Kirkkonummi20.9.2000

Lappi27. – 29.9.2000

Päättäjien

Metsä

ktem

i•

Kirkkon

mm

i•

Lppi

10•

2000

Seminaarijakso, Kirkkonummi20.9.2000

Maastojakso, Lappi27. – 29.9.2000

Päättäjien Metsäakatemia 10

2

Jari Vilén Esipuhe ..................................................................................................................................... 3Heikki Juslin Metsien monet hyödyt ............................................................................................................. 6

Olli-Pekka Heinonen Päättäjien 10. Metsäakatemian avaus: Metsäklusteri ja tietoyhteiskunta ................................... 8Juha Rantanen Globaali metsäteollisuus ......................................................................................................... 11

Pekka Ylä-Anttila Tulevaisuusskenaario metsäklusterin marssisuunnalle ............................................................. 14Hannu Toivonen Kemianteollisuus metsäklusterissa .......................................................................................... 16

Sampo Antti Tavoitteena häiriötön paperinvalmistus .................................................................................. 18Helena Soimakallio Energiaklusteri Suomessa ........................................................................................................ 20

Pertti Laine & Jyrki Luukkanen Vuoropuhelu: Miten katetaan metsäteollisuuden energiantarve tulevaisuudessa? .................... 22Matti Sihvonen “Puu Eurooppa” – kehitystrendit ja niihin vastaaminen .......................................................... 25

Antero Lepojärvi Lapin mekaanisen puunjalostuksen kehittämisohjelma 2000-2006 ........................................ 28Antero Ikäheimo Lappset – Lapin puuta maailmalle .......................................................................................... 29

Kurssilla keskusteltua Puuvisioista toimintaan .......................................................................................................... 30Kaisa Pirkkola Kansainvälisen metsäpolitiikan painopisteet ........................................................................... 32

Jari Liski Hiilitalouden hallinta – uusi tavoite metsien käsittelylle ......................................................... 36Jari Parviainen Metsämarssi maailmalle – millaisin eväin metsätalous taivaltaa .............................................. 39Heikki Pajuoja Kansallisen metsäohjelman tavoitteet ..................................................................................... 42Lassi Heininen Pohjois-Suomi globalisoituvassa maailmassa ........................................................................... 44Esko Lotvonen Lappi – Suomen pohjoisin maakunta ..................................................................................... 45

Bo Lindroos Metsät osana EU:n pohjoista ulottuvuutta ............................................................................. 47Jouko Mattanen Kuuden miljoonan motin savotta ........................................................................................... 50

Jukka Ylimartimo & Markku Mehtätalo Metsäsuunnittelulla pontta Lapin yksityismetsätalouteen ....................................................... 52Pekka Kuoksa Metsätalousyrittäjyys ja maaseudun tulevaisuus ...................................................................... 53

Jarkko Saarinen Luonto- ja elämysmatkailu – metsätalouden kilpailija vai kumppani? .................................... 54Jan Heino Monipuolisia luontoelämyksiä tarjolla! ................................................................................... 57

Timo Helle Monimuotoisuus on turvattava ............................................................................................... 58Jan Heino Konstit on monet – riittääkö? ................................................................................................. 60

Kurssilla keskusteltua Valmiudet Essu-painin toiseen erään ...................................................................................... 64Kurssin päätöskeskustelu Tarinoilla tulevaisuuteen, unelmista uskallusta ....................................................................... 66

Ohjelma ................................................................................................................................. 70Järjestelyt ................................................................................................................................ 72

Toimittajat: Eeva Hellström & Essi OjalaKustantaja: Suomen Metsäyhdistys ry.

Salomonkatu 17 B, 00100 HelsinkiPuh. 09 - 685 0880

Taitto: PihkaPojat Oy, JoensuuKuvat: Erkki OksanenPaino: Gummerus Kirjapaino Oy, Jyväskylä 2001ISBN: 952-5361-02-0

Julkaisun esitelmiä on lyhennetty toimituksessa.Alkuperäiset versiot ovat saatavissa Suomen Metsäyhdistyksestä.

3

Suomi elää metsästä! Suomella on suurem-mat metsäteollisuustuotteiden viennillä an-saitut tulot asukasta kohti laskettuna kuinmillään muulla maalla maailmassa. Tämäkertoo metsän erittäin merkittävästä asemas-ta suomalaisessa teollisuudessa. Suomi onmyös maailman metsäisimpiä maita: asukas-ta kohden metsämaata on yli kuusitoista ker-taa niin paljon kuin Euroopassa keskimäärin.

Suomi on poikkeuksellisen riippuvainenmetsän ja luonnon hyvinvoinnista, perustuu-han vientituloista kolmannes metsään. Metsä-varojen kehitystä on seurattu järjestelmällisesti1920-luvulta lähtien noin kymmenen vuodenvälein tehtävin inventoinnein. Monta vuosi-kymmentä keskityttiin vain metsien kasvun li-säämiseen. Puuston määrä onkin lisääntynyt1970-luvun alusta yli neljänneksellä. Sittem-min metsien kasvun rinnalle on aiheellisestinostettu metsien ekologinen ja sosiaalinen kes-tävyys, jotka ovat olleet osaltaan vahvistamassasuomalaisen hyvinvoinnin kasvua.

Perhemetsätalouden ansiosta suomalainenmetsäluonto on säilynyt monimuotoisena.Metsän suojelusta kantavat vastuun metsän-omistajat, luontojärjestöt, ympäristöviran-omaiset ja metsäalan organisaatiot yhteistyössä.Viime vuosina luonnonsuojelunäkökohtia onvielä korostettu lainsäädännön, metsäsuunnit-telun ja metsänomistajien neuvonnan keinoin.Myös metsäteollisuus osallistuu ympäristön-suojeluun merkittävällä panoksella kehittäentuotantomenetelmiään vähemmän luontoa ku-

luttaviksi. Vuonna 1994 vahvistetun Metsäta-louden ympäristöohjelman mukaisesti ympä-ristöasioiden toteutumista seuraa säännöllises-ti erillinen asiantuntijatyöryhmä.

Suomen metsätaloutta on ohjattu jo vuo-sikymmenet erilaisin metsäohjelmin. Niistätuorein on vuoden 1998 aikana laadittu kan-sallinen metsäohjelma, joka linjaa Suomenmetsäpolitiikkaa vuoteen 2010 saakka. Met-säpolitiikkaa on tarkoitus suunnata ja tarkis-taa toimintaympäristön muutosten ja uudentiedon perusteella vuosittain. EU:n jäsenenäSuomi osallistuu myös aktiivisesti unioninmetsäasioiden käsittelyyn. Metsätaloudenkannalta keskeinen lainsäädäntö onkin koko-naisuudessaan uudistunut 1990-luvun puoli-välin jälkeen. Metsän merkitystä Suomellekuvaa sekin, että Suomen perustuslakiin onkirjattu kohta, jonka mukaan vastuu luon-non monimuotoisuuden säilyttämisestä kuu-luu kaikille.

Viime aikoina suomalainen teollisuuskes-kustelu on pyörinyt kovasti niin sanotun hi-techin ympärillä. Hi-tech-sektorin eli korke-an teknologian piiriin on perinteisesti luettumuun muassa bioteknologia, mikroelektro-niikka, informaatioteknologia ja ympäristö-teknologia. Tästä listasta ei kuitenkaan soviunohtaa metsäteknologiaa, koska sekin edus-taa sarallaan korkeaa huipputeknologiaa.

Ei pidä myöskään aliarvioida metsän mer-kitystä suomalaiselle identiteetille. Metsä onosa sielunmaisemaamme antaen virikkeitä

Esipuhe

kulttuurillemme tänäkin päivänä. Metsän ar-kipäivän merkityksestä kertoo se, että metsänantimia hyödynnetään lähes jokaisessa ruoka-pöydässä. Metsässä virkistäydytään ulkoillenja liikuntaa harrastaen. Tämä kaikki tukeemetsien monikäyttöä ja jatkaa osaltaan suo-malaisen metsäkulttuurin olemassaoloa.

Suomen Metsäyhdistyksen yhteydessä toi-mivan Päättäjien Metsäakatemian 10. kurssioli edeltäjiensä tavoin ohjelmaltaan laadukas.Se tarjosi jälleen osallistujilleen uusinta tietoametsäkysymyksistä. Lisäksi metsäakatemiatoimi loistavana keskustelufoorumina niinosallistujien kuin järjestäjätahojenkin välillä.

Kaiken kaikkiaan Päättäjien Metsäakate-mialle asetetut tavoitteet ovat kannatettavia.Metsäsektorin ja muun yhteiskunnan välisenavoimen vuorovaikutuksen kehittäminenjohtaa ajan myötä molemminpuolisen ym-märryksen ja yhteistyön kasvuun. Kurssilleosallistuvien päättäjien tietotaidon ja val-miuksien lisääminen on äärimmäisen tärkeää,jotta Suomen kannalta olennaisia yhteiskun-nallisia ratkaisuja voidaan tehdä myös metsä-teknologian näkökulmasta. Vain osaamisen jatiedon lisäämisen kautta suomalaisilla päättä-jillä on ne valmiudet, joita tarvitaan kauas-kantoisten päätösten tekemiseen maailman-laajuisissa metsäkysymyksissä.

Jari Vilénkansanedustaja

4

Heino Jan Metsähallitus, toimitusjohtajaHelle Timo Suomen Luonnonsuojeluliitto, puheenjohtaja

Henriksén Olav UPM-Kymmene Oyj, johtaja, kansainväliset asiatKarjula Matti Stora Enso Metsä, aluehankinnan johtaja

Kosonen Markku AD Wood Design, sisustusarkkitehtiKotimäki Tuomo Metsähallitus, Consulting Oy, toimitusjohtajaKotkasaari Timo Maa- ja metsätalousministeriö, ylijohtaja

Kukko Timo Lusto – Suomen metsämuseo ja metsätietokeskus, johtajaKuvaja Sari Sari Kuvaja – Signals, ympäristöviestinnän konsultti

Lahtela Seppo Keskustan eduskuntaryhmä, kansanedustajaLotvonen Esko Lapin liitto, maakuntajohtaja

Mäki-Hakola Pertti Kokoomuksen eduskuntaryhmä, kansanedustajaNiemi Matti Puolustusministeriö, hallitusneuvosNikula Taina Ympäristöministeriö, erityisavustajaRainio Riitta Ympäristöministeriö, hallitusneuvos

Ranta Jukka-Pekka Suomen Sahat ry., toimitusjohtajaRautanen Juha Motiva, johtava asiantuntija

Seppä Sisko Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä, ryhmäsihteeriSeppänen Pekka Talouselämä, päätoimittajaSihvonen Matti Metsäteollisuus ry., johtaja

Suvanto Antti Suomen Pankki, johtokunnan neuvonantajaTornberg Markku Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto – MTK ry., johtaja

Tuomi-Nikula Heikki Lapin Kansa, päätoimittajaVaittinen Jarmo Maa- ja metsätalousministeriö, kansliapäällikkö

Vierula Jorma Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus, johtajaVilen Jari Kokoomuksen eduskuntaryhmä, kansanedustaja

Ylä-Anttila Pekka Etlatieto Oy, toimitusjohtaja

Osallistujat

5

Metsäakatemian avajaiset 20.9.2000

6

Tervetuloa:

Metsien monet hyödyt

Heikki Juslin, puheenjohtajaSuomen Metsäyhdistys ry.

Metsä ei ole vain puita

Vaikka jokamiehen oikeudet, elokuinen mus-tikkametsä ja syyskuiset sieniretket ovat meil-le itsestäänselvyyksiä, olemme tottuneet tääl-lä Suomessa siihen, että metsiä käytetäänpääsääntöisesti puuntuotantoon. Monet his-torialliset, kulttuuriset, taloudelliset ja ekolo-gisetkin syyt antavat tähän hyvän perusteen.On kuitenkin hyvä tiedostaa, että metsänhyödyt ihmisille ovat paljon paljon moninai-semmat ja metsien käyttö määräytyy näidenhyötyjen mukaan.

Maailman metsäntutkijoiden järjestöIUFRO piti elokuussa 2000 maailmankong-ressiaan Kuala Lumpurissa, Malesiassa. Pää-teemana oli ”Metsä ja Yhteiskunta: Tutki-muksen Rooli”. Metsien monista käyttömuo-

doista, hyödyistä ja myös ongelmista saa kä-sityksen kun luettelen esimerkkejä kongressinalateemoista:

Luonnonvarojen kestävä käyttö:• metsä ja vesi• metsä ja tuli• metsä ja geenivarannot• metsä, tuholaiset ja ilmansaasteet• kestävä metsien hoito

Metsä ja yhteiskunnan tarpeet:• puutuotteet• non-wood tuotteet• virkistyspalvelut

Ympäristön ja yhteiskunnan muutos:• metsät ja ympäristöongelmat

(ilmastonmuutos)• metsät ja yhteiskunnan muutos

(urban forestry)

Ministeri Olli-Pekka Heinonen muistuttiavajaispuheessaan, että metsäklusteri ja IT-sektori eivät kilpaile keskenään, vaan lisäävättoistensa tarvetta. Tämä tieto ...

7

Kulttuurinen vaihtelu metsien hoidossa:• agroforestry (peltometsäviljely)• vuoristometsätalous

Esimerkinomaisella listalla halusin korostaa,että metsistä on moneksi. Tämän muistami-nen auttaa ymmärtämään niitä uusiakin vaa-timuksia, joita meidän omiin metsiimmekohdistetaan. Tulevaisuudessa joudummemyös entistä enemmän pohtimaan moninai-sia vuorovaikutussuhteita puunkäytön ja siitäaiheutuvien sosiaalisten ja ekologisten seuraa-musten välillä.

Väki lisääntyy– metsäpinta-ala pienenee

Globaalissa tarkastelussa metsien tulevankäytön suurin kysymys liittyy tietysti väes-tönkasvuun. Vuonna 1950 meitä oli alle kol-me miljardia, nyt noin kuusi ja viidenkym-menen vuoden kuluttua ollaan yhdeksässämiljardissa. Metsä on keskeisellä sijalla tämänjoukon tarpeiden tyydytyksessä. Maailman-laajuisesti puun käyttö henkeä kohden vuo-dessa on 0,67 kuutiometriä. Tämä luku ei oleviime vuosikymmeninä juuri muuttunut.

Puun käyttö maailmassa lisääntyy siis samas-sa tahdissa väestön lisääntymisen kanssa.

Maapallon metsäpinta-alan väheneminenon hidastunut mutta edessämme on kuiten-kin suuri ongelma. Kuinka tyydyttää vähem-mällä metsäpinta-alalla kasvavan väestön tar-peet. Tähän ongelmaan liittyy myös tasapai-non hakeminen metsien suojelun ja käytönvälillä. Lukuisat metsäntutkijat näyttävät ole-van sitä mieltä, että ongelma on ratkaistavis-sa ainoastaan laajalla istutusmetsien käyt-töönotolla. Näin on nimenomaan trooppisis-sa metsissä. Istutusmetsien harvat puulajit jalyhyet kiertoajat tehostavat puuntuotantoaratkaisevasti ja luonnonmetsät säästyvät suo-jeluun ja muihin käyttötarkoituksiin.

Pohjoisissa havumetsissä ekologiset olo-suhteet ovat kokonaan erilaiset. Maailman-laajuinen metsäkeskustelu kuitenkin helpostiniputtaa asioita. Taas korostan sen tärkeyttä,että tiedämme, missä maailmalla mennään jaettä maailmanlaajuisessa päätöksenteossatunnetaan meidän erityisolosuhteemme.Metsäsektorin globalisaatiokehitys ei merkit-se vain suuryritysten levittäytymistä erimaanosiin. Se, että metsävaltiona pärjäämmeglobalisaatiokehityksessä, edellyttää aktiivistamukanaoloa maailmanlaajuisessa päätöksen-teossa kaikilla tasoilla.

Tarpeet muuttuvat– metsien käyttö muuttuu

Kannattaa muistaa, että suuri osa maapallonväestöstä on vielä tarpeiden tyydytyksen pri-määrisellä tasolla. Tarvehierarkian alimmallaportaalla metsät tarjoavat ravintoa, suojaa japolttopuita paikallisille yhteisöille. Yli puoletmaapallon metsien poistumasta käytetäänpolttopuuna.

Kun yhteiskunnat kehittyvät, ihmistentarpeiden tyydytyksen painopiste siirtyyylemmälle hierarkiatasolle ja metsien käyttömuuttuu. Metsien hyötykäyttö on teollista jatarpeiden tyydytyksessä käytetään teollisuu-den tuotteita kuten sahatavaraa, levyjä, pape-ria ja kartonkia.

Yhteiskunnan kehittyessä tarpeet moni-puolistuvat edelleen ja siirrytään tarvehierar-kiassa ylöspäin. Puu ja siitä valmistetut tuot-teet jäävät, mutta niiden rinnalle näkyväm-miksi ja kuuluvammiksi tulevat uudenlaisettarpeet ja niitä tyydyttävät tuotteet. Olemmetulleet henkisten tarpeiden alueelle.

Edellä kuvaillusta kehityksestä on pitkältikysymys esimerkiksi silloin, kun metsien käy-tössä korostetaan taloudellisten arvojen ohel-la ekologisia, kulttuurisia ja sosiaalisia arvoja.Tästä on kysymys myös suojelukeskustelussa.Maailma on muuttunut ja yhteiskunnat jaihmisten tarpeet ovat monipuolistuneet. Tä-män muutoksen ja kehityksen seurauksenaihmiset käyttävät fyysistä ympäristöään,myös metsää eri lailla kun ennen. Tässä hen-gessä on suomalainen metsäsektori kehittynyterityisesti 1990-luvun ajan. Tässä hengessä seon vastannut sekä kansallisiin että kansainvä-lisiin muutostarpeisiin ja vaatimuksiin.

... ja lämmin auringospaiste saivat avajaisvie-raat pysymään rauhallisina.

8

Olli-Pekka Heinonen, liikenne- ja viestintäministeriLiikenne- ja viestintäministeriö

Päättäjien 10. Metsäakatemian avaus:

Metsäklusteri ja tietoyhteiskunta

Kansainvälisen talouden rakenteiden arkki-tehtuuri käy jatkuvasti läpi perusteellistamuutosta. Tähän on useita syitä: tuotantoelä-män maapalloistuminen, uudet tuottajamaat,liberalisoituneet ja tieto-teknistyneet pää-omamarkkinat, kiristyvät ympäristö- ja eetti-set vaatimukset sekä kansallisvaltioiden jos-sain määrin pienentynyt talouspoliittinenliikkumavara. Nopea teknologinen kehitysvauhdittaa muutosta ja markkinoiden libera-lisointi jatkaa sen toteuttamista.

Suomalaiset metsäosaajia

Eurooppalaisessa kokonaisuudessa Suomentalouden erityispiirre on aina ollut monipuo-linen ja vahva metsäklusteri, verkosto, jokaon kehittynyt metsäteollisuuden keskeisentuotesortimentin, sellun, paperin, kartonginja puutuotteiden ympärille. Vuosien varrellatämä tuotanto on poikinut Suomeen koneita,laitteita ja elektroniikkaa valmistavia yrityk-siä, erityispanosten valmistajia, tietoteolli-suutta, graafista liiketoimintaa, kemian tuo-tantoa, logistiikan ja erilaisten palvelujen

tuottajia sekä näitä tukevia lähialoja. Tämäon merkinnyt myös kansainvälisesti merkittä-vää opetus- ja tutkimuspanostusta korkea-kouluissa ja tutkimuslaitoksissa. Metsänhoi-to-, konsultointi- ja tutkimustahot ovat kokoajan kartuttaneet metsäklusterin osaamista jaovat myös myyneet palvelujaan ulkomaille,joissa suomalainen tietotaito on ollut halut-tua ja kysyttyä.

Unohtaa ei sovi myöskään tehokasta ener-gia-, ympäristönsuojelu- ja puunkorjuutek-nologiaa, jotka tukevat klusterin toimintaa jamenestyvät myös itsekin hienosti vientimark-kinoilla. Asiakkaat ovat tunteneet hyötyvänsävahvasta, innovatiivisesta suomalaisesta met-säklusterista, joka vuosien varrella on kasva-nut Euroopan tehokkaimmaksi.

Metsäklusteri isotekijä Euroopan taloudessa

Metsäteollisuuden ympärille rakentuneenklusterin merkitys on Suomessa ollut yleises-ti hyvin tiedostettu. Sen sijaan Euroopan uni-

onin piirissä – miksei laajemminkin kansain-välisesti – ajatus metsätoimialan yhteisestäosaamiskeskittymästä on ollut aivan viime ai-koihin asti verrattain outo ja uusi. Euroopas-sa on kuitenkin metsäperustaista osaamistaenemmän kuin missään muualla. Maanosaon kiistatta alan teknologiajohtaja.

ETLA:n suorittaman tutkimuksen mu-kaan suurin osa metsäklusterin yrityksistälöytyy Keski-Euroopasta, eikä Pohjoismaista,kuten helposti voisi luulla. Euroopan met-säklusteriin voidaan laskea lähes 150 000 yri-tystä. Niistä 95 prosenttia on PK-yrityksiä ja85 prosenttia työllistää alle 20 henkeä. Klus-terin liikevaihto on noin 400 miljardia euroaja tuotannon arvo 160 miljardia euroa. Suo-raan metsäperustaisten yritysten palvelukses-sa oleva henkilöstö, 4,2 miljoonaa, ei jää kau-as Suomen väkiluvusta. Klusterin kilpailuky-kykin on hyvä ja sen on arvioitu kasvavan 2–4 prosenttia vuodessa. Tästä huolimatta eu-rooppalainen metsäklusteri on jäänyt muidensuurten teollisuusalojen varjoon. Nyt tilanneon muuttumassa. Lähinnä suomalaisten he-rättelyn ansiosta Euroopan unionin piirissäon havahduttu huomaamaan, miten hyvä ta-rina uusiutuvaan luonnonvaraan perustuvalla

9

liiketoiminnalla on kerrottavanaan: ala onkestävän kehityksen tuotantoa parhaimmil-laan yhdistäessään ekologian ja ekonomian.

Virtuaalitalous tarvitsee reaalitaloutta

Suomen muiden kehittyneiden maiden jou-kossa on ennustettu siirtyvän lähivuosina nk.uuteen talouteen ja tietoyhteiskuntaan, jonkakantavia voimia ovat tieto- ja viestintätekno-logia ja siihen perustuva palvelutuotanto ja-kysyntä. Debatissa unohdetaan kuitenkinliian usein, että toimiakseen virtuaalitaloustarvitsee tuekseen reaalitalouden, johon kan-santalouden pitkän aikavälin kasvu viime kä-dessä perustuu. Suomi on edelleen kansallis-valtiona talousalue, jolla on omat menonsa,tulonsa, velkansa ja julkinen taloutensa. Kan-sakunta tarvitsee jatkuvasti yhtä hyvin van-hojen keskeisten teollisuussektoreiden kuinuusien tietoteknologian ja telekommunikaa-tion tuomia tuloja.

Muutosten myllertämässä maailmassa myösmielikuvat eri toimialojen rooleista näyttävätvaihtelevan nopeasti. Trendien, brändien, bon-dien ja optioiden hallitsemasta mediajulki-suudesta voisi helposti saada käsityksen, ettäperinteisten vientialojen merkitys Suomelleolisi suorastaan pienentynyt. Vaikka metsäpe-rustaisen tuotannon suhteellinen merkitys onvuosi vuodelta pienentynyt, se ei ole mikäänpettymyksen aihe. Päinvastoin on syytä ollatyytyväinen, että Suomen tuotantoelämä onlähtenyt rivakasti monipuolistumaan.

Vienti painottuumetsä- ja teleklustereihin

Viime vuosina Suomen talouden rakenteenpainopisteissä on tapahtunut siirtymiä. Tieto-ja teleteollisuus on kasvanut vauhdilla. Ontärkeää pitää mielessä, että aikaisemmin Suo-

men vientiä dominoinut metsäteollisuus kas-vaa myös, vaikkakin hillitymmin. Viennistäon tulossa nyt kolmipilarinen metsän, ICT:nja metallin yhdistelmä, jota tukee niinikäänkasvua etsivät kemia, elintarvike-, energia-,rakennus-, kuljetus- ja hyvinvointialat. Ta-lous avautuu edelleen ja kansallisvaltion rajanmerkitys muuttuu. Yhteinen valuutta muun-taa myös viennin käsitettä.

Suomen kannalta metsäklusteri ja IT-sek-tori ovat monin tavoin analogisia. Kumpikinala on täysin riippuvainen viennistä ja maail-manmarkkinoiden kysynnästä. Ne ovat tek-nologioiltaan maailman ehdotonta eliittiä,mutta kohtaavat piisirunkovaa kilpailuamarkkinaosuuksista. Toisaalta niin metsä-kuin ICT-klustereitakin yhdistää yhteinenhuoli resurssien saatavuudesta. IT:n kasvuaSuomessa rajoittaa pula koulutetuista osaajis-ta, metsää taas kotimaisen puun ja muidenpanosten kilpailukykyinen saatavuus: osaaji-en puutteen uhka on yhteinen.

Toki metsä ja ICT eroavatkin toisistaan.Metsä on raskaampaa ja riippuvaisempaaisoista ja kalliista kertainvestoinneista, mate-riaalivirroista, energiasta ja logistiikasta. Teletaas on sidoksissa riskialttiiden teknologia-hyppäysten ja kansainvälisten poliittisten jär-jestelmäsopimusten etenemiseen. Ratkaisevaaon kuitenkin henkisten voimavarojen riittä-vyys ja oikean osaamiskirjon synnyttäminen.Valtiovaltakaan ei voi jäädä sivuun tästä haas-teesta: Eurooppa on tunnetusti korkean kus-tannustason tuotantoalue. Mikään toimialaei voi täällä kilpailla tehokkaasti muutenkuin tukeutumalla kokonaisvaltaiseen osaa-misetevämmyyteen, jota pitää kaikin keinoinvarjella.

Onnistunut innovaatiopolitiikka

Suomen elinkeinoläheisen ja joustavan inno-vaatiopolitiikan voidaan katsoa vastanneenhyvin kehittyvän tietoyhteiskunnan tarpeita.

Politiikan keskeinen voimavara on ollut tuo-tantosektorin ja korkeakoulujen välisen yh-teistyön tukeminen. Myös kansainvälistyneetyritykset ovat tukeutuneet tutkimustoimin-nassaan korkeakouluihin ja ulkopuolisiin tut-kimuslaitoksiin, joiden jatkuvaan iskukykyynon saatava edelleen myös kärsivällistä julkistarahaa. Valtiovalta voi luoda suotuisan ympä-ristön, mutta ei kuitenkaan itse yrittämistä.

Maapalloistumisen myötä Suomi muidenmuassa joutuu kilpailemaan sijoituspaikkana

Jari Parviainen, Jarmo VaittinenTimo Kukko, Seppo Lahtela jaBo Lindroos

10

muun Euroopan, Aasian ja Amerikankinmantereiden kanssa. Suomalaisen yhteiskun-nan on turvattava kilpailukykynsä ja vetovoi-mansa yhdentyvässä maailmankylässä. Kil-pailukykyä ei pidä kuitenkaan tuijottaa vainkapeasti teollisuuden kannalta hintakilpailu-kyvystä käsin. Hedelmällisempää on tarkas-tella yhteiskunnallista kilpailukykyä eli suo-tuisia toimintapuitteita kokonaisuudessaan.Tästä näkökulmasta ajantasainen koulutus,tutkimus, vero- ja tulopolitiikka, kaupan va-paus, ympäristö-lainsäädäntö, standardisoin-ti ja energiapolitiikka ovat kaikki esimerkke-jä tietoyhteiskunnan sektoreista, joilla poliit-tisia päätöksiä tekevien on oltava hereillä.

Älytuotteita myös metsäklusterista

Metsäklusteria ja IT-sektoria on toisinaan er-heellisesti pidetty myös kilpailijoina. Met-säklusteri painaa paperille, jota uuden tieto-teknisen tulevaisuuden on arvioitu uhkaavan.Näyttää kuitenkin siltä, että nämä mediat pi-kemminkin lisäävät toistensa tarvetta. Tieto-teknologian uusista ”superhighway´stä” huo-limatta paperille ja kartongille löytyy moni-puolista käyttöä ja uusia sovelluksia.

Mielestäni eri tuotantosektoreille olisikinnykypäivänä entistä tärkeämpää tarkkailla,mitä tapahtuu eri toimialojen välillä kuinvahtia saman toimialan yrityksiä. Ehkä kaik-kein kiehtovin yhteistyömahdollisuus tulevai-suudessa löytyy juuri metsäklusteri- ja IT-alan tutkimus- ja kehitystyöstä. Älytuote eiole pelkästään ICT:n ominaispiirre. Huippu-tietotekniikkaa on käytetty metsäteollisuu-dessa jo kauan ja nyt se on siirtymässä nope-asti itse tuotteisiin.

Metsäteollisuuden tuotteisto uusiutuu no-peammin kuin yleensä uskotaankaan, koskakehitys kulkee mediajulkisuutta vähemmänkiehtovan evoluution hengessä. Painamis- japakkaustuotteisiin sisällytetään jatkuvasti uu-sia ominaisuuksia. Esimerkiksi jo nyt on ole-massa teknologiaa, jolla tulostetaan prosesso-reita paperille. Huikeita näköaloja tarjoavatmyös pakkaussektorille tuloaan tekevät erilai-

set viestivät ”älypakkaukset”, joihin perus-funktioiden, suojaamisen, tuotetietouden jamainostamisen ohella voidaan ladata myöserimuotoista viestintää. Tulevaisuuden pak-kaus voi vaikkapa hälyttää sisällön pilaantu-misesta. Älykäs paperi ja pakkaus ovat yhdis-telmä uusiutuvaa ja monipuolista raaka-ai-netta ja uusinta teknologiaa monelta eri alal-ta.

Sähköinen liiketoiminta mullistaa

Maailmanlaajuisissa tietoverkoissa tapahtuvasähköinen liiketoiminta aiheuttaa suurenmullistuksen yrityselämässä ja luo uusia mah-dollisuuksia, jos kohta se uhkaa yrityksiä, jot-ka ovat toimineet kilpailulta suljetussa onne-lassa ja joutuvat nyt yhtäkkiä vastatustenavoimen maailmanlaajuisen kilpailun kanssa.

Uusiutuvat, huippuunsa kehitetyt loppu-tuotteet ja uudet kauppamuodot yhdessä luo-vat vaativan kansantaloudellisen logistisenhaasteen. Jakeluketjun on oltava mutkaton jase on vietävä lähelle kuluttajia. Liikenne- javiestintäministeriöllä tämä antaa runsaastiajattelemisen ja kehittämisen aihetta. Metsä-teollisuutta – kuljetussuoritteella mitatenSuomen suurinta kuljetuksenantajaa – kysy-mys kiinnostaa luonnollisesti tavallistakinenemmän. Puun kulku metsästä tehtaidenkautta valmiina tuotteina kuluttajille ja käy-tön jälkeiseen hylkäämistapaan on pitkä jakoukeroinen. Nyt se pitää saada entistäkinsuoremmaksi.

Tietoyhteiskunnan ja sen sisältämien eri-laisten komponenttien suotuisa kehittäminenedellyttää, että liikenne-, tietoliikenne- javiestintäinfrastruktuuri pidetään sellaisessakunnossa, joka on optimaalinen sekä yksi-tyisten kansalaisten että elinkeinoelämänkannalta. Logistiikasta on nivottava ketju,jossa ei ole yhtään heikkoa lenkkiä. Tavoit-teen saavuttamiseksi meillä suomalaisilla ononneksi siihen tavallistakin paremmat eväät.

Matti KarjulaPertti Mäki-HakolaMatti SihvonenKaisa PirkolaJuha Rantanen

11Metsäteollisuutemme on muuttunut kansalli-sesta ja hajanaisesta teollisuudesta kansainvä-liseksi ja rakenteellisesti keskittyneemmäksi.Kun vielä 1980-luvulla Suomessa oli lukuisiapieniä ja keskisuuria paperiteollisuusyrityksiä,on 2000-luvulle tultaessa yritysten koko mer-kittävästi kasvanut ja lukumäärä samalla vä-hentynyt. Puutuoteteollisuus on luonteeltaanerilaista eikä ole samoin keskittynyt.

Viiden suurimman metsäyrityksen liike-vaihto kattaa jo yli 90 prosenttia koko suo-malaisen metsäteollisuuden liikevaihdosta.Samalla metsäyhtiöt ovat tehneet lukuisiayritysostoja ja fuusioita myös ulkomailla jakasvaneet maailman suurimpien metsäyhtiöi-den kärkisijoille.

Tällä hetkellä suomalaisten metsäyritystenliikevaihto on yli 190 miljardia markkaa, jos-ta lähes puolet koostuu Suomen ulkopuolel-ta. Paperin ja kartongin kapasiteetista on jo

enemmän Suomen ulkopuolella kuin Suo-messa, joka kuitenkin yksittäisenä tuotanto-maana on suurin lähitulevaisuudessakin.

Kansainvälistymiseen on syynsä

Keskittyneempään ja globaalimpaan raken-teeseen ovat johtaneet useat syyt. Ensimmäi-senä elinehtona on yksinkertaisesti kilpailuti-lanne. Kun yritys kasvaa, voidaan samallahyödyntää kustannusetuja. Moderni metsäte-ollisuus edellyttää myös miljardiluokan in-vestointeja, joihin suurten yritysten vahvem-pi pääomarakenne antaa tarvittavat taloudel-liset edellytykset.

Merkittävä tekijä on myös asiakkaat. Esi-merkiksi pakkausteollisuudessa on havaitta-vissa asiakkaiden globaalistumista samalla ta-voin kuin muussakin yritystoiminnassa. Tä-män takia myös meidän on toimittava asiak-kaiden toivomuksesta niin sanotusti ”world-wide”.

Osaaminen on noussut keskeiseksi resurs-siksi. Suomesta on tullut johtava osaaja kokometsäklusterissa, ja mm. sellun- ja paperin-

valmistuksen teknologian merkittävät viime-aikaiset innovaatiot on kehitetty Suomessa taisuomalaisissa yrityksissä. Tämä osaaminenluo ponnistusalustan, jonka varassa suomalai-set yritykset ovat voineet kansainvälistyä.

Kun Pohjois-Amerikka on metsäteollisuu-den suurin markkina-alue ja Aasia vastaavas-ti suurin kasvava markkina-alue, on luonnol-lista, että suomalainen metsäteollisuus laaje-nee Euroopan ulkopuolelle. Tällä tavoin suo-malaista osaamista hyödynnetään ja uudenosaamisen kautta voidaan tehdä yhteistyötänäillä uusilla markkina-alueilla.

Vaikka globaalistumisessa keskustelun ai-heena on usein suuret kasvavat yritykset, jat-kuu rakennemuutos kaikenkokoisissa yrityk-sissä. Tilaa markkinoilla on sekä globaaleillesuuryrityksille että joustaville paikallisille yri-tyksille. Tästä hyvänä esimerkkinä on eu-rooppalainen metsäklusteri, jossa lukuisatpienet ja keskisuuret yritykset sekä suuretglobaalit yritykset hyötyvät toisistaan.

Jokainen yritys joutuukin miettimäänpaikkansa muutoksessa; tyypillisesti haetaanglobaali asema muutamissa segmenteissä.Toinen vaihtoehto on pysyä pienenä ja ver-kottua viisaasti.

Globaali metsäteollisuus

Juha Rantanen, pääjohtajaA. Ahlström Osakeyhtiö

Kurssilla kommentoitua:

Suomalainen metsäteollisuusyritysvoidaan määritellä sellaiseksi,jolla on kelomaja Saariselällä!

12

Vähemmän syklisyyttä

Eräs merkittävä syy globaalistumiseen onsyklisyyden parempi hallinta. Suhdanteille onollut tyypillistä kulkea mantereelta toiselleaaltoina. Tälläkin hetkellä Yhdysvalloissa ele-tään pitkän kasvuvaiheen hiljentymistä, kuntaas Aasia ja lähinnä Itä-Aasia ovat jo päässeetkriisinsä yli ja Eurooppa on jo hyvässä kasvu-vauhdissa. Kun yritys toimii eri mantereilla,voidaan syklisyyttä hallita paremmin.

Voi myös olettaa ja odottaa, että kun teol-lisuuden rakenne keskittyy, myös investointi-en ajoitus paranee. Alan vanha vitsaus on ol-lut, että noususuhdanteessa kaikki yrityksetrakentavat uutta kapasiteettia, mikä on johta-nut ylikapasiteettiin ja heikkoon kannatta-vuuteen kysynnän hidastuessa. Kun pelaajiaon vähemmän, myös investointipäätöksetpystytään sovittamaan paremmin todellisenkysynnän kasvun rytmiin.

Pelisäännöt kansainvälisiksi

Metsien käytön, teollisuuden ympäristövai-kutusten ja myös sosiaalisen vastuun periaat-

teiden tulisi olla mahdollisimman yhdenmu-kaisia maapallon eri puolilla. Ympäristöajat-telun tulee olla kunnianhimoista ja samallabusiness-tavoitteita tukevaa.

Ympäröivä yhteiskunta ei vielä ehkä olehavainnut sitä, että esimerkiksi metsien tilaon paras siellä, missä metsäteollisuudenpuunkäyttö on suurinta, kuten USA:ssa jaEuroopan unionissa. Sen sijaan siellä, missäteollisuuden puunkäyttö on vähäistä, metsienhäviäminen on valitettavan yleistä.

Suomen asema

Kilpailukyvyn varmistamiseksi kustannustenhallinta on olennaista, ja se on tullut jopa en-tistä tärkeämmäksi. Tämä siitä syystä, ettämonet historialliset edut, kuten itsenäinenvaluutta ja energiaedut, ovat poistuneet.Vaikka tällä hetkellä euron kurssi on teolli-suudelle edullinen, ei tähän pidä tuudittau-tua. Tilanne saattaa vuoden päästä olla aivantoinen ja euron suhde dollariin ja muihin va-luuttoihin vahvistunut ja samalla heikentänythintakilpailukykyämme. Työvoimakustan-nusten, puuraaka-aineen hinnan ja kuljetus-

kulujen tulisi säilyä kilpailukykyisellä tasolla.Suomalainen metsäteollisuus on joutunut

huomaamaan, että tuotantokustannuksetovat edullisempia eräissä Euroopan maissa.Hyvä esimerkki on Saksa, joka on väestöpoh-jastaan johtuen myös suurin markkina. Sak-san perinteinen kuva kalliin energian ja työ-voiman maana on viime vuosina muuttunutolennaisesti siellä tehtyjen ratkaisujen seu-rauksena. Tänään nämäkin kustannukset,jotka olivat perinteisesti Suomelle edullisem-mat, ovat täysin vertailukelpoiset omiimme(kuva). Näin ei olekaan yllätys, että Euroo-pan suurin ja modernein LWC-paperikonevalmistui hiljattain Saksaan.

Teollisuuden kannalta on olennaista, ettäedullisen energian saanti turvataan. Niinydinvoima-, ympäristövero- ja Kioto-ratkai-sut ovat olennaisia tekijöitä tulevien toimin-taedellytysten kannalta. Toivottavasti syksynenergiakeskustelulla on se hyvä puoli, ettäasiat saavat vauhtia, kun niihin kiinnitetäänhuomiota.

Osaaminen on Suomen ydinkysymys jakeskeinen kilpailutekijä – ehkä keskeisin.Tästä syystä panostus koulutukseen kaikillaasteilla on tärkeää. Samalla yrityksissä osaa-miseen panostamista on jatkettava.

Suomen kilpailukyky LWC-paperin tuotannossa 1995 ja 1999. Viidessä vuodessa kustannustaso on laskenut ja maiden väliset erot ovat kaventuneet.

Kumulatiivinen kapasiteetti 1000 t/a

Valmistus-kustannukset

200

300

400

500

600

700

Ruotsi

UK

RanskaBelgia

ItaliaSuomi

Saksa

Itävalta

SveitsiToimitettuFrankfurtiin

Norja

Kumulatiivinen kapasiteetti 1000 t/a

Valmistus-kustannukset

200

400

600

800

1000

RuotsiUK Ranska

Belgia

Italia SuomiSaksa

Sveitsi

ToimitettuFrankfurtiin

ECU/t • 1995Itävalta

EUR/t • 1999

1000 2000 3000 4000 5000 6000 7000 1000 2000 3000 4000 5000 6000 7000

Klustereiden rajapinta ratkaisee

Kurssilla kommentoitua: vanhanajan kirjoituskone printtaa on-line.

14

Tulevaisuusskenaario metsäklusterin marssisuunnalle

Pekka Ylä-Anttila, toimitusjohtajaEtlatieto Oy

Metsäklusteri on keskeinen osa suomalaistamenestystarinaa. Metsäteollisuuden ydin-tuotteet ja niiden ympärille kasvanut konei-den, laitteiden, palveluiden ja erityispanostenvalmistajien muodostama kokonaisuus onedelleen Suomen suurimpia teollisia vahvuus-alueita. Metsäklusterin kehitys on ollut myösosa suomalaista vaurastumisstrategiaa – kan-sallista projektia, jossa elinkeino- ja talouspo-litiikalla on ollut tärkeä sijansa.

Metsäteollisuuden ydintuotteiden kan-sainväliset markkinat ovat kasvaneet ja kasva-vat suhteellisen hitaasti. Näillä markkinoillasuomalaiset yritykset ovat menestyneet hy-vin. Tuotantoa ja vientiä on ollut – ajoittais-ten devalvaatioiden ja suotuisan teknologia-kehityksen tukemana – kannattavaa laajentaakotimaassa. Metsäpolitiikka on kaikin tavoinpyrkinyt varmistamaan raaka-aineen saannin,energiapolitiikka on ollut tukemassa energiantehokasta käyttöä ja kilpailukykyistä hintaa.

Metsäklusterin asema kansantaloudessaon säilynyt suhteellisen vakaana viime vuosi-kymmenet. Kuitenkin sen hallitseva osuuskokonaisviennissä on vähentynyt. Metsäklus-terin kotimainen ydin menettääkin edelleen

lähivuosina suhteellista asemaansa. Yrityksetovat globalisoituneet ja digitaalivallankumo-us asettaa klusterin arvoketjut (tai arvover-kot) uuteen järjestykseen. Klusterin kasvusiirtyy sen laidoille – palveluihin ja joillekinliitännäisaloille, joista monilla ulkomaisenomistuksen merkitys on tuntuvasti kasvanut.

Kotimaisen tuotantokapasiteetin kasvatta-minen tai teknisen tehokkuuden parantami-nen ja lisätuotannon tarjoaminen maailman-markkinoilla laskevin reaalihinnoin ei näytäenää houkuttelevalta strategialta sen enempääkansantalouden kuin yritystenkään kannalta.

Keskeiset tulevaisuuskuvat

Metsäklusterin keskeiset tulevaisuuskuvatovat:

• Kasvun painopisteen siirtyminen klusterinytimestä laidoille.

• Ydintoimintojen globaalistuminen.• Klusterin suhteellisen aseman pienentymi-

nen Suomen teollisessa rakenteessa.

• Tuotannon palveluvaltaistuminen.• Arvoketjujen uudelleenjärjestyminen kes-

keisten toimijoiden – kone- ja laiteteolli-suus, suunnittelu- ja konsulttiyritykset,teollisuus – välillä.

• Klusterin osaamisstrategioiden uudelleen-arviointi.

Taloustieteellisessä ja liikkeenjohdon kirjalli-suudessa toimialat ja niihin liittyvät strategi-at jaetaan usein kahteen ryhmään: yhtäältäkustannustehokkuutta tavoitteleviin tai tar-jontalähtöisiin ja toisaalta tuotedifferointia jaerikoistumista tavoitteleviin tai kysyntäläh-töisiin. Tarjontalähtöisillä toimialoilla yrityk-set ottavat kysyntäkäyrän annettuna ja pyrki-vät kustannuskäyrän siirtämiseen. Yritysstra-tegian kielellä: yritykset pyrkivät kustannus-tehokkuutta tai kustannusjohtajuutta koros-tavaan strategiaan. Kysyntälähtöisillä toimi-aloilla yritykset pyrkivät kysyntäkäyrän siirtä-miseen eli luomaan tuotannolleen lisäkysyn-tää kehittämällä uusia tuotteita, differoimallaolemassa olevia tai erikoistumalla. Jos kysyn-täkäyrä otetaan annettuna, yritykset voivat li-sätä myyntiään vain laskevin hinnoin.

15

Suomen metsäteollisuuden suhteellisetvientihinnat ovat trendinomaisesti alentuneetviimeisten vuosikymmenten aikana. Syntyykuva tyypillisestä tarjontalähtöisestä toimi-alasta ja kustannusjohtajuuteen pyrkivästästrategiasta. Luonnehdinta on tietysti karkea:paperiteollisuudessa on tehty lukuisia tuote-innovaatioita ja tuotteita on erilaistettu ky-synnän mukaan. Valtaosa alan tutkimuksestaon kuitenkin kohdistunut prosessien paranta-miseen. Radikaaleja tuoteinnovaatioita on vä-hän.

Kansantalouden tai yritysten kannaltakustannustehokkuuteen pyrkivä strategia ontietysti menestyksellinen, mikäli tuottavuus-kehitys kompensoi hintojen alentumisen.

Näin on itse asiassa pitkälti käynytkin. Met-säteollisuuden korkea investointiaste on pitä-nyt teknologisen tason ja tuottavuuden jat-kuvasti kilpailijoita parempana. Esimerkiksisuhteessa Yhdysvaltain paperiteollisuuteenero työn tuottavuudessa on Suomen hyväksinoin 60 % ja kokonaistuottavuuskin on vii-denneksen korkeampi. Ero on kasvanut vii-meisten parin vuosikymmenen ajan. Taustal-la ovat jatkuvat panostukset uuteen teknolo-giaan, Suomen paperiteollisuuden konekantaon tuntuvasti modernimpi kuin Yhdysval-loissa.

Keskeinen kysymys on, miten asetelma onmuuttumassa globaalissa maailmantaloudes-sa. Vastaus näyttää jo viime vuosien koke-

mustenkin perusteella melko selkeältä. ”Insi-nöörivetoisten” suurten investointien aika onohi. Markkinat kontrolloivat herkeämättäpieniäkin riskejä ylikapasiteetin syntymiselle.Yritykset käyttävät korkeatasoista osaamis-taan globaaleilla markkinoilla yritysostojenkautta. Tuottavuuserojen perusteella osaamis-pääomalle onkin saatavissa korkea tuottojuuri näin. Tuottavuuserot maiden välillä tu-levat siis pienentymään. Metsäklusterin ydin-tuotteiden suhteellinen merkitys Suomentuotannon ja viennin rakenteessa pienentyy.

Uusiin arvoketjuihin

Metsäklusterin kasvun painopiste Suomessaon siis siirtymässä palveluihin ja liitännäis-aloille. Tärkeä muutostekijä tässäkin on digi-taalitalous. Tieto- ja viestintäteknologia onmuuttamassa kaikkien alojen toimintatapoja,arvoketjuja ja eri toimijoiden roolia.

Ulkoistaminen lisääntyy (kuva) ja voi ede-tä tulevaisuudessa yhtä pitkälle kuin esimer-kiksi elektroniikkateollisuudessa. Keskeistäon se kuka tehokkaimmin hallitsee tuote- jatuotantoprosessiin liittyvän informaation japystyy tarjoamaan uusia palveluinnovaatioi-ta. Tuotannon ja tuotteen käsite on laajentu-nut olennaisesti. Tuotteen koko elinkaarenhallinnasta on tulossa uuden toimintatavanlähtökohta myös metsäsektorilla. Monillaaloilla itse fyysinen tuotanto on jo siirtynytalan alkuperäisiltä yrityksiltä erikoistuneilletuotantopalveluyrityksille. Näin käynee myösmetsäteollisuudessa.

Muutos on alkanut, mutta sen seurauksetnäkyvät vasta vuosien ja ehkä vuosikymmeni-en kuluttua. Metsäsektorin muutokset ovathitaita. Joka tapauksessa metsäsektorin osaa-misstrategia on muuttumassa kysyntälähtöi-seksi. Ainakin osa klusterinyrityksistä pyrkiivoimakkaasti luomaan uutta kysyntää palve-luinnovaatioiden ja erikoistumisen kautta.

Paperiteollisuudessa ulkoistamisen lisääntyessä asetelmat muuttuvat kone- ja laitevalmistajien,kunnossapitopalvelujen, suunnittelutoimistojen ja paperiteollisuusyritysten kesken.

Metsäteollisuus

Suunnittelutoimistot Laitevalmistajat

Metsäteollisuus

Suunnittelutoimistot Laitevalmistajat

Ulkoistaminen– engineering– kunnossapito

Tekninen integraatioasiakkaisiin– internet– tietojärjestelmät

Ulkoistaminen– engineering– kunnossapito

Tekninen integraatioasiakkaisiin– internet– tietojärjestelmät

Tekninen integraatioasiakkaisiin– internet– tietojärjestelmät

Ulkoistaminen– tekninen

suunnittelu– engineering

16

Kemianteollisuus metsäklusterissa

Hannu Toivonen, johtajaKemira Chemicals Oy

Teollisuusalueiden yhteistyö

Teollisuudessa jatkuu vahvana suuntaus kes-kittyä alakohtaisesti niihin ydinosaamisaluei-siin, jotka muodostavat kilpailukyvyn perus-tan. Tämä tarkoittaa toiminnan virtaviivais-tamista ja sellaisten alueiden karsimista, jotkaeivät sisälly pääliiketoimintaan oleellisella ta-valla. Kehitys on saattanut erilaisia teollisuu-den aloja vahvasti toisistaan riippuvaiseksi.Näin on muodostunut teollisuusklustereita.

Tällainen klusteri voidaan määritellä ryh-mäksi vuorovaikutuksessa olevia teollisuudenaloja, jotka toimintansa arvonlisän muodos-tamisessa ovat toisistaan riippuvaisia. Suu-rimpia teollisuusklustereita Euroopan unio-nin alueella on metsäklusteri. Eräs klusterinmerkittävistä jäsenistä on kemianteollisuus.

Kemian ja metsän yhteistyötä tapahtuumonella tasolla. Kemianteollisuuden tuotteetmuodostavat merkittävän osan metsäteolli-suuden tuotantopanoksista ja ovat tärkeitämyös sen tuotannon jatkojalostuksessa. Ma-teriaalivirtaa esiintyy myös päinvastaiseensuuntaan, sillä selluteollisuuden sivutuotteitakäytetään puolestaan kemianteollisuudessaraaka-aineina.

Missä ja miten kemia vaikuttaa?

Kemialla ja kemikaaleilla on merkitystä kaik-kialla metsäteollisuuden arvoketjussa. Lisäar-von muodostumisen kannalta ehkä merkittä-vimmät käyttökohteet ovat sellun- ja pape-

rinvalmistuksessa. Sellutuotanto on kemial-lista prosessiteollisuutta, jossa raaka-aineinakäytetään monenlaisia peruskemikaaleja.Kierrätettäväksi soveltuvien tuotteiden rege-nerointi on oleellinen osa alalla sovellettavaakemiallista teknologiaa.

• Sellu- keittokemikaalit- valkaisu / apuaineet• Kierrätyskuitu- musteenpoisto- valkaisu• Vesien käsittely- raakaveden puhd.- prosessiveden kierrätys• Ympäristön suojelu- jätevesien käsittely- kaasujen puhdistus

– Liimat– Painekyllästeet– Pintakäsittelyaineet

- Prosessikemikaalit(häiriötön käynti, tehokas tuotanto)

- Funktionaaliset kemi-kaalit (Ominaisuudetesim. väri, kiilto, mus-teen tarttuminen,opasiteetti, sileys yms.)

- Vesien käsittely (puh-distus, kierrätys)

- Liimat- Muovikalvot- Painomusteet

- Kasvatus- lannoitteet- Hoito-

lannoitteet- Torjunta-

aineet

MISSÄ KEMIA VAIKUTTAA?

Mekaaninen metsäteollisuus

Paperin + kartonginjatkojalostus

Paperin + kartonginvalmistus

Massan valmistusMetsänhoito

17

Paperin valmistuksessa kemialla paranne-taan koneiden käytön tehokkuutta sekä vai-kutetaan tuotteiden laatuun. Käyttöhäiriöitäja katkoja vältetään märkäosan mikrobiologi-aan ja pintakemiallisten ilmiöihin vaikutta-villa erikoiskemikaaleilla.

Koneiden käyntinopeutta lisätään veden-poistoa nopeuttavilla apuaineilla. Funktio-naalisilla paperikemikaaleilla puolestaan pa-rannetaan paperin ja kartongin laatua ja ja-lostusastetta sekä räätälöidään tuotteidenominaisuuksia vastaamaan asiakaskunnanerilaisia tarpeita vastaavaksi.

Ympäristön suojelussa on tuotantolaitos-ten prosessivirtojen kierrätys ja vesien sekä jä-tekaasujen käsittely keskeistä. Tämä perustuuprosessitekniikkaan, jossa kemian tuotteilla jaosaamisella on ratkaiseva merkitys.

Entä tulevaisuus?

Uusia haasteita ja mahdollisuuksia kemiante-ollisuuden ja metsäteollisuuden yhteistyölleon runsaasti näköpiirissä. Klusterin puitteissalöytyy kehittämisalueita, joissa voidaan hyö-dyntää näiden teollisuusalueiden luonnollistasynergiaa koko klusterin kansainvälisen kil-pailukyvyn vahvistamiseksi.

Metsänhoidossa voitaisiin ravinnetasapai-nosta huolehtimalla tehostaa metsän uudistu-mista. Näin tarjoutuisi lisää raaka-ainevarojaja metsiemme merkitys hiilinieluna vahvis-tuisi.

Sellu- ja paperitehtaiden prosessien sulke-misasteen kasvattaminen on tehokkaimmintoteutettavissa kemiallista teknologiaa sovel-tamalla. Parhaisiin tuloksiin päästään kemi-an- ja metsäyritysten pitkäjänteisen yhteisenkehitystoiminnan avulla.

Paperinvalmistuksessa kemia tarjoaa mo-nipuolisesti uusia mahdollisuuksia tuotediffe-rointiin, tuotannon edelleen tehostamiseen jasen ympäristövaikutuksien vähentämiseen.

Jukka-Pekka Ranta, Markku Tornberg,Sisko Seppä, Antti Suvanto,

Juha Rautanen, Jorma Vierula,Matti Sihvonen, Riitta Rainio,

Markku Kosonen ja Esko Lotvonen

TULEVAISUUDEN MAHDOLLISUUKSIA: KEMIA + METSÄTEOLLISUUS

- Minimum impact mill = Ympäristö-vaikutusten vähentäminen sulkemis-asteen kautta

• Prosessikiertojen puhdistaminenhaitta-aineista

• Nykyisten kemikaalien korvaaminenhelpommin kierrätettävillä tai luon-nossa paremmin hajoavilla

• Vesien puhdistus ja kierrätys– S, Cl/uudet selluprosessit

- TuotedifferointiAsiakaskohtaisesti valmistettu paperi

- Edelleen kehitys (kilpailukyky,lisäarvo)

• neliöpaine• täyteaine• uusiomassan käyttö• painojäljen laatu

– Tuotannon tehostaminen• konenopeus• häiriöttömyys

– Ympäristövaikutusten vähentäminen

PAPERI JA KARTONKIKUITUMASSAN VALMISTUSMETSÄNHOITO

- Hiilinielu

- Ravinnetasapaino

18

Tavoitteena häiriötön paperinvalmistus

Sampo Antti, toimitusjohtajaFortek Oy

Metsäteollisuus on perinteisesti ollut paikka-kunnittain laajasti palvelunsa itse tuottavaateollisuutta – ruokailupalveluista päiväkoti-palveluihin. Nykyinen trendi on jo pidem-män aikaa keskittynyt ydintoimintoihin elipaperi- ja selluintegraatit ostavat entistäenemmän palveluita muilta yrityksiltä. Myöskäyntivarmuuden turvaaminen muuttaamuotoaan ja organisaatiot hakevat kilpailu-etua keskittymällä omiin ydinosaamisaluei-siinsa.

Veitsiluodon Tehtaat ja Fortek Oy

Veitsiluodon Tehtaat on kokenut pitkän or-ganisatorisen kehityksen pyrkiessään turvaa-maan korkean käytettävyyden tuotantolin-joilleen. Kunnossapito on ollut vuosina1922–1995 oma osastonsa. Vuonna 1995 pe-rustettiin kunnossapitoyhtiö Fortek Oy, jon-ka perustajajäsenet olivat Veitsiluoto Oy jaAbb Service Oy. Yhtiön perustamisen yhtey-dessä tavoitteet olivat tuotannon tehokkuu-den parantaminen, kustannusten alentami-nen, joustavuuden lisäys sekä palveluiden tar-

joaminen myös muille tehtaille ja ulkopuoli-sille asiakkaille. Veitsiluodon saaren kemialli-sen metsäteollisuuden kunnossapitohenkilös-tö, lukuun ottamatta muutamaa henkilöä,siirtyivät uuden yhtiön palvelukseen.

Tänä päivänä yhtiöstä omistaa Stora EnsoOyj 75 % ja Abb Service Oy 25 %. FortekOy toimii Kemin Veitsiluodossa, Oulussa jaKemijärvellä työllistäen noin 780 ammatti-laista. Yhtiön toimialaan kuuluu kunnossapi-totoimintojen lisäksi myös suunnittelu- japrojektointiyksikkö.

Kunnossapidon rooli

Kunnossapidon osuus metsäteollisuuden lii-kevaihdosta on noin 5 %. Metsäteollisuudenkunnossapidon arvo Suomessa on noin 850

miljoonaa euroa (1999) ja maailmanlaajuises-ti noin 17 miljardia euroa. Tämä tekee met-säteollisuuden kunnossapidosta merkittävänliiketoiminnan osa-alueen.

Metsäteollisuuden kilpailukyvyn kannaltaon erittäin merkittävää, että laitteiden käytet-tävyys on huipputasoa ja kunnossapitokus-tannukset ovat kilpailukykyisellä tasolla.Alentunutta käytettävyyttä ei pystytä korvaa-maan alentuneilla kunnossapitokustannuksil-la kuin poikkeustapauksissa.

Korkealuokkainen kunnossapito vaikuttaapositiivisesti työturvallisuuteen sekä ympäris-töllisiin seikkoihin takaamalla korkean enna-koitavuuden kunnossapito- ja tuotantopro-sesseissa.

Suomalainen metsäteollisuus on korkea-luokkaista ja myös kunnossapito on moneltaosin kilpailijoitaan edellä. Haasteena on kui-tenkin kunnossapidon saaminen kaikilta osinmaailmanluokan tasolle. Tämä vaatii kun-nossapidon prosessien kehittämistä nopeam-min ja tehokkaammin kuin parhaat kilpaili-jat.

Suomen metsäteollisuusklusterille avau-tuu uusia mahdollisuuksia myös vientiin.Vienti edellyttää kunnossapitopalvelujen

Kurssilla kommentoitua:

Grafiitti (hiili) on pahin mahdollinenepäpuhtaus, kun yritetään tehdä paperia.

19

tuotteistamista, kilpailukyvystä huolehtimistasekä panostusta kehittämiseen. Korkealuok-kainen kunnossapito turvaa osaltaan tuotan-toyksiköiden kilpailukyvyn ja tätä kautta ta-kaa työpaikkojen säilymisen pitkällä tähtäi-mellä metsäteollisuusklusterissa.

Kokonaisvaltainen kunnossapito

Metsäteollisuudelle on välttämätöntä varmis-taa kilpailukykyinen, tehokas kunnossapito,jotta voidaan saavuttaa paras mahdollinentuotto osakkeenomistajille. Tähän löytyy use-ampi mahdollinen malli. Perinteisen kunnos-sapito-organisaation mallilla on koettu ole-van monta hyvää puolta. Sen heikkouksiaovat kuitenkin huono suuruuden edun hyö-dynnettävyys, rajattu fokusointi kunnossapi-toon sekä vaikeus huomioida kunnossapidonammattilaisten tarpeet. Vaihtoehtona on yh-tiöitetty kunnossapitomalli. Kunnossapidoneriyttäminen tarjoaa tuotantoyksiköille hyvätedellytykset keskittyä omien ydintoiminto-jensa kehittämiseen.

Fortek Oy edustaa metsäteollisuudessakasvavaa uudenlaista yritystoiminnan alaa.Käytämme tästä nimitystä full service kun-nossapito, joka merkitsee kokonaisvaltaistaasiakkaiden kanssa kumppanuussuhteessaharjoitettavaa kunnossapitoa.

Asiakkaan rajapinnasta katsottuna kun-nossapitostrategia ja siihen kytketyt mittaritovat tärkeitä elementtejä. Kunnossapitoyhti-ön kanssa on tehtävä tehdaspalvelusopimus,joka määrittelee osapuolten väliset vastuut javelvollisuudet. Sopimuksessa on määriteltysäännöt käytännön toiminnan seurannalle jatulosten arvioinnille. Tehdaspalvelusopimuspitää tyypillisesti sisällään mm. kiinteähintai-set kunnossapitosopimukset bonus/sanktioklausuuleineen, kunnossapitoyhtiön vastuunalihankkijoiden työstä, sekä asiakkaan laatu-,ympäristö-, ym. järjestelmien ja viranomais-määräysten huomioonottamisen.

Vaikka kunnossapitoyhtiö ottaa vastuul-leen kokonaisvaltaisen hoidon niin myös ali-hankkijoiden käyttö kasvaa. Kunnossapitoyh-tiökin keskittyy omaan ydintoimintaansa javerkostoituu alihankkijoihinsa päin. Näin ali-hankkijoille tarjoutuu mahdollisuus suunni-tella toimintaansa pitkällä tähtäyksellä jaosaltaan hyödyntää suuruuden etua.

Häiriötöntä käyttöä

Yhtiöitetyn kunnossapidon haasteena on tar-jota asiakkailleen parempaa käytettävyyttäkuin perinteisin menetelmin.

Yhtiöitetty kunnossapito perustuu ydin-toimintaan keskittymiseen, ihmisten huolelli-seen motivointiin ja rakenteellisiin ratkaisui-hin, jotka paremmin tuottavat asiakkaidentarpeiden mukaista palvelua.

Lähtökohtana on, että kunnossapito onpalvelutoimintaa, joka merkittävästi eroaaesimerkiksi paperitehtaan tuotannon ohjaa-

misesta. Perinteisissä malleissa kunnossapitoon tukitoiminta, joka ei saa riittävästi ylim-män johdon huomioita. Yhtiöitetty malli tar-joaa mahdollisuuden lisätä toiminnan yrittä-jähenkisyyttä.

Kunnossapidossa voidaan identifioidaprosesseja, joiden hoitamisen optimaalinenmittakaava on suurempi kuin yksi tehdas.Näitä ovat esimerkiksi:

• Strategia ja liiketoiminnan kehitys• Osaamisen kehittäminen• Tuotekehitys ja osaamiskeskukset• Strategiset kumppanuudet• Supply management• Investointien allokointi• Markkinointi

Konkreettisia alueita, joissa voidaan hyödyn-tää suuruuden etua ovat:

• päällekkäiset kunnossapitoresurssit voidaanpitkällä aikavälillä sopeuttaa kysyntää vas-taaviksi

• kunnossapidon kapasiteettia voidaan halli-ta paremmin paremman seisokkisuunnitte-lun kautta

• resurssien käyttöä voidaan suunnitellamyös ulkoiseen myyntiin

• mahdollistaa asiantuntijat suppeammillaalueilla

• tarvikkeiden ja varaosien hallinnan paran-taminen

• investointien suunnittelu• resurssien hyödyntäminen investointipro-

jekteissa

Yhtiöitetty kunnossapito tarjoaa kunnossapi-don ammattilaisille urakiertoa ja mahdollis-taa parhaiden käytäntöjen tehokkaan hyväk-sikäytön laajemmillakin alueilla.

Uskomme, että yhtiöitetty kunnossapito-malli tuottaa lisäarvoa asiakkailleen ja omis-tajilleen sekä on motivoivampi ympäristöomalle henkilöstölle työskennellä verrattunaperinteiseen kunnossapitomalliin.

20

Energiaklusteri Suomessa

Helena Soimakallio, viestintäjohtajaKemijoki Oy

Klusterilla tarkoitetaan tavallisesti samalla tailäheisillä toimialoilla toimivien yritysten ko-konaisuutta, jossa kilpailu ja yhteistyö lisää-vät innovatiivisuutta ja kilpailukykyä. Kluste-ritutkimus käynnistyi Suomessa 1990-luvunalussa. Alusta saakka muun muassa Elinkei-noelämän tutkimuslaitos ETLAn toteutta-missa selvityksissä energiateknologia ja siihenkytkeytyvien toimintojen kokonaisuus tun-nistettiin erääksi Suomen kehittymässä ole-vista teollisista klustereista.

Energiaklusterin ytimen muodostavatenergiateollisuuden laitevalmistus ja laitteitakäyttävä energian tuotanto-, siirto- ja käyttö-sektori. Toimialana ensin mainittu energiatek-nologian valmistus on yhdistelmä metalli-,sähkö- ja elektroniikkateollisuutta. Teknolo-giaan käyttävään energialiiketoimintaan lue-taan puolestaan sähkön ja lämmön tuotantoja myynti sekä verkkoliiketoiminta.

Sähkömarkkinoiden vapautuminen onlaajentanut klusterin määritelmää. Sähköyh-tiöiden kilpailukyky on saanut sisällöllistämerkitystä ja sen ylläpitämisestä on muodos-tunut usein selkeä yritysstrateginen tavoite.Klusterin kolmannen päätoiminnon muo-dostavatkin sekä energiateknologiaan että -lii-

ketoimintaan liittyvät palvelut, joiden vientija merkitys klusterin kannalta on viime vuo-sina kasvanut.

Seuraavassa on referoitu ETLAn viimevuonna 1999 julkaisemaa selvitystä ”Suomenenergiaklusterin kilpailuetu”, jonka ovat laati-neet Hannu Hernesniemi ja Esa Viitamo.

Energiateknologia vahvistuu

Energiateknologia on yksi maailman kaupankasvualueista. Kehitykseen vaikuttavat nopeatalouskasvu ja elintason myötä kasvanut säh-kön kulutus. Lisäksi pyrkimys vähentää ener-gian käyttöä ja päästöjä on lisännyt entistä te-hokkaampien ja ympäristömyötäisempienteknologioiden kysyntää.

Suomen osuus OECD-maiden energia-teknologian viennistä on viime vuosikymme-nellä kasvanut samoin kuin energiateknolo-gian osuus Suomen koko tavaraviennistä.1990-luvulla pääasiassa Eurooppaan ja Aasi-aan suuntautuva vientimme lähes nelinker-taistui runsaaseen 16 miljardiin markkaan.Kotimaisia menestystuotteita ovat energian-

käytön laitteisiin kuuluvat taajuusmuuntajatja sähkömoottorit sekä dieselmoottorit jahöyrykattilat. Myös tuulivoimateknologianvienti on kasvanut nopeasti.

Suomen energiateknologian vientituottei-den valikoima on historiallisista ja poikkeuk-sellisista olosuhteistamme johtuvista syistä ai-nutlaatuinen maailmassa. Energiaintensiivi-nen teollisuus, kylmä ilmasto, pitkät etäisyy-det, harva asutus ja primäärienergiavarojenniukkuus yhdessä muun muassa sotakorvaus-ten luoman kysynnän kanssa ovat ylläpitä-neet kehitystä vuosikymmenten ajan.

Viestintä- ja tietotekniikan hyödyntämi-sen ja niihin liittyvän liiketoiminnan osaltaSuomen kilpailuedut ovat kiistattomat. Tie-totekniikan osuus energiateknologian laiteke-hityksessä sekä laitteiden ja laitejärjestelmienohjauksessa kasvaa. Viestintätekniikka tukeeenergiateknologioiden kehitystyötä tarjo-amalla uusia elektroniikan ja tietoliikenteenhyödyntämismahdollisuuksia.

Suomen kilpailukyky energiateknisenteollisuuden sijaintimaana on hyvä. Potenti-aalisen uhan suotuisalle kehitykselle muodos-taa teollisen rakenteen muutoksesta johtuvatyövoiman kysynnän ja tarjonnan epätasapai-

21

no. Tämän pullonkaulan poistamiseksi olisitärkeää lisätä koulutusresursseja tieto- ja vies-tintätekniikan, automaation sekä sähkötek-niikan aloilla. Myös julkisrahoitteinen tutki-mus- ja kehitystoiminta sekä yritysten ja tut-kimuslaitosten muodostamat osaamisverkos-tot ovat jatkossa tärkeitä tuotannontekijöitä.

Kilpailu kiristyyja toiminta kansainvälistyy

Energialiiketoiminnan laajentuminen vapau-tuneille ja vapautuville markkinoille on alka-nut. Koska sähkömarkkinoiden vapautumi-nen on vasta käynnissä suuressa osassa Eu-rooppaa, on liiketoiminnan kilpailukyky vas-ta mahdollisuuksien asteella teknologiaanverrattuna. Lähivuodet näyttävät, kuinka ko-timaiset energiayhtiöt pystyvät hyödyntä-mään osaamistaan uusilla markkinoilla.

Maamme energiajärjestelmän infrastruk-tuurin rakentamisesta on pääosin vastannutjulkinen valta, sen omistamat energiayhtiöt jaenergiaa käyttävä teollisuus. Energiajärjestel-män tekniseen tehokkuuteen kannusti osal-taan teollisuuden ja julkisen vallan kahdenvä-linen kilpailu. Myös maassamme vallitsevatmaantieteelliset ja ilmastolliset olosuhteetsekä energian käytön intensiivisyys ovat pa-kottaneet toimitusvarmuuden ylläpitämiseen.Niukat primäärienergiavarat ovat puolestaanohjanneet monipuolisten ja tehokkaisiin tuo-tantotekniikoihin. Suomi onkin maailmanjohtava maa sähkön ja lämmön yhteistuotan-nossa ja energian tuotantotavat ovat teolli-suusmaiden monipuolisimpia.

Energialiiketoiminnan markkinaehtoisuuson voimistunut koko 1990-luvin ajan. Tänäaikana on kunnallisia sähkölaitoksia yhtiöi-tetty ja muutettu yksityisiksi osakeyhtiöiksi.Valtio on samalla vähentänyt omistustaansuurissa energiayhtiöissään. Suomessa tulivuonna 1995 voimaan sähkömarkkinalaki,joka johti sähkömarkkinoidemme täydelli-

seen vapautumiseen ensimmäisten eurooppa-laisten maiden joukossa. Avoin kilpailu onkannustanut yrityksiä omaksumaan uusia lii-ketoimintakonsepteja ja strategioita, joita nevoivat hyödyntää myös muilla markkina-alu-eilla. Ajoituksen suhteen kotimaisilla energia-yhtiöillä onkin kilpailuetu.

Palvelut lisääntyvät

Energiaklusterin palvelut ovat monipuolinenjoukko erilaisia energiateknologiaa ja -liike-toimintaa tukevia palvelumuotoja. Niistä tär-keimpiä ovat investointihankkeisiin liittyvätsuunnittelu, konsultointi ja kunnossapitotehtävät. Palvelutoimintojen ulkoistamisenmyötä muun muassa voimalaitosten käytöstäon tulossa merkittävää liiketoimintaa.

Energiaklusterin palvelut ovat vahvastikytköksissä muiden klustereiden palvelutoi-mintoihin. Insinööritoimistojen ja kunnossa-pitoyhtiöiden asiakkaita ovat energiayhtiöi-den ohella usein esimerkiksi metsä-, metalli-ja kemianteollisuus. Palvelutoiminnan kilpai-

lukyky perustuu laajalti sen sijaintiin eri klus-tereiden rajapinnassa. Palvelujen vienti onkasvanut voimakkaasti viimeisen vuosikym-menen aikana, kun kotimaiset investoinnitvähenivät ja energiateknologian vienti vetihyvin. Viennin arvo on noussut 2–3 miljar-diin markkaan.

Energiaklusterin kolme pääliiketoimintaamuodostavat toisiaan täydentävän ja kilpailu-kykyä luovan kokonaisuuden. Energiatekno-logian ja -liiketoiminnan sekä palvelujen suh-teellinen painoarvo koko klusterin kilpailu-edun kannalta on siirtynyt energialiiketoi-minnasta energiateknologiaan ja edelleenkohti palveluja.

Haasteita tulevaisuuteen

Julkisen vallan ja sen edustamien organisaati-oiden vaikutus energiaklusterin kehitykseenja kansainväliseen menestykseen on ollutvahva. Energiateknologian valmistusta lu-kuun ottamatta se on ollut aktiivinen toimi-ja klusterin kaikilla osa-alueilla. Globalisaati-on ja alueellisen integraation edetessä sen toi-mivalta on kuitenkin vähentynyt rajoittuenylikansallisten päätösten toimeenpanoon,klusterin toiminnan ohjaamiseen ja tuotan-nontekijöiden luomiseen.

Kansainvälisistä sitoumuksista huolimattajulkinen valta voi edistää energiaklusterin kil-pailukykyä ja kansallista hyvinvointia monintavoin. Sen päätehtäväksi voidaan osoittaakansainvälinen edunvalvonta siten, että senavulla luodaan uusia liiketoiminta- ja kasvu-mahdollisuuksia klusterin eri osiin. Tehtävä-alueet voidaan jakaa teknologiarahoitusta,energiamarkkinoita, koulutusta, infrastruk-tuurin rakentamista, kriisivalmiuden ylläpi-toa ja ympäristönsuojelua koskeviin osiin.Tärkeimpiä prosesseja ovat energiamarkki-noiden vapautuminen, ilmastonmuutos jasitä koskeva päätöksenteko sekä klusterin lii-ketoimintojen kansainvälistyminen.

Markku Kosonen ja Juha Rautanen

22

Vuoropuhelu:

Miten katetaan metsäteollisuuden energiantarve tulevaisuudessa?

Pertti LaineJyrki Luukkanen

Ohjaako ilmasto-politiikka investointeja?

Metsäteollisuus toimii hyvin kansainvälisesti.Suomalaisten yritysten tuotantokapasiteetistaon jo yli puolet Suomen ulkopuolella ja Suo-messa toimiva metsäteollisuus on lisääntyväs-sä määrin riippuvainen ulkomaisista panok-sista.

Esimerkiksi puunhankinnassa ollaan Suo-messa törmäämässä puun saatavuuskattoon.Ilman tuontipuuta ei enää – edes nyt – tullatoimeen, vaan Suomessa toimiva metsäteolli-suus on riippuvainen puuntuonnista. Tuonti-puu on sitä paitsi käsitteenä harhaan johtava.Ei muissakaan tarvikkeissa puhuta kotimai-sista ja tuontipanoksista, vaan kyse on globa-lisaatiosta.

Metsäteollisuuden investoinnit kapasitee-tin kasvattamiseen Suomessa eivät ole loppu-neet, joskin investoinnit tulevat aivan uusientuotantolaitosten sijaan jakautumaan yhäpienempiin palasiin. Investointeja tapahtuukoko ajan lisäten tuotantoa arviolta 2–3 pro-senttia vuodessa. Sähköntuotannon tarvettainvestoinnit jossain määrin lisäävät.

Metsäteollisuuden kokonaistilanne on siltiaika hyvä ilmastopolitiikan suhteen, perustu-en mm. uusiutuvan raaka-aineen käyttöönja biopolttoaineeseen. Paperiteollisuus eimuuta Suomesta ulkomaille nimenomaan il-masto- tai energiapolitiikan vaikutusten ta-kia, vaan pikemminkin kustannussyistä.Tropiikkiin lähdetään, koska sieltä saadaanpuuta pienemmillä kustannuksilla kuin Suo-messa. Toisaalta esimerkiksi Yhdysvaltoihinsiirtyminen johtuu enemmänkin markkinoi-den hallinnasta kuin energiapolitiikasta.

Metsäteollisuuden investointirakenne onilmastopolitiikan kannalta merkittävä kysy-mys mekaanisen massan ja sellun tuotannos-sa tarvittavan energiamäärän erilaisuudestajohtuen.

Mekaanista massaa valmistettaessa tonnistapuuta saadaan tonni paperia ja samalla kulu-tetaan energiaa, mutta selluntuotannossa 2tonnista raaka-ainetta saadaan tonni sellua jatoisesta saadaan energiaa.

Paperin ja massan tuotannossa ei ole 20vuodessa tapahtunut muita rakenteellisiamuutoksia kasvun lisäksi kuin että sulfiittisel-lu on Suomesta hävinnyt ja mekaanisen mas-

Pertti Laine (tavallinen teksti) toimii joh-tajana Metsäteollisuus ry:ssä. Hänen vas-tuualueenaan on teollisuuspolitiikka jaympäristöpolitiikka Suomessa ja EuroopanUnionissa. Hän on mukana useissa toimi-kunnissa, komiteoissa ja työryhmissä niinSuomessa kuin Brysselissäkin.

Jyrki Luukkanen (kursivoitu teksti) toimiivanhempana tutkijana ja tutkimusryhmienjohtajana Tampereen yliopistossa. Hänenerityisosaamistaan ovat energia- ja ilmasto-politiikka, mallinnus ja suunnittelu sekätulevaisuudentutkimus. Luukkanen on toi-minut useissa kansallisissa ja kansainvälissäenergiasektorin mallinnusprojekteissa, jois-sa energiajärjestelmän ympäristövaikutuk-siin on kiinnitetty erityistä huomiota.

Kurssilla kommentoitua:

Yksimielisyyteen on hyvä pyrkiä, muttasiihen ei ole hyvä koskaan päästä.

23

san osuus on noussut 32 prosentista 40 pro-senttiin. Tämä muutos johtuu lähinnä Suo-men kalliista puusta, josta on tehtävä pitkäl-le jalostettuja tuotteita ja erityisesti siitä, ettäsuomalainen kuusi on hyvä mekaanisen mas-san raaka-aine. Sanomalehteen tarvitaan me-kaanista massaa ja A4-paperiin sellua.

Hiukan pitemmälle eteenpäin katsottaessavoi olla, että kuluttajat ovat kiinnostuneitasiitä millaisia tuotteita tuotetaan, mitentuottaminen vaikuttaa ympäristöön ja mitäresursseja siihen kuluu. Kun tähän liitetäänilmastopolitiikan kysymykset, mahdollisestimyös ydinvoimakysymys, niin näiden yhteis-vaikutus metsäteollisuuden tuotantorakentee-seen saattaa olla merkittävä tekijä pitkällätähtäyksellä.

Vihreä sähkö haastaa ydinsähkön

Sähkönkäyttäjänä metsäteollisuus on merkit-tävä, sillä se käyttää kolmanneksen Suomensähköstä ja tarve tulee edelleen lisääntymään.Metsäteollisuus käyttää nyt noin 27 terawat-tituntia sähköä, kun vuonna 2010 arvionimukaan tarve on 30 terawattituntia. Metsä-teollisuus kannattaa ydinvoiman lisärakenta-mista sähkön saatavuuden, pitkän aikavälinhinnan ja hiilidioksiditaseen perusteella.

En pidä realistisena vaihtoehtona ydinvoi-malaitoksen rakentamista Suomeen, silläepävarmuustekijöitä on useita, kuten esimer-kiksi voimaloiden pitkä rakennusaika ja säh-kön hintakehitys. Sähkökaupan markkinati-lannetta ei voida tietää 10 vuoden kuluttuavoimalaitoksen valmistuttua, saatikka siitävielä 30–40 vuotta eteenpäin.

Lisäksi ydinvoimalaitos on huono inves-tointi avoimilla markkinoilla, eli tilanteessajossa markkinat toimivat. Yhtään ydinvoi-malaitosta ei olisi koskaan rakennettu avoi-milla sähkömarkkinoilla ja moni asiantunti-

ja on sitä mieltä ettei tulla varmaan koskaanrakentamaankaan. Tilanne on tietenkin eri-lainen sellaisten PVO:n tai TVO:n kaltais-ten yhtiöiden suhteen, jotka eivät toimi avoi-milla markkinoilla.

Asioihin on suhtauduttava Suomessa uu-della tavalla, sillä ilmastopolitiikan seurauk-sena joudutaan tekemään muutoksia energi-an tuotannossa ja myös metsäteollisuuden onsiihen sopeuduttava. Muutos on huomioitavasamalla tavalla, kuin on tehty esimerkiksibiologisen jätevedenpuhdistuksen käyttöön-otossa metsäteollisuudessa tai muiden ympä-ristökysymysten suhteen.

Metsäteollisuuteen imagoasiat tulivat aktiivi-seen keskusteluun noin kymmenen vuottasitten. Esillä olivat muun muassa kloorival-kaisu ja metsänkäsittely. Silloin opittiin kan-tapään kautta, että imagolla on merkitystä.Opittiin myös, että eurooppalaisten asiakkai-den keskuudessa imago on tärkeämpi kuinmeillä Suomessa.

Sähkön tuottamisella en kuitenkaan näeolevan samanlaista psykologista imagoyhteyt-tä kuin puutuoteteollisuudella ja paperiteolli-suudella on metsänhoitoon, metsänkäsittely-menetelmiin, luonnonsuojelukysymyksiin taimetsäteollisuuden prosessikysymyksiin.Puuntuotannon vaikutus imagoon on suu-rempi kuin sähköntuotannon merkitys. Li-säksi Suomessa metsäteollisuus ja energiata-lous yhdistetään mielikuvissa. EsimerkiksiSaksassa tällaista mielleyhtymää ei tapahdu.

Kaikki eivät todellakaan yhdistä paperinval-mistuksessa tuotettua sähköä imagokysymyk-seen. Olen tehnyt erääseen tutkimusprojek-tiin haastatteluja metsäteollisuusyritysten pa-rissa Suomessa ja Norjassa. Markkinointi-puolen ihmiset näyttävät olevan sitä mieltä,että energiataloudessa piilee merkittäviäimagoriskejä ja että ilmasto- ja energiapoli-tiikka tulee mahdollisesti vaikuttamaan tuot-teiden markkinointiin. He ovat sitä mieltä,että ympäristöimago täytyy säilyttää ja se

edellyttää tuotteiden tuottamista mahdolli-simman vähällä energialla ja mahdollisestiilman ydinvoimaa. Energiapuolen ja ympä-ristöpuolen ihmiset puolestaan ovat asiastaeri mieltä, eivätkä yhdistäneet sähköä imago-kysymykseen.

Kokonaisuutena Kioton merkityksen usko-taan kuitenkin olevan metsäteollisuudelle po-sitiivinen. Käyttämällä puutuotteita voi tehdäympäristötekoja, johtuen nieluvarastosta jailmaston kannalta vahingollisempien tuottei-den korvaamismahdollisuudesta.

Metsäteollisuuden tila kokonaisuutena onaika hyvä ilmastopolitiikan suhteen. Se pe-rustuu hyvin paljon puuenergian käyttöön,jota on mahdollisuus lisätä. Raaka-aine onuusiutuva, joten ympäristönäkökulmasta ol-

24

laan hyvässä tilanteessa verrattuna esimer-kiksi perusmetalliteollisuuteen, jossa teräksentekoon välttämättömästä koksin käytöstä eivoida luopua. Metsäteollisuuden tulevaisuusSuomessa on valoisa siinä suhteessa, että tääl-lä on mahdollisuuksia ja ilmastomuutos en-tisestään korostaa näitä mahdollisuuksia,mutta niistä täytyy ottaa vaari.

Bioenergiassauhkia ja mahdollisuuksia

Metsäteollisuus käyttää pääosin biopohjaisiapolttoaineita, joita syntyy tuotannon ohessa.Bioenergia tulee jatkossakin olemaan metsä-teollisuuden pääenergialähde, mutta tilanneon hankala. EU:ssa uusiutuvien energioidendirektiiviluonnoksessa on annettu maakoh-taiset indikatiiviset tavoitteet Euroopan tasol-la. Bioenergian ohella luonnoksessa maini-taan aurinko- ja tuulienergia. Jos volyyminiissä ei toivotulla tavalla nouse seuraavan10-vuoden aikana, ja tavoitteiden saavutta-miseksi joudutaan turvautumaan pääosinbioenergiaan, niin Euroopassa ei puu riitä.

Euroopassa kasvaa puuta noin 400 mil-joonaa kuutiota vuodessa ja siitä käytetäännoin 300 miljoonaa kuutiota. Laskelmanmukaan direktiiviehdotus saattaisi lisätäpuun käyttöä 170 miljoonalla kuutiometrillä.Puuenergia on metsäteollisuudelle ominai-nen, edullinen ja ympäristöystävällinen ener-giamuoto, mutta sen laajenevassa käytössäpiilee ongelmansa. Vaarana nimittäin on, ettätoimialat, joilla ei ole muuta vaihtoehtoa,käyttävät puuta niin paljon energiaksi, ettänykyisen kaltainen raaka-aineen saatavuusmetsäteollisuudelle vaikeutuu ja hintanousee.

Suomessakin trendinä on puuenergian käy-tön kasvu, joka puolestaan lisää hakkuutäh-teiden käyttöä. Nuorten metsien ensiharven-

nuspuut jäävät yleensä maahan, joten har-vennushakkuissa suurin osa puumassasta jäämetsään. Esimerkiksi Vapo on tehnyt sopi-muksia hakkutähteiden keräyksestä. Puu-energian käytön huomattava lisääminen eisiis kilpaile metsäteollisuuden puun kanssa,sillä oksiin ja neulasiin sitoutunut hiili ei olevarsinaisesta ainespuusta pois. Ongelma onsiten erilainen kuin muualla Euroopassa.

Puupohjaisen energian ohella peltobio-massan – oljen ja ruokojen – käytössä näenmahdollisuuksia, mutta se vaatii teknologiankehitystä. Sähkömäärää pystyttäisiin huo-mattavasti lisäämään esimerkiksi biomassantai jäteliemen kaasutuksella. RuotsalainenAssiDomän onkin rakentamassa kaasutuksenpilottilaitosta. Kaasutuksella näkisin olevanmahdollisuuksia myös Suomessa. Jos kaikkiSuomen mustalipeä kaasutettaisiin, niin sii-tä tulisi noin yhden 1 000 MW:n ydinvoi-malaitoksen verran sähköä lisää.

Sähkön hinta tulee ennusteiden mukaannousemaan. Pörssisähköä on nykyvuosinasaanut pohjoismaisesta verkosta melko edul-lisesti. Näillä sähkön hinnoilla mustalipeänkaasutus ei ole vielä kannattavaa. Puun kaa-sutus on hyvä asia ja lisää puun hyötysuhdet-ta, mutta me emme kuitenkaan ole vielä val-miita siihen – ei Suomi eikä muutkaan maat.

Verotus ja päästökauppaohjaavat – mihin suuntaan?

Suomessa oli jo selkeä hiilidioksidi/energiave-ro, tiettyine lievennyksineen, mutta 1997energiaverotusta muutettiin huonompaansuuntaan. Nimittäin muutoksen myötä säh-kön tuotantoa ei tällä hetkellä veroteta lain-kaan. Järjestelmä suosii erillistä sähköntuo-tantoa metsäteollisuudenkin harjoittamanyhdistetyn sähkön- ja lämmöntuotannonkustannuksella. Yhdistetyssä tuotannossa 90

% energiasta saadaan talteen päinvastoinkuin erillisessä sähköntuotannossa, jossaenergiasta yli 60 % menee hukkaan. Sähköntuotantoa fossiilisilla polttoaineilla tulisi siisverottaa, ettei se saisi kohtuutonta etua te-hokkaampaan sähkön ja lämmön yhteistuo-tantoon verrattuna.

Energiaverotuksessa tietyt säännöt on luotu.Sen sijaan hiilidioksidin päästökaupan sään-nöt ovat vielä hyvin epäselviä, joten jyrkkääkantaa ei metsäteollisuudessa ole otettu puo-leen tai toiseen. Yleisimmin keskustellaan sii-tä, onko yritykselle tai toimialalle annettavakiintiö, jonka päästöjä ei saa ylittää. Ongel-mana on kuitenkin kiintiöiden alkujako.Tehdäänkö se huutokaupalla, jossa enitenmaksava saa oikeuden päästöihin vai onko seperiytyvä, jolloin se siirtyy tällä hetkellä suu-ret päästöt omaaville? Vai onko siihen jokukolmas tapa? Päästöoikeudet voitaisiin jakaavaikka yhdistettyä sähkön- ja lämmöntuotan-toa sekä parasta tekniikkaa käyttäville.

Hiilidioksidin päästökaupassa ja säännöis-sä on eroja kotimaan ja ulkomaan välillä. Ko-timaassa tuskin tulee olemaan myyjiä, jotenmarkkinoiden pitäisi olla vähintään EU:nlaajuiset.

Yhtenäinen EU:n tasoinen päästökauppasaattaisikin olla järkevää. Maiden lähtiessäpäästökauppaan se vaikuttaa näissä maissatoimivien yritysten asemaan. Ei ole kokonai-suuden kannalta järkevää, jos toiselle jaetaanpäästöoikeuksia ilmaiseksi ja toinen joutuuostamaan niitä huutokaupasta kalliilla.

Kokonaisuutena on syytä varautua jon-kinlaiseen päästökaupan tulemiseen. Se tar-koittaa, että hiilidioksiditonneille tulee hin-ta. Tämä hinta leviää käytännössä päästö-kaupan kautta koko yhteiskuntaan ja siitätulee tietynlainen vero, joka toimisi saman-tyyppisesti kuin hiilidioksidivero. Se tuleevaikuttamaan eri tuotantomuotojen kannat-tavuussuhteisiin tulevaisuudessa.

25

PakkausMuutLevyt

SahatavaraPuusepänteollisuus

Huonekalut

3%

10%5%

12%16%

54%

TanskaItävaltaSuomiRuotsi

EspanjaMuut

UKRanska

ItaliaSaksa

3%4%4%

5%10%

11%11%

12%

15%26%

“Puu Eurooppa” – kehitystrendit ja niihin vastaaminen

Matti Sihvonen, johtajaPuutuoteteollisuusyksikkö, Metsäteollisuus ry.

Puuteollisuuden toimiala on yksi Euroopansuurimmista teollisista sektoreista. EU-tilastoinnin mukaan se koostuu yli 40 000yrityksestä. Todellinen lukumäärä lienee kui-tenkin mikroyritykset huomioiden yli 200 000.

Puuteollisuuden liikevaihto, sisältäen huo-nekaluteollisuuden, ylitti 130 miljardia Eu-roa vuonna 1998. Se on suurempi kuin pape-ri- ja selluteollisuus yhteensä. Alan merkityskorostuu entisestään kun otetaan huomioonpuuteollisuuden sijoittuminen haja-asutus-alueille ja sen merkittävä työllistävä vaikutus.EU:n alueella 1,9 miljoonaa henkilöä eli 6 %

EU:n teollisesta työvoimasta toimii puuteol-lisuuden piirissä.

Suomea pidetään merkittävänä metsäteolli-suusmaana. Osuutemme Euroopan puuteolli-suuden liikevaihdosta on kuitenkin vain 4 %.

Teollisuuden rakenne

Perusteollisuudessa Suomen osuus EU:n tuo-tannosta on huomattava, sahauksesta 20 % javanerin tuotannosta yli 40 %. Muissa tuote-ryhmissä kuten lastulevyssä, kuitulevyssä,

OSB-levyssä ja erityisesti nk. MDF-kuitule-vyssä Suomella on erittäin pieni tai olematonosuus koko EU-alueen tuotannossa.

EU:n kokopuisten tuotteiden tuotanto jajakelu ovat selvästi pirstoutuneempaa kuinesimerkiksi Pohjois-Amerikassa. Olemme ra-kennemuutoksessa selvästi jäljessä pohjois-amerikkalaisia kilpailijoita. Suomessa raken-nemuutos on kuitenkin edennyt pitkällesaha- ja vaneriteollisuudessa, joissa suurimateurooppalaiset yhtiöt ovat suomalaisia. Saha-tavaran per capita kulutus EU:ssa on vain0,199 m3 kun se Nafta-maissa on 0,414 m3

ja Japanissakin 0,210 m3.

Eri tuotteiden ja maiden osuudet EU:n puuteollisuuden tuotannonarvosta 1998 (130 mrd ECUa). Lähde: Cei Bois

0,1

0,2

0,3

0,4

0,5

0,6

0,7m3/capita

PuolaRanskaUKHollantiSaksaUSAItävaltaKanadaSuomi

Suomen sahatavara- ja vanerituotannon kehitys(sahatavara vasen, vaneri oikea akseli).

2

6

10

14

0,2

0,6

1

1,4

1990 1992 1994 1996 1998 2000

Vaneri, milj. m3Sahatavara, milj. m3

milj. m3

Euroopan sahatavara- ja MDF-kysynnän kasvu(sahatavara vasen, MDF oikea akseli).

1990 1992 1994 1996 1998

10

30

50

70

90

2

4

6

8

Vaneri, milj. m3Sahatavara, milj. m3

milj. m3

Sahatavaran vuosikulutus henkeä kohtilaskettuna.

Suomessa asukasta kohti laskettu kulu-tus lähestyy jo yhtä kuutiometriä, kiitosmm. Puuinfo Oy:n tekemän menekinedis-tämistyön. Kovin paljon kulutuksen kas-vunvaraa ei meillä Suomessa ole.

Saha- ja levyteollisuutemme tuotanto onkasvanut voimakkaasti koko 90-luvun. Nyton saavutettu taso, jota ei voida nostaa ilmanhuomattavaa tukin tuontia Venäjältä.

Keski-Euroopassa raaka-ainevarat salli-vat paikallisen sahauksen lisäämisen useam-malla kymmenellä prosentilla nykytasosta.Kasvavan tuotannon takia Euroopan on li-sättävä sahatavaratoimituksia EU:n ulko-puolelle ja lisättävä voimakkaasti sahatava-ran kysyntää omalla alueellaan.

Lastu- ja MDF-kuitulevyssä EU-alue onollut rakennemuutoksen ja tuotannon kas-vun edelläkävijä ja teollisuus on nykyäänerittäin modernia ja kilpailukykyistä. Kes-ki-Euroopassa levyjen raaka-aineena käyte-tään purkupuuta ja sahateollisuuden halpa-hintaisia sivutuotteita. Suomessa levyteolli-suuden raaka-aineet ovat kilpailijoita kal-liimpia ja kuljetuskustannusten takia näi-den tuotteiden valmistus Suomessa on ko-timarkkinateollisuutta. Osuutemme Eu-roopan tuotannosta onkin marginaalista.Tämä on huomionarvoista siksi, että lastu-levy, MDF ja OSB ovat olleet ja tulevatmyös säilymään keskeisinä puutuoteteolli-suuden kasvualueina.

Käytön ja jakeluteiden muutokset

Puutuotteiden tärkein käyttökohde on ra-kentamisessa. Esimerkiksi sahatavaran lop-pukäytöstä yli 70 % menee muodossa taitoisessa rakentamiseen. Toinen tärkeä käyt-töalue on kuluttajatuotteet, joista tärkeim-piä ovat huonekalut ja nk. tee se itse -tuot-teet.

Perustuotteiden jakeluteiden kehitykses-sä Eurooppa on jäljessä Pohjois-Amerikas-

ta. USA:ssa ja Kanadassa koko mantereenkattavan standardisoidun puurunkorakenta-misjärjestelmän ansiosta yli 95 % asuinta-loista on puurunkoisia. Järjestelmän ansios-ta puurunkorakentaminen on selkeästi te-hokkain tapa tuottaa asuntoja. Jakelutietovat erittäin tehokkaita rakentamisen palve-lijoita. JOT-toimitukset ja sähköisen kau-pankäynnin sovellukset ovat tunnusomaisiajakelulle.

Euroopassa rakentaminen perustuu pai-kallisiin menetelmiin, joissa puun osuus onollut melko pientä. Yhteisen standardin jatehokkuuden nostamisen tarve on vasta ai-van viime aikoina tunnistettu keskeiseksiyhteistyön alueeksi.

Kuluttajatuotekaupassa USA:n tee se itse-ketjut ovat kasvaneet tyhjästä jättimäisiksiyrityksiksi vain kolmessakymmenessä vuo-dessa. Nämä yritykset käyvät jatkuvasti läpikeinoja tuottavuutensa kasvattamiseen. Sa-manlainen kehitys on meneillään myösmuissa perusteollisuuden asiakassegmenteis-sä. Ostajien keskittyessä ja globalisoituessaostokäyttäytyminen yhdenmukaistuu:

• Toimittajien lukumäärää karsitaan ainoas-taan suurimpiin toimittajiin.

• Kokonaisjärjestelmien merkitys kasvaa.Ostetaan mieluummin asennusvalmiita,huoltovapaita järjestelmätuotteita.

• Asiakkaan tulee huolehtia tuotteiden esil-lepanosta ja hoitaa tavara esille kaupanhyllyyn ja täydentää puutteita.

• Amerikkalaiset suuret ketjut ovat aloitta-neet maihinnousunsa myös Euroopan teese itse -markkinoille.

Kilpailevat tuotteet

Puu on menettänyt viime vuosikymmeninämarkkinaosuuksiaan kilpaileville materiaa-leille. Syynä kehitykseen on ollut se, ettäpuutuotteet eivät ole kyenneet reagoimaan

markkinoiden nopeasti muuttuviin tarpei-siin. Tuotekehitys ja hinnoittelu on ollutjäykkää. Luonnon tuotteena puu ei ole ihan-teellinen materiaali, se vaatii jatkuvaa huoltoaja kunnossapitoa.

Edellä kuvattu kehitys on johtanut puunkorvautumisen esim. ikkunoissa muovilla jaalumiinilla ja toisaalta nk. insinööripuutuot-teet ovat korjanneet esim. sahatavaran puut-teita rakentamisessa. Insinööripuutuotteitaovat esim. I-palkit, viilupuu ja OSB.

Huonekaluissa kokopuiset tuotteet ovatkorvautuneet laminaatilla ja viiluilla päällys-tetyllä lastu- ja MDF-levyllä. Myös puiset lis-tat on korvattu merkittävässä määrinMDF:llä.

Kuluttajat suhtautuvat puuhun periaat-teessa myönteisesti. Puuta pidetään ympäris-töystävällisimpänä ja lämpimänä materiaali-na. Kuitenkin ostopäätöstä tehdessään kulut-tajat päätyvät usein kilpaileviin materiaalei-hin. Tutkimusten mukaan keskeisenä syynäon etenkin kokopuisten tuotteiden osaltaepäilyt tuotteen vaatimasta huollosta, sen ku-lutus- ja kosteuskestävyydestä ja myös hin-nasta. Positiiviset tunteet eivät siten yksinjohda ostopäätöksiin.

Teknologinen kehitys

Teknologian avulla kokopuisten tuotteidenominaisuuksia voidaan parantaa. Tällaisestakehitystyöstä hyvinä esimerkkeinä ovat vaik-kapa lämpökäsitelty puu ja puristepuu. Tällä-kin alueella mahdollisuudet insinööripuunpuolella ovat paremmat kuin kokopuisissatuotteissa. Halvan kuidun kasvattaminenmeitä eteläisimmillä leveysasteilla yhdistetty-

nä uusiin liimaus- ym. tekniikoihin on teh-nyt puupohjaisista insinööripuutuotteistavarteenotettavia sahatavaran ja vanerin kilpai-lijoita.

Tutkimuksen ja kehitystyön suurimmathaasteet ovat vastata kuluttajien epäilyksiinkoskien puutuotteita. Tuotteiden ominai-suuksia on kehitettävä. On luotava uusia jär-jestelmätuotteita, jotka on helppo asentaa jaovat huoltovapaita. Vielä nykyään panostam-me Suomessa selvästi enemmän metsän tut-kimukseen kuin itse puutuotteiden ja niidenkäytön tutkimukseen. Teknologisen panos-tuksen on suuntauduttava käytön kehittämi-seen ja sitä palvelevaan perustutkimukseen.

Vastaus PuuEuroopan haasteisiin?

Lähtökohtana haasteisiin vastaamiseen voisipitää uutta Suomen puutuoteteollisuuden vi-siota. Sen mukaan Puu on vuonna 2010 Eu-roopan johtava materiaali talonrakentamisenjärjestelmäratkaisuissa ja laadukkaan asumi-sen kuluttajatuotteissa.

Eri osapuolten tulisi tarkastella visiota ky-syen mikä voisi olla meidän rooli sen toteut-tamisessa? Teollisuus on jo osaltaan tiensä va-linnut. Visio voidaan toteuttaa vain toimi-malla koko puuteollisuuden osalta Euroopanlaajuisessa yhteistyössä kulutuksen kasvatta-miseksi. Yhteisiä haasteita voisivat olla eu-rooppalaisen puurunkorakennejärjestelmänkehittäminen ja standardisointi. Laadukkaanasumisen puolella tarvitaan yhteisiä menekin-edistämistoimia, joista pohjoismaiseng-lantilainen Timber 2000 on hyvä esimerkki.

On olemassa myös joukko myyttejä, jotkakaipaavat kriittistäkin tarkastelua. Onko

meillä esimerkiksi, kuten yleisesti väitetään,laadukas puuraaka-aine. Mitä laatu tuotteenkäyttäjän kannalta katsottuna on?

Suomalaisten yritysten tulisi pohtia aina-kin seuraavia asioita:

• Keskittyä olemaan riittävän suuria kapeissamarkkinasegmenteissä, kuten esimerkiksiHonkarakenne tai Lappset.

• Lähteä mukaan aitoon verkostoitumiseen,jossa hyödynnetään myös suomalaistensuuryritysten jakeluverkostoja.

• Etsiä oma roolinsa vision toteuttamisessa.• Toimia yhteistyössä edunvalvonnassa, tut-

kimuksessa ja kehitystyössä Suomessa,EU:ssa ja globaalisti.

• Nostaa suomalaisten tuotteiden laatu itä-eurooppalaisesta Länsi-Euroopan kuluttaji-en vaatimalle tasolle.

• Torjua EU:n itälaajentumisen uhkia otta-malla haltuun näiden maiden puuteolli-suustuotantoa.

• Kehittää logistisia ratkaisuja poistamaanetäisyyden aiheuttamaa kustannusrasitettasuhteessa keskieurooppalaisiin kilpailijoi-hin.

Competitiveness of the European woodworking in-dustries. Report to the European CommissionDG III/C/5 and Confédération des Industries duBois Trada Technology, The BioComposites Cent-re, Jaakko Pöyry Consulting UK Ltd. London1999.

Global Drivers and megatrends in the wood pro-ducts industry to year 2010 Timwood Ab, Stock-holm 1998.

Solid wood products – Threats and possibilities. ANordic Wood Project, Helsinki 1998.

27

Tutustu myös PMA:n verkkosivuihin: www.smy.fi/pma

Lapin mekaanisen puunjalostuksen kehittämisohjelma 2000-2006

Lapin liitossa on käynnistetty valmistelu-projektin tuloksena “Lapin Puuohjelma1.4.2000”. Ohjelman toteuttamista vartenon laadittu ohjelmasopimus, jonka toteutta-miseen on sitoutunut allekirjoituksellaan 24Lapin mekaanisen puutuotealan toimijaa.Toimijaosapuolina ovat edustettuina rahoi-tuslaitokset, julkiset organisaatiot, kuntayh-tymät, koulutusorganisaatiot, metsäalan toi-mijat ja yritysjärjestöt. Hankkeen tarkoituk-sena on parantaa mekaanisen puunjalostuk-sen toimintaedellytyksiä Lapissa.

toteuttamisesta, auttaa seutukunnallistenhankkeiden suunnittelussa ja vaikuttaa yritys-ten tarpeiden huomioon ottamiseen niidentoimintaympäristössä. Kehittämisorganisaa-tio koordinoi mekaanisen puunjalostuksenkehittämistä Lapin läänin alueella. Puuohjel-man kautta hoidetaan myös Lapin mekaani-sen puutuoteteollisuuden edunvalvontaa val-takunnallisesti. Mekaanisen puunjalostuksentoimintaedellytyksiä parannetaan ohjelmanmukaisesti Lapissa:

• Lisäämällä raaka-aineen laatuun, tulevai-suuden käyttömääriin ja puun ominai-suuksiin perustuvaa Lapin puun tutkimus-ta.

• Parantamalla mekaanisen puunjalostuksentuotekehitystä kehittämällä puualan osaa-mista ja koulutusta.

• Lisäämällä teollista tuotanto-osaamista janostamalla paikallisen tuotannon jalostus-arvoa (teknologia, logistiikka, materiaalit).

• Parantamalla tuotteiden markkinointia javientiä.

• Kehittämällä tuotteiden ympäristöimagoaja markkinointiviestintää.

• Lisäämällä verkostoitumista ja yritysten vä-listä yhteistyötä mm. alihankinnoissa jamarkkinoinnissa.

Metlan Rovaniemen tutkimusasema vastaapuuraaka-aineeseen kohdistuvasta tutkimus-ohjelman koordinoinnista Lapin puuohjel-massa. Raaka-ainetta koskevat tutkimustu-lokset saatetaan sovellettuina Lapin yritystenkäyttöön. Tutkimusohjelma sisältää seuraavatLapin puuta koskevat kohdat:

• puumateriaalin erityisominaisuudet• soveltavat tutkimukset puumateriaalista• saatavuusskenaariot• yritysten soveltava raaka-ainelogistiikka

Alueellisesti käynnistetään aluestrategiapro-jekteja, joiden avulla Lapin puuohjelma to-teuttaa koordinoidusti seutukuntien tai yri-tysryhmien puualan tuotekehitystyötä, yri-tyskonsultointia ja -ak