pääkirjoitus: pk-yritystä ei saa pitää pankkina | 3...2 6/2013 • yrittÄjÄsanomat...

1Etusivu

Myy! Jos yrittäjä ajattelee

järjellä, kannattaa hänen keskittyä myyntiin.

Valtteri Lindholm

suomen yrittäjät • företagarna i finland • jäsenlehti • www.yrittajat.fi

Pk-yritykset tarjoavat nuorille ennätys-määrän kesätyöpaikkoja. Anne ja Kai Arppe pääsivät lomalle palkattuaan kolme työntekijää kesäksi.

80 000 työpaikkaa

6/2013

ILMOITTAUDU NYT - PAIKKOJA RAJOITETUSTI!www.yrittajapaivat.fi

Henkka HyppönenEsko Valtaoja

Inka Henelius

Olli Rehn

Ku

va:

Eu

roop

an k

omis

sio

Jaajo Linnonmaa

Lappeenranta 18.–20.10.2013

VesA

-MAt

ti V

ääRä

Pääkirjoitus: Pk-yritystä ei saa pitää pankkina | 3

4–5

uutiset:PALJON MELUA TYHJÄSTÄ: T&K-VÄHENNYS | 6

uutiset:MUKAVA LIIKAHDUS ALV-RINTAMALLA | 7

ravistajat:RAVISTUKSEN LOPPUTULOS: KUUDEN MILJARDIN MYYNTI | 14 – 15

2 6/2013 • YRITTÄJÄSANOMAT

Jälleenmyyjät: Espoo KehäVeho, Lommilanrinne 3, puh. 010 569 16 • Forssa Forssan Automyynti, Tiilenlyöjänkatu 7, puh. 020 781 0700 • Helsinki Veho Autotalot Herttoniemi, Mekaanikonkatu 14, puh. 010 569 3290 • Hyvinkää Kaupunginportin Auto, Torpankatu 25-27, puh. 019-45 851 • Hämeenlinna LänsiAuto, Uhrikivenkatu 18, puh. 010 525 2390 • Iisalmi Autotalo Hartikainen, Marjahaankierto 11, puh. 0400 793 312 • Joensuu Autotalo Hartikainen, Pamilonkatu 31, puh. 050 387 1823 • Jyväskylä Veho Hyötyajoneuvot, Kuormaajantie 55, puh. 010 569 3166 • Kajaani Autotalo Hartikainen, Syväojankatu 5, puh. 044 543 8931 • Keminmaa Niemelän Auto, Teollisuuskylänraitti 10, puh. 042 455 11500 • Kokkola Veho Hyötyajoneuvot, Indolantie 2, puh. 010 569 8380 • Kotka Auto-Suni Kotka, Keltakalliontie 2, puh. 044 223 3368 • Kouvola Veho Hyötyajoneuvot, Savonsuontie 8, puh. 010 569 2725 • Kuopio Veho Hyötyajoneuvot, Takojantie 24, puh. 010 569 2160 • Kuusamo Koillismaan Auto, Luomantie 7, puh. 010 763 3822 • Lahti Veho Hyötyajoneuvot, Kasaajankatu 8, puh. 010 569 8245. Mega-Auto, Alhonkatu 5, puh. 0207 510 400 • Lappeenranta Auto-Suni, Harapaisentie 2, puh. 040 840 2712 • Mikkeli Savon Autokeskus, Hietakatu 5, puh. 015 206 2550 • Oulu Veho Autotalot, Kallisenperä 1, puh. 010 569 2011. Veho Hyötyajoneuvot, Kaarnatie 32, puh. 010 569 8365 • Pori Veho Hyötyajoneuvot, Korjaamonkatu 3, puh. 010 569 8290 • Porvoo Mega-Auto, Asentajantie 3, puh. 0207 510 300 • Rovaniemi Niemelän Auto, Ulakatu 11, puh. 04 2455 11300 • Salo Astrum Auto, Joensuunkatu 15, puh. 02 777 3917 • Seinäjoki Veho Hyötyajoneuvot, Puuhaajantie 1, Hyllykallio, puh. 010 569 3116 • Tampere Veho Autotalot, Taninkatu 11, puh. 010 569 3011. Veho Hyötyajoneuvot, Jasperintie 1, Pirkkala, puh. 010 569 3146 • Turku Veho Autotalot, Vesilaitoksentie 1, Raisio, puh. 010 569 2811. Veho Hyötyajoneuvot, Loukinaistentie 10, Lieto, puh. 010 569 8220 • Vaasa Veho Hyötyajoneuvot, Rantamaantie 37, puh. 010 569 3180

ww

w.m

erce

des-

benz

.fi /p

aket

tiau

tot

Valitse Vito ja ampaiset 1 500 € lahjakortilla aurinkoon

tai varustelet uutta Vitoasi 2 000 €:lla!

Mercedes-Benzin ratkaisu kesään:

Kaipaatko ripeää ratkaisua kesäsuunnitelmiin? Ei hätää, Vito ratkaisee

pelin ja antaa sinulle pikamahdollisuuden karata palmujen alle vaikka

koko perheen kanssa 1 500 euron matkalahjakortilla. Tai sitten voit

halutessasi valita lisävarusteita uuteen Vitoosi peräti 2 000 eurolla.

Nauti kesästä ja tee hyvät Vito-kaupat – etusi ovat nyt ylivertaisia.

Etu 4.6.–15.8.2013 aikana tehtyihin uusiin Vito-pakettiautotilauksiin. Ei koske Vito Trend -malleja.

Aiheita:

36/2013 • YRITTÄJÄSANOMAT

UUTISET:8 | Oikeus ratkaisi, OnkO

smOOthie tuttu vai ei

10 | Pelimies haluaa maailmalle12 | Laivurikurssin kautta saunottajiksi16 | Purjehduskin voi olla henkireikä

dEbaTTI:18 | mari LaaksOnen vs.

arja LauriLa

19 | PS: Jalasjärvi nousee vielä

arjESSa:20 | viittOmakieLen

tuLkit kysyttyjä

22 | Koulukuvaaja murtaa vanhaa valtaa

TaLOUS:24 | verkkOkauppa

pystyyn ja heti

26 | Yrittäjien byrokratia vähenee

vapaaLLa:28 | teknOfestari tOimii

eLOkuussa

rESUmé:31 | nyheter på svenska

yrITTajaT.fI:Ehditkö viettää kesälomaa kollegoidesi tapaan? Ota kantaa verkossa!

Jussi Järventaus:Pienet ensin

Kirjoittaja on Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja.

Euroopan unionilla on hyviä yrittä-jyyslinjauksia. Yksi tärkeimmistä on Pienet ensin -periaate. Sen tavoitteena on, että yritystoimin-

taa koskeva lainsäädäntö sovitetaan aina pienten yritysten olosuhteisiin.

Unionin käytännön politiikassa on paljon petrattavaa. EU-tuomioistuimen ratkaisun johdosta äskettäin tehty vuo-silomalain muutos on irvokas esimerkki siitä, kuinka Pienet ensin -periaate on pettänyt käytännön lainsäädäntötyössä.

Ajatellaanpa ensin pientä yritystä, joka työllistää kolme henkilöä. Yhden työntekijän loman siirto sairastumisen vuoksi aiheuttaa sen, että kolmasosa työpanoksesta joudutaan järjestelemään uudelleen. Otetaan sitten 300 henkilön yritys. Siellä vastaava tilanne syntyy,

jos 100 työntekijää jää samaan aikaan sairauslomalle – kuulostaa absurdilta, eikö niin?

Tärkein peruste Pienet ensin -periaat-teelle on juuri se, että sääntely aiheut-taa pienissä yrityksissä suhteellisesti suuremman rasituksen kuin isoissa yrityksissä. Ei pidä sortua ajattelemaan, että kaikkien yritysten kantokyky on sama. Avolavapakettiautoon ei voi panna samaa kuormaa kuin täysperävaunulli-seen rekkaan.

Toinen peruste Pienet ensin -periaat-teelle on talouden rakennemuutos. Kuten tunnettua, työvoiman nettolisäys on tapahtunut lähes kokonaan pienissä ja keskisuurissa yrityksissä. Paras tahti on ollut alle 10 henkilön mikroyrityksissä. Panostaminen pieniin yrityksiin on siis

tehokkainta kasvun ja hyvinvoinnin edistämistä.

Hyvien linjausten käytännön toteutus ei ole pelkästään EU-tason haaste. Suo-mea vaivaa sama ongelma siitä huoli-matta, että Suomen Yrittäjät on ajanut Pienet ensin -periaatteen toteuttamista myös kotimaisessa lainsäädännössä. Tuorein esimerkki on ehdotuksemme henkilöyhtiöiden ja toiminimien verotuk-sen keventämisestä. Keväällä päätetty verouudistus on mainettaan parempi, kun puhutaan pienistä osakeyhtiöistä. Uudistus kuitenkin sivuutti tyypilliset pienyritykset eli henkilöyhtiöt. Parempaa kannustavuutta tarvitaan koko yrittäjä-kentässä.

Pienen yrittäjän velvoitteet ja kustan-nukset ovat jo nousseet sietämättömiksi.

Löytyykö pankeille vaihtoehtoja

pankkien rooli on iso nyt ja jatkossa pk-yritysten rahoituslähteenä. Tämä selvisi viime viikolla pidetyssä yritysrahoituksen seminaarissa, jonka järjestivät Suomen

Yrittäjät ja Finnvera.Itse asiassa muita vaihtoehtoja on vähän ja ne on

rajattu pienelle kohderyhmälle. Esimerkiksi paljon puhuttu joukkovelkakirjamarkkina tai pääomasijoit-tajien liikkeet eivät suuria massoja pelasta. Kasvu-yrityksille ne ovat kuitenkin elintärkeä rahoituksen lähde.

Viime keväänä julkistettu pk-barometrikin osoittaa, että pankkilaina on tänäkin vuonna ylivoimaisesti yleisin rahoitusmuoto. Neljä viidestä barometriin vastanneesta mainitsee sen yhtenä vaihtoehtona. Samalla korostui Finnveran rooli lainojen myöntäjänä ja takaajana.

Saako yrittäjä sitten lainaa ja mihin hintaan?Vastaus riippuu, keneltä kysyy. Yrittäjien mielestä

lainarahan saanti on tiukentunut ja marginaalit ovat nousseet. Pankeista puolestaan vakuutellaan, että rahaa saa edelleen lähes vanhaan malliin.

Molemmat tahot ovat oikeassa.Pankit ovat entistä tarkempia, kenelle rahaa

lainaksi antavat ja mihin hintaan. Finanssikriisiä

edeltävään aikaan ei ole paluuta.Toissa viikolla tikunnokkaan nousi Danske

Bank, jonka rahoitusyhtiö perii yritysasiakkailtaan pankkiveron kustannukset erillisellä laskulla. Asia paljastui, kun Suomen Yrittäjiin alkoi tulla puheluita huolestuneilta yrittäjiltä.

Danske Bankista kerrottiin, että pankki halusi toimia pankkiveron suhteen avoimesti. Muut pankit sisällyttävät veron marginaaleihin.

Tuskin kukaan oikeasti luuli, että pankit ottai-sivat veron omaan piikkiinsä. Yrittäjät joutuivat nyt vaan sijaiskärsijöiksi poliitikkojen luomassa näytelmässä.

Sama sijaiskärsijän rooli pk-yrittäjillä on, kun he joutuvat taipumaan suurempien yritysten edessä. Taloustilanteen vaikeuduttua finanssikriisistä läh- tien on kertynyt tietoja, että suuret yritykset piden-tävät maksuaikoja yksipuolisesti. Pahimmillaan maksuaika voi olla jopa kaksi kuukautta.

Tarkkaa tietoa ongelman laajuudesta ei ole, sillä harva uskaltaa kertoa tilanteestaan avoimesti. Suo-men Yrittäjät aikookin selvittää, pitäisikö yrittäjä-järjestön vaatia 30 päivän maksukattoa jopa lakiin. Selvitystyö on kannatettava ajatus, vaikka uudet lait tuppaavat lisäämään byrokratiaa.

Ennen kuin tilanne helpottuu yrittäjien on syytä pohtia, kannattaako ulkoistaa maksusaatavan-sa jollekin toiselle taholle. Sekin maksaa, mutta vähemmän, jos vaihtoehtona on käyttöpääoman hakeminen pankista.

Joka tapauksessa suuryrityksille on tehtävä sel-väksi, että pk-yritys ei ole mikään pankki.

Pitäisikö yrittäjäjärjestön vaatia 30 päivän maksukattoa jopa lakiin.

Pk-yritys ei saa ainakaan olla suuremman yrityksen lypsykone.

Vuosilomalain muutos on irvokas esimerkki siitä, kuinka Pienet ensin -periaate on pettänyt.

KolumniJussi Jä[email protected]

ALEKSI POUTANEN

UUtisetPäätoimittaja Kimmo Koivikko puh. 09 2292 2932 sähköposti: [email protected]

Lähetä uutisvinkki: [email protected]


Kimmo Koivikko 09 2292 2932

[email protected]

Lähetä uutisvinkki: [email protected]

Ilkka Partanen: Parasta työaikaaKesä on hyvää aikaa tehdä markkinatutkimuksia ja kerätä taustatietoa. Projektit ovat sitten asiakkaille valmiina,

kun he palaavat lomiltaan. En siis aio pitää kesälomaa. Olen vahvasti sitoutunut työhöni, joten lomailu mitään teke-mättä tuntuisi vähän oudolta.

Pyöritän yhden miehen markkinointitoimistoa, jonka perustin maaliskuun alussa. Teen esimerkiksi markkinointitutkimuksia, markkinointisuunnitte-lua ja etsin asiakkaille myyntiliidejä. Minulla on kokemusta myynnistä, konsultoinnista ja markkinatutkimusten teosta.

En aio palkata työntekijöitä, joskin tietysti toivon, että yritys menes-tyisi sen verran hyvin, että voisin tehdä laajaa yhteistyötä muiden yrittäjien kanssa ja hyödyntää heidän osaamistaan.

Tässä työssä on se hyvä puoli, että se kulkee mukana, kunhan netti toimii. Kesällä voin käydä päivällä kalastamassa ja syventyä sitten illalla projekteihin. Kalassa käyn Nilsiän vesillä, joista juuri nyt nousee lahnaa.”

Antti Sulkanen: Uutta kehitellessäEn aio heinäkuussa käydä työpai-kalla, vaan otan rauhallisemmin.

Parisen viikkoa pidän ihan täyttä lomaa perheen kanssa, ensin juhannuksen jälkeen Yyterissä ja heinäkuussa Kolilla. Kesän aikana on kuitenkin tärkeää myös virittäytyä iskuun syksyä varten. Liike-vaihto kasvaa nyt kolmatta vuotta, ja kasvun ylläpitämiseksi pitää etsiä uusia tuotteita ja edustuksia.

Yritykseni AN-Cadsolutionsin asiak-kaat ovat pääasiassa valmistavaa teolli- suutta, jossa pidetään heinäkuussa

lomia eikä tehdä hankintoja. Aloitin keväällä 3D-tulostinten tuonnin, ja ensimmäinen erä meni nopeasti. Malli oli suhteellisen edullinen. 3D-tulostimet kiinnostavat yritysten suunnitteluosas-toja, sillä niillä voi tehdä tuotteesta käsin kosketeltavan mallin ennen sarjavalmis-tusta.

Vaikka pidän lomaa, olen puheli-men ja sähköpostin päässä koko ajan. Yksinyrittäjälle täysi eristäytyminen ei ole mahdollista, mutta tämä on minulle elämäntapa, joten se ei haittaa.”

M

ikkeli

Liminka

L

ieto

Emil

BoB

yrEv

K

uopio

Tampere

Hannu [email protected]

suomalaisissa pk-yrityksis-sä työskentelee tänä kesä-nä yli 80 000 kesätyönte-kijää. Määrä on ennätys ja reipasta kasvua kahdesta viime vuodesta, jolloin

kesälomittajien määrä jäi noin 70 000 tuntumaan. Aiemmin 2000-luvulla kesätyöpaikkojen määrä on vaihdellut 55 000 – 65 000 välillä.

– Pk-yrityksistä kolmannes palkkaa kesätyöntekijöitä. Keskimäärin työntekijöitä palkataan nyt kolme, kun aiemmin palkattiin 2,5, sanoo Suomen Yrittäjien ekonomisti Petri Malinen.

Malinen korostaa, että hajonta eri-kokoisten yritysten välillä on suurta. Kun 10 – 49 henkeä työllistävistä yri- tyksistä kesureita ottaa yli kaksi kol-mannesta, alle kymmenen hengen työnantajayrityksistä kesätyöntekijöi-tä palkkaa joka toinen. Yksinyrittäjistä

puolestaan vain kymmenesosa tarjoaa kesätyöpaikan.

Kesätyöpaikkojen tarjonnan kasvun taustalta löytyy yrittäjien aiempaa suurempi halukkuus lomailla, Malinen arvioi.

Yrittäjistä vain kymmenen prosent-tia ilmoitti, ettei pidä lomaa ollenkaan, kun pari vuotta sitten osuus oli vielä 14 prosenttia.

– Viesti siitä, että omasta hyvinvoin-nista täytyy pitää kiinni tai isokin firma voi mennä nurin, on mennyt yrittäjien keskuudessa hyvin perille, Malinen tuumii.

– Voi olla, että vaikeaan taloustilan-teeseenkin on nyt totuttu, eivätkä yrit-täjät yritä enää viime vuosien tapaan venyä kohtuuttomasti.

Kesätyön kysynnän kannalta heinä-kuu on selkeintä sesonkia, mutta työ-suhteista lähes puolet on vähintään kahden kuukauden mittaisia. Viime vuosina keskimääräisen kesätyön pi-tuudessa ei Malisen mukana ole tapah-tunut juuri muutoksia.

Eniten kesätyöntekijöitä käyttävät perinteiseen tapaan majoitus- ja ravit-semusalan pk-yritykset. Kesätyöpaik-kojen kasvua on tapahtunut lisäksi myös kaupan alalla ja teollisuudessa. Rakennusalalla kesätyöntekijämäärä taas on hieman vähentynyt.

– Kaupan ja teollisuuden kesätyö-paikkojen kasvu on merkki paremmas-ta kehityksestä ja luo uskoa tulevaisuu-teen, Malinen sanoo.

Kesäduuni yli 80 000 nuorelle

Parasta työaikaaLimiinkaa

Pk-yrittäjät palkkaavat tänä vuonna enemmän kesätyöntekijöitä kuin koskaan aiemmin.

Yhä useampi yrittäjä pitää kesäloman• Yrittäjistä 90 prosenttia pitää kesälomaa.• Kokonaan lomailemattomien määrä on vähentynyt kolmasosalla.• Keskimääräinen kesäloman pituus on 16 päivää. Yrittäjät haluaisivat

lomailla 24 päivää.• Joka viides lomaa pitävä on poissa sorvin äärestä vain viikon, kolmasosa

2 – 4 viikkoa.• Isommissa yrityksissä pidetään mikrosarjaa pidempiä lomia.• Huonoimmin lomalle ehtivät kuljetus- ja varastointialan yrittäjät.• Pitkiä lomia pitävät esimerkiksi erilaisten asiantuntijapalvelujen

tarjoajat.

Lähde: Suomen Yrittäjät lähetti kyselyn kesätyöntekijöistä ja kesälomasta 6 000 yrittäjälle. Vastauksia saatiin 800.

Lieto

MM

Lieto

Tampere

ari-p

Ekka

kEr

änEn

Kasvun taustalta löytyy yrittäjien aiempaa suurempi halukkuus lomailla.

Petri Malinen

Ota kantaa!Kun näet tämän symbolin jutun yhteydessä, voit kommentoida juttua verkossa:

www.yrittajat.fi


Anne Arppe: Ensimmäinen kesälomaOdotan kesälomaa innolla. Yri-tyksellämme on nyt käynnissä

kolmas vuosi, ja me omistajat voimme nyt ensimmäistä kertaa jäädä kesälo-

malle. Lomat pyörivät jo, ja meillä on hyviä työntekijöitä, joiden käsiin voimme toiminnan jättää. Monella

on yrittäjätaustaa, se auttaa.Yrityksemme Carpe Classis Oy

tekee pääasiassa vahinkosanee-rauksia ja sisäilmakartoituksia.

Vahingontorjuntaa varten päivystämme ympäri vuoro-

kauden. Korjausrakentamisen kannalta kesä on kiireistä aikaa, ja sisäilmapal-veluita kysytään nyt niin paljon, että työntekijöitämme pitäisi kloonata.

Palkkasimme kolme kesätyöntekijää ja olemme varautuneet ottamaan nel-jännenkin. Hakemuksia kesätöihin tuli yli 50. Niiden läpikäynnissä oli iso työ, hyviä hakijoita oli paljon.

Aion pitää heinäkuussa kaksi viikkoa lomaa ja tehdä lyhennettyä työpäivää. Loma sujuu mökkeilyn merkeissä me-renrannalla.”

Anne Arppe:

kolmas vuosi, ja me omistajat voimme nyt ensimmäistä kertaa jäädä kesälo

malle. Lomat pyörivät jo, ja meillä on hyviä työntekijöitä, joiden käsiin voimme toiminnan jättää. Monella

on yrittäjätaustaa, se auttaa.Yrityksemme Carpe Classis Oy

tekee pääasiassa vahinkosaneerauksia ja sisäilmakartoituksia.

Juuri nyt:

Kesälläkin takaraivossa jyskyttää se karu totuus, että Suomen kilpai-lukyky heikkenee. Yksi syy siihen on liian jäykkä palkanmuodostus.

– Suomen Yrittäjillä on tähän täsmä-lääke: ideamme joustavista työeh-tosopimuksista auttaisi heti, sanoo Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Jussi Järventaus.

Tässä joustoturva-TESiksi kutsutussa mallissa työehdoista ja palkoista voisi sopia paikallisesti toisin kuin työehtosopi-mukseen on kirjattu. Jos työntekijä ei kuitenkaan haluaisi paikallista sopimista, hän voisi aina turvata alansa työehto-sopimukseen.

Asia on yrittäjien mielestä niin tärkeä, että se otettiin yhdeksi keskustelunaiheeksi Porin SuomiAreena-viikolle. Järventaus saa väittelyssä vastaansa SAK:n työ- ja elinkeinojohtajan Mat-ti Tukiaisen ja maan kärkipoliitikkoja.

Yrittäjäjärjestö haastaa heinäkuun puolivälissä areenayleisöä myös kaavoituksella ja nuorten työssäoppimisella.

Kunnon väittely luvassa:Yrittäjät vastaan SAK

Faktaa vai fiktiota: Ay-liike on ollut ja edelleen on vankin ja sinnikkäin työttömien aseman parantamisen puolestapuhuja.Puuliiton puheenjohtaja Sakari Lepola

Etelä-Suomen aluehallintovirasto (AVI) myöntää valtakun-nallisesti toimiluvat perintätoiminnan harjoittamiseen.

Perintätoiminnan harjoittamisella tarkoitetaan saatavien perintää toisen lukuun sekä sellaisten omien saatavien perintää, jotka on ilmeisesti otettu vastaan yksinomaan perintätarkoituksessa. Toimilupa myönnetään enintään viideksi vuodeksi.

Etelä-Suomen AVI myös valvoo, että toimiluvan saaneet perintätoimen harjoittajat noudattavat toiminnassaan lakia ja hyvää perintätapaa.

– Jos elinkeinonharjoittaja epäilee, että perintää on harjoi-tettu hyvän perintätavan tai säädösten vastaisesti, hän voi tehdä asiasta ilmoituksen virastolle, sanoo Suomen Yrittä-jien lakineuvoja Ville Kukkonen.

Hän huomauttaa myös, että AVI:lle tehty ilmoitus ei poista tarvetta tehdä normaalia reklamaatiota velkojalle ja perintä-toimistolle.

Apua kantelun tekemiseen löytyy: http://www.yrittajat.fi/fi-FI/yritystoiminnanabc/sopimaton_menettely_elinkeino-toiminnassa/

Epäiletkö vilpillistä perintää? Toimi näin

Jyrki Suvimaa: Kesäksi lisävoimaaOlemme palkkaamassa alkukesästä uutta työn-

tekijää, sillä yritystoimintamme on lähtenyt hyvin pyörimään. Juuri nyt mainostoimistoissa riittää tekemistä, sillä asiakkaat muistavat, että ennen juhannus-ta pitää saada kaikki tehtyä.

Työntekijän palkkaamista on laskettu ja mietitty tarkasti. Se on pieni riski, mutta samal-la voimme päästä yrityksenä seuraavalle tasolle. Meistä on hienoa, että voimme jo nyt työllistää nuoren, vasta valmis-tuneen ihmisen.

Perustimme Heimo Ketolan

kanssa mainostoimisto Grotes-kin viime syksynä, sattumien summana keskelle taantumaa. Oma yritys oli molempien pit-käaikainen haave. Aluksi meillä oli tiedossa vain pari asiakasta, mutta hyvän verkoston ansiosta töitä alkoi alkutalvesta löytyä.

Olen laskenut, että minulla on varaa pitää kaksi tai kolme viik-koa kesälomaa. Juhannuksesta heinäkuun lopulle on hiljaista, joten pidän loman silloin. Suuria suunnitelmia ei ole, aion rau-hoittua mökillä ja golfkentällä. Nurmikentillä laitan puhelimen pois päältä.”

M

ikkeli

Liminka

Tiina Pietilä: Juhlanäyttely työllistää

Yritykselläni TiinaMarilla on nyt menossa 15. vuosi

ja olen juhlavuoden kunniaksi valmistanut keramiikkapajalleni näyttelyn helmiruukkuja. Kesä-hei-näkuu menee työn merkeissä, sillä liikkeellä on turisteja ja matkailijoi-ta, jotka pysähtyvät myymälässä. Juuri nyt myyn eniten mukeja, joihin on kirjoitettu Oulun mur-retta, esimerkiksi kysymys: Ookko nää pölijä? Niitä ostetaan esimer-kiksi tuliaisiksi muualla asuville oululaisille

Kesällä järjestän keskiviikkoisin savityöpajoja, joissa halukkaat pää-sevät ohjatusti kokeilemaan kera-miikan tekemistä. Lapset tykkäävät tehdä eläimiä, aikuiset koruja ja astioita. Saveen voi myös ikuistaa vauvan jalan- tai kädenjäljen.”

Syyskuun viidentenä päivänä juhli-taan yrittäjiä. Tänä vuonna Yrittäjän päivä on aivan erityinen, sillä yrittäjät

kutsuvat koolle kaupungin- ja kunnanvaltuustot kaikkial-la Suomessa allekirjoittamaan sitoumuksen yrittäjyyden puolesta.

Käytännössä sitoumus tarkoittaa sitä, että kunta ja yrittä-jät lupaavat kehittää kuntaansa yhdessä, jolloin yrityksil-lä on siellä hyvä toimia.

Pohjaa valtuustojen ja yrittäjien yhteistyölle on, sillä valtuustoissa vaikuttaa yli 2 000 yrittäjää, peräti 21,7 prosenttia kaikista valtuutetuista.

5.9.

K

uopio

a

K

Mikkeli

KUVA

ULJA

SVE

SA-M

ATTI

VÄÄ

RÄ

6 6/2013 • YRITTÄJÄSANOMATUUtiset


Paljon puhuttu tuo- tekehitysvähennys on toistaiseksi he- rättänyt vaatimat- tomasti mielen-kiintoa. Verohallin-

to on saanut vain yhden ennak-koratkaisupyynnön tutkimus- ja kehitystoiminnan väliaikaisen lisävähennyksen käytöstä. Tämä ainokainenkin ratkaisupyyntö on peruutettu.

Verohallinnolle tilanne on tul-lut pienoisena yllätyksenä. Ylitar-kastaja Tiina Rantalan mukaan t&k-vähennyksen ennakoitiin kirvoittavan ennakkoratkaisu-pyyntöjä.

– Aiheesta on tullut jonkin verran kyselyjä, joten odotim-me hakemuksia, koska kyseessä on uusi asia. Kyselyt keskittyivät siihen, millaista dokumentaa- tiota Verohallinto vaatii hank-keesta ja esimerkiksi työaikakir-jauksista.

Ohje viipynyt. Tulppaa saattaa selittää se, että Verohallinnon ohje t&k-vähennyksestä on val-mistumassa vasta alkukesästä. Sovellusohjeen laatiminen on ollut verottajalle työlästä, sillä lainsäädäntö on Suomessa uu-denlaista.

Ennakkoratkaisun pyytäjä on siis lakitekstin ja hallituksen esityksen varassa asiassa, jota PwC:n veroasiantuntija Kari Stenqvist luonnehtii monimut-kaiseksi ja tulkinnalliseksi. Hän arvioi yritysten aktivoituvan asiassa syksyllä.

– Ohjeessa tarvitaan selven-täviä esimerkkejä ja paljon. Toi-vottavasti verohallinto voi oh-jeessaan tuoda näitä riittävästi esiin.

Tekesin rahoituksen ohjauk-sesta ja tuesta vastaava johtaja Ari Grönroos arvioi vain harvo-jen yritysten hakevan t&k-vähen-nyksestä ennakkoratkaisua.

Kannuste on rakennettu niin, että sitä on lähtökohtaisesti tar-koitus hakea vasta veroilmoituk-sessa osana normaalia verotus-menettelyä.

Grönroosin mukaan näin toimivat hyvin todennäköisesti sellaiset yritykset, jotka jo har-joittavat t&k-toimintaa.

Miten tulkitaan? T&k-lisävä-hennys on voimassa vain vuosi-na 2013 – 2014.

PwC:n Stenqvist luonnehtii tukimuotoa yritysten kannalta järkeväksi, vaikkei maksimihyö-ty suuren suuri olekaan. Vähen-nyksen saadakseen yrityksen pitää tehdä perustutkimusta tai

teollista tutkimusta, rutiinin-omainen tuotteiden jatkokehit-tely ei riitä.

– Yrityksen suora rahallinen hyöty voi olla 80 000 euroa. Isoin intressi on hyvin menestyvillä teknologia-startupeilla, jotka voi-vat hyötyä merkittävästi kokoon-sa nähden.

Alun perin t&k-lisävähennyk-sen piti olla kolmivuotinen, mut-ta hallitus lyhensi keväällä kaut-ta vuodella.

– Lain lyhytaikaisuus yhdis-tettynä matalahkoon ylärajaan on suurin haaste. Tulkinnallinen kaksivuotinen laki on yrityksen kannalta hankala, lain olisi voi-nut ajatella olevan pidempiaikai-nen tai ylärajan suurempi, Sten-qvist tuumii.

Tekesin Grönroos korostaa ve-rotuen olevan joka tapauksessa erittäin tervetullut, sillä sen pitäi-si kannustaa aiempaa laajempaa yritysjoukkoa tutkimus- ja kehi-tystyöhön. Myös hän harmittelee tuen lyhytaikaisuutta.

– Yritysten kannattaa nyt no-peasti käynnistää t&k-projekteja vahvistamaan tulevaisuuden kilpailukykyään ja hyödyntää ra-jallisen ajan käytettävissä oleva vähennys.

Verohallinto elää toivossa sen suhteen, että yritykset nyt akti-voituisivat asiassa ja verottaja saisi joitakin ennakkoratkaisu-hakemuksia.

– Näkisimme vähän tilannetta kentällä ja millaisia tapauksia on tulossa, Rantala sanoo.

Hakemuksia nolla: T&k- vähennys vaarassa pölyttyäTulkinnanvaraisen vähennyksen lyhene-minen kaksivuotiseksi on yritysten kannalta ongelmallista.

Tavoitteena tuotekehityksen tukeminen• T&k-lisävähennystä voivat

saada osakeyhtiöt ja osuus-kunnat työntekijöidensä t&k-toiminnan palkkojen perusteena. Tarkoituksena on tukea tuotekehityksen tekemistä.

• Tutkimushankkeiden palkoista voi vähentää verotuksessa sata pro-senttia. Lisävähennyksen enimmäismäärä verovuo-dessa on 400 000 euroa, vähimmäismäärä 15 000.

• Lisävähennystä voi saada yritys, joka tekee perustutkimusta, teollista tutkimusta tai kokeellista kehittämistä, joilla tavoi-tellaan tiedon lisäämistä tai sen käyttämistä uusien sovellusten löytämiseen.

• Verokannustin on voimassa vuosina 2013 ja 2014. Sen arvioidaan vähentävän val-tion verotuloja vuositasolla noin 190 miljoonaa euroa.

JUHA TANHUA

> Riihimäellä laserhitsi puhuu. Esimerkiksi lämmönvaihtimia ja

kerroslevyrakenteisia suoja-tuotteita valmistavan Kenno Techin liiketoiminnan kehitys-johtaja Jouko Vallikari pitää t&k-lisävähennystä tervetul-leena piristyksenä tuotekehi-tystoiminnalle.

– Nuoren kasvuyrityksen kannalta ELY-keskuksen tuki ja Tekesin lainoitus on kuitenkin

toimivampaa. Etabloituneille yrityksille vähennys voi olla hyvinkin hyödyllinen.

Vaikka t&k-lisävähennyk-sestä ei nuorille yrityksille juu-ri hyötyä ole, Vallikari tuumii kannusteesta voivan koitua epäsuoria hyötyjä myös muil-le teknologiayrityksille. Hän arvioi, että Kenno Techille t&k -vähennyksen käyttäminen voisi olla mahdollista 2014.

T&k-vähennyksen 15 000

euron alarajaa Vallikari pitää pienten yritysten kannalta ongelmallisena.

– Siinä ei tarvitsisi olla alarajaa, mutta asialle on varmaankin byrokraattiset syynsä.

Suomen Yrittäjät esitti t&k-vähennykselle huomat-tavasti alhaisempaa alarajaa ja mallia, joka olisi tukenut paremmin kasvuvaiheessa olevia yrityksiä.

Periaatteessa käyttökelpoinen

hyvä lisä. Kenno Techin liiketoiminnan kehitysjohtaja Jouko Vallikari pitää t&k-vähennystä periaatteessa hyvänä, mutta pienille kasvuyrityksille hankalana. Taustalla Riku Ryhänen laserhitsaa.

isoin intressi on hyvin menestyvillä teknologia-startupeilla.

Kari Stenqvist

76/2013 • YRITTÄJÄSANOMAT UUtiset

Ajassa:

7/2013

Seuraava Numero ILmeSTYY 22.8.

Telkkarissa vilkkuu yrittäjiämTv3-kanavalla pyörii toinen tuotantokausi Suomes-sa on yritystä -dokumenttisarjasta, jossa yrittäjät kertovat omia kokemuksiaan ja pohtivat yrittäjille keskeisiä kysymyksiä.

Sarjaa tehtäessä kuvattiin yli sata yrittäjää eri puo-lilla Suomea. Katso mielenkiintoisia yrittäjätarinoita aina lauantaisin kesäkuun ajan.

Varaa paikkasi ajoissavaltakunnallisten yrittäjäpäivien verkkosivut on avattu.

Nyt kannattaa ilmoittautua mukaan, sillä kesäkuun loppuun asti osallistumis-maksu on edullisempi. Tapahtuman teeman, Ylitä rajasi, ympärille on koottu kattavasti ohjelmaa rajakaupan erityispiirteistä paikallisiin yrittäjäesimerkkeihin ja heidän menestystarinoihinsa.

Gaalan juhlapuhujaksi on lupautunut eu-komissaari Olli Rehn.

valtakunnalliset yrittäjäpäivät järjestetään Lappeen-rannassa 18.–20. lokakuuta. Ilmoittautumiset osoitteessa www.yrittajapaivat.fi.

Muista lomaillaKesä ja kärpäset ovat taas täällä!

Keskimäärin yrittäjä viettää kesälomaa 16 arkipäivää. Samalla 10 prosenttia ei ehdi lomailla laisinkaan.

muista, että bisneskin luistaa paremmin, kun on mieli virkeänä.


Kutsuitko joukon asi-akkaitasi markki-nointitilaisuuteen? Tarjositko kahvia ja pullaa? Nyt saat teh-dä pullakahveista

alv-vähennykset, sillä korkein hal-linto-oikeus on muuttanut edus-tus- ja markkinointikulujen rajan-vetoa. Kutsuvieraille järjestettyjen markkinointitilaisuuksien tavan-omaisia tarjoiluja ei enää katsota edustuskuluiksi.

– On siirrytty siihen suuntaan, että kohdennettu markkinointi on mahdollista, ja voidaan järjestää tavanomaista ja kohtuullista tar-joilua, vaikka väki on kutsuttua, selvittää Deloitte & Touche Oy:n arvonlisä-veroasiantuntija Harri Huikuri.

KHO on keväällä tehnyt ratkaisun oppikirjayhtiön opetta-jille järjestämien markkinoin-titilaisuuksien ja lääkeyhtiön lääkäreille järjestämien lääke-esit-telytilaisuuksien tarjoilujen alv-vähennyskelpoisuudesta.

– Edustamisen alue on kaven-tunut, ja KHO:n viimeaikaiset ratkaisut ovat vieneet tilannetta verollista liiketoimintaa ymmär-tävään sekä yrittäjämyönteisem-pään suuntaan, Huikuri sanoo.

Dokumentoi hyvin. Huikuri kuitenkin muistuttaa, että selvät edustusmenot, esimerkiksi asiak-kaiden tai sidosryhmien kanssa

Edustuksen ja markkinoinnin rajanveto liikahti piirun

oikeus puhui. Korkeimman hallinto-oikeuden tuoreet päätökset tekevät useista aiemmin alv-vähennyskelvottomista edustustilaisuuksista vähen-nyskelpoista markkinointia.

> Verohallinto teki viime vuonna 3 151 verotarkastusta, kun vuonna 2011 tarkastuksia tehtiin vielä

3 428. Apulaisjohtaja Raija Seppälän mukaan vähennys johtuu osittain panostamisesta hallituksen harmaan ta-louden torjunnan kärkihankkeen mukai-sesti pitkäkestoisiin harmaan talouden tarkastuksiin. Harmaaseen talouteen liittyvissä tapauksissa tarkastaja joutuu monesti esimerkiksi osallistumaan oikeudessa järjestettävään suulliseen käsittelyyn.

Tänä vuonna tarkastusmäärä ei Seppälän mukaan ole kääntymässä kasvuun. Lähivuosina verohallinnon tavoitteena on lisätä tarkastusten kat-tavuutta myös niiden yritysten piiris-sä, joista ei harmaata taloutta epäillä löytyvän. Seppälä sanoo, että verotarkastajat saattavat tulevaisuudessa tehdä tällai-siin yrityksiin nykymallia kevyempiä tarkastuksia, joilla pyritään ohjaamaan yrityksiä hoitamaan velvoitteensa oikein.

Verotarkastusten määrä vähentynyt

KHo:n tuoreet päätökset tekevät useista aiemmin alv-vähennys- kelvottomista edustustilaisuuk-sista vähennys-kelpoista markki-nointia.

Tunnistettava muutos.

Muutos näkyy asiakkaille ja vaikuttaa tulokseemme.

Huoneistokeskuksen koulutuspäällikkö Tarja Määttä-Heinonen näkee, miten yritykselle räätälöity Kiinteistönvälitysalan ammattitutkinto lisäsi intoa ja antoi varmuutta työn tekemiseen.

Yritykselle räätälöity koulutusOnnistunut koulutus muuttaa yksilöiden tekemisen tapaa. Heidän kauttaan koko liiketoiminta kasvaa kannattavalla tavalla.

Lue lisää asiakascasesta: markinst.fi/yrityskoulutus

Teemme mielellämme yrityksellenne räätälöidyn tarjouksen!

markinst.fiMarkkinointi-instituutti on nyt yrityspäättäjien mielestä koulutusalan kirkas ykkönen. (TEP 2012 -yrityskuvatutkimus, Taloustutkimus Oy)

suoritetut vapaamuotoiset illan-vietot on syytä edelleen jättää vähentämättä, koska niihin puu-tutaan varmasti mahdollisessa ve-rotarkastuksessa.

– Jos ilmenee, että kokouskulu-tilille on viety selkeitä edustusku-luja, ne jälkiverotetaan.

Tulkinnanvaraisissa tilanteissa yrittäjältä olisi hyvä löytyä vero-tarkastajalle muutakin kuin os-tolasku, Huikuri vinkkaa. Kuittei-hin liittyvien kutsutilaisuuksien markkinoinnillinen luonne olisi hyvä selväksi tilaisuuden ohjel-man sekä kutsujen välityksellä.

Edustuksen ja markkinoinnin rajanveto on monesti vaikeaa ja tulkinnanvaraista. Asia nousee säännöllisesti esiin verotarkas-tusten yhteydessä, vaikkei edus-tuskulujen tarkastaminen Vero-hallinnon mukaan painopistealue olekaan. Viime vuonna verotar-kastuksissa pantiin maksuun 1,8 miljoonan euron edestä alv-vähen-nyksiä, jotka liittyivät edustusme-noihin.

Tulevaisuudessa alv-vähen- nyskelvottomien edustuskulujen ja vähennyskelpoisten markki-nointikulujen rajanvetojen käynti saattaa lisääntyä, sillä edustuskuluja ei vuonna 2014 voi enää lainkaan vähentää yritysverotuk-sesta. Ylitarkastaja Tanja Liima-tainen ei kuitenkaan usko muu-toksen aiheuttavan verottajan kannalta merkittävästi seuraa-muksia.

utsuitko joukon asi-akkaitasi markki-nointitilaisuuteen? Tarjositko kahvia ja pullaa? Nyt saat teh-dä pullakahveista

alv-vähennykset, sillä korkein hal-linto-oikeus on muuttanut edus-tus- ja markkinointikulujen rajan-vetoa. Kutsuvieraille järjestettyjen markkinointitilaisuuksien tavan-omaisia tarjoiluja ei enää katsota

– On siirrytty siihen suuntaan, että kohdennettu markkinointi on mahdollista, ja voidaan järjestää tavanomaista ja kohtuullista tar-

päätökset tekevät useista aiemmin

edustustilaisuuk-

kelpoista markki-

suoritetut vapaamuotoiset illanvietot on syytä edelleen jättää vähentämättä, koska niihin puututaan varmasti mahdollisessa verotarkastuksessa.

tilille on viety selkeitä edustuskuluja, ne jälkiverotetaan.

yrittäjältä olisi hyvä löytyä verotarkastajalle muutakin kuin ostolasku, Huikuri vinkkaa. Kuitteihin liittyvien kutsutilaisuuksien markkinoinnillinen luonne olisi hyvä selväksi tilaisuuden ohjelman sekä kutsujen välityksellä.

rajanveto on monesti vaikeaa ja tulkinnanvaraista. Asia nousee säännöllisesti esiin verotarkastusten yhteydessä, vaikkei edustuskulujen tarkastaminen Verohallinnon mukaan painopistealue olekaan. Viime vuonna verotarkastuksissa pantiin maksuun 1,8 miljoonan euron edestä alv-vähennyksiä, jotka liittyivät edustusmenoihin.

nyskelvottomien edustuskulujen ja vähennyskelpoisten markkinointikulujen rajanvetojen käynti saattaa lisääntyä, sillä edustus-kuluja ei vuonna 2014 voi enää lainkaan vähentää yritysverotuksesta. Ylitarkastaja


Kysymys: Danske Finance on lähettänyt asiakkainaan oleville yrityksille laskun pankkiveros-ta. Miksi toimitte näin, Danske Financen toimitusjohtaja Juha Hammarén?

Vastaus: Valtion pankeilta peri-mä pankkivero tulee asiakkaiden maksettavaksi jollain tavalla. Mie-lestämme laskun lähettäminen oli kaikkein läpinäkyvin ja selvin tapa. En tiedä, oliko se oikea vai väärä tapa, mutta sen valitsimme. Lasku perustuu aiheuttamisperiaattee-seen: pankki on maksanut veron vuodenvaihteen riskipääoman vastuukannan mukaan. Asiakas näkee laskusta selvästi, mistä se on omalla kohdalla aiheutunut.

Kysymys: Laskujen epäselvä ulkoasu herätti hämmennystä ja epäilyjä valelaskuista. Mitä tapahtui?

Vastaus: Osassa laskutusta väärä järjestelmäkoodi aikaansai virheellisen tulostuksen. Virheen syy on nyt selvitetty. Virheellisesti tulostetun laskun saaneille on lä-hetetty pahoitteluilmoitus ja uusi selitysosa. Emme hakeneet tällä huomiota, kyseessä oli inhimilli-nen virhe, jollaista ei tietenkään saisi sattua.

Kysymys: Millaista palautetta olette saaneet laskuista asiakkail-tanne?

Vastaus: Jonkin verran on kyselty pankkiverosta ja laskujen perusteesta. Meillä oli puhelinneu-vonta järjestettynä kysymyksiä varten, mutta puheluja tuli yllät-tävän vähän. Kyselyt ovat olleet asiallisia, vaikka kukaan ei tieten-kään ole ollut laskun saadessaan tyytyväinen. Laskun kymmenen euron toimitusmaksusta on tullut palautetta, tältä osin olisi ehkä tul-lut enemmän käyttää harkintaa. Tässä vaiheessa on ennenaikaista kommentoida, onko pankkiveron laskutuksen seurauksena tullut asiakasmenetyksiä.

2

3

1

Juha Hammarén

Evi: Tuotepakkaus omaa suunnittelua

SuoratLäpinäkyvyys laskujen perusteena

Riikka [email protected]

tuotepakkauksen väi- tetty jäljittely on jälleen aiheuttanut oikeuskä-sittelyn markkinaoi-keudessa. Tällä kertaa

kyseessä ovat smoothietuotteet.Markkinaoikeus käsittelee vuo-

sittain 30 kuluttajatuotteita kos-kevaa juttua. Orjallisen jäljittelyn nojalla hakemuksia oikeuteen teh- dään melko vähän. Aiempi tapaus koski suksia ja on marraskuulta.

Markkinaoikeuden toukokuisen päätöksen mukaan ruotsalaisen smoothievalmistajan Froosh Ab:n hakemus kieltovaatimuksesta suo-malaiselle Evi International Oy:lle hylättiin.

Hakemus perustui kilpailevan Froosh-tuotteen orjalliseen jäljit-telyyn ja maineen oikeudettomaan hyödyntämiseen. Hakemusta ajet-tiin sopimaton menettely elinkei-notoiminnassa -lainkohdan nojal-la. Se, mikä elinkeinotoiminnassa on sopimatonta ja mikä sopivaa, ei ole mustavalkoista.

– Kuinka voit todistaa tuoma-reille, että tuotteesi on hyvin tun-nettu? Tuotettamme on myyty Suomessa viisi vuotta, esimerkiksi R-kioskeilla ja ABC-asemilla, kertoo Frooshin toimitusjohtaja Brendan Harris.

Tuotteen ulkomuodon voi suoja-ta, jolloin välttyy tämänkaltaisilta tuotteen jäljittelyepäilyiltä. Malli-oikeudella voidaan suojata muun muassa pakkaus. Mallioikeus rekis-teröidään Patentti- ja rekisterihalli-tuksessa, jos oikeus myönnetään hakijalle.

Tunnettuus markkinoilla. Froo-shin ja sen entisen jakelijan Evin

riitatapaus herättää hylkäävästä päätöksestä huolimatta kysymyk-sen tuotteen tunnettuuden merki-tyksestä jäljittelyn todistamisessa. Evi International on vuonna 1986 perustettu perheyritys.

Mistä oikein on kyse? Evi International toimi yksinoi-

keudella Froosh-smoothietuottei-den jakelijana vuodesta 2008 maa-liskuuhun 2012 saakka. Froosh AB päätti tuolloin lakkauttaa so-pimuksen jakelijansa kanssa, ja perustaa oman maaorganisaation Suomeen alkuvuodesta 2012.

Evi toi markkinoille Mehuiza-tuotemerkkiä kantavan smoothie-pullon pian jakelusopimuksen päätyttyä keväällä 2012. Froosh oli Eviin yhteydessä ennen oikeudelle tehtyä hakemusta, mutta sopua ei syntynyt. Froosh AB haastoi enti-sen jakelijansa markkinaoikeuteen kesällä 2012. Hylkäävä päätös tuli 7. toukokuuta. Frooshilla vain tavara-merkki on rekisteröity.

Muun muassa Kuluttajaviraston Kuluttaja-lehti (1/2013) erehtyi se-koittamaan kiistan osapuolina ole-vat smoothietuotteet tekemässään välipalavertailussa: tekstissä kerro-

Tunnettuus todistettavaTuotepakkauksen väitetty jäljittely on jälleen aiheuttanut oikeuskäsittelyn markkinaoikeudessa. Kyseessä ovat smoothietuotteet.

RiiTa. Froosh Ab:n toimitusjohtaja Brendan Harris ihmettelee sitä, että markkinaoikeus sivuutti heidän todistusaineistonsa, ja ratkaisi asian pääosin tuotteen tunnettuu-den tai sen puutteen nojalla.

Mallioikeus suojaa• Mallioikeus, joka voi olla voimassa enintään 25 vuotta, edellyttää

syntyäkseen rekisteröintiä. Tästä poikkeuksena on EU-aluetta kos-keva rekisteröimättömän yhteisömallin suoja, joka on voimassa kol-men vuoden ajan päivästä, jona malli on tullut ensimmäistä kertaa tunnetuksi EU:ssa. Rekisteröimätön yhteisömalli tarjoaa suojan vain suoraa kopiointia vastaan, kun rekisteröidyn mallin suoja kattaa myös laajemmin muodon jäljittelyn muunnoksin. Rekisteröinti on mahdollista, jos malli on uusi ja yksilöllinen.

taan Mehuizasta (Evi International) ja kuvassa on Froosh-pullo.

Pienet ja isot eri asemassa. Frooshin Harrisilla on laaja koke-mus elintarvikealalta ja brändeis-tä kansainvälisesti, muun muas-sa Coca Colan leivissä. Hän nosti markkinaoikeuden päätöksestä erityisesti esille sen, että oikeus jätti yrityksen todistusaineiston katsomatta, sillä oikeuden mu-kaan orjallisen jäljittelyn toteen näyttäminen edellyttää, että tuote on hyvin tunnettu Suomessa.

Tässä tapauksessa markkinaoi-keus ei siis nähnyt tuotejäljittelyä.

– On mahdoton ajatus, että laki koskisi vain Unileveriä, Coca Colaa

ja Carlsbergiä. Miksi pk-yritykset ei-vät saa suojaa markkinaoikeudessa jäljittelyltä? Harris kysyy.

Froosh on ollut yhteydessä EU:n kilpailukomissioon ja pyytää heiltä tarkastusta asiassa. Lisäksi ruotsalainen yhtiö sanoo vievänsä riita-asian korkeimpaan oikeuteen kesällä.

Markkinaoikeus totesi päätök-sessään, ettei Froosh ole toimitta-nut kaikkia mainitsemiaan brän-ditietoisuuteen liittyviä asiakirjoja oikeudelle. Oikeuden mukaan huo-mattava markkinaosuus voi osal-taan osoittaa tuotteen tunnettuut-ta. Erityisesti silloin, jos tuotteen markkinaosuus on ollut vuosia hyvin korkea.

PEKKA SIPOLA

> Tällä hetkellä Suomen markkinoilla on noin 17 – 18 eri merkkistä

smoothietuotetta. Kahden smoothievalmistajan, Frooshin ja Evi Internationalin, riitatapaus ei ole poikkeuksellinen. Orjallista jäljittelyä koskevia korkeimman oikeuden ratkaisuja on olemassa vain yksittäisiä.

Evi Internationalin toimitus-johtajan Vesa Väyrysen mukaan

ruotsalaisen Froosh-tuotteiden Suomessa saama jalansija on perustunut Evin myyntiorgani- saation ja asiakaskunnan hyö-dyntämiseen. Evi kertoo vastauk-sessaan, että yhtiön myymien ja markkinoimien Mehuiza-smoothietuotteiden pakkauksen ulkonäkö on itsenäisen suunnit-telutyön tulos.

– Tuotteen tunnettuus ja omaperäisyys ratkaistaan aina

tapauskohtaisesti, sanoo markki-naoikeustuomari Pasi Yli-Ikkelä.

– Olemme ruotineet tapausta jo perin pohjin ja haluamme jatkossa keskittyä ainoastaan työntekoon, kertoo puolestaan Vesa Väyrynen.

Froosh joutuu markkina-oikeuden päätöksen mukaan maksamaan Eville korvauksena oikeudenkäyntikuluista noin 60 000 euroa.

DAnS

KE B

AnK


Osaajista kova pulaSuomalaisilla työnantajilla on eni-ten vaikeuksia täyttää työpaikkoja kädentaitoja vaativilla ammattialoil-la, kertoo ManpowerGroupin kysely.

Pulaa on muun muassa raken-nusalan ammattiosaajista, putki-miehistä, sähköasentajista ja hitsaajista. Toiseksi vaikeinta työn-antajien oli löytää autonkuljettajia ja kolmanneksi vaikeinta myynti-edustajia.

Maailmassa vallitsee jatkuva pula osaavasta työvoimasta. Suo-messa työnantajista 27 prosenttia koki selvityksen mukaan juuri oikean osaamisen löytämisen haasteelli-seksi, kun taas maailmanlaajuisesti samaa mieltä oli 35 prosenttia työnantajista.

– Työnantajat palkkaa-vat yhä useammin muun-tautumiskykyisiä työnte-kijöitä, jotka sopeutuvat

organisaatioiden tarpei-siin, sanoo ManpowerGroupin Suomen-toimitusjohtaja Leena Munter.

Yritykset kouluttavatkin yhä useammin työntekijöitään uusiin tehtäviin.

Henkilö- tietojen suoja vahvistuuYritysten ja asunto-osakeyh-tiöiden vastuuhenkilöiden henkilötunnuksen loppu-osan saa kaupparekisteristä vastaisuudessa vain perustel-lusta syystä.

Vastuuhenkilöiden tarvit-see ilmoittaa rekisteriin ko-tiosoitetietojen sijasta pelkkä kotikunta. Lain on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2014 alussa.

Uudistuksen tavoitteena on vahvistaa yksilön oikeus-turvaa ja turvallisuutta. Lisäksi se yhdenmukaistaa hallinnon menettelytapoja, sillä vastaavien henkilötie-tojen luovutusta muista rekistereistä on jo rajoitettu. Viranomaisten tiedonsaantia ehdotus ei kavenna.

Todistus: Tänne syntyvät työpaikatUudet työpaikat syntyvät tut-kimuksen mukaan pääasias-sa hyvin pieniin, kasvujanoi-siin yrityksiin.

Uusiin työpaikkoihin rekrytoidaan eniten työssä jo olevia, mutta opiskelijoiden ja koululaisten osuus on selvästi suurempi kuin muis-sa rekrytointitilanteissa. Yritykset palkkaavat myös työttömiä melko paljon eli neljänneksen.

Tiedot ilmenevät työ- ja elinkeinoministeriön analyy-sista ”Minne ja miten uudet työpaikat syntyvät”, joka perustuu Tilastokeskuksen kaikkiaan 8 415 työnantajalta keräämiin tietoihin vuodelta 2011.

Kaikesta rekrytoinnista 45 prosenttia oli työvoiman hankintaa uusiin työpaik-koihin.

Työvoiman hakukanavina työnantajat käyttävät eniten epävirallisia henkilöyhteyk-siä ja sisäistä hakua, seuraa-vaksi eniten työ- ja elinkeino-toimistoa, omia verkkosivuja ja lehti-ilmoitusta.

Tuttu brändi etsii yrittäjiäIsku aikoo vahvistaa myynti-ketjunsa yrittäjävetoisuutta, ja tarjoaa usealla paikka-kunnalla kauppiashenkiselle yrittäjälle mahdollisuutta lähteä vetämään Iskun ku-luttajakaupan myymälää.

85-vuotiaan perheyrityk-sen oma myyntiverkosto muodostuu 27 myymälästä.

Iskun omiin kauppapaik-koihin haetaan yrittäjiä seuraaville paikkakunnille: Kuopio, Rovaniemi, Kotka, Kouvola, Hämeenlinna, Lap-peenranta, Kajaani, Vaasa, Varkaus, Mikkeli, Seinäjoki, Tornio, Pori sekä Hyvinkää.

1 107Tilastokeskuksen tietojen mukaan tammi-huhtikuussa pantiin vireille 1 107 konkurssia. Konkurssien määrä kasvoi 6,5 prosenttia viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna.

Osaajista kova pulaMaailmassa vallitsee

jatkuva pula osaavasta

messa työnantajista

selvityksen mukaan juuri oikean osaamisen löytämisen haasteelli-seksi, kun taas maailmanlaajuisesti

vat yhä useammin muuntautumiskykyisiä työnte

organisaatioiden tarpeisiin, sanoo ManpowerGroupin Suomen-toimitusjohtaja Leena Munter

Yritykset kouluttavatkin yhä


Kasariklassikkojen kauppamiesKoulukurssilla perustettu RikuCo myy käytettyjä konsolipelejä. Valikoimaa löytyy 80-luvun Nintendo-klassikoista nykylaitteiden peleihin. Nuori yrittäjä uskoo mielenkiinnon nostalgisiin videopeleihin vain kasvavan. Tarkoituksena on kasvaa Pohjoismaiden suurimmaksi klassikkopelien kauppiaaksi.

Minkä pelin haluaisit löytää?

Yritän kartuttaa kokoelmia-ni täydellisiksi, eli hankkia

kaikkia tietylle laitteelle julkaistuja pelejä. Parhaillaan etsin peleistä versioita, jotka on julkaistu vain Saksassa,

Ranskassa tai Italiassa.

Yrittämisen ohella opiskelet

täysipäiväisesti. Ehditkö pelata?

Kyllä, se on minulle rentou-tumistapa. Minulla on 3 000 pelin yksityiskokoelma, joten

siihen nähden ehdin pelata liian vähän.

Voiko unohdetusta

80-luvun konsolipelijem-masta löytyä aarre?

Todella harvinaisesta pelistä tai laitteesta voi saada 500 euroa, mutta

harvinaisuuksia on luonnollisesti vähän liikkeellä. Vanhojen pelien hinnat

lähtevät viidestä eurosta – keräilijälle pelillä on eniten arvoa, kun tallella

on hyväkuntoinen alkuperäis-pakkaus.

Mikä on suosikkipelisi?

Vietin lapsuudessani eniten tunteja Nintendo Gameboyn Pokemon-pelisarjan kanssa. 1990-luvun lopulla alkanut pelisarja saa vieläkin jatko-

osia. Klassikot tuntuvat pitävän pintansa.

Kuka ostaa 80-luvun konsolipelejä?

Asiakkaitani ovat keräilijät, peliharrastajat sekä ne, jotka ovat

nuorina pelanneet konsolipelejä ja nyt haluavat hankkia vanhat suosik-

kinsa takaisin. Heidän joukkonsa kasvaa, alan retrobuumi on vasta

alkamassa. Joillakin homma etenee sitten keräilyksi

asti.

Mistä sait ajatuksen ryhtyä pelikauppiaaksi?

Opiskelen yhdistelmätutkintoa Liikemiesten kauppaopistossa,

jonka Vuosi Yrittäjänä -kurssista homma syksyllä lähti. Olen jo nelisen vuotta keräillyt pelejä ammattimaisesti, ostanut ja myynyt, joten ajattelin kokeil-

la, millaista tämä olisi yrittäjänä.


Kuka? Riku KorhonenIkä: 17, täyttää heinäkuussa 18. Yrityksen omistaa toistaiseksi Korhosen isä, mutta kesällä tehdään sukupolvenvaihdos.Työura: Ennen yrittäjyyttä Korhonen työskenteli osa-aikaisesti logistiikka-alalla.Perhe: Isä, äiti ja isosisko.Motto: Pärjätäkseen täytyy uskoa itseensä, toteuttaa itseään sekä asettaa itselleen tavoitteita.

juttu- tuulella

ALEKSI POUTANEN


Kaikki Helsingin pörssiyhtiöttaskussasi koko kesän.

Lataa uudistunut Kauppalehden Windows Phone -sovellus puhelimeesi ja seuraat vaivatta kesän tulosjulkistuksia ja taloudentärkeimpiä tapahtumia missä liikutkin.

Sovelluksessa lisäksi mm.• päivän Kauppalehti kätevästi selailtavana digilehtenä• Kauppalehden verkkopalvelun uutiset

Maksuton Windows Phone –sovelluksemme on entistäkin kattavampi

LATAA MAKSUTTA

Windows Marketplace -sovelluskaupasta.

Ei vaadi rekisteröitymistä.

Kauppalehden Windows Phone -sovellus on toistaiseksi käytössäsi maksutta. Tutustu tarkemmin www.kauppalehti.� /mobiili.

UUTTA!


Kesätyö omaan pussiinJyväskyläläis-opiskelijoiden osuuskunta yrittää sauna-lautalla.

Hanna-Kaisa Hämäläinen


Hieman eri-laisen kesä- työn on juu-ri aloittanut kapteeni Sa- muel Sauk-

konen. Nuorukainen ohjas-taa kesäkauden Jyväskylän Jyväsjärvellä seilaavaa sau-nalauttaa, yrittäjäpohjalta. Aluksen liiketoimintaa pyö-rittää osuuskunta, jonka jäsenet ovat Jyväskylän am-

tuumii, että juuri osuuskun-ta oli ratkaiseva kesäsuunni-telmien hahmottumisessa. Ilman sitä vaihtoehtona olisi todennäköisesti ollut palk-katyö kaupan alalla.

Teoriapohja kunnossa. Saunan kipparoimista var-ten Saukkosen piti käydä saaristolaivuri- ja vuokrave-nekurssit. Maksimissaan 12 asiakas-ta vetävälle lautalle odote-taan esimerkiksi juhlaseuru-eita ja työporukoita.

– Tuntuihan se vähän has-sulta opiskella tätä varten kompassiheittojen korjaa-mista, mutta kortista voi olla myöhemmin hyötyä.

Projektissa on mukana aktiivisesti myös markki-nointivastaava Henry Vesin, joka on myös sivutoiminen it-alan yrittäjä.

– Totesin, että olisi mu-kava kokeilla välillä elämys-matkailua. Odotan oppivani uutta etenkin asiakkaiden

kanssa toimimisesta.Vesin arvelee, että olisi

hankkinut kesätienestinsä joka tapauksessa yrittäjänä,

joko osuuskunnan muissa projekteissa tai omassa yri-tyksessään. Yrittäjyydessä miestä viehättää vastuu

mattikorkeakoulun Tiimi-akatemian ensimmäisen vuoden opiskelijoita. Aiem-min lauttasaunaa on läm-mittänyt vanhempien opis-kelijoiden osuuskunta.

– Kun tällainen tilaisuus tuli vastaan, päätin ottaa projektipäällikön työt vas-tuulleni, Saukkonen kertoo.

Saunalautta seilaa Jyväs-järvellä toukokuun puolivä-listä syyskuun puoliväliin. Kevätkaudella osuuskunta-laiset ovat tehneet markki-nointi- ja valmistelutöitä, Saukkonen sanoo.

– Yllättävän paljon on tullut pikkuasioita vastaan, esimerkiksi saunapuiden ja ruokatarjoilun hankintaa olen delegoinut.

Saukkosella ei ollut en-nen Tiimiakatemiaan tuloa yrittäjäkokemusta, mutta kiinnostusta toki löytyi. Hän

Aurinkoista säätä on tilattu koko kesäksi.

Henry Vesin

Petra Sippola, Isokyrö

Teemu Nikkanen, Vantaa Sumi Moreno, HelsinkiLasse Blomqvist, Lappeenranta

Kari Virtanen, Fiskars

Yhteistyössä:

suomessa on yritystäsuomessa on yritystä -dokumenttisarja jatkuu MTV3:lla kesäkuun alussa. Sarja antaa puheenvuoron pk-yrittäjille. Uudet työpaikat syntyvät Suomessa pääosin pieniin ja keskisuuriin yri-tyksiin, ja näiden yrittäjien vastuu työllistämisestä vain kasvaa. Sarja näyttää, millaista on pk-yrittäjän arki. Sen on tuottanut Franck Media yhteistyössä Suomen Yrittäjien ja sen aluejär-jestöjen kanssa. Katso esitysajat ja lisätietoja osoitteessa: www.yrittajat.fi/suomessa-on-yritysta

Miksi? Suomen Yrittäjien tavoitteena on, että yrittäjät ja kaikki kuntapäät-täjät saavat yhdessä aikaan pysyviä tuloksia kuntien elinkeinopolitiikassa ja elinvoiman turvaamisessa vaalikaudella 2013–2016. Kun yrityksillä on kun-nassa hyvät toimintaedellytykset, myös kunta menestyy.

Miten? Suomen Yrittäjien paikallisyhdistykset ja kuntien valtuustot kokoontuvat yhdessä allekirjoittamaan yrittäjyyssitoumuksen. Sitoumuk-sen avulla yrittäjät ja kunnat päättävät yhdessä kehittää kuntien elinvoimaa. Lue lisää www.yrittajat.fi/kunta

yrittäjyys luo elinvoiMaa!

yHDessä elinvoiMan PuolestaSuomen Yrittäjien paikallisyhdistykset

kutsuvat kuntien ja kaupunkien valtuustot koolle Yrittäjän päivänä 5.9.

136/2013 • YRITTÄJÄSANOMAT UUtisetLaivurit. Saunalauttaa kipparoivat Samuel Saukkonen (vas.) ja Henry Vesin odottavat kesälle keskimäärin yhtä keikkaa päivässä.

> Oppilaitokset ja koulut kaikuvat tyhjyyttään, kun

nuoret ovat siirtyneet ke-sälaitumille. Kesälaitumil-la ovat opettajatkin, mutta sivutoimisesti yrittäville koko kesä ei ole lomaa.

– Teen kesäloman alussa korjausompelu-töitä, jotka ovat jääneet roikkumaan. On aivan erilaista tehdä töitä silloin, kun ei ole opetusta, sanoo ompelunopettaja Päivi Malinen.

Linnatikki-yritystä pyörittävä Malinen on tyy-pillinen yrittävä opettaja. Tilastotietoa sivutoimisten opettajien määrästä tai ja-kaumasta eri kouluasteilla ei ole, mutta asiantunti-joiden näppituntuman mukaan heitä on etenkin toisen asteen oppilaitosten väessä.

– Perustin yrityksen vuonna 1995, kun oli vimma tehdä työtä oman ammattitaidon ylläpitämi-seksi, kertoo sisustusalan

ammattitutkinnon vastuu-opettaja Airi Riitinki-Sundqvist.

Aluksi sisustustekstii-lejä valmistanut opettaja on nykyään keskittynyt tila- ja taidetekstiileihin. Kesä merkitsee Riitinki-Sundqvistille aikaa keskittyä suunnittelu- ja valmistustyöhön sekä erilaisten käsityötapahtu-mien kiertämistä.

Malinen ja Riitinki-Sundqvist työskentelevät Hämeenlinnassa Am-mattiopisto Tavastiassa. Työnantaja arvostaa sitä, että opettajat kehittävät ammattitaitoaan yrittäjinä toimien. Opiskelijat hyö-tyvät siitä, että opettajalla on kokemusta asiakkaiden kohtaamisesta ja tilaustöi-den tekemisestä, Malinen arvioi. Hän korostaa, ettei aio viettää koko kesää ompelukoneen ääressä.

– Mutta jos joku pyytää tekemään tilaustyön, en sano, että olen nyt lomal-la, enkä tee.

Kesälomalla opettajille jää aikaa yrittää

omasta tekemisestä, joka tuo motivaatiota.

– Lähdemme kauteen luottavaisin mielin. Aurin-

koista säätä on tilattu koko kesäksi, Vesin murjaisee.

Kippari Saukkosen sormia syyhyttää alkuun teknisem-

pi kysymys.– Odotan innolla lautan

saantia vesille ja sen kokeile-mista, miten paatti liikkuu.

Monella yrittäjällä palkkaus mielessäJoka toinen helsinkiläinen pk-yrittäjä harkitsee rekry-tointia seuraavan puolen vuoden aikana.

Erityisen innokkaita työllistäjiä ovat yli 10 vuotta ja 2–3 vuotta toimineet 2–9 henkilöä työllistävät yritykset. Tulokset ilme-nevät Helsingin Yrittäjien Pestaamo-hankkeen rekry-tointitarvekyselystä, johon toukokuussa vastasi 443 yrittäjää.

Vastanneet yrittäjät työl-listäisivät vieläkin enem-män, mikäli he voisivat olla varmoja osaavan, oppimis-haluisen, sitoutuneen ja motivoituneen työvoiman saannista. Pientä yrittäjää askarruttaa myös rekrytoin-tiin menevä aika ja riskit.

Joka kolmas vastanneista yrittäjistä hakee varmasti tai mahdollisesti palkatun työntekijän sijaan kump-pania tai liiketoiminnan jatkajaa. Kumppanihakuun toivotaan nettiformaattia, jonka kautta kumppanit kohtaavat toisensa.

Omistajanvaihdostilan-teessa olevilla pk-yrittäjillä on myös kohtaanto-ongel-ma: mistä löytää yritystoi-minnalle jatkaja?

Keskity olennaiseen. Helpotamme yritystoimintaasi tarjoamalla sinulle ajankohtaisia neuvoja ja konk-reettista opastusta yritystoiminnan eri aihepiireistä.

www.yrittajat.fi/ratkaisuja

Ratkaisuja juuri sinulle, yrittäjä!

Elisa Maksupäätepalvelu on helpoin ratkaisu yrityksesi maksujen vastaanottamiseenMaksupäätepalveluvalikoimastamme löydät juuri sinun yrityksesi tarpeisiin sopivan ratkai-sun: Elisa Menevä sinulle, jolla kauppa käy siellä missä sinäkin ja Elisa Mainio kiinteään myynti-pisteeseen. Elisa Mukava sinulle, jolla on kiinteä myyntipaikka sekä laajakaista.

Skapat Energia – kilpailutettu sähkönhintaSkapat Energia Oy tarjoaa ilmaiseksi sähkön-hankintapalveluitaan nyt myös kotitalouksille ja pienasiakkaille. Suuremmille asiakkaille Skapat Energia Oy tarjoaa sähkönhankinta- ja energiatehokkuuspalvelut jäsenetuhintaan.

Mercedes-Benz ratkaisut yrittäjälleMercedes-Benz CharterWay on monipuolisia palvelu-ratkaisuja sisältävä kokonaisuus, joka tarjoaa järkeviä ja yksilöllisiä kuljetusratkaisuja nimenomaan yrittäjälle – aina tarpeen mukaan.

Nettinäkyvyys kerralla kuntoonFonecta Voima -kotisivupaketti on täyden palvelun tuote, jolla saat yrityksesi näkyvyyden ja löydettävyy-den kuntoon verkossa.

Työn vaarojen selvittäminenTyön vaarojen selvittäminen ja arviointi kuuluu jokaisen työnantajan tehtäviin.

RAVISTAJAT14 6/2013 • YRITTÄJÄSANOMAT


St1 Oy on varmasti jo-kaiselle suomalaiselle tuttu.

Alun perin Mika Anttosen perustama St1 harjoitti kuiten-

kin tukkukauppaa. Huoltoasema-toimintaan yhtiö laajeni vuonna 2000 hankkimalla St1-tuotemer-kin, josta tuli yhtiölle uusi nimi.

Muutokset ovat olleet nopei-ta, sillä nykyään konsernin liikevaihto on jo yli kuusi miljardia euroa.

Varsinainen kasvuharppaus ja ravistus tapahtuivat vuosina 2007 ja 2010 St1:n ostettua Esso- ja Shell-yhtiöt.

St1 toi etanolin markkinoille vuonna 2009, aluksi testiprojek-

tina. Vuodesta 2011 etanoliapolt-tonestettä on voinut ostaa St1:n ja Shellin asemilta eri puolilta Suomea. Alun hämmingin ja epäi-lysten jälkeen etanoli on vakiin-nuttanut asemansa yhtenä poltto-ainevaihtoehtona bensatankilla.

– RE85:n hinta on bensiiniä al-haisempi. Joka kilometriltä ja lit-ralta jää säästöä, alhaisemmasta energiapitoisuudesta huolimatta, painottaa St1 Oy:n toimitusjohtaja Mika Wiljanen.

Etanolipolttoainetta voi käyttää flexifuel-automalleissa.

Kotimaisesta raaka-aineesta. St1:n valmistamalle etanolipolt-tonesteelle on myönnetty koti-maisuudesta kertova Avainlippu-tunnus.

Etanolin tuotanto on eriytetty konsernissa St1 Biofuels -yhtiöön.

VTT ja St1 solmivat vuonna 2006 yhteisyrityksen etanolin valmis-tusteknologian ympärille. Seuraa-

vana vuonna St1 lunasti yhteisyri-tyksen itselleen. Yhtiö valmistaa etanolia eri raaka-aineista; van-himmissa laitoksissa käytetään kotimaisessa elintarviketeollisuu-dessa syntyviä jätteitä sekä tähtei-tä ja seuraavana mukaan tuli eril-liskerätty biojäte.

– Nyt suunnitteilla on laitos Kajaaniin, jossa etanolia tullaan tekemään kuitupohjaisista raaka-aineista, kuten sahanpurusta. Olki on myös hyvä tulevaisuuden raaka-aine, sillä sitä on saatavilla runsaasti.

Kajaanin etanolilaitoksen tuo-tantokapasiteetti on kymmenen miljoonaa litraa. Jos hanke etenee suunnitelmien mukaan, laitos valmistuu vuonna 2015 ja se tuo alueelle 25 työpaikkaa.

– Haluamme rakentaa meille tuotantolaitosten erikoisosaa-

St1 kasvoi nopeasti miljardiluokkaan

RAVISTAJAT

Haluamme rakentaa meille tuotantolaitosten erikoisosaamista, joka voi pitkällä aikajänteellä olla suomalainen vientituote.

Mika Wiljanen

Yhtiö tuo rivakasti markkinoille uusia polttoaineita ja tutkii uusia raaka-aineita etanolin valmistusproses-siin.

etanolia tanKKiin. Tänä vuonna meillä on operatiivisia kasvutavoitteita tuulivoiman ja uusien tuotantolaitosten rakentamisen saralla, valottaa toimitusjohtaja Mika Wiljanen.

Aleksi PouTAnen

Ravistajissa mukana:


1

2

3

Sekoita pakkaa! Äänestä suosikkiasi: www.ravistajat.fi

Ääniä annettu 5 747

1) Yrittäjäsanomat esittelee helmikuusta alkaen joka kuukausi yhden Ravistajat-yrityksen. Samalla asiantuntijaraati antaa perustelut yrityksen valinnalle.

2) Yrityksiä esitellään yhteensä kymmenen.

3) Yleisö voi edelleen ehdottaa mielenkiintoisia yrityksiä Ravistajat-listalle. Raati seuraa listaa koko vuoden. Samalla voi äänestää myös suosikkiyritystä: www.ravistajat.fi

4) Kovin Ravistaja valitaan vuoden kuluttua tammikuussa. Valintaan vaikuttavat äänet ja raadin näkemykset.

5) Aikaisemmin esitellyt yritykset: Juustoportti (helmikuu), Innojok (maaliskuu), Picosun (huhtikuu) ja Fira (toukokuu).

Näin Ravistajat- sarja etenee

5/10OSA

St1 kasvoi nopeasti miljardiluokkaanmista, joka voi pitkällä aikajänteellä olla suo-malainen vientituote.

St1:n tuotantoka-pasiteetti on tällä hetkellä 15 miljoonaa litraa etanolia Suomessa.

Polttonesteitä myydään yh-teensä 4,8 miljardia litraa. Näkö- piirissä on kysynnän lisäänty- minen etanolille, sillä Suomi on asettanut EU:ta tiukemman ta-voitteen uusiutuvan energian osuudelle liikenteessä, ja tavoitte-lee 20 prosentin osuutta vuonna 2020.

Jätepohjaisen etanolipolttoai-neen hiilidioksiditase on merkit-tävästi pienempi kuin fossiilisissa polttoaineissa. St1:n mukaan hei-dän RE85-polttoneste vähentää autoilun fossiilisia hiilidioksidi-päästöjä jopa 80 prosenttia.

– Meille tärkeää on oma tuotanto, joka mahdollistaa niin tuulisähkön kuin RE85-poltto-

aineen valmistami- sen. Haluamme myös, että meillä on vahva koko Suomen kattava verkosto niin yritys- kuin yksityisasiakkaille, Wiljanen tiivis-tää.

Yritys tuottaa myös S-ryhmän kanssa tuulivoimaa yhteisessä TuuliWatti-yrityksessä.

– Yhteiskuntavastuu näkyy teoissamme. Emme halua mennä alueille, jotka eivät ole kestäviä tai ovat eettisesti arveluttavia.

Ravistelu jokapäiväistä. St1:n pääkonttoriin on parhaillaan ra-kenteilla tuotekehityslaborato- rio. Tällä hetkellä laboratorio toi-

mii Jokioisissa. Nyt kehitysput-kessa on raskaan kaluston etano-lidiesel, joka ei ole varsinaisesti dieseliä.

– Haemme asioita, joita uskom-me kuluttajien tarvitsevan alalla. Tavoitteemme on toteuttaa uudis-tuksia nopealla tahdilla.

Yritys lanseerasi Shell-asemille asiakkaiden toiveesta palvelutank-kauksen syksyllä 2011.

Uusin tulokas Suomen 2 000 huoltoasemaa käsittäville markki-noille on GT-ketju, ja tarkoituksena on avata 50 asemaa tämän vuoden aikana.

Tänä vuonna Pitäjänmäen pää-konttorilla ei suunnitella yritys-ostoja. Idän markkinoiden suun-taan laajentumisesta kysyttäessä Wiljanen kertoo, ettei itälaajene-minen ole tällä hetkellä näköpii-rissä.

St1 pähkinänkuoressa• St1-konsernin liikevaihto

(Suomi, Ruotsi ja Norja) on noin 6,6 miljardia euroa. St1 Oy työl-listää 180 henkilöä Suomessa. Koko konsernissa työntekijöitä on noin 500.

• St1:n bensiinin markkinaosuus on samaa suuruusluokkaa niin Ruotsissa kuin Suomessa.

• Ensimmäinen TuuliWatin tuu-livoimala rakennettiin Poriin. Nyt voimaloita on 25 kappalet-ta. Vuonna 2009 Porin voimala edusti 75 prosenttia Suomeen rakennetusta tuulivoimasta.

• St1:llä on Ruotsissa lisäksi laaja laivojen tankkausliike-toiminta.

> Ravistajat-raatilaiset nostavat St1:n esiin oman tien kulkijana energia-alalla.

Raati valitsi St1:n kymmenen eniten toimialaansa ravistelleen yrityksen joukkoon, koska yritys vie toimialaa eteenpäin kehittämällä uusia ympäris-töä säästäviä energiatuotteita.

– Toiminnan lähtökohtana on koko ajan pidetty kannattavan liiketoimin-nan luomista, johon on liittynyt vahva panostus tekniseen kehittämiseen, kertoo Pasi Ketonen Itellasta.

Tekesin Ulla Hiekkanen-Mäkelä komppaa Ketosen näkemystä.

– St1 on esimerkki siitä, ettei toimi-alaa ravistamaan tarvita aina uutta startup-yritystä, innovatiivista kehittä-mistä voidaan tehdä myös yhdistämäl-lä vanha osaaminen, tahto uudistua ja tieteellinen yhteistyö, korostaa Elisan Kalevi Westerlund.

Finnveran Annamarja Paloheimon mukaan yritys edustaa aidosti niitä arvoja, joista puhuvatkin, eli uusiutuva energia. Tekesin Hiekkanen-Mäkelä nostaa esiin St1:n aktiivisena vaikutta-ja ja kumppanuuksien rakentajana.

– St1 toimii erittäin keskittyneellä ja säännellyllä toimialalla. Kuluttajien suuntaan toimialan ravistelu näkyy palvelun tuomisena takaisin huol-toasemille, huomioi Arto Kämppi Fenniasta.

– Merkittävä innovaatio on bioeta-nolin tuottaminen elintarvikkeiden jätteestä ja koko tuotantoprosessin ja logistiikkaketjun malli sen kaupalli-seen hyödyntämiseen, Kämppi jatkaa.

Westerlundin mukaan St1:n bioeta-nolin valmistuksen ympärille nousee vauhdilla etanolitehtaiden verkosto, joka tuo yhtiölle kilpailuetua sekä työpaikkoja.

Vastavirtaan innovatiivisesti

St1:n tuotantokapasiteetti on tällä hetkellä 15 miljoonaa litraa etanolia Suomessa. Kysyntä lisääntyy, sillä vuonna 2020 liikenteen polttoai-neesta 20 prosenttia pitäisi olla uusiutuvaa.

St1:n strategian keskiössä on mahdollisimman vähän hiilidioksidipäästöjä tuottavan energian valmistus ja myynti.

Yritysfilosofiana on, että kasvava yritys pärjää markkinoilla.

Kolme pointtia

Kalevi Westerlund

Ulla Hiekkanen-Mäkelä

Annamarja Paloheimo

Pasi Ketonen

Arto Kämppi


Bisnestä somesta• Minna Valtari on turkulaisen Someco Oy:n perustaja ja toimitusjohtaja.

Yhtiö toimii sosiaalisen median konsulttina ja kouluttajana. Someco esimerkiksi kouluttaa eri organisaatioiden asiantuntijoita hyödyntä-mään työssään sosiaalista mediaa sekä konsultoi yrityksiä liiketoimin-nan kehittämisessä sosiaalisen median avulla.

henkireikäSarjassa yrittäjät

kertovat intohimoisesta harrastuksestaan.


Puhelimeni piippaa niin arkena kuin viikonloppuna. Olen normaa-listi sosiaalisessa mediassa kiinni koko valveillaoloaikani ja tieten-kin yrittäjän pitää olla koko ajan tavoitettavissa. Purjehtiessa pääsen irrottautumaan, sillä avomerellä ei ole nettiyhteyttä. Se on minulle todella tärkeää.

Olemme lähdössä miesystäväni Antin kanssa kesäkuussa käymään veneellä Gotlannissa. Tutustuin purjehtimiseen hänen kauttaan. Ensimmäinen pidempi reissumme oli kesällä 2011 Tanskan kautta Norjaan tehty purjehdus, joka kesti kaksi ja puoli kuukautta. Se jännitti, vaikka olimmekin harjoitelleet purjehdusta parilla pienellä reissulla ja olin käynyt teoriaa läpi saaristo-laivurikurssilla.

Purjeveneellä liikkuessa voi periaatteessa lähteä mihin suuntaan vain, tutkiskella luontoa ja elää sen ehdoilla. Purjehtiminen on arjen vastakohta, eräänlainen pa-luu lapsuuden kesiin. Vaikka tämä kuulostaa kliseiseltä, purjehtiessa minulle matka on tärkeämpi kuin määränpää. On jännittävää, kun

näköpiirissä ei ole muita aluksia, horisontti on tyhjä. Pidän myös sii-tä, että purjehtiminen on ekologista.

Ensimmäiselle pidemmälle reissulle lähtiessäni jännitti hieman, kärsisinkö merisairaudesta. Vesillä oloon kuitenkin tottuu, vaikka Poh-janmeren kolmimetriset mainingit tuntuivat aluksi hurjilta. Kylmiltään se olisi tietenkin hurja tilanne.

Purjehtiessa mennään todella ilmojen ehdoilla, reitti pitää suun-nitella sääennusteiden mukaan. Olen kerran ollut tilanteessa, jossa myrsky pääsi yllättämään. Silloin opin, että kovassa merenkäynnissä on hyvä olla kannella ja nähdä ho-risontti, sillä veneen sisällä ei ollut ollenkaan mukavaa.

Yrittäjänä voin lähteä pidempään-kin reissuun varsinkin kesällä, kun Suomi hiljenee. En ole työni puo-lesta muutenkaan sidottu yhteen paikkaan. Tarvitsen vain läppärin, jolla pääsen verkkoon, kun olemme satamassa. Haaveena meillä on purjehtia Välimerellä tai Karibialla. Veneellämme voisi periaatteessa ylittää Atlantinkin. Käytännössä meidän pitäisi kuitenkin vuokrata vene paikan päältä tai päästä jo- honkin miehistöön gastiksi, sillä muuten reissu venyisi liian pitkäksi.

Minna Valtari:Purjehtiessa pääsen irrottautumaan

vesa-matti väärä

Yrittäjä matkustaa kevyesti, vaikka mukana on tuhdisti dataa.

*Esim. Elisa Mobiililaajakaistaliittymä Pro 5,65 €/kk, 12 kk:n jälkeen normaalihinta 11,30 €/kk, 24 kk sopimus, alv 0 %. Puhepaketti sis. 1000 min puhetta/kk norm. hintaisiin kotimaan puhelinnumeroihin ja matkapuhelinmaksun (mpm) ulkomaille soitettaessa. Ei sis. puheluita lisämaksullisiin palvelunumeroihin eikä yritysnume-roihin. Paketin ylimenevät puhelut 0,079 €/min. Puhepaketti sis. 50 kpl sms-viestejä/kk, paketin ylimenevät viestit 0,079 €/kpl. Mobiililaajakaista Plus: maksimi-nopeus 2 Mbit/s. Nopeuden tyypillinen vaihteluväli 0,4-2 Mbit/s, kohtuukäyttö 5 Gt/kk ja ylimenevä tiedonsiirto 5,50 €/alkava 5 Gt. Ulkomailla tehty tiedonsiirto ei sis. hintaan. Matkapuheluhinnat ulkomailla: EU+Venäjä soitto 0,20€/min, vastaanotto 0,05€/min (norm. 0,29€/min ja 0,08€/min). Tiedonsiirto ulkomailla: päivä-kohtainen hinta EU+Venäjä 5€/25Mt, ylimenevä tiedonsiirto 5€/alkava 25Mt (norm. 0,70€/Mt). Ei erillistä kuukausimaksua, hinnoittelu aktivoituu käytön mukaan. Muu maailma: matkapuhelu- ja datahinnoittelu hinnaston mukaan. Hinnat voimassa toistaiseksi. Kaikki hinnat alv 0 %, koskevat y-tunnuksellisia yrittäjäasiakkaita ja uusia sopimuksia.

Pakkaa reissuillesi mukaasi uusimmat Samsung-laitteet ja huolettoman edullista ulkomaan dataa, niin pidät työsi kevyesti käsillä sijainnista riippumatta.

Yrittäjäpalvelupisteet www.elisa.fi /ajanvaraus

010 19 13 19 (ark. 8-16.30, pvm/mpm) elisa.fi /verkkokauppa

(24 kk sop.) tai 399 € Alv 0 %16 60

€/kk(24 kk sop.)Alv 0 %3635

€/kk

Innovatiivinen uutuus suurella näytöllä. 4G-yhteensopiva.

• 1000 min puhetta/kk • 50 kpl tekstiviestejä/kk• Elisa Mobiililaajakaista 2M• Data EU:ssa ja Venäjällä 5 €/pv • Puhelut EU:ssa ja Venäjällä -30 % normaalista hinnastosta

Samsung Galaxy S4 + Elisa Idea Samsung Galaxy Note 8.0Käteen sopiva tablet-laite älykynällä ja kristallinkirkkaalla näytöllä. 4G-yhteensopiva. Toimitukset alkaen viikosta 24 – ennakkovaraa omasi heti!

*Tabletin ostajalle mobiililaajakaista-liittymä vuodeksi puoleen hintaan!


KYllÄ. Maailma menee paljolti eteen-

päin bisneksen ja rahan ehdoilla. Kasvuajatukseni lähtee siitä, että toteu-tamme kaikille hyvän

olon.

KYllÄ vÄhÄN. Meillä on potentiaa-

lia kasvaa, kun väestö ikääntyy. Se tarkoittaisi palvelumyynnin lisää-mistä, mikä edellyttää

enemmän työ- voimaa.

KASvu-hAluKKuuS. on

olennaista yrityksen tulevaisuuden kannalta. Kasvu vaatii ketterää reagointia ja vimmaista

työntekoa.

uSKAllAN. Kasvu löytyy oman

muotoilullisen idean kehittämisestä edelleen. Haluan keskittyä ikään-

tyviin ja erityisryh-miin.

Uskallatko kasvaa? Mistä kasvu löytyy?

Kaupungilla

Essi Yrjänä, Muotoilutoimisto Essi Yrjänä, Turku

Petri Salminen, Sales’ House Finland, Salminen & Tikka Oy ja AJ-tools

Jukka Kangasniemi, Optikko Kangasniemi Oy, Kankaanpää

Henna Uusilehto, Kynsistudio Pearl Nails, Turku

Tuttu ja turvallinen vetääSuomalaisyrityksiä kiinnostavat tu-tut ja turvalliset vientimarkkinat.

Kansainvälistymisen osalta yritysten suurin mielenkiin-to kohdistuu jo tällä hetkellä tärkeille vientimarkkinoille kuten Venäjälle, Ruotsiin, Kiinaan, Yhdys-valtoihin, Saksaan ja Norjaan. Esiin nousivat myös Japani, Intia ja Ukraina.

Team Finland -verkoston teettämästä selvityk-

sestä käy ilmi, että yritykset pitävät julki-sesti tarjottuja kansainvälistymispalveluja edelleen tärkeinä. Muun muassa ministeri-vetoisia vienninedistämismatkoja pidetään hyödyllisinä.

Ulkomaankauppaministeri Alexander Stubb kannustaa yrityksiä katsomaan kuiten-

kin myös niille markkinoille, jotka eivät tässä tutkimuksessa nousseet esiin.

– Hyvä esimerkki tästä on koko Afrikan manner.

15 700Yrittäjänaisten kansalaisaloit-teen vanhemmuuden kustannus-ten tasaamisesta on allekirjoit-tanut 15 700 ihmistä. Jotta aloite pääsisi eduskunnan käsittelyyn, se tarvitsee heinäkuun 23. päi-vään mennessä 50 000 allekirjoi-tusta.

tamme kaikille hyvän olon.

mistä, mikä edellyttää enemmän työ-

voimaa.

tulevaisuuden kannalta. Kasvu vaatii ketterää reagointia ja vimmaista

työntekoa.

tyviin ja erityisryh-miin.

Tuttu ja turvallinen vetääSuomalaisyrityksiä kiinnostavat tu-tut ja turvalliset vientimarkkinat.

Kansainvälistymisen osalta yritysten suurin mielenkiin-to kohdistuu jo tällä hetkellä tärkeille vientimarkkinoille kuten Venäjälle, Ruotsiin, Kiinaan, Yhdys-valtoihin, Saksaan ja Norjaan. Esiin nousivat myös Japani, Intia ja Ukraina.

Team Finland -verkoston teettämästä selvityk-Team Finland -verkoston teettämästä selvityk-Team Finland -verkoston teettämästä selvityk

sestä käy ilmi, että yritykset pitävät julkisesti tarjottuja kansainvälistymispalveluja edelleen tärkeinä. Muun muassa ministerivetoisia vienninedistämismatkoja pidetään hyödyllisinä.

Ulkomaankauppaministeri Stubb kannustaa yrityksiä katsomaan kuiten

kin myös niille markkinoille, jotka eivät tässä tutkimuksessa nousseet esiin.

– Hyvä esimerkki tästä on koko Afrikan manner.

debatti18 6/2013 • YRITTÄJÄSANOMAT

Muut lehdet

Lähetä [email protected]

|

Yrittäjä Mari LaaksonenHelsingin Yrittäjien hallituksen jäsen

Harmaan talouden torjunta tuo lisää verotuloja, tukee laillista yri-

tystoimintaa, turvaa yritysten reilun kil-pailun ja vahvistaa työllisyyttä. Miksi siis harmaa talous rehottaa palvelualoilla niin räikeästi? Miksi veronumeron käyttöä ei ole laajennettu koskemaan kaikkia pal-

velualan yrityksiä?

Myös omalla toimialallani siivousalalla on valitettavan paljon harmaata taloutta. Joka

neljännellä siivousyrityksellä on maksamattomia veroja. Tilaajavastuulaki velvoittaa tilaajan selvittä-

mään, että sopimuskumppani on hoitanut lainmukaiset velvoitteensa. Laista huolimatta valvontapaineet ovat kovat ja harmaa talous rehottaa. Rehellisenä yrittäjänä toivon, että jokainen tilaaja tarkastaa aina yrityksen taustat.

Tilaajalle maksuttomia hakupalveluita on useita. Miltä tämä kuulostaa?

Luin Yrittäjäsanomista, että lähes puolessa parturikampaamoista on harmaata

taloutta ja että se johtuu arvonlisäveron koro-tuksesta. Hienoa, että Suomen Hiusyrittäjät otti asian esille. Haluan leikkauttaa ja värjäyttää hiukseni rehellisellä kampaajalla. Mistä asiak-

kaana tiedän, onko toimiiko yritys rehelli-sesti?

Kaksintaistelu: Harmaa talous pilaa palvelualojen yrittäjien mainetta. Siivousyrittäjä Mari Laaksonen kysyy Suomen Hiusyrittäjien toiminnanjohtajalta Arja Laurilalta, mitä asialle voisi tehdä.

Yrittäjä Mari LaaksonenHelsingin Yrittäjien hallituksen jäsen

Harmaan talouden tuo lisää verotuloja, tukee laillista yri

tystoimintaa, turvaa yritysten reilun kilpailun ja vahvistaa työllisyyttä. Miksi siis harmaa talous rehottaa palvelualoilla niin räikeästi? Miksi veronumeron käyttöä ei ole laajennettu koskemaan kaikkia pal

velualan yrityksiä?

veroja. Tilaajavastuulaki velvoittaa tilaajan selvittämään, että sopimuskumppani on hoitanut lainmukaiset

velvoitteensa. Laista huolimatta valvontapaineet ovat kovat ja harmaa talous rehottaa. Rehellisenä yrittäjänä toivon, että jokainen tilaaja tarkastaa aina yrityksen taustat.

Tilaajalle maksuttomia hakupalveluita on useita. Miltä

Luin Yrittäjäsanomista, puolessa parturikampaamoista on harmaata

taloutta ja että se johtuu arvonlisäveron korotuksesta. Hienoa, että Suomen Hiusyrittäjät otti asian esille. Haluan leikkauttaa ja värjäyttää hiukseni rehellisellä kampaajalla. Mistä asiak

kaana tiedän, onko toimiiko yritys rehellisesti?

Ruuan verotuksen ei tarvitse

olla erityisen lievää, kos-ka ihmiset ostavat ruokaa

joka tapauksessa.VATT:n Juhana Vartiainen

Uudessa Suomessa

Pankeista lainatilanne ei ole

kiinni, sillä niillä on kykyä myöntää luottoja.

OP-Pohjolan Jari Tirkkonen Helsingin Sanomissa

alek

si p

outa

nen

Osakeyhtiöissä sairaan lapsen hoitoku-

lut ovat vähennyskelpoinen meno, mutta toiminimiyrityk-

sissä ei. Vähennysoikeuden pitäisikin koskea myös toimi-

nimiyrittäjiä.Keskustan eduskuntaryhmän

puheenjohtaja Kimmo Tiilikainen Suomenmaassa

Alakuloa on vaikea korjata koti-

maisin voimin, koska se on lähtökohtaisesti tuonti-

tavaraa. Tilanne on kroonistunut.

EK:n johtava ekonomisti Penna Urrila

Kauppalehdessä


Jalasjärven joutu-minen kriisikun-tien listalle on

otettu yrittäjien keskuudessa vastaan rauhallisesti. JAKK-asia on ollut täällä esillä jo pitkään, siihen ollaan mel-keinpä kyllästyneitä. Lähdetään siitä, että velat maksetaan pois, niin kuuluu tehdä.

Kunnan kanssa olemme tiiviissä yhteistyössä ja viestimme heille, että

Jalasjärvestä pitäisi tuoda positiivisia asioita esille. Täällä on hyviä yrityksiä ja erinomaisesti menestyvää maa- taloutta, hyvä yrittää, elää ja asua.

Juustoportilla sijaitsevassa myymä-lässäni tapaan matkailijoita, jotka ovat kuulleet asiasta. Heille kerron, että tämä ei vaikuta jalasjärveläisiin yrittä-jiin.

Katja KuusistoJalasjärven yrittäjien puheenjohtaja

Facebook-kommentit

Kysely

Yrittajat.fi: Kuukauden kommentti

Kustantaja Suomen Yrittäjien Sypoint Oy. Lehti ilmestyy 10 kertaa vuodessa ja postitetaan Suomen Yrittäjien jäsenille. Osoitteellinen levikki 93 000 kpl.

ISSN 1795-7982, Aikakauslehtien Liiton jäsen

ToimitusAnssi Kujala, vastaava päätoimittajaKimmo Koivikko, päätoimittajaHannu Hallamaa, toimittajaRiikka Koskenranta, toimittajaLotta Tammelin, toimittaja (vanhempainvapaalla)Raija Lehtonen, taittoAnna Lantee, avustaja

[email protected] p. (09) 229 221, f. (09) 2292 2999

Ulkoasu Marko Myllyaho

IlmoitusmyyntiAlma360 / Asiakasmedia | PL 356, 00101 Helsinki p. 010 665 2555 [email protected], www.alma360.fi

Tilaukset ja osoitteenmuutoksetSuomen Yrittäjät | PL 999, 00101 Helsinki p. (09) 229 221, [email protected]

Paino I-print Oy, Seinäjoki

Lehti ei vastaa • Ilmoituksen asuun tulleesta virheestä, joka johtuu lehdelle toimitetusta puutteellisesta tai virheellisestä aineistosta, epäselvästä käsikirjoituksesta, puhelimitse anne- tusta ilmoituksesta tai kieli- tai käännösvirheestä, jos teksti käännetään lehden toimesta ilman eri maksua. • Ilmoituksen poisjäämisen mahdollisesti aiheuttamasta va- hingosta, mikäli poisjääminen johtuu ilmoittajasta, tilaajasta, mainostoimistosta tai ylivoimaisesta esteestä. • Virheestä, joka käy selville ilmoittajalle toimitetusta korjaus- vedoksesta, jos ilmoittaja on vedoksen hyväksynyt sitä korjaa- matta, tai ei ole palauttanut vedosta kohtuullisessa ajassa. Lehti ei sitoudu ilmoitusten korjausvedosten toimittamiseen. • Lehdellä on oikeus kieltäytyä julkaisemasta ilmoitusta. Ilmoi-tuksen tilaaja vastaa lehteen nähden siitä, että lehdelle anne-tun aineiston julkaiseminen tapahtuu kenenkään tekijänoikeut-ta loukkaamatta sekä siitä, että ilmoitus on lakien, asetusten ja hyvien tapojen mukainen.

Palkkaatko kesätyöntekijöitä?

KYLLÄ

59%EN VIELÄ

TIEDÄ 0 %

Facebookin pikakyselyyn saatiin 39 vastausta.

PS.Toiminnanjohtaja Arja LaurilaSuomen Hiusyrittäjät ry

Hiusala poikkeaa muista harmaan talouden toimijoista siinä, että meillä on löytynyt

pimeää työtyövoimaa ja palkkoja vain yhdestä yrityksestä. Ehkä siksi meille ei ole esitettykään veronumerokäytäntöä. Meil-

lä esiintyy pääasiassa ohi myyntiä eli käteiset eurot eivät joissakin yrityksissä kirjaudu kirjanpitoon. Maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden määrä on viime vuosina lisääntynyt myös parturi-kampaamoissa. Se on tervetullutta ja jopa nostaa asiakaspalvelun tasoa. Sen sijaan kaikki maahanmuuttajataustaiset yrittäjät eivät

täytä lainsäädännön velvoitteita. Se saattaa johtua osin tietä-mättömyydestä, heikosta kielitaidosta tai lähtömaan

kulttuurista.

Hiuspalveluita tilaavat ja ostavat yksit- täiset henkilöt useimmiten tutulta kampaajalta,

joten asiakkaat tuskin ryntäävät tarkastamaan yrityksen taustoja. On kuitenkin syytä tarkastaa ainakin jälki-

käteen, jos esimerkiksi ei ole saanut kuittia. Jos yri-tyksellä on velvoitteita hoitamatta, kannattaa vaihtaa kampaajaa. Hiusyrittäjät odottavat malttamattomina tulevaa ”kuittipakkolakia”. Uskomme sen aktivoivan myös kuluttajat talkoisiin harmaata taloutta vastaan. Toivoisin myös, että ainakin kampaamopalveluita

asiakkailleen tilaavat julkiset toimijat, kuten palvelutalot ja terveyskeskukset, tarkastaisivat yrityksen taus-

tat ennen tilausta.

Katso heti, onko yrityksen ikkunassa tai ovessa Suomen Hiusyrittäjät jäsen 2013 -tarra. Se

kertoo, että yrittäjä on järjestäytynyt, valveutunut ja vastuunsa tunteva. Lisäksi ovessa voi olla Luotettava Kampaamo -tarra. Se kertoo,

että yritys on sertifioitu, ja Suomen Tilaajavastuu Oy on tarkastanut, että yrityksen velvoitteet on hoidettu. Sertifiointimahdollisuus on hiusalalla aivan uutta. Jos ovessa on ”meillä kelpaa vain käteinen” -lappu, älä astu sisään! Kun saat maksaessasi asianmukaisen kuitin pyytämättä, tiedät asioivasi yrityksessä, joka hoitaa velvoitteensa. Pankkikorttitosite ei riitä.

Jos et saa kuittia pyytämälläkään, pitäisi hälytyskellojen alkaa soida, samoin jos palveluiden hinnat ovat huomattavasti halvemmat

kuin lähistön muissa parturi-kampaamoissa.

Toiminnanjohtaja Arja LaurilaSuomen Hiusyrittäjät ry

muista harmaan talouden toimijoista siinä, että meillä on löytynyt

pimeää työtyövoimaa ja palkkoja vain yhdestä yrityksestä. Ehkä siksi meille ei ole esitettykään veronumerokäytäntöä. Meil-

lä esiintyy pääasiassa ohi myyntiä eli käteiset eurot eivät joissakin yrityksissä kirjaudu kirjanpitoon. Maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden määrä on viime vuosina lisääntynyt myös parturi-kampaamoissa. Se on tervetullutta ja jopa nostaa asiakaspalvelun tasoa. Sen sijaan kaikki maahanmuuttajataustaiset yrittäjät eivät

täytä lainsäädännön velvoitteita. Se saattaa johtua osin tietä-mättömyydestä, heikosta kielitaidosta tai lähtömaan

ja ostavat yksit-täiset henkilöt useimmiten tutulta kampaajalta,

joten asiakkaat tuskin ryntäävät tarkastamaan yrityksen taustoja. On kuitenkin syytä tarkastaa ainakin jälki-

käteen, jos esimerkiksi ei ole saanut kuittia. Jos yri-tyksellä on velvoitteita hoitamatta, kannattaa vaihtaa kampaajaa. Hiusyrittäjät odottavat malttamattomina tulevaa ”kuittipakkolakia”. Uskomme sen aktivoivan myös kuluttajat talkoisiin harmaata taloutta vastaan. Toivoisin myös, että ainakin kampaamopalveluita

asiakkailleen tilaavat julkiset toimijat, kuten palvelutalot ja terveyskeskukset, tarkastaisivat yrityksen taus-

onko yrityksen ikkunassa tai ovessa Suomen Hiusyrittäjät jäsen 2013 -tarra. Se

kertoo, että yrittäjä on järjestäytynyt, valveutunut ja vastuunsa tunteva. Lisäksi ovessa voi olla Luotettava Kampaamo -tarra. Se kertoo,

että yritys on sertifioitu, ja Suomen Tilaajavastuu Oy on tarkastanut, että yrityksen velvoitteet on hoidettu. Sertifiointimahdollisuus on hiusalalla aivan uutta. Jos ovessa on ”meillä kelpaa vain käteinen” -lappu, älä astu sisään! Kun saat maksaessasi asianmukaisen kuitin pyytämättä, tiedät asioivasi yrityksessä, joka hoitaa velvoitteensa. Pankkikorttitosite ei riitä.

Jos et saa kuittia pyytämälläkään, pitäisi hälytyskellojen alkaa soida, samoin jos palveluiden hinnat ovat huomattavasti halvemmat

kuin lähistön muissa parturi-kampaamoissa.

EN

41%

Hyvä ajatus kuitenkin meille kaikille sotia käymättömille. Onhan naapurissa valtavat markkinat.Kimmo Nieppo kommentoi Venäjän-kaupan asiantuntija Pirjo Karhun kehotusta kehua venäläinen päivässä

Me olemme ratkaisseet asian niin, että sopimusta tehtäessä toimitamme tilaajavastuulain vaatimat selvitykset pyytämättä tilaajille.Taina Arvekari tilaajavastuulain vaatimuk-sista käydyssä keskustelussa

Tässäkään asiassa ei mielipiteitä kysytä, lasku vaan tupsahtaa ja on erittäin epäselvä.Raija Karmala kommentoi Danske Bankin yritysasiakkailleen lähettämistä pankkivero-laskuista käydyssä keskustelussa

alek

si p

outa

nen

arjessa20 6/2013 • YRITTÄJÄSANOMAT

Leena [email protected]

Monessa yrityksessä pelätään potkuja, yli-tulkitaan esimiesten pienimpiäkin äänen-painoja ja työehtoso-pimusneuvotteluja

odotetaan lähinnä kauhulla. Poikkeuksia-kin on.

Esimerkiksi sellaisia, joissa on niin hyvä henki työnantajan ja työntekijöiden kesken, että talokohtainen työehtosopi-muskin neuvotellaan omin päin.

Näin on tapahtunut viittomakielisiä tulkkaus- ja käännöspalveluja tarjoavas-sa Viparossa. Viittomakielen tulkeilla ei ole yleissitovaa työehtosopimusta.

Miten tämä tämmöinen samanmieli-syys on mahdollista?

– Aloite työehtosopimuksesta tuli työntekijöiltä, mutta se on työnanta-jankin etu. Se on merkki ulospäin, että meillä kannetaan huolta työntekijöiden hyvinvoinnista ja halutaan sopia asioista yhdessä. Kun työntekijät voivat olla rau-hallisin ja luottavaisin mielin ja he pää-sevät vaikuttamaan työhönsä, myös työn laatu on hyvää. Silloin asiakkaatkin ovat tyytyväisiä ja kaikki voittavat, summaa Viparo Oy:n perustaja ja toimitusjohtaja Markus Aro.

Työpaikkoja syntyy. Neuvottelupro-sessin pulmatilanteissa Aro kysyi neuvoa muun muassa Suomen Yrittäjistä ja työn-tekijät Akavan erityisaloista.

Muuten ammattiliitto oli mukana lä-hinnä vain työehtosopimuksen allekirjoi-tustilanteessa, jolloin varmistettiin vielä, että osapuolet ymmärtävät sopimuskoh-dat samalla tavoin. Kuukausipalkkalai-silla työntekijöillä tes on ollut vuodesta 2011, tuntityöntekijät saivat omansa tänä keväänä.

Viittomakielinen Markus Aro perusti Viparon vuonna 2006.

Aluksi hän työllisti neljä viittomakielen tulkkia. Nyt helsinkiläisyrityksessä on 39 työntekijää, kesällä jo 45. Päätoimipiste

on Helsingissä, toinen Turussa. Lisäksi viparolaisia tulkkeja työskentelee Jyväs-kylässä, Lahdessa ja Tampereella.

– Työntekijöistämme kahdeksan on kuuroja. Olen ylpeä ja iloinen, että olen voinut tarjota heille töitä. Osa on hallin-nossa, kuten henkilöstöpäällikkö Eetu Keski-Levijoki, osa tulkkeina ja osa viit-tomakielen opettajina, Aro sanoo.

Kahdella kielellä. Viparossa työnanta-jan ja työntekijöiden välille on kehittynyt reilu ja toimiva keskusteluyhteys, mutta sen eteen tehdään myös töitä.

Kaikki yrityksen toimintatavat ja työn tekemistä ohjaavat pelisäännöt on kirjat-tu yhteiseen Viparon aapiseen. Siitä jokai-nen voi tarkastaa, miten jokin käytännön asia hoidetaan.

– Aapista myös päivitetään. Työyhtei-sömme on kaksikielinen, suomenkieli-nen ja viittomakielinen. Viikkotiedote vii-totaan verkkoon kaikkien työntekijöiden katsottavaksi, Keski-Levijoki sanoo.

Hän uskoo, että yrityksen kaksikieli-syyskin vaikuttaa hyvään henkeen.

– Monikielisessä työyhteisössä on to-tuttu luonnostaan useampiin näkökul-miin. Samoin olemme ehkä herkempiä tarkistamaan, että olemme varmasti ymmärtäneet, mitä toinen haluaa sanoa. Näin asiat eivät jää askarruttamaan, eikä huhupuheita välttämättä synny.

Viittomakielen tulkki ja Viparon Lou-nais-Suomen alue-esimies Mari Lahti painottaa, ettei Viparossa tietenkään aina ole auvoista.

– Joka työpaikalla on hyvät ja huo-not puolensa ja haasteensa. Meillä koetetaan kuitenkin löytää pulma-tilanteisiin ratkaisut keskustele-malla avoimesti, Lahti sanoo.

Lahti on tehnyt ylemmän am-mattikorkeakoulututkintonsa opinnäytetyön alaistaidoista ja niiden kehittämisestä Viparossa. Työn nimi on kuvaava: tee toisille niin kuin haluaisit itsellesi tehtä-vän.

Viisaat vinkit. Lahti tutki opinnäyte-työssään muun muassa sitä, mitä vipa-rolaiset voivat omasta mielestään tehdä tullakseen johdetuiksi hyvin. Työn tulok-sia hyödynnetään myös konkreettisesti erilaisissa kehityshankkeissa.

Ei ole hullumpi neuvo kenellekään miettiä välillä, mikä on oma osuus asioi-den kulkuun.

Miten hyvä henki sitten luodaan työ-yhteisöön?

Lahden mielestä tärkeintä on jousta-vuus puolin ja toisin. Keski-Levijoki pai-nottaa, että työntekijät ovat hyvinvoivia, kun kokevat voivansa vaikuttaa työhön-sä.

– Esimiehen pitää olla lähellä työnteki-jöitä. Vaikka olisi kuinka kiire, niin kyllä kahdeksan tunnin työpäivästä pitää pys-tyä edes muutama minuutti irrottamaan pariin sanaan alaisten kanssa. On tärkeä kysellä kuulumisia kasvotusten. Tätä ko-etan itse noudattaa, kun työntekijämme käyvät toimistolla, Markus Aro sanoo.

Huhupuheet pannaan

Työntekijöistämme kahdeksan on kuuroja. Olen ylpeä ja iloinen, että olen voinut tarjota heille töitä.

Markus Aro

Hyvähenkisessä työyhtei-sössä työnantaja ja työn- tekijät vetävät samaan suuntaan ja ongelmiin etsitään aktiivisesti komp-romisseja.

> Viittomakielisten tulkkauspalvelu- jen järjestämisvelvollisuus siirtyi kunnilta Kelalle vuonna 2010.

Kela ostaa puolestaan palvelut tulkkaus- yrityksiltä, osuuskunnilta ja yksityisiltä ammatinharjoittajilta. Tarjouskilpailussa menestymisen perusteella tulkkauspal- velujen tuottajat laitetaan järjestykseen, jonka mukaisesti niille tarjotaan tulkkaus-keikkoja.

– On harmillista, kun toistuvatkin tulk-kauskeikat jaetaan eri yrityksiin ja tilanteet ja ihmiset vaihtuvat koko ajan. Tällöin tulkin on hankala luoda pysyviä asiakas-

suhteita. Tulkki ja tulkattava kehittä- vät yhdessä esimerkiksi harvinaisille sanoille omia viittomia, sanoo Viparon Lounais-Suomen alue-esimies Mari Lahti.

Uuden kilpailutuskauden vuosille 2014–2015 olisi tarkoitus käynnistyä ensi vuoden alusta. Kela on kuitenkin keskeyttänyt hankinnan toistaiseksi, sillä tarjouspyynnön yksityiskohdat eivät olleet yksiselitteisiä.

Vielä tämän vuoden meneillään olevan kilpailutuskauden tarjouspyynnös- sä tulkkien koulutuksesta ja kokemuk-

Kela kilpailuttaa hintaa

yrittäjän arjessa

aleksi poutanen

216/2013 • YRITTÄJÄSANOMAT6/2013 • YRITTÄJÄSANOMAT

8ELOkuu

Huhupuheet pannaan

suhteita. Tulkki ja tulkattava kehittä- vät yhdessä esimerkiksi harvinaisille sanoille omia viittomia, sanoo Viparon Lounais-Suomen alue-esimies Mari Lahti.

Uuden kilpailutuskauden vuosille 2014–2015 olisi tarkoitus käynnistyä ensi vuoden alusta. Kela on kuitenkin keskeyttänyt hankinnan toistaiseksi, sillä tarjouspyynnön yksityiskohdat eivät olleet yksiselitteisiä.

Vielä tämän vuoden meneillään olevan kilpailutuskauden tarjouspyynnös- sä tulkkien koulutuksesta ja kokemuk-

sesta sai lisäpisteitä. Laa-tupisteiden merkitys oli 40 prosenttia, hinnan 60 prosenttia kriteereistä.

– Uudessa tarjouspyyn-nössä laatupisteitä ei ol-lut ollenkaan ja hinta oli 100-prosenttinen valinta-kriteeri. Tämä hämmen-tää ainakin meitä. Isom-mat tulkkauspalveluja tarjoavat yritykset, jotka pystyvät ja haluavat panostaa henkilöstön koulutukseen, joutuvat auttamatta kisassa

hännille. Yhden hengen yritykset ovat kärjessä, sillä ne pystyvät tuottamaan palvelunsa edullisem-min, kommentoi Viparon toimi-tusjohtaja Markus Aro.

Viparossa ollaankin huolissaan, että jos pelkkä raha ratkaisee, ala vääristyy.

– Tulkkeja on monenlaisia. Huomaan sen itsekin, kun käytän tulkkia omia asioita hoitaessani. Kilpailutussääntöjen perusteella

minunkin tulkkini ovat yleensä jostain toi-sesta yrityksestä kuin Viparosta, Aro sanoo.

> Tietotekninen kehitys, nopeat langattomat yh-teydet, mukana kannet-

tavat päätelaitteet, medioiden digitalisoituminen, videopu-helut, tekstarit ja chatti. Kaikki tämä on helpottanut kuurojen elämää ja yhteydenpitoa valta-vasti, avannut suorastaan uuden maailman.

– Olemme nykyisin huomatta-vasti tasa-arvoisempia kuulevien kanssa. Pystymme seuraamaan esimerkiksi uutisvirtaa aivan toisella tavoin kuin aiemmin, sanoo Viparon toimitusjohtaja Markus Aro.

Nykyisin viittomakielisessä perustulkkaustilanteessa tulkki tulkkaa kuuron ja kuulevan välistä asiointia esimerkiksi virastossa.

Alalla kuitenkin uskotaan, että tietotekniikka tulee osaksi tulk-kauspalveluja entistä enemmän.

– Esimerkiksi Kanadassa on käytössä palvelu, jossa kuuro ottaa videoyhteyden tulkkikes-kukseen ja pyytää soittamaan vaikka poliisille. Viittomakielen tulkki tulkkaa poliisin ja asiak-kaan välisen keskustelun. Kaikki osapuolet ovat eri paikoissa ja tulkkaus tehdään videoyhteyden välityksellä. Meilläkin käytetään videopuheluita esimerkiksi työpalaverien yhteydessä, mutta tulkatut videopuhelut ovat vielä harvinaisia, kertoo henkilöstö-päällikkö Eetu Keski-Levijoki.

Lisää tieto-tekniikkaa, kiitos!

Muistathan: Vuosi-ilmoitusten korjausten tulee olla perillä 8. elokuuta, jotta korjatut tiedot saadaan ajoissa korjausverotuspäätöksille.

�

VIESTILEHDET OYTunnus 5015109Info: M200003VASTAUSLÄHETYS

Antamiasi tietoja voidaan käyttää ja luovuttaa Viestilehdet Oy:n ja sen yhteistyökumppaneiden suoramarkkinointiin henkilötietolain mukaisesti. Halutessasi voit kieltää yhteystietojen käytön/luovutuksen ilmoittamalla siitä Viestilehdet Oy:n asiakaspalveluun: Viestilehdet Oy/Asiakas-palvelu, PL 440, 00101 Helsinki, puh. 020 413 2277 (ark. 8–16).

Kyllä kiitos! Haluan tilata Maaseudun Tulevaisuuden edulliseen tutustumishintaan 3 kk vain 46,90 € (norm. 63,90 €).Tilaus on määräaikainen ja siihen kuuluu 2 Kantri-lehteä sekä 2 Suomalainen Maaseutu -liitelehteä.

Haluan tilata kestotilauksena 12 kk 185 € ja saan3 kk:n lehdet kaupan päälle ensimmäiseen jaksoon.Kestotilaajana saan myös kaikki kestotilaajan edut mm. luku-oikeuden näköislehteen ja arkistoon.

Tarjous on voimassa 31.8.2013 asti ja koskee kotimaan tilauksia. Tilaus olkaa ensimmäisestä mahdollisesta numerosta ja laskutetaan tilauksen alettua.

MaaseudunTulevaisuus

maksaatilauksen

postimaksun.

Nimi _________________________________________________________________________

Lähiosoite ___________________________________________________________________

Postinumero ____________________ Postitoimipaikka ____________________________

Puhelin _____________ – ____________________________________________________

Allekirjoitus _________________________________________________________________

TILAUSKOR TTI

MM3068K

Maaseudun Tulevaisuus kertoo uutiset luotettavasti. Kolme kertaa viikossa ilmestyvä lehti tarjoaa ajankohtaista ja ammatillista tietoa, sekä monipuolista sisältöä elämän-menoon.

Suomalainen Maaseutu2 numeroa

kaupan päälle!

Kantri2 numeroa

kaupan päälle!

Suomalainen Maaseutu -lehti ilmestyy 11 kertaa vuodessa ja on suosittu vaihtokoneiden ostoja myyntipaikka. Yhteensä jopa 2000 vaihtokonetta joka nume-rossa.

Kantri 11 kertaa vuodessa asiaa ja tunnelmointia hieman rennommalla otteella. Mukana vapaa-aika, harrastukset, ilmiöt ja tapahtumat, luonto ja trendit.

MM3068M

Tilaa puhelimitsenumerosta 020 413 2277 (ark. klo 8–16)

Tilaa netistäwww.maaseuduntulevaisuus.fi /tilaus

Mainitse tilaustunnus MM3068

Tutustu!3 kk vain46,90 €(norm. 63,90 €)

+ +

100 %Uudessa tarjous-pyynnössä laatu-pisteitä ei ollut ollenkaan ja hinta oli 100-prosenttinen valintakriteeri.

Markus Aro

KAHDELLA KIELELLÄ. Viparossa kommunikoidaan

kahdella kielellä, suomeksi ja viittomakielellä. Viittomassa toimitusjohtaja Markus Aro

(vas.), alue-esimies Mari Lahti ja henkilöstöpäällikkö

Eetu Keski-Levijoki.

22 6/2013 • YRITTÄJÄSANOMATArjessA

Martti anttila


Koulukuvauksessa markkinat ovat kuin päivittäista-varakaupassa: kak-si suurta hallitsee ja muut seuraavat

perässä.Neljä vuotta sitten perustettu

vaasalaisyritys aikoo kuitenkin is-keä kiilaa vanhoihin käytäntöihin. Kuvamuisto Oy on tuonut uuden-laisen palvelupaketin asiakkaille.

– Kuvamuiston perustajat alkoi-vat aikanaan miettiä, miksi koulu-kuvausta ei voi tehdä toisella taval-la, selvittää toimitusjohtaja Jussi Lahtinen.

Kerrataan vielä, miksi kouluku-vamarkkinat on ollut suurennus-lasin alla.

Ylen Mot-ohjelma teki aihees-ta reportaasin helmikuussa 2011 todeten muun muassa, että ”pa-rinkymmenen miljoonan euron potista käydään ankaraa kilpai- lua keinoja kaihtamatta”. Asiak-kaalle, eli vanhemmille kuvaus

Maan tapa murtuuKasvu tavoitteissa. Kuvamuiston tavoitteena on tilanne, jossa koulu- ja päiväkotikuvausten kilpailutuksissa kahden suurimman rinnalla olisi aina vaihtoehtona Kuvamuisto, Jussi lahtinen kertoo.

Nettikauppa ja kilpailu ovat muovanneet koulukuvausbisnestä.

on perinteisesti näkynyt niin, että kuvausfirma lähettää kotiin stan-dardikuvapaketin riippumatta sii-tä, mitä asiakas oikeasti haluaa. Näin syntyy palautus- ja lisätilaus-rumba.

– Kun markkinoilla tapahtuu muutosta tai siellä on epävar-muutta, se on pienen firman etu. Silloin asiakkaissa saattaa tapah-tua siirtymistä toiseen palvelun-tarjoajaan.

Kuvamuistolla on muutaman prosentin osuus 25 miljoonan euron vuotuisista markkinoista. Yrityksen tarjoamassa palvelu-paketissa vanhemmat tilaavat haluamansa kuvat netistä, ja jo-kaiselle asiakkaalle lähtee heidän tilaamansa kuvapaketti, Lahtinen kertoo.

Kilpailijat heräsivät. Muutkin toimijat ovat tuoneet sen jälkeen nettikaupan valikoimiinsa. Niin myös Seppälän Koulukuvat Oy. Yhtiö tarjoaa myös vaihtoehtona-tilauksen tekemisen lomakkeella ilman ostopakkoa.

Koulukuvaussopimusten mark-

kinointi on ollut paljon esillä tie-dotusvälineissä. Opetushallitus antoi keväällä 2011 koulukuvaus-ten järjestämisestä suosituksen kunnille. Kuluttajaviraston ohjeis-tus koulukuvaajille on 1980-lu-vulta.

– Esimerkiksi Oulussa kuvauk-sesta päättää vanhempainyhdis-tys. Yhdistys kontaktoi eri fir-mat, kilpailuttaa 2 – 5 firmaa ja pyytää kahdenlaisia tar-jouksia: ensinnä sisältäen järjestelykorvauksia ja toi-saalta ilman korvauksia, Lahtinen kertoo.

Markkinoilla on edel-leen epäselvä tilanne. Ku-vamuiston johtaja kertoo ykskantaan yrityksensä kil-pailevan tuotteella ja palvelulla – ei erillisillä järjestelykorvauk- silla.

– On yrityksiä, jotka eivät tiedä, mikä on sallittua markkinointia, ja mikä ei. OPH:n suosituksen myötä päätäntä siirtyi rehtoreilta van-hempainyhdistyksille, ja yritysten markkinointi muuttui varovaisem-maksi.

Seppälän Koulukuvat Oy:n myyn- tijohtajan Jari Lintalan mukaan suositus on lisännyt harkintaa markkinointikäytännöissä.

– Kuvaussopimuksessa saat-

toi ennen OPH:n suositusta olla sopimushyvityksenä mukana opetusväline, esimerkiksi video-tykki. Opetushallituksen mukaan tällainen tulisi maksaa rahana tai stipendirahastoon. Myös kuvauk-

oPH:n suositus on lisännyt harkintaa markkinointi-käytännöissä.

Jari Lintala

sen järjestelykorvauksia on voitu maksaa koululle, mutta ne laite-taan nykyisin alennuksena kuvien hintoihin.

Järvenpää teki poikkeuksellisen päätöksen ja kielsi kaikki päivä-kotilasten kuvaukset. Kuvattavia Suomen kouluissa on noin miljoo-na, ja lisäksi päiväkotilapset.

vauhti päällä. Kuvamuisto on onnistunut Lahtisen mukaan tuplaamaan liikevaihtonsa joka vuosi. Vuonna 2012 yhtiön liikevaihto oli noin 400 000 euroa.

– On mahdollista, että lii-kevaihto tuplaantuu tänäkin

vuonna.Seppälän Koulukuvien mark-

kinaosuus on noin 40 prosenttia. Ympärivuotisesti yrityksellä on 50 – 60 työntekijää. Syksyllä seson-kiaikaan tekijöitä on reilut 200. Konserni kuvaa myös Virossa ja Ruotsissa.

– Kilpailu on kovaa ja asioimi-nen nettikaupan kautta kasvat-taa suosiota. Olemme satsanneet nettikaupan kehittämiseen, hän jatkaa.

Kuvamuisto työllistää neljä va-kituista ammattilaista, ja syksyisin sesonkityöntekijät mukaan lasket-tuna yhteensä 10 henkilöä.

JyrKi Johannes tervo

236/2013 • YRITTÄJÄSANOMAT ArjessA

Tähän saat tukeaLiikekumppanuustuki on taloudellista tukea hankkeen selvitysvaiheisiin, teknologian tai ratkaisujen pilotointiin

ja paikallisen henkilökunnan koulutus- vaiheisiin suomalaisyrityksille, jotka tähtäävät pitkäaikaiseen yhteistyöhön kehitysmaassa:•Yhteisyrityksenperustaminenkehitysmaahanpaikalli-sentoimijankanssa.

•Suomalaisenyrityksentytäryhtiönperustaminenkehi-tysmaahan.

•KehitysmaatuontiaSuomeen.•Pitkäaikainenliiketoimintaantähtäävähanke,johonliittyyesimerkiksialihankinta-,huolto-,franchise-tailisensointisopimus.

•Kaupalliseentaituotteistettuunteknologiaantairat-kaisuunliittyväpilottihanke.

•Ammattikoulutusjatukipaikallisellekoulutustoimin-nalle.

•Liikekumppanuustukeaeimyönnetävientiintähtääviinhankkeisiin.

Matchmaking-palvelu yhdistää suomalaisia ja kehittyvien maiden liikekumppania etsiviä yrityksiä.

Lähde: Finnpartnership

2

1

Kysymys: Perusteettomia laskuja on ollut jälleen liikkeellä. Mitä teen, jos saan aiheettoman laskun?

Jos yritykselle tulee lasku, jonka peruste on epäselvä, saattaa kyseessä olla ns. valelasku. Lasku on valelasku, jos laskun lähettäjä ei ole ollut yritykseen missään yhteydessä ennen laskun lähettämistä. Tällaista vale-laskua ei pidä missään nimessä maksaa. Lisäksi asiasta voi tehdä rikosilmoituksen poliisille.

Jos saat valelaskun, on laskusta syytä reklamoida laskun lähettäjälle. Reklamaa- tiossa on ilmoitettava, että lasku on aihee-ton eikä se perustu sopimukseen. Laskusta on reklamoitava myös siinä tilanteessa, jossa lasku tulee, vaikka esimerkiksi myyntipuhelussa on kieltäytynyt tekemästä sopimusta. Tällöin kyse ei kuitenkaan ole valelaskusta, vaan siitä, perustuuko lasku sopimukseen vai ei.

Kun laskusta on reklamoitu, sitä ei voi

myöskään periä perintätoimiston kautta. Jos tällainen aiheeton lasku on kuitenkin siirretty perintätoimistolle, on myös perin-tätoimistolle lähetettävä reklamaatio, jolla lasku riitautetaan. Perintälain mukaan rii-taisen saatavan perintä on nimenomaisesti kielletty, ja perintä on siten keskeytettävä.

Kuukauden kysymys

•KuvattukysymysontyypillinenSuomenYrittäjienlakineuvontaantulevayhteydenottojasiinäonpyrittypääpiirteisestikertomaan,mitäkuvatussatilanteessatuleeottaahuomioon.Koskatilanteetovatkuitenkinainayksilöllisiäjauseinmyöstässäkuvattujamoni-muotoisempia,eikaikkianiihinsoveltuviasäännöksiävoidatässäjutussaennakoida.

kielletty, ja perintä on siten keskeytettävä.

tyypillinenlakineuvontaan

onkertomaan,

tuleetilanteet

yksilöllisiä jamoni-

niihintässä

[email protected]

sadat pk-yritykset ovat oivaltaneet hakea rahallista tukea etsiessään kasvua kehitys-

maista. Useammallekin ha-lukkaalle on rahaa jaossa.

Ulkoministeriön rahoitta-ma Finnpartnership-ohjel-ma tarjoaa nimittäin tukea, jos yritys haluaa esimerkiksi kartoittaa yhteisyrityksen, tytäryhtiön tai alihankinta-verkoston perustamista ke-hitysmaahan.

Rahoitusta myönnetään hankkeen selvitysvaiheisiin ja paikallisen henkilökun-nan koulutukseen.

– Puhdasta vientiä emme voi tukea. Emme myöskään tue työpaikkojen siirtoa, kas-vun pitää olla aitoa, sanoo ohjelmajohtaja Siv Ahlberg.

Hänen mukaansa liike-kumppanuustuen hakijoista 85 prosenttia on pk-yrityksiä ja rahaa liikkuu pienillekin yrityksille tuhansia euroja.

Vuosittain Finnpartner-shipin puoleen kääntyy noin 120 yritystä eri toimialoilta.

– Kehitysmaissa kaiva-taan suomalaisosaamista erityisesti ympäristökysy-myksiin, ict:hen ja maatalou- teen, Ahlberg kertoo.

Kiina ykkönen. Afrikkaa pidetään perinteisenä ke-hitysmaakohteena ainakin kansainvälisen avuntarpeen mittareilla, mutta OECD:n luokituksessa kehitysmaa-statuksen on saanut peräti 149 maata.

Näiden joukossa on sellai-siakin talousmahteja kuin

Muista tuet, jos haikailet kasvua kehitysmaistaKiina ja Intia ovat mukana 149 maan listalla.

Kiina, Brasilia ja Turkki.– Kiina, Intia ja Vietnam

ovat top kolmosessa suoma- laisyritysten listoilla. Sen si-jaan Venäjää ei luokitella ke-hitysmaaksi, Ahlberg sanoo.

Jos ei itse osaa etsiä sopi-vaa kasvun suuntaa, löytyy Finnpartnershipiltä myös erityinen Matchmaking-palvelu. Se yhdistää suo-malaisia ja kehittyvien maiden liikekumppania etsiviä yrityksiä.

Ahlbergin mukaan tur-han usein ulkomainen yritys etsii suomalaisilta suoraa investointia, kun helpompaa olisi kertoa esimerkiksi vapaasta tuotantokapasiteetista omassa konepajassa.

– Palveluun hakeutuu vuosittain 100 – 200 ul-

komaista yritystä. Näistä puolet on sellaisia, joita kut-summe joulupukin listaksi. Ne toivovat kaikkea, Ahlberg kuvailee.

Ilman paperisotaa mi-kään tuki ei irtoa. Tuen jäl-keen on myös raportoitava Finnpartnershipille kolmen vuoden ajan, miten projekti etenee.

Seuraava Yrityspörssi ilmestyy 22.8.2013

Vähittäiskaupan liiketoiminta Etelä-Savossa. Liikevaihto 1 000 000 - 2 000 000 €. Työnteki- jöitä 4 - 5. Omat toimitilat 488,5 m2. Hintapyyntö 370 000 €.

SY-19042013-2757

Luonnonmukaiseen puunkäsit- telyyn erikoistunut yritys Uudel- tamaalta. Työntekijöitä 1. Liike- vaihto 100 000 - 200 000 euroa. Vuokratut toimitilat 200 m2.

SY-24042013-2765

Miesten ja naisten asusteliike Keski-Pohjanmaalla. Työntekijöitä 2 - 3. Liikevaihto 100 000 - 200 000 euroa. Vuokratut toimitilat 120 m2.

SY-26042013-2777

Syöte shop -kauppakeskus Iso- Syötteellä. Liikevaihto 600 000 - 1 000 000 €. Omat toimitilat

SY-08052013-2800

Puutarha/kukkakauppa Uudel- lamaalla. Liikevaihto 100 000 - 200 000 €. Omat toimitilat. Hinta-pyyntö 750 000 €. pihakeskus.fi

SY-14052013-2817

Verkkokauppa Tekniikkakauppa.fi. Liikevaihto 200 000 - 300 000 €. Työntekijöitä 1. Hintapyyntö 30 000 €.

SY-17052013-2829

Elintarvikeliike Espoossa. Liike-vaihto 1 000 000 - 2 000 000 €. Työntekijöitä 6 - 9. Omat toimitilat 320 m2. Hintapyyntö 120 000 €.

SY-17052013-2834

Kukkakauppa Uudellamaalla. Lii-kevaihto 100 000 - 200 000 €. Työn-tekijöitä 2 - 3. Vuokratut toimitilat n. 60 m2. Hintapyyntö 78 000 €.

SY-28052013-2909

Kauppa

Myydään/myydään osuus yksityi- nen sosiaali- ja terveyspalvelu-jen tuottajayksikkö (perhe- neuvola ja psykoterapiapalvelut) Uudellamaalla. Liikevaihto 100 000 - 200 000 €. Työntekijöitä 2 - 3. Vuokratut toimitilat 60 m2. Hintapyyntö 30 000 €.

SY-13052013-2806

Muut toimialat

Myydään tai etsitään osaomistajaa Satakunnassa toimivaan ilmas-tointialan yritykseen. Liikevaihto 2 000 000 €. Työntekijöitä 8. Vuok-ratut toimitilat.

SY-25042013-2771

Peltisepänliike Turun talous- alueella. Verstas vuokratiloissa n. 100 m2. Hintapyyntö 45 000 €.

SY-15052013-2822

Lvi-alan yritys (LVI-työt, sanee-raus, kaukolämpö) Uudellamaalla. Liikevaihto 600 000 - 1 000 000 €. Työntekijöitä 2 - 3. Vuokratut toimi-tilat 150 m2 + autohalli 200 m2. Hintapyyntö 295 000 €.

SY-17052013-2828

Lattia- ja seinäpäällystealan urakointiyrityksen liiketoiminta pääkaupunkiseudulla. Liikevaihto vuonna 2012 oli 2 500 000 €. Työn-tekijöitä 7 - 10.

SY-16052013-2827

Hautakivi- ja kivialan yritys Länsi-Suomessa. Työntekijöitä 1. Omat toimitilat 100 m2.

SY-23052013-2889

Valmistus- ja maahantuonti- yritys tai sen toimitilat. Sopii eri tuotantoihin. Keskeisellä paikalla pääkaupunkiseudulla.

SY-28052013-2908

Rakentaminen

Ekologinen spa-pienoiskylpylä, kauneus-jalkahoitola Uudelta-maalta. Työntekijöitä 2 - 3. Omat toimitilat 81,5 m2. Hintapyyntö 190 000 euroa.

SY-24042013-2767

Ict-alan koulutus-/konsultointi- yritys tai osuus yrityksestä. Liike-vaihto v. 2012 175 000 euroa. Vuokratut toimitilat 112,5 m2.

SY-24042013-2768

Raskaan ajoneuvokaluston korjaamon osakkeet tai liiketoiminta Uuudellamaalla. Liike-vaihto 750 000 €. Työntekijöitä 4 - 5. Omat toimitilat 1 600 m2.

SY-14052013-2815

Myydään osuus siivousalan yri-tyksestä Varsinais-Suomessa. Liikevaihto alle 100 000 €. Työn-tekijöitä 2 - 3. Vuokratut toimitilat. Hintapyyntö 15 000 €.

SY-16052013-2824

Palvelut, liikenne

Yritysvälittäjät

Majoitus, ravintola, elintarvike

Kotkan Varissaaressa on myynnissä kesäravintola Fort Elisabetin liike-toiminta irtaimistoineen. Saari on myös erinomainen kesätapahtuma-paikka. Saaren seilorit ovat valmii-na alkavaan kauteen, joten toimi ripeästi, niin ehdit mukaan! Soitte-le, niin kerron lisää 0500-491544

KYMI-17042013-2749

Pikaruokaravintola Seinäjoen lähialueelta. Liikevaihto yli 400 000 €. Työntekijöitä 5. Vuokratut 100 m2 toimitilat. Lisätiedot Sari Koskela p. 050 593 9739.

EPY-29052013-2914

Lounasravintola ja pitopalvelu Orimattilassa. Omat toimitilat 150 m2, 64 asiakaspaikkaa. Hinta-pyyntö 250 000 €.

SY-30052013-2915

MYYDÄÄN YRITYKSIÄ

Kannattava elintarviketeollisuu-den yritys Itä-Suomesta. Toimin- taa koko Suomessa. Liikevaihto 600 000 - 1 000 000 €. Omat toimitilat.

SY-30042013-2787

Yritys Pohjois-Pohjanmaalla, jonka toimialana alihankintakoneistus, koneiden ja laitteiden valmis-tus ja asennus. Toimintaa koko Suomessa. Työntekijöitä 6 - 9. Omat toimitilat 580 m2. Hintapyyntö 400 000 €.

SY-06052013-2796

Hiekkapuhallus- ja maalausalan yritys Satakunnassa. Liikevaihto 200 000 - 300 000 €. Työntekijöitä 1. Omat toimitilat: lämmin tila 300 m2, kylmäpuhaltamo 150 m2.

SY-07052013-2798

Tekstiilialan yrityksen osak-keet. Toimintaa koko Suomessa, sekä verkkoliiketoimintaa. Liike-vaihto 250 000 - 300 000 €. Työn-tekijöitä 2,5 + 1. Vuokratut toimitilat 500 m2. Osakkeiden myyntihinta 120 000 €.

SY-13052013-2807

Teollisuus

Myytäviä kohteitamme:Maatalousrautakauppa Etelä-Pohjanmaalla ......................500 000 Ruokaravintola................................90 000 Filmi- ja animaatioyritys .............. 275 000 Ravinto- / luontaistuotteiden tukkutoiminta .............. Varasto + 130 000 Arvostettu rakennusliike..............450 000 Kuormalavojen kierrätys ............... 38 000 Parturi-kampaamo Jyväskylässä ...Tarjous Pitkään toiminut lukko- ja avainpalveluliike ...........................300 000 Tuotannollista palveluliike- toimintaa harjoittava yritys .........407 000 Vakiintunut arkkitehtitoimisto ...... 50 000 Perinteikäs rautakauppa ............ 300 000

+ varasto Katujen ja piha-aluiden puhtaanapitoon erikoistunut yritys ..............................................240 000 Liikehuoneiston osakekanta ........ 230 000 Huonekaluliike Varsinais- Suomessa ...................................... 295 000

Käy sivuillamme www.yrityskaupat.net tai soita 010 2864 000

Yrityspörssin ilmoitusehdot › Yrityspörssissä julkaistaan vakiosisältöisiä ilmoituksia, jotka koskevat yrityksen tai sen osan myyntiä tai ostoa, rahoituksen hakemista tai tarjoamista.

› Netti-ilmoituspaketti sisältää kuuden kuukauden näkyvyyden verkkopalvelussa. Netti-ilmoituksen hinta on 120 € + alv.

› Yrityspörssin ilmoituspaketti sisältää kaksi ilmoitusta YrittäjäSanomissa, kaksi ilmoitusta Kauppalehdessä ja kuuden kuukauden näkyvyyden verkkopalvelussa. Lehti-ilmoitukset julkaistaan peräkkäi-sissä Yrittäjäsanomien numeroissa sekä lähinnä sen julkaisupäivää ilmestyvissä Kauppalehden perjantainumeroissa. Yrityspörssin lehti-ilmoituspaketin hinta Suomen Yrittäjien jäsenille on 250 €+alv ja ei-jäsenille 400€+alv.

› Yhteystiedot: Suomen Yrittäjät, PL 999, 00101 Helsinki, p. (09) 229221 [email protected] www.yritysporssi.fi

Lue lisätietoja ja vastaa ilmoituksiin osoitteessa www.yritysporssi.fi

Tähän saat tukea

erityinen Matchmaking-palvelu. Se yhdistää suo

vuoden ajan, miten projekti

Liikekumppanuustuki on taloudellista

Tähän saat tukea

palvelu. Se yhdistää suo

Tähän saat tukea

palvelu. Se yhdistää suo- etenee.


TalousEnsin tuli nettikauppa

Kun olet sydämellä mukana ja tarina on hyvä, alan harrastajat markkinoivat yritystäsi verkossa aivan ilmaiseksi.

Valtteri Lindholm

Varusteleka on kannustava esimerkki onnistuneesta verkkokaupasta.

Mieti nämä kuntoon

2

1

6

5

4

3

Mistä ostajat

Mikä on tarinasi eli miten markkinoit

Miten hoidat tavaran varastoinnin

Tavara pitää toimittaa asiak-kaalle nopeasti ja luotettavasti

Miten asiakas maksaa ostokset

Päivitä verkon sisältöä jatkuvasti

Kimmo [email protected]

Verkkokaupan perustaminen on helppoa ja riskitöntä, jos vaan tajuaa mitä tehdä, kannustaa Valtteri Lind-holm.

Lindholmia kannattaa kuunnella, sillä hänen perustamansa Va-rusteleka aloitti toimintansa kymmenen vuotta sitten verkkokauppana.

Erilaista armeijakamaa myyvän yrityk-sen omistaja tilasi lavallisen tavaraa Sak-sasta kerrostalon autotalliin, koodasi itse verkkosivut ja alkoi myydä. Nyt Varustele-kalla on kymmeniä työntekijöitä ja yhtiön liikevaihto oli viime vuonna lähes seitse-män miljoonaa euroa.

– Nykyään ei tarvitse olla mikään netti-velho. Verkkokauppoja varten on oikeasti paljon hyviä ohjelmistotaloja ja jos yrittäjä ajattelee järjellä, niin hänen kannattaa kes-kittyä myyntiin, Lindholm sanoo.

Entä sitten asiakkaat? Verkkokaupan pe-rustamista miettivät yrittäjät tuskailevat, miten asiakkaat löytävät ylipäätään yrityk-sen nettisivut.

Lindholmilla on tähänkin ongelmaan kertoa oma ratkaisunsa.

– Varustelekan tavarat on tarkoitettu pienelle harrastajaryhmälle. Tunnen hyvin kaikki tuotteet ja pystyn laittamaan niistä paljon tietoa nettiin. Armeijatavaroille oli tuolloin myös selvä markkinarako, Lind-holm luettelee.

– Kannattaa miettiä, mikä ja missä se kohderyhmä on. Kun olet sydämellä mu-kana ja tarina on hyvä, alan harrastajat markkinoivat yritystäsi verkossa aivan il-maiseksi, hän jatkaa.

Tarina kantaa. Varusteleka ei maksa-nut ensimmäisen kahden vuoden aikana markkinoinnista yhtään mitään. Sen sijaan myynnissä olevista tavaroista on kerrottu sen verran vetäviä kuvauksia, että alan harrastajat alkoivat innostua.

Myöhemmin yhtiö on hyödyntänyt muun muassa Facebookia.

Lindholm kannustaa myös kivijalka-myymälöitä, joiden omistajat näkevät verkkokaupan mörkönä. Asiakas kun saat-taa tulla sovittamaan jotain asua, mutta ostaa sen lopulta verkkokaupasta. Ilmiö on yleinen.

– Myymälän pitää tarjota sellaista tuo-tetta, jota ei muualta saa. Ja jos saa, niin sitten palveluun pitää panostaa erityisen paljon. Meillä on kuitenkin iso etu muihin maihin verrattuna: kielimuuri. Se suojaa meitä ja Suomessa on netissä vielä paljon vapaata kenttää.

Teknisen alustan sekä myynnin ja mark-kinoinnin lisäksi verkkokaupassa pitää olla monta asiaa kunnossa. Maksamisen täytyy olla asiakkaalle helppoa, tavaran on oltava varastossa ja toimitus nopeaa.

– Nämä asiat pitäisi olla mietittynä en-nen kuin edes alkaa yrittäjäksi. Systeemi kannattaa tehdä kerralla sellaiseksi, ettei tarvitse tehdä ylimääräistä, Lindholm sa-noo.

Esimerkiksi Varustelekaan tullut tilaus lähtee asiakkaalle eteenpäin 24 tunnin si-sällä, eikä tilauksen vastaanottajan tarvit-se koskea tietokoneen näppäimistöön kuin kerran.

Varastotilat ovat kivijalkamyymälän yh-teydessä. Nettimyynti saa hyvää tukea kivi-jalasta, jonka osuus yhtiön liikevaihdosta on 35 prosenttia.

Alv on kirosana. Vaikka Varusteleka on oman alansa toiseksi suurin yritys Euroo-passa, ulkomaille lähtee vain muutama pa-ketti päivässä. Syykin on selvä:

– Meillä on iso muuri nimeltä kuljetus-kustannukset ja korkea arvonlisävero. Ul-komailta on jostain syystä halvempaa tuo-da tänne meille tavaraa kuin viedä meiltä sinne. Samalla pitää tapella muiden EU-maiden viiden prosenttiyksikön hintaeron kanssa, jonka aiheuttaa arvonlisävero, Lindholm kertoo.

Hän näkee kuitenkin, että Venäjän osuus verkkokaupan myynnissä kasvaa jossain vaiheessa.

– Se on kiinnostava. Jos vain kuljetus- ja tullausjärjestelmä toimisivat.

MEERI UTTI

iso vArAsTo. Valtteri Lindholmin mukaan Varustelekalla on kymmenien tuhansien tavaroiden varasto.


Valtion takauskanta oli 30,7 miljardia euroa vuoden ensimmäisen neljänneksen lopussa. Takauskannasta 40 prosenttia muodostuu yrityksille myönnetyistä takauksista.30,7

Lomaile 15 % edullisemmin Holiday Club tarjoaa Suomen Yrittäjät ry:n jäsenille lomia 15 % alennuksella. Voit valita majoituksen tasokkaassa kylpylähotellissa tai tilavissa lomahuo-neistoissa ja -asunnoissa.

Hintaesimerkkejä

Kylpyläloma Holiday Club Saimaalla alk. 52 €/hlö (norm. 59) Kylpyläloma Holiday Club Katinkullassa alk. 52 €/hlö (norm. 59) Loma-asunto Ylläkseltä 4:lle alk. 94 €/vrk (norm. 110) Loma-asunto Kuusamossa 6:lle alk. 153 €/vrk (norm. 180)

Kylpyläloma hotellissa sisältää majoituksen, aamiaiset ja kylpylän vapaan käytön. Loma-asuntohintoihin sisältyy vuodevaatteet, pyyhkeet ja loppu- siivous. Minimiviipymä 2 vrk.

Tarjous voimassa 23.12.13 asti. Alennusta ei lomapaketeista eikä erikoistarjouksista.

Varaa onlinesta holidayclub.fi tai puhelimitse 030 686 000 koodi: yrittäjä1 (ma–pe 8–18, la 10–15)

Lomajalat vievät

Holiday Clubille

> Kysynnän ja tarjonnan välissä on ammottava kuilu verkkokaupassa.Kuluttajista yli 80 prosenttia hakee

verkosta tietoa ostopäätöksensä tueksi, mutta vain 60 prosenttia yrityksistä on ylipäätään vaivautunut verkkoon. Näistäkin viidesosa on hakukoneoptimoitu ja vielä pienemmällä osalla on verkkokauppa.Siinä yksi syy, minkä takia 1,5 miljardia euroa valuu vuosittain ulkomaisille verkko-kaupoille. Ja määrä on kasvussa.

– On todella huolestuttavaa, jos verk-kosivua ei ole lainkaan. Perusasiat pitäisi laittaa ensin kuntoon, sanoo Fonectan B to B -markkinointijohtaja Ulla Koret.

Fonecta aloitti keväällä Vartissa verkkoon -koulutustapahtumat yhdessä Suomen Yrittäjien aluejärjestöjen kanssa. Tilaisuuk-sissa yrittäjille kerrotaan verkkonäkyvyyden

alkeita. Tapahtumat jatkuvat syksyllä.– Kevään neljässä tilaisuudessa oli noin

300 yrittäjää. Tarvetta tällaiselle siis on, Koret vahvistaa.

Hänen mukaansa paikalla oli paljon yrit-täjiä, jotka ovat jo tehneet kotisivut, mutta eivät oikein tiedä, miten sinne saadaan liikennettä.

– Kaikkien ei tarvitse perustaa verkko-kauppaa. Osalle verkkosivut voivat olla vain tapa saada yhteys asiakkaaseen. Tärkeintä on kehittää sisältöä jatkuvasti. Verkkosivut ovat yrityksen näyteikkuna, Koret sanoo.

Tulevaisuudessa monikanavaisuus korostuu entisestään. Ideaalitilanteessa verkkokauppa ja kivijalkamyymälä tukevat toinen toistaan.

– Moni on valmis maksamaan enemmän hyvästä palvelusta.

Yrittäjä! Mars verkkoon ja heti

Verkkokaupan määrä vuonna 2012

Tavarakauppa 4,0 mrdJosta vähittäiskaupan arvo 3,0 mrd

Digitaalinen sisältö 97 miljoonaa

Palvelut 5,5 mrd

Kotimaisista verkko- kaupoista 8,2 mrd

Ulkomaisista verkko- kaupoista 1,5 mrdHuom! Kuluttajat eivät pysty erot-tamaan kotimaisia ja ulkomaisia verkkokauppoja, siksi kotimaisuus on rajattu kielen mukaan (kotimaa = suomenkieliset verkkokaupat).

9,65 mrd €

37 %

11 %

8 %

7 %

6 %5 %5 %

14 %

2 %2 %2 %

Verkkokaupan suurimmat tuoteryhmät vuonna 2012

Lähde: TNS Gallup

9,65 mrd €

42 %57 %

1 %

Matkailu

Viihde-elektroniikka ja tietotekniikka

Rahapelit

Moottoriajoneuvot, veneet (sis. tarvikkeet)

Pukeutuminen (sis. urheiluvaatteet)

Rahoitus

Asuminen ja energia

Pääsy- ja elokuvaliput

Musiikki ja elokuvat

Sisustaminen ja puutarha

Muut tuoteryhmät ja palvelut

Luvut sisältävät:• kaikki kuluttajille suunnatut palvelut, tuotteet ja sähköiset sisällöt• B2C-verkkokaupan• arvonlisäveron ja toimituskulut

85 %

15 %

9,65 mrd €

26 6/2013 • YRITTÄJÄSANOMATTalous


suomi siirtyy pikku hiljaa yritysten talousrapor-toinnissa sähköiseen ta-sekirjaan.

Maaimalla laajasti käy- tetty standardoitu yritystietojen ra-portointijärjestelmä tuo helpotuk-sen myös suomalaisille yrityksille.

– Työ- ja elinkeinoministeriö on tutkinut, että taloushallinnon ra-portoinnista koituu suomalaisille yrityksille noin kahden miljardin euron lasku vuosittain. Tasekirja pudottaa TEMin raportin mukaan kuluja noin 250 miljoonalla eurol-la, sanoo Taloushallintoliiton toi-mitusjohtaja Juha Ahvenniemi.

Suurin osa yrityksistä on ulkois-tanut taloushallintonsa tilitoimis-toille. Näin ollen tilitoimistojen tarpeeton rutiinien pyörittäminen vähenee ja aikaa jää enemmän var-sinaiseen talousneuvontaan.

Ne yritykset, jotka tekevät kai-ken itse, voivat käyttää säästyneen

ajan vaikka myyntityöhön.Nykyisin yritysten täytyy rapor-

toida tilinpäätöstietoja kolmelle eri viranomaiselle: Verohallinnol-le, Patentti- ja rekisterihallituksel-le (PRH) sekä Tilastokeskukselle. Kaikki kolme tahoa käyttävät osit-tain samaa tietoa, mutta eri muo-doissa ja eri kanavia pitkin.

Raportointijärjestelmä on työ-läs ja virheiden mahdollisuus on suuri, kun tietoja välitetään eri ta-hojen välillä ja esimerkiksi liitetie-dostoja muunnetaan digitaaliseksi

tiedoksi eri järjestelmien kesken.– Tulevaisuudessa yrityksen

täytyy raportoida tilinpäätöstie-dot vain yhden kerran, yhdellä sähköisellä ilmoituksella omasta taloushallinnon ohjelmastaan. Sen jälkeen eri viranomaiset noutavat tarvitsemansa tiedot yhteisestä tie-tokannasta. Tämä on osa Suomen ICT 2015 -strategiaa, Ahvenniemi kertoo.

Hänen mukaansa ohjelmistot alkavat olla kolmen vuoden kulut-tua siinä kunnossa, että tasekirja voidaan ottaa laajasti käyttöön. Paine uudistuksen onnistumisesta kohdistuukin ohjelmistotaloihin.

Pilotit ensi vuonna. Suomen XBRL-konsortio ajaa aktiivisesti sähköisen talousraportoinnin käyt-töönottoa.

– Tavoitteemme on, että ensim-

mäiset vapaaehtoiset raportoin-nit voitaisiin tehdä niin pian kuin mahdollista. Konkreettisesti tämä näkyisi tilinpäätöstietojen välittä-misessä valtion tiedonvälityska-navaan ja sitä kautta PRH:lle, Ve-rohallinnolle ja Tilastokeskukselle, sanoo Suomen XBRL-konsortion puheenjohtaja Esko Penttinen Aalto-yliopiston kauppakorkea-koulusta.

Määrämuotoinen standardi (XBRL) helpottaa sähköistä rapor-tointia ja mahdollistaa tietojen te-hokkaan uudelleenkäytön.

Standardia käytetään muun muassa tilinpäätös- ja verotietojen sekä vakavaraisuustietojen rapor-toinnissa.

Ilmainen ja avoin standardi on jo laajasti käytössä muissa maissa kuten USA:ssa, Kiinassa, Saksassa, Tanskassa, Ruotsissa ja Italiassa.

Sähköinen tasekirja tulee – Mikä?Suomi siirtyy vihdoin ja viimein samalle viivalle muiden maiden kanssa.

Mikä XBRL-konsortio?•Suomen XBRL-konsortio on osa kansainvälistä XBRL-yhteisöä, joka

on maailman johtava yritysraportointia standardoiva taho.

•Suomen XBRL-konsortion isäntäorganisaationa on Aalto-yliopisto.

•Konsortion perustajajäsenet ovat Patentti- ja rekisterihallitus, Verohallinto, Aalto-yliopisto, Taloushallintoliitto, Finanssialan keskusliitto, KPMG, PWC, Deloitte, TIEKE, Aditro, Suomen Asiakas-tieto, Kauppalehti Tietopalvelut, Tieto, IBM Finland, Hanken ja Åbo Akademi.

Tulevaisuudessa yrityksen täytyy raportoida tilin-päätöstiedot vain yhden kerran.

Juha Ahvenniemi

HEIKKI TUULI

ETEENPÄIN. Juha Ahvenniemi on tyytyväinen, että sähköinen tasekirja pienentää yritysten hallinnon taakkaa.

276/2013 • YRITTÄJÄSANOMAT TalousTalous


Yrittäjätarinoista koostuva Taivas ja helvetti -kirja myy hyvin.

Vajaa kuukau-si sitten myyntiin tulleesta kirjasta on otettu jo toinen 11 111 kappaleen painos. Pai-nosmäärä tuplaantui siis kerralla.

– Tuskin koskaan tietokir-ja-alalla on otettu näin suu-ria ensimmäisiä painoksia ja vieläpä näin nopeasti, kom-mentoi sarjayrittäjä Mika Mäkeläinen.

Hän on kirjan kustantaja ja toinen kirjoittaja.

Nykyinen painosmäärä on tekijöiden mukaan vas-ta alkusoittoa. Koko kirja-hankkeen päätavoitteena on myydä 60 000 Taivas ja helvetti -kirjaa. Tekijät ovat luvanneet lahjoittaa jokaista myytyä kirjaa kohti toisen

kirjan lukiosta tai ammatil-lisesta oppilaitoksesta val-mistuvalle nuorelle.

– Taivas ja helvetti on tarkoitettu kaikille suoma-laisille, jotka haluavat kehit- tää itseään, sanoo kirjan toi-nen kirjoittaja Terho Puus-tinen.

Kirjoittajat eivät ole keksi-neet pyörää uudestaan.

Kirjassa on 21 suomalai-sen yrittäjän tarinat. Tekijät kuvaavat Taivas ja helvettiä enemmän innostajaksi kuin bisneskirjaksi.

Yrittäjyyden iloista ja su-

ruista kertovat muun muassa Trainers´ Housen Jari Sa-rasvuo, Innojokin Jukka Jo-kiniemi, Supercellin Ilkka Paananen ja Rovion Niklas Hed.

Osana kirjahanketta Mä-keläinen on ollut primus motorina perustamassa The Pop up company -nimistä yritystä. Sen tarkoituksena on tarjota nuorille väylä ryh-tyä yrittäjäksi ilman byrok-ratiaa.

Pop up companyn pilot-tihanke lanseerattiin viime maanantaina Jyväskylässä.

Oranssikantinen kirja imee lukijoitaTaivas ja hel-vetti -kirjasta otettu jo toinen painos.

Yhteistyössä:

Seminaarin toteuttaa Suomen Yrittäjien Sypoint Oy.

Keskiviikkona 25.9.

Kuluttajat muuttuvat, LOHAS-kuluttajat tulevat – oletko valmis? Toimitusjohtaja Taru Eboreime, Tripod Research Oy• millaisia ovat LOHAS-kuluttajat ja kuinka he toimivat markkinoilla

Tuotteista, brändää, erotu, menestyTuotteistaja, DI, ”gurumarkkinoija” Jari Parantainen, Noste Oy • miten tuotteistaminen lihottaa osinkojasi• kuinka epäonnistut nopeasti ja edullisesti• miksi on niin tärkeää, että muutut vertailukelvottomaksi

Hissipuhetta ja tutuiksi tulemistaIdeoija, oivalluttaja Reetta Koski, Ideakoski Oy

SoMe, somempi, somein – kuka korjaa potin?Senior Consultant Eetu Bergman, Into Group Oy• nokkeluudella ja hyvällä sisällöllä tulos on taattu?

Riko rajasi, tee asioita uudella tavalla, ole erilainen markkinoijaIdeoija, oivalluttaja Reetta Koski, Ideakoski Oy• Herätys! Havainnoi ja poimi – maailma on täynnä ideoita

Torstaina 26.9.

Sosiaalisen median juridiset pelisäännötOTM, KTM, asianajaja Marita Tapola, Suomen Hankintajuristit Asianajotoimisto Oy• miten toteuttaa markkinointia sosiaalisessa mediassa• sosiaalisen median käytön ohjeistus työpaikalla

Markkinointi kasvun moottorinaMarkkinointi- ja viestintäjohtaja Jukka-Pekka Vuori, Fonecta Oy• asiakasuskollisuus räjäyttää pankin – tunnista asiakas ja

ymmärrä asiakkaan arvo• yrityksestä brändiksi – miksi ja miten rakentaa yrityksestä brändi

Minustako huippumyyjä – kyllä ja tästä se lähtee!Yritysvalmentaja, insinööri, innostaja Tuija Rummukainen, Human Energy Oy• enemmän rahaa, vähemmän kuluja• potkua – eväitä ja energiaa myynnin nostamiseen

Perjantaina 27.9. kello 9.55 laiva saapuu Helsinkiin.

Lisätiedot, hinnat ja ilmoittautuminen

•www.yrittajat.fi/mmm2013• p. 040 5519 667, Helena Leiviskä

Myy, markkinoi ja menesty!

seminaari 25.–27.9.2013 Silja Line m/s Symphony, Helsinki –Tukholma–Helsinki

SuoMen YriTTäjäT

KouLuTTaa

TuLe MuKaan!

Jari Parantainen Reetta Koski Jukka-Pekka Vuori

inspiroivaa asiantuntemusta – huvia ja hyötyä – rentoa meininkiä – tuulahdus Tukholmaa!

YRittäjäneuvos. Myös Riitta Antinmäki kertoo oman yrittäjätari-nansa kirjassa.

vapaalla28 6/2013 • YRITTÄJÄSANOMAT

6 kysy- mystä

kuluneen kuukauden plussat ja miinukset

Hardi LoogTeknofestari tulee Helsinkiin1Festivaalinne on elokuun puolivälis-

sä. Pitääkö jo kiirettä, RL Concerts Oy:n promoottori Hardi Loog?

Koko ajan on kiire. Työ alkoi jo edelllisen Weekend Festivalin päättyessä. Nyt käsillä on paljon tuotantojuttua, esimerkiksi se, miten saamme festarin visuaalisesti sellaiseksi kuin haluamme. Teemme myös lähes kaiken mark-kinoinnin talon sisällä.

2Miten lipunmyynti on sujunut?Hyvin. Tapahtuma on jo taloudellisesti plussan puolella.

3Kaupunkifestareita tuntuu olevan nyt tungokseksi asti. Miksi?Pääkaupunkiseudulla toimivien järjes-

täjien on vaikeaa löytää hyviä festaripaikkoja muualta Suomesta. Täällä on myös ihmisiä, ja jokaisella festarilla on oma genrensä. Kunhan asiakkaita riittää, tehdään vaan festareita kaupunkiin.

4Viimeksi olitte Espoon Luukissa, nyt Helsingin Kyläsaaressa. Eroaa-ko kaupunkifestarin järjestäminen

perinteisestä kesäfestarista?

Ongelmakohtia on vähemmän. Viimeksi piti järjestää telttailualue, pysäköinti ja paikan päälle pääseminen. Jouduimme ratkomaan on-gelmia lennosta. Helsingissä olemme tehneet festareita aiemminkin ja viranomaisillakin on paremmin tietoa niihin liittyvistä asioista.

5Miksi järjestätte festarit elokuussa?Se on puoliksi vahinko: Luukissa ei voi-

nut järjestää festaria kesäkaudella. Ajankohta kuitenkin sopii meille, olemme bilefestari. Tunnelmaa luovat valot, laserit ja efektit näky-vät elokuun yössä, keskikesällä ne menisivät hukkaan.

6Tapahtumanne on teknopainot-teinen. Onko Suomeen helppoa houkutella huippunimiä?

Vaaditaan paljon pohjatyötä ja referenssejä. Meitä auttoi se, että David Guetta halusi tulla tänne uudestaan. Teknossa on nyt buumi, dj-tähtiä revitään joka suuntaan ja hinnat ovat kymmenkertaistuneet parissa vuodessa. Huippu-dj maksaa satoja tuhansia, eli liiku-taan samoissa summissa rokkibändien kanssa.

Huippu-dj maksaa satoja tuhansia, eli liikutaan samoissa summissa rokkibändin kanssa.

Kuka? Hardi LoogIkä: 26Työ: Promoottorin ura käynnistyi koulubileistä. Järjestänyt festareita ja keikkoja ammatikseen vuodesta 2005.Perhe: Isä, äiti, kolme siskoa ja nais- ystävä.Unelma: Järjestää stadionkeikka, jollaista Suomessa ei ole aiemmin nähty.

Aleksi PoutAnenTuomio

NUMEROT HaKUSESSa. Päättäjät eivät tiedä,

paljonko kunnilla on oikeasti omaisuutta. Eikä se kuulem-

ma kiinnostakaan. Tärkeintä-hän on, että valtion avustuk-

set juoksevat.

UUSI KUVIO. Plagiaatiksi paljastuneella Metsänväki-

kuosilla koristeltua Finnairin konetta maalataan parhail-

laan kuuluisaan Dolce & Gabbanan Unikko-kuosiin.

RaUHa MaaSSa. Kesä-elokuu on ainoa aika vuodesta, kun opettajat eivät valita liian

pienestä palkasta suhteessa työkuormaan.

PIIPaa. Liikkuva poliisi lakkautetaan ja suru on suuri,

sillä miten nyt käy suositun Poliisit-sarjan.

KULINaRISMIa. Ranskassa mikä tahansa ruokapaikka ei kohta saa kutsua itseään ravintolaksi. S-Ryhmä seu-

raakin huolestuneena trendin leviämistä myös muihin EU-

maihin.

HEUREKa. Valtiovarain-ministeriön virkamiehet ovat päättäneet ratkaista ongel-

man ruuan kalliista hinnasta korottamalla ruuan arvon-

lisäveroa.


yrittäjä–suomi–yrittäjäSivistystä sinulle, yrittäjä. Suomennamme yrityssanastoa.

Tapahtumia

Kaikki on hyvin, kunhan et ajaudu konkurssiin etkä

menesty.

Kauhun tasapaino

Baanalla

NettiiN. Helsinkiläiset yrittäjät saapuivat 8. toukokuuta kuulemaan digitaalisen

liiketoiminnan Vartissa Verkkoon -kiertueen aloitusta Kiasmaan. Kuvassa Ari-Matti Toivo-

nen (vas.), Tora Bränn ja Michael Blomster. Tapahtumakiertueen järjestävät Suomen

Yrittäjät, Fonecta ja Kotisivukone sekä Google. Kuva: Hannu Hallamaa.

HyväNtekeväisyyttä. Keski-Poh-janmaan Yrittäjät keräsi hyväntekeväi-syyteen rahaa värikuulaturnauksella. Sievissä voiton vei ylivieskalainen Rakennusliike Työmies -joukkue, joka päätti lahjoittaa 540 euron hyvänteke-väisyyspotin Jokilaakson Perhekodille. Kuva: Tuula Makkonen.

ei tylsää päivää. Laitilan Wirvoitus- juomatehtaan tarina alkoi lisäaineettomasta

mehulimonaadista, jonka kohderyhmänä oli raskaana olevat saksalaiset naiset.

Nyt panimo on eturintamassa keliaakikoille sopivan gluteenittoman täysmallasoluen

valmistajana, toimitusjohtaja Rami Aarikka veisteli Gettogether-tapahtumassa.

Kuva: Vesa-Matti Väärä.

GettoGetHer turussa. Tunnen kuuluvani NY-tapahtuman osallistuja- porukkaan. Sen sijaan Valtakunnallisille yrittäjäpäiville pitäisi keksiä enemmän nuoria yrittäjiä kiinnostavaa ohjelmaa, Jaakko Marin JSM Consultingistä kertoo. Kuva: Vesa-Matti Väärä.

70 Pisin Monopoli-peli on kestänyt peliyhtiö Has-bron mukaan 70 päivää.

Tilitoimisto kääntyi neljännelle vuosikymmenelleSalossa ja Paimiossa toimiva TiliWahlsten täytti 17. huhtikuu-ta 30 vuotta. Ritva Wahlsténin perustama yritys on vuosien varrella kasvanut 25 henkilöä työllistäväksi alueensa suurim-maksi yksityiseksi tilitoimistok-si. Yritys on alusta asti tarjonnut myös taloushallintaneuvontaa ja verosuunnittelua.

Tilitoimistossa tehtiin su-kupolvenvaihdos vuonna 2011 ja johdossa on nyt perusta-jan poika Marko Wahlstén. Ritva Wahlstén jatkaa yrityksen palveluksessa verotuksen erityis-asiantuntijana.

Ompelimolla kymppi täynnäKati Kosken ompelun, hiusten ja meikkipalveluiden saralla toimiva Tmi Kati Koski täytti 31. maaliskuuta kymmenen vuot-ta. Helsingin Munkkivuoressa liikettä pitävä yrittäjä vietti tuplajuhlaa, sillä toiminimen rekisteröimispäivälle sattui

myös Kosken oma syntymä-päivä.

– Olen täysin ihmeissäni, että

kymmenen vuotta on vie-rähtänyt, Koski

sanoo.Yksinyrittäjä-

nä työskentelevä Koski on valmistu-

nut Järvenpään Am-mattiopistosta pukuom-

pelijalinjalta vuonna 2001.

Ascotin henkeä LoviisassaLoviisassa järjestetään maanan-taina 1. heinäkuuta Yrittäjäravit, joihin toivotetaan tervetulleiksi kaikki yrittäjät. Ascotin henges-sä naisille kesähattu päähän ja miehille kukka rintaan, toivovat ravit järjestävät Loviisan seudun yrittäjät ja Itä-Uudenmaan Oriyh-distys. Paras asu palkitaan.

Yrittäjille löytyy raviradalta VIP-teltta. Raveissa on 11 lähtöä, ja halutessaan yritys voi ostaa itselleen lähdön, jolloin voitta-jahevonen koristetaan sponsori-loimella.

VIP-lippu maksaa aikuisille 30 euroa, alle 16-vuotiaille 10 euroa. Lippuja ja loimia voitte varata sähköpostitse [email protected] 16. kesäkuuta asti.

Juoksukunto puntarissa KeuruullaKeuruulla juos- taan 12. hei-näkuuta SM-joukkueviestima-raton. Keuruun Yrittäjät haastaa yhdessä Martti Vainion kanssa yrittäjät mukaan. Kisaa käydään kahdessa sarjassa, joista toinen on yrittäjille.

Joukkueen muo-dostaa neljä juok-sijaa, joista kukin juoksee yhden 10,55 kilometrin osuuden. Varsinaisen urheilumenes-tyksen lisäksi palkitaan kolmen parasta joukkueasua.

Ilmoittautumisen 30. kesä-kuuta mennessä osoitteeseen [email protected].

Golffaavat yrittäjät kohtaavat Siuntiossa

Yrittäjien golfmestaruus rat-kaistaan tänä vuonna Pickalan golfkentillä Siuntiossa 9. – 10.

elokuuta. Järjestäjänä on Helsingin Yrit-täjät. Kilpailu on avoin kaikille Suomen Yrittäjien jäsenille.

Kaksipäiväisen tapahtuman osallis-tumismaksu on 145 euroa. Ilmoitta- tuminen viimeistään 19. heinäkuuta mennessä Pickala golfin toimistoon: [email protected] tai puh. 09 2219 0844.

Milloin: 9. – 10. elokuuta siuntiossa pickalan golfkentilläMukana myös: Golfiin hurahtanutta poppoota

puntarissa Keuruulla

juoksee yhden 10,55 kilometrin osuuden.

Mitä ihmettä? Mitään vakavia kopiointiyrityksiä ei ole tullut vastaan.Valkeen toimitusjohtaja pekka somerto

PARHAAT PALVELUT30 6/2013 • YRITTÄJÄSANOMAT

Palveleva käännöstoimistoYRITYKSILLE JA YKSITYISILLE– kaikki käännökset, kaikki kielet– auktorisoidut/viralliset käännökset

Kielipalvelu FILIALPuh. 0400 876 492

[email protected]

KÄÄNNÖSTYÖT, TULK KA US

KÄÄNNÖSTYÖT, TULK KA US

Kaikki taloushallinnon palvelutHelsingistä ja Lohjalta

Kirjanpidot, tilinpäätökset, palkanlaskenta, veroilmoitukset

ja sähköinen taloushallinto

Ota yhteyttä ja tule käymään!

www.consista.fi www.paritilit.fi

Helsinki 09-6225 715Lohja 019-321 070

Sinun paikallinen tilitoimistosi

Helsingissä on Consista Oyja

Lohjalla Paritilit Oy

TILITOIMISTOT

PARHAATPALVELUT

ILMOITUSMYYNTI, KYSY TARJOUS!

TIEDUSTELUT: KARI SALKO

0400-604133

[email protected]

TULOSTINTARVIKKEITA

TUOTANTO- JA LIIKETILAT

YRITYSSOVELLUKSET

YRITYSSOVELLUKSET

resumé316/2013 • YRITTÄJÄSANOMAT

PArHAAT PALVeLuT

Fakta eller fiktion: Fackföreningsrörelsen har alltid varit och är fortfarande den envisaste föresprå-karen för en förbättring av de arbetslösas ställning.Finska Träfackets ordförande Sakari Lepola

Ett hett ämne på SuomiAreenaÄven under sommaren finns den krassa sanningen att Finlands konkurrensförmåga håller på att försvagas i bakhu-vudet. En orsak är den allt för strikta löneregleringen.

– Företagarna i Finland har dock det rätta botemedlet. Vår idé om flexibla kollektivavtal skulle genast hjälpa, säger Företagarna i Finlands verk- ställande direktör Jussi Järven-taus.

Enligt den här modellen, som kallas för ”flexibilitets-skydd för kollektivavtal”, skulle det vara möjligt att lokalt av-tala om arbetsvillkor och löner som avviker från kollektivav-talen. Om arbetstagaren inte vill ha ett lokalt avtal skulle han eller hon dock alltid kunna falla tillbaka på kollektivavtalet för sin bransch.

Enligt företagarna är ärendet så viktigt, att det har tagits upp som ett av företagarnas diskus-sionsämnen under Suomi-Areena-veckan i Björneborg.

5.9.Den femte september firar vi företagarna. I år är Företagardagen alldeles speciell, efter-som företagarna kallar stads- och kommunfull-mäktige över hela Fin-land till sammanträde för att underteckna ett åtagande till fördel för företagandet.


marknaden för skol-fotograferingar är som dagligvaru-handeln: två stora företag dominerar

och de andra följer efter.Ett företag från Vasa grundat

för fyra år sedan ruskar dock om i de gamla vanorna. Kuvamuisto Oy erbjuder kunderna ett nytt tjänste-paket.

– Kuvamuistos grundare började i tiderna fundera över varför man inte kan genomföra skolfotografe-ringarna på ett annat sätt, förkla-rar Jussi Lahtinen, verkställande direktör.

Låt oss först gå tillbaka till varför skolfotograferingsmarknaden har hamnat under förstoringsglaset.

Yles program Mot gjorde ett re-portage om ämnet i februari 2011. I programmet konstaterades bland annat att ”det pågår en hård kon-kurrens om potten på 20 miljoner och man skyr inga medel”. För kunderna, dvs. föräldrarna, har

fotograferingen traditionellt gått till så, att fotograferingsfirman har skickat hem ett standardpaket med bilder – oavsett vad kunden egent-ligen vill ha. Sedan startar cirkusen med returneringar och tilläggsbe-ställningar.

– Det är till de små företagens fördel när det sker förändringar på marknaden eller den är osäker. Då är det möjligt att kunderna övergår från en tjänsteleverantör till en an-nan.

Kuvamuisto har en andel på några procent av den årliga mark-naden på 25 miljoner. Enligt pake-tet som företaget erbjuder bestäl-ler föräldrarna de bilder som de vill ha på Internet, och alla kunder får precis det paket som de själva har beställt, berättar Lahtinen.

Konkurrenterna vaknade. Se-dan dess har också andra aktörer utökat sitt utbud med en webbutik. Så även Seppälän Koulukuvat Oy. Företaget erbjuder beställningar via en blankett utan köptvång.

Marknadsföringen av skolfoto-graferingsavtal har figurerat myck-

Landets vanor ändrasNya vindar börjar blåsa inom skolfotograferingen.

et i media. Utbildningsstyrelsen gav våren 2011 en rekommenda-tion till kommunerna om att ordna skolfotograferingarna. Konsument-verkets anvisningar för skolfotogra-fer är från 1980-talet.

– Till exempel i Uleåborg är det

föräldraföreningen som beslutar om skolfotograferingen. Fören-ingen kontaktar olika företag, kon-kurrensutsätter 2 – 5 företag och ber om två olika offerter: en med ersättning för arrangemang och en utan, säger Lahtinen.

Fart och FläKt. Enligt verkställande direktör Jussi Lahtinen har Kuvamuisto lyckats fördubbla sin omsättning varje år. År 2012 var företagets omsättning ca 400 000 euro.

JyrKi JohannEs tErvo

Kaptenens annorlunda sommarjobbHannu [email protected]

Kapten Samuel Saukkonen har precis börjat ett litet an-norlunda sommarjobb. Den unge mannen styr på före-tagsbasis en bastuflotte som seglar på Jyväsjärvi i Jyväsky-lä under sommarsäsongen.

Affärsverksamheten med flotten drivs av ett andelslag, som består av första årets studerande på Tiimiakatemia vid yrkeshögskolan i Jyväsky-lä. Tidigare har bastuflotten värmts av ett andelslag med äldre studerande.

– När ett sådant här tillfäl-le erbjöds bestämde jag mig för att ta på mig ansvaret som projektledare, berättar Saukkonen.

Bastuflotten seglar på Jy-väsjärvi från mitten av maj till mitten av september. Medlemmarna i andelslaget har utarbetat marknadsfö-ringsmaterial och förberett projektet inför sommarsä-songen, säger Saukkonen.

– Vi har behövt hantera överraskande många småsa-ker, och jag har till exempel delegerat anskaffningen av bastuved och matservering-en, säger Samuel Saukkonen.

Saukkonen hade ingen erfarenhet av företagande innan han kom till Tiimiaka-temia, men intresset fanns. Den avgörande faktorn för att det här blev sommarpla-nerna var just andelslaget, konstaterar han. Utan det hade alternativet antagligen

varit ett avlönat arbete inom handelsbranschen.

teorin i skick. För att kun-na skeppa bastuflotten be-hövde Saukkonen genomgå en skärgårdsskepparkurs och en kurs i hyrbåtar. Flot-ten kan bära högst 12 kun-der och man förväntar sig till exempel festsällskap och arbetskollegor på firmafest.

– Det kändes nog lite lustigt att lära sig hur man korrigerar kompassinställ-ningar för en sådan här sak, men kanske har jag nytta av kortet någon annan gång.

Marknadsföringsansvari-ge Henry Vesin deltar också aktivt i projektet, och driver även ett IT-företag som bi-syssla.

•Omavesivoimalaitos40kwIijoenPuodinkoskessaIissä•Vuosituotton.180000kwh•Tuotannontehostamismahdollisuuskesällän.60000kwh

•Rakennettu1920,saneerattu1994(putkiturbiini)•Vakaavesimäärä,kesällä3,5m3/sjatalvella1,5m3/s• Ikuinenkäyttöoikeusvesioikeuksiinvähentääinvestoinninriskiä

•Yläkanavapituusn.250mjaalakanavapituusn.50mhyödynnettävissäesim.kalankasvatukseen

•Ylimääräinensähkömyydäänpaikalliseensähköverkkoon

•Alueellamatkailuyritysjaasuinrakennus,jotkahyödyntävätvoimalansähköäjaovatmyösmyynnissäks.www.iinsillat.fi

Lisätietoja:LasseJääskeläinen+358449266590tai+35888173300l.jaaskelainen@suomi24

MYYDÄÄN VESIVOIMALAITOSainutlaatuinenmahdollisuusvesivoimanomistamiseen

YRITYSTOIMINTAA


ÄlÄ jÄÄ tuntemattomaksi suuruudeksi.

Vaikka saappaasi olisivat suuret ja liikeideasi suurenmoinen, ei suuruus vie sinua menestykseen ilman hyvää

verkostoa. Nyt sinulla on mahdollisuus verkostoitua parhaalla mahdollisella tavalla, toisten yrittäjien kanssa.

Yhteisön nimi on Synergia, uusi jäsenpalvelumme verkossa. Synergia yhdistää yrittäjät.

Synergiassa voit kohdentaa markkinointiasi, löytää kontakteja ja tulla itse löydetyksi. Omalla sivullasi voit

kertoa laajasti yrityksestäsi. Voit esitellä tuotteitasi ja markkinoida palveluitasi kohdennetusti, perustaa kes-

kusteluryhmiä ja paljon muuta. Katso lisää ja rekisteröidy y-tunnuksellasi ja jäsennumerollasi nyt, voit voittaa

Tallink Siljan Tukholman risteilyn kahdelle. synergia.yrittajat.fi.

synergia.yrittajat.fi

uusi jÄsenpalvelu!

pääkirjoitus: pk-yritystä ei saa pitää pankkina | 3...2 6/2013 • yrittÄjÄsanomat...

Documents