ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO, YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE │ ymparistoluvat.etela@avi.fi puh. 029 501 6000 fax 03 570 8002 kirjaamo.etela@avi.fi www.avi.fi/etela

Hämeenlinnan päätoimipaikka Birger Jaarlin katu 15 PL 150, 13101 Hämeenlinna

Helsingin toimipaikka Ratapihantie 9 PL 110, 00521 Helsinki

PÄÄTÖS

Nro 112/2017/1

Etelä-Suomi Dnro ESAVI/5615/2014

Annettu julkipanon jälkeen

5.6.2017

ASIA Kumitehtaan ympäristölupa, Hyvinkää

HAKIJA Polymer Components Finland Oy (31.3.2017 asti Marwe Oy) Niinistönkatu 6

05800 Hyvinkää

Y-tunnus: 0125638-2

LAITOS JA SIJAINTI

Teknisiä kumituotteita ja rullasuksia valmistava tehdas sijaitsee Hyvin-

kään Sahanmäen teollisuusalueella, kiinteistötunnus: 106-9-830-3. Kiin-

teistön omistaa Polymer Components Finland Oy.

Toimialatunnus: 22190

LUVAN HAKEMISEN PERUSTE

Kumitehtaan toiminta on ympäristöluvanvaraista toimintaa ympäristön-

suojelulain (86/2000) 28 §:n 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen

(169/2000) 1 §:n 1 momentin kohdan 4 e) mukaan.

LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA

Ympäristönsuojeluasetuksen (169/2000) 5 §:n 1 momentin 4 e) kohdan

nojalla kumitehtaan ympäristölupa-asian ratkaisee aluehallintovirasto.

ASIAN VIREILLETULO

Ympäristölupahakemus on tullut vireille Etelä-Suomen aluehallintoviras-

tossa 2.6.2014.

2 (24)

TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET

Toiminnalle ei ole aikaisemmin myönnetty ympäristönsuojelulain mukaista

ympäristölupaa.

Pelastuslaitoksen lupapäätös vaarallisten kemikaalien vähäisestä teolli-

sesta käsittelystä ja varastoinnista 05/2014.

Sopimus Hyvinkään Veden kanssa liittymisestä vesijohtoon ja viemäriin

(sopimusnumerot 9578 ja 9579). Liittymävuosi on 1969.

ALUEEN KAAVOITUS

Kumitehdas sijaitsee 16.4.2012 hyväksytyn osayleiskaavan mukaisella

teollisuus- ja varastoalueeksi merkityllä alueella (T). Sahanmäen teolli-

suusalueella voimassa oleva asemakaava on vahvistettu 11.10.1985 pe-

rustuen 26.9.1974 vahvistettuun kaavaan. Asemakaavassa kumitehtaan

tontti on teollisuus- ja varastorakennusten korttelialuetta (TTV).

LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ

Kumitehdas sijaitsee Sahanmäen alueen eteläosassa, n. 2 km Hyvinkään

keskustasta. Kumitehdasta lähinnä oleva asutus sijaitsee 0,5–1,5 km:n

etäisyydellä Sahanmäen Paavolan ja Vieremän asutusaleilla. Lähimmät

asuintalot sijaitsevat n. 600 m etäisyydellä tehtaasta kaakkoon. Em. asu-

tusalueella sijaitsee 4 koulua, 7 päiväkotia ja terveyskeskus.

Kumitehdas sijaitsee Hyvinkään vedenhankinnan kannalta tärkeällä I-

luokan pohjavesialueella (0110651), noin 1,7 km Sveitsin vedenottamon

koillispuolella. Pohjavesi virtaa alueella länteen.

Ympäristö- ja paikkatietopalvelu Oivan ja ympäristötiedon hallintajärjes-

telmä Hertan mukaan Hyvinkään pohjavesialueella on neljä vedenotta-

moa, Erkylän, Sveitsin, Hyvinkäänkylän ja Monnin vedenottamot. Sveitsin

vedenottamo oli suljettuna vuodesta 2006 vuoden 2013 syksyyn asti, ha-

vaittujen torjunta-aineiden takia. Pohjavesialue on määritelty vesienhoi-

dossa riskialueeksi, jonka kemiallinen tila on huono ja määrällinen tila on

hyvä. Pohjavesialueen huonon kemiallisen tilan syynä ovat kohonneet

liuotinten ja torjunta-aineiden pitoisuudet pohjavedessä.

Alueella sijaitsee päävedenjakaja, joka halkaisee Hyvinkään pohjavesi-

alueen koillis-lounaissuuntaisesti. Erkylän ja Sveitsin vedenottamot jäävät

jakajan pohjoispuolelle ja Hyvinkäänkylän vedenottamo jää eteläpuolelle.

Pohjaveden päävirtaussuunta on päävedenjakajan suuntainen ja veden-

jakajalta kohti muodostuman reunoja. Pohjavesi purkautuu itä- ja kaak-

koisosissa suoalueille sekä lähteisiin. Pohjavesialueen eteläosissa pohja-

vesi purkautuu Vantaanjoen rantojen lähteisiin sekä suoraan Vantaanjo-

keen. Myös Erkylänlukkojen länsipuolella sijaitsee huomattava purkautu-

3 (24)

misalue. Hyvinkään pohjavesialueen pohjavesivyöhykkeiden paksuudet

vaihtelevat 5–25 metrin välillä. Lentokentän kaakkoispuolella pohjave-

sivyöhykkeen paksuus yltää kuitenkin 30–40 metriin.

Pohjavesialueella on Sveitsinpuiston luonnonsuojelualue (YSA012927),

johon sisältyy valtakunnallisessa harjujensuojeluohjelmassa mukana ole-

va Sveitsin harju reuna- ja lähteikköalueineen. Alueen kasvillisuus on

monipuolista ja alueella on lähteikköisiä korpia.

HAKEMUKSEN MUKAINEN TOIMINTA

Toiminta

Polymer Components Finland Oy toimii teollisuuden räätälöityjen elastis-

ten tuotteiden alihankintavalmistajana sekä oman tuotekehityksen mukais-

ten rullasuksien valmistajana. Tehdas valmistaa teknisiä kumituotteita ku-

ten ruisku-, ahto- ja suulakepuristettuja tuotteita ja kumi-metalliosia.

Tehtaan tuotanto on käynnissä arkisin kello 6–22 kahdessa työvuorossa ja

yhtiön henkilöstömäärä on n. 30 henkilöä.

Tehdas on aiemmin toiminut nimellä Marwe Oy. Yritys on alun perin pe-

rustettu 1926, mutta kumitehtaan toiminta on alkanut nykyisellä paikalla

1960-luvun alussa.

Tuotteet, tuotanto ja kapasiteetti

Teoreettinen tuotantokapasiteetti on n. 300 tonnia erilaisia kumisekoituk-

sia vuodessa. Tehtaan tuotanto on noin 80 t erilaisia kumisekoituksia

vuodessa.

Yhtiö kehittää ja valmistaa tuotteisiin käytettäviä kumimateriaaleja sekä

tuotannossa tarvittavia työvälineitä. Yhtiö suunnittelee tuotteita sekä työ-

välineitä omassa suunnitteluyksikössään ja kumimateriaalin kehitystyötä

tehdään kumilaboratoriossa ja valmistetaan kumisekoittamossa. Myös

työvälineitä valmistetaan omassa konepajassa.

Prosessit

Ns. sisäsekoittimessa sekoitetaan keskenään elastomeeri ja luonnonkumi

sekä täyteaineet, väriaineet ja kemikaalit. Sisäsekoittimen toiminta perus-

tuu kammiossa horisontaalisesti asennettujen, vastakkaisiin suuntiin pyö-

rivien roottoreiden liikkeeseen. Kiinteät raaka-aineet syötetään sekoitti-

meen syöttökuilua pitkin ja pehmitinöljyt ja muut nestemäiset raaka-aineet

suuttimilla. Sekoituskammiota ja roottoreita jäähdytetään suljetulla vesi-

kierrolla.

4 (24)

Sisäsekoittimesta massa siirretään ns. sekoitusvalssiin, jossa kumimas-

saan sekoitetaan vulkanoimisaine. Sekoituvalssin toiminta perustuu kah-

den vierekkäin asennetun vastakkaiseen suuntaan erilaisella nopeudella

pyörivän telan liikkeeseen. Massa valssataan ja nauhoitetaan tai valmis-

tetaan raaka-aihioiksi ja siirretään varastoon. Nauhasta otetaan näytteet

laadunvalvontaa varten. Raakavalmisteita työstetään erilaisiksi tuotteiksi

suulake-, ruisku- ja ahtopuristuslinjoilla sekä kumi-metalliosien valmistus-

linjalla ja osa tuotteista tehdään käsityönä.

Ruiskupuristuksessa kumi annostellaan syöttöruuvilla sylinteriin, jossa

kumin kuumeneminen tapahtuu kitkan vaikutuksesta. Ruiskupuristusko-

neen ruiskutusyksikössä on temperointiyksikkö, joka tarpeen mukaan jo-

ko lämmittää tai jäähdyttää kumimassaa.

Ahtopuristusprosessissa raakavalmiste asetetaan muottiin ja siitä puriste-

taan hydraulisella puristimella halutun muotoinen tuote.

Kumi-metalliosien valmistuslinjalla metalliosat pestään pesukoneessa pe-

sutehostetta sisältävää pesuainetta käyttäen, puhdistetaan metalliraepu-

halluksella tuotantotiloissa sijaitsevassa kaapissa ja pinnoitetaan sidosai-

neella. Pinnoitettuihin metalliosiin vulkanoidaan kumi ruisku- tai ahtopuris-

tamalla.

Vulkanoinnissa pitkät molekyyliketjut silloitetaan toisiinsa kolmiulotteiseksi

verkoksi ja kumi muuttuu plastisesta elastiseksi. Vulkanoinnin ansiosta

kumin kestävyys mm. liottimia, vanhenemista, valoa ja lämpöä vastaan

paranee. Vulkanoimisaineena käytetään pääasiassa rikkiä ja vähäisessä

määrin peroksidia. Lämpötilan nosto nopeuttaa vulkanoitumisprosessia ja

lisäksi vulkanoimisajan lyhentämiseen käytetään kiihdyttimiä. Vul-

kanoimisaika on tavallisimmin muutamia minuutteja. Isojen ja massiivis-

ten kappaleiden vulkanointi voi kuitenkin kestää jopa tunteja.

Muotit huolletaan huoltotilassa. Muotit puhdistetaan jauhepuhalluksella

tuotantotiloissa sijaitsevassa kaapissa ja pestään muotinpesukoneessa.

Raaka-aineet, kemikaalit ja niiden varastointi

Kylmässä varastotilassa säilytetään pehmitinöljyjä ja hydrauliöljyä 1 000

litran IBC-konteissa, joiden alla on valuma-altaat (max 6 000 l).

Raaka-aineina käytettävien elastomeerin ja luonnonkumin kulutus on

vuodessa n. 40 t. Raaka-aineena käytetään lisäksi öljyä n. 5 t/a ja täyte-

aineita (noki, liitu ja silika) yhteensä n. 20 t/a. Erilaisia kumin ominaisuuk-

siin vaikuttavia kemikaaleja, sekoittamista helpottavia ja vulkanointiin vai-

kuttavia aineita käytetään yhteensä noin 10 t vuodessa. Muita tuotantoon

käytettäviä aineita ovat mm. alumiini, teräs ja messinki. Muoviraaka-

aineita käytetään n. 2 tonnia.

Liuottimien kokonaiskulutus on vuositasolla n. 200 litraa.

5 (24)

Maanalaiset käytöstä poistetut lämmitysöljysäiliöt on kaivettu ylös ja hävi-

tetty asianmukaisesti toukokuussa 2014.

Tuotannossa vuosina 2015-2016 käytetyt raaka-aineet t/a

Raaka-aine v. 2015 v. 2016

Luonnonkumit 2 2

IR ja BR kumit 0,005 0,005

SBR kumit 1 0,5

CR kumit 0,4 0,7

NBR kumit 3 3

IIR kumit 0,1 0,3

CMS kumit 0,007 0,004

EPDM 15 9

Silikonikumit (Q) 6 500 7 300

Erikoiskumit 3 4

Muovit 1 2

Kiihdyttäjät 0,07 0,05

Aktivaattorit 2 1

Hidastajat 0,02 0,007

Vulkanointiaineet 0,7 0,6

Suoja-aineet 0,2 0,2

FKM-kumit 0,6 0,5

Pehmittimet 6 3

Dispergaattorit 0,2 0,1

Hartsit 0,08 0,04

Noet 14 9

Täyteaineet 4 2

Värit 0,04 0,04

Palonestoaineet 0,2 0,2

Sekalaiset tarve-aineet 1 0,8

Vaarallisten aineiden varastomäärät ja käyttömäärät vuonna 2016

Vaaramerkki Varastointi-

määrä (kg) Käyttömäärä (kg/a)

Syttyvä 440 365

Hapettava - -

Syövyttävä 1 357 124

Terveyshaitta

Vaarallinen otsoni-

kerrokselle

2 454 1 728

Vakava terveysvaara 1 422 739

Ympäristölle vaarallinen 3 962 1 673

Tehtaalla on käytössä kymmenen kemikaalia, jotka sisältävät vaihtelevia

määriä ns. CMR-aineita (syöpää aiheuttavia, perimää vaurioittavia ja li-

sääntymiselle vaarallisia aineita).

6 (24)

Laitoksella on käytössä valtioneuvoston asetuksessa vesiympäristölle

vaarallisista ja haitallisista aineista (1022/2006) mainittuja aineita, joiden

olisi mahdollista joutua viemäriin tai vesistöön jonkinlaisen katastrofin (ku-

ten tulipalon) sattuessa.

Vedenhankinta ja viemäröinti

Veden kulutus on vaihdellut vuosina 2011–2013 välillä 518–604 m3 vuo-

dessa.

Energian käyttö ja energiatehokkuus

Tehtaalla on oma 0,6 MW:n maakaasukattila (Arimax 500). Lämmityskat-

tila on uusittu 1.11.2010. Perusteho on 270 kW ja täysteho 600 kW. Maa-

kaasun tehollinen lämpöarvo on 36 MJ/nm3.

Maakaasua on kulunut vuosina 2011–2013 välillä 102 728–

119 777 nm3/a.

Sähkön kulutus on vaihdellut vuosina 2011–2013 välillä 119 1754–

128 3811 kWh/a.

Hakija on ollut vuosina 2014–2016 mukana jo päättyneessä elinkei-

noelämän energiatehokkuussopimusjärjestelmässä.

Liikenne

Raskaan liikenteen ajoneuvoja käy tehtaalla 8–10 kpl/vrk. Tehtaan työnte-

kijöiden henkilöautoliikennettä on n. 15–20 autoa/vrk.

Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT)

Kumiteollisuudelle ei ole märitelty toimialakohtaisia BAT-tasoja. Tuotanto-

tavat vastaavat nykykäsitystä BAT:sta. Laitteita uusitaan investointisuun-

nitelman mukaisesti. Sähkö-, ilmastointi- ja lämmityslaitteet huolletaan

säännöllisesti.

Hakijan arvion mukaan toiminnassa huomioidaan ympäristön kannalta

parhaan käytännön soveltaminen kiinnittämällä huomiota mm. työmene-

telmiin, raaka-ainevalintoihin, jätteen käsittelyyn sekä energiatehokkuu-

den lisäämiseen. Jatkuvalla parantamisella pyritään hakemaan tarkoituk-

senmukaisia ja kustannustehokkaita toimintojen yhdistelmiä.

Ympäristöasioiden hallinnan ja käytännön soveltamisessa on käytetty

Ekokompassi-nimistä työkirjaa ”Ympäristöasioiden tarkistuslista PK-

yrityksille” (Ekokompassi-hanke).

7 (24)

Ympäristöasioiden hallintajärjestelmä

Polymer Components Finland Oy:llä on standardin ISO 14001 mukainen

sertifioitu ympäristöjärjestelmä.

PÄÄSTÖT JA VAIKUTUKSET

Päästöt vesiin ja viemäriin sekä niiden vaikutukset

Tehtaan saniteettijätevedet johdetaan kaupungin viemäriverkostoon. Tuo-

tannon prosesseista ei synny säännöllisiä jätevesipäästöjä. Osienpe-

sukoneen pesuveden pesuainepitoisuus on noin 5 % ja tyhjennys viemä-

riin tapahtuu 3-4 kertaa vuodessa. Pesuaine on biohajoavaa ja käyttötur-

vallisuustiedotteen mukaan voidaan päästää viemäriin pienissä määrin.

Viemäriverkostoon johdetaan pesuaineliuosta n. 0,8 m3/a.

Sadevesiä imeytyy maahan sekä johdetaan asianmukaisesti piha-alueella

olevien viemärikaivojen kautta kaupungin hulevesiverkostoon.

Päästöt ilmaan

Tehtaalta johdetaan ilmaan vulkanointihöyryjä sekä pieniä määriä liu-

otinhöyryjä huippuimureiden poistopuhaltimien avulla. Näihin poistoihin ei

ole kytketty suodattimia.

Kumisekoittamon pölynpoisto on varustettu karkealla suodattimella, jonka

tarkoitus on estää kemikaalipölyjen leviäminen ulkoilmaan. Normaalikäy-

tön aikana ei ole havaittu kemikaalipölyvuotoa ulospuhallusaukon kohdal-

la.

Tuotannossa haihtuvien orgaanisten yhdisteiden päästöt ovat pääosin pe-

räisin tuotannon erilaisista hajapäästölähteistä.

Kohdepoistoissa ja ilmastoinnissa käytetään suodattimia. Punnituksen

noki- ja kemikaalipölyt poistetaan huippuimureilla. Kumisekoituslinjan ja

pienen sekoitusvalssin noki- ja kemikaalipölyt poistetaan poistopuhaltimil-

la.

Tehtaan laskennallinen VOC-päästö kulutuksen mukaan oli vuonna 2013

yhteensä 400 kg/a. Myöhempinä vuosina taso on pysynyt suunnilleen

samana.

Melu

Tehtaan melupäästöt ovat vähäiset eikä niistä aiheudu haittaa kiinteistön

lähialueille. Kiinteistö sijaitsee rautatien läheisyydessä (n. 600 metriä) ja

on siten sijoittuneena raideliikenteen melualueelle. Tehtaan välittömässä

läheisyydessä on myös VR:n huoltoraide.

8 (24)

Toiminnassa syntyvät jätteet, niiden hyödyntäminen ja loppukäsittely

Jätteet lajitellaan ja jätemääriä seurataan säännöllisesti. Vaarallisten jät-

teiden kontti on otettu käyttöön helmikuussa 2014 ja konttivarastoinnista

pidetään kirjaa. Vaarallisten jätteiden pois kuljetuksesta ja käsittelystä

huolehtii Fortum Waste Solutions Oy ja muista jätteistä huolehtivat Stena

Recycling Oy ja Lassila & Tikanoja Oyj.

Jätelaji 2015

kg/a

2016

kg/a

Vastaanottaja

Energiajäte 26 940 16 260 Stena Recycling Oy

Sekapelti 8 102 1 031 Stena Recycling Oy

Puujäte 3 340 3 060 Stena Recycling Oy

Vaaralliset jät-

teet

2 741 720 Fortum Waste So-

lutions Oy

Sekajäte L&T

Kierrätyspaperi L&T

SER 330 313 Stena Recycling Oy

Jätteiden määrää pyritään jatkuvasti vähentämään, lisäämään kierrätystä

ja kumimateriaalin uudelleenkäyttöä.

Jätteet varastoidaan ja käsitellään niin, että niistä ei aiheudu pilaantumis-

vaaraa maaperälle tai pinta- ja pohjavesille, epäsiisteyttä, roskaantumista,

pölyämistä tai hajuhaittaa.

Vaarallisten jätteiden laajamittainen poisto, 15 500 kg, toteutettiin vuonna

2014. Kumisekoitusten aineyhdistelmiä on muutettu tarpeen mukaan ja

osaan kumisekoituksia on voitu vaihtaa ympäristöystävällisempiä aineita.

Tämä prosessi on osa jatkuvaa parantamista.

Päästöt maaperään ja pohjaveteen

Tehtaan normaalitoiminta ei aiheuta päästöjä maaperään tai pohjaveteen.

Tiedossa ei ole tuotannon aiheuttamaa maaperän tai pohjaveden pilaan-

tumista.

Vaikutukset luontoon, luonnonsuojeluarvoihin ja rakennettuun ympäristöön

Tehtaan toiminnalla ei arvioida olevan vaikutusta ihmisten viihtyvyyteen ja

terveyteen. Tehtaan normaalitoiminnalla ei arvioida olevan vaikutusta

luontoon, luonnonsuojeluarvoihin, vesistöön ja sen käyttöön, maaperään

tai pohjaveteen, ilmaan joutuvien päästöjen osalta eikä rakennettuun ym-

päristöön. Tehtaan toiminnalla ei oleellisia melu- ja tärinävaikutuksia, vain

vähäistä melua ja tärinää päivittäisestä ajoneuvoliikenteestä.

9 (24)

POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN

Ympäristöriskikartoitus on tehty ympäristöjärjestelmän auditointiprosessiin

liittyen. Suurimmat riskit on arvioitu olevan palo- ja öljyvuotoriski.

Sammutuskalusto ja poistumistieopasteet tarkastetaan säännöllisesti (Hy-

vinkään Sammutinhuolto Oy). Sprinklerijärjestelmä koestetaan ja tarkaste-

taan säännöllisesti (koestus: oma laitosmies, tarkastus Inspecta). Pelas-

tussuunnitelma on päivitetty viimeksi vuonna 2017. Raaka-ainevarastossa

on lämpöön reagoivat palo-ovet. Sisäinen palotarkastus on tehty touko-

kuussa 2014 ja viranomaistarkastus vuonna 2016.

Tuotanto- ja varastotiloissa raaka-aineiden varastointia on vähennetty.

Pehmitinöljyjen tai huoltoöljyjen päätymistä viemäriverkkoon on estetty

sulkemalla viemärikaivoja tuotantoiloissa. Öljyjen varastointialueella ei ole

viemärikaivoja.

Käyttöturvallisuustiedotteita on sijoitettu työpisteisiin eri puolelle tehdasta.

Tehtaalla on käytössä vaarallisten jätteiden kontti sekä tehtaalle on lisätty

valuma-altaita sekä imeytysmattoja. Mahdollisia sammutusvesiä tai öljy-

vuotoja varaten on myös imeytyspuomeja.

Riskin hallittavuus on myös lisääntynyt tuotantomenetelmien kehittyessä.

Vuosien aikana tuotantomäärät ovat pienentyneet ja siten myös suhteelli-

set riskit.

TOIMINNAN JA VAIKUTUSTEN TARKKAILU

Päästöjä pyritään vähentämään huolellisella kunnossapidolla, vähittäisel-

lä laitteistojen uusimisella sekä henkilöstön koulutuksella ja opastuksella.

Lisäksi liuottimia ja kemikaaleja vaihdetaan mahdollisuuksien mukaan

turvallisempiin vaihtoehtoihin.

LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY

Lupahakemuksen täydennykset

Lupahakemusta on täydennetty 8.5.2015 toimitetuilla kemikaalien käyttö-

turvallisuustiedotteilla, jätemäärien päivityksellä sekä kemikaalien yhteen-

vetotaulukolla.

Lupahakemuksesta tiedottaminen

Hakemuksesta on kuulutettu Hyvinkään kaupungin ja Etelä-Suomen

aluehallintoviraston ilmoitustauluilla 1.8.–31.8.2016 ja kuulutuksesta on

ilmoitettu Aamuposti-nimisessä sanomalehdessä. Hakemusasiakirjat ovat

olleet kuulutusajan yleisesti nähtävillä Hyvinkään kaupungin ympäristö-

10 (24)

keskuksessa. Kuulutus ja julkiset asiakirjat ovat lisäksi olleet luettavissa

osoitteessa www.avi.fi/lupa-tietopalvelu

Lupahakemuksesta on annettu erikseen tieto niille asianosaisille, joita

asia erityisesti koskee.

Lausunnot

Hakemuksesta on pyydetty lausunto Hyvinkään kaupungilta, Hyvinkään

kaupungin ympäristönsuojelu- ja terveydensuojeluviranomaiselta ja Uu-

denmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta.

Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on 14.9.2016 ilmoit-

tanut, että se ei anna lausuntoa Marwe Oy:n kumitehtaan ympäristölupa-

hakemuksesta.

Hyvinkään ympäristölautakunta 2.9.2016

Hyvinkään kaupungin hallinto- ja toimintasäännön (kv 15.6.2015/37 §)

kohdan 12.5 mukaan ympäristölautakunta päättää ympäristönsuojelulain

42 §:n mukaisten kunnan lausuntojen antamisesta. Ympäristölautakunta

toimii sekä kunnan ympäristönsuojelu- että terveydensuojeluviranomaise-

na.

Marwe Oy:n kumitehdas sijaitsee kaupungin keskustan tuntumassa tär-

keällä pohjavesialueella. Tästä syystä on erityisen tärkeää, että toimin-

nassa käytettävät raaka-aineet, kemikaalit, polttoaineet ja muut käytettä-

vät aineet käsitellään ja varastoidaan kaikissa tilanteissa siten, ettei niistä

aiheudu päästöjä maaperään eikä pinta- ja pohjavesiin. Vaarallisten ai-

neiden (jäteöljyt ja kemikaalit) säännöllisestä poiskuljetuksesta kiinteistöl-

tä tulee huolehtia.

Kunnan viemäriverkostoon johdettavaan jäteveteen ei saa laskea sellais-

ta jätettä tai ohjata jätevesiä niin, että siitä on haittaa viemärirakenteelle,

puhdistamon toiminnalle tai puhdistamolietteen käsittelylle.

Toiminnan tarkkailusuunnitelman tulee kattaa riittävästi niin laitoksen

käyttö-, ilmanlaatu-, jätevesi-, melutaso- kuin maaperän- ja pohjavedenti-

lan tarkkailut. Kumitehtaan toiminnasta ei saa aiheutua haittaa ympäristöl-

le. Laitoksen raportoimat käyttö- ja päästötiedot pyydetään toimittamaan

myös Hyvinkään ympäristönsuojeluviranomaiselle vuosittain. Tehtaan

toiminnasta ei ole tullut valituksia ympäristökeskukseen.

Ympäristölautakunta arvostaa sitä, että tehdas on pitkän aikavälin suunni-

telmissaan sitoutunut tehtaan ympäristövaikutusten minimoimiseen mm.

laiteinvestointien ja ympäristöystävällisempien raaka-ainevalintojen muo-

dossa. Nämä tavoitteet on sisällytetty tehtaan käytössä olevaan sertifioi-

tuun ISO 14001 ympäristöjärjestelmään. Tämän järjestelmän sisään ra-

kennetut mittarit ja niille annetut tavoitteet takaavat osaltaan ympäristö-

11 (24)

asioiden jatkuvan seurannan. Hakija on lisäksi mukana elinkeinoelämän

energiatehokkuussopimusjärjestelmässä.

Mikäli laitoksen toiminta on Marwe Oy:n kumitehtaan lupahakemusasia-

kirjoissa selostetun mukaista eikä toiminnasta ympäristölupahakemuksen

ympäristövaikutusten selvitysten mukaisesti aiheudu merkittäviä vaiku-

tuksia ympäristöön, terveydellisiä vaikutuksia tai lähialueen asukkaiden

viihtyvyyteen ja elinoloihin kohdistuvia vaikutuksia, ympäristölautakunnal-

la ei ole muuta huomautettavaa hakemuksesta.

Hakijan kuuleminen ja vastine

Hakijalle on varattu mahdollisuus vastineen jättämiseen annettujen lau-

suntojen johdosta.

Hakijan vastine 13.4.2017:

Laitokselle tehdään tarkkailusuunnitelma vuoden 2017 loppuun mennes-

sä ja se perustuu laitoksen henkilökunnan tekemään kiinteistön, koneiden

ja laitteiden käytönaikaiseen valvontaan sekä energia-, kulutus ja ympä-

ristömittareiden seurantaan. Tarkkailusuunnitelman osaksi tulee koko

henkilökunnan koulutus- ja perehdyttämissuunnitelma.

Marwe Oy suostuu raportoimaan käyttö- ja päästötiedot Hyvinkään ympä-

ristöviranomaiselle vuosittain. Laitoksen toiminta on ympäristön kannalta

osin lupahakemusasiakirjoissa selostetun mukaista ja osin parempaa kuin

asiakirjoissa kuvattu, sillä ISO 14001 -ympäristöjärjestelmän mukaista

jatkuvaa parantamista on ehditty toteuttaa hakemuksen jättämistä seu-

ranneina vuosina.

ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU

Etelä-Suomen aluehallintovirasto myöntää Polymer Components Finland

Oy:lle ympäristönsuojelulain (86/2000) 28 §:n mukaisen ympäristöluvan

Hyvinkään Sahamäellä sijaitsevan kumitehtaan toimintaan. Toimintaa on

harjoitettava lupahakemuksessa ja sen täydennyksissä esitetyllä tavalla

täydennettynä ja muutettuna seuraavien lupamääräysten mukaisesti.

Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi

Raaka-aineet ja kemikaalit

1. Toiminnanharjoittajan on oltava selvillä käyttämiensä kemikaalien haitta-

vaikutuksista. Prosesseissa käytettäviksi kemikaaleiksi on valittava muut

edellytykset huomioiden ympäristön kannalta mahdollisimman haitattomia

kemikaaleja. Kaikista merkittävistä tehtaalla käytettävistä terveydelle ja

ympäristölle haitallisista kemikaaleista tulee pitää luetteloa. Kemikaalista

on luetteloon merkittävä ainakin aineen CAS-numero, kauppanimi sekä

vaaramerkintä. Prosessimuutoksista, kemikaalien vaihdoista ja muista toi-

12 (24)

menpiteistä, jotka voivat aiheuttaa muutoksia laitoksen päästöissä, on en-

nalta ilmoitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle

ja Hyvinkään kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle.

Päästöt vesiin ja viemäreihin

2. Laitosalueen sadevedet ja muut puhtaat pintavedet on kerättävä ja johdet-

tava hallitusti sadevesiviemärissä siten, ettei hulevesien johtamisesta ai-

heudu maaperän eikä pinta- tai pohjavesien pilaantumisvaaraa. Mahdolli-

sesti öljyä sisältävät sadevedet on johdettava öljynerotuskaivon kautta en-

nen niiden johtamista hulevesiviemäriin. Öljynerotuskaivo on otettava käyt-

töön 31.8.2018 mennessä.

Päästöt ilmaan

3. Tuotantoprosessin poistokaasuista on poistettava hiukkaset hakemuksella

esitetyllä tavalla ennen poistokaasun johtamista ilmaan.

Kumitehtaan toiminnasta ei saa aiheutua jatkuvaa tai häiritsevää hajuhait-

taa lähiympäristöön.

Melu

4. Laitoksen toiminnasta aiheutuva melu liikenne mukaan lukien ei saa lä-

himpien, eniten melulle altistuvien asuinrakennusten ulkoalueilla ylittää

päivällä klo 7–22 ekvivalenttimelutasoa (LAeq) 55 dB ja yöllä klo 22–7 ekvi-

valenttimelutasoa (LAeq) 50 dB. Laitoksen melua on vaimennettava asian-

mukaisilla ratkaisuilla siten, että yllä mainitut raja-arvot eivät ylity.

Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen

5. Jätehuollossa tulee noudattaa ympäristönsuojelulaissa (527/2014) ja jäte-

laissa sekä niiden nojalla annetuissa asetuksissa annettuja jätehuoltoa

koskevia yleisiä vaatimuksia, kuten:

a) Toiminnassa syntyvistä ja käsiteltävistä jätteistä on pidettävä kirjaa.

Kirjanpitoon on sisällytettävä jätelain 119 §:n edellyttämät tiedot, jotka

on säilytettävä vähintään 6 vuotta.

b) Vaaralliset jätteet on varastoitava erillään toisistaan suljetuissa ja asi-

anmukaisesti merkityissä astioissa katetulla ja tiiviillä alustalla siten,

ettei niistä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle.

c) Jätteet saa luovuttaa kuljetettavaksi vain jätelain mukaan rekisteröity-

neelle jätteenkuljettajalle. Vaarallisten jätteiden siirroista tulee laatia jä-

telain 121 §:n mukainen siirtoasiakirja. Siirtoasiakirja tai sen jäljennös

on säilytettävä vähintään 3 vuotta.

d) Jätteet on toimitettava paikkaan, jolla on ympäristölupa jätteen vas-

taanottamiselle. Loppukäsittelyyn toimitettavasta muusta kuin kotita-

lousjätteeseen verrattavasta jätteestä on esitettävä kaatopaikkakelpoi-

13 (24)

suus kaatopaikan pitäjälle ja pyynnöstä ympäristöluvan valvontaviran-

omaiselle.

Varastointi

6. Raaka-aineet, kemikaalit, tuotteet ja jätteet on varastoitava ja käsiteltävä

tehdasalueella niin, ettei niistä aiheudu epäsiistiyttä, roskaamista, pölyä-

mistä, hajuhaittaa tai pilaantumisvaaraa maaperälle tai pinta- tai pohjave-

sille eikä muutakaan haittaa ympäristölle.

7. Astioissa ja säiliöissä varastoitavat nestemäiset raaka-aineet, kemikaalit,

ja vaaralliset jätteet on varastoitava alustalla, joka on tiivis ja reunakorok-

kein varastettu tai muutoin allastettu sekä ko. kemikaaleja kestäväksi pin-

noitettu. Suoja-altaan tai reunakorokkein varustetun tilan on oltava vähin-

tään 1,1-kertaa suurimman säiliön tai astian tilavuus 31.8.2018 mennes-

sä.

8. Kemikaalien lastaus- ja purkupaikkojen on oltava pinnoitettuja ja suojattuja

niin, että kemikaalien pääsy viemäreihin ja maaperään estyy. Suoja- ja pin-

tarakenteiden tiiviys on tarkastettava säännöllisesti ja todetut vauriot on

korjattava viipymättä. Tarkastuksista ja suoritetuista korjaustoimenpiteistä

on tehtävä merkintä lupamääräyksessä 19 tarkoitettuun kirjanpitoon.

Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet

9. Toiminnanharjoittajan on varauduttava häiriö- ja poikkeuksellisiin tilantei-

siin. Häiriötilanteissa tai muissa poikkeuksellisissa tilanteissa, joissa on

aiheutunut tai uhkaa aiheutua määrältään tai laadultaan tavanomaisesta

poikkeavia päästöjä ilmaan, sadevesiviemäriin tai viemäriin, maaperään

tai pohjaveteen on viivytyksettä ryhdyttävä asianmukaisiin toimenpiteisiin

laitteistojen kuntoon saattamiseksi ja päästöjen estämiseksi, päästöistä

aiheutuvien vahinkojen torjumiseksi ja tapahtuman toistumisen estä-

miseksi.

10. Poikkeuksellisista tilanteista on ilmoitettava viivytyksettä Uudenmaan

elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Hyvinkään kaupungin ym-

päristönsuojeluviranomaiselle sekä viemäriin joutuvista poikkeuksellisista

päästöistä Hyvinkään Vedelle.

11. Mikäli poistoilman puhdistuslaitteisiin tai prosessilaitteisiin tulee vikoja tai

häiriöitä, jotka lisäävät päästöjen määrää tai muuttavat niiden laatua hai-

tallisemmaksi, laitteet on saatettava normaaliin toimintakuntoon niin pian

kuin se on teknisesti mahdollista.

12. Vahinko- ja onnettomuustilanteiden varalle on tehdasalueella oltava riittä-

vä määrä imeytysmateriaalia aina saatavilla. Vuotoina ympäristöön pääs-

seet kemikaalit, polttoaineet ja muut aineet on kerättävä välittömästi tal-

teen.

14 (24)

13. Laitoksen ennaltavarautumissuunnitelma/pelastussuunnitelma on pidettä-

vä ajantasaisena. Pelastussuunnitelmaan tulee lisätä tulipalotilanteessa

muodostuvien sammutusvesien hallintaan varautuminen ja pelastussuun-

nitelmassa on huomioitava laitoksen sijainti pohjavesialueella. Lisäykset

on tehtävä 31.12.2017 mennessä. Sadevesikaivot on voitava sulkea pa-

lovesien pääsyn estämiseksi sadevesiviemäriin. Ajantasainen ympäristö-

riskitarkastelu/ennaltavarautumissuunnitelma on pyydettäessä esitettävä

ympäristöluvan valvontaviranomaisille.

Tarkkailu

14. Kumitehtaan käyttö- ja päästötarkkailu on tehtävä tässä päätöksessä esite-

tyn mukaisesti huomioiden myös varastoinnista annetut määräykset. Haki-

jan on laadittava suunnitelma, johon on sisällytettävä jätelain (646/2011)

120 §:ssä tarkkailulta edellytetyt asiat. Suunnitelma on toimitettava tiedoksi

Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Hyvinkään

ympäristönsuojeluviranomaiselle viimeistään 31.12.2017.

15. Kumisekoittamon poistoilman hiukkaspitoisuus on mitattava kertaluontoi-

sesti 31.5.2018 mennessä ja tämän jälkeen vähintään kerran 10 vuodessa.

Mittaustilanteen on vastattava mahdollisimman hyvin normaalia tuotantoti-

lannetta. Mittaussuunnitelma on toimitettava kaksi kuukautta ennen mit-

tauksia Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle tarkistet-

tavaksi.

Päästömittausraportti on toimitettava kahden kuukauden kuluessa mittauk-

sista Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Hyvin-

kään kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle.

16. Toiminnanharjoittajan on tarkkailtava pohjaveden tilaa. Tarkkailu voidaan

toteuttaa osana alueella tapahtuvaa yhteistarkkailua. Jos alueella ei ole

valmiina sellaista pohjavesiputkea, jonka avulla voidaan seurata toiminnan

mahdollista vaikutusta pohjaveden tilaan, on toiminnanharjoittajan asen-

nettava uusi pohjavesiputki.

Pohjavesiputkesta on otettava näytteitä vähintään kerran vuodessa. Näyt-

teenoton yhteydessä on mitattava pohjavedenkorkeus ja näytteistä on ana-

lysoitava vähintään pH, sähkönjohtavuus, kaliumpermanganaattiluku, klo-

ridi ja mineraaliöljyt (C10–C40).

Toiminnanharjoittajan on toimitettava suunnitelma pohjavedentarkkailun

järjestämisestä hyväksyttäväksi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympä-

ristökeskukselle ja tiedoksi Hyvinkään kaupungin ympäristönsuojeluviran-

omaiselle 31.12.2017 mennessä. Pohjavesitarkkailu on aloitettava vuoden

2018 aikana.

17. Mittaukset, näytteidenotto ja analysointi on suoritettava standardien (CEN,

ISO, SFS tai muu vastaavan tasoinen kansallinen tai kansainvälinen ylei-

sesti käytössä oleva standardi) mukaisesti tai muilla tarkoitukseen sopivilla

yleisesti käytössä olevilla viranomaisten hyväksymillä menetelmillä. Mit-

15 (24)

tausraportissa on esitettävä käytetyt mittausmenetelmät ja niiden mit-

tausepävarmuudet sekä arvio tulosten edustavuudesta.

18. Käyttö- ja päästötarkkailua voidaan tarkkailutulosten tai muiden vastaavien

syiden perusteella tarkentaa tai muuttaa Uudenmaan elinkeino-, liikenne-

ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset

eivät heikennä tulosten luotettavuutta, lupamääräysten valvottavuutta ei-

vätkä tarkkailun kattavuutta.

Kirjanpito ja raportointi

19. Kumitehtaan toiminnasta on pidettävä käyttöpäiväkirjaa ympäristönsuoje-

lun kannalta merkityksellisistä tapahtumista ja toimenpiteistä. Kirjanpitoa

edellyttäviä toimintoja ovat käyttö- ja päästötarkkailu. Kirjanpidossa on

huomioitava jätelain asiaa koskevat vaatimukset. Kirjanpito on pyydettä-

essä esitettävä ympäristöluvan viranomaiselle.

20. Kumitehtaan toiminnasta on laadittava edellistä vuotta koskeva yhteenve-

to, joka on toimitettava vuosittain helmikuun loppuun mennessä Uuden-

maan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Hyvinkään kaupun-

gin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Raportista tulee käydä ilmi muun

muassa seuraavat tiedot:

- vuotuinen tuotantomäärä (t/a), tuotannon käyntiajat (h/a), toiminnassa

käytettävien raaka-aineiden ja mahdolliset orgaanisten liuottimien laa-

tutiedot ja kulutusmäärät (t/a)

- käytettävät vaaralliset kemikaalit ja niiden vuosittaiset käyttömäärät

(t/a tai kg/a)

- raaka-aineiden kulutus

- ilmaan johdetut arvioidut ja/tai mitatut pölypäästöt (t/a) sekä arvio tie-

tojen luotettavuudesta

- jätteiden, pesuvesien, vaarallisten jätteiden ja hyötykäyttöön soveltu-

vien jätteiden määrät, laadut, edelleen toimittaminen, kuljettajat ja

toimituskohteet jätelajeittain

- pohjavesitarkkailun tulokset

- yhteenveto ympäristönsuojelun kannalta merkityksellisistä huolloista

ja häiriöistä (syy, kestoaika, arvio päästöistä ja niiden ympäristövaiku-

tuksista sekä suoritetut korjaavat toimenpiteet)

- selvitys energian kulutuksesta, suoritetuista energiankäytön tehosta-

mistoimenpiteistä ja niillä saavutetusta energiansäästöstä.

- selvitys vuoden aikana toteutetuista ympäristönsuojelun kannalta

merkittävistä muutoksista.

Raportointi on tehtävä sähköisesti suoraan ympäristöhallinnon tietojärjes-

telmään sähköisen palvelun tuottajan tarjoaman käyttöliittymän raportoin-

tilomakkeiden välityksellä niiltä osin kuin se on mahdollista.

16 (24)

Toiminnan muuttaminen ja lopettaminen

21. Luvanhaltijan on viipymättä ilmoitettava kirjallisesti Uudenmaan elin-

keino-, liikenne ja ympäristökeskukselle toiminnassa suunnitelluista mer-

kittävistä muutoksista tai toiminnan keskeyttämisestä. Luvanhaltijan vaih-

tuessa uuden haltijan on kirjallisesti ilmoitettava vaihtumisesta Uuden-

maan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle.

Luvanhaltijan on hyvissä ajoin, viimeistään kuusi kuukautta ennen toimin-

nan lopettamista, esitettävä Etelä-Suomen aluehallintovirastolle yksityis-

kohtainen suunnitelma vesiensuojelua, ilmansuojelua, jätehuoltoa sekä

maaperän- ja pohjavedensuojelua koskevista toiminnan lopettamiseen liit-

tyvistä toimista ja mahdollisesta lopettamisen jälkeisestä ympäristön tilan

tarkkailusta.

RATKAISUN PERUSTELUT

Lupaharkinnan perusteet

Uusi ympäristönsuojelulaki (527/2014) on tullut lain 226 §:n mukaan voi-

maan 1.9.2014. Lain 229 §:n siirtymäsäännöksen mukaan hallintoviran-

omaisessa tämän lain voimaan tullessa vireillä olevat asiat käsitellään ja

ratkaistaan tämä lain voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten

mukaisesti, jollei laissa jäljempänä toisin säädetä. Koska hakemus on tul-

lut vireille 2.6.2014, päätöksessä on sovellettu lähtökohtaisesti ympäris-

tönsuojelulain (86/2000) säännöksiä.

Luvan myöntämisen edellytykset

Ympäristönsuojelulain 41 §:n 1 momentin mukaan ympäristölupa myönne-

tään, jos toiminta täyttää tämän lain ja jätelain sekä niiden nojalla annettu-

jen asetusten vaatimukset. Ympäristönsuojelulain 42 §:n mukaan luvan

myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta, asetetut lupamääräykset ja

toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen aiheudu yksinään tai yhdessä

muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön

pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista tai

erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleisel-

tä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan

vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoi-

tettua kohtuutonta rasitusta naapureille. Annetut lupamääräykset huomi-

oon ottaen lain 41 §:n mukaiset vaatimukset täyttyvät. Aluehallintovirasto

on huomioinut laitoksen sijainnin I luokan pohjavesialueella.

Toiminnalle annetut määräykset ovat tarpeen, jotta toiminta täyttää muun

muassa ympäristönsuojelulain 5 §:n selvilläolovelvollisuuden, 4 §:n vel-

vollisuudet ehkäistä ja rajoittaa ympäristön pilaantumista, käytetään pa-

rasta käyttökelpoista tekniikkaa ja ehkäistään jätelain (646/2011) 13 §:n

mukaisesti jätteestä ja jätehuollosta aiheutuvaa vaaraa.

17 (24)

Toiminnan voidaan katsoa edustavan parasta käyttökelpoista tekniikkaa,

kun toimintaa harjoitetaan tämän ympäristöluvan mukaisesti.

Pilaantumisen merkittävyyttä arvioitaessa on otettu huomioon Kymijoen-

Suomenlahden vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma vuosiksi 2016–

2021. Toiminta ei ole ristiriidassa vesienhoitosuunnitelman kanssa.

Lupamääräysten yleiset perustelut

Lupamääräyksissä on ympäristönsuojelulain 43 §:n mukaisesti otettu

huomioon toiminnan luonne, ominaisuudet alueella, jolla toiminnan vaiku-

tus ilmenee, toiminnan vaikutus ympäristöön kokonaisuutena, pilaantumi-

sen ehkäisemiseksi tarkoitettujen toimien merkitys ympäristön kokonai-

suuden kannalta sekä tekniset ja taloudelliset mahdollisuudet toteuttaa

nämä toimet.

Annetuissa lupamääräyksissä, kuten varatutumisessa häiriötilanteisiin ja

onnettomuuksiin ja varastoinnista, on huomioitu toiminnan sijoittuminen

vedenhankinnan kannalta tärkeälle pohjavesialueelle.

Ympäristösuojelulain 43 §:n mukaan ympäristöluvassa on annettava tar-

vittavat määräykset päästöistä, päästöraja-arvoista, päästöjen ehkäisemi-

sestä ja rajoittamisesta, jätteistä ja niiden synnyn ja haitallisuuden vähen-

tämisestä, toimista häiriö- ja muissa poikkeuksellisissa tilanteissa ja toi-

minnan lopettamisen jälkeisistä toimista.

Lupamääräysten yksilöidyt perustelut

Määräys 1.

Kemikaalien käytöstä aiheutuvien haittojen minimoimiseksi toiminnanhar-

joittajan on parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan liittyen oltava selvil-

lä mahdollisten vaihtoehtoisten kemikaalien tai prosessiteknisten ratkaisu-

jen olemassaolosta. Jos vaihtoehtoinen ratkaisu osoittautuu toteuttamis-

kelpoiseksi eikä johda kohtuuttomiin kustannuksiin, on päätöksessä edel-

lytetty valittavaksi ympäristön kannalta paras vaihtoehto.

Viranomaisilla on oltava valvonnallisista syistä ja mahdollisten vahinkoti-

lanteiden varalle tiedot kaikista tehtaalla käsiteltävistä ympäristölle ja ter-

veydelle haitallisista kemikaaleista.

Lupamääräykset 2.

Lupamääräys on tarpeen kemikaaleista ja polttoaineista aiheutuvien ym-

päristöhaittojen ehkäisemiseksi. Öljynerotuskaivo vaaditaan, koska teh-

taan pihalla lastataan kemikaaleja ja öljynerotuskaivolla voidaan estää öl-

jyvuotojen pääsy vesistöön ja maaperään. Näytteenottokaivon kautta

mahdollistetaan näytteiden ottaminen tarvittaessa. Toimenpiteiden toteut-

tamiselle on annettu riittävä aika.

18 (24)

Lupamääräys 3.

Päästöt on määrätty puhdistettavaksi ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi.

Noki- ja kemikaalipölyjen puhdistuksen tulee olla tehokasta ja parhaan

käyttökelpoisen tekniikan mukaista. Ottaen huomioon hakemuksessa esi-

tetyt toimet hiukkaspäästön vähentämiseksi ja hallitsemiseksi, ei aluehal-

lintovirasto ole katsonut tarpeelliseksi antaa asiasta hiukkaspäästölle raja-

arvoa.

Tehdas sijaitsee teollisuusalueella, jonka läheisyydessä on myös asutus-

ta. Toiminnasta ei saa aiheutua naapuruussuhdelain vastaista hajuhait-

taa.

Lupamääräys 4.

Melutason ohjearvoista annetussa valtioneuvoston päätöksessä

(993/1992) on asumiseen käytettävillä alueilla, virkistysalueilla taajamissa

ja taajamien välittömässä läheisyydessä sekä hoito- ja oppilaitoksia pal-

velevilla alueilla ohjeena, että melutaso ei saa ylittää ulkona melun A-

painotetun ekvivalenttitason (LAeq) päiväajan (klo 7–22) ohjearvoa 55 dB

eikä yöajan (klo 22–7) ohjearvoa 50 dB. Raja-arvot on annettu em. valtio-

neuvoston päätöksen ohjearvojen mukaisina.

Määräys 5.

Jätelain 8 §:n mukaan kaikessa toiminnassa on noudatettava etusijajär-

jestystä. Ensisijaisesti on vähennettävä syntyvän jätteen määrää ja haital-

lisuutta. Jos jätettä kuitenkin syntyy, jätteen haltijan on ensisijaisesti val-

misteltava jäte uudelleenkäyttöä varten tai toissijaisesti kierrätettävä se.

Jos kierrätys ei ole mahdollista, jätteen haltijan on hyödynnettävä jäte

muulla tavoin, mukaan lukien hyödyntäminen energiana. Jos hyödyntä-

minen ei ole mahdollista, jäte on loppukäsiteltävä.

Jätelain 15 §:n mukaan jätteet on kerättävä ja pidettävä toisistaan erillään

jätehuollon kaikissa vaiheissa siinä laajuudessa kuin se on muun muassa

jätehuollon asianmukaisen järjestämisen kannalta tarpeellista sekä tekni-

sesti ja taloudellisesti mahdollista.

Vaarallisten jätteiden pakkaaminen ja merkitseminen on tehtävä siten

kuin on säädetty jätteistä annetun valtioneuvoston asetuksen (179/2012)

8 ja 9 §:ssä vaarallisia jätteitä koskien. Siirtoasiakirjamenettelystä ja siir-

toasiakirjaan merkittävistä tiedoista on säädetty jätelain 121 §:ssä ja jät-

teistä annetun valtioneuvoston asetuksen 24 §:ssä. Siirtoasiakirjan avulla

voidaan seurata jätteen kulkua asianmukaiseen hyödyntämis- tai käsitte-

lypaikkaan ja helpottaa valvontaa.

Kaatopaikkakelpoisuuden osoittaminen perustuu Valtioneuvoston asetuk-

seen kaatopaikoista (331/2013), jonka 24 §:ssä säädetään kulloisenkin

luokan mukaiselle kaatopaikalle hyväksyttävistä jätteistä. Toimitettaessa

jätettä sijoitettavaksi kaatopaikalle jätteen haltijan tai muun tuojan on an-

nettava kaatopaikan pitäjälle tarvittavat tiedot mm. jätteen alkuperästä ja

19 (24)

jätteen luokittelusta jäteluettelon mukaisesti sekä siirtoasiakirjasta ase-

tuksen 38 §:n mukaisesti.

Lupamääräykset 6.– 8.

Ympäristön suojelemiseksi on välttämätöntä, että kemikaalien varastot ja

käsittelyalueet rakennetaan sellaisiksi, että kaikki mahdolliset vuodot ke-

rätään talteen, eivätkä ne kulkeudu hallitsemattomasti ympäristöön.

Päästöt ovat suurimmat säiliöiden täyttöjen yhteydessä ja suljettua kiertoa

on hyödynnettävä aina, kun se on teknillisesti ja turvallisuusnäkökohdat

huomioiden mahdollista.

Kumitehtaan toiminnassa käytettävien kemikaalien tai vaarallisten jättei-

den joutuminen maaperään, viemäriin tai sadevesiviemäreihin voi aiheut-

taa haittaa ympäristölle esimerkiksi maaperän tai pohjaveden pilaantumi-

sena. Käytettävät ympäristölle tai terveydelle vaaralliset aineet ja kemi-

kaalit eivät vuototilanteissakaan saa päästä kulkeutumaan viemäriin tai

sadevesiviemäreihin, maaperään tai pohjaveteen tai muualle ympäris-

töön.

Suoja-altaan tai reunakorokkein varustetun tilan tilavuusvaatimuksen täyt-

tämiselle on annettu riittävä määräaika. Suoja-altaiden teho ja kapasiteetti

vastaavat vaadittua tilavuutta vain, mikäli ne pidetään toimintakuntoisina.

Piha-alueiden rakenteiden, purku- ja lastauspaikkojen allastusten ja sa-

devesiviemärin ja -kaivojen kunnon ja varustusten tarkastuksilla minimoi-

daan maaperään ja vesistöön joutuvia päästöjä.

Määräyksiä annettaessa on otettu huomioon laitoksen sijainti I luokan

pohjavesialueella.

Lupamääräykset 9.–13.

Ympäristön kannalta merkittäviä päästöjä voi aiheutua onnettomuus- ja

muissa poikkeuksellisissa tilanteissa. Häiriö- ja muita poikkeuksellisia ti-

lanteita koskevat määräykset ovat tarpeen päästöjen minimoimiseksi ja

valvonnan toteuttamiseksi. Ympäristönsuojelulain 5 §:n 1 momentin mu-

kaan luvansaajan on oltava riittävästi selvillä toimintansa riskeistä, niiden

ympäristövaikutuksista ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdolli-

suuksista. Ympäristönsuojelulain 5 §:n 2 momentin mukaan, jos toimin-

nasta aiheutuu tai uhkaa välittömästi aiheutua ympäristön pilaantumista,

toiminnanharjoittajan on viipymättä ryhdyttävä tarpeellisiin toimenpiteisiin

pilaantumisen ehkäisemiseksi tai jos pilaantumista on jo tapahtunut, sen

rajoittamiseksi mahdollisimman vähäisiksi. Keräilykaluston ja imeytysai-

neiden helppo saatavuus vähentävät maaperän ja pohjaveden pilaantu-

misriskiä. Valvontaviranomainen voi tarvittaessa antaa ohjeita ympäristö-

haitan torjumiseksi.

Ympäristönsuojeluasetuksen 30 §:n mukaan toiminnanharjoittajan on il-

moitettava välittömästi valvontaviranomaiselle tavanomaisesta toiminnas-

20 (24)

ta poikkeavista tapahtumista ja onnettomuuksista, joilla voi olla vaikutuk-

sia ympäristöön tai luvan noudattamiseen.

Laitteistojen kuten poistoilman suodatinten pitämisellä toimintakuntoisina

estetään hiukkasten pääsy ilmaan.

Ennaltavarautumissuunnitelman/pelastussuunnitelman on vastattava aina

todellista ja mahdollisesti muuttunutta tilannetta. Koska laitos sijaitsee

pohjavesialueella, on sammutusvesien talteenottaminen suunniteltava ja

pääsy pohjaveteen voitava estää. Seuraavan suunnitelman uudistamisen

yhteydessä on huomioitava myös laitoksen sijainti I luokan pohjavesialu-

eella. Seuraavan päivityksen teolle on asetettu määräaika.

Lupamääräykset 14.–17.

Hakemuksen mukaista toiminnan käyttötarkkailua on täydennetty jätelain

120 §:n mukaisella vaatimuksella. Käyttötarkkailuun on sisällytetty myös

varastoinnin tarkkailu, koska tehtaalla varastoidaan vaarallisia kemikaale-

ja. Myös kemikaaliluettelon pitäminen (lupamääräys 1.) täydentää tarkkai-

lua.

Hakemuksen mukaan kumisekoittamosta johdetaan ulkoilmaan poisto-

kaasua, joka saattaa sisältää hiukkasia. Päästön suuruuden selvittä-

miseksi on määrätty tekemään päästömittaus, joka on uusittava määrävä-

lein. Jos havaitaan, että rakenteellisista tai muusta perustellusta syystä

johtuen päästömittausta ei voida suorittaa, voidaan päästön suuruus

määrittää myös muulla tapaa.

Laitos sijaitsee I luokan pohjavesialueella ja laitoksella varastoidaan ym-

päristölle haitallisia ja vaarallisia kemikaaleja. Toiminnanharjoittaja on

velvoitettu seuraamaan alueen pohjaveden tilaa vähintään yhdestä poh-

javesiputkesta. Seuranta voidaan järjestää osana yhteistarkkailuna tai lai-

toksen omana tarkkailuna. Joka tapauksessa vähintään yhden pohjavesi-

putken on sijaittava siten, että toiminnan vaikutuksia pohjaveden tilaan

voidaan seurata.

Tarkkailun järjestämisestä on vaadittu esittämään suunnitelma Uuden-

maan ELY-keskukselle. Osana suunnitelmaa tai viimeistään uuden poh-

javesiputken asentamisen jälkeen on ELY-keskukselle toimitettava putki-

kortti.

Ympäristönsuojelulain 108 §:n mukaan muun muassa mittaukset ja tutki-

mukset on tehtävä pätevästi, luotettavasti ja tarkoituksenmukaisin mene-

telmin.

Lupamääräys 18.

Ympäristölupaa valvova viranomainen, Uudenmaan ELY-keskus, voi teh-

dä tarkkailuohjelmiin tarkennuksia tai muutoksia perustellusta syystä,

esimerkiksi tarkkailutulosten perusteella. Määräys on annettu ympäristön-

suojelulain 46 §:n perusteella.

21 (24)

Lupamääräykset 19. ja 20.

Kirjanpitoa ja raportointia koskevat määräykset ovat tarpeen lupamääräys-

ten noudattamisen varmistamiseksi ja toiminnan valvomiseksi. Jätelain

(646/2011) 122 §:n mukaan valvontaviranomaisella on oikeus pyynnöstä

saada jätteen haltijalta tai muulta jätehuollon toimijalta lain ja sen nojalla

annettujen säädösten ja määräysten tai tehtävien hoitamista varten tar-

peelliset tiedot. Jätelain 118 §:ssä ja 119 §:ssä on annettu velvoitteet jät-

teiden kirjanpidosta. Jätelain 119 §:n mukaan jätteitä koskeva kirjanpito on

säilytettävä kirjallisesti tai sähköisesti kuusi vuotta. Määräykset ovat tar-

peen myös toiminnanharjoittajan ja valvontaviranomaisten välisen riittävän

yhteydenpidon varmistamiseksi.

Vuosiraportointi on tehtävä Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristö-

keskukselle ympäristöhallinnon tietojärjestelmän kautta. Raportoitaessa

jätetietoja jätteet on luokiteltava siten kuin luokittelusta on määrätty jäte-

laissa ja jätteistä annetun valtioneuvoston asetuksen (179/2012) 4 §:ssä

ja liitteessä 4. Jätelain 119 §:n mukaan jätteitä koskeva kirjanpito on säily-

tettävä kirjallisesti tai sähköisesti kuusi vuotta.

Lupamääräys 21.

Jotta toiminnassa tapahtuvia muutoksia voidaan seurata ja valvoa sekä

tarvittaessa arvioida uuden lupakäsittelyn tarpeellisuus, tulee toiminnassa

tapahtuvista muutoksista ilmoittaa valvontaviranomaiselle hyvissä ajoin.

Ympäristönsuojelulain 81 §:n mukaan ympäristöluvan haltijan on viipymät-

tä ilmoitettava valvontaviranomaiselle toiminnan pysyvästä tai pitkäaikai-

sesta keskeyttämisestä sekä toiminnan valvonnan kannalta olennaisista

muutoksista. Ympäristöluvassa on annettava ympäristönsuojelulain 43 §:n

mukaan tarpeelliset määräykset toiminnan lopettamisen jälkeisistä toimis-

ta, kuten alueen kunnostamisesta ja päästöjen ehkäisemisestä. Ympäris-

tönsuojelulain 90 §:n mukaan lopettamista koskeva suunnitelma esitetään

toimivaltaiselle lupaviranomaiselle.

VASTAUS LAUSUNNOSSA ESITETTYIHIN VAATIMUKSIIN

Vastaus Hyvinkään kaupungin lausuntoon

Lausunnossa esitetyt vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksistä

ja niiden perusteluista ilmenevällä tavalla.

Velvoitteet jätevesiviemäriin johdettavista jätevesistä tulevat suoraan ym-

päristönsuojelulaista ja -asetuksesta. Aluehallintovirasto ei ole katsonut

tarpeelliseksi antaa asiasta lupamääräyksiä.

22 (24)

LUVAN VOIMASSAOLO

Päätöksen voimassaolo

Päätös on voimassa toistaiseksi. Toiminnan olennaiseen laajentamiseen

tai muuttamiseen on oltava lupa.

Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen

Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo

myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poik-

keavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta

luvan estämättä noudatettava. (YSL 56 §)

PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO

Tämä päätös on lainvoimainen valitusajan päätyttyä, mikäli päätökseen ei

haeta muutosta. (YSL 100 §)

SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET

Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 190, 226, 229 §

Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 4, 5, 7, 8, 28, 31, 41–43, 45, 46, 50, 52–

56, 62, 90, 97, 100, 105 ja 108 §

Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 5, 18, 19, 30 ja 37 §

Jätelaki (646/2011) 6, 8, 12, 13, 15–17, 28, 29, 72 ja 118–122 §

Valtioneuvoston asetus jätteistä (179/2012) 4, 8, 9, 20, 22 ja 24 § ja liite 4

Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 §

Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992)

KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN

Tämän ympäristöluvan käsittelystä perittävä maksu on 13 670 euroa.

Lasku lähetetään myöhemmin Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon pal-

velukeskuksesta Joensuusta.

Ympäristönsuojelulain 105 §:n mukaan lupahakemuksen käsittelystä peri-

tään maksu, jonka suuruus määräytyy valtion maksuperustelain

(150/1992) perusteella aluehallintovirastojen maksuista vuosina 2014 ja

2015 annetun valtioneuvoston asetuksen (1092/2013) mukaisesti. Ase-

tuksen maksutaulukon mukaan kumitehtaan lupahakemuksen käsittelystä

peritään maksu, jonka suuruus on 13 670 euroa.

23 (24)

PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN

Päätös Polymer Components Finland Oy

Jäljennös päätöksestä

Hyvinkään kaupunki

Hyvinkään kaupungin ympäristönsuojelu- ja terveydensuojeluviranomai-

nen

Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (sähköisesti)

Suomen ympäristökeskus (sähköisesti)

Ilmoitus päätöksestä

Ilmoitus päätöksestä lähetetään asianosaisille listan dpoESAVI-5615-

2014 mukaisesti.

llmoittaminen ilmoitustaululla ja internetissä

Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan Etelä-Suomen aluehallintoviras-

ton ilmoitustaululla ja päätöksestä kuulutetaan Hyvinkään kaupungin viral-

lisilla ilmoitustauluilla.

Päätös julkaistaan aluehallintoviraston internetsivuilla osoitteessa

www.avi.fi/lupatietopalvelu

24 (24)

MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta.

LIITE Valitusosoitus

Teemu Lehikoinen

Eeva Jokikokko

Asian on ratkaissut ympäristöneuvos Teemu Lehikoinen ja asian on esi-

tellyt ympäristöylitarkastaja Eeva Jokikokko.

LIITE

VALITUSOSOITUS

Valitusviranomainen Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta.

Valitusaika Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätök-

sen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 5.7.2017. Valitusoikeus Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä

vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asian-omaiset kunnat, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristön-suojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset.

Valituksen sisältö Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava

- päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa

koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttu-vat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi)

- miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää

toimiteta sähköisesti (faxilla tai sähköpostilla) Valituksen liitteet Valituskirjelmään on liitettävä

- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikai-semmin toimitettu viranomaiselle

- mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta

Valituksen toimittaminen

Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Vaasan hallinto-oikeudelle. Vali-

tuskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, faxina tai sähköpostilla. Sähköisesti (faxina tai sähköpostilla) toimitetun valituskir-jelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä.

Vaasan hallinto-oikeuden kirjaamon yhteystiedot

käyntiosoite: Korsholmanpuistikko 43, 4. krs postiosoite: PL 204, 65101 Vaasa puhelin: 029 56 42780 faksi: 029 56 42760 sähköposti: vaasa.hao@oikeus.fi aukioloaika: klo 8–16.15

Oikeudenkäyntimaksu Vaasan hallinto-oikeudessa valituksen käsittelystä perittävä oikeudenkäyntimak-

su on 250 euroa. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muu-toksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä. Maksua ei myöskään pe-ritä eräissä asiaryhmissä eikä myöskään mikäli asianosainen on muualla laissa vapautettu maksusta. Maksuvelvollinen on vireillepanija ja maksu on valitus-kirjelmäkohtainen.