Ohje 1 (19)

10.6.2019

Pienjänniteliittymät (max. 3x1000 A)

Sisällys

1 Yleistä .......................................................................................................................................................... 3

2 Liittymätilauksen tekeminen .................................................................................................................... 3

3 Liittymissopimus ........................................................................................................................................ 3

4 Liittymismaksu ........................................................................................................................................... 4

5 Sähkösuunnitelmat ................................................................................................................................... 4

6 VES:n alueella käytettävät pienjännite liittymisjohdot ......................................................................... 5

7 Liittymän rakentaminen yleisellä alueella .............................................................................................. 5

8 Liittymän rakentaminen tontilla .............................................................................................................. 5

8.1 Saneerattavat kiinteistöt.................................................................................................................... 6

9 Loistehon kompensointi ........................................................................................................................... 6

9.1 Loistehon kompensointilaitteiden aiheuttamat häiriöt ................................................................. 6

9.2 Häiriöiden poistamisen vastuu .......................................................................................................... 7

10 Yleistä mittaroinnista .............................................................................................................................. 7

10.1 Lämmityksen ohjauksen tekniset ohjeet ....................................................................................... 8

10.2 Ulkoisen antennin reititys ................................................................................................................ 8

11 Mittarointivastuut .................................................................................................................................... 8

11.1 Liittyjän vastuut................................................................................................................................. 8

11.2 VES:n vastuut ..................................................................................................................................... 9

12 Tekniset ohjeet ......................................................................................................................................... 9

12.1 Standardit .......................................................................................................................................... 9

12.2 Mittauksien sijoittaminen kiinteistössä .......................................................................................... 9

12.3 Mittaroinnin edellytykset ............................................................................................................... 10

12.4 Sinetöinti .......................................................................................................................................... 10

12.5 Useamman käyttöpaikan liittymät ............................................................................................... 11

12.6 Sijainti rakennuksessa .................................................................................................................... 11

13 Mittaus- ja ryhmäkeskusten sijoittaminen sekä merkintä ................................................................ 11

13.1 Periaatteet ....................................................................................................................................... 11

13.2 Monimittarikeskuksien merkintä .................................................................................................. 12

Ohje 2 (19)

10.6.2019

13.3 Kerros-, pien- ja rivitalojen merkinnät .......................................................................................... 12

13.4 Liike- ja toimistotalot ...................................................................................................................... 12

14 Suora- ja epäsuoramittaus. .................................................................................................................. 13

14.1 Suoran mittauksen sijoittaminen virtapiiriin ............................................................................... 13

14.2 Suoran mittauksen mittausjohtimet ............................................................................................ 14

14.3 Epäsuoran mittauksen sijoittaminen virtapiiriin ........................................................................ 14

14.4 Epäsuoran mittauksen johdotus ................................................................................................... 15

14.5 Mittauspiiriin riviliittimet ............................................................................................................... 16

14.6 Virtamuuntajien yleiset vaatimukset ............................................................................................ 16

14.7 Maadoittaminen .............................................................................................................................. 17

15 Mittauspiiriin suojaus ............................................................................................................................ 18

16 2ek-kotelo ............................................................................................................................................... 19

Ohje 3 (19)

10.6.2019

1 Yleistä

Vantaan Energia Sähköverkot Oy (VES) toimittaa sähköliittymät Vantaankaupungin alueella.

Ohje antaa tiedot suurempien pienjännite sähköliittymien (yli 3x63A) ra-kentamiseksi uudisrakennuksiin ja saneerattaviin rakennuksiin. Tyypilli-set käyttökohteet ovat rivi- ja kerrostaloja sekä liikerakennuksia.

Tontille sallitaan vain yksi liittymä.

Suurin yhdelle tontille sallittu pienjänniteliittymä (pj) on sulakekooltaan1000 A. Tätä suuremmissa liittymissä on teknisesti tarkoituksenmukai-sempaa käyttää keskijänniteliittymää. Liittyjän tulee varautua siihen,että isojen pj-liittymien toimitus vaatii usein puistomuuntamon rakenta-misen tontille.

Lisätietoja liittymien rakentamisesta Vantaan Energia Sähköverkot Oy:nLiittymäpalvelusta liittymapalvelut@vantaanenergia.fi tai 09 8290 237.

2 Liittymätilauksen tekeminen

Liittyjä tilaa sähköliittymän VES:n kotisivuiltahttps://www.vantaanenergiasahkoverkot.fi/sahkoliittymat/

Kaikki tilaukseen liittyvä asiointi hoidetaan sähköisen palvelun kautta.

Sähköisessä palvelussa liittyjälle kuuluvia tehtäviä ovat:- allekirjoita liittymissopimus,- ilmoita liittymälle tulevat käyttöpaikat ja mittaustuotteet,- tee sähkösopimus haluamasi sähkönmyyjän kanssa,- huolehdi, että sähköurakoitsijasi tilaa sähkömittarin käyttöpaikallesi- toimita sähkösuunnitelmat VES:lle.

3 Liittymissopimus

VES ja liittyjä tekevät kirjallisen liittymissopimuksen uudesta liittymästätai vanhan liittymän muuttamisesta. Liittymissopimus astuu voimaanmolempien osapuolten allekirjoitettua sen. Liittymissopimuksessa mää-ritellään sovittu pääsulakekoko, liittämiskohta, liittymismaksu ja sopi-musehdot sekä liittymän toimitusaika.

Ohje 4 (19)

10.6.2019

4 Liittymismaksu

Pienjänniteliittymässä (0,4 kV) liittymismaksu määräytyy pääsulakkei-den nimellisvirran perusteella. Pääsulakekohtainen hinnasto löytyyVES:n kotisivuilta. Pääsulakkeina käytetään tulppa- tai kahvasulakkeita.Johdonsuoja-automaatteja ei hyväksytä pääsulakkeiksi.

Liittymän koon suurentamisesta peritään lisäliittymismaksu, joka onsuuruudeltaan kulloinkin voimassa olevan hinnaston mukaan laskettu-jen uuden ja olemassa olevan liittymän liittymismaksujen erotus. Liitty-män koon pienentämisestä ei hyvitetä. Liittymän koon muuttaminenedellyttää uuden liittymissopimuksen tekemistä.

5 Sähkösuunnitelmat

Jakeluveverkkoon liitettävistä kohteista, joissa on erillinen sähköpää-keskustila, tarvitaan suunnitelmapiirustukset liitynnän teknisistä tie-doista jamittaroinnin toteuttamisesta.

Suunnitelmat tulee toimittaa sähköisesti, ensisijaisesti pdf -muodossaosoitteeseen sahkosuunnitelmat@vantaanenergia.fi. Mikäli suunnitel-mat toimitetaan dwg -formaatissa, on huomioitava, että niissä on erilli-set arkkitehti- ja sähkötasot valmiiksi toisiinsa sidottuina ja että tarvitta-vat tulostusnäkymät ovat tehtynä.

Kohteista tarvitaan seuraavat liittymän ja mittauksen suunnitelmat:- sähkötyöselostus,- asemapiirustus, josta selviää pääkeskuksen sijainti,- pää- ja nousujohtokaavio,- tasopiirustus pääkeskuksen ja mittauskeskusten sekä johdon sijain-

nista ja- pääkeskuksen ja mittauskeskusten pääkaaviot ja kokoonpanopiirus-

tukset.

Vanhoista saneerattavista rakennuksista tarvitaan vastaavat piirustuk-set työnkohteena olevalta osalta.

Työnaikaiset suunnitelmat käyvät hyvin loppukuviksi, mikäli niihin eitehdä oleellisia liittymää ja mittauksia koskevia muutoksia. Näin ollenperinteisiä loppukuvia ei tarvitse toimittaa.

Ohje 5 (19)

10.6.2019

6 VES:n alueella käytettävät pienjännite liittymisjohdot

Pääsulake (A) Liittymisjohto3x25 - 80 A AXMK 4x35 S3x100 - 160 A AXMK 4x95 S3x200 A AXMK 4x185 S3x250 A AXMK 4x240 S2x3x160 A 2xAXMK 4x185 S2x3x200 A 2xAXMK 4x240 S3x3x200 A 3xAXMK 4x300 S4x3x200 A 4xAXMK 4x300 S5x3x200 A 5xAXMK 4x300 S

Tässä taulukossa on esitetty VES:n alueella käytettävät liittymisjohdotpääsulakkeittain.

Liittyjän (asiakkaan) sähkösuunnittelija vastaa liittymän mitoituksesta jakäytettävästä kaapelipoikkipinnasta. Liittymisjohtona on käytettäväAXMK-tyyppistä maakaapelia. Sähkösuunnittelija varmistaa, että liit-tymä toimii standardin vaatimusten mukaisesti. Liittymisjohdon mitoi-tus on tehtävä putkiasennuksen mukaisesti.

7 Liittymän rakentaminen yleisellä alueella

Pääsääntöisesti VES rakentaa sähköliittymän yleisillä katualueilla. Liit-tymä rakennetaan liittymissopimuksella sovittuun liittämiskohtaan asti.

Liittymisehtojen mukaan liittämiskohta on jakeluverkon ja liittyjän säh-kölaitteistojen välinen kohta (omistusraja), jollei toisin ole sovittu. Liittä-miskohta on tontin tai muun liittyjän hallinnassa olevan alueen ja ylei-sen alueen (yleensä katualueen) raja. Isoissa liittymissä liittämiskohtavoi olla myös liittyjän tontilla sijaitsevassa VESin jakeluverkon muunta-mossa tai jakokaapissa.

8 Liittymän rakentaminen tontilla

Liittymisjohdon liittämiskohdan ja tulosuunnan ilmoittaa VES.

Sähköliittymisjohdon rakennuttaminen tontilla (liittämiskohdasta säh-köpääkeskukselle) kuuluu liittyjälle. Liittymisjohto tulee mahdollisuuk-sien mukaan asentaa suoraan lopulliseen sijoituspaikkaansa. Liittymis-johto tulee suojata VES:n antaman ohjeistuksen mukaisesti heti asen-nuksen yhteydessä. VES ei voi kytkeä jännitettä suojaamattomaan liitty-misjohtoon turvallisuussyistä.

Ohje 6 (19)

10.6.2019

Pääkeskus sijoitetaan katutason tai kellarin pääkeskushuoneeseen si-ten, että liittymiskaapelien reitti kiinteistön sisällä on mahdollisimmanlyhyt.

8.1 Saneerattavat kiinteistöt

Saneerausten yhteydessä, liittymän rakentamisessa noudatetaan sa-moja periaatteita kuin uuden rakennuksen sähköliittymän rakentami-sessa.

Pääkeskusta vaihdattaessa tai pääsulaketta suurennettaessa pääkeskussijoitetaan katutason tai kellarin pääkeskushuoneeseen siten, että liitty-miskaapelien reitti kiinteistön sisällä on mahdollisimman lyhyt.

Vanhat liittymisjohdot uusitaan, jolloin turvataan liittymisjohtojen toimi-vuus vuosikymmeniksi eteenpäin. Liittymisjohdon uusimisesta vastaaliittyjä.

8.2 Reittilukitus

Reittilukitus tehdään kulkureitti ja lukitus -ohjeen mukaisesti. Liittyjäntulee toimittaa kulkureitillä mahdollisesti tarvittava reittiavain VESin toi-mipisteeseen osoitteessa Peltolantie 27, Vantaa.

9 Loistehon kompensointi

VES:n siirtotariffeissa on maksukomponentteja loissähkölle. Tällä pyri-tään ohjaamaa asiakkaita kompensoimaan loistehoa omassa liittymäs-sään. Loistehon siirtäminen sähköverkossa aiheuttaa kustannuksia jasiksi on taloudellisempaa kompensoida loisteho lähellä sen kulutuspaik-kaa.

9.1 Loistehon kompensointilaitteiden aiheuttamat häiriöt

Liittymis-, verkkopalvelu- ja sähköntoimitusehdoissa todetaan, että liit-tyjän sähkölaitteiston tulee olla sellainen, ettei se aiheuta häiriöitä jake-luverkkoon eikä häiritse sähköverkon haltijan verkkotoimintaan liittyväätiedonsiirtoa.

Loistehon kompensointilaitteisto voi aiheuttaa monia häiriöitä jakelu-verkossa:- Yliaaltojen vahvistuminen.- Välkyntä, jos loistehon säätöportaat ovat liian isot tai säädin pump-

paa.- Liian suuri jännitteen nousu, jos kompensointia on liikaa.

Ohje 7 (19)

10.6.2019

- Kytkentäilmiön aiheuttama jännitepiikki.

9.2 Häiriöiden poistamisen vastuu

Hyvällä kompensointilaitteiston suunnittelulla voidaan yleensä poistaakompensointilaitteiston aiheuttamat häiriöt. Kompensointilaitteistonvalmistajalla ja kohteen sähkösuunnittelijalla on paras tieto kohteenkompensointiratkaisun vaatimuksista ja heidän tulee suunnitellakompensointiratkaisu siten, ettei se aiheuta häiriöitä jakeluverkkoon.VES antaa tarvittaessa tietoa verkon ominaisuuksista suunnittelun tu-eksi.

Mikäli kompensointipariston aiheuttamat häiriöt tulevat ilmi myöhem-min liittämisen jälkeen esim. verkon kytkennän muuttumisen takia, onasiakas velvollinen muuttamaan kompensointilaitteistonsa omalla kus-tannuksellaan.

10 Yleistä mittaroinnista

Pääsulakekooltaan 3x63A ja pienemmissä pienjännitekäyttöpaikoissa(<1kV) käytetään suoraa mittausta, jolloin mittari kytketään suoraannousukaapelin väliin mittaritilassa.

Pääsulakekooltaan 3x80A ja suuremmissa pienjännitekäyttöpaikoissakäytetään epäsuoraa mittausta, jolloin mittari kytketään mitattavaanvirtapiiriin virtamuuntajien välityksellä.

VESin sopimusehtojen mukaisesti liittyjän tulee veloituksetta sallia mit-tauksen ja mittaustietojen siirron kannalta tarvittavien laitteiden asenta-minen kiinteistöönsä sekä niiden säilyttämisen, huoltamisen ja lukemi-sen tiloissaan.

Jokaiselle laskutusmittarille asennetaan M2-alusta.

Laskutusmittarit sijoitetaan hoitotasosta 0,8 -1,8 metrin korkeuteen.Etäisyys mitataan mittariristikon keskikohdasta.

Liittyjä varmistaa, että laskutusmittareiden kiinnitysruuvit ovat asennet-tuna paikalleen tai pussissa keskuksella ennen mittarointia. Mikäli kiin-nitysruuvit puuttuvat sovittuna mittarointi päivänä, mittarointia ei suori-teta.

Liittyjän vastuulla on huolehtia, ettei kohteessa tehdä luvattomia kyt-kentöjä.

Ohje 8 (19)

10.6.2019

10.1 Lämmityksen ohjauksen tekniset ohjeet

Mittarin ja ohjauslaitteen välisissä johdotuksissa käytetään tyypiltäänML 1,5 mm2 johtimia.

Sähkölämmityksen ohjausjohtimissa käytetään Sähkölaitosyhdistyksen(SLY) kytkentäsuosituksen mukaista numerointia (22 ja 32 Ohjausjän-nite,23 kuormanohjaus, 33 tehorajoitus).

Sähkölämmityksenohjaus kaapeloidaan ja kytketään aina huoneisto-kohtaiseen laskutusmittariin. Tämä koskee kaikkia kohteita, joissa onohjattavia lämmityksiä ja kuormia.

Asiakkaan mittauskeskuksessa voi olla enemmän sähkölämmityksen oh-jausjohtimia kuin VESin ohjaukset vaativat. Mikäli keskukseen jää yli-määräisiä johtimia, ne päätetään ja koteloidaan asian mukaisesti.

10.2 Ulkoisen antennin reititys

Mikäli riittävää signaalivoimakkuutta ei saavuteta mittaustilassa, asen-taa VES tarvittavat lisäantennit ja asennuskotelon mittaustilan ulkopuo-lelle tai ulkotilaan jossa riittävä signaalitaso saavutetaan.

Liittyjä rakentaa tarvittavan antennikaapelireitin mittaustilasta ulkoti-laan ennen mittarointia. Liittyjä tekee tarvittavat läpiviennit ja kaapeli-reitin koko matkalle mittaustilasta ulkotilaan asti. Asennusputkena käy-tetään halkaisijaltaan 20mm alumiiniputkea.

Liittyjä tulee olla tarvittaessa yhteydessä Vantaan Energia SähköverkotOy:n liittymäpalveluihin lisäantennin ja kaapelireitin sijoittamisenosalta.

11 Mittarointivastuut

11.1 Liittyjän vastuut

Liittyjä vastaa seuraavista asioista:- hankkii ja asentaa pienjännitevirtamuuntajat,- hankkii ja asentaa mittaukseen tarvittavat mittarialustat, mittariko-

telot, riviliittimet, varokkeet ja johtimet,- merkitsee mittarialustat ja ryhmäkeskukset asianmukaisin tunnuk-

sin,- merkitsee energia- ja mittaustilat asianmukaisin tunnuksin,

Ohje 9 (19)

10.6.2019

- rakentaa kaapelireitin mittaustilasta ulkotilaan sähkömittarin luen-tayhteyttä varten,

- vastaa tarvittavien palokatkojen rakentamisesta ja uusimisesta mit-tauksen vaatimien läpivientien osalta ja

- hankkii ja asentaa tarvittaessa avainsäilöputken.

11.2 VES:n vastuut

VES vastaa seuraavista asioista:- hankkii, omistaa ja asentaa laskutusmittarit ja etäluentalaitteet,- kytkee kaikki laskutusmittaukseen liittyvät johtimet laskutusmitta-

rilla ja mittamuuntajilla,- hankkii ja asentaa avainpesän,- merkitsee kulkureitin energia- ja mittaustiloihin ja- asentaa tarvittaessa lisäantennin mittaustilan ulkopuolelle tai kiin-

teistön ulkokuoreen.

12 Tekniset ohjeet

12.1 Standardit

Jakeluverkonhaltijoiden mittauskäytäntöjen yhdenmukaistamiseksikäytetään sähköenergian mittauksien suunnittelussa ja toteutuksessastandardeja ja suosituksia, joita noudatetaan erityisohjeissa selvitetyintarkennuksin.

Mittausratkaisujen toteuttamisessa käytetään seuraavia standardeja jasuosituksia:- SFS 2529 Vaihtosähköenergian mittaus Energiamittarin alusta,- SFS 2532 Monimittarikeskukset,- SFS 3381 Vaihtosähköenergian mittaus- ja mittauslaitteistot ja- SFS 5601 Energiamittareiden tilat.

12.2 Mittauksien sijoittaminen kiinteistössä

Pientalojen sähköenergiamittarit sijoitetaan pääasiassa ulkona sijaitse-vaan tonttikeskukseen. Pääsääntöisesti tonttikeskuksessa on 1-3 mitta-ria. Mittarit voidaan sijoittaa myös kiinteistön tekniseen tilaan, mikälisinne on suora ja esteetön pääsy ulkoa VES:n edustajilla.

Kiinteistöissä, joissa on kolme mittaria tai enemmän, sijoitetaan mittaritmonimittarikeskukseen, johon VES:llä on vapaapääsy.

Mittareita ei saa sijoittaa asuntoihin tai liiketiloihin.

Ohje 10 (19)

10.6.2019

12.3 Mittaroinnin edellytykset

Mittaroinnin ja sähköntoimituksen aloittamisen edellytyksenä on, ettäliittymä on tehty VES:n suunnittelu- ja urakointiohjeiden mukaisesti sekäkohteessa on tehty hyväksytty käyttöönottotarkastus.

Mikäli liittyjästä johtuvasta syystä mittarointia ei voida suorittaa sovit-tuna mittarointi päivänä, laskuttaa VES turhasta käynnistä asennuksentilaajaa palveluhinnaston mukaisesti.

VES ei vastaa mittaroinnin ja sähköntoimituksen aloittamisen viivästy-misestä, jos viivästyminen johtuu liittyjän vastuulle kuuluvien tehtävienlaiminlyömisestä, kuten:- liittyjän tai sähköurakoitsijan toimittamista puutteellisista tiedoista

tahi- liittyjän tai sähköurakoitsijan puutteellisten asennusten tai laimin-

lyöntien takia.

Ainoastaan VESin edustajilla on oikeus suorittaa laskutusmittalait-teiden sähkökytkentöjä.

12.4 Sinetöinti

VES sinetöi kaikki liittyjän liittymän mittaamattomalla puolella olevatkeskusosat ja komponentit.

Sinetöitäviä laitteita ja keskusosia ovat:- laskutusmittarin kansi,- virta- ja jännitemuuntajien kotelot,- mittauspiirin riviliittimien kotelot,- jännitevarokkeiden kotelot tai yhtenäinen kansi,- laskutusmittarin apusähkönsyöttö sulakkeineen,- liittymän pääkytkin- ja päävarokekotelo ja- ylijännitesuojien kotelo.

Sinetöitävässä tilassa ei saa olla liittyjän muita sähköjärjestelmän osia,kuten PE- ja N-kiskojen yhdistystä. Sinetöitävien keskusosien läpi ei saaviedä muita kaapelointeja tai johtimia.

Sinettien murtamiseen annetaan tarvittaessa lupa VES:n kenttä-, liitty-mäpalvelusta tai käyttökeskuksesta.

Ohje 11 (19)

10.6.2019

12.5 Useamman käyttöpaikan liittymät

Pienjänniteliittymissä ei sallita pää- ja alamittausratkaisuja. Kaikki mit-tarit on sijoitettava rinnakkain, jolloin jokainen käyttöpaikka on kytket-tävissä luotettavasti irti ilman vaikutusta toisiin käyttöpaikkoihin.

Useamman käyttöpaikan kiinteistöissä, joissa ei ole erillistä kiinteistö-mittausta, tulee toteutusvaiheessa kiinnittää erityistä huomiota yh-teisien sähkölaitteiden sähkönsyöttöihin. Näitä ovat esimerkiksi ulkova-lot, antennivahvistin ja kaapelimodeemi.

Näiden laitteiden sähkönsyöttö tulee suunnitella ja toteuttaa siten, etteiyksittäisen käyttöpaikan sähköttömyys vaikuta toisiin käyttöpaikkoihin.

Esimerkki: Kiinteistössä on kolme käyttöpaikkaa, asunnot A, B ja C. Kiin-teistön yhteinen antenninvahvistin on kiinnitetty asunnon A sähkönsyöt-töön. Mikäli asunto A:ssa ei ole voimassaolevaa sähkösopimusta, sen säh-köntoimitus katkaistaan ja antenninvahvistin menee sähköttömäksi.Tämä vaikuttaa koko kiinteistön antennisignaaliin.

Suosittelemme, että useamman käyttöpaikan kohteissa kiinteistön säh-köt ovat omalla käyttöpaikalla.

12.6 Sijainti rakennuksessa

Laskutusmittarit sijoitetaan sellaiseen tilaan, johon verkonhaltijalla onesteetön pääsy. Tilaan on päästävä suoraan ulkoa käsin varsinaisiinasuin- tai tuotantotiloihin menemättä. Tämä koskee myös saneeraus-kohteita.

Kerros- ja rivitaloissa mittalaitteet sijoitetaan keskitetysti joko pääkes-kustiloihin tai erillisiin mittarikeskuskomeroihin.

13 Mittaus- ja ryhmäkeskusten sijoittaminen sekä merkintä

13.1 Periaatteet

Ryhmäkeskus ja mittarialusta merkitään saman numeroisella tunnuk-sella näkyvään kohtaan mittarialustan oikeaan yläkulmaan.

Merkinnät tehdään luotettavalla tavalla, esimerkiksi maalaamalla tai kil-vellä. Merkintöjen tulee näkyä ja pysyä kiinni alustassaan koko sähkö-laitteiston elinkaaren ajan.

Ohje 12 (19)

10.6.2019

Tunnuksia ei saa muuttaa mittaroinnin jälkeen ilmoittamatta siitäetukäteen VES:lle. Tunnusmuutoksien ilmoittamatta jättäminen joh-taa laskutusvirheisiin, joiden korjaamiskustannukset laskutetaanliittyjältä.

Sähkölaitteiston rakentajan on kiinnitettävä erityistä huomiotamerkintöjen oikeellisuuteen. Mittarilta lähtevien nousujohtojen onsyötettävä mittarialustalla olevan merkinnän mukaista tilaa.

Nousujohdon pääsulakkeet sijoitetaan laskutusmittarin alapuolelle(kuva 1).

13.2 Monimittarikeskuksien merkintä

Monimittarikeskuksen numerointi aloitetaan juoksevasti vasemmastayläkulmasta vaakariveittäin (kuva 1).

Mikäli samassa tilassa on useampi mittauskeskus yhdistettynä toisiinsa,katsotaan ne numeroitaessa yhdeksi monimittarikeskukseksi (kuva 2).

13.3 Kerros-, pien- ja rivitalojen merkinnät

Ryhmäkeskukset merkitään tunnuksella, joka vastaa asunnon tai raken-nuksen osan tunnusta, esimerkiksi A1, A2, …

Liiketilojen ryhmäkeskukset numeroidaan juoksevasti L1 – tunnuksestaalkaen (kuva 2)

13.4 Liike- ja toimistotalot

Ryhmäkeskukset numeroidaan kerrosta vastaavalla numerolla, esimer-kiksi RK1.1 RK1.2 RK1.3 jne.

Liiketilojen ryhmäkeskukset numeroidaan juoksevasti L1 – tunnuksestaalkaen (kuva 2)

Ohje 13 (19)

10.6.2019

Kuva 1. Kerrostalon monimittarikeskuksen tunnukset.

Kuva 2. Useamman vierekkäisen monimittarikeskuksen merkinnät.

14 Suora- ja epäsuoramittaus.

14.1 Suoran mittauksen sijoittaminen virtapiiriin

Suora laskutusmittari sijoitetaan virtapiirissä pääsulakkeiden ja pääkyt-kimen väliin (kuva 3).

Ohje 14 (19)

10.6.2019

Kuva 3. Laskutusmittarin sijoittaminen virtapiiriin, suora mittaus

14.2 Suoran mittauksen mittausjohtimet

Mittausjohtimien poikkipinta määräytyy käyttöpaikan suunnitellun pää-sulakekoon mukaisesti.

Laskutusmittarin päävirtapiirin liittimiin saa asentaa poikkipinnaltaanenintään16 mm2 MK – tyyppisiä kuparijohtimia. Päävirtapiirissä ei saakäyttää erittäin hienosäikeisiä tai lankamaisia johtimia.

Laskutusmittariin ei saa kytkeä alumiinijohtimia. Mikäli nousukaapeli onalumiinia, niin johdinmateriaali vaihdetaan kupariin keskukseen asen-nettavilla vaihtoliittimillä.

14.3 Epäsuoran mittauksen sijoittaminen virtapiiriin

Epäsuora laskutusmittari sijoitetaan virtapiiriin kuvan 4 mukaisesti.

Ohje 15 (19)

10.6.2019

Kuva 4. Laskutusmittarin sijoittaminen virtapiiriin, epäsuora mittaus

14.4 Epäsuoran mittauksen johdotus

Mittausjohtimet poikkipinnat ja sallitut pituuden on määritelty taulu-kossa 2. Johtimien laskennallista minimipituutta ei saa alittaa eikä mak-simipituutta ylittää.

Virtamuunta-jan Mittajohtimen poikkipinta-ala

taakka [VA] 2,5 mm2 6,0 mm2

min pi-tuus max pituus min pi-

tuus max pituus

1 0,5 2 1 61,5 1 3 2 92,5 2 6 4 153 2 7 5 184 3 10 7 255 4 13 9 30

Taulukko 2. Mittausjohtimien sallitut poikkipinta-alat ja pituudet (yhdensuuntai-nen johtimenpituus muuntajalta mittarille)

Ohje 16 (19)

10.6.2019

Tarvittaessa voit tarkastaa johdinpituudet laskentaohjelmalla, esim.http://www.polarmit.fi/taakkalaskuri/.

Laskentaohjelmassa mittajohtimen pituus on koko mittauspiirin johdin-pituus, (muuntajalta mittarille ja takaisin)

Pienjännitekeskuksessa laskutusmittarin ja virtamuuntajan välinen joh-dotus tehdään erillisillä johtimilla. Monijohtimista kaapelia ei saa käyt-tää laskutusmittarin ja virtamuuntajien välisessä keskuksen sisäisessäjohdotuksessa.

Mittausjohtimet tai – kaapelit asennetaan pienjännitekaapelihyllylleerottaen ne muista kaapeleista hyllyn alle sitoen tai valitsemalla täysinerillinen kulkutie.

Mittausjohtimia tai -kaapeleita ei saa sijoittaa samalle hyllylle seuraa-vien kaapeleiden kanssa:- Moottorikaapelit,- taajuusohjattujen käyttöjen kaapelit ja- keski- tai suurjännitekaapelit.

14.5 Mittauspiiriin riviliittimet

Epäsuorassa mittauksessa on käytettävä riviliittimiä. Liittimet on voitavakatkaista ja katkaisukohdan molemmin puolin on oltava halkaisijaltaan4 mm banaanipistokkeet.

Mikäli laskutusmittari asennettaan liittyjän mittauskeskukseen, liittyjäasentaa ja hankkii kaikki tarvittavat riviliittimet.

Mikäli laskutusmittarin ja virtamuuntajien välinen johdotuksen pituusylittää 10m, liittyjä hankkii ja asentaa 10 riviliitintä samaan keskusosaanvirtamuuntajien kanssa.

14.6 Virtamuuntajien yleiset vaatimukset

Virtamuuntajat tulee täyttää VES:n virta-arvo- ja tarkkuusluokkavaati-mukset. Virtamuuntajien mitoitus tapahtuu taulukon 1 mukaisien sula-kekokojen mukaisesti. Virtamuuntajien toisiovirta on aina 5 A sekä virta-muuntajissa sallitaan ainoastaan yksi lävistys.

Ohje 17 (19)

10.6.2019

Virtamuuntajien ohjeellinen mitoitus pienjänniitteelläMitattavan lähdön

sulake AMuuntosuhde-

vaihtoehdot A/AEnsiö-

lävistykset Kerroin

3 X 80 100/5 1 203 X 100 100/5 1 203 X 125 200/5 1 403 X 160 200/5 1 403 X 200 200/5 1 403 X 250 300/5 1 603 X 315 300/5 1 603 X 400 400/5 1 803 X 500 600/5 1 1203 X 630 600/5 1 1203 X 750 800/5 1 1603 X 800 800/5 1 160

3 X 1000 1000/5 1 2003 X 1250 1250/5 1 250

Tarkkuusluokka 0,2STaakka Taakan tulee olla alueella 0,25 - 1,0 nimellistaakasta

Taulukko 1. Virtamuuntajien mitoitustaulukko

Virtamuuntajat asennetaan siten, että toisiopuolen kytkentärasioihinpääsee helposti käsiksi ja arvokilvet ovat luettavissa hoitokäytävältä kä-sin, myös kojeiston ollessa jännitteinen.

Virtamuuntajia ei saa asentaa mittauskennon lattialle muun muassa ve-sivahingon aiheuttaman oikosulkuvaaran vuoksi.

Virtamuuntajien asennuksessa on varmistuttava, että vapaat ilmavälitovat standardin mukaiset.

Luotettavan mittauksen varmistamiseksi, on varmistettava oikeasta te-hon kulkusuunnasta virtamuuntajissa (kuva 4)

Virtamuuntajan toisioliittimet (S1 ja S2) pitää olla aina oikosuljet-tuna, kun siihen ei ole kytkettynä laskutusmittaria.Virtamuuntajien toisiopiiriin ei saa kytkeä muita sähkölaitteita kuin verk-koyhtiön laitteita eikä toisiopiiriin ei saa asentaa suojalaitteita tai katkai-sijoita.

14.7 Maadoittaminen

Pienjännitemittauksen virtamuuntajia ei maadoiteta.

Ohje 18 (19)

10.6.2019

2ek-kotelo yhdistetään kiinteistön maadoituskiskoon erillisellä keltavih-reällä suojajohtimella, joka kiinnitetään kotelon maadoituspisteeseenkotelon ulkopuolelle.

Suojajohtimena käytetään keltavihreää MK -tyyppistä kuparijohdinta,poikkipinnaltaan 6 mm2

Mittausjohtimen häiriösuoja maadoitetaan virtamuuntajakotelossamaadoitusliittimeen. Mittarinpäässä ei mittausjohtimen häiriösuojaamaadoiteta.

15 Mittauspiiriin suojaus

Jännitemittauspiiri suojataan kolmivaiheisella 10 A johdonsuojakatkaisi-jalla, joka sijoitetaan ennen käyttöpaikan pääkytkintä ja virtamuuntajia.Liittymämitatussa jännitesulakkeet saavat olla pääkytkimen jälkeen.Jännitesulakkeet asennetaan virtamuuntajien kanssa samaan kes-kusosaan.

Mittamuuntajien ja jännitesulakkeiden sijoitus virtapiirissä käyttöpaik-kakohtaisessa mittauksessa.

Mittamuuntajien ja jännitesulakkeiden sijoitus virtapiirissä liittymäkoh-taisessa mittauksessa.

Ohje 19 (19)

10.6.2019

16 2ek-kotelo

Mikäli liittyjän keskuksessa ei ole mittalaitteiden edellyttämää tilaa, liit-tyjä hankkii ja asentaa erillisen 2ek – kotelon laskutusmittausta ja senvaatimia riviliittimiä varten.

2ek-kotelossa olevan mittariristikon keskikohdan korkeus hoitotasostapitää olla 1-1,6 m. Kotelon kansi avautuu alaspäin.

2ek-koteloon päättyviin johtimiin jätetään 1,5 metrin mittaiset kytkentä-päät. Kaapelointiin käytetään MJAM, MCMK, MCMO tai vastaavaa kaape-lia.

Kun laskutusmittari asennetaan 2ek -koteloon, VES hankkii ja asentaakoteloon asennuslevyn, joka sisältää tarvittavat riviliittimet.