Pentti Murolen kommenttipuheenvuoro Tutuhesa 24.1.2014Katso myös: ; ; , ;

Kompakti kaupunki on kontaktikau-punki 1967(P.Murole )

”Uudet pulmat vaativat uutta otetta kaupunkisuunnittelussa. Arkkitehtuurin ja liikenne-suunnittelun välisten raja-aitojen kaataminen on edellytys liikenne-arkkitehtuurin syntymiselle. Raja-aidat kaadetaan yhteistyöllä ja ennakkoluulotto-malla suhtautumisella toisen osapuolen ongelmiin.”

Kaukajärvestä Hervantaan

UUDET VANHAT AATTEET

28.1.2014

Kuvassa historia havisee. Ensin on vasemmassa yläkulmassa nähtävissä Eliel Saarisen ja Bertel Jungin Pro Helsingfors. Kaupunki oli kasvamassa ulos kantakaupungista ja Julius Tallberg näki bisnesmahdollisuuden. Seuraavana suurempana vaiheena Yrjö Harvia teki 30-luvulla laajan ja huippuunsa kiinnostavan analyysin Helsingin kasvun edellytyksistä ja tarpeista. Kaikki tähtäsi alueliitoksen toteuttamiseen. Liitos tapahtuikin vuonna 1946. Vuoden 1960 yleiskaavassa väkiluvuksi arvioitiin runsas 0,7 miljoonaa asukasta. Aikaa kului ja Pääkaupunkiseudun rakentamismahdollisuudet joutuivat ylipormestari Ilaskiven kiikaroitaviksi vuonna 1989. Seutukaavaliitto ja tilastokeskus olivat päätyneet pääkaupunkiseudun kasvun pysähdykseen. Talouskasvun myötä uskottiin voimakkaaseen väljyyskasvuun. Kaavavarantojen tutkimisen jälkeen päädyttiin vajaan 0,5 miljoonan asukaslukuun. Mukana olivat Jätkäsaari ja Kalasatama. Vuoden 2002 yleiskaava löysikin sitten uusia maaresursseja ja tiivistämisen. Näin arvioitiin asukasluvuksi 0,6 miljoonaa asukasta. Upouusi yleiskaava 2050 visio panee asiat uuteen uskoon. Väkiluku voisi kasvaa reilusti aiemmin ennustettua enemmän. Tässäpä tuo ihmettelyn aihe

Ilaskiven Pääkaupunkiseudun rakentamismahdollisuudet selvitysmiesraportissa esitettiin Kehä I:n sisäpuolisten moottoriteiden toteuttamista kaupunkibulevardeina. Tämä oli vuonna 1989. Nyt asian on saanut momentumia Yleiskaavan visio 2050 raportin myötä.

21.1.2014

kuvan.

Metka-ihmiset tekivät muutama vuosi sitten ajatuksen seudun kasvusta. Kasvu keskittyi etenkin rautateiden varteen. Se oli mielenkiintoinen suunnitelma (vasen yläkuva). Itse olen vuosien mittaan kuvitellut jonkinlaista New Town –strategiaa. Samaa ajattelimme aikanaan Simo Järvisen kanssa (vasen alakuva).

1960 yleiskaava

2050 visio

28.1.2014

Mutta vielä kertaalleen pyöritetään lukuja: Mitä siis tarkoittaisi kerrosalassa tuo 860000 asukasta? No suurin piirtein se tarkoittaisi, että nykyinen noin 28 milj. kerrosneliömetrin asuntokanta kasvaisi 60-65 % nykyisestään. Vuonna 2050 meillä olisi Helsingin rajojen sisällä noin 45 milj. k-m2 asuntokantaa. Jos yhden hengen perhe-ilmiö jatkaa momentumia, osa asunnoista saattaa olla nykyistä selvästi pienempiä, lukumäärä taas olisi suurempi, mutta toisaalta maahanmuuttajien suuri osuus uudessa asuntokannassa vaatii isojen perheiden vuoksi isoja asuntoja. Näin siis kaikessa rakentamisen monimuotoisuudessa asuntokanta 860000 asukkaan Helsingissä tulisi olemaan rajoissa 45-50 miljoonaa kerrosneliömetriä. Kaikilla tavoilla lisäystä on paljon. Onko se enemmän mitä Helsinki pystyy vastaanottamaan? Ovatko vaadittavat kerrosalan lisäystoimenpiteet liian kovaa lääkettä NIMBY:lle (Not in my backyard)?

Mitä olen tämän blogin artik

keleita lukenut, ne tu

ntuvat noudatta

van

yksipuolisesti lähinnä Vihreiden suosimaa voimakasta yksityisautoilun

vastaisuutta. B

logisivusto on kuitenkin julkaistu koko Helsingin

kaupungin kaupunkisuunnitteluvira

ston nimissä!

Erityisesti s

uunnitelmat kalliilla ra

halla rakennetun tie

infrastru

ktuurin

tuhoamisesta ovat hurjia

ja lähes kaikki toimenpiteet, m

itä olen

oikeasti nähnyt to

teutetun pääkaupunkiseudulla tieverkolle ovat o

lleet

johdonmukaisesti päinvastaisia. Jo olemassaolevia m

oottorite

itä on

jatkettu ja levennetty,

siltoja, tu

nneleita ja liittymiä on ra

kennettu lis

ää

ja jos kaupunkibulevardeja on perustettu, n

iitä on te

hty kapeampia

katuja leventämällä (esim. M

erituulentie-Kuitin

mäentie-Martin

sillantie

Espoossa) eikä m

oottorite

iden tieluokkia m

adaltamalla.28 > 48

milj. k-m2

21.1.2014

.”  

Helsinki on ympäristönsä osa. Helsinki, Pietari ja Tallinna ovat tämän ympäristön suvereeneja keskuksia. Kaikilla on omaleimaiset esikaupunkinsa ja maaseutunsa. Liikenneverkot yhdistävät. Mutta keskuksen identiteetti leimaa ihmisten elämää. Ihmisiä eivät hallinnolliset rajat kiinnosta. Oma kotikatu ja oma kylä kiinnostavat. He ovat yksilöitä

21.1.2014

Miksi siis Helsingin metropoli, jonka suurin ongelma ei tule olemaan rikkaiden asuttaminen, vaan köyhien asuttaminen, jonka suurin ongelma ei tule olemaan työperäisten maahanmuuttajien asuttaminen, vaan sosiaalisesti syrjäytyvän väestön asuttaminen, jonka suurin ongelma on maan puute, jota puutetta laaja vaikutusalue ei koe, miksi tämä Helsinki, metropolin keskus, pyrkii imaisemaan itseensä massiivisella tavalla tulevan yhteiskunnan keskeisen ongelman: sosiaalisen ongelman. Tämä halutaan tehdä kasvattamalla asukaslukua keinotekoisella tavalla. Perusteena on tähän kasvukonseptiin sopimaton ideologia jalankulkukaupungista tai joukkoliikennekaupungista. Liikenne ja liikenteen järjestäminen mikrotasolla on näin muodostunut pelastavaksi enkeliksi koko metropolistrategialle. Mielenkiintoista, hauskaa, toisaalta yllättävää ja yhtäkkiä ajateltuna mahdotonta. Kuitenkin niin vallankumouksellista, että sitä ei voi sanoitta ja teoitta syrjäyttää. Olisiko siinä sittenkin??

Ehdotus: Helsingin resurssit ovat riittämättömät ystäviensä ja liittolaistensa Espoon ja Vantaan tukemana ratkaisemaan Suomen tulevaisuuteen liittyvää sosiaalisen syrjäytymisen ongelmaa. Sen ongelman ratkaisussa ei vähimmässäkään määrin tule tukea kasvupaineissa kamppailevilta haja-asutusta helliviltä kehyskunnilta. Ainoa todellinen mahdollisuus on uusi ”seitsemän kaupungin suunnitelma”. Se voi olla seutumme ”onnen tähti”.

Läns

iväylä

Kuusis

aare

ntie

Turun

väylä

Vihdint

ie

Hämee

nlinn

anvä

ylä

Tuusu

lanvä

ylä

Lahd

envä

ylä

Itävä

ylä

Koske

lantie

Kusta

a Vaa

sant

ie

Osuus

kunn

antie

Pakila

ntie

Kehä

I Pak

ila

Norde

nskiö

ldink

atu

Hakam

äent

ie

Man

nerh

eimint

ie /H

akam

Mec

helin

inkat

u0

0.5

1

1.5

2

2.5

Vanhan verkon ja bulevardiverkon huipputunnin liiken-nemäärämuutos eräillä pääväylillä

Läns

iväylä

Kuusis

aare

ntie

Turun

väylä

Vihdint

ie

Hämee

nlinn

anvä

ylä

Tuusu

lanvä

ylä

Lahd

envä

ylä

Itävä

ylä

Koske

lantie

Kusta

a Vaa

sant

ie

Osuus

kunn

antie

Pakila

ntie

Kehä

I Pak

ila

Norde

nskiö

ldink

atu

Hakam

äent

ie

Man

nerh

eimint

ie /H

akam

Mec

helin

inkat

u0

0.5

1

1.5

2

2.5

Vanhan verkon ja bulevardiverkon huipputunnin liiken-nemäärämuutos eräillä pääväylillä