksen tai Vihreä lippu-ohjelman alkukartoituksen avulla. Oppi-laiden osallistuminen katselmuksen toteu-tukseen osana opetusta on suositeltavaa.

3. Kartoituksen tulosten perusteella koulusuunnittelee seuraavalle lukuvuodellekestävän kehityksen ohjelman, joka sisäl-tää tavoitteet, toimenpiteet, vastuut, aika-taulut, resurssit ja mittarit valittujen tee-mojen kehittämiseksi ja tavoitteiden to-teutumisen seuraamiseksi. Ohjelma voiolla myös osa jotain muuta koulun toi-menpidesuunnitelmaa. Henkilöstön ja op-pilaiden tulee osallistua ohjelman suun-nitteluun.

4. Teema tehdään näkyväksi koulun arjes-sa erilaisten tapahtumien, kampanjoiden,tiedottamisen ja uusien toimintatapojenkäyttöönoton kautta. Opetushenkilöstöntehtävänä on suunnitella, miten teemantoteutus kytketään opetukseen ja mitenoppilaat saadaan mukaan rakentamaan

teeman näkymistä koulun arjessa. Tee-man toteutukseen kytketään mukaankoulun sisäiset ja ulkopuoliset yhteistyö-tahot, kuten kiinteistönhoidon, siivouk-sen, ruokapalveluiden, kouluterveyden -huollon tai oppilashuollon edustajat.

5. Teeman ja kestävän kehityksen ohjel-man tavoitteiden toteutumista arvioidaanlukuvuoden lopussa. Henkilöstö ja oppi-laat osallistuvat arviointiin ja tulosten kä-sittelyyn. Näkemyksiä voidaan kysyämyös sidosryhmiltä. Tulosten perusteellavalitaan uusia teemoja ja suunnitellaanseuraavan vuoden kestävän kehityksenohjelmaa.


12

Oppilaitosten kestävän kehityk-sen sertifikaatin hakeminenedellyttää oppilaitoksen teke-mää itsearviointia, jossa käy-tetään kriteerien pohjalta laa-

dittuja kysymyslistoja. Itsearviointia voikäyttää toiminnan kehittämiseen myös il-man sertifiointitarkoitusta. Kysymyslistois-

sa kriteerien täyttymistä arvioidaan kuvas-sa 4 esitetyn mallin mukaisesti. Jokaisestakriteeristä on laadittu kriteerikohtaisetmalliin perustuvat tasokuvaukset (puuttu-va, käynnistynyt, kehittynyt, vakiintunut).Kysymyslistan perusteella oppilaitos pys-tyy itse arvioimaan oman suoritustasonsakaikkien kriteerin osalta.

Puuttuva(0 pistettä)

Koulu ei ole suunnitellut eikä

aloittanut kriteerinmukaista toimintaa.

Käynnistynyt(1 piste)

Koulu on suunnitellut kriteerinmukaista toimintaa ja

aloittanut sen toteuttamisen.

Kehittynyt(2 pistettä)

Koulu on toteuttanut kriteerinmukaista toimintaa

vähintään yhden luku-vuoden ajan.

Vakiintunut(3 pistettä)

Koulu on varmistanut kriteerinmukaisen toiminnan

vakiintuneilla käytännöillä.

Kuva 4. Itsearvioinnin kysymyslistoissa on esitetty kriteerikohtaiset neliportaiset arviointiperusteet, jotka poh-jautuvat taulukossa esitettyyn malliin. Kysymyslistat ovat saatavissa osoitteesta www.koulujaymparisto.fi.

Koulun itsearvioinnin toteutus

Itsearvioinnin tavoitteena on tarkastel-la koulun kestävän kehityksen ohjel-massa asetettujen tavoitteiden ja toi-menpiteiden toteutumista sekä koulunkestävän kehityksen asioiden tilaa ko-

konaisuutena. Arvioinnin avulla pyritääntunnistamaan toiminnan vahvuuksia, hyviäkäytäntöjä ja kehittämistarpeita, jotta kes-tävän kehityksen työtä voitaisiin parantaa.

Itsearviointiin sisältyvät arvioinninsuunnittelu, toteutuksen esittely henkilös-tölle, arviointiryhmien perehdytys, tietojenkokoaminen sekä tulosten käsittely ja joh-topäätösten tekeminen yhteisesti (kuva 5).Oleellista on tulosten hyödyntäminen toi-minnan kehittämiseen esimerkiksi koulun

kestävän kehityksen ohjelman ja vuo si -suunnitelman laadinnan tai opetuksensuunnittelutilaisuuksien kautta. Kestävänkehityksen kriteerit ja itsearvioinnin kysy-myslistat tarjoavat koululle ulkoisen vertai-lutason, joka helpottaa vahvuuksien ja ke-hittämiskohteiden tunnistamista.

Itsearvioinnin kysymyslistat


13

1. Kestävän kehityksen arvioinnin suunnittelu

• Arvioinnin tavoitteet, aikataulu ja vaiheistus

• Resurssien varaaminen ja arviointiryhmien muodostaminen

• Yhdistäminen muuhun arviointiin

2. Arvioinnin käynnistyskokous(esim. VESO-koulutus tai henkilöstökokous)

• Itsearvioinnin tavoitteet ja vaiheet

• Kriteerien kokonaisuuden esittely

• Arviointitiedon kerääminen (haastattelut, kyselyt, dokumentit)

• Arviointiryhmät ja henkilöstön rooli arvioinnissa

3. Arviointiryhmien perehdytys ja tietojen kokoaminen

KRITEERIEN OSAT

1 Suunnittelu, 3 Seuranta, arviointi ja kehittäminen

2 Toteutus (opetus)

2 Toteutus (teemat)

ARVIOINTIRYHMÄ (esimerkki)

Johto, kestävän kehityksen ryhmä,oppilaiden edustajat

Eri luokka-asteiden opettajat taiaineenopettajat omina ryhminä,kysely oppilaille

Teemakohtaiset arviointiryhmät,opettajat, muu henkilöstö ja oppi-laat mukana

4.Tulosten käsittely ja johtopäätösten tekeminen• Arvioinnin yhteenvedon tekeminen (kestävän kehityksen ryhmä tms.)

• Tulosten käsittely yhteisesti sopivissa ryhmissä henkilöstön ja oppilaiden kanssa, johtopäätökset kehittämistoimenpiteistä

• Tulosten hyödyntäminen (esimerkiksi kestävän kehityksen ohjelma,

vuosisuunnitelma, opetuksen kehittäminen)

Kuva 5. Oppilaitosten itsearvioinnin toteutusmalli. Lisäohjeita osoitteessa www.koulujaymparisto.fi.


14

Sertifikaatin hakeminen

Oppilaitosten kestävän kehityk-sen sertifikaattia voivat hakeaperuskoulut, lukiot ja ammatil-lista peruskoulutusta antavatoppilaitokset. Ammatillisen ai-

kuiskoulutuksen ja vapaan sivistystyön op-pilaitoksille tullaan laatimaan kriteereistäoma sovellus, jonka jälkeen myös nämä op-pilaitokset voivat hakea sertifikaattia.

Ennen sertifikaatin hakemista oppilai-toksen on tehtävä itsearviointi käyttäenedellisessä kappaleessa esiteltyjä kysymys-listoja. Lisäksi OKKA-säätiön auditoijare-kisteriin kuuluva auditoija tekee oppilaitok-sessa ulkoisen arvioinnin, jossa todenne-taan näyttö kriteerien täyttymisestä ja vah-vistetaan oppilaitoksen saama pistemäärä.Oppilaitos tilaa auditoijan ottamalla yhte-

yttä OKKA-säätiöön. Oppilaitos vastaa au-ditoijan työhön liittyvistä kustannuksista,joista on annettu suositukset osoitteessawww.koulujaymparisto.fi.

Sertifikaatin saamiseksi oppilaitoksen ontäytettävä seuraavalla sivulla esitetyt mi-nimipistemäärät kriteerien eri osista. Mikä-li oppilaitos ei saavuta pisterajoja, sillä onkolmen kuukauden määräaikana mahdolli-suus toimittaa auditoijalle kirjallinen selvi-tys korjaavien toimenpiteiden toteuttami-sesta. Sertifikaattia haetaan OKKA-säätiöl-tä hakemuslomakkeella, joka on saatavissaosoitteesta www.koulujaymparisto.fi. Ha-keminen on maksutonta. Sertifikaatti onuusittava viimeistään 36 kuukauden kulut-tua sertifikaatin myöntämisestä tai senedellisestä uusimisesta. Uusiminen tapah-tuu oppilaitoksessa tehtävän ulkoisen au-ditoinnin perusteella.

2. Ulkoinen arviointioppilaitoksessa

1.Oppilaitoksenitsearviointi

4.Auditoijan palaute

kriteerien täyttymisestä

5.Sertifikaatin

hakeminen OKKA-säätiöltä

3.Korjaavat

toimenpiteet

Kuva 6. Oppilaitosten kestävän kehityksen sertifikaatin hakemisen vaiheet.


15

Kestävän kehityksen sertifikaatti ja Vihreä lippu

Oppilaitosten kestävän kehityksen sertifikaatin suunnittelussa on otettu huomioon yhteensopivuus Vihreä lippu -ohjelman toimintamallin ja kriteerien

kanssa. Oppilaitos voi toteuttaa kestävän kehityksen kriteereissä esitettyjäteemoja myös Vihreän lipun teemojen kautta. Lisäksi kriteerien arviointipe-

rusteissa on määritelty kriteereitä, joissa voimassa oleva Vihreän lipun käyttöoikeus oikeuttaa automaattisesti pisteisiin.

Lisätietoja Vihreästä lipusta: www.vihrealippu.fi

OSA 1: SUUNNITTELU(kriteerit 1-10) 10 20 30

OSA 2: TOTEUTUS

Kestävän kehityksen teemat (kriteerit 11-13 3 30 45arvioidaan viiden oppilaitoksen valitseman teeman osalta)

Opetuksen toteutus (kriteerit 14-22) 9 16 30*)

OSA 3: SEURANTA,ARVIOINTI JA 2 6 12 **)KEHITTÄMINEN (kriteerit 23 ja 24)

Kriteerien osakohtaisten minimipistemäärien lisäksi koulun tulee saavuttaa kaikissa kriteereissävähintään ”käynnistynyt” -tason suoritus. Poikkeuksena ovat opetuksen toteutusta koskevat kri-teerit 21 ja 22, joista ei tarvitse saada pisteitä.

*) Kriteerissä 14 pisteytys on kaksinkertainen (0, 2, 4, 6 pistettä).

**) Kriteereissä 23 ja 24 pisteytys on kaksinkertainen (0, 2, 4, 6 pistettä).

Sertifikaatin pisterajat, yleissivistävät koulut

Kriteerien osa Kriteereitä Minimipistemäärä sertifikaatin saamiseksi

Maksimi-pistemäärä


Oppilaitosten kestävän kehityksen sertifiointiOKKA-säätiö, suunnittelupäällikkö Erkka Laininen

[email protected], puhelin 050 3729 195www.koulujaymparisto.fi

1. Oppilaitosten kestävän kehityksen kriteerit ja sertifiointi -esite opastaa kriteerien käyttöön oman koulun kehi-tystyössä ja antaa ohjeet sertifikaatin hakemiseen.

2. Arviointiperusteet: Jokaisesta kritee-ristä on laadittu oma neliportainen tasokuvaus kriteerin täyttymisestä (puuttuva - käynnistynyt - kehittynyt - vakiintunut). Arviointiperusteet ovat pohja itsearvioinnille ja sertifikaatin myöntämiselle.

3. Itsearvioinnin kysymyslista on työka-lu, jolla kerätään tietoa koulun eri toi-minnoista arviointia varten. Kysymyslis-ta on hyvä kehittämisen työkalu ja se toimii pohjana sertifikaatin hakemista varten.

4. Kriteerien selitysaineistossa kuva-taan kriteerien taustaa ja perusteluita ja annetaan esimerkkejä kriteerien mukaisesta toiminnasta.

5. Ohjeet itsearviointia ja sertifikaatin hakemista varten tukevat työkalujen käyttöä.

6. Auditoijan ohjeet opastavat auditoijia kestävän kehityksen ulkoisen arvioinninsuunnittelussa ja toteutuksessa.

7. Opas kestävän kehityksen sertifioin-tiin kokoaa yhteen kriteerien käyttöä tukevat ohjeet (julkaistaan vuonna 2010).

Sertifioinnin tukiaineisto on saatavissaosoitteesta www.koulujaymparisto.fi.

Oppilaitosten kestävän kehityksen serti-fioinnin yhteistyöverkosto järjestää valta-kunnallista kriteerien käyttöä ja kestävänkehityksen ohjelmien rakentamista tuke-vaa täydennyskoulutusta.

Koulutuksesta saa tietoa osoitteistawww.koulujaymparisto.fi ja www.sykli.fi.

Oppilaitosten kestävän kehityksen sertifioinnin tukiaineisto


oppilaitosten kestävän kehityksen kriteerit ja sertifiointi21 kestävän kehityksen opetuksessa...

Documents