PÄIVÄKOTI MYLLYTUVAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Helsingin kaupunki

Sosiaalivirasto Päivähoidon vastuualue Myllypuro – Kivikko – Kurkimäki- päivähoitoalue Päiväkoti Myllytupa Myllärintie 2 A 00920 Helsinki PL 92733 00099 Helsingin kaupunki

1

SISÄLLYSLUETTELO

1 Johdanto 2 Arvot

3 Oppimisympäristö

4 Päivähoidon aloittaminen Myllytuvassa 5 Varhaiskasvatuksen sisältöalueet

5.1 Fyysinen ja motorinen kehitys 5.2 Terveys 5.3 Ympäristö ja luonnontieto 5.4 Taide ja kulttuuri 5.5 Kieli ja vuorovaikutus 5.6 Matematiikka 5.7 Etiikka ja katsomus

6 Kasvatuskumppanuus

6.1Varhaiskasvatuksen laadukas perusta 6.2 Oppilashuolto Myllytuvassa 6.3 Alueellinen oppilashuolto 6.4 Varhaiskasvatukselliset tukitoimet 6.5 Erityiset tukitoimet 6.6 Kasvatuskumppanuus Myllytuvassa

7 Arviointi ja osaamisen kehittäminen 7.1 Arviointi

7.2 Osaamisen kehittäminen

2

1 JOHDANTO

Varhaiskasvatus on päivähoidossa vuorovaikutusta hoidossa olevien lasten,

heidän vanhempiensa ja kasvattajien kesken. Tavoitteena on edistää pienen

lapsen tasapainoista kasvua, kehitystä ja oppimista.

Esiopetusta annetaan vuotta ennen oppivelvollisuuden alkamista ja sen

tavoitteena on esiopetusikäisen lapsen kehityksen ja oppimaan oppimisen

monipuolinen tukeminen.

Varhaiskasvatussuunnitelmamme perusteina ovat valtakunnallinen

varhaiskasvatussuunnitelman perusteet (Stakes 2005), Helsingin

esiopetuksen opetussuunnitelma (2005) ja Helsingin

varhaiskasvatussuunnitelma (2007). Varhaiskasvatussuunnitelmamme on

toimintamme perustana alle 1-vuotiaista esiopetusikäisiin lapsiin.

Päiväkodin arjessa varhaiskasvatus on kasvatuskumppanuutta. Pienen lapsen

elämän tärkeimmät aikuiset, vanhemmat, antavat kasvattajien käyttöön oman

lapsensa tuntemuksen ja kasvattajat puolestaan jakavat ammattitaitonsa

vanhempien kanssa. Yhdessä kasvattaen lapsi tuntee olonsa turvalliseksi.

Kasvatuskumppanuutta toteutetaan arjessa keskustellen, neuvotellen,

kuunnellen ja yhteisiä sopimuksia tehden. Kasvatuskumppanuus alkaa jo

tutustumisesta ja jatkuu koko päivähoidossa oloajan.

Lapsi tutustuu ympäröivään maailmaan tutkimalla, ihmettelemällä ja

leikkimällä. Aikuinen antaa lapselle tähän puitteet ja välineet.

Päiväkodissamme ei ole erityistä painotusta, mutta haluamme antaa lapsille

ihmetyksen aiheita ja elämyksiä. Teemme retkiä lasten kanssa. Keräämme

luonnosta erilaista askartelumateriaalia, tutustumme lähiympäristöön,

liikumme luonnossa ja havainnoimme eri vuodenaikojen vaihtelua. Metsässä

kehittyvät usein hyvät leikit, jotka jatkuvat päiväkodin pihalla ja tulevat mukaan

lasten muuhun toimintaan.

3

Esiopetusikäiset lapset olivat talvella pitkällä luisteluretkellä meren jäällä ja

eräs poika totesi, että: ”Tää on mun paras päivä päiväkodissa!”. Lapselle

yksittäiset hetket, elämykset, ovat merkittäviä ja niitä haluamme heille antaa

päiväkodissamme. Pienelle lapselle jokainen uusi päivä on mahdollisuus olla

seikkailija.

Kerromme tässä varhaiskasvatussuunnitelmassa 1-6-vuotiaiden lasten arjesta

päiväkoti Myllytuvassa.

Helsingissä 28.11.2007

4

2 ARVOT

Arvojen pohtiminen aloitettiin henkilökunnan kanssa syksyllä 2004

tutustumalla Helsingin kaupungin arvoihin, joita ovat turvallisuus,

asiakaslähtöisyys, taloudellisuus, yrityshenkisyys, kestävä kehitys ja

oikeudenmukaisuus.

Arvoja pohdittiin tiimeittäin, jonka jälkeen pidettiin yhteinen ilta 25.1.2005.

Siellä vedettiin tiimien arvot yhteen ja valittiin niistä neljä yhteistä arvoa:

1) oikeudenmukaisuus 2) fyysinen turvallisuus 3) psyykkinen turvallisuus 4) avoin suhtautuminen erilaisuuteen Pyysimme vanhemmilta kirjallisesti ajatuksia heille tärkeistä kasvatukseen ja

lapsen arkeen liittyvistä asioista.

16.3.2005 kutsuimme vanhemmat yhteiseen arvo-iltaan, jossa kerroimme mitä

arvoja henkilökunta pitää tärkeinä. Päiväkodin johtaja oli etukäteen koonnut

vanhempien arvot ja ajatukset yhteen, jotka käytiin läpi yhdessä vilkkaasti

keskustellen. Henkilökunnan ja vanhempien arvot kohtasivat

samankaltaisuudessaan. Tästä työskentelytavasta vanhemmilta saatu palaute

oli erittäin positiivista.

5

KAAVIO ARVOISTA : 3. Oppimisympäristö 3. Oppimisympäristö

LAPSI

1) OIKEUDENMUKAISUUS Tasavertainen kohtelu lasten välillä ja aikuisten välillä: 3)

PSYYKKINEN TURVALLISUUS – rehellisyys Johdonmukaisuus: – anteeksi antaminen ja pyytäminen – sääntöjen olemassaolo ja niiden

noudattaminen, selkeä päivärytmi – oman ja toisen työn tai leikin kunnioittaminen – vapaus toimia rajojen sisällä, mutta

tiukka kontrolli rajojen ylittämiselle – oman itsensä ja toisen kunnioittaminen Turvalliset aikuiset:

– lapsi voi luottaa siihen, että hänestä huolehditaan ja hän voi keskittyä leikkiin ja oppimiseen – omien rajojen etsiminen – rohkaistaan lasta tarttumaan haasteisiin; uusiin tilanteisiin Kyky luoda ja ylläpitää ystävyyssuhteita, mutta toisaalta myös taito leikkiä yksin

2) FYYSINEN TURVALLISUUS 4) Toimintaympäristön turvallisuus: AVOIN SUHTAUTUMINEN

ERILAISUUTEEN – yhdessä sovitut sisä- ja ulkoleikkisäännöt – ennakkoluulojen

vähentäminen/hälventäminen – hyvät käytöstavat – turvalliset sisätilat, piha ja leikkivälineet – eri kulttuureihin tutustuminen – omien jälkien ja leikkien siivoaminen – toisen ihmisen kuunteleminen ja

kuuleminen – toiminta pienissä ryhmissä tilojen puitteissa – eri temperamenttien hyväksyminen

ja huomioiminen – fyysinen koskemattomuus – leikkirauhan antaminen – uteliaisuus uuden kohtaamisessa

6

3 0PPIMISYMPÄRISTÖ

Päiväkotimme sijaitsee Myllypuron pientaloalueella metsän reunassa

Myllärintien ja Viilarintien kulmassa. Talomme on pieni, kahden ryhmän

päiväkoti. Lasten käytössä ovat lepo- ja leikkihuoneet, ruokailu- ja

askartelutilat ja yksi pikkuhuone jakotilana. Eteistilojen käyttö leikkitiloina

mahdollistuu, kun niiden päivittäisestä siivouksesta huolehditaan hyvin.

Talostamme puuttuu sali, minkä takia käymme Myllypuron korttelikoulun

liikuntasalissa, Liikuntamyllyssä sekä talvisin Myllypuron jäähallissa.

Lähimetsässä liikkuminen kehittää pienten lasten motoriikkaa, siellä voi tutkia

luontoa ja vuodenaikojen vaihtelua ja se tarjoaa paljon erilaisia elämyksiä.

Oppimisympäristömme jatkuva kehittäminen on tärkeää lasten yksilöllisen

kasvun, kehityksen ja oppimisen turvaamiseksi. Varhaiskasvatuksen toiminta-

ja oppimisympäristö muodostuu fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta

ympäristöstä. Tämän vuoksi tiloja muunnellaan joustavasti teeman mukaan ja

myös lapsia kuunnellen. Kun lapset innostuvat kotileikistä, pikkuhuone

muutetaan kotileikkitilaksi. Pikkuhuone on ollut myös eskaritupana,

ruokakabinettina, askartelutilana, lepohuoneena, peuhuhuoneena ja

pikkukeittiönä.

Lapset on jaettu kahteen ryhmään: 0-4-vuotiaat Vekarat ja 4-6-vuotiaat

Viikarit. Vekaroissa on huomioitu lasten turvallisuus mm. siten, että kaikki

oppimis- ja leikkivälineet eivät ole aina esillä, mutta kuitenkin isompien lasten

saatavilla. Viikareissa toimintavälineet ovat esillä, jotta lapset voivat itse

halutessaan käyttää niitä askarteluissa ja leikeissä. Tämä mahdollistaa lasten

oman luovuuden käytön ja harjaannuttaa kädentaitoja. Viikarit ottavat

omatoimisesti hyllystä erilaisia askartelutarvikkeita, paperia, värejä tai sakset

ja aloittavat lennokkien teon tai askartelevat meneillään olevaan leikkiin

tarvitsemaansa materiaalia.

Vahvuutemme pienenä päiväkotina on se, että kaikki aikuiset tuntevat kaikki

lapset ja päinvastoin. Tämä luo turvallisuuden tunnetta lapsille, vanhemmille ja

7

henkilökunnalle. Aamuisin lapset vastaanotetaan Vekaroissa aamupalaan

saakka. Heitä ovat vastaanottamassa molempien ryhmien aamuvuorolaiset.

Ryhmät ulkoilevat yhtä aikaa aamu- ja iltapäivällä, jolloin lapset ovat

tekemisissä molempien ryhmien aikuisten kanssa. Myös keittiö- ja

siivoushenkilöstö tulee lapsille tutuksi, koska he ovat päivittäin paljon

tekemisissä lasten kanssa.

4 PÄIVÄHOIDON ALOITTAMINEN MYLLYTUVASSA

Uusi toimintakausi käynnistyy elokuussa. Kasvatuskumppanuus on alkanut jo

perheiden jättäessä päivähoitohakemuksen päiväkodin johtajalle viimeistään 4

kk ennen hoidon alkua. Se jatkuu, kun uudet perheet tulevat tutustumaan

päiväkotiimme lastensa kanssa 1-2 viikon ajaksi osallistuen ulkoiluun,

toimintatuokioihin, ruokailuun tai lepohetkeen. Tutustumisjakson aikana

vanhemmat kertovat omasta lapsestaan, odotuksistaan ja kyselevät meiltä

päiväkodin arjesta. Vastaamme perheiden kysymyksiin, kerromme

toiminnastamme ja toimintatavoistamme. Näin luomme pohjaa

luottamukselliselle kanssakäymiselle. Vanhemmat voivat seurata toiminnan

sisältöä eteisissä olevista viikkosuunnitelmista. Lisäksi kotiin jaetaan

kuukausitiedote tulevasta toiminnasta. A. Esimerkki viikkosuunnitelmasta 1-4 v. lasten ryhmässä:

Lokakuun teema: Ruma ankanpoikanen-satu

Maanantai Oman lelun/leikin päivä

Varjoteatteri Tiistai Satupiiri

Käden työt/varjoteatterimateriaalin askartelu Keskiviikko Lorupiiri

Käden työt/varjoteatterimateriaalin askartelu Torstai Leikkipiiri

Musiikkituokio Perjantai Satujumppa

B. Esimerkki viikkosuunnitelmasta 4- 6 v. ryhmässä:

Maanantai Tehdään mobiletöitä metsäretkellä kerätyistä aarteista

Eskareilla uusi tarina Tiistai Poistumisharjoitus ja infoa paloturvallisuudesta Keskiviikko Eskarijumppaa koululla/numeroita liikkuen ja leikkivarjolla

4-5 v. pallojumppa päiväkodilla Torstai Mobiletyöt jatkuvat Perjantai Lauluhetki/lauluja eri maanosista (YK:n päivä)

Eskareilla I-kirjain

8

Kasvatuskumppanuus syvenee päivähoidon alkaessa, kun kuuntelemme

vanhempia omien lastensa asiantuntijoina ja tuomme vastaavasti oman

osaamisemme, tietomme ja taitomme vanhempien käyttöön.

Syksyn edetessä lapset ja kasvattajat tutustuvat toisiinsa, jotta jokainen löytää

paikkansa ryhmässä. Keskustelemme isompien lasten kanssa yhdessä

aamupiirissä sisä- ja ulkoleikkisäännöistä, toisten huomioonottamisesta,

hyvistä tavoista sekä leikkirauhan antamisesta kaikille. Kirjaamme lasten

ehdottamat säännöt paperille, joista lapset ja aikuiset keskustelevat yhdessä.

Säännöt ovat esillä Viikareiden ryhmän seinällä ja niihin voidaan palata aina

tarvittaessa. Säännöt käydään läpi myös keskustellen vanhempainillassa.

Vanhemmat voivat osallistua niiden muokkaamiseen tai esittää omia

ehdotuksiaan.

Kun olemme tutustuneet ryhmiemme lapsiin, ikärakenteisiin,

temperamentteihin ja lasten erilaisiin tarpeisiin, teemme varhaiskasvatuksen

suunnitelman tulevalle vuodelle. Muokkaamme päiväkodin oppimisympäristöä

kulloinkin vallitsevan ryhmä- ja ikärakenteen pohjalta. Muutamme usein lasten

käytössä olevien tilojen järjestystä ja kalustusta paremmin lasten tarpeet

huomioiviksi.

Työskentelemme pienryhmissä, jotka muodostetaan lasten iän mukaan. Tämä

mahdollistaa eri-ikäisten lasten yksilöllisemmän huomioimisen.

Esiopetusikäiset lapset ulkoilevat aamupäivällä eri aikaan kuin muut, jolloin

muiden lasten käyttöön jää enemmän sisätiloja ja aikuisen antamaa huomiota.

Vastaavasti esiopetusikäisille lapsille mahdollistuu rauhallinen

oppimisympäristö, kun pienemmät lapset ovat ulkona.

Toiminnan sisältö rakentuu aikuisten valitsemien teemojen pohjalta, joita

voivat olla esim. avaruus, värit, ritarit tai sadut. Käsittelemme valittua teemaa

monipuolisesti musiikin, käden taitojen ja liikunnan keinoin. Lapset tuovat esiin

kiinnostuksen kohteensa teemasta, jota syvennetään yhdessä aikuisten

kanssa. Lasten ideoita otetaan käyttöön. Pahvilaatikko- ja

9

kierrätysmateriaaliprojektissa lapset suunnittelevat itse mitä haluavat tehdä ja

aikuiset auttavat lapsia toteuttamaan suunnitelmansa. Vuosi päättyy lasten ja

vanhempien yhteiseen tapahtumaan. Se voi olla joulunajan tapahtuma, juhla

tai yhteinen kevätretki.

Esiopetusikäisten lasten vanhemmille on toiminnan alkaessa syksyllä oma

vanhempainilta, jossa esiopetuksesta vastaavat opettajat kertovat

esiopetuksen tavoitteista, sisällöistä ja toimintatavoista. Myös päiväkodin

johtaja osallistuu iltaan. Aloitamme illan kertomalla esiopetuksen yleisistä

tavoitteista, jotka pohjautuvat Esiopetussuunnitelman perusteisiin ja Helsingin

esiopetuksen opetussuunnitelmaan.

Tämän jälkeen esittelemme Myllytuvan esiopetuksen tavoitteet, joita ovat:

1) oppimaan oppiminen

2) toisten huomioonottaminen ja ryhmässä toimiminen

3) itsetunnon vahvistaminen

4) omista oppimisvälineistä ja vaatetuksesta huolehtiminen

5) lähiympäristöön ja sen ominaispiirteisin, kuten luontoon, tutustuminen

Esiopetuksessamme käytetään myös esiopetuskirjaa. Opettajilla on

suunnittelun tukena opettajan opas, joka ohjaa toimintaa vuodenaikojen

mukaisesti. Jokaiselle kuukaudelle on oma jaksonsa, jossa jokainen

sisältöalue käydään läpi. Niitä ovat kieli ja vuorovaikutus, matematiikka, etiikka

ja katsomus, ympäristö- ja luonnontieto, terveys, fyysinen ja motorinen

kehitys, taide ja kulttuuri. Vanhempainillassa kerromme vanhemmille mitä

nämä tarkoittavat käytännössä esiopetusikäisen lapsen arjessa.

Jokaisella lapsella on oma tehtäväkirja, jota käytetään jakson aikana

muutamia kertoja. Meidän esiopetuksessa leikkiminen on tärkein tapa oppia.

”Lapsi ei leiki oppiakseen, vaan leikkii leikin takia, mutta voi oppia

leikkiessään”. Leikkimisen ohella opitaan liikkumalla, laulamalla, käsillä

tekemällä, kokeilemalla, erehdysten kautta ja matkimalla.

10

Vanhemmat saavat rauhassa tutustua esiopetuksessa käytettävään kirjaan,

esittää kysymyksiä, kommentoida ja tuoda omia ideoitaan ja ajatuksiaan

esille. Tutustutamme vanhemmat myös oppimisympäristöön, jota tarpeen ja

aiheen mukaan muokkaamme vaihtamalla huonejärjestystä tai tavaroita.

5 VARHAISKASVATUKSEN SISÄLTÖALUEET

5.1 Fyysinen ja motorinen kehitys

Syksyn alkaessa käymme paljon metsäretkillä. Tutustumme näin

lähiympäristöön ja opimme liikkumaan vaihtelevassa maastossa. Liikumme

hyvin monipuolisesti juosten, kiipeillen kivillä ja kallioilla, tasapainoillen ja

maaston moninaisuutta tutkien. Majan rakentaminen on lasten mielipuuhaa.

Sijaintimme Myllypuron pientaloalueen laidalla ja Viikin peltojen läheisyydessä

mahdollistaa hyvin liikkumisen luonnossa. Otamme retkille yleensä mukaan

eväät, keksiä ja mehua, ja nautimme niistä seikkailun lomassa.

Päivittäiset ohjatut ja vapaat pihaleikit tukevat lapsen motorista kehitystä.

Tavoitteena fyysisen ja motorisen kehityksen kohdalla ovat oman kehon

hahmottaminen ja hallinta. Lapset voivat pihalla pyöräillä, keinua, pelata

pallopelejä, leikkiä kotileikkiä, rakentaa majoja, kiipeillä kiipeilytelineessä,

leikkiä hiekkaleikkejä tai pelata aikuisen ohjauksessa erilaisia pihapelejä.

Lapset saavat valvotusti käyttää leikkitilana myös pihan ulkopuolista

metsäaluetta muutama lapsi kerrallaan. Siellä mahdollistuu paremmin majan

rakennusleikki, kiipeileminen ja luonnon tutkiminen.

Sään kylmetessä toimintamme painottuu sisäliikuntaan. Monet liikuntaleikit

auttavat lasta hahmottamaan omaa kehoaan. Musiikki- ja satuliikunta

rohkaisevat lapsia eläytymään ja sääntöleikit ja pelit tutustuttavat lapset

sääntöjen noudattamiseen.

11

Esiopetusikäisillä on sisäliikuntaa Myllypuron korttelikoulun liikuntasalissa joka

toinen viikko. Joka toisella viikolla liikutaan päiväkodin tiloissa. Myös 4- ja 5-

vuotiaat lapset käyvät korttelikoulun salilla joka toinen viikko. Salilla käytämme

köysiä, puolapuita, paksuja jumppamattoja, pitkiä penkkejä ja erityisesti

nautimme ison liikuntatilan suomista mahdollisuuksista.

1-3-vuotiaat lapset liikkuvat viikoittain pienryhmissä päiväkodin tiloissa.

Sisäliikunta voi olla satujumppaa, temppurataa, välinejumppaa,

musiikkiliikuntaa. Liikunnan aihe valitaan kulloisenkin teeman mukaan. Niitä

voivat olla sadut, vuodenajat tai vaikkapa eläimet.

Talvi tuo tullessaan liikuntaan lumileikit pihalla ja lähimetsässä. Joulun jälkeen

alkaa luistelu Myllypuron jäähallissa isompien ryhmän lasten kanssa.

Luistelemaan menosta tiedotetaan vanhemmille kirjallisesti. Jokaisella lapsella

tulee olla luistelukypärä, jotta lasten luistelu sujuu turvallisesti. Mukana on

aina riittävä määrä aikuisia. Talvella pihallamme voi laskea mäkeä joko pulkilla

tai liukureilla, tehdä lumitöitä, rakentaa lumilinnoja ja – ukkoja sekä nauttia

talvisesta metsästä valvotusti myös aidan ulkopuolella. Käymme myös isossa

pulkkamäessä ja hiihtämässä lähimetsässä.

Keväällä sään lämmetessä olemme taas enemmän metsäretkillä. Tutkimme

mitä lumen alta paljastuu ja haistelemme kevään tuoksuja. Lumien sulamisen

aikaan lapset leikkivät innoissaan pihalla kuralätäköissä ja tekevät puroja ja

patoja hiekkaan.

Kesällä toimintamme painottuu ulkoiluun, vesi- ja hiekkaleikkeihin. Lapsilla on

käytössä pihalla pieni uima-allas. Siirrämme toimintaa mahdollisimman paljon

ulos ja syömme usein välipalan pihalla. Kesään kuuluvat myös retket

lähiympäristöön. Retkille menemme erilaisilla kulkuvälineillä ja opettelemme

turvallista liikkumista liikenteessä ja isossa ryhmässä.

5.2 Terveys

Monipuolinen liikunta on osa päivittäistä toimintaamme. Sään mukainen

pukeutuminen mahdollistaa ulkoilun säällä kuin säällä. Kerromme

12

vanhemmille jo tutustumisvaiheessa, että meillä ulkoillaan myös märillä

keleillä ja se edellyttää lapsilta asianmukaisia sadevaatteita.

Hygieniasta huolehdimme korostamalla lasten ja aikuisten käsien pesua

wc:ssä käynnin jälkeen sekä ennen ruokailua ja käytämme tarvittaessa

epidemioiden aikana desinfioivaa käsihuuhdetta. Pienten lasten kanssa

ainetta ei käytetä, sillä sitä voi joutua silmiin tai suuhun. Aikuiset annostelevat

lapsille tarjottavan ruoan, jotta ruoka ei kulje suuhun monen käden kautta.

Lounaan jälkeen 0-3-vuotiaat lapset menevät nukkumaan. Päivälepoaika on

kello 12–14. Tarpeen mukaan kaikkein pienimmille lapsille mahdollistetaan

useammat päiväunet. Voimme laittaa alle yksivuotiaan lapsen rattaisiin

nukkumaan ylimääräiset päiväunet tai tuoda hänet aikaisemmin sisälle

nukkumaan.

4-6-vuotiailla on lepohetki, jonka aikana luemme satua, kuuntelemme

satukasettia tai rauhallista musiikkia. Myös isommilla lapsilla on mahdollisuus

nukkumiseen. Vanhempien kanssa sovimme lapsen päiväunien pituudesta.

Levon ja toiminnan tarkoituksenmukainen vuorottelu mahdollistaa lapsen

hyvinvoinnin päivän aikana. Pidämme rauhoittumista tärkeänä kaiken ikäisten

lasten kohdalla.

Vietämme vuosittain päiväkodissa mm. leipä- tai kasvisviikkoja, jolloin

painotamme terveellisen ruoan merkitystä. Käymme lasten kanssa torilla,

silakkamarkkinoilla tai tutustumme kasviksiin ja juureksiin laittamalla niitä

maisteltaviksi. Leivomme lasten kanssa virallisten juhlapyhien aikaan

Runebergin torttuja, laskiaispullia, joulupipareita tai – torttuja. Terveellisen

elämäntavan omaksuminen alkaa jo varhaislapsuudessa. Terveyteen kuuluvat

fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen terveys.

5.3 Ympäristö ja luonnontieto

Toiminnassamme painottuu ympäristö ja luonnontieto. Päiväkotimme hyvä

sijainti metsän reunassa mahdollistaa tämän. Teemme lasten kanssa usein

13

retkiä lähimaastoon jokaisena vuodenaikana. Lapset käyvät keräämässä

erilaista askartelumateriaalia päiväkotimme lähimetsästä tai poimivat

maljakkoon kesäkukat. Havainnoimme ja tutkimme lähiympäristöä ja siinä

näkyviä vuodenaikojen muutoksia.

Retkillä keräämme luonnosta keppejä, kiviä, käpyjä, lehtiä ym. materiaaleja

askarteluja ja muuta tutkimista varten. Esiopetusikäiset lapset käyttävät

luonnonmateriaaleja myös luokitteluun. Kiviä voi laskea, järjestää koon

mukaan tai laittaa lukumäärän mukaan erilaisiin kasoihin. Lapset tutustuvat

metsäretkillä erilaisiin puulajeihin, marjoihin, sammaleisiin ja eläimiin.

Tutkimusvälineenä käytetään mm. luuppia. Tutkimme muurahaisten elämää

tai erilaisten kukkien rakennetta tai poimimme marjoja suuhun. Haluamme

antaa lapsille elämyksiä ja opettaa heitä kunnioittamaan luontoa.

Hyödynnämme toiminnassa jatkuvasti kierrätysmateriaaleja kuten

maitotölkkejä, pahvilaatikoita, muovipulloja, villalankoja, luonnonmateriaaleja. Lapset saavat itse ideoida kierrätysmateriaaleista omia askarteluja esimerkiksi

pahvilaatikoista avaruusraketteja, eläimiä, erilaisia linnoja jne. Haluamme

opettaa lapsille kierrätystä ja kestävää kehitystä. Lajittelemme jätteet, viemme

kartongit ja lehdet keräykseen ja kompostoimme ruoantähteet. Emme osta

päiväkodille lasten kirjoja, vaan hyödynnämme toiminnassamme kirjastoautoa,

joka käy kerran kuukaudessa pihallamme. Keskustelemme lasten kanssa

päivittäin erilaisista keinoista säästää luontoa, kuten käytetään paperin

kummatkin puolet, ei oteta turhia kopioita värittämistä varten, vaan

kannustetaan lapsia piirtämään värityskuvat itse jne. Haluamme välittää

lapsille myönteisiä elämyksiä ja kokemuksia luonnosta.

Rakennettuun ympäristöön tutustumme vierailemalla lasten kotipihoilla sekä

tekemällä retkiä Helsingin keskustaan ja lähiympäristöön. Museoihin

tutustumme opastetuilla lasten kierroksilla.

14

5.4 Taide ja kulttuuri

Tavoitteenamme on herättää lapsessa kiinnostus kulttuuria ja taidetta kohtaan

tarjoamalla elämyksiä ja kokemuksia taiteen eri osa-alueista ja itse sen

tuottamisesta. Taidekasvatuksen avulla tarjoamme lapsille mahdollisuuden

saada onnistumisen elämyksiä, oppia itsestään ja löytää uusia tapoja ilmaista

itseään.

Meillä näkyy ”tekemisen meininki”. Lapset askartelevat, piirtävät, värittävät,

leikkaavat, liimaavat ja muovailevat päivittäin itsenäisesti. Erilaiset materiaalit

ja tarvikkeet ovat lasten saatavilla ja niitä saa käyttää vapaasti. Aikuiset

mahdollistavat erilaisiin työskentelymenetelmiin tutustumisen. Meillä

huovutetaan, aurinkovärjätään, painetaan kangasta ja paperia, maalataan

lasia, piirretään, tehdään savitöitä ja koruja. Maalaustaiteeseen tutustumme

käymällä erilaisissa näyttelyissä.

Viikoittaisissa ryhmien musiikkituokioissa tutustumme musiikin

peruselementteihin kuten rytmiin, tempoon ja melodiaan. Musiikkituokioissa

laulamme, soitamme rytmi- sekä kehosoittimia, tanssimme sekä kuuntelemme

musiikkia äänitteiltä. Lapset tekevät myös omia soittimia

kierrätysmateriaaleista. Esim. käytetyistä ketsuppipulloista saa mainioita

rytmisoittimia.

Koko talon yhteisen lauluhetki on kerran kuussa. Molempien ryhmien aikuiset

suunnittelevat ja vetävät vuorollaan tuokion. Aika ajoin järjestämme

lauluhetkillä lasten toivekonsertteja, joissa lapset saavat toivoa mieluisia

lauluja ja leikkejä. Lauluhetkillä harjoittelemme lauluja ja leikkejä juhlia,

tapahtumia tai teemoja varten. Lapset harjoittelevat myös kuuntelemisen

taitoa.

Käymme lasten kanssa konserteissa, teatterissa ja taidenäyttelyissä

useamman kerran toimintakauden aikana. Lasten töitä on näkyvillä

ryhmähuoneissa, käytävien seinillä tai vaikkapa eteisen katossa. Juhliin

15

valmistamme koristeet ja leikeissä tarvittavat materiaalit yhdessä lasten

kanssa.

5.5 Kieli ja vuorovaikutus

Pienimpien lasten kielitaitoa kehitämme nimeämällä asioita, tekemisiä ja

tunteita. Esimerkkinä ovat pukemis-, ruokailu- ja muut arkiset tilanteet. Aluksi

pienet lapset kommunikoivat hyvin kokonaisvaltaisesti ja kehonkieli; eleet,

ilmeet ja fyysinen kontakti tukevat ymmärretyksi tulemista. Turvallisen ja

rohkaisevan ilmapiirin avulla kannustamme lasta itseilmaisuun ja

vuorovaikutukseen aikuisen ja ryhmässä olevien lasten kanssa. Pidämme

lapsia paljon sylissä ja kiinnitämme huomiota siihen, miten puhumme lapsille.

Aikuisen tutustuessa lapseen paremmin opimme tulkitsemaan lapsen eleitä ja

ilmeitä, jolloin lapsi kokee turvallisuutta ja ymmärretyksi tulemista ilman

sanojakin. Edellä mainitut asiat korostuvat myös, jos lapsi puhuu

äidinkielenään muuta kuin suomea.

Kieltä käytetään kaikissa päivittäisissä tilanteissa. Tuemme lapsen

itseilmaisua keskustelemalla paljon hänen kanssaan päivittäin. Kun lapsi

vasta opettelee puhumaan, nimeämme asioita ja esineitä, jotta lapsi oppii

yhdistämään puhutun ja kirjoitetun kielen. Aamupiirissä mietitään viikonpäivän

ja kuukauden nimeä, katsotaan keitä lapsia on paikalla ja yhdistetään lasten

nimet kirjoitettuun muotoon.

Päiväkodissamme kielen kehittymistä tuetaan monipuolisilla leikeillä.

Roolileikit auttavat lasta jäsentämään ympäristöään ja kokemiaan asioita.

Meillä on mm. koti- ja lääkärileikki, prinsessa – ja ritarileikki sekä

kampaamoleikki. Kehitämme puhuttua kieltä ohjatusti myös loruilla,

arvoituksilla, riimittelemällä, saduttamalla, näyttelemällä, laululeikeillä ja

liikunnalla sekä kieleen liittyvillä peleillä. Näiden avulla kehitämme lapsen

sanavarastoa, kielen rytmiä ja kerrontaa.

Lapset rakastavat loruja ja riimejä. Meillä on käytössä lorupussit molemmissa

ryhmissä ja lapset saavat käyttää niitä leikeissään itsenäisesti. Pusseissa on

16

loruja ja riimejä, jotka on lisäksi kuvitettu. Näin pienetkin lapset oppivat

yhdistämään kuvan ja lorun tai laulun toisiinsa.

Luemme lapsille kirjoja päivittäin; aamupiirissä, lepohetkillä ja lapsen itse

pyytäessä. Päiväkotimme pihassa käy kerran kuukaudessa kirjasto-auto, josta

lapset saavat itse lainata kirjoja ja satukasetteja. Aikuiset lainaavat kirjoja

liittyen meneillään olevaan teemaan. Lapset tuovat myös omia kirjojaan

päiväkotiin katseltavaksi ja luettavaksi. Kirjat ovat lasten ulottuvilla ryhmissä.

Muuta kuin suomea äidinkielenään puhuvat lapset sekä ryhmän nuorimmat

huomioimme valitsemalla kirjoja, joissa on paljon kuvia ja vähän tekstiä. Kieli

on ajattelun ja vuorovaikutuksen väline. Lapsen sosiaalisen kehityksen,

itsetunnon ja identiteetin rakentumisessa on kielen rikastuttamisella suuri

merkitys.

5.6 Matematiikka

Päiväkodissamme matematiikka on mukana arjen kaikissa tilanteissa kuten

leikeissä, pukeutumis- ja ruokailutilanteissa, liikunnassa ja musiikissa.

Säännöllinen päivärytmi luo turvallisuutta ja opettaa lasta hahmottamaan

kellon- ja vuorokaudenaikaa. Pienetkin lapset tutkivat, ihmettelevät,

havainnoivat ja vertailevat luonnostaan. Huomaamattaan lapset käyttävät

matemaattisia elementtejä: he rakentavat palikoista torneja, luokittelevat niitä

värien ja muodon mukaan, vertailevat esineitä koon mukaan tai lajittelevat

eläimet koti- ja villieläimiin.

Pienten aamupiirissä nimeämme viikonpäivän ja laskemme sekä nimeämme

paikalla olevat lapset. Lauluhetkellä laulamme esim. Yksi pientä elefantti-

laulua, josta lapset oppivat lukukäsitteitä. Lapset järjestävät autoja, legoja tai

eläimiä jonoon tai luokittelevat niitä värin, lajin, koon tai muodon mukaan.

Pienet lapset jumppaavat kahdessa eri ryhmässä, joissa molemmissa on isoja

ja pieniä, jotta isommat ovat esimerkkinä pienemmille. Liikuntatuokioissa

opettelemme hahmottamaan tilaa, omaa kehoa sekä erilaisia käsitteitä kuten

ylhäällä, alhaalla, vieressä, sivulla.

17

Pukeutumis- ja riisumistilanteissa opettelemme lukukäsitteitä, kun aikuinen

pyytää tuomaan kaksi sukkaa tai yhden lapasen. Ruokailuaikaan

pikkuapulainen käy tarvittaessa pyytämässä keittiöstä kaksi lusikkaa lisää tai

yhden lautasen. Lapset saavat ottaa yhden perunan lautaselleen tai valita

kokonaisen tai puolikkaan leivän. Näin he oppivat myös itse arvioimaan

paljonko ruokaa jaksavat syödä.

Tämän kaiken lisäksi isompien ryhmässä harjoitellaan ja opitaan lukukäsitteen

ja numeroiden vastaavuutta, numeroiden tunnistamista ja kirjoittamista.

Kannustamme lapsia itse päättelemään ja ratkaisemaan tilanteita: ”Käy

katsomassa mahdutko vielä rakenteluleikkiin, siellä voi olla yhtä aikaa neljä

lasta”.

Liikuntatuokiossa jaamme lapset joukkueisiin esim. ”jako kahteen”,

muodostamme jonon ja rivin, otamme käyttöön käsitteet ensimmäinen ja

viimeinen, oikea ja vasen. Esiopetusikäisten lasten kanssa vielä syvennämme

matematiikkaa erilaisten tehtävien ja toimintojen kautta. Opettelemme yhteen

ja vähennyslaskua, erilaista mittaamista sekä kellon- ja vuodenaikojen

tunnistamista. Tavoitteena on luoda lapselle myönteinen asenne

matematiikkaa kohtaan.

5.7 Etiikka ja katsomus

Hoito- ja kasvatuskeskusteluissa keskustelemme vanhempien kanssa heidän

tärkeinä pitämistään asioista, kuten lapsesta ja perheestä, arvoista,

elämänkatsomuksestaan ja suhtautumisestaan omaan ja muiden uskontoon

tai katsomukseen. Kerromme vanhemmille päiväkodin tavoista viettää

kirkollisia juhlapyhiä, esimerkiksi, että käymme vuosittain joulukirkossa ja

vietämme lasten kanssa adventtia.

Päiväkotimme arvot näkyvät arjessa. Käymme päivittäin lasten kanssa läpi

tilanteita, joissa pohditaan mikä on oikein tai väärin, mikä on totta tai valhetta.

Kun pieni lapsi vahingossa tai tahallaan kopauttaa toista, puutumme

tilanteeseen lohduttamalla itkevää lasta ja sen jälkeen selvitämme tilanteen

yhdessä lasten kanssa ja opettelemme pyytämään anteeksi.

18

Erehtyminen on sallittua, eikä siitä suututa, koska haluamme, että lapsi voi

turvallisesti kertoa erehtymisestään aikuiselle. Lapsen pitää kuitenkin

ymmärtää tehneensä väärin ja kantaa vastuu teoistaan. Opetamme lapsille

anteeksi pyytämistä ja antamista ja olemme itse esimerkkeinä. Otamme

huomioon päivittäisissä tilanteissa lapsen iän ja kehitystason.

Haluamme, että jokainen lapsi tulisi huomioiduksi omana itsenään ja hänen

omakuvansa vahvistuisi. Vanhemmat ja me pidämme tärkeänä, että lapset

oppivat ryhmässä ottamaan toiset huomioon ja kunnioittamaan toisia.

Annamme lapsille vapauden valita itse leikin, leikkikaverin, haluaako hän

ruoan kanssa maitoa tai vettä jne.

Päiväkodissamme korostuu kirkollisista pyhistä eniten joulu. Aloitamme

yhteisellä adventtijuhlalla, johon jokainen lapsi tuo oman kynttilän ja

sytytämme ne yhdessä laulaen samalla, Nyt sytytämme kynttilän-virttä. Näin

alkaa joulun odotus. Käymme läpi lasten kanssa jouluevankeliumia, laulamme

joululauluja ja askartelemme jouluisia kädentöitä. Menemme joulukirkkoon

yhdessä perhepäivähoidon lasten ja aikuisten kanssa. Joulun odotus

huipentuu joulujuhlaan, johon myös vanhemmat, sisarukset ja isovanhemmat

ovat tervetulleita.

Kunnioitamme perheiden vakaumusta järjestämällä lapselle mahdollisuuden

olla osallistumatta kirkollisiin tapahtumiin tai jouluisiin kädentöihin ja

lauluhetkiin. Järjestämme lapsille tarvittaessa vaihtoehtoista toimintaa.

Vastaamme lapsen kysymyksiin ja ihmettelyihin, kun hän elämässään kohtaa

häitä, hautajaisia tai ristiäisiä ja annamme hänelle mahdollisuuden leikkimällä

käsitellä niitä. Kun päiväkodissamme on lapsia tai aikuisia muista

kulttuureista, se herättää usein kysymyksiä ja uteliaisuutta erilaista vaatetusta,

tapoja, kieltä tai ruokaa kohtaan. Yritämme vastata lasten kysymyksiin ja

tutustua heidän kanssa erilaisiin kulttuureihin ja niiden tuomiin uusiin asioihin

lukemalla kirjoja tai opettelemalla lauluja eri maista. Pyydämme vanhempia ja

lapsia kertomaan heidän omasta kulttuuristaan, tavoistaan ja tottumuksistaan.

19

Muista kulttuureista tulevat lapset ja työntekijät ovat päiväkotimme rikkaus.

Eettisyys välittyy kulttuuriperinnössämme ja se on läsnä kaikessa

päivittäisessä toiminnassamme.

6 KASVATUSKUMPPANUUS

Kasvatuskumppanuus kannattelee lasta niin kotona kuin päivähoidossakin.

Yhteen hiileen puhaltaminen luo lapselle turvallisuuden tunteen ja hän voi

luottaa siihen, että kaikki aikuiset toimivat yhteisten sopimusten mukaisesti.

Toteutamme kasvatuskumppanuutta arjessa päivittäisissä keskusteluissa, kun

lasta aamulla tuodaan päiväkotiin tai haetaan illalla pois. Vanhemmat voivat

aina halutessaan myös varata ajan, kun he haluavat tulla keskustelemaan

heille tärkeistä asioista kasvattajien tai päiväkodin johtajan kanssa. Perheet

voivat myös käyttää sähköisiä viestimiä tiedottaakseen esim. lasten

vapaapäivistä. Päiväkodin sähköpostiosoite on pk.myllytupa@hel.fi.

6.1 Varhaiskasvatuksen laadukas perusta

Päiväkotimme varhaiskasvatuksen laadukas perusta tarkoittaa lapsen

kehityksen tuntemusta ja henkilöstön riittävää osaamista. Toiminnan edetessä

perheet varaavat keskusteluajan ryhmien ulko-ovissa olevista listoista.

Varaamme lapsen varhaiskasvatuskeskustelulle aikaa 1h/lapsi. Tähän

osallistuvat vanhemmat sekä yksi ryhmän työntekijä. Annamme perheille

etukäteen täytettäväksi keskustelun pohjaksi lapsen

varhaiskasvatuslomakkeen, jonka käymme yhdessä läpi. Keskustelun jälkeen

kirjaamme yhdessä sovitut asiat lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan.

Vanhemmat saavat sovituista asioista tulosteen itselleen.

Esiopetusikäiselle lapselle teemme yhdessä vanhempien ja lapsen kanssa

lapsen esiopetussuunnitelman (LEOPS). Kirjaamme suunnitelmaan lapsen ja

vanhempien odotukset, jonka jälkeen sovimme yhdessä vanhempien kanssa

lapselle yksilölliset esiopetuksen tavoitteet esiopetusvuodelle. Tarvittaessa

20

teemme erityistä tukea tarvitsevalle lapselle lisäksi kuntoutussuunnitelman tai

Suomi- toisena kielenä – suunnitelman.

6.2 Oppilashuolto Myllytuvassa

Oppilashuolto on lasten fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta

hyvinvoinnista huolehtimista. Toteutamme sitä yhdessä vanhempien ja

erilaisten yhteistyötahojen kanssa.

Kun meillä tai vanhemmilla herää huoli jostakin asiasta, keskustelemme

heidän kanssaan ja tarvittaessa olemme heidän suostumuksellaan

yhteydessä eri alojen asiantuntijoihin. Voimme järjestää yhteispalaverin

kiertävän erityislastentarhanopettajan, Suomi toisena kielenä -

lastentarhanopettajan, perheneuvolan työntekijän, lastensuojelun

sosiaalityöntekijän tai neuvolan terveydenhoitajan tai psykologin kanssa.

Kirjaamme yhteisessä tapaamisessa sovitut asiat lapsen

varhaiskasvatussuunnitelmaan ja arvioimme niiden toteutumista yhdessä

vanhempien kanssa. Sovimme myös miten tuemme lasta niillä osa-alueilla,

joissa hänellä on kehitettävää.

Esiopetusvalintojen jälkeen pidämme päiväkodin johtajan, esiopetuksesta

vastaavien opettajien ja kiertävän erityislastentarhanopettajan kanssa

yhteisen palaverin, jossa käymme läpi ryhmärakenteen ja uusien

esiopetusikäisten lasten tilanteet sekä jo tiedossa olevat yksilölliset

oppilashuollolliset tarpeet. Esiopetuksen toimintasuunnitelmaan kirjataan

lasten hyvinvoinnin kannalta tärkeät yhteistyökumppanit.

Päiväkodillamme on Myllypuron korttelikoululla kummiluokka. Luokka voi

kutsua esiopetusikäiset lapset seuraamaan opetusta tai kummioppilaat voivat

vierailla päiväkodissamme. Se helpottaa esiopetusikäisten lasten siirtymistä

päiväkodista kouluun. Lisäksi kuusivuotiaat lapset saavat osallistua koulun

järjestämiin juhliin tai tapahtumiin ja näin tutustuvat tulevaan kouluunsa

21

Päiväkodillamme on pelastussuunnitelma erilaisten uhkatilanteiden, kuten

tulipalon, karkaamisen tai muun uhkatilanteen varalta. Päivitämme sen

vuosittain. Henkilökuntamme on ensiaputaitoista. Pidämme kerran vuodessa

lasten kanssa poistumisharjoituksen palo- ja pelastusopiston avustamana.

Järjestämme lähietsintäharjoituksen kerran vuodessa. Puutumme nopeasti

kiusaamisen ja syrjintään. Käymme kiusaamistilanteen välittömästi läpi siihen

osallistuneiden lasten kanssa keskustellen ja opastaen.

Retkille lähtee aina mukaan riittävä määrä aikuisia. Näin varmistetaan lasten

turvallisuus. Kun koko päiväkoti lähtee yhteiselle retkelle, jokaisella aikuisella

on nimetyt lapset, joista he vastaavat. Lapsilla on käytössä turvaliivit, jotta he

erottuvat liikenteessä paremmin.

6.3 Alueellinen oppilashuolto

Päivähoitoalueellamme toimii moniammatillinen asiantuntijaryhmä.. Se

koordinoi ja kehittää oppilashuoltotyötä, edistää oppimisympäristön

terveellisyyttä ja etsii alueellisia ratkaisuja tukea tarvitsevien lasten

auttamiseksi. Yhteistyötahoja ovat sosiaali-, opetus- ja terveystoimi; erityisesti

neuvolat ja lastensuojelu. Oppilashuoltoryhmään voivat kuulua

päivähoitoalueen päällikkö, kiertävä erityislastentarhanopettaja,

terveydenhoitaja, neuvolapsykologi, lastensuojelun sosiaalityöntekijä,

perheneuvolan psykologi ja Suomi toisena kielenä -lastentarhanopettaja.

Kokoonpano tarkistetaan vuosittain. Ryhmä kokoontuu n. 2 -4 kertaa

vuodessa ja tekee yhteistyötä koulujen oppilashuoltoryhmien kanssa.

6.4 Varhaiskasvatukselliset tukitoimet

Lapsen tukeminen varhaiskasvatuksessa perustuu laadukkaaseen

peruspäivähoitoon. Varhainen tuki on pedagogista kuntoutusta ja

ennaltaehkäisevää varhaiskasvatusta. Erityistä tukea tarvitsevalle lapselle

laadimme kuntoutussuunnitelman yhdessä vanhempien, kiertävän

erityislastentarhanopettajan, suomi toisena kielenä - lastentarhanopettajan tai

muiden mahdollisten yhteistyötahojen kanssa. Kuntoutussuunnitelmaan

22

kirjataan lapsen tarvitsemat tukitoimet, tavoitteet ja tarvittavat toimenpiteet

kuten ryhmän pienennys, erityisavustaja yms.

Maahanmuuttajataustaisille lapsille teemme suomi toisena kielenä –

suunnitelman yhdessä vanhempien kanssa. Tarvittaessa käytämme tulkkia

keskustelujen tueksi. Kirjaamme suunnitelmaan ne menetelmät, joilla pyrimme

tukemaan lapsen suomen kielen kehitystä päiväkodissamme. Niitä voivat olla

kuvien käyttö kielen rinnalla, päiväjärjestyksen selkiyttäminen kuvien avulla tai

kirjoitetaan nimet esineille ja eri paikoille näkyviin. Näin lapsi oppii

yhdistämään puhutun ja kirjoitetun kielen. Puhumme lapselle kirjakieltä, lyhyitä

ja selkeitä lauseita ja varmistamme, että lapsi on ymmärtänyt asian.

Tavoitteena on suomen kielen kehityksen tukeminen.

6.5 Erityiset tukitoimet

Joskus lapsen tukemiseen tarvitaan erityispedagogista osaamista tai muita

tukitoimia. Meillä näitä voivat olla hoito- ja kasvatushenkilöstön ja lasten

suhdeluvun muuttaminen (lapsimäärän vähentäminen) ja erityisavustajan tuki

lapsiryhmälle. Tarvittaessa tuki järjestetään lähialueen päiväkodissa esim.

integroidussa erityisryhmässä, jossa on erityistä tukea tarvitsevia sekä

tukilapsia. Erityisryhmän henkilökunnalla on tarvittava erityisosaaminen.

6.6 Kasvatuskumppanuus Myllytuvassa

Pidämme kerran toimintavuoden aikana vanhempainillan kaikille vanhemmille.

Yleensä tilaisuus on syksyllä. Siihen osallistuu koko päiväkodin henkilökunta.

Tilaisuuden alussa kaikki esittäytyvät ja vanhemmat kuulevat yleisiä asioita

kasvatuskumppanuudesta, varhaiskasvatuksesta ja yhteisistä asioista. Sen

jälkeen jakaannumme kahteen ryhmään, joissa kasvattajat kertovat oman

ryhmänsä toiminnasta, mm. päivärytmistä, viikko-ohjelmasta, suunnitellusta

teemasta jne. Vanhemmat voivat esittää toiveitaan ja ehdotuksiaan sekä

tutustua oppimisympäristöön ja -välineisiin. Päiväkodin johtaja on myös läsnä

vuorotellen molemmissa ryhmissä.

23

Uusien perheiden vanhempainillat otetaan käyttöön keväällä 2007.

Lähetämme syksyllä aloittaville perheille päivähoitopäätöksen mukana kutsun

saapua keväällä uusien perheiden tutustumisiltaan, jossa kartoitetaan mm.

heidän halukkuuttaan tutustumisjaksoon ennen päivähoidon alkamista.

sovimme myös jokaisen perheen kanssa jo alustavasti tutumisjakson

aikataulusta ja pituudesta. Näin voimme paremmin suunnitella henkilökunnan

kanssa syksyn alkua

7 ARVIOINTI JA OSAAMISEN KEHITTÄMINEN 7.1 Arviointi

Arvioimme päivittäin hoidon, kasvatuksen ja opetuksen laatua. Vanhempien

kanssa käymämme hoito- ja kasvatuskeskustelut ovat arvioinnin pohjana, sillä

niissä asetetaan yksilölliset hoidon ja kasvatuksen tavoitteet lapselle.

Esiopettajat käyvät keväällä esikouluikäisten lasten ja heidän vanhempiensa

kanssa arviointikeskustelut, joissa arvioidaan yhdessä asetettujen tavoitteiden

toteutumista. Lasten haku- ja tuontitilanteissa arvioimme yhdessä vanhempien

kanssa lapsen päivää. Kasvattaja kertoo vanhemmille lapsen päivän sisällöstä

lapsen iästä riippuen, perustoiminnoista, kuten nukkumisesta, syömisestä,

ulkoilusta, pukeutumisesta jne. Isommat lapset arvioivat myös itse

hoitopäiväänsä.

Arvioimme viikoittain toimintaamme tiimipalavereissa sekä koko talon

yhteisessä kokouksessa. Keskustelemme edellisen viikon toiminnasta ja

mietimme missä onnistuimme ja mitä pitää vielä kehittää. Arvioimme

saavutimmeko asetetut tavoitteet ja otamme huomioon lasten antaman

palautteen toiminnasta. Saamme lapsilta palautetta yleensä spontaanisti tai

kysymällä esim. mitä mieltä he olivat askartelun vaikeudesta/helppoudesta.

Lisäksi tiimit arvioivat kahden kuukauden välein toimintaansa kirjallisesti

arviointilomakkeen avulla ja käyvät sen läpi yhdessä esimiehen kanssa.

Tulosten pohjalta kehitämme tiimien toimintaa ja asetamme uusia tavoitteita.

24

Pidämme kerran toimintavuodessa yksilölliset kehityskeskustelut, joissa

työntekijät arvioivat omaa työsuoritustaan, kehittymistarpeitaan, omien

työtavoitteiden toteutumista sekä asettavat yhdessä esimiehen kanssa uudet

tavoitteet tulevalle toimintavuodelle.

Järjestämme kerran toimintavuoden aikana arviointi- ja suunnittelupäivän,

jolloin päiväkotimme on suljettu ja hoitoa tarvitsevat lapset hoidetaan alueen

muissa päivähoitoyksiköissä. Tiedotamme asiasta vanhemmille kirjallisesti ja

kysymme samalla varahoidon tarpeen. Päivän aikana arvioimme omaa

toimintaamme joko oman henkilökunnan kesken tai käytämme konsulttia

apunamme.

Sosiaalivirasto tekee joka toinen vuosi asiakastyytyväisyyskyselyn, johon

kaikki vanhemmat saavat vastata. Saamme kyselyn tulokset päiväkotiimme ja

käymme ne läpi ensin henkilökunnan kanssa ja sen jälkeen vanhempien

kanssa vanhempainillassa. Keskustelun pohjalta arvioimme toimintaamme ja

kehitämme sitä vanhempien vastaukset huomioiden paremmaksi. Laitamme

kyselyn tulokset seinälle myös uusien asiakkaiden tarkasteltaviksi. Päiväkodin

johtaja esittelee kyselyn tuloksia uusille asiakkaille, kun he tulevat

tutustumaan päiväkotiimme.

Tätä varhaiskasvatussuunnitelmaa arvioimme ja päivitämme määräajoin sekä

aina tarvittaessa.

7.2 Osaamisen kehittäminen

Oman osaamisen kehittäminen on tärkeä osa laadukasta varhaiskasvatusta.

Kehityskeskusteluissa kartoitamme jokaisen työntekijän koulutustarpeen ja

teemme henkilökohtaisen koulutussuunnitelman. Niiden pohjalta

hakeudumme tarjolla oleviin koulutuksiin. Osallistumme

täydennyskoulutukseen keskimäärin 3 - 10 päivää vuodessa. Koulutus voi olla

omaehtoista tai työantajan järjestämää ja se sisältyy työaikaan.

Tavoitteenamme on ammattitaidon säilyttäminen hyvänä, jotta voimme tarjota

lapsille laadukasta varhaiskasvatusta. Jaamme koulutuksissa saatua tietoa

kaikille työntekijöille viikkokokouksissamme ja arjen työnteossa.

25

LIITTEET LIITE 1 Esiopetuksen toimintasuunnitelma 2006-2007 LIITE 2 Esiopetustodistus

26

LIITE 2

on osallistunut esiopetukseen toimintakautena __________ - __________ Eskarissa opittiin monta hauskaa juttua. Eskarissa tavattiin monta hauskaa tuttua. Eskarissa laulettiin monta hauskaa laulua. Eskarissa piirrettiin monta hauskaa taulua. Eskarissa kasvettiin monta pitkää senttiä. Eskarissa juoksenneltiin puistoja ja kenttiä. Kesä odottaa pientä kulkijaa. Kesän jälkeen koulun portti meille aukeaa! Tuula Kallioniemi Hauskaa matkaa! ____________________________________________________________

27