Esa Sandberg

Report 00 113322 07/EAS/2003

1 (7)

01 WQKUMPU MINING

Pyhasalmi, Vittouven kangas 3322 07

Report on gold exploration in 2002-2003

Exploration and claim area in scale 1 : 10 000

Copies: E Kuona & 0 Lehtiaho, 4

OM: VJP, EAS, archive

OUTOKUMPU MINING OY Outokumpu

OUTOKUMPU MINING OY

Esa Sandbergleas

Outokumpu Mining Oy

Pyhasalmi, Vittouvenkangas, 3322 07. Exploration report

00113322 07lEASl2003 kuita/txt/Pyha-Vi-0903.doc

1. Introduction

The exploration area of Vittouvenkangas is located about 10 km to WNW from the centrum of Pyhasalmi. Gold indications on the area were found by amateur prospectors Eero Kuona and Olavi Lehtiaho. The best selected outcrop samples indicated gold grades up to 14 glt. The more representative sampling results were from 0.2 to 1 glt Au.

To find out real gold grades and gold potential of the area, Outokumpu Mining Oy made a contract with the prospectors on 6th August 2002. Based on the contract Outokumpu got permission for exploration on the claimed area (Parkkima 744011, ca 20 ha) and surroundings until 1 5th September 2003.

2. Exploration and results

2.1. General geology

In the general geological map (scale 1 :100 000) the area is a small granodioritic "window" inside a larger mica gneiss dominating formation (figure 1). In detail this window seems to be much rnore complicated. A known "Vaati" structural zone with some gold indications is few km to west.

Overburden on the central area with gold indications is thin. It consists of unsorted silty till without glasiofluvial layers. An indication of two possible moraine horizons was found. Quite many outcrops exist on the area, but distributed unevenly as usual.

2.2. Exploration actions

Exploration activities were carried out in September 2002. Persons involved were two summer geologist Terhi Jurvanen and Pekka Rasanen, Seppo Penninkilampi (technical assistance) and writer.

Three separate methods were used: trenching combined with percussion (hammer) drilling, till sampling and limited outcrop mapping around.

2.2.1. Ttenching + hammer drilling and analysis

General direction of small quartz veins and shear zories is about N-S. For this reason trenching direction is about E-W. Two trenches extending down to the bedrock surface were dug using an excavator. The lengths are ca. 160 m (No 1, western one) and 50 m (No 2, eastern one). The trench bottom bedrock geology was mapped where possible.

Esa Sandbergleas

Outokumpu Mining Oy

Pyhäsalmi, Vittouvenkangas. 3322 07. Exploration report

001 13322 07lEASl2003 kultaltxtiPyhä-Vi-0903.doc

Sampling of bedrock were done by hammer drilling (T Maijala). Holes were inclined (45') and dipping either to east or to west. Sampling interval was 1.8 m (the first 1.0 m: from 0 to a drilling depth of 1.0 m). Totally 27 holes were drilled, in length from 2.8 to 17.2 m. The total drilled length is 273.6 m and the number of samples 182 m (including 10 % duplicate samples). Drilling machine and sampling is shown in a photo (fig. 2) below.

Fig. 2 Bedrock harnmer drill sampling at trench no 1 at Vittouvenkangas, persons Terhi Jurvanen and Seppo Penninkilampi.

Hammer drill hole sites and till sampling points are shown in appendix 1 and in more details in the result tables in appendix no 2. A report of the two summer geologists on sampling and other field work is included as appendix no 6 (in Finnish).

Collected hammer drill samples (weighting about 5 kg) were analyzed, after drying- chrushing-splitting-pulverizing, at the laboratory of GTK at Kuopio using GAAS (graphite furnace AAS) for Au and associated elements (Bi, Sb, Se and Te) and ICP-AES for other elements. The sample weight for gold was 20 g.

Esa Sandbergleas Pyhäsalmi, Vittouvenkangas, 3322 07, Exploration report

Outokumpu Mining Oy 00 113322 07lEASl2003 kuitaltxtlPyha-Vi-0903,doc

2.2.2. Till sampling and analysis

Till samples were collected at the walls of the trenches. Till sarriples were also collected using excavator at two Iines on the S-SE-side of the trenches. Totally 39 samples including 4 duplicate samples were sent for preparing and analysis. The list of sample sites and results is shown in appendix no 3.

Each sample included two subsamples: a small (about 0.5 kg) sample for an analysis of the fine fraction and a big (about 10 litres) for heavy mineral analysis. The small samples were sent directly into the laboratory of GTK. After drying, homogenization and sieving, the fine fraction (- 0.06 mm) were analyzed by GAAS (5 g) for Au and associated elements.

The till samples for heavy mirierals were processed by Knelson concentrator (by Martti Ollikainen). The concentrates, weighting 60-80 g, were pulverized and assayed at Kuopio by GAAS (20 g) for Au and ass. elements and heavy metals by ICP-AES (as the hammer drill samples). No gold nugget counting or other microscopic work was done.

2.2.3. Geological mappiiig

The main effort was concentrated to trenches and their mapping and high-quality sampling. For that reason the summer geologist Terhi Jurvanen made geological mapping outside the trenches during only a few days inside and around the claim area. The results are shown in her report in appendix 6 (in Finnish).

2.3. Results

2.3.1. Ttenching

During the sampling it was noticed the homogeneity of the hosting rock type. It is called as intermediate volcanics. It is medium-grained, gray and originally probably subabyssal sill- type formation closely connected to neighbouring granodiorites. Small pegmatite or quartz veins cut locally the host rock in close to North-South orientation. Some dissemination of arsenopyrite, chalcopyrite and pyrite is found in places. Rock is fresh without significant indications of alteration or hydrothermal activity. No major structures or others, possibly gold controlling features, was found.

Gold grades proved to be low, but clearly anomalous. The best value is 0.9 glt (0.80 and duplicate 0.95). Quite many gold grades are 100-200 ppb and majority of values is few tens of ppb. Tellurium (up to 500 ppb) and especially bismuth (max. 40 ppm) grades are also abnormally high. Amounts of sulphides are small, as indicated in mapping. The highest sulphur value is 0.6 % and arsenic 0.9 %.

Classified results are shown in fig. 3 (together with the till analysis results) and as detailed numbers in the list of appendix 2. Classified results are also plotted on a map base in appendix 4. All the highest gold values are located on the western long trench (1). Gold

Esa Sandbergleas

Outokumpu Mining Oy

Pyhäsalmi. Vittouvenkangas. 3322 07. Exploration report

001/332207/EAS/2003 kultaItxUPyhä-Vi-0903.doc

values correlate only weakly with some indicator elements (As, Bi, S), which is usual in gold exploration.

Gold grades of till and bedrock samples

-- - . - -

-

- . --

. -. . . . - - - . . .-

- . -

=- - -

L. .E . -- - .

.. -

Ii- 1 I i I , -. I j Gold grade ppb 1 I* -1 . - . . --.. . I

Till fine fraction . Till heavy mineral fraction . Bedrock samples . a

Fig 2 Grade classified gold values of till and bedrock samples

The few hand samples from the trenches and outcrops indicated same kind of results as hammer drill samples, shown in table 1 (below).

Table 1 Analytical results of the hand samples on the trenches and outcrops.

OM Anro

2002-21445 2002-21446 2002-21447 2002-21448 2002-21449 2002-21450 2002-21451 2002-2 1452 2002-21 453

Sb ~91kg

74 130 46 58

101 84

201 94 45

Sample number 1 site

38-tkj 1 Trench 3 39-tkj 1 Trench 1 40-tkj 1 Trench 1 41-tkj 1 Trench 1 42-tkj 1 Trench 1 43-tkj 1 Trench 1 44-tkj 1 Trench 1

62-tkj 64-tkj

Se ~ g l k g

129 85 98 73

592 156 355 158 470

Co ord. X

7 070 951 7 070 916 7 070 938 7 070 941 7 070 936 7 070 928 7 070 924 7 070 736 7 070 956

Te W/kg

24 24 45 <5

185 95 90 c5 2 1

Co ord. Y

3 440 271 3 440 343 3 440 339 3 440 323 3 440 296 3 440 267 3 440 273 3 440 165 3 440 495

Au IJgIkg

<5 6.8

12,2 <5

167,O 68,O

l61,O 17,1 9,1

Bi IJglkg

219 513 663

73 1 560

608 1 670

89 103

Esa Sandbergleas

Outokumpu Mining Oy

Pyhasalmi. Vittouvenkangas, 3322 07, Exploration report

001/3322 07lEASl2003 kuitaltxtlPyha-Vi-0903.doc

2.3.2. Till sampling

Gold grades of both the fine fraction and heavy mineral fraction of till are low. They are smaller than expected based on clearly anomalous bedrock values. Even the samples are usually close to the bedrock surface, the till materia1 can be quite distant. Eg. no indications of weathered bedrock were found at the bedrock-till interface. The glacial transport directiori seems to be quite exactly from NW (glacial gouges are in direction 310-320°).

Results are shown as listed in appendix 3 and Au + Bi of the fine fraction as plotted in appendix 5. The most interesting points are close to the road on the central area.

3. Conclusions

Liriiited exploration and sampling operations were concentrated in the claim area to check, using representative sampling, the existing interesting, but selectively sampled gold grades and in positive case, to locate a mineralisation for further exploration. Overburden conditions were good for this style of sampling and no significant technical problems exist. Thus the results should be reliable.

Gold grades of the till samples are low and give no indications about gold mineralisations on the claim area or close surroundings. Gold values of bedrock (intermediate volcanics) are anomalous, but do not reach economic levels in any of the close to 200 samples. Also missing or only weak indications of hydrothermal activity or structuring do not increase potential of the claim area.

Thus, I cannot see any possibilities for an economic deposit on the active claimirig area, which was the purpose of the exploration based on the contract.

However, almost everything is possible in gold exploration. This exploration effort was very limited in area and it does not kill gold potential possibilities on the other western Pyhasalmi areas.

4. Appendices

1. Sampling sites and hole numbers, 2. Hammer drill sampling results, as listed, 3. Till sampling results, as listed, 4. Harnmer drill sampling results, as plotted, 5. Till sampling results, as plotted, 6. Geological field report by Terhi Jurvanen and Pekka Rasanen, with

appendices (in Finnish).

Esa Sandbergleas

Outokumpu Mining Oy

Tiivistelrna

Pyhäsalmi, Vittouvenkangas, 3322 07, Exploration report

001 13322 07lEASl2003 kuitaltxtlPyhä-Vi-0903,doc

(surnrnary in Finnish)

Outokumpu Mining Oy ja malminetsijät E Kuona ja 0 Lehtiaho tekivät sopimuksen 06.08.2002 Pyhäsalmen Vittouvenkankaan kultaviitteiden tutkimiseksi valtausalueella Parkkima 744011. Päämääränä oli selvittää valtausalueen ja välittömien reuna-alueiden kultapotentiaali mahdollisia jatkotutkimuksia varten.

Kenttätutkimukset tehtiin syyskuussa 2002. Työssä olivat mukana kesägeologit Terhi Jurvanen ja Pekka Räsänen sekä joinakin päivinä Seppo Penninkilampi ja kirjoittaja. Tutkimusmenetelminä olivat kahden pitkän (no 1 ja 2) ja yhden lyhyen (3) tutkimusojan kaivaminen poikki kriittisen vyöhykkeen, niiden kartoitus ja näytteenotto kuivasoijaamalla, vähän laajempialainen moreeninäytteenotto kaivinkoneella sekä lähialueen rajoitettu geologinen kartoitus. Kaivannot ja montut täytettiin näytteenoton jälkeen.

Soijanäytteenotossa tehtiin yhteensä 27 reikää pituudeltaan 2.8-7.2 m. Reiät kaatuivat 45O joko itään (E) tai länteen (W). Soijanäytteet (a'noin 5 kg) otettiin puolitangon (1.8 m) välein, ensimmäinen 0.0-1.0 m. Yhteensä kairattu pituus on 273.6 m ja näytelukumäärä 182. Joka 10.s nayte on soijaduplikaatti pitoisuuden vaihtelun selvittämiseksi. Näytepisteiden numerot ja koordinaatit ovat liitteissa 1 ja 2. Kesägeologien kenttäraportti liitteineen on liitteessä 6. Naytteet käsiteltiin ja analysoitiin GTK:n laboratoriossa Kuopiossa.

Moreeninäytteenotossa käytettiin hyväksi tehtyjä tutkimusojia. Sen lisäksi kaivinkoneella otettiin kaivantojen etelä-kaakkoispuolelta kaksi monttulinjaa (liite 1). Yhteinen näytemäärä on 39 sisältäen neljä vertailevaa replikaattinäytettä. Jokainen nayte sisälsi noin 0.5 kg naytteen hienoainesanalyysiin sekä noin 10 litran naytteen raskasmineraalianalyyciin. Pienet näytteet kuivattiin, seulottiin (- 0.06 mm) ja analysoitiin GTK:n laboratoriossa Kuopiossa. Isosta näytteestä erotettiin Knelson-laitteella raskasmineraalifraktio (60-80 g), joka jauhettiin ja analysoitiin myös Kuopiossa.

Tutkimusojien isantäkivi tulkittiin intermediääriseksi vulkaniitiksi, joka edustaa lähistön granodioriittien pinnallisempaa tyyppiä. Kivi on keskirakeinen, harmaa. Sitä leikkaavat pienet kvartsi- ja suuremmat pegmatiittiset juonet pääosin noin pohjois-etelä-suunnassa. Heikkoa arseeni-, kupari- jaltai rikkikiisupirotetta on paikoitellen. Kivessä ei juuri ole merkkejä laajemmasta hydrotermisestä muuttumisesta.

Soijanäytteenoton kultapitoisuudet jaivat alhaisiksi, mutta kuitenkin selvästi anomaalisiksi. Parhaan 1.8 m pätkän pitoisuus on 0.9 ppm, 100-200 ppm:n arvoja on useita ja yleinen taso on muutama kymmenen ppb. Telluuri- (max. noin 500 ppb) ja eteenkin vismuttipitoisuudet (max. 40 ppm) ovat merkittäviä. Sulfidien määrä on vähäinen, kuten havaittiin jo kartoituksessa. Korkein rikkipitoisuus on 0.6 % ja arseenipitoisuus 0.9 %. Luokitellut kultatulokset on esitetty kuvassa 3 yhdessä moreenitulosten kanssa. Tuloslistaus on liitteessä 2 ja karttatulostus liitteessa 4.

Kultapitoisuudet sekä moreenin hieno- että raskasmineraalifraktiossa ovat pienet. Ne ovat pienemmät kuin soijatulosten perusteella voisi olettaa. Naytteet ovat läheltä kallion pintaa, mutta aines voi kuitenkin olla kauempaa, koska esim. rapakallioviitteitä ei ollut. Jäätikkökuljetus uurteiden perusteella on luoteesta (uurresuunnat 310-320°). Tulokset on esitetty liitteissa 3 ja 5.

Rajoitettu etsintä ja näytteenotto keskitettiin valtausalueelle tarkoituksella edustavalla näytteenotolla kerralla selvittää alueen kultapotentiaali mahdollisia jatkotutkimuksia varten. Maapeite oli ohut ja työ sujui teknisesti ilman merkittäviä ongelmia, joten tulosten pitäisi olla luotettavia.

Kultapitoisuudet jaivat alhaisiksi eikä viitteitä merkittävästä kultamineralisaatiosta valtausalueella tai välittömillä reuna-alueilla saatu. Näin en näe mahdollisuuksia taloudelliselle kultaesiintymälle valtausalueella. Työn tarkoituksena sopimuksen mukaan oli tämän selvittäminen.

Malminetsinnässä tämä "normaali" negatiivinen tulos tällä hyvin rajoitetulla tutkimusalueella ei kuitenkaan hävitä koko Pyhäsalmen länsipuolisen alueen kultapotentiaalia ja mahdollisuuksia myös taloudellisesti hyödynnettävään kultaesiintymaän.

smqurnu pue sa~p Sugdures m~ pue aIoq nyp JaurureH

8

Z- 0 Z'9 - S'Z

1

'( I SPT 220' ' 'SPPI zZO ou.~eue) ZO-DIL-PP' ' 'DIL-~E iaa~Seu uryualo ur!sM1eue ellaaistuad uapyaayol ,,uayiqspIo uasyneqea,, uasynlyowy uay@snurqlw ueureupons uasemi qlaL 'gpiaur 0s uyou uee11apnnlyd uo e[ ellalondep uap uasyeures uo z wuom 'eulaur 091 U~OU eunnjyd uo ellys er a11alondysuq uaylmaauuapnowA nnuyofys I nuuom 'ysy:~ t-qy~o~ eC ysy:~ wuom uyyuauryu eylof 'ee@snurqinl ysyey e~~aauoyuyayey u!y)payey allaanpsnurqlnL

P!osn~!Y$n,I, T'Z

.essaayyea uaspAlyoy!l~er essasyaury!a eisaayynl uoyyieer elsasyelunns ~S-MN may ieaelue ~oponu~uerru!d ueeyueyuaanoUyA '008 uyou apeey e! g-M upeeurqsay eIIaanle uo elunns uapnnsyaysnrq .eysyouayyIea- XqnAg eC epnaylnsaysnyIaIpq soAur ellayo uyss!a&eur1ys nureaeq uo Ess!ss;~7 .!ssuyl uamuypoqomia uauyelunns gs-fi~ uo ESSO! 'egaaysn!lal1!yy essiyseeed ueeynur (ZZEE gqal) ue)lrrye~adoylley u:~~g nnjsooy padoylleg ueeyueyuannouyh

2002-6' 52 - '6-2 rlpod~szlluay uar . . rosnurryqv uririymyua~nollr~

V LO ZZEE IIY 'sasuayua~no~~ '!U-Jl~s?VI~d

Terhi Jurvanen & Pekka Rasanen

2.2 Moreeninaytteenotto

Moreeninaytteenottoa suoritettiin tutkimusojista seka niiden lahiymparistösta ja näytteitä otettiin kaivinkoneella yhteensä 37 (naytteet 578 . . . 614). Tutkimusojista otettiin naytteet 578 . . . 592. Monttu 1:sta pohjoiseen tehdystä kaivannosta otettiin naytteet 612 . . . 614. Ojien eteläpuolelle tehtiin 17 erillista monttua, joissa pyrittiin kaivamaan näyte läheltä kallionpintaa. Kaikissa kuopissa ei kalliota kuitenkaan tavoitettu. Itään menevän metsatien varrelta otettiin naytteet 593 . . . 602 ja länteen suuntautuvien ojien varrelta naytteet 603 . . . 6 1 1. Moreeninaytteenottopaikat on esitetty liitteenä olevassa kartassa (Liite 1).

2.3 Paljastumakartoitus

TKJ kartoitti myös tutkimusaluetta ympäröiviä kalliopaljastumia. Analyysiin lähti paljasturnanaytteet 62-TKJ-02 ja 64-TKJ-02 (anal.no 022 1452-022 1453).

3. Tulokset

2.2 Tutkimusojat

Tutkimusojien kalliopera on pääasiassa intermediaarista vulkaniittia, joka on suuntautunutta, keskirakeista ja väriltään tummanharmaata. Kivessa on monin paikoin havaittavissa kupari- ja arseenikiisua pirotteena. Kivessa ei ole havaittavaa muuttumista eli kivi on "terve". Kalliossa on seka liuskeisuuden suuntaisia että sitä leikkaavia plagioklaasi-kvartsi -suonia seka muutamia pegmatiittijuonia. Liuskeisuuden suunnat tutkimusojissa vaihtelevat 340". . .030° ja kaateet 40". . .70° välillä.

Monttu 2issa kallionpinta pysyy lahellä maanpintaa, mutta monttu 1 :n keski- ja itäosissa kallio painuu jopa muutaman metrin syvyyteen (mahdollinen ruhje) ollen länsiosissa taas vain ohuen maakerroksen peitossa. Tutkimusojien kallioperassä näkyy jaatikön tekemiä uurteita, joiden suunta on 3 10". Tutkimusojien kartoitustulokset on esitetty puhtaaksi piirtämattömissa "monttukartoissa" (liitteet 2-3) mittakaavassa 1 : 100.

2.3 Moreeninaytteenotto

Tutkimusojien moreeninaytteet ovat näytteenottosyvyydestä ja moreenipatjasta riippuen joko silttisiä tai savisia, huonosti lajittuneita moreeneja. Tutkimusojien etelapuolisissa kaivannoissa voitiin todeta kaksi erillista moreenipatjaa. Ylempi ruskea, hiekkainen moreenipatja oli noin 1- 1.5m paksu ja se lepäsi sinisenharmaan, vaihtelevan paksuisen savisen moreenipatjan päällä. Patjojen kontaktissa oli lohkareita.

Terhi Jurvanen & Pekka Räsänen 25.09.2002

3.3 Paljastumakartoitus

Kartoituksessa kaytiin läpi jo tiedossa olevia paljastumia, koska aikaa uusien paljastumien etsintään ei ollut. Paljastumat sijoittuivat alueelle, jonka etelärajana oli x= 7069000, pohjoisrajana Pyhäsalmi - Haapajärvi tie, länsirajana y= 3439500 ja itärajana y= 3441500. Aluetta hallovan NW-SE -suuntaisen voimalinjan pohjoispuolella kallioperä koostuu lähinnä 1VULK:sta ja HVULK:sta sekä muutamista pienistä GRDR-, GR-, KL- ja MSPF- paljastumista. Voimalinjalle osuvien paljastumien kivilajeina on pääasiassa GRDR ja HVULK ja näissä paljastumissa on havaittavissa poimurakenteita. Radan ja voimalinjan väliin jaavällä alueella on GR- ja GRDR- paljastumia. Granodioriittipaljastumissa on graniittisia juonia.

Alueen kivet ovat lähes aina suuntautuneita, yleensä muuttumattomia ja kiisuttomia. Vähäisiä määriä kiisuja havaittiin vain paljastumissa 62-TKJ-02 (PY- rakeita ja -viinija IVULK:ssa) ja 64- TKJ-02 (PY- rakeita KL:ssa). Plagioklaasi + kvartsi-suonet sekä GRDR- ja PG-juonet ovat yleisiä alueen kivissä. Karttaliitteessä 4 on esitetty kartoitettujen paljastumien kivilajit, liuskeisuuksien suunnat ja kaateet.

Tutkitulla alueella on hyvin vähän lohkareita näkyvissä, sillä maasto on soistuvaa ja turve peittää laajoja alueita. Ainoastaan voimalinjan alla on paikkapaikoin lohkareikkoja, joiden kivet olivat granitoideja, maasälpäporfyyrejä, IVULK:ja, HVULK:ja ja migrnatiittisia kiviä. Lohkareissa ei ollut havaittavaa muuttumista eikä kiisuja.

4. Johtopäätökset

Mielenkiintoisimmiksi alueiksi tutkimusalueella osoittautui jo olemassa olevien tutkimusojien ympäristö. Rikkikiisupitoinen IVULK- paljastuma (62-TKJ-02) sijaitsee juuri siinä suunnassa, mihin oletettu mhje jatkuisi. Jos paljastuman pohjoispuolelta otetuista moreeninäytteistä havaitaan kohonneita pitoisuuksia, voisi olla mielenkiintoista kaivaa toinen tutkimusoja kyseisen paljasturnan alueelle. Paljastumakartoituksen pohjalta alue vaikuttaa muuten sangen "tyhjältä".