oulujärvi fishing 2005
DESCRIPTION
XXX-FISHINGCLUB Paltamo Ry :n julkaisema Kuhakunkku kisalehtiTRANSCRIPT
O u l u j ä r v i F i s h i n g 1 / 2 0 0 5 1
s.14
K A L A S T U K S E N Ä Ä N E N K A N N A T T A J A
XXX-FISHING CLUB PALJASTAA:
Vetouistelukilpailu
Paltamossa
2 O u l u j ä r v i F i s h i n g 1 / 2 0 0 5
Olet juuri saanut käteesi ensimmäisen numeron kautta aikojen Oulujärvi Fis-
hing lehdykkää. Lehdykän historia on lyhyt, mutta sitäkin värikkäämpi. Kaikki
tämä on lähtenyt yhden aktiivisen jäsenen sekopäisestä ideasta jota kukaan
ei kannattanut aluksi. Kova puurtaminen palkittiin ja lehti on nyt valmis ja
luettavana juuri sinulla joka olet mahdollisesti kiinnostunut kalastuksesta.
Oulujärvi urheilukalastusjärvenä nostaa päätään vuosi vuodelta, kiitos ak-
tiivisten kalastajien ja touhumiesten. Oulujärvelle tullaan kalaan nykyään jo
kauempaakin useiden päivien ajaksi tavoittelemaan Oulunjärven saaliskaloja.
Järven ympärillä asuvien ihmisten tulisi huomata, mikä mahdollisuus tässä
on uusille mahdollisuuksille hyödyntää kalaisaa vesistöä esim. matkailubusi-
neksessa. Myös kuntien, jakokuntien yms. tulisi tulevaisuudessa panostaa
enemmän järven taukopaikkoihin, kuten metsähallitus on jo tehnyt Niskan-
selän puolella. Kuten yksi vetouistelunsuomenmestari Kari Raatesalmi on
todennut, että ei kannata Inarille lähteä, koska meillä on Oulujärvi vieressä
josta saa samanlaista taimenta kun vain viitsii lähteä. Niinpä on hyvä muis-
taa ennen kuin pakkaa laukut, että meillä on yksi parhaista kalastusjärvistä
ihan vieressä.
Urheilukalastukseen panostaminen vaatii myös ponnisteluja monella eri
saralla, jotta lopputulos alkaisi kantaa hedelmää. Yksi mahdollisuus olisi
verkkosilmäkoon radikaali nostaminen esim. 55 tai 60mm:iin. Useat ka-
lastuskunnat ovat ottaneet jo nämä koot ns. kokosuosituksiksi ja toivomme
muiden kalastuskuntien seuraavan perässä. Tästä seurauksena olisi muuta-
ma huonompi saalisvuosi, mutta niiden jälkeen saaliit nousisi ja saalis koko
kasvaisi. Tottahan toki on otettava huomioon muikun tms. kalastus ennen
kuin mahdollisia päätöksiä tehdään. Verkkokalastus harrastuksena, ei elin-
keinona, toimii parhaiten silloin, kun verkosta saadaan syömäkala omaan
talouteen,
ei koko naapurustolle.
Tulevana kesänä kamppaillaan ensimmäistä kertaa Oulujärven kuha kunkun
tittelistä vetouistelussa. Kilpailun pääpaikkana on Paltamo ja kilpailualueena
suurista kuhasaaliista tunnettu Paltaselkä. Tämän kilpailun on mahdollista-
neet useat yhteistyökumppanit joille haluamme sanoa suur-kiitokset.
Ilman Teitä kilpailua ei voitaisi järjestää tässä mittakaavassa, KIITOS!
Toivotamme kaikille Oulujärvi Fishing lehden lukioille
TODELLA KIREITÄ SIIMOJA!
”pojat”
xxx-Fishing Club Paltamo Ry
Pääkirjoitus
www.oulujärvi.info
O u l u j ä r v i F i s h i n g 1 / 2 0 0 5 3
MUKANA VESILLÄ:
LOGO
Lönnrotinkatu 4, 87100 Kajaanipuh. 08 6134 840
- SU 14.8 klo 10-18, HYRYNSALMI (HYRY-SALMIJÄRVI)- 6 VAPAA- YHDYSHENKILÖ: 040 3114 772- KILPAILUN JÄRJESTÄJÄ: Hyryn Vapakalastajat Ry.
Lisää: www.tutka.net/~kkmp
KMP-CUP- yhdyshenkilö: 044 0685 328, JOUNI LUKKARI
- SU 5.6 klo 10-18, SOTKAMO,SHELLIN RANTA (SAPSO-KIANTAJÄRVI)- 6 VAPAA- YHDYSHENKILÖ: 0400 177 451- KILPAILUN JÄRJESTÄJÄ: Sotkamon Kalamiehet Ry.
-LA 11.6 klo 10-18, KAJAANI,NUASJÄRVI (PETÄISENNISKA)- 10 VAPAA- YHDYSHENKILÖ: 044 0685 328- KILPAILUN JÄRJESTÄJÄ: Somervaaran Eränkävijät Ry.
- LA 9.7 klo 10-18, SUOMUSSALMI,YLI-VUOKKI, MUSTALAHTI- 6 VAPAA- YHDYSHENKILÖ: O400 538 448- KILPAILUN JÄRJESTÄJÄ: Saapaskosken Erä Ry.
- LA 30.7 klo 16-24, PALTAMO, OULUJÄRVI- 10 VAPAA- YHDYSHENKILÖ: 0440 966 666- LISÄTIETOJA: Kuhakisa- KILPAILUN JÄRJESTÄJÄ: Fishing Club Paltamo Ry.
������������������������������� ������������ ����������� ����� ��������������� ����� ���������������� ����� �����
Kodintukku:ma-pe 9-20,la 9-18 (su 12-18)Motomaxi:ma-pe 9-19, la 9-16Kehräämöntie 20, 87500 Kajaani
Otso- tuote
Puusepänverstas
-luonnollisesti puusta-
PuuhariPuusepänverstaspuuhariHenry HeikkinenNuaskatu 987400 Kajaani
puh.(08) 6133 610 050 5267 774fax. (08) 6133 700
Lorukirja VÄNKYLÖITÄ kirjakaupoissaKuvittaja Jukka Laukkanen • Teksti Vesa Löhönen
ISBN: 951-23-4514-5 • Kustantaja KARISTO
Lisäksi mm. lentopelkoinen kurki, tyrannosaurus-perheen lökäpöksy vegaanipoika ja hernekeittoon hurmaantunut haisunäätä...
-loruja
”... Kettu katsoi kuomaa,virkkoi ettei kalasta.Kotiinsa kun mahdu ei toista sinivalasta...
Ukkoa sapettaa, kun lapset patistavat häntä jatkuvasti
tanhupiiriin uutta emäntää etsimään. Kun tulee sopiva
suojasää, hän päättää tehdä itselleen kaverin lumesta.
Mutta kukapa olisi uskonut, että tuosta rakkaudella
rakennellusta lumiakasta tulee oikeastikin ukon paras
ystävä yhden talven ajaksi?
Lumiakka Amalia kirjakaupoissaKuvittaja Jukka Laukkanen • Teksti Vesa Löhönen
ISBN: 951-23-4569-2 • Kustantaja KARISTO
Sydämellinen ylistyslaulu höperyydelle
Lehden julkaisijaXXX- FishingclubJokirannantie 88300 Paltamo
Päätoimittaja Kyösti Karjalainen, 044 0966 [email protected]
KuvatXXX- Fishingclub ja kirjoittajat
Ulkoasu ja DTP-taittoJukka Laukkanen, p. 040 590 7879Mainonnansuunnittelu Laukkanen Oy
Jakelulevikki 4.000 kpl
PainoKainuun Sanomat
Merkki siitä, ettäraha-asiasi ovat
hyvässä hoidossa.
Lönnrotinkatu 14, Kajaani, puh. 08-619 890
www.optia.fi
Kuha on eteläinen kalalaji Suomen olois-
sa. Sen luontainen levinneisyys ei siis ole
Oulujärvellä asti – Kemijärvestä tai Rova-
niemen seuduista puhumattakaan. Harva
tietänee, että kuha on ollut Manner-Euroopan
karppilammikoiden vakioasukas. Kuha oli se
tuottoisa petokala, joka piti karpin ravintokil-
pailijat kurissa ja antoi hyvän sivutulon karpin
viljelijälle.
Kuhan katoaminen täällä, mutta yhtäaikai-
sesti muuallakin Suomessa on ollut kala-
miehiä askarruttava mysteeri. Syyllisiksi on
tarjottu luonnollisesti liikakalastusta, Suo- ja
metsäojituksia humushaittoineen, veden-
pinnan säännöstelyä, ympäristömyrkkyjä ja
ilmastomuutosta. Toki syyllisiä voi olla use-
ampiakin, mutta tapahtuneelle on kuitenkin
tyypillistä kuhakantojan romahtaminen ja
katoaminen vähemmässä kuin yhdessä mies-
sukupolvessa!
Paltamossa kerrotaan, että sota-ajan jäl-
keen muutamalla risalla verkolla saattoi Lam-
posen ja Palosen tienoilta saada alkukesästä
yön saaliina vasullisen (30-40 kg) suurkuhia.
Vastaavasti 50 koukun siimalla keskiyön
kahvistelun jälkeen nousi parikymmentä kiloa
komeita kiilusilmiä. Myös nykyisten siltojen
alta sotatoimien jälkeen tilapäiseltä ponttooni-
sillalta pilkkiminen oli antanut runsaasti suur-
kuhia. Kaikilla kalavesillä häärivät rautatieläiset
kertovat toinen toistaan uskomattomampia
tarinoita järven ja myös Kivesjärven suurku-
hasaaliista.
KUHA KATOSI
– KATOAAKO SE UUDELLEEN?Tosia-asia on, että kuha katosi. Tietooni on
tullut mm., että Kivesjärven kevätjäille ajautui
suunnattomia määriä kuhan poikasia kevät-
tulvien myötä MERA-ohjelmien toteutusvuo-
sina. Tämä laajasti toteutettu ohjelma riittäisi
syyksi moneen paikalliseen kuhatuhoon,
muttei sittenkään kaikille järville yhtä aikaa.
Nykyisellään uskotaan, että pääsyyllinen oli
ilmasto-muutos ja nimenomaan kylmempään
suuntaan edellisinä vuosikymmeninä. Kuhan
kutu ei siis onnistunut. Kalatutkimus ei suu-
remmin ole helpottanut kalamiesten tuskaa
asian valaisemiseksi. Kentällä odotetaan toki
laajemmin soveltavaa tutkimusta ja nopeaa
tiedottamista tuloksista.
Kuha kuitenkin tuli takaisin ihmisen toi-
mesta hieman yli kymmenen vuotta sitten.
Kajaanin kaupungin silloinen kalastusmestari
kiinnostui kuhan hautomisesta ja pikku hiljaa
myös Hakasuon kalanviljelylaitos (RKTL) pää-
si mukaan kuvioihin ja samalla toteuttamaan
sille asetettua alueellista tehtävää. Tuntui, että
joka ikisen istutettu kuhanpoikasen tarttui
veteen päinvastoin kuin massiivisten siika- ja
taimenistutusten kanssa oli totuttu näke-
mään. Tästä olisi kalaveden hoitajien helppo
tehdä omia johtopäätöksiään…
Eräänä aamuna talviverkoillani nousi 600
g:n kuha jäälle ja sitä on riittänyt. Tilanteelle
on ollut tyypillistä, että vuosi vuodelta niitä on
ollut enemmän ja enemmän ihan hurmok-
seen asti. Voipa väittää, että kuha on lisännyt
kalastuspainetta Oulujärvellä moninkertaiseksi
sekä talvella että kesällä. Nyt kuha on talvi-
kalastajan pääsaalis (kuva). Diagrammista
käy ilmi myös se mitä muuta on tapahtu-
massa. Muun muassa mateen häviäminen
ja haukisaaliin pieneneminen antavat aihetta
pohdiskeluun ainakin biologisessa mielessä.
Etelän kauppahalleissa kuha ei enää tänä tal-
vena ollut kallein kala. Se oli yllättäen made!
Mitä vesistöissä on tapahtumassa?
Onko kuhapopulaatio sitten saavuttanut
huippunsa ja jos, niin mitä siitä seuraa. Luon-
nollinen lisääntyminen on vielä käsittääkseni
todistamatta. Se tuntuisi kuitenkin enemmän
kuin todennäköiseltä. Positiivista on se, että
kuhan ikäluokkia näyttää olevan järvessä
runsaasti. Negatiivista taas on se, että kuhan
on jo todettu saalistavan omia poikasiaan
laajassa mittakaavassa. Eräs ystäväni pohti
myös sitä, osuuko kuhan laidunnus mateen
poikasten kasvualueisiin. Itse näen selke-
ästi, että kuha syö jo nyt hauen eväitä. Ja
tämä taas kertoisi siitä, että suurenkin järven
ekosysteemi ravintoketjuineen on rajallinen.
Edelleen pohdintaa pitäisi harrastaa roskaka-
lateorian kohdalla. Toisin sanoen; onko siellä
roskakaloja lainkaan, vaan onko siellä vain
ravintoreservejä sinne todella sopeutuneille
lajeille, kuten kuha, ahven ja hauki.
R a i m o K a n t o l a , P a l t a m o
KYMMENEN KUHAN VUOTTA OULUJÄRVELLÄ
Kuhan katoaminen Oulujärvestä vii-
meistään 60-luvun aikana on huikea
esimerkki pohjoisten ekosysteemien
muutosherkkyydestä. Useimmat tie-
tävät kertoa tarinoita uskomattomis-
ta kuhasaaliista, joille oli tyypillistä
pieni panostus ja suuri saalis, mikä
taisi järkyttää jopa kalastajankin.
4 O u l u j ä r v i F i s h i n g 1 / 2 0 0 5
O u l u j ä r v i F i s h i n g 1 / 2 0 0 5 5
KUHAN KALASTUSOngelmallisinta kuhakantojen kalastukses-
sa on pienten yksilöiden runsaus saaliissa.
Tämä koskee niin rantavesien verkkokalas-
tusta kuin myös uistelua. Talviverkoilla se ei
muodostu ongelmaksi, jos ei ole kysymys
tyhmyydestä tai ahneudesta. Siksi myöskään
talviverkkojen silmäkoon nosto ei ole kovin
mielekästä. Kalastaja määrää sen ergonomi-
sista syistä itse.
Kuhan tunnetut kutualueet ovat sijoittuneet
mm. Volonsaari-Riuttasaaret-Lehtonen -linjan
itälaitaan sekä Lamposen Palosen alueelle.
Siis varsin loiville ja matalahkoille rantarinteille.
Sinne se kuha rakentaa pesänsä, jos siihen
annetaan mahdollisuus.
Perinteiset uistelualueet ovat olleet Vapon
edusta, Siltojen alapuolen virransivut ja
Mieslahden suualue ja Laanniemen sivu
väylällä Kajaaniin. Kuhaa on löytynyt kuitenkin
sieltä, mistä sitä on kalastettu. Melalahden
puolelta, Pehkolanlahdelta ja Jormuasta.
Toiset kalastajista – varsinkin paikalliset – ovat
erikoistuneet uistelemaan matalia rantavesiä
kesäkuun puolivälistä alkaen ja viimeistään
juhannukselta. Monet kauempaa tulevat
keskittyvät takiloihin tai muuten painotettui-
hin virityksiin. Menneenä kesänä tuli muotiin
menestyksekäs väylien ja selkävesien uistelu
pitkälle Tevän taakse ja Paltaselälle.
Vieheetkin ovat kehittyneet. Aluksi värin piti
olla fluorikeltainen ja pituus 11 cm. Suosittuja
ovat olleet esimerkiksi paikallisen valmistajan
Erkki Väisäsen vaaput. Nyt on viuhka levinnyt
sekä värin, että koon osalta. Kuha näyttää
iskevän myös isompiin vaappuihin. Ja nyt
on tärkeintä olla vaapussa räminää (Jesse,
Bomber).
Uisteluvauhti on luonnollisesti pysynyt
hitaana ja luotainta tuijotetaan herkeämättä.
Kalamiehen kalenterissa kuha näyttää käyt-
täytyvän kapinallisesti. Uuden ja täyden kuun
aikana luotain näyttää useimmiten tyhjää,
mutta välikuissa koko selkä saattaa täyttyä
laiduntavasta kuhasta, jossa luumun kokoiset
ikonit vilahtelevat pienempien seassa.
Kesäistä verkkokalastusta lukuun ottamat-
ta aitoa kotitarvekalastusta pidän silkkana
ahneutena ja tappamisena. Kalaa ei varmasti
saada kaupaksi, mutta lippuviidakot kertovat
siitä, että kuhaa tuhoutuu huikeita määriä
kalastajan egon uhrina. Kalastetaanpa siis
vain tarpeeseen ja päästetään ylimäärä kas-
vamaan kehukaloiksi.
Kuhan pilkkiminen on myös tulossa. Varsin-
kin virta-alueilla meillä on jo spesialisteja, jotka
hakevat särpimensä kuhana hyvän ahven-
saaliin ollessa varma takuu siitä, että vesille
kannattaa aina lähteä.
KALASTUKSEN KEHITTÄMINENOulujärveä on mainostettu Suomen parhaana
taimenen uistelujärvenä ja sitä se varmaan-
kin on Manamansalossa ja sitä ympäröivillä
kirkasvetisillä selkävesillä. Paltaselkä on
tummavetisempi ja kuin luotu kuhan ja hauen
menestymiselle. Vuosikymmenien kokemus
osoittaa todeksi edellä sanotun. Ahvenet
ovat kosmopoliitteja täälläkin ja ne ovat isoja
selkäahvenia, jos vain sellaisen kalas-
taminen venekuntaa kiinnostaa.
Oulujärven hyödyntämisestä on kes-
kusteltu toistuvasti. Käsitykseni on, että
hyödyntäminen tapahtuu rannassa. Siellä
tarvitaan veneluiskia, laitureita ja palveluita.
On ensiarvoisen tärkeää, että jo olemassa
olevan satamaverkoston jatkona kehitetään
laajalla alueella liikkuvan venekansan käyttöön
huoltopisteitä jo olemassa oleviin satamiin.
Sieltä tulisi löytyä jätteen keräyksen ja vesipis-
teen lisäksi WC, ja mieluummin katoksellinen
keittopaikka ja tietysti parkkitilaa. Varmasti
myös osa karavaanareista mieltyisi moiseen
ratkaisuun. Ne, jotka kaipaavat porsliinia ym.
muuta mukavuutta, löytävät kyllä nämäkin
palvelut. Päivitettyjä jää- ja säätietoja voisi löy-
tyä Internetistä. Kaikkihan tietävät, että maalla
ollaan viisaampia kuin merellä ja moni reissu
jää tekemättä, kun ei tiedä todellista tilannetta
järvellä.
-04
Kani Ky:n talvikalat 1987-2004
Oulujärvi, talviverkko
250
200
150
100
50
0
kg
Kuha Made Särki Siika Ahven Hauki
-87 -95
Edellä mainittuja ehdotuksia soisin näke-
väni toteutettuna jo vireillä olevien kaavojen
valmistelussa. Tässähän olisi sekin hyötynä-
kökohta, että vapaaseen virkistyskäyttöön
osoitetut alueet ovat perusteluna yksityi-
seen käyttöön osoitetuille alueille. Jos meni
vaikeaksi, niin kuitenkin: järvelle mahtuu, jos
hommat ovat hyvin suunniteltuja ja lomailijoita
ja virkistäytyjiä todella halutaan alueelle.
Ei ku’ kalastamaan…
6 O u l u j ä r v i F i s h i n g 1 / 2 0 0 5
esiin virittämällä vaapun nokkalenkkiä.
Lohen nousuaikaan kannattaa kokeilla useita
uintimalleja, joku niistä on taatusti ”myrkkyä”
kutupaikoilleen nousevalle kalalle.
PIDÄ PUUKKO TUPESSAMuuttamalla vaapun muotoa vuolemalla joko
rungosta tai nokkalevystä, saa vieheeseen
lisää erilaisia uinteja, mutta muutostyö on
parasta teettää osaavalla asiantuntijalla,
muutoin ottiviehe on pian entinen. Ja pilalle
mennyttä ei koskaan saa korjatuksi alkuperäi-
sen veroiseksi.
Juntunen on suunnitellut LJ-vaappunsa
hyvin huolellisesti ottaen huomioon myös
virittämisen tarpeen. Siksipä hän uskaltaakin
luvata kaikkien tarvittavien uintien löytyvän
vaapuistaan ilman suurempaa tuskaa. ”Ajatus
jokaisen vaapun virittämisestä vuolemalla on
peräisin ajalta, jolloin tarjolla oli pääasiassa
jäykkäuintisia puukaloja” Leksa kuittaa ja
jatkaa kertomalla, että kun vesi korkealla
käytetään isoja vaappuja. Vastaavasti veden
laskiessa siirrytään pienempiin kokoihin. Näin
ovat eri koot syntyneet vaappumallistoihin.
KOOLLAKIN ON VÄLIÄKysymykseen vaappumalleistaan, Leo
Juntunen kertoo kehittäneensä 10 cm pitkän
vaappunsa imitoimaan haavoittunee kalan
uintia. Etenkin ruotsalaiset ja norjalaiset ovat
pyytäneet lohia juuri tällä runkomallilla. Kun
lohi tulee jokeen, se on vielä rohkea käymään
isommankin vaapun kimppuun ja sama tois-
tuu elokuussa kalan puolustaessa reviiriään.
Pitkärunkoinen malli on osoittautunut tehok-
kaaksi taimenen ja kuhan pyytäjäksi.
Saman voi sanoa myös pienestä ”tissi-vaa-
pusta” kehitetystä 7,5 cm pituisesta ”isoti-
ssistä”, jonka molempia kylkiä somistavat
naismaiset ulokkeet. Niillä on vaappuun saatu
luonnollista, houkuttelevaa uintia.
”Ajatus tissi-vaapun koon suurentamisesta
oli jo pitkään pyörinyt mielessä, mutta kun
kolminkertainen lohikuningas Antti Länsman
perusteli minulle asian huolella, oli päätös
vaapun valmistamisen aloittamisesta helppo
tehdä” sanoo Leo Juntunen.
Vaappumestari Leo Juntunen on kokenut
lohenkalastaja – useita vuosia kojamoiden
perässä soudettuaan Juntunen ryhtyi suunnit-
telemaan omia vaappumallejaan ja päätyi itse
vaapunvalmistajaksi ja kehittäjäksi – syntyi nyt
jo legendaksi kohonnut LJ-vaappu.
Leo Juntunen eli ”Leksa”, kuten kaikki
kalamiehet hänet paremmin tuntevat, otti
jo vaapunvalmistustyönsä alussa pohjaksi
vanhempien lohimiesten kokemukset. Sen,
kuinka sää ja ympäristö vaikuttavat lohen
iskuhalukkuuteen kalan matkatessa kohti
kutukuoppiaan.
JUNTUSEN NEUVOTLeksa ottaa malliksi kirkasvetisen Tenon,
jonka mies tuntee kuin omat sormensa.
”Kun kevään tulvavedet valtaavat joen on
siinä paljon humusta, vesi on kylmää ja se
on korkealla. Siiman päähän sitaistaan silloin
isoja vaappuja. Värit saavat olla kovasti
ärsyttäviäkin ja hyvin erottuvia. Koska on var-
hainen kevät, ei maastosta heijastu juurikaan
voimakkaita värejä.”
Juntunen nipistää kevätvaapun nokkalen-
kin pihtiensä väliin ja virittää vaappuun vain
hyvin laiskan liikkeen. ”Kova liike ei keväällä
ole hyväksi” hän jatkaa ja tarkistaa uinnin
tarkoitusta varten rakennetussa altaassa.
LOHIVAAPUN VALINTA ON VAATIVA TAITO - mutta sen oppii kyllä!
K i r j o i t t a j a H a n n u R ä i s ä n e n
vaapun kylkeen kunhan on ensin tarkkailtu
rantojen, taivaan ja veden väritys, kaikki ne
värit, jotka heijastuvat veteen kalan näkökent-
tään.” Leksa opastaa huitoen ilmaan nopeasti
kuvan tilanteesta. Ja ennen kuin ennättää
kysyä enempää, tulee jatkoa: ”…esimerkiksi
auringon paiste tuo vaapun runkoon kulta-
väriä ja tunturikoivikon heijastus lisää siihen
hieman vihreää. Jos taivas on sininen, lisä-
tään kurkkuun pieni täplä sinistä, siinä se on!”
Vaappumestari taikoo laatikostaan tottuneesti
pari pientä vaappua näytille, ”kapuloita”,
kuten hän itse sanoo.
MYSTIIKKA MUUTTUU TODEKSIKeskikesällä joen vesi on lämmennyt ja vaap-
puihin viritetään pieni liike eli ”käynti”. Värit
ovat hyvin hillittyjä ja vaaput pieniä. Väreinä
esimerkiksi ruskea ja oliivi. Riippuen siitä
onko kesä kuiva vai sateinen, hyödynnetään
aina ”ristiin käyviä”, monipuolisesti aina hyvin
toimivia värejä. ”Ja sateiden jälkeen käytetään
aina kelivärejä” Leksa muistuttaa. On hyvä
muistaa, että veden kirkastuminen entiselleen
rankan sateen tuoman vesiryöpyn jälkeen
kestää aikansa ja sisältää useita ”humusas-
teita”.
Kalastaessa on koko ajan tarkkailtava
”keliä”, säätyyppiä, joen pohjan väriä ja
rannan kasvuston sekä veden pinnan väriä.
Esimerkiksi ilta-auringon kupariin ja violettiin
vivahtavat heijasteet on tärkeä huomata.
”Tarkka lohimies varaakin pitkän joen var-
rella kalastaessaan veneeseen mukaan useita
värejä” toteaa Juntunen ja kaappaa isoon
kouraansa kasan värikkäitä vaappuja.
JA KUN YÖT PIMENEVÄTLeksa siirtyy kalenterissa eteenpäin; ”Elo-
kuussa, kun pyydetään asentokalaa, pyritään
muistamaan, että kala puolustaa tulevia peril-
lisiään, jotka vielä siinä vaiheessa ovat pieniä
’kutupalleroita’ kalan mahassa. Vaappuja saa
olla monenkokoisia, mutta yhteistä niillä pitää
olla uhkaava väri.” Eräs tällainen ”ruma vaap-
pu” on mustan ja ruskean värinen, hopeisella
hileellä päällystetty vaappu. Se on saanut LJ-
vaapun runsaassa valikoimassa koodinimen
F9. ”Koodeja useat sadat väritysmallit todella
tarvitsevatkin, niiden selvittäminen pelkän
suullisen kuvauksen perusteella on vaikeaa”
vaappumestari huokaisee ja siirtyy puhumaan
vaappujen uinnista. Värityksen ohella todella
tärkeästä vaappujen ominaisuudesta.
KAS NÄIN HEILUU VAAPPUEnsimmäiseksi lähdetään liikkeelle uinnis-
ta, jossa ei ole liikettä lainkaan. Puhutaan
ns. ”sukkauinnista”, jossa vaappu tekee
korkeintaan pieniä liikkeitä kovan käännöksen
aikana.
Kesäaikaan vaappu saa uida pienellä,
tiheällä ”värinällä”, mutta vaappuun viritetään
nousukalan aikaan ”kutukäynti”. Vaappu
kulkee silloin kylkimyyryä, hakien eli poukkoil-
len puolelta toiselle, vaappu melkein kaatuu
uidessaan näyttäen tehokkaasti kylkivärejään.
Tehokas uintimalli on myös hakkaava, ”ison
perän käynti”, jossa vaappu heiluttaa taka-
puoltaan voimakkaasti.
Nykyaikaisessa vaapussa on ”sisällä”
kaikki edellä kuvatut uintimallit, ja ne saa
Se ken valitsee lohivaapun ilman
harkintaa saa varautua odotta-
maan tärppiään. No, joskus ot-
tiviehe saattaa löytyä arpomalla,
mutta kokeneet lohensoutajat
noudattavat tiettyjä kaavoja
vaappu- ja perholaatikoitaan
penkoessaan.
Leo ’Leksa” Juntunen on kajaanilainen vaappumestari, jonka suunnittelemilla ja valmistamilla vaapuilla on saatu erittäin paljon isoja lohia sekä taimenia ja kuhia. Juntunen ei piilottele tietoaan, vaan jakaa sitä mielellään asiakkaidensa kanssa.
Aurinkoisen sään vaapuissa toistuvat taivaan ja maan värit, vedenkalvon sekä pohjan heijastu-mat. Ja vaappu on kuin osa luontoa…
Näissä ’repaletiikereissä’ on jokeen nousevalle lohelle niin paljon ärsykettä, etteivät ne voi olla iskemättä. Tiikerit kannattaakin pitää mukana lohijoella läpi kauden.
ASIAKASTA ON KUUNNELTAVA Vaappumestari Juntunen arvostaa kaikkien
asiakkaidensa palautetta ja kuuntelee niitä
tarkalla korvalla. Vaappuihin liittyvä tuoteke-
hitys on syntynyt asiakastarpeesta ja siitä se
tulee jatkossakin olemaan riippuvainen.
Vaappumestari Juntunen ei pidä tietojaan
vakan alla ja neuvoista kirjoittaisi piankin
ison kirjan. Neuvonta pelaa kuitenkin nytkin,
ilman kirjaa. Talvella Leksa ennättää käydä
pidempiäkin palavereja asiakkaidensa kanssa
puhelimessa tai kahvikupin ääressä Kajaa-
nissa, vaappuverstaassaan. Neuvontaa saa
tarvittaessa myös netin kautta.
Kesällähän Juntusen tavoittaa parhaiten
– no tietysti Tenolta!
Nämä kolme ovat koko kesän ajan tehokkaita humusveden vaappuja ja elokuussa aivan eh-dottomia lohen surmia. Ylinnä toiseksi suosituin LJ-vaappu, keskellä uusin suosikki ’Ruma ankanpoikanen’. Alinna suursuosikki ’Täystuho’, jonka nimi kertoo kaiken ja rungon muoto paljas-taa luonnollisen uinnin salaisuuden.
KESÄ TUO KELIVÄRITKun kesä alkaa vallata kiivaasti tilaa, muuttu-
vat maiseman värit päivittäin. Koivikot alkavat
puskea hiirenkorvalle. Joessa vesi lämpe-
nee ja humus vähenee. ”On aika pienentää
vaappua” Juntunen neuvoo ja jatkaa aiheesta
kelivärit. Mitkä ihmeen kelivärit?
”Kelivärit ovat niitä värejä, jotka valitaan
Vaapun tuotekehitykseen kuuluvat oleellisena osana lohensoudun asiantuntijat sekä innostu-neet asiakkaat.
Kainuussa Honka tuotteita myy:Honkarakenne OyjKajaanin myyntikonttoriKauko SivonenTeerisuontie 2, 87100 Kajaani
puhelimet 020 57 57 926 ja 0500 381406fax 020 57 57 927
8 O u l u j ä r v i F i s h i n g 1 / 2 0 0 5
Ehkä yksi pohjoisen maineikkaimmista
urheilukalastusseuroista, XXX-Fishing
Club Paltamo Ry on kasvanut kymmenhen-
kiseksi. Kuten yhdistyksen virallisesta nimestä
voit päätellä, kotipaikkamme on ”luonto”
eli Paltamo, Oulujärven Paltaselän rannal-
la. Mainetta niittäneen kerhon jäsenet ovat
hurahtaneet urheilukalastukseen, tavalla tai
toisella, huppa hei. Kalastuksessa painopis-
teemme on itse kalastamisessa, mutta myös
sen rentouttavassa sivuvaikutuksessa eli
yhdessä olossa. Kun kalastuksesta itsestään
puhutaan, olemme mukana vetouistelussa
ja lohensoudussa. Lohta narraamme lähinnä
pohjoisen lohijoilla kuten Tenolla ja Torniojoella
ja vetouistelussa kierrämme vaihtelevalla me-
nestyksellä kilpailuita pääasiassa Pohjola- ja
KMP Cup:ia, game over. Kaiken tämän lisäksi
– kaikki muu elämässä on turhaa, paitsi urheilukalastus –
KunnioitettuPuheenjohtaja Jorma “Jäärä” Leinonen
Asko “Azzeri” Hurskainen Kyösti “Lissu” Karjalainen
Jäsenet Jukka Ahonen Vesa “Häppä” Oksanen Ari “Arska” Juntunen Kari “Pökä” Leinonen Eero “Erkka” Heikkinen Marko “Make” Pyykkönen Jouni “Jolu” Lukkari
olemme myös mukana esim. Lohenuistelun ja
Hauenuistelun Euroopanmestaruus kilpailuis-
sa, silloin tällöin kun aika sallii. Mikäli aikaa jää
pidämme yllä muunlaista kalastustoimintaa,
jos ei muuten niin ihan vaan bongailemalla
rannalta. xxx-fishingclub Paltamo toimii ns.
suositus jäsen periaatteella, jäsen määrä
on rajoitettu, sääli on sairautta. Kun meriitit
kantautuu keromme jäsenten korviin on myös
sinulla mahdollisuus tulla XXX:n hienoon
ja täyteläiseen kalamiesporukkaan josta
ei puutu vauhtia, vaarallisia tilanteita eikä
kalastusta. Mikäli vielä ihmettelet mikä on
tämä taho, joka julkaisee nyt käsissäsi olevaa
lehteä, mene suoraa päätä lähimmän internet
päätelaitteen luo ja klikkaa itsesi osoitteeseen
www.xxx-fishingclub.com ja ymmärrät
mistä puhutaan.
O u l u j ä r v i F i s h i n g 1 / 2 0 0 5 9
HUOLLOT & RENKAAT
MA-PE KLO 8-17
Öljyt ja varaosat
Ma-pe klo 8-17 • Puh. (08) 871 032
10 O u l u j ä r v i F i s h i n g 1 / 2 0 0 5
Tornion-Muonionjoki on lohenkalastajalle
mahtava virta. Torniossa puolikilometriä
leveänä väylänä mereen laskeva joki kätkee
sisälleen satoja houkuttelevia ottipaikkoja,
ennen kuin ollaan suurtuntureiden maassa
Enontekiöllä. Vielä sielläkin voi enää muuta-
man kymmenen metrin levyisestä kirkasveti-
sestä virrasta tartuttaa lähes kolmikymmenki-
loisen lohen, jolla on takanaan 400 kilometrin
matka merestä synnyinsijoilleen.
Tältä väliltä löytyy paikkoja niin uistimen-
soutajalle kuin perhonheittäjällekin, niin
teltassa majoittujalle kuin hotellihuonetta
haluavallekin. On jokiosuuksia, jotka lohi
ohittaa nopeasti, pyrkien kiihkeästi kohti joen
latvoja Mutta on myös paikkoja, jotka saavat
lohen rauhoittumaan, joskus jäämään syksyn
kutuun asti. Yksi näistä on Naamisuvanto.
Levähdys- ja asentopaikka lohellePellosta parikymmentä kilometriä pohjoi-
seen sijaitseva järvimäinen suvanto on kuin
luonnon luoma suuri levähdys- ja asuinpaikka
kalojen kuninkaalle.
Merestä kala on ponnistellut jo 150 kilo-
metrin matkan. Ennen Pellon suvantoja on
viisi perättäistä koskea ja heti perään kymme-
nen kilometrin tiukka koskimainen niva, ennen
Naamisuvantoa. Täällä kalat rauhoittuvat, ja
sen tietävät myös kalastajat.
Naamisuvannolla kalastusmatkailuyritystä
hoitavalle Petri Uusitalon asiakkaille ei ole
uutinen, että kesäkuun puolen välin paikkeilla
Naamisuvannon rauhallinen pinta kätkee
allensa leveäkylkisiä, kirkkaita lohia, jotka
saavat kelan räikän huutamaan ja jäykänkin
vavan taipumaan nöyrästi kiivaiden pyrstön
potkujen edessä.
Naamisuvanto pysäyttää lohen
Alkukesästä juhannuksen molemmin puolin
olevat viikot ovat parasta nousukalan pyyn-
tiaikaa, vaikka viime kesinä tuntuu siltä, että
kaloja nostetaan Väylästä yhä aikaisemmin.
Suurimmat kalathan tulevat yleensä keulilla,
joten jo kesäkuun toisella viikolla kannattaa
isomusten kyttääjän olla joella, Uusitalo
kertoo.
Paikkoja ja vieheitä ei salaillaItsekin joella lukemattoman määrän tunteja
kesässä viettävä Uusitalo tietää mistä puhuu.
Naamisuvannon parhaat ottipaikat ovat mie-
helle tuttuja sekä keinot, millä lohet saadaan
iskemään.
Paikalliseen tapaan ei ottivieheitä eikä
-paikkoja salailla.
Itse soudan mieluiten vaappuja ja niiden
suhteen olen melko kaikkiruokainen. Paikallis-
Keskiyön aurinko värjää Naamisuvannon upeaan väriloistoon.
Vieheiden valinta ja koeuitto on tehtävä huolella ennen vesille lähtöä.
ten valmistajien vieheet, kuten Wäylä-vaappu
ja Kirakka ovat suosikkejani. Myös Hejo on
useasti siiman päässä.
Viime kesän Kojamon kiusaus –uistelukil-
pailu tapahtui korkean veden vuoksi vaikeissa
olosuhteissa. Uistinten koukut tahtoivat vähän
väliä olla täynnä roskia, ja kalat olivat tiukas-
sa. Tämä ei kuitenkaan estänyt Uusitaloa
uittamasta vaappuaan 15,7 kiloa painavan
marjaksen eteen kalan kannalta kohtalokkain
seurauksin. Voittokala kisassa.
Helppoa aloittelijalle,
haastetta kokeneelleYksi Naamisuvannon mukavista puolista on
sen monimuotoisuus. Suurelta suvannolta
löytyy niin matalia karikoita kuin monimetrisiä
syvänteitäkin. Alkukesästä, korkean veden ai-
kaan nousukala voi iskeä lähes missä paikkaa
tahansa, ja kun laajalle suvannolle mahtuu
useampikin vene soutamaan vaikka rinnak-
kain, ei aikaa tarvitse tuhrata lähtöpaikalla
vuoron odotteluun.
Kun heinäkuulla vesi lämpenee ja laskee,
vetäytyvät lohet jurottamaan syvänteisiin.
Aamuyön hiljaisena hetkenä sopivasti paino-
tettu vaappu voi syvänteestä saada sellaisen
iskun, joka ei vavan pitelijän mielestä lähde
milloinkaan!
Heikkovirtainen suvanto on mainio paikka
harjoitella soutamista vähemmän vesillä
liikkuneelle. Joka homman hallitsee, voi suun-
nata veneensä keulan suvannon alapäähän,
Kosionivan niskalle tai itse nivaan.
Nivan niskassa on kalaa aina, sillä se on
kuin suppilon suu, joka kerää kalat pienelle
koolle. Niva itse on vaativampi soutaa, mutta
erityisesti keskikesällä sen hapekkaampi vesi
kerää kalat puoleensa.
Elokuussa asentokalat lähtevät liikkeelleEhkä kaikkein suurimman elämyksen Naami-
suvanto tarjoaa kalastajalle elokuun hämärinä
iltoina. Silloin suvannon valtiaat lähtevät liik-
keelle. Lähestyvä kutu saa ne rauhattomaksi
ja pintakäyntejä voi laskea parhaina iltoina
kymmenittäin.
- Veneen vieressä ilmaan roiskaiseva toista
metrinen vonkale on näky, joka ei äkkiä verk-
kokalvolta katoa. Joskus tuntuu, että lohet
kuin kiusallaan käyvät välillä näyttäytymässä
parhaimmillaan lähes airon lavassa kiinni tai
veneen perässä siimojen välissä, Uusitalo
vakuuttaa.
Nyt on pienten ja tummien vaappujen
sekä perhon aika. Väylällä perhonsoutajat
ja –heittäjät ovat vielä selvä vähemmistö,
jotka sopivissa olosuhteissa voivat laukaista
pajatson!
- Toissa kesänä tehtiin tavallaan historiaa-
kin, kun rannalta perhoa heittänyt kalamies
sai saaliikseen lähes kymppikilon kalan. Väylä
on perhomiehille pitkälti vielä löytämätön
aarre ja heidän määränsä tulee varmasti
tulevaisuudessa kasvamaan.
Naamisuvannon mahtava 15,7-kiloinen marjas. Saamamiehinä Petri ja Samuli Uusitalo.
Te k s t i : P a s i R o m a k k a n i e m i
O u l u j ä r v i F i s h i n g 1 / 2 0 0 5 11
Sen huomaa, kun sinne pitää päästä.
Villin Pohjolan kaipuu iskee
toisinaan. Silloin ei kannata
kokeilla kotikonsteja ja tais-
tella viettejään vastaan.
Lisätietoa palveluistamme
saat Eräelämysoppaasta, jota
on jaossa Intersporteissa ja
Kesporteissa.
Lisätietoja ja varaukset:
Puh. 0203 44122
SUOMEN MONIPUOLISIN ERÄ- JA LUONTOMATKOJEN
JÄRJESTÄJÄ
www.villipohjola.fi
Naamisuvannolle
matkaavalle kalastajalle
Uusitalojen perheyritys
on houkutteleva vaih-
toehto. Ensikertalaiselle
heiltä löytyy kaikki
tarpeellinen välineistä opastukseen asti.
Majoitusvaihtoehdoiksi löytyy talo-, tai
mökkimajoitusta. Mukavuutta hakeva voi
ottaa täysi- tai puolihoidon tai tyytyä vain
omiin eväisiin.
Vuokrattavat veneet ovat Väylällä käytettyjä
kapeita jokiveneitä, joilla soutaminen on ke-
vyttä kovassakin virrassa. Opastus tapahtuu
tarvittaessa aivan alkeista lähtien ja joelle saa
halutessaan mukaansa kokeneen oppaan.
Talon 11- ja 13-vuotiaat pojatkin ovat käy-
tännössä jo päteviä kalaoppaita, joilta ei into
joella kuuhaamiseen hevin lopu.
Jos matkanteko Naamisuvannolle tuntuu
omalla autolla raskaalta, löytyy siihenkin apu.
Liikennöintiyritystäkin pyörittävältä Uusitalolta
löytyy tilataksi tai kahdenkymmenen hengen
pikkubussi, joilla matka Rovaniemeltä tai
Kemistä taittuu reilussa tunnissa.
Lohikello kertoo saaliistaKun haaveet sitten täyttyvät ja Väylältä maja-
paikkaan saavutaan kirkaskylkisen kojamon
Uusitalot palvelevat kalastusmatkailijoitatai marjaskalan kanssa, on saaliin käsittelylle
sen arvon mukaiset tilat.
Punnituskatoksen luona saamamies tai
–nainen saa ilmoittaa tapahtumasta norja-
laiseen tapaan soittamalla vasittua lohikelloa
– tiettävästi ainoaa sellaista Tornion-Muonion-
jokivarresta löytyvää.
Kalan säilytys tapahtuu talon kylmähuo-
neessa tai jos halutaan viimeisen päälle
toimia, viedään saalis läheiseen kalanjalostus-
laitokseen. Tornionlaakson Jalosteen tiloissa
kala voidaan fileerata, pakastaa, paloitella
vakuumipakkaukseen tai vaikka kylmäsa-
vustaa. Vastaavaa palvelua on vaikea löytää
mistään muualta.
Netistä tuoreimmat uutisetNaamisuvannon tuoreimmat tapahtumat
löytyvät Uusitalojen nettiosoitteesta
www.naamisuvanto.net.
Sieltä löytyvät saalistilastot, veden korkeus
ja lämpö, soutukartta parhaille ottipaikoille ja
lukuisat muut kalamiehiä kiinnostavat asiat.
Sivut päivitetään kesäaikaan tarvittaessa jopa
useamman kerran vuorokaudessa, joten par-
haassa tapauksessa kotijoukot voivat ihailla
netistä ylpeitä kalastajia saaliineen lähes
reaaliajassa.
- Lohikello on soinut.
12 O u l u j ä r v i F i s h i n g 1 / 2 0 0 5
Vetouistelukilpailu Oulujärven
Kuhakunkku 2005 järjestetään
Paltamosssa, Oulujärven
Paltaselällä runsaiden
kuhasaaliiden ääressä.
Uistelukilpailun ajankohta on
valittu niin ettei kenekään
tarvitsisi jäädä saaliitta,
30.7.2005 klo 16.00-24.00.
Jotta kipailu keskittyisi kuhanpyyn-
tiin on kuhalle asetettu kerroin 100.
Useat yhteistyökumppanimme
ovat mahdollistaneet kilpailulle
arvoisensa palkinnot.
Tervetuloa kisaamaan Oulujärven
kuhakunkun tittelistä Paltamoon.
PalkinnotSuurin kuha “Kuhakunkku 2005”
Honda BF 2,3
1. Palkinto
Honka Hirsikehikko“täydellinen puuosatoimitus”
2. Palkinto
Honda BF 2,3
3. Palkinto
Villipohjola Lahjakortti arvo 500,-
Lisäksi hyviä tavarapalkintoja seuraaville
Lisätietoja kilpailusta www.oulujärvi.info
Kipparikokous, alkaa kello 15.15 Metelinniemessä, Paltamossa.
Kilpailu on samalla KKMP CUP 4. osakilpailu ja 25:lle parhaalle jaetaan Kainuun KMP Cupin pisteet.
Vastuullisena järjestänänä toimii XXX Fishing Club Paltamo ry
mainonnansuunnitteluLAUKKANEN oy
www.laukkanen.cc
Lisätietoja www.oulujärvi.infotai sähköpostitse [email protected]
Osanottomaksu on 45,- ennakkoon ja paikanpäällä 50,-/venekunta. Ennakkoon maksu xxx-fishingclub Paltamo Ry:n tilille Paltamo OP 532409-20025713
O u l u j ä r v i F i s h i n g 1 / 2 0 0 5 13
VENEETMAJOITUS
KALASTUSLUVATSOUTUPALVELU
TAKSI
Luvan voi lunastaa luvanmyyjältä tai maksaa suoraan Oulujärvenkalastusalueen tilille 576003-2184616. Viitetiedoksi Yhtenäislupa 2005vuosi tai viikko. Vuorokausi - ja viikkolupaan tulee lisäksi merkitähaluttu lupajakso, muuten kalastuslupa katsotaan alkavaksimaksuhetkestä.
Oulujärven vieheluvan myyjiä vuonna 2005:Intersport KajaaniKainuun kalamiespiirin toimisto (Kajaani, Hotelli Kainuun Portti)Shell KontiomäkiPaltamon Viihde ja Vapaa-aikaManamansalon palvelukeskus MartinlahdessaK-Market VaalaVaalan R-kioskiSeo OtanmäkiKahvila Ihme Jaalanka
Viehekalastuslupa on henkilökohtainen ja se kattaa koko Oulujärvenpoislukien Säräisniemen ja Niskan kalastuskuntien vesialueet (merkittykarttaan). Luvassa ei ole viehe- eikä vaparajoituksia.
Vieheluvat: 10 €/viikko (7vrk), 25 €/kalenterivuosi ja 5 €/vrk (24h)
Oulujärven viehekalastuslupa
Viehekalastusluvan voi lunastaamyös LupaNet -järjestelmän kautta(1.5 - 31.10). www.lupanet.com
KAJAANI
PALTAMO
VUOLI-JOKI
VAALA
Säräisniemenkalavedenosakaskunta
Niskankalavedenosakaskunta
Oulujärven v iehe luvat
muut viehelupa-alueet=
Oulujärven viehelupa-alue=
= VENELUISKAT
N i s k a n s e l k ä
Ä r j ä n s e l k ä
P a l t a s e l k ä
M i e s l a h t i
Vu o t t o l a h t i
K ä k i s a a r i
S ä r ä i s n i e m i
J a a l a n k a
K o u t a -n i e m i
P a l t a -n i e m i
M a n a m a n -s a l o
Petri UusitaloNaamisuvantop. 0400 397021
TORNIONJOKI KUTSUU
Osuuspankissa sijoittaminen on helppoa
Kysy Osuuspankin
SIJOITUSRAHASTOJA
14 O u l u j ä r v i F i s h i n g 1 / 2 0 0 5
Kevät sesongin jälkeen alkaa
hiljaisempi hetki taimenen ja
järvilohen pyynnissä, mutta Sä-
räisiemen ja Teeriniemen välillä
olevalta matalikolta saa kyllä ke-
sälläkin kalaa, edelleen väreinä nuo
muikku ja ahven. Uistimen kokoa
kannattaa vaihdella aina 12 cm kokoon asti.
Niskanselältä saa kesäisin kyllä taimen-
ta, mutta tärpin väli kasvaa ja ottipaikat
vaihtelevat.
Elokuun puolenvälin jälkeen alkaa taas
todellinen Taimen kausi. Niskanselällä toimii
jälleen Ahven ja Muikku, mutta myös ”man-
dariini” muikku, eli kellertävällä mahalla oleva
muikku. Jäärän kehittelemä KUNINGASKA-
LASTAJA eli Nils Master Invicible 8cm joka
on värjätty kauttaaltaan siniseksi ja siihen on
töpätty täyteen mustia pisteitä toimii hyvin,
jopa niin hyvin, että se on ollut xxx:n luotto
peli useiden vuosien ajan. Vuonna 2004 sii-
hen otti yli 100 taimenta. Tarkemmat ohjeet
tulossa tämän ”tane-koneen” tekoon osoit-
teessa www.xxx-fishingclub.com ja siellä
JÄÄRÄ �S. Nilsun ”gynegologi” eli Vihreäsel-
kä, vaalea kylki jossa värikkäitä pilkkuja, on
toiminut syksyllä hyvin. Kun ilmat kylmene-
vät ja vesi jäähtyy enemmän sinistä veteen.
Niskalla ottipaikkoina syksyllä Kuoston
Kaarressalon puoleinen pää, Kaarresjärven
suu, jossa syvyys on tärkeä n.2.5m – 3m.
Mikäli joku haluaa oppia täydellisen ajolinjan
ko. vesialueelle, ottakoon yhteyttä puheen-
johtajaamme,
hän osaa ajaa
sen sisäisen
GPS:n avulla
vaikka pilkkopi-
meässä. Säräis-
niemen matalikot
Teeriniemen ja
Säräisniemen
välissä ovat hyviä paikkoja sekä xxx.lle on
useasti antanut myös Kiloniemen edusta
taimenen heti satamasta lähdön jälkeen.
Taimen sarjassa Jäärällä on record xxx:n
kesken 4.2kg kalalla ja Lissu tulee kakko-
sena 3,9kg kalalla, molemmat Niskalta.
Mainittakoon, että moni ei ole ottanut taimen
vaapulla myöhään syksyllä ilman perustinta
yli 9kg haukea keskeltä Niskanselkää, mutta
sekin record on Jäärän hallussa.
Ärjänselän puolella xxx:llä ei ole kokemus-
ta kuin Manamansalossa Soiluanniemen
ja Kultahiekkojen välisestä alueesta sekä
Ärjänsaaren ympäristöstä. Molemmissa
paikoissa olemme käyneet vain syksyllä ja
ottisyvyys on ollut sama kuin Kaarresjärven
edustalla eli 2.5-3m. Väreinä on toimineet
muikku ja ahven kokoluokassa n.5-8cm.
Jotta Kainuulainen ”ahdistus” tai ”kateus” ei
kulminoitusi meihin raotamme nyt Oulujärvi
Fishing lukijoille vähän mistä, millä ja mihin
aikaan olemme saaneet mitäkin kalaa. Saalis
takuuta emme anna, sillä kukaan ei ole
niin kiero kuin kalamies, ei edes savolainen
kalamies.
Kalajuttu: tämäkin kala saatiin Oulujärveltä?
Taimen xxx:llä Taimenen ja Järvilohenpyynti Oulu-
järvellä keskittyy pääasiassa Niskanselän
puolelle. Käymme kyllä myös hajanaisia
kertoja Ärjänselän puolella, mutta meille
Niska on ollut parempi.
Taimenen kalastus kannattaa aloittaa
keväällä heti jäiden lähdön jälkeen, niin
pian kuin suinkin vain mahdollista. Pyytöi-
nä käytetään pieniä vaappuja jotka uivat
matalassa vedessä. Väreinä luontaisia
ravintokalojen värejä kuten muikku ja ah-
ven. Rapalan valmistamat Original mallit ovat
olleet suotuisia. Vuonna 2004 Jäärä ja Asseri
käväisivät heti alkukeväästä Niskanselällä
Kaarresjärven suussa kokeilemassa taimenta
ja järvilohta eikä turhaan. Veneeseen heti
ensireissulta kymmenkunta yli 45cm kokoista
taimenta. Ottisyvyyvs oli alle metrin, syvem-
mälle herrat eivät olleet menneet.
Edvin – KuhaEräässä saunaillassa päätettiin parantaa
hivenen kuhan nimeä ”Edvin” etuliitteellä.
Mielestämme tämä kalskahtaa paljonpa-
remmalle kuin ilman etuliitettä. Edvin-Kuhan
xxx on tavoittanut, luonnollisesti, Paltase-
lältä parhaiten, mutta myös Jaalanganlahti,
ja Ärjällä Soiluanniemen ja Kultahiekkojen
välinen alue on toiminut hyvinn keskikesällä.
Kuhan pyynnissä olemme huomanneet, että
parhaisiin tuloksiin pääsee takilaa käyttäen.
Puntin avulla saadaan vieheet uimaan lähellä
pohjaa, jossa kuhat lymyilee ja ovat valmiina
iskemään saaliiseensa.
Paltaselällä parhaat paikat meille ovat
löytyneet ihan Paltamon edustalta. Paltamon
silloilta katsottuna vasemmalla, golfkeskuk-
sen edustalla, tiiaus-saaren ja pumppaamo
rakennuksen välissä on hyvä kuha paikka.
Hankala täsmättävä, koska kohdalla kulkee
vanha jokiuoma joka on huomattavasti sy-
vempi mitä normaali pohja, mutta siellä
Kuhat lymyilee.
Asser Special on lamposen takapäässä
lähellä reimaria, jossa syvyyttä n. 5 m. Sieltä
tavoittaa keltaisen pikku Busterin kikkaile-
massa kauniina heinäkuisena iltana 4 vavan ja
kahden takilan kanssa. Ei ole montaa reissua
Asseri poika tyhjin käsin takaisin tullut.
Vapolainen, eli autioniemen sahan edusta
on xxx:n uuden jäsenen Maken mieluinen
paikka. Sieltä Make ja hänen teaminsa on
ottanut esim Paltaselän uistelussa yli 3,5
kg kuhan. Vapon kohdalta eteenpäin kohti
riuttasaaria mentäessä on oikealla puolella
punainen reimari, se kannattaa käydä kiertä-
mässä. Tämä on myös yksi bongauspaikka
josta saattaa tavata ketaisen Busterin, mutta
kuskina saattaakin olla Asserin sijaan Häppä
eli Häppäläinen.
Paltaselkä antaa kuhaa monista paikois-
ta kuten mulkkusaarten ja lehtosen väliltä,
Melalahdesta kainuunsaaren luota, Jormuan-
lahdelta, joka on todella hyväpaikka kauttaal-
taan ja useista muista paikoista. Vieheinä on
toiminut hyvin esim. Emman 8 cm oranssi
keltainen lohiviehe, ahvenkuvioinen Bomberi,
Oulujärvi, Kainuun meri, on yksi
Suomen parhaista uistelujärvis-
tä. 928 m2 pinta-alalla on useita
hyviä ottipaikkoja, joita xxx-fishing
club.com on kolunnut vaihteleval-
la menestyksellä.
HK-varman useat kuhavärit, Nilsun 12 cm ja
8 cm spearhead papukaija. Jos ei ole takiloita
käytettävissä, niin painoa tai syvääjää vieheen
eteen.
Myös kaksarin, eli kahden uistimen veto
samassa siimassa on toiminut siten hyvin, että
eteen veturiksi laitetaan Kuusamon painouistin
ja ylempään eli pidempään tapsiin pikkuinen
Emma tms. Näissä ongelma on vain se, että
kalustotappiot voi tuplaantua.
Ärjänselän puolella on varmaan ainakin tusi-
nan verran hyviä kuhapaikkoja, mutta niistä ei
ole kokemusta. Soiluanniemen ja kultahiekkojen
välinen alue on todettu hyväksi, mutta vaatii
painoa tai takilat. Siellä toimi parhaiten Jesse,
Keltainen selkä vaaleat kyljet.
Niskanselältä emme ole kuhaa kokeilleet
varsinaisesti, joten siitä ei ole tietoa. Jaalan-
ganlahti on antanut meille kuhaa kuten myös
Kostouistimen Kari Raatesalmelle. Hän vie
sinne asiakkaitaan kalaan mikäli he haluavat
saada kuhaa. Jaalanganlahdelta tavoittaa myös
isoja kuhia, kuten xxx sai Hauki EM:ssä toisena
päivänä yli 4 kg kuhan, kun sitä ei voinut viedä
puntarille. Äijölännimen ja Tikanniemen välinen
alue on toiminut hyvin ja Lamposen ympäriltä
olemme myös saaneet kuhaa. Väri jolla saimme
suuren kuhan Jaalanganlahdelta, oli legendaa-
rinen Jäärä’s Special. Perus magnum Rapala
n.12 cm kelluva, joka Jäärä oli maalannut
miranol maaleilla ruskea selkä, valkea kylki ja
keltainen maha väriin. Mitään hienouksia siinä ei
ollut käytetty, liekkö se juuri se taika miksi kuha
otti, mene ja tiedä!
HaukiHaukea kalastettaessa kannatta pitää mottona
puheenjohtajamme ajatelmaa: ”Pitää ajatella
Hauen aivoilla”. Tällä tavoin olet entistä lähem-
pänä hauen ajatusmailmaa eli toisin sanoen et
juuri yhtään mitään. Hauen ja miehisen miehen
ajatukset ovat kuitenkin loppujen lopuksi aika
saman tyyppiset eli molemmilla on mielessä
aina vain yksi asia. Erona vain on, että toisella
on saalis eli ruoka ja toisellla on...
xxx on viettänyt aikaa hauenperässä useita
tunteja Oulujärvellä. Varsinaista parasta paikkaa
ei ole, mutta hyviä paikkoja sitäkin enemmän.
Hauelle on hankala määritellä ottiuistinta tai
väriä, sillä hauen ollessa nälkäinen sille kelpaa
mikä vaan, jopa kumikenkä.
Hauenkalastaja ja ottiviehe
O u l u j ä r v i F i s h i n g 1 / 2 0 0 5 15
OULUJÄRVI
Niskanselkä
Ärjänselkä
Paltaselkä
Kajaani
Paltamo
Vaala
Manamansalo
xxx-fishingclub.com
Pienemmistä paikoista mainittakoon vielä Kuivalampi ja Pehkolanlahti,
hyviä paikkoja molemmat. Kaikki kalapaikat on kokemuksiemme
perusteella kerrottu ja toivomme, että niistä on apua.
Todella kireitä siimoja toivoo xxx-fishingclub.com
Jormuanlahti
Jormuanlahdelta on saatu hyviä
tuloksia uistelukilpauluissa koko
kesän aikana. Tärkeää on valita
ajolinjat eli kalapaikat oikein.
Meille hauenpyynnissä täällä
on auttanut GPS vastaanotin
jotta olemme päässeet samaan
paikkaan yhä uudestaan ja
uudestaan. Jormuanlahden suu
on myös hyväpaikka ja siellä
eritoten lautamatala, mutta pot-
kurin kiveen osuminen voi olla
lähellä siellä.
Mieslahti
on myös antanut hyvin
kalaa, mutta hajanaisesti.
Ongelmana on todella kova
verkkopyynti ja niiden todel-
la surkea merkkaaminen.
Lehtosen ympäristö
Lehtosen ympäriltä on saatu
hyvästi haukea, esim Jäärän
nappaama 9 kg isomus
muutama vuosi taaksepäin,
joka muuten saatiin Jäärän
värittämällä ja itsetakomalla
”proffessori Jäärä’s speciaa-
lilla”. Volon ja riutan välissä
on Arkonkari josta olemme
saaneet hyvin kalaa.Martinlahti
Jossa sijaitsee Manamansa-
lon keidas on yksi tunne-
tuimpia haukilahtia Oulu-
järvellä ja sieltä on voitettu
esim. vetouistelun Suomen-
mestaruus 1999. Martin-
lahden kalat pitää yleensä
pyytää 4-5 m vedestä.
Jaalanganlahti: Täällä
on kalaa paljon. Lahden
ongelmana on, että kalat
ovat keskipainoltaan pieniä.
Toki sekaan mahtuu isojakin,
mutta vähän. Väärillä ajolin-
joilla eli ottipaikoilla Jaalan-
ganlahti ei anna mitään.
Rantojenlähellä on xxx vinkki
Vuottolahti: Ei toiminut
viimevuoden uistelukilpailuissa,
mutta sieltä tiedetään saadun
suuria kalamääriä.
Käkilahti: Tämä oli viime
vuoden ykköspaikka meille
Hauki EM 2004 kilpailussa,
mutta veneitä oli liikaa. Tämä
esti suuret saaliit
Painuanlahti: Isomusten
paikka. Lahteen on hankala
mennä, mutta siellä odottaa
suuret haukimammat pyy-
täjäänsä. Tarvitaan säräis-
niemen lupa, Oulujärven
yleislupa ei riitä.
Kiveslahti: Sieltä xxx sai
ensimmäisenä Hauki EM
vuotenaan hienon saaliin.
Ensimmäisen 2,5 h aikana
oli kala koko ajan kiinni. Sen
jälkeen kisoissa on vedetty
siellä tyhjät. Kiveslahden
perukka oli meille suotuisin,
mutta taas Kuoston ja man-
tereen välinen alue antaa
myös hyvin haukea esim.
isolla Karikolla.
Soutulahti: Tämän lahden
nimeä ei ole kartassa. Soutulahti
on Honkisen takana, missä laa-
vukin on. Uistelukilpailujen aikaan
Soutulahti on täynnäveneitä.
Vuoden 2003 uistelukilpailussa
saatiin täältä kahdeksan tunnin
aikana yli 123 kg:n jättisaalis.
Soutulahdessa olevan saaren
voi huoletta kirertää ja sieltä saa
kalaa.
OTTIPAIKATkartta © Mainonnansuunnittelu Laukkanen Oy