pÄÄtÖs etelä-suomi nro 480/2019 dnro esavi/2256/2018 ... · pÄÄtÖs nro 480/2019 dnro...

PÄÄTÖS

Nro 480/2019Dnro ESAVI/2256/2018

Annettu julkipanon jälkeen10.12.2019

ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO, YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE │ [email protected]. 029 501 6000fax 03 570 [email protected]/etela

Hämeenlinnan päätoimipaikkaBirger Jaarlin katu 15PL 150, 13101 Hämeenlinna

Helsingin toimipaikkaRatapihantie 9PL 110, 00521 Helsinki

Etelä-Suomi

ASIA Vesienkäsittelyä Nanhiansuon turvetuotantoalueen pintavalutuskentällä 1 jaVittassuon turvetuotantoalueen pintavalutuskentällä 1 koskeva tehostamis-suunnitelma ja ympäristöluvan vesienkäsittelyvaatimusten muuttaminen,Huittinen

HAKIJA Vapo OyPL 2240101 JYVÄSKYLÄ

HAKEMUS Vapo Oy on 12.2.2018 aluehallintovirastoon saapuneella ja sittemmin täy-dentämällään hakemuksella hakenut auma-alueineen noin 201 ha:n suu-ruista Nanhiansuon ja Vittassuon turvetuotantoa Huittisten kaupungissakoskevan ympäristölupapäätöksen nro 215/2014/2 lupamääräykseen 3muutosta sekä esittänyt 23.5.2018 suunnitelman Nanhiansuon pintavalutus-kentän 1 kuivatusvesien vesienkäsittelyn tehostamisesta kemiallisella käsit-telyllä, mikä edellyttää myös lupamääräyksen 2 muuttamista.

LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA

Aluehallintoviraston päätöksen nro 215/2014/2 lupamääräyksessä 4 edelly-tetään, että jos tarkkailun perusteella pintavalutuskentän puhdistusteho onkahtena peräkkäisenä vuotena lupamääräyksessä 3 mainittuja tehovaati-muksia pienempi, luvan saajan on toimitettava seuraavan vuoden helmi-kuun loppuun mennessä aluehallintovirastolle vesienkäsittelyn tehostamistakoskeva suunnitelma, jonka perusteella aluehallintovirasto voi muuttaa taitäsmentää lupaa ja lupamääräyksiä. Lupamääräyksiä ei ole saavutettu vuo-sina 2016 ja 2017, joten hakemus on tullut tehdä helmikuun 2018 loppuunmennessä.

Ympäristönsuojelulain (527/2014) 89 §:n 1 momentin mukaisesti toiminnan-harjoittaja voi hakea ympäristöluvan muuttamista.

Ympäristönsuojelusta annetun valtioneuvoston asetuksen (713/2014) 1 §:n2 momentin kohdan 7 c) nojalla aluehallintovirasto on toimivaltainen viran-omainen turvetuotantoa koskevassa asiassa.

2 (43)

HAKEMUKSEN SISÄLTÖ

Toimintaa koskevat päätökset

Länsi-Suomen ympäristölupavirasto oli 19.3.2004 antamallaan päätök-sellä nro 16/2004/4 myöntänyt Nanhiansuon ja Vittassuon turvetuotannolleHuittisten kaupungissa ympäristöluvan.

Etelä-Suomen aluehallintovirasto on 1.12.2014 antamallaan lainvoimansaaneella päätöksellä nro 215/2014/2 tarkistanut Nanhiansuon ja Vittassuonturvetuotantoalueiden ympäristölupapäätöksen nro 16/2004/4 lupamää-räykset ja myöntänyt Vapo Oy:lle ympäristöluvan Nanhiansuon turvetuotan-toalueen laajentamiseen yhteensä 26,9 ha:n suuruisella alueella siten, ettäNanhiansuon ja Vittassuon tuotantoalueiden kokonaispinta-ala on noin 201ha mukaan luettuina jo tuotannossa olevat alueet sekä laajennus- ja auma-alueet.

Voimassa olevat lupamääräykset 2 ja 3–5 sekä 17 kuuluvat seuraavasti:

2. Nanhiansuon tuotantoalueen lohkojen 1 ja 2 kuivatusvedet laskuojassa 1ja lohkojen 3−5 kuivatusvedet laskuojassa 2 on johdettava hakemuksen liit-teenä 4.1 olevan kartan ”Nanhiansuo Tuotantoaluekartta” mukaisesti sarka-ojarakenteiden, virtausta säätävien patojen ja laskeutusaltaiden kautta ym-pärivuotisesti. Nanhiansuon tuotantoalueen lohkojen 1 ja 2 kuivatusvedetlaskuojassa 1 on johdettava lisäksi hakemuksen liitteenä 4.2 olevan kartta-piirroksen mukaisen vähintään 2,2 ha:n suuruisen pintavalutuskentän 1kautta sekä lohkojen 3−5 kuivatusvedet laskuojassa 2 hakemuksen liitteenä4.5 olevan karttapiirroksen mukaisesti vähintään 3,2 ha:n suuruisen pinta-valutuskentän 2 kautta ympärivuotisesti, kunnes hakemuksen mukainen vä-hintään 4,0 ha:n suuruinen pintavalutuskenttä 3 on valmistunut ja otettukäyttöön. Nanhiansuon pintavalutuskentän 3 käyttöönoton jälkeen kuivatus-vedet lohkoilta 1, 2 ja 4 sekä laajennusalueilta johdetaan laskuojissa 1 ja 3pintavalutuskenttien 1 ja 3 kautta sekä lohkojen 3 ja 5 kuivatusvedet las-kuojassa 2 pintavalutuskentän 2 kautta ympärivuotisesti hakemuksen liit-teinä 4.5 ja 4.6 olevien karttapiirrosten mukaisesti. Pintavalutuskentällä 3olevat ojat on tukittava vähintään kolmen metrin pituisilla ojatukoksilla riittä-vän lyhyin välein kentän kaltevuuden perusteella.

Vittassuon tuotantoalueen kuivatusvedet laskuojassa 1 on johdettava ha-kemuksen liitteenä 4.3 olevan karttapiirroksen ”Vittassuo tuotantoaluekart-ta” sarkaojarakenteiden, virtausta säätävien patojen ja laskeutusaltaidensekä vähintään 2,8 ha:n suuruisen pintavalutuskentän 1 kautta ympärivuo-tisesti.

Sarkaojien päissä on oltava lietesyvennys, lietteenpidätin ja päisteputket.Kokoojaojiin on rakennettava virtausta säätelevät padot. Laskeutusaltaissaon oltava pintapuomit ja purkupään virtaamaa padottava rakenne. Laskeu-tusaltaiden ja pintavalutuskenttien on oltava mitoitusohjeiden mukaisia.

3 (43)

Auma-alueiden ja ojien välissä on oltava suojakaista, joka estää turpeen jou-tumisen ojiin.

Tuotantoalueen ulkopuoliset valumavedet on johdettava tuotantoalueen javesienkäsittelyrakenteiden ohitse eristysojissa, joissa on oltava lietesyven-nykset.

3. Vesienkäsittelyssä on pyrittävä mahdollisimman hyvään puhdistustulok-seen. Pintavalutuskenttien puhdistustehon on vuosikeskiarvoina oltava vä-hintään seuraava:

Parametri 30.4.2017 saakka 1.5.2017 alkaenKiintoaine 50 % 50 %Kokonaisfosfori 40 % 50 %Kokonaistyppi 20 % 20 %

Puhdistusteho lasketaan keskiarvona ennen pintavalutuskenttää ja sen jäl-keen määritetyistä pitoisuuksista häiriötilanteet mukaan lukien.

4. Jos pintavalutuskentän puhdistusteho ei tarkkailun perusteella täytä puh-distustehovaatimuksia, luvan saajan on välittömästi ryhdyttävä toimenpitei-siin puhdistustehon parantamiseksi ja ilmoitettava tehtävistä toimenpiteistäkirjallisesti elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja kunnan ympäris-tönsuojeluviranomaiselle. Jos puhdistusteho on seuraavanakin vuonna te-hovaatimuksia pienempi, luvan saajan on toimitettava sitä seuraavan vuo-den helmikuun loppuun mennessä aluehallintovirastolle vesienkäsittelyn te-hostamista koskeva suunnitelma, jonka perusteella aluehallintovirasto voimuuttaa tai täsmentää lupaa ja lupamääräyksiä.

5. Nanhiansuon tuotantoalueen uusi pintavalutuskenttä 3 on otettava käyt-töön 1.5.2016 mennessä. Se on esitettävä ennen käyttöönottoa elinkeino-,liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi ja saatettava tiedoksi Huit-tisten kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Pintavalutuskentän 2 va-luma-aluetta on pienennettävä suunnitelman mukaisesti viimeistään1.6.2016 mennessä.

Vesienkäsittelyrakenteisiin saa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksenhyväksymällä tavalla tehdä sellaisia muutoksia, jotka eivät vähennä niidentehoa.

17. Luvan saajan on maksettava vuosittain tammikuun aikana 2 000 euroakalatalousmaksua Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökes-kukselle käytettäväksi vesistöön johdettavien päästöjen vaikutusalueen ka-lastolle ja kalastukselle aiheutuvien haittojen ehkäisemiseen.

Ensimmäinen maksu vuodelta 2014 on suoritettava kuukauden kuluessa tä-män päätöksen lainvoimaiseksi tulosta siltä osin kuin sitä ei tältä vuodeltaole maksettu.

4 (43)

Kuntoonpanon aloittamisesta on ilmoitettava etukäteen Varsinais-Suomenelinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaiselle.

Muutosesitys Hakija on esittänyt, että lupamääräyksen 3 ensimmäinen kappale muute-taan kuulumaan seuraavasti:

3. Nanhiansuon pintavalutuskentällä 1 ja Vittassuon pintavalutuskentällä 1on 1.1.2018 alkaen saavutettava vähintään seuraavat puhdistustehot taivaihtoehtoisesti enintään seuraavat lähtevän veden pitoisuudet:

Nanhiansuon pintavalutuskenttä 1

Puhdistusteho Lähtevän veden pi-toisuus

Kiintoaine 50 % 12 mg/lKokonaisfosfori 35 % 160 µg/lKokonaistyppi 20 % 1 800 µg/l

Vittassuon pintavalutuskenttä 1

Puhdistusteho Lähtevän veden pi-toisuus

Kiintoaine 50 % 6 mg/lKokonaisfosfori 35 % 100 µg/lKokonaistyppi 20 % 2 000 µg/l

Perustelut

Pintavalutuskentät

Kokonaisfosforille lupamääräyksessä 3 asetettu puhdistustehovaatimus eiole täyttynyt johtuen vaatimuksen tiukkuudesta ja tuotantoalueiden olosuh-teista. Fosforin puhdistusteholle vaihtoehtoisena esitetyn enimmäispitoi-suusrajan vuoksi hakijan mukaan on tarkoituksenmukaista hakea myös kiin-toaineen ja kokonaistypen osalta lähtevälle vedelle vaihtoehtoinen enim-mäispitoisuusraja, mutta niiden puhdistustehovaatimuksiin ei haeta muu-tosta.


Nanhiansuon pintavalutuskenttä 1 on rakennettu lähes ojittamattomallesuolle vuonna 2004. Kentän koillisosassa oli sammaloitunut ja umpeenkas-vanut vanha metsäoja. Kentän alkuperäinen tehollinen pinta-ala on 2,2 ha,joka on 4,0 % sille johdettavan veden valuma-alueesta 55,0 ha.

Voimassa olevan ympäristölupapäätöksen myötä valuma-alue muuttui japintavalutuskentän 1 välittömään läheisyyteen rakennettiin uusi pintava-lutuskenttä 3. Pintavalutuskentille 1 ja 3 vedet johdetaan saman pumppaa-

5 (43)

mon 1 kautta. Kenttien yhteenlaskettu tehollinen pinta-ala on 6,2 ha ja osuus6,2 % niille johdettavan veden valuma-alueesta 100,0 ha.

Valuma-alueesta (100,0 ha) turvetuotantoalueita auma-alueineen on 93,6ha eikä tuotannosta ole poistunut alueita. Loput valuma-alueesta 6,4 hamuodostuu tiealueista ja tuotannon tukialueista. Tuotannon arvioidaan kes-tävän vuoteen 2040.

Muutostyöt valmistuivat 16.10.2015 ja Varsinais-Suomen elinkeino-, lii-kenne- ja ympäristökeskus suoritti rakenteiden tarkastuksen 3.11.2015.

Pintavalutuskentällä 1 on todettu oikovirtausta kentän koillisosassa sijaitse-vaa vanhaa metsäojaa pitkin. Oikovirtaukset estetään ojatukoksilla, jotkatehdään kentän ulkopuolelta tuotavilla maa-aineksilla. Oikovirtauksella eihakijan käsityksen mukaan ole ratkaisevaa merkitystä kentän toimintaky-kyyn eikä se siten ole hakemuksen perusteena.


Vittassuon pintavalutuskenttä 1 rakennettu ojittamattomalle suolle vuonna2004. Kentän tehollinen pinta-ala on 2,8 ha, joka on 4,7 % sille johdettavanveden valuma-alueesta 60,0 ha.

Valuma-alueesta on turvetuotantoaluetta auma-alueineen 52,8 ha eikä tuo-tannosta ole poistunut alueita. Loput valuma-alueesta 7,2 ha muodostuu tie-alueista, tuotannon tukialueista ja ulkopuolisista alueista. Tuotannon alu-eella arvioidaan kestävän vuoteen 2035.

Toiminta- ja kuormitustarkkailun tulokset vuosilta 2016 ja 2017

Vuosien 2016 ja 2017 tarkkailujen tulosten mukaan Nanhiansuon pintava-lutuskentän 1 ja Vittassuon pintavalutuskentän 1 reduktiot ja lähtevän vedenainespitoisuudet olleet seuraavat:


2016

Vedenlaatutekijä Reduktio Ainespitoisuus

Kiintoaine 77 % 11,1 mg/lKok. P 32 % 160 µg/lKok. N 32 % 1 689 µg/l

2017



6 (43)


2016



2017



Nanhiansuon pintavalutuskenttä 1 ja Vittassuon pintavalutuskenttä 1 eivätole täyttäneet 50 %:n puhdistustehovaatimusta kokonaisfosforin osalta.Kentät eivät ole toimineet heikkotehoisesti, vaan ne ovat merkittävissä mää-rin ottaneet kiinni myös fosforia. Kiintoaineen ja kokonaistypen osalta ase-tetut puhdistusvaatimukset ovat täyttyneet huomattavasti yli vaatimustason.

Päästömääräysten muuttaminen

Yleistä

Osaltaan puhdistustulokseen ravinteiden osalta on vaikuttanut pintavalutus-kentille puhdistukseen tulevan veden korkea kokonaisfosforipitoisuus. Ken-tät eivät tähänastisten tulosten perusteella pysty vastaisuudessakaan alen-tamaan niille johdettavan kuivatusveden fosforipitoisuuksia lupamääräyk-sessä edellytetyissä prosenttimäärissä, minkä vuoksi kentillä saavutettavapuhdistustulos tulee jäämään jokseenkin nykyisiä vastaaviksi.

Puhdistustehojen ja enimmäispitoisuusrajojen muutosesityksessä on vuosit-taisia vaihteluja vastaan (vuodenaika- ja valuntavaihtelut, suuremmat kun-nostustyöt) suojana varmuusmarginaali. Siten vältytään tarpeettomasti jou-tumasta lupamääräysten vastaisiin tilanteisiin ja niiden varalta säädettyihinmenettelyihin. Enimmäispitoisuusrajassa oleva varmuusmarginaali ei oletoiminnan aikana toteutuvaa vesistökuormitusta. Todellinen kuormitus sel-viää tarkkailun tuloksista, joiden mukaan se ilmoitetaan ja tallennetaan jär-jestelmiin. Todelliset lähtevän veden ainespitoisuudet jäävät päästömää-räyksissä sallittuja enimmäispitoisuusrajoja pienemmiksi ja siten myös to-dellinen lähtevä kuormitus ja sen vaikutukset. Varmuusmarginaalia puoltaamyös se, että määräykset asetetaan koko toiminnan kestolle, jota alueilla onjäljellä noin 20 vuotta. Tuona aikana kenttien toimintakyvyssäkin voi tapah-tua vähäisiä muutoksia, jotka edellä mainittujen muiden tekijöiden ohellapuoltavat sitä, että rajoja ei aseteta tiukoksi ja esimerkiksi ainoastaan yhdentarkkailuvuoden tulosten mukaan. Määräyksiltä edellytetään myös kohtuul-lisuutta.

Mainituista syistä hakija on hakenut pintavalutuskentille asetettujen puhdis-tustehovaatimusten alentamista kokonaisfosforin osalta ja vaihtoehtoisestinoudatettavien enimmäispitoisuusrajojen asettamista. Hakija on esittänyt

7 (43)

enimmäispitoisuusrajaa myös lähtevän veden kiintoaine- ja kokonaistyppi-pitoisuudelle. Puhdistustehoa ja lähtevän veden enimmäispitoisuutta koske-vat määräykset on vallitsevassa lupakäytännössä asetettu toisilleen vaihto-ehtoisina.

Perusteena fosforille asetetulle puhdistusvaatimukselle on ollut käsitys, ettäojittamattomalla kentällä automaattisesti saavutetaan 50 %:n puhdistusteho.Läheskään kaikissa tapauksissa ei näin ole tapahtunut. Fosforille asetettu50 %:n puhdistusvaatimus on eri vedenlaatutekijöille asetetuista tiukin eikäsen vuoksi ole tasapainossa. Vuoden 2016 ominaiskuormitusselvityksessäei ole tilastoitu, kuinka monella ojittamattomalla kentällä kokonaisfosforilleasetettu puhdistustehovaatimus 50 % on täyttynyt tai jäänyt täyttymättä.Keskimääräisen puhdistustehovaatimuksen ollessa fosforille 50 % vaatimustäyttynee ja jäänee täyttymättä noin puolella kentistä.

Nanhiansuolle ja Vittassuolle asetetut puhdistusvaatimukset ovat hakemuk-sen mukaan kokonaisfosforin osalta ylimitoitetut. Mahdollisuudet kenttäalu-een valintaan ja kentän sijoittamiseen ovat suon olosuhteista ja maanhan-kinnan vaikeuksista johtuen olleet rajalliset lähinnä Nanhiansuolla. Ojitta-mattomien kenttien osalta fosforin 50 %:n puhdistusvaatimuksen täyttymi-nen jollakin rakenteella ei merkitse, että vastaava tilanne saataisiin asian-mukaiseen rakentamiseen ja ylläpitoon perustuen automaattisesti toteutu-maan jollakin toisella saman tai toisen tuotantoalueen vastaavalla raken-teella. Ominaiskuormitusselvityksen keskimääräisistä tuloksista voi päätellä,ettei puhdistustehovaatimuksen täyttymättä jääminen voi johtua puutteistakenttien rakentamisessa eikä niiden ylläpidossa. Käytännössä ilmenneet te-kijät voivat oleellisesti vaikuttaa puhdistustehojen saavuttamismahdolli-suuksiin, mutta eivät johda lähtevän veden heikkoon laatuun. Ympäristövai-kutusten kannalta lähtevän veden laatu on ratkaiseva.

Puhdistustulosten saavuttaminen

Hakijan tilaaman selvityksen ”Turvetuotantoalueiden ominaiskuormitussel-vitys, Vedenlaatu- ja kuormitustarkastelu vuosien 2011–2015 tarkkailuai-neistojen perusteella” mukaan edustavilta pintavalutuskentiltä lähteneen ve-den puhdistustehot keskiarvona ovat olleet taulukossa 1 ja ainespitoisuudettaulukossa 2 esitetyn mukaiset (alla Nanhiansuon PVK1:n ja Vittassuon pin-tavalutuskentän keskiarvotulokset vuosilta 2016 ja 2017).

8 (43)

Taulukko 1. Tuotannossa olevien ympärivuotisten ojittamattomien pintava-lutuskentällisten kohteiden keskimääräiset puhdistustehot vuosina 2011–2015. (n=jaksokeskiarvojen lukumäärä)

Nanhiansuon PVK1 2016 77 32 32Nanhiansuon PVK1 2017 72 37 30Ka. 74,5 34,5 31

Vittassuon PVK1 2016 71 27 25Vittassuon PVK1 2017 69 39 30Ka. 70 33 27,5

Taulukko 2. Tuotannossa olevien ympärivuotisten ojittamattomien pintava-lutuskentällisten kohteiden käsiteltyjen vesien keskimääräiset laadut vuo-sina 2011–2015. (n=näytteiden lukumäärä).

Nanhiansuon PVK1 2016 11,1 160 1 689Nanhiansuon PVK1 2017 12,5 157 1 766Ka. 11,8 158,5 1 727,5

Vittassuon PVK1 2016 6,4 121 1 995Vittassuon PVK1 2017 5,1 79 1 824Ka. 5,8 100 1 910

Kiintoaine

Nanhiansuolla kiintoaineen puhdistustulos on ylittänyt lupavaatimuksen 50% molempina vuosina ollen 77 % vuonna 2016 ja 72 % vuonna 2017. Mo-lempina vuosina pintavalutuskenttäpuhdistukseen tulleiden vesien kiintoai-nepitoisuudet ovat olleet tasaiset mutta korkeat pitoisuuskeskiarvojen ol-lessa 49 mg/l vuonna 2016 ja 44,6 mg/l vuonna 2017. Lähtevän veden kes-kiarvopitoisuudet ovat olleet tasaiset ollen 11,1 mg/l vuonna 2016 ja 12,5mg/l vuonna 2017. Pitoisuudet ovat olleet pintavalutuskentillä puhdistetuillevesille korkeat. Edustavilla tuotantoalueilla vuosien 2011–2015 keskimää-räinen pitoisuus on ollut 5,2 mg/l.

9 (43)

Nanhiansuon pintavalutuskentälle 1 puhdistukseen tulevien vesien kiintoai-nepitoisuudet ovat noin 2–3 kertaa suuremmat kuin Vittassuolla. Korkeatkiintoainepitoisuudet selittyvät osaltaan kuivatussyvyyden ulottumisesta tur-vekerroksen alapuolisiin maa-aineksiin, jotka ovat hienojakoisia saviainek-sia, mikä on pääteltävissä kiintoaineen hehkutushäviön verrattain pienestäosuudesta. Hehkutushäviö analysoidaan kiintoainepitoisuuden ylittäessä 20mg/l, ja se kuvastaa orgaanisen kiintoaineen osuutta kokonaiskiintoainepi-toisuudesta. Hehkutushäviön ollessa vain murto-osa mitatusta kokonaiskiin-toainepitoisuudesta voidaan päätellä kiintoaineen koostuvan pääosin saviai-neksista.

Vittassuon pintavalutuskentän 1 kiintoaineen puhdistustulos on ylittänyt lu-pavaatimuksen 50 % molempina vuosina ollen 71 % vuonna 2016 ja 69 %vuonna 2017. Molempina vuosina pintavalutuskenttäpuhdistukseen tullei-den vesien kiintoainepitoisuudet ovat turvetuotannolle tyypillisellä tasolla pi-toisuuskeskiarvojen ollessa 21,9 mg/l vuonna 2016 ja 16,5 mg/l vuonna2017. Lähtevän veden vastaavat pitoisuudet ovat olleet 6,4 ja 5,1 mg/l, jotkavastaavat pintavalutuskentillä puhdistettua vettä keskimäärin. Edustavillatuotantoalueilla vuosien 2011-2015 keskimääräinen pitoisuus on ollut 5,2mg/l.

Vittassuon pintavalutuskentälle puhdistukseen tulevien vesien kiintoainepi-toisuudet ovat noin puolet–kaksikolmasosaa alhaisemmat kuin Nanhian-suon pintavalutuskentällä 1.

Fosfori

Nanhiansuolla fosforin puhdistustulos on alittanut lupavaatimuksen 50 %molempina vuosina ollen 32 % vuonna 2016 ja 37 % vuonna 2017. Molem-pina vuosina pintavalutuskenttäpuhdistukseen tulleiden vesien kokonaisfos-foripitoisuudet ovat olleet tasaiset, mutta erittäin korkeat pitoisuuskeskiarvo-jen ollessa 235 µg/l vuonna 2016 ja 251 µg/l vuonna 2017. Lähtevän vedenkeskiarvopitoisuudet ovat olleet tasaiset ollen 160 ja 157 µg/l, jotka ovat pin-tavalutuskentillä puhdistetuille vesille korkeat ja korkeahkot jopa puhdistuk-seen tulevaksi vedeksi. Edustavilla tuotantoalueilla lähtevän veden vuosien2011–2015 keskimääräinen pitoisuus on ollut 46 µg/l.

Korkeat fosforipitoisuudet johtuvat osittain samoista tekijöistä kuin korkeatkiintoainepitoisuudet. Hienojakoisiin savimaihin on yleensä sitoutuneenaverrattain paljon fosforia. Lisäksi kyseessä on alueen maaperälle luontainenominaisuus, johon ei voida turvetuotannolla vaikuttaa.

Vittassuolla fosforin puhdistustulos on alittanut lupavaatimuksen 50 % mo-lempina vuosina ollen 27 % vuonna 2016 ja 39 % vuonna 2017. Molempinavuosina pintavalutuskenttäpuhdistukseen tulleiden vesien kokonaisfosforipi-toisuudet ovat olleet tasaiset mutta korkeahkot pitoisuuskeskiarvon ollessa167 µg/l vuonna 2016 ja 129 µg/l vuonna 2017. Lähtevän veden vastaavatpitoisuudet ovat olleet 121 ja 79 µg/l, jotka 2016 osalta ovat pintavalutus-kentillä puhdistetuille vesille korkeahkot ja 2017 osalta hieman korkeat.

10 (43)

Edustavilla tuotantoalueilla lähtevän veden vuosien 2011–2015 keskimää-räinen pitoisuus on ollut 46 µg/l.

Korkeat fosforipitoisuudet johtuvat alueen maaperälle luontaisesta ominai-suudesta, johon ei voida turvetuotannolla vaikuttaa.

Typpi

Nanhiansuolla typen puhdistustulos on ylittänyt lupavaatimuksen 20 % mo-lempina vuosina ollen 32 % vuonna 2016 ja 30 % vuonna 2017. Molempinavuosina pintavalutuskenttäpuhdistukseen tulleiden vesien typpipitoisuudetovat olleet tasaiset, mutta korkeahkot pitoisuuskeskiarvojen ollessa 2 478µg/l vuonna 2016 ja 2 526 µg/l vuonna 2017. Lähtevän veden vastaavat pi-toisuudet ovat olleet tasaiset ollen 1 689 ja 1 766 µg/l, jotka ovat hiemankorkeammat kuin pintavalutuskentillä puhdistetut vedet keskimäärin. Edus-tavilla tuotantoalueilla lähtevän veden vuosien 2011–2015 keskimääräinenpitoisuus on ollut 1 424 µg/l.

Vittassuolla puhdistustulos on ylittänyt lupavaatimuksen 20 % molempinavuosina ollen 25 % vuonna 2016 ja 30 % vuonna 2017. Lähtevän vedenkiintoainepitoisuudet ovat olleet tasaiset ollen 1 995 µg/l vuonna 2016 ja1 824 µg/l vuonna 2017. Pitoisuudet olivat hieman korkeammat kuin pinta-valutuskentillä puhdistetut vedet keskimäärin. Edustavilla tuotantoalueillalähtevän veden vuosien 2011–2015 keskimääräinen pitoisuus on ollut 1 424µg/l.

Vuosipäästöt

Nanhiansuon ja Vittassuon bruttokuormitus on arvioitu vuonna 2014 teh-dyssä hakemuksessa tuotantoalueiden omien vuosien 2005–2012 tulostenperusteella. Nanhiansuon ja Vittassuon kokonaisbruttokuormitus on arvioituolevan yhteensä (tuotantoala 200,8 ha) noin 6 250 kg/a kiintoainetta, 1 300kg/a typpeä ja 61 kg/a fosforia.

Nanhiansuon ja Vittassuon pintavalutuskentillä on tehty kuormitustarkkailuaja kentille lähtevistä vesistä on otettu vuosittain 25–29 näytettä. Pintava-lutuskenttien alapuolisilla tarkkailupisteillä on käytössä jatkuvatoimiset vir-taamamittarit. Pintavalutuskenttien kuormitukset on arvioitu kenttien alapuo-lisilta tarkkailuasemailta mitattujen pitoisuuksien sekä pintavalutuskenttienalapuolisilta tarkkailupisteiltä mitattujen virtaamien perusteella.

Taulukossa 3 on esitetty Nanhiansuon ja Vittassuon pintavalutuskenttienominaiskuormitukset (g/ha/a) sekä kokonaiskuormitukset (kg/a) vuosina2016–2017. Kuormittavana pinta-alana on tuotannossa olevan ja poistu-neen alan summa.

11 (43)

Taulukko 3. Nanhiansuon ja Vittassuon pintavalutuskenttien ominaiskuormi-tukset ja kokonaiskuormitukset vuosina 2016–2017.

Vuosipäästöt ympäristöluvassa edellytetyn mukaisena

Taulukossa 4 on esitetty pintavalutuskenttien ominaiskuormitukset siinä ta-pauksessa, että ympäristöluvassa esitetyt vähimmäispuhdistustehot (kiinto-aine 50 %, kokonaisfosfori 50 %, kokonaistyppi 20 %) olisivat toteutuneetkaikilla näytekerroilla molempien tuotantoalueiden pintavalutuskentillä vuo-sina 2016 ja 2017. Arvio perustuu kentälle tulevien vesien tarkkailutuloksiinja toteutuneen puhdistustehon mukainen kuormitus on laskettu näytekerroit-tain, jolloin eri virtaamatilanteet tulevat huomioiduksi samoin kuin toteutu-neessa tarkkailussa. Mikäli kenttien yläpuolista näytettä ei ole saatu, on käy-tetty lähimmän yläpuolisen näytteen pitoisuuksia.

12 (43)

Taulukko 4. Laskennallinen arvio Nanhiansuon ja Vittassuon pintavalutus-kenttien ominaiskuormituksista ja kokonaiskuormituksista vuosina 2016 ja2017 lupavaatimusten toteutuessa jokaisella näytteenottokerralla.

Vuosipäästöt muutoshakemuksen mukaan

Hakija on esittänyt, että pintavalutuskenttien puhdistusvaatimukset tulisisaavuttaa vaihtoehtoisesti joko reduktiona tai enimmäispitoisuusrajana.

Vuosipäästöt esitetyillä puhdistustehoilla

Taulukossa 5 on esitetty Nanhiansuon ja Vittassuon pintavalutuskenttienominaiskuormitukset ja kokonaiskuormitukset siinä tapauksessa, että esite-tyt vähimmäispuhdistustehot olisivat toteutuneet kaikilla näytteenottoker-roilla vuosina 2016 ja 2017. Arvio perustuu pintavalutuskentille tulevan ve-den tarkkailutuloksiin. Mikäli kenttien yläpuolista näytettä ei ole saatu, onkäytetty lähimmän yläpuolisen näytteen pitoisuutta. Esitettyjen puhdistuste-hojen mukainen kuormitus on laskettu näytekerroittain, jolloin eri virtaamati-lanteet tulevat huomioiduksi samoin kuin toteutuneessa tarkkailussa

13 (43)

Taulukko 5. Laskennallinen arvio Nanhiansuon ja Vittassuon pintavalutus-kenttien ominaiskuormituksista ja kokonaiskuormituksista vuosina 2016 ja2017 muutosesityksessä esitettyjen puhdistustehojen toteutuessa jokaisellanäytteenottokerralla.

Vuosipäästöt esitetyillä enimmäispitoisuusrajoilla

Taulukossa 6 on esitetty Nanhiansuon ja Vittassuon pintavalutuskenttienominaiskuormitukset ja kokonaiskuormitukset siinä tapauksessa, että pinta-valutuskentiltä lähtevien vesien laatu olisi ollut kaikilla näytteenottokerroillavuosina 2016 ja 2017 esitettyjen muutosten pitoisuuksien mukaiset (Nanhi-ansuo kiintoaine 12 mg/l, kok. P 160 µg/l ja kok. N 1 800 µg/l ja Vittassuokiintoaine 6 mg/l, kok.P 100 µg/l ja kok.N 2 000 µg/l ). Arvio perustuu pinta-valutuskentille tulevien vesien tarkkailutuloksiin. Mikäli kenttien yläpuolisianäytteitä ei ole saatu, on käytetty lähimmän yläpuolisen näytteen pitoisuuk-sia. Esitettyjen pitoisuusarvojen mukainen kuormitus on laskettu näyteker-roittain, jolloin eri virtaamatilanteet tulevat huomioiduksi samoin kuin toteu-tuneessa tarkkailussa.

14 (43)

Taulukko 6. Laskennallinen arvio Nanhiansuon ja Vittassuon pintavalutus-kenttien ominaiskuormituksista ja kokonaiskuormituksista vuosina 2016 ja2017 muutosesityksessä esitettyjen pitoisuuksien toteutuessa jokaisellanäytteenottokerralla.

Kuormitusten tarkastelu

Toteutuneiden kokonaisravinnekuormitusten ja lupapäätöksen puhdistuste-hoilla arvioitujen ravinnekuormitusten välinen ero on suhteellisen pieni. To-teutuneet kiintoaineen ja kokonaistypen bruttokuormitukset ovat pienempiäkuin lupapäätöksen tai muutoslupaesityksen reduktioilla arvioidut kuormituk-set. Kokonaisfosforikuormitus on pienimmillään arvioituna lupapäätöksenmukaisilla reduktioilla. Toteutunut kokonaisfosforikuormitus on pienempikuin muutoshakemuksen mukaisilla pitoisuuksilla arvioituna. Tarkastelussaon huomioitava, että muutosesityksen pitoisuuksilla esitetyt pitoisuudet ovatmaksimiarvoja, joiden alle toteutuneen tarkkailun mukaiset keskimääräisetpitoisuudet ovat molemmilla pintavalutuskentillä vuosina 2016 ja 2017 jää-neet. Muutoshakemuksessa esitetyissä reduktioissa ja enimmäispitoisuus-rajoissa on varmuusmarginaalia, minkä vuoksi ei ainakaan osa niiden pe-rusteella lasketusta kuormituksesta voi toteutua ja olla vertailukelpoista.

Mikäli vuosina 2016 ja 2017 pintavalutuskenttien puhdistusteho olisi jokai-sella näytteenottokerralla ollut lupamääräyksen (50 %) mukainen, olisi kiin-toainekuormitus ollut 150 % mitattua kuormitusta suurempi. Mitatulla kuor-mituksella tarkoitetaan tarkkailutulosten perusteella arvioituja vuosikuormi-tuksia yhteensä. Mikäli pintavalutuskentät olisivat saavuttaneet voimassaolevan luvan mukaiset puhdistustehovaatimukset, olisi kokonaistyppikuor-mitus ollut noin 33 % suurempi ja kokonaisfosforikuormitus noin 8 % mitattuakuormitusta pienempi.

15 (43)

Muutoshakemuksessa Nanhiansuon ja Vittassuon pintavalutuskentille onesitetty vuosikeskiarvoina laskettavat vaihtoehtoiset puhdistustehot tai pitoi-suusrajat. Esitetyillä pitoisuusarvoilla laskettuna pintavalutuskentiltä lähteväkuormitus olisi vuosina 2016 ja 2017 ollut yhteensä 16–50 % mitattua kuor-mitusta suurempi. Tulosten tarkastelussa on otettava huomioon, että las-kennassa on käytetty jokaiselle päivälle samaa esitettyä pitoisuutta eli niinsanottua maksimitasoa, jota kentältä lähtevän veden pitoisuus ei vuosikes-kiarvona laskettaessa ylitä. Esitetyillä puhdistusreduktiolla laskettuna pinta-valutuskentiltä lähtevä kuormitus olisi vuosina 2016 ja 2017 ollut yhteensä19–150 % mitattua kuormitusta suurempi.

Laskennat ovat teoreettisia. Puhdistustehoihin perustuviin kuormituslaskel-miin vaikuttaa suuresti, millaista vettä pintavalutuskentille johdetaan.

Taulukko 7. Nanhiansuon ja Vittassuon pintavalutuskenttien bruttovuosi-kuormitukset yhteensä vuosina 2016 ja 2017 (mitatut kuormitukset) ja lupa-päätöksen mukaisilla reduktiolla sekä muutosesityksen mukaisilla redukti-olla ja pitoisuuksilla arvioidut kuormitukset yhteensä sekä kuormituksen pro-sentuaalinen muutos mitattuun kuormitukseen nähden (miinusmerkki tar-koittaa pienempi kuin).

Tehostamissuunnitelma

Etelä-Suomen aluehallintoviraston antaman päätöksen nro 215/2014/2 lu-pamääräyksen 4 perusteella luvan saajan oli 28.2.2018 mennessä toimitet-tava aluehallintovirastolle vesienkäsittelyn tehostamista koskeva suunni-telma, jonka perusteella aluehallintovirasto voi muuttaa tai täsmentää lupaaja lupamääräyksiä.

Nanhiansuon pintavalutuskenttä 1 ja Vittassuon pintavalutuskenttä 1 on ra-kennettu asianmukaisesti ja niillä on tehty kaikki mahdolliset toimenpiteetpuhdistuskyvyn optimoimiseksi. Nanhiansuon pintavalutuskentän 1 toimi-vuutta pyritään vielä parantamaan ojatukoksilla. Ei ole poissuljettua, että pin-tavalutuskentissä ja erityisesti niiden kasvillisuudessa tapahtuu tulevaisuu-dessa niiden toimintakykyä ja lähtevän veden laatua parantavaa luontaista

16 (43)

kehitystä. Sitä on mahdotonta ennalta esittää määrällisesti tai arvioida ja si-sällyttää päästömääräyksiin.

Pintavalutuskenttien toimintakyvystä oleva tieto ja tarkkailun tulokset huomi-oon ottaen kysymys ei ole sellaisesta tilanteesta, jossa aluehallintovirastollepitäisi tai olisi tarpeen esittää rakenteen toimintakykyä parantava suunni-telma eli tehostamissuunnitelma. Aluehallintovirasto on jo lähtökohtaisestihyväksynyt pintavalutuskentät parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaisiksipuhdistusmenetelmiksi Nanhiansuon ja Vittassuon turvetuotantoalueille.Pintavalutuskenttien sijaan ei ole mahdollista esittää toteutettavaksi tehok-kaampaa puhdistusmenetelmää, koska parempaa pintavalutukseen sovel-tuvaa aluetta ei ole käytettävissä ja koska kemiallista puhdistusta ei pidetäteknistaloudellisesti mahdollisena.

Hakija on täydennyksessään 23.5.2018 toimittanut aluehallintovirastolleNanhiansuon pintavalutuskentän 1 osalta tehostamissuunnitelman koko-naisfosforin poiston tehostamisesta kemikaloinnilla.

Alapuolisen vesistön tila ja tilatavoitteet

Nanhiansuon ja Vittassuon alueet sijaitsevat Kokemäenjoen vesistöaluee-seen kuuluvan Sammaljoen alaosan valuma-alueella (35.181). Molempientuotantoalueiden valumavedet johdetaan Sammaljokea Sammunjokeen jasiitä edelleen Kokemäenjokeen.

Sammal- ja Sammunjoki ovat pintavesityypiltään keskisuuria kangasmaidenjokia (Kk) ja Kokemäenjoen alaosa on pintavesityypiltään erittäin suuri kan-gasmaiden joki (ESk). Sammaljoen ekologinen tila välttävä ja Sammunjoensekä Kokemäenjoen alaosan on tyydyttävä.

Nanhiansuon ja Vittassuon tuotantoalueiden purkuvesistö kuuluu Kokemä-enjoen–Saaristomeren–Selkämeren vesienhoitoalueeseen. Vesienhoidontoimenpideohjelman mukaan Pirkanmaan vesistökuormitus koostuu paikal-lisen pistekuormituksen ohella pääosin erityyppisestä hajakuormituksesta.Kuormitusvaikutukset näkyvät kuitenkin pintavesistä eri lailla riippuen toi-mintojen alueellisesta sijoittumisesta ja luontaisista olosuhteista, kuten maa-perän laadusta sekä järvien syvyyssuhteista, tilavuudesta ja laimenemis-oloista. Kokemäenjokeen kohdistuva ravinnekuormitus on peräisin pääosinpeltoviljelyn ja luonnonhuuhtouman kuormituksesta. Fosforikuormituksestapeltoviljelyn osuus on 59 % ja typpikuormituksesta 49 %. Pistekuormituksen,johon myös turvetuotanto kuuluu, osuus fosforin kokonaiskuormituksesta on8 % ja typen osuus 32 % kokonaiskuormituksesta.

Pirkanmaalla turvetuotanto ja sen vaikutukset kohdistuvat erityisesti sen luo-teis- ja pohjoisosiin. Toimenpideohjelman mukaan olemassa olevilla tuotan-toalueilla tavoite on, että kaikilla turvetuotantoalueilla on voimassa oleva ym-päristölupa, mikäli ympäristönsuojelulain muutos näin velvoittaa. Lisäksi kai-killa alueilla käytössä on jokin tehostettu menetelmä ja puhdistustehokkuuson hyvä sekä on ennakolta varauduttu rankkasateisiin. Vesienhoidon toi-menpiteenä ei esitetä kemiallista käsittelyn lisäystä, koska luonnollinen

17 (43)

menetelmä on ensisijainen toimenpide. Turvetuotantoalueilla BAT määrite-tään tapauskohtaisesti ottaen huomioon tuotantoalueen erityisolosuhteetsekä jäljellä oleva käyttöikä.

Vesienhoidon toimenpideohjelmassa on esitetty, että vuoteen 2021 men-nessä kaikille uusilla tuotantoalueilla paras käyttökelpoinen tekniikka on ym-pärivuotinen pintavalutuskenttä tai muu vähintään vastaavan tasoinen käsit-tely. Virtaamansäätöä suositellaan virtaamien tasaamiseksi kaikille turve-tuotantoalueille, jossa se voidaan toteuttaa. Virtaamansäädön merkitys ko-rostuu suurten valumien aikana. Uusi turvetuotanto ohjataan jo ojitetuille taimuuten luonnontilaltaan merkittävästi muuttuneelle alueelle niin, että turve-tuotannosta on mahdollisimman vähän haittaa vesien tilalle, pohjavesillesekä luonnon monimuotoisuudelle. Uusien turvemaiden sijoittamisessa käy-tetään valuma-aluekohtaista suunnittelua, jossa huomioidaan kokonaisval-taisesti valuma-alueen kuormitus ja alapuolisen vesistön tila sekä herkkyysturvetuotannosta aiheutuvalle lisäkuormalle. Turvetuotantoalueiden vesienhallintaan tulee kiinnittää erityistä huomiota. Keinoja suurten vesimäärienhallintaan ovat muun muassa riittävä varastotila, virtaamansäätö- ja sulku-padot, rakenteiden kunnossapito ja riittävä mitoituska-pasiteetti. Tärkeää onmyös rajata ulkopuolelta tulevat valumavedet tuotantoalueen ulkopuolelle.Vesiensuojelumenetelmien toimivuus on varmistettava ympäri vuoden ja toi-minnan varmistamisen tehokas toimi on omavalvonta.

Vesienhoidon tavoitteena on saavuttaa vesien vähintään hyvä tila vuoteen2021 mennessä ja samalla estää hyvälaatuisten vesien tilan heikkenemi-nen. Nanhiansuon ja Vittassuon tuotantoalueilla toimitaan vesienhoitosuun-nitelman mukaan, kun turvetuotantoalueiden valumavedet käsitellään ym-pärivuotisesti pintavalutuskentillä. Näin ollen Nanhiansuon ja Vittassuon tur-vetuotannon toiminnan jatkaminen ei ole ristiriidassa vesienhoidon tavoittei-den ja esitettyjen toimenpiteiden kanssa eikä niiden päästöjen tai tehojenmuutoksien arvioida vaikuttavan heikentävästi Sammaljoen, Sammunjoentai Kokemäenjoen hyvän ekologisen tilan saavuttamiseen.

Hakemuksen mukaisten muutosten vaikutukset alapuolisen vesistön vedenlaatuun sekä kalas-toon ja kalastukseen

Vaikutukset vedenlaatuun

Virtaamat Sammaljoessa ennen Hyytinojaa (F ~ 257 km2) ja Sammaljoenalueen alaosalla (Sammunjoki suu, lasku Kokemäenjokeen) (F= 302 km2)on saatu Suomen ympäristökeskuksen vesistömallijärjestelmästä Sammal-joen alueen vuosien 1980–2010 valumakeskiarvoista valuma-alueiden suh-teella.

18 (43)

Taulukko 8. Virtaamat Sammaljoessa ennen Hyytinojaa ja Sammaljoen alu-een ala-osalla. (Sammunjoki suu, lasku Kokemäenjokeen) (MQ = keskivir-taama, MNQ = keskiali-virtaama, MHQ = keskiylivirtaama).

Nanhiansuon ja Vittassuon turvetuotantoalueiden päästöjen vaikutuksia ve-sistössä on arvioitu tuotantovaiheessa laimentumissuhteen avulla. Vittas-suon turvetuotantoalueen päästöt on arvioitu Sammaljoessa ennen Hyy-tinojaa ja Nanhiansuon sekä Vittassuon yhteiset päästöt on arvioitu Sam-maljoen alueen alaosalla (Sammunjoki suu, lasku Kokemäenjokeen). Arvioon tehty edellä taulukoissa esitettyjen päästöjen sekä virtaamatietojen pe-rusteella. Pitoisuuslisäykset ovat teoreettisia arvioita, ja ne on laskettu siir-tämällä kuormitus sellaisenaan laskentakohtaan ottamatta huomioon sedi-mentaatiota ja muita vesistössä tapahtuvia prosesseja, minkä vuoksi las-kentatapa yliarvioi vesistövaikutuksia. Pitoisuuslisäykset on laskettu kokovuodelle.

Vittassuon ja Nanhiansuon päästöt voivat lisätä ja ylläpitää rehevyyttä pai-kallisesti purkuojien suulla, mutta alempana vesistössä turvetuotantoaluei-den päästöt jäävät vähäisiksi Sammaljoessa ennen Hyytinojaa ja Sammal-joen alueen alaosalla. Tuotannosta aiheutuvia pitoisuuslisäyksiä ei voidaerottaa Sammaljoen luontaisesta vaihtelusta, eivätkä ne lisää Sammaljoenrehevyyttä. Erot Nanhiansuon ja Vittassuon vesistövaikutuksissa vuosien2016 ja 2017 kuormituksilla tai lupapäätöksen tehovaatimuksilla sekä muu-tosesityksen teho- ja pitoisuusvaatimuksilla arvioituna jäävät pieniksi.

19 (43)

Taulukko 9. Vittassuon pintavalutuskentän bruttokuormituksien laskennalli-set vesistövaikutukset Sammaljoessa ennen Hyytinojaa sekä Nanhiansuonja Vittassuon laskennalliset bruttokuormitukset yhteensä Sammaljoen alu-een alaosalla (Sammunjoki suu, lasku Kokemäenjokeen) vuosien 2016 ja2017 kuormituksella sekä lupamääräyksen reduktiolla ja muutosesityksellä.

Vaikutukset kalastoon ja kalastukseen

Nanhiansuon ja Vittassuon alapuolisella Sammaljoella vuonna 2014 tehty-jen sähkökoekalastusten mukaan joen koskikalasto oli selvästi särkikalaval-tainen. Yleisimpiä kalalajeja olivat turpa, törö, särki, salakka, kivennuoliainenja kivisimppu. Niiden lisäksi saatiin satunnaisesti haukea, ahventa ja ma-detta. Sammun–Sammaljoella tehdyn kalastustiedustelun mukaan joella ka-lasti vuonna 2014 noin 50 taloutta. Kalastus oli pääasiassa mato-onki- jakatiskakalastusta. Heittovapoja käytettiin vähän ja verkkoja vain satunnai-sesti. Kokonaissaalis oli 280 kg, josta pääosan muodostivat särki, säyne,hauki, ahven ja kirjolohi. Niiden lisäksi saatiin hiukan toutainta, lahnaa, säy-nettä, sulkavaa ja pasuria. Kalastajien mukaan Sammaljoella kalastustahaittasivat eniten pyydysten likaantuminen, runsas vesikasvillisuus ja um-peenkasvu sekä pohjan liettyminen.

Taulukko 10. Kokonaissaalis (kg/%) Sammun–Sammaljoella vuonna 2014.

Sammaljoen koeravustusten mukaan joessa ei ole nykyisin rapukantaa, jokalienee tuhoutunut rapuruton seurauksena. Kalastustiedustelun yhteydessäyksi kalastaja ilmoitti kokeilleensa ravustusta vuonna 2014, mutta saalista eiollut tullut.

Sammun–Sammaljoella on tehty vuonna 2013 kalataloudellisia kunnostus-toimia virtakutuisten kalojen elinolosuhteiden parantamiseksi. Elinkeino-, lii-kenne- ja ympäristökeskuksen toimeksiannosta tehtiin vuonna 2017

20 (43)

mätirasiamenetelmällä taimenen kotiutusistutuksia, joita on tarkoitus jatkaamyös vuonna 2018.

Vesistövaikutusarvion mukaan Nanhiansuon ja Vittassuon kuormituksenvaikutukset Sammaljoessa jäävät vähäisiksi eikä tuotannosta aiheutuvia pi-toisuuslisäyksiä voida erottaa Sammaljoen luontaisesta vaihtelusta. Sam-maljoen lisääntyvä kalasto koostuu pääasiassa veden laadun muutoksiamelko hyvin kestävistä kevätkutuisista kalalajeista kuten törö, turpa, särki,hauki ja ahven, joiden kantoihin Nanhiansuon - ja Vittassuon kuormituksellaei arvioida olevan vaikutusta.

Nanhiansuon ja Vittassuon aiheuttama ravinne- ja kiintoainekuormitus vai-kuttaa osaltaan Sammaljoen vedenlaatuun, mutta sen vaikutus on vähäi-nen. Kuormituksen kalataloudelliset haitat ilmenevät Sammaljoessa periaat-teessa lähinnä erilaisina kalastukseen ja kalojen käyttökelpoisuuteen liitty-vinä haittoina kuten veden tummuus, pyydysten likaantuminen, kalojen ma-kuvirheet ja pohjan liettyminen. Näitä kalastushaittoja on esiintynyt Sammal-joella jo pitkään ja niitä esiintyisi myös ilman Nanhiansuon ja Vittassuonkuormitusta, joka kuitenkin vähäiseltä osaltaan vahvistaa niitä. KäytännössäNanhiansuon ja Vittassuon turvetuotantoalueen vaikutuksia ei voida täsmäl-lisesti eritellä muista samaan suuntaan vaikuttavista tekijöistä, kuten maa-ja metsätalous, muut turvesuot ja asutus.

Yksittäisten pienten turvetuotantoalueiden kalatalousvaikutukset ovat useinmarginaalisia, mutta suuret yksittäiset suot tai vesistöalueen turvetuotantokokonaisuudessaan voivat ylittää korvaus- tai kompensaatiotoimia edellyt-tävän vaikutustason. Sammaljokeen johdetaan Nanhiansuon ja Vittassuonlisäksi myös muiden turvetuotantoalueiden kuivatusvesiä. Nanhiansuon jaVittassuon kuormituksen kalataloudelliset vaikutukset arvioidaan sen tasoi-siksi, että ne ylittävät kompensaatiotoimia edellyttävän vaikutustason.

Nanhiansuon ja Vittassuon kuormituksen vesistö- ja kalatalousvaikutuksetarvioidaan edelleenkin kokonaisuudessaan sen tasoisiksi, että niistä ei vas-taisuudessakaan aiheudu tilakohtaisesti korvattavaa vahinkoa. Kalatalou-delliset haitat voidaan kompensoida voimassa olevan luvan mukaisella ka-latalousmaksulla. Voimassa olevan ympäristöluvan lupamääräysten mu-kaan luvan saajan on maksettava vuotuista kalatalousmaksua 2 000 euroa.Elinkustannusindeksin muutoksen mukaan korjattuna vuoden 2014 tasostajoulukuun 2017 rahanarvoon (pisteluku 1910>>1935) kalatalousmaksu olisijatkossa 2030 euroa. Voimassa olevassa lupapäätöksessä tehtyjä korvaus-ja muita ratkaisuja ei ole käsiteltävään hakemukseen annettavassa päätök-sessä tarpeen täydentää miltään osin.

Tiedot muista samaan purkuvesistöön vaikuttavista tuotantoalueista

Nanhiansuon ja Vittassuon tuotantoalueet sijaitsevat Kokemäenjoen vesis-töalueeseen kuuluvan Sammaljoen alaosan valuma-alueella (35.181). Sam-maljoen alaosan valuma-alueesta (302,67 km2) peltojen osuus (3 328 ha)on 11 % ja turvetuotannon osuus on 0,5 %. Nanhiansuon ja Vittassuon kui-vatusvedet purkautuvat Sammaljokeen ja edelleen Kokemäenjokeen.

21 (43)

Kuivatusvesien käsittelymenetelmänä ovat pintavalutuskentät, joita on Nan-hiansuolla kolme ja Vittassuolla yksi.

Tuotantoalueiden vesistötarkkailuhavaintopaikat sijaitsevat SammaljoessaVittassuon kuivatusvesien purkukohdan ylä- ja alapuolella sekä Nanhian-suon purkukohdan ylä- ja alapuolella (Pitkäkoski).

Sammaljoki on rehevä ja savisamea joki keskellä maatalousaluetta. Vuosien2005–2015 vesinäytteiden mukaan vedenlaatu on ollut hieman heikompaaSammaljoen alimmassa havaintopaikassa kuin ylempänä, mutta ainepitoi-suuserot ovat olleet pieniä. Vuonna 2016 Sammaljoen havaintopaikoilla ve-dessä oli vuosien 2005–2015 keskimääräiseen tasoon nähden selvästi vä-hemmän ravinteita, mutta rautaa hieman enemmän. Humusta Sammaljoenvedessä on ollut vuosina 2005–2016 vähän.

Kuivatusvesien yläpuolisen havaintopaikan (Vittassuo yp.) korkeat ravinne-pitoisuudet kertovat vesistökuormituksen tulevan pääosin joen yläosalta.Vittassuon ja Nanhiansuon kuivatusvesillä on ollut ilmeisesti vuonna 2016lieviä vesistövaikutuksia Sammaljoen vedenlaatuun, sillä typen ja fosforinpitoisuudet kohosivat hieman molempien tuotantoalueiden purkuojien ala-puolisella havaintopaikalla verrattuna yläpuoliseen havaintopaikkaan.

Nanhiansuolla suoritettiin ympärivuotista kuormitustarkkailua pintavalutus-kentällä 1 vuonna 2016. Otettujen näytteiden (27 kpl) perusteella Nanhian-suon pintavalutuskentältä purkautuvan veden keskimääräiset pitoisuudetolivat kiintoaineen osalta 12,0 mg/l, Kok.N 1 737 µg/l, Kok.P 167 µg/l ja ke-miallisen hapenkulutuksen keskimääräinen CODMn-arvo oli 74 mg/l O2.

Vittassuolla suoritettiin kuormitustarkkailua vuonna 2016. Otettujen näyttei-den (25 kpl) perusteella Vittassuolta purkautuvan veden keskimääräiset pi-toisuudet olivat kiintoaineen osalta 5,9 mg/l, Kok. N 1 979 µg/l, Kok. P 118µg/l ja kemiallisen hapenkulutuksen keskimääräinen CODMn-arvo oli 69 mg/lO2.

Nanhiansuon ja Vittassuon kuivatusvesien aiheuttama teoreettinen nettopi-toisuuslisäys Sammaljoessa oli vuoden 2016 keskivirtaamatilanteessa ko-konaisfosforilla 3,2 µg/l, kokonaistypellä 40 µg/l ja kiintoaineella 0,13 mg/l.Pitoisuuslisäykset olivat vähäisiä Sammaljoen korkeisiin pitoisuuksiin näh-den. Kemiallista hapenkulutusta kuvaavan CODMn-arvon bruttolisäys oli 1,8mg/l O2.

Nanhiansuolta ja Vittassuolta lähtevissä vesissä oli vuonna 2016 erittäinrunsaasti fosforia Sammaljoen pitoisuuksin nähden. Kuivatusvesien virtaa-mat ovat vähäisiä Sammaljoen virtaamiin nähden, joten Sammaljoen fosfo-ripitoisuuksiin kuivatusvedet vaikuttivat hyvin vähän.

22 (43)

HAKEMUKSEN KÄSITTELY

Hakemuksen täydennykset

Selvitys mahdollisuudesta parantaa vesien puhdistustulosta

Aluehallintovirasto on 13.3.2018 pyytänyt hakijaa toimittamaan selvityksenmahdollisuuksista parantaa vesien puhdistustulosta esimerkiksi Vapo CleanWaters Oy:n kehittämän suodatinrakenteen avulla tai muulla tavoin.

Hakija on 19.3.2018 täydentänyt hakemustaan ja kertonut, että Clean Wa-ters Oy on selvittämässä mahdollisuuksia tehostaa turvetuotannon kuivatus-vesien puhdistusmenetelmiä. Niin sanottujen luontaisten menetelmien sel-vittämisen osoittauduttua tuloksettomiksi on siirrytty teknisten menetelmienselvittämiseen. Uudenlaisia teknistaloudellisesti toteuttamiskelpoisia mene-telmiä ei ole saatu kehitetyksi ja kyse on lähinnä koetoimintavaiheessa ole-vista menetelmistä. Nanhiansuolle ja Vittassuolle ei ole esitettävissä pinta-valutusta tehokkaampaa puhdistusmenetelmää.

Nanhiansuon pintavalutuskentällä 1 ja Vittassuon pintavalutuskentällä 1 eiole päästy luvassa edellytettyyn puhdistustulokseen kokonaisfosforissa.Puhdistustulos ei kuitenkaan poikkea edustavista kohteista ja on vaihteluvä-lin rajoissa. Kokonaisfosforin osalta puhdistusvaatimus on 1.5.2017 alkaentiukentunut 40 %:sta 50 %:iin, kun uusissa ympäristöluvissa on asetettu 40%:n tehovaatimus. Vuosina 2016 ja 2017 puhdistustulos on ollut Nanhian-suon pintavalutuskentällä 1 keskiarvoltaan 34,5 % ja Vittassuon pintava-lutuskentällä 1 keskiarvoltaan 33 %. Molemmat kentät ovat ottaneet koko-naisfosforia kiinni suhteellisen hyvin ja kenttien voi olettaa toimivan vastaa-van tehoisesti myös vastaisuudessa. Kiintoaineen ja kokonaistypen osaltapuhdistustehovaatimus on puolestaan ylitetty selvästi. Hakijan käsityksenmukaan kokonaisfosforin osalta ei voida edellyttää erillistä puhdistusmene-telmää.

Lähtevän kuormituksen ja sen vaikutusten kannalta ei ole suurta merkitystä,onko pintavalutuskenttien puhdistusteho kokonaisfosforissa vähintään 50 %vai 35 %. Nanhiansuolla ero vuosina 2016 ja 2017 keskiarvotilanteen perus-teella tarkoittaisi kuormituksen suurentumista bruttona 10 kg/a (32 kg à 42kg) ja nettona 9 kg/a (27 kg à 36 kg) ja Vittassuolla bruttona 2,2 kg/a (7,3kg à 9,5 kg) ja nettona 2,2 kg/a (4,7 kg à 6,9 kg). Sammaljoen kokonais-fosforikuormituksen kannalta muutos kokonaisuudessaan toteutuessaankinolisi käytännössä merkityksetön.

Hakemuksen taulukosta 7 voidaan hakijan mukaan havaita, että nykyisenkokonaisfosforikuormituksen, joka kokoluokkaisesti vastaa muutoshake-muksessa kokonaisfosforille esitetyn reduktion 35 % mukaan määräytyvää,aiheuttama pitoisuuslisävaikutus on hyvin lähellä voimassa olevassa Iu-vassa fosforille asetetun 50 %:n puhdistustehon mukaan määräytyvää, las-kennallisen eron ollessa Sammaljoen laskuun Kokemäenjoessa

23 (43)

määritettynä vain 0,03 µg/l (0,40<--> 0,37 µg/l). 35 %:n ja 50 %:n puhdistus-tehon välinen vastaava ero on 0,11 µg/l eli hyvin vähäinen.

Hakijan mukaan hakemuksen taulukoista 10 ja 11 (ss. 26 ja 27) voidaanhavaita, että Sammaljoen keskiarvokokonaisfosforipitoisuus on vuosina2005–2016 noussut hyvin maltillisesti välillä Vittassuon yp.–Nanhiansuonap.

Vittassuon yp. 80 µg/lVittassuon ap. 83 µg/lNanhiansuon yp. 92 µg/lNanhiansuon ap. 94 µg/l

Pitoisuuksien vaihteluvälit ovat olleet suuret. Pisteiden yp. ja ap. väliset eroteivät ole suuret. Vittassuon ap:n ja Nanhiansuon yp:n välinen ero on suurin,mikä ei selity turvetuotannolla. Hakemukseen sisältyvien selvitysten mu-kaan Sammaljoen veden pitkän ajan pitoisuusvaihtelu vastaa likimäärin Vit-tassuolta vuosina 2016 ja 2017 lähteneen veden vastaavaa pitoisuusvaih-telua Nanhiansuolla vuosien 2016 ja 2017 enimmäispitoisuusvaihtelut ovatjoen pitkäaikaisia suuremmat, mutta lähentymistä on tapahtunut.

Nykyisenlainen tilanne tulisi säilymään myös vastaisuudessa. Kumpikaanalueista ei aiheuta purkuvesistössä suuria tai merkittäviä pitoisuuksien nou-suja, koska pitoisuuserot pintavalutuskentiltä lähtevän ja vastaanottovan ve-sistön veden laadussa ovat suhteellisen pienet.

Esitetyillä perusteilla hakija on katsonut, että tehostamissuunnitelman esit-täminen ei ole tarpeellinen.

Fosforin poiston tehostamista koskeva suunnitelma

Aluehallintovirasto on 28.3.2018 pyytänyt hakijaa toimittamaan fosforin pois-ton tehostamissuunnitelman ja arvion saavutettavasta puhdistustehosta.

Hakija on 23.5.2018 toimittanut aluehallintovirastolle täydennystä seuraa-vasti.



Kentälle on vuoden 2018 talven aikana suoritettu sen toimintakykyä paran-tavia toimenpiteitä. Kentän toimintakyky parantunee muutoinkin käyttöajaneli vakiintumisen myötä. Hakijan käsityksen mukaan pintavalutuskenttä onmahdollista saada toimintakyvyltään sellaiseksi, joka vastaa muutoshake-muksessa esitettyjä puhdistustehovaatimuksia ja edustavilta kentiltä lähte-vän veden keskimääräistä laatua likimäärin (kiintoaine 5 mg/l, kok. P 100µg/l ja kok. N 1 800 µg/l). Ravinteiden osalta voidaan sallia suurempi pitoi-suus purkuvesistön ominaisuudesta johtuen.

24 (43)

Välivaiheen aikana pintavalutuskentän alapuolelle rakennetaan ja 1.1.2020otetaan käyttöön ympärivuotinen kemiallinen puhdistus. Nanhiansuon loh-kojen 1, 2 ja 4 vedet johdetaan ympärivuotisesti kokoojaojilla pumppausal-taaseen 1, josta ne johdetaan edelleen pumppaamon 1 kautta paineputkellajakokaivoon. Jakokaivossa vedet haaroitetaan säätöventtiilien kautta pinta-valutuskentille 1 ja 3 johtaviin jakoputkiin. Säätöventtiileillä pystytään säätä-mään kentille menevää vesimäärää. Säätösuhde on noin 35 % pintavalutus-kentällä 1 ja 65 % pintavalutuskentällä 3. Pumppausaltaaseen 1 johdetaanvedet 100 ha:n valuma-alueelta. Pintavalutuskentän 1 pinta-ala on 2,2 ha japintavalutuskentän 3 pinta-ala on 4,0 ha. Kenttien yhteenlaskettu pinta-alaon 6,2 % niille johdettavasta valuma-alueesta.

Pintavalutuskentällä 1 ongelmana on ollut kentän pohjois-/itäosassa ollutvanha metsäoja, jota pitkin kentälle pumpatut vedet ovat pääosin oikovirran-neet kentän alapuoliseen keräilyojaan. Vuoden 2018 talvella on kentän ul-kopuolelta tuoduilla maamassoilla rakennettu kolme uutta pengertä estä-mään oikovirtausta ja jakamaan vedet tasaisemmin koko kentän alueelle.

Kentän nykyisen alapuolisen mittakaivon 1 jälkeen kaivetaan uusi kokooja-oja tien reunaan, jolla vedet johdetaan pintavalutuskentän 3 viereen kaivet-tavaan kapeaan pitkänmalliseen pumppausaltaaseen, josta kentältä tulevatvedet johdetaan uudelle rakennettavalle pumppaamolle 3. Pumppaamonyhteyteen rakennetaan kemikaalisäiliö/syöttölaitteisto, jolla pumppaamonimuputkeen syötetään pumppaamon käydessä rakeista vesienpuhdistuske-mikaalia. Kemikaalina käytetään ferrisulfaattia FERIX-3 tai muuta tarkoituk-seen soveltuvaa kemikaalia. Pumppauksen yhteydessä kemikaali sekoittuupumpattavaan veteen ja se johdetaan purkuputkella uuteen rakennettavaankemikaloinnin selkeytysaltaaseen.

Selkeytysallas rakennetaan nykyistä pintavalutuskenttää 3 itä- ja pohjois-puolelta kiertävään kokoojaojaan leventämällä sitä tuotantoalueen puolelle.Selkeytysaltaaseen rakennetaan kaksi pohjapatoa ja altaan poistopäähänylivuotopato/ mittakaivo 4. Mittakaivolta vedet johdetaan laskuojaan 3. Sel-keytysaltaan pituus on 476 m ja vesipinnan leveys 6,6 m. Altaan pintakuor-maksi tulee 0,05 m/h ja viipymäksi 13,2 h. Selkeytysaltaan viereen rakenne-taan kaivumaista kemikaloinnin läjitysallas, johon altaista poistettu liete läji-tetään. Tuotantoalueen vesille kaivetaan uusi kokoojaoja.

Kemikalointirakenne on käytössä sen aikaa, kunnes pintavalutuskentän 1puhdistusteho on saatu sen vaaditulle tasolle. Kemiallisesta puhdistuksestaeli kuivatusvesien kaksinkertaisesta puhdistuksesta voidaan luopua elin-keino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksynnällä, kun pintavalutus onkahtena peräkkäisenä vuotena toiminut edellä sanotun mukaisesti. Molem-pien rakenteiden toimintaa seurataan näytteenotoin, jotta pintavalutusken-tän osalta voidaan havainnoida toimintakyvyn mahdollinen parantuminen jakemiallisen puhdistamon osalta seurata Iähtevän veden asianmukainenlaatu.

25 (43)

Tarkkailu

Pintavalutuskentän päästötarkkailua jatketaan nykyisen luvan mukaisesti,minkä lisäksi kemikaloinnista lähtevän veden laatua tarkkaillaan LäntisenSuomen käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu vuosina 2014–2018 Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen alueella mukaisella ym-pärivuotisella tarkkailulla. Jatkuvatoiminen virtaamamittaus siirretään pinta-valutuskentän mittakaivolta kemikaloinnin jälkeiseen mittakaivoon siksi ai-kaa, kun kemikalointia käytetään.

Ympärivuotisen tarkkailun näytteenottotiheys ja analyysivalikoima

Kuukaudet Näytteitä1.1.–31.1. 1 krt/kkkevättulva (yleensä 1.4.–1.5;) 1 krt/ vko1.5. –31.12. 1 krt/ 2 vko

Näytteistä määritetään alla mainittu laaja analyysivalikoima talvella ja kevät-tulvakaudella joka toinen näytteenottokerta sekä kesällä ja syksyllä joka kol-mas näytteenottokerta. Muutoin määritetään perusanalyysivalikoima.

Laaja analyysivalikoima Perusanalyysivalikoima- Kiintoaine (menetelmä SS; F8; GVS) - Kiintoaine (menetelmä SS; F8; GVS)- Kemiallinen hapenkulutus (CODMn) - Kemiallinen hapenkulutus (CODMn)- Kokonaisfosfori (kok. P) - Kokonaisfosfori (kok. P)- Fosfaattifosfori (suod.) (PO4-P) - Kokonaistyppi (kok. N)- pH - pH- Kokonaistyppi (kok. N)- Ammoniumtyppi (NH4-N)- Nitraatti- ja nitriittitypen summa (NO2+3-N)- Rauta (Fe)

Kemiallisesta puhdistuksesta lähtevälle vedelle hakija on esittänyt seuraaviaenimmäispitoisuusrajoja:

Kiintoaine 12 mg/lKok. P 30 µg/lKok. N 1 600 µg/lCODMn 20 mg/l


Hakija ei ole esittänyt Vittassuon osalta fosforin poiston tehostamista koske-vaa suunnitelmaa. Hakemus on hyväksyttävä esitetyssä sisällössään.

Hakemuksesta tiedottaminen

Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla Huittisten kaupungissa 6.8.–5.9.2018 sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Kuulutus ja hakemuksentiivistelmä sekä keskeisimmät hakemusasiakirjat on julkaistu internetissäaluehallintoviraston Lupa-Tietopalvelussa.

26 (43)

Aluehallintovirasto on pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnon-varat -vastuualueelta ja kalatalousviranomaiselta, Huittisten kaupungilta,sekä Huittisten kaupungin ympäristöviranomaiselta ja terveydensuojeluvi-ranomaiselta.

Lausunnot 1) Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ym-päristö ja luonnonvarat -vastuualue on antanut seuraavan lausunnon.

Vesistövaikutukset ja vesienhoidon tavoitteet

Purkuvesistö Sammaljoki muuttuu alaosastaan Sammunjoeksi ja yhtyy Ko-kemäenjoen yläosaan. Ekologisessa luokittelussa keskisuurten kangasmai-den jokien pintavesityyppiin kuuluvan Sammaljoen/Sammunjoen tila on ar-vioitu tyydyttäväksi.

Tila-arvio antaa liian hyvän kuvan joen tilasta, sillä Iuokitteluun käytetyistämuuttujista pohjaeläimet ovat epäherkkiä veden kohonneille ravinnepitoi-suuksille. Vedenlaadun muuttujista kokonaisfosforipitoisuus osoittaa sen si-jaan huonoa ja kokonaistyppipitoisuus välttävää tilaa. Edellisellä luokittelu-kaudella 2006–2012 joen pintaveden keskimääräinen fosforipitoisuus oli 86µg/l ja typpipitoisuus 1 858 µg/l. Vastaavasti jaksolla 2012–2017 kokonais-fosforipitoisuus on ollut 82 µg/l ja kokonaistyppipitoisuus 1 420 µg/l. Pinta-veden keskimääräinen fosforipitoisuus on pysynyt lähes samana verrattunaedelliseen Iuokittelukauteen ja vaikka typpipitoisuus on laskenut, vastaa seyhä välttävää tilaa. Ekologisesti hyvässä tilassa olevassa keskisuuressa tur-vemaiden joessa kokonaisfosforipitoisuuden tulisi olla enintään 35 µg/l jakokonaistyppipitoisuuden enintään 800 µg/l.

Kokemäenjoen alaosan–Loimijoen osa-alueen pintavesien toimenpideohjel-massa vuosille 2016–2021 on esitetty, että Sammunjoen alueella vesistöönkohdistuvaa ravinnekuormitusta tulee vähentää yli 50 % nykyisestä, jottahyvä ekologinen tila voitaisiin saavuttaa. Myös Kokemäenjoen vesistöalu-eella toimenpideohjelma esittää 10–30 % ravinnekuormituksen vähentämis-tavoitetta parhaan saavutettavissa olevan ekologisen tilan saavuttamiseksi.

Hakemuksen mukaan Nanhiansuon ja Vittassuon bruttokuormitus Sammun-jokeen kasvaa. Kuormituksen lisääminen Sammunjoessa on ristiriidassa ve-sienhoidon tavoitteiden kanssa, joiden mukaan kuormitusta pitäisi selvästivähentää nykyisestä tasostaan.

Lupamääräysten muuttaminen ja vesienkäsittelyn tehostaminen

Hakemuksessa ei ole esitetty varsinaisia toimia vesienkäsittelyn tehosta-miseksi, joita tulisi tehdä aivan ensisijaisesti, varsinkin jos alapuolinen ve-sistö ei ole vielä hyvässä tilassa. Suurin ongelma alueella vaikuttaa olevanNanhiansuon pintavalutuskenttä 1, jossa fosforin puhdistusteho on ollutheikko.

27 (43)

Laajennusaluetta varten on Iupamääräysten mukaisesti rakennettu oma pin-tavalutuskenttä 3, joka on valmistunut 16.10.2015 ja jonka elinkeino-, lii-kenne- ja ympäristökeskus on 3.11.2015 tekemällään tarkastuksella hyväk-synyt. Lupapäätöksen mukaan rakenteiden tuli olla valmiit käyttöönotetta-viksi 1.5.2016. Laajennusalue, yhteensä 26,9 ha, on otettu käyttöön vuoden2016 aikana. Laajennusosan vaikutus puhdistustuloksiin on ilmeinen ja tu-lee ottaa huomioon. Vuosina 2014 ja 2015 ennen Iaajennusosan käyttöön-ottoa fosforin puhdistustehokkuus on ollut yli 60 %. Viimeisen raportointivuo-den 2017 päästötarkkailun tulosten perusteella puhdistustehokkuus näyttääolevan hyvin riippuvainen virtaamasta ja vuodenajasta. Mikäli kohtuullisensuuria virtaamia sattuu talviajalle, voi puhdistustehokkuus laskea jopa nega-tiiviseksi.

Päästö-/kuormitustarkkailulla pitäisi selvittää erityisesti lähtevän veden pitoi-suuksia tai mikäli reduktiovaatimusten asettaminen katsotaan tarpeelliseksi,tulisi näytteenotolla selvittää ja tarkastella tuotantoalueen kaikkien vesien-käsittelyjärjestelmien kokonaistehoa eikä vain tehostettujen vesienkäsittely-rakenteiden kuten pintavalutuskentän tai muun yksittäisen rakenteen tehoa.Tulevan veden näyte pitäisi periaatteessa ottaa sarkaojasta tai sarkaoja-al-taasta eikä juuri ennen pintavalutuskenttää tai muuta tehostettua vesienkä-sittelyjärjestelmää.

Mikäli tehostetulle rakenteelle tulevan veden Iaatu on riittävän hyvä, saattaareduktioiden saavutettavuus olla huomattavan vaikeaa tai jopa mahdotonta.

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on viitannut edellä esitettyyn koh-taan Vesistövaikutukset ja vesienhoidon tavoitteet ja katsonut, että Nanhi-ansuon ja Vittassuon sijainti, tähän mennessä toteutuneet ja toteutumattajääneet puhdistustehot sekä vastaanottava vesistö huomioon ottaen, haki-jan esittämiä pitoisuusraja-arvoja ei voida sellaisenaan hyväksyä, vaanIähtevän veden pitoisuuksien raja-arvojen tulisi olla huomattavasti tiukem-mat.

Lupamääräyksiä tarkistettaessa reduktiovaatimusten rinnalle olisi suotavaaasettaa valinnaiset pitoisuusvaatimusrajat ja huomioon ottaen edellä esitetytseikat ja vaatimukset. Hakijan tulee ensisijaisesti teettää suunnitelmat ve-sienkäsittelyn parantamiseksi esimerkiksi lisäämällä allastuksia ja virtaa-mansäätöpatoja ennen pintavalutuskenttää, jotta virtaamapiikkejä saadaanvähän tasattua. Toiminnanharjoittajan tulisi harkita myös mahdollista maa-suodatinallas- tai vastaavaa rakennetta sijoitettavaksi pintavalutuskentäntäydennysrakenteeksi. Sellainen on toteutettu Lammisuo–Välisuo–Kahalan-suolla vuoden 2018 aikana ja hyväksytty Varsinais-Suomen elinkeino-, lii-kenne- ja ympäristökeskuksen tarkastuksella. Kyseinen maasuodatinra-kenne on Vapo Oy:n Clean Waters -yksikön suunnittelema ja siinä käytettysuodatinmateriaali on TOP-16. Tiettävästi myös kipsiä on kokeiltu esimer-kiksi metsätalouden pintavalutuskentälle fosforin pidätyskyvyn paranta-miseksi.

Edellä esitetyt seikat tulee vesienhoidon tavoitteiden saavuttamiseksi ottaahuomioon Iupamääräysten muutosta harkittaessa.

28 (43)

2) Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kala-talousviranomainen on viitannut aiemmin antamaansa lausuntoon koskienNanhiansuon ja Vittassuon turvetuotannon ympäristöluvan lupamääräystentarkistamista, laajennusaluetta ja toiminnan aloittamista muutoksenhaustahuolimatta ja on katsonut, ettei hakijan esitystä alhaisemmiksi puhdistuste-hovaatimuksiksi tule hyväksyä Sammunjoen kalastolle aiheutuvien haittojenmahdollisen voimistumisen vuoksi. Hakijan tulee käyttää kuivatusvesienpuhdistuksessa parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja harjoittaa turvetuotan-nossa ympäristön kannalta parhaita käytäntöjä. Mikäli voimassaolevia lupa-määräyksen 3 mukaisia puhdistustehovaatimuksia ei ole mahdollista täyttääja hakijan esitys uusiksi puhdistustehovaatimuksiksi hyväksytään, tulee ha-kijalle määrättyä vuosittaista 2 000 euron suuruista kalatalousmaksua vas-taavasti korottaa.

3) Huittisten kaupungin ympäristö- ja rakennuslautakunta on todennut,että hakemuksessa esitetyillä toimenpiteillä Nanhiansuon pintavalutuskent-tien toimivuutta ja vesienkäsittelyn tehoa pystytään parantamaan. Ferrisul-faatin käytön aikana tulee seurata sen vaikutusta käsitellyn veden happa-muuteen. Suon kuivatusvesien pH on luontaisesti alhainen ja ferrisulfaatinkäyttö saostuskemikaalina saattaa edellyttää käsitellyn veden pH:n nostoa.Vesieliöstö kärsii pH:n Iaskusta ja vähäisetkin muutokset ennestään happa-missa vesissä ovat haitallisia. Ympäristöluvan lupamääräyksen 3 tulee jät-tää maininta: Vesienkäsittelyssä on pyrittävä mahdollisimman hyvään puh-distustulokseen.

Lupamääräyksen muuttaminen lähtevän veden pitoisuuksia painottavaksitai pitoisuudet huomioon ottavaksi on hyväksyttävä muutos. Kuivatusvesienmäärään ei virtaamien tasaamisen lisäksi toiminnassa voida vaikuttaa.Vaikka Iupamääräyksen voi täyttää pitoisuusvaatimuksen saavuttamisellatai reduktiovaatimuksen saavuttamisella, tulee Iupamääräyksessä ainakinkokonaisfosforin osalta määrätä reduktion vähimmäisarvo.

Sammunjoen valuma-alueen kokoon nähden Nanhiansuon ja Vittassuonturvetuotannon vaikutus joen vedenlaatuun on vähäinen, mikäli pintava-lutuskentät ja vesienkäsittely toimivat häiriöttä hakemuksen mukaisella ta-solla.

Pintavalutuskentät ovat aluehallintoviraston aiemman päätöksen mukaanparasta käyttökelpoista tekniikkaa ja käytäntöä turvetuotannon vesien käsit-telyssä. Nanhiansuon ja Vittassuon tuotantoalueiden kokoon nähden pinta-valutuskentät ovat riittävän laajat.

Muistutukset ja mielipiteet

4) Tomi Rantanen (Rantasalo 102-434-7-23) on todennut, että Sammunjo-kea ei tule kuormittaa yhtään enempää ja lupia tulisi tiukentaa löysäämisensijaan. Luvat on aikanaan haettu epärealistisilla päästörajoilla.

Sammunjoki on selkeästi rehevöitynyt ja etenkin Nanhiansuon ja Vittassuonalapuolelta. Nanhiankosken alapuolella joki on lähes umpeen kasvanut.

29 (43)

Rehevöityminen korreloi selvästi turpeennoston kanssa. Joki on suoraan yh-teydessä Kokemäenjokeen ja jokeen kotiutuksella taimenella on erityinenarvo. Joki on kunnostettu ja siihen ollaan palauttamassa taimenta. Turve-kuormitus on viemässä kotiutukselta pohjan tai ainakin hankaloittamassasitä merkittävästi.

Vapo Oy on YVA-selvityksissä tiennyt, etteivät päästörajat tule toteutumaan,minkä vuoksi lupaa ei tule lieventää.

5) Juhani Norri (Takkula 102-434-1-147) on todennut, että erityisesti viidenviimeisen vuoden aikana Sammunjoki Takkulan alueella on rehevöitynytrunsaasti ja mataloitunut pienen virtauksen johdosta. Mahdollinen lisäkuor-mitus aiheuttaisi ylimääräistä rehevöitymistä ja joen umpeen kasvamista.

Hakijan vastine Aluehallintovirasto on 11.10.2018 varannut hakijalle tilaisuuden vastineenantamiseen lausunnoista, muistutuksesta ja mielipiteestä. Hakija on15.10.2018 toimittanut aluehallintovirastolle pyydetyn vastineen.

Lähtökohdat tehostamiselle

Nanhiansuon ja Vittassuon vuosien 2016 ja 2017 bruttokuormituksien yh-teisvaikutusten aiheuttamat pitoisuuslisät pisteessä Sammunjoen lasku Ko-kemäenjokeen ovat olleet:

Kiintoaine + 0,03 mg/lKokonaistyppi + 6 µg/lKokonaisfosfori + 0,4 µg/l

Voimassa olevan luvan reduktiovaateiden mukaisesti käsiteltyinä ne olisivatolleet:


Muutosvaateiden mukaan reduktio tai enimmäispitoisuusraja olisivat olleet

Kiintoaine + 0,07 mg/l + 0,04 mg/lKokonaistyppi + 8 µg/l + 7 µg/lKokonaisfosfori + 0,37 µg/l + 0,55 µg/l

Pitoisuuslisien suuruudet ja vaikutukset vedenlaatuun olisivat hyvin vähäisettarkastelupisteessä ja käytännössä merkityksettömät vesistön tilan kan-nalta.

Nanhiansuo ja Vittassuo sijoittuvat Sammaljoen alaosan alueelle (35.181),jonka 302,67 km2:n suuruisesta alasta pellot muodostavat noin 11 % (3 328ha) ja turvetuotanto noin 0,85 % (noin 268 ha). Muuta tuotantoa on noin 45ha:n alalla, joten kyseessä olevat alueet muodostavat kokonaisalasta noin

30 (43)

80 %. Nanhiansuon ja Vittassuon osuus on verrattain vähäinen, jolloin alu-eelta tulevan valunnan osuus jää vähäiseksi ja laimentuminen on tehokasta.Nanhiansuon ja Vittassuon kuivatusvesien aiheuttama teoreettinen nettopi-toisuuslisäys verrattain lähelle Nanhiansuon laskuojia olevalla SammaljoenPitkäkoskella Sammaljoen alaosan alueella (35.181), jonka alueelle Nanhi-ansuo ja Vittassuo sijoittuvat, vuoden 2016 keskivirtaamatilanteessa oli jo-kiveden kiintoaineeseen 0,13 mg/l, kokonaistyppeen 40 µg/l ja kokonaisfos-foriin 3,2 µg/l. Nanhiansuon pintavalutuskentältä 1 tarkkaillun lähtevän ve-den keskimääräiset pitoisuudet vuonna 2016 olivat kiintoainetta 12,0 mg/l,kokonaistyppeä 1 737 µg/l ja kokonaisfosforia 167 µg/l sekä vastaavat Vit-tassuolla 5,9 mg/l, 1 979 µg/l ja 118 µg/l.

Vuoden 2016 näytteentoton perusteella Sammaljoen keskimääräinen ve-denlaatu Pitkäkoskella oli: kiintoainetta 14,4 mg/l, kokonaistyppeä 1 383 µg/lja kokonaisfosfori 80 µg/l. Kun Vittassuon yläpuolisella pisteellä pitoisuudetolivat kiintoainetta 10,9 mg/l, kokonaistyppeä 1 160 µg/l ja kokonaisfosforia69 µg/l, suurentui jokiveden kiintoainepitoisuus 3,5 mg/l, kokonaistyppipitoi-suus 223 µg/l ja kokonaisfosforipitoisuus 11 µg/l Nanhiansuon ja Vittassuonosuus pitoisuusnousuihin on vähäinen ja vähenee entisestään Pitkäkoskenalapuolisella osuudella. Vähäisestä osuudesta Sammaljoen virtaamiin jaSammaljoen korkeista pitoisuuksista johtuen Nanhiansuon ja Vittassuon pi-toisuuslisävaikutukset jäävät vähäisiksi.

Nanhiansuon ja Vittassuon nykyisen suuruisten pitoisuuslisävaikutuksienpoistaminen tiukoin päästömääräyksin ei sanottavasti parantaisi Sammal-joen vedenlaatua Pitkäkosken tarkkailupisteessä eikä alemmalla jokiosuu-della.

Nanhiansuon ja Vittassuon sekä Hakasuon alapuoliset vesistöt ovat siinävedenlaadullisessa tilassaan, johon vain osaltaan ja kokoluokkaisesti vainedellä mainituissa määrin on vaikuttamassa turvetuotanto. Syyt vesienhoi-dolliseen tilanteeseen ovat pääosin muussa kuormituksessa ja keinot, joillatavoitteisiin voidaan pyrkiä, siihen liittyviä. Näin ollen turvetuotanto ei vaa-ranna vesienhoidon tavoitteiden saavuttamista.

Vastine lausuntoihin

Hakija on viitannut Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristö-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen 1) ja kalatalousvi-ranomaisen 2) lausuntoihin Nanhiansuon ja Vittassuon nykyisen vesistö-kuormituksen, Sammal- ja Sammunjoen rehevöitymisen syiden sekä ve-sienhoidollisten tavoitteiden saavuttamiseen liittyvien eri seikkojen osaltaedellisessä kappaleessa lausuttuun.

Vittassuon osalta kuormitus hakemuksen hyväksymisen johdosta ei -suu-rentuisi nykyisestään. Nanhiansuon osalta asiassa on kysymys pintava-lutuskentän 1 kautta johdettavien vesien puhdistamisesta, puhdistuksen ke-miallisesta tehostamisesta ajaksi, jonka aikana kenttä saavuttaa tarpeellisen

31 (43)

toimintakyvyn, ja kentän sen jälkeisistä pintavalutukselle asetettavista pääs-tömääräyksistä. Lausunnoissa ei ole huomioitu edellä mainitun välivaiheenkemiallisen puhdistuksen merkitystä lähtevälle kuormitukselle. Hakija on il-maissut olevansa samaa mieltä siitä, että puhdistuksen lopputulokseen vai-kuttavat kaikki puhdistukseen osallistuvat rakenteet ja että sillä voi olla vai-kutuksensa alimmalla rakenteella saavutettavaan puhdistuksen lopputulok-seen tehon ja Iähtevän veden laadun osalta. Mikäli elinkeino-, liikenne- jaympäristökeskus on tarkoittanut vaatia asetettavaksi voimassa olevan luvanmukaisilla puhdistustehoilla saavutettavissa olevat enimmäispitoisuusrajat,tilanne olisi saman hakemusta vireillepantaessa. Hakemusta koskeville alu-eille on rakennettu lausunnossa vaaditut sarkaojarakenteet, virtaamansää-töpadot ja laskeutusaltaat voimassa olevan luvan edellyttäminä. Nanhian-suon tilanteessa ei ole tarkoituksenmukaista kokeilla kalvosuodatusta taimaa- ja metsätaloudessa kokeiluvaiheessa olevia ratkaisuja. Hakijan mu-kaan ei ole syytä kalatalousmaksun korottamiseen ja on päinvastoin katso-nut, että perusteet sen tilapäiseen alentamiseen ovat olemassa. Hakija onilmoittanut, että ei kuitenkaan vaadi sitä.

Hakija on todennut Huittisten kaupungin ympäristö- ja rakennuslauta-kunnan 3) lausunnosta, että hyvistä laimentumisolosuhteista (vähäinen va-luma-alueosuus ja vähäinen osa Nanhiansuon tuotantoalaa) johtuen kemi-allisesta puhdistuksesta lähtevälle vedelle ei ole tarpeen määrätä pH-sää-töä. Hakijalla ei ole ollut huomautettavaa lausunnosta.

Hakija on todennut, että muistuttajan 4) kiinteistö sijaitsee noin 3,5 km (las-kuojan osuus noin 1,2 km) alavirtaan Vittassuon pintavalutuskentältä Nan-hiansuon laskuojien yläpuolisella jokiosuudella.

Hakija on todennut, että mielipiteen esittäjän 5) kiinteistö rajautuen Sam-munjokeen sijaitsee noin 4,2 km alavirtaan Nanhiansuon alimmasta purku-paikasta Sammaljokeen. Alapuolista jokiosuutta ennen yhtymäkohtaa Koke-mäenjokeen on noin 2,9 km. Nanhiansuon ja Vittassuon yhteisvaikutuksetmielipiteen esittäjän kiinteistön kohdalla ovat hyvin lähellä vastineen ensim-mäisessä kappaleessa esitettyä.

Hakemus koskee Nanhiansuon kuivatusvesien puhdistuksen tehostamistapintavalutuskentälle 1 johdettavien vesien osalta siltä ajalta, joka on tarpeenkentän toimintakyvyn parantumiseksi. Sen jälkeiselle pintavalutusajalle esi-tetyt päästömääräykset ovat riittävät eikä Vittassuon osalta ole tarvetta te-hostamiseen. Vittassuon osalta kysymys on siitä, että päästömääräys puh-distustehosta kokonaisfosforin osalta on asetettu liian tiukaksi ja varsinai-sesti vain siihen on haettu muutosta. Muutoksen tekemisen johdosta Vittas-suon alueelta lähtevä kuormitus ei suurentuisi nykyisestä.

Sammal- ja Sammunjoen rehevöitymisen syiden osalta hakija on viitannutvastineensa ensimmäisessä kappaleessa esittämäänsä.

Hakija ei ole esittänyt asetettavaksi voimassa olevan luvan mukaisia pääs-tömääräyksiä. Vittassuon osalta ne eivät olisi täyttyneet vuosien 2007–2012keskimääräisten tulostenkaan mukaan. Tuolloin niiden ei voi olettaa

32 (43)

täyttyvän nykyiselläänkään, koska pintavalutuskenttä on asianmukaisestirakennettu ja kunnossapidetty. Haettu 15 %:n muutos puhdistustehoon eiole suuri ja varsinkaan ottaen huomioon sen vaikutus fosforin pitoisuusli-sään jokivedessä muun muassa laimentumisolosuhteista johtuen.

Lausunnot tehostamissuunnitelmasta

Aluehallintovirasto on 11.10.2018 pyytänyt Varsinais-Suomen elinkeino-,liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat-vastuualueen ja kalatalousviranomaisen näkemystä hakijan 23.5.2018toimittamaan täydennykseen vesienkäsittelyn tehostamissuunnitelmaksi.

1) Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ym-päristö ja luonnonvarat -vastuualue on todennut hakijan esittämän täy-dennyksen osalta, että kuten se on aiemmin lausunnossaan todennut, ala-puolinen Sammaljoen vesistö on tyydyttävässä tilassa. Hyvän tilan saavut-taminen vaatii kuormituksen vähentämistä kaikilla sektoreilla. Pintavalutus-kentän 1 fosforin puhdistustehon määräystä ei tule laskea hakijan esittä-mällä tavalla. Hakemuksen täydennyksessä esitetyt keinot puhdistuksen te-hostamiseksi ovat asiallisia ja niillä todennäköisesti saavutetaan merkittäväparannus lähtevän veden fosforikuormituksen osalta.

Hakijan esittämät lähtevän veden raja-arvot ovat periaatteessa riittävät,mutta fosforin raja-arvon on huomattavan alhainen aikaisemmin esitettyynverrattuna. Mikäli esitettyä raja-arvoa ei kuitenkaan pystyttäisi saavutta-maan, jäävät uudetkin lupamääräykset lähtevän veden siltä osin (esimer-kiksi kokonaisfosfori) täyttymättä.

Lausunnossa on todettu, että täydennyksen asiateksti on hieman epäloo-gista ja osin ristiriitaista:

- Esitettyjen raja-arvojen osalta jää hieman epäselväksi, mitkä ovat ve-denlaadun lopullisia tavoitearvoja ja mitkä väliaikaisia. Samassa hake-muksessa on esitetty kemiallisesta eli kaksoiskäsittelystä luopumista jokahden vuoden käyttöjakson jälkeen.

- Mikäli kaksoiskäsittelystä jatkossa luovutaan, saattaa tavoitearvojensaavuttaminen vaarantua entisestään.

- Hakemuksen täydennyksessä on esitetty kahdenlaisia lähtevän vedenraja-arvoja, mutta ei valinnaisia reduktioita kuten alkuperäisessä hake-muksessa.

- Hakijan käsityksen mukaan pintavalutuskenttä on mahdollista saada toi-mintakyvyltään sellaiseksi, että se vastaisi edustavien kenttien mukaistalähtevän veden keskimääräistä laatua luokkaa: kiintoaine 5 mg/l, koko-naisfosfori 100 µg/l ja kokonaistyppi 1 800 µg/l. Nämä arvot lienevät tul-kittavissa Vapo Oy:n esitykseksi uusiksi raja-arvoiksi tilanteessa, jolloinkemikaloinnista eli kaksinkertaisesta puhdistuksesta on luovuttu.

33 (43)

- Täydennyksessä on esitetty kemiallisesta puhdistuksesta lähtevälle ve-delle enimmäispitoisuusrajoja seuraavasti: kiintoaine 12 mg/l, kokonais-fosfori 30 µg/l ja kokonaistyppi 1 600 µg/l ja CODMn 20 mg/l.

Lausunnossa on todettu kahden vuoden aikajakson olevan kaksoiskäsitte-lyn osalta liian lyhyt. Luotettavien tulosten saavuttaminen ei ehkä onnistueikä pintavalutuskentän stabiliteettia välttämättä saavuteta niin lyhyellä ai-kajaksolla. Muutoinkaan kyseisen käsittelyjakson pituuden määritteleminenlupamääräyksissä ei ole tarpeen.

Tällä hetkellä Nanhiansuon ja Vittassuon turvetuotantoalueet kuuluvat elin-keino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen tekemän riskikartoituksen perus-teella valvontaluokkaan VL3, jonka perusteella tuotantoalueen määräaikais-tarkastus tehdään kolmen vuoden välein. Määräaikaistarkastuksella selvite-tään vesienkäsittelyrakenteiden toimivuutta, käsitellään tarkkailutuloksia jatarkastellaan saavutettuja reduktioita tai lähtevän veden pitoisuuksia lupa-ehtoihin verrattuna.

Lausunnossa on esitetty, että mahdollista ja Varsinais-Suomen elinkeino-,liienne- ja ympäristökeskuksen harkinnanvaraista kuivatusvesien kaksois-käsittelystä luopumista voidaan harkita aikaisintaan seuraavan tai sitä seu-raavan määräaikaistarkastuksen yhteydessä riippuen siitä, millaiset puhdis-tustulokset järjestelmillä on saavutettu.

Edellä esitetyn perusteella lausunnossa on todettu, että esitettyä näytteen-ottotiheyttä ja analyysivalikoimaa voidaan pitää riittävinä, mutta molemmillatehostetuilla vesienkäsittelyrakenteilla, pintavalutuskentällä 1 ja kemiallisellakäsittelyrakenteella tulee olla oma lähtevän veden mittauspiste, jotta lähte-vän veden laatu voidaan kummankin rakenteen osalta luotettavasti selvittääja perustellusti harkita mahdollista kaksoiskäsittelystä luopumista tulevai-suudessa. se on ilmeisesti ollut myös hakijan ajatus, koska täydennyksenliitekartoissa esiintyy kaksi erillistä mittakaivoa MK1 (pintavalutuskenttä 1) jaMK4 (kemiallinen käsittelyrakenne). Liitekartoista ei selviä kuitenkaan tule-van veden mittakaivon sijainti. Selkeä esitys tai selostus näiden rakenteidenosalta puuttuu myös asiatekstistä.

Mikäli käyttöön otetaan kemikalointi, on lähtevälle vedelle annettava pH-arvo, jota ei saa alittaa. Lausunnossa on suositettu pintavalutuksen (PVK1)lähtevän veden raja-arvoiksi eli tavoitearvoiksi sen jälkeen, kun mahdolli-sesti on luovuttu kemiallisesta puhdistuksesta seuraavia raja-arvoja: kiinto-aine 8 mg/l, kokonaisfosfori 100 µg/l ja kokonaistyppi 1 800 µg/l

Lupamääräyksiä tarkistettaessa pitoisuusvaatimusrajojen rinnalle olisi suo-siteltavaa asettaa myös valinnaiset reduktiot, mutta edellä esitetyt seikat javaatimukset huomioon ottaen.

Mikäli kemiallisesta jälkipuhdistuksesta luopuminen myöhemmin katsotaanperustelluksi, tulee virtaamamittausta kuitenkin jatkaa.

34 (43)

Rakennettavaksi suunnitellut rakenteet (kemikaloinnin selkeytysallas,pumppaamo, P3 sekä mittakaivo, MK4) tulee myös säilyttää ja jatkossakinpitää toiminnassa huolimatta siitä, vaikka kemikaloinnista jossain vaiheessaluovuttaisiin. Viipymäaika altaalla on merkittävän pitkä, ja se toiminee itses-säänkin hyvänä laskeutus-/jälkiselkeytysaltaana ja virtaamia tasaavana ra-kenteena.

Edellä esitetyt seikat tulee ottaa huomioon lupaehtojen muutosta harkitta-essa vesienhoidon tavoitteiden saavuttamiseksi.

2) Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kala-talousviranomainen on todennut, että ympäristö ja luonnonvarat-vastuualueen tehtävänä on arvioida, onko vesienkäsittelyn tehostamis-suunnitelma asianmukainen ja käytetäänkö tuotantoalueella sen toteutu-essa parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Kalatalousviranomainen ei hoidaturvetuotantoalueiden valvontaakaan eikä senkään vuoksi ole niin hyvin pe-rillä turvetuotantoalueiden vesienkäsittelystä.

Hakijan vastine tehostamissuunnitelmasta annettuun lausuntoon

Aluehallintovirasto on varannut hakijalle tilaisuuden vastineen antamiseenVarsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö jaluonnonvarat -vastuualueen lausuntoon hakijan täydennyksen johdosta.Vapo Oy on 16.11.2018 toimittanut aluehallintovirastolle vastineen.

Hakija on uudistanut asiassa aikaisemmin lausumansa ja todennut, että ko-konaiskuormituksen määrään nähden yhden vähäisen lähteen kuormituk-sen pienentämisellä ei ole mahdollista saavuttaa niitä tavoitteita, joihin pyr-kimisen syyt pääasiallisesti johtuvat muusta kuin mainitun lähteen kuormi-tuksesta. Kysymys lienee jo luontaisesti rehevästä vesistöalueesta ravin-teikkaasta maaperästä johtuen, joka asettaa reunaehtoja tavoitteiden saa-vuttamiselle. Tämä on otettava huomioon myös Nanhiansuon ja Vittassuonosalta, joilla toiminta on yksinomaan turvekerroksen hyödyntämistä. Laaja-mittaisessa maataloudessa on tarpeen käyttää lisäravinteita riittävän suu-rien satomäärien saavuttamiseksi.

Viimeaikaiseen lupakäytäntöön nähden hakijan kokonaisfosforia koskevapuhdistustehovaatimus ei ole alhainen. Voimassa olevan luvan tiukkojenpuhdistusvaatimusten pysyttäminen tai vain vähäinen alentaminen, mitäelinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus tarkoittanee, ei parantaisi toiminnanjatkamismahdollisuuksia.

Täydennys ei ole miltään osin ristiriidassa tai epälooginen alkuperäisen ha-kemuksen kanssa eikä epäselvä. Kemiallisen käsittelyn ajalle on täydennyk-sessä esitetty enimmäispitoisuusrajat eikä tuolle ajalle ole esitetty sen ylä-puoliselle pintavalutukselle päästömääräyksiä lainkaan. Tuolloin seurataanja dokumentoidaan kentän puhdistustehon ja lähtevän vedenlaadunparan-tumista. Mitään tavoitearvoja kummallekaan rakenteelle ei ole esitetty. Kunpintavalutuskentällä saavutetaan riittävän hyvä puhdistustaso, ei kaksois-käsittely kemiallinen puhdistus säilyttäen ole tarpeellista. Pintavalutusken-

35 (43)

tän katsotaan saavuttavan riittävän hyvän toimintakyvyn, kun se on kahtenaperäkkäisenä vuotena saavuttanut muutosvaatimuksessa esitetyt puhdis-tusvaatimukset. Täydennyksessä ja hakemuksessa on vertailulukuina tuotuesiin edustavien kenttien suureita, joihin pääsemiseen ei ole katsottu Nan-hiansuon pintavalutuskentällä 1 olevan mahdollisuuksia. Kun koko toiminta-ja lähiympäristöä vesistöineen kuvaa rehevyys, ei pintavalutuskenttä1 voimuuttaa tilannetta muuksi. Hakemusta alkuperäisessä muodossaan ei olemuutettu.

Kaksoiskäsittelyn kokonaisajaksi ei ole ilmoitettu kahta vuotta, vaan koko-naisaika on minimissään kaksi vuotta, mikäli pintavalutuskenttä 1 samanjak-soisesti saavuttaa muutosvaatimuksessa esitetyn puhdistustason. Tässävaiheessa on tarpeetonta arvioida kaksoiskäsittelyn kestoa. Pintavalutus-kentän 1 kahden kalenterivuoden pituinen jakso, jolla se on saavuttanutmuutosvaatimuksessa esitetyn puhdistustason, on katsottava osoittavan toi-mintakyvyn vakiintumisen. Hakijan velvollisuudeksi on asetettu rakenteidentoimintakyvyn seuranta ja tarpeellinen raportointi. Hakemukseen annetta-vassa päätöksessä on yksiselitteisesti kalenterivuotisiin aikajaksoihin perus-taen määrättävä milloin kaksoiskäsittely voidaan lopettaa, mikä on hyväksy-tettävä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen tarkkailutuloksiin perus-taen.

Rakenteiden toimintakyvyn mittaamista koskeva hakijan esitys on asianmu-kainen. Mittakaivojen sijoituspaikka on kummankin rakenteen ala- eli pois-topäässä. Vähäisestä valuma-alueosuudesta johtuvasta tehokkaasta lai-mentumisesta johtuen hakija ei ole esittänyt pH-rajaa, eikä näe raja-arvonasettamista edelleenkään tarpeellisena. Nanhiansuon olosuhteisiin nähdentiukkojen tavoitearvojen ja useanlaisten päästömääräysten asettaminen pin-tavalutuskentän 1 puhdistukselle on hakijan käsityksen mukaan epätarkoi-tuksenmukaista. Hakija on esittänyt puhdistustehoa ja enim-mäispitoisuus-rajoja toisilleen vaihtoehtoisina.

Voimassa olevan ympäristöluvan mukaisesti vesienkäsittelyrakenteelta las-kuojaan johdettavaa lähtevän veden virtaamaa mitataan jatkuvatoimisestiympäri vuoden. Virtaamanmittaus tapahtuu vesienkäsittelyrakenteen purku-pisteellä sijaitsevasta mittakaivosta laskuojaan johdettavista vesistä.

Hakijan käsityksen mukaan, kun pintavalutuksella on saavutettu puhdistus-taso, kemiallisen käsittelyn rakenteiden säilyttäminen ja niiden muu kuin ke-miallisessa puhdistuksessa käyttö ei ole tarpeen kemiallisen puhdistuksenpäätyttyä. Tekniset rakenteet (pumppaamo P3, kemikaalisäiliö ja sen syöt-tölaitteet sekä mittakaivo MK4) tullaan hyödyntämään turvetuotannonmuissa kohteissa. Selkeytysallas tullaan tyhjentämään hallitusti pintava-lutuskentän kautta.

TÄYDENNYS Hakija on 15.11.2019 toimittanut vuosien 2018 ja 2019 päästötarkkailutark-kailutietoja pintavalutuskenttien toiminnasta. Tiedot on esitetty ratkaisun pe-rusteluosassa.

36 (43)

MERKINTÄ Aluehallintovirasto on tänään antamallaan päätöksellä nro xx/2019 (dnroESAVI/6945/2019) hylännyt Vapo Oy:n esityksen Nanhiansuon turvetuotan-toalueen pintavalutuskentän 3 kuivatusvesien vesienkäsittelyn tehostami-sesta kemiallisella käsittelyllä ja muuttanut Etelä-Suomen aluehallintoviras-ton Nanhiansuon ja Vittassuon turvetuotantoa koskevan ympäristölupapää-töksen nro 215/2014/2 lupamääräyksiä 3 ja 4 Nanhiansuon ja Vittassuonturvetuotannon osalta.

ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU

Asiaratkaisut


Aluehallintovirasto hylkää Vapo Oy:n suunnitelman, joka koskee Nanhian-suon pintavalutuskentältä 1 poisjohdettavien vesien kemiallista lisäkäsitte-lyä.

Aluehallintovirasto hyväksyy tehostamissuunnitelman siltä osin kuin siinä onkysymys Nanhiansuon pintavalutuskentän 1 toimintakyvyn parantamiseksitehtävistä toimenpiteistä kuten ojatukosten tekemisestä.

Lupamääräysten 3 ja 4 muuttaminen

Aluehallintovirasto muuttaa Nanhiansuon ja Vittassuon turvetuotantoa kos-kevan ympäristölupapäätöksen nro 215/2014/2 lupamääräyksiä 3 ja 4 jäl-jempänä esitetyllä tavalla.

Lupamääräystä 3 muutetaan siten, että kokonaisfosforin vähimmäispoisto-tehon on oltava 35 %. Kun otetaan huomioon, että Nanhiansuon pintava-lutuskentän 2 puhdistustehot pysyvät ennallaan ja että samaan aikaan an-nettavassa päätöksessä nro 481/2019 samaan lupamääräykseen on tehtymuutos, lupamääräys 3 kuuluu seuraavasti:

3. Nanhiansuon pintavalutuskentillä 1 ja 3 sekä Vittasuon pintavalutusken-tällä 1 on saavutettava vuosikeskiarvoina laskettuina vähintään seuraavatpuhdistustehot:

Puhdistusteho

Kiintoaine 50 %Kokonaisfosfori 35 %Kokonaistyppi 20 %

37 (43)

Nanhiansuon pintavalutuskentällä 2 on saavutettava seuraavat puhdistus-tehovaatimukset:

Puhdistusteho

Kiintoaine 50 %Kokonaisfosfori 50 %Kokonaistyppi 20 %

Lupamääräykseen 4 lisätään sanat ”vuodesta 2020 alkaen”. Määräys kuu-luu muutettuna seuraavasti:

4. Jos pintavalutuskentän puhdistusteho ei tarkkailun perusteella täytä vuo-desta 2020 alkaen puhdistustehovaatimuksia, luvan saajan on välittömästiryhdyttävä toimenpiteisiin puhdistustehon parantamiseksi ja ilmoitettavatehtävistä toimenpiteistä kirjallisesti elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuk-selle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Jos puhdistusteho on seu-raavanakin vuonna tehovaatimuksia pienempi, luvan saajan on toimitettavasitä seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä aluehallintovirastollevesienkäsittelyn tehostamista koskeva suunnitelma, jonka perusteella alue-hallintovirasto voi muuttaa tai täsmentää lupaa ja lupamääräyksiä.

RATKAISUN PERUSTELUT


Vittassuon pintavalutuskenttä 1 ja Nanhiansuon pintavalutuskenttä 1 eivätole toimineet fosforin poiston osalta siten kuin Etelä-Suomen aluehallintovi-raston antamassa päätöksessä nro 215/2014/2 edellytetään. Lupamääräyk-sen 4 perusteella luvan saajan oli 28.2.2018 mennessä toimitettava aluehal-lintovirastolle vesienkäsittelyn tehostamista koskeva suunnitelma, jonka pe-rusteella aluehallintovirasto voi muuttaa tai täsmentää lupaa ja lupamää-räyksiä.

Vapo Oy on toimittanut aluehallintovirastolle Nanhiansuon pintavalutusken-tän 1 jälkeistä väliaikaista vesien kemiallista käsittelyä koskevan tehosta-missuunnitelman lähinnä fosforin poiston parantamiseksi, koska lupamää-räyksessä edellytetyt puhdistustehovaatimukset eivät ole tältä osin täytty-neet vuosina 2016 ja 2017. Vittassuon osalta hakija ei ole pitänyt tehosta-missuunnitelmaa tarpeellisena.

Vuoden 2018 talvella on Nanhiansuon pintavalutuskentän 1 ulkopuoleltatuoduilla maamassoilla rakennettu kolme uutta pengertä estämään oikovir-tausta ja jakamaan vedet tasaisemmin koko kentän alueelle. Tehostamis-suunnitelman mukaan pintavalutuskentän toimivuutta pyritään lisäksi paran-tamaan ojatukoksilla.

38 (43)

Asian käsittelyn aikana on saatu lisätietoa molempien pintavalutuskenttientoimivuudesta hakijan 15.11.2019 toimittamista päästötarkkailutuloksistaajanjaksolta 1.1.2018–30.9.2019.

Nanhiansuon pintavalutuskentän 1 puhdistusteho on vuosina 2016–2019 ol-lut kiintoaineen osalta keskimäärin 80 %, kokonaisfosforin osalta 36 % jakokonaistypen osalta 36 %. Puhdistusteho on parantunut hitaasti koko ajan,vaikka vuoden 2018 tuloksia on ilmeisesti heikentänyt talvella tehty kunnos-tus. Puhdistustulokset olivat 25.1.–25.2.2018 negatiivisia kiintoaineen ja ra-vinteiden osalta. Nanhiansuon pintavalutuskentältä 1 lähtevän veden reduk-tiot ja ainespitoisuudet käyvät ilmi taulukosta 11.

Taulukko 11. Nanhiansuon pintavalutuskentän 1 toimintateho vuosina1.1.2016–30.9.2019.

VuosiKiintoainepitoisuus Kokonaisfosfori Kokonaistyppi

Reduktio%

Pitoisuusmg/l

Reduktio%

Pitoisuusµg/l

Reduktio%

Pitoisuusmg/l

2016 77 11,1 37 157 30 1 766l2017 72 12,5 32 160 32 1 6892018 85 6,4 30 337 41 1 7322019 88 2,7 42 220 42 1 302

Myös Vittassuon pintavalutuskentän 1 toimintateho on erityisesti fosforinosalta parantunut merkittävästi. Vuosina 2016–2019 pudistusteho on ollutkiintoaineen osalta keskimäärin 74 %, kokonaisfosforin osalta 40 % ja koko-naistypen osalta 25 %. Fosforin osalta puhdistusteho on vuonna 2019 ollutjo nykyisen luvan mukainen eli yli 50 %. Vittassuon pintavalutuskentältä 1lähtevän veden reduktiot ja ainespitoisuudet käyvät ilmi taulukosta 12.

Taulukko 12. Vittassuon pintavalutuskentän 1 toimintateho vuosina1.1.2016–30.9.2019.

VuosiKiintoainepitoisuus Kokonaisfosfori Kokonaistyppi

Reduktio%

Pitoisuusmg/l

Reduktio%

Pitoisuusµg/l

Reduktio%

Pitoisuusmg/l

2016 71 6,4 27 121 25 1 9952017 69 5,1 39 79 30 1 8342018 77 5,2 41 124 31 1 9312019 77 6.9 54 125 13 1 449

Uusimpien tarkkailutietojen perusteella Nanhiansuon pintavalutuskentällä 1käsiteltyjen vesien väliaikaiseksi tarkoitettua veden kemiallista lisäkäsittelyäei ole tarpeen toteuttaa parantuneen puhdistustehon vuoksi.

Vittassuon ja Nanhiansuon pintavalutuskenttien puhdistustehot ovat olleetkiintoaineen ja kokonaistypen osalta luvassa edellytettyä paremmat. Fosfo-rin osalta puhdistusteho on parantunut koko ajan. Kemikalointi vähentäisiveden fosforin ja humuksen määrää, mutta kemikaloinnin seurauksena pur-kuvesien aiheuttamasta jokiveden happamuuden ja rautapitoisuuden kas-vusta aiheutuisi muita haittoja. Ne voivat olla suuremmat kuin

39 (43)

fosforipitoisuuden ja COD-arvon laskemisesta saatava hyöty. Aluehallinto-viraston näkemyksen mukaan kemikalointi sopii vesienkäsittelyyn lähinnähankkeissa, joissa pintavalutukselle ei ole sopivaa paikkaa, joissa on mah-dollista neutraloida käsitelty vesi luetettavasti ja joissa purkuvesistön laime-nemisolot ovat hyvät. Vittassuon pintavalutuskentän 1 ja Nanhiansuon pin-tavalutuskentän 1 puhdistustulokset ovat koko ajan parantuneet, minkävuoksi vesienkäsittelyä ei ole tarkoituksenmukaista tehostaa kemikaloin-nilla. Vesien käsittelyn tehostamisen tarpeellisuutta on tarkasteltu jäljem-pänä lupamääräyksen 3 muuttamista koskevassa perustelussa.

Aluehallintovirasto pitää esitettyä tehostamissuunnitelmaa muilta osin riittä-vänä ottaen huomioon Nanhiansuon pintavalutuskentällä 1 tehdyt ja tehtä-viksi suunnitellut parannustoimet.

Lupamääräyksen 3 muuttaminen

Ympäristönsuojelulain (527/2014) 89 §:n 1 momentin mukaan toiminnanhar-joittaja voi hakea ympäristöluvan muuttamista.

Aiemmin Nanhiansuon pintavalutuskentän 1 ja Vittassuon pintavalutusken-tän 1 kuivatusvesien käsittelylle asetettua 50 %:n puhdistustehovaatimustafosforin osalta voidaan pitää liian tiukkana. Pintavalutuskentillä saavutetaanyleensä keskimäärin 50 %:n puhdistusteho, jolloin joka toisella pintavalutus-kentällä puhdistustulos on sitä heikompi ja joka toisella sitä parempi. Sitenlupaharkintaa tehtäessä ei ole ollut tiedossa sitä, millä teholla pintavalutus-kenttä toimii. Nykyisin annettavissa luvissa kokonaisfosforin osalta puhdis-tustehon on edellytetty olevan pääsääntöisesti 40 %. Kun otetaan huomioonkaikkien pintavalutuskenttien puhdistustulosten vaihteluväli sekä Nanhian-suon ja Vittassuon pintavalutuskentillä saavutetut puhdistustulokset, voi-daan hakijan esittämää 35 %:n puhdistustehoa fosforin osalta pitää tässävaiheessa parhaana jatkuvasti saavutettavissa olevana tuloksena. Molem-mat pintavalutuskentät ovat toimineet kiintoaineen ja typen poiston osaltaparemmin kuin mitä lupamääräyksen vähimmäisraja-arvot edellyttävät.Aluehallintovirasto on hylännyt hakemuksen siltä osin kuin se koskee vaih-toehtoisia pitoisuusraja-arvoja. Vaihtoehtoiset pitoisuusraja-arvot lieventäi-sivät lupamääräyksiä tarpeettomasti. Määrätyt puhdistusvaatimukset täyttä-vät parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimukset Nanhiansuon ja Vitta-suon turvetuotantoalueiden olosuhteissa.

Vesistöön kohdistuvien vaikutusten osalta aluehallintovirasto toteaa, ettäNanhiansuon ja Vittassuon vuosien 2016 ja 2017 bruttokuormituksien yh-teisvaikutusten aiheuttamat todetut pitoisuuslisät pisteessä Sammunjoenlasku Kokemäenjokeen ovat olleet seuraavat:


40 (43)

Kokemäenjoen−Saaristomeren−Selkämeren vesienhoitoalueen vesienhoi-tosuunnitelmaan liitetyn Pirkanmaan vesienhoidon toimenpideohjelmassavuosille 2016−2021 on esitetty, että vuoteen 2021 mennessä kaikille uusillatuotantoalueilla paras käyttökelpoinen tekniikka on ympärivuotinen pintava-lutus tai muu vähintään vastaavan tasoinen käsittely. Sammaljoen ekologi-nen tila välttävä ja Sammunjoen sekä Kokemäenjoen alaosan on tyydyttävä.Vesienhoidon tavoitteena on saavuttaa vesien vähintään hyvä tila vuoteen2021 mennessä. Aluehallintovirasto katsoo, että lupamääräysten 3 ja 4muuttaminen ei estä vesienhoidon tavoitteiden toteutumista.

Pintavalutuskenttien puhdistustehon paranemisen myötä vaikutukset ovatnykyisin pienemmät. Kun otetaan huomioon Nanhiansuon ja Vittassuon ym-päristön tila ja käyttö, turvetuotannosta ei voimassa olevan lupapäätöksennro 215/2014/2 eikä sen tällä päätöksellä ja päätöksellä nro 481/2019 muu-tetun lupamääräyksen 3 mukaisesti toimittaessa aiheudu yksin tai yhdessämuiden toimintojen kanssa sellaisia vaikutuksia, joilla olisi vaikutusta luvanvoimassaolon jatkumiselle. Lupamääräyksen muuttamisen seurauksena eiaiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai senvaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuh-teiden huonontumista tai yleiseltä kannalta tärkeän virkistys- tai muun käyt-tömahdollisuuden vaarantumista eikä eräistä naapuruussuhteista anne-tussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta.

Lupamääräykset 2, 4, 14, 15 ja 17

Lupamääräykseen 2 ei ole ollut tarpeen tehdä muutoksia, koska ratkaisunjohdosta ei ole tarpeen muuttaa vesien johtamisreittejä.

Lupamääräystä 4 on täsmennetty siten, että uusi tehostamissuunnitelma ontehtävä, jos 1.1.2020 jälkeen puhdistusteho on kahtena peräkkäisenä vuo-tena lupamääräyksessä edellytetty pienempi. Mikäli pintavalutuskentät eivättoimi odotusten mukaisesti, lupamääräys turvaa asian pikaisen käsittelyn.

Tarkkailun osalta aluehallintovirasto toteaa, että elinkeino-, liikenne- ja ym-päristökeskus voi ympäristölupapäätöksen nro 215/2014/2 lupamääräysten14 ja 15 mukaan muuttaa tarkkailusuunnitelmia edellyttäen, että muutokseteivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailujen kattavuutta. Tämänvuoksi tarkkailua koskevia lupamääräyksiä ei ole tarpeen tarkistaa.

Lupamääräyksessä 17 määrättyä 2 000 euron suuruista kalatalousmaksuaei ole ollut tarpeen korottaa, koska tällä päätöksellä muutetusta ympäristö-luvasta ei aiheudu kalakannoille tai kalastukselle voimassa olevaa kalata-lousmaksua suuremmaksi arvioitavaa vahinkoa.

VASTAUS LAUSUNTOIHIN JA MUISTUTUKSIIN

Aluehallintovirasto hylkää lausuntojen vaatimukset evätä Nanhiansuon pin-tavalutuskentän 1 ja Vittassuon pintavalutuskentän 1 puhdistustehokkuus-vaatimusten lieventäminen ratkaisun perusteluissa esitetyistä syistä.

41 (43)

Kalatalousmaksua ei ole tarpeen kohottaa fosforin puhdistustehovaatimuk-sen lieventämisen vuoksi, koska vaikutus kalastoon on vähäinen. Kiintoai-neen ja typen osalta puhdistusteho on ollut parempi kuin luvassa on edelly-tetty. Aluehallintovirasto ottaa muilta osin esitetyt vaatimukset huomioon rat-kaisusta ja sen perusteluista ilmenevällä tavalla.

PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO

Päätös on täytäntöönpanokelpoinen sen saatua lainvoiman. Valitus kor-vauksesta ei estä kuntoonpanotöiden ja toiminnan aloittamista.

LUPAA ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN

Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia säännöksiätai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta,ympäristönsuojelulain 70 §:n 2 momentin mukaisesti on noudatettava ase-tusta.

SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET

Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 7, 48, 49, 51, 52, 53, 70 ja 89 §Laki vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä (1299/2004) 28 §

KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN

Käsittelymaksu on 7 161 euroa. Lasku lähetetään erikseen Valtion talous-ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta.

Aluehallintoviraston maksuista vuodelle 2018 annetun valtioneuvoston ase-tuksen (997/2017) liitteenä olevan maksutaulukon mukaan yli 150 hehtaariaolevan turvetuotantoalueen ympäristöluvan käsittelystä perittävä maksu on23 870 euroa. Maksutaulukon mukaan lupamääräysten muuttamista (ympä-ristönsuojelulain 89 §) koskevan hakemuksen käsittelystä peritään maksu,jonka suuruus on 30 prosenttia taulukon mukaisesta maksusta. Käsittely-maksu on siten 7 161 euroa.

42 (43)

PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN

Päätös Vapo OyHuittisten kaupunkiHuittisten kaupungin ympäristönsuojeluviranomainenHuittisten kaupungin terveydensuojeluviranomainenVarsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus/ ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueVarsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus/ kalatalousviranomainenSuomen ympäristökeskus

Ilmoitus päätöksestä

Asianosaisille listan dpoESAVI-2256-2018 mukaan.

Ilmoittaminen ilmoitustauluilla ja internetissä

Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan Etelä-Suomen aluehallintovirastonilmoitustaululla ja päätöksestä kuulutetaan Huittisten kaupungin virallisellailmoitustaululla. Päätös julkaistaan internetsivuilla osoitteessa www.avi.fi/lu-patietopalvelu.

http://www.avi.fi/lupatietopalvelu

http://www.avi.fi/lupatietopalvelu

43 (43)

MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla.

Liite Valitusosoitus

Asian on ratkaissut ympäristöneuvos Juha Helin. Asian on esitellyt ympäris-tölakimies Anne Valjakka.

Asiakirja on hyväksytty sähköisesti. Merkintä sähköisestä hyväksymisestäon asiakirjan viimeisellä sivulla.

LIITEVALITUSOSOITUS

Valitusviranomainen Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutostaVaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaansamassa järjestyksessä kuin pääasiasta.

Valitusaika Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätök-sen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 9.1.2020.

Valitusoikeus Päätöksestä voivat valittaa asianosaiset, sekä vaikutusalueella ympäristön-, ter-veyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toi-mivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, sijaintikunta ja vaikutusalueen kunnat janiiden ympäristönsuojeluviranomaiset, sekä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökes-kukset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset.

Valituksen sisältö Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava- päätös, johon haetaan muutosta- valittajan nimi ja kotikunta- postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa kos-

kevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, onniistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähkö[email protected])

- miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta- mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi- perusteet, joilla muutosta vaaditaan- valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää

toimiteta sähköisesti (faxilla tai sähköpostilla)

Valituksen liitteet Valituskirjelmään on liitettävä- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikai-

semmin toimitettu viranomaiselle- mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys

asiamiehen toimivallasta

Valituksen toimittaminen

Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Vaasan hallinto-oikeudelle. Vali-tuskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse,faxina tai sähköpostilla. Sähköisesti (faxina tai sähköpostilla) toimitetun valituskir-jelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa taitietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä.

Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalve-lussa osoitteessa https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet.

Vaasan hallinto-oikeuden kirjaamon yhteystiedot

käyntiosoite: Korsholmanpuistikko 43, 4. krspostiosoite: PL 204, 65101 Vaasapuhelin: 029 56 42780faksi: 029 56 42760sähköposti: [email protected]: klo 8–16.15

Oikeudenkäyntimaksu Vaasan hallinto-oikeudessa valituksen käsittelystä perittävä oikeudenkäyntimaksuon 260 euroa. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutok-senhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä. Maksua ei myöskään peritäeräissä asiaryhmissä eikä myöskään mikäli asianosainen on muualla laissa va-pautettu maksusta. Maksuvelvollinen on vireillepanija ja maksu on valituskirjelmä-kohtainen.

https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet

Tämä asiakirja ESAVI/2256/2018 on hyväksytty sähköisesti / Detta dokument ESAVI/2256/2018 har godkänts elektroniskt

Ratkaisija Helin Juha 02.12.2019 10:44

Esittelijä Valjakka Anne 02.12.2019 09:46

pÄÄtÖs etelä-suomi nro 480/2019 dnro esavi/2256/2018 ... · pÄÄtÖs nro 480/2019 dnro...

Documents