Partiota vaaroilta lakeuksille 4/2011

MeripartioPohjanmaalle

s. 8-9

Pohjalaiset Jamborella

s. 4-5

Etäpartios. 15

2 Pohjan Puhuri

Pääkirjoitus

NapsahduksiaToimituskuntaPäätoimittaja: Kimmo Leiviskä kimmo.leiviska@pohjanmaa.partio.fi

Toimitussihteeri: Iina Leppäaho iina.leppaaho@pohjanmaa.partio.fi

Taittaja: Meeri Rasivirta

Toimittajat:Virve Ahola, Susanna Heinola, Sini Kons-tari, Riikka Piltonen, Meeri Rasivirta, Suvi Takala, Iina Leppäaho, Minna Sorvala

Kuvittaja: Meeri Rasivirta

Valokuvaajat:Janne Seppänen, Jenna Simula

Toimituskunnan sähköposti: pohjanpuhuri@pohjanmaa.partio.fi

Toimituskunnan jäsenten henkilökohtaiset sähköpostit ovat muotoa etunimi.sukuni-mi@pohjanmaa.partio.fi

AineistoAineisto toimitetaan suoraan päätoimit-tajalle tai osoitteeseen aineisto@poh-janmaa.partio.fi deadlineen mennessä.

Vuoden 2011 aineiston deadlinet:

1/2011 28.1. 2/2011 18.3. 3/2011 20.5. 4/2011 26.8. 5/2011 7.10. 6/2011 25.11.

Lehti ilmestyy kahden viikon kuluttua deadlinesta.

JulkaisijaPohjanmaan Partiolaiset ry

Ilmestyminen: 6 numeroa vuodessaLevikki: 5000 kplPainopaikka: Kalevaprint Oy, OuluISSN: 1796-3699

KannessaHiekkaan kaivettu RePaLe-leiriltä, kuvaaja Aimo Keränen

Tatti, kuvaaja Meeri Rasivirta

Piirin yhteystiedotPohjanmaan Partiolaisten piiritoimistotoimisto@pohjanmaa.partio.fi

Ylivieskan toimipaikka044 - 716 9301Koulukatu 5 as. 4, 84100 Ylivieska

Vaasan toimipaikka044 - 716 9302

Rauhankatu 8, 65100 Vaasa

Oulun toimipaikka044 - 037 5779Hallituskatu 35 A 5, 90100 Oulu (3 krs.)

www.pohjanmaa.partio.fi

Jos menettää mattinsa, kuulee huudettavan ”Nyt napsahti”. Sanonta ”Nyt nakki napsahti” kuuluu puolestaan silloin, kun jokin epämiellyttävä tehtävä osuu kohdalle käskettynä. Sana napsahdus sai kuitenkin uuden myönteisen merkityksen piirin luottamushenkilöiden tapaamisessa. Nykyisin sen määri-telmä tarkoittaa myönteistä jonkin uuden asian oivaltamista.

Ehkä kuuluvin napsahdus tapahtui käsiteltäessä partion kasvatustavoitteita ja aikuisuutta. Emme teekään partiota sen takia, että toimintasuunnitelmassa niin sanotaan vaan partiotoiminnalla on jokin syvällisempi kasvatuksellinen tavoite. Näiden tavoitteiden toteutuminen on aikuisten tehtävänä tukemalla 7-22 -vuotiaiden yksilöllistä kehittymistä partion arjessa. Partion menetel-mällä.

Aikuisella tarkoitetaan sellaista henkilöä, joka on sisäistänyt kasvatustavoitteet ja kykenee näkemään täysin epäonnistuneessa kesäleirissä kasvatuksellisia alkuja ja järjestää nuorten kanssa leirin jälkeen kehityspäivät, jossa mietitään mitä seuraavalla leirillä voitaisiin tehdä paremmin.

Aikuinen ei siis kerää rahaa alituiseen lippukunnan nimissä kämpän ylläpitoon vaan osaa reilusti erottaa sen, mikä on ammattimaista varainhankintaa ja mi-kä puolestaan partiota. Myös tämä oikean ja väärän partion erottaminen on osa aikuisen omaa suoritus-merkkiä, joka tulisi sisäistää ennen kuin voi tukea nuorempia partiopesteissään.

Tässä lehdessä tarjoamme näkökulmia aikuisten partiointiin, heidän rekrytoimi-seensa ja sitouttamiseen partiotoimintaan. Toivon kaikille itseään aikuisena pitäville napsahduksia, mutta varokaa, ettei paha nakki napsahda!

Kimmo

Nykyisen partio-ohjelman mukaan määrittelemme toi-mintamme kohderyhmäksi 7-22 -vuotiaat. Tätä vanhem-mat ovat aikuisia ja toimivat nuorempien tukena. Kasva-tustavoitteet perustuvat neljään suhdeteemaan: suhde itseen, suhde toiseen ihmiseen, suhde yhteiskuntaan ja suhde ympäristöön.

3Pohjan Puhuri

Oulunsalon Norret- lippukun-nassa vaikuttaa varsinainen kon-kari, Veikko ”Vee” Yrjölä, jonka partiotaival alkoi marraskuussa 1974. Tällöin Yrjölän esikoispo-jalle luvattiin paikka Kempeleen Samposepoissa, jos toinen van-hemmista tulisi mukaan.

”Ajattelin, että jos muutaman vuoden pojan takia olisin”, kertoo Yrjölä ja lisää, että kun omalle kotikylälle oltiin perus-tamassa lippukuntaa, pääsi hän kokeneimpana lippukunnanjoh-tajaksi. Lippukunnan ensimmäi-nen kesäleiri jäi arvatenkin hyvin mieleen nuorelle lippukunnan-johtajalle, ja siitä pitäen myös leirielämyksiä on riittänyt.

Yrjölä kertoo olleensa mukana kaikilla Suomen Partiolaisten

suurleireillä Kareliasta (1979) lähtien ja niin myös viime vuo-den Kilkkeellä. ”Siellä ei ollut liian rock-festarimaista ohjel-maa”, Yrjölä kehuu, mutta lisää naurahtaen kaipaavansa kuiten-kin ’vanhojen hyvien aikojen’ perinteistä itsetekemistä. Yrjölällä on partiokokemusta 37 vuoden ajalta, ja hän sanoo jos-kus itsekin miettineensä, mikä sai jäämään. ”Joskus ajattelee, et-tä kaikkeen sitä höyrähtää, mutta hetkeäkään en ole katunut. Tä-mä touhu vain vei mukanaan.”

Aikuisten partiotoimintaan houkuttelemiseen on Yrjölällä selvä resepti: ”Ei auta kuin olla esillä, kyllä joku aina joskus in-nostuu. Tosin nykyajan aikuiset eivät aina ehdikään muuta kuin

kuljettaa lapsia harras-tuksiin.”

”Toivoisin, että muis-tettaisiin miettiä, miltä toisista tuntuu”, Yr-jölä haluaa viestittää nuoremmille, ”Ote-taan toiset huomi-oon.”

Piirinjohtajan palsta

Valokeilassa Veikko ”Vee” Yrjölä, Oulunsalon Norret

”Hetkeäkään en ole katunut”

Partiosyksy on käynnistynyt. Hehkut, Tuulevat ja Avoin Par-tio –pyöreä pöytä. Hehkuilla tapasin lippukuntien johtajistoa, Tuuleville kouluttauduimme ja voimauduimme piirin luottisten kanssa ja pyöreä pöytä tarjosi uusia näkökulmia tärkeään asi-aan. Tästä on hyvä jatkaa syk-syä. Piirinjohtajan syksyn suun-nittelukirjassa tilaa on raivattu Kasvu-projektille ja aikuisten rekrytoinille. Miltä sinun partiosyksysi näyt-tää? Tuulevien koulutusrupea-massa kuulimme partio-ohjel-man soveltamisesta. Minulle uusi näkökulma oli se, että lippu-kunnissa tapahtuva vaeltaja- ja samoajaohjelma ei riitä, vaan oh-jelma rakentuu niin, että vaelta-

jat ja samoajat osallistuvat myös muiden lippukuntien mutta eri-tyisesti piirien ja keskusjärjestön tapahtumiin. Nämä tapahtumat ovat yhtä olennainen osa samo-ajan ja vaeltajan ohjelmaa kuin lippukunnissa tapahtuva ohjel-makin. Miltä piirin ja SP:n toimintaka-lenterit näyttävät kyseisten ikä-kausien osalta? Kesällä vaeltajat purjehtivat Vaasassa ja elokuun lopussa heitä hellittiin Vaeltaja valtakunnassa. Marraskuussa on luvassa vielä valtakunnallinen vaeltajavisio. Samoajien omaa ohjelmaa on marraskuussa, ja jos erätaidot kaipaavat petraa-mista, kannustan osallistumaan piirin erätaitokurssille. Lisäksi syyskisat ovat auki kummal-

lekin ikäkaudelle. Ensi vuodellekin on jo hyviä suunnitelmia ja Havun ohjelmassa on huomioi-tu kummatkin ikäkaudet. Nyt siis haistelemaan uusia tuulia! Piirin ja keskusjärjestön tapah-tumista löytyy uusia kasvoja, ideoita ja var-masti myös voimaa. Ja lopuksi vielä haaste lippukunnille: kannus-takaahan teidän lippu-kuntanne samoajia ja vaeltajia osallistumalla ohjelmatapahtumien kuluihin!

Oikeus ohjelmaan

Laura Ritola

Teksti: Essi Mäyrä

4 Pohjan Puhuri

Jamboree kahden pohjalaisen näkökulmasta

Teksti: Sonja Kananen & Emmi Turpeinen

Valokuvat: Riitu Kerola & Janne Seppänen

Kerättyämme kaksi vuotta rahaa oli vihdoinkin toiminnan aika – maailman Jamboree 2011 oli täällä! Tai oikeastaan Ruotsissa, Rinkabyssä, jonne aloitimme kaksi päivää kestävän matkamme lem-peän heinäkuun 25. päivän iltana. Ajo-matka yön halki Tupoksesta Ilmajoen ja Vaasan kautta Turkuun sujui ongelmitta penkeillä nukkumisesta aiheutuneesta niskakivusta huolimatta.

Partiolaisia täyteen ahdetussa ruotsin-laivassa tunnelma oli kova autokannen alapuolella sijaitsevista hyteistä aurin-kokannelle asti. Laivabuffet, taxfree ja spontaanit leikit kuluttivat matkalaisten aikaa laivalla. Lopulta ajelehdimme Tuk-holman kauniiseen satamaan ja istuim-me alas kuluttamaan bussien penkkejä vielä yhden yön ajaksi.

Saavuimme Jamboreen leiripaikalle kello viideltä aamulla. Aurinko oli vasta nou-semassa utuisille Etelä-Ruotsin pelloille, jotka pian tulisivat täyttymään jos jon-kinmoisista asukeista, joita myös par-tiolaisiksi kutsutaan. Leirihuuma alkoi jo hipoa kattoa, ja ajankulku alkoi leirin myötä hiljalleen hämärtyä; maanantait

muuttuivat keskiviikoiksi ja aamut ilta-päiviksi.

Leirillä osallistuimme viiteen eri oh-jelmalaaksoon joiden teemat vaihteli-vat maailman parantamisesta fyysisiin haasteisiin. Parasta kuitenkin allekir-joittaneiden mielestä oli ehdottomasti vain yleinen tunnelma ja uusien ihmis-ten tapaaminen. Tunnelman mahtavuus kiteytyi pieniin hetkiin leirin aikana, kuten juoksukilpailuun kotikujalla, lät-tyjen paistoon naapurissa asustelevien kuwaitilaisten rummutuksen tahtiin tai yllättäviin juttutuokioihin kassajonossa.

Kahden viikon leirieks-taasi päättyi lopulta kaikki odotukset ylittäviin päät-täjäisiin. Neljänkymme-nentuhannen partiolaisen kokemukset tiivistyivät monenmoisia esityksiä katsellessa rankkasatees-sa joka ei estänyt juhli-mista Europen tahtiin. Illan kruunasi maail-manluokan ilotulitus joka ei varmasti jättä-

nyt ketään kylmäksi!

Kotimatka taittui surullisessa, mutta odottavaisessa tunnelmassa; edessä olisi vielä päivä Tukholmassa ja kotona odot-taisi oma sänky ja joidenkin tapauksissa brittiläiset Home Hospitality- vieraat.

Kokemus oli sen verran koukuttava, et-tä nämä tytöt tullaan takuulla näkemään Japanissa 2015!

5Pohjan Puhuri 5Pohjan Puhuri

6 Pohjan Puhuri

Puutiset

- Kivointa oli olla teltassa yötä ja oppia uusia juttuja, kertoo yksi sudenpentu ensikokemuksis-taan partioleiriltä.- Patikoiminen, ilmansuunta-leikki, madonreikäleikki, listaa toinen.- Hauskinta oli olla RePaLe I:llä kipinämikkona isossa teltassa ja paistaa iltanuotiolla tikkupullaa, muistelee puolestaan seik-kaili-janoviisi.- Mutta RePaLe II:lla patikointi oli sen verran rankkaa, ettei sitä voi suositella heikkokuntoisille, jatkaa toinen seikkailija.

Muhoksen Metsänkävijöiden 60-vuotijuhlavuoden koho-kohtia ovat ilman muuta olleet RePaLe-leirit, joita vietettiin maaliskuussa Ranta-Kemilässä Utajärvellä ja heinä-elokuun vaihteessa Rokuan maastoissa Utajärvellä.

Varsinkin RePaLe I jäi monen ensikertalaisen mieleen. Leu-dossa pikkupakkasessa viete-tyt touhukkaat ja partiotaitoja kartuttavat päivät ja puolijouk-

kueteltassa nukutut tunne l -

malliset yöt olivat jännittäviä jos mitkä.

Jatkokokemukset hankittiin Re-PaLe II:lla Rokuan maastoissa 28.7.-2.8.2011. Leiri oli samalla Muhoksen Metsänkävijöiden juhlaleiri.

Sudenpennut ja tarpojat leireili-vät pidemmän kaavan mukaan, ja lähtivät jo torstaina haikille Rokuan maastoon. Kahden yön yli kestävä haikki lähti Rokuan hiihtokeskuksen tuntumasta seuraamaan Keisarinkierrosta.

Ensimmäinen yö vietetiin Poo-kin majalla, eikä unta tarvinnut juuri houkutella, kun takana oli yhdeksän kilometrin taivallus varsin kuumissa olosuhteissa. Onneksi välillä sai vilvoitella Pitkäjärvessä.

Seuraavina päivinä retkikunnat taivalsivat vajaan 20 kilometrin kilometrin haikistaan lyhyem-mät päivämatkat.Toinen leiripaikka löytyi Saari-sen rannalta.Matkan varrella suoritettiin luonnontuntijan, retkikokin ja suunnistajan taitomerkit.

Urheat

retkeilijät palkittiin maastokel-poisuudestaan opastuskeskus Supassa saunalla ja pitsalla ¬- jotka kyllä maistuivatkin hikoi-lupäivien ja trangia-aterioiden jälkeen.

Sudenpennut saapuivat sun-nuntaina isompien partiolais-ten jo sisäänajamaan pääleiriin.Nuorimmaisetkaan eivät jää-neet vaelluskokemuksia paitsi: tutuiksi tulivat Rokuan kansal-lispuiston ainutkertaiset maas-tot ja nähtävyydet Syvyyden-kaivoineen, majavapatoineen ja tervahaudan pohjineen. Vaulujärven Ahtikin oli kala-miehille suopea. Retkillään Sudarit saivat hekin ropisemalla jälkimerkkejä: lei-rikokki-, suunnistus- ja leiritai-tomerkit.

Juhlavuoden loppupuolellakin on luvassa leirejä. RePaLe III aiotaan pitää marraskuussa. Minne puolijoukkueteltta pys-tytetäänkään tällä kertaa, sitä mänkijät jäävät vielä jännittä-mään.

Teksti ja kuvat: Heli Rintala

”Hauskinta oli olla RePaLe-leirin kipinämikkona”

7Pohjan Puhuri

Kempeleläisen partiolippukunta Samposten kämpällä Tyrnävällä kävi vilske, kun kämppäiltamiin saapui yli 30 brittipartiolaista isäntäperheineen Kempeleestä ja Oulusta sekä tietysti oman lippukunnan väkeä.

Jamboreella olleet britit pääsivät perinteiseen suomalaiseen par-tiotunnelmaan metsän keskellä ja saivat kokeilla puukon käyt-töä, nahkatöitä, saappaanheittoa sekä puolijoukkueteltan pysty-tystä ja kokea, kuinka kamina lämmittää teltan. Teltalla he saivat kuulla ja kysellä talvilei-reilyyn liittyvistä asioista.

Osa vieraista kokeili puukolla vuolemista ensimmäistä kertaa, kun tehtiin kiehisiä. Tutumpaa oli makkaran ja lättyjen paisto. Kansainvälinen ilta päättyi sa-teisessa säässä yhteiseen ohjel-maan lauluineen ja sketseineen ja huutoineen.

Oulun seudulla Home Hospita-lity -vieraana oli yli 30 brittipar-tiolaista vajaassa 10 perheessä.

Teksti ja kuvat: Minna Sorvala

Huomasithan jo, että Havu 2012 -leirin websivut on avattu! Tu-tustu sivuihin ja pysy ajan tasalla ensi kesän leirin suunnitelmien etenemisessä osoitteessa www.pohjanmaa.partio.fi/havu2012 ja aisti Havun tuoksu!

Partiolaisten kaikkien aikojen suurin maailmanjamboree on päättynyt Ruotsin Rinkabyssä. 27.7.–7.8. järjestetty rauhanleiri kokosi yhteen 39 000 partio-laista 150 maasta. Kaksitoista päivää eläneessä kansainvälises-sä kaupungissa kiinnitettiin eri-tyistä huomiota kierrätykseen ja lajitteluun, leiri oli ensimmäinen ekomerkinnällä palkittu jambo-ree. Suomesta mukana oli 1400 partiolaista, joista Pohjanmaan Partiolaisia noin 130. Partio-liikkeen perustaja lordi Baden-Powell uskoi kansainvälisten suurleirien edistävän osaltaan maailmanrauhaa. Seuraava maailmanjamboree järjestetään Japanissa vuonna 2015.

Syksy on uusien harrastusten aikaa myös partiossa. Liian usein lippukunnissa on kuiten-kin pulaa aikuisista johtajista ja vapaaehtoisista eikä uusia par-tiolaisia voida ottaa mukaan. Partio tarjoaa kasvun paikkoja ja mukavaa tekemistä myös van-hemmille, joten mikäli tuntuu, että voisit olla aikuisena muka-na tukemassa lapsesi harrastus-ta, kannattaa kilauttaa lapsen lippukuntaan! Tunti on tärkeä, vapaaehtoistyöhön sitoutumalla rakennetaan tulevaisuutta. Voit ilmoittaa kiinnostuksestasi myös www.tuntitili.fi -palvelun kautta.

Partiouutiset

Jamboreevieraita kotimajoituksessa ja kämppäiltamissa

7Pohjan Puhuri

8 Pohjan Puhuri

Teksti: Susanna Heinola

Kaikki lähti siitä, että sain sähköpostiviestin. Lähettäjä oli Pohjanmaan Partiolaisten meri-partiojaoston puheenjohtaja Antti Gärding. Antti kutsui Oulun alueen johtajaikäisiä tu-tustumaan purjehtimiseen illan kestävälle purjehdusreissulle. Ilmoittauduin, ja pian koitti heinäkuinen maanantai-ilta jolloin oli aika lähteä tarkistamaan vanhan kappaleen sanojen paikkansapitävyys. Onko kaikki muu paitsi purjehdus turhaa?

Purjehduksemme miehistö koostui neljästä ”maapartiolaisesta” ja kipparistamme An-

tista. Merenkulkutausta oli kaikilla erilainen - toiset olivat olleet purjehtimassa ennenkin ja toisille, kuten itselleni, kerta merellä oli en-simmäinen. Aluksi kävimme läpi veneen osia ja köysien nimityksiä ja tehtäviä. Tämän jäl-keen käynnistettiin moottori ja otettiin suun-ta Hietasaaren satama-alueelta kohti merta.

Jo alussa opimme lukemaan väylämerkkejä ja suunnittelemaan kulkureittiä niiden avul-la. Oulun edustalla pääsimme tositoimiin ja kokeilemaan sekä myötä- että vastatuuleen purjehtimista. Lisäksi teimme muun muassa

vendan, jossa miehistön tehtävänä oli kään-tää etupurje puolelta toisille köysiä apuna käyttäen. Jokainen pääsi myös kokeilemaan ruorin käyttöä ja veneen ohjaamista. Reilun parituntisen aikana ehti myös ihailemaan maisemia, nauttimaan merituulesta ja ih-mettelemään miten uudelta Oulu näyttää mereltä käsin.

Kaiken kaikkiaan reissusta jäi hyvä mieli ja halu päästä uudestaankin merille. Kiitokset kanssapurjehtijoille ja erityisesti Antille tästä hienosta mahdollisuudesta!

Maakrapu partiopurjehduksellaTeksti ja kuvat:

Riitu Kerola

9Pohjan Puhuri

Antti Gärding Raahen Merituulesta on to-teuttamassa Oulun seudulla meripartiopro-jektia. Projekti on tarkoitettu johtajaikäisille Oulun seudulla asuville partiolaisille ja se aloitettiin huhtikuussa palaverilla, jonka kut-su meni kaikkiin Oulun seudun lippukuntiin sekä Oulun alueella asuvien meripartiolip-pukuntien jäsenille. ”Keskustelimme ky-seisessä palaverissa meripartion nykytilasta Pohjanmaan Partiolaisissa sekä esittelimme projektin suunnitelman ja tavoitteet. Paikalla oli kaksi järjestäjää ja seitsemän osallistujaa”, Gärdning kertaa.

Kesällä järjestettiin muutamia esittelypurjeh-duksia Oulun Merenkävijöiden s/y Ompulla sekä Pohjan Veikkojen m/s Pohjantähdellä. Ensimmäisiä purjehduksia mainostettiin ainoastaan aloituspalaverissa olleille, mutta varsin pian mainontaa laajennettiin Oulun alueen lippukuntien johtajaikäisille. Pur-jehdukset saavat jatkoa syyskuussa. ”Kun purjehduskausi syksyllä päättyy järjestämme vielä toisen palaverin, jossa kokoamme ke-

sän toiminnan tulokset ja mietimme, miten toimintaa jatketaan”.

Meripartiotoimintaa luomassa

Projektin tavoitteiksi Gärding kokoaa Ou-lun alueen meripartiosta kiinnostuneiden johtajaikäisten partiolaisten tavoittamisen sekä pidemmällä aikavälillä sen, että Oulun alueelle saataisiin uutta meripartiotoimin-taa joko piirin meripartiojaoksen alaisuu-dessa tai lippukuntarajat ylittävänä asiasta kiinnostuneiden partiolaisten yhteistyönä. Oulun alueen Gärding määrittelee niin, että mukaan mahtuvat kaikki, joiden mielestä Oulun keskusta ei ole liian kaukana . ”Koh-deryhmänä ovat johtajat siksi, että tavoittee-namme on saada osallistujat te-kemään ohjelmaa sekä itselleen että muille. Se, mitä toiminta on, ei ole niinkään olennaista, kun-han vaan saisimme aikaan meri-partiota”, Gärding luettelee.

Gärding on itse purjehtinut pie-nestä pitäen, vaikka partiolainen hänestä tulikin vasta 22-vuotiaa-na. ”Koko partiourani on pyö-rinyt ja myös tullee pyörimään meripartion ympärillä. Näen purjehdusseura Oulun Meren-kävijöiden kouluveneen s/y Ompun harvi-naislaatuisena mahdollisuutena meripartiol-le Oulun alueella, joten haluan katsoa, mitä sen avulla voitaisiin saada aikaan, ja samalla pidän tietysti ovet avoimina kaikelle mahdol-liselle muullekin meripartioinnostukselle.”

Tarkoituksena innostaa toimimaan itse

”Projektin alussa käytännön toteutus oli vie-lä melko auki. Vaihtoehtoja olivat esimerkik-si kesällä järjestettävä meripartiotapahtuma

Vaasassa järjestetyn Vaeltajien meriviikon-lopun tyyliin tai pitkin kesää järjestettävät tutustumiset jollapurjehdukseen purjeh-dusseurojen kalustolla, purjehdukseen s/y Ompulla ja m/s Pohjantähdellä, melontaan ja periaatteessa mihin tahansa partioon so-veltuvaan merelliseen toimintaan”, Gärding toteaa.

Gärdingin mukaan tarkoituksena oli sovittaa toteutus kiinnostuneiden määrään ja toivei-siin. ”Ensisijaisena tavoitteenamme ei ole järjestää toimintaa kiinnostuneille, vaan tu-kea ja innostaa kiinnostuneita järjestämään toimintaa itse itselleen ja muille.”

Lopulta järjestimme muutamia esittelypur-jehduksia s/y Ompilla sekä m/s Pohjan-

tähdellä. Syksyn aikana purjehduksia tul-laan järjestämään vielä lisää. ”Jälkipuintina järjestettänee myöhemmin syksyllä palaveri, jossa mietitään, mitä tapahtuu seuraavaksi. Tämä projekti päättyy siihen, mutta jos kiin-nostuneita löytyy jatkan toiminnan kehittä-mistä piirin meripartio-ohjaajan pestissäni”. Gärding kuittaa.

Meripartio osaksi oululais-ten johtajaikäisten par-

tioharrastustaAntti Gärdingin luotsaaman meri-partioprojektin tarkoituksena on tuoda meripartiota osaksi partio-toimintaa Oulun alueella. Projekti päättyy syksyllä, mutta toimintaa jatketaan mikäli kiinnostuneita löytyy.

Teksti: Iina LeppäahoKuvat: Riitu Kerola

Maakrapu partiopurjehduksella

10 Pohjan Puhuri

Teksti: Virve AholaKuva: Kirsi Salo

Partio koukuttaa myös aikuisia

Kirsi Salo tulivuoren huipulla Islannin Roverwaylla 2009

”On hienoa olla tekemässä kansain-välistä partiotapahtumaa Suomessa”

Aikuisuus partiossa on tämän päivän kuumin keskus-telunaihe. Keskustelun ytimessä kiehuu kysymys ai-kuisten sitouttamisesta ja pestaamisesta lippukunnan toimintaan. Partiolla on kuitenkin paljon annettavaa myös aikuiselle. Kirsi Saloa ei tarvitse houkutella uusiin pesteihin. Tällä hetkellä työn alla on Roverway-tapah-tuma.

Kirsi Salo Mastonvartijat – lippukunnasta Espoosta toimii Roverwayn apulaispolku-johtajana. Hän vastaa yhdessä polkujohtajan kanssa kaikkien polkujen suunnittelusta ja toteutumisesta. Salo osallistui Islannin Ro-verwaylle vuonna 2009, ja kun hän kuuli, että tapahtuma pidetään Suomessa vuonna 2012, hän tahtoi heti mukaan. ”On hienoa olla te-kemässä kansainvälistä partiotapahtumaa Suomessa ja tutustua uusiin partiokavereihin ympäri Suomea ja maailmaa”, Salo sanoo.

Salon mielestä tehtävässä parhainta ovat uudet haasteet ja kokemukset. Hän kertoo,

että ei ole olemassa valmista kaavaa, miten Roverwayn polut toteutetaan Suomessa, jo-ten monen asian kohdalla saa itse vaikuttaa siihen, miten hommat hoidetaan. ” Onneksi tiimimme on rautainen ja tuemme toisiam-

me tehtävissämme”, Salo toteaa. Uudenlai-sen tapahtuman tekeminen Suomessa on myös haastavaa. ”Meni syteen tai saveen vastuu on sinun ja jälkiviisastelu ei enää au-ta”, Salo miettii.

Itse tapahtumassa Salo tahtoo nauttia työn-sä tuloksista ilman stressiä. ”Pyrimme tuke-maan heimonjohtajia polkujen tekemisessä niin hyvin, että tapahtuman aikana kaikki toimii täydellisesti”, Salo kertoo.

Kirsi Salo aloitti partion 8-vuotiaana ja on ollut harrastuksen parissa jo 16 vuotta. Hän kertoo, että uudet kokemukset ja ihmiset ovat paras motivaation lähde pysymään mu-kana tapahtumissa. ”En osaa olla tekemättä mitään, joten kun edellinen pesti päättyy, on seuraava jo alkanut”, Salo toteaa.

”On hienoa olla tekemässä kansainvä-listä partiotapahtumaa Suomessa”

11Pohjan Puhuri

Tapahtuman järjestelyt ovat jo hyvällä mallilla. Nyt syksyllä 2011 ilmoittaudutaan, keväällä 2012, tutustutaan interaktiivisesti oman heimon noin viidenkymmenen jäse-nen kesken ennakkotehtävän parissa. Varsi-nainen äksöni starttaa yhtäaikaa Helsingissä, Rovaniemellä ja Tampereella aloitustapah-tumien merkeissä. Tämä jälkeen heimot seikkailevat poluilla eri puolilla Suomea muutaman päivän ja lopulta kokoontuvat viettämään yhteistä leiriosaa Evolle. Tapah-

tuman päätyt-

tyä uusien ja vanhojen partiokavereiden kanssa ollaan yhteydessä RoverMomemtu-min merkeissä.

Suomen Roverwaylla teemoina ovat logon-kin kuvaamana suhde itseen, suhde toiseen, suhde ympäristöön ja suhde yhteiskuntaan. Roverway 2012 tilaisuus päästä kokemaan ja tekemään kansainvälistä partiotapahtumaa sekä rakentamaan ystävyyttä yli rajojen!

Roverway -tapahtuma järjestetään 16-22-vuo-tiaille nuorille ja jotta samoajat ja vaeltajat

pääsisivät todella osallistujiksi tapahtumaan, rekrytoi-

daan järjeste-lyihin

yli 22-vuotiaita partiolaisia ympäri Suomea. Nuorten ääni näkyy ja kuuluu muun muassa Rover-representativien muodossa. Rover-wayn, kuten muidenkin partiotapahtumien rekrytoinnissa, isossa roolissa on sisäpiiritie-to siitä, kuka on kiinnostunut mistäkin pes-tistä. Pesteistä vinkkaillaan puolin ja toisin, jotta löydettäisiin oikea henkilö vastaamaan kustakin tehtäväalueesta. Välillä puhelin käy kuumana pestiläisiä ja heimopäälliköitä et-sittäessä. Hyvänä vinkkipankkina on myös edellisten suurleirien, kuten Kilkkeen tekijät.

Roverway on ainutkertainen tapahtuma Suo-messa ja mielenkiintoisiin pestehin on tullut jonkin verran hakemuksia myös nettisivuilla olevien pestikuvausten perusteella. Tapah-tuman johtoryhmä ja päälliköt on jo kasas-sa. Mestareita, heimopäälliköitä ja tiimiläisiä rekrytoidaan parasta aikaa.

Kiinnostuitko? Yli 22-vuotiaille on vielä vapaana mestari- ja heimonjohtajapestejä, nettisivuilta voi käydä kurkistamassa, olisiko siellä jotakin mielenkiintoista sinullekin.Osallistujien ilmoittautuminen alkaa syys-kuussa: see.feel.follow: www.roverway.fi .

PS. Kovimmat pohojanmaalaiset viettävät ikimuistoisen partiokesän 2012. Roverwayn ja Havun välillä ehtii sopivasti käydä huolta-massa kamppeet, haaste on heitetty!

Roverway-faktalaatikko:

-WAGGGS:n ja WOSM:n yhteistyöprojekti-Eurooppalainen tapahtuma, johon osallis-tuu partiolaisia ympäri maailmaa-Aikaisemmin järjestetty Portugalissa, Itali-assa ja Islannissa- Ajankohta: 20.- 28.7.2012, polut eri puolilla Suomea ja yhteinen leiriosa Evolla-Osallistujat 16-22 –vuotiaat samoajat ja vaeltajat, mukana myös yli 22-vuotiaita in-ternational service team -jäseniä- Tapahtuman viralliset kielet: englanti ja ranska

Roverway 2012 Euroopan kansainvälisin partiotapahtuma Suomessa!

Teksti: Katri HautajärviKuva: Meeri Rasivirta Ensi vuonna Suomi merkitään kansainväliselle partio-

kartalle Roverwayn järjestäjämaana. Roverway 2012 on kansainvälisin samoaja- ja vaeltajatapahtuma mitä Suo-messa on koskaan järjestetty. Tapahtumaan odotetaan noin 4000 osallistujaa, joista 75 % tulee ulkomailta.

12 Pohjan Puhuri

Teksti: Maija Rantaharju ja Elina ViiperiKuvat: Maisa Nurminen

Kaikki alkoi syksyllä 2009, jolloin Oulun Valp-paiden vaeltajaryhmä M-makeee kokoontui ide-oimaan vielä uudenkarhean ikäkausiohjelman huipentavaa ulkomaanprojektia. Kun ehdotukset kohdemaista oli karsittu alle kymmeneen, itse ku-kin vakuutti etsivänsä tietoa yhdestä tai kahdesta maasta ja sen mahdollisuuksista.

Yllättäen vain Itä-Euroopasta Vaeltajavaltakunta -tapahtumassa innostunut Else oli laatinut va-kuuttavan esityksen sovittuun aikaan mennessä. Värikäs juliste lumosi kaikki, joten määränpääksi valittiin Slovenia – maa, josta osallistujat olivat tuskin ennen kuulleetkaan. Joku epäilikin, että kahden vuoden kuluttua haaveet Slovenian mat-kasta vaihtuisivat autoajeluun Haaparannassa.

Heti kohdemaan valinnan jälkeen oli suunnitel-tava matkan rahoitusta. Alusta alkaen jokainen maksoi kuukausittain kymmenen euroa yhteiselle tilille. Lisäksi M-makee järjesti joulun alla lippu-kunnan arpajaiset ja paketoi lahjoja marketissa. Erilainen tapa ansaita rahaa oli Afrikan tähden MM-karsintojen tuomarointi. Keväällä vaeltajat pesivät ikkunoita ja kunnostivat lippukunnan kämpän varastorakennusta. Itse kerätyn rahan li-säksi ryhmä anoi ja sai avustusta Suomen Partio-laisilta Folke Bernadotten muistosäätiön kautta.

Apua matkan ohjelman suunnitteluun löytyi Kilk-keelle tulleiden slovenialaisten joukosta, mutta kuuden eripuolella Suomea asuvan ihmisen ke-säaikataulujen yhteensovittaminen oli haastavaa. Vaeltajaryhmälle parhaiten sopiva matkustusajan-kohta oli vielä osittain päällekkäin Jamboreen kanssa, jolloin slovenialainen yhteyshenkilö itse leireili Ruotsissa. Hän hoiti kuitenkin suomalais-ten asiaa ja vihdoin helmikuussa 2011 M-makee sai kutsun lippukuntaleirille Etelä-Sloveniaan.

Matkaan lähden…Lukuisten sähköpostien, soittojen ja etäkokous-

ten jälkeen koitti odotettu elokuu 2011. Viimei-simmillekin ryhmäläisille valkeni vähitellen, että matkasta tulisi sittenkin totta. Hienoista hapa-rointia oli silti vielä ilmassa, sillä yhteen rinkkaan pakattiin hyvässä uskossa slovakin kielen oppikir-ja. Hämmennyksestä huolimatta koko joukko eh-ti ajoissa Helsingin lentokentälle, lennonjohtajien lakko peruuntui, potkurikone pörräsi moitteetta ja kaikki matkatavarat saapuivat Ljubljanaan.

Pääkaupungista matka jatkui Kocevjen kylään bussin kyydissä heiluen. Asemalla oli vastassa mies, joka ei puhunut sanaakaan englantia. Par-tiohuivi herätti kuitenkin heti luottamusta. Pian paikalle saapui myös toinen sujuvapuheisempi kuski ja ihmiset jaettiin kyyteihin. Pian kaikki matkasivat kohti leiriä entistä mutkikkaampia ja kapeampia teitä ilmastoimattomissa ja turvavyöt-tömissä henkilöautoissa.

Matkalaiset saapuivat leiriin hieman väsyneinä ja hoippuen, mutta innostuneina. Leiripaikka sijaitsi vuoristolaaksossa Slovenian ja Kroatian välisen rajajoen rannalla. Tasainen Pohjanmaa tuntui ko-vin kaukaiselta. Ensimmäisenä iltana iltanuotiolla tulokkaat kertoivat hieman Suomesta ja esittäytyi-vät. Tuliaislahja Mölkky sai suuren suosion. Pi-meä tuli jo yhdeksältä illalla, mikä oli kummallista Suomen valoisien öiden jälkeen.

Leiri tähtitaivaan allaAamun valjettua vuorossa oli haikki. Ennen läh-töä kauhisteltiin sudenpentujen kantamuksia; eräällä lapsella makuupussi oli kiinnitetty rep-puun vain kiristysnarusta, ja se heilui puolelta toiselle joka askeleella. Ryhmäkohtainen majoite - pressu ja pätkä narua - herätti myös epäilyksiä. Itse matkan varrella ei ollut rasteja ja koko matka käveltiin asfalttitiellä. Vesipullot saatiin täytettyä reitin varrella olleissa taloissa. Illalla nuotiolla opeteltiin yhdessä Oopuli taipuli –laulua. Aluksi kaikki eivät ymmärtäneet huutokilpailun ideaa,

mutta loppuleiristä sitä laulettiin jo aika kovaa. Yö pressun alla meni lopulta hyvin. Onneksi ei satanut.Seuraavana päivänä kotileirissä oli vuorossa nek-kujen tekoa. Haastetta tähän toi se, että siirapin sijaan suomalaisten ohjelmaan oli varattu mehu-tiivistettä. Sokerin ja kerman oikealla suhteella taiteiltiin lasten kanssa myös täydellisiä yksilöitä.

Isommat leiriläiset viettivät haikilla kaksi yötä ja meloivat yöpymispaikastaan kumiveneillä leiriin. Myös suomalaiset saivat osallistua tähän. Neljä tuntia kestänyt matka paahtavassa auringossa oli vaativa: kädet olivat rakoilla ja jalat jäässä, koska karille jämähtäneestä veneestä piti nousta hyytävän kylmään veteen. Adrenaliini ja upeat maisemat saivat toiset hihkumaan innosta, toiset taistelivat virtaa vastaan alkukantaisella raivolla.Ruoka leirillä oli yleisesti ottaen hyvää, mutta mu-kaan mahtui myös yllätyksiä. Pähkinäallergisella ja laktoosittomalla ruokavaliolla oli ajoittain vaikeaa selvitä suklaalevitteen ylitarjonnan keskellä. Erää-nä päivänä päivälliseksi oli pastaa, johon oli sekoi-tettu korppujauhoja. Annoksen päälle lusikoitiin vielä sokeria. Tämä hieman lätyltä maistuva ateria oli slovenialaisten herkkua.

Viimeinen ilta leirissä oli haikea. Nuotiolla mais-teltiin salmiakkia, lahjoitettiin huiveja ja opeteltiin suomalainen tapa tehdä sisaruspiiri. Yötä valaisi koko leirin ajan palava nuotio, joka sammuisi vasta parin päivän kuluttua isäntälippukunnan kahden viikon leirin päättyessä.

Paluu arkeenLeirin jälkeen pari päivää kului Ljubljanassa kierrellen paikallisia nähtävyyksiä ja kauppoja. Ljubljanan modernisoidusta linnasta löytyi Py-hän Yrjön kappeli. Koko reissun viimeisen illan kruunasi ravintolaillallinen erään leirillä olleen johtajan suosittelemassa paikassa. Listalla oli varsaa pippurikastikkeessa.

Vaeltajia, sloveneja ja sokerimakaronia

Vaeltajaryhmä M-makeen kaksivuo-tinen projekti huipentui viime kesänä matkaan Etelä-Sloveniaan. Slovenias-sa ryhmä osallistui paikalliselle par-tioleirille ja sai myös tilaisuuden viedä suomalaisia partiotapoja maailmalle.

13Pohjan Puhuri

Kotimatka alkoi neljän aikaan aamulla paikallista aikaa. Lentokentällä matkalaiset olivat niin ajois-sa, että hyvä että edes pääsivät sisälle. Lähtösel-vityksetkin olivat vielä kiinni. Prahan lentoken-tällä oli viiden tunnin vaihto, jonka aikana väki torkahteli jo kovasti. Päästyään Helsinki-Vantaan lentokentälle M-makee jakaantui. Kolme jatkoi lentokoneella Ouluun, kaksi jäi Helsinkiin ja yksi jatkoi junalla Kokkolaan, tosin torkkuen yhden ylimääräisen asemavälin ajan.

Jälkeenpäin ulkomaanprojekti tuntuu antoisalta ja rankalta, mikä kuvastuu myös ryhmän mat-kapäiväkirjan sivuilta. Suomalaisille tarttui mu-kaan uusia ideoita ja leikkejä. Samalla omia par-tiotapoja tuli pohdittua uudesta näkökulmasta. Monille slovenialaisille vierailu oli puolestaan ensimmäinen ja mieleenpainuva mahdollisuus kohdata ulkomaalaisia partiolaisia. Vaikka toi-sen asteen auringon polttamien paraneminen tai ruokamyrkytyksestä toipuminen vei vielä jonkin aikaa, projektista jäi mieleen itsensä ylittäminen ja ryhmässä toimiminen.

14 Pohjan Puhuri

Kilpailujaoston kuulumisia

Teksti: Teija ValkeinenKuva: Meeri Rasivirta

Kilpailujaoston kanssa olemme useam-paan kertaan miettineet, miten pienel-

lä lippukunnalla on rahkeita järjestää piirin partiotaitokisoja. Kun kisoja on piirimme alueella vuosittain jopa seitsemät, on järjes-telyvuoroja laitettava välillä myös pienem-mille lippukunnille. Käsittääkseni yhdetkään kisat eivät ole viime vuosien aikana kaatu-neet järjestäjäporukan vähyyteen, vaan sel-västi suurempi ongelma on kilpailukulttuu-rin puute. Siihen piirimme vastaa tarjoamalla kisojen järjestäjille koulutusta. Mutta mistä ne pienet lippukunnat ovat sitten löytäneet tarpeeksi väkeä rasteille, liikenteenohjaajiksi ja kisan keittiölle?

Painimme saman ongelman kanssa, kun viime vuonna järjestimme piirin kisoja

omassa lippukunnassamme. Jos ja kun oma johtajisto, vaeltajat, samoajat ja vanhimmat tarpojat eivät riitä, ei auttanut muu kuin turvautua vanhempien apuun. “Kysykää rastillenne omia vanhempia, isovanhempia, sisaruksia, vaikka poikakaverin perhettä. Ei haittaa, vaikka ei tietäisi kisoista tai partiosta mitään”, ohjeistin kilpailunjohtajana järjes-täjätiimille.

Ja miten kävikään? Kaverin lääkäri-isä ja sairaanhoitaja-äiti hoitivat kilpailun en-

siapupäivystyksen. Toisen kaverin isovan-hemmat täyttelivät tottuneesti suoritusaiko-ja lomakkeisiin kätevyysrastilla. Oma äitini

tarjoili jauhelihasoppaa kilpailun maalissa. Heidän ja monen muun aikuisen ansiosta kisamme onnistui mainiosti, ja joka tehtä-vään riitti ihmisiä.

Kisoihin tai muuhun partiotapahtu-maan osallistuminen esimerkiksi

rastimiehenä on varmasti uusi ja erilainen kokemus sellaisillekin aikuisille, jotka ovat tottuneet kuskaamaan lapsiaan viikonloppu-leireille ja viikoittaisiin partiokokoontumi-siin. Aikuiselta osallistuminen ei vaadi kuin yhden päivän tai muutaman tunnin verran aikaa, mutta kilpailun tai muun tapahtuman

järjestäjille tuo panos on korvaamaton. Ai-nakaan meidän kisamme eivät olisi toteutu-neet ilman aikuisten apua. Suosittelen läm-pimästi muillekin kisanjärjestäjille!

Tätä kirjoittaessa kuulin juuri, että saim-me syyskisavartioomme kolmannen

jäsenen. Nyt on siis vartio kasassa, ja syys-kuun toisena viikonloppuna otamme suun-nan kohti Vetelin Hui hirviä! –kisoja. Siellä nähdään!

”Äiti, tulisitko rastille meidän kisoihin?”

TULEVAT KILPAILUT JA JÄRJESTÄJÄT 10.-11.9.11 Syys Veteli (Vetelin Koskenkävijät, Kaustisen Kallionkoluajat,

Evipartio, Vimpelin Villikehrät) Helmikuu -12 Talvi Kokko-Pojat, Halkokariset, Lohtajan Teiskuveljet Maaliskuu -12 SM Alueet 1 ja 2 Toukokuu -12 Kevät Vaasan Siniset Partiopojat, Vaasan Siniset Partiotytöt

Kevät Nivalan Partio, Haapajärven Eräpartio Toukokuu -12 Supe Samposet

Supe Liungilan Eränkävijät, Vääräjoen Vartijat Supe Kurikan Korvenkävijät, Lakeuden Vartijat

Syyskuu -12 Syys Kelopojat, Pohjolan Pirteät, Oulunsalon Norret

15Pohjan Puhuri

Etäpar-tio-laiE

Etäpartiolaisia voi hyödyntää esimerkik-si eri projekteissa. Toisella paikkakunnalla asuvan voi olla vaikea pitkien välimatkojen takia osallistua viikoittaiseen toimintaan, mutta sitoutuminen jonkin lippukunnan tapahtuman järjestämiseen voisi onnistua. Lippukuntaretken tai joulujuhlan järjestämi-nen sujuu toiselta paikkakunnalta käsinkin. Kun etänä toimivat ottavat vastuuta tapah-tumista, jää viikottaista toimintaa vetäville enemmän puhtia siihen toimintaan.

Paperisemmatkin pestit saattavat sopia muu-alla asuvalle hyvin. Sähköpostit ja puhelut kulkevat välimatkoista huolimatta. Rahas-tonhoitaja voi hoitaa lippukunnan taloutta toiseltakin paikkakunnalta. Lippukunnan

hallituksen kokouksiakaan ei ole niin usein, ettei niihin voisi osallistua vaikka ei asu-kaan samalla paikkakunnalla. Nykyaikana internet tarjoaa apua pitkiin välimatkoihin. Kokouksiakin voi pitää vaikka mesessä, jos porukan kokoaminen samaan paikkaan on mahdotonta.

Uutta intoa toimintaan

Toiselle paikkakunnalle muuttavat pysyvät parhaiten mukana, kun toiminta on kivaa. On mukavaa, kun ei aina tarvitse olla vas-tuussa ja järjestämässä, vaan voi välillä vain osallistua valmiiksi järjestettyyn toimintaan. Samoaja- ja vaeltajaikäisten aktiviteetit tar-joavat omaa tekemistä myös niille, jotka yleensä ovat järjestämässä ohjelmaa muille. Yhteinen toiminta parantaa ryhmähenkeä ja hitsaa porukkaa yhteen. Tiiviin porukan kesken ne tylsemmätkin hommat sujuvat mukavammin.

Etäpartiolainen voi tarttua myös uusiin haasteisiin lähtemällä mukaan piirin toimin-taan. Piiripestissä toimiminenkaan ei vaa-di välttämättä viikottaista panosta. Piirissä saa uusia partiokavereita ja uudet kuviot ja toimenkuvat voivat saada innostumaan partiosta entistä enemmän. Piirissä toimi-

van ei voi ajatella olevan pois lippukunnan voimavaroistakaan sillä piirin tehtävä on loppujen lopuksi mahdollistaa lippukuntien toimintaa.

Yhteyden säilyttäminen

Lippukunnan toiminnasta jää helposti pois, kun kukaan ei pyydä mukaan vanhan pestin päätyttyä. Toisella paikkakunnalla asuvan ei välttämättä ole helppo pysyä selvillä siitä, mi-tä lippukunnassa tapahtuu. Etäpartiolaiset eivät aina pääse välimatkojen takia osallistu-maan kokouksiin, jolloin sähköpostitse lä-hetettävä kokouspöytäkirja auttaa pysymään ajantasalla.

Jos lippukunnalla ei ole perinteitä toisella paikkakunnalla asuvien mukanaolosta, voi olla vaikea keksiä, mikä etäpartiolaisen rooli voisi olla. Yhteyden etäpartiolaisiin ei kan-nata antaa katketa, sillä lippukunnan toimijat on yksinkertaisempi pitää mukana kuin hou-kutella myöhemmin mukaan uudestaan. Lip-pukunnan kuvioista hetken pois olluttakin kannattaa kysyä mukaan, jos apua tarvitaan vaikka lippukuntaleirille.

Pois muuttaneita lippukuntalaisia toimintaan värvätessään kannattaa myös pitää mielessä, että partio on vapaaehtoista eikä ketään voi velvoittaa mukaan toimintaan vastoin tah-toaan. Taukoja partiotoiminnasta voi jos-kus olla tarpeen pitää. Tiivisti toiminnassa mukana ollut voi kaivata hengähdystaukoa saadakseen uutta intoa.

Aikuisuuden kynnykselläTeksti: Iina LeppäahoKuva: Meeri Rasivirta

Monen lippukunnan ongelmana on se, että toiminnassa mukana olevat nuoret muuttavat opiske-lemaan tai töihin toiselle paik-kakunnalle eivätkä pysy lippu-kunnnan toiminnassa mukana. Muualla asuvista etäpartiolai-sistakin voi kuitenkin olla suuri apu lippukunnan toimintaan.

Toimittajaksi Puhuriin?

Kaipaatko mahdollisuutta etäpartiointiin? Oletko kiinnos-tunut partionilmiöistä ja haluat vaikuttaa miltäValtakunnan paras piirilehti näyttää tulevaisuudessa?

Puhuri etsii nyt "toimittajia kahden vuoden pestiin". Olet mukana ideoimassa ja kirjoittamassajuttuja pestisi aikana 12 kertaa ilmestyvään lehteen kahden kuukaudenvälein.

Tarjoamme- Kokoukset netissä- Tapaamiset kaksi kertaa vuodessa Tuulevilla- Aikuisen tuen viestinnän ammattilaisilta- Arvostetun lisärivin CV:hen pestin päätyttyä

Ilmianna itsesi päätoimittajalle.kimmo.leiviska@pohjanmaa.partio.fi

16 Pohjan Puhuri

Mitä piirin luottamushenkilöt ajattelevat aikusista partiossa? Pu-huri selvitti asiaa Tuulevilla.1. Uusi aikuinen on kiinnostunut partiotoiminnasta. Mihin par-tiotapahtumaan veisit hänet ja miksi?2. Mikä sai sinut lähtemään partioon ja minkä ikäinen olit silloin?3. Mitä partio antaa aikuiselle?4. Millainen partiopesti on mielestäsi onnistunut pesti?

GallupToimittaja: Minna Sorvala

Lotte Malkakorpi, Hiiden

Hittavaiset / Partio-ohjelman Kehitys-

ryhmä - POHKE (SP)

1. Lippukunnan jouluretkelle, koska siellä on paljon

eri-ikäisiä partiolaisia ja yhteistä tekemistä.

2. Isoäiti on ollut partiossa ja vienyt minutkin ja tsemppasi

pysymään mukana yli nykyisen tarpojaiänkin. Olin 7 v. liittyessäni

partioon.

3. Partiosta saa paljon itselle. Monesti aikuinen tulee partioon an-

taakseen jotain, mutta jää toimintaan siksi, että saa jotain itselle.

4.Sellainen, jossa pestaaja kokee, että on saanut toisen

ymmärtämään omat ajatukset ja pestattava kokee, että

on saanut itse vaikuttaa siihen, millaiseksi pesti

muodostuu.

Hannu Luukinen, Limingan Niittykärpät

1. Tämä on ehkä hieman kliseinen vastaus,

mutta veisin lippukunnan kesäleirille, joka päättyy

iltanuotiolle. Leirillä partiolainen on ”alkutilassaan”. Leirillä

pärjätään joskus vaativissakin olosuhteissa omin voimin. Siellä

näkee sen, mitä partio saa aikaan.

2. Pikkuveljen kanssa lähdettiin yhtäaikaa. Olin silloin 12 v.

3. Uusia ystäviä. Partiossa voi löytää itsestään uusia puolia. Kaikilla ai-

kuisilla ei ole aikaa ja paikkaa kasvattaa lapsia ja nuoria, partio voi olla

sellaiselle aikuiselle paikka, jossa voi kokea tämän. Partio voi antaa

aikuiselle ihan samaa, mitä lapselle ja nuorellekin.

4. Sellainen, jossa pestattava kokee, että hän on kaivattu eikä

tehtävä ole liian vaativa. Sellainen, jossa pestattava ja pestaaja

kokevat, että hän on pestiin juuri sopiva.

Sari Koikkalainen, Ahjopartio1.Lippukunnan syyssykäykseen, joka on syysretki lippukunnan majalle toimintakauden alussa. Siellä ovat mukana lippukunnan jäsenet van-hempiensa kanssa, liikutaan luonnossa, tehdään pieniä huol-totoimenpiteitä, on yhteistä ohjelmaa ja syödään yhdessä. Siellä aikuinen näkisi paikan, jossa ollaan ja toimitaan, ja yhdessä muiden kanssa on helpompi lähteä mukaan.2. 7-vuotiaana vanhempien kannustamana. Isä oli aikoinaan nuorena partiossa.3. Onnistuimisen riemun, kun toteaa, että nuoret pärjäävät, kun itse toi-mii mahdollistajana. Aikuisena voi nähdä läheltä nuorten onnistumisen, ei pelkästään omien lasten. Aikuisella on partiossa oma ystäväverkosto.4.Kun sekä pestaaja että pestattava ovat yhdessä löytäneet kyseessä olevaa pestiä koskevat asiat ajallisesti, määrällisesti ja laadul-lisesti.

Viime aikoina me-dia on ollut pul-lollaan keskustelua vihasta. On yritetty määritellä vihapu-hetta ja on pyritty ir t isanoutumaan siitä. Vihapuheen vastavoimaksi on peräänkuulutettu suvaitsevaisuutta. Monet yhteiskun-nan merkkihenkilötkin ovat vaatineet suvaitsevai-sempaa Suomea. Suvaitsevaisuus tuntuu olevan taas in, eikä kuuluvan ainoastaan meidän ”monikulttuuri-suusintoilijoiden” sanavarastoon.

Mutta mitä suvaitsevaisuus oikeastaan on? Mitä su-vaitsevaisen suomalaisen tulisi suvaita? Mietin asiaa omalle kohdalleni. Koen, että olen melko suvaitse-vainen ihminen. Mutta kuinka vaikeaa onkaan lopulta hyväksyä aatteiltaan ja mielipiteiltään aivan erilainen ihminen. On kovin paljon helpompaa tulla toimeen samanmielisten ihmisten kanssa! Omaa suvaitsevai-suutta onkin tervehdyttävää haastaa silloin tällöin ja ottaa tietoisesti kontaktia aivan erilaisten ihmisten kanssa.

YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö UNES-CON mukaan suvaitsevaisuudessa on kyse kulttuu-rien, ilmaisutapojen ja inhimillisten elämänmuotojen moninaisuuden kunnioittamisesta, hyväksymisestä ja arvostamisesta. Suvaitsevaisuus ei kuitenkaan merkit-se epäoikeudenmukaisuuden sietämistä.

Suvaitsevaisuus onkin käsitteenä aika ongelmallinen, koska se pitää sisällään myös ajatuksen jonkun sellai-sen sietämisestä, jota ei itse hyväksy. Suvaitsevaisuus on valikoivaa, koska kaikkea ei tule sietää eikä hyväk-syä. Moniarvoisessa yhteiskunnassa suvaitsevaisuu-den rajojen asettaminen voi kuitenkin olla vaikeaa. Jotta suvaitsevaisuus ei jäisi sanahelinäksi monikult-tuurisuudesta ja sen ihannoimisesta, tarvitaan avointa keskustelua, myös partion sisällä.

Minna Ala-Orvola

Kirjoittaja asuu Tampereella ja on SP:n monikulttuurisuushanke Avauksen projektiryhmän jäsen.

Valikoivaa suvaitsevaisuutta

17Pohjan Puhuri

18 Pohjan Puhuri

Myönnettyjä partiojohtajavaltakirjoja

Sanna-Maria Fisk, Oulunsalon NorretJuuso Heinänen, Putaan VilkkaatSusanna Kippo, Pateniemen PolunpolkijatElsa Lahti, Ilkan PartiolaisetSamu Potka, Laihian Eräpojat ja –tytötMiia Puurunen, Tyrnävän MustavariksetLotta Siikaluoma, Toimarit

Tieto lippukunnanjohtajavaihdoksista piiritoimistoon

Vaihtuiko lippukunnassanne valta? Piiri-toimisto kaipaa jatkuvasti tietoja lippu-kunnanjohtajamuutoksista. Vallanvaihdon yhteydessä tulisikin aina muistaa lähettää tieto myös Tuulenpesään, jossa tietoa tarvi-taan. Vaikka tekisittekin muutoksen suoraan Polkuun, ilmoitattehan asiasta myös toimis-tolle, toimisto.alue[ät]pohjanmaa.partio.fi. Kiitos!

Huivi kaulaan ja partiokoulutukseen!

Kehitä itseäsi johtajana, saa uusia ideoita, luo kivoja partiokontakteja osallistumalla piirimme laadukkaisiin sekä antoisiin koulutuksiin. Syksyn ja alkutalven koulutusten viimeinen ilmoittautu-mispäivä on torstaina 15.9. Tarjolla mm. partiojoh-tajien peruskursseja, lippukunnan johtamiskurssi sekä akela-, sampo- ja luotsikurssi. Houkuttele partiotoverisi myös mukaan ja vietä uudenlainen partioviikonloppu syksyn ja talven aikana!

Lisätietoja: www.pohjanmaa.partio.fi/toiminta/tapahtumat/ ja www.pohjanmaa.partio.fi/toimin-ta/ilmoittautuminen/.

KUTSU SYYSKOKOUKSEEN

Pohjanmaan Partiolaiset ry:n syyskokous järjestetään lauantaina 15.10.2011 kello 13.00 Oulussa, Raatin nuorisotalolla, Raa-tintie 7. Valtakirjojen tarkistus alkaa kello 12.00. Kokouksessa käsitellään yhdistyk-sen sääntöjen pykälän 4 mukaiset asiat. Kokousposti lähetetään lippukunnille muutamia viikkoja ennen kokousta ja li-sätään piirin sivuille osoitteeseen www.pohjanmaa.partio.fi/piiri/kokoukset.

Tervetuloa!

Pohjanmaan Partiolaiset ry:n hallitus

Aikuinen, tervetuloa partioon!

Oletko miettinyt uuden harrastuksen aloittamista tai jo partionaloittaneena haluaisit lisää tietoa partiosta sekä opetellaperusretkeilytaitoja?Viikonloppukurssilta saat perustiedot partiosta, valitsemastasiikäkausiohjelmamodulista (sudenpentu-, seikkailija-, tarpoja-, samoaja- ja vaeltajaohjelma) sekä retkeilyn perustaitoja (majoit-teet, yöpyminen, varusteet, tulenteko, suunnistus, ruuanlaitto, turvallisuus ja jokamiehenoikeudet). Halutessasi voit suorittaa vain ikäkausiohjelmamodulin.Aika ja paikka: 16.-18.9. KurikassaHinta: 10e/ikäkausimoduli, 50€/koko kimppakurssiJärjestäjä: Pohjanmaan Partiolaisten Ikäkausikoulutusjaostoyhteistyössä OK-Opintokeskuksen kanssa.Vip: HETILisätietoja: kurssinjohtaja Anna Sarvela,anna.sarvela@pohjanmaa.partio.fi.

19Pohjan Puhuri

Mannerheim-solkianomuksien poh-justaminen alkaa nyt

Vuoden viimeinen ansiomerkkien anomisaika lähestyy. Marraskuun 15.päivän hakuun tulee lähettää ensi keväänä jaettavaksi aiotut merkit sekä Mannerheim-solkianomukset. Ansiomerkki on huomionosoitus pitkäjänteisestä ja tarmok-kaasta toiminnasta partiossa sekä kannuste jat-kaa edelleen. Anomukset täytetään sähköisesti. Käyttäessäsi www-lomaketta, muistathan, että anomuksen tulee olla neljänä kappaleena (liittei-tä riittää yksi kappale). Kaikkien anomusten tulee olla piiritoimistolla hyvissä ajoin ennen 15:ta päi-vää, myöhästyneitä ehdotuksia ei voida käsitel-lä ennen seuraavaa hakua. Anomisessa alkuun auttaa ansiomerkkisivu www.pohjanmaa.partio.fi/ansiomerkit, josta löytyy myös www-lomake hakemiseen sekä hyvät vinkit hakuun. Manner-heim-solkianomusten hyvä pohjatyö kannattaa aloittaa viimeistään nyt!

Tonttujen tapaaminen(Tonttu= lippukunnan adventtikalenteriasiamies)Tänä vuonna Pohjanmaan Partiolaisten tontut ko-koontuvat voimaantumaan ja hakemaan vertaistu-kea seuraavasti:-keskiviikko 28.9. Oulun Tuulenpesä, Hallituskatu 35 A 5, 90100 OULU-torstai 29.9. Ylivieskan Tuulenpesä, Koulukatu 5 as 4, 84100 YLIVIESKA-tiistai 4.10. Seinäjoen Nuorisokeskus, Puskantie 3, 60100 SEINÄJOKI-keskiviikko 5.10. Vaasan Tuulenpesä, Rauhankatu 8, 65100 VAASAAlkamisaika kaikissa tapaamisissa on kello 17.00.

Osallistumisoikeus: Joka lippukunnasta toivote-taan tervetulleeksi 1-2 edustajaa!

Ikäkausikoulutusjaosto etsii kouluttajia!

Etsimme kouluttajia akela-, sampo-, luotsikursseille sekä tervetuloa partioon kursseille. Olisiko sinulla intoa toimia Pohjanmaan Partiolaisten kouluttajana? Tunnetko jonkin ikäkausista hyvin ja koet että sinulla olisi annettavaa myös muille? Oletko valmis oppimaan uutta ja kehittämään it-seäsi kouluttajana? Onko sinulla jo vuosien partiohistoria takana? Oletko muuttanut pois paikkakunnaltasi, mutta haluaisit toimia silti partiossa jollain tapaa aktiivisena? Jos vastasit KYLLÄ joihinkin edellä mainittuihin, niin ole rohkeasti yhteydessä Piiaan! Kouluttajan ei tarvitse osata kaikkea, halu oppia riittää! Voit myös vinkata kaveriasi, joka voisi olla kiinnos-tunut kouluttajan pestistä. Meillä on hy-vä tekemisen meininki ja iloinen kou-luttajaporukka, jonne SINÄKIN mahdut! Lisätietoja ja yhteydenotot: Piia Seppälä Ikäkausikoulutusjaoston pjpiia.seppala@pohjanmaa.partio.fi

Toimintakalenteri

OSOITEREKISTERI: Pohjanmaan Partiolaiset ry. Oulun toimipaikka. Lehteä postitetaan 1 kpl / partiotalous.

Syyskuu

15.9. Koulutuksien viimeinen ilmoittautumispäivä osa 3 15.9. Ansiomerkkiehdotukset piiritoimistolle 16.–18.9. Kimppa (Tervetuloa partioon & ikäkausimoduulit & retkeilyn perustaitoja) Kurikka19.–25.9. Woomal-viikko 21.9. Rauhanpäivä 23.–25.9. Erätaito I-kurssi Kiiminki30.9.–2.10. Partiojohtajan peruskurssi #12 (osa 1) Himanka

Lokakuu

1.-2.10. Partio.nyt 2.011 - Partiotaitojen SM-syysmestaruuskilpailut Espoo-Kauniainen1.10. Tarpojien taitopäivä pohjoinen3.10. Navakka 10/2011 DL 7.10. Pohjan Puhuri 5/2011 DL 8.10. Tarpojien taitopäivä etelä15.10. Syyskokous Oulu15.10. Koulutusvastaava tapaaminen ja koulutus syyskokouksen yhteydessä Oulu15.–16.10. Partiolaisten ensiapukurssi 2 Ylikiiminki22.10. Tarpojien taitopäivä keskiViikko 43 Pohjan Puhuri 5/2011 ilmestyy

syksy 2011 Partiojohtajan peruskurssi #13 (monimuoto) SeinäjokiLoka-marraskuu Aluetapaamiset Alueittain

Painovirheen takia jäänyt julkaisematta.