Osallisuuden pedagogiikkaReijo Kupiainen

Osallisuus, perusjakoja• Minimaalinen demokraattinen osallisuus

• makro-osallisuus, kapea politiikkakäsitys

• Maksimaalinen demokraattinen osallisuus (aktivismi)

• makro – mikro -osallisuus, laaja politiikkakäsitys

• Täysosallisuus / osaosallisuus• Autenttinen osallisuus / pseudo-osallisuus

Äänen periaate• Jaques Rancière: ääni luo edellytykset

osallisuudelle

• Aristoteles: phone, logos

• secessio plebis. Aventinuksen kukkula eaa 494 ja äänettömien ääni.

• Ääni kuuluu ihmisyyteen ja sen kieltäminen on ihmisyyden kieltämistä.

Rancière ja radikaali tasa-arvo• Tietämätön opettaja, Joseph Jacotot 1818

• Oppimista tapahtuu kun oppilaita kohdellaan puhuvina olentoina

• Opetusmenetelmä: tasa-arvo

• Emansipaatio: äly tottelee itseään eikä toisen älyä

Oppimisen uusi kulttuuri (Thomas & Brown)

“Professor, I know we need to do the lecture and discussion, but we were all in the game last night and found the perfect example for class today, so can we please start with it and then do the lecture after?” Doug agreed, though he couldn’t help feeling that his class was now slipping away from him. In one sense that was true. But he had missed a far more important message: Students were getting together, outside of the class, and discussing how they might make the class itself better. (Thomas & Brown, 2011, Teaching in a Galaxy Far, Far Away, para. 4)

Oppimisen uusi kulttuuri• Oppiminen on kaikkialla, se edellyttää

rikkaan informaatioympäristön ja ihmiset kollektiivisina toimijoina, jossa kaikki huomioidaan.

Douglas Thomas & John Seely Brown, New Culture of Learning

Edellytykset uudelle oppimisen kulttuurille?

Colin Lankshear & Michelle Knobel (2006), New Literacies: Everyday Practices & Classroom Learning

“Vanha eetos” “Uusi eetos”

Arvo on niukkuuden funktio. Arvo on leviämisen funktio.

Yksittäinen persoona on tuotannon, taidon ja älyn yksikkö – “minä luen”

”Kollektiivit” ovat keskeisiä tuotannon, taidon ja älyn yksiköitä – “me luemme”

Asiantuntemus on yksilöillä ja instituutioilla. Asiantuntemus on jaettu ja kollektiivinen; hybridit asiantuntijat.

Tila on suljettu ja käyttötarkoitukseltaan määrätty.

Tila on avoin, jatkuva ja muuttuva

”Kirjamaailman” sosiaaliset suhteet ovat vallalla; stabiili ”tekstuaalinen järjestys”.

Sosiaaliset suhteet rakentuvat ”digitaalisesta media ympäristöstä”, ovat läpinäkyviä; tekstit

muutoksessa.

“Kaksi eetosta”

We-think

• Massatuotannosta massainnovaatioon• “You are what you

share”: we-think• Moniarvoisuus+yhteist

oiminnallisuus+riippumattomuus= LUOVUUS

• Tunnustaminen• Osallisuus• Yhteistoiminnallisuus

• Low we-think: blogit, osallisuus ei yhteistoiminnallisuutta

• Medium we-think: verkkoyhteisöt, asioiden jakaminen suoraan muille

• Full we-think: Wikipedia, yhteistoiminnallisuus

“Me-periaate”

Full we-think:• (Avoin) ydin (Core), “tiedon lahja”,

houkutteleva perusta kuten Linux.• Työpanos (Contribution): kuka, mihin, miksi,

miten• Kytkeminen (Connect), uusien asioiden

yhdistäminen• Yhteistyö (Collaborate)• Luovuus (Create)

”Osallisuuden kulttuuri”

Yhteisöistä jaettuihin tiloihin

“Mieltymystila”(James Paul Gee, 2004: Situated Language and Learning)(James Paul Gee, 2004: Situated Language and Learning)

• Lähtökohta: Käytäntöyhteisö (Community of practice, Etienne Wenger)

• Gee: ei yhteisö vaan tila:• sisällön rakentuminen• osallistujien välinen interaktio• Portaalit, joilla päästään tekemisiin

sisällön kanssa ja ollaan interaktiossa• Generaattorit, jotka tuottavat em.

Mieltymystilan periaatteet(Gee)(Gee)

• Yhteinen pyrkimys on ensisijaista, ei tausta tms.• Aloittelijat ja edistyneet jakavat saman tilan• Jotkut portaalit ovat vahvoja generaattoreita• Sisällöt muuttuvat interaktiossa• Tiloissa rohkaistaan intensiiviseen (spesiaaliin) ja

ekstensiiviseen (vähemmän spesiaaliin) tietoon• Tiloissa rohkaistaan yksilölliseen ja jaettavaan tietoon• Tiloissa rohkaistaan hajautettuun tietoon• Osallistumiseen on monia mahdollisia muotoja ja tapoja• Tiloissa on mahdollisuuksia erilaisiin toiminnan

muotoihin• Johtajuus on huokoista, johtajat ovat resursseja

Osallisuuden paradoksi

Mikä on tärkeää netissä?

Nuoret, lukutaidot ja muuttuva mediaympäristö, N=305

Koulutyö ja yksin pelaaminen

Videoiden katselu,tiedon etsintä, viihde

Yhteisöpalvelut, sähköposti, uutiset, kommunikointi kavereiden kanssa

Pelaaminen muiden kanssa, elokuvien ja musiikin lataaminen netistä, sisällön jakaminen

Luovat käytännöt, blogien kirjoittaminen, nettikeskustelut, virtuaalimaailmat

www.eukidsonline.netFinal Report

Myyttejä diginatiiveista

Oppiminen• Koulun mikroekonomia: teknologian käyttöön oppimisessa

ei vaikuta vain teknologian saatavuus, vaan erilaiset oppilaan kannalta merkitsevät ja rakenteelliset tekijät: ajan käyttö, omistajuus, tuotosten estetiikka jne. (Neil Selwyn 2011, Schools and Schooling in Digital Age. A Critical Analysis.)

• Oma tuottaminen edelleen vaikeata koulussa:

Opettaja1: “Usein on niin, että vaikein asia on tuottaminen. Kyllä ne teknisesti mutta sitten se Opettaja1: “Usein on niin, että vaikein asia on tuottaminen. Kyllä ne teknisesti mutta sitten se tuottaminen. Vaikka olisi kuinka kivoja töitä, vaikka sarjakuvaa, niin ne ei välttämättä innostu niistä, kun tuottaminen. Vaikka olisi kuinka kivoja töitä, vaikka sarjakuvaa, niin ne ei välttämättä innostu niistä, kun ne ei keksi mitä tehdä.”ne ei keksi mitä tehdä.”

Opettaja2 elokuvakurssilla: “Useana vuonna on ollut ryhmä, jonka kanssa ei pääse tekemään. Opettaja2 elokuvakurssilla: “Useana vuonna on ollut ryhmä, jonka kanssa ei pääse tekemään. katsoisivat mielummin elokuvia ja söisivät popcornia.”katsoisivat mielummin elokuvia ja söisivät popcornia.”

Nuoret, lukutaidot, ja muuttuva mediaympäristö 2009-2010

Koulutila• Virallinen koulutila: formaalisen oppimisen tiloja, joissa

aktiviteetit on hajotettu erillisiin oppiaineisiin, jotka on sidottu erillisiin aikasekvensseihin, usein eri paikoissa, eri opettajien ja oppikirjojen kanssa.

• Epävirallinen koulutila: informaalisen oppimisen tiloja, jotka on usein tuotettu mediakäytännöissä, jotka rikkovat julkisen ja yksityisen rajoja ja kääntävät koulun valtahierarkiat.

Päätelmiä

•Osallisuuden pedagogiikka ponnistaa radikaalista tasa-arvosta.•Digitaalisessa kulttuurissa piilee potentiaali, joka tulisi hyödyntää: yhteistoiminnallisuus, osallisuus, vertaistuottaminen…•Osallisuuden pedagogiikka muokkaa oppimisen rakenteita ja tiloja.

Kiitos!