pohjan puhuri 2/2010

20
Partiota vaaroilta lakeuksille 2/2010 Juhlavuosi käynnistyi s. 4-5 Sammuta valot s. 9 Vuosisata partiota osa II s. 10-11

Upload: pohjanmaan-partiolaiset

Post on 14-Mar-2016

246 views

Category:

Documents


6 download

DESCRIPTION

Piirilehti Pohjan Puhurin numero 2/2010.

TRANSCRIPT

Page 1: Pohjan Puhuri 2/2010

Partiota vaaroilta lakeuksille 2/2010

Juhlavuosi käynnistyi

s. 4-5 Sammuta valot s. 9

Vuosisata partiota osa II

s. 10-11

Page 2: Pohjan Puhuri 2/2010

2 Pohjan Puhuri

Pääkirjoitus

Urbaanipartiota ToimituskuntaPäätoimittaja: Veijo Väisänenp. 040-708 9775 [email protected]

Toimitussihteeri: Satu Salo-Jouppila

Taittaja: Kimmo Leiviskä

Toimittajat:Virve Ahola, Susanna Heinola, Sini Kons-tari, Riikka Piltonen, Suvi Takala, Aki Vehkaoja

Valokuvaajat:Janne Seppänen, Jenna Simula

Toimituskunnan sähköposti: [email protected]

Toimituskunnan jäsenten henkilökohtaiset sähköpostit ovat muotoa [email protected]

AineistoAineisto toimitetaan suoraan päätoimit-tajalle tai osoitteeseen [email protected] deadlineen mennessä.

Vuoden 2010 aineiston deadlinet:

1/10 29.1. 2/10 19.3.3/10 21.5. 4/10 27.8.5/10 8.10. 6/10 26.11.

Lehti ilmestyy kahden viikon kuluttua deadlinesta.

JulkaisijaPohjanmaan Partiolaiset ry

Ilmestyminen: 6 numeroa vuodessaLevikki: 5600 kplPainopaikka: Kalevaprint Oy, OuluISSN: 1796-3699

KannessaPartiopojat metsässä. Satu Salo-Jouppila.

Piirin yhteystiedotPohjanmaan Partiolaisten partiotoimisto:[email protected]

Ylivieskan toimipaikkapuh. 044 716 9301Koulukatu 5 as. 4, 84100 Ylivieska

Vaasan toimipaikkapuh. 044 716 9302

Rauhankatu 8, 65100 Vaasa

Oulun toimipaikkapuh. 0440 375 779Hallituskatu 35 A 5, 90100 Oulu (3 krs.)

www.pohjanmaa.partio.fi

POHJANMAANPARTIOLAISET r y

City-partiolainen on termi, jonka moni partiolainen on jossain vaiheessa kuullut. Sana tulee tutuksi varmasti ainakin siinä vaiheessa, kun joutuu har-rastamaan partiota opiskelujen tai töiden vuoksi ”etänä”, kaukana omasta lippukunnastaan taikka piiristään. Projekteihin tulee edelleen otettua osaa, mutta yhteydenpito tapahtuu enää lähinnä erilaisten sähköisten apuvälinei-den välityksellä, ja leireillä, retkillä ja kokouksissa käynti harvenee. Samalla alkaa ehkä potea hiukan huonoa omatuntoakin siitä, ettei harrasta enää ”aitoa” partiota. Omat partiokaveritkin saattavat lisätä vielä vettä samaan myllyyn, kun city-partiolainen on heidän mielestään muuttunut liian mu-kavuudenhaluiseksi. Tottahan on että leireillä ja retkillä, luonnonhelmassa oleillessa ei nykyaikaisen maailman mukavuuksia välttämättä ole saatavilla, vaikka Facebookin statuksen voikin käydä päivittämässä langattomasti lähes missä tahansa päin Suomea. Mukavuudenhalu on kuitenkin vain inhimillistä, eikä sen perusteella tulisi leimata kenenkään intoa ja mielen-kiintoa partiotoimintaa kohtaan.

Itse tunnustan kuuluvani ”city-partiolaisten” harmaaseen massaan, sillä onhan oma lippukuntani satojen kilometrien päässä ja nykyinen partioin-tini tapahtuu valtaosin näppäimistön äärellä. Olenkin sitä mieltä, ettei city-partiointi ole kuitenkaan huono asia. Se tarjoaa kuitenkin monille mahdollisuuden jatkaa omaa partiouraansa, kun vaihtoehtona hel-posti olisi koko harrastuksen jättäminen. City-parti-ointi tulisikin nähdä enemmän yhtenä modernin par-tiotoiminnan muotona kuin sen vastakohtana. Ja kyllähän sen city-partiolaisenkin saa aina silloin tällöin raahattua muiden mukana keskellä metsää.

Muutama viikko sitten nähtiin urbaa-nia partiointia parhaimmillan eri puo-lilla maata, kun tuhannet huivikaulat jalkautuivat kaupunkien ja kuntien turuille ja toreille esittelemään omaa harrastustaan juhlavuoden aloitustem-pauksen merkeissä. Partioleirit nousivat kaupunkien keskustoihin ja tapahtumat valtasivat kirkonkylät todistaen että kyllä kaupungissakin voi harrastaa ”aitoa” partio-ta. Avaustempaukset toivat varmasti paljon nä-kyvyyttä kunkin paikkakunnan lippukunnille ja tarjosivat monille mahdollisuuden tutustua eh-kä hiukan salaseuramaiseenkin harrastukseen. Samalla toivottavasti myös partion hiukan pö-lyyntynyt imagokin päivittyi hiukan.

Oikein aurinkoista partiokevättä niin metsän keskelle kuin myös betoniviidakkoon!

Wege

Page 3: Pohjan Puhuri 2/2010

3Pohjan Puhuri

Piirinjohtajan palsta

Tulevaisuutta tehdään nyt!

Valokeilassa

Teksti: Suvi Takala

Heidi

Laura Ritola

24-vuotias Fisu-partiobändin toinen solis-ti Heidi Harju Vuosaaren Vesipääskyistä liittyi partioon ollessaan vain kuusivuotias.

– Naapurin lapset olivat partiossa ja mi-nulla oli tylsää viikonloppuisin, kun kave-rit olivat leirillä. Partiossa vaikutti olevan hauskaa, joten minäkin halusin mukaan.Heidin mielestä parasta partiossa ovat luonto ja ystävät. Myös Lapin vaellukset ovat olleet hänen partiotaipaleensa huip-puhetkiä.

Vuonna 2004 Fisu sai alkunsa, kun Sami Lehto ja Jura Männistö saivat tehtäväk-seen etsiä suurleiri Tarukselle leiribändiä. Heidiä pyydettiin mukaan bändin laulajak-si, ja hän suostui heti.

– Taruksella bändissä oli mukana yhteen-sä yhdeksän jäsentä. Vuosien varrella ko-koonpano on vaihdellut paljonkin.

Tällä hetkellä Fisussa on viisi jäsentä.

Heidi kertoo bändin nimen olleen pitkän mietinnän tulos. Fisu on nimenä lyhyt ja hauska. Nimi kuvastaa helsinkiläisyyttä, ja samalla se on myös kristinuskon symboli.

Kuusivuotias Fisu on keikkaillut joka vuo-si, enimmäkseen partiomessujen ja kesä-leirikeikkojen merkeissä. Vuoden 2004 loppupuolella yhtye teki Tarus-levyn ja levyttää parhaillaan uutta Metsä-messua ensi kesän Kilkkeelle. Heidin lähiviikot kuluvatkin studiossa lauleskellen. Vapun aikoihin ilmestyvän uuden levyn kappa-leet ovat Fisun omia. Jura Männistö on säveltänyt ja sanoittanut ne. Levyllä on Metsä-messu -kappaleiden lisäksi muita-kin lauluja.

– Musiikki on menevää ja popahtavaa. Kuuden vuoden aikana olemme treenan-neet ja oppineet paljon, joten levy kuulos-taa varmasti edellistä paremmalta.

Heidi kertoo odottavansa kovasti kesää ja

Kilkettä. Hän on innostunut näkemään, millaisen vastaanoton Fisun musiikki lei-rillä saa.

Millaisia terveisiä Heidi haluaa lähettää Pohjan Puhurin lukijoille?- Aurinkoista kevättä ja toivottavasti Kilk-keellä nähdään!

Pohjanmaan Partiolaisten kevätkokous ko-koontui viikko sitten ja hyväksyi toiminta-kertomuksen ja tilinpäätöksen. Näin ollen viime vuosi laitettiin historian kirjoihin. Vaikka kevätkokouksen tehtävänä onkin pääasiallisesti katsoa taaksepäin, niin tämä kevätkokous suuntasi nokan myös koh-ti tulevaa. Kokouksessa mukana olleilla lippukunnilla oli mahdollisuus osallistua lpk-kahvilaan. Samalla kun lippukuntien edustajat nauttivat kahvilan herkkuja, he keskustelivat hallituksen toiminnanalojen edustajien kanssa. Lippukuntiin oli etu-käteen lähetetty kokousmateriaalin muka-na väittämiä eri toiminnanaloja koskien. Keskustelut koskivat näitä väittämiä mutta periaatteena oli myös, että keskustella voi ihan mistä vaan, mikä lippukuntia kiinnos-taa!

Miksi näin? Piirihallitus on päättänyt, että seuraavan kahden vuoden, 2011-12, toi-mintasuunnitelmassa näkyy ”uusi tapa toi-mia”. Toimintasuunnitelma rakennetaan aidossa dialogissa lippukuntien kanssa ja piirin toiminnan tavoitteena on luoda mah-dollisimman hyvä tuki ja puitteet partio-ohjelman toteutumiselle lippukunnissa. Kevätkokouksessa keskustelu oli vilkasta ja innostunutta. Lippukuntia kuunneltiin ja keskustelusta syntyi uutta. Piirihalli-tus sai läsnä olevilta lippukunnilta paljon konkreettisia ajatuksia ja erilaisia työkaluja toiminnan suunnitteluun. Koonnit keskus-teluista lähetetään pian lippukuntiin.

Keskusteluyhteys on nyt avattu ja se on yhä auki. Kuulemme kevään aikana mielelläm-me ajatuksianne lisää. Löydetään yhdessä

uusi tapa toi-mia! Piirihän olemme me, partiolaiset ja lippukun-nat yhdessä. Meillä kai-killa on nyt m a h d o l l i -suus vaikut-taa siihen, m i l l a i s t a tukea lippu-kunnat saa-vat ja miten piiri toimii. Osallistu keskusteluun ja vaikuta!

Page 4: Pohjan Puhuri 2/2010

4 Pohjan Puhuri

Teksti: Viivi-Lotta Komulai-nen, Antti Moilanen

Kuvat:Viivi-Lotta Komulai-nen, Outi Kulusjärvi,

Toni Pulkkinen

4 Pohjan Puhuri

Tavoitteena oli haastatella eri-ikäisiä kaupunkilaisia ja pienen haparoinnin jälkeen haastat-telut sujuivatkin mallikkaasti. Hetkeä myöhemmin monen kaupunkilaisen pään varmaan käänsivät samat edes takaisin rientävät huivikaulat, jotka etsivät ahnaasti tietoja paikallisesta partiohis-toriasta.

Toisaalla samoajat ja vaeltajat pys-tyttivät leirejänsä puistoon. Alun farkut ja paljaat päät olivat vaih-tuneet kiireesti untuvatakkeihin ja muihin perintei-sempiin retkivaattei-siin, vaikka kaupungis-sa oltiinkin. Lumi pöllysi ja vasaroiden kilke kuului kauas, kun innokkaat partiolaiset suorittivat tehtäviään annetuissa määräajoissa. Pakkasesta huoli-matta, tai ehkä juuri sen takia, leirit valmistuivat ajallaan, olihan SaVa-ohjelman tarkoituksena selvittää leikkimielisesti ikäkau-sien paremmuus.

Jos ei muuta, niin päivän aikana opittiin aina-kin, että kuutioruokakermasta ja muista jäi-sistä aineksista valmistuu maittavaa ruokaa. Kuten Lotta ”Pippi” Jurva Koskiveikoista totesi, uudenlainen retkiympäristö toi mu-kavasti vaihtelua perinteisiin partiopuuhiin.

Leirien ja huomiota herättävien lippujen lisäksi vanhimpien ikäkausien ohjelmapai-

kalta löytyi myös partio-infoa, joka kiinnosti mukavasti ohikulkijoita. Huomio-ta herätti varmasti myös satapäisen suden-pentu-seikkailijajoukon kokoontuminen kaupungintalon eteen. Huimapäiset pik-kupartiolaiset uhmasivat kylmää erilaisten talvisten touhujen parissa. Suosituin kaikista taisi kuitenkin olla Janne-sedän makkarakis-ka, josta halukkaat saivat santsata tervapor-varia toisenkin kerran.

Niin pienien kuin isompienkin varpaiden

kohme suli viimeis-tään iltaohjelmassa. Pitkän tauon jälkeen oululaiset partiolaiset olivat yhdistäneet voi-

mansa ja vallanneet tal-visen kaupungin. Päivän

aikana näkyneistä iloisista ilmeistä ja punaisista poskista

päätellen tempaus oli onnistunut ja varmasti monen mielessä iltaohjelman

päätyttyä oli sama ajatus: Tätä lisää!

Ja ai niin ne vastaukset…Useimmille sata-vuotias toi yllätyksettömästi mieleen vanhan, mutta sen sijaan partio-kysymys poiki mo-nenlaisia vastauksia. Niissä kun mainittiin niin retket ja leirit kuin hyvät käytöstavatkin. Kaiken kaikkiaan kuva partiolaisista näytti olevan positiivinen, joten tuntui hienolta kuulua huivikauloihin.

Yhdessä juhla-vuoden

viettoon

Mitä tulee mieleen satavuotiaasta? No, entäpä partiosta? Muun muassa näitä asioita tarpojat selvittivät oululaisilta Avaustempauksen katugallupissa.

SaVa-ohjelman teltta nousee.

Yksi sudenpentujen puuhista oli lumen-tarkastelu

Page 5: Pohjan Puhuri 2/2010

5Pohjan Puhuri

13-14. helmikuuta tempaistiin suomalaisen partiotoiminnan juhlavuosi näkyvästi käyn-tiin eri puolella maata. Yli sadassa kunnassa toteutettiin tempaus, joka tarjosi kaikille halukkaille mahdollisuuden tutustua lähem-min suomalaiseen ja paikalliseen partioon. Tempausviikonlopulle sattunut paukkupak-kanenkaan ei hidastanut innokkaita partio-laisia, ja niinpä yli 230 lippukunnan jäsenet pääsivät esittelemään omaa harrastustaan

kymmenille tuhansille ihmisille. Tempauk-sissa leireiltiin kaupungin keskustassa, järjes-tettiin erilaisia aktiviteetteja, tehtiin ruokaa nuotiolla, jaettiin halauksia, tunnelmoitiin iltanuotiolla, pelattiin keppihevospooloa, sekä tehtiin kaikenlaista hauskaa ja vähän hulluakin. Oivallista partiotoimintaa siis!

Meidän piirimme alueella avaustempauksia järjestettiin 27 eri kunnassa neljänkymme-

nen lippukunnan voimin. Useilla paikka-kunnilla lippukunnat yhdistivät voimansa ja järjestivät yhteisen tapahtuman. Avaus-tempausviikonloppu näkyi katukuvan li-säksi myös mediassa laajasti, tapahtumista uutisoitiin kymmenissä lehdissä sekä vielä laajemmin verkkomedioissa. Linkkejä juttui-hin löytyy SP:n juhlavuoden verkkosivuilta.

Tarpojat haastattelemassa

Huivikaulat valloittivat turut ja torit ympäri maata

Oulussa avastempaus oli monen lippukunnan yhteisen työn tulos

Teksti: Veijo Väisänen

Keskittyneitä ilmeitä iltaohjelmassa

Page 6: Pohjan Puhuri 2/2010

6 Pohjan Puhuri

lähetä [email protected]

Puutiset

Vaikuttava kevätkokous

Tulossa jälleen elokuussa perin-teiset tapaamiset lippukunnan johtajistolle. Tapaamiset pide-tään 17.8.2010 kolmessa eri pai-kassa. Paikat ovat Oulussa Kar-jasillan seurakuntatalo, Ylivies-kassa Viessojien kolo ja Seinäjo-

ella Nuorisokeskus. Ilmoittaudu mukaan 13.8. mennessä (1-3hlöä / lippukunta). Ilmoittautuminen osoitteessa www.pohjanmaa.partio.fi/ilmoittautuminen.Tervetuloa!

HEHKU 2010 - Lippukunnanjohtajiston tapaaminen

Oivalliset Sisujohtajapäivät jär-jestetään Partioasemalla Helsin-gissä 29.–30.5.2010 (lauantai-sunnuntai). Lähde tapaamaan sisujohtajia ympäri Suomen! Tarjolla on ajankohtaista tietoa niin Suomesta kuin ulkomail-ta. Lauantaina keskustelemme mm. Kilkkeestä ja hyvistä sisu-partiokäytännöistä sekä opim-me, miten toimia, kun ryhmässä on haastavasti käyttäytyvä lapsi. Sunnuntaina pohdimme suoma-laista sisupartiota tänään ja huo-menna – miten sisupartiotoi-mintaa tulisi kehittää? Sisujoh-tajapäivät ovat avoimet kaikille sisupartioinnista kiinnostuneille. Erityisesti toivomme mukaan

nykyisiä ja entisiä sisujohtajia, joilla on paljon kokemuksia erilaisista lapsista ja ryhmistä. Tule jakamaan hyviä käytäntöjä ja ideoitasi! Hinta Koulutuspäi-ville voit osallistua joko koko viikonlopuksi tai vain toiseksi päiväksi: • koko viikonloppu 30 € / osallistuja • lauantai klo 10–19 + illanvietto ja sauna (20 €) • sunnuntai klo 9-14 (10 €) Osallistumismaksu ei sisällä yö-pymistä. Yöpymisvaihtoehdois-ta voit kysellä ilmoittautuessasi. Ilmoittautumiset 5.5. mennessä Pääkaupunkiseudun Partiolaiset ry /Annukka Helander [email protected] tai 09 – 886 51212.

Sisujohtajapäiville

Pohjanmaan Partiolaiset ko-koontuivat jälleen kevätkoko-ukseen päättämään tulevan linjauksista sekä hyväksymään menneen kirjaamista. Tällä ker-taa kevätkokouksen yhteydessä järjestettiin myös lippukunta café, jonka kautta lippukunnat pääsivät vaikuttamaan tulevan toimintakauden 2011–2012 suunnitteluun.

Tuiran kirkolle järjestäytyneessä kevätkokouksessa jaettiin muis-tamisten yhteydessä myös en-simmäisen kerran piirin ansio-merkkejä. Ansiomerkit jaettiin vuosien 2008 ja 2009 aikana jo myönnetyille merkinsaajille, joita pyydettiin paikalle henkilökoh-taisella kutsulla. Ansiomerkkien lisäksi muistetiin Myötäpäivien johtajaa Jaakko Piitulaista pikku-kuksalla, jaettiin majavanhäntiä sekä partiojohtajavaltakirjoja

sellaisen saavuttaneille. Muista-misten perään tila raikui hetken hienosti Pohjanmaan huutoa kaiuttaen.

Lippukunta caféssa kokous-edustajat pääsivät vaikuttamaan tulevan suunnitteluun toimin-nanaloittain. Kahvittelun lomas-sa perehdyttiin niin aluetyön, ohjelman, koulutuksen, viestin-nän kuin taloudenkin kiinnos-tavuuksiin ja linjattiin suuntia tulevalle toimikaudelle. Kahvi-latyöskentelyn helmet nostetaan syyskokouksessa hyväksyttävänä olevaan toimintasuunnitelmaan. Mikäli lippukuntasi ei päässyt mukaan kokoukseen vaikutta-maan asioihin, ei huolta, sillä toiminnansuunnitteluun tullaan vielä tarjoamaan vaikutusmah-dollisuus sähköisesti.

Kuvat: Antti Kerola

Suomalaisen partioliikkeen 100-vuotisjuhlat avattiin pystyt-tämällä näyteikkunoita ympäri Suomen. Helmikuisena viikon-loppuna Pohjanmaalla avautui 26 paikkakunnalla. Tapahtuma-paikoilla pääsi tutustumaan niin partioleireihin, leirinuotioihin, seikkailuratoihin kuin Woomal-

projektiinkin. Kaikkiaan koko maassa ystävänpäiväviikonvaih-teena lähes 300 paikkakunnalla oli havaittavissa partiomaista liikehdintää!Juhlavuoden seuraava etappi on partioviikolla, jolloin julkais-taan historiikki satavuotisesta toiminnasta.

Partion näyteikkunat avautuivat

Page 7: Pohjan Puhuri 2/2010

7Pohjan Puhuri

Pohjois-Pohjanmaan Partio-perinneyhdistyksen varsinai-sessa kokouksessa 18.3.2010 valittiin yhdistyksen uudeksi puheenjohtajaksi Hannu Luu-kinen yhdistystä kaksi vuotta luotsanneen Seppo Saloran-nan jälkeen. Perinneyhdistyk-sessä pyritään kahden vuoden

puheenjohtajajaksoi-hin, jotta vältyttäi-siin ”perinteisiltä puheenjohtajilta”.

Kokouksen jäl-keen vietettiin

Heinätorin seu-rakuntatalon viih-

tyisässä alasalissa almanakan mukaisia

”Eetun päivän iltamia”. Tilaisuuden aloitti hieno lip-puseremonia, jossa Oulun vanhimmat, vuonna 1917 toimintansa aloittaneet lip-pukunnat: Oulun Valppaat, Girlscoutföreningen vid Svenska Mellanskolan i Uleå-borg, Oulun Metsänkävijät ja Pohjan Veikot esittelivät van-himman vielä tallessa olevan

lippunsa ja kertoivat lyhyesti lippukunnastaan.

Ohjelmassa oli kaksi alustus-ta. Lehtori Carl-Eric Silvander kertoi värikkäästi ruotsinkie-lisestä partiotoiminnasta Ou-lussa ja Juhani Lares selvitteli, miten B-P:n alkuperäisestä, 9-kohtaisesta partiolaista on tultu nykyisiin partioihantei-siin.

Välillä nautittiin oikein pul-lakahvit ja muisteltiin par-tiohistoriaa leikkimielisessä kilpailussa ja ilta päättyi hyvin perinteisesti, sisaruspiiriin.

Teksti: Juhani LaresKuvat: Jari Huhtakallio

7 Pohjan Puhuri

Partiouutisetlähetä puutinen: [email protected]

KILKKEEN ilmoittautumisaika päättyi tammikuussa, mutta jälki-ilmoittautu-misen aikana (1.3.–30.4.) on viimeinen mahdollisuus varata paikkansa ensi kesän huikeimpaan partiotapahtumaan. Jälki-ilmoittautuminen toteutetaan samaan ta-paan kuin varsinainen ilmoittautuminen-kin, erona leirimaksujen suuruudet. Lisä-tietoja www.kilke.fi/ilmoittautuminen.

OLETTEKO SAMOAJAPORUKKAN-NE kanssa lähdössä Kilkkeelle ja kaipaatte ulkomaalaisia ystäviä? Kilkkeen nettisivu-jen Troopster-työkalun avulla suomalaiset ja ulkomaalaiset lippukunnat voivat tutus-tua toisiinsa ennen suurleiriä. Troopster yhdistää kilkettäjiä osoitteessa www.kilke.fi/english/troopster.

VUODEN ENSIMMÄISEN Partio-leh-den välissä ilmestyi kortti, jolla voit kutsua ystäväsi partiotapahtumaan, esimerkiksi lokakuun Kaikuun tai iltanuotiolle. Juh-lavuoden tapahtumiin on siis mahdollista kutsua myös ei-partiolaisia ystäviä tutustu-maan toimintaan. Kortti kannattaa ehdot-tomasti hyödyntää ja pyytää kaveri mukaan vaikka lippukunnan yrjönpäivänjuhlaan lohikäärmettä katsomaan.

PARTIOASEMALLA HELSINGISSÄ on aloittanut kaksi uutta työntekijää. Kan-sainvälisten asioiden sihteerin äitiysloman-sijaisena on aloittanut Anu Pakarinen. Anu on tullut mukaan partiotoimintaan aikuise-na ja hänen kotilippukuntansa on tampe-relainen Messukylän Metsätytöt. Aluetyön koulutussihteerin äitiyslomansijaisuutta hoitaa järjestösihteeri Jarno Hakulinen, 31. Jarnolla on vankka partiotausta ja hän toi-mii nykyisin Eräkamut-lippukunnassa Ke-ravalla. Vt. toiminnanjohtajana 16.12.2009 aloittanut Elina Lahtinen on sopinut halli-tuksen kanssa jatkavansa toiminnanjohta-jana määräaikaisesti 28.2.2011 saakka.

HELMIKUUSSA TAMPEREELLA järjestettyyn Partioheraldikkojen Partio-merkit kertovat -seminaariin osallistui kolme-kymmentä eri-ikäistä partiolaista helmikuun alussa. Seminaarissa selvisi että meillä on niin perinteisiä partiotunnuksia, liljoja ja apiloita, kuin erilaisiin tapahtu-miin suunniteltuja kertakäyttöisiä merkke-jä. Myös pohjanmaalaisia heraldikkoja oli mukana mielenkiintoisessa tapaamisessa.

VeriGuud´10 -verenluovu-tuskampanja on alkanut. Vuoden 2010 kampanjoinnin iskulauseena on ”Hengenpe-lastajaksi kädenojennuksella”. Verenluovutus on äärettömän tarpeellista ja tärkeä tehtävä, jonka avulla voidaan todella pelastaa elämää. Veripalvelun sivuilla kerrotaan, että noin 50 000 suomalaista saa vuosittain hoitoa veripalveluvalmisteilla. Verta tarvitaan mm. leikka-uspotilaiden, syöpäpotilaiden sekä verenvuototautia sairas-tavien hoidossa. Luovutettu

veri jaetaan yleensä kolmeen osaan, punasoluiksi, verihiu-taleiksi ja plasmaksi. Näistä potilas saa vain sitä osaa, jo-ta hän tarvitsee selvitäkseen. Luovutettu veri näyttelee suurta roolia mm. leikkauspo-tilaiden hoidossa, joskus jopa hengenpelastumiseen saakka. Luovuttajien mahdollistamia selviytymistarinoita voi lu-kea osoitteessa http://www.bloodservice.fi/www/poti-lastarinoita. Koskaan ei tiedä, tuleeko hetki, että itse tarvit-see verta säilyäkseen hengissä

tai selvitäkseen sairaudesta. Jos tällainen tilanne tulee, jo-kainen varmasti toivoo, että varastoissa olisi tuolloin verta avuksi. Luonnollisesti tällais-ta ei toivo kenellekään, mutta silti veren tarve on olemassa jatkuvasti. VeriGuud haastaa-kin ojentamaan kätensä varas-tojen hyväksi ja lähimmäisen auttamiseksi, kenties jopa hengenpelastamiseen saakka voi yhdellä ojennuksella olla apuna.

Hengenpelastajaksi kädenojennuksella

Luukinen perinneyhdistyksen johtoon

Perinneyhdistyksen uusi ja vanha puheenjohtaja: Hannu Luukinen

ja Seppo Saloranta.

Page 8: Pohjan Puhuri 2/2010

8 Pohjan Puhuri

Page 9: Pohjan Puhuri 2/2010

9Pohjan Puhuri

Earth HourFaktaa: Facebook’ssa 13.3. oli 308 489 osallistujaa

Uutta verta Pohjan Puhurissa

Moi! Olen Virve Vihannin Vehkoista ja aloitan tämän

lehden myötä Puhurin toimituksessa.

Olen kirjoittanut jo aikaisemmin leh-teen pari juttua, joten Veijo päätti kysyä minua mu-kaan tiimiinsä. Lähdin ilomie-lellä mukaan, koska kirjoit-taminen on minusta ollut aina hauskaa ja antoisaa.

Tällä hetkellä majailen Oulussa

kihlattuni ja koira-ni kanssa. Kotoisin

olen Vihannista ja tällä hetkellä häärään

mm. lippukuntamme Kilke-vastaavana sekä

hallituksen sihteerinä. Vi-hannin Vehkat on pieni, mut-

ta pippurinen lippukunta, jossa on ihania partiokavereita ja mukavia

yhteistyökumppaneita.

Valmistuin viime kesänä Torniosta medianomiksi ja tällä hetkellä teen paria eri työtä. Häärään Kulttuuritalo Val-veen elokuvapa-jalla tuntiopettaja-na ja toimin myös myyntiedustajana. Tulevaisuus näyttää minne tie vie, mutta partiosta tuskin luo-vun koskaan.

Toivon, että uuden pestini myötä Puhuris-sa tapaan uusia mielenkiintoisia partiolaisia ja koen paljon uutta, mitä muuten jäisi kokematta. Jo ensimmäisen lehden jutun innoittamana päätin käydä luovuttamassa verta ihan ensimmäistä kertaa.

Virve

Earth hour 2010 on kutsu - nousta ylös osoit-tamaan että on valmis muuttamaan tapojaan

paremman tulevaisuuden puolesta. Kampanjan järjestää WWF (Maailman

luonnonsäätiö), joka on yksi maailman suu-rimmista ja arvostetuimmista luonnon puolesta

työskentelevistä järjestöistä.

Earth hour sai alkunsa vuonna 2007 Sydneyssä, Australiassa, jolloin 2,2 miljoonaa kotia sammutti

valonsa tunniksi. Vain vuosi tämän jälkeen Earth hourista tuli kansainvälinen tapahtuma, jolloin yli 50 miljoonaa ihmistä 35 maasta osallistui valojen sammu-tukseen. Kansainvälisesti tunnetut maamerkit kuten Pariisin Eiffel torni, Rooman Colosseum ja Egyptin pyramidit ovat kaikki osallistuneet tapahtumaan seis-ten pimeydessä, symboleina toivosta, joka kasvaa yhä suuremmaksi joka hetki. Joka vuosi Earth Hour:n näkyvyys ja tietoisuus siitä on kasvanut kasvamis-taan. Viime vuonna sadat miljoonat ottivat osaa ja

88 maata näyttivät virallisesti huolensa ja tukensa Maan pelastamiseksi.

Tänä vuonna Earth hour:ia vietetään lau-antaina 27. päivä maaliskuuta klo 20.30-

21.30. Tällöin jokaisella on mahdol-lisuus vaikuttaa tulevaisuuteen.

On aika juhlia tätä hetkeä ja tätä maailmaa, joka on

toivottavasti

paremmassa kunnossa tulevaisuudessa.

Earth hour on tehnyt paljon nos-taakseen tietoisuuteen ilmastonmuu-toksen ongelmia. Mutta mitä valojen sammuttaminen niinkin lyhyeksi ajaksi kuin tunniksi auttaa? Miten se voi yhtäkkiä pelastaa maailman? No sitähän se ei tee, valojen sam-muttaminen tunniksi ei yhtäkkiä pelasta maail-maa ilmastonmuutoksen vahvasta otteesta. Earth Hour:n nettisivuston (www.earthhour.com) mu-kaan tarkoitus ei ole pelastaa maailmaa yhden tunnin pimeyden aikana, vaan antaa ihmisille ääni, jolla voi osoittaa halunsa pysäyttää ilmastonmuutos. Tarkoi-tuksena on herättää päättäjien huomio.

Sen sijaan, että viettää iltaa katsoen telkkaria tai roik-kuen facebook:ssa, kodin kaikki sähkölaitteet ja va-lot päällä, voi hetken hengähtää, ottaa rennosti ja nauttia tästä hetkestä yhdessä kavereiden ja perheen tai vaikkapa vaeltajaporukan kanssa. Tällöin voi nauttia toisten seurasta ja kynttilän valosta pela-ten niitä lautapelejä, jotka usein vain keräävät pölyä komerossa.

Äänestäkäämme kaikki maapallomme puolesta ja nautitaan tunnelmava-laistuksesta.

Teksti & kuva: Sini Konstari

Page 10: Pohjan Puhuri 2/2010

10 Pohjan Puhuri

Teksti: Veijo Väisänen

Kuvat: Aina valmiina

- Partioliike Suo-messa 1910-2010

–kirjasta

Vuonna 1972 Suomeen syntyi yli 50 vuo-den hajautumisen jälkeen yksi yhteinen kat-tojärjestö, kun Suomen Partiopoikajärjestö ja Suomen Partiotyttöjärjestö yhdistivät voimansa. Suomen Partiolaiset - Finlands Scouter ry:ssä ovat mukana kaikki suomen- ja ruotsinkieliset, niin tytöt kuin pojatkin sekä kaikkien uskontokuntien partiolaiset. Yhdistyminen ei kuitenkaan tapahtunut ki-vuttomasti, sillä asiasta oli paljon mielipiteitä puolesta ja vastaan. Selvää kuitenkin oli et-tä muutoksen oli tapahduttava, jotta partio voisi säilyttää asemansa Suomen suurimpana nuorisoliikkeenä.

Kattojärjestö muutoksen myötä tuotiin par-tiotoimintaan paljon myös muita uudistuksia ja muutoksia. Näistä suurin oli uusi partio-ohjelma, jonka myötä muun muassa kolk-kapojat muuttuivat sudenpennuiksi. Uudet ohjeet ja ohjelmat valmistuivat 1970-luvun puolivälissä. Uudistuksen näkyvin ulkoinen muutos oli kaikkien partiolaisten yhteiseksi puvuksi päätetty sininen partiopaita. Uusi partio-ohjelma, joka oli tytöille ja pojille yhteinen, aiheutti voimakasta vastustusta ja erimielisyyksiä. Erimielisyyksien seuraukse-na monet lippukunnat päättivätkin irtautua SP:n ohjelmasta ja alkoivat noudattaa niin sanottua ”ruskeaa” eli eräpartio-ohjelmaa.

Vuonna 1981 Suomen Partiolaiset ja ruskean linjan kannattajat lopulta saavuttivat yhteis-ymmärryksen partio-ohjelman sisällöstä.

Kuusikymmentäluvun aikana aktiivisten par-tiolaisten määrä alkoi laskea uhkaavasti, ja suomalaiset partiojärjestöt luonnollisesti huo-lestuivat asiasta. Samaan aikaan varsinkin po-liittiset nuorisojärjestöt kasvattivat suosiotaan ja jäsenmääriään. Tähän haasteeseen vanhan-aikaisena pidetyn partioliikkeen oli vastattava.

Suomalaisia partiolaisia Neuvostoliiton pioneerileirillä vuonna 1975.

100

Page 11: Pohjan Puhuri 2/2010

11Pohjan Puhuri

vuotta

suomalaista partiotaOsa II – 1970-2010 SP:n aikakausi

OSA I Vuodet 1970 – 2010 julkaistiin

Pohjan Puhurin edellisessä nume-

rossa.

Uusittuun ohjelmaan otettiin mukaan paljon vanhoja partio-ohjelman elementtejä, mutta linja tytöille ja pojille yhteisestä ohjelmasta kuitenkin pysyi samana. Samassa yhteydes-sä uudistettiin uudelleen myös partiopaitaa, josta tuli jälleen univormumaisempi. Paitaa oli saatavilla joko tummansinisenä taikka ruskeana. Seuraavan kerran partio-ohjelmaa uudistettiin vuonna 1994, mutta tällä kertaa uudistukset olivat pienempiä, ohjelmaa lä-hinnä muutettiin nykyaikaisemmaksi.

Jäsenmäärien kannalta katsottuna olivat SP:n ensimmäiset toimintavuodet heikkoja, vaikkakin jäsenkato saatiin pysäytettyä. Jär-jestön työ kuitenkin alkoi pian tuottaa tulos-ta ja riveihin saatiin houkuteltua kasvavassa määrin uusia jäseniä. 80-luvun puoliväliin mennessä jäsenmäärä olikin noussut jo lähes 80 000 partiolaiseen. Kasvu jatkui tasaisena aina 90-luvulle saakka.

Toiminta kasvuksi

Partion jäsenmäärän kehitys SP:n perusta-misen jälkeen kertoo selkeää kieltä partion ohjelmamuutoksen onnistumisesta, mutta kasvun vauhdittajia on ollut myös monia muita tekijöitä. Yksi erittäin näkyvä tekijä on ollut suurleirien järjestäminen. Ensim-mäinen Finnjamboree, Karelia, pidettiin elo-kuussa 1979, ja leirille osallistui noin 9 000 partiolaista. Seuraavalle suurleirille, vuoden

1985 Miilulle osallistui 10 000 huivikaulaa; ja vuon-na 1990 järjestetyllä Ter-vaksella leiritunnelmasta nautti jo 13 500 partio-laista. Mediassakin pal-jon huomiota saaneelle neljännelle Finnjambo-reelle Loistolle puoles-taan osallistui 14 500 partiolaista Suomen lisäksi 31 eri maasta.

Vaikka partiota ei useinkaan mielletä kovin kansainvälisek-si, on juuri kansainväli-nen toiminta yksi partioliikkeen vahvuuk-sista. SP:n perustamisen jälkeen on kansain-välinen toiminta vahvistunut, kun yhden kansallisen kattojärjestön myötä yhteistyö muiden maiden kanssa on helpottunut. Ystävyyttä on rakennettu yli rajojen myös monilla kehitysyhteistyöprojekteilla, joista voidaan mainita esimerkiksi 80-luvun lopun Uniscout-projekti, jolla hankittiin rokotteita Nepaliin sekä 90-luvun alun Wergujaram, jonka tuloksena rakennettiin terveyskeskus Senegaliin.

Uusi vuosituhat, uudet haasteet?

2000-luvun alkaessa SP on kohdannut hyvin

Lähteet:

SP:n nettisivut (www.partio.fi)PartioWikin artikkelit (wiki.partio.net)

Veikko Tolin: 80 vuotta partiointia 1907-1987Suomen 4H-liitto (www.4h.fi)

Yrjö ‘Yrjänä’ Nenonen: Partiosanakirja-sanasto

samantyyppisiä haasteita kuin yhdistyksen taipaleen alkaessa kolme vuosikymmentä aiemmin. Partiolaisten määrä jatkoi tasaista kasvua aina 90-luvulle asti, mutta sen jälkeen partion suosio on laskenut. Tällä hetkellä suomessa on noin 70 000 partiolaista. SP on menettänyt paikkansa Suomen suurimpana nuorisojärjestönä Suomen 4H-liitolle.

Myös partion julkinen kuva on vuosien saatossa muuttunut, kun partiota pidetään jälleen hiukan vanhanaikaisena harrastukse-na. Suomen Partiolaiset on jälleen vastannut tähän haasteeseen. Yksi suurimmista muu-toksista partion imagon kohentamiseksi on partion tuorein ohjelmauudistus. Ohjelma-uudistus on tuonut mukanaan uuden ikä-kausijaon sekä päivitetyn ohjelman kaikille ikäkausille. Nähtäväksi jää onnistutaanko partion jäsenkato katkaisemaan ja saadaanko Suomessakin nauttia laadukkaasta partiotoi-minnasta vielä seuraavankin sadan vuoden

ajan.

Uniscout-tempauksella hankittiin rokotteita Ne-paliin 1987-1988.

Page 12: Pohjan Puhuri 2/2010

12 Pohjan Puhuri

Teksti & kuvat:Iina Leppäaho

12

Mitä lähiruoka on

Maa- ja metsätalousministeriön asettaman Lähiruokatyöryhmän määrittelyn mukaan lähiruoka on ruoantuotantoa ja –kulutta-mista, joka käyttää oman tuotantoalueensa raaka-aineita ja tuotantopanoksia edistäen oman alueensa tuotantoa ja työllisyyttä. Omalla alueella tarkoitetaan yleensä esi-merkiksi kuntaa tai talousaluetta eikä sitä ole määritelty tarkasti. Erään määritelmän mukaan lähiruoaksi määritetään kaikki ruo-ka, joka on tuotettu aluella, jonka näkee ko-tikirkkonsa tornista. Usein lähiruoka käsite-tään kuitenkin tätäkin laajemmin.

Lähiruoalle ei ole omaa virallista merkkiä, jo-ka erottaisi sen muusta ruoasta. Lähiruoalle ei myöskään ole tarkkoja valvottuja vaati-muksia. Lähiruoan markkinat ovat alueelliset ja tuotannossa käytettyjen raaka-aineiden ja tuotantopanosten tulee olla mahdollisuuksi-en rajoissa omalta talousalueelta. Lähiruoan tuotanto tuo siis myös työpaikkoja omalle lähialueelle, kun kaikki tuotannon vaiheet pyritään tuottamaan omalla alueella.

Lähiruoan ympäristöystävällisyys

Lähiruokatyöryhmä nimeää lähiruoan piir-teiksi myös kestävien menetelmien käyttä-misen kaikissa ruoantuotannon vaiheissa.

Kestävillä menetelmillä tarkoitetaan käy-täntöjä, jotka ottavat huomioon ympäristön hyvinvoinnin ja pyrkivät kuluttamaan luon-nonvaroja mahdollisimman vähän. Ruoan-tuotannon vaiheisiin lasketaan myös ruoan kuljetus myyntipaikkoihin ja myynti.

Myös eri vuodenaikojen sesonkituotteiden suosiminen liitetään lähiruoan piirteisiin. Kausiajattelu ruoan suhteen on vähenty-nyt entisajoista, koska monia ruoka-aineita on mahdollista kasvattaa kasvihuoneissa ja tuoda ulkomailta vuodenajoista riippumatta. Sesonkiajattelu on kuitenkin järkevää sillä sesonkiaikana tuotteiden hinta on usein alimmillaan ja makukin parhaimmillaan. Tal-ven kausiruokia ovat esimerkiksi punajuuri, kaali, sipuli ja porkkana. Kotimainen kala ja tuore leipä ovat sesongissa aina. Kesän herkut voi myös säilöä purkkiin, pakastaa tai kuivattaa.

Tärkein lähiruoan ympäristöystävällisyyttä puoltava näkökohta on, että ruoan rahtaa-minen Suomeen kuormittaa ympäristöä. Lä-hiruoka ei myöskään lyhyiden välimatkojen vuoksi välttämättä tarvitse suojakseen yhtä paljon pakkausmateriaalia kuin kauempaa tuotu. Ympäristöystävällisyyttä ajateltaessa ei aina oteta huomioon koko elintarvike-järjestelmää. Luomutuotteiden tapauksessa alkutuotanto on ekologista, mutta tuotteiden kuljetus ulkomailta saattaa kuormittaa ym-

päristöä. Maatalous- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen tutkimusten mukaan kuljetusmatkojen hiilidioksidipäästöt eivät kuitenkaan muodosta suurinta osaa ruo-antuotannon päästöistä, koska kuljetuserät ovat suuria, jolloin päästöt jakautuvat kaik-kien tuotteiden kesken yksittäisen tuotteen ympäristötaakan jäädessä pieneksi. Lähiruo-ka-ajattelussa ympäristöystävällisyyttä kui-tenkin puoltaa myös vuodenaikojen huomi-oonottaminen, jolloin ylimääräisiä päästöjä ei synny esimerkiksi kasvihuoneiden läm-mittämisestä talvisin.

Ruokaperinteet

Alueellisten ruokaperinteiden vaaliminen määritetään osaksi lähiruoan käsitettä. Ny-kyään Suomessakin kaupat ovat täynnä kan-sainvälisten yhtiöiden standardoitua ruokaa, joka tuotetaan massatuotantona. Tämä ruo-an globalisoituminen voi aiheuttaa ongelmia kuluttajille. Ruoan laatu ja turvallisuus voivat heikentyä ja kuluttajan vaikutusmahdollisuu-det vähentyä kun ruoan alkuperästä ei ole tarjolla tietoa. Koska lähiruoka tuotetaan lähellä, voi tuotanto-olosuhteisiin käydä it-sekin halutessaan tutustumassa.

Pitkälle standardoitu ruoka on irrotettu pai-kallisesta tuotantoympäristöstä ja perintei-sestä kulttuurisesta kontekstistaan. Ruoan

Ruokaa läheltä

Viime aikoina on keskusteltu paljon lähi-ruoasta. Se, mitä tarkoitetaan, kun puhu-taan lähiruoasta, on kuitenkin keskuste-lussa jäänyt taka-alalle. Lähiruoan käsit-teen taakse kätkeytyykin enemmän kuin

ensinäkemältä aavistaisi.

Page 13: Pohjan Puhuri 2/2010

13Pohjan Puhuri

Lähiruokaon ruoantuotantoa ja -kuluttamis-ta, joka käyttää oman tuotantoalu-eensa raaka-aineita ja tuotanto-panoksia edistäen oman alueensa tuotantoa ja työllisyyttä.

monimuotoisuus siis vähenee kun kaikkialla aletaan yhä enemmän ja enemmän syödä sa-malla tavalla, kun unohdetaan vuodenaiko-jen vaihtelun ruoan kuluttamiseen tuomat vaihtelut ja perinteiset ruokalajit ja niiden valmistustavat. Lähiruoka tuo vaihtoehdon ruoantuotannon samankaltaistumiselle tar-joamalla paikkaan sidottua ruokaa.

Lähiruoan jäljillä

Lähiruoan suosimisessa suurin este saattaa ollan sen vaikea saatavuus. Lähiruokaa on yleensä tarjolla ainakin toreilla, kauppa-halleissa, tilamyymälöissä ja ruokapiirien kautta tilattuna. Kiireiseen arkeen ei ehkä sovi ruokatarvikkeiden perässä eri myyn-tipaikoissa kiertely vaan se olisi kätevintä hankkia saman katon alta. Lähiruoan tuot-tajat ovat kuitenkin usein pientuottajia, joilla saattaa olla isoja tuottajia enemmän vaike-uksia saada tuotteitaan myyntiin kauppoi-

hin. Vaikeuksia asettaa muun muassa se, että tuotantomäärät ovat usein pieniä, jolloin tuotteita ei riitä kaik-kiin myymälöihin eikä saatavuutta voida taa-ta joka päivälle. Toivomuksia kannattaa kuitenkin omassa lähikaupassaankin esittää, koska kauppiaat pyrkivät vastaamaan ihmis-ten toivomuksiin. Suomessakin lähiruokaa on alettu arvostaa enemmän ja lähiruokaan erikoistuvia kauppoja on ilmestynytkin aina-kin suurimpiin kaupunkeihin.

Lähiruoka on luonnollinen ja perinteinen osa ruokavaliota ja sitä usein kulutetaan ajat-telematta kyseessä olevan lähiruokaa. Moni hakee mansikat tai perunat torilta tai suoraan tilalta vaikka ei mieltäisikään toimintaansa lähiruoan suosimiseksi. Jouluiset laatikotkin ovat hyvä esimerkki ruoasta, joka hyödyn-

tää sesongin juu-reksia. Banaanit, appelsiinit ja muut kaukomailta rah-datut elintarvikkeet ovat kuitenkin yhtä itsestään selvästi osa monen suomalaisen

ruokavaliota eikä niistäkään ole mitään tar-vetta luopua kokonaan. On kuitenkin välillä hyvä pysähtyä miettimään, mistä syömämme ruoka tulee. Lähiruoan ajatukseen kuuluu myös perinteisten ruokalajien suosiminen ja samalla perinteisen ruokakulttuurin vaalimi-nen. Suomalaisen ruoan arvostus ei kohene ellei omia raaka-aineita käytetä ja vaalita. Syöminen ei ole pelkästään polttoaineen tankkausta ja ruokavalinnoilla on vaikutus-ta siihen mihin suuntaan maailma kehittyy.

P.Jokinen & A. Puupponen, 2006. Paikallisuus kestävän ruoantuotannon peus-tana? Teoksessa T.Mononen & T. Silvasti (toim.) Ruokakysymys, 113-130. Helsinki: Oy Yliopistokus-tannus University Press Finland LtdHelsingin Sanomat, Minttu Mikkonen, 20.1.2008, Lähiruoka ei olekaan ympäristöystävällistä T. Mononen, 2006, Yhteiskuntatieteellisen elintarviketutkimuk-

sen linjoja. Teoksessa T.Mononen & T. Silvasti (toim.) Ruokakysymys, 26-52. Helsinki: Oy Yliopis-tokustannus University Press Finland LtdT.Silvasti & T. Mononen, 2001, Ruoka liikkeessä. Yhteiskuntapolitiikka, 1, 43-51.L. Vanhanen, 2005, Lähiruoka keskisuomalaisten kaupan edus-tajien silmin. Teoksessa M. Järvelä, P.Jokinen & A. Puupponen (toim.), Kestävän kehityksen pai-

kalliset verkostot, 93-122. Jyväskylä: Jyväskylän yliopistopainohttp://www.mtk.fi/maatalous/ruoka/lahiruoka/fi_FI/miksi_lahiruokaa/ ( luettu 5.11.2009)http://www.martat.fi/neuvot_arkeen/ruoka/eko-kokki/lahiruoka/ (luettu 5.3.2010)

Lähteet

Page 14: Pohjan Puhuri 2/2010

14 Pohjan Puhuri

Teksti ja kuvat: Virve Ahola

14 Pohjan Puhuri

Gallup

Mikä on lempipartiolaulusi?

Kirsi Heikkinen Vähänkyrön Erän-kävijät

Iltanuotiolla, koska siitä tulee niin hyvä fiilis, kun istutaan ja lauletaan sitä nuoti-olla.

Elsa Lahti Ilkan Partiolaiset

Minulla ei varsinaisesti ole mitään lempilaulua, mutta kaikille ei niin tuttu Leiri-illan rauha on hieno, tun-nelmallinen kappale, jonka kaikkien olisi syytä oppia

Michal Podlesny Kurikan Korvenkävijät

B-P Spirit, koska se on niin jännä

Henri Korkeaniemi Ilkan Partiolaiset

Ilta pimenee, koska siihen on kiva hiljentyä ja se hiljen-tää myös ajatukset. Siinä on myös hengellinen sanoma

Antti Gärding Merituuli

Puolalainen nuotiolaulu, koska siinä on hieno tun-nelma..

Tämän vuoden luovutus kantaa teemaa: ”Hen-genpelastajaksi käden ojennuksella”. Kolmatta kertaa järjestettävään tempaukseen toivotaan enemmän osallistujia kuin edellisillä kerroilla. Ensimmäisenä vuonna verenluovuttajia kävi

yhteensä 30 ja viime vuonna 89. Vuonna 2008 voiton vei nimiinsä tasatuloksella Vaasan Metsä-

veikot ja Toimarit, viime vuonna ykköspallille kohosi Samposet. Tänä vuonna mikä lippukunta tahansa voi

saada mainetta ja kunniaa voiton merkeissä; ehkäpä juuri sinun lippukuntasi?

VeriGuud kampanjaan on helppo osallistua Piirin alueella toimivissa Veripalvelun pisteissä (Oulu, Kokkola, Seinäjoki, Vaasa). Paikan päällä löytyy vihko, johon luovuttaja merkitsee käyntinsä. Liikkuvassa veripalvelussa tai muilla paikkakunnilla luovuttamassa käyneet voivat lähettää merkinnän sähköpos-tilla osoitteeseen [email protected].

Kampanjaan tarvitaan myös kutsujia, niitä jotka kertovat kampanjasta ja verenluovutuksen tärkeydestä eteenpäin. Esi-merkiksi omalla koululla, työpaikalla tai sukulaisten luona voi kehottaa ketä tahansa osallistumaan partiolaisten kampanjaan ja merkitsemään oman verenluovutuskäyntinsä.

Nyt vaan kipin kapin sitä kättä ojentamaan ja pelastamaan henkiä.

On aika luovuttaa verta!

Laura Pylvänen Kajaanin Korvenpojista näyttää Poh-janmaan Partiolaisille mallia, miten verta luovutetaan. Hä-nelle tämä on jo kahdeksas luovutuskerta.

Mikä puuttuu kuvasta?

VeriGuud ’10 haastaa taas Pohjanmaan Partiolaiset sankoin joukoin luovuttamaan verta. Tarkoitus on haastaa myös mahdollisimman moni kaveri, tuttava tai sukulainen

mukaan. Nyt jos koska on aika ojentaa käsi hyvän asian puolesta. Kilpailu alkoi muistelemispäivänä, 22.2. ja kestää partioviikon loppuun, 25.4. saakka.

Lisätietoa kampanjasta saa osoitteesta: http://www.pohjanmaa.partio.fi/veriguud/

Teksti: Susanna Heinola

Page 15: Pohjan Puhuri 2/2010

15Pohjan Puhuri

Teksti:Antti Gärding

Kuva:

SP:n meripartioryhmä

Teksti ja kuvat: Virve Ahola

Veneitä omistavat lippukunnat ympäri Suo-men, myös oman piirimme alueella, tarjoavat mahdollisuuden astua alukseen ja päästä ilta-purjehdukselle tiistaina 01.06.2010. Paikkoja on tarjolla vain rajoitetusti ja ne tulevat varat-tavaksi internetin kautta vapun jälkeen. Mu-kaan voi lähteä niin yksin kuin partiokaveri-porukallakin, ja osallistuneet voivat hankkia itselleen meripartion 100-vuotisjuhlamerkin partiopaitaan, nuotioviittaan tai vaikkapa rinkkaan. Seuraa nettiä ja astu laivaan!

Oulussa koko kesän

Oulussa tempaus aloittaa Pohjanmaan Par-tiolaisten meripartiojaoksen ja purjehdus-seura Oulun Merenkävijät ry:n (OM) koko kesän kestävän ja mahdollisesti tulevinakin kesinä jatkuvan yhteistyön. OM omistaa s/y Ompun, kuuden purjehdittavan purje-veneen, jonka se on hankkinut koulutuskäyt-töön, tarkoituksenaan tarjota veneettömil-le, etenkin nuorille, mahdollisuus purjehtia edullisesti.

OM haluaa veneelleen mahdollisimman pal-jon käyttöä ja partiolaiset ovat potentiaalinen käyttäjäryhmä, sillä meripartio on olennai-nen osa partiota. Meripartiojaoksemme

haluaa puolestaan tarjota piirimme partio-laisille mahdollisimman paljon merellistä ja partiomaista kesätekemistä. Lähtökohdat yhteistyölle ovat siis hyvät. Käytännössä Omppu saa näkyvyyttä PP:n tiedotuksessa ja partiolaiset Oulun lähistöllä hyvän tilai-suuden purjehtia.

Huivikaulat ovat Ompulle yksi käyttäjäryh-mä muiden joukossa. Ompusta kiinnostu-neiden kannattaa liittyä Ompun omalle säh-köpostilistalle, jonka kautta toiminnasta, ku-ten purjehduksista, koulutuksista ja talkoista tiedotetaan. Purjehdusajoista ilmoitetaan myös OM:n nettisivuilla. Kaveriporukat voi-vat halutessaan olla suoraan yhteydessä kip-pareihin ja siten sopia omista purjehduksista. Jokaisella purjehduksella on oltava mukana OM:n hyväksymä kippari, joita on tällä het-kellä neljä, ja joista kolmella sattuu olemaan

partiotausta. Purjehdustoiminta Ompulla ei lähtökohtaisesti ole partiota, mutta se voi kuitenkin olla partiotaustaisten kippareiden ansiosta hyvinkin partiomaista.

PP:n meripartio-ohjaaja Miikka Rautavirta taustoittaa piirin motivaatiota yhteistyöhön tulevaisuuteen tähyillen: ”Näen siinä (yhteis-työssä) erinomaisen mahdollisuuden innos-taa Oulun seudun partiolaisia veneilemään. Meripartiotoimintaa ei voi aloittaa veneen ostolla, vaan ensin täytyy hankkia kiinnos-tusta, innostusta ja taitoja.”

Ompun toimintaa ja partioyhteistyötä vetää meripartiojaoksen jäsen Antti Gärding, jolta saa lisätietoja asiaan liittyen. Tietoa löytyy myös OM:n nettisivuilta. Asiasta tiedotetaan lisäksi ainakin Navakassa ja mahdollisesti myös PP:n nettisivuilla.

YhteystiedotAntti Gärding, 040 8676 394,

[email protected] Merenkävijät ry,

www.oulunmerenkavijat.fi

OmppuTyypiltään Albin Express

Pituus 7,8 mLeveys 2,5 m

2 – 6 hengen miehistö

Astu laivaan!SP:n meripartioryhmä

järjestää maapartiolai-sille tilaisuuden päästä kokeilemaan meriparti-

ointia.

Maapartiolaisten iltapurjehdus

Aika: Tiistaina 1.6.2010 klo 18-21

Mukaan: Kaikki ikäluokat tarpojista ylöspäin

Hinta: 0-10 euroa.

Lähtöpaikka: Vaihtelee paikkakunnittain

Järjestäjä: Piirimme meripartiojaosto ja lippukunnat Vaasassa,

Oulussa ja Raahessa.

HUOM! Paikat ja aikataulut varmistuvat huhtikuun lopussa. Lisätiedot ja ilmoit-

tautuminen piirin nettisivuilla heti Vapun jälkeen, eli 1.5.2010 alkaen. Paikkoja

on tarjolla rajoitetusti!!

Page 16: Pohjan Puhuri 2/2010

16 Pohjan Puhuri

Myönnetyt partiojohtajavaltakirjat 2009Aalto Loviisa Valkeavuoren Urasiskot ja -veljetAnttonen Kalle KoskiveikotHamberg Juhani Kurikan KorvenkävijätHautala Jari Limingan NiittykärpätHietikko Veli-Matti Tyrnävän MustavariksetHinkula Johanna Pohjolan PirteätHuhtakallio Jari Tyrnävän MustavariksetHyrskäs Ilari IllinkiertäjätJalkanen Sameli Vaasan MetsäveikotJärvinen Erika Oulun ValppaatJäälinoja Sirpa Oulunsalon NorretKajan Lauri Vaasan MetsäveikotKiljunen-Hakkola Saila Limingan NiittykärpätKinnunen Mikko Lohtajan TeiskuveljetKoskivirta Johanna ToimaritKukkohovi Sirpa Muhoksen MetsänkävijätKulusjärvi Outi ToimaritLaurén-Toivola Virpi ToimaritLehtinen Ville Kokko-PojatLindelä Teemu Hanhikiven KiertäjätMalkamäki Reeta Valkeavuoren Urasiskot ja -veljetMiesmaa Sara Pohjan VeikotMuurimäki Ella Vaasan Siniset PartiotytötOrrenmaa Heidi AhjopartioPeltola Anna Lakeuden EräpartioPenttilä Jarkko Vaasan MetsäveikotPerälä Heli Parran HaltiatRenko Mervi Lakeuden HaukatRinnekangas Salla Tyrnävän MustavariksetRintala Mika Limingan NiittykärpätSalmela Niina Vaasan PartiotytötSeppälä Petri Suomuuraimet ja SutipurikatTakamaa Susanna Tasangon TalvikitTalvitie Mari-Leena Ilkan Partiolaiset/Pohjolan PirteätTerhi Mäki-Turja Parran HaltiatValli Laura Kurikan KorvenkävijätViiperi Elina Kaustisten Kallionkoluajat

Myönnetyt partiojohtajavaltakirjat 2010

Vaasan Partiotytöt Sini KonstariPohjan Veikot Saana KorkialaHimangan Nuotioveljet Satu TuorilaPateniemen Polunpolkijat Mäläskä Harri

Lippukunnan nimi: Vaasan Partiotytöt ryToiminta-alue: Vaasa

Jäsenmäärä: n. 100Perustamisvuosi: 1917

Vaasan Partiotytöt ry kuuluu Suomen vanhimpiin lippukun-tiin. Nykyisin toiminta on hyvässä kunnossa ja ohjelmaa

on kaikissa ikäkausissa. Kropsu eli pannukakku näin pohjalaisit-tain on lippukunnan lehti, joka ilmestyy kaksi kertaa vuodessa. Lehti on täynnä kertomuksia värikkäästä toiminnasta, johon kuuluu leirejä, kursseja ja retkiä. Näitä retkiä on päästy tekemään lippukunnan majalle, Partiorin-teeseen, joka tunnetaan nimellä Junge. Vaasan Partiotytön tun-nistaa luovuudesta ja iloisesta

asenteesta. Ensi kesänä 17.-20.6. on PÖLY -leiri sudenpennuille ja seikkailijoille Inkelinmaalla. Tätä vanhem-mat suuntaavat suurleirille, Kilkkeelle.

Pohjanmaa tutuksi Palstalla esitellään piirin lippukuntia

Puhuri kiittää avusta: Elina Joutsen ja Charlotta Hietanen/Ahjopartio, sekä Vaasan Partiotytöt ry.

Teksti: Sini Konstari

Lippukunnan nimi: Ahjopartio ry, lempinimi: Ahjo

Toiminta-alue: Mustasaari, Sepän-kylässä toinen osa ja Tuovilassa toinen

Jäsenmäärä: n. 60Perustamisvuosi: 1975

Ahjopartio on sekalippukunta. Erityisen aktiivista on sisutoimin-ta. Partiosyksyn aloittaa vuosittainen talkoomuotoinen avaus-tempaus lippukunnan majalla. Tämä tapahtuma on suunnattu koko perheelle, jossa kaikki saavat töiden jälkeen leikkiä ja paistaa makkaraa. Pääsiäisenä on järjestetty laskettelumatka Ylläkselle. Joulu- ja puurojuhlassa saa nähdä joulupukin! Paketointi kuuluu joulun odotukseen ja rahan keruuseen. Ahjopartio tekee tiivistä yhteistyötä Vaasan alueen muiden lippukuntien kanssa, kuten

esimerkiksi Yrjönpäiväjuhlat ja alueleirit ovat yhteistyön tulosta. Ahjopartio on pieni lippukunta ja tästä syystä kaikki ovat tut-tuja keskenään. Vartioiden yh-teisillä majaretkillä pääsee myös nauttimaan puusaunasta meren rannalla.

Mannerheim-soljet anotaan nytSyksyllä jaettavat ansiomerkit tu-lee anoa 15.05.2010 mennessä. Ansiomerkki on huomionosoi-tus pitkäjänteisestä ja tarmok-kaasta toiminnasta partiossa sekä kannuste jatkaa edelleen. Anomuksia ja ohjeita saat tar-

vittaessa piiritoimistolta tai www-sivuilta. Toimithan ajoissa, sillä myöhästyneitä ehdotuksia ei voida käsitellä ennen seuraavaa hakua. www.pohjanmaa.partio.fi/ansiomerkit

Page 17: Pohjan Puhuri 2/2010

17Pohjan Puhuri

Kaikeksi onneksi partiota on vielä Kilkkeen jälkeenkin: syksyn ehdoton ykköstapahtuma kantaa nimeä Down Under.

Pohjanmaan Partiolaisten syysmestaruuk-sista kisataan Australia-teemalla Rokuan luonnonkauniissa harjumaisemissa 11.-12.9.2010. Kisa tarjoaa upean tilaisuuden elämyksiin oman kaveriporukkasi kanssa mutta myös uusiin ystävyyssuhteisiin ympäri piirin. Näihin kisoihin on myös ensikertalai-sen helppo lähteä - viikonloppu kannattaakin varata partio-laatuajalle jo tässä vaiheessa.

Rokuan kansallispuisto on kuuluisa luon-nontilaisista kangasmetsistään ja jääkauden aikaisista muodostelmistaan; puitteet kisalle

ovat siis komeat. Kisapaikalle saapuminen pyritään tekemään kisaajille mahdollisim-man helpoksi. Oulusta Rokualle järjestetään edullinen, omakustanteinen kyyti kaikille sitä tarvitseville.

Uudet pt-kisojen säännöt sallivat Si-Pu- ja Ru-Ha-sarjoissa kisavartion kokoamisen useamman lippukunnan jäsenistä. Nyt on siis hyvä tilaisuus lähteä kisaamaan, vaikkei omasta lippukunnastasi löytyisikään koko-naista kisavartiota. Kisojen nettisivuilta löytyvä Treffipörssi tarjoaa upean mahdol-

lisuuden löytää samanhenkistä seuraa. Käy siis jättämässä ilmoituksesi ja löydä itsellesi kisavartio yli lippukunta- ja aluerajojen.

Kisainnostuksen herätessä kannattaa suunnata ensimmäisenä nettiin osoittee-seen pv.onmky.fi/downunder ja seurata sivujen päivittymistä koko kevään ja kesän ajan. Lisätietoja saa myös kisanjohtajalta, Eetu Marjakankaalta (040 831 7968, eetu.marjakangas(a)pohjanmaa.partio.fi). Kisa-kutsu ja tehtäväluettelo kannattaa vilkaista tämän lehden sivulta 18.

Kilpailujaoston kuulumisia

Sara Miesmaa, kisan tiedottaja

Nyt on taas kevät pyrähtänyt käyntiin myös kilpailujaoston osalta. Piirin uudet säännöt ja kauan työn alla ollut järjestelyohjeprojekti on viimein saatu valmiiksi, mukaan lukien kauan odotettu PHK-laskukaava piirinmes-taruuksien ratkaisemiseksi. Tämä kaava tulee näillä näkymin käyttöön jo tämän kevään kisoihin ja sillä pyritään suhteuttamaan eri kilpailujen haastavuutta piirinmestaruuden ratkaisemiseksi. Nyt siis kaikki mukaan kil-pailemaan tämän kevään piirinmestaruu-desta! Tänä keväänä oranssissa ja vihreässä sarjassa kisataan Oulussa sekä Kauhavalla. Ilmoittautumisaikaa on vielä jäljellä ja kisoi-hin voi lähteä aina mukavalle päiväretkelle!

Mieleen juolahtaa yksi jos toinenkin kevät-kisa, joissa mm. paistettiin jauhelihapihvejä, tehtiin pokasahoja ja tietenkin harhailtiin suunnistustehtävien aikana. Olemme myös jaostossa saaneet kaikki kilpailujen järjestelyvuorot jaettua vuoteen 2017 piirin alueiden tarkkuudella. Lippukun-tia informoidaan pikkuhiljaa järjestelyvas-tuista. Nyt uuden pohjanmaan piirinkilpai-lujen järjestelyohjeen avulla on kilpailujen järjestely helpompaa myös kilpailuja vähem-män järjestäneille lippukunnille.Piirin talvikilpailujen harmillinen peruminen molempien kilpailujen osalta ihmetytti mo-nia, mutta toivotaan että ensi talvena useam-

pi vartio lähtee reippaana kisaamaan. Tänä keväänä piirissä kuitenkin kisataan paljon. Sudenpentu- ja seikkailijakilpailuja järjeste-tään jälleen keväällä kolmet ympäri piiriä: Ilmajoella, Kiimingissä ja Pietarsaaressa. Toivotaan hyviä kelejä toukokuun puolivä-lille näihin kilpailuihin! Jussin jotoksessa ja Paavon polussa kisataan perinteisesti kesä-kuussa Kalajoen merenrantamaisemissa.

Jaosto toivottaa hyviä kevätkelejä!

Lauri VehkalaPohjan Veikot

”NäiHiN kiSoiHiN oN MyöS eNSikerTA-LAiSeN HeLPPo LäHTeä”

Syysmestaruuksista kisataan Australia-teemalla

Page 18: Pohjan Puhuri 2/2010

18 Pohjan Puhuri

SäännötKilpailuissa noudatetaan voimassa olevia Pohjanmaan Partiolaisten partiotaitokilpai-lujen sääntöjä. Säännöt löytyvät Pohjanmaan Partiolaisten internet sivuilta.

Osanotto-oikeusPohjanmaan Partiolaisten jäsenlippukunnat saavat ilmoittaa kilpailuun rajattoman määrän vartioita. Kaikkien kilpailijoiden SP:n jäsenmaksu vuodelle 2010 tulee olla maksettu.

SarjajakoTyttövartiot kilpailevat sinisessä ja ruskeassa sarjassa, poika- ja sekavartiot punaises-sa ja harmaassa sarjassa. Kilpailuvartiot voivat koostua useiden Pohjanmaalaisten lippukuntien jäsenistä, vartion on kuitenkin edustettava kilpailussa jotain jäsenensä lippukuntaa. Sinisen ja punaisen sarjan kilpailuvartiossa on neljä 14-18 -vuotiasta jäsentä. Sinisessä ja punaisessa sarjassa vartion jäsenten yhteisikä on enintään 68 vuotta. Ruskean ja harmaan sarjan kilpailuvartiossa on kolme vähintään 18 -vuotiasta jäsentä, yläikärajaa ei ole. Kilpailuvartion jäsenten iät lasketaan kilpailuvuoden kulu-essa täytetyin vuosin, eli ikä on suoraan kilpailuvuosi miinus syntymävuosi.

Kilpailureittien pituudet ovat maksimissaan sarjoilla seuraavat:

Sininen 20 kilometriäPunainen 25 kilometriäRuskea 25 kilometriäHarmaa 36 kilometriä

Tarkemmat kilpailureittien pituudet tullaan ilmoittamaan kilpailujen nettisivuilla loppukesästä. Kaikkien sarjojen kilpailut kestävät yön yli.

IlmoittautuminenVartiot ilmoittautuvat tiistaihin 24.8.2010 mennessä mieluiten piirin nettisivujen kautta. Ilmoittautua voi myös Vaasan toimipaikkaan, 044 - 716 9302. Ilmoittautumi-sen yhteydessä on mainittava mahdollisista erityisruokavalioista.

OsallistumismaksuOsallistumismaksu on kaikilla sarjoilla 55 euroa vartiota kohden. Piiritoimisto laskut-taa lippukuntia ilmoittautumisten mukaan.

LisätietojaKilpailunjohtaja Eetu Marjakangas vastaa mahdollisiin kysymyksiin. Puh. 040 831 7968, [email protected]

Kilpailuiden nettisivut löytyvät osoitteesta http://pv.onmky.fi/downunder/

Down Under tehtäväluettelo

DOWN UNDER - LÄHDE SYYSKISAAMAAN

Sininen Punainen Ruskea HarmaaMen at work 20 20 23 23Sinne ja takaisin X X X XWicket X X X XPirtti X X X XAuringon alla X X X X You better run 22 22 27 27Murray X X X XYou better run X X X XWollongong vai Shellharbour? X X X XKun vompatit heräävät X X X XMilford Track X X Be Prepared 16 16 19 19Ystävä hädässä X X X XAssai lar tsua atoit rap X XHytyn kanto X X X XToveri X X X XPiiri X X X X Livin’ in a land down under 19 19 22 22Uniaika X X X XOutback X X X XThe Commonwealth of Australia X XBumerangi X X X XMel ja muut X X X X Can’t you hear the thunder? 16 16 19 19El Niño X XThe Erimaat X X X XVeiksel X X X XSphenisciformes X X X XPinnallako? X X X X Surprise 7 7 10 10Pähkinä purtavaksi X XHipit turvaan X X X XTunne ja tiedä X X X X

Down Under –kilpailun järjestäjät toivottavat kaikki yli 14 -vuotiaat Pohjan-maan Partiolaisten jäsenet lämpimästi tervetulleiksi partiopiirimme syksyn partiotaitojen piirinmestaruuskilpailuun 11.-12.9.2010. Kilpailut käydään Rokuan kansallispuiston luonnonkauniissa maisemissa

Page 19: Pohjan Puhuri 2/2010

19Pohjan Puhuri

Nyt on mahdollisuus heittäytyä leikkimieliseksi! Kevätkisa jär-jestetään Kauhavalla 24.4.2010, ja silloin pistetään taidot likoon. Rastien suunnittelu ja testailu on koetellut nauruhermoja. Vauhtia onkin varmasti luvassa, ei possu-junan vauhti tule riittämään. Jos jännitys vie kielen mennessään, se ei haittaa! Keskustellahan voi myös muilla keinoilla!

Tule nauttimaan Härmän kau-niista luonnosta ja keväisestä säästä! Linnut laulavat, ensim-mäiset kasvit nostavat jo päätään

ja kura lentää! Raikkaassa ulkoil-massa ruoka maistuu varmasti, varsinkin jos sitä on saanut olla itse tekemässä!

Tehtävät ovat olleet kovassa testauksessa ja kaikki on val-mista kilpailijoita varten. Siitä huolimatta ensiaputaidoista on reissun päällä aina hyötyä. Eihän sitä koskaan etukäteen tiedä, jos vaikkapa metsässä juostessa ka-verin nilkka nyrjähtää. Sellaiset murheet unohtuvat silti var-masti, kun päästään Köppäälyn makuun!

Aika: 12.-13.5.2010Hinta: 13 € per osallistuja.Viimeinen ilmoittautumispäivä: 1.5.

Pohjan Veikot järjestää samoajil-le ja sitä vanhemmille partiolai-sille helatorstain vastaisena yönä Oulun lähiympäristössä yön yli kestävän polkupyöräpartiotaito-kilpailun, eli Fillarin.Kilpailussa liikutaan tietenkin pyöräillen ja suoritetaan reitin varrelle ripolteltuja haastavia ja mielenkiintoisia tehtäviä.

Kilpailuun voi osallistua kahden tai useamman hengen ryhmissä.

Ryhmä voi olla sekaryhmä, eikä kaikkien ryhmän jäsenten tarvit-se olla samasta lippukunnasta.

Ilmoittautumiset otetaan vas-taan sähköpostilla ryhmä ker-rallaan. Ilmoittautumisesta tulee käydä ilmi ryhmän jäsenten lip-pukunta, nimi, ikä ja puhelinnu-mero sekä ryhmän nimi.Ilmoittautuneille ryhmille toimi-tetaan tarkempaa tietoa tapahtu-masta viimeisen ilmoittautumis-päivän jälkeen.

Lisätietoa tapahtumasta ja il-moittautumiset: [email protected].

Pian on Köppäälyn aika!

Sudenpennut:

Kilpailupentueen koko on 4 - 8 sudenpentua iältään 7 - 10 vuotta. Iät lasketaan kilpailuvuonna täytetyin vuosin. Pentueen kaikilla jäsenillä tulee olla Suomen Partiolaisten vuoden 2010 jäsenmaksu maksettuna.

Seikkailijat:

Kilpailuvartion koko on 4 – 6 seikkailijaa iältään 10 – 13 vuotta. Iät lasketaan kilpailuvuonna täytetyin vuosin. Vartion kaikilla jäsenillä tulee olla Suomen Partiolaisten vuoden 2010 jäsenmaksu maksettuna.

Saattaja:

Pentueella ja vartiolla tulee olla mukana vähintään 15-vuotias, mutta mielel-lään yli 18-vuotias saattaja.

Osallistumismaksu:

25 € / pentue tai vartio, maksu laskutetaan lippukunnilta ilmoittautumisajan päätyttyä.

Ilmoittautuminen:

Ilmoittautuminen tapahtuu ensisijaisesti piirin www-sivujen kautta. Jos tätä mahdollisuutta ei ole, ilmoittautumiset tehdään piirin www-sivuilla osoit-teessa www.pohjanmaa.partio.fi/ilmoittautuminen tai Vaasan toimipaikkaan viimeiseen ilmoittautumis-päivään mennessä. Ilmoittautuminen viimeistään 30.4.2010 mennessä.

Ilmoittautumisessa on mainittava pentueen / vartion nimi ja koko, lippukunta, kaikkien pentueen / vartion jäsenten erityisruokavaliot, saattajan nimi, osoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite.

Järjestäjät:

Piirimme suuren koon vuoksi kilpailu järjestetään kolmella paikkakunnalla samanaikaisesti. Lisäksi Ilmajoella järjestetään samanaikaisesti sisupartiolaisil-le oma kilpailu. Lippukunta voi valita vapaasti minkä paikkakunnan kilpailuun osallistuu.

TERVETULOA!Ilmajoki

Sudenpentu-, seikkailija- ja sisukilpailut Kilpailun johtajat Henna Syrjälä, 050-384 5729 henna.syrjala[ät]pohjanmaa.partio.fi Susanne Mäki, 040-769 0088 susanne.maki[ät]jarimaki.fi

Kiiminki

Sudenpentu- ja seikkailijakilpailut Kilpailun johtaja Samuli Honkaniemi, 040-962 3502, samppa_honkaniemi[ät]hotmail.com

Pietarsaari

Sudenpentu- ja seikkailijakilpailut Kilpailun johtaja

Eeva-Kaarina Aaltonen, 0400-924 848, eeva-kaarina.aaltonen[ät]vesiensuojelu.fi

Lisätietoja:

http://pohjanmaa.partio.fi/aikakone/

Tehtäväluettelo:Aikakone 7 p. Aikamatto 2 p. Jokamiehenoikeudet 6 p. Matka menneisyyteen 8 p. Solmut narussa 4 p. Bumtsibum 4 p. Illallinen 6 p. Kartta 4 p. Liiku kuin laiskiainen 4 p. Puusta pudonnut 7 p. Mahtava peräsin ja pulleat purjeet 4 p. Juokseva vesi 4 p.

yhteensä 60 p.

AIKAKONE 2010 – 15.5.2010KISAKUTSU

Hei sinä reipas ja ehkä uteliaskin sudenpentu ja seikkailija! Uskallatko lähteä katsomaan, mitä 100 vuotta sitten tapahtui? Sen voit tehdä Kurt Gödelin ja hänen Aikakoneensa matkassa. Tervetuloa siis sudenpentu- ja seikkailijakisoi-hin Aikakone 2010!

Teksti: Taru Hautala

Kuva: Teija Valkeinen

Fillari

Page 20: Pohjan Puhuri 2/2010

Huhtikuu1. Navakka 4/2010 DL 1.-4. Partiojohtajan peruskurssi #7 KannusViikko 14 Pohjan Puhuri 2/2010 ilmestyy 9.-11. Partiojohtajan peruskurssi #6 osa 2 Kannus16.-18. Akela-, sampo- ja luotsikurssi Oulu17.-18. Partioneuvosto 2/2010 17.-18. Laajennetut valiokunnat 17. Ikäkausi ohjelmamoduli Oulu24. Köppääly - piirin kevätkilpailu Kauhava24. Limsiö2010 - piirin kevätkilpailu Oulu25. Partiolaisten kirkkopyhä

Toukokuu3. Navakka 5/2010 DL 14.-16. Kevät-Mökä 2010 Kurikka14.-16. Kevät-Mökä 2010 Oulu15. Ansiomerkkiehdotukset piiritoimistoon 15. Sudenpentu- ja seikkailijakilpailu - Aikakone Pietarsaari15. Sudenpentu- ja seikkailijakilpailu - Aikakone Ilmajoki15. Sudenpentu- ja seikkailijakilpailu - Aikakone Kiiminki15. Sisukilpailu - Aikakone Ilmajoki21. Pohjan Puhuri 3/2010 DL 21.-23. SM-kilpailu Pakki 2010 Kannus

Toimintakalenteri